seutukunta- ja maakuntakatsaus 2013korj...pohjois-karjala pohjois-savo keski-suomi etelä-savo...

Seutukunta- ja maakuntakatsaus 2013

Helsinki – Helsingfors 2013

Seutukunta- ja maakuntakatsaus 2013

Tiedustelut – Förfrågningar – Inquiries:

Sirkku Hiltunen 09 1734 7373 Leena Jäntti 09 1734 7372

Kannen kuvat – Pärmbilder – Cover graphics: pixhill.comKannen suunnittelu – Pärm Planering – Cover design: Leena Jäntti ja Irene Koumolou

© 2013 Tilastokeskus – Statistikcentralen – Statistics Finland

Tietoja lainattaessa lähteenä on mainittava Tilastokeskus.Uppgifterna får lånas med uppgivande av Statistikcentralen som källa.Quoting is encouraged provided Statistics Finland is acknowledged as the source.

ISSN 2324–0164 (pdf)ISBN 978–952–244–433–2 (pdf) ISSN 1456–2480 (print) ISBN 978–952–244–407–3 (print)

Edita Prima Oy, Helsinki 2013

Alkusanat

Seutukunta- ja maakuntakatsaus 2013 on seutukun-nittaiseen aluejakoon perustuva kokoomajulkaisu. Jul-kaisussa eri ilmiöitä ja niissä esiintyviä alueellisia eroja

pyritään kuvaamaan mahdollisimman havainnollisesti.Katsauksessa tilastotiedot on valmiiksi muokattu ja esitetty seutukunnittaisina ja maakunnittaisina teema-

karttoina ja diagrammeina. Seutukuntajako luotiin aluekehityslakien perusjaoksi ja otettiin käyttöön vuoden 1994 alusta. Seutukuntajaon

käyttöönoton jälkeen rajoja on jonkin verran muutettu vastaamaan paremmin alueiden sisäistä yhtenäisyyttä. Viimeksi seutukuntien määrä muuttui vuoden 2011

alusta, jolloin seutukuntien määräksi tuli 70. Näistä 67 sijaitsee Manner-Suomessa ja 3 Ahvenanmaalla. Julkaisun tietolähteinä on käytetty Tilastokeskuksen

tuottamien tilastojen lisäksi mm. työ- ja elinkeinominis-teriön työttömyystilastoja. Katsauksen sisältämä materiaali on tilattavissa myös

AlueOnline-palvelusta (tilastokeskus.fi/alueonline). Julkaisun sisällön toimittamisesta ovat vastanneet tietopalvelusuunnittelijat Sirkku Hiltunen, Niina Jaako

ja Leena Jäntti.

Tilastokeskuksessa kesäkuussa 2013

Översikten över ekonomiska regioner och landskap 2013 är en samlingspublikation som baserar sig på in-delningen i ekonomiska regioner. I publikationen be-

skrivs olika fenomen och de regionala skillnaderna i dem på ett så åskådligt sätt som möjligt. Indelningen i ekonomiska regioner skapades som en

grundindelning för regionutvecklingslagarna och inför-des i början av år 1994. Efter införandet har gränserna i någon mån justerats för att bättre svara mot områdenas

inbördes enhetlighet. Senast ändrades antalet ekono-miska regioner i början av år 2011, då antalet blev 70. Av dem finns 67 i Fasta Finland och 3 på Åland.

Utöver Statistikcentralens statistik har bl.a. arbets- och näringsministeriets arbetslöshetsstatistik använts som datakälla för publikationen.

Alla översikter och materialet i dem kan beställas också via webbtjänsten AlueOnline (på finska, tilasto-keskus.fi/alueonline).

Publikationen har redigerats av planerare Sirkku Hil-tunen, Niina Jaako och Leena Jäntti.

Statistikcentralen i juni 2013

Heli Mikkelä

Tietopalvelujohtaja

Direktör, informationstjänst

Sisällys SIVU

Alueet .................................................................................................................................. 7

Väestö ............................................................................................................................... 11 Ikä- ja sukupuolirakenne ....................................................................................... 16 Syntyvyys ja kuolleisuus ....................................................................................... 27 Muuttoliike. ............................................................................................................ 31 Ulkomaan kansalaiset ........................................................................................... 36 Väestöennuste ...................................................................................................... 38

Asuminen ja rakentaminen................................................................................................ 45 Asunnot ja asuntokunnat ...................................................................................... 45 Kesämökit ............................................................................................................. 53 Rakentaminen ....................................................................................................... 55

Kansantalous ................................................................................................................... 60

Koulutus ............................................................................................................................ 69

Kunnallistalous .................................................................................................................. 75

Liikenne ja matkailu ........................................................................................................... 80

Maa-, metsä- ja kalatalous ................................................................................................ 88

Palvelut .............................................................................................................................. 95

Sosiaaliturva ...................................................................................................................... 99

Teollisuus ........................................................................................................................ 104

Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta ............................................................................... 113

Tulot ja kulutus ................................................................................................................ 119

Työmarkkinat ................................................................................................................... 125 Työllisyys ............................................................................................................ 125 Yrittäjät ................................................................................................................ 133 Työttömyys .......................................................................................................... 135

Yritykset ja toimipaikat .................................................................................................... 142 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset ...................................................................... 146 Konkurssit ........................................................................................................... 148

Työssäkäyntialueet ......................................................................................................... 150

Aluemuutokset ................................................................................................................ 156

Käytetyt tietolähteet ja käsitteet. ..................................................................................... 157 Kuvaluettelo Liitteet

7

Alueet

Tilastoissa käytettävien alueluokitusten tarkoituksena on kuvata ilmiöiden alueellista vaihtelua ja rakennetta. Kunnat, seutukunnat, maakunnat ja tilas-tollinen kuntaryhmitys ovat ensisijaiset Suomen tilastotoimessa käytettävät alueluokitukset. Muita yleisiä tilastoissa käytettäviä kuntapohjaisia alue-luokituksia ovat suuralueet, aluehallintovirastot (AVI) sekä elinkeino-, lii-kenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset).

Tässä julkaisussa alueellisia vaihteluita tarkastellaan lähinnä seutukunta- ja maakuntatasolla. Lisäksi tarkastelussa ovat mukana vuoden 2013 alussa päi-vitetyt työssäkäyntialueet, joita käsitellään julkaisun viimeisessä kappalees-sa.

Taulukko 1. Alueiden määrä Suomessa 2013.

Kuntia 320

Suuralueita 5Maakuntia 19

Seutukuntia 70Aluehallintovirastoja 7 (ml. Ahvenanmaa)

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia 16 (ml. Ahvenanmaa)Työssäkäyntialueita 40

Taajamia 747

Seutukunnat

Seutukunnat ovat yhden tai useamman kunnan muodostamia aluekokonai-suuksia, jotka sisäasiainministeriö on määritellyt aluepoliittisen tukialuejaon perusalueiksi. Seutukuntien muodostamisen kriteerinä on käytetty kuntien välistä yhteistyötä, työssäkäyntiä ja liikenneyhteyksiä. Seutukuntajako otet-tiin käyttöön vuoden 1994 alussa. Silloisen päätöksen mukaan Suomi jaettiin 88 seutukuntaan. Tämän jälkeen seutukuntajakoa on vuosittain tarkistettu ja tällä hetkellä seutukuntia on 70, joista 67 sijaitsee Manner-Suomessa.

Vuoden 2013 alussa seutukuntarajoissa tapahtui muutoksia kuntien: Nilsiä (Koillis-Savon seutukunnasta Kuopion seutukuntaan), Suomenniemi (Lap-peenrannan seutukunnasta Mikkelin seutukuntaan), Yli-Ii (Oulunkaaren seu-tukunnasta Oulun seutukuntaan), Kiikoinen (Pohjois-Satakunnan seutukun-nasta Lounais-Pirkanmaan seutukuntaan) ja Vähäkyrö (Kyrönmaan seutu-kunnasta Vaasan seutukuntaan) kuntaliitosten vuoksi.

Kuntien määrä seutukunnissa vaihtelee 1–17 välillä. Yhden kunnan muodos-tama seutukunta on Mariehamns stad ja eniten kuntia on Helsingin seutu-kunnassa.

Pinta-alaltaan suurimmat seutukunnat ovat Lapissa, niistä suurimpana Poh-jois-Lapin seutukunta, joka kattaa 10,5 % koko maan pinta-alasta.

8

Kuva 1.1. Maakunnat ja seutukunnat 2013.

Maakunnat ja seutukunnat 2013

Vuoden 2013 aluerajatLähde: Tilastokeskus

Pohjois-Lappi

Tunturi-Lappi

Itä-Lappi

Tornio-laakso Rovaniemi

Kemi-Tornio

Koillismaa

Oulunkaari

Oulu

Kehys-Kainuu

Kajaani

Raahe

Haapavesi-SiikalatvaYlivieska

KokkolaNivala-Haapajärvi

Ylä-Savo Pielisen Karjala

Joensuu

Koillis-SavoKuopio

Kaustinen

Jakobstads-regionen

Vaasa

KyrönmaaJärvi-seutu

Saarijärvi-Viitasaari

Sisä-Savo Varkaus

Keski-Karjala

SavonlinnaPieksä-mäki

Mikkeli

Äänekoski

JyväskyläKeuruu

KuusiokunnatSeinäjoki

Sydöster-botten

Suupohja

Ylä-Pirkanmaa

Jämsä Joutsa

Tampere

Imatra

Lahti

KouvolaLappeenranta

Kotka-HaminaLoviisa

PorvooHelsinki

Riihimäki

Hämeenlinna

ForssaLoimaa

Rauma

Pori

Pohjois-Satakunta

Luoteis-Pirkanmaa

Lounais-Pirkanmaa

Etelä-Pirkanmaa

Salo

Turku

Vakka-Suomi

Åboland-Turunmaa

RaaseporiÅlands skärgård

Ålands landsbygd

Maakuntaraja

Seutukuntaraja

Mariehamns stad

9

Kuva 1.2. Maakunnat, seutukunnat ja kunnat 2013.

Maakunnat

Useimpien alueluokitusten tapaan maakuntajako perustuu hallinnolliseen aluejakoon. Viimeisin muutos maakuntien määrässä tapahtui vuoden 2011 alussa, jolloin Itä-Uudenmaan maakunnan kunnat liittyivät Uudenmaan maakuntaan. Yhdistymisen jälkeen Suomessa on 19 maakuntaa. Maakunta-taso on Euroopan unionin NUTS -alueluokitusjärjestelmässä NUTS 3-taso.

Seutukuntien määrä vaihtelee maakunnittain yhdestä seitsemään. Lahden seutukunta käsittää koko Päijät-Hämeen maakunnan. Eniten seutukuntia on Pohjois-Pohjanmaalla. Kuntien määrä maakunnissa vaihtelee Kymenlaakson seitsemästä Pohjois-Pohjanmaan 29:ään.

Vuoden 2013 alussa maakuntarajoissa tapahtui muutoksia Suomenniemen (Etelä-Karjalasta Etelä-Savoon) ja Kiikoisen (Satakunnasta Pirkanmaalle) kuntaliitosten vuoksi.

Pori

Oulu

Turku

Lahti

Vaasa

Kuopio

Mikkeli

Kouvola

Kajaani

Kokkola

Tampere

Joensuu

Helsinki

Seinäjoki

Jyväskylä

Rovaniemi

Hämeenlinna Lappeenranta

Maarianhamina

Maakunnat, seutukunnat ja kunnat 2013


Maakuntakeskus

Maakuntaraja

Seutukuntaraja

Kuntaraja

10

Kuva 1.3. Väestöntiheys seutukunnittain 2013.

Kuva 1.4. Maapinta-ala maakunnittain 2013.

