elo - eläväinen etelä-savo 1/2012

E L Ä V Ä I N E N E T E L Ä - S A V O

Mihin Etelä-Savossa

EU-varoja käytetään?

käsissäsi on euroopan unionin rakennerahastotoimintaa etelä-

savossa esittelevä lehti. eu-rahoitus on tarkoitettu maakunnan

monipuoliseen kehittämiseen – lisäämään alueen työllisyyttä ja

kilpailukykyä.

eu-rahoitus voi tuntua kaukaiselle ja byrokraattisel-

lekin, mutta sen vaikutukset näkyvät jokaisen eteläsavolaisen

arkipäivässä. tämän lehden juttujen kautta voit tutustua näihin

konkreettisiin tuloksiin, jotka eu-rahoitus on mahdollistanut.

etelä-savossa on käytössä kolme eu-rahastoa, euroopan

aluekehitysrahasto (eakr) ja euroopan sosiaalirahasto (esr)

sekä manner-suomen maaseudun kehittämisohjelma. yhteen-

sä näiden rahastojen kautta maakuntaan kohdistuu vuosina

2007–2013 hankerahoitusta noin 248 miljoonaa euroa. näitä

varoja myöntävät etelä-savon maakuntaliitto ja etelä-savon

elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. rahoitusta voidaan

käyttää elinkeinoelämän, oppi- ja tutkimuslaitosten, kuntien ja

yhdistysten hankkeisiin, joiden kautta toimintaan kiinnittyy suu-

ri joukko ihmisiä ja yrityksiä. hankkeissa on aina mukana myös

alueen toimijoiden omaa rahoitusta ja eu-rahoituksen tarkoi-

tuksena onkin antaa vipuvaikutusta alueen kehittämiseen.

tähän mennessä maakunnassa on toteutettu satoja

eu-rahoitteisia hankkeita, joista tähän lehteen on koottu kattava

kavalkadi eri seutujen ja toimialojen hankkeista. hankkeiden

kirjo on valtavan laaja ja tämän lehden artikkeleiden joukosta

jokainen eteläsavolainen voi löytää yhtymäkohtia omaan elä-

määnsä. toivotamme mukavia lukuhetkiä etelä-savon kehittä-

misen parissa!

ETELÄ-SAVO

JA KEHI� YY� SVAAsisältö

elo - eläväinen Etelä-SavoJulkaisijat: Etelä-Savon ELY-keskus ja Etelä-Savon maakuntaliitt oToimitusneuvosto: Kati Torniainen, Jarkko Rautio, Esa Pekonen, Pia Pirskanen, Jorma Vilhunen ja Marjukka Manninen Etelä-Savon ELY-keskuksesta sekä Hanna Makkula ja Tuula Huoviala Etelä- Savon maakuntaliitosta.Taitt o: Mainostoimisto Kixit OyTekstit: Tiina ToivakkaValokuvat: Mainostoimisto Kixit Oy ellei toisin mainitaPaino: KopijyväJakelu: Itella OyjPainosmäärä: 90.000 kplISBN: 978-952-5093-96-4

ruokaketju lyhenee .................................. 3

vesi yhdistää ..............................................4

maailmalla tunnettu ..................................5

monipuolisesti mukana ............................6

lomatunnelmaa parhaimmillaan .............8

saunoissa löytyy ........................................9

vauhdin hurmaa jäällä ..............................9

kelpaa kävellä ......................................... 10

entisajan henkeen linnankadulla ........... 11

töihin! ...................................................... 12

virtuaalijumppa pitää virkeänä ............... 14

sisääntuloportti uusiksi .......................... 16

yhteistyö on elinehto ...............................17

kokeilemalla oppii .................................. 18

lämmöllä heimarista .............................20

keveyttä kuljetuksiin ............................... 21

uusia reittejä työhön ...............................22

Biisonimafi a rules! ..................................24

uutta puhtia työhön ................................26

simulaattorilla tehoa opetukseen ..........26

molemminpuolista hyötyä ......................27

historia herää henkiin .............................27

Tämä painotuote on painett u päällystämätt ömälle Edixion paperille, jolle on myönnett y Euroopan Unionin ympäristömerkki, EU-kukka (rek. nro FI/11/1).Tuotett a valmistetaan tehtailla, joille on myönnett y EMAS- ja ISO 14001 –sertifi kaatit.


-Toimitamme asiakkaillemme tuorett a ja käsintehtyä, kotona tehdyn makuista ja näköistä valmisruokaa, tiivistää liikeidean toimitusjohtaja Timo Martt i-nen. Tuotevalikoima on laaja, ja siihen kuuluvat niin perinteiset lihapullat ja makaronilaatikot kuin täytetyt sandwichit ja wrapit.Luomutuott eiden valikoimaa on yrityksessä kehitett y aktiivisesti, ja raaka-aineita pyritään hankkimaan mah-dollisimman läheltä.Krunex muutt i vuosi sitt en Helsingin Verkkosaaresta Juvalle, ja yksi tärkeä syy paikkakunnan vaihtoon olikin raaka-aineen parempi saatavuus. -Täällä olemme lähellä tuott ajia ja lähiseuduilla on myös paljon luomuraaka-aineen toimitt ajia.-Toki muitakin syitä oli, kuten henkilökunnan hyvä saatavuus ja pääkaupunkiseutua edullisempi kustan-nustaso. Täältä löytyi meille sopiva kiinteistö, jota olimme etsineet jo useamman vuoden ajan, Martt inen listaa muuton syitä.

Helsingistä saatiin mukaan kuusi avainhenkilöä, loput parisenkymmentä palkatt iin paikkakunnalta. Toiminta on Martt isen mukaan lähtenyt hyvin käyntiin, vaikka kuljetusmatkat ovatkin jonkin verran pidentyneet.

Krunex Oy lähti mukaan Ruralia-instituutin hal-linnoimaan MAUKA S-hankkeeseen heti alusta pitäen.-Tämä on maakunnallisesti tärkeä hanke ja meille mainio mahdollisuus kiinnitt yä tähän seutuun ja olla kiinteä osa elintarvikeketjua.-Yrityksen kannalta tärkeä motiivi on myös myynnin kasvatt aminen ja uusien asiakkaiden saaminen, Mart-tinen toteaa.Vähitt äiskauppojen ohella Krunexin tärkeitä asiak-kaita ovat suurkeitt iöt, ja MAUKA S-hankkeen myötä Martt inen toivoo yrityksen löytävän uusia asiakkaita erityisesti lähellä toimivista, lähi- ja luomuruokaa suosivista suurkeitt iöistä.-Meille on tärkeää pystyä toimimaan verkostomaises-ti. Emme voi ott aa vihanneksia ja kasviksia suoraan

”Tämä on maakunnallisesti

tärkeä hanke”

ruokaketju lyhenee

maaseutu-rahastosta on

kohdennettu maa- ja metsätalouden sekä

maaseutuyrittäjyyden kehittämiseen etelä-

savossa yhteensä

22 milj. €

pellolta, vaan niiden on tultava meille kuoritt uina ja pestyinä. Hankkeen tavoitt eena on nimenomaan rakentaa tällaisia toimivia verkostoja ja luoda toimiva kokonaisuus.

Varsinkin luomun kohdalla yhteistyö on Timo Martt isen mukaan erityisen tärkeää.-Tuott een on oltava tasalaatuista, muuten lopputulos kärsii. Tasalaatuinen ja kaikkia palveleva lopputuote saadaan vain yhdessä miett imällä ja tekemällä.Potentiaalia luomussa on, ja Martt inen uskookin sen kasvuun myös suurkeitt iöpuolella.-Tavoitt eemme on kasvatt aa luomun osuutt a tuo-tannossamme 20 prosentt ia ensi vuoden loppuun mennessä. Tällä hetkellä osuus on reilut seitsemän ja vuoden lopussa arviolta noin kymmenen. Tavoitt ee-seen päästään yhteistyöllä, Martt inen uskoo.

≥ www.krunex.fi

herkullinen ruoan tuoksu vetää puoleensa

Jo keittiön ovella. kyseessä ei olekaan mikä

tahansa keittiö, vaan Juvalaisen kruneX oy:n

keittiö, Josta lähtee päivittäin useampi tuhat

valmista ruoka-annosta eri puolelle suomea

vähittäiskauppoihin Ja ravintoloihin.

Kuv

a: K

rune

x


3

vesiosuuskunnan perustaminen tuukkalan ja kuitulan kylille, noin 20 kilometrin päähän hir-vensalmelta, ei ollut ihan yksinkertainen juttu, sillä välimatkat alueella ovat pitkiä ja vakitui-nen väestö on viime vuosina vähentynyt. innokkaita mukaan lähtijöitä löytyi kuitenkin riittävä määrä, jotta verkostojen rakentaminen voitiin aloittaa. eu-tuella oli merkittävä rooli hankkeen jatkorakentamisessa vuonna 2009.-osuuskunta perustettiin vuonna 2004, ja mu-kaan lähti noin 20 asiasta kiinnostunutta. tällä hetkellä toimivia liittymiä on 120, ja maahan on kaivettu putkistoa eri rakennusvaiheissa yhteensä noin kuutisenkymmentä kilometriä, kertoo Pekka Liukkonen, yksi alusta pitäen mukana olleista ja nykyinen osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja.osuuskunnan jäsenistä noin puolet on vakitui-

sesti kylällä asuvia ja vajaa puolet kesäasukkai-ta. mukana on kymmenkunta yritysliittymää, joista suurin osa on perinteisiä maaseutuyrit-täjiä. liittymiä on vedetty myös muutamaan saareen, jolloin putket on vedetty järven pohjaa pitkin.

ennen osuuskuntaan liittymistä mäkelän karjatila, kuten moni muukin alueen tiloista, sai vetensä omasta kaivosta. veden tarve 200 naudan tilalla on iso, vuotuinen kulutus on lähes 3000 kuutiota.-vettä kyllä riitti, mutta se oli melko rautapi-toista. nyt ei tarvitse huolehtia veden laadus-ta, ja jätevesijärjestelmäkin saatiin samalla kuntoon.vesi tulee tilalle hirvensalmen kunnan ve-denottamolta ja jätevedet menevät kunnan jäteveden puhdistamoon. myös verkoston

ylläpito on helppoa.-Jos jätevedenpumppaamoon tulee ongelma, pumppaamon pylvään päähän syttyy punainen merkkivalo. osuuskunnalla on oma huoltopo-rukkansa, joka tulee tarvittaessa apuun ja joka hoitaa myös tarvittavat perushuoltotyöt.

myös pehemäen tilalla ollaan oltu tyy-tyväisiä uuteen vesihuoltojärjestelmään. tila tuottaa kuorittua perunaa noin 200 000 kiloa vuodessa, ja veden puhtaus ja riittävyys ovat tilalle elintärkeitä.-viime vuoden lämmin ja ennätyskuiva kesä olisi ollut katastrofi , jos olisimme olleet vielä oman kaivoveden varassa. perunoiden kuorin-taan ja käsittelyyn kuluu vuodessa noin 1000 kuutiota vettä, ja sen on oltava ehdottoman puhdasta, kertoo pehemäen tilan isäntä Juha manninen.

yhdistääVesi mäkelän karJatilan

isäntä pekka liukkonen on

tyytyväinen mies. tila liittyi

parisen vuotta sitten vesiosuus-

kuntaan, mikä takaa alueelle laaduk-

kaan Ja varman veden saannin.

”Nyt ei tarvitse huolehtia veden laadusta, ja jätevesi-järjestelmäkin saatiin samalla kuntoon.”


4

-uudesta järjestelmästä on myös se hyöty, että perunanpesusta syntynyt huuhteluvesi menee nyt suoraan kunnan puhdistamoon. aikaisem-min se laskettiin lietealtaaseen ja palautettiin peltoon

osuuskunnan perustamiseen ja eu-projektiin liittyvät paperityöt on hoitanut han-kevastaava pirjo kiesilä, jonka kotitila on niin ikään yksi osuuskunnan perustajajäsenistä.-onhan se työtä teettänyt, mutta toisaalta myös yhdistänyt ihmisiä. varsin moni sellainen, joka alun perin suhtautui asiaan epäilevästi, on halunnut myöhemmin liittyä mukaan.suunnitteilla onkin jatkohanke, jonka avulla osuuskunnan aluetta ja jäsenmäärää saataisiin kasvatettua.

