pro etelä-pohjanmaa 2/2014
DESCRIPTION
Etelä-Pohjanmaan liiton sidosryhmälehtiTRANSCRIPT
Etelä-Pohjanmaa sai ensimmäisen liikennejärjestelmäsuunnitelman s.11
Liitolta kannustin kv-hankkeiden valmisteluun s.8
Impivaarasta eturiviin s.2
Positiivista anarkiaa maakunnan kehittämiseen s.4
2 2014
Kuusi vuotta sitten, toukokuussa 2008, ProEP:n pääkirjoitukseni otsikkona oli ”Kansainvälistetään Etelä-Pohjanmaata yhdessä”. Tällöin oli laadinnan alla maa-kuntamme ensimmäinen kansainvälistymisen toimintaohjelma. Se valmistui vuonna 2009.
Ohjelma pyrittiin tekemään selkeine tavoitteineen mahdollisimman käytän-nönläheiseksi. Kuten muissakin maakunnan liiton asiakirjoissa, työstämiseen osallistui kymmeniä toimijoita eri puolilta aluettamme. Toimenpide-ehdotuk-sia oli 70, ja kirjasta jaettiin yli 1 000 kappaletta.
Seurantaraportissa vuonna 2012 kiteytettiin siihenastiset tulokset seuraavas-ti: Etelä-Pohjanmaasta ei ole vielä tullut Suomen kansainvälisintä maakuntaa, mutta eteenpäin on menty monella osa-alueella. Merkittävästä etenemisestä huolimatta monen toimenpiteen todettiin kaipaavan yhä laajempaa toteutusta.
Viime syksynä liitossa alkoi kansainvälistymisen toimintaohjelman päivitys-työ. Neljä asiantuntijatyöryhmää on kokoustanut useita kertoja luoden uusia tavoitteita ja muokaten vanhoja. Samalla on varmistettu yhdensuuntaisuus muiden alueellisten strategioiden kanssa.
Päivitetty ohjelma käsitellään maakuntahallituksessa kesäkuulla.
Miltä Etelä-Pohjanmaa näyttää nyt kansainvälistymisen näkökulmasta?Useassa kansainvälistymistä käsittelevässä tapahtumassa olen muistuttanut, toki pilke silmäkulmassa, Etelä-Poh-
janmaan olevan maailman suomenkielisin maakunta. Tämä tosiasia ei ole miksikään muuttunut. Mutta se ei liioin tarkoita, etteikö alueemme kansainvälistymisessä olisi edistytty.
Muualta tulleita opiskelijoita, asiantuntijoita ja eri alojen ammattilaisia näkyy alueellamme yhä useammin. Etelä-pohjalaiset toimijat ovat nousseet esiin kansainvälisissä hankkeissa. Verkostomme ovat tiivistyneet, ja samalla maa-kunnan kehittämistyöhön on saatu useita miljoonia euroja lisää.
EU:n ohjelmakaudella 2014–2020 alueellisesti jaettavat hankerahat vähenevät merkittävästi edelliseen seitsenvuo-tiskauteen verrattuna. Uusien ideoiden vauhdittamiseksi ja samalla Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisen vahvista-miseksi on heitetty haaste kansainvälisen hankerahoituksen kolminkertaistamisesta.
Tavoite on vaativa, mutta ei mahdoton saavuttaa. Kilpailu näistä ”Brysselin rahoista” on kovaa. Olemme kuiten-kin jo viime vuosina osoittaneet, että maakuntamme ei ole mikään heittopussi areenoilla, joilla painitaan kansain-välisistä hankerahoista.
Lähivuosina onkin tärkeää, että eri kehittäjätahot yhdessä tukevat toisiaan ja mahdollistavat kv- osaamisen kasvat-tamisen omissa organisaatioissaan. Samalla on hyväksyttävä myös epäonnistuminen, sillä tyvestä puuhun noustaan. Hankehakemuksen hylätyksi tuleminen ei tarkoita ideoittemme huonommuutta, vaan yksinkertaisesti sitä, ettemme vielä olleet kyllin hyviä kisassa.
Parannettavaa riittää myös tänne tulleiden ulkomaalaisten osaamisten hyödyntämisessä. Kansainvälisille opiskelijoille ja puolisoille on löydettävä työ- ja harjoittelupaikkoja yrityksistä. Maahanmuuttajia on yhteisesti autettava pääsemään ”uuseteläpohjalaisiksi” – mikä ei luonnollisestikaan tarkoita, että heidän pitäisi ajatella kaikissa asioissa meidän tavallamme.
Toivottavasti myös pakolaiset kyetään yleismaailmallisen inhimillisyyden nimissä hyväksymään yhä paremmin osaksi yhteisöjämme. Kuntien nykyinen taloustilanne on vesittänyt hyviä aikomuksia, mutta aikojen parantuessa tämäkin kansainvälistymisen mahdollisuus kannattaa pitää mielessä.
