Tampereen seudun sukututkimusseurq ry Vuosikirja 2001 XXII:2

Jouko Hillukka

Jiiiikauden jiilkeen Etela-Pirkkala, kuten kokoPirkanmaakin, oli vahvan veden peitossa. VainHaikanvuoren yksiniiinen huippu oli vedenpinnanyliipuolella. Pohjoisessa siinteli muutama pienisaari ja kauempana valkoinen jiiiieriimaa. Muttamaa kohosi vedestii nopeasti, parissa vuosituhan-nessa likimain nykyisen nii,koiseksi ja valmiiksi ih-misten tulla. He tulivat

Sulavan mannerjaAtikon reunaa kiersi ihmis-asutuksen piiri, joka valtasi veden alta vapautu-van rannan. He olivat hylkeenpyytiijiii, kalastajiaja linnustajia. Kauempana mantereella metslistet-tiin mammutteja, pohjoisessa hirvieltiimiii. Ihmisetsaapuivat Lahden seudulle, vain runsaan sadan ki-lometrin piiiihiin Pirkkalasta, yli l0 000 vuotta sit-ten. Tuolloin oli vielii katkeamaton vesiyhteysPirkkalaan merenrannalle ja pian harjuja myotenmiltei yhtajaksoinen maayhteyskin. Miksi ei olisitultu?

Luonnonolot olivat kivikaudella yhtiiliiiset ko-ko nykyisen Pirkanmaan alueella, mutta asuttami-nen vaihteli jopa tuhansia wosia eri osien viilillii.Ensin vallattiin parhaat asuinpaikat. Vaikka met-siistiijii-kalastajat vaihtoivat leiripaikkaa hyvinkinusein, ehk0 parikin kertaa vuodessa, saattoi per-hekunnalla tai suvulla olla oma reviirinsi. ehkdnykyisen pitajan kokoinen metsastys- ja kalastus-alue. Nykyisen Pirkkalan alueella tunnetaan 17 ki-vikautista asuinpaikkaa. Ne sijaitsevat Pyhiijiirvenlahtien ja niemien rannoilla tai Pyhiijiirven saarissakorkeudella 85-86 metriii meren pinnan yliipuo-lella ja 80-81 metriii mpy. Veden korkeus on to-denniik0isesti vaihdellut.' Nykyinen veden keski-korkeus on77,2 m mpy.

Kivikauden aikaiset esineet on ldydetty Pyhii-jiirven ranta-alueelta. Ne ovat piidasiassa kivikir-veita ja -talttoja. Loytojen perusteella voi piiiitel-la, etta koko rantaa on tuolloin, ainakin jossain

vaiheessa, kiiytetty asuinpaikkana tai pyynti-alueena. Saarista loydetyt asuinpaikat ovat mie-lenkiintoisia. Esimerkiksi Isosaaren asuinpaikanarvoon vaikuttaa se, ettd liihiymptiristostii, No-kialta, Tampereelta tai Vesilahden puolelta ei oletoistaiseksi loydetty yhtli paljon kiiytettyii asuin-paikkaa samalta ajalta.2

Miksi tdnne tulti in?

Tuskinpa kivikauden asukas tuli tiinne pelkiisttiiinluornonkauneutta katselemaan. vaikka valitsikinusein hienoimmat rantapaikat. Asuinpaikan miiii-riisi harjoitettu elinkeino, merellisenii aikana hyl-keenpyynti, myclhemmin kalastus ja vesilintujenmetsastys. Hylkeiden siirtyessii kauemmaksi me-relle ja jiiisemmiille pohjanlahdelle jiii sisiimaanasukkaiden elinkeinoksi kertiily, metsiistys ja ka-lastus.

Kun tutustuu tuon ajan asuinpaikkoihin maas-tossa, huomaa valinnan tarkoituksenmukaisuu-den. Jokainen asuinpaikka sijaitsee jokisuussa taijarveen laskevan puron laheisyydess6 - siis hyviinkalapaikan ja linnustoalueen tuntumassa. Kesaillaasuttiin saaressa tai viileiissii niemessii, talvellasuojaisessa rinteessti. Vesi oli hyvii kulkutie kesiittalvet. Rannat olivat saaliseldintenkin suosiossa.Pirkkalan alueella on Pyhajarven lisiiksi lukuisia

Etela-Pirkkal an a sutt amis en v aih eita

1 4

pieniii jiirviii ja isoja ja pieniii puroja, joiden viili-maastot ovat edelleen riistan suosimia paikhoja.

