henkilöstökertomus 2017 - palkeet€¦ · työyhteisön toiminta-kulttuuri. työ- ja...

Henkilöstökertomus 2017

Henkilöstö Työhyvinvointi Osaamisen kehittyminen Henkilöstön vuosi 2017 Tarkemmat tilastot 2017

Vakituinen toimipaikkaVäliaikainen toimipisteKirjanpidon siirto Palkeisiin, tilapaiset virkapaikat

Joensuu

Pori

Helsinki

Hämeenlinna

Lappeenranta

Mikkeli

47,2

2015

2016

2017

588 78 48,3 38,9

Keski-ikä719

665 666

HenkilöstömääräNaiset/Miehet

666 76

49

283

223

35

Hämeenlinna

Pori

Mikkeli

Joensuu

Muut

768

731 731745 743 738

689

631

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

Henkilötyövuodet 2010 - 2017

631

Henkilöstö paikkakunnittain

2015

2016

2017

33,9 31,528,3

Kokonaistyövoima-kustannukset (milj. €)

Toimipaikat

Palkeet_D/240/01.00.01.03/2017


2015

2016

2017

11,2 10,8 10,6

Sairauspoissaolot työpäivää/htv

VmBaro 2017: Palkeet/Valtio vertailu

3,82

3,65

3,733,76 3,70

3,70

3,613,56

3,68

2015 2016 2017

Henkilöstön johtaminen Tuloksen johtaminen Motivaation ja osaamisen johtaminen

Esimiesbarometri 2017: Henkilöstön, tuloksen sekä motivaation ja osaamisen johtaminen

JohtaminenTyön sisältö javaikuttamis-

mahdollisuudetPalkkaus

Osaaminen,oppiminen jauudistuminen

Työyhteisöntoiminta-kulttuuri

Työ- ja toiminta-ympäristö

Vuorovaikutusja viestintä

Työnantaja-kuva ja arvot

Työtyytyväisyysyhteensä

Johtajuus-indeksi

Innovointi-kyvykkyys-

indeksi

Työyhteisö-indeksi

Palkeet 2,95 3,54 2,54 3,30 3,52 3,33 3,11 3,40 3,22 2,98 3,37 3,48Valtio 3,41 3,92 2,81 3,52 3,82 3,66 3,37 3,74 3,55 3,38 3,68 3,81


3,83,2 (2016)

päivää/htv

Koulutuspäivät

3,33,3 (2016)

asteikolla 1-4

Koulutuspalautteet

347henkilölle

Osaamis-kartoitukset

LaatuaLeanilla!

Tulevaisuudenkuusi

GreenOffice

Vuodenpalkeetlainen

Työnuusiutuminen



Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen (Palkeet) henkilöstökertomus 2017 kokoaa keskeiset tiedot henkilöstöstä vuoden ajalta. Numerotiedot pohjautuvat Tahti-järjestelmästä saatuun informaatioon. Henkilöstökertomus antaa tietoa henkilöstörakenteesta ja henkilöstön uusiutumisesta, työvoimakustannuksista sekä henkilöstön työhyvinvoinnista ja kehittämisestä.

Palkeissa toteutettiin vuoden 2017 alussa organisaatiomuutos. Kieku-hankkeen päättyessä määräaikaiset projektitehtävät eivät enää jatkuneet ja virkasiirroin Palkeisiin tuli uutta henkilöstöä niin Kieku-järjestelmän omistajuuden kuin kirjanpitotehtävien siirtymisen myötä. Lisäksi vuoden aikana otettiin merkittäviä askelia automaation hyödyntämiseksi ja organisoitiin uudelleen asiakaspalvelua. Nämä muutokset vaikuttivat merkittävästi Palkeiden toimintaan ja siten myös henkilöstöön.

