Rakennusmestaritja -insinöörit 2011T

EE

MA

LE

HT

I

H E L S I N G I N

Pientalorakentaminen

teema

SISÄLTÖ 6B•2011

Kannenkuva:Vaikkapientalorakentamisessamitatjamäärätovatpienempiäkuinisommissahankkeissa,laatuvaatimukseteivätoleyhtäänpienempiä.KuvaRudusOy

HELSINGINRAKENNUSMESTARITJA-INSINÖÖRITJÄSENLEHTIErikoisnumero,syksy2011,Pientalorakentaminen

JULKAISIJAJAKUSTANTAJA

Helsingin rakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry

TOIMITUSJAYHDISTYKSENTOIMISTOFredrikinkatu 51-53 A, 00100 Helsinkip. (09) 646 343, f. (09) 642 259

PäätoimittajaSirkka Saarinensirkka.saarinen@pp3.inet.fiJärjestösihteeri Kirsi Takkinenkirsi.takkinen@hrmy.fi

www.hrmy.fi

TAITTO Anita Ukkonen

PAINOPAIKKAForssa Print

hrmyteema

teema

ToimittajaltaP ientalorakentaminen kertoo jo sanana, miten se eroaa muusta ra-

kentamisesta. Se on pienempää. Se ei kuitenkaan tarkoita, että pientalorakentamisen vaatimukset olisivat yhtään sen pienemmät kuin muunkaan rakentamisen. Myös pientalon rakentaminen vaatii osaavat tekijät suunnittelusta työmaahan.

Tee-se-itse rakentamisen vähentyminen on varsin luonnollista. Vaik-ka rakentamiseen riittäisi intoa ja aikaakin, nykyaikainen pientalo on huomattavasti monimutkaisempi rakenne kuin takavuosina. Pientalot on tehty jo perinteisesti paremmin, esimerkiksi energiatehokkaaammik-si kuin isommat kohteet. Nyt energiatehokkuus on entisestään koros-tunut. Se on tuonut mukanaan valintoja ja vertailuja, joita ei pysty te-kemään mutu -tuntumalla vaan tekemään tarvitaan ammattilaiset.

Pientalotyömaalla ei voi myöskään oikoa, vaan kunnollisella työ-maalla tehdään kirjalliset sopimukset, huolehditaan veroista, kieltäydy-tään harmaasta työvoimasta, huolehditaan työturvallisuudesta. – Aivan niin kuin kaikilla muillakin työmailla.

Näitä näkökulmia on tuotu esiin myös tässä Pientalorakentamisen teemanumerossa

Sirkka Saarinen

SisältöHyvin suunniteltu on jo puoliksi tehty .................................................. 3Uusista pientaloista jo 70 % talopaketteja .......................................... 6Sopimukset aina kirjallisesti ................................................................ 8Pientalon perustuksiin vain varmat valinnat ........................................ 9Rakenna tai korjaa radonturvalliseksi ................................................ 10Paalutuksessa eurocode-aikaan ....................................................... 12Julkisivumateriaali vaikuttaa muuhunkin kuin ulkonäköön ................ 13Pääkaupunkiseudun rakennusvalvontojen yhtenäiset toimintatavat 15Selkeyttä talopakettien markkinointiin ............................................... 15Asuntomessuja vuodesta 1970 ......................................................... 16Kokkolassa energiatehokkaasti ......................................................... 16Asuntomessuilla mallitalo myös tee se itse -miehille ........................ 17Valmis piha syntyy yhteistyön tuloksena ........................................... 18Ryhmärakentaminen yhdistää omatoimirakentamisen ja urakoinnin 19Pientalon suurimmat kosteusriskit perustuksissa ja kellareissa ........ 20Rakennuksen ilmatiiviyden ja tiiviysmittauksen merkitys energiatehokkaassa rakentamisessa ................................................ 21Uusista pientaloista jo puolet A-energialuokkaa ............................... 24Vanhoissa omakotitaloissa jopa 70 prosentin energiansäästöpotentiaali ................................................................. 24Pientalon energiaremontti.................................................................. 25Motiva: Millainen on energiatehokas pientalo? ................................. 25

Turvallisesti pientalotyömaalla ........................................................... 26

3hrmyteema

– kunhan suunnitelma on tehty oikein, ajoissa ja ammattitaidolla

Aikakauslehdissä ja nettiblogeissa on tarinoita perheen

rakentamisprojektista, joissa aikataulu on pettänyt. Näissä

tarinoissa ajatus rakentamisesta on usein syntynyt jo

edeltävänä kesänä ennen varsinaista projektia. Kun kuokka

sitten seuraavan vuoden toukokuussa pitäisi lyödä maahan,

rakentaja huomaa, ettei hankkeella olekaan vielä

rakennuslupaa. Yllättäen venyvä aikataulu vaikeuttaa

etukäteen sovittuja urakointi- ja tavarantoimitusaikatauluja

aiheuttaen rakentavalle perheelle ylimääräisten kulujen

lisäksi paljon murhetta, itkua ja hammastenkiristystä.

Missä sitten on menty vikaan, eikö lähes 10 kuukauden val-

misteluaika riitä?Kyllä se riittää, kunhan käyttää

ajan oikein. Tarinoissa unelmatontti löytyy

nopeasti, eikä sen ostamiseen tuhla-ta aikaa. Sitten rakentava perhe val-mistelee hankettaan kiertämällä ta-lomyyjien juttusilla sekä tutustumalla erilaisiin vaihtoehtoihin rakennus-messuilla ja rautakaupoissa. Valtai-san tietotulvan myötä perhe suunnit-telee unelmataloaan. Innostus on valtava, eikä tässä vaiheessa väsy-mys vaivaa. Syksyn ja talven mittaan unelma on hahmottunut ja on aika kilpailuttaa talotehtaat.

Hyvin suunniteltu on jo puoliksi tehty

Rakennusluvan hakeminen on paljon muutakin kuin ”yhden

lomakkeen” täyttäminen.

4 hrmyteema

Kaikkein surullisimmissa tarinois-sa talokaupat on jo ehditty tehdä, kun perhe huhtikuussa kiikuttaa ra-kennuslupahakemusta rakennusval-vontavirastoon. Talopaketin toimi-tusajaksi on sovittu toukokuun lop-pu ja perheen kesälomat sovitettu alkamaan kesäkuun alusta, unelma on toteutumassa hyvää vauhtia.

Kun tähän tilanteeseen saadaan rakennusvalvontaviraston lupakäsit-telijän ensimmäinen kommentti ”Tä-mä vaatii sitten poikkeamispäätök-sen”, alkaa synkkiä pilviä kasaantua. Edellä kuvattu oli siis väärä toiminta-tapa.

Päätös rakentamiseen ryhtymisestäRakentamisprojektin ensimmäinen vaihe on varsinainen päätös raken-tamiseen ryhtymisestä. Tässä vai-heessa on syytä selvittää omat tar-peet, rajoitukset ja mahdollisuudet. Siis se, minkälainen perheen unel-matalo ja -tontti on ja onko sen ra-kentamiseen aikaa, rahaa ja taitoa. Puutteet kannattaa tunnustaa itsel-leen jo tässä vaiheessa ja sopeuttaa rakentaminen omiin mahdollisuuk-siin.

Kun lähtökohdat ja niiden mu-kaan muokattu unelma on selvillä, alkaa tontin etsiminen. Viihtyisän nä-köisestä ympäristöstä huolimatta pohjaolosuhteissa saattaa piillä on-

gelmia. Myös kaavassa, rakentamis-ohjeissa ja rakennusjärjestyksessä on saatettu antaa määräyksiä, jotka estävät unelmatalon toteutuksen tontille.

Ennen tonttikaupan solmimista rakentajan kannattaa ehdottomasti varmistaa pohjaolosuhteet ja olla yhteydessä viranomaisiin tonttia koskevien määräysten selvittämi-seksi, samalla tulee esiin mahdolli-nen suunnittelutarveratkaisun tai poikkeamispäätöksen tarve. Hyväk-si havaittu tapa on myös kytkeä projektiin jo tässä vaiheessa pätevä pääsuunnittelija ja hyödyntää hänen ammattitaitoaan arvioitaessa tontin soveltuvuutta.

Pääsuunnittelija mahdollisim-man varhaisessa vaiheessaKun tontti sitten on hankittu, alkaa varsinaisen rakennuksen suunnitte-lu. Jo tässä vaiheessa pitäisi tilata lupahakemukseen myöhemmin lii-tettävät tontti- ja kaavakartat. Tällöin viimeistään kannattaa ottaa mukaan projektiin pääsuunnittelija. Uuden-maan kunnissa rakennusluvan ha-kuun liittyvät menettelytavat ja ra-kennusmääräysten tulkinnat poikke-avat kuntakohtaisesti ja ne on syytä aina varmistaa. Turhalta harmilta välttyy, kun varmistaa etukäteen esi-merkiksi miltä osin kellarin rakenta-minen kuluttaa rakennusoikeutta.

Vasta lähtötietojen ollessa täysin selvillä, aloitetaan alustavien suunni-telmien laadinta ja pääsuunnittelijan rooli on tässä ensiarvoisen tärkeä. Hänen kokemustaan kannattaa hyö-dyntää hankkeen aikataulun ja kus-tannusarvion laadinnassa ja ylläpi-dossa. Pääsuunnittelijan ei nimes-tään huolimatta tarvitse laatia hank-keeseen yhtään rakennuspiirustusta. Hänen roolinsa on koordinoida, että suunnittelu ja luvan hakeminen tulee tehtyä asianmukaisesti. Joissain ta-pauksissa pääsuunnittelija ottaa kohteessa myös vastaavan työnjoh-tajan tehtävät hoitaakseen.

Varsinaisten rakennusta koskevi-en suunnitelmien laatijaksi rakentava perhe voi palkata toisen suunnitteli-jan. Rakennuspaikan ympäristön ja olosuhteiden vaatimustaso sekä ha-lutun lopputuloksen yksilöllisyys määrittävät rakennussuunnittelijan koulutustason.

Asiakkaan toiveet huomioiva suunnittelija käyttää yksilöllisen suunnitelman laatimiseen 1-6 kuu-kautta.

Jo luonnokset lupakäsittelijälleKun alustavat suunnitelmat on laadit-tu, kannattaa varata aika rakennus-valvonnan lupakäsittelijältä niiden lä-pikäymiseksi. Kun luonnokset käy-dään yhdessä läpi, edesautetaan lu-

Asuntomessurakennuttajat ja -rakentajat ovat sikäli hyvässä asemassa, että heillä on on tarkka päivämäärä, jolloin hankkeen on oltava valmiina. Kesän 2011 Asuntomessut pidettiin Kokkolassa. Kuva: Suomen Asuntomessut

hrmyteema

5

RAKENNUSLUPAHAKEMUKSEN LIITEASIAKIRJATVarsinaisen rakennuslupahakemuksen lisäksi tarvitaan runsaasti erilaisia liitteitä. Kuntien erilaisista lupamenettelyis-tä johtuen tarvittavat liitteet saattavat poiketa jonkin verran. Kuntakohtaisen luettelon tarvittavista liitteistä löytää kunkin kunnan internet sivuilta tai niitä voi tiedustella lupaviranomaiselta.

Seuraava luettelo antaa suuntaa tarvittavasta liitemäärästä ● Selvitys omistus- tai hallintaoikeudesta (esim. lainhuutotodistus ja /tai kauppakirjan jäljennös tai vuokrasopimus) ● Kiinteistörekisteriote● Valtakirja, mikäli rakennusluvan hakijana on joku muu kuin kiinteistön omistajat/haltijat. ● Naapureiden kuulemislomakkeet ● Karttamateriaalit (kaavaote, tonttikartta) ● Väestörekisterikeskuksen tilastolomake (RH 1 -lomake) ● Pääpiirustukset (tarvittava sarjamäärä vaihtelee kunnittain)● Ilmoitus kiinteistön liittämiseksi sähkö-, kauko- tai maakaasuverkostoon ● Julkisivujen värimallit/värityssuunnitelma● Rakennusoikeuslaskelma ● Rakennuksen energiaselvitys ● Selvitys suunnittelijoiden kelpoisuudesta ● Suunnitelma haja-asutusalueen jätevesihuollosta, mikäli ei kunnan viemäriverkostossa ● Kopio myönnetystä poikkeamisluvasta lainvoimaisuustodistuksineen tarvitaan, mikäli hankkeessa poiketaan esim. kaavamääräyksistä.● Kopio myönnetystä suunnittelutarveratkaisusta lainvoimaisuustodistuksineen tarvitaan lähes aina rakennettaessa asemakaava-alueen ulkopuolella.● Kaupparekisteriote tarvitaan, mikäli rakennuspaikan omistajana, ja tällöin myös hakijana, on yritys tai yhteisö. ● Pohja-/maaperätutkimus ja perustustapalausunto● Vesihuollon liitoskohtalausunto● Liikennemelualueilla selvitys ulko- ja sisämelutason erotuksesta.

Yhteenvetona tontin hankkimisen jälkeen– tonttia koskevien lähtötietojen hankinta 1 vko– suunnittelu hankkeen vaativuudesta ja yksilöllisyydestä riippuen 1 – 6 kk– rakennusvalvonnan ennakkonäyttö ajanvarauksineen 2 vkoa– lopullisten lupa-asiakirjojen laatiminen 2 vkoa– lupahakemuksen jättäminen ajanvarauksineen 0-2 vkoa– lupakäsittely 4 vkoa– oikaisuvaatimusaika 2 – 4 vkoaTontin hankkimisen jälkeen käytetty aika siis yhteensä 3 – 9 kk Toki poikkeuksia on molempiin suuntiin.

van myöhempää sujuvaa läpimenoa.Mikäli ennakkonäytön jälkeen ku-

viin tulee paljon päivityksiä tai esi-merkiksi talopakettitehtaat tekevät niiden pohjalta omat hieman räätä-löidyt suunnitelmat, on palaveri lupa-käsittelijän kanssa syytä uusia.

Vasta sitten päästään rakennuslu-van hakemiseen. Hakemuslomake ja tieto siihen tarvittavista liitteistä löy-tyy kuntakohtaisesti kunkin raken-nusvalvonnan internet-sivuilta. Lupa-käsittely kestää noin kuukauden.

Tänä aikana viranomaiset tarkas-tavat täyttääkö hanke määräysten vaatimukset mm. kaavan, energiate-hokkuuden, esteettömyyden ja palo-määräysten osalta. Mahdollisesti esiin tulleet puutteet ja niiden kor-jaaminen hyväksyttävään kuntoon luonnollisesti hidastavat läpimenoa.

Kun lupapäätös on saatu, ennen rakennusluvan lainvoimaisuutta on edessä 2 tai 4 viikon oikaisuvaati-musaika. Erillisellä hakemuksella ra-kentaminen on mahdollista aloittaa vakuutta vastaan jo tässä vaiheessa.

Välttämättä se ei kuitenkaan kanna-ta, sillä kyseisenä aikana ne tahot, joihin tuleva rakentaminen vaikuttaa, esimerkiksi naapurit, voivat vaatia oikaisua tehtyyn lupapäätökseen. Oikaisuvaatimus voi kaataa tai aina-kin viivyttää rakentamishaketta.

Vasta kun lupa saa lainvoiman, voidaan aloituskokous normaalisti pitää. Unelmatalo on rakentamista vaille valmis.