Asutus jatkuu rautakaudella

Pirkkalassa on kaksi merkitteveii rautakautistaasuinpaikka-aluetta, PirkkalankylZi ja IsomoisioSavilahdessa. Muita rautakautisia tai mydhempiiirauhoitettuja kohteita on toistakymmentii. Asuin-paikka-alueista Pirkkalankyldn noin l0 hehtaarinlaajuinen rauhoitettu muinaisjiiiinn0salue on mer-kittavin ja tunnetuin. Siellii on paikallistettu kivi-kauden, rautakauden ja historiallisen ajan asuin-paikkoja. Asutus on jatkunut nykypiiiviiiin saak-ka. Merkittavimmiit Pirkkalankyliin esinelOydotaj oitetaan viikinkiajalle.

Pirkkalan muinaisjiiiinnokset on kartoitettukolmessa inventoinnissa sek6 rajaamalla asuin-paikkoja koekuoppien avulla. Varsinaisia asuin-paikan tutkimuskaivauksia ei ole tehty. Rantavyo-hykkeellti vuosisatojajatkunut tihee asutus on tu-honnut tehokkaasti siellti mahdollisesti olleitamuinaisj iitinn0ksiii.

Vanha kauppapaikka?

Perimiitieto ja monet historioitsijat ovat pitineetvarnana, ett?i Pirkkalankylii on ollut muinoinkauppapaikka. Suomen historiantutkimuksenisiiksi mainittu, kaunopuheisuuden professoriHenrik Gabriel Porthan tutki pirkkalaisuutta jo

1700luvulla. Hiin uskoi, etti "birkarl" tarkoittaaruotsalaisten perustaman Pirkkala-nimisen kau-pungin asukkaita: "Teman vahvistaa my6s esi-isiemme perimiitieto, minkd mukaan niille seu-duille tuodun kristinuskon p66paikka oli alkuai-koina Pirkkalan kirkolla, jonne ympiiristrin asuk-kaiden kerrotaan kerdintyneen ja haudanneen sin-ne kuolleensa. En tosin pysty varmoin todisteinosoittamaan kaupungin sijaintia. Arvelen sen kui-tenkin olleen samassa paikassa jossa nykyiiiin onPirkkalan Ma ja kirkko."

Monet myohemmiit tutkijat ovat hyviiksyneetPorthanin ajatuksen, ainakin piiiiosin, mm. YrjoKoskinen ja Jalmari Jaakkola.3

Pirkkala-nimen aikaisempi muoto Birkala taiBirckala ja niiistti johdettu termi birk on katsottukuuluvan kauppaoikeuteen, joka keskiajallamyonnettiin kauppapaikalle.o On oletettu, ettaniiille seuduille on muuttanut jopa pysyviisti asu-maan vieraskielistii viiestoii, jotka ovat olleetkauppiaita. Heidiin tiedetbdn kayneen kauppaa sa-takuntalaisten kanssa jo 1000- ja llO0Juvuillakristinusko suojanaan. Seppo Suvanto on laatinutartikkelin "Pirkkalan saksat", jossa on Pirkkalanhallintopitajan alueelta poimittu kolmisenkym-mentii saksalaisperliistli henkilonime?i. NykyisenPirkkalan alueelta niita loytyy vain kolme.'Paikannimmissii esiintyy kyllikin sekii vierasperiii-siii ettii kauppaan liittyvia nimia.

Kaikki eiviit pidii perimiitietoa Pirkkalankyliinkauppapaikasta luotettavana. Esimerkiksi arkeo-logi T.-L. Soininen sanoo, ettei kauppapaikalleloydy arkeologisia todisteita. Tosin hdn itsekinmainitsee Pirkkalankylelta loytyneen viikinkiaikai-sen luulusikan, jonka parhaat vastineet lOytyvetRuotsin Birkasta.6 Toki Pirkkalasta ja muualtamaakunnasta on l6ytynyt paljonkin esineitii, jotka

ovat kulkeutuneet ttinne kauppateitii pitkin. Missiine ovat vaihtaneet omistajaa, ei voida eniiii tode-ta. Kuten edellii jo mainittiin, Pirkkalassa ei olesuoritettu arkeologisia kaivauksia, joten loydOtovat sattumia ja todisteet arveluja.

