euro & talous 2/2014 rahoitusjärjestelmän vakaus

Julkinen

Euro & talous 2/2014Rahoitusjärjestelmän vakaus

Pentti HakkarainenJohtokunnan varapuheenjohtaja

15.5.2014

Pentti Hakkarainen Julkinen15.5.2014

Talous- ja luottosuhdanteisiin liittyvät riskit

Pentti Hakkarainen Julkinen

Rahoituksen saatavuuden paraneminen tukee euroalueen asteittaista toipumista kriisistä

15.5.2014

-200

0

200

400

600

800

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Korkopistettä

Julkisyhteisöt: periferiamaat *Julkisyhteisöt: hyvän luottoluokituksen maat *Rahalaitokset: periferiamaatRahoituslaitokset: hyvän luottoluokituksen maat

* Julkisyhteisöjen lainoilla tarkoitetaan paikallishallinnon liikkeeseenlaskemia ja valtion takaamia lainoja.** Periferiamaat: Italia, Espanja, Kreikka, Irlanti ja Portugali.Lähteet: Bloomberg ja BofA Merrill Lynch.

Rahoituslaitosten ja julkisyhteisöjen* liikkeeseen laskemien velkakirjalainojen riskilisä


Kasvanut riskinottohalukkuus voi vääristää hintoja arvopaperimarkkinoilla

15.5.2014

0

100

200

300

400

500

0

5

10

15

20

25

1998 2001 2004 2007 2010 2013

Emissioiden määrä (oikea asteikko) Riskilisä (vasen asteikko)

%

Lähde: Bloomberg.

Kpl

Suuririskisten yritysten velkakirjojen emissiot ja korkojen riskilisät


Osakkeiden hinnat nousussa

15.5.2014

60

100

140

180

220

2009 2010 2011 2012 2013 2014

S & P 500 -indeksi Tokio, Nikkei 225 -indeksiDJ EURO STOXX (laaja) -indeksi MSCI kehittyvät taloudet -indeksi

Jakson alku = 100

Lähde: Bloomberg.

Suurten maiden osakeindeksit


Ulkomailta Suomeen välittyvät riskit

• Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksellä on suuri vaikutus Suomen talouden ja rahoitusjärjestelmän näkymiin ja riskeihin.

• Suomen kannalta keskeisiä riskejä: Kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden uusi

epävakautuminen. Pitkään jatkuva matala korkotaso ja omaisuuserien

hintojen liiallinen nousu. Geopoliittisten jännitteiden vaikutus Suomen talouden

näkymiin.

15.5.2014


Kotimaantalous, yritykset, kotitaloudet, julkinen talous

15.5.2014

Julkinen

Makrotalous

Asuntojen hinnat

VelkaantuneisuusRiskipreemiot

Pankkien kestävyys

IV/2009 I/2012 III/2012

Suomen rahoitusjärjestelmän vakauskartta

Lähteet: NASDAQ OMX Helsinki, pankit, Tilastokeskus ja Suomen Pankki.

Makrotalous

Asuntojen hinnat


Pankkien kestävyys

IV/2009 I/2012 III/2012



Kesäkuu 2012 Kesäkuu 2013 Toukokuu 2014

Makrotalous

Asuntojen hinnat


Pankkien kestävyys

IV/2009 I/2012 III/2012



Ulommat arvot kuvastavat suurempia riskejä.Lähteet: NASDAQ OMX Helsinki, pankit, Tilastokeskus ja Suomen Pankki.

15.5.2014

Asuntojen hinnat

Reaalitalous

Pankkienkestävyys

VelkaantuneisuusRiskilisät

Velkaantuminen ja reaalitalouden kehitys suurimpia riskejä Suomen rahoitusjärjestelmälle

Pentti Hakkarainen


Rahalaitosten myöntämien yrityslainojen kasvuvauhti pysynyt vaimeana

15.5.2014

-20

-10

0

10

20

30

0

2

4

6

8

10

2005 2007 2009 2011 2013

1 Yrityslainakannan keskikorko* (vasen asteikko) 2 Uusien yrityslainasopimusten keskikorko* (vasen asteikko) 3 Yrityslainojen vuosikasvu (oikea asteikko)

1

2

3

%

* Sisältää myös asuntoyhteisöille myönnettyjen lainojen korot.Lähde: Suomen Pankki.

Rahalaitosten myöntämien yrityslainojen keskikorkoja ja vuosikasvu Suomessa

%


Yrityslainakannan vuosikorkoeuromaissa

15.5.2014

0

1

2

3

4

5

6

2009 2010 2011 2012 2013 2014

Suomi Saksa Ranska Italia Espanja Euroalue

Lähteet: EKP ja Suomen Pankin laskelmat.


Yritysrahoituksen saatavuus on säilynyt hyvänä

15.5.2014

0

20

40

60

80

100

2009 2010 2011 2012 2013 2014

Saatu kaikki Saatu osaEi nostettu korkean koron vuoksi HylättyEi vastausta

Lähde: Euroopan keskuspankki.

%

* Kysely tehty loka–maaliskuussa.** Kysely tehty huhti-syyskuussa.