Hyvän lopputuloksen saavutta-miseksi ammattitaitoinen pääsuun-nittelija on lupavaiheessa ensiarvoi-

sen tärkeä. Hän osaa luotsata ohi pahimpien karikoiden ja rauhoittaa menoa silloin, kun joku suunnittelu-vaihe vaatii lisähuomiota. Sitten kun taas on aika edetä, auttavat kerralla oikein laaditut asiakirjat aikataulussa pysymistä.

Kun pallo varsinaisen rakentami-sen alkaessa siirretään pätevälle vas-taavalle työnjohtajalle, kulkee hanke niitä raiteita joita lain säätäjä on aja-tellut, ja edellytykset laadukkaaseen lopputulokseen ovat olemassa.

Jari Raukko

hrmyteema

Uusista pientaloista jo 70 % talopaketteja

Lähde: Pientaloteollisuus PTT ry

Talopakettien suosio pientalon rakentamistapana on

kasvattanut tasaisesti suosiotaan. Talopakettitoimituksena

toteutettujen pientalojen osuus on nyt noin 70%.

Syitä siihen, miksi rakentajat halu-avat omakotitalonsa yhä useam-

min muuttovalmiina, on useita. Ny-kyaikaisen pientalo on huomatta-vasti monimutkaisempi ”paketti” kuin takavuosikymmeninä. Niinpä sen rakentaminenkin vaatii selvästi entistä enemmän ammattiosaamis-ta rakennustyömaalla esimerkiksi talotekniikan ja tiukentuneiden energiamääräysten takia. Toisaalta myös pientalorakentajien omat laa-tuvaatimukset ovat nousseet.

Suomessa rakennetaan vuosit-tain 10 000-15 000 uutta pientaloa. Vuonna 2009 määrä oli taloustilan-teen takia poikkeuksellisen pieni, alle 9 000 kappaletta. Vuonna 2010

aloitettiin 12 500 uuden pientalon rakentaminen. Ennuste vuodelle 2011 on 13 000 - 13 500 kappaletta, joista talopakettien osuus on noin 70 % eli 9 100 - 9 500 kappaletta.

Pientaloteollisuus PTT ry arvioi, että pientalorakentamisen kasvaa edelleen lähivuosina.

Ammattilaiset johtavat ja tekevätHartiapankkirakentajien osuus on vähentynyt tasaisesti. Rakennustut-kimus RTS:n tutkimuksen mukaan vuonna 1999 toteutettiin ns. Avai-met käteen -periaatteella 7 % uu-dispientaloista. Tuolloin Avaimet käteen -harkitsijoita oli 23 % raken-

tamaan ryhtyvistä. Vuonna 2010 harkitsijoita oli jo lähes joka toinen eli 46 %. Avaimet käteen -toteutuk-seen päätyi runsas viidennes eli 23 % uudistalon rakennuttajista.

Puurunko yleisin, kivitalot isompiaPuurankarunko on yleisin pientalo-jen runkoratkaisu. Se tulee noin 80 %:in talopakettiratkaisuista.

Puurankarunko on edullinen ja soveltuu hyvin niin teolliseen talo-tuotantoon kuin paikallarakentami-seen. Julkisivu voidaan toteuttaa lauta- tai tiiliverhoilulla, mutta se voidaan myös rapata.

Puurankarunkoinen talo voidaan toteuttaa pienelementeillä, suurele-menteillä, tilaelementteillä tai pre cut -menetelmällä.

 Kivitalon etuja ovat kestävyys ja massiivisuus, joka tasaa lämpötiloja ja vaimentaa esimerkiksi liikenteen

6

hrmyteema

ääniä. Kivitalo tehdään useimmiten

paikallamuuraten ja talopaketti toi-mitetaan yleensä ns. materiaalipa-kettina. Kivitalon materiaalina voi olla betoni, kevytbetoni (Siporex), kevytsoraharkko tai täystiili. Kivi-runkoiset talot ovat selvästi isompia kuin puutalot.

Useimmiten ulkoseinät rapa-taan, mutta myös lautaverhoilua käytetään. Tiilitaloissa jätetään yleensä tiilipinta näkyviin.

  Luonnonläheisenä materiaalina hirsitalo on yleinen vaihtoehto eri-tyisesti vapaa-ajan asunnoissa. Va-littavana on myös hirsitaloratkaisu-ja, jotka soveltuvat hyvin taajamiin.

TalopakettielementitTalotehtailla on erilaisia ratkaisuja siihen, kuinka valmiina talotoimitus lähtee talotehtaalta ja mitä tehdään rakennustyömaalla. Talotoimitus voi koostua määrämittaan sahatusta puutavarasta tai talo voidaan pystyt-tää muutamasta tehtaalla valmiiksi rakennusta osasta.● Pienelementit ovat seinänkorkuisia, valmiita rakenneosia, joiden käsittelyyn ei välttämättä tarvita nostoautoa.● Suurelementeillä talo toimitetaan rakennuspaikalle yleensä seinän mittaisina elementteinä.● Pre-cut -talo rakennetaan rakennuspaikalla määrämittaan sahatusta puutavarasta. Pre-cut-talot voidaan hankkia samoilla valmiustasolla kuin muillakin menetelmillä.● Tilaelementti on talotehtaalla hyvin pitkälle esivalmistettu - jopa si-säpintoja myöten. Talo pystytetään perustusten päälle yhdestä tai use-ammasta tilaelementistä.

Talopaketin toimitussisältöTalopaketin laajuus vaihtelee sisällön ja valmiusas-teen mukaan. Kuluttajavirasto ja Pientaloteollisuus PTT ry ovat yhdessä laatineet ohjeistuksen siitä, miten talopaketteja markkinoidaan ja miten tuot-teen hinta ilmoitetaan havainnollisella tavalla. Mai-nonnassa on kerrottava myös mitä annettu hinta sisältää ja myös, mikä jää asiakkaan itse hankitta-vaksi.

Talopakettien valmisaste on kasvanut. Raken-nuttajalle jää hankesuunnittelusta ja rakennuttajan tehtävistä huolehtiminen joko itse tai ammattilaisen avustamana.● Materiaalipaketti sisältää arkkitehti- ja rakenne-suunnittelun, perustus- ja runkomateriaalit, kanta-vat seinät ja välipohjat sekä ikkunat ja ovet raken-nuspaikalle toimitettuna.● Elementtipaketti eroaa materiaalitoimituksesta lähinnä siten, että ulkoseinät toimitetaan valmiina elementteinä rakennuspaikalle.● Runkovalmiissa talotoimituksessa ulkoseinät ja vesikaton kantavat osat asennetaan valmiiksi työ-maalla.● Vesikattovalmis talotoimitus sisältää runkoval-miin toimituksen lisäksi vesikaton ja räystäsraken-teet valmiiksi asennettuna.● Muuttovalmis ja talovalmis ovat hyvin pitkälle rakennettuja taloja. Ne sisältävät talotekniikan (va-laistus, lämmitys, ilmanvaihto, sähköistys) ja kodin-koneet valmiiksi asennettuna. Niiden keskeinen ero on siitä, että talovalmiiseen toimitukseen kuuluu perustustyöt ja materiaalit täydellisenä toimitukse-na.

Valtaosaan uudispientaloista tulee puurunko. Kuva: Puuinfo/Timo Korhonen.

7

8 hrmyteema

kia myös vuosilisenssejä.Lomakkeita ja vuosilisenssejä voi

internetin lisäksi ostaa Rakennustie-don kirjakaupoista, Helsingissä se löytyy osoitteesta Runeberginkatu 5.

Mistä tekijätEnnen kuin pienrakennuttaja pääsee tekemään sopimuksia, hänen on löydettävä se ja ne, joiden kanssa sopimuksia tehdä. Pienrakennutta-jan on usein erittäin vaikeaa löytää ammattitaitoiset tekijät, esimerkiksi pääsuunnittelija, arkkitehti-, raken-ne- ja talotekniikkasuunnittelija, vas-taavan mestari sekä eri alojen ura-koitsija. Pientalon pääsuunnittelijaa kannattaa etsiä esimerkiksi RKL:n ja FISEn www-kotisivuilta. Safan arkki-tehtihaku antaa puolestaan listan pientalosuunnittelua tekevistä arkki-tehdeista. Myös kunnan rakennus-valvontavirastosta voi saada vinkke-jä, mistä lähteä kyselemään. Suoria yhteistietoja tekijöihin sieltä ei välttä-mättä löydy. Viranomaisten on aina-kin isommissa kunnissa mahdoton ylläpitää kattavaa tekijälistaa ja muu-tamien tekijöiden suosimislinjalle ei luonnollisesti voi lähteä.

Sirkka Saarinen

koitetut RT-kuluttaja -merkinnällä varustetut lomakkeet, jotka kulutta-ja-asiamies on tarkistanut. Sopi-mukseen liitettävä tehtäväluettelo helpottaa toimeksiantoon sisältyvien tehtävien sopimista sikälikin, että viranomaisten edellyttämät tehtävät on merkitty siihen valmiiksi lihavoi-dulla tekstillä. Lisäksi Rakennusalan yleiset kuluttajasopimusehdot, joihin urakkasopimuksissa viitataan, on ai-na liitettävä urakkasopimuksen mu-kaan.

Sopimukset laaditaan luonnolli-sesti kahtena samansisältöisenä kappaleena, yksi kummallekin sopi-jaosapuolelle. Sopimusasiakirjojen täyttämistä helpottavat vielä esi-merkkikohteista tehdyt täyttömallit.

www.sopimuslomake.netRT-kuluttaja -asiakirjavalikoiman lo-makkeet löytyvät kaikkein helpoim-min suoraan internetistä osoitteesta www.sopimuslomake.net. Palveluun maksuttomasti rekisteröityään käyt-täjä voi täyttää ja esikatsella asiakir-joja maksutta. Valmiin asiakirjan tu-lostaminen on maksullista. Hinta ei kuitenkaan ole iso, lomakkeesta riip-puen keskimäärin 5 euroa. RT-kulut-taja -asiakirjavalikoimaan voi hank-

Sopimuksiin liitetään aina myös tehtäväluettelo, josta selviää mit-

kä tehtävät sisältyvät toimeksian-toon ja miten vastuut jakautuvat. Sopimuksien tarpeellisuuden voisi kiteyttää vaikkapa siten, että kun on sopimukset, ei tule ongelmia. Tai jos ongelmia tulee, sopimusten avulla niistä selvitään. Paitsi rakennuttajaa, turvaavat sopimukset yhtälailla työn tekijää. Ne ovat siis molempien etu.

Vaikka sopimusten tekemisen tärkeydestä on rummutettu varsin paljon, ne eivät vieläkään kuulu jo-kaisen pienrakennuttajan tai remon-toijan vakiokäytäntöihin. Eräs syy lienee se että kertarakennuttaja ei yksinkertaisesti tiedä millaisia sopi-musten pitäisi olla, jottei synny risti-riitaisuuksia tai tulkintaerimielisyyk-siä.

Valmiit sopimuslomakkeet kaikkiin vaiheisiinKirjallinen sopimus kannattaa tehdä myös sen mukavan tutun ammatti-miehen kanssa. Sopimuksen ansi-osta pysytään mukavina tuttuina myös rakennushankkeen jälkeen. Sopimuksen laatiminenkaan ei ai-heuta kohtuuttomia ponnisteluja, sil-lä kaikkia vaiheita varten on olemas-sa valmiit RT-sopimuslomakemallit.

Rakennustietosäätiö RTSn laa-jassa sopimusasiakirjavalikoimassa on omat pientalorakennuttajalle tar-

Sopimukset aina kirjallisesti”Tee sopimukset kirjallisesti.

Aina.” Yksinkertainen ja

selkeä neuvo, jota noudatta-

malla pienrakennuttaja

välttyy monelta murheelta

niin suunnittelijoiden,

työmaan johdon kuin

urakoidenkin osalta.

Valmiita sopimusmalleja käyttämällä pienrakennuttaja varmistaa paitsi sen mitä tehtäviä urakoitsijan ja tavarantoimittajan toimeksianto sisältää myös sen että he hoitavat yhteis-kunnalliset velvoitteensa: verot ja vakuutukset. Kuva Rudus Oy

9hrmyteema

Tavoitteena on perustaa rakennus kantavalle maapohjalle tai kalliol-

le. Ihannetapauksessa rakennuksen alta ei tarvitse poistaa kuin pinta-maa. Sen jälkeen perustusten alus-

ta tasataan ja tiivistetään hyvin murskeella. Huonosti kantavalla pe-rusmaalla tarvitaan massanvaihto. Vaikeimmissa tapauksissa raken-nus pitää perustaa paaluille. Tällai-

sia vaikeita tapauksia on varsinkin tonttipulasta kärsivillä alueilla entis-tä enemmän, sillä ainakin pääkau-punkiseudulla pohjaolosuhteiltaan parhaat tontit on jo rakennettu.

Lähes aina kivirakenteisenaPerustamistapa valitaan tontin maanpinnan korkeussuhteiden, maaperän kantavuuden ja talon kantavien rakenteiden ja kuormitus-ten perusteella. Myös talon arkki-tehtuuri vaikuttaa. Ehdottomia pe-rustuksilta vaadittavia ominaisuuk-sia ovat luotettava ja moitteeton toiminta sekä lujuuden että läm-

Pientalon perustuksiin vain varmat valinnatPientalon rakennuttaja joutuu tekemään valtavasti tärkeitä

valintoja. Yksi valinnoista on perustamistapa. Vaikka itse talo

ja maapohja asettavat omat reunaehdot, on joka taloon

tarjolla erilaisia perustamisvaihtoehtoja. Perustamisessa ei

oikopolkuihin kannata turvautua, sillä virheiden korjaaminen

on myöhemmin vaikeaa ja kallista, jopa mahdotonta.

Pientalon perustukset voidaan rakentaa paikallavaletusta betonista, betoni- tai kevytsoraharkoista tai betonielementeistä. Anturat tehdään usein paikallavalaen. Sokkelipalkit voidaan paikallavalaa tai tehdä harkoista tai elementeistä. Perustuksiin liittyvä alapohja on joko maavarainen paikallavalettu tai ryömintätilainen kantava elementtilaatasto. Kuva Rudus Oy

10 hrmyteema

Rakennuksen alla olevan maape-rän huokosilma on Suomessa

merkittävin huoneilman radonin läh-de. Säteilyaltistusta aiheuttavat myös maaperästä ja rakennusmate-riaaleista lähtevä ulkoinen gamma-säteily sekä porakaivojen vesi. Suo-messa vuosittain todetuista noin 2000 keuhkosyöpätapauksesta noin 200 arvioidaan aiheutuvan hengitys-ilman radonista. Terveysriskien takia asuntojen huoneilman radonpitoi-suuksia on rajoitettu sosiaali- ja ter-veysministeriön päätöksellä.

Jo käytössä olevan asunnon huoneilman radonpitoisuus ei saisi

Rakenna tai korjaa radonturvalliseksi

mön- ja kosteudenerityksen osalta.Lähes aina pientalon perustuk-

set tehdään kivirakenteisena: beto-ni- tai kevytsoraharkoista, paikalla-valetusta betonista tai betoniele-menteistä. Määrällisesti eniten pientalotyömaalta löytyy materiaa-leista kevytsoraharkkoa. Elementti-perustusten suosio on kasvanut eri-tyisesti nopeutensa ansiosta. Ne sopivat hyvin myös talvirakentami-seen.

