02/14/2012 MK

Fenomenografialaadullisena

tutkimussuuntauksena

8.12.2012 Maarit Kalliomäki

14. helmikuuta 12

02/14/2012 MK 2

Fenomenografian peruslähtökohdato Fenomenografia tutkii ihmisten käsitysten eroavuuksia.

o Lähestymistavan perustajan Ference Martonin mukaan on olemassa vain rajallinen määrä ilmiöiden käsittämisen tapoja.

o Tavoitteena on kuvailla, analysoida ja ymmärtää paitsi ilmiöitä koskevia laadullisesti erilaisia käsityksiä myös käsitysten keskinäisiä suhteita.

o Aineistosta laaditaan kuvauskategorioita, jotka kuvaavat käsitysten jakautumista esim. erilaisissa ryhmissä.

o Jokainen kategoria liittyy muihin kategorioihin osana laajempaa hierarkkista kategoriajärjestelmää. Kategorioiden suhteita voidaan jäsentää niin horisontaalisesti kuin vertikaalisesti.

14. helmikuuta 12

02/14/2012 MK 3

Fenomenografian sovellukset

Fenomenografian synty ja kehitys

o Marton kollegoineen tutki erilaisia käsityksiä oppimisesta.o Myöhemmin tutkimuksen kohteeksi otettiin erilaiset

kasvatuksen ja koulutuksen kentällä esiin nousseet ilmiöt.o Viime vuosina on suuntauduttu kohti oppimisen ja

tietoisuuden perusteiden ymmärtämistä.

Fenomenografian käyttö Suomessa

o Kasvatustieteellisessä tutkimuksessa on tutkittu työtä ja oppimista.

o Menetelmää on sovellettu myös yrittäjyyden tutkimuksessa, terveystieteellisessä tutkimuksessa sekä uskonnonpedagogisessa tutkimuksessa.

o Fenomenografia on tutkimussuuntausta ohjaava lähestymistapa, ei vain tutkimus- ja analyysimenetelmä.

14. helmikuuta 12

02/14/2012 MK 4

Fenomenografian taustaoletuksia ja -sitoumuksia Ihminen on rationaalinen olento, joka pyrkii

muodostamaan käsityksiä koetuista ilmiöistä liittämällä tapahtumia toisiinsa ja pyrkimällä selittämään niitä. Käsitykset ymmärretään merkityksenantoprosesseina.

Esireflektiivisen kokemuksen ja käsitteellisen ajattelun välille ei tehdä jyrkkää eroa. Painopiste on jälkimmäisessä, mutta käsitys voi olla myös esireflektiivinen. Tällöin kokemus on ihmisen tajunnassa, vaikkei hän ole siitä tietoinen.

Kieli on ajattelun, käsitysten muokkaamisen sekä niiden ilmaisemisen väline.

Yksilön ja ympäristön suhde on non-dualistinen. On olemassa vain yksi maailma, joka on samanaikaisesti sekä todellinen että koettu. Koettu on osa maailmaa, ei koko maailma.

14. helmikuuta 12

02/14/2012 MK 5

Fenomenografian taustaoletuksia ja -sitoumuksia Käsitykset ovat luonteeltaan suhteellisia. Ne saavat

merkityksensä kokonaisuuksista ja rakentuvat sosiaalisesti.

Yksilöt luovat kokonaiskäsityksen ilmiöstä suhteuttamalla osakokonaisuuksia toisiinsa.

Käsitysten eroja tarkastellaan kontekstuaalisuuden näkökulmasta.

Kontekstuaalisuuden ymmärtäminen on tärkeää, koska se vaikuttaa käsitysten tulkintaan, tulosten raportointiin sekä tutkimuksen luotettavuuteen.

Tieteenfilosofisilta taustauskomuksiltaan fenomenografia muistuttaa konstruktivismia ja fenomenologiaa. Konstruoinnin sijaan puhutaan konstituoinnista eli siitä, miten käsitykset muodostuvat ja millaisia ne ovat luonteeltaan.

14. helmikuuta 12

02/14/2012 MK 6

Mikä- ja miten näkökulma merkityksenantoprosessin kuvaajana

Mikä-näkökulma = merkitysulottuvuus Painottaa sisällön tulkintaa. Tavoitteena on saada esille yksilöiden käsitykset tietyistä aiheista.