* * *** ** **


Konkurssien määrä hienoisessa kasvussa, mutta edelleen vähäinen

15.5.2014

0

2

4

6

8

0

2

4

6

8

1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014

Yritysten vireille pannut konkurssit, 12 kk:n liukuva summa (vasen asteikko)

Pankkien järjestämättömät saamiset* (oikea asteikko)

Lkm., 1 000 kpl

* Vähintään 90 päivää erääntyneinä ja maksamatta olleet saamiset.Lähteet: Tilastokeskus, Finanssivalvonta ja Suomen Pankin laskelmat.

Konkurssit ja järjestämättömät saamiset Suomessa

Mrd. euroa


Kotitalouksien velkaantuminen jatkunut, mutta aiempaa hitaammin

15.5.2014

0

1

2

3

4

5

6

7

0

20

40

60

80

100

120

140

2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012

Asuntolainat (vasen asteikko) Yhtiölainat* (vasen asteikko)

Muut lainat (vasen asteikko) Korkomenot (oikea asteikko)

% käytettävissä olevasta tulosta % käytettävissä olevasta tulosta

* Tilastokeskuksen arvio kotitalouksien omistamien asunto-osakeyhtiöiden lainakannasta.Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat.

Kotitalouksien velkaantuneisuus ja korkorasitus Suomessa


Puolet kotitalouksien velasta kymmenesosalla

15.5.2014

0

40

80

120

160

200

240

0

10

20

30

40

50

60

Velattomat kotitaloudet Kotitaloudet, joiden velkaantumisaste on

yli 0 % ja enintään 300 %

Kotitaloudet, joiden velkaantumisaste on

yli 300 %

Osuus kotitalouksista (vasen asteikko)Osuus kotitalouksien velasta (vasen asteikko)Velkaa keskimäärin kotitaloutta kohti (oikea asteikko)

%

* Velkaantumisaste = kotitalouden velka, % käytettävissä olevasta rahatulosta vuonna 2012.Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat.

Kotitaloudet ja niiden velat velkaantumisasteen* mukaan

Tuhatta euroa


Asuntolainojen kasvuvauhti hidastunut

15.5.2014

0

5

10

15

20

2005 2007 2009 2011 2013

Lainat yhteensä Asuntolainat

%

* Suomalaisten kotitalouksien euromääräiset lainat Suomessa toimivista rahalaitoksista ilman kotitalouksien omistamien asunto-osakeyhtiöiden lainoja.Lähde: Suomen Pankki.

Kotitalouksien lainakannan* vuosimuutos Suomessa


Asuntojen reaaliset hinnat laskeneet, hintakehityksessä alueellisia eroja

15.5.2014

80

100

120

140

160

2000 2003 2006 2009 2012

Koko maa Pääkaupunkiseutu Muu Suomi

Indeksi, 2000 = 100

Asuntojen nimelliset hintaindeksit on muunnettu reaalisiksi koko maan kuluttajahintaindeksiä käyttäen.Lähde: Tilastokeskus.

Asuntojen reaaliset hinnat Suomessa


Rahoitusjärjestelmän riskiensietokyky ja rakenteelliset riskit


Suomen pankkisektorin riskiensietokyky pysynyt hyvänä

15.5.2014

0

5

10

15

20

25

0

5

10

15

20

25

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Tappiopuskuri* (vasen asteikko)Omien varojen vähimmäisvaatimus (vasen asteikko)Vakavaraisuussuhde (oikea asteikko)Vakavaraisuussuhde rajoituksettomin ensisijaisin omin varoin (oikea asteikko)

Mrd. euroa

* Omien varojen ylijäämä = omat varat – omien varojen vähimmäisvaatimus.Lähde: Finanssivalvonta.

Suomen pankkisektorin omat varat ja vakavaraisuus

%


Pankkisektorin tuloskunto säilynyt ja luottotappiot pienet

15.5.2014

-8

-4

0

4

8

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Korkokate NettopalkkiotuototKaupankäynnin ja sijoitustoiminnan nettotuotot Muut tuototKulut ja poistot Arvonalentumistappiot luotoistaTulos ennen veroja

Mrd. euroa

Lähde: Finanssivalvonta.

Suomen pankkisektorin tuloskehitys


Matala korkotaso ja lainakannan kasvun hidastuminen koettelevat pankkien kannattavuutta

15.5.2014

-2

0

2

4

6

1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013

Kokonaismarginaali (lainakannan keskikorko – talletuskannan keskikorko)

3 kk:n euribor

%

Suomen rahalaitosten lainat yleisölle ja talletukset yleisöltä.Lähteet: Reuters ja Suomen Pankki.

Kokonaismarginaali ja 3 kk:n euribor


Riippuvuus kansainvälisestä tukku-varainhankinnasta lisää haavoittuvuutta

15.5.2014

0

50

100

150

200

2006 2008 2010 2012 2014

Liikkeeseen lasketut lyhytaikaiset velkapaperitLiikkeeseen lasketut pitkäaikaiset velkapaperitLainat kotitalouksille ja yrityksilleTalletukset kotitalouksilta ja yrityksiltäRakenteellinen rahoitusvaje (lainakanta – talletuskanta)

Mrd. euroa

Talletuspankit, asuntoluottopankit ja samaan konserniin kuuluvat muut luottolaitokset.Lähde: Suomen Pankki.

