kansainvälinen etelä-pohjanmaa

Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa

Horisontti 2020

Interreg EuropeBaltic Sea Region

Luova Eurooppa

Kansalaisten Eurooppa

Maaseuturahasto

Rakennerahastot

Mistä rahaa kansainvälistymiseen

SISÄLTÖ

PÄÄKIRJOITUS

Pääkirjoitus

Kannustusta kansainvälistymiseen

Interreg-ohjelmien avaustilaisuudet menestyksiä

Kansainväliset verkostot ja Horisontti 2020 -ohjelma

Engage vauhditti tietoliikenneverkkojen kehittymistä

Pohjoismainen Green Care -yhteistyö

Seinäjoki houkuttelee kansainvälisiä investointeja

Älykäs ja erottuva Etelä-Pohjanmaa

Young Skills -osuuskuntamalli EU Design Days -tapahtumassa

WFEO on alueemme linkki Brysseliin

EU-tietokeskus palvelee ja tarjoaa tietoa

Jalasjärvi mukaan Kansalaisten Eurooppa -hankkeeseen

Yhteystiedot

2

3

4

5

6

8

10

11

12

13

14

15

16

MONEY, MONEY, MONEY - Itämeren alueen Interreg-

ohjelman rahoitus haettavissa

KANSAINVÄLINEN ETELÄ-POHJANMAAVuosittain ilmestyvä Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskuksen julkaisu

TOIMITUSRYHMÄ:Etelä-Pohjanmaan liiton kansainvälistymisen tehtäväalueen työntekijät Marjatta Eväsoja, Jaakko Hallila, Sanna Inkeri, Elina Koivisto

Etelä-Pohjanmaan liiton tiedottaja Hanne Rantala

[email protected]

TAITTO: I-print | plusPAINO: I-PrintISSN 2341-5789 (Painettu)ISSN 2341-5797 (Verkkojulkaisu)

Etelä-Pohjanmaan liitto 2014

Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa

Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa -lehden teema liittyy kansainväliseen rahoitukseen ja sen hake-

miseen eri ohjelmista. Raha kiinnostaa. Varsovassa marraskuun lopulla Itämeren alueen

Interreg-ohjelman avaustilaisuudessa kuultiin 2.12.2014 avautuneen ohjelman painopisteistä ja saatiin käytännön ohjeita hankkeiden suunnitteluun. Ohjelma rahoittaa inno-vaatioihin, ympäristöön ja liikenteeseen liittyviä hankkei-ta. Tästä ohjelmasta jaetaan lähes 250 miljoonan euron EU-rahoitus Itämeren alueen yhteistyöhankkeisiin.

Muista Interreg-ohjelmista mainittakoon myös Botnia-Atlantica ja ensi keväänä aukeava Interreg Europe -ohjelma. Rahoitusta on siis runsaasti tarjolla, mutta aktiivi-suutta ja hankeosaamista sekä hyvää yhteistyöverkostoa rahoituksen saaminen vaatii.

Etelä-Pohjanmaa on menestynyt hyvin edellisen Itämeren alueen ja Interreg Europe -ohjelman hankkeiden suhteen. Tavoite on saada aikaan hyödyllisiä hank-keita jatkossakin. Kansainvälisen rahoituksen saaminen maakuntaan on entistä tär-keämpää tällä ohjelmakaudella, kun rakennerahastovarojen määrä vähenee yli 30 prosenttia edellisestä kaudesta.

Jatkossa Itämeren alueen Interreg-ohjelmaan toivotaan entistä fokusoidumpia hankkeita ja tarkemmin määritelty-jä toimenpiteitä. Ohjelman hankkeissa kumppaneita tulee olla vähintään kolmesta maasta.

Uutta on kaksivaiheinen haku, jossa helmikuun alkuun mennessä jätetään ideapaperi, joiden perusteella vali-taan parhaimmat hankeaihiot toiseen vaiheeseen. Toinen vaihe järjestetään ke-sällä ja lopulliset päätökset saadaan syksyllä 2015. Kilpailu hankkeiden läpimenon osalta tulee olemaan kovaa.

Varsovan tilaisuuden yli 500 henkilön osallistujajoukossa oli runsaat 70 osal-listujaa Suomesta, ja kiinnostus ohjelmaa kohtaan oli suurta. Hankeideoita esi-teltiin ja kumppaneita haettiin verkostoitumistilaisuuksissa.

Alueeltamme Etelä-Pohjanmaan liiton lisäksi edustettuina olivat EPTEK ry ja Foodwest. Oli hienoa todeta, että hankeideamme kiinnostivat useita kump-paneita ja että maakunnassa on innostusta ja aktiivisuutta kansainvälisten hankkeiden valmisteluun liittyen.

Toinenkin ylpeyden aihe meillä eteläpohjalaisilla oli. Varsovan tilai-suus järjestettiin Puolan juutalaisuuden historian museossa, jonka suunnittelijana on toiminut Ilmajoelta lähtöisin oleva arkkitehti Rainer Mahlamäki. Kyseessä on todella upea rakennus ja vaikuttava museo. Suosittelen.

Marjatta EväsojaKansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja

"Maakunnassa on innostusta

hankkeiden valmisteluun."

Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa2

Etelä-Pohjanmaan liitossa kansainvälisty-miseen liittyvissä työtehtävissä työsken-telee neljä henkilöä. Tehtäväaluetta joh-taa kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja Marjatta Eväsoja. Lisäksi kv-tiimiin kuu-luvat kansainvälisten asioiden päällikkö Jaakko Hallila, projektipäällikkö Elina Koivisto sekä kansainvälisten asioiden as-sistentti Sanna Inkeri.

Tiimin yksi keskeisimmistä tehtävistä on tiedotus, jolla pyritään jakamaan tietoa kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuk-sista ja rahoitusohjelmista. EU-tietoa ja-kaa myös liiton tiloissa toimiva EU-tieto-keskus, joka kuuluu Euroopan komission Europe Direct -tiedotusverkostoon.

– Lisäksi työkenttäämme kuuluu muun muassa tilaisuuksien järjestämi-nen. Olemme esimerkiksi esitelleet kan-sainvälistymisen toimintaohjelmaa ja kv-hankerahoitusmahdollisuuksia seu-tukunnittaisissa tilaisuuksissa, Eväsoja kertoo.

Kokenut hankepartneri

Etelä-Pohjanmaan liitto toimii myös usei-den kansainvälisten hankkeiden osara-hoittajana tai partnerina.

– Joskus kv-hankkeisiin mukaan pääse-miseksi vaaditaan alueellinen kumppani, tai ainakin se helpottaa merkittävästi mu-kaan pääsyä, tarkentaa Eväsoja.

