ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2006...2007/03/12 · ympäristö- ja yhteiskuntavastuun...

www.upm-kymmene.com

Pain

ettu

EU

:n y

mpä

rist

ömer

kin

saan

eelle

pap

erill

e. F

I/11

/1.

UPM

YM

PÄR

ISTÖ- JA

YH

TEISKU

NTA

VASTU

UR

APO

RTTI 2

00

6

Ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2006

Kan

si: U

PM F

ine

190

g/m

². Si

säsi

vut:

UPM

Fin

e 12

0 g/

m².

Pain

otal

o: L

önnb

erg

Prin

t

kannet_FIN.indd 1kannet_FIN.indd 1 22.2.2007 14:26:4022.2.2007 14:26:40

Ympäristö- ja yhteiskuntavastuun avainalueita 2006

Toimintaohje

UPM:n sitoutumista vastuulliseen liiketoimintaan vahvistettiin ja yhtiön hallituksen hyväksymä toimintaohje (Code of Conduct) otettiin käyttöön vuoden 2006 aikana. Toimintaohje määrittelee yleiset linjaukset, joita jokaisen UPM:läisen tulee noudattaa.

UPM:n aikaisemmat politiikat on päivitetty johtajiston hyväksymiksi säännöiksi. Henkilöstö- sekä työterveys- ja turvallisuussäännöt sekä väärinkäytöksiä koskeva ja tiedonantosääntö tarkentavat toimintaohjeen käytäntöjä. Konser-nin ympäristöpolitiikan korvaavat kunkin toimialan ympäristösäännöt.

Kannattavuusohjelma

UPM julkaisi maaliskuussa laajan, koko yhtiön kattavan ohjelman kannattavuuden palauttamiseksi. Ohjelman arvioi-daan vähentävän henkilöstön määrää koko konsernissa 3 600 hengellä vuosina 2006 – 2008.

Henkilöstön määrä vähenee Suomessa 2 557 hengellä, joista 1 885 siirtyy erilaisten eläkejärjestelyjen piiriin ja 672 irtisanotaan. Suurin osa irtisanotuista on suljetun Voikkaan paperitehtaan henkilöstöä. Muut henkilöstövähennykset kohdistuvat lähinnä Saksassa, Ranskassa ja Itävallassa oleviin toimintoihin.

Työtä vaille jäävien tueksi käynnistettiin mittava Työstä työhön -ohjelma. Sen tavoitteena on helpottaa erityisesti suljetun Voikkaan tehtaan henkilöstön työllistymistä, uudelleenkouluttautumista ja muuttoa toiselle paikkakunnalle. Vuoden 2006 loppuun mennessä 477 voikkaalaista oli löytänyt uuden työ- tai koulutuspaikan tai siirtynyt eri eläkejär-jestelyjen piiriin.

Investoinnit energiantuotannossa kasvihuonekaasujen vähentämiseen

UPM:n investoinnit uusiutuvilla polttoaineilla toimiviin voimalaitoksiin jatkuivat. Vuoden 2006 loppupuolella otettiin käyttöön uusiutuvia polttoaineita käyttävät voimalaitokset Raumalla ja Shottonissa Isossa-Britanniassa. Chapelle Darblayn voimalaitos Ranskassa valmistuu vuonna 2007.

Caledonianin paperitehtaalle Isossa-Britanniassa päätettiin rakentaa voimalaitos, joka käyttää polttoaineenaan bio-massaa ja tuotannossa syntyviä sivutuotteita. Voimalaitos valmistuu vuonna 2009 ja vähentää UPM:n hiilidioksidipääs-töjä 75 000 tonnia vuodessa.

Tuotantokapasiteetin noston lisäksi meneillään oleva 325 miljoonan euron investointi Kymin sellutehtaan talteenot-tolaitokseen lisää Kymin paperi- ja selluintegraatin energiaomavaraisuutta ja vähentää ympäristökuormitusta kuten fossiilisia hiilidioksidipäästöjä.

Vuonna 2006 UPM ilmoitti panostavansa lähivuosina nestemäisten biopolttoaineiden valmistuksen aloittamiseen sivutuotteista ja metsäenergiapuusta. Nestemäisten biopolttoaineiden valmistus perustuisi biomassan kaasutukseen. Siihen liittyviä liiketoimintakonsepteja ja teknisiä ratkaisuja kehitetään.

Tietyt tämän katsauksen kannanotot, jotka eivät koske jo toteutuneita tosiasioita, ovat tulevaisuutta koskevia arvioita. Tällaisia arvioita ovat esimerkiksi odotukset, jotka koskevat markkinoiden kasvua ja kehitystä; kasvua ja kannattavuutta koskevat odotukset sekä lausumat, joissa esiintyy sana ”uskoa”, ”odottaa”, ”enna-koida”, ”aavistaa” tai muut vastaavat ilmaisut. Koska nämä arviot perustuvat tämänhetkisiin suunnitelmiin ja arvioihin, ne sisältävät riskejä ja epävarmuusteki-jöitä, jotka saattavat johtaa siihen, että todelliset tulokset poikkeavat olennaisesti niitä koskevista kannanotoista. Tällaisia tekijöitä ovat mm. (1) toimintaedellytyk-set kuten esim. tuotannon jatkuva onnistuminen ja siitä saatava tehokkuushyöty, tuotekehityksen jatkuva onnistuminen, uusien tuotteiden kysyntä, nykyisten ja tule-vien yhteistyöjärjestelyiden onnistuminen, liiketoimintastrategian tai kehityssuunnitelmien tai -kohteiden muuttuminen, konsernin patenttien ja muiden immateriaalioikeuksien tuottaman suojan muuttuminen, edellytysten muuttuminen koskien pääoman saantia hyväksyttävillä ehdoilla; (2) alan olosuhteet kuten esim. tuotteiden kysynnän voimakkuus, kilpailutilanne, konsernin tuotteiden maailmanlaajuiset vallitsevat ja tulevat markkinahinnat ja niitä koskevat hinnoittelu-paineet, konsernin asiakkaiden ja kilpailijoiden taloudellinen tilanne, kilpailijoiden mahdolliset uudet kilpailevat tuotteet ja teknologia; ja (3) yleinen taloudelli-nen tilanne kuten esim. konsernin maantieteellisten päämarkkina-alueiden taloudellinen kasvuaste tai valuuttakurssien ja korkotason muutokset.


UPM YMPÄRISTÖ- JA YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2006 1

Avaintiedot ympäristötoiminnan kehityksestä 2Avaintiedot henkilöstöstä 3 Esipuhe 4UPM-esittely 6Toimintaohje 8

Ympäristövastuu 10

Hankinnat – yleistä 12– sellu 12– keräyspaperi 13– metsät ja puunhankinta 14Tuotanto 18Energia 22Logistiikka 24

Yhteiskuntavastuu 26

Henkilöstö 28Sidosryhmät 34

UPM Case

Tihvinän metsistä UPM:n näyteikkuna Venäjällä 16Uusi järjestelmä kuljetusten laskentaan 25Työstä työhön -ohjelmalla tuettiin uudelleen-työllistymistä 31Toimintaympäristön muutos ja sidosryhmä-yhteistyö 35

Liitteet 36

Toimintaohje 36Materiaalitase 38Sertifi oidut hallintajärjestelmät 40Puunhankinta lukuina 42GRI ja Global Compact -vertailu 43Tuotantolaitokset ja myyntikonttorit 44Sanasto 46Yhteystiedot 47

Sisältö

Tämä on UPM:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti vuo-delta 2006. Konserni julkaisee erillisen vuosikertomuksen, jossa käsitellään yhtiön toimintaa ja taloudellista tulosta.

Tätä ennen yhtiö on julkaissut neljä yritysvastuuraporttia ja ennen vuotta 2002 yhtiö julkaisi seitsemänä vuonna ympäristö-raportin.

Raportti on laadittu Global Reporting Initiativen (GRI) oh-jeita soveltaen. UPM on sitoutunut noudattamaan YK:n Global Compact -aloitteen mukaisia periaatteita. Vertailu tämän rapor-tin sisällön ja GRI:n suositusten sekä Global Compactin peri-aatteiden keskinäisestä vastaavuudesta on sivulla 43.

Raporttiin sisältyvät pääsääntöisesti niiden tehtaiden ja mui-den toimintojen tiedot, jotka olivat UPM:n omistuksessa koko vuoden, sekä niiden yhtiöiden tiedot, joista UPM omistaa yli 50 prosenttia.

Ympäristöön liittyvät päästötiedot perustuvat kussakin maas-sa ja paikkakunnalla vallitsevaan viranomaiskäytäntöön ja ra-portointiin.

UPM:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti julkaistaan englanniksi, ruotsiksi ja suomeksi. Painosmäärä on yhteensä 40 000. Raporttia jaetaan UPM:n eri sidosryhmille ja sitä voi tilata internetistä tai yhtiön toimipisteistä eri maissa.

Internetissä raportti on julkaistu suomeksi ja ruotsiksi sivulla www.upm-kymmene.fi ja englanninkielinen raportti löytyy sivulta www.upm-kymmene.com.

UPM YMPÄRISTÖ- JA YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 20062

Tuotantomäärien kasvusta huolimatta

tuoteyksikköä kohti laskettuja päästöjä

pystyttiin edelleen alentamaan.

Paperi- ja sellutehtaiden fossiiliset hiili-

dioksidipäästöt tuotettua yksikköä kohti

laskivat noin 4 prosenttia.

65 prosenttia tuotteissa käytetystä

puusta ja kuidusta oli sertifi oitua

vuonna 2006.

Avaintiedot ympäristötoiminnan kehityksestä

UPM avaint iedot

BiomassaTurveFossiiliset polttoaineet

Polttoainejakauma

0

10 000

20 000

30 000

40 000

50 000

060504030201

GWh

Kaatopaikkajätteenkokonaismäärä

1 000 t

0

100

200

300

06050403020100

UPM:n valmistamien papereiden kuituraaka-aineet 1996 – 2006

%

SelluMekaaninen massaKeräyskuitu

0

20

40

60

80

100

0605040302010099989796

0

5

10

15

20

25

0

3

6

9

12

15

06050403020100

Happamoittavat savukaasut

milj. t1 000 t

NOX

SO2

Paperin tuotanto, milj. t

1 000 t CO2/a 1 000 t

0

1 000

2 000

3 000

4 000

0

3 000

6 000

9 000

12 000

060402009896949290

Paperin tuotantoCO2

Paperi- ja sellutehtaiden fossiiliset hiili-dioksidipäästöt 1990 – 2006, konserni

Paperi- ja sellutehtaiden COD-kuormitus

milj. t

Paperin tuotanto, milj. tKokonaismäärä

1 000 t

0

20

40

60

80

100

120

0

2

4

6

8

10

12

060504030201009998

Sellun tuotanto, milj. t

Tehtaille toimitetun sertifioidun puun osuus

0

20

40

60

80

100

0605040302

Iso-BritanniaSaksaItävaltaKandaSuomiRanskaViroYhdysvallatVenäjä

%

Paperi- ja sellutehtaiden prosessijäte-veden määrä 1996 – 2006

milj. t


1 000 t

0

50

100

150

200

250

300

0

2

4

6

8

10

12

060504030201009998



Avaintiedot henkilöstöstä

Vuoden 2006 alussa henkilöstön

määrä oli 31 522 ja vuoden lopussa

28 704. Henkilöstö väheni 2 818 hen-

kilöllä, mistä 2 206 johtui tuotantolin-

jojen sulkemisesta ja toimintojen ratio-

nalisoinnista ja 165 toimintojen

ulkoistuksesta. Liiketoimintojen myyn-

neistä johtuen henkilöstömäärä väheni

608:lla. Henkilöstön määrä lisääntyi

UPM Rafl atacissa 161 henkilöllä.

Sairauksista ja tapaturmista aiheutu-

neet poissaolot ovat koko henkilöstön

osalta pysyneet samalla tasolla kuin

edellisenä vuonna, kuitenkin työnteki-

jöiden poissaolot ovat hieman lisäänty-

neet. Työpaikkatapaturmataajuus on

pitkän myönteisen kehityksen jälkeen

pysynyt lähes edellisvuoden tasolla.

UPM avaint iedot

Henkilöstön kokemusvuodet UPM:n palveluksessa 2002 – 2006

henkilöä

2004, yhteensä 33 433

2006, yhteensä 28 704

2005, yhteensä 31 522

2003, yhteensä 34 4822002, yhteensä 35 579

0

2000

4000

6000

8000

10000

>3021–3011–206–101–5<1

*) Luvut kattavat 97 % henkilöstöstä, tilanne vuoden lopussa.**) Suomen työsopimuskiistan vuoksi vuoden 2005 poissaoloprosentit eivät ole vertailukelpoisia.

Työntekijät, naisetToimihenkilöt, naiset

Työntekijät, miehetToimihenkilöt, miehet

Paperitoimialat

Puutuotetoimiala

Jalostustoimiala

Toiminnot

Koko henkilöstö

Toimihenkilöt ja työntekijät2006, sukupuolijakauma *)

0

20

40

60

80

100%

Tapaturmataajuus, työntekijät, 2001 – 2006 *)**)

0

20

40

60

80

100

060504030201

Poissaolot, työntekijät,% säännöllisestä työajasta **)

0

2

4

6

8

10

060504030201

Sairauspoissaolot

Työpaikkatapaturmat

%

Henkilöstö alueittain 31.12.2006, 28 704

0 4 000 8 000 12 000 16 000 20 000Muu maailma 1 %

Kiina 5 %Kanada 3 %

Yhdysvallat 4 %Muu Eurooppa 5 %

Muu EU 5 %Ranska 5 %

Iso-Britannia 6 %Saksa 14 %Suomi 52 %

Henkilöston ikäjakauma 2006*)

%

Jalostustoimiala

Yhteensä

Toiminnot

PuutuotetoimialaPaperitoimialat

0

5

10

15

20

25

>6055-5950-5445-4940-4435-3930-3425-2920-24<–19


Yhtiön jatkuvan kilpailukyvyn ylläpitä-

minen vaatii joustavuutta, uutta ajatte-

lua ja valmiutta muutoksiin. Tarvitaan

uusia toimintamalleja ja ennakkoluulo-

tonta asennetta toiminnan tehokkuuden

parantamiseksi ja kestävän kehityksen

turvaamiseksi.

Toimitusjohtajan katsaus

UPM ■ to imi tus johtajan katsaus


Hyvä lukija

Vuoden aikana UPM on paneutunut yhtiön kannattavuuden ja kilpailukyvyn palauttami-seen. Maaliskuussa 2006 julkaistu kannatta-vuusohjelma, joka sisälsi 3 600 työpaikan vä-hennystavoitteen vuoden 2008 loppuun men-nessä, koskettaa monia raskaasti, mutta on välttämätön yhtiön tulevan kehityksen turvaa-miseksi.

Voikkaan paperitehtaan sulkemispäätös la-maannutti hetkellisesti tehdasyhteisön; mer-kitsihän se 678 työpaikan menetystä. Voik-kaalaiset tarttuivat kuitenkin aktiivisesti toi-meen uusien työpaikkojen etsimiseksi ja käyttivät hyväkseen yhtiön Työstä työhön -ohjelman tarjoamia tukimuotoja. 575 irtisa-notusta 477 olikin jo löytänyt vuoden loppuun mennessä uuden työ- tai koulutuspaikan tai siirtynyt eläkejärjestelyjen piiriin.

Yhtiön jatkuvan kilpailukyvyn ylläpitämi-nen vaatii joustavuutta, uutta ajattelua ja val-miutta muutoksiin. Tarvitaan uusia toiminta-malleja ja ennakkoluulotonta asennetta toi-minnan tehokkuuden parantamiseksi ja kestävän kehityksen turvaamiseksi.

Huoli ilmastonmuutoksesta on maailman-laajuinen. UPM on vahvasti mukana kehittä-mässä ja ottamassa käyttöön keinoja sen tor-jumiseksi.

Yksi vaihtoehdoista korvata fossiilisia polttoaineita hiilidioksidineutraaleilla vaihto-ehdoilla on puun energiakäytön lisääminen. Metsäenergiapuun korjuun kehitystyö, missä myös UPM on ollut aktiivisesti mukana, mah-dollistaakin biomassan lisäkäyttöä. Puun

energiakäytön kasvun perusta ei kuitenkaan ole kestävä, jos jalostuskäyttöön sopiva puu ohjautuu energiantuotantoon tai metsät muu-tetaan energiapuuviljelmiksi.

UPM:n toiminta perustuu uusiutuvan luon-nonvaran, puun, vastuulliseen käyttöön. Opti-moimme sen käytön tehokkaasti sellun, pape-rin, sahatavaran ja vanerin tuotannossa ja käytämme tuotannon hiilidioksidineutraalit sivutuotteet energiantuotannossa.

Viime vuosikymmenien aikana olemme in-vestoineet määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti biomassapohjaisten uusiutuvien, hiilidioksi-dineutraalien polttoaineiden käytön laajenta-miseen. Samalla olemme panostaneet tehdas-voimalaitostemme tuotantotekniikan uudista-miseen ja tuotannon energiatehokkuuden parantamiseen.

Tällä hetkellä yli puolet UPM:n omistuk-sessa olevasta sähköntuotannosta ei aiheuta ilmastonmuutosta kiihdyttäviä hiilidioksidi-päästöjä. Kaiken kaikkiaan hiilidioksidineut-raalien polttoaineiden osuus UPM:n Suomen tehtaiden energiantuotannossa on 75 prosent-tia ja koko konsernissa yli 57 prosenttia. In-vestoinnit uusiin biovoimalaitoksiin ja tuotan-non energiatehokkuuteen jatkuvat edelleen.

Osoitus UPM:n valmiudesta hyödyntää biomassaraaka-aine tehokkaasti ja tuottaa hii-lidioksidivapaita polttoaineita on ilmoituk-semme panostaa lähivuosina nestemäisten biopolttoaineiden valmistuksen aloittamiseen. Tuotanto perustuu nykytuotteidemme valmis-tuksessa syntyvien sivutuotteiden sekä metsä-

energiapuun kaasutukseen ja siten käytettä-vissä olevien tuotannontekijöiden tehokäyt-töön.

Vastuullisuus ja jatkuva parantaminen ovat keskeinen osa jokapäiväistä työtämme ja toi-mintamme laatua. Olemme sitoutuneet tuke-maan YK:n Global Compact -aloitetta. Vahva talous ja kilpailukyky ovat vastuullisen liike-toiminnan perusta. Se mahdollistaa ympäris-tö- ja yhteiskuntavastuun toteutumisen nyt ja tulevaisuudessa.