Professori Viljo Rasila ei ltihde hiinkiiiin vie-rasperiisten etunimien perusteella tekema:in pea-telmid vierasperiiisistii asukkaista. Tuohon aikaannimet olivat yleensi kristillisperiiisiti, mitkii yleen-sii ruotsinkielinen henkilo kirjasi omalla taval-laan.'

Jos seudulla on ollut keskiajalla tai sitd ennenedes vaatimaton markkinapaikka, miksi Pirkka-lankyla ei siihen olisi soveltunut. Vesitie oli mui-noin liihes ainoa kesiilld ja talvella toimiva kaup-patie. Pirkkala oli vesiteiden solmukohdassq jo-

hon piiiisi kaytannollisesti katsoen joka ilman-suunnasta. Vanhana kauppatienii tunnettu Hiiden-tie kulki Pirkkalankyltin kautta. Tie ei siis ohitta-

1 5

nut kyliili vaan nousi jtiiiltii kyliiiin ja palasi kyliinjiilkeen jiiiille.

Kun Pirkkalan pohjoispuolen kylat kasvoivat,oli kaytannollistii perustaa markkinapaikka kes-keisemmiille paikalle, esimerkiksi Tohlopin ran-nalle.' Kauppapaikkana Pirkkalankylii on saatta-nut hiljentyii jo hyvin varhain. Ehkii se selittae kir-jallisten liihteiden puuttumisen.

Kirkko Pirkkalankyltille

Pirkkala-Seura jiirjesti toukokuussa 2001 kotiseu-tuseminaarin "Mika pitajlle iaksi?" Tilaisuudessaluennoivat Turun historiatieteen laitoksen emeri-tusprofessori Unto Salo ja Tampereen yliopistonhistoriatieteen tutkija Tapio Salminen. Kuulijoinaja keskustelijoina oli suuri joukko historian har-rastajia. Asiantuntijat olettivat j iirj estiiytyneidenpitiijien syntyneen Satakuntaan jopa 1000 wottasitten, mutta Pirkkalan kirkkopitiijiin uskotaan ol-leen olemassa 1200-luvun alkuvuosina.e Tuolloinrakennettiin myos kirkko Pirkkalankyliiiin, muttaarkeologien selvitettavaksi jtiii minne siellii. 1500-luwn alussa paloi puukirkko, jonka paikka voisiolla sama, johon rakennettiin vielii kaksi myohem-piiii puukirkkoa.'o Palanut kirkko ei ehka ollut en-simmdinen, sill6 puurakennukset eiviit olleet tuol-loin kovin pitkaikiiisiii.

Pirkkalan kirkonarkistossa on tallennettu mie-lenkiintoinen muistiinpano, jossa kerrotaan, ettAkun 1 950luvulla laajennettiin hautausmaata, siir-rettiin myos sen kiviaitaa. Aitaan otettiin lisiikiviiisiitii rakennelmasta, joka oli vanhan kirkon poh-joispuolella. Pohjoispuolella tiedetiilin olleen kir-kon sakasti. Oliko se ollut kivisakasti, kuten muu-tamissa muissakin keskiaikaisissa puukirkoissa onollut ja oliko se mahdollisesti vaurioitunut tulipa-lossa ja jiiiinyt rauniona pois kaytosta.

Miksi kirkko rakennettiin juuri Pirkkalanky-liiiin? Kysymys on usein esitetty ja usein myosjiiiinyt vaille vastausta. Se lienee selvio, etta en-simmiiinen syy oli sama kuin mahdollisen kauppa-paikankin perustamiseer: hyvdt kulkuyhteydet.Tbmii ei kuitenkaan voi olla ainut syy, niita voi o1-

la monta. Oliko kauppa- ja markkinapaikalla jasiellii mahdollisesti jo asuvilla kristityillii osuuten-sa paikanvalintaan? Oliko Pirkkalan kristityilla,esimerkiksi ttiallti asuvilla kauppiailla, jo ennes-tiiiin pieniti yksityiskirkftoja? Tahan viittaavat ai-nakin pari paikannimeii, Kirkkosaari ja Kirkkove-raja. Pirkkalankylii on ollut asukasmddrdltddmemdpitiijin toiseksi suurin. Tilalukukin ntiyttiiii ol-leen suurempi mitii kauemmaksi taaksepiiin ajassaliikutaan. Jospa kylan suuruus onkin ollut sen kir-joittamattomassa menneisyydessd.

