Filosofit, aatteet ja ympäristö

Esisokraattinen luonnonfilosofia

• Eläin –termi ymmärrettiin tuolloin laajasti: animismi (myös kivissä ja kasveissa on henkeä)

• Jakoa elottomaan ja elolliseen luontoon ei tehty

• pohjalla mytologia: kertomukset, joissa luonnon vahingoittamisesta on seurannut ikävyyksiä

• Pythagoras (580 – 496 eaa.)

• Kasvissyöjä, koska omasi empaattisen suhteen eläimiin

• Sisäinen vastenmielisyys syödä (ja tappaa) kaltaisiaan ystäviään, järkeviä ja tuntevia olentoja eli eläimiä

Plutarkhos• Plutarkhos (46- 120 jaa.)• Miksi ylipäänsä kukaan on

aloittanut niin brutaalin tavan kuin sellaisen olennon tappamisen ja sen veren ja lihaksien syömisen, joka juuri oli onnellinen ja iloinen, elävä ja liikkuva ?

• ”oman aikansa eläimien oikeuksien puolustaja”

Aristoteles (384–322) eaa

• Aristoteelinen ajattelu näkyy edelleen

• Tiede edustaa järkeä, eläimet eivät

Aristoteles 2

• Aristoteles määritteli luonnon hierarkkisesti, alemmat ovat ylempiä varten: kasvit – eläimet –orjat - naiset – vapaat miehet

• suuri ero luonnonfilosofiaan, jossa ajateltiin, että kaikki ovat kaikkia varten, yhdessä

Roomalaiset• ”jus animalium”:

eläimillä luonnollisia oikeuksia

• kuitenkin julmia eläintaisteluita

• vrt. gladiaattorit• vrt. härkätaistelut

Kristinusko • Eläin on usein kuvattu

pahuuden ruumiillistumana

• Sika, rotta, käärme• Brutal (engl.) on alun

perin tarkoittanut eläintä• Ruumiillisuuden ,

seksuaalisuuteen liittyvät asiat liittyivät syntiin

vertaa naisen ja eläinten asemaa

• luomiskertomus: ihminen on Jumalan kuva, luomakunnan kruunu

• toisaalta vedenpaisumuksessa ”liitto kaikkien luotujen kesken”

• lepopäivän Jumala määräsi, jotta luonto saisi levätä

• Nainen ja eläin ovat olleet paljon samassa asemassa

• molemmilta puuttuu järki

• Vaistonvarainen, ei-järjellinen toimiminen

• (kuvassa Augustinus (354-430 jaa.)

Keskiaika

• Eläimet moraalisesti vastuullisia

• eläinoikeudenkäynnit (paluu luonnonfilosofiseen ajatteluun)

• Esim. härkää pidettiin moraalisesti syyllisenä, jos se aiheutti ihmisen kuoleman.

• Eläimet osa yhteisöä

• Eläin eli usein keskiajalla samassa tuvassa kuin isäntänsä (niin agraari- kuin urbaanirahvas)

• Eläimet saattoivat olla myös todistajana oikeudenkäynnissä.

Hyödyntäjä vai tilanhoitaja?

• Ihmisen tilanhoitaja –asenne löytyy myös juutalais-kristillisestä perinteestä

• Luontoa kunnioittavampi näkökulma, ei pelkästään hyödyntävä näkökulma

Tuomas Akvinolainen (1225-1274)

• epätäydelliset ovat täydellisiä varten– ”Älä tapa” ei koske

eläimiä, koska niitä tarvitaan ravinnoksi

– kuitenkin hän tunsi kasvisyöjien manikelaisten lahkon

– sääli eläimiä kohtaan saattaa johtaa sääliin ihmisiä kohtaan

• Antroposentrinen näkemys (ihmiskeskeinen)

• Vrt. biosentrinen = elämäkeskeinen

Renessanssi (n. 1400 – 1600)

• ihminen entistä enemmän keskipisteenä (humanismi)

• maailmankuvan muutos (Kopernikuksen myötä aurinko-keskeiseksi) ei vaikuttanut eläinten asemaan

