hankehakemus kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 ... · kestävää kasvua ja työtä...

Viranomaisen merkintöjä

1 Viranomainen, jolle hakemus osoitetaan

2 Hakijan perustiedot

Osatoteuttajat

HankehakemusKestävää kasvua ja työtä 2014–2020Suomen rakennerahasto-ohjelma

Saapumispäivämäärä

27.10.2017Diaarinumero

EURA 2014/5634/09 02 0101/2017/ESAELY

Käsittelijä

Kirsi KomppaPuhelinnumero

029 502 4154Hakemusnumero

103530Hankekoodi

Hakemustyyppi

UusiTila

Saapunut

Viranomainen

Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Hakijan virallinen nimi

I-S:n Sosiaalialan Osaamiskeskuksen kan.yhd.ryOrganisaatiotyyppi

Muu järjestö tai yhdistysY-tunnus

1545056-5Jakeluosoite

Tulliportinkatu 34 A 2. krsPuhelinnumero

044-7543333Postinumero

70100Postitoimipaikka

KuopioTilinumero (IBAN)

FI06 8000 1971 2027 43BIC

DABAFIHHWWW-osoite

http://www.isonet.fiHankkeen yhteyshenkilön nimi

Päivi MalinenYhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa

Erityisasiantuntija, sosiaalityöYhteyshenkilön sähköpostiosoite

[email protected]ön puhelinnumero

044-0246415Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely¨ Vain yksi hakija ý Hakijoita on useampi kuin yksi

(yhteishanke)¨ Hakija siirtää osan haettavasta tuesta yhdelle taiuseammalle taholle hankkeen toteuttamista varten(tuen siirto)

Hakijan (osatoteuttajan) nimi Y-tunnus Organisaatiotyyppi

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä(Kainuun sote)

2496986-0 Kuntayhtymä

Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä(ESSOTE)

0825508-3 Kuntayhtymä

Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (SOSTERI) 0215925-0 KuntayhtymäPieksämäen kaupunki 2048903-4 Kunta

Tulostettu 27.10.2017 14:56:20 EURA 2014 -järjestelmä

Hakemusnumero: 103530 Hankekoodi:

Hankkeen nimi: ISO SOS - Osallistuvat asiakkaat ja vaikuttavat kokeilut sosiaalityössä

1 (22)

3 Hankkeen perustiedot

4 Tiivistelmä (julkaistaan internetin tietopalvelussa)

4.1 Hankkeen julkinen tiivistelmä (tavoitteet, toimenpiteet, tulokset)

ISO SOS -hankkeen kohderyhmänä ovat kaikkein heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevat asiakkaat, jotka

tarvitsevat sosiaalityön tukea oman elämäntilanteensa haltuun saamiseksi. Päätoteuttajana toimii ja hanketta hallinnoi

Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (ISO). Hankkeen osatoteuttajina ovat Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon

kuntayhtymä (Kainuun sote), Etelä-Savon sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä (Essote), Itä-Savon

sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (Sosteri) ja Pieksämäen kaupunki.

Hankkeen tarve nousee erityisesti siitä, että Itä-Suomi on ollut jo pitkään erilaisilla huono-osaisuusmittareilla kuvattuna

heikosti toimeentulevaa aluetta. Ihmisten elämässä kuormitusta aiheuttavat sosioekonomiset ongelmat, kuten

pitkäaikaistyöttömyys, nuorisotyöttömyys, mielenterveydelliset ongelmat, päihteiden liikakäyttö, perheiden ongelmat ja

yksinäisyys. Näihin kytkeytyvät matala koulutustaso, heikko taloudellinen toimeentulo ja sosiaalinen syrjäytyminen.

Yhteiskunnallisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevat ihmiset ovat usein haavoittuvaisimmassa asemassa myös

sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. Kaikki eivät kykene tai pysty hakemaan palveluja sähköisesti tai

oikealta luukulta, jolloin asiakkaiden avun saanti ja palveluihin pääsy vaikeutuu ja viivästyy etenkin paljon tukea

tarvitsevien ihmisten kohdalla. Toisaalta paljon palveluja käyttävät asiakkaat kuormittavat sosiaali- ja terveydenhuollon

palvelujärjestelmää.