Tiedetiiiin, ettii katoliset kirkot jiirjestiviitmarkkinoita oman suojeluspyhimyksensa kun-niaksi, tavallisesti tamiia merkkipaivlina. Pirkka-lan emiikirkon pyhimys oli Pyhii Jaakob, ja merk-kipiiivti lienee Jaakonpiivii joka on heinilkuun 25.Ehka toiminnassa oleva kauppapaikka vaikuttimyOs kirkkorakennuksen paikanvalintaan: sijoit-taa sinne missd ihmiset olivat tottuneet kaymaan.Uskonpuhdistuksen jiilkeen kirkon suhtautuminenmarkkinoihin muuttui kielteiseksi, ja markkinapai-kat saivat siirtya kauemmaksi.

Pirkkalan emdkirkon vaikutuspiiriin tuli alue,joka kasittaa nykyisen 28 kunnan alueen ja jollaasuu nykyisin noin 360 000 henkeii. Mutta suur-Pirkkala alkoi jakaantua jo varhaisessa vaiheessa.Aikaisemmin pidettiin selvinii, ettii Vesilahti-LempiiZilii kuului Pirkkalaan ja erosi siita viimeis-taiLn 1346. Teta ovat todistaneet yhtapitavastiPirkkalan historian kirjoittajat K. V. Kaukoval-ta,rl K. Jaakkolat2 ja J. Saarenheimo," seka mo-net muut tutkijat. Viime aikoina ovat muutamatasiantuntijat esittilneet todisteita, etti Vesilahti-Lempiiiilii olisi alkujaankin ollut itsenliinen kirk-kopitiijii, eikii siis kuulunut lainkaan Pirkkalaan.Painavasti siita on kirjoittanut asiaa tutkinutMartti Linna Myos Unto Salo on liittanyt Sata-kunnassa 12OOJuwlla olleiden itsenbisten pitajienjoukkoon myos Vesilahden. I a

Professori Viljo Rasila pittu seka Pirkkalaa et-tii Vesilahtea emiipitiijinii, joista Pirkkalaa van-himpana. Pirkanmaan Historiassa han toteaa:"Yli-Satakunnassa syntyi 120Olur,ulla kolmeseurakuntaa: Sastamala, joka sittemmin jakautui

YIA- ja Ala-Sastamalaan eli Karkkuun ja Tyrvaii-

1 6

seen, KyrO eli myohempi Hiimeenkyro, seka Pirk-kala, josta ilmeisesti jo samalla vuosisadalla ero-tettiin Vesilahti."t5

Kangasalan suurpitaja erosi Pirkkalasta v.1366. Alueesta on erotettu osa Piilkiinettti- Saha-lahti, Kuhmalalrti, Orivesi, L?ingelmiiki, Kuoreve-si, Ruovesi, Juupajoki, Erajarvi, Keuruu, Pilrlaja-vesi, Multia, Virrat, osa Ahtaria, Kuru, osa Vilp-pulaa jaMiinttii.

Messukylii erosi Pirkkalasta 1636. Messuky-lastA muodostui Tampere, Teisko ja Aitolahti.

Ylojarvi itsentiistyi v. 1895. Jaljella olevastaseurakunnasta muodostettiin v. l9l9 Pohjois-Pirkkalan ja Etela-Pirkkalan seurakunnat. Vastaa-va kuntajako tapahtui 1922. Yuonna 1938 Poh-jois-Pirkkalan nimi muutettiin Nokian kauppalaksija Etelii-Pirkkala sai vanhan historiallisen nimensiiPirkkala.

Vuonna 1921 valmistui arkkitehti llmari Lau-niksen suunnittelema Etelii-Pirkkalan punatiilinenkirkko vanhan kirkonpaikan leheisyyteen. Uusin,1994 valmistunut arkkitehti Simo ja Kiipy Paavi-laisen suunnittelema betoni- ja tiilirakenteinenkirkko sijaitsee Pirkkalan nykyisessii kuntakes-kuksessa.