Väestöntiheys seutukunnittain 2013

Asukkaita/neliökilometri


0,5 - 10,0

10,1 - 20,0

20,1 - 50,0

50,1 - 945,4

Maakuntaraja

92 65935 509

21 50017 764

16 77016 702

14 26113 445

12 58410 661

9 0997 8187 751

5 3295 1985 1495 1235 018

1 553

LappiPohjois-Pohjanmaa

KainuuPohjois-Karjala

Pohjois-SavoKeski-Suomi

Etelä-SavoEtelä-Pohjanmaa

PirkanmaaVarsinais-Suomi

UusimaaSatakunta

PohjanmaaEtelä-KarjalaKanta-Häme

KymenlaaksoPäijät-Häme

Keski-PohjanmaaAhvenanmaa

0 20 000 40 000 60 000 80 000 100 000

Maapinta-ala maakunnittain 2013

Lähde: TilastokeskusMaapinta-ala km²

11

Väestö

Suomen väkiluku oli vuoden 2012 lopussa 5 426 674 henkilöä. Väkiluku kasvoi vuoden 2012 aikana 25 407 henkilöllä eli 0,5 %.

Vuonna 2012 Suomen asukkaista lähes 27 % asui Helsingin seutukunnassa (1 446 798 as.). Helsingin ohella Tampereen ja Turun seutukunnat ovat Suomen väkirikkaimpia ja lähes 40 % koko maan väestöstä asuukin näiden kolmen seutukunnan alueella. Asukasluvultaan pienin seutukunta on Ahve-nanmaalla sijaitseva Ålands skärgård, jossa asukkaita oli vuoden 2012 lo-pussa 2 160. Manner-Suomen pienin seutukunta on Joutsa (5 671 asukasta). Väestöntiheys on suurin Mariehamns stadin seutukunnassa, 945 asukas-ta/km2.

Uudenmaan asukasluku on maakuntien suurin. Siellä asui vuoden 2012 lo-pussa 1,57 miljoonaa asukasta. Ahvenanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Kai-nuussa asukkaita oli alle 100 000.

Väkiluku kasvoi vuoden 2012 aikana 24 seutukunnassa ja 12 maakunnassa. Suhteellisesti eniten kasvoivat Oulun, Helsingin ja Tampereen seutukunnat sekä Uudenmaan ja Pirkanmaan maakunnat. Suhteellisesti eniten väestöä menettivät Ålands skärgårdin, Torniolaakson ja Itä-Lapin seutukunnat sekä Kainuun ja Etelä-Savon maakunnat.

Kuva 2.1. Väkiluku Suomessa 1850–2012.

Kuva 2.2. Maakuntien osuus koko maan väestöstä 2012.

Väkiluku Suomessa 1850–2012

0

1

2

3

4

5

6

Lähde: Tilastokeskus

1850 1875 1900 1925 1950 1975 2000

0

2

4

-2

-4

-6

Väkiluku, miljoonaa

Väkiluvun muutos edellisestä vuodesta (%)


Maakuntien osuus koko maan väestöstä 2012

28,99,2

8,67,4

5,14,6

4,13,73,63,43,33,33,23,1

2,82,4

1,51,3

0,5

UusimaaPirkanmaa

Varsinais-SuomiPohjois-Pohjanmaa

Keski-SuomiPohjois-Savo

SatakuntaPäijät-Häme

Etelä-PohjanmaaLappi

KymenlaaksoPohjanmaa

Kanta-HämePohjois-Karjala

Etelä-SavoEtelä-Karjala

KainuuKeski-Pohjanmaa

Ahvenanmaa

0 5 10 15 20 25 30 35

Osuus koko maan väestöstä (%)

12

Kuva 2.3. Väkiluku seutukunnittain 2012.

Väkiluku seutukunnittain 2012


1 446 798382 330

314 023235 268

202 548177 104

137 506130 393125 896123 898

99 18494 25194 13889 10987 170

73 32265 55165 10464 08760 09958 05557 23857 09852 50949 78348 62346 41744 18343 63443 48043 24637 13734 91734 56732 61432 12131 48131 05330 19628 95025 39724 79223 73823 58723 16923 12822 63622 55321 87721 87121 14420 48018 72818 34817 90017 81716 85116 41116 10114 99614 97214 83214 51513 01612 87912 30411 3458 3755 6712 160

HelsinginTampereen

TurunOulun

LahdenJyväskylän

PorinKuopion

SeinäjoenJoensuun

VaasanKouvolan

HämeenlinnanLappeenrannanKotka-Haminan

MikkelinRauman

RovaniemenSalon

Kemi-TornionPorvoon

Ylä-SavonKajaaninKokkolan

JakobstadsregionenSavonlinnan

RiihimäenYlivieskan

RaaseporinEtelä-Pirkanmaan

ImatranLoimaanForssanRaahen

VarkaudenSaarijärven-Viitasaaren

PieksämäenVakka-Suomen

Nivala-HaapajärvenLounais-Pirkanmaan

Ylä-PirkanmaanJämsän

SuupohjanKehys-Kainuun

ÄänekoskenPielisen Karjalan

Åboland-TurunmaanKuusiokuntien

Pohjois-SatakunnanJärviseudun

OulunkaarenKoillismaan

Keski-KarjalanLoviisanItä-Lapin

SydösterbottenPohjois-Lapin

Luoteis-PirkanmaanKaustisen

Ålands landsbygdSisä-Savon

Haapaveden-SiikalatvanTunturi-LapinKoillis-Savon

KyrönmaanKeuruun

Mariehamns stadTorniolaakson

JoutsanÅlands skärgård

0 250 000 500 000 750 000 1 000 000 1 250 000 1 500 000 1 750 000

Väkiluku

13

Kuva 2.4. Väkiluku seutukunnittain 2012.

Kuva 2.5. Väkiluku maakunnittain 2012.

Väkiluku seutukunnittain 2012

Väkiluku


2 160 - 20 000

20 001 - 50 000

50 001 - 100 000

100 001 - 1 446 798

Maakuntaraja

1 566 835496 568

468 936400 670

275 161248 233

224 934202 548194 058

182 844181 421179 663175 472

165 754153 426

132 35580 685

68 61028 501

UusimaaPirkanmaa


Keski-SuomiPohjois-Savo


Etelä-PohjanmaaLappi


Kanta-HämePohjois-Karjala



Ahvenanmaa

0 200 000 400 000 600 000 800 000 1 000 000 1 200 000 1 400 000 1 600 000 1 800 000

Väkiluku

Väkiluku maakunnittain 2012


14

Kuva 2.6. Väkiluvun muutos seutukunnittain 2012.

Kuva 2.7. Väkiluvun muutos maakunnittain 2012.

Väkiluvun muutos seutukunnittain 2012

Muutos (%)


-2,7 - -1,0

-0,9 - 0,0

0,1 - 0,5

0,6 - 1,5

Maakuntaraja

1,10,8

0,70,50,5

0,40,30,3

0,20,20,2

0,10,0

-0,1-0,1

-0,2-0,2

-0,3-0,7

-0,8

UusimaaPirkanmaa

Pohjois-PohjanmaaAhvenanmaa

Koko maaVarsinais-Suomi

PohjanmaaKeski-Suomi

Keski-PohjanmaaEtelä-Pohjanmaa

Päijät-HämeKanta-HämePohjois-Savo

Pohjois-KarjalaEtelä-Karjala

SatakuntaKymenlaakso

LappiEtelä-Savo

Kainuu

0,0 0,2 0,4 0,6 0,8 1,0 1,2-0,2-0,4-0,6-0,8-1,0

Muutos (%)

Väkiluvun muutos maakunnittain 2012


15

Kuva 2.8. Väkiluvun muutos seutukunnittain 2012.

Väkiluvun muutos seutukunnittain 2012

1,51,2

1,11,01,01,0

0,80,8

0,70,7

0,50,50,50,5

0,40,30,30,30,3

0,20,20,20,2

0,10,1

0,00,00,0

-0,1-0,1

-0,2-0,2-0,2

-0,3-0,3-0,3

-0,4-0,4-0,4

-0,5-0,5

-0,6-0,6-0,6

-0,7-0,7-0,7-0,7

-0,8-0,8-0,8

-0,9-0,9-0,9

-1,0-1,1

-1,2-1,2-1,2

-1,3-1,4-1,4-1,4

-1,5-1,5-1,5-1,5

-1,6-2,2-2,2

-2,7

OulunHelsingin

TampereenJyväskylän

KuopionTunturi-Lapin

Ålands landsbygdTurun

Mariehamns stadSeinäjoen

VaasanPorvoon

Koko maa

RiihimäenKokkolan

YlivieskanJoensuun

RovaniemenEtelä-Pirkanmaan

HämeenlinnanJakobstadsregionen

LappeenrannanLahden

LoimaanKyrönmaan

OulunkaarenPohjois-Lapin

RaumanPorin

Kotka-HaminanLounais-PirkanmaanÅboland-Turunmaan

RaahenMikkelinLoviisan

KouvolanÄänekosken

Kemi-TornionKajaanin

SydösterbottenNivala-Haapajärven

Vakka-SuomenForssan

KaustisenKuusiokuntien

RaaseporinSalon

ImatranLuoteis-Pirkanmaan

SuupohjanYlä-Savon

JämsänSavonlinnan

KeuruunJärviseudun

Pielisen KarjalanPohjois-Satakunnan

Sisä-SavonVarkauden

Haapaveden-SiikalatvanYlä-Pirkanmaan

Koillis-SavonPieksämäen

Saarijärven-ViitasaarenKehys-Kainuun

KoillismaanJoutsan

Keski-KarjalanItä-Lapin

TorniolaaksonÅlands skärgård

0,0 1,0 2,0-1,0-2,0-3,0

Muutos (%)


16

Ikä- ja sukupuolirakenne

Alle 15-vuotiaiden määrä väheni vuosittain ajanjaksolla 1994–2010. Kahden viimeisen vuoden aikana nuorten määrä on taas kasvanut. Vuosi 2008 oli ensimmäisen väestötilastojen historiassa, kun yli 64-vuotiaita oli enemmän kuin alle 15-vuotiaita. Vuonna 2012 heitä oli jo lähes 127 000 enemmän (kuva 2.47.).

Väestön ikä- ja sukupuolirakenteessa on suuria eroja eri kuntaryhmien välil-lä. Kaupunkimaisissa kunnissa ikärakenne on suhteellisen tasapainoinen. Nuoria ikäluokkia on hieman vanhempia vähemmän, mutta kuitenkin huo-mattavasti enemmän kuin taajaan asutuissa tai varsinkin maaseutumaisissa kunnissa. Niissä nuorten aikuisten osuus on huomattavan pieni. Kaupunki-maisissa kunnissa naisten osuus on miesten osuutta suurempi. Maaseutumai-sissa kunnissa tilanne on päinvastainen.

Kuva 2.9. Väestön ikä- ja sukupuolirakenne kuntaryhmittäin koko

maassa 2012 ja ennuste 2030.

Vuonna 2012 suurimman ikäryhmän muodostivat 64-vuotiaat. Tässä ikä-ryhmässä, kuten kaikissa yli 53-vuotiaiden ikäryhmissä on naisenemmyys. Vanhimmissa ikäluokissa naisten osuus on huomattavasti miesten osuutta suurempi, esimerkiksi yli 85-vuotiaista 73,5 % on naisia.

Väestön ikärakenne vaihtelee alueellisesti. Alle 7-vuotiaiden osuus oli suu-rin Pohjois-Pohjanmaan seutukunnissa vuonna 2012. Oulun seutukunnassa alle kouluikäisiä oli suhteellisesti eniten, 10,7 % ja Ylivieskan seutukunnas-sakin lähes 10 %. Myös alle 15-vuotiaita oli näissä seutukunnissa eniten, yli viidennes alueen väestöstä. Suhteellisesti vähiten lapsia ja nuoria oli Itä-Lapin ja Torniolaakson seutukunnissa. Maakuntatasolla alle 15-vuotiaiden osuus oli pienin Etelä-Savossa.