Hankkeen tarkoituksena on edistää kaikkein heikoimmassa asemassa olevien asiakkaiden hyvinvointia ja osallisuutta

sekä vähentää ja ennaltaehkäistä huono-osaisuutta ja syrjäytymistä. Keskeisin tavoite on vahvistaa asiakkaiden

elämäntilanteiden hallintaa sekä heidän rooliaan ja osallistumistaan sosiaalityössä. Sosiaalityön uudistaminen

yhteistyössä asiakkaiden kanssa mahdollisimman asiakaskeskeiseksi ja tulevaisuuden asiakastarpeisiin vaikuttavasti

vastaavaksi nähdään keinona tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Tämä edellyttää asiakasprosessien, työmenetelmien

ja monitoimijaisen yhteistyön uudenlaista tarkastelua, kokeiluja, kehittämistä ja arviointia. Asiakkailla on

kehittämistyössä vahva rooli, heidät otetaan mukaan kehittäjäasiakastoimintaan. Tavoitteena on vahvistaa myös

systemaattista rakenteellista sosiaalityötä, jossa asiakkaiden rooli on selkeä.

Nykyisillä keinoilla, työmenetelmillä ja toimintatavoilla ei ole päästy riittävän vaikuttaviin tuloksiin. Nyt on sosiaalityön

Perustele, miksi hanke toteutetaan yhteishankkeena.

Hankkeen hakija ISO on yhdistyspohjainen toimija, joka toimii hankkeen hallinnoijana. ISOn toiminta-alueeseenkuuluvat Kainuun, Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnat. Hankkeen pilotointi jakehittämistoiminta keskittyy kahteen maakuntaan, Kainuuseen ja Etelä-Savoon, joiden kunnat tai sosiaali- jaterveydenhuollon kuntayhtymät toimivat hankkeen osatoteuttajina. Hankkeessa tehdään kokeilevaa kehittämistyötäosahankkeissa, ja ISO koordinoi ja kokoaa tehtyä työtä ylimaakunnallisesti ja vastaa hankkeen tutkimuksellisistaosioista. Yhteishanke mahdollistaa sen, että kokonaisuus on päätoteuttajan hallussa ja pilotit voidaan toteuttaaketterästi todellisissa asiakasympäristöissä. Hankkeen toteuttajat ovat riippuvaisia toisistaan siten, ettei kukaanpystyisi toteuttamaan hanketta itsenäisesti. Piloteissa tehtävä kehittämistyö kahdessa maakunnassa mahdollistaalaajemman asiakastavoitettavuuden ja ISOn osuus mahdollistaa kehittämistyön tutkimus- ja tietoperusteisuudensekä osallistavan valmennuksen.

Hankkeen julkinen nimi

ISO SOS - Osallistuvat asiakkaat ja vaikuttavat kokeilut sosiaalityössäAlkamispäivämäärä

1.1.2018Päättymispäivämäärä

31.12.2019Toimintalinja

5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjuntaErityistavoite

10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminenHanketyyppi

Hanke, jossa on henkilöitä varsinaisena kohderyhmänä




2 (22)

vuoro ottaa uusilla tavoilla vastuuta heikossa työmarkkina-asemassa olevien asiakkaiden tilanteen edistämisestä. Itä-

Suomessa on perustellusti aika ja paikka sosiaalityölle, jossa asiakkaat otetaan aktiiviseen ja konkreettisesti

osallistuvaan rooliin oman elämäntilanteensa edistäjinä. Tuoreen sosiaalihuoltolain (2015), perustoimeentulotuen

Kela-siirron (2017) ja sote-järjestämislain uudistuksen (2020) myötä sosiaalityöltä odotetaan sosiaalista toimintakykyä

ja osallisuutta tukevaa, kuntouttavaa ja verkostoivaa työotetta.

Hankkeen kehittämistehtävät toteutetaan kolmen työpaketin avulla:

1) Uudistuva asiakasprosessi sosiaalityössä

2) Jalkautuva sosiaalityö ja verkostot

3) Vaikuttavuutta arvioiva ja rakenteellinen sosiaalityö

Ensimmäisessä työpaketissa kehitetään tiedotusta ja viestintää, keskitytään palvelutarpeen arviointiin ja

omasosiaalityöntekijä-malliin, kokeillaan sosiaalisen median mahdollisuuksia sosiaalityössä, parannetaan Kela-

yhteistyötä ja järjestetään asiakkaille tarvittavaa tukea myös ostopalvelujen keinoin. Kehittäjäasiakastoiminta on tärkeä

osa työn toteuttamista.