Professori Mika Sillanpään johtama yksikkö siirtyi vuoden vaihteessa osaksi Lappeenran-nan teknillisen yliopiston (LUT:n) toimintoja ja vakiinnutt i siten toimintansa Mikkelissä.-Muutos merkitsi käytännössä sitä, ett ä nyt toimintamme perustuu omaan osaamiseen ja tulevaisuutemme on omissa käsissämme.

Vihreän kemian laboratorion toiminta käynnistyi Mikkelissä vuonna 2003. Nimi oli aluksi Soveltavan kemian laboratorio, ja liikkeelle lähdett iin EU-rahoituksen turvin. Yksikkö oli viime vuoden loppuun asti osa Itä-Suomen yliopiston erillistoimintoja.-EU:n rahoitt amana saimme toiminnan käyn-tiin ja rakensimme perusinfran. Nyt olemme kiinteä osa yliopistoa, ja voimme keskitt yä

korkeatasoisen tieteen tekemiseen.Sillanpään laboratoriossa

työskentelee tällä hetkellä noin parikymmentä tutkijaa, joista

noin puolet on ulkomaalaisia. Kansainvälisistä tutkijoista noin puolet tulee Aasiasta ja puolet Euroopasta. Tällä

hetkellä joukossa on tutkijoita muun muassa Kiinasta, Puo-

lasta, Argentiinasta, Ranskasta Iranista, Intiasta ja Espanjasta.

Laboratoriossa ratkotaan erilaisia ympäris-töongelmia kemiallisten analyysi- ja käsitt ely-menetelmien avulla. Tällä hetkellä pääpaino on vedenkäsitt elyssä ja vedenpuhdistukseen liitt yvissä kysymyksissä.-Pyrimme kehitt ämään nanoteknologian avul-la uusia ympäristöteknologisia sovelluksia,

Mika Sillanpää tiivistää.Alueen yritysten kanssa yhteistyötä on

tehty vuosien ajan. Toiminnan osarahoitt ajana yrityksillä on tärkeä rooli, ja keskeisimpiä paikallisia yrityskumppaneita ovat Environics, Savcor, Viljavuuspalvelu, Aquafl ow, BLC, Concept10 ja Platom.Yritysyhteistyön ansiosta tänä keväänä käyn-nistyi myös uusi, nett ipohjaisia mitt aamis- ja havainnointipalveluja tarjoava yritys, jossa on osakkaina kaksi Environicsin entistä työnteki-jää ja yksi Sillanpään ryhmän tutkijoista.-Yritysyhteistyö on yksi osa toimintaamme ja meille tärkeää. Yhteydenott oja tulee myös oman alueen ulkopuolelta ulkomaita myöten. Tulosten hyödyntämisessä teemme yhteistyö-tä muun muassa Miktechin kanssa, Sillanpää mainitsee.

Vihreän kemian laboratorion korkeata-soinen tutkimus on noteeratt u myös ulkomail-la, ja yksikön tuott amien julkaisujen määrä on kokoonsa nähden huikaiseva.Yksikön brändi maailmalla on vuosien myötä kasvanut, ja mukaan pääsystä on syntynyt lähes kilpailu.-Meille tulee paljon yhteydenott oja maailmal-ta, kansainväliset huippututkijat hankkivat itse rahoituksen päästäkseen tänne. Me tarjoamme heille tilat ja puitt eet. Sillanpään tutkimusryhmän toiminta täyden-tää hyvin LUT:n toimintoja, ja yhteistyötä tehdään myös Mikkelissä toimivien LUT:n muiden yksiköiden kanssa.

≥ www.lut.fi /en/mikkeli/greenchemistry

Toimintaa on rahoitett u useilla eri EU-hankkeilla. tällä hetkellä käynnissä mm: Vesienkäsitt ely- ja turvateknologian in novaatiorakenteen kehitt äminen (VETURI)/ Lappeenrannan teknillinen yliopisto

mikkelissä siJaitseva vihreän kemian laBoratorio

on oman alansa kansainvälinen huippuyksikkö,

Jonne alan parhaat tutkiJat pyrkivät töihin.

maailmalla tunnettu

hankerahoitustateemaan on kohdennettu

5,5 milj. €


5

monipuolisesti

mukanamaakunnan elinkeinoelämää

palvelevan tutkimuksen Ja

tuotekehityksen lisääntyminen,

parantuneet liikenneyhteydet,

venäläisturismin kasvu,

maatiloJen vesihuollon

parantuminen, korkeatasoisen

tutkimuksen lisääntyminen.

muun muassa nämä

ovat asioita, Jotka ilman

eu-rahaa olisivat etelä-

savon maakunnassa

Jääneet toteutumatta

tai Joiden toteutuminen

olisi ollut hitaampaa.

”Ei Etelä-Savo vielä ole valmiiksi tullut.”


6

-EU-rahalla on saatu paljon hyvää aikaan myösEtelä-Savossa. Johtaja Juha Pulliainen (vas.),aluekehitysjohtaja Riitt a Koskinen, Etelä-Savonmaakuntajohtaja Matt i Viialainen ja Etelä-Savon ELY-keskuksen ylijohtaja Pekka Häkkinen suhtau-tuvat tulevaisuuteen varovaisen odott avasti.

-EU:n rakennerahastot ovat olleet merkitt ävä rahoituskanava maakunnan kehitt ymisen kan-nalta, toteaa maakuntajohtaja Matt i Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitosta.Rakennerahastojen kautt a saatu tuki on edes-autt anut myös tärkeällä tavalla oman, vuosina 2008-2009 laaditun Etelä-Savon maakuntastra-tegian etenemistä.Strategiaan sisältyy tavoitt eita muun muassa väylä- ja verk-koratkaisujen parantamisesta, Venäjän läheisyyden hyödyntä-misestä sekä elinkeinoelämässä ett ä matkailulli-sesti ja tutkimustoiminnan kehitt ämisestä.-Kaikissa näissä on päästy hyvin eteenpäin. Junayhteys Helsingin ja Mikkelin välillä on nopeutunut lähes tunnin, ja yritys- ja matkai-luhankkeita sekä elinkeinoelämää palvelevaa tutkimus- ja kehitystyötä tehdään sekä yrityksis-sä ett ä alueen oppi- ja tutkimuslaitoksissa, luett elee aluekehitysjohtaja Riitt a Koskinen Etelä-Savon maakuntaliitosta.

-EU on opett anut myös eri organisaatiot tekemään yhteistyötä. Keskustelukultt uuri on parantunut, ja kilpailun sijaan on opitt u puhalta-maan yhteen hiileen, mikä on antanut uuden-laista potkua yhteisen strategian kehitt ämiseen, toteaa puolestaan Etelä-Savon ELY-keskuksen ylijohtaja Pekka Häkkinen.

Myös yksitt äisille yrityksille EU:n kautt a tuleva tuki on ollut maakunnassa iso mahdollisuus. Johtaja Juha Pulliainen Etelä-Savon ELY-keskuksesta arvioi, ett ä moni tuotekehityshanke olisi jäänyt toteutumatt a ilman EAKR-rahaa.-Käytännön tasolla tuki on usein näkymätöntä. Yksitt äinen työntekijä ei vältt ämätt ä tiedä, eikä

hänen tarvitsekaan tietää, miten iso merkitys erilaisilla tuilla on ollut liiketoiminnan kehitt ymisessä.Myös tyött ömyyden hoitoon ja työlli-syyden paranemiseen on voitu erilaisten EU-ohjelmien kautt a voitu vaikutt aa.

-Varmasti hutejakin on rahojen myöntämisessä tullut, mutt a myös isoja ja merkitt äviä onnistumisia, painott aa Matt i Viialainen.Esimerkkeinä onnistumisista on muun muassa Mikkelin ammatt ikorkeakoulun Savonlinnassa sijaitseva kuitulaborato-rio, joka on tehnyt menestyksekästä ja kansainvälisesti merkitt ävää tutkimusyh-teistyötä useammankin savonlinnalaisen yrityksen kanssa (kts. esimerkiksi jutt u sivulla 18).-Myös Mikkelissä toimivan, professori Mika Sillanpään johtaman Vihreän kemian laboratorion tutkimustulokset on noteeratt u monissa arvostetuissa

kansainvälisissä julkaisuissa, ja ilman EU-rahaa laboratorion sijoitt uminen juuri Mikkeliin olisi ollut lähes mahdotonta, Riitt a Koskinen muistutt aa.-On EU-rahalla tehty myös konkreett isia, paikallisia asukkaita hyödytt äviä asioita. Maa-seudun vesihuoltoa on kohennett u EU-tuella ja erilaisia ihmisten työllisyytt ä ja hyvinvointia edistäviä hankkeita on toteutett u eri puolilla maakuntaa, Pekka Häkkinen.

Uusi ohjelmakausi alkaa vuonna 2014, ja Etelä-Savoon tuleva raha saatt aa vähentyä huomatt avasti, joidenkin arvioiden mukaan jopa 30 prosentt ia.-Maakunnan elinvoiman kannalta keskeiset hankkeet saavat jatkoa, mutt a on etsitt ävä myös uusia rahoitusmuotoja, toteaa Riitt a Koskinen.-Olo on kieltämätt ä tällä hetkellä vähän hämmentynyt ja olemme odott avassa tilassa. Lopullisesti tuen taso selviää ensi vuonna ja kyllä meidän on varaudutt ava entistä enemmän seisomaan omilla jaloillamme. Tärkeää kuiten-kin olisi, ett ä päätäntävalta rahojen jaossa säilyisi maakunnassa, Viialainen painott aa.-Ei Etelä-Savo vielä ole valmiiksi tullut, Pekka Häkkinen muistutt aa.


7

loma-tunnelmaa parhaim-millaankiireetön kesäpäivä puhtaan Järven rannalla.

yhdessäoloa, hilJaisuutta Ja luonnon rauhaa.

sitä on tarJolla kapiaisen lomamökeillä halmenie-

messä mäntyharJulla. lisäapuJa kansainväliseen

markkinointiin perheyritys haki matkailuyrityk-

sille suunnatusta kansainvälistämishankkeesta.

”Parhaiten onnistutt iin

Venäjän osalta, mutt a yllätt ävän

paljon kyselyjä on tullut myös

Espanjasta.”


8

-olemme pieni perheyritys ja kaikki tehdään alusta loppuun itse. vuosien myötä meille on syntynyt oma vakioasiakaskunta, mutta mökkimäärän lisääntymisen vuoksi haluamme laajentaa markkinointia, kertoo Sari Tompuri.kapiaisten ensimmäiset lomamökit rakennettiin 60-luvun lopulla, ja mökkien lukumäärä on tällä hetkellä 12. mökeistä yhdeksän on ympärivuotisessa käytössä.-vanhoja mökkejä on vuosien varrella uusittu ja laa-jennettu. tällä hetkellä kaikissa mökeissä on sähköt ja yhdeksässä sisävessat. tekemistä ja remontoimista riittää ympäri vuoden, naurahtaa Matti Kapiainen.suurin osa kapiaisten asiakkaista tulee etelä-suomesta, ja useim-mat heistä tekevät lähtiessään varauksen jo seuraavalle kesälle. tyypillisesti varaus tehdään viikoksi, enimmillään jopa kolmeksi.-ulkomaalaisten osuus on tällä hetkellä kolmannes, ja heistä noin neljännes venäläisiä, loput keski-euroopasta, matti kapiainen selvittää.- uusille, korkeatasoisille huviloille haetaan uutta asiakaskuntaa. Ja jos haluaa kasvattaa liitetoimintaa ja löytää uusia asiakkaita tasok-kaille huviloille, niin kansainvälisillä markkinoilla mukana olemi-nen on välttämätöntä. kotimaiset markkinat ovat aika kylläiset.-omat resurssit eivät yksin riitä, joten kansainvälistymishanke osui meidän kannalta erittäin hyvään aikaan.