Meistä itsestämme riippuu, nähdäänkö Etelä-Pohjanmaa luotaantyöntävänä pussinperänä vai aidosti kansainvä-listymisestä kiinnostuneena maakuntana.
Virkistävää kesää ja leppoisia lomapäiviä!
Asko Peltola, maakuntajohtaja
PÄÄKIRJOITUSWWW.EPLIITTO.FI
TEKIJÄT
PRO ETELÄ-POHJANMAA 2/2014Etelä-Pohjanmaan liiton tiedotuslehti
PÄÄTOIMITTAJA:Maakuntajohtaja Asko Peltolapuh. 0400 590 123
TOIMITUSSIHTEERI:Vs. tiedottaja Sonja Pitkäjärvipuh. 040 507 [email protected]
TAITTO: I-print | plusISSN 1796-0215
Impivaarasta eturiviin
2 2/2014
PÄÄKIRJOITUS
TapahtumakalenteriKesäkuu9.6. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Maakuntavaltuuston kokous10.–12.6. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .ERIAFF-konferenssi Seinäjoella11.6. . . . . . . Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristön kokous16.6. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Maakuntahallituksen kokous17.6. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Kulttuurilautakunnan kokous18.6. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Maakunnan yhteistyöryhmän kokous
Heinäkuu1.–3.7. . . Leadership and Governance for Sustainable Tourism
-kesäkoulu ja konferenssi Seinäjoella
Elokuu25.8. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Maakuntahallituksen kokous26.8. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Kulttuurilautakunnan kokous
Syyskuu22.9. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Maakuntahallituksen kokous30.9. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Kulttuurilautakunnan kokous
MaitohorsmamunakasRentun ruusuna tunnettu maitohorsma on paitsi Etelä-Pohjanmaan maakuntakukka myös herkullinen kesäruokien lisuke.
Huuhdo horsmat huolellisesti, hienonna ne ja laita kulhoon. Sekoita oliiviöljy, viinietikka, kuivattu rakuuna, suola sekä muskotti keskenään. Kaada seos mai-tohorsman päälle ja anna maustua noin puoli tuntia.
Hienonna sipulit ja valkosipuli. Kuullota ne öljyssä paistinpannulla. Lisää marinoitu maitohorsma ja anna muhia jonkin aikaa. Ota seos pannulta pois.
Riko munat kulhoon ja vatkaa niiden rakenne haarukalla rikki. Lorauta joukkoon vesi.
Kaada munaseos pannulle, anna hyytyä hetki ja levitä vihannesseos päälle. Kypsennä munakasta kannen alla miedolla lämmöllä noin 10 minuuttia.
Resepti: Maalla-lehti 4/2014
Etelä-Pohjanmaan liitto suosittelee tarjoamaan munakkaan salaatin ja raikkaan juoman kera.
Nauttikaa kesästä!
2 kourallista tuoretta maitohorsmaa
2 rkl oliiviöljyä
1 rkl punaviinietikkaa
1 tl kuivattua rakuunaa
hieman suolaa
hieman muskottia
2 varrellista sipulia
3 valkosipulinkynttä
öljyä
4 munaa
tilkka vettä
öljyä paistamiseen
32/2014
Positiivista anarkiaa maakunnan kehittämiseenUusi jakso aluekehittämisen historiassa sai vauhdikkaan startin, kun liki kolmesataa kiinnostunutta korvaparia kokoontui toukokuussa Seinäjoelle uuden EU-ohjelmakauden ajankohtaispäivään. Siinä missä aamu toi helpotusta toimijoiden tiedonjanoon napakoiden infopakettien muodossa, pistettiin iltapäivästä ajatukset vapaammin liikkeelle hakemalla uutta intoa kehittämiseen positiivisten esimerkkien kautta.
Päivän innostavimmasta puheenvuorosta vastasi Duudsoni HP Parviainen, joka toivoi maakunnan kehittäjiltä lisää heittäytymistä ja yhteistyökykyä. Positiivisen anarkian mukaan mikään ei ole mahdotonta, mutta myös epä-onnistumiselle on annettava mahdollisuus.
– Heittäytyminen on taitolaji, jota voi ope-tella. Pitää haastaa itsensä ja rohjeta heitellä hullultakin kuulostavia ideoita, sillä vain epä-mukavuusalueella voi kohdata jotain uutta, Parviainen painotti.
Yhteistyökuviot ulkomailla ovat saaneet Parviaisen huomaamaan suomalaisissa syväs-
Teksti ja kuva: Sonja Pitkäjärvi
Kaveriporukan hauskanpidosta bisneksen tehnyt Duudsoni HP Parviainen kutkutti yleisön nauruhermoja, mutta antoi maakunnan toimijoille myös paljon ajattelemisen aihetta.