Toisessa työpaketissa suunnataan sosiaalityön uusiin kohtaamispaikkoihin ja yhdyskuntatyön kehittämiseen,

kokeillaan kumppanuustapaamisia ja kotikäyntityöskentelyä sekä rakennetaan kuntien hyte-työn tueksi verkostoja.

Kehittäjäasiakkaat ja -asiakasryhmien kokoaminen ovat olennainen osa työpakettia.

Kolmannessa työpaketissa toteutetaan mittarikokeiluja kuten Kykyviisarin, AVAIN-mittarin ja ESY-mittarin käyttöä.

Asiakkaiden ja työntekijöiden kokemuksia mittareista ja niiden toimivuudesta kerätään systemaattisesti. Erityisesti

asiakkaiden asemaa vaikuttavuustiedon tuottamisessa vahvistetaan. Rakenteellisen sosiaalityön roolia ja merkitystä

vahvistetaan vaikuttavuustiedon avulla.

Kaikissa työpaketeissa on mukana muutosta tukevaa valmennusta kuntien/kuntayhtymien työntekijöille ja asiakkaille.

Hankkeessa sovelletaan yhteiskehittämisen periaatteita, eli kehittämistyössä ovat koko ajan mukana niin asiakkaat ja

työntekijät kuin muutkin sidosryhmät. Tämä auttaa kokeiltavien toimenpiteiden juurruttamisessa käytäntöön jo

hankkeen aikana.

Hankkeen päätyttyä kunnissa ja tulevissa maakunnissa pystytään vastaamaan paremmin lainsäädäntö- ja

toimintaympäristömuutosten vaateisiin, kun tarkoituksenmukaiset yhteistyöverkostot on luotu ja työtä tehdään

vaikuttavasti ja tietoon perustuen. Asiakkaiden rooli on muuttunut, sillä he ovat osallisina palvelujen suunnittelussa,

kehittämisessä ja arvioinnissa.

4.2 Hankkeen nimi englannin kielellä

ISO SOS - participative customers and effective experiments in social work

4.3 Hankkeen julkinen tiivistelmä englannin kielellä

ISO SOS -project aims to improve the welfare and participation of the most voulnerable people and decrease and

preempt social exclusion. To reach this goal the project will create new operational models and practices of effective

social work. The project will also develop and strenghten structural social work. The project aims to ensure customer-

oriented sosial work in the spirit of the Social Welfare Act. It will also help social work and it´s customers to find new

ways of cooperation after the shift of Basic income support to Kela. The national social welfare and health care

(SOTE) reform expects social work to be supportive, rehabilitative and networking. These provide new opportunities

for social work.

The project consists of three gestalt, in which we develop:




3 (22)

1. the social work customer processes

2. social work to move on foot and networks

3. effective, evaluative and structural social work.

The key note of the project is the strong involvement and participation of customers and experimental developments.

The project operates mostly in Eastern Finland, which is the area where people have been most marginalized already

a long period of time.

5 Hankkeen tarve, tavoitteet ja kohderyhmä

5.1 Mihin tarpeeseen tai ongelmaan hankkeella haetaan ratkaisua? Miten hanke on valmisteltu? Miten

valmistelussa on otettu huomioon aiemmin rahoitettujen hankkeiden tulokset?

Hyvinvoinnin ja huono-osaisuuden jakautumisen valtakunnalliset ja maakunnalliset erot ovat suuria. Koko Itä-Suomi on

erilaisilla huono-osaisuusmittareilla kuvattuna heikosti toimeentulevaa aluetta. Erityisen hälyttävää on, että erot ovat

olleet pitkäkestoisia ja pysyviä. Nykyisillä keinoilla, työmenetelmillä ja toimintatavoilla ei ole päästy riittävän vaikuttaviin

tuloksiin.