Miten–näkökulma = ajatteluprosessit Näkemyksen rakenneulottuvuus korostuu. Miten näemme määrittää sitä, mitä näemme. Rajoittaa itse ilmiötä ja mikä-näkökulmaa. Selkeyttää käsitysten ja tutkittavan ilmiön suhdetta. Mikä- ja miten-näkökulmia ei voida selkeästi erottaatoisistaan.

14. helmikuuta 12

02/14/2012 MK 7

Ensimmäisen ja toisen asteen näkökulma

I asteen näkökulma

Kieli heijastaa suoraan todellisuutta,joten sitä voidaan tutkia sellaisenaan (naiivi realismi).

II asteen näkökulma

Todellisuus rakentuu sosiaalisesti ja konstruktiivisesti ja on olemassa ihmisille merkitysvälitteisesti. Olennaista ovat merkitystulkinnat ja tulkintasäännöt, joiden avulla ihmiset toimivat arkielämässään.

Fenomenografisessa tutkimuksessa ei tehdä todellisuutta kuvaavia väitelauseita, vaan tarkoituksena on kuvata ihmisten käsityksiä todellisuuden ilmiöistä.

Käsiteparin erottaminen toisistaan ei ole aina ongelmatonta.

14. helmikuuta 12

02/14/2012 MK 8

Aineistolähtöisyys ja teoriaperehtyneisyys

Fenomenografisen tutkimuksen lähestymistapa on aineistolähtöinen. Kategorisoinnit pohjautuvat aineistoon, eivät teoriaan. Tulkinta muodostuu vuorovaikutuksessa aineiston

kanssa.

Teoreettinen perehtyneisyys kulkee mukana tutkimuksen joka vaiheessa. Käydään vuoropuhelua aiempien teorioiden kanssa

(tutkimusta tukevat/vastakkaiset teoriat). Itsereflektio tai hallittu subjektiviteetti teoreettisen

perehtyneisyyden pohjalta on tärkeää tutkimuksen suuntaamisessa, toteuttamisessa ja analyysissa.

Itsereflektio on olennainen osa tutkimusta.

Tietoisuus omista käsityksistä ja ennakko-odotuksista sekä avoimuus tutkittavien käsityksille lisäävät tutkimuksen luotettavuutta.

14. helmikuuta 12

02/14/2012 MK 9

Aineistonkeruu

Aineistoksi sopivat erilaiset kirjalliseen muotoon muokatut aineistot, kuten

litteroidut haastattelut (avoin-, teema- tai ryhmähaastattelut) kirjoitelmat, dokumentit, kyselyt tai näiden yhdistelmät

(esimerkkinä eläytymismenetelmä) havainnointimenetelmät ja piirrokset

Kysymyksenasettelun tulee olla mahdollisimman avointa, jotta erilaiset käsitykset aineistosta saadaan esiin.

Aineistoa käsitellään kokonaisuutena. Vaikka käsitykset tehdään ymmärrettäviksi niiden omissa ajatteluyhteyksissään, vastauksiin ei keskitytä yksittäisinä tapauksina. Pyritään löytämään ja systematisoimaan ajattelutapoja, jotka ovat jaettuja ja sosiaalisesti merkittäviä.

14. helmikuuta 12

02/14/2012 MK 10

Analyysin vaiheetFenomenografinen tutkimus etenee vaiheittain. Jokainenvaihe ja valinta vaikuttaa tuleviin valintoihin.

Analyysin vaiheet1. Tutustutaan huolellisesti aineistoon.o Luetaan aineisto monta kertaa läpi ja luodaan

siitä yleiskuva tai alustava hahmotelma.

2. Etsitään tekstistä merkitysyksiköitä.o Tulkintojen pohjana ovat ajatukselliset

kokonaisuudet, eivät yksittäiset sanat tai lauseet.o Tutkimuksellinen kiinnostus kohdistuu vastaajan

käsityksiin sekä näiden käsitysten taustalla oleviin asiayhteyksiin.

o Erilaiset aineistolle esitetyt kysymykset helpottavat merkitysyksiköiden määrittelyä.

14. helmikuuta 12

02/14/2012 MK 11

Analyysin vaiheet

3. Ryhmitellään merkitysyksiköt kategorioiksi.o Analyysin ytimenä on variaatioiden tunnistaminen.o Keskenään samanlaisia ja erilaisia ilmauksia etsitään ja

ryhmitellään vertailun avulla.