Jussi PesonenToimitusjohtaja

UPM ■ to imi tus johtajan katsaus


Aikakauslehtipaperit UPM on maailman johtava aikakauslehti-papereiden valmistaja noin 20 %:n markkina-osuudellaan. UPM:llä on päällystetyn ja pääl-lystämättömän aikakauslehtipaperin tuotantoa 12 tehtaassa, jotka sijaitsevat Suomessa, Sak-sassa, Isossa-Britanniassa, Ranskassa, Itäval-lassa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Tuotanto-kapasiteetti on 5,2 miljoonaa tonnia vuodes-sa. Euroopan ulkopuolisen myynnin osuus on noin kolmannes.

Aikakauslehtipapereita käytetään yleis- ja erikoisaikakauslehtien lisäksi sanomalehtien liitteissä, mainospainotuotteissa ja myynti-luetteloissa. Tärkeimmät markkina-alueet ovat Eurooppa ja Yhdysvallat. Asiakkaina ovat lähinnä kustantajat ja painotalot.

SanomalehtipaperitUPM on noin 15 %:n markkinaosuudellaan Euroopan suurimpia sanomalehtipaperin val-mistajia. UPM valmistaa sanomalehtipaperia seitsemässä tehtaassa, jotka sijaitsevat Suo-messa, Saksassa, Isossa-Britanniassa, Rans-kassa ja Itävallassa. Vuosikapasiteetti on noin 2,8 miljoonaa tonnia, johon sisältyy sekä standardi- että erikoissanomalehtipaperit. Käytetystä kuidusta yli 70 % on kierrätyskui-tua. UPM:llä on tehtaidensa sijainnin ansiosta vahva paikallisen toimittajan asema Euroopan suurimmilla markkinoilla. Euroopan ulko-puolisen myynnin osuus on noin 10 % vuotui-sesta liikevaihdosta.

Sanomalehtien lisäksi käyttökohteita ovat puhelin- ja postimyyntiluettelot sekä liitteet. Pääasiakkaita ovat kustantajat ja painotalot.

Hieno- ja erikoispaperitUPM on johtavia hienopapereiden valmistajia Euroopassa. Kiinassa se on yksi suurimmista päällystämättömien ja päällystettyjen hieno-papereiden valmistajista. Erikoispapereissa UPM on maailman suurin tarrapapereiden valmistaja ja yksi johtavista pakkauspaperei-den valmistajista Euroopassa. Hienopaperin tuotantoa on neljässä tehtaassa, jotka sijaitse-vat Suomessa, Saksassa, Ranskassa ja Kiinas-sa. Hienopaperin tuotantokapasiteetti on 3,3 miljoonaa tonnia vuodessa. Tarra- ja pakkaus-papereiden tuotantokapasiteetti on 0,8 mil-joonaa tonnia vuodessa.

Päällystämätöntä hienopaperia käytetään muun muassa tulostus- ja kopiopapereina, kun taas päällystettyä hienopaperia käytetään suora mainonnassa, aikakauslehdissä ja vaati-vissa painotöissä. Hienopapereita toimitetaan muun muassa tukkureille, painotaloille, kus-tantamoille ja paperinjalostajille. Erikoispape-reita ovat tarrapaperit ja pakkauspaperit. Niitä toimitetaan teollisille paperinjalostajille.

Paperit

Aikakauslehtipaperit 2006Osuus

kon sernista

Liikevaihto, M€ 3 354 32 %Sijoitettu pääoma 31.12., M€ 3 743 30 %Henkilöstö 31.12. 6 869 24 %

Sanomalehtipaperit 2006Osuus

kon sernista


Hieno- ja erikoispaperit 2006Osuus

kon sernista


UPM lyhyest i

UPM lyhyesti


Jalostustoimialan yksiköt UPM Rafl atac ja Walki Wisa valmistavat teknisesti vaativia, pitkälle jalostettuja erikoistuotteita. UPM Rafl atac on maailman toiseksi suurin tarra-laminaattien valmistaja. UPM Rafl atacilla on tuotantolaitoksia Suomessa, Espanjassa, Isos-sa-Britanniassa, Ranskassa, Yhdysvalloissa, Australiassa, Kiinassa, Malesiassa ja Etelä-Afrikassa. Tuotteet myydään painotaloille, jalos tajille ja pakkaavalle teollisuudelle. UPM Rafl atac on myös maailman johtavia radiotaa-juustekniikkaan perustuvien RFID-etätunnis-teiden kehittäjiä ja valmistajia.

Teollisuuskääreitä valmistava Walki Wisa on alansa markkinajohtaja Euroopassa. Pape-ri-, puu- ja terästeollisuuden kääreiden lisäksi Walki Wisa valmistaa yhdistelmämateriaaleja pakkausteollisuudelle ja teknisiin tarkoituk-siin.

Jalosteet Puutuotteet Muu toiminta

Jalosteet 2006Osuus

kon sernista

Liikevaihto, M€ 1 274 12 %Sijoitettu pääoma 31.12., M€ 503 4 %Henkilöstö 31.12. 3 560 12 %

Puutuotteet 2006Osuus

kon sernista

Liikevaihto, M€ 1 321 13 %Sijoitettu pääoma 31.12., M€ 554 4 %Henkilöstö 31.12. 5 577 20 %

Muu toiminta 2006Osuus

kon sernista

Liikevaihto, M€ 571 5 %Sijoitettu pääoma 31.12., M€ 3 282 26 %Henkilöstö 31.12. 3 211 11 %

UPM lyhyest i

UPM on Euroopan suurin vanerintuottaja ja sahatuotteiden valmistajana neljänneksi suu-rin. Tuotantolaitoksia on Suomessa, Venäjäl-lä, Virossa ja Itävallassa.

Vaneri- ja viilutehtaat, sahat ja jaloste-tehtaat valmistavat WISA-tuotteita, joiden päämarkkinat ovat Euroopassa. WISA-vali-koimaan kuuluu rakennus- ja ajoneuvoalan pitkälle jalostettujen tuotteiden lisäksi tuottei-ta useisiin erityiskäyttökohteisiin.

WISA-vanerit tarjoavat ratkaisuja niin ra-kentamiseen ja sisustamiseen kuin kuljetus- ja rakennusalallekin sekä useille teollisuuden erityisaloille. Viiluvalikoimaan kuuluu koivu-pintaviiluja huonekaluteollisuuden tarpeisiin sekä kuusiviiluja parkettiteollisuuden käyt-töön. WISA-puutavaravalikoimassa on saha-tavaraa ja jalostettuja puutuotteita rakennus-alan ja puusepänteollisuuden eri käyttötarkoi-tuksiin.

UPM:n Muuhun toimintaan kuuluvat puun-hankinta ja omat metsät, energiaosasto, logis-tiikkatoiminnot, konsernin kiinteistöyksikkö, konserniesikunta, osakkuusyhtiöosuudet sekä tietyt muut omistukset ja toiminnot. Avain-resursseilla, kuten omalla ja osakkuusyhtiöi-den tuottamalla energialla ja sellulla sekä omien metsien puuraaka-aineella, varmiste-taan näiden resurssien saatavuus kilpailuky-kyiseen hintaan.


UPM to imintaohje

UPM on sitoutunut vastuulliseen liike-

toimintaan. Toimintaohje määrittelee

yleiset linjaukset, joita jokaisen UPM:n

palveluksessa olevan tulee noudattaa.

Toimintaohje korostaa vastuullisuutta


UPM to imintaohje

UPM:n hallituksen hyväksymä toiminta-ohje (Code of Conduct) otettiin käyttöön vuo-den 2006 aikana. Toimintaohje määrittelee yleiset linjaukset, joita jokaisen UPM:läisen tulee noudattaa.

UPM:n tavoitteena on pyrkiä pitkäjäntei-sesti kannattavaan liiketoimintaan toimimalla vastuullisesti talouteen, ihmisiin ja yhteiskun-taan sekä ympäristöön liittyvissä asioissa. Toimintaohje korostaa yhtiön sitoutumista vastuulliseen liiketoimintaan.

Toimintaohjeessa on koottu yhteen asiakir-jaan yhtiön aikaisempien politiikkojen ydin-viestit. Sisällöllisesti uutta toimintaohjeessa on se, että siinä selvitetään aikaisempaa tar-kemmin muun muassa eturistiriitaan ja lahjoi-hin sekä lahjontaan liittyviä asioita. UPM:n toiminnan laajentuessa uusille, kehittyville markkinoille on syntynyt entistä suurempi tarve yhtenäistää toimintatapoja ja ottaa yh-teiskuntavastuuriskien hallinta oleelliseksi osaksi kaikkea toimintaa.

Yhden yhteisen toimintaohjeen tekeminen tunnetuksi ja siirtäminen käytäntöön on hel-pompaa kuin useiden eri asiakirjojen. Myös UPM:n toimintaperiaatteista viestiminen ul-kopuolisille sidosryhmille on tehokkaampaa yhden toimintaohjeen avulla.

Sarbanes-Oxley-lain vaatimusten mukai-sesti toimintaohjetta on tehty tunnetuksi vuo-den aikana ylimmästä johdosta alkaen läpi koko organisaation. Vuoden loppuun mennes-sä 75 prosenttia henkilöstöstä oli osallistunut toimintaohjetta käsittelevään perehdytyk-seen.

Toimintaohjeesta on painettu kirjanen kymmenellä eri kielellä, ja se on jaettu koko henkilökunnalle. Ohje on sisällytetty myös osaksi henkilöstön kehityskeskusteluja ja koulutusta. UPM:n sisäinen tarkastus valvoo tarkastuskäynneillään myös sitä, kuinka toi-mintaohje tunnetaan.

Henkilöstö tai muut asianosaiset voivat il-moittaa epäillystä toimintaohjeen rikkomuk-

sesta nimettömänä ja luottamuksellisesti suo-raan konsernin sisäiselle tarkastukselle säh-köisesti osoitteessa www.upm-kymmene.com/complaint.

UPM:n aikaisemmat politiikat on päivi-tetty johtajiston hyväksymiksi säännöiksi. Henkilöstö- sekä työterveys ja -turvallisuus-säännöt sekä väärinkäytöksiä koskeva ja tie-donantosääntö tarkentavat toimintaohjeen käytäntöjä. Konsernin ympäristöpolitiikan korvaavat kunkin toimialan ympäristösään-nöt.

Toimintaohje: www.upm-kymmene.comYhtiön hallintotavasta kerrotaan vuosi-kertomuksessa: www.upm-kymmene.com


UPM environmentUPM ympäris tövastuu

Ympäristöasioiden hoito on osa UPM:n johtamista ja toimintaa organisaation eri tasoilla. UPM on sitoutunut toiminnan jatkuvaan parantamiseen ympäristöasioissa ja haluaa olla yksi alansa johtavista toimijoista.

Ympäristövastuu

Ostotoiminto vastaa kaikista UPM:n hankin-noista lukuun ottamatta puuraaka-ainetta, keräyskuitua, jalostuksen papereita ja ener-giaa.

Vuoden 2006 lopussa toteutettu ostotoi-minnon keskittäminen yhtenäistää toimintata-poja. Siten voidaan paremmin hyödyntää UPM:n suuruus ostajana. Uudistuksen myötä UPM:n ostotoiminnan toimittajavaatimuksia terävöitetään, ja kevään 2007 aikana konser-nissa laaditaan ostotoiminnolle yhtenäiset toi-mittajavaatimukset, joihin sisältyvät myös ympäristö- ja yhteiskuntavastuuasiat.

SelluhankintaUPM:llä on neljä omaa sellutehdasta Suo-messa ja yhtiö omistaa 47 prosentin osuuden suomalaisesta Botniasta. Näiden tehtaiden tuotanto takaa UPM:lle noin 95 prosentin sel-luomavaraisuuden.

UPM ristiinarvioi vuoden aikana yhtiön omat sellutehtaat Suomessa. Tällä var-mistetaan parhaiden käytäntöjen käyttöönotto ja vähennetään ympäristöriskejä.

Ulkopuolisia selluntoimittajia UPM:llä on Pohjois- ja Etelä-Amerikassa ja Indonesiassa. Kun ulkopuolisia selluntoimittajia valitaan, perusedellytyksenä on, että ne hyväksyvät ja sitoutuvat noudattamaan UPM:n toiminta-ohjeen periaatteita. Sellutoimittajia ja niiden puunhankintaa arvioidaan säännöllisesti, ja uusien toimittajien toiminta arvioidaan pai-kan päällä ennen kuin sopimus solmitaan.

Kaikki ulkopuoliset selluntoimittajat ra-portoivat UPM:lle vuosittain tiedot muun muassa puun alkuperästä, sertifi oidun kui-dun määrästä ja ympäristökuormituksesta. Jos toimittajalla on puun alkuperän jäljitys-järjestelmä, sertifi oidun kuidun määrä rapor-toidaan kuukausittain. Lisäksi toimittajat ra-portoivat vuosittain esimerkiksi henkilöstöön

Vastuullisuus korostuu hankinnoissa

ja työturvallisuuteen liittyvistä asioista sekä yhteistyöstä paikallisten sidosryhmien kans-sa.

Uruguayn sellutehdashankeUPM osallistuu osakkuusyhtiönsä Botnian sellutehdashankkeeseen Uruguayssa 67 mil-joonan dollarin pääomasijoituksella. Inves-tointi turvaa UPM:n lyhytkuitusellun saata-vuutta ja riittävyyttä kilpailukykyisesti sen hienopaperitehtaille Kiinassa ja Euroopassa.

Sellutehtaan on määrä käynnistyä vuoden 2007 syksyllä, ja sen vuosikapasiteetiksi tulee noin miljoona tonnia. Valmistuttuaan tehdas on yksi uudenaikaisimmista maail-massa. Tehdas käyttää parasta saatavilla ole-vaa teknologiaa, mikä takaa mahdollisimman vähäisen ympäristökuormituksen.

UPM:n ostotoiminto keskitettiin

vuoden 2006 lopussa yhdeksi,

globaaliksi organisaatioksi.

Uuden organisaation yhtenäiset

ostoprosessit parantavat yritys-

vastuuseen liittyvien riskien hallin-

taa ja selkiyttävät toimittajille

asetettuja vaatimuksia.


UPM hankinta

Keräyskuidun hankintaUPM on Euroopan suurin ja maailman toi-seksi suurin keräyspaperin käyttäjä paino-papereissa.

Keräyskuitua käytetään seitsemällä UPM:n paperitehtaalla viidessä eri maassa: Isossa-Britanniassa, Itävallassa, Saksassa, Suomessa ja Ranskassa. UPM käyttää keräyskuitua sa-nomalehtipaperin lisäksi myös SC- ja LWC-papereiden valmistukseen. Käyttö vuonna 2006 oli noin kolme miljoonaa tonnia.

Keräyspaperin talteenottoaste kasvaa kaik-kialla maailmassa. UPM:n käyttämästä kerä-yspaperista noin 80 prosenttia on peräisin ko-titalouksista ja loput painotaloista. Euroopas-sa jätehuolto on tavallisesti kuntien vastuulla, ja eri maissa paperinkeräykseen liittyvät ky-symykset on ratkaistu eri tavoin. UPM hank-kii keräyspaperin joko kunnilta tai jätehuolto-yrityksiltä.


UPM hankinta

SELLUNHANKINTA2006 tavoitteiden toteutuminen

• Lisätään sellun ostoa toimittajilta, joilla on sertifi oitu puun alku- perän jäljitysjärjestelmä: Useat toimittajat saivat sertifi oidun puun alkuperän jäljitysjärjestelmän ja aloittivat raportoinnin vuoden 2006 aikana.• Arvioidaan paikan päällä useiden toimittajien puunhankintaa ja ympäristöpäästöjä: Suurin osa toimittajista arvioitiin paikan päällä.

Tavoitteet 2007

• Kaikki sellu on peräisin toimittajilta, joilla on sertfi oitu puun alkuperän jäljitysjärjestelmä.• Enemmän sellua toimittajilta, jotka täyttävät parhaan mahdol- lisen teknologian (BAT) vaatimukset.

PUUNHANKINTA2006 tavoitteiden toteutuminen

• Metsäsertifi oinnin edistäminen ja sertifi oidun puun osuuden lisääminen: Tehtaille toimitetun sertifi oidun puun osuus kasvoi Baltiassa, Kanadassa, Ranskassa, Suomessa ja USA:ssa.• UPM:n puun alkuperän jäljitysmallin käyttöönotto kattavasti metsä- osastoilla: Malli otettiin käyttöön USA:ssa ja Venäjällä. Alkuperän jäljitysjärjestelmä on nyt käytössä kaikilla metsäosastoilla ja kattaa kaiken UPM:n tehtaille toimittaman puun.• Ympäristöhallintajärjestelmän (EMS) rakentaminen Baltian ja Venäjän uusille metsäosastoille: Järjestelmät valmistuivat käyttöön otettaviksi sekä Baltiassa että Venäjällä.• Biodiversiteetin huomioon ottavan metsänkäsittelyn kehittäminen: Yhtiön omia metsiä Kanadassa, Suomessa, Isossa-Britanniassa, ja USA:ssa koskeva ohjelma valmistui.

Tavoitteet 2007

• Metsäsertifi oinnin edistäminen ja sertifi oidun puun osuuden lisääminen• Biodiversiteetin huomioon ottavan metsänkäsittelyn kehittäminen ja kouluttaminen• Ympäristöhallintajärjestelmien yhtenäistäminen

0500

1 000

1 500

2 000

2 500

3 000

3 500

0605040302010099989796

Keräyspaperin käyttö UPM:ssä 1996 – 2006

1 000 t

Chain of Custody-sertifioitujen ulkopuolistensellutoimittajien osuus

0

20

40

60

80

100

06050403

%

Mineraalien hankinta2006 yhteensä2 557 000 t

0 200 400 600 800 1 000

Aasia 8 %

Amerikka 22 %

Muu Eurooppa 20 %

Iso-Britannia 14 %

Pohjoismaat 36 %

1 000 t

Keräyspaperin käyttö edellyttää hyvin toi-mivia keräys- ja lajittelujärjestelmiä. UPM:n tavoitteena on varmistaa sopivan keräyspape-rin saatavuus. Siihen pyritään toimimalla te-hokkaasti hankintalähteiden lähellä ja vaikut-tamalla keräysjärjestelmien suunnitteluun ja keräyspaperivirtojen hallintaan.