4 2/2014
Rakennerahastojen ensimmäinen hankehaku on käynnistynyt. Vuonna 2014 Etelä-Pohjan-maalla on rahoitusta käytettävissä vajaa 4,5 miljoonaa euroa. Tästä 2,9 miljoonaa on Eu-roopan aluekehitysrahaston (EAKR) pottia, josta 60 prosenttia käytetään uutta tietoa ja osaamista tuottaviin ja hyödyntäviin hank-keisiin. Nyt haussa on Etelä-Pohjanmaan liiton EAKR-rahoitus ja ELY-keskuksen ESR-rahoitus. Yritys- ja Tekes-rahoituksen haut aukeavat myöhemmin.
– Käytännössä EAKR-rahoituksella on tar-koitus rahoittaa Etelä-Pohjanmaan korkeakou-lustrategian toimeenpanoa, eli maakunnan tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien toimintaa. Lisäksi tuetaan alueen elinkeino-elämää hyödyttävien oppimisympäristöjen kehittämistä, toteaa aluekehitysjohtaja Heli Seppelvirta Etelä-Pohjanmaan liitosta. •
Katso tarkemmat hakuohjeet: www.epliitto.fi.
Ohjelmakauden 2014–2020 ensimmäinen hankehaku on käynnistynyt
sä istuvan piirteen, josta olisi päästävä eroon. Täällä avun pyytämistä on totuttu pitämään heikkouden merkkinä, vaikka todellisuudessa neuvojen kysyminen voi auttaa löytämään uu-sia kumppaneita.
– Maakunnastakin pitäisi löytyä lisää yhdes-sä tekemisen meininkiä. Esimerkiksi matkailu-puolella meidän tulisi yhdistää voimat ja auttaa toinen toisiamme. Yhteistyötä tehdessä on myös tärkeää kunnioittaa muiden ajatuksia, sillä ei ole olemassa unelmia, jotka ovat vähäpätöi-sempiä kuin toiset, varsinkin jos niitä uskaltaa tavoitella. Kun hankkeet alkavat pyöriä, pitäkää siis into ja pilke silmäkulmassa ja muistakaa, että mikään ei ole mahdotonta.
Hyppy kohti uuttaMyös aluekehitysjohtaja Heli Seppelvirta pai-notti puheenvuorossaan, että tulevalla ohjelma-kaudella toimijoilta vaaditaan ajatusmaailman hienosäätöä. On uskallettava hypätä kohti uutta ja tuntematonta.
– Koska maakunnan aluekehitysvarat vä-henevät, ei hanke hankkeen perään voida enää kehittää samaa ideaa. Sen sijaan rahoituksen avulla on käynnistettävä toimintaa, joka jää elä-mään pysyväksi toimintatavaksi tai tuotteeksi hankkeen päättymisen jälkeen.
Seppelvirran mukaan rahastoja tullaan myös sovittamaan yhteen entistä tarkemmin. Päällek-käisiin toimenpiteisiin kun ei ole varaa. Yhteistä kaikille rahoituskanaville on kuitenkin se, että niistä jokainen kuuluttaa tuoreiden ajatusten ja yhteiskuvioiden perään. Seppelvirta toivookin tulevalla ohjelmakaudella syntyvien erilaisten toimintatapojen ja monipuolisten hankekump-panuuksien vievän loikan verran eteläpohjaista kehittämistyötä eteenpäin.
Kehittämisen pääteemat eivät muutuUusien ideoiden hakemisen ja hankkeiden tiukemman priorisoinnin lisäksi tulevaa oh-jelmakautta leimaa vähähiilisyyden vaatimus. Muuten kehittämisen pääteemat pysyvät ra-hoitusohjelmissa pitkälti samoina.
Erityisen positiivisena voidaan pitää sitä, että hyvin toimineen maaseutuohjelman varat säilyvät ennallaan ja rahaston hankkeita voi-daan toteuttaa entistä helpommilla ja väljem-millä ehdoilla. Myös kansainvälisten ohjelmien koko kasvaa, ja eteläpohjalaisten toivotaankin ohjaavan valtavista rahavirroista entistä suu-remman osuuden maakuntaan. Tarkemmat tiedot maakunnan tärkeimpien EU-ohjelmien askelmerkeistä löydät osoitteesta www.epliit-to.fi. •
52/2014
Parisen sataa eri-ikäistä kulinaristia saapui nautiskelemaan toukokuun lopulla järjestetyn Brunssi & Puoti -tapahtuman leppoisasta sunnuntaitunnelmasta. Tilaisuuden vetonaula-na toimi huippukokkien ideoima seisova pöytä, jonka ruo-kalajit oli valmistettu paikallisten tuottajien raaka-aineista.
Puhtaiden ja selkeiden makujen lisäksi ideaa brunssin ja puodin yhdistelmästä kiiteltiin. Aterian valmistuksessa käy-tetyt raaka-aineet olivat ostettavissa myyntipisteiden kautta kotiin. Myös brunssia varten kehitellyt reseptit paljastettiin kotikokkien iloksi.
Tapahtuma järjestettiin osana Etelä-Pohjanmaan liiton Deli & Design -hanketta, jonka tavoitteena on hakea nos-tetta paikallisille elintarvike-, muotoilu- ja käsityöalan yrityk-sille.