4. Kuvataan kategoriat abstraktimmalla tasolla ja määritellään näiden kategorioiden välisten suhteet.

o Oleellista on löytää kullekin kategorialle toisistaan selkeästi erottuvat laadulliset kriteerit, jotka eivät limity.o Kategoriat sisältävät käsitysten erityispiirteet sekä

lainauksia empiirisestä aineistosta. o Kategorioiden sisältöjen aukikirjoittaminen helpottaa

kategorioiden välisten suhteiden kuvaamista. Samalla se toimii pohjana kuvauskategoriajärjestelmän tai tulosalueen luomiselle.

14. helmikuuta 12

02/14/2012 MK 12

Analyysin vaiheet ja kuvauskategorioiden abstraktiotasot

3. Merkitysyksiköiden ryhmittely ensimmäisen tason kategorioiksi -

ilmausten vertailu variaatioiden tunnistamiseksi

4. Abstraktimman tason kuvauskategoriat –

käsitysten keskeiset piirteet ja niiden sisäinen rakenne

1. Empiria -huolellinen aineistoon tutustuminen,

yleiskuva

2. Merkitysyksiköiden etsiminen - käsitysten määrittäminen asiallisten

kokonaisuuksien pohjalta

5. Kuvauskategoria-

järjestelmä(tulosalueen luominen)

14. helmikuuta 12

02/14/2012 MK 13

Tutkimuksen luotettavuus ja fenomenografian kritiikki

Tulkintojen aineistouskollisuus Jokainen haastattelu tulee voida sijoittaa kategoria-

järjestelmään (kategoriajärjestelmän riittävyys). Tutkijan tulee olla uskollinen aineiston käsitysten

eroavuuksille (erilaisten käsitysten edustavuus).

Käsitysten määrä ja ylihistoriallisuus Kategoriat ovat viime kädessä tutkijan päätettävissä. Rajallisuutta ei tule ymmärtää ylihistoriallisesti siten,

että kategorioiden kokonaisuus olisi ajasta ja paikasta riippumatonta.

Tietyssä yhteisössä tai kulttuurissa on tiettynä ajankohtana voimassa rajallinen määrä erilaisia tapoja käsittää jokin ilmiö.

14. helmikuuta 12

02/14/2012 MK 14

Tutkimuksen luotettavuus ja fenomenografian kritiikki

Kategorioiden selkeä erillisyys Sisällöllisten erojen tulee olla niin selkeitä, ettei päällekkäisyyksiä synny. Raportoinnin läpinäkyvyys Tutkimusprosessin seikkaperäinen kuvaus antaa

lukijalle mahdollisuuden arvioida tutkijan huomioita, tulkintoja ja tutkimusprosessia: tutkimustulosten aitoutta, relevanssia ja yleisyyden tasoa.

Teoria-empiria -suhteen pohdinta Tutkimuskysymyksiin palautuva pohdinta liittyy tutkimuksen kaikkiin vaiheisiin.

14. helmikuuta 12

02/14/2012 MK 15

Tutkimuksen luotettavuus ja fenomenografian kritiikki

Teoria-empiria-suhteen pohdinta

Raportoinnin läpinäkyvyys

Käsitystenmäärä ja yli-

historiallisuus

Kategorioiden selkeä

erillisyys

Erilaisten käsitysten edustavuus

Kategoria-järjestelmän

riittävyys

Aineisto-uskollisuus

Tutkimuksenluotettavuus

14. helmikuuta 12

02/14/2012 MK 16

Tutkimussuuntauksia yhdistäviä ja erottavia tekijöitä

Fenomenologia vs. fenomenografia

Yhdistäviä tekijöitä Molemmissa painotetaan ihmisen ja maailman

välistä non-dualistista suhdetta, kokemuksellisuutta, kontekstuaalisuutta ja laadullisuutta.

Kummassakin tutkitaan käsityksiä ja merkityskokonaisuuksia.

Erottavia tekijöitä Fenomenologiassa yksilöiden käsitysten ja

kokemusten kautta pyritään pääsemään kiinni ilmiöihin itseensä. Fenomenografiassa keskitytään käsitysten eroavaisuuksien tutkimiseen.

Fenomenologia on tieteenfilosofinen suuntaus. Fenomenografialla puolestaan tarkoitetaan metodologista tutkimussuutausta.

14. helmikuuta 12

02/14/2012 MK 17

Tutkimussuuntauksia yhdistäviä ja erottavia tekijöitä

Kognitiivinen psykologia ja yleinen konstruktionismivs. fenomenografia

• Kaikissa näissä suuntauksissa yksilöt rakentavat tulkintaa tilanteista aikaisempien käsitystensä, tietojensa ja kokemustensa pohjalta.