-halusimme uutta näkökulmaa markkinointiin, verkottumista ja tukea markkinointimateriaalin tekemiseen. tietenkin etsimme myös konkreettisia kontakteja.- pääpaino meillä tässä kansainvälistymishankkeessa oli venäjän suuntaan, mutta toki verkkoja viriteltiin myös saksaan ja muihin keski-ja etelä-euroopan maihin. parhaiten onnistuttiin venäjän osalta, mutta yllättävän paljon kyselyjä on tullut myös espanjasta.hankkeen aikana kapiaiset osallistuivat yhteisiin messutapah-tumiin ja koulutustilaisuuksiin ja saivat apuja myyntikansioiden tekemiseen.myös muutama venäläinen matkanjärjestäjä kävi tutustumassa lo-mamökkeihin paikan päällä, mikä oli yrittäjien mielestä hyödyllistä.-vierailun ajankohta oli haasteellinen, sillä elettiin pimeintä mar-raskuuta. teimme yhteen mökkiin joulun, ja vieraita odotti lämmin, kynttilöiden valaisema piparin tuoksuinen tupa. se kyllä kolahti ja saimme vierailusta hyvää palautetta.

kapiaiset ovat tyytyväisiä kansainvälistymishankkeen tulok-siin, ja aikovat jatkossa hyödyntää syntyneitä kontakteja ja vinkkejä.-hankkeen tekijöinä oli osaavia ihmisiä, joiden merkitys oli suuri. heidän kanssaan oli ilo tehdä töitä yhdessä ja heiltä sai valtavasti kannustusta ja uskoa omaan tekemiseen ja osaamiseen. pienikin yritys hyötyi, kun oli valmis tekemään oman osuutensa, kapiaiset toteavat.-kokoamme uusista mökeistä oman kansion, jonka lähetämme muutamille matkanjärjestäjille pietariin. myös uudistetut nettisivut palvelevat matkailijoita aikaisempaa paremmin, ja tarkoitus on viri-tellä myös yhteistyötä muiden paikkakunnalla toimivien matkailu-yrittäjien kanssa, sari tompuri kertoo.yhtenä konkreettisena tuloksena on eri kieliversioina toteutettu kalastuskansio, josta selviää muun muassa, millaisia kaloja lähei-sessä järvessä on, milloin niitä kannattaa pyytää ja millaisia lupia kalastukseen vaaditaan.

≥ www.visitsaimaa.fi Hanke: Etelä-Savon matkailuyritysten kansainvälistäminen/ Mikkelin seudun elinkeinoyhtiö Miset Oy

Ripaus ylellisyytt ä, pore-altaassa hemmott elua ja

saunan lämmössä köllöt-telyä. Sitä löytyy Matkailu-

keskus Lahdelman uusimmasta kohteesta, Lahdelma Keitaasta.

-Halusimme rakentaa jotakin erilaista, uutt a tällä alueella. Toimin-tamme alusta alkaen, 23 vuoden ajan, olemme pitäneet kiinni korkeasta ta-sosta eikä siitä halutt u nytkään tinkiä, kertoo yritt äjä Pertt i Lahdelma.Hän tosin myöntää, ett ä alussa suun-niteltiin huomatt avasti pienempää ja perinteisempää mökkirakennusta.-Varsin pian totesimme, ett ä erott uak-semme meidän on tarjott ava jotakin uutt a. Loma-asuntomessuja kiertäessä ja uusimpiin lomakohteisiin tutustu-essani syntyi ajatus kylpylätyyppisen kokonaisuuden rakentamisesta.

Lopputulemana syntyi 427 neliömetrin kokoinen kylpylähuvila, josta löytyy edustustason sauna sekä puu- ett ä sähkökiukaalla, infrasauna ja

höyryjett ikaappi. Talon pihapii-rissä on lisäksi perinteinen savusauna ja rannalla rantasauna. Uimaan pääsee ympäri vuoden, ja porealtaita on sekä ulkona ett ä sisällä.Majoitus- ja kokoustiloja huvilassa on noin 20:lle hengelle. Kylpylähuvila sai EAKR-yritystukirahoitusta Etelä-Savon ELY-keskukselta.

Kylpylähuvilaa markkinoidaan yritysasiakkaille, juhlatilaisuuksiin ja venäläisille matkailijoille. Ensim-mäinen vuosi on ollut lupaava, ja varsinkin Venäjän suunnalta Pertt i Lahdelma odott aa jatkossa kasvua.

-Meidän suomalaisten pitäisi markkinoida saunakultt uuria nykyistä paljon enemmän, sen taidon me osaamme ja siitä ovat myös ulkomai-set asiakkaat kiinnostuneita. Meidän kohteessa innostusta ovat herätt äneet porealtaat ja infrasauna, mutt a toki perinteisellä saunallakin on kannat-tajansa. ≥ www.lahdelma.com

Punkaharjun Kruunupuisto mai-nostaa itseään lomailijan paratiisina – eikä turhaan. Vapaa-ajan tekemistä löytyy kaikkina vuodenaikoina. Tal-vilajeista on erityisesti viime vuosina panostett u retkiluisteluun.Retkiluistelun kehitt äminen sai pot-kua kaksivuotisesta Keski-Saimaan retkiluisteluhankkeesta. Kruunu-puiston lisäksi mukana oli tiiviisti neljä muuta matkailuyritystä. Harjun portin yritt äjä Terho Kaskinen on ollut työn tuloksiin tyytyväinen, retkiluistelusta tuli hankkeen avulla talvinen kärkituote.-Hankkeessa perehdytt iin jään histo-riaan ja sen ominaisuuksiin erilaisissa olosuhteissa, tutustutt iin kalustoon ja koneisiin ja mikä tärkeintä – raken-nett iin luistelureitit ja niihin liitt yvät opasteet ja taukopaikat.Perusteellinen tietämys on autt anut kehitt ämään retkiluistelua matkai-luvaltt ina, ja Kaskinen kertookin kiinnostuksen talviseen luisteluun

kasvaneen jopa kol-minkertaiseksi aikai-sempaan verratt una.-Varsinaisen hankkeen loputt ua olemme jatka-neet lajin tuott eistamista ja kehitäm-me ja parannamme olosuhteita ja tar-jontaa. Jatkossa kehitämme huomiota myös kansainväliseen markkinointiin, paikallisia unohtamatt a.Kansainvälistymisessä on ollut apuna matkailuyritysten kansainvälistymis-hanke, jonka kautt a retkiluistelua on tehty tutuksi kansainvälisille matkai-lujärjestäjille ja lehdistölle.-Aika monta lehtijutt ua on saatukin aikaiseksi. Yhteistyö kahden hank-keen välillä toimi hyvin. Oli helppoa esitellä toimintaa kansainvälisille vieraille, kun puitt eet ja tarjonta oli kunnossa, kertoo Kruunupuistosta Nina Rinkinen, joka toimi kansain-välistymishankkeen ensimmäisen vaiheen projektipäällikkönä. ≥ www.saimaaskating.fi

saunoissa löytyy

vauhdin hurmaa jäällä

matkailua ja kulttuuria tukevia eu-hankkeita on

etelä-savossa rahoitettu

7 milj. €

Hanke: Keskisen Saimaan Retkiluisteluverkosto/Savonlinnan seudun kuntayhtymä

höyryjett ikaappi. Talon pihapii-

saunoissa

www.lahdelma.com

kasvaneen jopa kol-minkertaiseksi aikai-sempaan verratt una.-Varsinaisen hankkeen loputt ua olemme jatka-neet lajin tuott eistamista ja kehitäm-

Kuva: Lahdelma

Kuva: Retkiluistelu-hanke


9

satamamestari Jukka vaahtoluoto arvioi vanhan laiturin iäksi noin sata vuotta. kovin monta vuotta laituri ei enää olisi käyttöä kestänytkään, ja koko laiturin uusiminen oli turvalli-suudenkin takia jo välttämätöntä.-vanha puulaituri oli jo täysin syö-pynyt ja siten vaarallinen sekä kä-velijöille että pyöräilijöille. onneksi pahoja onnettomuuksia ei ehtinyt tapahtua, vaahtoluoto toteaa.laiturin kunnostustyö oli monivai-heinen ja perusteellinen. vanhat perustukset kaivettiin ylös ja laiturin reunaan asetettiin teräsbetoni -ponttoniseinä. pinnoissa käytettiin nupulakiveä, laattaa ja asfalttia, joilla ohjattiin alueilla liikkujia. samalla uusittiin valo- ja sähköpyl-väät sekä laitettiin tekniikka uusiksi. tuloksena on näyttävä ja tyylikäs kokonaisuus.

kunnostustyö aloitettiin vuo-den 2009 syksyllä, ja töitä jatkettiin talven yli. -kesäajaksi työt keskeytettiin, ja ihmisten kulkua ohjattiin puomien ja aitojen avulla. Jonkin verran työ häiritsi laituriin kiinnittyviä risteily-

aluksia, mutta onneksi ymmärrystä löytyi.-palaute on ollut positiivista eikä melusta tai muusta häiriöstä tullut yhtään valitusta. se vähän yllättikin, mutta toisaalta varmasti ymmärret-tiin, että töitä tehtiin kaupunkilais-ten ja turistien parhaaksi.sataman kunnostus -hankkeen kokonaiskustannusarvio oli reilut2 miljoonaa euroa, ja vaahtoluodon mukaan siinä pysyttiin – kuten myös aikataulussa.-kylmä talvi aiheutti vähän viivy-tystä, mutta muuten työt sujuivat suunnitellusti.

seuraavaksi korjausta odottaa laiturin toinen, infokopilta alkava 140 metrin pituinen osa. -vanha laituri puretaan perustuksi-neen ja tilalle rakennetaan teräs-betonipalkki runkoinen puukan-tinen laituri. laajuudeltaan tämä projekti on edellistä pienempi, ja näillä näkymin työ voidaan tehdä syksyn ja talven aikana. uusi laituri valmistunee ensi kesään mennessä, vaahtoluoto arvioi. ≥ www.savonlinna.fi

”Töitä tehtiin kaupunkilaisten ja turistien parhaaksi”

kelpaa kävelläsavonlinnan satama sai täksi kesäk-

si uuden ilmeen, kun matkustaJa-

sataman laituriuudistus valmistui

keväällä. vanha, noin 180 metriä

pitkä laituri purettiin perustuk-

siaan myöten Ja uusi, kiveyksillä

päällystetty laituri valopylväineen

Ja istutuksineen saatiin sopivasti

valmiiksi ennen turistisesonkia.


10

Linnankadun kunnostushanke käynnistyi parisen vuott a sitt en, ja tuloksia on jo nähtävillä. Ensimmäi-nen entisöity rakennus oli Linnankatu 13:n pihalla sijaitseva makasiini, joka jo viime kesänä osoitt autui suosituksi näytt elytilaksi.Kesän alkuun valmistui sopivasti myös Linnankatu 9, jonne muutt i Savonlinnan Oopperajuhlien lippu- ja palvelupiste.-Linnankatu 9 toimi aikanaan vankilana, ja siksi sitä edelleenkin kutsutaan Putkaksi. Yhden huoneen seinältä löytyy vielä aikanaan pidätett yjen seinäkirjoi-tuksia, kertoo toimialapäällikkö Paula Kokkonen.

Muissa entisöitävissä taloissa on käsityöläisten työhuoneita ja myymälöitä, pari kahvilaa, ravintola ja muita liiketiloja.Linnankatu 11:stä löytyy ihastutt ava nukkemuseo, jonka kokoelmissa on toistatuhatt a nukkea eri aika-kausilta.-Tavoitt eena on ollut säilytt ää ja ennallistaa kultt uuri-historiallisesti arvokkaita rakennuksia ja ympäristöä. Tilat halutaan saada ympärivuotiseen käytt öön, ei pelkästään kesäajaksi, Kokkonen mainitsee.

Entisajan henkeen Linnankadulla

Linnankadun itäpääty on Savonlinnan vanhinta osaa.-Tältä katuosuudelta saa hyvän käsityksen siitä, millainen puutalokaupunki Savonlinna vielä muutama vuosikymmen sitt en oli, Kokkonen perustelee kunnos-tushankett a.Työtä on tehty perusteellisesti ja vanhaa kunnioitt aen. -Latt ioita on tarvitt aessa aukaistu, ja lahot rakenteet on korvatt u uusilla. Kaikkiin taloihin asennetaan ajanmu-kaiset lämmitykset ja ilmanvaihdot, kertoo kunnostus-töistä vastaava rakennusmestari Esa Makkonen.Asultaan tilat ovat neutraalin vaaleita.-Siten ne ovat monikäytt öisiä ja sopivat monenlaisten näytt elyiden ja tilaisuuksien järjestämiseen, Kokkonen korostaa.