– Positiivisen palautteen ansiosta Brunssi & Puoti -tapah-tuma tullaan järjestämään syksyllä uudelleen jossain muu-alla päin Etelä-Pohjanmaata, hankkeen projektipäällikkö Kirsti Vuori lupaa. •
Brunssi & Puoti-tapahtuma
keräsi kiitostaTeksti: Sonja Pitkäjärvi Kuvat: Pekko Hokkanen
Maistuisiko paikallisesta ylämaankarjan lihasta valmistettu lapapaistipiiras kutunjuustosalaatilla, jonka kruunaa makea marjasmoothie tai vuohenmaitopannukakku? Lähiruokabrunssin herkullisiksi kiitellyt ruokalajit saattavat päätyä kesällä moneen juhlapöytään, sillä reseptit olivat kaikkien saatavilla. Mukaansa pystyi ostamaan myös ruoan valmistuksessa käytetyt raaka-aineet.
Ei kiitos lisäaineille! Pirjon pakarin lähileivät leivotaan perinteisillä resepteillä. Laadukkaiden elintarvikkeiden lisäksi Rytmikorjaamon Puodista löytyi kiinnostava kattaus paikallisten muotoilu- ja käsityöalan yrittäjien tuotteita.
6 2/2014
Strategian laadintaprosessista vastaavaan Vapaa Pudotus Oy:n Tiina Lindberg kokoaa yhteen ydinryhmän kirjaamia toimenpiteitä, jotka liittyvät uuden kulttuuristrategian painopistealueisiin.
– Tavoitteemme on, että uusi kulttuuristra-tegia on suunnannäyttäjä ja työväline koko maakunnan kulttuurin ja luovien alojen kehittämisessä sekä edunvalvonnassa. On hienoa, millaisella otteella maakunnassa on tartuttu mahdollisuuteen, ja lähdetty yh-dessä kehittämään uudistuvaa ja yhteistyötä rakentavaa, hyvinvoivaa kulttuurimaakuntaa, toteaa kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja Marjatta Eväsoja Etelä-Pohjanmaan liitosta.
Visiotyöpajasta ja nettikyselystä eväitä strategiaprosessiinMaakunnan kulttuuritoimijoiden verkos-toitumistilaisuus järjestettiin maaliskuussa. Tässä Visiotyöpajaksi nimetyssä tilaisuudessa työskenteli yhteensä 54 eri kulttuurialojen toimijaa ympäri maakuntaa.
Nettikysely toteutettiin huhti–toukokuun taitteessa. Kysely lähetettiin sähköpostin vä-lityksellä lähes viidellesadalle maakunnan kulttuuritoimijalle, luovan alan yrittäjälle ja päättäjälle. Kyselyssä arvioitiin maakunnan kulttuuripalvelujen nykytilaa sekä kartoitet-tiin missä kulttuurin kehittämistyössä on onnistuttu ja missä on vielä parannettava. Vastauksia saatiin kaikkiaan yli sata, mikä ylitti tavoitteen.
Ydinryhmä valmisteluprosessin työrukkasena
Strategian valmistelua varten koottiin eri seutukuntia ja kulttuurin toimialoja edustava ydinryhmä, joka toimii valmisteluprosessissa työrukkasena. Sen jäseniä ovat Ulla Akon-niemi, Pirjo Ala-Fossi, Irmeli Jussila, Leena Kråknäs, Arja Kortesluoma/Sanna Jylli-lä, Maria Lampinen, Timo Suutari/Aapo Jumppanen, Mika Virkkala, Teppo Ylitalo ja Ilmari Ylä-Autio, sekä liiton kulttuurin tehtäväalueen henkilökunta eli Marjatta Eväsoja, Tuija Ahola ja Sirkku Rinnekari.
Seuraavat askeleet Seuraavaksi vuorossa on strategian visuali-sointi- ja kirjoitusprosessi, jonka jälkeen luon-nos lähtee lausunnoille ja kuntakierrokselle. Ydinryhmä, liiton kulttuurilautakunta ja kult-tuurin kehittämisen tehtäväalue ovat aktiivi-sesti mukana prosessin joka vaiheessa. Etelä-Pohjanmaan uusi kulttuuristrategia vuosille 2014–2020 valmistuu ja esitellään syksyllä. •
Etelä-Pohjanmaan uuden kulttuuristrategian valmistelu
hyvässä vauhdissaInnostava. Tulevaisuusorientoitunut. Maakunnan aidosti mukaan ottava. Rohkea. Tässä muutama esimerkki siitä, miten eri toimijat ovat kuvanneet sitä, miltä Etelä-Pohjanmaan uuden kulttuuristrategian 2014–2020 valmisteluprosessi on tuntunut.
Teksti ja kuva: Sirkku Rinnekari
Näpertelytaidot joutuivat koetukselle ruoan muotoilupajassa, kun ravintola-alan opettajana työskentelevän Anne Malisen opastuksella vihanneksista tehtiin taidetta.