• Yhtymäkohdasta huolimatta fenomenografian tutkijat tekevät käsitteellisen eron kognitiiviseen psykologiaan ja yleisemmin konstruktionismiin.

14. helmikuuta 12

02/14/2012 MK 18

Tutkimussuuntauksia yhdistäviä ja erottavia tekijöitä

Diskursiivisuus

Fenomenografian konstruktiivinen kielikäsitys mahdollistaa diskursiivisen lukutavan merkitysyksiköitä etsittäessä.

Sisällönanalyysi vs. fenomenografia

Fenomenografisessa tutkimuksessa kuvauskategoriajärjestelmä syntyy aineiston pohjalta. Sisällönanalyysissä luokittelu perustuu teoriaan.

Fenomenografisessa analyysiprosessissa korostuvat kontekstuaalisuuus ja rakenneulottuvuus (miten-näkökulma).

14. helmikuuta 12

02/14/2012 MK 19

Tutkimussuuntauksia yhdistäviä ja erottavia tekijöitä

Ankkuroitu teoria (grounded theory) vs. fenomenografia

Ankkuroidusta teoriasta poiketen fenomenografia ei pyri tarkastelemaan ilmiöitä järjestelmän tasolla, vaan kuvaa tutkittavien arkikäsitysten variaatioita sekä niiden merkityssisältöjä ja ymmärtämistä.

Fenomenografiaa ja ankkuroitua teoriaa yhdistävät seuraavat elementit: kontekstianalyysi sekä yhtäläisyyksien ja erojen

erittely merkityssisältöjen luokittelu ja tulkinta

ensimmäisen asteen näkökulmasta realistiset taustaoletukset aineistolähtöinen analyysi kohdeilmiöiden kuvaaminen yksilöiden

merkityksenantoja yleisemmällä tasolla

14. helmikuuta 12

02/14/2012 MK 20

Kirjallisuus

Ahonen, S. 1994. Fenomenografinen tutkimus. Teoksessa L. Syrjälä, S. Ahonen, E. Syrjäläinen & S. Saari. Laadullisen tutkimuksen työtapoja. Helsinki: Kirjayhtymä, 113-160.

Gröhn, T. 1993. Fenomenologinen tutkimusote. Teoksessa T. Gröhn & J. Jussila (toim.) Laadullisia lähestymistapoja koulutuksen tutkimuksessa. Helsinki: Yliopistopaino,

1-31.

Eskola, J. & Suoranta, J. 1998. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere:

Vastapaino. (Kirjan ensimmäiseen painokseen on ilmestynyt useita lisäpainoksia, 8. painos 2008.)

Eskola, J. 2010. Laadullisen tutkimuksen juhannustaiat. Laadullisen aineiston analyysi vaihe vaiheelta. Teoksessa J. Aaltola & R. Valli (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin II. Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin. 3. painos. Jyväskylä: PS-kustannus, 179 – 203.

Huusko, M. & Paloniemi, S. 2006. Fenomenografia laadullisena tutkimussuuntauksena kasvatustieteissä. Kasvatus 37 (2), 162-173.

Metsämuuronen, J. 2006. Laadullisen tutkimuksen perusteet. 3. uudistettu painos. Jyväskylä: Gummerrus Oy.

14. helmikuuta 12

02/14/2012 MK 21

Tutkimukset

Niikko, A. 2003. Fenomenografia kasvatustieteellisessä tutkimuksessa. Joensuun yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunnan tutkimuksia 85.

Paloniemi, S. 2004. Ikä, kokemus ja osaaminen työelämässä. Työntekijöiden käsityksiä iän ja kokemuksen merkityksestä ammatillisessa osaamisessa ja sen kehittämisessä. Jyväskylä studies in education, psychology and social research 253.

Rissanen, R. 2002. Työelämälähtöinen opinnäytetyö oppimisen kontekstina. Fenomenogragisia näkökulmia tradenomin opinnäytetyöhön. Tampereen yliopisto. Tampereen yliopiston julkaisuja 970.

14. helmikuuta 12

02/14/2012 MK 22

Lähteet

Huusko, M. & Paloniemi, S. 2006. Fenomenogragia laadullisena tutkimussuuntauksena kasvatustieteissä. Kasvatus 37 (2), 162-173.

Menetelmäopetuksen tietovaranto KvaliMOTV. Saatavilla www-muodossa. http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/kvali/. Luettu 8.2.2012.

14. helmikuuta 12