Suomen pankkitoiminnan riippuvuus tukkuvarainhankinnasta


Pankkisektori tartuntaherkkä

• Pankkisektori Suomessa EU-maiden keskittyneimpiä.

• Pohjoismaisen pankkijärjestelmän keskinäiset sidokset vahvat. Pohjoismaista paljon saamisia, suuririskisinä pidetyistä maista vain pieniä määriä.

• Merkittävä osa Suomen pankkisektorista pohjoismaisten emopankkien omistuksessa.

• Kotimaisten pankkien ulkomaiset saamiset ja velat kasvaneet 2000-luvulla.

15.5.2014


Vakuutussektori säilynyt vakavaraisena

• Sektorin kannattavuus ja vakavaraisuus säilyneet hyvinä, mutta huomattavia yhtiökohtaisia eroja.

• Vakuutusyhtiöt kyenneet sopeuttamaan liiketoimintamallejaan matalan koron ympäristössä.

• Sijoitusmarkkinoiden odottamattomat sokit keskeisin riski kannattavuudelle ja vakavaraisuudelle.

15.5.2014


Infrastruktuuri toiminut luotettavasti

• Luotettava ja kaikissa oloissa toimiva infrastruktuuri on olennainen osa vakaata rahoitusjärjestelmää– Kansainvälisen yleisvalvontayhteistyön merkitys suuri.

• Toimintojen pirstaloituminen voi vaarantaa niiden jatkuvuuden.– Kansallisesti hoidettavissa olevat varajärjestelyt tärkeitä.

• Suomi siirtyi SEPAan aikataulussa, kehitystyö jatkuu.– Uusia yhteistyöryhmiä on perustettu: Euroopassa Euro

Retail Payments Board (ERPB) ja Suomessa maksuneuvosto.

15.5.2014


Rahoitusjärjestelmän vakauden varmistamistoimet


Tulevia makrovakausvälineitä Suomessa

• Muuttuva lisäpääomavaatimus (”vastasyklinen pääomapuskurivaatimus”): 2015.

• Asuntolainojen sitova enimmäisluototussuhde (”lainakatto”): 7/2016.

• Asuntolainojen vähimmäisriskipainojen säätely: 2015.

• Lisäpääomavaatimus kansallisesti systeemisesti merkittäville luottolaitoksille (”O-SII”-vaatimus): 2016.

15.5.2014


…. tulisi vielä täydentää

• Järjestelmäriskipuskurin käyttö tulisi tehdä mahdolliseksi myös Suomessa.– Vakavaraisuusdirektiivin sallima lisäpääomavaatimus, jos

kansallinen pankkijärjestelmä rakenteellisesti haavoittuva.– Yhdentyneillä pankkimarkkinoilla sääntelyn ja valvonnan

tulee olla yhdenmukaista.– Lähes kaikki EU-maat sisällyttämässä säädöksiinsä.

• Kansainvälisesti vertailukelpoinen välineistö tarpeen, käyttö harkitaan erikseen.

15.5.2014

Julkinen

Systeemisesti merkittäville luottolaitoksille Pohjoismaissa asetettavat kansalliset lisäpääomavaatimukset enintään

0

1

2

3

4

5

6

Ruotsi Norja Tanska Suomi

Systeemisesti merkittäville luottolaitoksille asetettavat kansalliset lisäpääoma-vaatimukset Pohjoismaissa, enintään

%

Lähde: Maiden keskuspankit.

15.5.2014 Pentti Hakkarainen


Pankkiunioni on käynnistymässä

• Pankkiunionin kaksi tärkeintä osaa – yhteinen pankkivalvonta ja yhteinen kriisinratkaisu –käynnistymässä.

• Kriisinratkaisumekanismi ja sijoittajanvastuu poistavat/vähentävät pankkikriisien kustannuksia veronmaksajille.

• Myös Suomessa kriisinratkaisulainsäädäntö ja sen viranomaisvaltuudet tulee saattaa ripeästi voimaan kaikilta osin.

15.5.2014

Julkinen

Yhteinen kriisinratkaisumekanismi

15.5.2014 Pentti Hakkarainen


Johtopäätöksiä

• Heikkojen reaalitalouden näkymien johdosta kotimaisen rahoitusjärjestelmän haavoittuvuuksiin kiinnitettävä erityistä huomiota.

• Riskejä voi luoda: asuntohintojen kehitys ja kotitalouksien huomattava velkataso, matalan koron vaikutukset sekä pankkien luotonannon välittyminen.

• Finanssikriisin oppina Suomeenkin kansainvälisesti vertailukelpoiset välineet järjestelmäriskien torjumiseksi.

• Pankkiunioni merkittävä edistysaskel. Valvonta ja kriisinratkaisu samalle maiden rajat ylittävälle tasolle kuin rahoituslaitosten todellinen toiminta.

15.5.2014


Kiitos!

euro & talous 2/2014 rahoitusjärjestelmän vakaus

Documents