Kivikirkko meni Messu kylaiain

Miksi Pirkkalan ensimmiilnen kivikirkko raken-nettiin Messukylaan? Syitii saattaa olla monia.Yhtenii ehkii suurimpana voidaan pitdd asutuksenpainopisteen muuttumista Messukyliin suuntaan.Vuoden 1571 hopeaveroluettelo kertoo 1500-lu-vun kehityksen suunnasta melko paljon. Veroamaksavia tiloja oli tuolloin nykyisten Pirkkalan,Nokian ja Vojiirven kuntien alueella 184, Tampe-reen, Messukylan, Teiskon ja Aitolahden alueella219. Asutuksen keskittymii oli Tammerkosken-Messukyliin-Takahuhdin alueella. 16 Puukirkko olisaatu Messukyliiiin luultavasti jo 1430Juvulla.Kun Messukyltin kivikirkon rakentamisvuodeksion arvioitu (Markus Hiekkanen) 1510-1520, onl6hell6 ajatus, etti puukirkko oli tuolloin jo huo-nossa kunnossa, taryittiin uutta kirkkoa. Mutta

Pirkkalan emiikirkko paloi myos l5OOluvun alus-sa. Vuosilukua ei tarkkaan tiedet6. Seurakuntaansiis rakennetiin kaksi kirkkoa, joista oletettavastiv. 1543 valmistunut puinen emikirkko oli ehdot-tomasti kivikirkkoa halvempi. Kumman kirkonrakentaminen alkoi ensin, ei ole tiedossa, muttakahta kivikirkkoa ei ollut varaa rakentaa, siksikalliimpi kirkko rakennettiin sinne, missd oli asu-tuksen suurempi keskittymti.

Viela erds asiaan vaikuttava seikka on otettavahuomioon, nimittiiin samoihin aikoihin rakennet-tiin kivikappeli myds Nokialle. Kappelin rakenta-misajankohdan on Markus Hiekkanen ajoittanutvuosien I 500-1 5 50 viiliin (todenniikoisesti I 505-1533). Oletetaan, ettd. tiitiikin rakennusta edelsipuinen kappeli, joka myos paloi.r? Tuskinpa poh-joispuolella jarvea tunnettiin kovinkaan suurta in-toa lbhteii rakentamaan kivikirkkoa eteliipuolellepitiLjAA. Kuningas Kustaa Vaasankin tiedetiiiin ol-leen huolissaan Pirkkalan kirkon palostaja seura-kunnan taloudellisesta tilasta.

Viljelykulttuuri saapuu

Pyhijdrven eteliin- ja idanpuoleisten lahtien poh-jasedimentit pitdvdt tiedon koska maanviljely onniiillii rannoilla alkanut, mutta sita tietoa ei oleviela otettu esille. Vasarakirveskulttuurin ihmisetainakin tunsivat maanviljelyksen salat, se tiede-tiiiin. He ovat mycis tiitilld kulkeneet ja jittiineetesineittiiin Pyhiijiirven molemmille rannoille. Ehkajo tuolloin poltettiin seudun ensimmtiiset kasket.Rautakautiset kalmistot ovat varmoja merkkejiimaanviljelyksen alkamisesta liihiseudulla. Esihis-torialliset ja historiallisen ajankin hautapaikat ovatPirkkalassa pitajan multavimmilla mailla. Sellaisiaovat Nuolialan, Pirkkalankyllin, Savilahden jaAniankylan seudut sekii tietenkin nykyinen kunta-keskus, jonka mahdolliset muinaisjdnnrikset ovattuhoutuneet mydhemmdn asutuksen vuoksi. rE

Pirkkalassa on ollut keskiajalla peltoa ylliitta-vdn vihdn. Viel2i l660luvun tilaston mukaan vainn. 200 ha, joka oli vain 4,5 ha tilaa kohti. Heina-niittyje ei ole tilastoitu. 100 wotta myohemmin