PuunhankintaPuun alkuperä tunnetaan yhä tarkemminVuonna 2006 UPM:n tehtailla käytettiin puuta yhteensä 26 miljoonaa kuutiometriä ja metsä-energiapuuta 1,68 terawattituntia. Konsernin puunhankintayksiköt vastaavat puuraaka-ai-neen ja metsäenergiapuun hankinnasta tehtaille sekä UPM:n vastuulla olevien metsien kestä-västä käytöstä ja hoidosta. Puu hankitaan omis-ta ja valtion metsistä sekä yksityismetsistä.

UPM on sitoutunut kestävään metsätalou-teen ja metsien käsittelymenetelmiin, jotka perustuvat kansainvälisesti hyväksyttyihin, kestävän metsätalouden periaatteisiin (toi-mintaperiaatteet: www.upm-kymmene.com/sustainableforestry).

Sertifioidun puun osuus kasvoiUPM tukee ja käyttää luotettavia metsäsertifi -ointijärjestelmiä. Metsäsertifi oinnilla voidaan edistää tasapainoisesti metsien hoidon talou-dellisia, yhteiskunnallisia ja ympäristötavoit-teita.

UPM pyrkii lisäämään sertifi oidun puun käyttöä kaikilla tehtaillaan. Noin 65 prosent-tia kaikesta yhtiön tehtailla käytetystä puu-raaka-aineesta on peräisin sertifi oiduista met-sistä. Sertifi oidun puun osuus lisääntyi 3 pro-senttiyksiköllä vuodesta 2005.

Yhtenäinen puun alkuperän jäljitys- malli kaikilla metsäosastoillaPuun alkuperän jäljitysjärjestelmä (Chain of Custody) mahdollistaa sertifi oidun puuraaka-aineen seurannan ja raportoinnin. UPM aloit-ti oman puun alkuperän jäljitysjärjestelmän rakentamisen vuoden 2005 alussa. Sen avulla voidaan osoittaa sertifi oidun puun ja kuidun osuus tuotteissa sertifi ointijärjestelmittäin ja yhteensä.

UPM:n malli täyttää sekä PEFC- että FSC-sertifikaattien vaatimukset. Jäljitysmallin käyttöönotto on edennyt suunnitellusti ja se

on nyt käytössä kaikilla UPM:n metsäosas-toilla. Järjestelmä on sertifioitu kussakin maassa paikallisten olosuhteiden mukaisesti. Järjestelmä on käytössä myös useilla tehtailla (sivu 40–42).

Yhtenäinen monimuotoisuusohjelma konsernin metsilleLuonnon monimuotoisuuden säilyttäminen talousmetsissä on ollut pitkään UPM:n tär-keimpiä tavoitteita metsänhoitomenetelmiä kehitettäessä. Yhtiö on toteuttanut yhdessä ul-kopuolisten tutkijoiden ja useiden eri sidos-ryhmien kanssa monia hankkeita, joissa on selvitetty uhanalaisten eläin- ja kasvilajien tai elinympäristöjen säilymistä talousmetsissä. Hankkeita on toteutettu yhtiön omissa tai sen hoidossa olevissa metsissä Suomessa, Isossa-Britanniassa, Kanadassa ja USA:ssa.

Vuoden 2006 yhteistyöhankkeita ovat ol-leet Suomessa muun muassa valkoselkätikan suojelu, lehto-, palo- ja harjulajiston turvaa-minen sekä vesitalouden ennallistaminen Re-poveden alueella. Isossa-Britanniassa teitä rakennettaessa on sijoitettu muun muassa lintu- ja lepakkolaatikoita teiden varteen.


UPM hankinta

SelluMekaaninen massaKeräyskuitu

0

20

40

60

80

100

0605040302010099989796

UPM:n valmistamien papereiden kuituraaka-aineet

%

Puun käyttöpuutavaralajeittain2006

0 20 40 60 80 100

Puru 2 %

Tukit 30 %

Hake 20 %

Sellupuu 26 %

Hiomopuu 22 %

%

Puun hankintaalueittain 2006

0 20 40 60 80 100

Pohjois-Amerikka 6 %

Iso-Britannia 5 %

Keski-Eurooppa 8 %

Venäjä 16 %

Suomi ja Baltia 65 %

%

Tehtaille toimitetun sertifioidun puun osuus

0

20

40

60

80

100

0605040302

Iso-BritanniaSaksaItävaltaKandaSuomiRanskaViroYhdysvallatVenäjä

%


UPM hankinta

Iso-Britannia Itävälta Kanada Ranska Saksa Suomi Venäjä Viro Yhdys-

vallat Yhteensä

Yhtiön metsät 3 0 17 0 0 920 0 0 79 1 019

Vuokrametsät 2) 0 0 953 0 0 0 185 0 0 1 138

Yhtiön hoidosa olevat metsät 3) 180 0 0 0 0 260 0 0 0 440

Yhteensä 183 0 970 0 0 1 180 185 0 79 2 597

1) Uruguayssa UPM:n osakkuusyhtiö Botnian Forestal Oriental SA -yhtiö omistaa noin 161 000 hehtaaria maata, josta 83 000 hehtaaria on eukalyptusviljelmiä. 2) Hakkuuoikeudet Kanadassa vuokrattu New Brunswickin osavaltiolta ja Venäjällä Venäjän valtiolta. 3) Enimmäkseen yksityisiä metsänomistajia.

Iso- Britannia

Itävalta Kanada Ranska Saksa Suomi Venäjä ViroYhdys-

vallatYhteensä

0,254 1,008 0,834 0,485 0,645 21,687 0,641 0,040 0,490 26,084

UPM:n hallinnoimat metsät, 1000 ha 1)

Puunkäyttö 2006, milj. m³

Eri hankkeiden perusteella on tunnistettu metsien monimuotoisuuden tärkeimmät, ke-hitystä vaativat osa-alueet. Vuoden 2006 aika-na niiden toteuttamista varten luotiin yhteinen toimintaohjelma kaikille konsernin metsille.

Puunhankinta VenäjälläUPM hankkii puuta Venäjältä noin 5 miljoo-naa kuutiometriä vuodessa. Puu toimitetaan yhtiön tehtaille Suomessa ja Virossa sekä Ve-näjällä UPM:n tehtaille ja Botnian sahalle. Puunhankinnasta huolehtii vuoden 2005 ke-väällä perustettu puunhankintayhtiö OOO UPM-Kymmene Forest Russia.

Vuonna 2006 yhtiölle rakennettiin toimin-tajärjestelmä, joka sisältää sekä laatu- että ympäristöasiat (ISO 9001, ISO 14001). Puun alkuperän jäljitysjärjestelmä, joka täyttää FSC-standardin vaatimukset, auditoitiin vuonna 2006. Sertifi oinnin vahvistuttua myös Venäjältä hankitusta puusta pystytään ilmoit-tamaan sertifi oidun puun osuus.

UPM-Kymmene Forest Russian koko hen-kilökunta on osallistunut toimintaohjetta kos-kevaan koulutukseen. Lisäksi on toteutettu

erillinen koulutusohjelma UPM:n arvoista ja erilaisten kulttuurien yhteensovittamisesta sekä ympäristöasioista.

UPM hankki vuoden 2005 lopulla enem-mistöosuuden venäläisestä puunhankintayh-tiöstä Tihvinässä. Sen toiminnan kehittämi-sestä kerrotaan tarkemmin tämän sivun UPM Casessa.

Venäjän puun alkuperä ja laillisuusUPM on jo vuodesta 1996 lähtien seurannut puun alkuperää Venäjällä. Sitä koskeva uusi TraceIt-sivusto avattiin vuonna 2006. Sivus-toa olivat kehittämässä yhteistyökumppanei-na Axel Springer ja Otto Saksasta sekä the Guardian Media Group Isosta-Britanniasta. (www.upm-kymmene.com/traceit).

UPM edellyttää puuntoimittajiltaan vas-tuullista, taloudelliset, sosiaaliset ja ympäris-tönäkökohdat huomioon ottavaa toimintaa. Vuonna 2006 UPM on selvittänyt erityises -ti näitä asioita kaikkien puuntoimittajiensa osalta.

UPM on sitoutunut lailliseen ja kestävään metsänhoitoon. Yhtiö kantaa huolta laittomis-

ta hakkuista ja pyrkii kaikin tavoin omassa toiminnassaan varmistamaan, että hankitun puun alkuperä tunnetaan. Puuntoimittajilta vaaditaan alkuperäilmoitus, ja lisäksi UPM tarkistaa Venäjällä maastossa vuosittain yli 200 hakkuukohdetta. Maastoarvioinneissa tarkastetaan, että yhtiön puunhankinta on Ve-näjän lainsäädännön, viranomaislupien ja UPM:n asettamien vaatimusten mukaista. Jos vakavia sopimusrikkomuksia ilmenee, yhteis-työ puuntoimittajan kanssa lopetetaan.

Greenpeace julkaisi syyskuussa 2006 ra-portin, jossa väitettiin Venäjän Karjalasta hankitun, UPM:lle tulevan puun olevan lai-tonta. UPM teki lokakuussa kyseisellä alueel-la puuntoimittaja- ja maastoarvioinnin var-mistaakseen, että puu on laillisesti hankittua. DNV (Det Norske Veritas) oli mukana toden-tamassa arvioinnin tulokset. UPM:n toimitta-jat ovat toimineet hakkuulupien ja teknisten ohjeiden mukaisesti sekä noudattaneet Venä-jän lakia. DNV:n tarkastusraportti, UPM:n raportti ja kaikki kohteisiin liittyvät doku-mentit ovat luettavissa osoitteessa: www.upm-kymmene.com/traceit


UPM ■ CASE

Tihvinän metsistä UPM:n näyteikkuna Venäjällä

UPM omistaa 99 prosenttia ZAO Tihvinsky Komplexny Lespromhozista, jonka se hankki syksyllä 2005. Yhtiöllä on hakkuuoikeudet 185 000 hehtaarinmetsäalueelle. Alueelta korjatut tukkipuut käytetään UPM:n tehtailla Venäjällä ja kuitupuu viedään Suomeen.

Vuonna 2006 aloitettiin yhtiön toiminnan kokonaisvaltainen kehittäminen. Liiketoimintakonseptin kehittämisen lisäksi kehityskohteita ovat olleet työter-veys- ja -turvallisuusasiat sekä työtapaturmien ehkäisy, ympäristöasiat, puun korjuu, metsänhoidon suunnittelu, hallinto sekä henkilöstön koulutus. Kehit-tämistyötä ovat tukeneet useat eri tahot, kuten tutkijat, viranomaiset ja paikalliset sidosryhmät.

Yksi kehityshankkeiden tavoitteista oli kansainvälisten metsäsertifi ointijärjestelmien kriteerien täyttäminen. Vuoden 2006 lopussa ulkopuolinen auditointi-yhtiö SGS Vostok Limited teki Tihvinskyn metsissä FSC-sertifi ointijärjestelmän periaatteiden ja vaatimusten mukaisen ulkopuolisen auditoinnin. Auditoija esitti FSC:n päättäville elimille sertifi kaatin myöntämistä.

UPM jatkaa Tihvinskyn toimintojen kehittämistä. Tavoitteena on määritellä sen metsänhoidolle Venäjällä parhaat käytännöt, jotka ovat sekä taloudelli-sesti että ekologisesti tehokkaita.

UPM hankinta


UPM hankinta

Tunnustusta metsäasioiden kehittämiselle

UPM on saanut vuoden aikana tunnustusta useilta ulkopuolisilta sidosryhmiltä. UPM:n, WWF:n ja DNV:n yhteistyö metsäsertifi ointijärjestelmien rinnakkaisvertailus-ta sai Forest Leadership -palkinnon Kanadassa. Palkinto jaetaan eri organisaatioiden, kuten esim. luonnonsuojelu-järjestöjen ja yritysten välisestä yhteistyöstä kestävän met-sänhoidon edistämiseksi. UPM:n rinnakkaisvertailu tehtiin Kanadassa, Isossa-Britanniassa ja Suomessa. Tutkimuksen tulokset julkaistiin vuonna 2005.

UPM:n globaali puun alkuperän jäljitysmalli sai ensimmäi-sen palkinnon Suomessa Sitran hallinnoimassa ympäris-tökilpailussa, joka on osa Euroopan komission Euroopan ympäristöpalkinnot 2006 -kilpailua. Tässä kilpailussa sai kunniamaininnan myös UPM:n Vastuullinen puunhankinta Venäjällä -hanke.

UPM:n puunhankintayhtiö UPM Tilhill Isossa-Britanniassa sai arvostetun työterveys- ja turvallisuuspalkinnon, RoSPA Occupational Health&Safety Awardin.

Toimittaja- ja maastoarvioinnit Venäjällä 2005-2006

2005 2006Kokonaismäärä, miljoonaa m3 5,7 5,2

Tuonti Suomeen, miljoonaa m3 4,4 4,3

Toimittajien määrä 200 (1 351

Alkuperätodistus, % toimitetusta määrästä 97 99

Puun alkuperätiedon dokumentointi, %

- hyvä - 86

- hyväksyttävä - 4

- huono - 9

- hylätty 1 1 (3

Arvioiduilta toimittajilta hankitun puun määrä, % kokonaistoimituksista 80 85

Toimittaja- ja maastoarvioinnit

- toimittaja-arvioinnit 112 150

- maastoarvioinnit 235 252

Hakkualuearviointien tulos

- hyvä (ei yhtään poikkeamaa) 80 66

- hyväksyttävä (lieviä poikkeamia) 20 34

- huono tai hylätty (huomattavia poikkeamia) - -

Alkuperätiedon laatu, % toimitetusta määrästä (2 58 73

1) UPM Forest Russia on vastannut vuodesta 2006 puutoimituksista UPM:n Venäjän tehtaille.2) Järjestelmä uusittu vuonna 2005.3) Kaksi toimittajasopimusta irtisanottu.

Lisätietoja:www.upm-kymmene.comwww.upm-kymmene.com/sustainableforestrywww.upm-kymmene.com/traceit


Ympäristökuormitusta vähennetään toimintaa jatkuvasti parantamalla

Asiakkailta saatiin eniten

kysymyksiä koskien ilmaston-

muutosta, puun alkuperää

ja kemikaalien käyttöä.

Ympäristöasioiden hoito on osa UPM:n joh-tamista ja toimintaa organisaation eri tasoilla. Lähes koko UPM:n tuotannollinen toiminta kuuluu ISO 14001 -standardin mukaisesti sertifi oitujen ympäristöhallintajärjestelmien piiriin, jotka ovat osa yhtiön johtamisjärjes-telmää. UPM on sitoutunut jatkuvaan paran-tamiseen myös ympäristöasioissa ja haluaa olla yksi alansa johtavista toimijoista.

UPM:n omat sisäisesti määritellyt tavoit-teet ja niiden seuranta sekä parhaiden käytän-töjen käyttö ohjaavat tehtaiden toimintaa. Vi-ranomaisten asettamat lupaehdot ja niiden täyttäminen on peruslähtökohta. EU-alueella on käytössä yhtenäislupamenettely, joka mää-rittelee tehdaskohtaiset rajat päästöille veteen, ilmaan ja maahan. Euroopan ulkopuolella noudatetaan kansallisia ja paikallisia lakeja. Lupaehtojen täyttymistä seurataan säännölli-sin mittauksin ja tehtaat raportoivat poikkea-mista välittömästi sekä viranomaisille että

konsernin sisällä. Päästöjen jatkuvan seuran-nan avulla ylitykset pyritään välttämään ja korjaustoimenpiteet aloittamaan nopeasti.

Ennakkotoimenpiteistä huolimatta ympä-ristölupien joidenkin ehtojen vähäisiä, lyhyt-aikaisia ylityksiä tapahtui vuonna 2006. Nä-kyvin ympäristövahinko sattui Kymin sellu-tehtaalla heinäkuussa, kun Kymijokeen pääsi valumaan keittolipeää putkirepeämän vuoksi. Tilanne saatiin nopeasti hallintaan yhdessä viranomaisten kanssa. Viranomaisten mitta-usten mukaan vesistövaikutukset jäivät vähäi-siksi ja lyhytaikaisiksi eikä se aiheuttanut teh-taan lupaehtojen ylitystä.

Ympäristökuormituksia pyritään vähentä-mään ensisijaisesti hyvällä suunnittelulla, raaka-aineiden valinnalla ja prosessin sisäisin toimenpitein. Vedet kierrätetään ja puhdiste-taan ennen vesistöön joutumista ja kiinteät jätteet pyritään käyttämään mahdollisimman suurelta osin uudelleen materiaalina tai ener-

giana. Paperi- ja sellutehtaiden prosessijäte-veden määrä tuotettua tonnia kohti väheni noin 6 prosenttia vuonna 2006.

Vuoden aikana ristiinarvioitiin sellutehtaat ympäristöriskien edelleen vähentämiseksi. Arviointeja jatketaan vuonna 2007 paperiteh-tailla.

Ympäristömerkki hienopapereilleAsiakkailta saatiin eniten kysymyksiä koski-en ilmastonmuutosta, puun alkuperää ja ke-mikaalien käyttöä. UPM on jatkanut uusiutu-vien polttoaineiden käytön lisäämistä. Myös puun alkuperän varmistamisessa on edistytty, ja tehtaille tulevan sertifi oidun puun määrä on kasvanut.

UPM:n oman tuotemerkin alla myytäville hienopaperilajeille myönnettiin Euroopan ympäristömerkki eli EU-kukka syksyllä 2006. Ensimmäisenä ympäristömerkin käyttöoikeu-den saivat toimistopaperit, joita valmistetaan

UPM tuotanto


Papeteries de Docellesissa Ranskassa, Kymin paperitehtaalla Suomessa ja Nordland Pa-pierissa Saksassa. Saksassa, Schongaun pape-ritehtaalla valmistettava UPM Eco -aikakaus-lehtipaperi otti myös EU-kukan käyttöön vuonna 2006. Lisäksi toimistopaperivalikoi-maa laajennettiin PEFC- ja FSC-leimatuilla tuotteilla.

Riskienhallintaan panostettiinUPM:n kaikkien tehtaiden ympäristötoimin-ta, riskit, ohjeet ja käytännöt on käyty läpi vuosina 2004–2006. Kampanja jatkui edel-leen vuonna 2006. Kampanjan tavoitteena oli lisätä ympäristötietoisuutta, vähentää päästö-jä ja parantaa riskien hallintaa.