Perustamistavat voidaan jakaa matala-, syvä- ja pilariperustuksiin,

Elementtiperustusten suosiota on kasvatta-nut nopea asentaminen. Ne sopivat hyvin myös talvirakentamiseen.

Säteilyturvakeskuksen mukaan radonpitoisuus ylittyy Suomen

oloissa niin helposti, että radonturvallista rakennustapaa olisi

noudatettava koko maassa. Suomen rakentamismääräyskoko-

elman pohjarakennusta koskevissa määräyksissä painotetaan,

että radontekninen suunnittelu voidaan jättää tekemättä vain, jos

paikkakuntakohtaiset tulokset selkeästi osoittavat, että radonpi-

toisuus asunnoissa alittaa enimmäisarvon säännönmukaisesti.

ylittää arvoa 400 Bq/m3. Kun uusia asuntoja rakennetaan, ne on suun-niteltava ja rakennettava siten, että radonpitoisuus ei ylittäisi arvoa 200 Bq/m3. Lukuarvot tarkoittavat ra-donpitoisuuden sallittuja vuosikes-kiarvoja.

Uudisrakentaminen ja radonin torjuminenUudisrakentamisessa radonriski-alueilla olisi käytettävä epätiiviys-kohtia sisältävissä maanvastaisissa rakenteissa rakenneratkaisuja, joilla radonin pääsy huonetilaan voidaan

estää mahdollisimman tehokkaasti. Tällaisia radonin suhteen riskialttiita rakenteita ovat varsinkin erillisen sokkelin sisäpuolelle valetut maan-varaiset lattiat, erityisesti niiden saumakohdat ja putkien läpivienti-kohdat, sekä maanvastaiset seinät.

RakMk osan B3 kohdassa 4.6.3 on annettu periaatteellisia ohjeita radonin torjumisesta rakenteellisin keinoin. Torjuntamenetelmä on esi-tetty tarkemmin RT-kortissa Rado-nin torjunta (RT 81-10791. RT-kortti on ajantasaistettu versio ympäristö-ministeriön vuonna 1993 julkaise-masta oppaasta Radonin torjumi-nen pien- ja rivitaloissa. Maanvas-taisten rakenteiden radontekninen suunnittelu.

RT-kortissa esitetyssä menetel-mässä on keskeistä maanvaraisen betonilaatan ja sokkelin välisen lii-toksen tiivistäminen kumibitumiker-millä sekä varautuminen radonpitoi-suuden alentamiseen asentamalla radonputkisto laatan alle. RT-kortis-sa kuvataan radonputkiston ja sii-hen mahdollisesti myöhemmin lii-

hrmyteema

11

tettävän tuuletusjärjestelmän suun-nittelu- ja rakentamisperiaatteet.

Asunnon radonpitoisuuden voi tarkistaa tilaamalla Säteilyturvakes-kuksesta  radonmittauksen.

RadonkorjauksetJos asunnossa todetaan enim-mäisarvon (400 Bq/m3) ylittävä ra-donpitoisuus, sitä alennetaan sopi-villa toimenpiteillä. Korjausten ta-voitteeksi voi ottaa radonpitoisuu-den alentamisen uudisrakentamista koskevan vaatimusrajan (200 Bq/m3) alle. Vaikka tähän ei päästäi-sikään, kaikilla parannuksilla on myönteinen vaikutus asukkaan ter-veyteen. Korjauksiin kannattaa siksi ryhtyä vaikeammistakin lähtökoh-dista.

Radonimuri ja radonkaivo ovat tehokkaimpia radonkorjausmene-telmiä. Muita menetelmiä ovat ryö-mintätilan tuuletus, kellarin ilman-vaihdon parantaminen, ilmanvaih-don tehostaminen, uusi poisto- tai tulo/poisto-ilmanvaihto, vuotojen tiivistäminen.

Tietoa radonistaSäteilyturvakeskus (STUK) on tutki-nut asunnoissa tehdyin mittauksin radonin esiintymistä koko maassa.

joka on yleinen kylmien rakennus-ten perustustyyppi. Matalaperus-tukset ovat maanvaraisia antura- ja laattaperustuksia sekä kevennys-perustuksia, joissa perustus suoja-taan erillisellä routasuojauksella. Kevennysperustuksessa rakennuk-sen alla olevat maamassat vaihde-taan. Se sopii erityisesti huonosti kantaville maapohjilla.

Syväperustuksessa perustukset viedään nimensä mukaisesti syväl-le, routimattomaan syvyyteen, jol-loin ei tarvita erillistä routasuojaus-ta. Suomessa se tarkoittaa 1,8 – 2,6 metrin syvyyttä.

Rinnetontilla kellarillinen perus-tus on luonteva vaihtoehto. Kellarin seinät voi rakentaa paikallavalettu-na, betoni- tai raudoitetuista kevyt-soraharkoista.

Kosteus kuriin myös perustuksissaRoutasuojauksen lisäksi perustuk-set pitää suojata maasta tulevalta kosteudelta. Veden pääsyä perus-tuksiin vähennetään johtamalla sa-devedet rakennuksesta poispäin maanpinnan kallistuksilla. Raken-nuspohja on myös aina salaojitetta-va huolellisesti.

Jos lopullinen lattiapinta jää ma-talammalle kuin 300 milliä tulevasta maanpinnasta, on perustukset suo-jattava ulkopuoliselta kosteudelta vedeneristämällä, esimerkiksi ker-millä, bitumisivelyllä tai sokkelile-vyillä.

Jos rakennuksessa on maanva-rainen alapohja, on ylimmän täyte-maakerroksen oltava sellainen, että

se estää veden nousemisen. Taval-lisessa hiekassa ja moreenissa vesi pystyy nousemaan useita kymme-niä senttejä, savimaassa jopa useita metrejä.

Jos rakennukseen tulee kantava tuuletettu alapohja, ryömintätila on tehtävä vähintään 800 milliä kor-keaksi, jotta siellä pystyy liikku-maan. Ryömintätila on myös varus-tettava riittävän suurilla tuuletusau-koilla, jotta koko alapohjan tuuletus varmistuu.

Kunnollinen perustaminen sisäl-tää aina myös maaperästä mahdol-lisesti haihtuvaan radoniin varautu-misen.

Sirkka Saarinen

Kunnilla on käytettävissään omaa aluettaan koskevia tilannekatsauk-sia ja yhteenvetoraportteja. Halut-taessa tietoja kunnan eri alueiden radontasoista voi ottaa yhteyttä kunnan terveys- tai rakennustar-kastajaan.

Tarkempaa tietoa radonista, sen esiintymisestä koko maan alueella, torjumisesta uudisrakentamisessa, radonkorjauksista ja lisätietoa ra-doniin liittyvistä julkaisuista on Sä-teilyturvakeskuksen internetsivuilla www.stuk.fi.

Radon uudisrakentamisessaRadonin torjunta uudisrakentami-sessa on halvempaa ja helpompaa kuin radonkorjaus. Radonturvalli-nen perustus tulee halvemmaksi kuin yksittäisen tontin radonselvi-tys. Lisäksi tällaisen selvityksen pe-rusteella ei yleensä voida antaa va-kuutusta siitä, että sisäilman radon-pitoisuus jäisi rakentamistavasta riippumatta alhaiseksi. Uudisraken-tamisen tavoitearvon 200 Bq/m3 ylitykset ovat niin yleisiä että radon-turvallinen rakentaminen on pää-sääntöisesti perusteltua koko maassa. Oulun, Länsi-Suomen ja Itä-Suomen läänien alueilla on seu-tuja, joilla 200 Bq/m3 ylitykset ovat harvinaisia.

Radonpitoisuuden alentamisen lisäksi radonturvallisella rakentami-sella voidaan parantaa muutenkin sisäilman laatua. Radonturvallinen ratkaisu estää maaperästä tulevien tunkkaisten hajujen ja myös mah-dollisten kemiallisesti haitallisten kaasujen pääsyn sisätiloihin.

Perustustavan vaikutus radonpitoisuuteenRadonpitoisuuteen voidaan vaikut-taa perustustavan valinnalla. Ra-donturvallisia perustapoja ovat:● Tuulettuva alapohja (ryömintätilainen perustus). ● Yhtenäinen saumaton laattaperustus ● Maanvarainen laatta, jossa laatta valetaan erillisenä perusmuurin si- sään - jos laatan ja sokkelin liitok- sen tiiveydestä huolehditaan.Taloissa, joissa on tuulettuva ala-pohja ja yhtenäinen maanvarainen laatta, on huomattavasti vähemmän radonpitoisuuden enimmäisarvon ylityksiä kuin taloissa, joissa on pe-rusmuurin sisään erikseen valettu maanvarainen laatta.

- SSLähteet, lue lisää: Ympäristöministeriö ja Säteilyturva-keskus, www.ymparisto.fi, www.stuk.fi

12 hrmyteema

Ympäristöystävällinen ja kustannustehokas Luja-pienpaalu laajentaa teräsbeto-nipaalujen käyttöaluetta pienempien kuormien suuntaan. Sen poikkileik-kausmitat ovat 180 x 180 ja pituus 6 m. Paaluissa on aina jatkokset mo-lemmissa päissä ja niitä lyödään maahan tarvittava määrä peräkkäin haluttuun syvyyteen pääsemiseksi. Kun loppulyönnit on saavutettu, paa-lu katkaistaan halutusta korosta ja ylitse jäänyt paalunosa käytetään seuraavan pisteen aloituspaaluna. Näin hukkaa ei käytännössä jää lain-kaan.

Tämä vapaa jatkettavuus varmis-taa myös paalutuksen onnistumisen aina, vaikka paalupituudet poikkeai-sivatkin pohjatutkimuksen oletuksis-ta.

Paalut valmistetaan ja käsitellään aina 6 metrin pituisena. Sen ansiosta valmistus ja kuljetus ovat kustannus-tehokkaita ja varmistetaan mahtumi-nen myös ahtaille kaupunkitonteille.

Paalut lyödään maahan Lujabeto-nin ja lyöntilaitteen valmistajan Kuo-piolaisen Koneplaneetta Oy:n yhteis-

Luja-pienpaalu laajentaa teräsbetonipaalun käyttöaluetta

Huhtikuussa julkaistu Paalutusohje

2011 (RIL 254) helpottaa suunnittelijoita

siirtymään myös paalutuksessa eurocoden

käyttöön. Samaan ohjeeseen on nyt koottu

kaikki eri materiaaleista ja eri tavoin valmistet-

tujen paalujen suunnittelun ja työsuorituksen

perusohjeet. PO 2011:een pohjautuva oma val-

mistajakohtainen suunnitteluohje Luja-pienpaalu-

ohje antaa tarkemmat ohjeet Lujabetonin uutuus-

tuotteen suunnittelusta ja työn toteutuksesta.

työnä kehittämällä KonePiler-500 lyöntilaitteella. Laite kiinnitetään 21 t tela-alustaiseen kaivinkoneeseen kauhan pikakiinnikkeeseen. Laitteen irrotus kestää vain 15 minuuttia, jo-ten samaa kaivinkonetta voidaan tar-vittaessa käyttää myös kohteen kai-vutöihin. Perinteiseen betonipaalujen kalustoon verrattuna uudella kalus-tolla pystytään toimiman myös ah-taammilla ja huonommin kantavilla tonteilla.

Teräspaaluun verrattuna betoni-paalu saavuttaa halutun kantavuu-tensa moreeniin lyötäessä lyhempä-nä suuremman kärki- ja vaippavas-tuksensa ansiosta.

Lyöntilaitteita on tällä hetkellä käytössä kolme. Lujabetoni myy pienpaalut urakoituna eli maahan lyötyinä ja katkaistuina. Toimitus työ-maalle on nopeaa, sillä Luja-pien-paaluja valmistetaan varastoon kah-ta eri tyyppiä.

Luja-pienpaalun soveltuvuusalueetLuja-pienpaalut soveltuvat kaik-keen paalutukseen kapasiteettiensa

puitteissa. Erityisesti paalu on kehi-tetty ahtaita pientalotontteja ja -an-turoita ajatellen. Luja-pienpaaluja valmistetaan kolmea tyyppiä, erilai-silla teräsmäärillä ja betonin lujuuk-silla. Kevyimmän version Lpp1:n murtorajatilan kestävyys paalutus-työnluokassa 2 (PTL2) Rd,geo,max = 263 kN ja Lpp2:n Rd,geo,max = 337 kN, järein Lpp3 on tarkoitettu erikoiskohteisiin ja sitä ei valmisteta varastoon. Tarkemmat ohjeet löyty-vät netistä ladattavissa olevasta Luja-pienpaaluohjeesta.

Toteutettuja kohteitaEnsimmäinen Luja-pienpaalutuskoh-de oli toukokuussa 2010 Kokkolan asuntomessuille rakennettava Luja-Kivisydän Talo Linnunlaulu -omakoti-talo. Muita toteutettuja kohteita on ympäri maata. Vuoden aikana on maahan juntattu jo yli 10 km Luja-pienpaaluja. Kohteista suurin oli Ou-lun Oritkari Satamaan kesällä 2011 valmistunut puutavaravarasto nro 13, johon kului yli 5 km pienpaaluja.

Olli MurokeTuotepäällikkö, Luja-pienpaalut

Paalutuksessa eurocode-aikaan

Pienpaalutusta omakotityömaalla Loimaalla.

Pienpaalutuskone ja pienpaaluttaminen pystytään tekemään ahtaillakin tonteil-la. Konetta tuodaan tontille Espoossa

Pienpaalutusta Oritkarin varastotyömaalla Oulussa

13hrmyteema

Pientalon julkisivumateriaalia ei ai-na voi valita vapaasti. Se voidaan

näet määritellä kaavassa hyvinkin tarkasti värityksestä alkaen. Useim-miten valinnanmahdollisuus kuitenkin on. Joskus voidaan käyttää kiertotie-täkin: esimerkiksi kesän 2005 asun-tomessuilla Oulussa oli puutalokort-teliksi määrätylle alueelle rakennettu kivitalo, jonka betonijulkisivu oli ver-hoiltu puuritiläverhouksella.

Ei välttämättä ”yhtä ja samaa”Pientalon rakentamista suunnittele-valla on varsin usein omia materiaali-mieltymyksiä, jopa ennakkoasenteita tyyliin puu on luonnonläheinen, kivi jykevä ja helppohoitoinen. Ennakko-

Puusta vai muusta?

Julkisivumateriaali vaikuttaa muuhunkin kuin ulkonäköönPuu on ollut perinteinen suomalaisen pientalon julkisivu-

materiaali. Sillä on edelleen vankka suosio uudispientalo-

rakentamisessa. Kiven osuus on kuitenkin ollut selvässä

nousussa: tiilen, rapattujen ja slammattujen julkisivujen

osuus on noin kolmannes uusien pientalojen julkisivuista.

Julkisivumateriaalin valinnassa on syytä muistaa, että

sillä on myös muita kuin ulkonäkövaikutuksia: esimerkiksi

lämmön-, ääneristysominaisuudet ja huollon tarve

ovat erilaisia.