95–90–9485–8980–8475–7970–7465–6960–6455–5950–5445–4940–4435–3930–3425–2920–2415–1910–14

5–90–4

012345

Osuus väestöstä (%)

0 1 2 3 4 5

95–90–9485–8980–8475–7970–7465–6960–6455–5950–5445–4940–4435–3930–3425–2920–2415–1910–14

5–90–4

012345


0 1 2 3 4 5

95–90–9485–8980–8475–7970–7465–6960–6455–5950–5445–4940–4435–3930–3425–2920–2415–1910–14

5–90–4

012345


0 1 2 3 4 5

Kaupunkimaiset kunnat Taajaan asutut kunnat

Maaseutumaiset kunnat

Väestön ikä- ja sukupuolirakenne kuntaryhmittäin koko maassa 2012 ja ennuste 2030


Ikäryhmä

Miehet 2012

Naiset 2012

Ennuste 2030

Ikäryhmä

Ikäryhmä

17

Kuva 2.10. Väestön ikä- ja sukupuolirakenne koko maassa 2012.

Työikäisten (15–64-vuotiaat) osuus väestöstä vaihteli seutukunnittain lähes 12 prosenttiyksikköä, vajaasta 57 prosentista yli 64 prosenttiin. Suhteellises-ti eniten työikäisiä oli Helsingin, Jyväskylän ja Rovaniemen seutukunnissa, vähiten Joutsan ja Ylä-Pirkanmaan seutukunnissa. Uudenmaan maakunnassa työikäisten osuus oli suurin, mutta myös Pirkanmaalla työikäisiä oli enem-män kuin koko maassa keskimäärin. Etelä-Savossa ja Etelä-Pohjanmaalla tämän ikäryhmän osuus väestöstä oli pienin.

Vuonna 2012 yli 64-vuotiaita oli suhteellisesti eniten Etelä-Savon ja vähiten Uudenmaan maakunnassa. Seutukunnista suurin vanhimpien ikäluokkien osuus oli Joutsassa, jossa heitä oli lähes kolmannes alueen väestöstä. Oulun seutukunnassa yli 64-vuotiaita oli vähiten, noin 13 % väestöstä.

Demografinen eli väestöllinen huoltosuhde kuvaa alle 15-vuotiaiden ja yli 64-vuotiaiden määrää sataa työikäistä (15–64-vuotiaat) kohti. Koko maassa huoltosuhde oli 54,2 vuonna 2012. Alhaisin huoltosuhde oli Helsingin seu-tukunnassa ja korkein Joutsan seutukunnassa. Maakunnista huoltosuhde oli selvästi alhaisin Uudellamaalla ja korkein Etelä-Savossa (myös kuva 2.52.).

Vuonna 2012 Oulun seutukunnan väestö oli maan nuorinta keski-iän ollessa 36,7 vuotta. Itä-Lapin, Joutsan ja Torniolaakson seutukunnissa väestön kes-ki-ikä oli korkein, yli 50 vuotta. Koko maassa keski-ikä oli 41,8 vuotta.

Yli puolet maakunnista ja seutukunnista (39 seutukuntaa) on sukupuolira-kenteeltaan naisenemmistöisiä. Ahvenanmaalla sijaitsee sekä nais- että mies-enemmistöisin seutukunta, sillä Mariehamns stadin seutukunnassa on tuhatta miestä kohti 1 089 naista. Vastaava luku Ålands skärgårdin seutukunnassa on 877. Yleisesti eniten miehiä suhteessa naisiin on Pohjois-Suomen seutu-kunnissa.

100+

95

90

85

80

75

70

65

60

55

50

45

40

35

30

25

20

15

10

5

0

Ikä

010 00020 00030 00040 00050 000

Miehet

0 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000

Naiset

Väestön ikä- ja sukupuolirakenne koko maassa 2012


18

Kuva 2.11. Alle 7-vuotiaat seutukunnittain 2012.

Kuva 2.12. Alle 7-vuotiaat maakunnittain 2012.

Alle 7-vuotiaatseutukunnittain 2012



4,0 - 6,0

6,1 - 7,0

7,1 - 8,0

8,1 - 10,7

Maakuntaraja

10,19

8,48,3

888

7,87,67,6

7,37,2

777

6,86,6

6,56,4

5,9

Pohjois-PohjanmaaKeski-Pohjanmaa

PohjanmaaUusimaa

Etelä-PohjanmaaPirkanmaa

Keski-SuomiKoko maa

AhvenanmaaKanta-Häme

Varsinais-SuomiLappi

Pohjois-SavoSatakunta

Päijät-HämePohjois-Karjala

KainuuEtelä-Karjala

KymenlaaksoEtelä-Savo

0 2 4 6 8 10


Alle 7-vuotiaat maakunnittain 2012


19

Kuva 2.13. Alle 15-vuotiaat seutukunnittain 2012.

Kuva 2.14. Alle 15-vuotiaat maakunnittain 2012.

Alle 15-vuotiaatseutukunnittain 2012



10,1 - 14,0

14,1 - 16,0

16,1 - 17,0

17,1 - 21,1

Maakuntaraja

20,518,8

17,317,3

16,916,516,516,416,416,4

15,615,515,415,315,2

14,814,614,5

14,113,6

Pohjois-PohjanmaaKeski-Pohjanmaa

PohjanmaaEtelä-Pohjanmaa

UusimaaKeski-SuomiKanta-Häme

Koko maaPirkanmaa

AhvenanmaaVarsinais-Suomi

LappiPohjois-SavoPäijät-Häme

SatakuntaPohjois-Karjala

KainuuKymenlaaksoEtelä-Karjala

Etelä-Savo

0 5 10 15 20


Alle 15-vuotiaat maakunnittain 2012


20

Kuva 2.15. 15–64-vuotiaat seutukunnittain 2012.

Kuva 2.16. 15–64-vuotiaat maakunnittain 2012.

15–64-vuotiaatseutukunnittain 2012



56,6 - 60,0

60,1 - 62,0

62,1 - 64,0

64,1 - 68,4

Maakuntaraja

6864,964,864,564,264,264,163,963,863,8

63,463,16362,762,762,562,26261,8

61,3

UusimaaPirkanmaaKoko maa

Varsinais-SuomiAhvenanmaa

LappiKeski-Suomi

Pohjois-KarjalaPohjois-Savo

Pohjois-PohjanmaaPäijät-HämeKanta-HämeEtelä-Karjala

KainuuKymenlaakso

PohjanmaaSatakunta


Etelä-Savo

0 10 20 30 40 50 60 70


15–64-vuotiaat maakunnittain 2012


21

Kuva 2.17. Yli 64-vuotiaat seutukunnittain 2012.

Kuva 2.18. Yli 64-vuotiaat maakunnittain 2012.

Yli 64-vuotiaatseutukunnittain 2012



12,9 - 20,0

20,1 - 22,0

22,1 - 25,0

25,1 - 32,3

Maakuntaraja

25,122,922,822,722,6

21,421,3

20,920,8

20,520,320,2

19,919,419,4

19,218,818,7

15,715,1


KymenlaaksoKainuu


Pohjois-KarjalaEtelä-Pohjanmaa

Pohjois-SavoKanta-Häme

LappiPohjanmaa

Varsinais-SuomiKeski-Suomi

AhvenanmaaKeski-Pohjanmaa

Koko maaPirkanmaa

Pohjois-PohjanmaaUusimaa

0 5 10 15 20 25 30


Yli 64-vuotiaat maakunnittain 2012


22

Kuva 2.19. Yli 64- ja alle 15-vuotiaat seutukunnittain 2012.


Yli 64- ja alle 15-vuotiaat seutukunnittain 2012

JoutsanTorniolaakson

Itä-LapinÅlands skärgårdPielisen Karjalan

Sisä-SavonYlä-Pirkanmaan

Koillis-SavonKehys-KainuunSydösterbottenKeski-Karjalan

KeuruunImatran

Saarijärven-ViitasaarenSavonlinnanPieksämäen

JämsänLuoteis-PirkanmaanLounais-PirkanmaanÅboland-Turunmaan

KuusiokuntienJärviseudunVarkauden

MikkelinPohjois-Satakunnan

LoviisanVakka-Suomen

SuupohjanYlä-Savon

Kotka-HaminanLoimaanForssan

RaaseporinPorin

KouvolanÄänekosken

RaumanSalon

Pohjois-LapinKaustisen

LahdenEtelä-Pirkanmaan

KoillismaanLappeenrannan

Haapaveden-SiikalatvanOulunkaaren

HämeenlinnanNivala-Haapajärven

KyrönmaanKajaanin

Tunturi-LapinKemi-Tornion

Mariehamns stadJakobstadsregionen

SeinäjoenJoensuun

VaasanKoko maa

KokkolanTurun

RaahenYlivieskanRiihimäen

Ålands landsbygdKuopionPorvoon

TampereenRovaniemen

JyväskylänHelsingin

Oulun

0 5 10 15 20 25 30 35


Yli 64-vuotiaat Alle 15-vuotiaat

23

Kuva 2.20. Demografinen huoltosuhde seutukunnittain 2012.

76,771,5

70,970,169,969,469,269,168,968,568,468,167,867,767,667,366,966,966,8

66,166,165,965,765,665,565,264,964,764,664,664,56463,8

62,862,762,662,562,362,261,9

61,36160,960,760,560,4

59,559,45958,858,8

58,157,857,7

57,156,155,955,4

54,754,354,2

53,653,4

51,551,15150,850,750,449,9

46,2

JoutsanYlä-Pirkanmaan

Sisä-SavonSaarijärven-Viitasaaren

KeuruunNivala-Haapajärven

JärviseudunTorniolaakson

OulunkaarenKoillis-Savon

KuusiokuntienSydösterbotten

Ålands skärgårdKaustisen

JämsänPielisen Karjalan

Åboland-TurunmaanLounais-Pirkanmaan

Itä-LapinHaapaveden-Siikalatvan

Keski-KarjalanLuoteis-Pirkanmaan

LoimaanSavonlinnan

JakobstadsregionenKehys-Kainuun

PieksämäenImatran

YlivieskanÄänekoskenKyrönmaan

LoviisanSuupohjan

Vakka-SuomenRaaseporinYlä-Savon

SalonEtelä-Pirkanmaan

Pohjois-SatakunnanRaahenForssanMikkelin

VarkaudenPorin

RaumanKotka-Haminan

KoillismaanKokkolan

SeinäjoenHämeenlinnan

KouvolanKemi-Tornion

LahdenÅlands landsbygd

KajaaninLappeenrannan

RiihimäenVaasan

PorvoonPohjois-Lapin

Koko maa

Tunturi-LapinJoensuun

OulunTurun

Mariehamns stadTampereen

KuopionRovaniemen


0 20 40 60 80 100

Alle 15-vuotiaat ja yli 64-vuotiaat sataa työikäistä (15–64-vuotias) kohti

Alle 15-vuotiaat Yli 64-vuotiaat

Demografinen huoltosuhde seutukunnittain 2012


24

Kuva 2.21. Demografinen huoltosuhde seutukunnittain 2012.

Kuva 2.22. Demografinen huoltosuhde maakunnittain 2012.

Demografinen huoltosuhdeseutukunnittain 2012



46,2 - 58,0

58,1 - 63,0

63,1 - 67,0

67,1 - 76,7

Maakuntaraja

63,261,761,3

60,859,959,659,3

58,858,5

57,856,856,656,6

5655,855,7

55,154,254,1

47,1

Etelä-SavoEtelä-PohjanmaaKeski-Pohjanmaa

SatakuntaPohjanmaa

KymenlaaksoKainuu

Etelä-KarjalaKanta-HämePäijät-Häme

Pohjois-PohjanmaaPohjois-Savo

Pohjois-KarjalaKeski-Suomi

LappiAhvenanmaa

Varsinais-SuomiKoko maaPirkanmaa

Uusimaa

0 10 20 30 40 50 60 70


Demografinen huoltosuhde maakunnittain 2012



25

Kuva 2.23. Väestön keski-ikä seutukunnittain 2012.

Kuva 2.24. Väestön keski-ikä maakunnittain 2012.

Väestön keski-ikä seutukunnittain 2012

Keski-ikä, vuotta


36,7 - 42,0

42,1 - 44,0

44,1 - 46,0

46,1 - 51,0

Maakuntaraja

46,44544,944,8

44,344

43,643,543,4

42,942,7

42,442,4

41,941,841,7

41,441,1

39,738,7

Etelä-SavoKainuu

Etelä-KarjalaKymenlaakso

SatakuntaPohjois-Karjala

Päijät-HämePohjois-Savo

LappiKanta-Häme

Etelä-PohjanmaaAhvenanmaa

Varsinais-SuomiKeski-Suomi

Koko maaPohjanmaaPirkanmaa

Keski-PohjanmaaUusimaa

Pohjois-Pohjanmaa

0 10 20 30 40 50

Keski-ikä, vuotta

Väestön keski-ikä maakunnittain 2012


26

Kuva 2.25. Sukupuolirakenne seutukunnittain 2012.

Kuva 2.26. Sukupuolirakenne maakunnittain 2012.

Sukupuolirakenneseutukunnittain 2012

Naisia/1 000 miestä


877 - 980

981 - 1 000

1 001 - 1 030

1 031 - 1 089

Maakuntaraja

1 0641 063

1 0561 0401 0371 0351 0341 0311 0311 0251 0221 0201 019

1 0121 0121 006

995993992

985

Päijät-HämeUusimaa

Varsinais-SuomiKanta-Häme

PirkanmaaKoko maaEtelä-SavoSatakunta

KymenlaaksoPohjois-SavoKeski-SuomiEtelä-Karjala

Keski-PohjanmaaPohjois-Karjala

Etelä-PohjanmaaAhvenanmaa

KainuuLappi

PohjanmaaPohjois-Pohjanmaa

0 100 200 300 400 500 600 700 800 900 1 000 1 100 1 200

Naisia/1 000 miestä

Sukupuolirakenne maakunnittain 2012


27

Syntyvyys ja kuolleisuus

Syntyneiden enemmyydellä eli syntyneiden ja kuolleiden määrän erotuksella ilmaistaan luonnollisen väestönmuutoksen suuntaa ja suuruutta. Vuonna 2012 koko maassa syntyneitä (59 493 henkeä) oli enemmän kuin kuolleita (51 707 henkeä). Syntyneiden enemmyyden ennustetaan kuitenkin piene-nevän tulevaisuudessa. Kuolleiden määrään vaikuttaa vuosittaisen satunnais-vaihtelun lisäksi väestön ikääntyminen.

Syntyvyys oli korkein ja kuolleisuus matalin Oulun seutukunnassa vuonna 2012. Syntyvyys oli siellä 15,8 promillea ja kuolleisuus 6,1 promillea keski-väkiluvusta. Ålands skärgårdin seutukunnassa syntyvyys oli seutukuntien matalin, 3,7 promillea ja kuolleisuus oli suhteellisesti suurin, 18,7 promillea.

Vuonna 2012 syntyneiden enemmyys oli positiivinen 24 seutukunnassa ja 8 maakunnassa. Suurin syntyneiden enemmyys oli Oulun ja pienin Ålands skärgårdin seutukunnassa. Maakunnista eniten luonnollista väestönkasvua tapahtui Pohjois-Pohjanmaalla ja vähiten Etelä-Savossa.

Kuva 2.27. Syntyneet ja kuolleet koko maassa 1975–2012 sekä ennuste

vuoteen 2060.

Syntyneet ja kuolleet koko maassa 1975–2012sekä ennuste vuoteen 2060

� ��

��

�

�

��

��

�

��

��

��

�

��

��

1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 2055 2060

40 000

45 000

50 000

55 000

60 000

65 000

70 000Syntyneet ja kuolleet

Syntyneet, toteutunut Kuolleet, toteutunut

Syntyneet, ennuste Kuolleet, ennuste

�

�

Lähde: Tilastokeskus/Väestöennuste 2012

28

Kuva 2.28. Syntyneet ja kuolleet seutukunnittain 2012.

Syntyneet ja kuolleet seutukunnittain 2012

OulunYlivieskan

Nivala-HaapajärvenRaahen

JakobstadsregionenKokkolan

Ålands landsbygdOulunkaaren

JyväskylänTampereen

SeinäjoenKyrönmaan

KaustisenVaasan

HelsinginEtelä-Pirkanmaan

Haapaveden-SiikalatvanRovaniemen

KuopionRiihimäen

Koko maaLoimaan

Kemi-TornionTurun

PorvoonJoensuun

KoillismaanJärviseudunÄänekosken

KajaaninTunturi-Lapin

RaumanHämeenlinnan

LahdenLounais-PirkanmaanÅboland-Turunmaan

LoviisanPohjois-Satakunnan

KuusiokuntienVakka-SuomenLappeenrannan

SalonKotka-Haminan

PorinYlä-SavonSuupohjan

KouvolanMariehamns stad

JämsänVarkaudenRaaseporin

KeuruunSydösterbotten

Saarijärven-ViitasaarenLuoteis-Pirkanmaan

MikkelinYlä-Pirkanmaan

ForssanPielisen Karjalan

Pohjois-LapinKeski-Karjalan

SavonlinnanSisä-Savon

ImatranPieksämäenKoillis-Savon

Kehys-KainuunItä-LapinJoutsan


0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22

Syntyneet ja kuolleet, promillea väestöstä

Syntyneet Kuolleet


29

Kuva 2.29. Syntyneiden enemmyys seutukunnittain 2012.

Syntyneiden enemmyys seutukunnittain 2012


9,74,74,74,74,6

4,14

3,53,3

2,82,8

2,62,22,12,12,1

1,71,41,41,4

1,10,9

0,60,4

0,1-0,1

-0,4-0,5-0,6-0,8-0,9

-1,2-1,3-1,4-1,6-1,7-1,8-1,9

-2-2,3

-2,6-2,7

-3,4-3,5-3,6-3,6

-3,9-3,9

-4-4,2-4,4

-4,7-4,9

-5-5,2

-6-6,4

-6,7-6,8-7

-7,1-7,4

-8,1-8,3

-10,1-10,3-10,4

-10,9-11,5

-12,6-15,1

OulunRaahen


YlivieskanTampereen

KokkolanJakobstadsregionen

SeinäjoenVaasan

RovaniemenPorvoon

Nivala-HaapajärvenKuopion

KyrönmaanÅlands landsbygd

RiihimäenKoko maa

OulunkaarenTurun

KaustisenHaapaveden-Siikalatvan

Etelä-PirkanmaanJoensuun

Tunturi-LapinKemi-Tornion

KoillismaanHämeenlinnan

RaumanKajaanin

LappeenrannanLahden

Vakka-SuomenLoimaan

ÄänekoskenÅboland-Turunmaan

LoviisanLounais-Pirkanmaan

JärviseudunSalon

Mariehamns stadPorin

RaaseporinKotka-Haminan

ForssanKouvolan

KuusiokuntienPohjois-Lapin

Luoteis-PirkanmaanMikkelin

SuupohjanSydösterbotten

VarkaudenYlä-Savon

Pohjois-SatakunnanJämsänKeuruun

Saarijärven-ViitasaarenYlä-Pirkanmaan

Keski-KarjalanSavonlinnan

ImatranPielisen Karjalan

PieksämäenKehys-Kainuun

Sisä-SavonKoillis-Savon

Itä-LapinJoutsan


0 5 10 15-5-10-15-20

Promillea väestöstä

30

Kuva 2.30. Syntyneiden enemmyys seutukunnittain 2012.

Kuva 2.31. Syntyneiden enemmyys maakunnittain 2012.

Syntyneiden enemmyysseutukunnittain 2012



-15,1 - -4,0

-3,9 - 0,0

0,1 - 2,5

2,6 - 9,7

Maakuntaraja

6,84,3

3,32,6

2,21,4

10,9

0,3-0,5

-1,1-1,1

-1,2-1,6

-1,9-2,3

-3-3,5

-3,6-6


Keski-PohjanmaaPirkanmaa

PohjanmaaKoko maa

Keski-SuomiEtelä-PohjanmaaVarsinais-Suomi

Kanta-HämeLappi

AhvenanmaaPäijät-Häme

Pohjois-KarjalaPohjois-Savo

SatakuntaEtelä-Karjala

KainuuKymenlaakso

Etelä-Savo

0 1 2 3 4 5 6 7 8-1-2-3-4-5-6-7


Syntyneiden enemmyys maakunnittain 2012


31

Muuttoliike

Koko maassa kirjattiin 162 800 seutukuntien välistä muuttoa vuonna 2012. Seutukunnan rajan ylittäneistä muuttajista 67 % oli alle 30-vuotiaita. Muut-totase oli positiivinen 27 seutukunnassa samana vuonna. Suhteellisesti eni-ten muuttovoittoa saivat Mariehamns stadin ja Tunturi-Lapin seutukunnat. Muuttoliikkeen seurauksena suhteellisesti eniten väestöä menettivät Haapa-veden-Siikalatvan ja Koillismaan seutukunnat. Maakunnista 15 oli muutto-voittoisia, kärjessä Ahvenanmaa ja Uusimaa. Kainuussa muuttotase oli ne-gatiivisin.

Suomessa maahanmuutto on ollut 1980-luvun alusta alkaen suurempaa kuin maastamuutto. Vuonna 2012 Suomeen muutti yli 17 400 henkilöä enemmän kuin Suomesta pois. Joutsan seutukunnan nettomaahanmuutto oli tuolloin negatiivinen, mutta muissa seutukunnissa ja kaikissa maakunnissa se oli po-sitiivinen. Suhteellisesti voimakkainta maiden välinen nettomuutto oli Sy-dösterbottenin seutukunnassa ja Uudenmaan maakunnassa.

Kuva 2.32. Seutukuntien välinen muutto iän mukaan 1994–2012.

Kuva 2.33. Siirtolaisuus koko maassa 1945–2012.

Seutukuntien välinen muutto iän mukaan 1994–2012


��

� � � � � � � � � ��

��

��

� � � � � � � � � � ��

� � � � � � � � ��

��

� � ��

�

�

�

��

� ��

��

� � ��

� ��

�

�

� � ��

� � � � � ��

1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012

0

10 000

20 000

30 000

40 000

50 000

60 000

70 000

80 000Henkilöä

Ikäluokka–19 20–29 30–39 40–49 50–59 60–� � � � � �

�

�

��

��

��

�

��

��

�

��

��

��

1945 1950 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010

0

10

20

30

40

50

60Muuttaneiden määrä (1 000 henkilöä)

Maahanmuutto

Maastamuutto

�

Siirtolaisuus koko maassa 1945–2012


32

Kuva 2.34. Muuttotase seutukunnittain 2012.

Muuttotase seutukunnittain 2012

109,1

7,97,7

7,26,26,2

5,45

3,73,33,2

2,92,82,72,72,62,6

2,32,22,2

22

1,70,30,30,30,2

-0,1-0,1-0,2

-0,8-0,9

-1-1,2-1,2-1,2

-2-2,1-2,1

-2,4-2,6

-2,8-2,8-2,9

-3,1-3,3

-3,5-3,5-3,5

-3,7-3,7-4-4

-4,9-5,2

-6,2-6,6

-6,8-7

-7,1-7,5-7,6

-8,3-8,4

-9,1-9,3

-10,4-12,8

-13,9-14,9

Mariehamns stadTunturi-Lapin

KuopionHelsingin

TampereenTurun

Ålands landsbygdJyväskylän

OulunSeinäjoen

Pohjois-LapinKoko maa

RiihimäenJoensuun

HämeenlinnanLappeenrannan

VaasanLahden

Kotka-HaminanPorvoonLoimaan

PorinEtelä-Pirkanmaan

MikkelinRovaniemen

KouvolanKokkolanRauman

Åboland-TurunmaanLounais-Pirkanmaan

ImatranSydösterbotten

LoviisanOulunkaaren

KyrönmaanJakobstadsregionen

YlivieskanÄänekosken

ForssanSavonlinnanSisä-SavonYlä-Savon

KuusiokuntienPielisen Karjalan

SuupohjanJämsänKeuruun

RaaseporinJoutsan

Luoteis-PirkanmaanKajaanin

Koillis-SavonKemi-Tornion

Vakka-SuomenKehys-Kainuun

SalonPieksämäen

Pohjois-SatakunnanYlä-Pirkanmaan

RaahenVarkauden

Nivala-HaapajärvenKaustisen

JärviseudunSaarijärven-Viitasaaren

TorniolaaksonKeski-Karjalan

Itä-LapinÅlands skärgård

Haapaveden-SiikalatvanKoillismaan

0 5 10 15-5-10-15-20



33

Kuva 2.35. Muuttotase seutukunnittain 2012.

Kuva 2.36. Muuttotase maakunnittain 2012.

Muuttotase seutukunnittain 2012



-14,9 - -4,0

-3,9 - 0,0

0,1 - 3,0

3,1 - 10,0

Maakuntaraja

76,2

5,23,4

3,22,6

2,21,81,8

1,71,3

10,70,7

0,60,3

-1,1-1,6-1,6

-4

UusimaaAhvenanmaa

PirkanmaaVarsinais-Suomi

Koko maaPäijät-Häme

Pohjois-SavoKanta-HämeKeski-SuomiEtelä-Karjala


Etelä-PohjanmaaPohjois-Karjala

SatakuntaPohjois-Pohjanmaa

Etelä-SavoKeski-Pohjanmaa

LappiKainuu

0 2 4 6 8-2-4-6


Muuttotase maakunnittain 2012


34

Kuva 2.37. Nettomaahanmuutto seutukunnittain 2012.

Kuva 2.38. Nettomaahanmuutto maakunnittain 2012.

Nettomaahanmuutto seutukunnittain 2012



-0,2 - 2,0

2,1 - 2,5

2,6 - 3,0

3,1 - 9,3

Maakuntaraja

54,1

3,83,4

3,23,2

2,92,72,72,7

2,62,42,4

2,32,22,2

21,91,9

1,7

UusimaaPohjanmaa

KymenlaaksoEtelä-Karjala

Koko maaKanta-Häme

LappiVarsinais-Suomi

KainuuAhvenanmaa

Etelä-SavoPohjois-Karjala

Pohjois-SavoEtelä-Pohjanmaa



Keski-SuomiPohjois-Pohjanmaa

0 1 2 3 4 5 6


Nettomaahanmuutto maakunnittain 2012


35

Kuva 2.39. Syntyneiden enemmyys maa- Kuva 2.40. Muuttotase maakunnittain 2012.

kunnittain 2012.

Kuva 2.41. 15–64-vuotiaat maakunnittain Kuva 2.42. Yli 64-vuotiaat maakunnittain2012. 2012.

Syntyneiden enemmyysmaakunnittain 2012



-6,0 - -2,0

-1,9 - 0,0

0,1 - 1,0

1,1 - 6,8

Muuttotase maakunnittain 2012



-4,0 - 0,0

0,1 - 1,5

1,6 - 2,5

2,6 - 7,0

15–64-vuotiaat maakunnittain 2012



61,3 - 62,0

62,1 - 63,0

63,1 - 64,0

64,1 - 68,0

Yli 64-vuotiaat maakunnittain 2012



15,1 - 19,0

19,1 - 20,0

20,1 - 22,0

22,1 - 25,1

36

Ulkomaan kansalaiset

Ulkomaan kansalaisten määrä on kasvanut Suomessa huomattavasti 1990-luvun alusta lähtien. Viime vuosina ulkomaalaisten määrä on lisääntynyt alle 10 % vuosittain. Ulkomaan kansalaisia oli koko maassa 195 500 henkilöä vuonna 2012, mikä on 3,6 % väestöstä. Puolet heistä asui Helsingin seutu-kunnassa. Mariehamns stadin seutukunnassa ulkomaalaisten suhteellinen osuus väestöstä oli kuitenkin suurin, lähes 12 %. Pienimmäksi ulkomaalais-ten osuus jäi Nivala-Haapajärven ja Haapaveden-Siikalatvan seutukunnissa. Maakunnista ulkomaalaisia asui suhteellisesti eniten Ahvenanmaalla ja vähi-ten Etelä-Pohjanmaalla.

Suurimmat ulkomaalaisten ryhmät olivat Viron (39 763), Venäjän (30 183), Ruotsin (8 412) ja Somalian (7 468) kansalaiset.

Kuva 2.43. Ulkomaan kansalaisten määrä ja muutos koko maassa

1976–2012.

Kuva 2.44. Suurimmat kansalaisuusryhmät sukupuolen mukaan koko

maassa 2012.

Ulkomaan kansalaisten määrä ja muutos koko maassa 1976–2012


1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012

0

10

20

30

40

50

-10

Ulkomaan kansalaisten määrän vuosimuutos (%)

1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012

0

50 000

100 000

150 000

200 000

250 000Ulkomaan kansalaiset, henkilöä

ViroVenäjäRuotsi

SomaliaKiina

ThaimaaIrak

TurkkiIntia

SaksaBritanniaVietnam

Ent. Serbia ja MontenegroAfganistan

PuolaYhdysvallat (USA)

IranUkraina

ItaliaRanska

RomaniaNepal

Bosnia ja HertsegovinaNigeria

FilippiinitEspanja

Kongon dem. tasavaltaMyanmar

UnkariPakistan

BangladeshLatvia

BulgariaAlankomaat

JapaniLiettuaGhana

0 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 30 000 35 000 40 000 45 000

Ulkomaan kansalaiset, henkilöä

Miehet Naiset

Suurimmat kansalaisuusryhmät sukupuolen mukaan koko maassa 2012


37

Kuva 2.45. Ulkomaan kansalaiset seutukunnittain 2012.

Kuva 2.46. Ulkomaan kansalaiset maakunnittain 2012.

Ulkomaan kansalaisetseutukunnittain 2012



0,7 - 1,5

1,6 - 2,0

2,1 - 3,0

3,1 - 11,6

Maakuntaraja

9,26,5

4,43,6

3,53,5

3,22,8

2,62,2

2,11,9

1,81,8

1,71,71,7

1,61,6

1,4

AhvenanmaaUusimaa

PohjanmaaKoko maa

KymenlaaksoVarsinais-Suomi

Etelä-KarjalaPäijät-Häme

PirkanmaaKanta-Häme

Pohjois-KarjalaLappi

Keski-PohjanmaaKeski-Suomi

KainuuEtelä-SavoSatakunta


Etelä-Pohjanmaa

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10


Ulkomaan kansalaiset maakunnittain 2012


38

Väestöennuste

Vuonna 2012 laadittu väestöennuste yltää koko maan osalta vuoteen 2060 ja alueellisesti vuoteen 2040. Ennusteessa oletetaan, että syntyvyys, kuolevuus ja muuttotaso jatkuvat edellisten vuosien kaltaisina. Sitä laadittaessa ei oteta huomioon taloudellisten, sosiaalisten eikä muiden yhteiskunta- tai aluepoliit-tisten päätösten mahdollista vaikutusta tulevaan väestönkehitykseen.

Demografinen huoltosuhde eli lasten ja eläkeikäisten määrä sataa työikäistä kohden oli ennusteen lähtötilanteessa vuoden 2011 lopussa 52,9. Ennusteen mukaan 60 huollettavan raja ylittyy vuonna 2017 ja 70 huollettavan raja vuonna 2028. Vuonna 2060 väestöllinen huoltosuhde olisi koko maassa 77.

Ennusteen mukaan väestön määrä kasvaa vuoteen 2030 mennessä eniten Ahvenanmaalla ja erityisesti Ålands landsbygdin seutukunnassa, yli 27 %. Eniten väkimäärän ennustetaan vähenevän Torniolaakson, Kehys-Kainuun ja Itä-Lapin seutukunnissa, joissa väkimäärä olisi vuonna 2030 yli viiden-neksen pienempi kuin vuonna 2011. Näiden kolmen seutukunnan kohdalla yli 64-vuotiaiden osuus kasvaa eniten ja työikäisten osuus vähenee eniten vuoteen 2030 mennessä. Myös huoltosuhde olisi näillä alueilla seutukuntien suurimpia vuonna 2030. Pienin huoltosuhde olisi Helsingin seutukunnassa.

Kuva 2.47. Väestöennuste ikäryhmittäin koko maassa 1970–2012

ja ennuste 2013–2060.

Kuva 2.48. Demografinen huoltosuhde koko maassa 1970–2012

ja ennuste 2013–2060.

�

�

� ��

� ��

�

��

� ��

�

�

� � � ��

� ��

� � � � � � ��

�

�

� � ��

��

� � � ��

� � � �

�

��

��

� � ��

�

�

� � ��

�

��

� � � � � � � � � � � � � � � ��

1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 2055 2060

0

250 000

500 000

750 000

1 000 000

1 250 000

1 500 000

1 750 000

2 000 000Henkilöä

0–14 15–24 25–44 45–64 65–74 75–� � � � � �


Väestö ikäryhmittäin koko maassa 1970–2012 ja ennuste 2013–2060

1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 2055 2060

0

10

20

30

40

50

60

70

80

Alle 15-vuotiaat

Yli 64-vuotiaat

Ennuste ->


Demografinen huoltosuhde koko maassa 1970–2012 ja ennuste 2013–2060


39

Kuva 2.49. Väestöennuste seutukunnittain 2030.

Kuva 2.50. Väestöennuste maakunnittain 2030.

Väestöennuste seutukunnittain 2030

Muutos vuodesta2011 (%)

Vuoden 2012 aluerajatLähde: Tilastokeskus/Väestöennuste 2012

-23,4 - -10,0

-9,9 - 0,0

0,1 - 10,0

10,1 - 27,4

Maakuntaraja

21,317,3

1310,7

10,110

8,37

6,75,7

5,23,1

-0,5-0,8

-1,6-2,3

-2,7-3,6

-7,9-8,3

AhvenanmaaUusimaa


Pohjois-PohjanmaaPohjanmaaKoko maa

Varsinais-SuomiPäijät-HämeKeski-Suomi


LappiPohjois-Savo

Pohjois-KarjalaSatakunta

Etelä-KarjalaKymenlaakso

KainuuEtelä-Savo

0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24-2-4-6-8-10

Muutos vuodesta 2011 (%)

Väestöennuste maakunnittain 2030


40

Kuva 2.51. Väestöennuste seutukunnittain 2030.

Väestöennuste seutukunnittain 2030


27,419,4

18,216,916,6

15,614,614,4

12,510,7

10,210,2

9,79,7

9,38,38,38,2

7,67,4

6,75,45,1

4,13,63,4

1,61,51,3

0,80,20,1

-0,6-0,9

-1,9-1,9

-2-2

-2,1-3,9

-4-4,3

-5,3-6,1-6,2-6,2-6,4

-7,6-8,4-8,6

-9,2-9,5-9,6-9,9

-10,6-11,1-11,2-11,2-11,4-11,5-11,5-11,7

-12-13,1-13,3-13,6

-16,4-17,1

-21,4-22,3

-23,4

Ålands landsbygdOulun

HelsinginTampereen

Mariehamns stadRiihimäen

JyväskylänVaasan

HämeenlinnanPorvoon

TurunSeinäjoen

Tunturi-LapinKokkolan

RovaniemenKyrönmaanKoko maa

KuopionJakobstadsregionen

Etelä-PirkanmaanLahden

YlivieskanRaaseporin

Ålands skärgårdJoensuun

SalonLoviisan

Lounais-PirkanmaanLappeenrannan

LoimaanÅboland-Turunmaan

PorinForssan

Kotka-HaminanKajaanin

ÄänekoskenRaahen

OulunkaarenKemi-Tornion

MikkelinRauman

SydösterbottenVakka-Suomen

KouvolanNivala-HaapajärvenLuoteis-Pirkanmaan

Pohjois-LapinSuupohjanYlä-Savon

Sisä-SavonKoillismaan

KaustisenKeuruun

Koillis-SavonKuusiokuntien

JoutsanImatran

Pohjois-SatakunnanSavonlinnanJärviseudun

Haapaveden-SiikalatvanYlä-Pirkanmaan

VarkaudenJämsän

PieksämäenSaarijärven-Viitasaaren

Keski-KarjalanPielisen Karjalan

Itä-LapinKehys-KainuunTorniolaakson

0 10 20 30 40-10-20-30

Muutos vuodesta 2011 (%)

41

Kuva 2.52. Demografinen huoltosuhde-ennuste seutukunnittain 2030.

Demografinen huoltosuhde-ennuste seutukunnittain 2030


129,2124,4

122,3122,3

119117,2

111,9108,1

106,9106

104,7104,5

102101,8101,4100,7100,499,999,5

98,59897,49796,896,696,596

94,994,994,494

90,790,289,989,2

87,787,58786,9

85,485,3

8382,882,782,281,9

80,88079,979,779,278,7

7776,776,375,775,575,1

73,673,3

71,871,2

70,169,4

65,665,665,165,164,6

63,558,1

TorniolaaksonJoutsan

Itä-LapinKehys-Kainuun

Pielisen KarjalanKeski-Karjalan

Saarijärven-ViitasaarenKoillis-Savon

Ylä-PirkanmaanPieksämäen

KeuruunSisä-Savon

JämsänÅlands skärgård

SavonlinnanJärviseudun

Pohjois-LapinKuusiokuntien

OulunkaarenKoillismaan

Pohjois-SatakunnanLuoteis-Pirkanmaan

SydösterbottenVakka-Suomen

VarkaudenHaapaveden-Siikalatvan

Nivala-HaapajärvenKaustisenYlä-SavonSuupohjan

ImatranÄänekosken

Åboland-TurunmaanMikkelin

YlivieskanLounais-Pirkanmaan

ForssanLoviisanRaahen

KouvolanLoimaan

Kemi-TornionRaaseporin

SalonRaumanKajaanin

KyrönmaanLahden

Kotka-HaminanPorin

JakobstadsregionenJoensuun

LappeenrannanHämeenlinnan

Tunturi-LapinKokkolan

SeinäjoenEtelä-Pirkanmaan

PorvoonRiihimäen

RovaniemenKoko maa

Ålands landsbygdKuopion

TurunVaasan

Mariehamns stadOulun

JyväskylänTampereen

Helsingin

0 20 40 60 80 100 120 140 160



42

Kuva 2.53. Alle 15-vuotiaiden osuuden muutos seutukunnittain 2011–2030.

Alle 15-vuotiaiden osuuden muutos seutukunnittain 2011–2030


1,31,3

11

0,80,6

0,50,4

0,30,20,20,20,20,2

0,10,1

000

-0,1-0,1-0,1-0,1-0,1

-0,2-0,2-0,2-0,2

-0,3-0,3-0,3-0,3

-0,4-0,4-0,4

-0,5-0,5-0,5-0,5-0,5-0,5-0,5

-0,6-0,6-0,6-0,6-0,6-0,6

-0,7-0,7-0,7

-0,8-0,8-0,8-0,8-0,8-0,8

-0,9-0,9-0,9

-1-1,1-1,1-1,1-1,1-1,1

-1,2-1,3-1,3

-1,6-1,7

SydösterbottenKaustisen

JärviseudunHaapaveden-Siikalatvan

KeuruunKyrönmaan

Tunturi-LapinSuupohjan

Pielisen KarjalanNivala-HaapajärvenJakobstadsregionen

OulunkaarenYlä-SavonYlivieskan

RovaniemenVaasan

SeinäjoenKoillismaan

Pohjois-SatakunnanLuoteis-Pirkanmaan

Kemi-TornionKajaanin

JoensuunKokkolan

PorinJyväskylän

Saarijärven-ViitasaarenÄänekosken

Kotka-HaminanKehys-Kainuun

TampereenPohjois-Lapin

RaumanKuusiokuntien

Koko maa

ImatranHämeenlinnan

Itä-LapinPieksämäen

KuopionLappeenrannan

SavonlinnanLahdenRaahen

Etelä-PirkanmaanLounais-Pirkanmaan

TurunKoillis-Savon

MikkelinJämsän

Ylä-PirkanmaanÅlands landsbygd

Ålands skärgårdKouvolan

JoutsanHelsingin

Keski-KarjalanRaaseporin

LoimaanPorvoon

Sisä-SavonForssanLoviisan

RiihimäenTorniolaakson

Mariehamns stadVarkauden

Åboland-TurunmaanVakka-Suomen

OulunSalon

0 0,5 1 1,5-0,5-1-1,5-2

Muutos (%-yksikköä)

43

Kuva 2.54. 15–64-vuotiaiden osuuden muutos seutukunnittain 2011–2030.

15–64-vuotiaiden osuuden muutos seutukunnittain 2011–2030


-4,5-5,1-5,2

-5,4-5,6-5,7

-5,9-6,2-6,3-6,3

-6,5-6,6-6,6-7-7-7

-7,2-7,3

-7,5-7,5-7,6-7,6

-7,8-8,1-8,2-8,3-8,4-8,5-8,5-8,6-8,7-8,7

-8,9-9,1-9,2-9,2-9,3-9,3-9,4

-9,6-9,6-9,7-9,8-9,8-9,9-9,9-9,9-10

-10,2-10,2-10,3

-10,6-10,8-10,9

-11-11

-11,5-11,6-12-12

-12,1-12,4

-12,7-12,8

-13,1-15,1

-15,3-15,6-16

-16,1-16,6

VaasanJakobstadsregionen

Ålands landsbygdEtelä-Pirkanmaan

HelsinginTampereen

OulunMariehamns stad

TurunKyrönmaanJyväskylän

KokkolanSeinäjoen

HämeenlinnanKoko maa

RiihimäenLoimaan

PorinLounais-Pirkanmaan

RaaseporinKotka-Haminan

SalonPorvoonKuopion

LappeenrannanRaumanLoviisan

YlivieskanÅboland-Turunmaan

LahdenRovaniemen

Nivala-HaapajärvenTunturi-Lapin

KaustisenÄänekosken

RaahenKajaanin

OulunkaarenForssan

Kemi-TornionJoensuun

SydösterbottenKouvolan

Haapaveden-SiikalatvanImatran

KuusiokuntienÅlands skärgård

SuupohjanJärviseudunSisä-Savon

MikkelinLuoteis-Pirkanmaan

Ylä-SavonKeuruunJämsän

Ylä-PirkanmaanSavonlinnan

Vakka-SuomenVarkauden

Pohjois-SatakunnanKoillis-Savon

Saarijärven-ViitasaarenJoutsan

PieksämäenKoillismaan

Keski-KarjalanPielisen Karjalan

Pohjois-LapinItä-Lapin

TorniolaaksonKehys-Kainuun

0-5-10-15-20


44

Kuva 2.55. Yli 64-vuotiaiden osuuden muutos seutukunnittain 2011–2030.

Yli 64-vuotiaiden osuuden muutos seutukunnittain 2011–2030


17,216,9

16,51615,9

1513,5

13,313,113,113

12,712,6

12,112

11,711,6

11,211

10,710,710,610,610,510,410,4

10,19,89,89,79,79,79,69,59,49,4

9,29,29,1

8,98,78,78,68,68,58,58,48,48,48,3

8,18,18,1

7,97,8

7,57,47,47,47,3

6,96,76,76,6

6,465,95,9

5,74,9

4,4

TorniolaaksonKehys-Kainuun

Itä-LapinKeski-KarjalanPohjois-Lapin

Pielisen KarjalanJoutsan

PieksämäenKoillismaanVarkauden

Vakka-SuomenKoillis-Savon

Saarijärven-ViitasaarenSavonlinnan

Pohjois-SatakunnanYlä-Pirkanmaan

JämsänSisä-Savon

MikkelinÅlands skärgård

Luoteis-PirkanmaanYlä-SavonKouvolan

ForssanImatran

KuusiokuntienKeuruun

Åboland-TurunmaanRaahen

JoensuunSuupohjan

Kemi-TornionLoviisan

ÄänekoskenKajaanin

SalonJärviseudun

OulunkaarenLahden

Haapaveden-SiikalatvanPorvoon

LappeenrannanRaumanKuopion

RovaniemenTunturi-Lapin

Nivala-HaapajärvenSydösterbotten

RaaseporinYlivieskanRiihimäen

Lounais-PirkanmaanLoimaan

Kotka-HaminanKaustisen

OulunKoko maa

PorinHämeenlinnan

Mariehamns stadTurun

KokkolanJyväskylänSeinäjoenHelsingin

TampereenEtelä-PirkanmaanÅlands landsbygd

KyrönmaanJakobstadsregionen

Vaasan

0 5 10 15 20


45

Asuminen ja rakentaminen

Asunnot ja asuntokunnat

Vuoden 2011 lopussa Suomessa oli 2,8 miljoonaa asuntoa. Asunnolla eli asuinhuoneistolla tarkoitetaan keittiöllä, keittokomerolla tai keittotilalla va-rustettua yhden asuinhuoneen tai useampia asuinhuoneita käsittävää, ympä-rivuotiseen asumiseen tarkoitettua kokonaisuutta, jonka huoneistoala on vä-hintään 7 neliömetriä. Asuntokantaan sisältyvät sekä vakituisesti asutut asunnot että vailla vakinaisia asukkaita olevat asunnot ja huoneistot. Asun-tokannasta 43,3 % on rakennettu vuonna 1980 tai sen jälkeen. Rivi- tai ket-jutaloasunnot ovat uudempia, sillä 68,3 % niistä on rakennettu vastaavana aikana.

Koko maan kaikista asunnoista 9,9 % oli puutteellisesti varusteltuja vuonna 2011. Ålands skärgårdin ja Joutsan seutukuntien asunnoista yli neljännes kuului puutteellisesti varustettujen luokkaan. Näistä asunnoista puuttuu pe-seytymistilat, keskus-/sähkölämmitys tai jokin seuraavista varusteista: vesi-johto, viemäri, lämminvesi tai WC. Luvuissa on mukana myös varustetasol-taan tuntemattomat asunnot.

Koko maan vakinaisesti asutuista asunnoista 65,5 % oli hallintaperusteeltaan omistusasuntoja ja 30,4 % vuokra-asuntoja vuonna 2011. Asuntojen omis-tusosuus oli Kyrönmaan seutukunnassa suurin ja Mariehamns stadin seutu-kunnassa pienin.

Vuonna 2011 asuntojen keskimääräinen huoneistoala oli 79,8 neliömetriä. Asuntokannan keskipinta-ala on kasvanut vuodesta 1970 lähes 20 neliömet-rillä. Samaan aikaan pinta-ala henkilöä kohti on kasvanut 20,5 neliömetrillä. Vuonna 2011 vakituisesti asutuissa asunnoissa asukasta kohti neliöitä oli keskimäärin 39,4. Väljimmin asuttiin Sydösterbottenin seutukunnassa.

Vuonna 2011 koko maassa oli yli 2,56 miljoonaa asuntokuntaa ja niissä asui keskimäärin 2,1 henkilöä. Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuin-huoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Asuntokunnista 74,3 % oli yhden tai kahden henkilön asuntokuntia. Pieniä asuntokuntia (1–2 hlö) oli suhteel-lisesti eniten Pielisen Karjalan ja vähiten Jakobstadsregionen seutukunnassa.

Koko maan asuntokunnista 43,8 % asui kerrostaloasunnoissa, 40,5 % erilli-sissä pientaloissa ja 13,9 % rivi- tai ketjutaloissa. Helsingin seutukunnan asuntokunnista 65 % asui kerrostaloissa ja Ahvenanmaan pienten seutukun-tien asuntokunnista yli 80 % asui pientaloissa. Rivitaloasuntoja oli suhteelli-sesti eniten Joutsan seutukunnassa.

Vuonna 2011 ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus oli 8,9 %. Oulunkaaren ja Nivala-Haapajärven seutukuntien asuntokunnista ahtaasti asui suhteelli-sesti eniten. Asuntokunta määritellään ahtaasti asuvaksi, mikäli henkilöitä on enemmän kuin yksi huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun (normi 4).

Tammi-maaliskuussa 2013 vanhan osakehuoneiston keskimääräinen neliö-hinta oli koko maassa 2 245 euroa. Vuoden 2012 vastaavaan ajankohtaan verrattuna hinnat nousivat 1,9 %. Korkeimmat neliöhinnat olivat Uudella-maalla ja suurin asuntojen hinnannousu tapahtui Keski-Pohjanmaalla. En-nakkotiedot sisältävät noin kaksi kolmasosaa vanhojen kerros- ja rivitalo-asuntojen kaupoista.

46

Kuva 3.1. Puutteellisesti varustetut asunnot seutukunnittain 2011.

Puutteellisesti varustetut asunnot seutukunnittain 2011

28,727,3

25,123,523,4

21,921,22120,820,7

20,519,619,5

19,119

18,718,718,5

17,817,317,2

16,916,816,816,616,516,416,2

15,915,515,515,515,415,315,21514,914,914,714,6

14,313,5

13,21312,8

12,212,212,112,111,911,711,7

11,41110,9

9,99,79,7

9,49,2

8,98,4

8,1887,9

6,86,1

4,74,54,4

Ålands skärgårdJoutsan

Koillis-SavonSisä-Savon

Keski-KarjalanÅboland-Turunmaan

Pielisen KarjalanSaarijärven-Viitasaaren

LoimaanLounais-PirkanmaanPohjois-Satakunnan

OulunkaarenSuupohjan

KuusiokuntienYlä-Pirkanmaan

Haapaveden-SiikalatvanLuoteis-Pirkanmaan

Kehys-KainuunLoviisanItä-Lapin

Ålands landsbygdTunturi-LapinSavonlinnan

Ylä-SavonKyrönmaan

JämsänKeuruunImatran

PieksämäenNivala-Haapajärven

SalonVakka-Suomen

TorniolaaksonSydösterbotten

ÄänekoskenMikkelin

Etelä-PirkanmaanRaaseporin

Pohjois-LapinForssan

JärviseudunPorvoon

PorinJoensuunRauman

KouvolanKotka-Haminan

VarkaudenHämeenlinnan

KoillismaanKaustisenRiihimäenSeinäjoenKajaanin

LappeenrannanKoko maa

LahdenVaasan

JakobstadsregionenRaahen

YlivieskanTampereen

KokkolanKemi-Tornion

TurunJyväskylän

KuopionRovaniemen

OulunHelsingin

Mariehamns stad

0 5 10 15 20 25 30 35

Osuus kaikista asunnoista (%)

Sisältää myös varustetasoltaan tuntemattomat asunnotVuoden 2012 aluerajatLähde: Tilastokeskus

47

Kuva 3.2. Asuntojen hallintaperuste seutukunnittain 2011.

KyrönmaanÅlands landsbygd

JärviseudunLoimaan

SydösterbottenSuupohjan

Åboland-TurunmaanTorniolaakson

JakobstadsregionenLounais-Pirkanmaan

KuusiokuntienOulunkaarenKoillis-Savon

Vakka-SuomenYlivieskanKaustisen

Luoteis-PirkanmaanRaumanJoutsan

SalonSaarijärven-Viitasaaren

Keski-KarjalanHaapaveden-Siikalatvan

Etelä-PirkanmaanNivala-Haapajärven

RaahenJämsän

Pohjois-SatakunnanForssan

SeinäjoenKehys-Kainuun

Pielisen KarjalanKeuruunLoviisan

KoillismaanItä-LapinImatran

RaaseporinPorin

ÄänekoskenSisä-Savon

Ylä-PirkanmaanPieksämäen

RiihimäenYlä-Savon

Ålands skärgårdTunturi-Lapin

PorvoonHämeenlinnan

KouvolanKokkolan

VarkaudenSavonlinnan

Kotka-HaminanKajaanin

Kemi-TornionMikkelin

Pohjois-LapinJoensuun

LappeenrannanVaasan

Koko maaLahden

TampereenOulun

RovaniemenTurun

KuopionJyväskylän

HelsinginMariehamns stad

0% 20% 40% 60% 80% 100%

Osuus vakinaisesti asutuista asunnoista

Omistusasunto Vuokra-asunto Muu tai tuntematon

Asuntojen hallintaperuste seutukunnittain 2011


48

Kuva 3.3. Asunnot talotyypin ja rakennusvuoden mukaan koko maassa

2011.

Kuva 3.4. Asuntojen pinta-ala talotyypin mukaan koko maassa

1970–2011.

Kuva 3.5. Asuntojen neliöhinnat maakunnittain 1. neljännes 2013 ja

vuosimuutos.

Asunnot talotyypin ja rakennusvuoden mukaan koko maassa 2011

–1920

1921–1939

1940–1959

1960–1969

1970–1979

1980–1989

1990–1999

2000–2009

2010–2011

tuntematon

0 100 000 200 000 300 000 400 000 500 000 600 000

Asuntojen lkm

Erillinen pientalo Rivi- tai ketjutalo Asuinkerrostalo Muu rakennus


Rakennusvuosi

Asuntojen pinta-ala talotyypin mukaan koko maassa 1970–2011

Kaikki rakennukset Erilliset pientalot Rivi- ja ketjutalot Asuinkerrostalot Muut rakennukset Pinta-ala/henkilö0

20

40

60

80

100

120Huoneistoala keskimäärin, neliömetriä

1970 1980 1990 2000 2011


UusimaaKoko maaPirkanmaa

Varsinais-SuomiPohjanmaa

Keski-PohjanmaaKanta-HämePohjois-SavoKeski-SuomiEtelä-KarjalaPäijät-Häme

Pohjois-PohjanmaaEtelä-Pohjanmaa

Pohjois-KarjalaSatakunta

KainuuLappi

Kymenlaakso

Vanhat asunto-osakehuoneistot, euroa/neliömetri

0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500

*ennakkotietoAhvenanmaan ja Etelä-Savon tiedot puuttuvat Vuoden 2013 aluerajatLähde: Tilastokeskus

Asuntojen neliöhinnat maakunnittain 1. neljännes 2013* ja vuosimuutos


PohjanmaaSatakunta

Pohjois-SavoKanta-Häme

UusimaaLappi

Koko maaPirkanmaa

Päijät-HämeVarsinais-Suomi

Pohjois-PohjanmaaPohjois-Karjala

Etelä-KarjalaKymenlaaksoKeski-Suomi

Kainuu

Muutos edelliseen vuoteen, % (indeksi 2005=100)

0 2 4 6 8-2-4

49

Kuva 3.6. Asuntojen pinta-ala seutukunnittain 2011.

Kuva 3.7. Asuntojen pinta-ala maakunnittain 2011.

Asuntojen pinta-alaseutukunnittain 2011


36,1 - 40,0

40,1 - 42,0

42,1 - 43,5

43,6 - 46,7

Maakuntaraja

Vakinaisesti asuttujen asuntojen pinta-ala/henkilö, neliömetriä

44,643,3

4242

41,341,3

414140,940,840,740,540,340,2

39,839,439,239,1

38,536,6

AhvenanmaaSatakunta

Etelä-SavoEtelä-Pohjanmaa

KymenlaaksoVarsinais-Suomi

Etelä-KarjalaPohjanmaa


Kanta-HämeLappi

Pohjois-KarjalaPäijät-Häme

Pohjois-SavoKoko maaPirkanmaa

Keski-SuomiPohjois-Pohjanmaa

Uusimaa

0 10 20 30 40 50

Asuntojen pinta-ala maakunnittain 2011


Vakinaisesti asuttujen asuntojen pinta-ala/henkilö, neliömetriä

50

Kuva 3.8. Asuntokunnat koon mukaan seutukunnittain 2011.

Asuntokunnat koon mukaan seutukunnittain 2011


Pielisen KarjalanMariehamns stad

JoutsanVarkauden

TurunKotka-Haminan

ImatranMikkelinLahden

KouvolanLappeenrannan

SavonlinnanYlä-Pirkanmaan

JämsänKeuruun

Ålands skärgårdPieksämäenSisä-Savon

RovaniemenPorin

TampereenForssan

HelsinginJoensuun

Keski-KarjalanHämeenlinnan

KuopionKajaaninLoviisan

Koillis-SavonKoko maa

Kehys-KainuunYlä-Savon

Itä-LapinJyväskylän

SalonÄänekosken

Kemi-TornionRaaseporin

LoimaanLounais-Pirkanmaan

Vakka-SuomenVaasan

Saarijärven-ViitasaarenPohjois-Satakunnan

OulunPohjois-Lapin

Etelä-PirkanmaanLuoteis-Pirkanmaan

RaumanRiihimäen

Tunturi-LapinSuupohjan

TorniolaaksonÅboland-Turunmaan

Haapaveden-SiikalatvanNivala-Haapajärven

SeinäjoenOulunkaaren

KuusiokuntienRaahenPorvoon

SydösterbottenYlivieskan

KoillismaanKokkolan

JärviseudunKyrönmaan

JakobstadsregionenKaustisen

Ålands landsbygd

0% 20% 40% 60% 80% 100%

Osuus asuntokunnista

1 henkilö 2 henkilöä 3 henkilöä 4+ henkilöä

51

Kuva 3.9. Ahtaasti asuvat asuntokunnat seutukunnittain 2011.


12,711,7

11,110,610,6

10,510,2

10,110,110,110,1

1010

9,99,9

9,79,7

9,59,5

9,49,39,3

9,29,2

9,19,19,1

98,98,98,98,9

8,88,88,8

8,78,7

8,68,6

8,58,5

8,48,4

8,38,3

8,18,18,18,1

888

7,97,8

7,77,77,7

7,67,5

7,47,47,4

7,37,3

7,17,17,1

76,86,8

6,5

OulunkaarenNivala-Haapajärven

Haapaveden-SiikalatvanYlivieskan

Koillis-SavonJärviseudun

KaustisenTunturi-Lapin

HelsinginJakobstadsregionen

KyrönmaanSaarijärven-Viitasaaren

RaahenKuusiokuntien

PorvoonRiihimäen

Pohjois-LapinKeski-Karjalan

LoimaanLounais-Pirkanmaan

ÄänekoskenKoillismaan

Ålands landsbygdRaaseporinYlä-SavonJoensuun

Luoteis-PirkanmaanKokkolan

Pohjois-SatakunnanSuupohjanKoko maa

JyväskylänÅboland-Turunmaan

OulunRovaniemen

Ålands skärgårdForssan

Pielisen KarjalanTampereen

LoviisanEtelä-Pirkanmaan

Kemi-TornionHämeenlinnan

VaasanSalon

SydösterbottenKeuruun

Ylä-PirkanmaanTurun

JämsänSisä-Savon

JoutsanSeinäjoenKajaanin

TorniolaaksonKuopion

Kotka-HaminanLahden

PorinSavonlinnan

RaumanMikkelin

VarkaudenVakka-Suomen

PieksämäenKehys-Kainuun

Itä-LapinImatran

LappeenrannanKouvolan

Mariehamns stad

0 2 4 6 8 10 12 14

Osuus asuntokunnista (%)

Ahtaasti asuvat asuntokunnat seutukunnittain 2011

Normi 4: enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun

52

Kuva 3.10. Asuntokunnat talotyypin mukaan seutukunnittain 2011.

Ålands landsbygdÅlands skärgård

KaustisenTorniolaakson

JärviseudunTunturi-Lapin

KyrönmaanSydösterbotten

OulunkaarenSuupohjan

Haapaveden-SiikalatvanNivala-Haapajärven

Åboland-TurunmaanKuusiokuntienKoillis-Savon

Pohjois-SatakunnanLoimaan

YlivieskanJakobstadsregionen

Pohjois-LapinSaarijärven-Viitasaaren

Luoteis-PirkanmaanItä-Lapin

Lounais-PirkanmaanKeski-KarjalanKehys-Kainuun

RaahenLoviisanJoutsan

Sisä-SavonKoillismaan

SeinäjoenKokkolan

Vakka-SuomenYlä-Savon

Pielisen KarjalanRaaseporin

ÄänekoskenImatran

RaumanYlä-Pirkanmaan

JämsänSalon

PorvoonPieksämäen

ForssanPorin

Kemi-TornionKeuruun

Etelä-PirkanmaanKouvolan

SavonlinnanRiihimäenJoensuun

MikkelinKajaanin

VarkaudenLappeenrannanHämeenlinnan

Kotka-HaminanVaasan

RovaniemenKoko maa

OulunMariehamns stad

LahdenJyväskylänTampereen

KuopionTurun

Helsingin

0% 20% 40% 60% 80% 100%

Osuus asuntokunnista

Erillinen pientalo Rivi- tai ketjutalo Asuinkerrostalo Muu rakennus

Asuntokunnat talotyypin mukaan seutukunnittain 2011


53

Kesämökit

Suomessa oli vuoden 2011 lopussa 492 700 kesämökkiä. Eniten niitä oli Varsinais-Suomessa, Etelä-Savossa ja Pirkanmaalla, kussakin yli 45 000. Etelä-Savossa mökkejä oli myös asukaslukuun suhteutettuna runsaimmin, 302 kappaletta tuhatta asukasta kohti. Uudellamaalla kesämökkejä oli asu-kaslukuun nähden vähiten.

Tampereen seutukunnassa mökkien lukumäärä oli seutukuntien suurin, lähes 26 200 kappaletta. Asukaslukuun suhteutettuna mökkejä oli kuitenkin eniten Ålands skärgårdin seutukunnassa.

Uusia vapaa-ajan asuinrakennuksia valmistui vuonna 2011 yhteensä 3 646 kappaletta, mikä on lähes saman verran kuin vuotta aiemmin. Eniten uusia vapaa-ajanrakennuksia valmistui Etelä-Savoon.

Kuva 3.11. Kesämökkien lukumäärä maakunnittain 2011.

Kuva 3.12. Valmistuneet vapaa-ajan asuinrakennukset maakunnittain

2010–2011.

48 58846 368

45 68041 337

35 53831 088

30 27329 742

23 85121 823

21 35921 118

20 79219 832

18 31813 901

13 2176 034

3 854

Varsinais-SuomiEtelä-SavoPirkanmaa

UusimaaKeski-SuomiPohjois-Savo

LappiPohjois-Pohjanmaa

Pohjois-KarjalaPäijät-HämeEtelä-Karjala

PohjanmaaKanta-Häme


KainuuEtelä-Pohjanmaa

AhvenanmaaKeski-Pohjanmaa

0 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000 60 000

Mökkejä, kpl

Kesämökkien lukumäärä maakunnittain 2011


Etelä-SavoLappi


Keski-SuomiPirkanmaa

UusimaaPohjois-SavoPäijät-HämeEtelä-Karjala

Pohjois-KarjalaPohjanmaa

KainuuSatakunta

Kanta-HämeKymenlaakso

Etelä-PohjanmaaKeski-Pohjanmaa

Ahvenanmaa

0 100 200 300 400 500

Valmistuneita vapaa-ajan asuinrakennuksia, kpl

2011

2010

Valmistuneet vapaa-ajan asuinrakennukset maakunnittain 2010–2011


54

Kuva 3.13. Kesämökit seutukunnittain 2011.

Kuva 3.14. Kesämökit maakunnittain 2011.

Kesämökit seutukunnittain 2011

Mökkejä/1 000 asukasta


6 - 90

91 - 150

151 - 280

281 - 861

Maakuntaraja

302213

171165

160144

130125

119118

108104

10193

9188

7568

5627

Etelä-SavoAhvenanmaa

KainuuLappi

Etelä-KarjalaPohjois-Karjala

Keski-SuomiPohjois-SavoKanta-HämePohjanmaa

Päijät-HämeVarsinais-Suomi

KymenlaaksoPirkanmaaKoko maaSatakunta

Pohjois-PohjanmaaEtelä-PohjanmaaKeski-Pohjanmaa

Uusimaa

0 50 100 150 200 250 300 350

Mökkejä/1 000 asukasta

Kesämökit maakunnittain 2011


55

Rakentaminen

Asuntotuotanto oli voimakkaimmillaan 1990-luvun alkupuolella (tarkastelu-jakso 1990–2012). Asuntoja valmistui enimmillään 65 400 kappaletta vuon-na 1990, mutta 2000-luvulla asuntoja on valmistunut keskimäärin alle puolet tästä määrästä. Viimeisimmän tiedon mukaan asuntoja valmistui 31 200 kappaletta vuonna 2012 (ennakkotieto).

Asukaslukuun suhteutettuna asuntotuotanto oli vilkkainta Oulun seutukun-nassa ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa vuonna 2011. Suhteellisesti vä-hiten asuntoja valmistui Torniolaakson ja Itä-Lapin seutukuntiin sekä Kai-nuun maakuntaan. Koko maassa valmistuneista asunnoista hieman yli puolet valmistui asuinkerrostaloihin. Uudellamaalla asuinkerrostalojen osuus asun-totuotannosta oli suurin, 66 %, ja Etelä-Pohjanmaalla pienin, 16 %.

Valmistuneet rakennukset sisältävät sekä uudet rakennukset että rakennusten laajennukset. Vuonna 2011 rakennuksia valmistui asukaslukuun nähden eni-ten Ålands skärgårdin ja vähiten Helsingin seutukuntiin. Maakunnista ra-kennuksia valmistui suhteellisesti eniten Etelä-Savoon ja Ahvenanmaalle ja vähiten Uudellemaalle.

Kuva 3.15. Valmistuneet asunnot neljännesvuosittain koko maassa

1990–2012.

Kuva 3.16. Asuntotuotanto ja myönnetyt rakennusluvat asunnoille

koko maassa 1990–2012.

Valmistuneet asunnot neljännesvuosittain koko maassa 1990–2012*

*ennakkotietoLähde: Tilastokeskus

��

��

0

5 000

10 000

15 000

20 000Asunnot, kpl

Vuosi / neljännes

*ennakkotietoLähde: Tilastokeskus

1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012

0

10 000

20 000

30 000

40 000

50 000

60 000

70 000Kpl

Valmistuneet asunnot

Myönnetyt rakennusluvat asunnoille

Asuntotuotanto ja myönnetyt rakennusluvat asunnoille koko maassa 1990–2012*

56

Kuva 3.17. Asuntotuotanto talotyypin mukaan seutukunnittain 2011.

Vuoden 2012 alueajatLähde: Tilastokeskus

4

3,5

3,4

3,1

2,9

2,4

2,42,2

1,81,8

1,51,4

1,3

0,70,4

10,4

7,9

7,6

6,6

66

5,9

5,4

4,84,7

4,7

4,24,2

4,1

3,9

3,93,8

3,7

3,6

3,4

3,23,2

3,1

3

2,6

2,52,4

2,12

1

8,88,2

8,1

7,9

7,57,2

7

6,2

6

5,95,6

5,2

4,7

4,64,64,6

4,3

4

3,8

3,6

3,4

3,4

3

2,62,5

2,4

OulunJoutsan

TampereenRovaniemen

KokkolanJyväskylän

KuopionÅlands landsbygd

HelsinginSeinäjoenJoensuun

Tunturi-LapinYlivieskan

RaahenLahden

TurunKoko maa

Sisä-SavonVaasan

LappeenrannanMariehamns stad

RaumanMikkelinPorvoon

SalonPohjois-Lapin

Ålands skärgårdÅboland-Turunmaan

OulunkaarenHämeenlinnan

KyrönmaanSuupohjan

KoillismaanKajaaninLoimaan

Kemi-TornionRiihimäen

ÄänekoskenKoillis-Savon

SydösterbottenKaustisen

Saarijärven-ViitasaarenKotka-Haminan

JakobstadsregionenLoviisan

KouvolanHaapaveden-Siikalatvan

Nivala-HaapajärvenPorin

ForssanKeuruun

Etelä-PirkanmaanPohjois-SatakunnanLuoteis-PirkanmaanLounais-Pirkanmaan

RaaseporinSavonlinnan

JämsänYlä-Savon

JärviseudunKuusiokuntien

Pielisen KarjalanImatran

VarkaudenYlä-Pirkanmaan

Keski-KarjalanPieksämäen

Vakka-SuomenKehys-Kainuun

Itä-LapinTorniolaakson

0 2 4 6 8 10 12

Valmistuneet asunnot/1 000 asukasta

Pien- ja rivitalot Asuinkerrostalot Muut rakennukset

Asuntotuotanto talotyypin mukaan seutukunnittain 2011

57

Kuva 3.18. Valmistuneet rakennukset seutukunnittain 2011.

Kuva 3.19. Valmistuneet rakennukset maakunnittain 2011.

Valmistuneet rakennuksetseutukunnittain 2011

Valmistuneet rakennukset/1 000 asukasta


3,7 - 9,0

9,1 - 11,0

11,1 - 16,0

16,1 - 39,2

Maakuntaraja

Sisältää uudet rakennukset ja rakennusten laajennukset

1816,1

14,912,3

11,811,7

11,611,411,411,5

119,6

9,28,7

8,57,77,6

7,47,3

4,2

Etelä-SavoAhvenanmaa

Keski-PohjanmaaLappi

Keski-SuomiPohjois-Karjala

PohjanmaaKainuu

Etelä-PohjanmaaEtelä-Karjala


Varsinais-SuomiSatakuntaKoko maa

KymenlaaksoPäijät-Häme


Uusimaa

0 5 10 15 20

Valmistuneet rakennukset/1 000 asukasta

Uudet rakennukset Laajennukset

Valmistuneet rakennukset maakunnittain 2011


58

Kuva 3.20. Asuntotuotanto talotyypin mukaan maakunnittain 2011.

Kuva 3.21. Rakentamisen liikevaihto maakunnittain 2011.

Rakentamisen liikevaihdon osuus koko yrityssektorin liikevaihdosta oli ko-ko maassa 6,8 % vuonna 2011. Talonrakentamisen osuus oli 3,1 % ja eri-koistuneen rakennustoiminnan osuus oli 2,9 %. Maakunnista Kainuussa, Etelä-Savossa ja Pohjois-Pohjanmaalla rakentamisen liikevaihdon osuus oli yli 10 % koko yrityssektorista. Uudellamaalla ja Pohjanmaalla osuus oli maakuntien pienin, hieman yli 5 %.

Rakentamisen osuus kaikista työpaikoista oli suurin Joutsan (11,5 %) seutu-kunnassa ja pienin Mariehamns stadin (3,9 %) seutukunnassa vuonna 2010. Koko maassa vastaava osuus oli 6,5 %. Rakennusala on hyvin miesvaltai-nen, sillä vain 8,5 % alan työllisistä oli naisia. Rakentaminen työllisti yh-teensä 151 000 henkilöä vuoden 2010 lopussa.

8

6,9

5,4

4,6

3,5

3

7

6,96,4

6,26

5,95,6

5,25,2

5,1

4,23,9

3,43,3



Keski-SuomiAhvenanmaaPäijät-Häme

Koko maaEtelä-Pohjanmaa

Pohjois-KarjalaVarsinais-Suomi

Pohjois-SavoLappi

PohjanmaaEtelä-KarjalaKanta-Häme


Etelä-SavoKainuu

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9

Pien- ja rivitalot Asuinkerrostalot Muut rakennukset

Asuntotuotanto talotyypin mukaan maakunnittain 2011


Valmistuneet asunnot/1 000 asukasta

Rakentamisen liikevaihto maakunnittain 2011

TOL 2008 toimiala FVuoden 2012 aluerajatLähde: Tilastokeskus

10,910,4

10,39,7

9,69,5

9,38,58,58,5

7,97,67,6

7,17

6,86,7

6,45,3

5,2

KainuuEtelä-Savo

Pohjois-PohjanmaaPohjois-Karjala

Keski-SuomiPohjois-SavoPäijät-HämeKanta-Häme

KymenlaaksoPirkanmaa

Etelä-PohjanmaaEtelä-Karjala

Varsinais-SuomiLappi

AhvenanmaaKoko maaSatakunta

Keski-PohjanmaaPohjanmaa

Uusimaa

0 2 4 6 8 10 12

Talonrakentaminen Maa- ja vesirakentaminen Erikoistunut rakennustoiminta

Osuus koko yrityssektorin liikevaihdosta (%)

59

Kuva 3.22. Rakennusalan työpaikat sukupuolen mukaan seutukunnittain 2010.

11,510,8

9,49,4

98,6

8,588

7,97,8

7,77,67,67,6

7,57,47,4

7,37,37,3

7,27,17,1

777

6,96,96,96,96,96,96,9

6,86,86,86,8

6,76,7

6,66,56,5

6,46,36,36,3

6,26,1

65,95,

seutukunta- ja maakuntakatsaus 2013korj...pohjois-karjala pohjois-savo keski-suomi etelä-savo...

Documents