YmpäristönsuojeluinvestoinnitUPM:n ympäristönsuojeluinvestoinnit vuon-na 2006 olivat 33 miljoonaa euroa. Merkit-tävimmät investoinnit kohdistuivat jäte -

vedenpuhdistuslaitosten käyttövarmuuden lisäämiseen ja lietteiden käsittelyyn. Ympä-ristönsuojelun käyttökulut ilman poistoja oli-vat 108 miljoonaa euroa.

Vedenkäyttö edelleen vähentynytPaperi- ja sellutehtaiden prosessijäteveden määrä tuotettua tonnia kohti väheni noin 6 prosenttia. Esimerkiksi Stracelin paperiteh-taalla jäteveden määrä on vuodesta 2003 läh-tien vähentynyt lähes 50 prosenttia tehtaan sisäisin toimenpitein.

Paperi- ja sellutehtailla vettä käytetään tuo-tannossa ja jäähdytyksessä. Vesi kiertää pro-sesseissa useaan kertaan ennen kuin se johde-taan tehtaan jäteveden puhdistamolle. Suurin osa jätevesien sisältämästä kiintoaineesta ja happea kuluttavista yhdisteistä poistetaan ennen kuin ne joutuvat vesistöön. Tehtaiden keskimääräinen kemiallinen hapenkulutus (COD) väheni noin 4 prosenttia vuonna 2006.

Vedenkäytön vähentäminen on jatkuvana tavoitteena kaikilla paperi- ja sellutehtailla. Samalla pystytään vähentämään ympäristö-kuormaa, parantamaan energiataloutta ja otta-maan talteen mahdollisimman suuri osa ve-teen liuenneista pigmenteistä.

Päästöt ilmaanUPM:ssä eniten päästöjä ilmaan syntyy pape-ri- ja sellutehtaiden energiantuotannosta. Il-maston lämpenemiseen vaikuttavia fossiilisen hiilidioksidin päästöjä, niin sanottuja kasvi-huonekaasupäästöjä, on onnistuttu vähentä-mään lisäämällä johdonmukaisesti uusiutuvien polttoaineiden osuutta UPM:n energiantuotan-nossa (sivu 22). Muita päästöjä ilmaan ovat rikkidioksidi ja typen oksidit. Vuonna 2006 hiilidioksidin päästöt tuotettua paperitonnia vähenivät noin 4 prosenttia, rikkidioksidin päästöt vähenivät vastaavasti vajaa 5 prosenttia ja typen oksidien päästöt yli 6 prosenttia.

19

UPM tuotanto

Paperi- ja sellutehtaiden prosessijäte-veden määrä

milj. t


1 000 t

0

50

100

150

200

250

300

0

2

4

6

8

10

12

060504030201009998


Paperi- ja sellutehtaiden COD-kuormitus

milj. t


1 000 t

0

20

40

60

80

100

120

0

2

4

6

8

10

12

060504030201009998


COD-kuormitus paperi- ja sellutonnia kohti

kg/t

Paperitonnia kohtiSellutonnia kohti

0

10

20

30

40

060504030201009998

Prosessijäteveden määrä paperi- ja sellutonnia kohti

Sellutehtaiden AOX-kuormitus

milj. t

Valkaistun sellun tuotanto, milj. tKokonaismäärä

t

0

100

200

300

400

500

600

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

3,0

060504030201009998

m2/t

Paperitonnia kohtiSellutonnia kohti

0

10

20

30

40

50

60

060504030201009998

AOX-kuormitus valkaistua sellutonniakohti

kg/t

0,0

0,1

0,2

0,3

0,4

060504030201009998

Yhden paperikilon valmistuksesta syntyvä jäte-vesimäärä (noin 14,5 litraa) vastaa keskimäärinpäivittäiseen astianpesuun kotitaloudessa käytet-tyä vesimäärää.


Jalostustehtaiden prosesseissa syntyy haih-tuvia orgaanisia yhdisteitä eli VOC-päästöjä (Volatile Organic Compounds). Nämä päästöt vähenevät, kun liuotinpohjaisia aineita korva-taan muilla vaihtoehdoilla.

Sellun valmistuksessa syntyy pahanhajui-sia rikkiyhdisteitä eli TRS-päästöjä (Total Reduced Sulphur). Näitä on vähennetty ke-räämällä ja polttamalla hajukaasuja, eikä ha-juhaittoja enää juuri synny tehtaiden normaa-likäynnin aikana.

Jätteiden hyötykäytön lisääminen haaste Suomessa UPM:ssä tavoitteena on jätteiden kokonais-määrän vähentäminen ja niiden hyötykäytön lisääminen.

Kaatopaikalle toimitettavan kiinteän jät-teen määrä on vuodesta 2005 kuitenkin li-sääntynyt 25 prosenttia.

Suurin yksittäinen kiinteä jätejae on tehtai-den voimalaitoksissa syntyvä tuhka. Noin 79 prosenttia (80 % 2005) tuhkasta käytetään

hyödyksi muun muassa maanrakentamisessa, sementti- ja tiiliteollisuudessa sekä lannoit-teessa. Suomessa tuhkaa on käytetty aikai-sempina vuosina varsinkin yhtiön vanhojen kaatopaikkojen sulkemiseen. Suljettavien kaatopaikkojen määrän vähentyessä myös hyötykäyttö Suomessa on vähentynyt. Tavoit-teena on edelleenkin hyötykäytön lisääminen, ja mukaan on tullut uusia toimijoita, joiden kanssa hyötykäyttöä pyritään kehittämään.

MaaperäUPM on saneerannut vuosien varrella vanho-ja tehdasalueitaan, joissa toiminta on saatta-nut loppua kymmeniä vuosia sitten. Kohteista tehdään maaperätutkimus, ja jos haitallisia ai-neita löytyy, viranomaisten kanssa sovitaan toimenpiteistä. Vanhat tehdasalueet saneera-taan teollisuuskäyttöön soveltuviksi. Lievästi pilaantuneita maa-alueita on käytetty paperi-tehtaiden kaatopaikkojen muotoilussa niiden sulkemisten yhteydessä. Nykyisin haitallisia aineita pääsee maaperään hyvin harvoin.

UPM tuotanto

Maaperä• Keskeistä kaatopaikkajätteen vähentäminen: Kaatopaikkajätteen määrä tuotettua paperitonnia kohti kasvoi 25 prosenttia. Suomen sellu- ja paperitehtaiden kaatopaikkajätteen määrä kasvoi 58 prosentilla, koska jätettä ei pystytty hyötykäyttämään suunnitellulla tavalla.• Jätteiden uudelleenkäytön parantaminen Caledonianin tehtaalla Isossa-Britanniassa: Työ jatkuu edelleen.• Jämsänkosken ja Kaipolan voimalaitoksen tuhkan hyötykäytön lisääminen: Uusia käyttökohteita, esimerkiksi metsäautoteiden rakentamista on tutkittu.

Tavoitteet 2007

• Prosessijäteveden määrän vähentäminen paperitehtailla 5 prosentilla vuoteen 2006 verrattuna• Prosessijäteveden määrän vähentäminen sellutehtailla 5 prosen - tilla vuoteen 2006 verrattuna• Kiintoainepäästöjen vähentäminen aikakauslehtipaperitehtailla 10 prosentilla• Tehtailla ja toiminnoilla käytössä yhtenäinen ympäristöhallinta- järjestelmärakenne

TUOTANTO2006 tavoitteiden toteutuminen

Vesi• Keskeistä vedenkäytön ja jäteveden määrän vähentäminen: Pro- sessijäteveden määrä paperi- ja sellutonnia kohti aleni 6 prosenttia. Eniten prosessijätevesimäärä aleni Stracelin tehtaalla Ranskas- sa.• Kaukaalla prosessijäteveden määrän vähentäminen viidellä prosentilla vuodesta 2005: Toteutunut• Vedenkulutuksen, kiintoaineiden ja COD-kuormituksen vähentämi- nen Changshussa Kiinassa: Toteutunut• Tutkimus suljetusta vesikierrosta Nordlandin tehtaalla Saksassa: Toteutunut

Ilma• Keskitytään vähentämään paikallisesti merkittäviä päästöjä: Typen- oksidipäästöt tuotettua paperitonnia kohti alenivat yli 6 prosenttia ja rikkioksidipäästöt vähenivät vajaa 5 prosenttia vuoteen 2005 verrattuna.• Jäähdytystornien korvaaminen lämmönvaihtimiksi legionellariskin ja hajuhaittojen välttämiseksi Stracelin tehtaalla Ranskassa: Toteutu- nut• VOC-päästöjen vähentäminen edelleen WalkiWisan Pietarsaaren tehtaalla: Työ jatkuu edelleen

Euroopan ympäristömerkki EU-kukkaLisätietoja www.eco-label.com


UPM tuotanto

JalostustuotannonVOC-päästöt *)

1 000 tt

Happamoittavat savukaasutpaperitonnia kohti

kg/t

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

060504030201000

5

10

15

20

25

0

3

6

9

12

15

06050403020100

Happamoittavat savukaasut

milj. t1 000 t

0

300

600

900

1 200

1 500

0

200

400

600

800

1 000

06050403020100

*) UPM Raflatac mukana vuodesta 2001 lähtien. Loparex mukana luvuissa vuoteen 2004 asti. Vuodesta 2006 mukaan laskettu myös raaka-aineiden jäännös-monomeerien VOC-päästöt.

*) UPM Raflatac mukana vuodesta 2001 lähtien. Loparex mukana luvuissa vuoteen 2004 asti. Vuodesta 2006 mukaan laskettu myös raaka-aineiden jäännös-monomeerien VOC-päästöt.

*) Vuoteen 2004 asti luvuissa mukana vain Suomen tehtaat.

*) Loparex mukana luvuissa vuoteen 2004 asti.

Jalosteiden tuotanto, 1 000 tNOX

KokonaismääräSO2

NOX

SO2

Kaatopaikkajätteenkokonaismäärä

1 000 t

0

100

200

300

06050403020100

Kaatopaikkajätepaperitonnia kohti

kg/t

0

10

20

30

06050403020100

VOC-päästötjalostetonnia kohti *)

kg/t

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

06050403020100

Kaatopaikkajätejalostetonnia kohti *)

kg/t

0

10

20

30

40

50

60

06050403020100

Kaatopaikkajätepuutuotekuutiota kohti *)

Yhden paperikilon valmistuksestasyntyy kaatopaikkajätettä keski-määrin 15 grammaa.

kg/m2

0

1

2

3

4

06050403020100

Paperin tuotanto, milj. t


UPM energia

ENERGIA2006 tavoitteiden toteutuminen

• Energiatehokkuuden arvioinnit jatkuvat: Toteutunut• Tehdasvoimaloiden hankeselvitykset jatkuvat: Toteutunut

Tavoitteet 2007

• Energiatehokkuusarvioinnit jatkuvat.• Tehdasvoimalaitosten hankeselvitykset jatkuvat.• Nestemäisten biopolttoaineiden valmistuksen aloittamiseen liittyvä konseptikehitys jatkuu.

Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen jatkuu

Suurena energiankäyttäjänä UPM:n on huo-lehdittava mahdollisimman kilpailukykyisen ja päästöiltään vähäisen energian hankinnasta tehtailleen. Yhtiö on Suomessa sähköenergi-altaan omavarainen, ja konserninlaajuisesti sähköomavaraisuus on noin 70 prosenttia. Korkean sähköomavaraisuuden ansiosta UPM on voinut tehdä pitkäjänteistä työtä ilmaston lämpenemistä aiheuttavien kasvihuonekaasu-jen vähentämiseksi.

Ilmaston lämpenemiseen vaikuttavia pääs-töjä syntyy eniten fossiilisten polttoaineiden käytöstä. UPM:ssä fossiilisia polttoaineita on korvattu uusiutuvilla polttoaineilla ja ydin- ja vesivoimalla. Yli 50 prosenttia UPM:n omistuksessa olevasta sähköntuotannosta ei aiheuta ilmastonmuutosta kiihdyttäviä hiili-dioksidipäästöjä. UPM on osakkuusyhti-önsä Pohjolan Voiman kautta mukana Teolli-suu den Voiman ydinvoimalaitoshankkeessa,

jonka on määrä valmistua vuonna 2010. Kaikkiaan hiilidioksidineutraalien poltto-

aineiden osuus on UPM:n Suomen tehtailla 75 prosenttia ja koko konsernissa yli 57 pro-senttia.

UPM:n toimenpiteet hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi alkoivat 1990-luvun alussa. Kymmenen viime vuoden aikana yhtiö on pystynyt vähentämään tuotannon hiilidioksi-dipäästöjä Suomessa 34 prosenttia. UPM:n Suomen tehtaiden hiilidioksidipäästöt alittivat vuoden 1990 tason jo vuonna 1996. Ne ovat nyt 36 prosenttia alle kyseisen tason, vaikka paperin tuotanto UPM:n tehtailla Suomessa on samaan aikaan kasvanut 47 prosentilla.

Vuoden 2006 loppupuolella otettiin käyt-töön uusiutuvia polttoaineita käyttävät voi-malaitokset Raumalla ja Shottonissa Isossa-Britanniassa. Chapelle Darblayn voimalaitos Ranskassa valmistuu vuonna 2007.

UPM jatkaa työtä hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi ja sähköomavaraisuuden li-säämiseksi. Caledonianin paperitehtaalle Isossa-Britanniassa on päätetty rakentaa voi-malaitos, joka käyttää polttoaineenaan bio-massaa ja tuotannossa syntyviä sivutuotteita. Voimalaitos valmistuu vuonna 2009 ja vähen-tää UPM:n hiilidioksidipäästöjä 75 000 ton-nia vuodessa. Lisäksi UPM on aloittanut sel-vitykset Lappeenrannan kaupungin kanssa Kaukaan tehdasalueelle yhteisyrityksenä ra-kennettavasta, uusiutuvia polttoaineita käyttä-västä voimalaitoksesta.

Metsäenergiapuun käyttö lisääntyyUusiutuvia polttoaineita ovat esimerkiksi metsäenergiapuu, kuoripuujäte, biologisten vedenpuhdistamojen ja siistamojen lietteet ja sellutehtaiden mustalipeä. Erityisesti metsä-energiapuun käyttö on lisääntynyt. Metsä-


UPM energia

energiapuuta ovat hakkuutähteet, pienikokoiset raivaus- ja ensiharvennuspuut sekä kannot. Metsäenergiapuun käyttö kasvoi edel-lisestä vuodesta noin 5 prosenttia.

UPM on ollut edelläkävijä metsäenergia-puun käytössä, ja metsäosastolla on tehty runsaasti innovatiivista työtä sen korjuun ke-hittämiseksi. Metsäosastolla Suomessa on käytössä metsäenergiapuun kestävää korjuuta koskevat ohjeet.

Energiatehokkuuden parantaminen jatkuu Energiatehokkuuden jatkuva parantaminen on olennainen osa päästöjen vähentämistä. UPM:n kaikkien laitosten energiatehokkuutta arvioidaan jatkuvasti, ja toimintaa on paran-nettu hyvin tuloksin.

Biodieseltuotanto suunnitteilla UPM suunnittelee aloittavansa lähivuosina nestemäisten biopolttoaineiden, esimerkiksi biodieselin valmistuksen metsäenergiapuusta ja tuotannon sivutuotteista. Nestemäisten bio-polttoaineiden valmistus perustuu biomassan kaasutukseen, johon liittyviä teknisiä ratkai-suja kehitetään. Investointipäätös ensimmäi-sestä, kaupallisen mittakaavan tuotantolaitok-sesta on odotettavissa lähivuosina. Ensimmäi-sen tuotantolaitoksen sijaintipaikka on jon-kin UPM:n paperitehtaan yhteydessä Isossa-Britanniassa, Ranskassa, Saksassa tai Suo-messa.

Lisätietoja: www.upm-kymmene.com

UPM:n fossiilisen hiilidioksidin päästöihin vaikuttaneita investointeja

Valmistumis-vuosi

Kainuun Voima, Kajaani, voimalaitos 1989

Kaipola, voimalaitos 1991

Kaukas, Lappeenranta, kemikaalien talteenottolaitos 1991

Tervasaari, Valkeakoski, voimalaitos 1996

Alholmens Kraft, Pietarsaari, voimalaitos 2001

Jämsänkoski, voimalaitos 2002

Kymin Voima, Kuusankoski, voimalaitos 2002

Järvi-Suomen Voima, Ristiina, voimalaitos 2002

Järvi-Suomen Voima, Savonlinna, voimalaitos 2003

Wisapulp, Pietarsaari, kemikaalien talteenottolaitos 2004

Shotton, Iso-Britannia, kattilalaitos 2006

Rauman Voima, Rauma, voimalaitos 2006

Chapelle Darblay, Ranska, voimalaitos 2007

Kymi, Kuusankoski, kemikaalien talteenottolaitos 2008

Caledonian Paper, Iso-Britannia, voimalaitos 2009

1 000 t1 000 t CO2/a

Paperi- ja sellutehtaiden fossiiliset hiillidioksidipäästöt 1990 – 2006,konserni

0

1 000

2 000

3 000

4 000

0

3 000

6 000

9 000

12 000

060402009896949290

Paperin tuotantoCO2

Kioton sopimuksen vaatimustaso

1 000 t1 000 t CO2/a

Paperi- ja sellutehtaiden fossiiliset hiillidioksidipäästöt 1990 – 2006,Suomi

0

500

1 000

1 500

2 000

2 500

0

1 200

2 400

3 600

4 800

6 000

060402009896949290

Paperin tuotantoCO2

Fossiilisetpolttoaineet

TurveBiomassa

GWh

Polttoainejakauma

0

10 000

20 000

30 000

40 000

50 000

060504030201

Ydinvoima

OstosähköLauhdevoima

VesivoimaVastapainevoima

TWh

Konsernin sähkön-hankinta

0

5

10

15

20

25

060504030201


Kuljetusten järkeistäminen alentaa päästöjä

UPM:n logistiikka otti käyttöön

Isossa-Britanniassa ja Irlannissa

uuden kuljetusten laskentajärjestel-

män. Sen avulla voidaan tarkentaa

myös kuljetusten päästölaskentaa.

Huomattavana kuljetuspalveluiden ostajana UPM tuntee vastuunsa ja on sitoutunut kulje-tusten ympäristövaikutusten vähentämiseen. UPM:n logistiikkatoimintojen johtamisjärjes-telmä on sertifi oitu ISO 9001-, ISO 14001- ja OHSAS 18001-standardien mukaisesti.