Renessanssin kasvissyöjiä

• Leonardo da Vinci (1452-1519) – joutui ystäviensä

pilkan kohteeksi

• Michel de Montaigne (1533-92)– ihaili Plutarkhosta ja

katsoi eläimien julman kohtelun olevan itsessään väärin

Descartes (1596 – 1650)

• kaikki paitsi ihminen on mekaniikan lakien alaista

• eläimet ovat pelkkää ainetta, koneita

• eläimillä ei ole sielua tai tajuntaa, joten ne eivät kärsi

• leikkeli itsekin eläimiä niiden ulinasta välittämättä

Immanuel Kant (1724-1804) • eläimet ovat olemassa

palvellakseen ihmistä• vain ihminen on arvo

sinänsä– rationaalisuus, eettisyys

• kärsimyksen tuottaminen eläimille on väärin ihmisen omaa eettisyyttä kohtaan

• hyvä eläinten kohtelu edistää hyvää ihmisten kohtelua

• Yhä antroposentrinen näkökulma

1700-luku ja valistus

• Hume, Rousseau, Voltaire: on barbaarista elättää itsensä tappamalla kaltaisiaan.

• Leibniz: ihminen – luonto –erottelu on järjetön, koska ne liittyvät toisiinsa erottamattomasti

Utilitarismi

• Bentham (1748-1832): ihmisen valta eläimiin on tyranniaa

• mielihyvä on hyvä ja kipu paha myös eläimillä

Kasvissyömättömyyttä

• Utilitaristi Sidgwick (1838-1900 ) ja Schopenhauer (1788-1860), valittelivat lihansyöntiä, mutta pitivät sitä välttämättömänä

• Darwin (1809-1882) osoitti, että ihmisen ja muiden eläinten ero ei ole suuri, mutta ei ollut kasvissyöjä

Ludwig Wittgenstein (1889-1951)

• eläimillä ei ole kieltä– kieli on tae

tietoisuudesta– ilman tietoisuutta ei voi

olla kärsimystä

– (onko kipu sama kuin kärsimys?)

Eläinsuojelulait

• ensimmäiset muotoiltiin 1800-luvulla

• eläinten olot toisaalta parantuivat, toisaalta teollinen vallankumous lisäsi eläinten tehokasta hyödyntämistä

• eläintensuojeliliikkeet n. 40 vuotta sitten

• ympäristöfilosofiaa n. 30 vuoden ajan

• Suomen tunnetuin ympäristöfilosofi on Leena Vilkka

Pentti Linkolan ajatuksia

• Pelkkä ihmiskunnan aineenvaihduntamassa syrjii muuta luontoa

• Suomessa on maailman suurin väestötiheys/luonnonvara

• maahanmuuttajia ei saisi ottaa näihin riisto-olosuhteisiin (heidän kulutuksensa moninkertaistuu)

• yhden pakolaisen tilalle syntyy toisia: kulutus lisääntyy pohjoisessa, mutta ei vähene etelässä

• on luonnon vastaista, että valkoinen asuu päiväntasaajalla tai musta auringottomasti

• Amnestyn toiminta on kammottavaa: toisille karmeaa kärsimystä tuottaneet pitää teloittaa

• ”pelastusveneeseen” ei pidä ottaa liikaa väkeä

• tärkeintä on lajin säilyminen, ei osapopulaation

• ihmislajilla on arvokkaita erityispiirteitä: tiede, taide, filosofia, moraali– ihmisten

enemmistö, jolla ei ole yhteyttä näihin, ei ratkaisevasti eroa muista eläimistä

• elämänilo hallitsee eläimiä, ne eivät ole masentuneita kuten ihminen

• diversiteetti on tärkeää, myös kulttuurisesti

• matkailu tuhoaa luontoa ja yhtenäistää kulttuureja

• Tärkeysjärjestys:– 3. kärsimyksen välttäminen, mielihyvä – ilman lähimmäisenrakkautta ihmiselämä ei ole

suojelemisen arvoista

• 2. luonnonmukaisuus: evoluution tuottama on hyvää (ihminen on ”evoluution virhe”)

• 1. elämän säilyminen– Kaikki muu lähtee tästä, tärkeimmästä arvosta