Vaikka puu mielletään erityisesti ns. perinnetalojen julkisivumateriaaliksi, sitä käytetään runsaasti myös moderneissa uudispientaloissa. Kuva Woodfocus

14 hrmyteema

käsitysten rinnalle kannattaa hakea apua asiantuntijoilta: rakennuksen välipohjien ja ulkoseinien rakennus-materiaali vaikuttaa ulkonäön lisäksi myös rakenteiden toimintaan, esi-merkiksi äänen- ja lämmöneristävyy-teen. Myös materiaalien kunnossapi-to- ja huoltotarve vaihtelevat.

Yksittäisen rakennuksen julkisivu-materiaalin ja värien valinnassa on tärkeää ottaa huomioon myös raken-nuksen lähiympäristön väri- ja mate-riaalimaailma. Julkisivun ei myöskään tarvitse olla ”yhtä ja samaa”. Materi-aali- ja värivaihteluilla ammattilainen saa julkisivuihin rytmikkyyttä ja eloi-suutta, esimerkiksi raskaampaa ma-teriaalia alhaalle, keveämpää ja vaa-leampaa ylös.

Puupaneelijulkisivu tavallisinLauta on Rakennustutkimus RTS Oy:n tutkimuksen mukaan yleisimmin käytetty julkisivumateriaali uusissa omakotitaloissa. Erityisesti sen käyt-tö on korostunut ns. perinnetaloissa, jotka ovat suomalaisten pientalora-kentajien suosikkilistojen kärjessä.

Julkisivuverhoukseen suositellaan käytettäväksi kuusta. Woodfocus on listannut toimivan ja pitkäikäisen ul-koverhouksen edellytyksiä. Niitä ovat mm: käytä riittävän paksua verhous-lautaa, suositeltava paksuus 28 mm, käytä teollisesti pohjamaalattua ver-houslautaa, asenna laudat sydän-puoli ulospäin, vältä jatkoksia, muo-toile verhouksen alareuna tippano-kaksi, jätä ulkoverhouksen taakse noin 22…25 mm alhaalta ylös avoin tuuletusrako, sokkelikorkeuden tulisi olla sellainen, jotta ulkoverhouksen

alareuna tulee vähintään 300 mm maanpintaa ylemmäksi, toimivat ik-kunoiden vesipellit ja listoitukset/vuorilaudat, toimivat sadevesikourut ja syöksytorvet, räystäiden leveys vähintään 300 mm, mieluummin 600 mm, ulkoverhouksen säännöllinen huoltomaalaus.

Puujulkisivun voi tehdä paitsi pe-rinteisesti paikallarakentaen myös puuelementeistä, jolloin lautajulkisivu asennetaan paikoilleen jo tehtaalla.

Puujulkisivu tarvitsee monia muita materiaaleja enemmän huoltoa. Huoltomaalaustarve riippuu käyte-tyistä maaleista ja julkisivuille kohdis-tuvasta ilmastorasituksesta. Kuulta-ville tuotteille valmistajat suosittele-vat 3-5 vuoden huoltomaalausväliä, peittäville 8-12 vuotta.

Entä hirsi? Se on ollut lähinnä va-paa-ajanrakennusten materiaali. Vii-me vuosina on kuitenkin alettu raken-taa myös ”uudenlaisia hirsitaloja”, jotka sopivat myös kaupunkimaiseen ympäristöön.

Tiili on pitkäikäinen

Myös tiilijulkisivulla on pitkät perin-teet ja käyttökokemukset. Se voi-daan tehdä poltetuista tai kalkkihiek-katiilistä. Tiilen väri- ja pintavalikoima sisältää useita eri vaihtoehtoja. Myös erilaiset limitykset tuovat vaihtelua tiilijulkisivuun.

Tiilijulkisivun valtteja ovat kestä-vyys ja pieni huollon tarve. Bonukse-na on se, että rakennuksen purkuvai-heessa tiilet voi jopa käyttää uudel-leen. Ne kompensoivat tiilen puuta isompia hankinta- ja rakennuskus-tannuksia.

Kivijulkisivussa usein rappausBetoniteollisuus on listannut www.betoni.com -sivullaan 10 syytä, miksi betonirakenne – harkko, elementti ja paikallavalu – sopii myös pientalon runko- ja julkisivumateriaaliksi: pa-lonkestävä ja turvallinen, hyvin ääntä eristävä, lämpöä varaava, luja ja pit-käikäinen, kokonaistaloudellinen, vä-hän huoltoa vaativa, muotoiltava, ekotehokas, kosteudenkestävä, ar-vonsa säilyttävä.

Kivitalojulkisivu on usein rapattu tai slammattu, betoni- ja harkkora-kenteiden lisäksi myös siporex-talo yleensä rapataan. Rappaukseen tuo-vat vaihtelumahdollisuuksia värit ja erilaiset pinnoitteet. Rappaus kan-nattaa jättää ammattilaiselle, jotta lopputuloksesta saadaan halutun nä-köinen ja kestävä.

- Sirkka Saarinen

Lähteet, lisätietoja:www.woodfocus.fi, www.betoni.com

Eri värit sekä pinta- ja limitysmahdollisuudet tuovat vaihtoehtoja tiilijulkisivuun. Myös eri materiaalit ja värit ammattitaitoisesti suunniteltuna antavat pientalolle yksilöllisen ilmeen. Kuva Wienerberg Oy Ab

Rappausta käytetään usein harkko- ja siporex-pientalojen julkisivun pintakäsittelynä.

hrmyteema

15

Helsingin, Espoon, Vantaan ja

Kauniaisten rakennusvalvonnat

ovat jo muutaman vuoden ajan

yhtenäistäneet tulkintojaan ja

toimintatapojaan.

Sovitut yhtenäiset tulkinnat julkais-taan yhtenäisten käytäntöjen

kortistossa, joka avattiin nettiin vuoden 2010 alussa osoitteessa www.pksrava.fi. Elokuussa 2011 tulkintakortteja oli yhteensä 42.

www.pksrava.fi

Pääkaupunkiseudun rakennusvalvontojen yhtenäiset toimintatavat Rakennusvalvonta Vahvistuspvm 01.06.2011 Sivu 1(1)

Helsinki-Espoo-Vantaa-Kauniainen Tunniste Muutos

Yhtenäiset käytännöt E3-5 01AiheSavuhormin läpiviennin kelpoisuuden osoittaminen

Aiheeseen liittyvät määräykset ja ohjeet sekä muiden viranomaisten ja laitosten ohjeet ja tulkinnatE3: 5.1 Pintalämpötilat ja suojaetäisyydet C2: 1.4.1

Yhteinen tulkinta/käytäntö

Paloturvallisuus

E3 5.1 : Hormituotteiden suojaetäisyydet täsmennetään täydentävillä laskelmilla tai kokeellisesti, jos savupiippu rakennuskohteessa läpäisee lämpötilan tai nokipalonkestävyyskokeessa käytettyä paksumman lämmöneristetyn rakenteen.

Yhteinen tulkinta: Kun savuhormin suojaetäisyyttä määritetään lämpötila- ja nokipalokestävyyskokein Suomessa käytetyille lämmöneristepaksuuksille, niin:

- Testijärjestelyssä käytetään asennustavan mukaista lämmöneristepaksuutta. - Testijärjestely tehdään muilta osin voimassa olevan standardin SFS-EN 1859 mukaan. - Testissä tulee olla mukana kaikki asennuksessa tarvittavat tiivistysosat ja muut vastaavat osat. - Asennusohjeen tulee perustua suoritettuun testiin ja asennusohjeessa tulee olla viittaus suoritettuun testaukseen. - Asennusohjeessa on myös esitettävä testaukseen perustuvat sallitut muutokset ja toleranssit.

Kosteustekniikka

C2 1.4.11: Suunnitelmissa esitettävien rakenteiden ja rakennusosien kosteusteknisestä toimivuudesta on varmistuttava luotettavaan selvitykseen perustuen.

Yhteinen tulkinta: Jos asennusohjeen mukaisessa läpiviennissä on vähennetty lämmöneristekerroksen tai muun suojausmateriaalin korkeutta ylä- tai välipohjarakenteessa käytettävästä lämmöneristepaksuudesta niin:

- kosteusteknisestä toimivuudesta on laadittava ja esitettävä C2 määräyksen 1.4.11 mukainen luotettava selvitys, ellei suojaavan levymäisen eristeen korkeus tiiviisti piipun ympärillä ole vähintään 200mm.

- suojaavan levyeristeen korkeuden ollessa enemmän kuin 200mm riittää yleensä se, kun valmistaja ilmoittaa asennusohjeessa sen minimieristepaksuuden, jolla heidän tuotteensa läpivienti on myös kosteusteknisesti toimiva.

Laskentamenetelmien käyttö

Yhteinen tulkinta: Kun piipun suojaetäisyys tai kosteustekninen toiminta selvitetään laskennallisella menetelmällä, tulee sen olla yleisesti hyväksytty tai laskentamenetelmän ja/tai ohjelman kelpoisuudesta on oltava hyväksytyn laitoksen lausunto.

Huomioitavaa

Tekniset tiedot, asennus- ja käyttöohjeet, käytön rajoitukset ja mahdolliset muut tarvittavat asiakirjat on liitettävä rakennuksen käyttö- ja huolto-ohjeeseen.

Liitteet

Asiasanat

1. Mediamainonta, kun kysymyksessä on nimetty, tunnistettava talotyyppi.• Mainonnassa on esitettävä talotoimituksen hinta, kun siinä on esitetty nimetty toimittajan talotyyppi julkisivu- tai pohjaku-vana tai pelkästään tyyppinimellä.• Mainonnassa on esitettävä hintaan sisältyvä toimitussisältö.• Mainonnassa on kerrottava, mitä toimitus ei sisällä, mikä jää asiakkaan hankittavaksi silloin, kun sillä on oleellinen merkitys talopaketin hintaan tai rakennushankkeen kokonaiskustan-nuksiin.• Lisäksi on ilmoitettava valmiin talon arvioitu hinta ilman tont-tia ja oman työn osuutta. Hinta ilmoitetaan €/brutto-m2. Vuo-tuinen keskimääräinen hinta tarkistetaan puolueettoman tutki-muslaitoksen vuotuisesta tutkimuksesta. Hinta eritellään seu-raaville rakenneratkaisuille: puutalot, kivitalot, hirsitalot• Mainoksessa on ilmoitettava rahti, mikäli se ei sisälly talotoi-mituksen hintaan. Jos rahdin lopullista hintaa ei pystytä ilmoit-tamaan, mainoksesta tulee vähintään käydä ilmi rahdin mää-räytymisperusteet. Rahdin hinta tulee ilmoittaa talotoimituk-

sen hinnan välittömässä yhteydessä.2. Mediamainonta, kun talotyyppiä ei ole nimetty.• Mainonnassa ei tarvitse ilmoittaa hintaa ja muita edellä mai-nittuja asioita, kun talotyyppiä ei ole yksilöity. Ts. mainonta on ns. imagomainontaa.• Sellaisessa talonäyttelyä koskevassa lehti-ilmoituksessa/mainoksessa ei vaadita hinnan ilmoittamista, jossa esitetään kuvaa kohteesta, ja kohteelle esitetään huoneluku ja/tai pinta-ala, mutta jossa talotyyppiä ei nimetä. Kuitenkin, sillä varauk-sella, että markkinointia arvioidaan kokonaisvaikutelman pe-rusteella. Eli arvioinnissa otetaan huomioon markkinoidaanko talonäyttelyllä tiettyä talotyyppiä, vai esimerkiksi tiettyä toimit-tajaa ja hänen tuotevalikoimaansa tai rakenneratkaisuja ylei-sesti.• Mikäli talonäyttelymainoksessa esitetään nimetty talotyyppi tai talo on muuten yksilöity, on siinä esitettävä myös kohdassa 1 mainitut asiat.3. Esitteet• Esitteiden jakelun tai esittämisen yhteydessä on asiakkaalle annettava tieto hinnasta, toimituksen sisällöstä, asiakkaalle jäävistä hankinnoista, rakennuksen rakentamisen kokonais-hinnasta sekä rahdista.• Hinnat ja toimitussisällöt voidaan toimittaa erillisenä liittee-nä.• Hintoja ei tarvitse painaa tai julkaista talotyypin kohdalla.4. Kokonaishinta-arvio• Kokonaishinta-arvion on perustuttava puolueettoman tutki-muslaitoksen, tai kustannusarvion laskentasovelluksen anta-maan brutto-m2 -hintatietoon, minkä Kuluttajasuojavirasto on Pientaloteollisuus PTT ry:n esityksestä hyväksynyt käytettä-väksi.

Selkeyttä talopakettien markkinointiinKuluttaja-asiamies ja Pientaloteollisuus PTT ry

laativat jo vuonna 2009 yhdessä ohjeen hinnan

ilmoittamisesta talopakettien markkinoinnissa.

Johtoajatus on, että talopakettien markkinoinnissa

kuluttajille tuotteen hinta on ilmoitettava selkeällä,

yksiselitteisellä ja kuluttajan kannalta helposti

havaittavalla tavalla.

Tuoreimmat, kesäkuun alussa teh-dyt päivitykset koskivat Betonira-kenteisiin tehtäviä jälkikiinnityksiä, Rakennelmien osastointiperiaattei-ta, Palokatkotuotteita ja Savuhor-min läpiviennin kelpoisuuden osoit-tamista.

Vuoteen 2013 mennessä pyri-tään yhteismitallisuuteen kaikissa pääkaupunkiseudun rakennusval-vontojen lomakkeissa, ohjeissa ja tulkinnoissa. Jatkossa rakennusval-vontojen toimintatapayhteistyöhön osallistuu muitakin isoja kuntia, etu-nenässä Turku ja Oulu. – SS Esimerkki tulkintakortista.

A-energialuokka edellyttää, että pientalon energiatehokkuusarvo

(ET-arvo) on alle 150 kilowattituntia neliötä kohden vuodessa (kWh/brm²/a). ET-arvo saadaan jakamalla

Vuonna 1966  perustetun osuus-kunta Suomen Asuntomessujen

jäsenet ovat Asuntoreformiyhdistys, Finanssialan Keskusliitto, Osuus-pankkikeskus, Sampo Pankki Oyj, Suomen Asuntoliitto, Suomen Kun-taliitto, Suomen Messusäätiö ja Säästöpankkiliitto.

Suomen Asuntomessut kertoo toiminta-ajatuksekseen parantaa asumisen laatua Suomessa yhteis-työssä kumppanien kanssa edistä-mällä asumistietoutta ja alan osaa-

mista sekä järjestämällä vuosittain asunto- ja loma-asuntomessuja.

Asunto- ja loma-asuntomessuil-la tuottajat ja kuluttajat kohtaavat. Messut esittelevät rakentamiseen ja asumiseen liittyvää tutkimusta, sen tuloksia ja käytännön sovelluksia näyttäen esimerkkiä ja konkreetti-sen vision hyvästä asumisesta niin alan ammattilaisille kuin kuluttajille-kin. Suunnittelijoille ja rakentajille messut tarjoavat mahdollisuuden kokeilla uusia ratkaisuja käytännös-

sä; mm. arkkitehti- ja muut aihee-seen liittyvät kilpailut tuovat jatku-vasti esiin uusia ideoita asumiseen.

Aina yhteishankeToiminnan organisoi Osuuskunta Suomen Asuntomessut kulloisenkin isäntäkunnan kanssa. Suomen Asuntomessut vastaa messutapah-tuman vaatimista yleisöpalveluista, messutekniikasta ja tapahtuman markkinoinnista.