Vaikka vuoden lopussa oli henkilöstöä yhtä paljon kuin vuotta aiemmin, tapahtui henkilötyövuosissa reilua laskua. Neljän vakinaisen toimipaikkakunnan lisäksi, toimintaa toteutettiin väliaikaisilla toimipaikoilla. Vaihtuvuutta tapahtui edellisvuotta enemmän molempiin suuntiin. Palkeisiin sekä rekrytoitiin että Palkeista lähti aiempaa enemmän henkilöstöä. Sairauspoissaoloissa tapahtui pieni muutos parempaan suuntaan, työtyytyväisyyden osalta indeksi oli edellisvuoden lukua alhaisempi.

Vuosi 2017


774

732

767 755 755

719

665

666

768,2

730,5 730,9748,7 742,7

737,6

689,2

630,5

600620640660680700720740760780800

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

hlömäärä htv

Kaavio 1. Henkilömäärä ja henkilötyövuodet 2010 – 2017 (Lähde: Tahti)

Kieku-tuotannon muututtua Palkeiden vastuulle vuoden 2017 alussa Valtiokonttorilta siirtyi Palkeiden palvelukseen 11 henkilöä Helsinkiin ja Lappeenrantaan. Lisäksi kirjanpidon tehtävien keskittämisen myötä Palkeisiin siirtyi 1.10.2017 alkaen muista virastoista yhteensä 31 henkilöä. Henkilömäärä vakinaisilla paikkakunnilla väheni edellisvuoden lopun tilanteesta; suhteellisesti eniten Porissa ja vähiten Joensuussa.

Kaavio 2: Henkilöstö paikkakunnittain 31.12.2017 (Lähde: Tahti)

Joensuu; 223

Hämeenlinna; 283

Pori; 49

Mikkeli; 76

väliaikaiset; 35

Vuoden 2017 lopussa Palkeissa työskenteli 666 henkilöä. Henkilömäärä pysyi lähes ennallaan (665 henkilöä v. 2016). Sen sijaan henkilötyövuosissa laskua oli 58,7 henkilötyövuotta (-8,5 %).

Henkilöstöryhmittäin Palkeiden henkilöstö on jakautunut kahtena viimeisimpänä vuotena kaavion mukaisesti. Johdon osuus pysyi ennallaan. Esimiesten osuus jatkoi laskuaan, asiantuntijatehtäviä tekevien osuus nousi selvästi. Toimihenkilötehtävissä tapahtui pientä laskua.

7

7

48

32

53

89

555

537

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

2016

2017 johto

esimies

asiantuntija

toimihenkilö

Kaavio 3. Henkilöstö henkilöstöryhmittäin 31.12.2017 (pl. työllistetyt ja harjoittelijat) (Lähde: Tahti, Kieku)

8

37

171

34

5

9

38

235

0 50 100 150 200 250

Assistentti

Kirjanpitäjä

Palkkapalvelusihteeri

Palveluasiantuntija

Palveluneuvoja

Raportointivastaava

Sovellusvastaava

Talouspalvelusihteeri

Kaavio 4. Toimihenkilötehtävissä työskentelevät nimikkeittäin 31.12.2017 (Lähde: Tahti, Kieku)


Kaavio 5: Osa-aikaisten ja määräaikaisten henkilöiden prosenttiosuudet 2010-2017. (Lähde: Tahti, Kieku)

Pitkillä virkavapailla (pl. sairauslomat) oli vuoden 2017 lopussa 38 henkilöä (52 hlöä v. 2016). Virkavapaalla olijoista toisen työnantajan palveluksessa toimi 12 henkilöä.

Vuorotteluvapaalla oli kolme ja opintovapaalla kaksi henkilöä. Erilaisilla perhevapailla oli 17 henkilöä. Kuntoutustuella oli neljä henkilöä.