1 7

peltopinta-ala oli 328 ha, mikii antoi maata tilaakohti n. 7,5 ha. Maanviljelyksen huippukausikoettiin torpparivapautuksen jalkeen I 920Juvul-la, jolloin peltoa oli n. 2200 ha eli kymmenen ker-taa enemmdn kuin 300 vuotta aikaisemmin. Pyhii-jiirven pintaa oli laskettu pari metriii, jiirvi oli luo-vuttanut ravinteikasta matalikkorantaansa ihmis-ten kaptoon. Viihdkiviset niityt ja jaykatkin savi-maat oli kynnetty pelloksi. Vuoden 1994 tilastonmukaan Pirkkalan peltoala oli 1165 ha. Yli tuhathehtaaria on jtitiny teiden, rakennusten, pihojen jakenttien alle, metsitetty tai hylatty tarpeettoma-na . l e

Asukasluvun kehitys

Etelii-Pirkkalan viikiluwksi v. 1634 ilmoitetaan520 henkeii. Tuolloin laadittu ensimmdinen henki-kirja oli kuitenkin veroluettelo, johon merkittiinvain 12 wotta tafteneet, mahdollisesti vain ve-ronmaksukykyiset henkilOt. Sita aikaisempienvuosien viikiluvut ovat niin teoreettisia, ettei niifiikannata edes mainita 20 Nalainhadat, sodat ja1300-luvun musta surma vaikuttivat aivan liianpaljon viiestcirn lukumiiiiriiiin. Myds suuret kuo-lonvuodet 1600-luwn lopulla pudottivat Pirkka-lan viikimdiiriin noin puoleen eli 260 henkeen.

Mitiiiin merkittavaa ulosmuuttoa ei tiedetiiPirkkalasta tapahtuneen. Eriikaudella, etenkin senloppupuolella, siirtyi uudisasukkaita erialueillevakinaisiksi asukkaiksi, mutta sellaista laajuuttasillli tuskin oli, ettii se olisi laht0pitajan kokonais-viikilukua laskenut, kasvua se tietenkin hidasti.

Melko luotettava viiestdtilasto alkaa vasta v.1749, jolloin papisto velvoitettiin pitam:i:in kirjaaseurakuntiensa vlikiluvusta. Vuonna l87l vikilu-ku oli 841 henkeii ja v. l90l jo 1446 henkeii.2lPirkkalaan muuttaneita oli 1700- ja 1SO0-luvuilla2,5-3 yo kokonaisv6kilulusta. Ulosmuuttaneitaoli 1800Juwn puolella hieman yli 3 Yo. Tiihanvaikutti Tampereen ja Nokian seudun voimakasteollistuminen. Muutto suuntautui yleensti ltihipi-tiijiin. Yhteiskuntaryhmistii suurin muuttajaryhmti

oli palkolliset, joita oli yleensii yli puolet muutta-jista.'::

Pirkkalan ensimmdinen merkittava tycipaikka,joka veti tyovakea pitajan ukopuolelta, oli tam-perelaisten Johansson-veljesten Partolaan perus-tama Angsig och Kvarn -niminen saha- ja mylly-laitos, mycihemmin Pyhaj iirven Saha Osakeyhtio.Se toimi 1950Juvulle saakka ja tydllisti parhaim-millaan 168 henkiloa."

Toinen Pirkkalan merkittavii teollisuuslaitostuli sekin Partolaan. Partolan kartanon omistajienHilma ja Hannes Palmrothin vanhin poika PenttiPalmroth perusti lrronna 1928 kartanon liiheisyy-teen Partolan kenklitehdas Oy:n. Vaatimattomanalun jiilkeen tehtaan tuotanto kasvoi vuosien ku-luessa voimakkaasti. lgTOluwlla piiivituotantooli parhaimmillaan n. 1200 kenkiiparia worokau-dessa ja tyontekijiimtiara n. 200 henkiloii. Heistiimelkoinen osa asui Pirkkalassa.