Isäntäkunta vastaa kohteen kaa-voituksesta ja kunnallistekniikasta aikataulun mukaan sekä messupy-säköinnistä.

Rakennuttajat ja rakentajat vas-taavat omien kohteittensa toteutuk-sesta, rahoituksesta ja messuesit-telystä. Yhteistyö on monimuotoista lukuisten organisaatioiden ja yritys-ten sekä tulevien asukkaiden kans-sa. -SS

Asuntomessuja vuodesta 1970Suomen jokakesäinen suurtapahtuma, Asuntomessut on

järjestetty jo vuodesta 1970 lähtien. Silloin messut pidettiin

Tuusulassa. Tänä kesänä vuorossa oli Kokkola. Loma-

asuntomessuja on puolestaan järjestetty vuodesta 2000

lähtien, ei tosin joka vuosi. Nyt messupaikkakuntana oli

Mäntyharju. Messutapahtumia on järjestetty yhteensä 48.

16 hrmyteema

Kokkolassa energiatehokkaasti

Tämän kesän asuntomessu-

alue Kokkolassa on energia-

tehokkuudeltaan laadukkaam-

pi kuin aiemmat messualueet.

30 omakotitalosta peräti

29 kuuluu parhaaseen

A-energialuokkaan. Meri ja messualueen pyöreä kaava ovat itse talojen ohella Kokkolan Asuntomessujen erikoisuuksia. Syksyllä 2010 messualue oli vielä työmaa. Kuva Suomen Asuntomessut

rakennuksen tarvitsema vuotuinen energiamäärä rakennuksen brutto-pinta-alalla. Lämmitysmuoto ei vai-kuta energialuokkaan.

– Asuntomessualueella Kokko-

lassa omakotitalokohteiden keski-määräinen ET-arvo on 140. Parhaan arvon saa yksi alueen neljästä pas-siivitalosta, sen ET-arvo on vain 60. Valtaosa messukohteista täyttää

17hrmyteema

1.7.2012 voimaan astuvat rakenta-misen uudet ja entistä tiukemmat energiamääräykset, projektipäällik-kö Touko Rauma kertoo.

Nopeaa kehitystä energia-asioissaMuutamassa vuodessa energiate-hokkuudessa tapahtunut kehitys on huima. Kesällä 2008 parhaassa A-energialuokassa oli vain kaksi pien-talokohdetta, viime kesänä A-luok-kaan kuului kaksi kolmasosaa ja Kokkolassa yhtä lukuun ottamatta kaikki.

Yleisin lämmitysmuoto asunto-messualueella on kaukolämpö, jo-hon kuuluu noin 90 prosenttia alu-eelle rakennetuista 131 asunnosta. Kaukolämmön lisäksi lämmitys-muotoina on käytetty muun muassa kalliolämpöä, vesi-ilmalämpöpump-puja ja aurinkokeräimiä sekä vesi-kiertotakkalämmitystä.

Suomen ensimmäinen led-valaistu asuntoalueOsa asuntomessualueen energiate-hokasta kokonaisratkaisua on yleis-ten alueiden led-valaistus. Ledit ovat käytössä sekä katu- että puis-tovalaistuksessa ja myös muuta-massa messukohteessa valaistus on toteutettu huippunykyaikaisella led-tekniikalla.

Taloudellista säästöä ledien on laskettu tuovan kahta kautta: ener-giaa säästyy ja lamppujen käyttöiän odotetaan kasvavan noin kolmin-kertaiseksi. Katulamput palavat vuodessa noin 4000 tuntia. Perin-teiset lamput kestävät noin 16 000 tuntia ja ledit 50 000 tuntia. Huolto-väli pitenee neljästä vuodesta rei-lusti yli kymmeneen.

Kokkolassa ei investoida led-valojen himmennystekniikkaan, vaan yöaikaan 23–05 käytetään vanhaa, hyväksi havaittua konstia – joka toinen katulamppu sammuu ja puolet energiasta säästyy.

Tähän mennessä led-valaistusta on käytetty lähinnä yksittäisissä kohteissa tai lyhyillä kadunpätkillä, mutta tiettävästi Kokkola on ensim-mäinen kaupunki Suomessa, jossa led-valaistus on tuotu kokonaiselle asuntoalueelle. – SS

Valtaosa Kokkolassa pidettävillä Asuntomessuilla esillä olevista

omakotitaloista oli suoraan valmista-jilta tilattuja talopaketteja. Valmis ta-lo on usein sekä aikaa että vaivaa säästävä ratkaisu, mutta omakotita-lon rakentamista suunnittelevalle on olemassa toinenkin vaihtoehto. Ha-lutessaan talon voi tehdä ja suunni-tella kokonaan itse.

Asuntomessuilta saa paljon vink-kejä myös oman talon rakentami-seen. Jo pelkkä alueella vietetty messupäivä paljastaa vallitsevia ra-kennustrendejä ja uuden arkkiteh-tuurin kekseliäitä yksityiskohtia.

Varsinainen täsmäkohde oman talon rakentajalle tai kotiinsa perus-teellista remonttia suunnittelevalle oli messuilla esillä oleva tuotetalo, joka näyttää sen, mikä muissa messu-kohteissa jää piiloon.

– Tuotetalo on talon halkileikkaus, josta käy ilmi, mitä talo pitää sisäl-lään. Se on tarkoitettu kaikille niille, joita rakentaminen kiinnostaa, idean keksijä, Asuntomessujen tekninen työnjohtaja Voitto Ahopelto kertoo.

Rakentajia vartenYlöjärveltä rekalla messualueelle kul-jetettu tuotetalo on nykyrakentami-sessa käytettävien rakenteiden mosaiikki. Se on koottu vaihtelevista materiaaleista, jotka ovat peräisin eri valmistajilta.

Ulkoseinissä ovat esillä kaikki ny-kyisten normien mukaiset passiivi-seinärakenteet. Sisätiloista löytyy esimerkiksi mallisauna kosteuseris-teineen ja mahdollisuus tutustua eri-laisiin energia- ja lämmitysratkaisui-hin.

Ahopelto korostaa, että talon on tarkoitus palvella ennen kaikkea messuvieraita, ei näytteilleasettajia:

– Asuntomessut on osuuskunta-na yleishyödyllinen organisaatio, ja tämän kohteen on tarkoitus palvella tätä yleishyödyllistä tehtävää. Emme toimi kenenkään valmistajan mai-nosmiehinä. Tieto on esillä puolueet-tomasti.

– Tietysti käytetyt materiaalit ovat sellaisia, että ne ovat helposti saata-villa. Talosta tulleiden ideoiden on oltava toteuttamiskelpoisia.

Energiaratkaisut esilläTuotetalo tarjoaa vastauksen esimer-kiksi siihen, millä tavoin erilaiset eris-teratkaisut toteutetaan, paljonko vaikkapa kattovillaa tarvitaan. Sa-malla se havainnollistaa rakentami-sen kehittymistä.

Kun vertaa uuden talon seinän paksuutta perinteisen rintamamies-talon seinään, on helppo ymmärtää, kuinka paljon vanhoja taloja ekote-hokkaampia nykytalot ovat.

– Tuotetalon tarkoitus on näyttää, miten energiaa voidaan tuottaa hal-valla ja miten se saadaan pysymään seinien sisällä, Ahopelto tiivistää.

Energiatehokkuus on tämän päi-vän rakentamisen avainsana. Tule-vaisuuden energiaratkaisut ovat tuo-tetalossa näkyvästi esillä.

– Talon katolle tulevat propellit ja aurinkokennot. Ne tulevat näyttele-mään jo lähitulevaisuudessa yhä tär-keämpää roolia kotitalouksien ener-gian tuottamisessa, Ahopelto kertoo.

Oman talon rakentamista itse Ahopelto suosittelee kaikille, joissa on vähänkään timpurin vikaa.

- Kyllä työhön ryhtyminen vaati tee se itse -miehen. Mutta kun talon päättää tehdä itse, sen tekee sitten ylihyvin.

Jukka Naaranlahti

Asuntomessuilla mallitalo myös

tee se itse -miehille

Asuntomessujen tuotetalo on talon halkileikkaus, josta näkyy, mitä talo pitää sisällään.

▲ ▲

18 hrmyteema

18

Pihasuunnittelija Oili Granbacka on tyytyväinen toteutukseen.

Samalla hän korostaa, että valmis piha on syntynyt yhteistyön tulok-sena:

– Arkkitehti loi toimivat raamit, joiden puitteessa piha on suunnitel-tu. Rakennuttajaperheen eli Lahtis-ten toiveet olivat selkeät, mikä sekin helpotti minun osuuttani. Lopputu-los näyttää toivotunlaiselta.

Merenläheisyys on rantatontin pihasuunnittelun lähtökohta. Upeita näkymiä ei saa peittää liian korkeilla kasveilla.

– Ranta on tietenkin jätetty avoi-meksi. Rantaviivaa reunustaa kivik-ko, mikä on yhtenäinen teema mes-sualueen pihoilla, Granbacka tote-aa.

Kun tontti vielä viettää sopivasti

Valmis piha syntyy yhteistyöntuloksena

Vajaa viikko ennen Kokkolassa pidettävien Asuntomessujen

alkamista Lahtisten perheen tulevan kodin, Lakka Kivitalo

Kaj Stenvallin piha oli viimeistelyä vaille valmis.

alaspäin, maisema sisältä merelle onkin säilynyt esteettömänä. Vaiku-telma on laivamainen. Ikkunasta ulos katsoessaan voi helposti me-nettää paikantajunsa ja kuvitella olevansa risteilijän kyydissä.

Meren rannalla tuulee Meri tarjoaa loputtomasti mahdolli-suuksia, mutta se tuo ulkotilojen suunnitteluun myös omat haas-teensa. Meren rannalla tuulee.

Tämä on otettu huomioon jo Lakka Kivitalo Kaj Stenvallin arkki-tehtuurissa. Rakennuksen seinät suojaavat pihaa niin, että joltakin puolen taloa löytyy aina suojainen soppi. Ja vaikka vettä sataisi vaa-kasuoraan, säätä voi paeta pihaa jakavaan lasivilpolaan.

Kooltaan rajatuilla tonteilla tilan-käyttö vaatii erityistä huomiota. Me-ren rantaan rajoittuvan pihan jat-keena on kymmenen metriä pitkä, talvenkestävä massiivibetonipont-tonilaituri, jonka päässä voi nauttia ilta-auringon viimeisistä säteistä.

Lahtisten mukaan käytännölli-syys on ollut alusta saakka yksi pi-han johtoajatuksista. Tarkoituksen-mukaisuus näkyy myös pihan kas-vien valinnassa.

– Talon emäntä on mieltynyt ha-vuihin. Ne muodostavat pihan istu-tusten perustan, mikä sopii tontille hyvin. Esimerkiksi tyrni viihtyy me-ren rannalla ja pitää tuulesta. Tuija kestää sekin hyvin haasteellisempia olosuhteita. Pilarikataja on aina vi-hanta, Granbacka kertoo ja muis-tuttaa:

– Mikäli kovin suojattomalle pai-kalle tulee mitä tahansa korkeampia puita, ne on muistettava tukea.

Tilan ehdoillaAsuntomessut ovat näyteikkuna vallitseviin asumisen trendeihin. Tä-mä pätee myös pihasuunnitteluun.

– Nykyään suositaan yhtenäisiä istutusalueita, mistä syntyy yksittäi-siä istutuksia siistimpi vaikutelma. Istutusalueet ovat usein tiukasti ki-villä tai laatoilla rajattuja, Granbacka selvittää.

Jokaisessa pihassa on kuitenkin omat persoonalliset erikoispiirteen-sä. Viime kädessä pihan suunnittelu tapahtuu tilan ehdoilla.

– Korotetut istutusaltaat ovat täl-lä hetkellä suosittuja, mutta Lahtis-ten perheen tulevan kodin pihassa niitä ei ole.

– Kasvien valinnassa on tietysti huomioitava, minne kasvit tulevat. Eteläisemmässä Suomessa pärjää-vät kasvit eivät välttämättä enää viihdy näillä leveysasteilla, Gran-backa kertoo.

Jukka Naaranlahti

Pihasuunnittelija Oili Granbackan mukaan asukkaiden toiveet ovat lähtökohta, jolta uutta pihaa lähdetään rakentamaan.

Ryhmärakentaminen tarjoaa

kertarakentajille

mahdollisuuden hankkia

itselleen hyvin rakennettu

talo ja tontti suhteellisen

vaivattomasti ja

kilpailukykyiseen hintaan.

Rakennuttajina voivat olla ryhmän jäsenet tai heidän yhdessä palk-

kaamansa rakennuttajakonsultti. Helsingin kaupunki edistää ja sillä on kokemuksia molemmista tavois-ta. Jo 2000-luvun alussa Viikissä toteutettiin kuuden asukasryhmän ja 20 asunnon kohde, jossa raken-nuttajina toimivat tulevat asukkaat.

Suutarilaan puolestaan valmistui vuonna 2009 rakennuttajakonsultti-vetoinen 20 omakotitalon Riddars-byn ryhmärakentamishanke.

Rakennuttajakonsulttivetoisessa hankkeessa konsultti johtaa projek-tin ja järjestään urakkakilpailut ja hankinnat kiinteää talokohtaista korvausta vastaan. Helsingissä ryh-märakentamisen rakennuttajapal-velua tarjoavat ainakin Conect Oy, Notocom Oy, Saraco Oy, Vahanen Oy ja eHouse Oy.

Helsingin ryhmärakentamis-hankkeet ovat olleet pääasiassa pi-en-, pari- ja rivitaloja. Yksittäisiä kerrostalohankkeitakin on kuitenkin toteutunut ja myös vireillä. Esimer-kiksi Arabianrantaan on rakennettu ikääntyville tarkoitettu Loppukiri-ta-lo. Sen rakennutti yhteistyössä Sato Rakennuttajat Oy:n kanssa Aktiivi-set Seniorit -yhdistys. Koti kaupun-gissa – Hem i stan -yhdistys on puolestaan saanut tontinvarauksen Jätkäsaaresta yhteisöllisen kerros-talon rakentamista varten.

Riddarsbyn talot harkkoelementeistäRiddarsbyssä tontit omistava Hel-singin kaupunki valitsi rakennuttaja-konsultin johtamaan 20 omakotita-lon työmaata urakoitsijoineen. Ryh-män jäsenet olivat omakotitalossa asumisesta kiinnostuneita tavallisia ihmisiä, jotka tekivät rakennuttami-seen liittyvät suuret valinnat yhdes-sä, mutta päättivät kotinsa sisäti-loista ja materiaalivalinnoista itse.

Yhteiset hankinnat lisäävät kus-tannustehokkuutta, ja kukin perhe saa mahdollisuuksien rajoissa nä-köisensä pientalon avaimet käteen -periaatteella.

Vuokratontteja hakeneet äänes-tivät kolmesta talotoimittajasta mie-

leisensä. Äänestyksen voitti kahi-elementtiseinä -rungon, perustus-paketin ja lattialämmitysratkaisun kokonaisuus.