Logistiikan laatiman lastinkäsittelykirjan käyttöönotto jatkui vuonna 2006. Se sisältää vaatimukset lastin käsittelylle, kuljetuksille ja varastoinnille. Esimerkiksi lastin sidonnalle on asetettu tiukat, monessa maassa paikallista lakia tiukemmat vaatimukset. Käsikirjan mää-räysten noudattamista seurataan tarkastuksin. Noin puolet alihankkijoista Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa sekä neljännes Aasiassa toimii jo käsikirjan vaatimusten mukaisesti. Tavoitteena on 100 prosentin kattavuus vuo-den 2007 loppuun mennessä.

Vuoden 2006 toukokuussa voimaan tulleet kansainväliset määräykset asettavat laivojen polttoaineen rikkipitoisuudelle maailmanlaa-juisesti 4,5 prosentin ylärajan. Itämeren ja Pohjanmeren liikenteessä yläraja on tiukempi,

1,5 prosenttia. Kaikki UPM:n yhteistyökump-panit noudattavat näitä määräyksiä.

Asiakasyhteistyötä päästöjen vähentä-miseksi ja turvallisuuden parantamiseksiLiikenteen hiilidioksidipäästöjä voidaan vä-hentää pienentämällä kuljetussuoritetta, käyt-tämällä energiatehokkaita kuljetusmuotoja ja ei-fossiilisia polttoaineita kuten biodieseliä.

UPM osallistui Isossa-Britanniassa yhdes-sä asiakkaansa kanssa hankkeeseen, jossa asi-akkaan automatisoitua purkausasemaa laajen-nettiin, jotta se pystyisi vastaanottamaan ker-ralla enemmän paperirullia. Tämän ansiosta Lontoon ruuhkaisilla kaduilla kulkevien UPM-rekkojen määrä väheni 15 prosenttia, vähentäen näin myös kokonaissuoritetta ja päästöjä.

UPM on ottanut käyttöön innovatiivisen pa-perirullien purkausjärjestelmän, jota käytetään erään merkittävän isobritannialaisen kustanta-jan kaksi tonnia painavia ja kolme kertaa nor-maalia leveämpiä sanomalehtipaperirullia kä-

siteltäessä. Tavoitteena oli turvallinen ja varma kuljetustapa tehtaalta painotaloon, joka on täy-sin automatisoitu. Testeissä ilmeni, että perin-teinen pystylastausmenetelmä ei sovellu leveil-le rullille ja että tarvitaan uusi kuljetustapa, jotta rullat eivät vahingoitu kuljetuksen aikana. Asiakas vaati lisäksi täysin automatisoitua pur-kausjärjestelmää. Järjestelmä, johon kuuluu tehokas purkauslaituri- ja perävaunujärjestel-mä, on suunniteltu erityisesti sanomalehtipai-notaloja varten.

UPM logis t i ikka


UPM logis t i ikka

UPM ■ CASE

Uusi järjestelmä kuljetusten laskentaan

UPM on ottamassa käyttöön uutta logistiikkajärjestelmää, jolla pystytään laskemaan yhtiön kaikki kuljetusmatkat ja -määrät (kuljetussuorite). Tämä helpottaa myös kuljetusten päästöjen laskentaa ja seurantaa. Järjestelmä otettiin ensimmäise-nä käyttöön Isossa-Britanniassa ja Irlannissa.

Vuonna 2006 UPM:n paperikuljetusten kokonaissuorite Isoon-Britanniaan ja Irlantiin oli yhteensä noin 1,9 miljardia tonnikilometriä. Suurin osa tästä suoritteesta on merikuljetuksia. Näiden kuljetus-ten kokonaishiilidioksidipäästöt olivat noin 57 000 tonnia. Kuljetetun paperimäärän valmistuksesta syntyi 431 000 tonnia hiilidioksidia.

LOGISTIIKKATavoitteiden 2006 toteutuminen

• Kaluston kartoituksen loppuunsaattaminen: Toteutunut

Tavoitteet 2007

• Kehittää menettely laivojen polttoaineen rikkipitoisuuden tarkistamiseksi.• Kuljetusketjun energiatehokkuuskatselmus.• Laskennallisten hiilidioksidipäästölukujen todentaminen on-line-mittauksella.• Uusien alueiden liittäminen logistiikan päästöjen laskennan piiriin.

HiilidioksidipäästötTonnikilometrisuorite

%

Paperinkuljetustentonnikilometrisuoriteja hiilidioksidipäästöt kuljetuksilleIsoon-Britanniaan ja Irlantiin

0

20

40

60

80

100

LaivaJunaAuto


Keväällä 2006 aloitetun kannattavuusohjelman toteuttaminen kosketti laajasti koko henkilöstöä. Työstä työhön -ohjelmalla tuettiin työpaikkansa menettäviä löytämään uusi työ- tai opiskelupaikka. Ohjelmanonnistumiseksi tehtiin myös laaja-alaista yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa.

Yhteiskuntavastuu

UPM yhteiskuntavastuu

Henkilöstöhallinnossa keskityttiin

yhtiön kannattavuusohjelman

suunnitteluun ja vastuulliseen

toteuttamiseen.

UPM julkaisi maaliskuussa laajan, koko yhti-ön kattavan ohjelman kannattavuuden palaut-tamiseksi. Ohjelma sisältää kilpailukyvyltään heikoimman paperikapasiteetin sulkemisen ja kaikkien toimialojen, yksiköiden sekä funkti-oiden toiminnan tehostamisen.

Ohjelman arvioidaan vähentävän henkilös-tön määrää koko konsernissa 3 600 hengellä vuosina 2006-2008. Henkilöstön määrä vähe-nee Suomessa 2 557 hengellä, joista 1 885 siirtyy erilaisten eläkejärjestelyjen piiriin ja 672 irtisanotaan. Suurin osa irtisanotuista tai irtisanottavista on suljetun Voikkaan paperi-tehtaan henkilöstöä. Muut henkilöstövähen-nykset kohdistuvat lähinnä Ranskassa, Sak-sassa ja Itävallassa oleviin toimintoihin.

Suljetulta Voikkaan tehtaalta työtä vaille jäävien tueksi käynnistettiin Työstä työhön -ohjelma, josta kerrotaan tarkemmin sivulla 31.

Osana kannattavuusohjelmaa UPM:n ta-loushallinnon palveluja keskitetään globaalei-

hin palvelukeskuksiin Tampereelle, Changs-huun Kiinassa ja osittain Singaporeen. Lisäk-si perustetaan neljä alueellista taloushallinnon palvelukeskusta eri puolille maailmaa. Aikai-semmin taloushallinnon tehtäviä on hoidettu noin 100 eri toimipaikassa. Toteutuessaan suunnitellusti toimenpiteet vähentävät talous- ja rahoitustoiminnon henkilöstön määrää noin 150:llä nykyisestä 730:stä.

UPM on jatkanut ydinliiketoimintaansa kuulumattomien toimintojen ulkoistamisia. Syyskuussa aloitettiin neuvottelut metsurityö-voiman uudelleenjärjestelystä ja kehittämi-sestä. UPM:n palveluksessa Suomessa on noin 300 metsuria, joiden päätyötä on met-sänviljely ja taimikonhoito. Tammikuussa 2007 päätettiin käynnistää oma metsätyöyri-tys, Silvesta Oy, jonka palvelukseen metsurit siirtyvät vanhoina työntekijöinä. Silvesta kes-kittyy metsätöiden suunnitteluun, toteuttami-seen ja markkinointiin.

Tietohallinnon toimintatapojen ja organi-

saation uudistus alkoi vuonna 2005. Vuoden 2006 aikana osa tietohallinnon palveluja on ulkoistettu Siemensille ja IBM:lle, joiden pal-velukseen on siirtynyt 77 henkilöä UPM:n tietohallinnosta.

Vuoden 2006 alussa henkilöstön määrä oli 31 522 ja vuoden lopussa 28 704. Henkilöstö väheni 2 818 henkilöllä, mistä 2 371 johtui liiketoimintojen lopettamisesta ja toimintojen ulkoistamisesta ja 608 liiketoimintojen myyn-nistä. Henkilöstön määrä lisääntyi UPM Rafl atacissa 161 henkilöllä.

Johtamisen kehittäminenUPM on määritellyt uudet johtamisen periaat-teet ja niihin pohjautuvat, esimiesten tarvitse-mat osaamisalueet. Muutoksessa tarvittavia esimiestaitoja varten valmistui johdon kehit-tämiseen Learning to Lead -malli, joka sisäl-tää kehitysratkaisuja eri kohderyhmille uusi-en johtamisperiaatteiden hengessä. Ylimmälle johdolle kohdennettuun Booster-ohjelmaan


UPM henki lös tö

Muutokset koskettivat koko henkilöstöä

TYÖTERVEYS JA -TURVALLISUUS2006 tavoitteiden toteutuminen

• TTT-verkoston hyvien käytäntöjen ja oppien hyödyntäminen: Työ aloitettu, verkoston kehittäminen vielä kesken• Sairauspoissaolojen syiden analysointi: Syiden analysointi käynnissä useilla tehtailla• Turvallisuustietouden parantaminen sähköisen oppimistyökalun avulla. Pilotti Suomessa: Pilotti valmistui Kymin tehtaalla. Työkalua ryhdytään hyödyntämään TTT-työssä.

Tavoitteet 2007

• Sairauspoissaolojen vähentämiseen tähtäävien toimien toteuttaminen.• Turvallisen toiminnan varmistaminen toiminnan muuttuessa.• Turvallisuuskäyntien käynnistäminen.


UPM henki lös tö

HENKILÖSTÖHALLINTO2006 tavoitteiden toteutuminen

• UPM:n osaamisstrategian määrittely ja uuden suorituksen johtamisprosessin käyttöönotto: Osaamisstrategia määritelty ja suorituksen johtamisprosessin käyttöönotto aloitettu.• Ylimmän johdon kehittämisohjelman toteuttaminen: Kehittämis- ohjelman toteuttaminen aloitettu.• Myynnin kehittämisohjelman toteuttaminen: Ohjelman toteuttaminen aloitettu.

Tavoitteet 2007 • Johtamiskulttuurin kehittämisen jatkaminen ja johtamisperiaatteiden käyttöönotto koko organisaatiossa esimiesten ja HR-proses - sien avulla• Muutosprosessin tukeminen• Osaamisstrategian toteuttaminen

Henkilöstö alueittain 31.12.2006, 28 704

0 4 000 8 000 12 000 16 000 20 000Muu maailma 1 %

Kiina 5 %Kanada 3 %

Yhdysvallat 4 %Muu Eurooppa 5 %

Muu EU 5 %Ranska 5 %

Iso-Britannia 6 %Saksa 14 %Suomi 52 %

31.12. 2006 2005 2004Suomi 14 946 17 322 18 720

Saksa 4 097 4 272 4 311

Iso-Britannia 1 622 1 685 1 852

Ranska 1 463 1 707 1 712

Venäjä 1 361 1 407 750

Itävalta 679 672 678

Espanja 269 272 277

Viro 172 186 179

Italia 86 86 83

Puola 66 46 45

Unkari 52 52 46

Ruotsi 46 51 58

Belgia 42 75 74

Alankomaat 34 39 166

Tanska 23 36 41

Muu Eurooppa 76 76 66

Kiina 1 302 1 167 1 109

Yhdysvallat 1 024 1 013 1 571

Kanada 909 939 1 296

Malesia 147 141 151

Australia 95 107 104

Etelä-Afrikka 92 86 81

Muu maailma 101 85 63

Yhteensä 28 704 31 522 33 433

Henkilöstö maittain

lähtien UPM:n henkilöstö on yhden yhteisen, tulostavoitteet ja henkilö- tai tiimikohtaiset tavoitteet yhdistävän järjestelmän piirissä. Keskeisenä mittarina on käyttökate (EBIT-DA). Suoraa asiakastyötä ja myyntisopimuk-sia tekeville paperinmyyjille tulee oma kan-nustejärjestelmä.

Kehityskeskustelut uudistuvatUPM:n johtamiskäytännön peruspilareihin kuuluvat esimiehen ja alaisen väliset tavoite- ja kehityskeskustelut (PPR, Personal Performan-ce Review). Niiden tavoitteena on konsernin strategian toteuttaminen pilkkomalla se funk-tio- ja yksilökohtaisiksi tavoitteisiksi. Vuoden 2007 alusta lähtien kehityskeskustelujen käy-täntöä ja sisältöä terävöitetään vastaamaan paremmin yhtiön strategisia tavoitteita ja nii-den toimeenpanoa.

Tavoitteena on kohdistaa keskustelut ajalli-sesti tarkemmin konsernin strategiatyöhön ja painottaa henkilökohtaista kehitystä tavoittei-den kautta. Muutostilanteessa tärkeä työhy-vinvointi kuuluu myös osana kehityskeskus-teluihin.

Toimihenkilöiden osalta kehityskeskuste-lujen kattavuus on lähes 100 prosenttia. Ta-

voitteena on, että koko henkilöstö on proses-sin piirissä vuoden 2009 loppuun mennessä.

Henkilöstön osallistuminenUPM:n henkilöstö osallistuu yhtiön päätök-sentekoon kansainvälisen ja kansallisten lain-säädäntöjen mukaisesti.

UPM European Forum on konsernin eurooppalainen yhteistyöelin. Siihen osallis-tuvat konsernin Euroopassa toimivien tehtai-den henkilöstöryhmien edustajat. European Forum kokoontui vuonna 2006 kaksi kertaa. Kokouksissa keskusteltiin ajankohtaisista, konsernin kannattavuusohjelmaan liittyvistä aiheista.

Poissaolot hieman lisääntyneetSairauksista ja tapaturmista aiheutuneet pois-saolot ovat koko henkilöstön osalta pysyneet samalla tasolla kuin edellisenä vuonna, kui-tenkin työntekijöiden poissaolot ovat hieman lisääntyneet. Kehitys on ollut negatiivinen useimmilla toimialoilla. Suomessa poissaolot ovat edelleen korkeat. Toimenpiteitä niiden vähentämiseksi ja syiden selvittämiseksi on käynnissä sekä maa- että yksikkötasolla.

Työpaikkatapaturmataajuus on pitkän

osallistui johdosta lähes puolet. Keskijohdon koulutus käynnistettiin vuoden 2006 aikana.

Esimiesten kehittämisessä käytetään laa-jasti hyödyksi erilaisia työssä oppimisen mal-leja, jotka tukevat liiketoiminnan muutoksen läpiviemistä ja johtamiskulttuuria.

Ammatillisen kehittämisen painopiste oli UPM:n globaalien toimintojen henkilöstössä. Uusia kehittämisohjelmia aloitettiin muun muassa myynnin, tietohallinnon, hankintatoi-men ja taloushallinnon henkilöstöille.

Lyhyen aikavälin kannuste-järjestelmätVuonna 2006 käytössä olivat samat lyhyen ai-kavälin kannusteet kuin edellisenä vuonna: toimihenkilöillä tulostavoitteet ja henkilökoh-taiset suoritustavoitteet yhdistävä kannuste-järjestelmä ja tämän järjestelmän ulkopuolel-la oleville sijoitetun pääoman tuottoon perus-tuva voittopalkkiojärjestelmä. Vuodelta 2006 kannustepalkkioita maksettiin yhteensä 20 miljoonaa euroa. UPM:ssä on lisäksi ollut käytössä tehdaskohtaisia, tuottavuuteen tai te-hokkuuteen perustuvia kannusteohjelmia.

Lyhyen aikavälin kannustejärjestelmä uu-distettiin syksyllä 2006. Vuoden 2007 alusta

tämä kiinalaiskuva ei oikein sovi

tähän Voikkaan casen viereen.


UPM henki lös tö

UPM ■ CASETyöstä työhön -ohjelmalla tuettiin uudelleentyöllistymistä

UPM käynnisti mittavan ohjelman keväällä 2006 tukeakseen kannattavuusohjelman vuoksi työpaikkansa menettäviä. Työstä työhön -ohjelman tavoittee-na on helpottaa työllistymistä, kouluttautumista uuteen työhön ja muuttoa toiselle paikkakunnalle. Erityistä tukea suunnattiin Voikkaan tehtaalle, jonka sulkeminen merkitsi työpaikan menetystä 678 hengelle.

Vuoden 2006 loppuun mennessä 477 Voikkaalta irtisanottua oli löytänyt uuden työ- tai koulutuspaikan tai siirtynyt eläkejärjestelyjen piiriin. UPM:n sisällä uusiin tehtäviin on sijoittunut yli 90 henkilöä pääosin Suomessa mutta myös Kanadassa, Isossa-Britanniassa, Kiinassa ja Saksassa. Työpaikan UPM:n ulkopuolelta on saanut lähes 170 henkilöä. Yritystoiminnan käynnistämiseksi tarkoitettua starttirahaa UPM myönsi vuonna 2006 kahdellekym-menelle hakijalle. Muutosturvaan sisältyvän ammatillisen koulutuksen on aloittanut 60 henkilöä.

Työstä työhön -ohjelman mukaisesti irtisanotut ovat etusijalla UPM:n avoimiin tehtäviin. UPM kattaa muuntokoulutuksesta aiheutuvat kustannukset ja maksaa muuttokustannukset sekä asettautumisrahan, jos uusi työ edellyttää muuttoa toiselle paikkakunnalle. Voikkaalaisten osalta takaisinottovelvolli-suus on pidennetty 24 kuukauteen, muiden osalta noudatetaan lain edellyttämää yhdeksän kuukauden aikarajaa. Lisäksi voikkaalaiset voivat käyttää UPM:n työterveyshuollon palveluita kahden vuoden ajan työsuhteen päättymisen jälkeen.

Uudelleen työllistymiseen tähtäävää koulutusta UPM tukee osallistumis- ja materiaalimaksuin. Lisäksi UPM tarjoaa oman yrityksen perustamiseksi startti-rahaa, jota voi hakea vuoden 2008 loppuun asti. Voikkaan tyhjiksi jääneissä tehdastiloissa aloitti vuonna 2006 toimintansa kaksi yritystä, jotka ovat palkanneet yhteensä 68 voikkaalaista. Tiloissa toimivan Empower Oy:n palveluja UPM on sitoutunut käyttämään vähintään kolmen vuoden ajan. UPM käy parhaillaan neuvotteluja useiden eri alojen yritysten kanssa tehtaan tiloihin perustettavasta toiminnasta. Tukitoimet tehtaan sulkemisen vaikutusten lieventämiseksi jatkuvat vuonna 2007. UPM kartoittaa yhdessä työvoimaviranomaisten sekä rekrytointipalveluihin erikoistuneen yrityksen kanssa työ-mahdollisuuksia niille voikkaalaisille, jotka vielä ovat ilman työtä.