5,8 6,3

5,1 4,4

4,65,8

5,3

7,5

13,8

12,0

14,616,6 17,2

18,4

14,0 12,2

0,02,04,06,08,0

10,012,014,016,018,020,0

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

osa-aikaiset määräaikaiset

Osa-aikaisia oli vuoden 2017 lopussa 50 henkilöä (35 henkilöä v. 2016). Pääasiallisimmat osa-aikaisuuden syyt olivat osittainen hoitovapaa (17 henkilöä), osa-aikaeläke tai osittainen vanhuuseläke (11 henkilöä) sekä osatyökyvyttömyyseläke tai osakuntoutustuki (11 henkilöä).

Vuoden 2017 lopussa henkilöstöstä oli vakinaisessa virassa 585 henkilöä, 87,8 prosenttia koko henkilöstöstä (86,0 % v. 2016). Määräaikaisten määrä oli 81. Luku vastaa valtion keskiarvoa määräaikaisten osuudesta. Vakinaisista henkilöistä 38 henkilöä hoiti Palkeissa muuta tehtävää kuin vakinaista virkaansa, kun vuotta aiemmin vastaava luku oli vielä 99 henkilöä.

Palkallisia harjoittelijoita Palkeissa oli koko vuoden aikana yhteensä 9,2 henkilötyövuoden verran (11,0 htv v. 2016). Palkallisten harjoittelijoiden lisäksi Palkeissa oli joitakin palkattomia harjoittelijoita.

0 %50 %

100 %

osa-aikaiset

määräaikaiset

henkilömäärä

2

18

78

48

63

588

2017 mies

2017 nainen

Miesten osuus henkilöstöstä oli 11,7 prosenttia (11,3 % v. 2016 ja 12,1 % v. 2015). Valtion koko henkilöstömäärästä miesten osuus (51,0 %) on hieman suurempi kuin naisten. Tämä johtuu suurista miesvaltaisista aloista (puolustusvoimat, poliisi ja rajavartiolaitos). Muilla aloilla naiset ovat enemmistönä.

Osa-aikaisia miehistä oli kaksi henkilöä (2,6 % miehistä, naisista 8,2 %). Osa-aikaisuus ja määräaikaisuus on naisilla yleisempää työmarkkinoilla keskimäärin. Palkeissa tilanne oli toisin, määräaikaisuus oli edellisvuosien tapaan myös vuonna 2017 miehillä yleisempää (kaavio 6).

Kaavio 6. Naisten ja miesten määriä 2017 (Lähde: Tahti, Kieku)


Valtiolle.fi-järjestelmän kautta ulkoisessa haussa oli yhteensä 56 ilmoitusta – näistä 17 vakinaiseen tehtävään. Hakemuksia vastaanotettiin 1 545 kappaletta sekä Palkeissa jo työskenteleviltä että uusilta henkilöiltä. Hakujen määrä kääntyi nousuun kahden hiljaisemman vuoden jälkeen. Rekrytointien määrän lisäys johtui uusista tehtävistä sekä yli vuoden mittaisista määräaikaisuuksista.

Vakinaisia palvelussuhteita päättyi 50 kappaletta (32 kpl v. 2016). Vakinaisen henkilöstön lähtövaihtuvuus (vakinaisten päättyneiden palvelussuhteiden määrän suhde edellisvuoden lopun vakinaisten palvelussuhteiden määrään) oli 8,7 prosenttia (5,5 % v. 2016).

Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden määrä kasvoi 20 henkilöön (15 henkilöä v. 2016). Nuorin eläköitynyt oli 61-vuotias, vanhin 68-vuotias. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäi kaksi henkilöä (yksi henkilö v. 2016). Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä oli 62,8 vuotta (63,4 v. 2016). Palkeissa eläköityminen tapahtui hieman vanhempana kuin valtiolla keskimäärin (62,1 v. 2016). Suoraan toiseen valtion virastoon rekrytoitiin neljä Palkeissa vakinaisessa virassa ollutta henkilöä. Yleisimmin uuteen työpaikkaan siirryttiin kuitenkin yksityiselle sektorille.