Eristerapatut kahi-harkkoele-mentit muurataan tehtaalla valmiiksi seinäelementeiksi kahitiili-harkois-ta, lämpöeristevillasta ja pohjarap-pauksesta. Runkorakenne on ra-kennusajaltaan kilpailukykyinen puuelementtitalojen kanssa ja pai-kalla muurattua nopeampi. Kahden talon kaksikerroksisen rungon pys-tyttämiseen kului alle 2 viikkoa.

Rakennuttaja-perheiden valitse-ma runkoratkaisu oli ainoa, joka tarjosi asukkaille matalaenergiavaih-toehdon. Taloissa on kaukolämmi-tys ja kaikissa on lämmön talteenot-to. Rakennuttajilla oli alun perin va-littavinaan neljä erilaista pohjavaih-toehtoa, joista kahta päädyttiin käyttämään suunnittelussa. Loppu-jen lopuksi Riddarsbyhyn valmistui 19 toisistaan poikkeavaa taloa. – SS

Ryhmärakentaminen yhdistää omatoimirakentamisen ja urakoinnin

Pohjoishelsinkiläinen Riddarsbyn ryhmä-rakentamishanke toteutettiin vuosina 2007-2009. Alueelle valmisti 20 omakotitaloa, joista muuntelumahdollisuuksien ansiosta vain kaksi on pohjaratkaisuiltaan identtistä.

hrmyteema

19

20 hrmyteema

alle tai suositeltiin alle viiden sentin sokkelikorkeutta.

Korjaustieto ja käytäntö eivät kohtaa”Tämä oli työ, josta en voinut kiel-täytyä. Olen nähnyt ja kuullut aivan liikaa kosteus- ja homeongelmien aiheuttamia murheellisia tarinoita. 95 % nykyisistä kosteusvaurio-on-gelmista osattaisiin korjata, mutta tieto ja käytäntö eivät kohtaa”, Ju-hani Pirinen kertoi, kun hänet nimi-tettiin ”talkoopäälliköksi”.

Pirisellä on vankka käytännön kokemus kosteusvaurioiden tutki-misesta ja korjausten suunnittelus-ta, ja siitä hädästä, jota homeongel-man kohdannut ihminen usein ko-kee. Hän on osallistunut myös mo-niin aihealueeseen liittyviin tutki-mushankkeisiin ja väitellyt pientalo-jen mikrobivaurioista. Ennen kos-teusvauriotutkijauraansa Hengitys-liitto Heli ry:n korjausneuvontatoi-minnan päällikkönä Pirinen toimi mm. ammattikorkeakoulun opetta-jana, rakennusliikkeen projektipääl-likkönä ja rakennesuunnittelijana.

Sirkka Saarinen

Rakennusten kosteusvaurioiden riskipaikkoja ovat perustukset ja

kellarit. Ympäristöministeriön Kos-teus- ja hometalkoot -hankkeen oh-jelmapäällikön, tekniikan lisensiaatti Juhani Pirisen tekemän selvityk-sen mukaan pahoista pientalon mikrobivaurioista 35 % on alapoh-jissa, 26 % kellarin seinissä, 33 % pesuhuoneissa, 21 % yläpohjissa. Kellarin seiniin ja perustuksiin liitty-vät vauriot kattavat siis noin 60 % ongelmista.

Perustuksissa ja kellareissa ole-vat vauriot ovat juuri niitä vaikeim-pia ja kalleimpia korjattavia, sillä yleensä niitä on purettava raskaalla kädellä. Jos talon alta puuttuu ka-pillaarikatko ja lämmöneriste, kor-jaustavan keksiminen voi olla ylivoi-maista.

Peräti 40 prosenttia kosteusvau-rioista arvioidaan johtuvan siitä, että rakenne on suunniteltu ja tehty ny-kytietämyksen mukaisen hyvän ra-kennustavan vastaisesti. Rakenne on rakennusfysikaaliselta kannalta epävarma. Riskirakenne on esimer-kiksi kellarin betoniseinä, johon on tehty lämmöneristys sisäpuolelle.

Se miten tällaisia perusvirheitä on voitu tehdä vielä 80- ja jopa 90-luvullakin, johtuu osin siitä että jopa yleisellä ohjaustasolla oli kar-keita virheitä. Vielä 90-luvun alussa suositeltiin esimerkiksi rakennetta, jossa puujuoksu haudataan maan

Pientalon suurimmat kosteusriskit perustuksissa ja kellareissa

www.hometalkoot.fiKosteus- ja hometalkoot tarttuu vuosien 2010-2014 aikana järein keinoin rakennuskantaamme pii-naavaan kosteus- ja homeongel-maan. Talkoiden tehtävänä on saattaa alkuun maamme rakennus-kannan tervehdyttäminen, vähen-tää kosteus- ja homevaurioiden ai-heuttamia terveyshaittoja sekä ta-loudellisia menetyksiä ja estää uu-sien vaurioiden syntyminen. Jätti-työmaata koordinoi ympäristömi-nisteriö ja talkookutsu on avoin kaikille.

Rakennuksen sisäilmaongelma on useimmiten monen

syyn ja seurauksen kokonaisuus. Hometalon monisyistä

problematiikkaa lisää varsinaisen kosteusvaurion

paikallistamisen ja korjaamisen lisäksi se, että hometalossa

asuneet ihmiset ovat usein jo altistuneet ja herkistyneet

kovin monille muillekin asioille.

Peräti 40 prosenttia kosteusvaurioista arvioidaan johtuvan siitä, että rakenne on suunniteltu ja tehty nykytietämyksen mukaisen hyvän rakennustavan vastaisesti.

21hrmyteema

Tiiviysmittaus rakennuksen laa-dunvalvontamittauksena on tul-

lut jäädäkseen yhtenä rakennuksen vaipan kunnon tutkimisen muotona lämpökuvauksen rinnalle. Tiiviys-mittaus on tehtävä silloin kun uudis-rakennuksen energiatodistuslaskel-missa halutaan käyttää parempaa ilmavuotolukua kuin 4 I/h vaihtoa tunnissa, ellei rakennus kuulu ns. talotoimittajan ilmoitusmenettelyn piiriin. Ilmoitusmenettely vaatii jo-kaisesta talotyypistä tiiviysmittauk-sien sarjan, tulosten laskennan se-kä tulosten seurannan.

JohdantoRakennusten ilmanpitävyyden mit-taaminen rakennusten laadunval-vontamittauksena on yleistynyt merkittävästi muutaman vuoden si-sällä. Vaipparakenteiden ilmatiiviy-destä on puhuttu kymmeniä vuosia, mutta vasta energiatodistuksen myötä tiiviyden todentaminen on yleistynyt. Aikaisemmin on käytetty termiä ”pullotalo”, kun on tarkoitet-tu tiiviiksi tehtyä taloa, jossa ei vält-tämättä aina ole huolehdittu ilmanvaihdosta.”Pullotalo” termi ja

käsitys elää yhä vahvana ja negatii-visena ajatuksena suomalaisessa rakentamisessa. Sen taustat ovat-kin tosin todelliset ajoilta jolloin il-manvaihdosta ei huolehdittu.

Energiatehokkuus on lyönyt 2000-luvulla itsensä läpi myös suo-malaisessa rakentamisessa ja vai-pan ilmatiiviys ja sen todentaminen on yksi osa rakennuksen energiate-hokkuutta. Passiivitalojen tapauk-sessa voidaan puhua ”termospullo-taloista”, joissa energiatehokas ko-neellinen ilmanvaihto takaa hyvän sisäilman laadun ja rakenteiden toi-mivuuden.

Ilmatiivis vaippa

Hyvän ilmatiiviyden saavuttaminen rakennuksen vaipparakenteissa on tärkeä monestakin syystä.

Ehkä tärkeimpänä yksittäisenä tekijänä voidaan pitää rakennuksen vaipparakenteiden kosteusteknisen toiminnan varmistamista. Siirryttä-essä entistä paremmin eristäviin vaipparakenteisiin tulee hallitse-mattoman vuotoilman kulkeutumi-nen rakenteen sisään estää, jotta vältytään rakenteiden kosteus- ja homevaurioriskeiltä. Nykyisten asu-mistottumusten seurauksena sisäil-man kosteuslisä voi olla talviaikana jopa 4-5 g/m3 sisäilmassa, jolloin kosteuskonvektion riski kasvaa. Jos vaipparakenteissa on ilmavuo-toreittejä, voi sisäilman kosteus kul-keutua ilmavirtausten mukana kyl-miin rakenteiden osiin ja aiheuttaa kosteusvaurioriskin.

Toinen merkittävä syy hyvään il-

energiatehokkaassa rakentamisessaEnergiatehokkaassa rakentamisessa vaipan ilmatiiviys on

tärkeä rakenteiden kosteusteknisen toiminnan kannalta,

sisäilmaston viihtyvyyden kannalta sekä energiakulutuksen

vähentämisen kannalta.

Rakennuksen ilmatiiviyden ja tiiviysmittauksen merkitys

Rakennuksen ilmatiiviyden ja tiiviysmittauksen merkitys energiatehokkaassa rakentamisessa

Energiatehokkaassa rakentamisessa vaipan ilmatiiviys on tärkeä rakenteiden kosteusteknisen toiminnan kannalta, sisäilmaston viihtyvyyden kannalta sekä energiakulutuksen vähentämisen kannalta.

Tiiviysmittausrakennuksenlaadunvalvontamittauksenaontullutjäädäkseenyhtenärakennuksenvaipankunnontutkimisenmuotonalämpökuvauksenrinnalle.Tiiviysmittausontehtäväsilloinkunuudisrakennuksenenergiatodistuslaskelmissahalutaankäyttääparempaailmavuotolukuakuin41/hvaihtoatunnissa,elleirakennuskuuluns.talotoimittajanilmoitusmenettelyn piiriin.Ilmoitusmenettelyvaatiijokaisestatalotyypistätiiviysmittauksiensarjan,tulostenlaskennansekätulostenseurannan.

JohdantoRakennustenilmanpitävyydenmittaaminenrakennustenlaadunvalvontamittauksenaonyleistynytmerkittävästimuutamanvuodensisällä.Vaipparakenteidenilmatiiviydestäonpuhuttukymmeniävuosia,muttavastaenergiatodistuksenmyötätiiviydentodentaminenonyleistynyt.Aikaisemminonkäytettytermiä”pullotalo”,kunontarkoitettutiiviiksitehtyätaloa,jossaeivälttämättäainaolehuolehdittuilmanvaihdosta.”Pullotalo”termijakäsityselääyhävahvanajanegatiivisenaajatuksenasuomalaisessarakentamisessa.Sentaustatovatkintosintodellisetajoiltajolloinilmanvaihdostaeihuolehdittu.

Energiatehokkuusonlyönyt2000-luvullaitsensäläpimyössuomalaisessarakentamisessajavaipanilmatiiviysjasentodentaminenonyksiosarakennuksenenergiatehokkuutta.Passiivitalojentapauksessavoidaanpuhua”termospullotaloista”,joissaenergiatehokaskoneellinenilmanvaihtotakaahyvänsisäilmanlaadunjarakenteidentoimivuuden.

Kuva 1. Vaipan tiiviysmittauksen periaate

Ilmatiivis vaippaHyvänilmatiiviydensaavuttaminenrakennuksenvaipparakenteissaontärkeämonestakinsyystä.

Q50 =Poistoilmamäärä 50Pa alipaineen ylläpitämiseksi tunnin aikana

n50= Q50 / V

Vaipan tiiviysmittauksen periaate

22 hrmyteema

uttamaan materiaalikerrosten väli-siin rajapintoihin homeen kasvulle otollisia olosuhteita tai kosteuden tiivistymisriskiä.

Kolmas merkittävä tekijä hyvään ilmatiiviyteen pyrkimisessä on ener-giakulutuksen pienentäminen. Hal-litsemattomalla vuotoilmalla on suuri vaikutus rakennuksen koko-naisenergiankulutukseen. Esimer-kiksi pientaloissa laskennallinen ko-konaisenergiankulutuksen lisäys on keskimäärin 4 % jokaista n50-luvun kokonaisyksikön lisäystä kohti. Vuotoilman tarvitseman energian osuus suhteessa kasvaa siirryttäes-sä matalaenergiarakentamisen suuntaan.

manpitävyyteen on hyvän asumis-viihtyvyyden saavuttaminen. Kyl-män ulkoilman virtaaminen sisätiloi-hin aiheuttaa vedon tunnetta ja pa-himmilleen lisää terveyshaittariske-jä. Vaipan hyvä ilmanpitävyys pa-rantaa sisäilman laatua, koska ve-dontunne vähenee ja mahdollisten homeiden, epäpuhtauksien ja hai-tallisten aineiden kulkeutuminen ta-lon rakenteista, maaperästä ja ul-koilmasta sisäilmaan vähenee. Li-säksi hyvä ilmanpitävyys parantaa rakenteiden kosteusteknistä toimin-taa, koska kostea sisäilma ei pääse virtaamaan rakenteisiin ja toisaalta siksi, että kylmä ulkoilma ei pääse jäähdyttämään rakennetta ja aihe-

Rakentamismääräyksissä vai-pan ilmanpitävyys kuuluu raken-nusosien lämmönläpäisykertoimien (U-arvojen) ja ilmanvaihdon läm-möntalteenoton ohella lämpöhävi-öiden tasauslaskennan piiriin. Ilma-vuotoluvun oletusarvona eli ilma-vuotoluvun raja-arvona (n50, raja) käytetään rakennuksen vertailuläm-pöhäviön laskennassa arvoa 4,0 I/h.

Ilmavuotoluvun suunnitteluarvo-na (n50, suun) voidaan laskelmissa ai-na käyttää rakentamismääräyksissä annettua ilmavuotoluvun raja-arvoa, joka ei edellytä vielä rakennuksen ilmavuotoluvun mittausta.

Tätä raja-arvoa pienemmän il-mavuotoluvun käyttäminen suunnit-telussa edellyttää, että ko. arvo on osoitettu mittaamalla tai muulla il-moitusmenettelyllä. Rakennuksen lämpöhäviön määräystenmukaisuu-den osoittamisessa ja energialas-kennassa voidaan siis käyttää myös pienempää ilmavuotoluvun arvoa, jos sen saavutettavuus pystytään perustelemaan rakennusvalvonnal-le. Ilmoitusmenettely on yksi mah-dollinen menettely rakennusten il-manpitävyyden osoittamiseksi si-ten, että mittauksia ei tarvitse tehdä jokaisessa rakennuksessa. Ilmoi-tusmenettelyn sijaan on aina mah-dollista toteuttaa kohdekohtainen ilmavuotoluvun mittaus.

Vaipan hyvällä ilmanpitävyydellä voidaan parantaa rakennuksen energiatehokkuusluokkaa energia-todistuksessa. Hyvällä ilmanpitä-vyydellä voidaan myös kompensoi-da rakennuksen muita lämpöhäviöi-tä, mutta sitä tulisi kuitenkin käyttää ensisijaisesti rakennuksen energia-tehokkuutta parantavana tekijänä heikentämättä vaipan lämmöneris-tystä tai lämmöntalteenoton hyöty-suhdetta.