Valtion lentokonetehdas siirtyi vuonna 1936Helsingisti Tampereen Hiirmaltilin, aivan Pirkka-lan rajan tuntumaan. Tehtaan mukana seurasi sa-toja ammattihenkiloitii, jotka etsiviit asuntoaTampereelta ja Pirkkalasta. Haikan omakotialue,josta omakotitontteja luovutettiin lentokoneteh-taan tydntekijoille, perustettiin valtion asutusvi-ranomaisten toimesta wonna 1938. Aluksi Haik-kaan kaavoitettiin 102 omakotitonttia. Nykyisinsiella asuu noin 650 henkiloa.'o

Lentokonetehtaan tyontekij dmildrd kasvoi so-dan jiilkeen mm. sotakorvaustuotannon vuoksi.Koska Tampereen seudulla oli kova asuntopula,varasi lentokonetehdas maa-alueen Pirkkalan Kil-losta tydntekijiiin asuntoalueeksi. Killon omakoti-alueen rakentaminen kiiynnistyi wonna 1947. Ny-kyisin siella on 220 omakotitaloa, useita rivitalojaja asukkaita yli 600.'?s

Sodan syttyessa wonna 1939 sai my6s Pirk-kala osansa siirtoviiestd. Talvisodan jtilkeen heitaoli 589 henke6, v. 1947 oli 786 henkeii ja lopulli-nen miiirii v. 1948 oli 613 henkeii, eli liki 30 %vaestosta.^'

Tampereen suurten tehtaiden, Valtion lento-konetehtaan (myohemmin Valmet Oy:n ) ja Lo-komo Oy.n sijoittuminen kaupungin Pirkkalan

1 8

puoleiselle laidalle toi paineita asuntoalueiden pe- Hillukka, Jouko, teoksessa Pitkin poikin Pirkka-rustamiselle Pirkkalaan. Vaikka vileston kasvu laa. Pitiijiinlukemisto. Pirkkala kunta. 1997.siella on ollut jatkuvaa, se on ollut kuitenkin hal-littua. Vuonna 2000 Pirkkala ylitti 13 000 asuk- Horsma-aho, Olavi, Pirkkalainen pitajankerto-kaan rajan. mus. Pirkkala 1995.

Jaakkola. K. teoksessa Pirkkalan historia. No-kian kunta- Pirkkalan kunta 1934.

ViitteetKoivuniemi, Jussi, teoksessa Nokian - Pirkka-

l. Soininen 1998: 5,9. lan historia. Nokia kaupunki - Pirkkalan kunta2. Soininen 1998: 10. 1994.3. Horsma-aho 1995.34.4. Suvanto 1988: 260. Mintysaari, Topi, teoksessa Pitkin poikin Pirk-5. Suvanto 1988.250152. kalaa. Pitiijtinlukemisto. Pirkkalan kunta 1997.6. Soininen 1998:4-5.7. Rasila 1993.36. Pirkkalainen-lehti, nro 41 Pirkkala 2001.8. Suvantol9SS'.256.9. Pirkkalainen-lehti, nro 41, 2001'. 1,6. Rasila, Viljo, Pirkanmaan historia. Tampere10. Jaakkola 1934 103. 1993.I l. Kaukovalta 1934. 84.12. Jaakkola 1934 69. Roivainen, Matti, teoksessa Pitkin poikin Pirk-13. Saarenheimo 1974. 48. kalaa. Pitiijinlukemisto. Pirkkalan kunta 1997.14. Salo 1999:146.1 5 . Rasila 1993 . 39, 4041 . Saarenheimo, Juhani, Vanhan Pirkkalan histo-16. Rasila 1993 26. ria. Nokia, Tampere, Pirkkala, YlOjarvi 1974.1 7. Saarenheimo 197 4'. 43.18. Miintysaaril997:177-184. Salo, Unto, teoksessa Hdmeen kerajat. 1998.19. Adel 2001: 17.20. Saarenheimo 1974 262. Soininen, Tuija-Liisa, Pirkkalan arkeologinen21. Koivuniemi 1994: 86. perusinventointi. Tampere 1998.22. Saarenheimo 197 4: 280-283.23. Hillukka 1997 192-194. Suvanto, Seppo, Tampereen historia. Tarnpere24.Tabermanl997:197-205. 1988.25. Roivainen 1997 : 103-104.26. Taberman 1997: 440. Taberman, Raili, teoksessa Pitkin poikin Firkka-

laa. Pittijiinlukemisto. Pirkkalan kunta I 997.

LdhteetPiirtoheitinkalvot

Adel, Vadim, artikkeli Menneisyyden jalkia No-kianvirran rannalla teoksessa Pirkanmaan alta. Jouko Hillukka, Pirkkalan historiaa ja kotiseutu-Tampere 2001. tietoa. Internet Pirkkalan kunta 1999.

1 9