Ennusteen mukaan Palkeiden nykyisestä henkilöstöstä seuraavan viiden vuoden aikana (2018 -2022) eläköityy 13,5 prosenttia ja kymmenen vuoden aikana (2018 - 2027) 28,5 prosenttia. Koko valtiosektorilla eläköitymistä arvioidaan tapahtuvan samalla ajanjaksolla 27,8 %. Arviot perustuvat tällä hetkellä palveluksessa olevan henkilöstön normaaliin henkilökohtaiseen eläkeikään.

Henkilöstön keski-ikä oli vuoden lopussa 47,2 vuotta (46,5 vuotta v. 2016, valtiolla 46,3). Palkeiden selkeästi suurin ikäluokka oli 45–54-vuotiaat. Vähintään 45-vuotiaita henkilöstöstä oli 61,4 prosenttia (58,9 % v. 2016). Miesten keski-ikä oli naisten keski-ikää lähes kymmenen vuotta vähemmän.

Palkeiden henkilöstössä miesten koulutustasoindeksi 5,3 vastasi valtion keskimääräistä indeksiä, naisten koulutustasoindeksi jäi vähän sen alle ollen 5,1. Luvut olivat lähellä edellisvuoden tasoa (miehillä 5,4, naisilla 5,2).

Vähintään alempi korkeakoulututkinto oli 40,1 prosentilla henkilöstöstä (valtiolla 49,1 %). Tutkijakoulutuksen oli suorittanut kaksi henkilöä (0,3 %, valtiolla 3,9 %). Kaavio 8. Henkilöstön

poistuma vanhuuseläkkeelle 2018 – 2027 (Lähde: Tahti)

23

137

166

215

173

59

111

153

215

176

1

14

96

147

212

197

0

- 2 4 2 5 - 3 4 3 5 - 4 4 4 5 - 5 4 5 5 - 6 4 6 5 -

2015 2016 2017

Kaavio 7. Henkilöstön ikäjakauma 2015 – 2017 (Lähde: Tahti)

1,53,5

6,510,1

13,515,9

19,422,4

25,228,5

0

5

10

15

20

25

30

2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027

LKMKum. %


Taulukko 1. Työvoimakustannusten jakautuminen 2016 ja 2017 (Lähde: Tahti)

Kaavio 2: Henkilöstö paikkakunnittain 31.12.2017 (Lähde: Tahti)

Työvoimakustannukset laskivat vuonna 2017 edellisvuodesta. Suunta johtui henkilötyövuosi-määrän vähenemisestä. Sosiaaliturvan kustannukset, joista suurin osa muodostuu eläkemaksuista, laskivat prosentuaalisesti vuodessa eniten, ja olivat valtion keskiarvoa (15,2 %) alhaisemmat. Palkkasumman osuus Palkeissa oli lähellä valtion keskiarvoa (83,2 %).

Henkilötyövuoden hinta kertoo kokonaistyövoimakustannusten osuuden henkilötyövuotta kohden. Vuodesta 2016 vuoteen 2017 (45 765 euroa) henkilötyövuoden hinta laski kiintein hinnoin tarkasteltuna 0,5 prosenttia (edellisvuoden lasku 0,9 %). Vuodesta 2013 lähtien muutos on ollut +1,5 prosenttia (kiintein hinnoin). Koko valtiolla keskimääräinen henkilötyövuoden hinta oli 58 146 euroa.