Jos ilmavuotoluvun suunnittelu-arvo on valittu pieneksi ja sitä on käytetty ainoastaan rakennuksen energiatehokkuusluokan paranta-miseen, voidaan suunnitteluarvoa tarvittaessa muuttaa suuremmaksi, jos rakennuslupavaiheessa käytet-tyä suunnitteluarvoa ei kyetä saa-vuttamaan valmiissa rakennukses-sa. Ilmavuotoluvun suunnitteluar-von muutos voi tässä tapauksessa muuttaa rakennuksen energiate-hokkuusluokkaa, mutta rakennus

TiiviysmittausMiksi pitää mitata rakennuksen vaipan tiiviyttä?A. Rakennuksenilmavuotolukun50tarvitaanlähtötietonarakennuksen lämmöntarpeenlaskennassa. a.Uudisrakennustenosaltalämmöntarvettatarkastellaan: i. rakennuslupavaiheessaenergiaselvitystäja-todistusta laadittaessa ii. energiatodistuksentietoatarkistettaessaennen rakennuksenvastaanottoa b.Käytössäolevienrakennustenosaltalämmöntarvettatarkastellaan: i. energiakatselmuksenyhteydessä ii.mahdollisenenergiatodistuksenlaatimisenyhteydessäB. Ilmavuotoreittienpaikantamisessa a.Uudisrakennustenlaadunvalvontamittauksenyhteydessä ilmavuotoreittienpaikantamiseenkorjaustenjatiivistystoimen- piteidentoteuttamiseksi b.Käytössäolevienrakennustenosaltaepäpuhtauksien kulkeutumisenarviointiin

Rakennusten tiiviysmittausluokitus energialuokkina.

Ehkätärkeimpänäyksittäisenätekijänävoidaanpitäärakennuksenvaipparakenteidenkosteusteknisentoiminnanvarmistamista. Siirryttäessäentistäparemmineristäviinvaipparakenteisiintuleehallitsemattomanvuotoilmankulkeutuminenrakenteensisäänestää,jottavältytäänrakenteidenkosteus,jahomevaurioriskeiltä. Nykyistenasumistottumustenseurauksenasisäilmankosteuslisävoiollatalviaikanajopa4-5g/m3

sisäilmassa,jolloinkosteuskonvektionriskikasvaa.Josvaipparakenteissaonilmavuotoreittejä,voisisäilmankosteuskulkeutuailmavirtaustenmukanakylmiinrakenteidenosiinjaaiheuttaakosteusvaurioriskin.

Toinenmerkittäväsyyhyväänilmanpitävyyteenonhyvänasumisviihtyvyydensaavuttaminen. Kylmänulkoilmanvirtaaminensisätiloihinaiheuttaavedontunnettajapahimmilleenlisääterveyshaittariskejä.Vaipanhyväilmanpitävyysparantaasisäilmanlaatua,koskavedontunneväheneejamahdollistenhomeiden,epäpuhtauksienjahaitallistenaineidenkulkeutuminentalonrakenteista, maaperästäjaulkoilmastasisäilmaanvähenee.Lisäksihyväilmanpitävyysparantaarakenteidenkosteusteknistätoimintaa,koskakosteasisäilmaeipääsevirtaamaanrakenteisiinjatoisaaltasiksi,ettäkylmäulkoilmaeipääsejäähdyttämäänrakennettajaaiheuttamaanmateriaalikerrostenvälisiinrajapintoihinhomeenkasvulleotollisiaolosuhteitataikosteudentiivistymisriskiä.

Kolmasmerkittävätekijähyväänilmatiiviyteenpyrkimisessäonenergiakulutuksenpienentäminen. Hallitsemattomallavuotoilmallaonsuurivaikutusrakennuksenkokonaisenergiankulutukseen.Esimerkiksipientaloissalaskennallinenkokonaisenergiankulutuksenlisäysonkeskimäärin4%jokaistan50-luvunkokonaisyksikönlisäystäkohti.Vuotoilmantarvitsemanenergianosuussuhteessakasvaasiirryttäessämatalaenergiarakentamisensuuntaan.

RAKENNUKSEN VAIPAN ILMATIIVIYS JA TIIVIYSMITTAUS

7.1.2010 9Sauli Paloniitty

TIIVIYSMITTAUSLUOKITUS

Alle 0,6

0,7-1,0

1,1-1,5

1,6-2,0

2,1-3,0

3,1-4,0

Yli 4,1

Kuva 2. Rakennusten tiiviysmittausluokitus energialuokkina.

Tiiviysmittaus

Miksi pitää mitata rakennuksen vaipan tiiviyttä?A. Rakennuksenilmavuotolukun50 tarvitaanlähtötietonarakennuksenlämmöntarpeen

laskennassa.

hrmyteema

23

on silti edelleen määräysten mukai-nen. Sen sijaan, jos pientä ilmavuo-toluvun suunnitteluarvoa on käytet-ty myös vaipan lämpöhäviöiden kompensointiin, vaippaa joudutaan tiivistämään lisää ja ilmavuotoluku joudutaan tarvittaessa mittaamaan useaan kertaan, jotta suunnitteluar-vo saavutetaan.

Ilmavuotoluvun mittaus tai erilli-sen laadunvalvontamenettelyn käyttö sen määrittämiseksi on aina suositeltavaa, jos energiatodistuk-sen pohjana käytetään laskennallis-ta energiankulutusta. Tämä on pe-rusteltua riippumatta siitä edellyte-täänkö sitä rakentamismääräyksis-sä, koska muuten tämä lämpöhävi-öiden laskentatulokseen merkittä-västi vaikuttava suunnitteluarvo

voidaan valita laskelmiin väärin. Käytössä olevissa rakennuksis-

sa energiakatselmuksen yhteydes-sä tehtävää mittausta puoltaa myös korjausehdotusten laatimistarve. Mittauksen yhteydessä vuotoreitit voidaan paikallistaa joko lämpöka-meralla tai merkkisavulla ja siten mahdollistetaan niiden tiivistäminen korjausten yhteydessä.

TiiviysmittausmenetelmätRakennuksen vaipan ilmatiiviys to-detaan ns. paine-erokokeella jossa rakennuksen sisään ajetaan alipai-ne tai ylipaine. Mitataan 50 Pa pai-ne-eron ylläpitämiseksi tunnin ajan vaadittava ilmamäärä. Saatu ilma-määrä [m3] jaetaan rakennuksen il-matilavuudelta [m3]. Rakennuksen ilmatilavuus on vaipan sisäpintojen rajaama sisätilavuus josta vähenne-tään välipohjien tilavuus.

Tyypillisimmin ilmatiiviysmittaus tehdään kaupallisella tiiviysmittaus-laitteistolla, jotka soveltuvat hyvin pientalojen ja rivitalohuoneistojen mittaamiseen.

Mittaus tehdään siten että kaikki rakennukseen kuuluvat ilmavuoto-reitit tutkitaan, kuten ilmanvaihto-venttiilit, viemärit, korvausilmavent-tiilit jne. Rakennuksen vaipan ilma-tiiviysmittaamisesta on suomessa vahvistettu standardi SFS-EN 13829. Standardin mukaisessa tiivi-ysmittauksessa ilmamäärät mita-taan vähintään viidellä eri paine-erolla. Tuloksista saadaan ilmavuo-tokäyrä.

Tiiviysmittaus voidaan tarvitta-

essa tehdä myös rakennuksen omilla ilmanvaihtojärjestelmillä.

Rakennusten tiiviysmittaajien koulutus ja pätevyysVTT:n ylläpitämästä henkilösertifi-ointirekisteristä löytyy pätevät ra-kennusten tiiviyden mittaajat. Päte-vyyden saaneet ja palveluitaan tar-joavat rakennusten tiiviyden mittaa-jat ovat nyt yhtenä osaamisryhmänä VTT:n henkilösertifiointirekisterissä. Rakennusten kosteusmittaajien, lämpökuvaajien ja tiiviysmittaajien koulutusta tarjoaa RATEKO Oy. Koulutus jakaantuu yhteiseen 3 päi-vän rakennusfysiikan osioon sekä jokaisesta osaamisalueesta on oma kolmen päivän intensiivikoulutus. Osaaminen mitataan tentillä sekä näyttötyöllä.

Tiiviysmittauksen tulevaisuusKaupallisessa tuotannossa raken-nusten tiiviysmittaus tulee lisäänty-mään voimakkaasti vuoden 2010 voimaan tulleiden lämmöneristys-vaatimusten myötä sekä pakollisen energiatodistuksen myötä. Myös omatoimisessa rakentamisessa energiatehokkuus on tätä päivää ja mittausten tarve tulee lisääntymään voimakkaasti. Talotoimittajien ilmoi-tusmenettelyjen tutkimusosio teet-tää myös sertifioiduilla tiiviysmittaa-jilla jatkossa töitä.

Energiatehokkuusmääräyksissä 1.7.2012 eteenpäin käytetään q50-lukua. Joka kertoo kuinka paljon ulkovaippa neliötä kohden vuotaa tunnin aikana 50 Pa paine-erolla vaipan vuotokohtien kautta.

2012 määräyksissä vaatimus pientaloille ja rivitaloille tullee ole-maan q50-luvulle 4,0 [m3/(h m2]. Ja muille rakennuksille 3,0 [m3/(h m2]. Vertailuarvona käytetään [m3/(h m2]I/h ja suositus on alle 1,0 [m3/(h m2].

Sauli PaloniittyHämeen Ammattikorkeakoulu

LähdeTeollisesti valmistettujen asuinra-kennusten ilmanpitävyyden laadun-valmistusohje, RT-80-10974 / LVI 01-10450, lokakuu 2009

Kaupalliset tiiviysmittauslaitteet soveltuvat hyvin pientalojen tiiviyden mittaamiseen.

Tyypillinen rakennuksen ilmavuotokäyrä josta ilmenee ilmamäärä paine-eron suhteen yli-paineessa sekä alipaineessa.

700600500

400

300

200

1004 5 6 7 8 9 10 20 30 40 50 60 70 80

800

BuildingLeakage

(m3/h)

Building Pressure (Pa)

Depressurize

Pressutze

Ympäristöministeriön seurannan mukaan vuonna 2009 A-energi-

aluokkaisia uudispientaloja oli 21 prosenttia ja B-energialuokkaisia 33 prosenttia.

Muut uudet asuinrakennukset eivät ole yhtä energiatehokkaita kuin pientalot, mutta myös niiden energiatehokkuus on parantunut selvästi. Esimerkiksi A-energialuo-kan osuus kerros- ja rivitaloissa on tuplaantunut.

Kunnissa, joissa rakennetaan paljon, pientalot ovat keskimäärin normirakentamista energiatehok-kaampia. Esimerkiksi Helsingissä, Vantaalla ja Espoossa noin puolet uusista omakotitaloista on A-ener-gialuokkaa. Erityisen energiatehok-kaita taloja rakennetaan Oulussa, jossa peräti 80 prosenttia uudista taloista on A-energialuokkaa. Tilas-toista käy ilmi, että myös muuta-missa yksittäisissä pienissä kunnis-sa kaikki uudet omakotitalot ovat olleet A-energialuokkaa.

Ympäristöministeriö kerää ener-giatodistustiedot kuntien rakennus-valvonnoista. Tilasto kattaa noin kol-masosan uusista pientaloista. – SS

Tulos saatiin Aalto-yliopiston Tek-nillisen korkeakoulun Energian-

säästötoimien kokonaistehokkuu-den arviointi -projektissa, jossa se tutki keinoja, joilla nykyisen asuinra-kennuskannan energiatehokkuutta voitaisiin parantaa. Kyselytutkimuk-sella kerättiin noin 4 500 asiakkaan

Uusista pientaloista jo puolet A-energialuokkaaSuomessa vuonna 2010 rakennetut pientalot ovat energiatehokkuudeltaan selvästi normirakentamista parempia. Noin puolet pientaloista on A-energia-luokkaa, ja yli 82 prosenttia uusista omakotitaloista on vähintään B-energialuokkaa. Rakentamismääräysten tason mukainen talo olisi energialuokaltaan B tai C.

Uudet omakotitalot ovat liki järjestään erittäin energiatehokkaita. Kuntakohtaiset erot ovat kuitenkin yllättävän isoja. Oulu on kunnostautunut:

siellä yli kolme neljästä uudispientalosta oli A-energialuokkaa jo vuonna 2009. Kiitos Oulun rakennusvalvonnan jokaiselle pientalotontin saajalle

tarjoaman laatuohjauksen.

Vanhoissa omakotitaloissa jopa 70 prosentin energiansäästöpotentiaali

Vanhoissa, viime vuosituhannen puolella rakennetuissa omakotitaloissa energiankulutusta voidaan vähentää jopa 60-70 prosenttia kohtuullisen yksinkertaisilla toimenpiteillä.

sähkönkulutustiedot Kainuusta, Sa-vosta ja Vantaalta.

Lämmön talteenotto ja maalämpöpumppuTutkimustyötä luotsannut professori Matti Lehtonen nostaa omakotita-

hrmyteema

24

vuttaa 27-47 prosentin säästöt ver-rattuna suoraan sähkölämmityk-seen. Ilmalämpöpumppu on puo-lestaan varteenotettava vaihtoehto sähkölämmityksen tukena.

Lehtonen korostaa, että lämpö-pumppujen asettelusta ja käytöstä kuluttajat tarvitsevat vielä paljon enemmän tietoa. Keskeisin ohje-nuora on, että ensisijainen lämmi-tysenergia on otettava lämpöpum-pusta maksimiin saakka ja vasta sitten muista lämmönlähteistä, ku-ten pattereista.

”Lämpöpumppuja olisi osattava käyttää oikein, jotta hyvää asiaa ei pilata. Tämän alueen koulutuksesta ja kansanvalistuksesta toivoisin jon-kin julkisen tahon ottavan kopin”, hän toteaa. - SS

loasujan kannalta keskeisenä sääs-tökohteena koneellisen ilmanvaih-don lämmön talteenoton. Tällä toi-menpiteellä omakotitalon kokonais-sähkönkulutuksessa voidaan saa-vuttaa keskimäärin lähes 14 pro-sentin säästö.

”Ohjelmoitavien termostaattien avulla huoneiden lämpötilaa voi-daan alentaa automaattisesti öisin ja kotoa poissa ollessa. Tutkimusai-neistomme mukaan tällä saavute-taan keskimäärin lähes 15 prosentin säästö lämmitysenergiassa. Pidän osuutta merkittävänä ja väittäisin, että lämpötilan tarkemmalla säädöl-lä myös asumismukavuus paran-tuu”, Lehtonen toteaa.

Maalämpöpumppujen käytöllä lämmityskulutuksessa voidaan saa-

Pientalon energiaremonttien ja -korjausten tulisi perustua fakta-

tietoon rakennuksen kunnosta. Hy-vän pohjan energiatehokkuuskorja-uksille antavat kiinteistöön liittyvä energiatodistus ja sen pohjalta teh-ty energiakatselmus. Esimerkiksi lämpökamerakuvaus paljastaa te-hokkaasti ilmavuodot ja kylmäsillat. Korjausten suunnittelussa tulisi käyttää pätevää asiantuntijaa, joka ottaa huomioon talon ominaispiir-teet ja rakennusfysikaaliset tekijät.

SuunnitelmallisestiParhaassa tapauksessa talolle teh-dään pitkän aikavälin energiare-monttisuunnitelma. Siinä asukkaat ja asiantuntija suunnittelevat yhdes-sä mitä halutaan tehdä, mikä on budjetti ja miten toimenpiteet jae-taan usean vuoden ajalle. Isot ener-giakorjaukset kannattaa pientalos-sa tehdä yleensä muiden remont-tien ja peruskorjausten yhteydessä.