Liitto voi toimia lisäksi hanketoimi-joiden suosittelijana esimerkiksi kirjoit-tamalla suosituskirjeen. Hankehakijoita pyritään auttamaan myös jakamalla omia kokemuksia kansainvälisissä hankkeissa toimimisesta.

Liitosta on mahdollista saada myös kv-rahoitusneuvontaa. Apua annetaan hankeideoiden työstämiseen, sopivan ra-hoitusohjelman etsimiseen sekä hanke-hakemuksien laatimiseen.

Yhteistyöverkostoja ja ystävyyskuntia

– Tehtäviimme kuuluu myös kansain-välisten yhteistyöverkostojen luominen sekä niiden ylläpito. Lisäksi osallistum-me aktiivisesti kansainvälisten järjestöjen ja ystävyysalueiden toimintaan, Eväsoja selvittää.

Ystävyyskunnat näkyvät voimakkaasti liiton toiminnassa vuoden 2015 aikana, jolloin liitossa tullaan laatimaan selvitys kuntien ystävyyskuntien toiminnan tilas-ta. Tavoitteena on edistää liiton jäsenkun-tien ystävyyskuntatoimintaa ja luoda sille tavoitteellisempaa pohjaa.

TEKS

TI JA

KU

VA: H

AN

NE

RA

NTA

LA

Etelä-Pohjanmaan liitosta vauhtia kansainvälistymiseen

Etelä-Pohjanmaan liiton kansainvälistymistiimistä

löytyy monipuolisesti osaamista maakunnan

toimijoiden käyttöön. Kansainvälisille kentille mielivät hanketoimijat

voivat pyytää apua esimerkiksi hankeideoiden työstämiseen tai sopivan

rahoituskanavan etsimiseen.

KANNUSTUSTA KANSAINVÄLISTYMISEEN

Tiimin yhteystiedot löytyvät lehden takakannesta. EU-tietokeskusta esitellään tarkemmin sivulla 14.

Jaakko Hallila, Sanna Inkeri ja Elina Koivisto tekevät töitä maakunnan kansainvälistymisen eteen.

3Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa

Taustalla EU:n Itämeren alueen strategia. Entinen ohjelma-alue (Itämeren maat). 264 miljoonan euron EAKR -rahoitus. Partnereita täytyy olla vähintään kolmesta

maasta. Käytännössä kuitenkin enemmän kuin kolme maata tarvitaan mukaan.

Uudella ohjelmakaudella on kaksivaiheinen haku.

Edullista rahaa: viime ohjelmakaudella tukiprosentti oli 92,5 % sisältäen kansallisen vastinrahan.

Haetaan Itämeriohjelman sihteeristöltä Rostockista Saksasta.

Etelä-Pohjanmaan liiton kv-tiimiltä saa lisätietoja rahoituksesta.

Ohjelma rahoittaa kehityshankkeita seuraavista toimintalinjoista:

• innovointikyky (32 % rahoituksesta) • luonnonvarojen tehokas hallinta

(32 % rahoituksesta)• kestävä liikenne (25 % rahoituksesta) • institutionaalinen valmius makroalueelliseen

yhteistyöhön (5 % rahoituksesta) • loppuosa rahoituksesta tekniseen tukeen

(6 % rahoituksesta)

Eteläpohjalaiset tapasivat Varsovassa Kujawsko Pomorskien Interreg-hankkeista vastaavan Rafal Modrzewskin. Kuva: Jaakko Hallila

Itämeriohjelma (Baltic Sea Region Programme)

TEKS

TI H

AN

NE

RA

NTA

LA Elintarvikeasiat esillä VarsovassaInterreg Baltic Sea -ohjelman avaus-tilaisuus keräsi noin 500 osallistujaa marraskuun lopulla Varsovaan.Eteläpohjalaiset toimijat kartoittivat yh-teistyömahdollisuuksia muun muassa saksalaisen IGV -elintarvikeinstituutin Janos Petrusanin kanssa.

– Petrusan totesi saksalaisilla ole-van yhteneviä intressejä, ja hän oli kiinnostunut yhteistyöstä eteläpoh-jalaisen Foodwestin kanssa, kertoo kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja Marjatta Eväsoja.

Yhteisiä teemoja löytyi myös Puolan Kujawsko Pomorskien -alueen kanssa.

– Päätimme tutustua toistemme älykkään erikoistumisen RIS3 -strate-gioihin, ja pyrimme sitä kautta löytä-mään tarkemmat yhteistyöalat, Eväsoja selvittää.

Bolognassa kuultiin Interreg Europe -ohjelman muutoksista

Tuhat osallistujaa kerännyt Interreg Europe -ohjelman avausseminaari jär-jestettiin Bolognan kongressi- ja kult-tuurikeskuksessa Italiassa joulukuun

alussa. Tilaisuudessa esiteltiin muun muassa huhtikuussa 2015 aukeavan ohjelman prioriteetit sekä ohjelmaan tulleet muutokset.

– Jatkossa hankkeet muuttuvat kak-sivaiheisiksi. Ensimmäisessä vaihees-sa tehdään alueelliset toimintasuun-nitelmat, ja jatkohanketta voi hakea suunnitelmien monitoroimista var-ten, selvittää tilaisuuteen osallistunut Jaakko Hallila.

Ohjelman rajallisista resursseista johtuen toimenpiteiden toteutukseen voi saada rahoitusta ainoastaan harvi-naisissa erityistapauksissa, joista sovi-taan sihteeristön kanssa.

– Uutta on myös se, että ohjelmaan voivat nyt tulla mukaan myös voittoa tavoittelemattomat yritykset, kuten alueelliset kehittämisyhtiöt. Perinteisiä yrityksiä ei mukaan kuitenkaan hyväk-sytä, Hallila jatkaa.

Jatkossa partnereita pitää olla vä-hintään kolmesta maasta, ja pääpart-nerin on oltava julkinen taho. Alue-hallintoviranomaisten osallistumista hankkeisiin korostetaan siis entises-tään.

Interreg-ohjelmien avaustilaisuudet yleisömenestyksiä

Interreg Baltic Sea ja Interreg Europe -ohjelmien

avaustilaisuudet järjestettiin vuoden 2014 lopussa

Varsovassa ja Bolognassa. Tilaisuudet keräsivät runsaan osallistujajoukon ja tarjosivat

mukanaolijoille tuoreen tiedon lisäksi kullan arvoisia

verkostoitumistilaisuuksia.