UPM henki lös tö

Henkilöstön kokemusvuodet UPM:n palveluksessa

henkilöä

2004, yhteensä 33 433

2006, yhteensä 28 704

2005, yhteensä 31 522

2003, yhteensä 34 4822002, yhteensä 35 579

0

2 000

4 000

6 000

8 000

10 000

>3021–3011–206–101–5<1

Henkilöstön ikäjakauma

%

Jalostustoimiala

Yhteensä

Toiminnot

PuutuotetoimialaPaperitoimialat

0

5

10

15

20

25

>6055-5950-5445-4940-4435-3930-3425-2920-24<–19

*) Luvut kattavat 97 % henkilöstöstä, tilanne vuoden lopussa.

Työntekijät, naisetToimihenkilöt, naiset

Työntekijät, miehetToimihenkilöt, miehet

Paperitoimialat

Puutuotetoimiala

Jalostustoimiala

Toiminnot

Koko henkilöstö

Toimihenkilöt ja työntekijät2006, sukupuolijakauma *)

0

20

40

60

80

100%

LegionellatutkimusUPM on mukana Metsäteollisuus ry:n tutki-mushankkeessa, joka koskee legionella-bak-teerin esiintymistä sellu- ja paperitehtaiden jätevedenpuhdistamoissa. Vuoden 2006 aika-na todettiin UPM:ssä yksi legionella-baktee-rin aiheuttama tautitapaus. Tartuntalähdettä ei pystytty varmuudella todentamaan.

Tarve tutkia legionella-bakteerin esiinty-mistä ilmeni vuonna 2005. Samanaikaisesti henkilöstölle annettiin ohje käyttää hengitys-suojaimia puhdistamoalueella työskenneltä-essä ja asiattomien pääsy puhdistamoalueille kiellettiin.

TTT-yhteistyöverkosto kehittää toimintamallejaKonsernissa toimii globaali TTT-yhteistyö-verkosto, jonka tavoitteena on kehittää hyviä toimintamalleja ja sopia yhteisistä toimintata-voista. Lähes kaikilla tehtailla on työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmänsä, jotka ovat pääosin myös sertifi oituja (OHSAS 18001).

myönteisen kehityksen jälkeen pysynyt lähes edellisvuoden tasolla. Erityisesti Suomessa tapaturmataajuus on lisääntynyt viime vuo-desta. Vaikka kokonaisuutena myönteinen ke-hitys vaikuttaa pysähtyneen, on monissa yksi-köissä saatu aikaan positiivisia tuloksia tur-vallisuustyössä. Parhaiten tapaturmien vähentämisessä onnistui Stracelin paperiteh-das, missä tuli keväällä täyteen vuosi ilman poissaoloon johtaneita tapaturmia. Stracelissa on tehty määrätietoista turvallisuustyötä, mikä ei olisi onnistunut ilman johdon vahvaa sitoutumista.

Vuoden aikana sattui yksi kuolemaan joh-tanut työpaikkatapaturma Blandinin tehtaalla USA:ssa. Changshun paperitehtaalla Kiinassa tapahtui yksi alihankkijan työntekijän kuole-maan johtanut tapaturma. UPM:n alueella Ky-millä, tehtaan porttien ulkopuolella sattui työ-matkatapaturma, jossa yhtiön työntekijä me-nehtyi moottoripyörän ja kuorma-auton yhteentörmäyksessä.

Vuoden 2006 aikana konsernissa pilotoi-tiin kahdessa eri kohteessa turvallisuuskäyn-tejä (Health and Safety Leadership Visit). Näiden tavoitteena on löytää ja siirtää hyviä käytäntöjä ja antaa käynnin kohteelle palau-tetta. Turvallisuuskäynneistä on määrä tehdä vakiintunut käytäntö.


UPM henki lös tö

Sairauspäivä- jatapaturmataajuus 2006

0 20 40 60 800

400

800

1 200

1 600

2 000

Puutuotetoimiala

Paperitoimialat

Jalostustoimiala

Saira

uspä

ivät

aaju

us (p

v/m

ilj. t

yöty

ntia

)

Tapaturmataajuus (kpl/milj. työtuntia)

Tapaturmataajuus, työntekijät, 2001-2006 *)

0

20

40

60

80

100

060504030201

*) yhden tai useamman päivän työkyvyttömyyten johtaneet tapaturmat milj. työtuntia kohden

Poissaolot, paperi- ja jalostustehtaiden työntekijät,% säännöllisestä työajasta *)

Poissaolot, työntekijät% säännöllisestä työajasta *)

0

2

4

6

8

10

060504030201

Sairauspoissaolot


%

Poissaolot toimialoittain,2006, työntekijät,% säännöllisestä työajasta

0

2

4

6

8

10%

0

2

4

6

8

10

0605**)04030201

%

*) Suomessa teollisuudessa on enemmän poissaoloja kuin

muissa maissa. Punainen viiva osoittaa Suomen paperiteollisuuden keskimäärisen poissaolojen tason.

**) Suomen työsopimuskiistan vuoksi vuoden 2005 poissaoloprosentit

eivät ole vertailukelpoisia.

*) Suomen työsopimuskiistan vuoksi vuoden 2005 poissaoloprosentit

eivät ole vertailukelpoisia.


Sairauspoissaolot

Paperitoimialat

Jalostusto

imiala

Puutuo

tetoimiala

UPM, tehtaat muissa maissa

Suomen paperiteollisuudenkeskiarvo

UPM, tehtaat Suomessa


UPM henki lös tö

UPM valittiin vuodeksi 2007 mukaan Dow Jonesin kestävän kehityksen eurooppalaiseen DJSI STOXX -indeksiin. Indeksiin kuuluu 162 yritystä, jotka edustavat eri teollisuuden-aloja. Metsä- ja paperiteollisuusryhmään kuu-luvasta neljästä yrityksestä indeksiin valittiin kaksi, joista toinen oli UPM.

UPM on ollut mukana myös Dow Jonesin maailmanlaajuisessa DJSI World -indeksissä vuosina 2003–2006. Yhtiö valittiin indeksiin toimialansa parhaana vuosina 2005-2006. Vuodeksi 2007 maailmanlaajuisessa vertai-lussa oli mukana 13 metsäteollisuusyritystä, joista vain yksi valittiin DJSI World -indek-siin.

Asiakastyytyväisyys paraniVuonna 2006 tehtiin kaikki Paperitoimialat kattava asiakastyytyväisyystutkimus. Tutki-muksessa haastateltiin 175 asiakasta 19 eri maassa. Tulokset olivat selvästi parantuneet edellisestä vuodesta kaikilla paperitoimialoil-la. Asiakkaat arvostivat erityisesti UPM:n

tuotteiden laatua ja tuotevalikoiman laajuutta, hyvää palvelua ja teknistä tukea. UPM:n ym-päristöpalvelut saivat tunnustusta. Niiden ky-syntä on vuosi vuodelta kasvanut ja useim-pien asiakkaiden mielestä UPM on pystynyt vastaamaan hyvin tähän kysyntään. Yleisesti UPM:ää pidettiin hyvänä kumppanina. Kehi-tyskohteina pidettiin innovatiivisuutta ja kehi-tystyötä.

Myös Puutuotetoimialalla tehtiin asiakas-tyytyväisyystutkimus. Sen tulokset valmistu-vat vuoden 2007 alkupuolella.

Sponsorointi ja tukitoiminta Vuonna 2006 UPM käytti sponsorointi- ja tu-kitoimintaan kaikkiaan 2,4 miljoonaa euroa. Valtaosa tukitoiminnasta toteutetaan tehdas-paikkakunnilla. Sponsoroinneissa on pyritty kiinnittämään entistä enemmän huomiota yh-teistyöpartnerilta saatavaan vastikkeeseen.

Konserni- ja paikallistasolla UPM:n spon-sorointi ja tukitoiminta kohdennetaan muun muassa hankkeisiin, jotka ovat UPM:n ja asiak-

kaiden yhteisiä haasteita, kuten painetun medi-an käytön ja puunkäytön edistäminen sekä koulutus- ja ympäristökysymykset. Tehdas-paikkakunnilla keskitytään varsinkin paikka-kunnan harrastustoiminnan elinvoimaisuutta edistävien järjestöjen ja yhteisöjen tukemi-seen.

Taiteen ja kulttuurin tukemisessa etusijalla ovat musiikki ja kuvataiteet. UPM ei tue poliit-tisia puolueita eikä ehdokkaita avustuksin.

Tukea paikallisyhteisöjen elinvoimaisuuteenVuonna 2006 panostettiin erityisesti Kuusan-kosken alueen elinvoimaisuuden tukemiseen Voikkaan tehtaan lopettaessa toimintansa.

Uusilla, kehittyvillä markkinoilla tuetaan paikkakunnan elinvoimaisuutta esimerkiksi osallistumalla infrastruktuurin rakentamiseen ja tukemalla vähäosaisten koulutusta. Esimer-kiksi Venäjällä on Chudovon vaneritehtaan in-vestointien yhteydessä osallistuttu kaupungin pääjätevesilinjan ja jätepuhdistamon korjauk-

Laaja-alaista sidosryhmäyhteistyötä

UPM:n sidosryhmäyhteistyö on

monipuolista ja sisältää niin

yhteistyöhankkeita, asiantuntija-

yhteistyötä kuin tukea paikallis-

yhteisöjen elinvoimaisuuden

ylläpitämiseen.


UPM s idosr yhmät

seen. Kiinassa yhteistyö köyhimpien alueiden lasten koulunkäynnin tukemiseksi jatkuu.

Yhteistyötä kaupunkien kanssaUPM on tehnyt Suomessa jo vuosia yhteistyö-tä kaupunkien kanssa energianhankinnassa. Kajaanissa, Kuusankoskella ja Pietarsaaressa tehdasvoimalaitokset tuottavat energiaa tehtail-le ja kaukolämpöä kaupungille. Uusin tämän kaltainen voimalaitos käynnistyi Raumalla vuonna 2006. Kaikki mainitut voimalaitokset käyttävät pääasiassa biomassapohjaisia uusiu-tuvia polttoaineita.Tämä yhteistyö vähentää osaltaan myös paikallisia päästöjä.

Raumalla tehdään yhteistyötä kaupungin kanssa myös jätevesien puhdistamisessa. Met-säteollisuuden puhdistamolla on puhdistettu vuodesta 2002 lähtien myös Rauman kaupun-gin jätevedet.

Asiantuntijayhteistyötä tutkimuslaitosten ja järjestöjen kanssaUPM osallistuu yritysvastuullisuutta edistävi-

en järjestöjen toimintaan, muun muassa YK:n Global Compact -aloitteeseen ja WBCSD:n toimintaan. Yhtiö on mukana kansallisissa ja kansainvälisissä alan järjestöissä, esimerkiksi CEPI:ssä. Lisäksi erilaisten hankkeiden yhte-ydessä UPM tekee yhteistyötä eri viranomais-ten, yliopistojen, tutkimuslaitosten, järjestö-jen ja paikallisyhteisöjen kanssa.

KulttuuripääomaUPM omistaa UNESCOn maailmanperintö-luetteloon kuuluvan Verlan vanhan puu-hio-mon ja pahvitehtaan Suomessa. Yhtiö vastaa museoalueen ylläpidosta ja kehittämisestä. Museoalueeseen tutustui vuoden 2006 aikana yli 20 000 kävijää 60 eri maasta. Vuoden aika-na museon näyttelytarjonta laajentui ja sen esi-nekokoelmien luettelointi ja inventointi saatet-tiin alkuun. Myös investoinnit museon palotur-vallisuuteen valmistuivat.

UPM perusti vuonna 2006 UPM-Kymme-nen Kulttuurisäätiön, jonka omistukseen ja hoitoon luovutettiin 689 yhtiön omistamaa tai-

deteosta. Säätiön taideteokset sijaitsevat yhtiön tiloissa 14 paikkakunnalla Suomessa sekä li-säksi Augsburgissa Saksassa ja Changshussa Kiinassa.

Kulttuurisäätiön tavoitteena on UPM:n kult-tuuriperinnön ja erityisesti sen keskeisen suo-malaisen taideomaisuuden säilyttäminen, asi-antunteva hoito sekä kyseisen taideomaisuuden tunnetuksi tekeminen. Tämä toteutetaan näyt-telyitä järjestämällä sekä harjoittamalla tiedo-tus- ja julkaisutoimintaa.

UPM:n omaan taidekokoelmaan kuuluu edelleen noin 1800 teosta.

Toimintaympäristön muutos ja sidosryhmäyhteistyö

Vuonna 2006 UPM pyrki avoimesti kertomaan eri sidosryhmille paperiteollisuuden toimintaympäristön pysyvästä muutoksesta ja sen vaikutuksista yhti-ön toimintaan. Yhtiön tavoitteena oli informoida mahdollisimman laajasti eri tahoja yhtiön kannattavuusohjelmasta ja sen taustoista sekä kertoa Työstä työhön -ohjelman (sivu 31) edistymisestä. Erityistä huomiota kiinnitettiin omaan henkilöstöön. Henkilöstön haluttiin ymmärtävän muutosten pysyvä luon-ne ja tuntevan päätösten perustelut kaikkialla organisaatiossa. Kannattavuusohjelman etenemisestä viestittiin aktiivisesti.

Erityisesti Suomessa, jossa kannattavuusohjelman vaikutukset olivat laajimmat, vuoden aikana järjestettiin poikkeuksellisen suuri määrä ulkoisia sidos-ryhmätapaamisia, joihin osallistui muun muassa yhteiskunnallisia päätöksentekijöitä sekä etujärjestöjen ja median edustajia. Tapaamisia järjestettiin myös kauppa- ja teollisuusministeriössä yhdessä työvoimahallinnon edustajien kanssa alueellisen työllisyyden edistämiseksi. UPM aloitti yhteistyön Kuu-sankosken kaupungin ja TE-keskuksen kanssa. Sen tavoitteena on hakea paikkakunnalle uutta yritystoimintaa. Yrityskontakteja on ollut lukuisia, ja työ jatkuu.

Voikkaalla UPM teki aktiivista yhteistyötä työvoimaviranomaisten kanssa, ja tehtaan tiloihin perustettiin työvoimaviranomaisten palvelupiste auttamaan lopetettavan tehtaan työntekijöiden uudelleensijoittumista. Voikkaan henkilöstölle järjestettiin yhdessä ulkopuolisten yritysten kanssa useita esittely- ja rekrytointitilaisuuksia, joissa henkilöstö voi halutessaan hakea työtä. Henkilöstölle järjestettiin myös tutustumiskäyntejä työvoimaa tarvitseviin yrityksiin Voikkaan ulkopuolelle. UPM on ollut yhteydessä kymmeniin yrityksiin ja kartoittanut koulutusmahdollisuuksia aloille, jossa työllisyysnäkymät ovat hyvät.

UPM ■ CASE


UPM s idosr yhmät


UPM:n toimintaohje

UPM:n hallitus on hyväksynyt tämän toimintaohjeen 31.5.2006. UPM:n tavoitteena on pyrkiä pitkäjänteisesti kannattavaan liiketoi-mintaan toimimalla eettisesti ja vastuullisesti talouteen, ihmisiin ja yhteiskuntaan sekä ympäristöön liittyvissä asioissa.

Pyrkimys kestävään kehitykseen ja jatkuvaan parantamiseen on osa yhtiön jokapäiväistä tapaa toimia. Avoimuus, luottamus ja aloit-teellisuus ovat UPM:n perusarvot.

UPM:n toimintaohje määrittää poikkeuksetta kaikkien UPM:n työn-tekijöiden, toimihenkilöiden ja johtajien tavan toimia. Tätä toiminta-ohjetta täydentävät tarvittaessa johtajiston, toimialojen ja toimintojen hyväksymät yksityiskohtaisemmat säännöt ja ohjeet. Mitkään ohjeet tai säännöt eivät saa olla ristiriidassa tämän toimintaohjeen kanssa.

Lakien noudattaminen ja tietojen julkistaminen

UPM noudattaa kaikessa toiminnassaan toimintamaiden paikallisia lakeja ja säädöksiä. Näitä lakeja ja määräyksiä ovat muun muassa arvopaperimarkkina-, yhtiön hallinnointi-, kilpailu-, tuoteturvalli-suus- ja -vastuu-, työsuojelu- ja työterveys-, työ-, ympäristö-, tekijän-oikeus-, yksityisyydensuoja- ja tasa-arvolainsäädäntö.

Julkisena pörssiyhtiönä UPM on sitoutunut noudattamaan Helsin-gin ja New Yorkin pörssin listautumissääntöjä ja muita asiaankuulu-via määräyksiä. Niiden mukaisesti UPM:n eri viranomaisille ja muil-le osapuolille toimittamat raportit ja asiakirjat sekä sijoittajille ja muille sidosryhmille antama tieto on virheetöntä, täydellistä ja perus-tuu todennettuun tietoon ja siten antaa yhtiön toiminnasta oikean kuvan. Tiedot julkaistaan viipymättä ja samanaikaisesti kaikille osa-puolille.

Asemasta riippumatta kukaan UPM:ssä ei saa edellyttää eikä sallia lainvastaista toimintaa.

Eturistiriidat, lahjat ja lahjukset

UPM:n henkilöstön edellytetään edistävän yhtiön etua ja toimivan vastuullisesti.

UPM kieltää korruption ja lahjonnan kaikessa toiminnassaan. UPM tai sen palveluksessa oleva henkilö ei maksa eikä tarjoa lahjuk-sia tai laittomia maksuja.

UPM:n palveluksessa olevilta kielletään henkilön aseman tai työn kautta saadun tiedon hyväksikäyttö henkilökohtaisen hyödyn tavoit-telemiseksi. Yhtiön henkilöstön on vältettävä toimintaa, joka johtaa

eturistiriitaan. Tällaista toimintaa on normaalin liiketoiminnan ja kohtuullisen vieraanvaraisuuden ylittävien henkilökohtaisten lahjojen ja etujen antaminen ja vastaanottaminen. Eturistiriitatilanne voi syn-tyä, jos työntekijä tai hänen perheenjäsenensä saa asiaankuulumaton-ta henkilökohtaista hyötyä perustuen henkilön asemaan UPM:ssä. Rahan vastaanottaminen on aina kiellettyä, mutta nimellisarvoltaan vähäisten lahjojen (arvoltaan enintään 100 euroa) vastaanottaminen on sallittua. UPM:n palveluksessa oleva ei saa kilpailla UPM:n kans-sa. Yhtiö ei tue poliittisten puolueiden ehdokkaita, puolueita tai po-liittisia ryhmittymiä.