Päivän pari sataa ruokailijaa pitivät kokit kiireisinä. Pitopöydän antimien valmistamisesta vastasivat Rytmikorjaamon Café Jakarin henkilökunta yhteistyössä Juurella-ravintolan keittiömestarin Jani Unkerin kanssa.
72/2014
Kansainvä
linen
Etelä-Pohjanmaa
Liitolta kannustin kv-hankkeiden valmisteluun
Etelä-Pohjanmaan liitolta voi jatkossa hakea rahoitusta kansainvälisten hankkeiden valmisteluun. Näin toimimalla halutaan kannustaa alueen toimijoita hyödyntämään kansainvälisiä rahoituskanavia entistä tehokkaammin.
Tavoitteena on kolminkertaistaa EU:n ja maakunnan välinen suora rahavirta ohjelmakaudella 2014–2020.
Teksti: Sonja Pitkäjärvi
– Alueellisten rakennerahastovarojen vähene-misen myötä on entistä tärkeämpää, että ra-hoitusta alueen kehittämisideoille haetaan suo-raan Brysselistä. Kilpailu kansainvälisillä kentillä on kuitenkin kovaa ja hankehakemusten teko työlästä. Tästä syystä liitto näkee tarpeellisena tukea paikallisia toimijoita resursseja vievässä valmistelutyössä, kertoo aluekehitysjohtaja Heli Seppelvirta.
Sopivia rahoituskanavia kymmeniä Positiivisena muutoksena voidaan pitää sitä, että tulevalla ohjelmakaudella kansainväliset rahoitusohjelmat kasvavat entisestään, ja myös yrityksiä toivotaan mukaan kansainvälisiin hankkeisiin. Ohjelmista kymmenet soveltuvat erinomaisesti maakunnan kehittämistarpeisiin.
– Esimerkkeinä mainittakoon Interreg Euro-pe, Botnia Atlantica, Erasmus+, Horisontti 2020 sekä Itämeri- ja Luova Eurooppa-ohjelmat. Vaihtoehtoja kyllä löytyy ja rahavirrat ovat val-tavat, painottaa kansainvälistymis- ja kulttuuri-johtaja Marjatta Eväsoja.
Verkostoituminen tärkeääEtelä-Pohjanmaan liiton asiantuntijat kommen-toivat kansainvälisiä hankeaihioita mielellään ja auttavat hakijoita sopivan rahoituskanavan etsimisessä. Liiton varsinaiseksi ydinosaamis-alueeksi on muodostunut Interreg-ohjelmat, joiden kautta rahoitusta on saatu yhdeksälle projektille kuluneella ohjelmakaudella. Koke-mus on osoittanut, että kun hankevalmistelus-sa panostaa tiettyihin asioihin, onnistumisen mahdollisuus kasvaa.
– On oltava aktiivinen ja löydettävä hyviä yhteistyökumppaneita useasta maasta. Kan-sainvälistä hanketta ei voi rakentaa pelkästään omista tarpeista käsin, vaan sen on palveltava kaikkia osallistujia. Lisäksi hankesuunnitelman teko vaatii perehtymistä, jotta rahoitusohjel-masta löytyisi hankkeen mentävä aukko, kan-sainvälisten hankkeiden päällikkö Jaakko Hal-lilla arvioi. •
Kansainvälisten hankkeiden valmistelurahaa:
• myönnetään maakunnallisesti merkittävien kehittämishankkeiden valmisteluun, joilla tähdätään rahoi-tuksen saantiin esimerkiksi Itämeri-, Interreg Europe -, Botnia Atlantica - tai Horisontti 2020 -ohjelmista.
• Rahoitusta voi hakea hanketta koh-den enintään 15 000 euroa. Tukea maksetaan 50 % hyväksyttävistä kustannuksista.
• Rahoituksen saaminen edellyttää teknisesti ohjelman kriteerit täyttä-vän hakemuksen jättämistä kansain-väliseen rahoitusohjelmaan.
• Rahaa ei käytetä partnerien hake-miseen, vaan ulkomaalaisten kump-paneiden on oltava sitoutuneita hankkeeseen jo valmistelurahaa haettaessa.
Lisätietoja:Heli Seppelvirta, puh. 040 529 4638 tai [email protected] Kirsi Pajula, puh. 050 338 1905 tai [email protected] Sanna Puumala 040 509 4420 tai [email protected]
8 2/2014
Suomessa ja Seinäjoella järjestetään 1.–3. heinäkuu-ta ensimmäistä kertaa kestävän matkailun kansain-välinen kesäkoulu ja konferenssi. Summer School on FEST-järjestön (Foundation for European Sustainab-le Tourism) vuosittain järjestämä tapahtuma, joka pyrkii jakamaan parhaita käytäntöjä ja tuomaan yhteen kestävään turismiin liittyviä projekteja, päät-täjiä, tutkijoita ja yrittäjiä. Seinäjoelle odotetaankin saapuvaksi liki sataa matkailualan edustajaa ympäri maailmaa.
– Saamme konferenssiin asiantuntijoita, jotka vastaavat kestävästä matkailusta maailmalla. Tilai-suudessa syntyviä verkostoja on tarkoitus hyödyntää tulevaisuudessa kestävän matkailun rahoitushauissa, kertoo projektipäällikkö Anne-Maria Mäkelä Etelä-Pohjanmaan korkeakoulukonsortiosta.
Tilaisuuden isäntinä toimivat Seinäjoen ammatti-korkeakoulu, Etelä-Pohjanmaan liitto, Ruralia-insti-tuutti ja Seinäjoen yliopistokeskus. •
Askelmerkit kansainvälistymiseen
Kansainvälisessä kesäkoulussa paneudutaan
kestävään matkailuunTeksti: Seinäjoen Yliopistokeskus jaLänsi-Suomen Eurooppa-toimisto
Kansainvälinen toiminta-ohjelma tähtää:
• koulutus ja tutkimuskentän kansainvälistymiseen
• kansainvälisen hankerahoituksen määrän kasvattamiseen
• vientitoiminnan lisäämiseen• parempaan maahanmuuttajien
kotoutumiseen• kansainvälisen matkailu- ja kult-
tuuritoiminnan kasvuun.
Hyviä ehdotuksia maakunnan kan-sainvälistymisen lisäämiseksi esitellään Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisen toimintaohjelmassa. Kesäkuussa val-mistuvassa asiakirjassa luetellaan käy-tännöllisiä toimenpiteitä, joita nimetyt vastuutahot voivat lähteä toteutta-maan muun muassa kansainvälisten rahoituskanavien kautta.
Ohjelmaa on työstetty neljässä ryhmässä seitsemänkymmenen eri puolilta maakuntaa tulevan asiantun-tijan voimin. Teemoina ovat olleet Kansainvälinen koulutus, tutkimus ja projektitoiminta, Maahanmuutto ja kotoutuminen, Kansainvälinen liike-toimintaympäristö ja Kansainvälinen matkailu, kulttuuri ja infrastruktuuri.
Ryhmätyöskentelyn lopputulokse-na on syntynyt noin 50 toimenpide-ehdotusta. Toimintaohjelman toteu-tuksessa maakunnan organisaatiot tekevät yhteistyötä, sillä yhdenkään
toimijan voimavarat eivät yksinään riitä toimenpiteiden eteenpäinviemiseen.
Kv-toimintaohjelman jalkauttami-seksi tullaan järjestämään maakunnal-linen infokiertue ensi syksynä. Samalla tarjoillaan kattava tietopaketti kansain-välisistä rahoitusmahdollisuuksista. •
Teksti: Sonja Pitkäjärvi ja Jaakko Hallila
92/2014
Tilaisuudessa kuultiin Seinäjoen lentoaseman tar-joamista vapaa-ajan matkustamismahdollisuuk-sista. Lisäksi Euroopan maiden eteläpohjalaiset ystävyysseurat esittelivät toimintaansa, ja antoi-vat mainioita vinkkejä reissaamiseen Saksassa, Puolassa, Italiassa ja Pohjoismaissa. EU-ilmapallot olivat haluttuja Eurooppa-päivän nuorten osallis-tujien kesken.
Etelä-Pohjanmaa suomalaisin maakuntaEtelä-Pohjanmaan Matkailun toimitusjohtaja Ulla Jussila kertoi puheenvuorossaan maakun-tamme matkailun tilanteesta. Eniten vieraita saapuu Venäjältä, Virosta, Ruotsista, Saksasta ja Italiasta. Kansainvälisten matkailijoiden osuus re-kisteröidyistä majoitusvuorokausista on kuitenkin vain 5 %, kun koko Suomen osalta jo kolmannes yöpyjistä on ulkomaalaisia.
– Etelä-Pohjanmaa on maailman suomalaisin maakunta, mikä toimii myös vetovoimatekijänä kansainvälisessä markkinoinnissa. Vaikka alueel-lamme on uutuusarvoa, tarvitaan markkinointi-materiaalia englannin, ruotsin ja venäjän kielillä, jotta aluetta ja sen kokonaistarjontaa saadaan paremmin tunnetuksi, Jussila arvioi.
Eurovaaliehdokkaat äänessä Tänä vuonna Eurooppa-päivässä näkyivät myös Euroopan parlamentin vaalit. Eurovaaliehdok-
kaista mukana olivat Kai Pöntinen (Kokoomus), Miapetra Kumpula-Natri (SDP), Antti Pe-sonen (Itsenäisyyspuolue) ja Matti Järviharju (Muutos2011). Paikallaolijat saivat kuulla hyvin-kin erilaisia näkemyksiä Euroopan tulevaisuu-desta, ja siitä mihin suuntaan ehdokkaat veisivät Euroopan unionia.
Euroopan unionin vuosipäiväEurooppa-päivä pohjautuu ranskalaisen Robert Schumanin julistukseen 9. toukokuuta 1950, jol-loin Euroopan yhteisön syntysanat lausuttiin. Eu-rooppa-päivä on tämän ehdotuksen vuosipäivä, ja sitä pidetään nykyisen Euroopan unionin alku-na. Suomessa Eurooppa-päivää juhlittiin Seinäjo-en lisäksi ainakin Helsingissä, Turussa ja Oulussa. Eurooppa-päivän tarkoituksena on tuoda unioni lähemmäksi kansalaisia.
Tapahtuman järjestivät Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskus, Seinäjoen lentoasema, Etelä-Pohjanmaan Matkailu, Seinäjoen seudun Suomi-Puola Yhdistys, Seinäjoen seudun Pohjo-la-Norden, Circolo Italiano di Etelä-Pohjanmaa, Seinäjoen Suomi-Saksa Yhdistys, Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut JIBBO, Koulutuskeskus Sedu ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu.
Käy katsomassa lisää Eurooppa-päivän tunnel-mia Facebook-albumistamme. •
Eurooppa-päivää juhlittiin toukokuussa Torikeskuksessa
Teksti: Sanna Inkeri
Tämän vuoden Eurooppa-päivään oman värinsä toi parlamentin vaalit. Maakuntavaltuuston puheenjohtaja ja eurovaaliehdokas Kai Pöntinen esitteli kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja Marjatta Eväsojalle, miten sosiaalinen media toimii tärkeänä osana nykykampanjointia.
Tässä ovat uudet mepit:
Alexander Stubb (kok, EPP)Sirpa Pietikäinen (kok, EPP)Henna Virkkunen (kok, EPP)Paavo Väyrynen (kesk, ALDE)Olli Rehn (kesk, ALDE)Anneli Jäätteenmäki (kesk, ALDE)Jussi Halla-aho (ps, nyt EFD; ryhmä selviää neuvottelujen jälkeen)Sampo Terho (ps, nyt EFD; ryhmä selviää neuvottelujen jälkeen)Liisa Jaakonsaari (sdp, S&D)Miapetra Kumpula-Natri (sdp, S&D)Merja Kyllönen (vas, GUE/NGL)Heidi Hautala (vihr, Greens/EFA)Nils Torvalds (rkp/sfp, ALDE)
Uusi parlamentti aloittaa työnsä 1.7.2014.
Äänestysprosentit 2014:
Koko EU 43,09 %
Suomi 41 %
Vaasan vaalipiiri 43 %
10 2/2014
Maakuntahallitus hyväksyi Etelä-Pohjanmaan lii-kennejärjestelmäsuunnitelman. Suunnitelma kat-taa ensimmäistä kertaa koko maakunnan ja sisältää monipuolisesti erilaisia liikennejärjestelmän ratkai-suja. Valmistelutyöhön on osallistunut laaja joukko eri alojen asiantuntijoita ja päätöksentekijöitä.
– Nyt meillä on olemassa sovitut linjaukset siitä, miten maakunnan tarpeet ja vaatimukset tulee ottaa huomioon liikennepolitiikassa, kertoo suunnittelujohtaja Antti Saartenoja.
Strategisten suuntaviivojen lisäksi suunnitel-massa määritellään lähivuosina käynnistettävät konkreettiset toimenpiteet. Valtakunnallisiksi kärkihankkeiksi nostetaan muun muassa Kau-hajoki–Seinäjoki–Kauhava-kehityskäytävä sekä valtatie 3. Ratayhteyksistä erityisen tärkeänä pi-detään Seinäjoen ja Tampereen väliä, johon tar-vitaan kaksoisraide. Etelä-Pohjanmaan liitto ajaa myös yleistä tienpidon tasokorostusta, joka tulisi kohdentaa erityisesti alemman asteen tieverkolle.
– Isot väylien kehittämistoimenpiteet vaativat kansallisen tason päätöksiä. Nykyisessä niukassa rahoitustilanteessa niiden osalta joudutaan teke-mään erittäin tiukkaa priorisointia. Onneksi Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmän toimivuuden parantamiseksi voidaan tehdä paljon myös maa-kuntatasolla, Saartenoja toteaa.
Ongelmat eivät kuitenkaan ole ratkaistavissa yksin liikennesektorin voimin. Siksi jatkossa liiken-teen ja maankäytön molemminpuolinen yhteen-sovittaminen on entistä tärkeämpää.
– Lähitulevaisuuden konkreettisia toimen-piteitä ovat muun muassa joukkoliikenteen palvelujen kehittäminen sekä kuntien välisen yhteistyön lisääminen henkilökuljetusten jär-jestämisessä. Myös logistiikan kehittäminen on tärkeää ja tavaraliikenteen on siirryttävä entistä sujuvammin pyöriltä raiteille, Saartenoja luettelee.
Liikennejärjestelmäsuunnitelman toteutumis-ta tullaan seuraamaan aktiivisesti. Suunnitelman
pohjalta laaditaan aiesopimus, jossa määritellään keskeiset toimenpiteet ja niiden edistymisestä vastaavat tahot. Suunnitelman ja aiesopimuksen toteutumista koordinoi maakunnallinen liiken-nejärjestelmätyöryhmä, jonka jäsenet tullaan ni-meämään syksyllä 2014. •
Liikenteen sujuvuuden kannalta olisi elintärkeää saada junat kulkemaan Seinäjoen ja Tampereen välillä kahdella radalla.
Etelä-Pohjanmaan sai ensimmäisen liikennejärjestelmäsuunnitelman
Seinäjoki isännöi huhtikuussa maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan ensimmäistä Helsingin ulkopuolella järjestettyä alumnitilaisuutta. Etelä-Pohjanmaa ruokamaakuntana olikin luonteva kohde tiedekunnan maakuntamatkalle. Entisiä opis-kelijoita löytyy alueelta paljon, ja heihin lukeutuu myös maa-kuntajohtaja Asko Peltola.
Tervehdyksessään Peltola korosti ruoalla olevan paitsi valta-va taloudellinen myös henkinen merkitys Etelä-Pohjanmaalle. Maatalous ja talonpoikaisuus ovat osa maisemaa ja identiteet-tiä. Se, että eteläpohjalaisista saadaan leivottua agronomeja jatkossakin, voidaan pitää entisten opiskelijoiden kunniatehtä-vänä. Uusia osaajia kun tarvitaan alueelle varmasti myös tule-vaisuudessa. •
Ruokamaakunnan alumnit koolla
112/2014
ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO PALVELUKSESSASI
Etelä-Pohjanmaan liittoKampusranta 9 C, 4. kerros
PL 109, 60101 SEINÄJOKI
Sähköpostiosoitteet:
Henkilöstön sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected]
Huom! Jatkossa henkilökunnan tavoittaa vain matkapuhelimesta, sillä lankanumerot poistuvat käytöstä 1.7. alkaen.
www.epliitto.fi
JOHTO JA TEHTÄVÄALUEETMaakuntajohtaja Asko Peltola 0400 590 123 - Yhteistyö ja edunvalvonta, aluesuunnittelu,
viestintä Hallintojohtaja Jari Iso-Koivisto 040 356 3910- Hallinto, rahoituspäätösten maksatus ja
tarkastus Johtaja, kansainvälistyminen ja kulttuuri Marjatta Eväsoja 040 529 6046 - Kulttuurin kehittäminen, E-P:n liiton
omien hankkeiden hallinnointi ja toteutus, kansainvälistäminen
Aluekehitysjohtaja Heli Seppelvirta 040 529 4638 - Aluekehitys
Suunnittelujohtaja Antti Saartenoja 050 347 9845 - Aluesuunnittelu
Hallintosuunnittelija Tuuliina Tuominen 0400 243 480
VIESTINTÄ
Vs. tiedottaja Sonja Pitkäjärvi 040 507 7510
ALUEKEHITYS
Kehittämissuunnittelija Eira Hakola 040 567 8426
Kehittämissuunnittelija Kirsi Pajula 050 338 1905
Kehittämissuunnittelija Sanna Puumala 040 509 4420
EU-koordinaattori Heli Rintala 0400 172 202
Hankesihteeri Silja Wartio 0400 265 158
ALUESUUNNITTELU Maakuntasuunnittelija Timo Lakso 050 405 4578
Maakuntainsinööri Jorma Ollila 044 537 2611
Neuvotteleva virkamies Seppo Rinta-Hoiska 040 524 4373
YHTEISTYÖ JA EDUNVALVONTA Kunta-asiamies Marko Rossinen 040 356 3933
EP:N LIITON OMIEN HANKKEIDEN HALLINNOINTI JA TOTEUTUS
Kansainvälisten hankkeiden päällikkö Jaakko Hallila (KATE-hanke) 040 356 5630
Projektipäällikkö Kirsti Vuori (Deli & Design) 0400 323 750
KULTTUURIN KEHITTÄMINEN
Vs. Kehittämissuunnittelija Tuija Ahola 050 537 8071
Kulttuurisihteeri Sirkku Rinnekari 040 751 5610
KANSAINVÄLISTÄMINENKv-asioiden assistentti Sanna Inkeri (EU-tietokeskus) 0400 241 813
Kv-hankkeiden koordinaattori Elina Koivisto (kansainväliset hankkeet) 040 736 2043
RAHOITUSPÄÄTÖSTEN MAKSATUS JA TARKASTUS
Hallintosuunnittelija Outi Mäki 050 353 8388
HALLINTO Asianhallintasihteeri Maarit Koskela 0400 682 883
Taloussihteeri Aila Kuoppamäki 0400 518 470
Tietohuoltosihteeri Marjut Ojanperä 0400 299 745
Toimistosihteeri Riitta Rauhala 0400 278 044