Interreg-ohjelmien avaustilaisuudet yleisömenestyksiä

Kasvua ja kehitystäkansainvälisistä verkostoista ja Horisontti 2020 -puiteohjelmasta

TEKSTI PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ ANNA KORSBÄCK, ERIKOISSUUNNITTELIJA PIA OKSMAN, SEAMK

Hankkeiden toteuttaminen kansainvälisissä verkostois-sa on nykypäivää ja tulevai-suutta. Seinäjoen ammat-

tikorkeakoulun toteuttaman Hyppy maailmalle -hankkeen tavoitteena on innostaa eteläpohjalaisia korkeakou-lutoimijoita, kehitysorganisaatioita ja yrityksiä kansainvälistymään ja hyödyntämään kansainvälistä hanke-rahoitusta. Yksi hankkeen konkreet-tinen toimenpide on kehittää alueen toimijoille suunnattuja hankepalveluja kuten tiedonvälitystä, hankeideointia, hankepartnereiden etsimistä ja hanke-hakemusten laatimista.

Yksi merkittävimmistä kansainvä-listä rahoitusta myöntävistä ohjelmista on EU:n Horisontti 2020 -puiteoh-jelma, joka perustuu Eurooppa 2020 -strategiaan. Strategiassa määritellään tärkeimmät Eurooppaa lähivuosina kohtaavat haasteet, joihin etsitään ratkaisuja rahoittamalla pk-yritysten,

tutkimuslaitosten, yliopistojen ja esi-merkiksi kuntien tai sairaaloiden yhtei-siä tutkimus- ja innovaatiohankkeita. Pk-yrityksille on myös oma rahoitus-muotonsa, josta voi saada rahoitusta varsin nopeasti uusien ideoiden testaa-miseen.

Hyppy maailmalle -hanke levittää tie-toa Horisontti 2020 -ohjelmasta laajasti ympäri maakuntaa. Kesällä 2014 Seinä-joella järjestetty ERIAFF-konferenssi ko-kosi yhteen 130 ruokaketjun asiantunti-jaa ympäri Eurooppaa. Tilaisuus tarjosi erinomaiset puitteet verkostoitumiselle ja usean hankeidean syntymiselle. Syk-syn 2014 aikana on järjestetty H2020-infotilaisuuksia niin korkeakoulujen ja tutkimusorganisaatioiden asiantunti-joille kuin pk-yrityksille.

Toivotamme jatkossakin kaikki mu-kaan Horisontti 2020 -talkoisiin ja luomaan menestyvämpää Etelä-Poh-janmaata!

Rahoitusta voivat hakea pk-yritykset, yli- opistot, tutkimuslaitokset tai muut tutki-musta tekevät tai hyödyntävät organisaatiot tai ryhmät.

Tukea voidaan hakea huipputason tutki-mukseen, uusiin innovaatioihin ja teknologi-aan, tutkijaliikkuvuuteen ja infrastruktuuriin. Aiheet ja hakuajat löytyvät Horisontti 2020 -työohjelmasta.

Kokonaisbudjetti voi olla useita miljoonia euroja riippuen toimenpiteistä. Tukiprosentti on 70 % –100 %.

Hanke-ehdotukset lähetetään Euroopan komissioon sähköisen portaalin kautta.

Lisätietoja: EU:n tutkimus- ja innovaatio-ohjelmat EUTI on H2020 -ohjelman kansal-linen yhteystoimisto. Jokaisella Horisontti 2020 -ohjelman osiolla on oma kansallinen yhteyshenkilö, joka neuvoo sisältöön liitty-vissä kysymyksissä. Lisätietoja saa myös Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta, SeAMKista ja alueella toimivista yliopistoista.

Horisontti 2020 -ohjelma

Hanketta rahoittavat Etelä-Pohjanmaan liitto, Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), Seinäjoen ammatti-korkeakoulu, Seinäjoen kaupunki ja Etelä-Pohjanmaan korkeakoulusäätiö. Lisätietoja hankkeesta: hyppymaailmalle.blogspot.fi

Kuva: Inkeri Sormunen, SeAMK


ENGAGEvauhditti Etelä-Pohjanmaan tietoliikenneverkkojen kehittymistäEuroopan alueiden välinen yhteistyöohjelma, Interreg IVC -ohjelma, tarjosi yhteistyömahdollisuuksia alue- ja paikallistason viranomaisille ja toimijoille koko EU:n alueella vuosina 2007–2013. Rahoitusohjelman hankkeilla pyrittiin vaihtamaan parhaita kokemuksia sekä yhteisesti kehitettyjä toimintamalleja, jotka parantaisivat Eurooppalaisten alueiden kehittymistä ja tukisivat talouden uudistumista.

Hankepartnerit tutustumassa kuituverkon rakentamiseen Sloveniassa. Kuva: Maša Isakovič


TEKS

TI E

LIN

A K

OIV

ISTO Etelä-Pohjanmaan liitto toimi partnerina

ENGAGE Interreg IVC -osarahoitteises-sa kansainvälisessä projektissa, jonka tavoitteena oli pienentää maaseudun ja

kaupunkialueiden eroa ICT:n hyödyntämisessä. Hankkeen aikana pohdittiin osallistuville alueille kustannustehokkaita ja taloudellisesti järkeviä to-teutustapoja laajakaistasaatavuuden varmistami-seksi myös haja-asutusalueilla, mikä puolestaan edesauttaa alueiden elinvoimaisuutta.

Etelä-Pohjanmaalta hyviä käytäntöjä edustivat Suupohjan Seutuverkko Oy sekä verkko-osuus-kunta Kuuskaista, jotka ovat olleet edelläkävijöitä tietoliikenteen toteutuksessa kuntavetoisesti jo yli 10 vuoden ajan.

– Etelä-Pohjanmaan tietoliikenneverkot saa-vuttivat laajaa kansainvälistä huomiota ENGAGE-hankkeen puitteissa, ja vastaanotimme kahdeksan kansainvälistä delegaatiota asiantuntijaryhmää tutustumaan verkkojen rakentamiseen ja hyö-dyntämiseen vuoden 2013 aikana, Elina Koivisto Etelä-Pohjanmaan liitosta kertoo.

Kolmen vuoden yhteis-työn tuloksena ENGAGE-hankkeen kaikki kak-sitoista Eurooppalaista partneria ovat muodosta-neet tiiviin asiantuntijaverkoston, joka on ainut laatuaan koko Euroopassa. Verkosto kehittää maaseutumaisten alueiden tietoliikenneverkko-jen rakentumista, käyttöönottoa ja palveluiden tuottamista verkkoon.

Koiviston mukaan ENGAGE-hanke on loistava esimerkki siitä, miten pystyimme kehittymään alueena tietoliikenneverkkoasioissa kansainväli-sen verkoston ja hankkeen tuomien resurssien avulla.