Kaavio 9. Henkilötyövuoden hinta 2013 – 2017 (Lähde: Tahti)

2016 2017 Muutos

1 000 € % 1 000 € % 1 000 € %

Palkkasumma 26 143 83,1 24 099 83,5 -2 044 -7,8 %

- tehdyn työajan palkat 20 022 63,6 18 457 64,0 -1 565 -7,8 %

- välilliset palkat 6 121 19,4 5 642 19,6 -479 -7,8 %

sosiaaliturva 4 167 13,2 3 687 12,8 -480 -11,5 %

muut välilliset työvoimakustannukset 1 163 3,7 1 069 3,7 -94 -8,1 %

Työvoimakustannukset yhteensä 31 473 100,0 28 855 100,0 -2 618 -8,3 %

44 207

45 64945 914

45 66845 765

45 069

46 06146 422

46 011

45 765

43 000

43 500

44 000

44 500

45 000

45 500

46 000

46 500

47 000

2013 2014 2015 2016 2017

käyvin hinnoin kiintein hinnoin


Työtyytyväisyysindeksi (3,22) ei vuonna 2017 noussut edellisvuoden tasolle (3,42). Vastaus-prosentti oli 72 (77 % v. 2016). Miehet olivat naisia tyytyväisempiä (miehet 3,37 ja naiset 3,21). samoin määräaikaiset viranhaltijat vakinaisia tyytyväisempiä (3,54 ja 3,19). Ikäryhmittäin tulokset sijoittuivat välille 3,17 – 3,44.

Korkeimmat arvosanat saivat työn sisältö ja vaikuttamismahdollisuudet sekä työyhteisön toimintakulttuuri. Arvosanat alenivat eniten palkkauksen, johtamisen sekä työnantajakuvan ja arvojen osalta. Valtion keskiarvoihin verrattuna Palkeiden luvut olivat alhaisemmat (kokonaistyytyväisyys valtiolla 3,6).

Vuoden 2017 aikana työpaikkaselvitykset tehtiin kaikilla vakinaisilla paikkakunnilla. Lisäksi aluehallintovirasto suoritti työsuojelutarkastukset Joensuussa sekä molemmissa Hämeenlinnan toimipaikoissa. Raportit on käsitelty henkilöstön kanssa ja ryhdytty tarvittaviin toimenpiteisiin.

Työyhteisökohtaiset terveystarkastukset jatkuivat. Sähköpöytien hankintaa jatkettiin. Varhaisen tuen mallia jalkautettiin edelleen ja liikunta- ja kulttuuriseteleitä sai käyttöönsä edellisvuosien tapaan. Ravintoetu oli käytettävissä sopimusruokaravintoloissa. Joustoa työhön antoi mm. mahdollisuus etätyöpäiviin. Palkeet aloitti savuttomana työpaikkana 1.8.2017 alkaen.

Henkilöstö on pyritty ottamaan mukaan työyhteisön kehittämiseen monin tavoin. Polkuni Palkeissa -hankkeen suunnittelu käynnistyi lokakuussa. Sen tavoitteena on suunnitella ja toteuttaa työkyvyn ylläpitämiseksi konkreettisia toimenpiteitä työelämän eri vaiheissa oleville palkeetlaisille. Työ jatkuu kevään 2018 aikana.

Keväällä ja syksyllä järjestettiin puolen päivän mittaisia virkistysiltapäiviä. Pikkujoulujen sijaan Palkeet osallistui Suomi 100 -juhlavuoteen Joensuussa ja Hämeenlinnassa järjestetyillä juhlilla, joihin kutsuttiin myös jo eläkkeelle jääneitä palkeetlaisia.

3,22

3,72

2,83

3,40

3,67

3,49

3,28

3,65

3,42

2,95

3,54

2,54

3,30

3,52

3,33

3,11

3,40

3,22

0,00 0,50 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50 4,00

Johtaminen

Työn sisältö

Palkkaus

Osaamisen kehittäminen

Työyhteisön toimintakulttuuri

Työympäristö

Vuorovaikutus ja viestintä

Työnantajakuva ja arvot

YHTEENSÄ

2017 2016

Esimiesbarometrin tulos oli Palkeissa edellisvuotta hieman parempi – indeksi oli 3,70 (v. 2016 3,63).

Miehet olivat tässäkin kyselyssä naisia tyytyväisempiä. Vahvuuksina nousivat esiin työasioissa lähestymisen helppous sekä työaikajärjestelyjen soveltamisen joustavuus ja yksilökeskeisyys.

Kaavio 10: Työtyytyväisyyskyselyn tulokset (Lähde: VMBaro)


Vaativuustasoryhmien mukaan tarkasteltuna Palkeiden palveluksessa olevien naisten prosentuaalinen osuus painottui selkeämmin alempiin vaativuustasoryhmiin kuin miesten (kaavio 12). Vertailussa ovat mukana kaikki joulukuussa 2017 täyttä palkkaa saaneet henkilöt (555 henkilöä). Naisista 82,9 prosenttia (85,7 % v. 2016) sijoittui vaativuustasoryhmien 4 ja 6 välille, kun taas miehistä 62,3 prosenttia (66,7 % v. 2016). Vaativuustasolla 7 ei vuoden lopussa työskennellyt yhtään henkilöä, ja korkeimmalla vaativuustasolla 13 oli pelkästään kaksi naista.

Sairauspoissaolot vähenivät edellisvuodesta hieman. Palkeiden luku 10,6 työpäivää henkilötyövuotta kohden oli kuitenkin edelleen suurempi kuin valtiolla keskimäärin (8,4). Samoin Palkeiden terveysprosentti 34,5 alitti valtion arvon (38,2).

Sairaustapauksia oli Palkeissa edellisvuotta vähemmän, mutta toisaalta poissaolot olivat vastaavasti pitempiä. Kokoaikaisia sairauspoissaoloja on pyritty lyhentämään osasairausvapailla. Vuonna 2017 tätä mahdollisuutta hyödynnettiin noin kymmenen henkilön kohdalla. Tarvittaessa käytiin työterveysneuvotteluja työterveyshuollon kanssa. Kuntoutukseen osallistui 12 henkilöä (18 hlöä v. 2016).

Sairauspoissaoloissa painottuivat tuki- ja liikuntaelimiin liittyvät vaivat. Näistä syistä johtui peräti 44 prosenttia työterveyshuollon kautta myönnetyistä sairauspoissaolopäivistä. Työergonomiaan on pyritty panostamaan säännöllisillä ergonomiatarkastuskäynneillä ja jatkamalla työpöytien vaihtoa sähköpöydiksi.

11,2

3,9

13,5

10,8

4,2

13,4

10,6

4,6

12,3

0

2

4

6

8

10

12

14

16

työpäivää / htv työpäivää / tapaus työpäivää / edunsaaja

2015 2016 2017

Kaavio 11. Sairauspoissaolotietoja työpäivinä 2015 – 2017 (Lähde: Tahti)

58 256 89

0

34 30

53

92

486

4 2316

0

8 8

62

20

69

0 %10 %20 %30 %40 %50 %60 %70 %80 %90 %

100 %

VT 4 VT 5 VT 6 VT 7 VT 8 VT 9 VT 10 VT 11 VT 12 VT 13 Yht.

mies

nainen

Kaavio 12. Naisten ja miesten sijoittuminen vaativuusryhmittäin (Lähde: Tahti)

102,8 105,0 101,4 100,6 95,1 96,6 97,0 103,4

0,020,040,060,080,0

100,0120,0

VT 4 VT 5 VT 6 VT 7 VT 8 VT 9 VT 10 VT 11 VT 12

Kaavio 13. Samapalkkai-suusindeksi = naisten ansiot miesten ansioista 2017, miehet = 100 (Lähde: Tahti)

Säännöllisen työajan kuukausiansion samapalkkaisuusindeksi (kaavio 13) osoittaa palkkatasa-arvon naisten ja miesten välillä. Suurimmassa osassa vaativuusryhmiä naisten keskimääräinen palkka oli miesten palkkoja korkeampi, mutta erot olivat vähäiset. Myös miesten lukumäärä on vähäinen, ja yhden henkilön merkitys siten suurempi kuin naisten joukossa. Lisäksi ylimmille vaativuustasoille 10 – 13 sijoittui vain noin viisi prosenttia koko henkilömäärästä.