Henkilöstön edellytetään huolehtivan yhtiön omaisuudesta hyvin ja käyttävän sitä tehokkaasti. Yhtiön omaisuuden käyttö luvattomiin tarkoituksiin on kielletty.

Luottamuksellisen asiakas- ja muun tiedon luovuttaminen ulko-puolisille on ehdottomasti kielletty, samoin kuin tällaisten tietojen hyväksikäyttö yhtiön edun vastaisesti.

Ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja edistäminen

UPM kunnioittaa omassa toiminnassaan YK:n ihmisoikeuksien julis-tuksen määrittelemiä yleismaailmallisia ihmisoikeuksia ja edistää nii-den toteutumista toimintaympäristössään.

Yhtiö pitää yleismaailmallisina perusoikeuksina muun muassa ajattelun, mielipiteen, ilmaisun, uskonnon ja rauhanomaisen kokoon-tumisen vapautta sekä sitä, ettei ketään syrjitä rodun, iän, kansalai-suuden, sukupuolen tai sukupuolisen suuntautuneisuuden perusteella.

UPM ei hyväksy pakkotyön tai lapsityövoiman käyttöä.

Henkilöstöön liittyvät toimintatavat

UPM:n kaikkien esimiesten edellytetään edistävän aktiivisesti ja tar-koituksellisesti yhtiön arvojen ja tämän politiikan mukaista johtamis-kulttuuria.

UPM pyrkii tarjoamaan koko henkilöstölleen turvallisen ja innos-tavan työympäristön. Henkilöstön edellytetään toimivan työssään työturvallisuutta vaarantamatta. Yhtiö kannustaa työntekijöitään hen-kilökohtaiseen ja ammatilliseen kehittymiseen ja kasvuun. UPM on sitoutunut kohtelemaan henkilöstöään tasapuolisesti, puolueettomas-ti ja tasa-arvoisesti.

UPM on sitoutunut henkilöstön tasa-arvoiseen kohteluun kaikissa työsuhdekäytännöissään, -ohjeissaan ja -säännöissään.

UPM l i i te


UPM l i i te

Toimintatapa ympäristöasioissa

UPM:n ympäristöasioiden johtaminen perustuu sisäisesti määriteltyi-hin tavoitteisiin ja niiden toteutumisen seurantaan sekä parhaiden käytäntöjen kehittämiseen ja käyttöönottoon koko toimitusketjussa.

UPM mittaa ja arvioi jatkuvasti toimintansa suoraa ja epäsuoraa ympäristökuormitusta ja -vaikutuksia ja pyrkii hallitsemaan niitä joh-donmukaisesti jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti. Tuottei-den elinkaaren aikaista ympäristökuormitusta ja -vaikutuksia syntyy raaka-aineiden hankinnassa, tuotannossa, tuotteiden jakelussa sekä tuotteita uudelleen käytettäessä ja hävitettäessä.

UPM arvioi järjestelmällisesti ja säännöllisesti myös toimittajiensa ympäristö- ja yhteiskuntavastuullisuutta.

Tämän toimintaohjeen noudattaminen

Koko UPM:n henkilöstön on noudatettava tätä toimintaohjetta. Työn-tekijöitä kannustetaan ottamaan yhteyttä esimiehiin, johtoon tai mui-hin asiaa tunteviin henkilöihin tilanteissa, joissa parhaan toimintata-van valitseminen on epäselvää.

UPM pyrkii varmistamaan tämän toimintaohjeen mukaisen toi-minnan kehittämällä yhtiön tarkastus-, seuranta- ja raportointitapaa.

Tämän toimintaohjeen vastainen toiminta johtaa rangaistustoimen-piteisiin ja tarvittaessa työsuhteen lopettamiseen. Henkilöstön on ra-portoitava mahdollisesta toimintaohjeen vastaisesta toiminnasta omal-le esimiehelleen tai sisäiselle tarkastukselle. UPM:llä on internet- ja intranetsivuillaan (sähkö)postiosoite, jota käyttäen kuka tahansa voi luottamuksellisesti ja nimettömänä kertoa toimintaohjetta koskevista huolenaiheista ja asioista sisäisen tarkastuksen johdolle.

Toimintaohjeen rikkomuksesta tai sen epäilystä raportoivaa henki-löä ei saa tästä syystä rangaista millään tavalla. Sekä raportoijan että syytetyn oikeudet ja yksityisyyden suoja taataan kaikissa tilanteissa.

Johtajiston jäsenet tai yhtiön muu ylin johto voivat poiketa tästä toimintaohjeesta ainoastaan, jos yhtiön hallitus tai sen komitea näin päättää. Toimintaohjeesta poikkeamisesta on välittömästi tiedottava osakkeenomistajille.

UPM:n henkilöstö- sekä työterveys ja -turvallisuussäännöt sekä väärinkäytöksiä koskeva ja tiedonantosääntö sekä toimialakohtaiset ympäristösäännöt löytyvät osoitteesta www.upm-kymmene.com.

UPM l i i te

Paperitoimialat: tuotannot, tärkeimmät kulutusluvut, päästöt ja jätteet

Raaka-aineet ja energia

Puu, m3 2 610 000

Ostosellu, t 1 400 000

Keräyspaperi, t 3 000 000

Ostetut paperit ja kartongit jalosteisiin, t 360 000

Mineraalit, t 2 600 000

Muovikalvot ja -granulaatit, t 60 000

Ostopolttoaineet ja -lämpö, GWH 17 000

Tuotanto

Paperin valmistus

Mekaanisen ja kemiallisen sellun valmistus

Kierrätysmassan valmistus

Jalosteiden valmistus

Sahatavaran ja jatkojalosteiden valmistus

Vanerin ja viilun valmisus

Tehdasvoimalaitokset

Myynti

Paperi, t 1) 10 900 000

Sellu, t 50 000

Revintäsellu, t 80 000

Jalosteet, t 680 000

Vaneri ja viilu, m³ 960 000

Sahatavara, m³ 2 400 000

Lämpö, GWh 580

Päästöt veteen, t

COD 2) 82 000

BOD 2) 10 000

AOX 340

Päästöt ilmaan, t

SO2 4 800

NOX 9 600

CO2(F) 3 800 000

Jätteet, t

Kaatopaikalle 240 000

Ongelmajätteet erikoiskäsittelyyn 3 600

UPM:n materiaalitase 2006

2006 2005 2004 2003

Tuotanto, t

Paperi 11 151 000 10 189 000 10 890 000 10 230 000

Sellu 2 095 000 1 840 000 2 240 000 2 030 000


Puu, m3 18 847 000 16 860 000 19 844 000 19 123 000

Ostosellu, t 1 400 000 1 300 000 1 300 000 1 300 000

Keräyspaperi, t 3 000 000 2 900 000 2 800 000 2 300 000

Mineraalit, t 2 600 000 2 400 000 2 600 000 2 400 000

Ostosähkö, GWh 14 000 13 000 14 000 15 000

Ostopolttoaineet ja -lämpö, GWh 16 000 16 000 18 000 17 000

Päästöt veteen, t

COD 82 000 74 000 97 000 95 000

BOD 10 500 10 100 11 400 10 300

AOX 340 290 410 390


SO2 4 800 4 700 6 500 7 500

NOX 9 500 9 200 10 300 11 100

CO2(F) 3 800 000 3 600 000 3 800 000 3 900 000

Jätteet, t

Kaatopaikalle 224 000 171 000 150 000 211 000

Ongelmajätteet erikoiskäsittelyyn 2 400 2 200 1 800 1 800

1) Paperin tuotantomäärä poikkeaa paperitehtaiden kokonaistuotannosta, koska jalostustehtaiden konsernin paperitehtailta ostama paperi on vähennetty myytävästä tuotannosta.

2) Jätevesipäästöihin sisältyy myös Augsburgin ja Caledonianin tehtaiden kunnallisille puhdistamoille johtama jätevesikuormitus.


UPM l i i te

Jalostustoimiala: tuotannot, tärkeimmät kulutusluvut, päästöt ja jätteet 1)

2006 2005 2004 2003

Tuotanto, t

Jalosteet 685 500 614 000 735 200 681 200

Raaka-aineet, t

Paperit, kraftlinerit ja kartongit 618 600 488 100 641 700 595 100

Muovit 60 300 54 200 81 500 74 100

Liimat 90 400 55 900 64 400 65 300

Painovärit, lakat 1 440 1 310 1 760 1 700

Alumiinikalvot 3 480 3 090 3 690 3 360


VOC 230 3) 150 970 1 010

Jätteet, t

Kaatopaikalle 14 300 16 500 31 100 34 200

Ongelmajätteet erikoiskäsittelyyn 2) 720 540 1 570 1 440

1) Vuodesta 2005 ilman Loparexia.

2) Walki Wisan Changshun tehtaan pesuvedet sisältyvät lukuun.

3) Vuodesta 2006 VOC-päästöt sisältävät raaka-aineiden jäännösmonomeerit.

2006 2005 2004 2003

Tuotanto, m³

Vaneri ja viilu 947 000 968 000 832 000 813 000

Sahatavara 2 199 000 2 017 000 1 894 000 1 962 000

Sahatavara- ja vanerijalosteet 2) 495 000 443 000 552 000 536 000


Puu, m³ 7 126 000 6 555 000 6 306 000 6 643 000

Liimat, t 28 000 28 000 24 000 24 000

Kalvopinnoitteet, t 5 800 5 300 5 400 5 400

Ostosähkö, GWh 410 390 390 na

Ostopolttoaineet ja -lämpö, GWh 1 210 1 140 1 160 na

Sivutuotteet, m³

Kuori, hake ja puru 4 222 000 3 415 000 2 730 000 na

Päästöt ilmaan, t 3)

SO2 30 40 35 30

NOX 110 140 100 120

CO2(F) 10 500 14 900 13 300 12 400

Hiukkaset 110 190 110 150

Jätteet, t

Kaatopaikalle 6 420 8 750 3 480 4 350

Ongelmajätteet erikoiskäsittelyyn 550 830 4) 420 550

Puutuotetoimiala: tuotannot, tärkeimmät kulutusluvut, päästöt ja jätteet 1)

1) Vuosien 2003 ja 2004 tiedot sisältävät vain Puutuotetoimialan laitokset Suomessa; 2005 lähtien kaikki laitokset.

2) Valmistettu pääasiallisesti omista vanereista tai sahatavarasta; siksi sisältyy vastaavaan tuotantotietoon.

3) Ostosähkön päästöt eivät sisälly lukuun; päästöt ovat osittain arvioita.

4) Luvut sisältävät kahden lopetetun vaneritehtaan purkamisesta aiheutuneet ongelmajätteet (190 t).

na: tietoa ei saatavilla


UPM l i i te

ISO 14001 EMAS ISO 9001 OHSAS 18001 PEFC FSC

Augsburg, DE x x x x x

Blandin, US x 2) x x x x

Caledonian, GB x x x x x x

Changshu, CN x 2) x x x x

Chapelle Darblay, FR x x x x 3) 3)

Docelles, FR x x x x x

Jämsänkoski, FI x x x x x

Kaipola, FI x x x x x

Kajaani, FI x x x x x

Kaukas, FI x x x 4) x

Kymi, FI x x x x x

Miramichi, CA x 2) x x x

Nordland, DE x x x 4) x x

Pietarsaari, FI x x x x x x

Rauma, FI x x x x x x

Schongau, DE x x x x x

Schwedt, DE x x x x 3) 3)

Shotton, GB x x 4) 3) 3)

Steyrermühl, AT x x x x x

Stracel, FR x x x x x

Tervasaari, FI x x x 4) x

Voikkaa, FI x x x x x

Ympäristöhallintajärjestelmät LaatujärjestelmäTyöterveys- ja -turvallisuus-järjestelmä

Kuidun alkuperän jäljitysjärjestelmä (Chain of Custody)

2) EMAS ei ole käytössä EU:n ulkopuolella.3) Tehtaalla käytetään vain keräyskuitua. 4) OHSAS-järjestelmä on valmis, mutta ei sertifi oitu.

Paperitoimialat

Sertifi oidut hallintajärjestelmät ja puun alkuperän jäljitysjärjestelmät

ISO 14001 EMAS ISO 9001 OHSAS 18001

UPM Rafl atacBarcelona, ES x

Nancy, FR x

Scarborough, GB x x x

Shanghai, CN x

Tampere, FI x

Oseania, AU x

UPM Rafl atac RFIDTampere, FI 1) x

Walki WisaConverfl ex Ab, Örnsköldsvik, SE x x

Garstang, GB x

Jülich, DE x x x

Pietarsaari, FI x x x x

Steinfurt, DE x x x BRC-IoP

Valkeakoski, FI 1) x DS 3027


Hygieniastandardi

Jalostustoimiala

1) Järjestelmää rakennetaan.


UPM l i i te

Puutuotetoimiala

ISO 14001 EMAS ISO 9001 OHSAS 18001 PEFC FSCPuutuotteet, FI x x 1) x

Steyrermühl, AT x x x x

Otepää, EE x x

Chudovo, RU x x


Puun alkuperän jäljitysjärjestelmä (Chain of Custody)

1) OHSAS-järjestelmä on valmis, mutta ei sertifi oitu.

ISO 14001 EMAS ISO 9001 OHSAS 18001

UPM Metsä, FI x x x FFCS PEFC, FSC

UPM Metsä, Keski-Eurooppa

- Frischholz, AT x x x 1) PEFC

- Ranska x x x x 1) PEFC

- Saksa x x x x 1) PEFC, FSC

UPM Metsä, Baltia 1) FSC

UPM Metsä, RU FSC FSC

UPM Tilhill, GB x x x UKWAS FSC

Miramichi, CA x SFI PEFC

Blandin, US x SFI PEFC, FSC

1) UPM:llä ei ole metsiä näillä alueilla.

Metsät ja puunhankinta


Metsäsertifi ointi-järjestelmä

Puun alkuperän jäljitysjärjestelmä (Chain of Custody)

ISO 14001 ISO 9001 OHSAS 18001

ENERGIAVesivoimalaitokset, FI x

LOGISTIIKKAKonsernin ja alueelliset logistiikkatoiminnot x x x

nortrans Speditionsgesellschaft mbH x x

Oy Botnia Shipping Ab x x x

Oy Rauma Stevedoring Ltd x x x

UPM-Kymmene Oyj, Seaways x x x

UPM-Kymmene n.v./s.a. x

UPM-Kymmene Sp. z.o.o. x

Ympäristöhallinta-järjestelmät

LaatujärjestelmäTyöterveys- ja -turvallisuus-järjestelmä

Energia ja logistiikka

Lisätietoja:www.upm-kymmene.comhttp://ec.europa.eu/environment/emas/index_en.htm www.iso.orgwww.fsc.orgwww.pefc.org

41UPM YMPÄRISTÖ- JA YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2006

UPM l i i te

Puunhankinta maittain 2006, 1000 m³

1) Puun alkuperän jäljitysjärjestelmä todennettiin joulukuussa 2006.

2) Puun alkuperän jäljitysjärjestelmä todennettiin heinäkuussa 2006.

Iso-Britannia

Itävalta Kanada Ranska Saksa Suomi Venäjä Viro Yhdys-

vallat

Yhteensä

98 74 71 63 96 66 0(1 27 19 (2 65

Iso-Britannia

Itävalta Kanada Ranska Saksa Suomi Venäjä ViroYhdys-

vallatYhteensä

Yhtiön metsät 9 0 0 0 0 13 0 0 21 11

Vuokrametsät 0 0 71 0 0 0 2 0 0 2

Valtion metsät 14 1 0 16 20 2 98 7 49 6

Yksityismetsät 12 43 28 16 32 30 0 0 27 29

Muut yhtiöt 64 28 0 28 48 29 0 48 0 28

Tuonti 0 29 0 40 0 26 0 46 3 23

Yhteensä 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100

Puun hankintalähteet 2006, %:a puunkäytöstä

Sertifi oidun puun osuus tehdastoimituksista, %

Baltia Iso- Britannia

Itävalta Kanada Ranska Saksa Suomi Venäjä Yhdys-vallat

Yhteensä

Belgia 0 0 0 0 24 0 0 0 0 24

Iso-Britannia 0 1 638 0 0 0 0 0 0 0 1 638

Itävalta 0 0 707 0 0 0 0 0 0 707

Kanada 0 0 0 1 337 0 0 0 0 13 1 350

Latvia 578 0 0 0 0 0 0 0 0 578

Liettua 92 0 0 0 0 0 0 0 0 92

Ranska 0 0 2 0 579 0 0 0 0 581

Ruotsi 0 0 6 0 0 0 167 0 0 173

Saksa 0 0 188 0 170 955 0 0 0 1 313

Slovakia 0 0 4 0 0 0 0 0 0 4

Suomi 0 0 0 0 0 0 20 099 0 0 20 099

Sveitsi 0 0 0 0 0 5 0 0 0 5

Tanska 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

Tsekki 0 0 117 0 0 0 0 0 0 117

Uruguay 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

Viro 243 0 0 0 0 0 0 0 0 243

Venäjä 0 0 0 0 0 0 0 5 202 0 5 202

Yhdysvallat 0 0 0 0 0 0 0 0 586 586

Yhteensä 913 1 638 1 024 1 337 773 960 20 266 5 202 599 32 712


UPM l i i te

Global Compactin periaatteiden, vastaavien Global Reporting Initiativen indikaattoreiden ja raportin sisällön vertailu

UPM on sitoutunut noudattamaan toiminnassaan YK:n Global Compactin periaatteita. Tämä ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti on laadittu Global Reporting Initiativen ohjeita soveltaen.

Taulukossa esitetään raportin kohdat, joissa yhtiön toimintaa Global Compactin periaatteiden toteuttamiseksi ja toiminnan tuloksia sekä vastaavia GRI:n indikaattoreita on käsitelty. Taloudellisia indikaattoreita on käsitelty UPM:n vuosikertomuksessa (www.upm-kymmene.com).

Global Compactin periaatteet*) Ihmisoikeuksia koskevat periaatteet1. Yritysten tulee tukea ja kunnioittaa kansainvälisesti hyväksyttyjen ihmisoikeuksien toteutumista vaikutuspii- rissään2. ja varmistaa, että eivät ole osallisina ihmisoikeuksien rikkomuksissa.