Piha-alueita ja puistoja kunnostett aessa on suositt u aitoja materiaaleja; puuta, kiveä ja terästä. Ne ovat pitkäikäisiä, uudelleen käytt öön sopivia ja kauniisti vanhenevia.-Puistoalueiden kunnostustyö ulott uu Pikku Kakkosen puistosta Malminrantaan, Aino Acktén ja Martt i Talvelan puistoteil-le ja Brahen kentälle, Paula Kakkonen kertoo.Suunnitt eilla on myös tapahtumatorien raken-taminen Riihisaareen. Nuorten jo ennestäänkin suosimalla kohtauspaikalla järjestetään erilaisia tapah-tumia, ja paikalle pystytetään myyntikojut 30-luvun mallilla.-Alueelle on ideoitu muun muassa joulunavausta, syys-tulia, pääsiäistapahtumaa ja erilaisia kesätilaisuuksia.

-Linnankadun alueesta Savonlinnan saa ainut-laatuisen kokonaisuuden, joka varmasti kiinnostaa sekä paikallisia asukkaita ett ä matkailijoita, Paula Kokkonen uskoo.

≥ htt p://m.savonlinna.fi /savonlinna-tietoa/kehitt amishankkeet/linnankadun_kehitt aminen

olavinlinnaan Johtavalla linnan-

kadulla kulkiJa tempautuu hetkeksi

entisaikoJen tunnelmaan. kadun var-

rella olevat viisi puutaloa korJataan

osittain ennallistaen 1930-luvulle Ja

samalla kunnostetaan kadunvarsia

Ja piha-alueita. linnankatu saa

uuden vanhan mallisen pinnan.

alueen vetovoimaa ja saavu-

tettavuutta lisääviin hank-keisiin on kohdennettu

eu-rahoitusta

12,3 milj. €

näillä varoilla

on parannettualueen liikenne-

yhteyksiä kunnos-tamalla savonrataa,

minkä tuloksena mat-kustusajat mm. pääkau-

punkiseudulta ovat lyhen-tyneet. myös etelä-savon

keskeisimmän valtaväylän - valtatie 5:n – kunnostamista

on nopeutettu eu-rahoituk-sella. alueen vetovoimai-

suutta lisäävät niin yritysten, matkailijoiden kuin alueen

asukkaidenkin käyttöön kunnostetut toimintaym-

päristöt.


11

töihin!”Projektin ihmiset myös sparrasivat

ja kannustivat menemään

eteenpäin silloin kun itsestä

tuntui, ett ei olisi jaksanut yritt ää.”

Jani Appelberg löysi oman alansa ja työllistyi nuorille suunnatun Verkko-projektin kautt a.

nuortentyöllistymiseen

tähtääviin hankkeisiinon etelä-savossa eu-rahaa käytetty

2,2 milj. €


12

töihin!

”Siitä se sitt en lähti.”Jani appelBerG on iloinen nuori mies. pätkätöiden Ja työttömyyskausien Jälkeen hän löysi

vakituisen työpaikan monitoimilaitteita Ja tietokoneita myyvästä marski datasta. nyt hän

tuntee olevansa omalla alallaan Ja tulevaisuus näyttää hyvältä.

töihin!savonlinnalainen Jani Appelberg meni peruskoulun jälkeen ammattikoulun kokki-linjalle ja ehti käydä sitä reilun vuoden.-ei se ollut minun juttuni. vaihdoin sitten linjaa ja valmistuin datanomiksi vuonna 2007. armeijan jälkeen olin vähän aikaa työttömänä, alan töitä eikä oikein muutakaan tahtonut savonlin-nasta silloin löytyä.appelbergin onneksi koitui vuonna 2008 käynnistynyt esr-rahoitteinen verkko-projekti, jonka tavoitteena on tukea ja ohjata nuoria oman työ- ja koulutusuran käynnistämisessä.-työkkärin ihmiset kertoivat projektista ja siitä se sitten lähti, Jani appelberg muistelee.

projektin alussa kartoitettiin Janin toiveet ja mietittiin, millaisia mahdollisia työ- tai koulutuspaikkoja hänen kannattaisi hakea.-kannustusta sai paljon, ja projektin ihmiset olivat valmiit ky-symään minun puolestanikin työpaikkoja. yhtä paikkaa lukuun ottamatta otin kuitenkin itse yhteyttä työpaikkoihin.lyhyitä harjoittelupaikkoja löytyikin mukavasti.

töihin!töihin!parin vuoden aikana Jani appelberg ehti työskennellä

muun muassa koiranruokia maahantuovassa yrityksessä ja puhe-linmyyjänä. haussa oli kuitenkin koko ajan vakituinen työpaikka.-toiveissa oli työpaikka, jossa olisivat säännölliset työajat ja va-paat viikonloput. harrastan aktiivisesti jääkiekkoa, ja harjoitukset ja pelimatkat painottuvat viikonloppuihin, appelberg perustelee.

projektin kautta Jani appelberg tutustui oppisopimusvaih-toehtoon ja alkoi aktiivisesti etsiä sopivaa työ- ja kouluttautumis-paikkaa. sellainen löytyikin marski datasta.-täällä oltiin asiasta kiinnostuneita ja käytännön yksityiskohdat saatiin sovittua nopeasti. aloitin työt marraskuussa ja kouluun menen syksyllä.

appelbergin tavoitteena on valmistua elektroniikka-asen-tajaksi vuoden 2013 keväällä. se edellyttää työssäoppimisen lisäksi 12 viikon koulutusjaksoja koulutuskeskus salpauksessa lahdessa.-mukava päästä vaihteeksi koulunpenkille, appelberg toteaa.Järjestelmäasiantuntijan työ marski datassakin on nuorelle miehelle maistunut. appelbergin tehtävänä on koneiden huollon lisäksi toimittaa tavarat asiakkaille.huollossa työskentelee appelbergin lisäksi kolme muuta ihmis-tä, myynnin puolella henkilökuntaa on neljä.-tämä on sopivan kokoinen työpaikka, ihmiset on mukavia ja ilmapiiri lupsakka. työt tehdään kuitenkin huolella ja ajoissa.-tänne oli myös helppo tulla. muut työntekijät neuvoivat ja jos ei-vät aina ehtineet, niin minä katsoin sivusta ja opettelin sitä kautta.

verkkoprojektia Jani appelberg pitää hyvänä keinona aut-taa nuoria työllistymään ja löytämään oman paikkansa.-minulle tämä ainakin oli todella hyvä juttu. savonlinnan seu-dulla on nuoren muuten aika vaikea löytää vakinaista työpaikkaa, varsinkin jos ei ole suhteita.-projektin ihmiset pitivät myös huolen siitä, että asiat etenivät ja soittelivat aina uuden harjoittelun alettua ja kyselivät miten on mennyt.-he myös sparrasivat ja kannustivat menemään eteenpäin silloin kun itsestä tuntui, ettei olisi jaksanut yrittää.

tulevaisuuttaan Jani appelberg ei ole kovin pitkälle suun-nitellut. Juuri nyt elämä maistuu ja asiat ovat kohdallaan.-voisihan sitä joskus asua jossakin isommassakin paikassa, kun koko ikänsä on samassa kaupungissa ollut. mutta ainakin toistai-seksi viihdyn savonlinnassa hyvin, Jani appelberg toteaa.


13

Jumppahetket ovat yksi osa viime vuonna lop-punutta ja reilun vuoden pituista SeniorPRO- hanketta, jonka yhtenä tavoitteena oli vahvis-taa ja kehittää Mikkelin seudun ikäihmisten elämisen ja asumisen uusia palvelumalleja.-Vuorovaikutteisen tv:n käyttöä ikäihmisten kuntoutuksessa alettiin kehittää yhdessä Kyyhkylän ja MPY:n kanssa. Tavoitteena oli alusta pitäen saada aikaan pysyvää toimintaa, kertoo seniorPRO –hankkeen projektipäällik-kö Teija Räihä , joka nykyisin toimii hanke- ja kehittämispäällikkönä Kyyhkylässä.

Pilottikäyttäjiksi valikoitui yhdeksän Kyyhkylässä säännöllisesti kuntoutettavaa sotainvalidia ja –veteraania. He saivat vastaan-ottimet kotiinsa ja perehdytyksen laitteiden toimintaan. -Meidät vähän yllättikin se, miten nopeasti ja ongelmitta perehdytysvaihe sujui. Vain

yksi osallistujista oli käyttänyt tietokonetta aikaisemmin, mutta vastaanottimien käyttö tuli nopeasti tutuksi kaikille.Jumpat alkoivat lokakuussa 2009. Myöhem-min talvella ohjelmatarjontaa laajennettiin mm. terveydenhoitajan kyselytunnilla ja joulunaikaan joulukalenterilla.-Järjestelmää hyödynnettiin myös opetuskäy-tössä, kun alan opiskelijat kokeilivat ohjaustai-tojaan tv:n välityksellä, Teija Räihä kertoo.

-Palaute oli positiivista, ja hankkeen loputtua kaikki mukanaolijat halusivat jatkaa. Tällä hetkellä päivittäinen osallistumispro-sentti on lähes 90, kertoo tulosyksikön johtaja Aino Maija Lempiäinen Kyyhkylän kuntou-tuskeskuksesta.-Monet mukanaolijoista avaavat yhteyden jo hyvissä ajoin ennen jumppatuokiota, ja vaihtavat keskenään ajatuksia ennen ja jälkeen

Joka-aamuinen Jumppahetki kotioloissa

on ollut yhdeksälle sotainvalidille Ja

-veteraanille arkipäivää Jo toista vuot-

ta. JumppaohJeet Jaetaan tv-vastaan-

ottimen kautta, Ja kaksisuuntaisen

yhteyden ansiosta JumppaaJat voivat

myös keskustella ohJaaJan kanssa Ja

keskenään.

Fysioterapeutti Helena Veh-manen vetää joka-aamuista tuolijumppaa. Tällä kerralla osallistujia on kuusi.

Virtuaalijumppapitää virkeänä


14

jumpan. Yhteiset tuokiot ovat poikineet myös saunaillan, jossa jokainen on ensin kylpenyt omassa saunassaan ja sitten on kokoonnuttu vastaanottimien ääreen ’saunaolusille’, Lem-piäinen kertoo.

Kyyhkylässä suunnitellaan toiminnan laajentamista, ja lähitulevaisuudessa Räihä ar-velee ryhmäkoon voivan kasvaa noin 25:een. -Teknisesti mukaan voidaan ottaa kymmeniä-kin uusia osallistujia, mutta ryhmäkoon kasva-essa ohjelman haasteet kasvavat. Vuorovaiku-tusmahdollisuudet heikkenevät, ja porukkaa pitäisi jakaa pienempiin ryhmiin.Myös kuntoutujien omaiset ovat kiinnostunei-ta palvelusta. Heille se olisi toimiva yhteyden-

pito väline ikääntyneeseen omaiseen ja lisäisi turvallisuuden tunnetta.Tv:n kautta voitaisiin lähettää myös muuta ohjelmaa, se voisi korvata esimerkiksi lääkä-rikäyntejä tai sitä voisi käyttää yleisemminkin tiedonvälityskanavana esimerkiksi muuttuvis-ta etuuksista.

-Tekninen puoli on helppo järjestää, haasteellisempaa on sisällön tuottaminen. Oh-jelman pitää olla räätälöityä ja riittävän mielen-kiintoista ja ajankohtaista. Mahdollisuuksia on paljon, ja jos kysyntää riittää, toimintaa voidaan laajentaa myös Etelä-Savon rajojen ulkopuolelle, Teija Räihä mainitsee. ≥ www.kyyhkyla.fi

Toiminnasta ei voi sanoa muuta kuin, että se on erittäin tervetullut lisä vanhuksen jokapäiväiseen olemiseen ja kotona

asumiseen. Samalla sen kuntouttava vaikutus tulee olemaan merkittävä, sillä kukapa meistä viitsisi joka päivä suorittaa noita

kuitenkin melko helppoja ja kevyitäkin liikkeitä säännöllisesti joka päivä, vaikkakin ne olisivat kunnon säilymisen kannalta erittäin tärkeitä. Jo nyt parin viikon toiminnan jälkeen on ilolla todettava, että ”paikat ovat kipeät” mikä merkitsee sitä että niveliin, niskaan ja lihaksiin on tullut tarpeellista ylimääräistä liikettä.

Ainakin omalta osaltani rohkenen sanoa, että varmaankaan en tulisi suorittamaan mainittuja harjoituksia tulevaisuudessa ilman tätä kontaktia Kyyhkylään.”