Energiakorjauksilla halutaan useimmiten pienentää lämpöhäviöi-tä. Lämpö pakenee pientalosta pääasiassa neljää reittiä pitkin: ul-kovaipan liitoksista ja rei´istä, ulko-vaipan läpi johtumalla, ilmanvaih-don mukana, viemäristä jäteveden

Motiva: Millainen on energiatehokas pientalo?● Energiatehokas talo kuluttaa vä-hintään puolet vähemmän energi-aa kuin rakentamismääräysten minimivaatimukset täyttävä talo. Ympäristökuormitus pienenee sa-massa suhteessa.

● Energiatehokkaan talon raken-taminen on taloudellisesti kannat-tavaa. Hankintahinnassa tarvitaan 3-4 % prosentin lisäinvestointi normaalirakentamiseen verrattu-na. Takaisinmaksuaika on 6-10 vuotta jo tämän päivän energian hinnoilla. Energiatehokkaan talon asumis- ja huoltokustannukset ovat pienemmät kuin tavallisessa talossa.

● Energiatehokkaan talon raken-taminen ei vaadi erikoisratkaisuja, vaan se voidaan tehdä yleisesti käytössä olevilla ratkaisuilla. Useimmilta talotehtailta löytyy energiatehokkaita talomalleja.

● Energiatehokkaassa talossa on hyvä sisäilman laatu ja kosteus-teknisesti toimivat rakenteet. Näistä tekijöistä ei saa tinkiä ener-giatehokkuuteen pyrittäessä.

● Energiatehokas talo on ammat-tilaisten suunnittelema. Itse talo, sen rakenteet ja talotekniikka on suunniteltu toimivaksi kokonai-suudeksi. Hyvistä suunnitelmista kannattaa maksaa, sillä suunnit-teluvaiheessa lyödään lukkoon 90 % rakentamisen kokonaiskustan-nuksista ja noin 80 % talon tule-vista käyttö- ja energiakustannuk-sista.

Pientalon energiaremontti

mukana.Veden mukana viemäriin karkaa-

van lämmön hyödyntäminen on ny-kykeinoilla vaikeaa. Sen sijaan kiin-nittämällä huomiota ulkovaippaan ja ilmanvaihtoon voidaan lämmitys-energiasta säästää jopa useita kym-meniä prosentteja. Käytännössä rakennuksen energiatehokkuus ko-henee parantamalla rakennuksen ilmanpitävyyttä, kuten ikkunoiden tiiviyttä, lisäämällä ulkovaipan eris-tävyyttä ja parantamalla ilmanvaih-don lämmön talteenottoa.

Tiivistys vai eristys?Ulkovaipan kohdalla tärkeysjärjes-tys on yleensä se, että ensin paran-netaan ilmanpitävyyttä tukkimalla ilmavuotoja ja vasta sitten harkitaan lisäeristämistä. Jos ilmavuotoja on paljon, eristeiden hyöty jää pienek-si. Ilmavuotojen tilkitseminen on edullista ja helppoa ja sitä voi kuka tahansa tehdä itse – kunhan huo-lehtii ilmanvaihdon toimivuudesta. Lisäeristäminen on suhteellisen kal-lista ja vaativaa ja se pitää teettää aina ammattilaisella.

Lähde: www.korjaustieto.fi

25hrmyteema

26 hrmyteema

Pientalokohteessa urakoitsijoiden työntekijät työskentelevät usein

ilman paikalla olevaa työnjohtoa, mi-kä myös lisää työmaan johtamisen haasteita. Isommilla työmailla esi-merkiksi työnaikaiset sähkö- ja te-lineasennukset suunnitellaan ja to-teutetaan työnjohdon opastuksella. Pientalotyömaalla ei yleensä ole konkreettista pääurakoitsijaa, ja näin päätoteuttajan rooli saattaa olla epä-selvä.

Pientalotyömaan vastaavalla työnjohtajalla ja pääsuunnittelijalla on siis tärkeä tehtävä varmistaa, että kaikki osapuolet ymmärtävät turvalli-sen toiminnan pelisäännöt ja noudat-tavat niitä. Näiden pelisääntöjen nou-dattaminen kannattaa myös taloudel-lisesti, sillä siistillä ja turvallisella työ-maalla työskentely on tehokkaampaa ja virheitä sattuu vähemmän. Pien-tenkin onnettomuuksien kustannuk-

set kertautuvat myös mm. aikataulun venymisinä ja ylimääräisinä työvai-heina. Rakennuttajan, vastaavan työnjohtajan, suunnittelijoiden ja ura-koitsijoiden on hyvä selvittää itsel-leen hankkeeseen liittyvät turvalli-suusvelvoitteet ennen rakentamisen aloittamista.

VastuutPientalohankkeen läpiviemiseen osallistuvien eri osapuolien turvalli-suusvelvoitteet määräytyvät työtur-vallisuussäännösten mukaan (mm. Valtioneuvoston päätös rakennus-työn turvallisuudesta, VNp 629/1994). Rakennushankkeessa päävastuu työturvallisuuskysymyksistä on pää-toteuttajalla, jonka rakennuttaja ni-meää. Mikäli omakotitalo toteutetaan osaurakoina, on päävastuu raken-nushankkeeseen ryhtyvällä, eli ra-

kennuttajalla. Tällöin rakennushank-keeseen ryhtyvä toimii hankkeen päätoteuttajana. Nämä päätoteutta-jan tehtävät voidaan siirtää sopimuk-sella rakennushankkeeseen ryhtyvän palkkaamalle vastaavalle työnjohta-jalle. Hänestä tulee tällöin päätoteut-tajan nimeämä vastuuhenkilö. Vas-taavalla työnjohtajalla tulee olla kyky ja edellytykset toimia päätoteuttajan nimeämänä vastuuhenkilönä. Tämän lisäksi jokaisen urakoitsijan tulee myös nimetä kyseisen urakan turval-lisuudesta vastaava esimiesasemas-sa oleva henkilö.

Rakennuttajan turvallisuusvelvoitteetRakennushankkeeseen ryhtyvän tu-lee jo hankkeen alkuvaiheessa palka-ta hankkeeseen pätevä pääsuunnit-telija, joka vastaa suunnittelun ja sii-

Turvallisesti pientalotyömaalla

Pientalon rakennuttaja on

harvoin rakentamisen

ammattilainen, joten

hankkeen turvallisuus-

velvoitteet voivat olla hänelle

epäselviä. Ongelmatilanteita

aiheuttavat usein pienet

rakennustyöt, joista ei tehdä

kirjallisia sopimuksia.

Rakennushankkeeseen

ryhtyvä tekee myös itse

rakennustöitä, jolloin työ-

turvallisuuteen tulee

kiinnittää erityisesti

huomiota.

Turvallista vai turvatonta?

27hrmyteema

urakkasopimuksessa. Vastuuhenki-löltä ei edellytetä jatkuvaa läsnäoloa työmaalla vaan riittää, kun hän on kohtuullisesti tavoitettavissa työaika-na. – SS

Lähde, lue lisää: Ratuke, www.ratu-ke.fi. Osoitteesta http://www.ratuke.fi/liitteet/pientalo_turva.pdf voi ladata ohjeen ”Pientalotyömaan turvallisuus, Hyvät toimintatavat ja mallisuunnitel-mat. Siitä löytyvät niin ohjeet kuin käytännön esimerkkejä mm. putoa-missuojauksista, tikkaiden ja telinei-den vaatimuksesta jne.

hen liittyvien työturvallisuusasioiden koordinoinnista. Rakennushankkeen suunnitteluvaiheessa, ennen urakka-tarjousten kyselyä, tulee rakennutta-jan (pääsuunnittelijan tai vastaavan työnjohtajan) laatia rakennushank-keen turvallisuusasiakirja. Siinä esite-tyt asiat liitetään kaikkiin tarjous-pyyntöasiakirjoihin joko erillisenä työ-turvallisuusliitteenä tai osana urakka-rajaliitettä. Oleellista on, että tiedot ovat kaikkien urakoitsijoiden käytös-sä.

TurvallisuusasiakirjaTurvallisuusasiakirjassa esitetään mm. rakennushankkeen erityiset ris-kit, työturvallisuutta vaarantavat sei-kat, rakennustyössä huomioon otet-tavia turvallisuustekijöitä ja käyttäjän turvavaatimukset. Rakennuskohteen luonteesta johtuvia riskejä voi aiheu-tua esimerkiksi pilaantuneesta maa-perästä. Rakennustoiminnan riskejä voivat olla mm. autonosturien käyttö ahtaalla tontilla. Riskejä ovat myös työturvallisuutta vaarantavat seikat, jotka eivät ole itsestään selvyyksiä määräysten perusteella, kuten lähis-töllä olevat jännitelinjat ym. Tonttiin liittyvistä työturvallisuustekijöistä yleisimpiä ovat selvitys kaapeleista ja putkistoista sekä tontin kantavuus-tiedot. Maaperässä olevat haitalliset aineet tulee myös mainita turvalli-suusasiakirjassa.

Urakoitsijoiden turvallisuusvelvoitteetUrakoitsijan turvallisuusvelvollisuuk-sia tarkastellaan sen mukaan, toimii-ko urakoitsija pientalotyömaan pää-toteuttajana vai osaurakoitsijana. Työmaavaiheessa päävastuu työtur-vallisuuskysymyksistä kuuluu pääto-teuttajalle.

Päätoteuttajana voi toimia ura-koitsija, vastaava työnjohtaja tai ra-kennushankkeeseen ryhtyvä itse. Päätoteuttaja voi myös vaihtua kes-ken hankkeen, esimerkiksi, kun talo-pakettitoimittaja luovuttaa urakkansa rakennuttajalle.

Päätoteuttajan tehtävänä on työ-maan turvallisuuden suunnittelu. Päätoteuttajan vastuuhenkilö johtaa eri osapuolten toimintojen yhteenso-vittamista, huolehtii tiedottamisesta

sekä ylläpitää työmaa-alueen yleistä siisteyttä ja järjestystä. Suunnittelua täsmennetään hankkeen etenemisen myötä. Ellei työmaalla ole pääura-koitsijaa, huolehtii rakennuttaja pää-toteuttajana myös työmaan turvalli-suussuunnittelusta.

Urakoitsijoiden työntekijöiden ja itsenäisten työnsuorittajien tulee noudattaa työmaan turvallisuusohjei-ta. Jokaisen työmaalla toimivan ura-koitsijan tai työnantajan tulee nimetä teettämänsä työn johtoa ja valvontaa varten siihen pätevä ja vastuunalai-nen esimiesasemassa oleva henkilö. Tämä henkilö on syytä nimetä jo

PientalotyömaaPääurakoitsijan (päätoteuttajan) keskeisiä tehtäviä● huolehtia työmaan turvallisuussuunnittelusta ottaen huomioon turvallisuusasiakirjassa esitetyt● työturvallisuuteen liittyvät asiat● suunnitella työmaa-alueen käyttö siten, että mm. materiaalien siirrot ja nostot voidaan tehdä turvallisesti.● järjestää jätteiden lajittelua ja keräilyä varten riittävästi jäteastioita sekä huolehtii niiden tyhjentämisestä● huolehtia työmaan turvallisuuden yleisjohdosta ja tiedottamisesta sekä antaa tarvittavia ● ohjeita ja määräyksiä muille urakoitsijoille ● vastata turvallisuusseurannasta ● vastata perehdyttämisestä

Urakoitsijan keskeisiä tehtäviä● varmistaa, että työmaalle on nimetty turvallisuudesta vastaava esimiesasemassa oleva henkilö● tutustua työmaan olosuhteisiin ennen töiden aloittamista● perehdyttää sekä opastaa omat työntekijät siten, että he sisäistävättyömaan toimintatavat ja turvallisuusmääräykset● huolehtia, että kaikki työntekijät noudattavat vastaavan työjohtajan antamia erityisiä turvallisuusmääräyksiä.● huolehtia, että jokainen työntekijä korjaa turvallisuuspuutteet välittömästi

Ratuke-hanke parantaa rakennusalan turvallisuuttaRatuke-hanke haluaa juurruttaa nolla tapaturmaa-ajattelun ja sen mukai-set toimintatavat rakennustyömaille osaksi kaikkien osapuolten toimin-taa. Rakennusalan työtapaturmien määrä ja vakavuus halutaan saada jatkuvaan laskuun. Se vaatii oleellista muutosta rakennusalan turvalli-suuskulttuuriin. Valtakunnallisen Ratuke-hankkeen tärkeimmät kohderyh-mät ovat rakennustyömaat ja niillä työskentelevät yritykset ja henkilöt.

Ratuke-hanke on rakennusalan eri osapuolten yhteisyritys rakentami-sen turvallisuuden kehittämiseksi. Mukana rahoittajina ovat Rakennuste-ollisuus, Rakennusliitto, Työsuojelurahasto ja Sosiaali- ja terveysministe-riö. Näiden lisäksi osapuolina ovat mm. rakennusliikkeet, vakuutuslaitok-set, koulutusorganisaatiot, tutkimuslaitokset, henkilöjärjestöt ja monet muut työturvallisuuden kehittämisen haasteeseen vastaajat

Pientalorakentaminen

• Yhdistys on perustettu vuonna 1906, sillä on noin 1400 jäsentä. Yhdistys on valtakunnallisen Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL:n suurin jäsenyhdistys.

• Yhdistys on ammatillinen henkilöjärjestö, jonka tarkoitus on ylläpitää ja edistää jäsentensä ammattitaitoa ja kehittää rakentamisessa ja kiinteistöalalla työskentelevien toimihenkilöiden yhteistyötä. Yhdistys järjestää mm. ammattiin liittyviä edullisia koulutustilaisuuksia jäsenilleen.

• Yhdistyksen jäsenten käytössä on jäsenhintaan kaksi vapaa-ajanasuntoa Jämsän Himoksella, Nestori-Maja Vihdin Wuoriolassa sekä koulutus- ja virkistyspaikka Kallioniemi Helsingin Laajasalossa. Yhdistys kannustaa jäseniään myös liikkumaan sekä nauttimaan kulttuuri-tapahtumista tarjoamalla heidän käyttöönsä liikunta- ja kulttuuriseteliedun.

• Yhdistys toimii Rakennusmestarien talossa Helsingissä osoitteessa Fredrikinkatu 51 - 53 A, 00100 HELSINKI, puh. (09) 646 343, fax (09) 642 259.

Ota yhteyttä ja kysy lisää!

Yhdistyksen kotisivut osoitteessa www.hrmy.fi

YHDISTYKSEN ALAOSASTOT

Mestari-Laulajat ryRakennusmestarikeilaajat ryRakennusmestariklubi ryRkm-Veneilijät HRV ryAmpujatGolfHiihto- ja yleisurheiluKallioniemiKulttuuri- ja perinnekerhoLasketteluLentopalloMailapelitNestori-MajaRakennusmestarien RouvatRKM-VeteraanitSuunnistusUinti ja sukellus

Yhdistyksen hallitus vuonna 2011

Puheenjohtaja Ari Autio1. varapuheenjohtaja Jari Raukko2. varapuheenjohtaja Timo SaarikkoKalevi HiltunenKai JuurtelaKari MikonsaariJukka MultanenMikko OjalaHannu PekkarinenMartti SaarinenEsa SänttiJari Tiimonen

Helsingin Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry