© Luonnonvarakeskus © Luonnonvarakeskus

• Elina Virkkunen, Luke Kainuu

• elina.virkkunen@luke.fi

• Ilmastonmuutos maaseudulla 26.3.2019, Kajaani

• Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita

Energiantuotanto ja

ravinnekierto maatilalla –

Case Palopuron agroekologinen

symbioosi

16.2.2018 Elina Virkkunen

© Luonnonvarakeskus

Agroekologinen symbioosi, mikä?

• Symbioosi tuttu biologiasta

• Teollinen symbioosi sovellettuna ruoantuotantoon

• Yhden toimijan jäte on toisen raaka-aine

• Ruokaketjusta energian ja materiaalin kiertoon

• Elintarvikkeiden tuotanto, jalostus ja bioenergian tuotanto

toimivat läheisessä yhteistyössä

• Omista biomassoista energiaa omiin tarpeisiin ja myyntiin

2 27.3.2019

© Luonnonvarakeskus

Agroekologinen symbioosi, miksi?

• Keskitetystä systeemistä hajautettuun

• Bulkkituotannosta alkuperältään tunnistettaviin

tuotteisiin

• Viljelijä rooli ei pelkkä raaka-aineen tuottaja

• Kuluttajien

osallistaminen

• Paikallisen

ruokakulttuurin

vahvistaminen

3 27.3.2019 Kuva: Kari Koppelmäki

© Luonnonvarakeskus

Palopuron agroekologinen symbioosi

4 16.2.2018 Elina Virkkunen

© Luonnonvarakeskus

• Luomukasvinviljelytila (360 ha)

• Puoti, navettakahvila, kokous- ja juhlatila

• Lähiruokamarkkinat

• Yli 10 000 vierailijaa vuodessa

• www.knehtilantila.fi

• http://blogs.helsinki.fi/palopuronsymbioosi/

8.3.2018

Jyväskylä 5 Elina Virkkunen

Knehtilän tila

Joonas Fritze/WWF

© Luonnonvarakeskus 6 27.3.2019

Palopuron Biokaasu oy

•Biokaasulaitos •Kuivamädätys 2*800 m3

•Liikennekaasun jalostus

Hevosenlantaa 1000 t PORTTIMAKSUJA

Knehtilän luomutila

Nivos Energia oy

Luomuleipomo Samsara

Mäntymäen Luomu oy

Nurmi Nurmi-rehua 2350 t

Kananlanta 80 t

Lämpöä kuivuriin 260 MWh Ajoneuvokaasua 100 MWh

Kaasua uuneihin, 260 MWh

MASSAVIRTA /V

ENERGIAVIRTA /V

Biometaania myyntiin 1500 MWh

Mädätysjäännös lannoitteeksi: - 2820 t/a biomassaa - Ntot 28 t/a - Nliuk 5 t/a - Ptot 3 t/a

RAVINNE- JA ENERGIAVIRRAT, Palopuron Biokaasu oy

© Luonnonvarakeskus 7 27.3.2019

© Luonnonvarakeskus

Ravinnekierrätyksen hyödyt 1/2

• Säästöt lannoitekuluissa

• Maaperän parempi kunto ja tuottavuus

– orgaanisen aineksen lisääntyminen (hiili vähenee

peltomaassa 220 kg/ha/vuosi (-0,4 %) (Heikkinen ym. 2013)

• Uusi liiketoiminta (kierrätysravinteet, uusi teknologia)

• Korvaa tuontiravinteita

– kaivannaisfosfori vähenee maapallolla

– typpilannoitteiden valmistaminen vaatii energiaa ja

kiihdyttää ilmastonmuutosta (5-7 kg CO2-ekv./ kg N) (Wood ja Cowie 2004)

• Ruokaturva ja huoltovarmuus paranevat

– Maailmassa tuotettava 60 % enemmän ruokaa v. 2050

8 27.3.2019 © Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

© Luonnonvarakeskus

Ravinnekierrätyksen hyödyt 2/2

Viherlannoitusnurmi vs. biokaasutettu nurmi

• Viherlannoitusnurmi lannoittaa vain kasvupaikalla,

mutta biokaasuprosessin jälkeen mädäte voidaan

viedä halutulle lohkolle.

• Luomutiloilla viherlannoitusnurmea on viljelykierrossa

joka tapauksessa.

• Savimaiden rakenne hyötyisi nurmenviljelystä, mutta

kaikkialla nurmella ei ole rehukäyttöä.

• Viherlannoitusnurmen korjaaminen vähentää fosforin

huuhtoutumista verrattuna kasvuston murskaamiseen (Uusi-Kämppä 2012).

• Kun palkokasvit biokaasutetaan, dityppioksidipäästöt

pienenevät verrattuna käyttöön viherlannoituksessa (Trydeman Knudsen ym. 2014).

9 27.3.2019

© Luonnonvarakeskus

10 27.3.2019

© Luonnonvarakeskus

Agroekologisten symbioosien verkostot -hanke

• Toimenpiteet:

– Kartoitetaan biokaasun tuotantoon ruokajärjestelmän

sivuvirrat Nivos Energia oy:n alueella

– Selvitetään mahdolliset uudet symbioosit

– Arvioidaan paikallisen ruokajärjestelmien

ympäristövaikutukset

– Arvioidaan symbioosien verkoston aluetaloudelliset

vaikutukset

– Seurataan Palopuron biokaasulaitoksen kaasuntuotantoa

ja biomassan ravinnepitoisuuksia

• Ympäristöministeriö rahoittaa RAKI2-ohjelmasta

11 27.3.2019

© Luonnonvarakeskus

Kiitos!

27.3.2019 12