Pentti Tuisku Kotikuntouksessa mukana oleva sotaveteraani kirjasi

kokemuksiaan kahden ensimmäisen viikon jälkeen

eri-ikäisten ihmisten hyvinvointia

lisääviin hankkeisiin on etelä-savossa

eu-rahaa käytetty

4,9 milj. €Senior PRO jäi elämään

reilun vuoden pituisesta senior pro –hankkeesta jäi vuorovaikutteisen

tv:n lisäksi elämään muitakin aihioita.-mikkelin vuokratalojen omistamaan kerrostalon asunnot

saneerattiin mahdollisimman esteettömiksi ja erityisesti ikääntyvien tarpeet huomioon ottaen. mikalo vie tätä ajatusta eteenpäin mahdollisuuksien mukaan myös tulevissa kohteis-saan.projektin aikana kehitettiin myös julkisen ja yksityisen sekto-rin välistä yhteistyötä yhteistyötä (4p = public-private-peop-le partneship). paikalliset seniorit osallistuivat ideointiin

aktiivisesti, ja työpajojen seurauksena on perustettu muun muassa seniorikahvila.SeniorPRO - seniori-ikäisten ihmisten elämisen ja asumisen uudet palvelumallit

ja –konseptit/Mikkelin teknologiakeskus Oy

”Virtuaalijumppa


15

kassapöytien ja kassa-aluetuotteiden valmistaja, pieksämäkeläinen checkmark sai tuotekehitys-kumppanikseen mikkelin ammattikorkeakoulun materiaalitekniikan laitoksen.uuden tuotteen suunnittelu aloitettiin vuonna 2001, ja ensimmäiset toimitukset kauppoihin aloitettiin vajaa kaksi vuotta myöhemmin.-omat resurssit eivät olisi suunnitteluun ja tuotekehittelyyn riittäneet, joten tarvitsim-me ulkopuolista apua. ammattikorkeakoulu osasi markkinoida itseään hyvin ja osoitti myös olevansa puheidensa väärtti, kertoo checkmark oy:n toimitusjohtaja Timo Pessi.checkmark tilasi ammattikorkeakoululta ’koko paketin’ eli tuotteen designista mekaaniseen suunnitteluun, piirikortin ohjelmointiin ja käyttö- ja huolto-ohjeisiin.-hyvässä yhteisymmärryksessä työtä tehtiin, ja yhdessä käytiin läpi erilaisia vaihtoehtoja. kehi-tystyössä käytettiin hyväksi myös ammattikor-keakoulun hyviä kumppanuusverkostoja, pessi mainitsee.uudesta sisääntuloportista tuli onnistunut tuote, jota on myyty kaikille suomalaisille kaupan ketjuille. myös vientiin portti on kelvannut, ja tällä hetkellä tuotetta myydään muun muassa norjaan, ruotsiin ja Baltian maihin.yhteistyö mikkelin ammattikorkeakoulun kanssa on jo saanut jatkoa. parhaillaan on meneillään hanke uuden tyyppisen rahalaatikon kehittämi-seksi kauppoihin.-projekti käynnistyi vuoden vaihteessa, ja prototyyppi valmistunee kevään aikana. tutuksi tulleen ryhmän kanssa on helppo jatkaa, pessi toteaa.

sisääntulo-portti uusiksi

Oy Checkmark Ltd on johtava kotimai-

nen kassapöytien ja kassa-aluetuot-

teiden valmistaja. yritys on mukana

mm. mikkelin ammattikorkeakoulun

materiaalitekniikan hankkeissa.

www.checkmark.fi

-vanha sisääntuloportti oli sekä toiminnallisesti että

ulkonäöltään vanhanaikainen. halusimme Jotakin ihan

uutta Ja nykyaikaista, Jotakin erilaista.


16

Yritysten kanssa toteutetut yhteiset projektit ovat Mikkelin ammatt ikor-keakoulun Materiaalitekniikan laitoksen tutkimustyön kulmakiviä.-Noin viidennes tehtävästä tutkimuksesta on yrityksiltä saatuja suoria toimeksiantoja. Valtaosa on soveltavan tutkimuksen Tekes-hankkeita, joissa kumppanina on joko paikallinen tai valtakunnallinen yritys, ker-too tutkimusjohtaja Martt i Kemppinen.-Yrityshankkeet pitävät meidät kiinni bisnesmaailmassa. Pysymme yritysmaailman tahdissa, kun olemme koko ajan kuulolla uusimmista suuntauksista ja ajan vaatimuksista.Materiaalitekniikan tutkimusyksikkö on erikoistunut erilaisten lujuus-laskelmien tekemiseen sekä koneteknilliseen suunnitt eluun ja testauk-seen. -Olemme esimerkiksi tehneet rakenteiden jännitysten laskentaa ja mitt auksia Roclan uusille varastotrukkimalleille sekä Tehometin valai-sinpylväille. -Tutkimusprojekteja olemme toteutt aneet myös sellu- ja paperiteollisuu-delle järjestelmiä ja laitt eita valmistavalle Andritzille ja sahakoneita maa-ilmalle myyvälle mäntyharjulaiselle Veisto Oy:lle, Kemppinen luett elee.

Vastaavaa tutkimusta tarjoavia laitoksia on Suomessa muitakin, esimerkiksi valtavasti suurempi ja monipuolisempi VTT . Pienuudesta on kuitenkin myös etua.-Olemme erikoistuneet lujuuslaskentaan ja mekaanisiin testauksiin ja niissä olemme hyviä. Meillä on erinomainen laboratorio, hintamme ovat eritt äin kilpailukykyiset ja pienenä yksikkönä olemme nopeita ja joustavia, Kemppinen luett elee yksikkönsä vahvuuksia.

Tällä hetkellä materiaalitekniikan tutkimusyksikössä työs-kentelee Kemppisen lisäksi kuusi vakituista työntekijää ja

kaksi insinöörityötään teollisuudelle tekevää harjoitt elijaa.Henkilömäärä on vuosien myötä vaihdellut kuudesta yhteentoista riippuen käynnissä olevien projektien lukumäärästä. Harjoitt elijoita yksikössä on vuodessa yhdestä kahteen ammatt ikorkeakoulun materiaalitek-

niikan koulutusohjelmasta. Myös lopputyöntekijöitä yksikössä on säännöllisesti.

-Tulevaisuus näytt ää hyvältä – ainakin niin kauan kuin pystymme hyödyntämään Tekesin rahoituskuvioita. EAKR-

raha on ollut meidän toimintamme kannalta ensiarvoisen tärkeää, Martt i Kemppinen toteaa.

Materiaalitekniikkaan liitt yviä hankkeita on rahoitett u useita. Nyt käynnissä mm. Materiaali- ja ympäristöalojen soveltavan tutkimuksen rakenteiden vahvistaminen / Mikkelin ammatt ikorkeakoulu

yhteistyö on elinehto

uusien materiaalien ja

pinnoitusmenetelmienkehittäminen sekä niidensoveltaminen mm. teolli-

suuden tarpeisiin on materiaalitekniikan

ydintä.

materiaali-tekniikan hankkeisiin

on etelä-savossaeu-rahaa käytetty

10,7 milj. €

≥ htt p://www.mamk.fi ≥ tutkimus ja kehitys ≥ materiaalit ja ympäristö


17

kokeilemalla oppii

harva ohikulkiJa arvaa, millaista maailmanlaaJuista

huippuBisnestä tavallisen oloisen toimistorakennuksen

sisältä löytyy. savonlinnalainen Wetend technoloGies

oy on kymmenvuotisen historiansa aikana sorvannut

perinteisen prosessiteknoloGian käsityksiä uuteen

uskoon.


18

Wetend Technologies Oy ja sen perustajat, toimi-tusjohtaja Jouni Matula ja projektijohtaja Pekka Kotila ovat kehitt äneet omaa pioneeriteknologiaa sekä avaintuott eitaan TrumpJet –kemikaalisekoit-timia ja Flash Mixing -järjestelmiä systemaatt isesti yhdessä avainasiakkaiden kanssa, ja tutkimustyön osalta yhteistyössä Mikkelin ammatt ikorkeakoulun Savonlinnassa toimivan Kuitulaboratorion kanssa.-Tutkimustyö kuitulaboratorion kanssa on ollut merkitt ävää. Moni asia on opitt u yhteistyöllä ja kokeilemalla ja hyödyntämällä kuitulaboratorion osaamista ja laitt eita.

Yritys on rakentanut laboratorioon oman sekoitusluupin, jonka avulla voidaan tehdä tehdas-maisia kokeiluja menemätt ä tehtaalle itse.-Testaamme laitt eemme laboratoriossa lähes ai-doissa olosuhteissa, ja siirrämme osaamisen sitt en tehtaalle. Laboratoriossa voimme testata myös asiakkaan prosesesseja ja tehdä erilaisia analyyseja, Matula selitt ää.

Wetend on ollut mukana Kuitulaborato-rion toiminnassa sen perustamisesta lähtien,

ja Pekka Kotila toimi rakentamisvaiheen projektipäällikkönä.-Yhteistyö laboratorion kanssa on lähes päivitt äistä. Noin puolet käynnissä ole-vista kehityshankkeista on julkisia, joissa

on mukana meidän lisäksemme muitakin yrityksiä.

-Toinen puoli tutkimuksesta liitt yy omiin yri-tyshankkeisiimme. Sen lisäksi ostamme tarvitt aes-sa Kuitulaboratoriolta erillisiä palveluita.-Omat hankkeemme ovat monesti varsin isoja, ja niiden toteutt amiseen tarvitsemme kokeneiden, koulutett ujen ja osaavien ihmisten apua. Asiakas on paras kehitys- ja yhteistyökumppani. Kuitu-laboratorion rooli on ollut tutkimushankkeissa merkitt ävä, Kotila mainitsee. -Teknologia ja tuotekehityshankkeiden merkitys on tulevaisuudessa vielä tärkeämpi ja osaamisen suhteen vaativampi. Odotamme ett ä Kuitulabora-torio kehitt ää myös omaa osaamistaan ja henkilös-töään sekä tukimusvälineistöään niin, ett ä se pysyy tukevasti hankkeissa mukana ja yltää merkitt äväksi

Wetend Technologies Ltd on vuonna

2001 perustettu yritys savonlinnassa.

yritys on kehittänyt ainutlaatuista trum-

pJet® flash mixing -sekoitustekniikkaa,

joka sekoittaa lisäaineet ja kemikaalit

suurivolyymisiin prosessivirtoihin sa-

lamannopeasti. Wetendin kehittämien

sekoittimien avulla paperi- ja selluteol-

lisuus on saavuttanut merkittäviä etuja.

sekoittimien ansiosta sekoittumisen

taso paranee, piiskaveden määrä ja

kemikaalien kulutus vähenee ja paperin

laatu paranee. tuotteista noin 90%

menee vientiin, euroopan lisäksi mm.

pohjois-amerikkaan ja aasiaan.

yrityksen liikevaihto vuonna 2010

oli 4 miljoonaa euroa. savonlinnan

yksikössä on henkilökuntaa 13, kiinan

myyntikonttorissa kolme ja useita myyn-

tiagentteja eri puolilla maailmaa.

www.wetend.com

alan arvostetuksi osaajaksi maailmassa, Jouni Matula täydentää.

Myös tutkimuslaitokselle yhteistyö on elintärkeää. Kuitulaboratorion johtaja Tapio Tirri kertoo laboratorion tekevän laajaa yhteistyötä sekä muiden oppi- ja tutkimuslaitosten ett ä alueen ja alan yritysten kanssa.-Yrityksiltä saamme käytännön vinkkejä toiminnan kehitt ämiseksi.Tirri pitää myös työnjakoa yliopistojen ja ammat-tikorkeakoulujen tutkimustyön välillä järkevänä. Yliopistot ovat keskitt yneet perustutkimuksen tekemiseen ja heidän tuloksiaan mitataan väitös-kirjojen ja tieteellisten julkaisujen kautt a.Ammatt ikorkeakouluissa, kuten meillä Kuitula-boratoriossa, tutkimus on pääasiassa soveltavaa ja tulokset yleensä yritysten omaisuutt a.

”Kuitulaboratorion rooli on ollut tutkimushankkeissa merkitt ävä.”