– Laadimme myös useita suosituksia kansalli-sille päätöksentekijöille sekä Euroopan komissiol-le, auttaakseen alueita saavuttamaan tehokkaasti Digitaaliagendan 2020 tavoitteet. Hankkeen aikana luotujen uusien kontaktien kanssa suun-nittelemme parhaillaan jatkoa yhteistyöllemme, Koivisto iloitsee.

"Etelä-Pohjanmaan tietoliikenneverkot saavuttivat laajaa

kansainvälistä huomiota."

Interreg Europe -ohjelma kattaa EU-jäsenmaiden lisäksi Norjan ja Sveitsin. Ohjelman rahoitus on 359,3 miljoonaa.

Ohjelman tarkoituksena on parantaa aluepolitiikan ja -ohjelmien toimeenpanon tehokkuutta, erityisesti EU:n rakennerahastojen Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteeseen liittyen.

Ohjelmalla rahoitetaan alueiden välisiä yhteistyöhankkeita ja luodaan foorumeita hyvien käytänteiden vaihtoon jatkohankkeet alueellisten toimintaohjelmien toteuttamiseksi uudella ohjelmakaudella (hankkeiden kesto 3+2 vuotta).

Tukiprosentti julkisille toimijoille on 85 % ja yksityisille 75 %. Mahdollisesti myös TEM:n vastinrahaa tarjolla.

Rahoitusta haetaan ohjelman sihteeristöltä Ranskasta Lillestä.

Etelä-Pohjanmaan liiton kv-tiimiltä saa lisätietoa rahoituksesta.

Ohjelma rahoittaa kansainvälisiä kehityshankkeita seuraavista toimintalinjoista 1. Teknologia- ja innovaatiokehityksen vahvistaminen 2. Pk-yritysten kilpailukyvyn parantaminen 3. Vähähiiliseen talouteen siirtymisen tukeminen 4. Ympäristönsuojelu ja energiatehokkuus

Interreg Europe -ohjelma


TEKS

TI T

AR

MO

VU

OR

ENM

AA

, SED

U A

IKU

ISK

OU

LUTU

S Vihreää hoivaa

Yksi tätä palvelujärjestelmää täydentävä ja vaihtoehtoja tuova toimintatapa on Green Care – Vihreä Hoiva – Vihreä Voima. Green Care tarkoittaa hoivapalvelujen tuottamista luonto-, maaseutu- ja maatilaympäristössä.

Tässä toiminnassa oikeastaan ”ihminen auttaa itseään”, eli hän kokee erilaisten aktiviteettien kautta elämyksiä ja saa sekä fyysistä että henkistä vireyttä lisää – unohta-matta kuitenkaan ammatillista hoitosuun-nitelmiin perustuvaa terapiaa.

Suomessa toiminta hakee nyt jalansijaa sosiaali- ja terveysalan kentässä. Toisaalta se voidaan nähdä mielenkiintoisena uute-na yritys- ja palvelumuotona kehitettäessä maaseudun elinkeinotoimintaa.

Toiminta hakee jalansijaa

Green Care -toimintaa edistetään tällä het-kellä erilaisilla hankkeilla ympäri Suomea. Pohjoismaista Norja on pisimmällä Green Caren toteuttamisessa.

Etelä-Pohjanmaalla Green Care -työtä on tehty vuodesta 2010 lähtien lähinnä selvityshankkeilla. Näiden hankkeiden pe-rusteella muun muassa selvisi, että tarvit-semme vertailutietoa ja kokemuksia muis-

ta maista, ja katse suuntautui Ruotsiin ja Norjaan.

Näin syntyi Nordic Green Care, joka on kahden Leader-ryhmän, Liiveri ry:n ja Ries-ka-Leaderin, rahoittama yhteishanke. Hank-keen päätoimijat ovat Sedu Aikuiskoulutus ja Keski-Pohjanmaan Aikuiskoulutus.

Ruotsissa kumppanina toimii Hus-hållningssällskapet, jolla on koko Ruotsia kattava Green Care -kehittämisohjelma, ja Norjassa Trondheimissä sijaitseva Skjetlein videregående skole -oppilaitos sekä Fylkes-mannen i Sor-Trondelag, joka on valtion paikallisviranomainen. Trondheimin alue on yksi Norjan Green Care -toiminnan esi-merkkialueita.

Verkosto avaa mahdollisuuksia

Tämä sinänsä pieni kansainvälinen hanke on ollut menestys. Hankkeessa on saatettu yhteen sosiaali- ja terveyspalveluiden os-tajatahoja palveluntuottajien ja -tarjoajien kanssa sekä tuotu esiin Green Care -toi-minnan konkreettista vaikuttavuutta muun muassa yritysvierailuin kaikissa kolmessa maassa.

Vuorovaikutteinen keskusteluyhteys tar-peista, mahdollisuuksista ja vaatimuksista

Pohjoismaista Green Care -yhteistyötä


Tukea voi hakea maaseutualueiden ke-hittämis- ja investointihankkeisiin, jotka toteuttavat Leader-ryhmien paikallisia strategioita.

Hakijoina voivat olla julkisoikeudelliset yhteisöt sekä sellaiset yhteisöt, joiden toiminnan ensisijainen päämäärä ei ole voitontavoittelu.

Yritystukia voivat hakea mikro- ja pienyritykset.

Kansainvälisiin Leader-hankkeisiin tarvitaan ulkomainen Leader-ryhmä tai muu vastaava ryhmä kumppaniksi.

Tukea haetaan omasta Leader-ryhmästä. Prosessissa suositaan säh-köistä hakua Hyrrä-järjestelmän kautta. Tukihakujen aukeamisesta tiedotetaan myöhemmin.

Lisätietoja: Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmät: www.aisapari.net, kuudestaan.net, liiveri.net, suupohjankehittamisyhdistys.fi

Maaseuturahaston Leader-toiminta

Hyvinvointipalvelujen kysyntä kasvaa Suomessa koko ajan muun muassa ikärakenteen muutoksen ja eri kohderyhmille suunnattavien erityispalveluiden myötä. Julkisen sektorin mahdollisuudet vastata tähän yhä monipuolisempaan palvelutarpeeseen ovat rajoitetut, ja siksi on tärkeää luoda rinnalle vaihtoehtoisia palvelumuotoja, jotka täydentävät julkisen sektorin toimintaa.

on ollut suuri voimavara ja kaikkia osa-puolia hyödyttävää. Vajaan kahden vuoden hankkeen päättyessä vuoden 2014 lopus-sa on saatu aikaan Pohjoismainen Green Care -verkosto, jossa resurssit ja kehittä-mismahdollisuudet ovat moninkertaiset vain yhdessä maassa toteutettavaan hank-keeseen verrattuna.