583,9

283,3

543,5

500,7

379,6

548,9

517,9

655,5

473,4

0,0 100,0 200,0 300,0 400,0 500,0 600,0 700,0

työtyytyväisyys ja työkunto

koulutus

työterveyshuolto

2017

2016

2015


Koulutuspäivien lukumäärä nousi 3,8 työpäivään henkilötyövuotta kohti (3,2 v. 2016). Määrällisesti koulutuksia järjestettiin todella paljon, mutta koulutusten pituuksiin on kiinnitetty huomiota, jotta mahdollisimman moni pääsisi irrottautumaan töistään ja osallistumaan koulutuksiin. Kaikkien koulutusten yhteinen osallistujamäärä oli yli 2 300.

Yhtenä koulutuksen painopisteenä oli Lean-malli, jota koulutettiin koko henkilöstölle. Skypen välityksellä eri alojen asiantuntijat pitivät luentosarjan, joka käsitteli mm. tulevaisuuden työtä, työn muutosta, sisäistä motivaatiota ja ihmisten välistä vuorovaikutusta. Uudet palvelut ja uusien työvälineiden käyttöönotto vaativat omat koulutuskokonaisuutensa.

Keväällä käynnistettiin Move it! -hanke, jonka tavoitteena oli uusien työtapojen ja välineiden haltuun ottaminen oman henkilöstön kesken. Osaamisen vahvistamisen ohella edistettiin verkostoitumista palveluryhmien ja paikkakuntien välillä. Erilliset osaamiskartoitukset tehtiin 348 henkilölle (72 hlölle v. 2016).

Uusille henkilöille pidettiin omat informaatiotilaisuutensa edellisvuosien tapaan. Samoin muita tilaisuuksia, kuten esimiesfoorumeita ja koko henkilöstön infotilaisuuksia, järjestettiin säännöllisesti. Palkeissa järjestetyn koulutuksen lisäksi henkilöstö osallistui myös avoimiin ulkopuolisiin koulutuksiin, foorumeihin ja seminaareihin.

Henkilötyövuotta kohden lasketut investoinnit koulutukseen nousivat edellisvuodesta. Samoin investoinnit työkuntoon ja työtyytyväisyyteen - työpaikkaruokailuun, virkistys-toimintaan ja työsuojeluun - lisääntyivät hieman. Sen sijaan investoinnit työterveyshuoltoon kääntyivät laskuun. Työterveyshuollon sopimusta tarkistettiinkin vuoden aikana esimerkiksi pitkäaikaissairauksien hoidon osalta.

Kaavio 14. Investoinnit (€/htv) koulutukseen, työterveyshuoltoon sekä työkuntoon ja työtyytyväisyyteen 2015 – 2017. Luvut eivät sisällä käytettyä työaikaa. (Lähde: Kirjanpito)

HTV 630,5muutos -58,7 HTV

-8,5 %

Osa-aikaisia 50 muutos +15 henkilöä +42,9 %

Määräaikaisia 81 muutos -12 henkilöä, -12,9 %

Lähtövaihtuvuus 8,7 % (50 vak. palvelus-suhdetta päättyi,

joista vanhuuseläkkeelle jäi 20)

Ulkoisia hakuja 56 (2016 5) 1 545 hakemusta (2016 173)

HTV:n hinta 45 765 e

muutos -0,5 %

Sairauspoissaolot 10,6 työpäivää/HTV

muutos -1,9 %

Työterveyshuolto 473,4 e/HTVmuutos -13,8 %

Henkilöstökoulutus 3,8 pv/HTV

muutos +18,8 %

henkilöstökertomus 2017 - palkeet€¦ · työyhteisön toiminta-kulttuuri. työ- ja...

Documents