Kuitulaboratorin toimintaa on rahoitett u useilla eri EU-rahoitt eisilla hankkeilla. Tällä hetkellä käynnissä Savonlinnan kuitu- ja prosessitekniikan tutkimuskeskus –hanke. Laboratorio on tällä hetkellä osa Mikkelin ammatt ikorkeakoulua.

kuitu- ja prosessiteknologianmenetelmin luodaan mm. kustannustehok-

kaita ja ympäristöä sääs-täviä menetelmiä paperi-

ja selluteollisuuden käyttöön.

kuitu- ja prosessitekniikan

hankkeisiin on etelä-savossa eu-rahaa

käytetty

5,4 milj. €

≥ htt p://www.mamk.fi ≥ tutkimus ja kehitys ≥ materiaalit ja ympäristö


19

-olin haaveillut maalämmöstä jo pitkään ja suunnitellut sen asentamista myös omaan taloon, kertoo heimarin isännöitsijä ja virastomestari Juha Hokkanen.haave alkoi toteutua, kun kumppaniksi projektin toteutukseen saatiin mukaan etelä-savon energiatoimisto.heimarin rakennuksia lämmitettiin ai-kaisemmin öljyllä, jonka hinnannousua hokkanen oli jo pidempään seurannut huolestuneena.energiatoimiston kanssa alettiin tutkia muita vaihtoehtoja, ja lopulta päädyttiin maalämpöön.-heimarin olosuhteet huomioon ottaen päätös oli monella tapaa järkevä. maa-lämpöputket vedettiin päärakennuksen vieressä olevaan rypsipeltoon noin puolentoista metrin syvyyteen. auralan vanhan huvilan ja sen viereen rakenne-tun saunan lämmitysputket puolestaan kaivettiin läheiseen saimaan lahteen.

toinen vanhoista öljykattiloista jätettiin varalle, ja toinen korvattiin kahdella maalämpöpumpulla. aurala ja sauna saivat oman kompressorinsa.

lämmöllä heimarista

lomakeskus heima-

riin asennettiin maa-

lämpö nelJä vuotta

sitten. säästöt ovat

olleet kymmeniä

tuhansia euroJa, Ja

investointi on Jo mak-

sanut itsensä takai-

sin. käyttäJiä miellyt-

tää myös maalämmön

käytön helppous.

”Investointi on neljässä vuodessa kuolett anut itsensä.”


20

pannuhuoneen muutostöihin, putkien kaivamiseen maahan ja asentamiseen meni kaikkiaan vajaa kuukausi.-varsin huomaamattomasti työt sujuivat eivätkä asiakkaat häiriintyneet työmaas-ta. eikä lämmitystavan muutoskaan näy asiakkaalle päin mitenkään.

hokkanen on neljän käyttövuo-den jälkeen maalämpöön enemmän kuin tyytyväinen. kustannussäästöjen lisäksi etuna on käytön helppous.-aikaisemmin vuotuiset lämmitys- ja sähkökulut olivat öljyn hinnasta riippuen 35 000 – 40 000 euroa. nyt selviämme noin 10 000 eurolla vuo-dessa. investointi on neljässä vuodessa kuolettanut itsensä.maalämmön käyttöönotto vähensi lämmitykseen käytettävän työn määrää huomattavasti.-aluksi kävin kurkistamassa mittareita päivittäin, mutta nykyisin riittää kun käy silloin tällöin vilkaisemassa tilanteen.-Ja kaiken lisäksi tästä ratkaisusta on saanut itselleen hyvän mielen – sääs-täähän maalämpö luontoa huomatta-vasti enemmän kuin öljy, kun lämpö tulee maahan varastoituneesta aurin-gosta, hokkanen mainitsee.

heimarin maalämpöratkaisu on toiminut esimerkkinä muille uutta lämmitysmuotoa harkitseville.-olemme järjestäneet heimarissa tiedotustilaisuuksia, joissa kiinnostu-neille on kerrottu maalämmön ominai-suuksista. maalämmön käyttö onkin lisääntynyt, ja uudempia isoja kohteita ovat muun muassa hotelli herttua ke-rimäellä ja mäntyharjun kirkko, kertoo projektiasiantuntija Mikko Nurhonen etelä-savon energiatoimistosta.

≥ www.heimari.com≥ www.esavo-energia.fi

Hanke: Etelä-Savon energiatoimisto/ Mikkelin ammatt ikorkeakoulu

Mikkeliläisen Fibrocom Oy:n valmistamia junavaunujen suojakuoria on kaikissa Pendoli-no-junissa sekä uudessa Allegro-junassa. Myös junanvaunujen muita materiaaleja on valmis-tett u Fibrocomin kehitt ämästä ontelokompo-siitt imateriaalista jo yli viisitoista vuott a.-Ja hyvin ovat kestäneet, toteaa toimitusjohtaja ja ontelokomposiitt iteknologian kehitt äjä Mauri Laitinen.Laitinen kehitt i keksintöään Fibrocomia edel-täneessä yrityksessään, ja liiketoiminnaksi idea jalostui 1990-luvun alussa.Tällä hetkellä yritys toimitt aa keveitä kompo-siitt irakenteita kuljetus-, prosessi- ja puolus-tusvoimateollisuudelle. -Yli 80 prosentt ia tuotannostamme menee junavaunujen osiin, mutt a uusi, kasvava alue ovat metsäenergian kuljetuksiin liitt yvät uudet ratkaisut.

Ontelokomposiitt i on materiaalina uudenlainen, kestävä mutt a samalla kevyt. -Se sopii hyvin kohteisiin, joissa materiaalilta vaaditaan keveyden ja kestävyyden lisäksi muotoiltavuutt a ja pitkää käytt öikää. Monesti sitä käytetään korvaamaan metalliosia.-Ajoneuvosta saadaan ontelokomposiitt ia käytt ämällä painoa pois, jolloin siihen voidaan lastata enemmän tavaraa ja samalla säästetään poltt oainekustannuksissa. -Ontelokomposiitt i on sisältä ontt o, joten sinne voidaan asentaa lämpöeristeitä, sähkö-johtoja ja antureita, ja ulkonäkö säilyy siistinä, Laitinen luett elee.

Fibrocomin uusin sovellus on energia-puun kuljetukseen soveltuva kontt i. Kompo-

siitt ikontt i on tilava, kevyt ja luja, ja samaa kontt ia voidaan kuljett aa junassa, autolla ja vaikka proomulla. -Metsäenergian käytt ö tulee lähivuosina kasva-maan, ja kuljetusten välimatkat kasvavat. Mitä helpommin tavara siirtyy, sitä suuremmaksi hyöty kasvaa, Laitinen toteaa.Metsäyhtiöt, energialaitokset ja kuljetusyrit-täjät ovat olleet Fibrocomin kehitt ämästä kontista kiinnostuneita, ja Laitinen uskookin uuden tuott een kasvatt avan jatkossa yrityksen liikevaihtoa huomatt avasti.

Kehitystyöhönsä Fibrocom on saanut apua alueella toimivilta yliopistoyksiköiltä sekä ammatt ikorkeakoululta ja yritys on toi-minut näiden kumppanina useissa EU-rahoit-teisissa hankkeissa. -Tuott een kehitt ämisessä ja testaamisessa erilaisten kehitys –ja yritysryhmähankkeiden kautt a saatu ulkopuolinen asiantuntija-apu on ollut merkitt ävä, Laitinen mainitsee.

≥ www.lut.fi /fi /mikkeli/bioenergy

keveyttä kuljetuksiinharva matkustaJa kiinnittää Junassa kulkiessaan

huomiota Junavaunun rakenteisiin. vielä harvempi tietää,

että kevyimmät Ja kestävimmät uusien vaunuJen materiaalit

tehdään mikkelissä. näistä materiaalitekniikan innovaa-

tioista hyötyy myös alueen metsäteollisuus.

Fibrocom on perustettu vuonna

1993. yritys on kehittänyt ontelo-

komposiittiteknologian, jota käyte-

tään muun muassa junanvaunuissa

korvaamaan metallirakenteita.

liikevaihto vuonna 2009 oli

2 milj. €. henkilöstöä 11.

www.fi brocom.fi

Käynnissä on useita TEKES-hankkeita, joihin alueen yritykset ovat osallistuneet, esimerkiksi Bioenergialogistiikan kehitt äminen hyödyntäen ontelokomposiitt irakenteisia siirtokontt eja/ Lappeenrannan teknillinen yliopisto / Mikkeli

Kuv

a: V

R G

roup

energia-tehokkuuteen ja

bioenergiahankkeisiin on etelä-savossa eu-rahaa käytetty

2,1 milj. €


21

työelämään

vuosien myötä kymmeniä työllistämisapuJa

pieksämäellä tarJonnut yritys on saanut toimintaansa

lisäpotkua esr-hankkeista. erityisen hyvin on onnistuttu

kauppakassipalvelussa Ja pesulatoiminnassa.

-meet- ja meetit-hankkeiden yhtenä tarkoi-tuksena oli etsiä ns. piilotyöpaikkoja eli työllis-tää ihminen sellaisiin tehtäviin, jotka työpai-kalla on tehtävä, mutta jotka eivät varsinaisesti kuulu kenenkään työntekijän päävastuualuee-seen, kertoo projektipäällikkö Timo Keisala Bovallius palveluista.pieksämäen kaupungin kotihoitopalvelussa yksi tällainen tehtävä on kaupassakäynti. ko-tona asuvista vanhuksista monikaan ei kykene käymään kaupassa eikä kodinhoitajan aika tahdo siihen riittää.ratkaisuksi kehitettiin kauppakassipalvelu, jos-sa Bovallius palveluiden työllistämä ihminen hakee aamulla asiakkaan kauppalistan, tekee paikallisesta kaupasta listan mukaiset ostokset ja tuo tavarat asiakkaalle. kotihoitajalta puoles-taan vapautuu resursseja vanhuksen hoitoon.-tällä hetkellä kauppakassipalvelu työllistää pieksämällä kaksi ja Juvalla yhden ihmisen, kiesala kertoo.

palvelu on saanut huomiota myös valta-kunnallisesti, ja esimerkiksi espoossa tehdään selvitystä toiminnan käynnistämiseksi.-kaupungille tämä on selkeä säästö, kun kotihoidon työntekijä vapautuu varsinaiseen työhönsä. lisäksi pitkäaikaistyötön pääsee pois

tukimaksujen viidakosta, ja kaupunki alkaa saada verotuloja.-muutamat toiminnassa mukana olevat kauppi-aat ovat hoksanneet palvelun merkityksen, ja ovat tarjonneet palvelua yritysasiakkailleen. kaupassa säästyy henkilökunnan aikaa, kun ulkopuolinen ihminen kerää esimerkiksi päivä-kotien ja koulujen tilaamat tavarat.työn kustannukset jakaantuvat kauppiaan, asiakkaan ja tilaajan kesken.

toinen pitkäaikaistyöttömiä ja vajaakun-toisia työllistävä kohde on Bovallius pesula, jonka toiminta käynnistyi kaksi vuotta sitten, kun paikkakunnan suurin pesula rusanen muutti uusiin tiloihin ja myi entisen pesulan Bovallius säätiölle.-pesula tarjoaa vesi- ja kemiallista pesua, kuljetuspalvelua sekä itsepalvelupesulan. liiketoiminta sopii mainiosti pitkäaikaistyöt-

tömille ja vajaakuntoisille, ja käytämme tätä myös Bovallius-ammattiopiston opiskelijoiden työssäoppimispaikkana, kertoo pesulan pääl-likkö ulla nyrönen.pesulan suurin asiakas on aikaisempi omistaja rusanen, jonka alihankkijana Bovallius toimii. sen lisäksi pesulassa pestään muun muassa pieksämäen kaupungin, hankasalmen kun-nan, puolustusvoimien ja yksityisasiakkaiden pyykkejä. vuodessa pesulassa pestään noin 450 000 kiloa pyykkiä.yrityksen vajaasta 20 työntekijästä noin puolet on hankkeen kautta tulleita työntekijöitä. so-peutuminen työyhteisöön on nyrösen mukaan sujunut hyvin.-alussa tietenkin piti selvittää työpaikan pelisääntöjä, mutta yhteinen sävel on löytynyt yllättävänkin mukavasti.