Hanke on suuresti innoittanut meitä kaikkia jatkamaan yhteistyötä Green Care -toiminnan kehittämiseksi pohjoismaisella toimintamallilla. Tämä on niin yrittäjien, palvelun ostajien kuin kehittäjätahojenkin yhteinen tavoite uudella ohjelmakaudella.

Kuva: Tiina Paavola


TEKSTI SATU ALAPIHA

Etelä-Pohjanmaalle pyritään houkuttelemaan entistä ak-tiivisemmin kotimaisten yri-tysten lisäksi myös ulkomai-

sia investoijia ja yrityksiä. Tätä työtä on tehty Invest in Seinäjoki region ja Soft landing -hankkeissa.

Ensimmäisessä vaiheessa on ke-hitetty alueen toimijoiden yhteinen palvelumalli ja palvelupaketti kv-sijoit-tumisten tarpeeseen. Tarkoituksena on ollut varmistaa, että Seinäjoen alu-eelle sijoittuvat ulkomaiset yritykset ja investoijat saavat alueelle sijoittumista helpottavaa palvelua.

Toisessa vaiheessa on määritelty alu-een investointikohteita yhdessä alueen kuntien kanssa ja lisätty kuntien välis-tä yhteistyötä Invest in -toiminnassa. Näitä investointikohteita on kerätty yhteen muun muassa verkkosivustolle www.investmentsafari.fi sekä esitteiksi.

Kunnat voivat hyödyntää parhaaksi katsomallaan tavalla nettisivustoa, mes-sumateriaaleja ja myynnin tukimateri-

aaleja omia kohteitaan esitellessään. Kohteita on esitelty ulkomaisilla mes-

suilla, muun muassa Expo Real ja MI-PIM-messuilla Saksassa ja Ranskassa sekä erilaisissa tilaisuuksissa kotimaas-sa. Expo Real -messuilla Saksassa loka-kuussa 2013 Seinäjoki esittäytyi yhdes-sä Helsingin, Espoon, Lahden, Turun, Tampereen, Oulun ja Joensuun kanssa Suomi-osastolla. Messuilla järjestetty Seinäjoen vastaanotto sai myös kansain-välistä julkisuutta sosiaalisessa medias-sa Duudsoneiden show’n ansiosta.

Seinäjoen alue on saanut hankkei-den kautta myös erinomaista julkisuut-ta ulkomailla. Projekti sai kansainvä-listä näkyvyyttä muun muassa Puolan Koszalinin paikallismediassa sekä leh-dissä että televisiossa. Lisäksi Seinä-joen alueen Invest in -toimenpiteistä kirjoitettiin projektin aikana Euroopan maissa ilmestyvässä yritysjohdolle suunnatussa new European Economy -lehdessä sekä Financial Timesin fDi Intelligence -julkaisussa.

Seinäjoki houkutteleekansainvälisiä investointeja

Ohjelmakaudella 2014-2020 Etelä-Pohjanmaalla on käytettävissä alueellista EAKR-rahoitusta noin 24 milj.€ ja ESR-rahoitusta noin 13 milj. €. Lisäksi maakunnan han-ketoimijoiden on mahdollista hakea valtakunnallista rahoitusta.

Alueellista EAKR-rahoitusta myönnetään pk-yritysten kilpailuky-vyn parantamiseen sekä osaamisen ja innovoinnin kehittämiseen. Yritys-rahoitusta haetaan ELY-keskukselta. Osaamisrakenteiden ja innovaatio-toiminnan kehittämiseen liittyvissä hankkeissa, joissa hakijoina voivat tyypillisesti olla esimerkiksi korkea-koulut, toisen asteen oppilaitokset, elinkeinojen kehittämisyhtiöt ja kunnat, rahoitus myönnetään tapa-uksesta riippuen joko maakunnan liiton tai Tekesin kautta.

Alueelliset ESR-hankkeet voivat liittyä työllisyyteen ja työvoiman liikkuvuuteen, koulutukseen, ammat-titaitoon ja elinikäiseen oppimiseen tai sosiaaliseen osallisuuteen ja köyhyyden torjuntaan. Hakijana voi olla hankkeesta riippuen esimerkiksi koulutus- tai tutkimusorganisaatio, järjestö, kunta tai yritys. Rahoitusta haetaan ELY-keskukselta.

Hakuajat ja -ohjeet julkaistaan valtakunnallisella rakennerahastot.fi -sivustolla sekä rahoittajien netti-sivuilla. Rakennerahastosivustolta löytyy runsaasti tietoa esimerkiksi hankkeiden valintaperusteista, ha-kemusten käsittelystä ja alueellisen rahoituksen lisäksi valtakunnalli-sesta rahoituksesta.

Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma


TEKS

TI J

AR

I KO

LEH

MA

INEN Älykkään erikoistumisen tausta on laajassa yleiseurooppalai-

sessa kilpailukyky- ja koheesiopolitiikassa. Etelä-Pohjanmaan älykkään erikoistumisen strategian tavoitteena on edistää elinkeinoelämän uudistumista ja vastata tulevaisuuden osaa-mistarpeisiin valituilla elinkeinopainoaloilla. Kansainvälisillä kehittämiskumppanuuksilla on tässä työssä keskeinen rooli.

Etelä-Pohjanmaan elinkeinorakenne on monipuolinen ja sen vahvat toimialat muodostavat yhteenkietoutuneita, dy-naamisia kokonaisuuksia. Strategiassa esiin nostettu kes-tävien ruokajärjestelmien ja biotalouden uusien ratkaisujen kokonaisuus on tästä hyvä esimerkki.

Laajan painoalan sisältä voidaan yrittäjämäisesti tunnis-taa kapeampia fokusaloja, joiden erityispiirteinä ovat erityi-sen korkea osaaminen ja merkittävät kasvumahdollisuudet.

Etelä-Pohjanmaan älykkään erikoistumisen strategia korostaa sitä, että maakunnan yritys- ja innovaatiopalve-luiden ja maakunnan korkeakoulutoimintojen tulee kehittyä yhdessä elinkeinopainoalojen kanssa. Näin käytettävissä olevista resursseista saadaan paras teho irti myös jatkossa. Älykkäästi ja erottuvasti.

Etelä-Pohjanmaa: älykäs ja erottuva

Kestävät ruokajärjestelmät ja biotalouden uudet ratkaisutEtelä-Pohjanmaa haluaa olla aktiivisesti ratkaisemassa ruoka-alan ja nousevan biotalouden globaaleja haasteita.

Älykkäät ja energiatehokkaat järjestelmätEtelä-Pohjanmaa sitoutuu uudistamaan teollisuutta, rakentamista ja palvelusektoria älykkäämmäksi ja resurssitehokkaaksi.

Uudistuva palvelu- ja elämystuotantoEtelä-Pohjanmaa hyödyntää täysi- määräisesti kasvavan palvelu- ja elämystuotannon mahdollisuudet.

Älykäs erikoistuminen tarkoittaa alueiden taloudellista erilaistumista siten, että ne keskittyvät omien vahvuus- ja kasvualojensa edistämiseen

Seinäjoki houkutteleekansainvälisiä investointeja

Kansainvälisten investointien hou-kuttelu on pitkän tähtäimen perspek-tiiviä ja pitkäjänteisyyttä vaativaa työtä. Esimerkkinä pitkäjänteisyydestä on kii-nalaisten kanssa ensimmäisen kerran jo kuusi–seitsemän vuotta sitten aloitetut neuvottelut, jotka ovat konkretisoituneet toiminnaksi pikku hiljaa. Ensimmäise-nä toivottavasti useampien kiinalaisten joukosta Seinäjoella suunnitelmien mu-kaan syksyllä 2014 aloittaa toimintansa kiinalaisomistuksessa oleva tukku- ja vähittäismyyntiin keskittyvä yritys.

Hyväksi havaittu käytäntö on ollut alueen omien investoreiden kanssa teh-ty yhteistyö ulkomaisten investointien edistämiseksi. Aktiivisuus alueen mark-kinoinnissa, verkostoitumistilaisuuksi-en järjestäminen ja messuilta kontaktien ja liidien etsiminen ovat osoittautuneet hyödyllisiksi keinoiksi löytää työstettä-viä caseja.

Alueemme markkinointia Expo Real -messuilla.


TEKSTI HANNE RANTALA

ERRIN-verkosto eli European Regional Research and Inno-vation network järjesti kolman-nen kerran Design Days 2014

-tapahtuman Brysselissä 24.–26.9.2014, Microsoft Innovation Centerissä. Tapah-tuma kokoaa yhteen design-alan sidos-ryhmiä vaihtamaan kokemuksia sekä kuulemaan rahoitusmahdollisuuksista, hankkeista ja uusista suuntauksista.

Tämän vuoden teemoiksi oli valittu muotoilun tuoma taloudellinen lisäarvo sekä nuorten muotoilijoiden ja yritysten tukeminen.

Päivien aikana kuultiin alan johtavien asiantuntijoiden ja käytännön toimijoi-den esitelmiä. Esitelmissä ja pyöreän pöydän keskusteluissa pohdittiin muun muassa, miten muotoilun taloudellista arvoa voidaan mitata, miten vakuuttaa muut sektorit muotoilun tuomasta lisä-arvosta, mitkä ovat EU:n rahoittamien muotoiluhankkeiden tulokset, millaista politiikkaa tulevaisuudessa tarvitaan, millaisia hankkeita tulevaisuudessa ra-hoitetaan, kuinka nuoria muotoilijoita voidaan tukea, mitä co-design antaa Eu-roopalle ja millaista on tulevaisuuden muotoilu.

Etelä-Pohjanmaan liiton, SeAMKin ja Young Skills osuuskunnan yhteistyössä

laatima ehdotus ERRIN-verkostolle tee-masta ja workshopin sisällöstä hyväksyt-tiin mukaan tapahtumaan. Young Skills osuuskunnan toiminta oli tapahtumassa esimerkkinä nuorten muotoilijoiden yrittäjyyteen kannustamisesta.

Osuuskunta muodostuu Seinäjoen ammattikorkeakoulusta valmistuneista muotoilijoista. Osuuskunta toimii Ku-rikan Jurvassa, eteläpohjalaisen huone-kaluteollisuuden keskellä, Sellan ja Sei-näjoen ammattikorkeakoulun tiloissa.

Design Days -tapahtumassa oli viisi workshopia eri teemoilla. Etelä-Pohjan-maa/Young Skills teki yhteisen osaston ja workshopin Ruotsissa toimivan Lin-naeus-yliopiston kanssa teemalla Miten voidaan tukea nuorten muotoilijoiden kas-vamista yrittäjyyteen.

Workshopissa esiteltiin aluetta sekä SeAMKin ja Young Skillsin toimintaa sekä tuotiin esille yrittäjäksi kasvamisen prosesseja ja haasteita. Teemaa pohdit-tiin mentorin ja nuoren muotoilijan vuoropuheluna. Esimerkkeinä esiin nostettiin muun muassa muotoilijoiden yhteistyö Yrjö Kukkapuron, Tuula Falkin ja Artekin kanssa sekä nuorten muotoili-joiden kokeellinen tuotekehitys.

Workshopin vetäjänä oli professori Ju-hani Salovaara, Young Skills osuuskun-

taa edusti muotoilija Mikko Hannula ja moderaattorina toimi professori Magnus Silfverhielm Linnaeus yliopistosta. Etelä-Pohjanmaan workshop oli yksi tapahtu-man suosituimmista.

Päivillä olleet Etelä-Pohjanmaan lii-ton, SeAMK:n ja Young Skills osuus-kunnan edustajat olivat kaikki tyytyväi-siä tapahtuman antiin. Tapahtuma oli erinomainen verkostoitumistilaisuus, jossa luotiin suhteita moniin alan toimi-joihin Euroopassa.

Young Skills -osuuskuntamallia esiteltiin eurooppalaisille EU Design Days 2014 -tapahtumassa

TEKS

TI T

UIJ

A A

HO

LA

Uusi rahoitusohjelma, joka yhdistää nykyiset MEDIA-ohjelman, MEDIA Mundus -ohjelman sekä Kulttuuriohjelman.

Budjetti n. 1,46 mrd euroa Kulttuuriohjelman puolella tukea voi

hakea toimijoiden yhteisille EU-hankkeille, verkostoille, hyvien käytänteiden vaihtami-selle, kiertäville näyttelyille, konserteille sekä kirjallisuuden kääntämiselle.

MEDIA-ohjelmasta tukea voi hakea AV-teosten tuotannolle, markkinoinnille, levittämiselle, koulutukselle, digitoinnille.

Uutena laina- ja lainantakaus- instrumentti luovan sektorin ja kulttuurisektorin pk-yrityksille.

Luova Eurooppa

Etelä-Pohjanmaan workshop onnistui erinomaisesti. Työn touhussa workshopin vetäjä professori Juhani Salovaara (seisomassa), Marjatta Eväsoja Etelä-Pohjanmaan liitosta (ed. vas.), Vuokko Takala-Schreib SeAMK:sta (ed. oik.) ja Mikko Hannula Young Skills osuuskunnasta (ed. oik.). Kuva: Jaakko Purtanen

Eteläpohjalaiset jakoivat Design Days 2014 –tapahtuman osallistujille Young Skills osuuskunnan valmistamia puu-ukkoja. Kuva: Jaakko Purtanen


TEKSTI HANNE RANTALA

Johtaja Sanna Alaranta kertoo, että WFEO palvelee EU-asioissa kaik-kia alueidensa kansainvälisyydestä ja Euroopan unionista kiinnostu-

neita toimijoita. Tavoitteena on toimia suorana vaikutuskanavana Euroopan unionissa.

– WFEO seuraa ajankohtaista kes-kustelua Brysselin päässä ja kertoo, mitkä aiheet ovat pinnalla EU:ssa. Tällä tavoin kunnat saavat tietoa esi-merkiksi siitä, mihin aloitteisiin ja verkostoihin niiden olisi hyödyllistä tarttua ja liittyä EU-rahoituksen saan-timahdollisuuksien parantamiseksi, Alaranta selvittää.

WFEO:lla on alueiden verkosto-jen kautta hyvät yhteydet toimijoihin ympäri Eurooppaa, minkä johdosta se pystyy auttamaan kuntia luomaan yhteyksiä samojen aiheiden parissa työskenteleviin eurooppalaisiin kump-paneihin. Toisaalta WFEO pyrkii myös

vaikuttamaan siihen, että sen edusta-mille alueille tärkeät asiat saavat huo-miota EU:ssa.

– WFEO voi myös auttaa kansain-välistymisvalmiuksien kehittämisessä rakentamalla ryhmille tai vaikka yksit-täiselle henkilöllekin koulutuspäivien ohjelman Brysselissä, jonka aikana osallistujat kuulevat esimerkiksi rahoi-tushakuihin osallistumisen ehdoista ja hakemusten arvioinnista tapaamisissa komission ja toimeenpanovirastojen edustajien kanssa, vt. EU-asiantuntija Maria Oksa vinkkaa.

Keskeinen osa Länsi-Suomen Eu-rooppa-toimiston tarjoamaa hanke-toiminnan tukea on tiedotuspalvelu, jonka kautta toimijat saavat tietoa esi-merkiksi hakujen avautumisista ja ra-hoitusohjelmien työohjelmiin vaikut-tamisesta. WFEO on myös julkaissut verkkosivuillaan perustietoa eri rahoi-tusohjelmista.

WFEO on alueemme linkki Brysseliin

Konkreettista apua hankevalmisteluunKaikki hanketoimijat ovat tervetulleita ot-tamaan yhteyttä suoraan Länsi-Suomen Eurooppa-toimistoon, joka auttaa mie-lellään eteenpäin hankeideoiden kanssa. Hanketta suunnitteleva voi lähettää hankeideansa WFEO:lle, joka auttaa löy-tämään ideaan sopivan rahoitusohjelman.

WFEO kertoo, mistä ohjelmista rahoitusta voisi hakea, milloin rahoitusta on seuraavan kerran mahdollista hakea ja millä ehdoilla.

WFEO kommentoi myös tarvittaessa hankeideaa. Mikäli hanketoimijalla on erityisiä kysymyksiä, joihin ei löydy vasta-usta hakudokumenteista, WFEO voi olla yhteydessä komission tai muun ohjelmaa hallinnoivan viranomaisen virkamiehiin vastauksen saamiseksi.

Hankekumppaneita etsivän kan-nattaa lähettää partnerihakuilmoitus WFEO:lle, joka lähettää sen eteenpäin muille Brysselissä toimiville aluetoimis-toille. Hyödyllinen työväline partnereiden etsimiseen on myös ERRIN-verkoston partnerihakusivusto.

Kaikki WFEO:n edustamat toimijat voi-vat rekisteröityä ERRIN-verkoston sivuilla, minkä jälkeen myös oman partneriha-kuilmoistuksen jättäminen sivustolle on mahdollista. WFEO ei voi kirjoittaa han-kehakemuksia, mutta mahdollisuuksien mukaan lukee ja kommentoi kirjoitettuja hakemuksia ja auttaa erityisesti euroop-palaisen näkökulman tuomisessa esille.

WFEO:n toimistolla työskentelee tällä hetkellä kolme henkilöä: harjoittelija Janne Järvinen, johtaja Sanna Alaranta (kesk.) ja vt. EU-asiantuntija Maria Oksa. Kuva: Ulf Gringärds

Länsi-Suomen Eurooppa-toimisto (West Finland European Office, WFEO) on Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pohjanmaan ja Satakunnan maakunnan liittojen ylläpitämä yhteinen aluetoimisto Brysselissä. WFEO on EU-edunvalvontatoimisto, jonka toiminta aloitettiin jo Suomen liittymisvuonna 1995.


Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskus kuuluu Euroopan komission Europe Direct -tie-dotusverkostoon. Suomessa

Europe Direct -tiedotuspisteitä toimii tällä hetkellä yhteensä seitsemän, ja Eu-roopan laajuisesti yli 500.

Suomessa olevat muut pisteet sijait-sevat Haapajärvellä, Porissa, Turussa, Kuopiossa, Oulussa ja Kankaanpäässä. Tiedotuspisteeseen voi olla esimerkiksi yhteydessä, jos haluaa etsiä Europe Di-rect -verkoston kautta hankepartnereita.

– Verkoston kautta tiedotuspisteellä on yhteys ympäri Eurooppaa, erilaisiin kaupunkeihin ja alueisiin. Eteläpohja-laisille toimijoille on mahdollista etsiä hankepartnereita esimerkiksi yhdestä tietystä maasta, kertoo kv. asioiden as-sistentti Sanna Inkeri.

Useimpia tiedotuspisteitä ympäri Euroopan hoitavat alue- tai paikallis-viranomaiset tai erilaiset yhdistykset, joten verkoston jäsenet tuntevat alu-eensa yleensä hyvin ja voivat ohjata yhteydenottoja sopivien hankepart-nereiden suuntaan.

Maakunnan liitot isäntinä

Suomessa yhteensä viisi tiedotuspistet-tä seitsemästä toimii nykyisin maakun-nan liittojen alaisuudessa. Euroopan

komissio valitsi uudet tiedotuspisteet viiden vuoden toimikaudeksi avoimel-la kilpailulla vuonna 2012. Euroopan komissio myös tukee tiedotusverkostoa sekä tiedollisesti että taloudellisesti.

Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tieto-keskus tiedottaa unionin asioista sekä esimerkiksi erilaisista paikallisista tapahtumista. Tietokeskus julkaisee sähköistä uutiskirjettä ajankohtaisista unionin asioista ja liittymällä postitus-listalle saat uutiskirjeen noin joka toi-nen kuukausi.

Liittyä voit lähettämällä sähköpos-tia osoitteeseen [email protected]. EU-tietokeskus välittää tietoa myös sosiaalisessa mediassa. Tykkäämällä ”Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa” -sivustosta Facebookissa, saat ajankohtaisen tiedon suoraan uu-tisvirtaasi.

Ota yhteyttä kun haluat kysyä unio-nista, EU-rahoituksesta tai kansainväli-sestä hanketoiminnasta.

Yhteystiedot:Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskusKampusranta 9 C, 60101 Seinä[email protected]. 0400 241 813Facebookissa "Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa"

EU-tietokeskus palvelee:tarjolla tietoa Euroopan unionista

Kuva: Jussi Hietaniemi

TEKS

TI S

AN

NA

INK

ERI

EU-tietokeskus välittää tietoa

myös sosiaalisessa mediassa.


Kuva: Jussi Hietaniemi

Hakea voi paikalliset ja alueelliset viranomaiset ja niitä edustavat järjestöt (esim. kunnat, maakuntaliitot). Erilaiset järjestöt ja yhdistykset kuten esimerkiksi kulttuuri-, nuoriso-, liikunta-, ammatilliset järjestöt sekä koulutus- ja tutkimusjärjestöt.

Ohjelman yleiset tavoitteet: • Parannetaan kansalaisten tietämystä

Euroopan unionista, sen historiasta ja monimuotoisuudesta.

• Edistetään Euroopan kansalaisuutta ja parannetaan unionin tason kansalaisvaikuttamisen ja demokraattisen osallistumisen edellytyksiä.

Alaohjelmat: Eurooppalainen muistiperintö, kuntien välinen yhteistyö, kuntien verkostot, kansalaishankkeet

Budjetti vuosille 2014–2020 on 185 468 000 euroa.

Tuki yksikköhintojen eli ns. könttäsummien perusteella.

Mahdollista saada myös valmisteluun tukea.

Haetaan keskitetysti Koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanovirasto EACEA:sta. Ohjelmassa käytetään pelkästään sähköisiä hakulomakkeita.

Kansalaisten Eurooppa (Europe for Citizens)

TEKS

TI S

AN

NA

INK

ERI

Partnerit tulivat Italiasta, Ruot-sista, Kroatiasta, Espanjasta ja Suomesta. Jalasjärven kunta on ainoana osallistujana Suo-

mesta. Kaikki hankepartnerit ovat maa-seutumaisia kuntia, joita kuvaa ikäänty-vä väestö ja nuorten muuttaminen pois alueelta. Hankkeen päätavoite on nostaa osallistuvien kuntien houkuttelevuutta erityisesti nuorten keskuudessa.

Projektikunnat ovat kokoluokaltaan sa-mankaltaisia, ja koordinointikokouksessa korostui Jalasjärven kunnan markkinoin-tisihteeri Taru Patterin mielestä se, että meillä on paljon annettavaa projektipaik-kakunnille sekä myös opittavaa muun muassa tuotteistamisesta ja turismista.

Projektin odotetaan lisäävän tietoa tavoista, joilla Euroopassa maaseutu-maiset alueet lisäävät kilpailukykyään pystyäkseen paremmin markkinoimaan paikallisia voimavarojaan. Hankkeessa halutaan lisäksi kartuttaa nuorten maan-viljelijöiden ja muiden maaseudun yrit-täjien tietoja ja taitoja liittyen pienten pai-kallisten tuotteiden tuomaan lisäarvoon.

Jalasjärven kunnanjohtaja Juha Luu-kon mukaan, on tärkeää, että Jalasjärvi on mukana tällä tavalla kansainvälistymässä ja luomassa kansainvälistä verkostoa.

– Hankkeen kautta voimme nostaa esille sen, mitä meillä on annettavana, ja tarjota yrityksille mahdollisuuksia saada kontakteja ja tietoa projektiverkostolta, Luukko täsmentää.

Hankkeen aikana Jalasjärvellä jär-jestetään yksi hanketapaamisista sekä paikallisille toimijoille tarkoitettu semi-naari, johon kutsutaan valittuja hanke-partnereita kertomaan parhaista käytän-nöistä omasta kunnastaan.

REN-hanke rahoitetaan EU:n Kansa-laisten Eurooppa -ohjelman kuntien ver-kostot -alaohjelmasta. Kuntien verkostot -alaohjelmassa yhdistyvät monenlaiset laajasti kiinnostusta herättävään aihee-seen tai aiheisiin liittyvät toimet.

Kuntien verkostot -alaohjelma muo-dostaa perustan osallistuvien ystävyys-kuntien myöhemmille aloitteille ja toimille, jotka liittyvät käsiteltäviin kysy-myksiin tai muihin yhteisesti kiinnosta-viin kysymyksiin. Hankkeen pääpartneri: Borgo Val di Taro (IT)Muut partnerit: Pellegrino Parmense (IT), Camarinas (ES), Vila de Cruces (ES), Buzet (HR), Oprtalj (HR), Falköping (SE), Jalasjärvi (FI).

Hankepartnerit kokoontuivat Italian Borgotaroon käynnistääkseen yhteistyön. Kuva: Laura Avanzi

Rural Europe Network (REN) -hanke pyörähti käyntiin lokakuussa 2014 Italian Borgotarossa kahdeksan eri hankepartnerin voimin. Projekti on uuden ohjelmakauden 2014–2020 ensimmäisiä hankkeita Kansalaisten Eurooppa -ohjelmasta Etelä-Pohjanmaalla.

Jalasjärvi mukaan Kansalaisten Eurooppa -hankkeeseen


• Rahoitusneuvontaa ja apua hankehakemusten laatimiseen• Kansainvälistymistietoa ja -kokemuksia• Kansainvälistä yhteistyötä ja yhteistyöverkostoja • Uutiskirjeitä ja tiedotteita

Yhteystiedot:

Etelä-Pohjanmaan liiton kansainvälistymistiimi palveluksessasi

Marjatta Eväsoja kansainvälistymis- ja kulttuurijohtajapuh. 040 5296 046

Jaakko Hallila kansainvälisten asioiden päällikköpuh. 040 356 5630

Elina Koivisto projektipäällikköpuh. 040 736 2043

Sanna Inkeri kansainvälisten asioiden assistenttipuh. 0400 241 813

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected]

www.epliitto.fi

Löydät meidät myös Facebookista! Ota rohkeasti yhteyttä.

kansainvälinen etelä-pohjanmaa

Documents