-Tarkoittaen niin järveä kuin asuinaluetta

© 2014 Tony Hagerlund

KIRKKOJÄRVEN HISTORIA

Koostin tämän esityksen keväällä 2014 Kirkkojärven koulun 30-vuotisjuhliin.En osannut päättää teenkö esityksen järvestä vai asuinalueesta, joten päätin tehdä sellaisen saman tien molemmista.

Järvestä

• Kirkkojärvi on aikanaan ollut merenlahti.• Järvi kuivattiin 1950-luvulla moottoritien

rakennustöiden yhteydessä • Sen jälkeen järvi on tehnyt paluun

säännöllisesti, etenkin kevät- ja syystulvien aikaan.

• Alkuun kartta vuodelta 1850, ensin Espoosta ja sitten tarkennettuna Espoon keskukseen.

Kirkkojärvi

Terveyskylpylä oli toiminnassa 1700-1800 –luvulla

Se sijaitsi joen eteläpuolella, nykyisen Kuninkaantien lukion tienoilla, lähellä Kirkkojärven rantaa.

Lähteen paikka on nyttemmin aidattu.

Ohessa suunnitelma vuodelta 1780.

Espoon kirkko postikortissa 1900-luvun alussa. Takana oikealla järvi, taustalla Kasavuori.

• Seuraavaksi miltei vastakkainen kuva Kasavuorelta kirkon suuntaan.

• Kuvassa keskellä näkyy Espoon kirkko.

• Kuva on noin vuodelta 1915.

Järvi oli tulviva, joten sen rannoilla ei ollut juurikaan asutusta.

Alueella oli myös muutamia ”kalastajatupia”, yksi niistä sijaitsi järven rannalla noin nykyisen Kirkkojärven koulun paikalla.

Lähellä urheilupuistoa oli yksi Espoon keskuksen alueen kantatiloista eli Dahl.

kirkko

rautatieasema

saha

Ilmakuva 1950-luvulta

Dahlin tila

Espoonjoki

Lagstadin koulu

1960 -luku

Järven kuivattamisen jälkeen Kirkkojärvellä ei ollut, noh, sanottaisiinko juuri mitään.

Alue tulvi ajoittain, ja oli osin viljelymaata.

Dahl 1960-luvulla.

Espoon keskus Kauklahden suunnasta.

Simo Ristan kuva kaupungintalon katolta Kirkkojärvelle vuodelta 1973.

Kun edellistä kuvaa tarkentaa, löytyy sieltä Dahlin tila.

Kirkkojärven asuinalue

rakennetaan 1978-1984

Kirkkojärven asuinalue kasvoi nykyiseen muotoonsa 1978-1984. Asuinalue rakennettiin saviselle peltomaalle.

Alueelle nimen antanut järvi oli kuivattu Tarvontien rakennustöiden yhteydessä jo 1950-luvulla.

Sen jälkeenkin järvi on muistuttanut olemassaolostaan kevättulvien aikaan.

Kuva on nykyisen Kirkkojärven ostoskeskuksen tienoilta rakennustöiden alkaessa. Taustalla näkyy virastokeskus, sekä Lagstadin koulu.

Kirkkojärven asuinalue toteutettiin viisi-kuusikerroksisina kerrostaloina.

Kirkkojärvi 1980-luvun lopulla.

Kirkkojärven koulu

No mutta sehän olen minä lauttailemassa Kirkkojärvellä ehkä vuonna 1982.

Kuva on otettu Kaivomestarinkadun varrelta, paikalta jossa nykyään ovat ostoskeskusta vastapäiset kerrostalot.

Kirkkojärven koulun urheilukentältä. Tämän kuvan ottokohta on nykyisen koulun sisällä. Nyt mukana jo pikkuveli.

Kirkkojärven koulun urheilukentältä. Tämän kuvan ottokohta on nykyisen koulun sisällä.

Espoon keskus ilmakuvissa 1980- 90-luvuilla.

KirkkojärviJorvin sairaala

virastotalo II

Kymmenen vuotta myöhemmin maisema oli jo muuttunut:

Espoontori

Kamreerintien toimistotaloja

Espoontorin tornista 1980-luvun lopulta. Huomatkaa radan varren ns. Varubodenin talo.

Urheilupuiston viereiset kerrostalot rakenteilla.

Kirkkojärvi 2000-luvulla

Kirkkojärvelle ei paljoa rakennettua 1990-luvulla. Rakentamaton alue on pääosin tulva-alueella.

Vuoden 2002 alussa alkoi kauan kaivatun Kuninkaantien uimahallin ja lukion rakennustyöt.

Myös aseman seutu on ollut muutoksen vallassa. Työn alla on Espoonportin alikulku vuonna 2003.

Uusi Kirkkojärven koulu valmistui 2009.

Tästä eteenpäin

Kirkkojärvi on varsin täyteen rakennettu.Myös urheilupuisto alkaa olla hyvällä tolalla.Paljoa alueelle ei enää rakenneta, tosin uuden päiväkodin pitäisi valmistua 2016 tai 17.Merkittävin projekti on Kirkkojärvenpuiston rakentaminen, ja järven palauttaminen pienessä tai suuressa mittakaavassa.

Lähteet: Juhani Hämeri, Kari Pohjankallio (2002).Terveisiä Espoosta! Espoolaista kulttuuria postikorteilla. Espoon perinneyhdistys Aurora. Espoo.  Pirkko Sillanpää, Erja Salonen, Tommi Laakso (1998). Keski-Espoo – kivikauden kylästä kaupunkikeskukseksi. Keski-Espoo –seura. Espoo.  Martti I. Jaatinen (vastaava toimittaja) (1966). International competition for the Centre of Espoo, Finland.

Martti I. Jaatinen (vastaava toimittaja) (1967). Arkkitehtuurikilpailuja. Journal Finnish Architectual Competitions: 8. International competition for the Centre of Espoo, Finland. Suomen Arkkitehtiliitto.

Tapani Ryhänen (1991). Espoon aluekeskukset: Espoon keskus. Espoon kaupunki, keskusvirasto/alueprojektit.

Valokuvamateriaali: Esbo hembygsföreningenEspoon kaupunginmuseoEspoon kaupunkisuunnittelukeskusBror HagerlundMiina HagerlundTony HagerlundSimo Rista

Kuviin on saatu käyttöoikeus tätä esitystä varten. Kuvia ei saa käyttää ilman oikeudenomistajan lupaa. Tarkempia tietoja yksittäisistä kuvista esityksen koostajalta.tony.hagerlund@gmail.com

www.hagerlund.net

© 2014 Tony Hagerlund