-pesulassa on useita työvaiheita ja voim-

Reitti


22

me etsiä jokaiselle sopivan tehtävän. perehdy-tystä jatketaan niin kauan kuin se on tarpeen, päiviä tai viikkoja.

pesulan lisäksi pitkäaikaistyöttömät ja vajaakuntoiset työllistyvät pesulan ja kaup-pakassipalvelun lisäksi myös muun muassa Bovallius säätiön, moilas oy:n ja preseco oy:n yhdessä omistamaan kompostointiyritykseen.-sen lisäksi tarjoamme sekä yrityksille että yksityisille erilaisia kiinteistö-, korjaus- ja kier-rätyspalveluja.viime vuoden kesäkuussa säätiö käynnisti kuntouttavaa työtoimintaa tarjoavan toimin-tayksikkö sutiskan.-sutiskan toiminnassa pääpaino on kuntou-tuksessa. ihmiset tulevat tänne sosiaalitoimen

tai te-toimiston kautta, ja jokaiselle tulijalle tehdään henkilökohtainen aktivointisuunni-telma, jonka tavoitteena on saattaa ihminen työelämään, kertoo sutiskan kuntoutusjohtaja kirsi pöllänen.

Bovallius palvelut oy on vuonna 2004 perustettu sosiaalinen yritys, joka tarjoaa kiin-teistöhuollon, rakentamisen, kaupassakäynnin ja kierrätysalan palveluja. yhteensä Bovallius palvelut oy työllistää noin 70 ihmistä, josta hankkeen kautta työllistyneitä on noin 25, heistä suurin osa 40-50-vuotiaita miehiä.

esr-hankkeilla on työllistetty etelä-savossa

790 henkilöä.

S. ja A. Bovalliuksen säätiövuonna 1905 sofi a ja angelique Boval-

liuksen säätiöimän omaisuuden turvin

toimintansa aloittanut yleishyödyllinen

säätiö, jonka varallisuus muodostuu

pääosin pieksämäen alueella sijaitse-

vasta metsä- ja kiinteistöomaisuudesta.

säätiön tarkoituksena on ”tukea kuulo-

vammaisia kasvamaan ja kehittymään

itsenäisiksi, tasapainoisiksi ja hyödylli-

siksi yhteiskunnan jäseniksi”.

tarkoituksensa toteuttamiseksi

säätiö järjestää kuulovammaisille ja

muille erityistä tukea tarvitseville hen-

kilöille ammatillista peruskoulutusta,

valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta

ja ohjausta sekä työllistymistä edistävää

työtoimintaa.

Bovallius säätiön toimintaa ovat

Bovallius-ammattiopisto, Bovallius

palvelut sekä yhteisyritys Bovallius

Bio oy.

www.bovallius.fi


23

”Suuriin rahoihin ei vielä ole päästy käsiksi”

Kan

nen

ja au

keam

an k

uvat

: Jar

mo

Tein

ilä


24

Siltahyppyjä 20 metriStä,autojen yli kieriSkelyä,

kreiSiä huumoria.

kiinnoStaako?

Kaitsu Rinkinen (28) ja Jan-ne Kaperi (27) ovat tunteneet toisensa pikkupojista lähtien. Kaverusten villit leikit kanavoi-tuivat myöhemmin muun mu-assa lumilautailuharrastukseen, ja maailmaa käytiin yhdessä valloittamassa hiihtopummeina Kanadassa.Pikkuhiljaa syntyi idea oman nettielokuvan tekemisestä, ja vuonna 2006 valmistui B2-stunt-pitoinen täysmittainen toimintaelokuva, jota jaettiin netin kautta maailmalle.-Silloin perustettiin oma yritys ja saatiin ensimmäiset spon-sorit, Kaitsu Rinkinen kertoo. Merkittävä sysäys nuorelle yritykselle oli Pepsimaxin saa-minen ykkössponsoriksi.-Marssimme Pepsin toimistolle ja esiteltiin videoitamme. He kiinnostuivat tekemisistäm-me ja siitä se sitten lähti. Sen jälkeen toiminta muuttui am-mattimaisemmaksi, Rinkinen ja Kaperi toteavat.Tunnettuutta lisäsi myös vuoden 2010 Miss Suomen Viivi Pumpasen mukaantulo ohjelmiin.-Se oli osin sattumaakin. Viivi oli silloin Miss Helsinki ja oli juontamassa jotakin juttua Savonlinnassa. Me etsittiin

nättiä tyttöä yhteen sketsiin ja kysyttiin Viiviä. Hän innostui ja on halunnut olla mukana muutenkin kuin mykkänä kaunottarena.Biisonimafian toimisto on Helsingin keskustassa, mutta kaikki kuvaukset on tehty Punkaharjulla. Tiimiin kuuluu Rinkisen ja Kaperin lisäksi joukko osaavia freelancereita.-Hyvä ja ammattitai-toinen porukka, nuoret miehet ke- huvat.

B2-nettieloku-va sai melko lyhyessä ajassa 100 000 katsojaa netissä, minkä ansiosta pun-kaharjulaispoikien hulluttelu-huumorista kiinnostuivat myös ’kollegat’ eli Duudsonit.-Päästiin Duudsonien Jarnon kanssa palaveriin, ja lopputu-loksena oli sopimus Rabbit Films -tuotantoyhtiön kanssa. Se oli meille kova juttu, löydet-tiin sopiva koti meidän jutuille, yhtiössä on meidän kaipaamaa tietotaitoa ja osaamista, Janne Kaperi kertoo.Nettimaineen siivittämänä

Biisonimafia on päässyt myös televisioon, ja viime keväänä Biisonipojat tekivät Sub TV:lle oman sketsisarjan.-Katsojaluvut olivat hyviä, vaik-ka emme päässeetkään prime time –esitysaikaan.-Telkkari on tärkeä ja sen kautta on esimerkiksi katsojakuntam-me ikärakenne laajentunut sekä

nuorempiin että vanhempiin. Pääasiallinen kohde-

ryhmämme ovat teini-ikäiset.

Facebook-yhtei-sömme on myös

tärkeä, ja telkkarin

ohella panos-tammekin tällä

hetkellä nettiin.Rinkinen ja Kaperi kuvailevat ohjelmiaan hyvän mielen huumorisarjoiksi. Ohjelmissa tehdään temppuja maassa, vedessä ja ilmassa, mutta mukana on aina poikamainen hulluttelu.-Videoihin on viime aikoina satsattu, ja koko kevät hiottiin uusia nettisivuja. Sinne on rakennettu videokirjasto, josta kävijät pääsevät helposti kat- somaan videoitamme. Tällä

nuorten punkaharJulaiskavereiden luoma Biisonimafia on

kerännyt faceBookissa yli 26 000 fania Ja poikien ensimmäinen

nettielokuva sai yli 100 000 katsoJaa.

Biisonimafia rules!

hetkellä niitä on siellä yli sata.Biisonimafia on ainoa

mainosrahoilla toimintansa aloittanut nettipohjainen ohjelmayritys. Etelä-Savon ELY-keskuksen myöntämä yritystuki oli myös tärkeä aloit-taville yrittäjille.-Tuen myöntämiseen vaikutti paljon televisioon pääsy, pojat uskovat.Suuriin rahoihin ei vielä ole päästy käsiksi eikä maailman valloitus ole ainakaan lähivuo-sien tähtäimessä. Tällä hetkellä nuoret yrittäjät odottavat Sub TV:n päätöstä siitä, jatkuuko oman sarjan tekeminen tuleva-na syksynä.-Tottakai olisi hienoa päästä maailmalle, mutta toimimme melko kapealla sektorilla ja tämäntyyppisen suomalaisen huumorin vienti ulkomaille on haasteellista.Lähiaikojen tavoitteena onkin rakentaa Biisonimafiasta kokonaisvaltainen paketti, joka palvelee niin netissä kuin televisiossa.Ja niistä isoista rahoista:-Viimeksi kun ajettiin Punka-harjulta Helsinkiin, auto hajosi Lahdessa. Että ihan hienoim-milla maastureilla ei vielä vedellä, pojat nauravat.

Kaitsu Rinkinen ja Janne Kaperi käsi-kirjoittavat ja esiintyvät Biisonimafian sketseissä. Huumoriaan pojat kuvaavat hyväntahtoiseksi extremeksi.

yritysten kehittämishankkeisiin

etelä-savossa on eu-rahaa käytetty

yli 30 milj. €

eu-rahoitusta käytetään

yritysten pit-kän aikavälin kilpailukykyä

parantaviinhankkeisiin

–mm. ulkopuo-listen asiantun-tijapalveluiden

hankintaan ja investoin-

teihin.


25

rekan perävaunuun rakennettu simulaattori on antanut uutta vauhtia kuljetusalan opiskelijoille etelä-savossa. itä-suomen ainoa rekkasimulaatto-ri otettiin käyttöön etelä-savon ammattiopistossa viime keväänä, ja laite sai innostuneen vastaan-oton.

perävaunu sisältää simulaattorin lisäksi nykyaikaisella tekniikalla varustetun luokan sekä opettajan oman tilan.-simulaattori on vastannut odotuksia. sen avulla opetus on muuttunut tehokkaammaksi ja käytän-nönläheisemmäksi. haluttuja tilanteita voidaan

uutta puhtia työhön

sairaspoissaoloJen määrä väheni puoleen Ja

työtapaturmien määrä pieneni huomattavasti.

vr:n konepaJalla osallistuminen voimavuodet

–hankkeeseen toi yritykselle selkeitä

konkreettisia hyötyJä.

VR-yhtymän Pieksämäen kone-paja on oman alueensa suurim-pia työnantajia. Työntekijöitä on 235, ja keski-ikä hieman yli 50 vuott a.Keskiraskasta teollisuuden alaa edustavan konepajan työnteki-jät ovat myös työnantajalleen uskollisia; vaihtuvuus on vä-häistä ja monet tekevät fyysises-ti raskasta työtä koko ikänsä.-Pikkuhiljaa syntyi tarve kiin-nitt ää huomiota työhyvinvoin-tiin ja poissaolojen määrään, ja jo ennen Voimavuodet- hank-keen alkamista olimme tehneet kartoituksen henkilökunnan terveydentilasta.-Hanke tuli meille sopivaan ajankohtaan, saimme asian-tuntija-apua työn jatkamiseen, toteaa henkilöstökoordinaatt ori Aira Lamberg VR:n konepa-jalta.

Voimavuodet –hankkeen kohderyhmänä olivat kaikki 45-vuott a täytt äneet työnteki-jät, ja osallistuminen oli vapaa-ehtoista. -Yllätt ävänkin moni lähti mu-

kaan, mikä oli tietenkin myön-teinen asia ja osoitt i, ett ä täl-laiselle toiminnalle oli tilausta, mainitsee VR:n konepajan päällikkö Erkki Puhakka.Ohjelma jakaantui neljään eri teemaan: työturvallisuus, yhteistyö- ja vuorovaikutus-taidot, oman työn hallinta ja ikäjohtaminen.-Kaikille pakollisia olivat vain työturvallisuuteen liitt yvät luennot, muuten sai itse valita mihin osallistui, Lamberg ko-rostaa.Ohjelman sisällöstä vastasi yhteistyökumppani Mikkelin ammatt ikorkeakoulun sosiaali- ja terveyshuollon osaston opett ajat ja oppilaat.-Osallistujille järjestett iin tie-toiskuja liikunnasta ja ravin-nosta ja tehtiin muun muassa perusteelliset kuntoanalyysit. Taukotuvissa järjestett iin erilaisia puolen tunnin mitt aisia toimintapäiviä noin kerran kuussa.

Ihmissuhde- ja vuoro-vaikutustaitoja harjoiteltiin

draaman keinoin. Opiskelijat esitt ivät lyhyitä näytelmiä, jois-sa käsiteltiin ihmisiä erilaisissa ristiriitatilanteissa. Yhdessä keskusteltiin tilanteiden ratkai-suvaihtoehdoista.Henkiselle puolelle liitt yi myös muistojen ilta, johon kutsut-tiin mukaan VR:n eläkkeelle jääneitä työntekijöitä. He toivat mukanaan vanhoja valokuvia ja kertoivat muisteloitaan omilta työajoiltaan.-Ilta oli tosi lämminhenkinen, Aira Lamberg mainitsee ja muistutt aa, ett ä konepajan ’äijäkultt uurissa’ otett iin uudet ideat hyvin vastaan.-Ihminen tarvitsee työnsä vastapainoksi jotakin erilaista. Hanke osoitt i, ett ä sille on tarvett a ja siihen ollaan valmiita osallistumaan.