Työelämää koskevat periaatteet3. Yritysten tulee ylläpitää järjestäytymisvapautta ja oikeutta edustukselliseen neuvotteluun4. poistaa pakkotyö kaikissa muodoissaan5. poistaa lapsityö6. poistaa työhön ja ammattiin liittyvä syrjintä

Ympäristöä koskevat periaatteet7. Yritysten tulee noudattaa varovaisuusperiaatetta ympä- ristöasioissa8. tukea ympäristövastuullisuutta lisääviä aloitteita9. rohkaista ympäristömyötäisten teknologioiden kehittämistä ja levittämistä

Korruptio ja lahjonta10. Yritysten tulee toimia korruptiota vastaan kaikissa sen muodoissa, mukaan lukien kiristys ja lahjonta

Global Reporting Initiative (GRI) indikaattorit

HR1 Ihmisoikeuksia koskeva toimintaohjeHR2 Ihmisoikeuksien huomioiminen toiminnassaHR3 Ihmisoikeudet alihankinnoissaHR4 Syrjintää koskeva toimintaohje

HR5 JärjestäytymisvapausLA4 Tiedottamis- ja kuulemismenettelytHR7 Pakkotyövoimaa koskeva toimintaohjeHR6 Lapsityövoimaa koskeva toimintaohjeHR4 Syrjintää koskeva toimintaohjeLA10 Tasa-arvoa koskeva toimintaohje

3.13 Toimintaohje, säännöt ja johtamisjärjestelmätEN1 Materiaalien käyttöEN2 Kierrätysmateriaalin käyttö, ulkoisen jätteen hyödyntäminenEN3 Suora energiankäyttöEN4 Epäsuora energiankäyttöEN5 Veden käyttöEN6 Maanomistus biodiversiteetiltään runsailla alueillaEN8 KasvihuonekaasupäästötEN9 Otsonikerrosta vähentävien yhdisteiden käyttöEN10 NOX-, SO2- ja muut ilmapäästötEN11 Jätteiden määrä ja laatuEN12 Päästöt veteenEN15 Tuotteiden hyötykäyttöEN16 YmpäristövahingotEN17 Uusiutuvat polttoaineet ja energiatehokkuusEN22 Veden kierrätysEN27 Monimuotoisuuden suojeluEN31 Ongelmajätteen käsittelyEN33 Alihankkijoiden ympäristövastuullisuusEN34 Kuljetusten ympäristövaikutuksetEN35 Ympäristökustannukset ja -investoinnit

SO2 Lahjontaa koskeva toimintaohje

Käsitelty raportissa sivuilla

8-9, 12, 36-37

8-9, 22–23, 30, 36-37

8-9, 12-24, 36-37, 38-39, 42

8–9, 36–37

*) Periaatteiden suomenkielinen käännös on epävirallinen.

www.unglobalcompact.orgwww.globalreporting.org

43UPM YMPÄRISTÖ- JA YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2006


UPM tuotantolai tokset ja myynt iverkosto

Tuotantolaitokset ja myyntiverkosto

AustraliaUPM Rafl atac, Braeside (Melbourne)

EspanjaUPM Rafl atac, Polinyá (Barcelona)

Etelä-AfrikkaUPM Rafl atac, Durban

Iso-BritanniaUPM- Caledonian Paper, Irvine- Shotton Paper, Shotton

UPM Rafl atac, ScarboroughWalki Wisa, Garstang

ItävaltaUPM, SteyrermühlSteyrermühl Sägewerks-gesellschaft

KanadaUPM, Miramichi, New Brunswick

KiinaUPM, Changshu

UPM Rafl atac, Changshu Walki Wisa, Changshu

MalesiaUPM Rafl atac, Johor

RanskaUPM- Grand-Couronne- DocellesStracel, Strasbourg

UPM Rafl atac, Pompey (Nancy)

UPM- Aigrefeuille- Boulogne sur Mer

RuotsiWalki Wisa, Arnäsvall

SaksaUPM- Augsburg- Schongau- SchwedtNordland Papier, Dörpen

Walki Wisa GmbH- Jülich- Steinfurt

SuomiPaperitehtaatUPM- Jämsänkoski- Kaipola

- Kajaani- Kaukas, Lappeenranta- Kymi, Kuusankoski- Rauma- Tervasaari, Valkeakoski- Wisapaper, Pietarsaari

SellutehtaatUPM- Kaukas, Lappeenranta- Kymi, Kuusankoski- Tervasaari, Valkeakoski - Wisapulp, Pietarsaari

JalostustehtaatUPM Rafl atac, - Tampere- JyväskyläWalki Wisa- Pietarsaari- Valkeakoski

SahatUPM- Alholma, Pietarsaari- Heinola- Kajaani- Kaukas, Lappeenranta- Korkeakoski, Juupajoki- Leivonmäki- Seikku, Pori

PuunjalostustehtaatUPM- Alholma, Pietarsaari- Aureskoski- Heinola- Kaukas, Lappeenranta- Luumäki- Parkano

VaneritehtaatUPM- Heinola- Joensuu

TUOTANTOLAITOKSET UPM viittaa yhtiöihin, joiden virallisessa nimessä esiintyy UPM-Kymmene.

TuotantolaitosMyyntiyhtiö tai agentti

Vuosikertomus sivu 122


UPM tuotantolai tokset ja myynt iverkosto

- Kaukas, Lappeenranta- Lahti- Pellos, Ristiina- Savonlinna - Säynätsalo, Jyväskylä

ViilutehtaatUPM- Kalso, Vuohijärvi- Keuruu- Lohja

VenäjäUPM ChudovoUPM Pestovo

ViroUPM, Otepää

YhdysvallatBlandin, Grand Rapids, MNUPM Rafl atac, Fletcher, NC

KreikkaKroatiaKyprosLatviaLiettuaMaltaNorjaPortugali PuolaRanskaRomania RuotsiSaksaSerbiaSlovakiaSloveniaSuomiSveitsiTanskaTsekin tasavaltaTurkkiUkrainaUnkari

VenäjäViro

AasiaFilippiinitHongkongIndonesiaIntiaIranIsraelJapaniJordaniaKiinaKorean tasavaltaLibanonMalesiaPakistanSingaporeSri LankaSyyriaTaiwanThaimaa

AfrikkaAlgeriaEgyptiEtelä-AfrikkaMarokko

OseaniaAustralia

Pohjois-AmerikkaKanadaMeksikoPanamaYhdysvallat

Etelä-AmerikkaArgentiinaBrasiliaChileKolumbiaPeru

EurooppaAlankomaatBelgiaBulgariaEspanjaIrlantiIslantiIso-BritanniaItaliaItävalta

MYYNTIVERKOSTO(sijaintimaat lueteltu alla)

Vuosikertomus sivu 123


Sanasto

UPM sanasto

Arvioida, arviointiUPM:n oman henkilökunnan tekemä arviointi tai tarkastus esim. alihankkijan toiminnasta.

Auditoida, auditointiRiippumattoman ulkopuolisen auditoijan tekemä tarkastus eli auditointi, esim. hallintajärjestelmän auditointi.

BAT (Best Available Techniques), Paras käytettävissä oleva tekniikka, teknisesti ja taloudellisesti mahdollisimman tehokkaat ja ke-hittyneet ratkaisut huomioon ottava tekniikka.

BHK (BOD) Biokemiallinen hapenkulutus, Biological Oxygen Demand. Jäteveden sisältämien orgaanisten yhdisteiden biologisen hajoamisen aiheuttama hapenkulutus.

BiodieselBiomassasta valmistettu dieselpolttoaine.

BiodiversiteettiLuonnon biologinen monimuotoisuus; luonnon kaikenlainen vaihtelu: erilaisten elinympäristöjen (biotooppien) määrä, lajien lukumäärä ja lajin-sisäinen perinnöllinen vaihtelu.

BioenergiaUusiutuvasta biomassasta, elävistä kasveista ja kasvien osista, tuotettua energiaa.

BiomassaEloperäinen (orgaaninen) materiaali, joka syntyy mikroeliöiden, kasvien tai eläinten kasvaessa.

BTL (Biomass-to-liquid)Biomassasta valmistettu nestemäinen synteettinen polttoaine (katso Toisen polven biodiesel)

Chain of Custody (CoC)Puun tai kuidun alkuperän jäljitysjärjestelmä.

EkotehokasEkotehokkuus merkitsee luonnonvarojen tuotta-vuuden lisäämistä. Vähemmistä raaka-aineista ja energiasta tuotetaan enemmän palveluita ja hyvinvointia.

EMAS (Eco-Management and Audit Scheme)Yksityisen sektorin sekä julkishallinnon yrityksil-le ja organisaatioille tarkoitettu vapaaehtoinen ympäristöjärjestelmä.

GRI (Global Reporting Initiative)Kansainvälinen instituutio, joka pyrkii kehittä-mään kestävän kehityksen raportointiohjeistoa.

Hiilidioksidi, CO2Hiilen palamistuote. Hiilipäästöjä syntyy mm. fossiilisista polttoaineista.

ISO (International Organisation for Standardi-sation)Kansainvälinen standardisointijärjestö, jonka hy-väksymiä standardeja ovat teollisuuden yleisesti käyttämät 9000-sarjan laatustandardit ja 14000-sarjan ympäristöstandardit.

KeräyspaperiTähteeksi luokiteltu paperi, kartonki tai pahvi.

Keräyspaperin talteenottoasteTalteenotetun paperin määrän suhde kulutetun paperin määrään.

KHK, CODKemiallinen hapenkulutus, Chemical Oxygen Demand. Jäteveden sisältämien orgaanisten yhdis-teiden hajoamisen aiheuttama, kemiallisin mene-telmin määriteltävä hapenkulutus.

KierrätyskuituKeräyspaperista peräisin oleva kuitu.

MetsäenergiapuuHakkuutähteet, pienikokoiset raivaus- ja ensihar-vennuspuut sekä kannot.

NOXPalamisen yhteydessä sekä osin myös ilmassa ole-van typen ja hapen reaktiotuotteena syntyvistä typen oksideista käytetty kemiallinen merkki. Esiintyvät savu- ja pakokaasuissa sekä muodosta-vat happamoittavia ja rehevöittäviä yhdisteitä.

OHSAS (Occupational Health&Safety Manage-ment System)Työterveyden ja turvallisuuden johtamisjärjestel-mä.

REACH (Registration, Evaluation and Authori-sation of Chemicals)EU:n kemikaalilainsäädännön uudistus kemikaali-en rekisteröintiä, arviointia ja lupamenettelyä var-ten.

RFID-etätunnistinRadiotaajuustekniikkaan perustuva etätunnistin.

Rikkidioksidi, SO2Rikkipitoisen materiaalin palamistuote, syntyy myös tuotantoprosessien seurauksena.

SiistausPainovärin poistaminen keräyspaperista uusiomas-san valmistuksessa.

Toisen sukupolven biodiesel / BTL-diesel (biomass-to-liquid)Nestemäinen ajoneuvojen polttoaine, joka tuote-taan lignoselluloosasta. BTL-dieselin tuotantopro-sessissa biomassa muunnetaan nestemäiseksi polt-toaineeksi kaasutuksen ja Fischer Tropsch -syn-teesin avulla. Jalostettua BTL-dieseliä voi käyttää nykyisissä dieselmoottoreissa.

TRS (Total Reduced Sulphur)Pelkistyneet rikkiyhdisteet (mm. rikkivety, metyylimerkaptaani), päästö ilmoitettu rikkinä (S; voidaan muuttaa rikkidioksidiksi kertomalla luvulla 2).

Typen oksidit, NOX, useita eri yhdisteitäMuodostuvat typpipitoisen materiaalin palamisen yhteydessä. Aiheuttavat maaperän ja vesistön hap-pamoitumista.

VOC (Volatile Organic Compounds)Haihtuvat orgaaniset yhdisteet.


UPM yhteys t iedot

UPM-Kymmene Oyj

Marja TudermanYmpäristö- ja yhteiskuntavastuujohtajaPL 38000101 [email protected]@upm-kymmene.comPuh. 02041 50395Faksi 02041 50334

Päivi Salpakivi-SalomaaMetsäympäristöjohtajaPL 3237601 [email protected]. 02041 62162Faksi 02041 6120

Anja SilvennoinenEnergiajohtajaPL 38000101 [email protected]. 02041 50733Faksi 02041 50334

Riitta SavonlahtiHenkilöstöjohtajaPL 38000101 [email protected]. 02041 50048Faksi 02041 50309

ViestintäPL 38000101 [email protected]. 02041 50020Faksi 02041 50308

SijoittajasuhteetPL 38000101 [email protected]. 02041 5111Faksi 02041 50303

Ympäristö- ja yhteiskuntavastuun avainalueita 2006

Toimintaohje

UPM:n sitoutumista vastuulliseen liiketoimintaan vahvistettiin ja yhtiön hallituksen hyväksymä toimintaohje (Code of Conduct) otettiin käyttöön vuoden 2006 aikana. Toimintaohje määrittelee yleiset linjaukset, joita jokaisen UPM:läisen tulee noudattaa.

UPM:n aikaisemmat politiikat on päivitetty johtajiston hyväksymiksi säännöiksi. Henkilöstö- sekä työterveys- ja turvallisuussäännöt sekä väärinkäytöksiä koskeva ja tiedonantosääntö tarkentavat toimintaohjeen käytäntöjä. Konser-nin ympäristöpolitiikan korvaavat kunkin toimialan ympäristösäännöt.

Kannattavuusohjelma

UPM julkaisi maaliskuussa laajan, koko yhtiön kattavan ohjelman kannattavuuden palauttamiseksi. Ohjelman arvioi-daan vähentävän henkilöstön määrää koko konsernissa 3 600 hengellä vuosina 2006 – 2008.

Henkilöstön määrä vähenee Suomessa 2 557 hengellä, joista 1 885 siirtyy erilaisten eläkejärjestelyjen piiriin ja 672 irtisanotaan. Suurin osa irtisanotuista on suljetun Voikkaan paperitehtaan henkilöstöä. Muut henkilöstövähennykset kohdistuvat lähinnä Saksassa, Ranskassa ja Itävallassa oleviin toimintoihin.

Työtä vaille jäävien tueksi käynnistettiin mittava Työstä työhön -ohjelma. Sen tavoitteena on helpottaa erityisesti suljetun Voikkaan tehtaan henkilöstön työllistymistä, uudelleenkouluttautumista ja muuttoa toiselle paikkakunnalle. Vuoden 2006 loppuun mennessä 477 voikkaalaista oli löytänyt uuden työ- tai koulutuspaikan tai siirtynyt eri eläkejär-jestelyjen piiriin.

Investoinnit energiantuotannossa kasvihuonekaasujen vähentämiseen

UPM:n investoinnit uusiutuvilla polttoaineilla toimiviin voimalaitoksiin jatkuivat. Vuoden 2006 loppupuolella otettiin käyttöön uusiutuvia polttoaineita käyttävät voimalaitokset Raumalla ja Shottonissa Isossa-Britanniassa. Chapelle Darblayn voimalaitos Ranskassa valmistuu vuonna 2007.

Caledonianin paperitehtaalle Isossa-Britanniassa päätettiin rakentaa voimalaitos, joka käyttää polttoaineenaan bio-massaa ja tuotannossa syntyviä sivutuotteita. Voimalaitos valmistuu vuonna 2009 ja vähentää UPM:n hiilidioksidipääs-töjä 75 000 tonnia vuodessa.

Tuotantokapasiteetin noston lisäksi meneillään oleva 325 miljoonan euron investointi Kymin sellutehtaan talteenot-tolaitokseen lisää Kymin paperi- ja selluintegraatin energiaomavaraisuutta ja vähentää ympäristökuormitusta kuten fossiilisia hiilidioksidipäästöjä.

Vuonna 2006 UPM ilmoitti panostavansa lähivuosina nestemäisten biopolttoaineiden valmistuksen aloittamiseen sivutuotteista ja metsäenergiapuusta. Nestemäisten biopolttoaineiden valmistus perustuisi biomassan kaasutukseen. Siihen liittyviä liiketoimintakonsepteja ja teknisiä ratkaisuja kehitetään.

Tietyt tämän katsauksen kannanotot, jotka eivät koske jo toteutuneita tosiasioita, ovat tulevaisuutta koskevia arvioita. Tällaisia arvioita ovat esimerkiksi odotukset, jotka koskevat markkinoiden kasvua ja kehitystä; kasvua ja kannattavuutta koskevat odotukset sekä lausumat, joissa esiintyy sana ”uskoa”, ”odottaa”, ”enna-koida”, ”aavistaa” tai muut vastaavat ilmaisut. Koska nämä arviot perustuvat tämänhetkisiin suunnitelmiin ja arvioihin, ne sisältävät riskejä ja epävarmuusteki-jöitä, jotka saattavat johtaa siihen, että todelliset tulokset poikkeavat olennaisesti niitä koskevista kannanotoista. Tällaisia tekijöitä ovat mm. (1) toimintaedellytyk-set kuten esim. tuotannon jatkuva onnistuminen ja siitä saatava tehokkuushyöty, tuotekehityksen jatkuva onnistuminen, uusien tuotteiden kysyntä, nykyisten ja tule-vien yhteistyöjärjestelyiden onnistuminen, liiketoimintastrategian tai kehityssuunnitelmien tai -kohteiden muuttuminen, konsernin patenttien ja muiden immateriaalioikeuksien tuottaman suojan muuttuminen, edellytysten muuttuminen koskien pääoman saantia hyväksyttävillä ehdoilla; (2) alan olosuhteet kuten esim. tuotteiden kysynnän voimakkuus, kilpailutilanne, konsernin tuotteiden maailmanlaajuiset vallitsevat ja tulevat markkinahinnat ja niitä koskevat hinnoittelu-paineet, konsernin asiakkaiden ja kilpailijoiden taloudellinen tilanne, kilpailijoiden mahdolliset uudet kilpailevat tuotteet ja teknologia; ja (3) yleinen taloudelli-nen tilanne kuten esim. konsernin maantieteellisten päämarkkina-alueiden taloudellinen kasvuaste tai valuuttakurssien ja korkotason muutokset.


www.upm-kymmene.com

Pain

ettu

EU

:n y

mpä

rist

ömer

kin

saan

eelle

pap

erill

e. F

I/11

/1.

UPM

YM

PÄR

ISTÖ- JA

YH

TEISKU

NTA

VASTU

UR

APO

RTTI 2

00

6

Ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2006

Kan

si: U

PM F

ine

190

g/m

². Si

säsi

vut:

UPM

Fin

e 12

0 g/

m².

Pain

otal

o: L

önnb

erg

Prin

t


ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2006...2007/03/12 · ympäristö- ja yhteiskuntavastuun...

Documents