-Vaikka ohjelman läpi-vieminen oli melkoinen rutis-tus koko organisaatiolle, se kyllä kannatt i. Huomasimme, miten aktiivista väkeä meillä on ja miten paljon merkitsee uudenlaisten virikkeiden tuo-

minen työyhteisöön.-Sairaspoissaolojen vähene-misen lisäksi olemme saaneet ilmapiiritutkimuksissa hyviä tuloksia, selkeästi yli VR:n muiden yksiköiden keskiarvo-jen. Se osoitt aa, ett ä meillä on reilu meininki ja aivan varmasti hankkeen aikana tehdyt asiat ovat yhteishenkeen vaikutt a-neet, Puhakka uskoo.

Vaikka hanke itsessään loppui, aiotaan VR:n Kone-

pajalla jatkaa hyvin käynnis-tynytt ä toimintaa omin päin. Jatkohankkeeseen osallistutaan, jos sellainen käynnistyy.-Hanke antoi tärkeän sysä-yksen tehdä asioita, jotka olisivat muuten saatt aneet jäädä tekemätt ä, Lamberg ja Puhakka toteavat.

VR-yhtymän Pieksämäen konepajavr:n konepaja on osa vr-yhtymää. työntekijöitä piek-sämäen yksikössä on noin 235, ja yritys on alueensa suurin työnantaja pieksämäen kaupungin jälkeen.konepaja on osa vr yhtymä oy:n palveluja tuotan-todivisioonaa, jonka tehtäviin kuuluu muun muassa tavaravaunujen kunnostus ja uudisvalmistus, vr track oy:n kaluston kunnossapito, veturien, kiskobussien ja erilaisten komponenttien kunnossapito.

www.vr.fi

tehoa opetukseen

”Äijäkultt uurissa otett iin uudet ideat

hyvin vastaan”

toistaa hidastettuna ja palata niihin uudestaan.-opiskelijat, jotka ovat ajaneet simulaattorilla sopeutuvat nopeammin oikeaan liikenteeseen raskaalla ajoneuvolla, koska heille on tullut jo jonkinlainen tuntuma mistä on kysymys, toteaa projektipäällikkö Ossi Malhonen etelä-savon ammattiopistosta. myös opettajat ovat saaneet rekkasimulaattorin kautta uudenlaisen näkökul-man työhönsä.

helposti liikuteltava, huipputeknologiaan perustuva rekkasimulaattori tulee itäsuomalais-ten ammatillisten oppilaitosten yhteiskäyttöön. lisäksi laitetta on jatkossa tarkoitus käyttää myös kuljetusalan yritysten henkilöstökoulutuksiin.

Simulaatt orin taustalla ovat ESR- rahoitt einen Poveri -hanke sekä EAKR -rahoitt einen Rekkasimulaatt ori, Itä–Suomen siirrett ävä logistiikka-alan oppimisympäristö –hanke.

Kolmen hankkeen kokonaisuus, jossa osa-alueina : Voimavuodet - Sähköiset terveyspalvelut, Voimavuodet - Hyvinvoivat työyhteisöt, Voimavuodet - Takaisin työelämään

Kuv

a: H

annu

Kos

onen

simulaattorilla

≥ htt p://voimavuodet.mamk.fi /


26

Mikkelin kasarmikampuksella toi-miva Astral-laboratorion tutkimus-kohteet kuulostavat todelliselta huippu-tieteeltä ja sitä ne ovatkin; laboratorio on erikoistunut atomikerroskasvatukseen ja magnetonisputt erointiin. Tutkimuksesta ovat alueen yritykset ehtineet hyötyä jo monin tavoin.

Astral-laboratorio on osa Lappeenrannan teknillistä yliopistoa, ja yksikössä tehdään sekä kokeellista perustut-kimusta ett ä yritysyhteistyöhön perustuvia tutkimushank-keita.-Yritysyhteistyö on kiinteä osa toimintaamme ja hankkeissa on ollut mukana yrityksiä Mikkelin alueen lisäksi myös muualta Suomesta ja Euroopasta.

-Yhteistyö hyödytt ää molempia osapuolia. Yritykset saavat uusimman teknologisen tiedon ja voivat hyödyntää sitä omassa tuotekehityksessään. Me katsomme ilmiöitä teknologioiden taustalla ja tuotamme yrityksille uutt a tie-toa. Itse opimme uutt a teollisten alojen käytännön työstä, kertoo tutkija Tommi Kääriäinen.

Astral-laboratorion viimeisimpiä hankkeita on CALD, jossa tavoitt eena on kehitt ää atomikerroskasvatus-teknologiaa kohti rullalta-rullalle prosessia ja aikaisempaa parempia materiaaleja pakkausteollisuudelle. Myös tätä hankett a toteutetaan yhdessä Tampereen teknillisen yliopiston kanssa.-Nanoteknologian avulla kehitett y atomitason päällystys (atomic layer deposition – ALD) on eritt äin ohut, tasainen ja hallitt u päällystekerros, jonka avulla voidaan muita pääl-lysteitä paremmin estää muun muassa kosteuden ja hapen läpäisyä. Pakkausmateriaaleissa tämä on erityisen tärkeää. Mitä tiiviimpi pakkaus, sen pidempi on tuott een myynti- ja käytett ävyysaika.

Mikkelin Astral -yksikön tutkijat ovat selvitt äneet ALD-teknologian käytt ömahdollisuuksia pakkausmateri-aaleissa, ja pakkausteknologisen tietämyksen tutkimukseen on tuonut Tampereen teknillisen yliopiston tutkijar yhmä.

Laboratorio toimii Mikkelin ammatt ikorkeakoulun tiloissa, ja yhteistyön tiivistäminen vuokranantajan kanssa on lähiaikojen suunnitelmissa.-Opiskelijoiden mukaan saaminen tutkimushankkeisiin hyödytt ää molempia. Opiskelijat saavat tuntuman ’oikeaan’ tutkimukseen ja me taas jatkossa ammatt itaitoista väkeä omiin hankkeisiimme.Tommi Kääriäinen muistutt aa myös Astral-laboratorion kansainvälisistä kontakteista.-Mikkeli pääsee alueena hyvin esille kansainvälisissä semi-naareissa, joissa tutkijamme vierailevat. Seudun tunnett uus ja vetovoima kasvavat myös sitä kautt a.

≥ www.lut.fi /en/mikkeli/astral

Hankkeita mm. World class materials technology in Mikkeli /Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT, Materiaalitekniikan tutkimus Etelä-Savossa/ Lappeenrannan teknillinen yliopisto

historia herää henkiin

historia herää henkiinkiinnostaisiko tietää,

miltä näyttää marsalkka

mannerheimin sikari-

laatikon sisältö?

entä haluaisitko

tutkia astuvansalmen

kalliomaalauksien yksi-

tyiskohtia tietokoneelta?

Viva3-hanke on menetelmäkehityshanke digitoinnin prosessien kehitt ämiseksi, alan osaamisen vahvista-miseksi ja kustannustehokkaiden toimintamallien kehitt ämiseksi. Hankkeessa on keskitytt y digitoinnin erityisaloihin eli 3D-mallinnukseen ja liikkuvaan kuvaan, jotka kuuluvat Mikkelin ammatt ikorkeakoulun rooliin seudullisessa DigitalMikkeli –konsortiossa. DigitalMikkeliin ja Viva3:een liitt yy sisarhanke Ephemera Helsingin yliopiston kansalliskirjaston digitointi- ja konservointikeskuksessa.

molemmin-puolista hyötyä

Kuv

a: H

annu

Tyr

väin

en, V

iva3

-han

ke

≥ htt p://voimavuodet.mamk.fi /

Tämä ja paljon muuta kultt uuri-perintöön liitt yvää tietoa löytyy Viva3-hankkeen tuloksista. Toistaiseksi tutkimustulokset ovat tutkijoiden, hankkeeseen osallistuneiden ja opetuksen käytössä.-Seuraava vaihe on sitt en miett iä, miten suuri yleisö pääsee tietoa hyödyntämään, toteaa projektipäällikkö Juhani Grönhagen Mikkelin ammatt i-korkeakoulusta.

ESR-rahoitt einen Viva3-hanke käynnistyi elokuussa 2008, ja ensimmäi-nen vaihe päätt yy syyskuun lopussa. Tavoitt eena oli testata erilaisia menetelmiä, joiden avulla digitoinnin prosesseja voitaisiin kehitt ää ja luoda mahdollisimman kustannuste-hokkaita malleja. Hankkeessa keskitytt iin kahteen alueeseen; 3D-mallinnukseen ja liikkuvaan kuvaan.-Työ aloitett iin selvitt ämällä, mitä kaikkea aihepiiri piti sisällään ja millaisia yhteistyö-kumppaneita voisimme saada. Merkitt ävimmiksi mallin-nuskohteiksi valikoituivat Olavinlinna, Astuvansalmen kalliomaalaukset ja Marskin salonkivaunu. -Sen lisäksi 3D-mallinnuksia on tehty muutamista muista

yksitt äisistä rakennuskohteista ja Savonlinnan maakuntamuse-on esineistä, kertoo paikkatie-toasiantuntija Esa Hannus.

-Punaisena lankana työssä oli olemassa olevan kultt uuriperinnön tallentami-nen digitaalisessa muodossa. Ympärillämme oleva vanha kultt uuri on vaarassa hävitä, ja sen digitaalinen tallentaminen autt aa rakennusten ja muiden kohteiden myöhemmässä rekonstruoinnissa.-Digitointi mahdollistaa myös kohteiden tutkimisen netin kautt a. Aina ei siis tarvitse mennä paikan päälle, Hannus toteaa.

Yksi mallinnuksen kohteista on Mikkelin rauta-tieasemalla oleva marsalkka Mannerheimin salonkivaunu. 3D-mallinnuksen avulla voi tutustua vaunun yksityiskohtiin askel askeleelta. Päämajamuse-ossa olevaa kokonaisuutt a on rakennett u siten, ett ä tietoko-neruutua klikkaamalla pääsee kurkistamaan myös vaunussa olevien tavaroiden, esimerkiksi Marskin sikarirasian sisään. Ruudulle tuleva teksti kertoo, mitkä olivat marsalkan suosik-kisikareja.-Vastaavasti Astuvansalmen kalliomaalauksia on kuvatt u ja

tallennett u digitaalisesti, minkä ansiosta maalauksia voidaan tietokoneella tutkia tarkasti.

Ammatt ikorkeakoulun opiskelijat saatiin projektiin mukaan, ja aiheesta on valmis-tunut tai valmistumassa toista-kymmentä opinnäytetyötä.-Yksi tärkeimmistä tavoitt eista olikin nitoa tutkimus osaksi opetusta, ja siinä onnistutt iin hyvin, Grönhagen ja Hannus mainitsevat.

Viva3-projektin toisessa osiossa tallennett iin vanhe-nevilla tekniikoilla taltioituja videoita digitaaliseen muotoon.-Video- ja fi lmiaineiston digitoinnilla alkaa olla kiire ja ratkaisuksi kehitetään mas-sadigitointia, jolloin kustan-nukset saadaan minimoitua, toteaa projektipäällikkö Osmo Palonen.

Suunnitelmissa on saatt aa materiaalia myös suuren yleisön käytt öön ja materiaalin käytännön sovelluksista on joitakin kokeiluja tehty.-Marskin salonkivaunun 3D-mallinnus on esillä Jalkaväki-museosssa, ja Astuvansalmen kalliomaalausten virtuaalikuvaa on käytett y Art Amazon –tans-siryhmän markkinointivideos-sa, Esa Hannus kertoo.


27

Lisätietoa Etelä-Savon alueen

EU-hankkeista saat esimerkiksi

Etelä-Savon ELY-keskuksesta ja

Etelä-Savon maakuntaliitosta.

≥

kiinnostuitko?

etelä-Savon maakuntaliitto

Hallituskatu 3 A,50100 MikkeliPuhelin 015 321 130

www.esavo.fi

http://rakennerahastot.ita-suomi.fi

etelä-Savon ely-keskus

Postiosoite: PL 164, 50101 MikkeliKäyntiosoitteet: Jääkärinkatu 14, Mikkeli ja Mikonkatu 5, Mikkeli

www.ely-keskus.fi

Julkinen tiedote

elo - eläväinen etelä-savo 1/2012

Documents