On sosiaalityön vuoro ottaa vastuuta heikossa työmarkkina-asemassa olevien asiakkaiden tilanteen edistämisestä. Voi

sanoa, että Itä-Suomessa on perustellusti sosiaalityön kehittämisvuoro, jossa asiakkaat otetaan aktiiviseen ja

konkreettisesti osallistuvaan rooliin oman elämäntilanteensa edistäjinä. Tuoreen sosiaalihuoltolain (voimaan 1.4.2015),

perustoimeentulotuen Kela-siirron (1.1.2017) ja Sote-järjestämislain uudistuksen (v. 2020) myötä sosiaalityöltä

odotetaan sosiaalista toimintakykyä ja osallisuutta tukevaa, kuntouttavaa ja verkostoivaa työotetta. Myös tuleva

maakuntauudistus edellyttää asukkaiden ja asiakkaiden osallisuuden mahdollisuuksien vahvistamista. On kehitettävä

uudenlaisia osallisuuden rakenteita ja muotoja, jotta kaikkein heikoimmassa asemassa olevien asiakkaiden ääni

todella pääsisi kuuluviin.

Käytännössä sosiaalityöntekijöiltä edellytetään monipuolisia valmiuksia työskennellä monialaisessa ja -toimijaisessa

yhteistyössä väestön sosiaalisen hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseksi - kuin myös sosiaalisten ongelmien

ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi. Kyse on kuntouttavan asiakastyön ohella ottaantumisesta rakenteelliseen

sosiaalityöhön: yksilöllisten, yhteisöllisten ja yhteiskunnallisten muutosprosessien analyysiin ja niitä koskevan tiedon

välittämiseen päätöksentekoon. Tarve tietoon perustuvaan palvelujärjestelmän kehittämiseen sekä jatkuvaan,

systemaattiseen työn vaikuttavuuden arviointiin eri mittareita hyödyntäen on ilmeinen.

Hankkeessa sosiaalityön kehittäjät, sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat toimivat Kainuussa ja Etelä-Savossa. Niin

Kainuussa kuin Etelä-Savossakin työttömyys on muuta maata korkeampaa ja erityisesti vaikeasti työllistyvien osuus

työikäisistä on suurempi. Väestön ikääntymisen ja poismuuton takia työikäinen väki hupenee ja työllisyysaste

heikkenee. Taloudellinen huoltosuhde on selkeästi koko maan keskiarvoa suurempi molemmissa maakunnissa.

Väestön kannalta suurimmat huolenaiheet ovat sosioekonomisissa ongelmissa. Pitkäaikaistyöttömyys,

nuorisotyöttömyys, mielenterveydelliset ongelmat, päihteiden liikakäyttö, perheiden ongelmat ja yksinäisyys ovat

inhimillisen pahoinvoinnin taustalla. Ongelmiin kytkeytyvät matala koulutustaso, heikko taloudellinen toimeentulo ja

sosiaalinen syrjäytyminen. Kainuussa inhimillinen huono-osaisuus näkyy erityisesti suurena alkoholi- ja

itsemurhakuolleisuutena. Sosiaalisina seurauksina on nähtävissä, että henkeen ja terveyteen liittyviä rikoksia tulee

Kainuussa poliisin tietoon keskimääräisesti enemmän. Etelä-Savossa erityisesti alkoholikuolleisuus on suurta ja

erikoissairaanhoidon psykiatrian palveluja käytetään runsaasti. Kansallisessa vertailussa elämänlaatunsa keskimäärin

hyväksi tuntevien osuus jää alle koko maan keskiarvon sekä Kainuussa että Etelä-Savossa. Iso osa asukkaista voi toki

hyvin, mutta pahoinvoivien vaikeudet ovat pitkäaikaisia ja syveneviä. (Tilastokeskus 2015 ja 2016, Tilastokeskus,

työvoimatutkimus II/2017 ja työssäkäyntitilasto 2015, TEM, työnvälitystilasto kesäkuu 2017 ja TEM 2016, THL 2015,

Kainuun sote 2016, Sokra-hanke 2017, ESSHP 2014).

Yhteiskunnallisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevat ihmiset ovat usein myös sosiaali- ja terveydenhuollon




4 (22)

palvelujärjestelmässä haavoittuvimmassa asemassa. Kaikilla ei ole kykyä tai mahdollisuutta hakea palveluja

sähköisesti tai oikealta luukulta, jolloin etenkin paljon tukea tarvitsevien asiakkaiden avun saanti ja palveluihin pääsy

vaikeutuu ja viivästyy.

Toisaalta paljon palveluja käyttävät asiakkaat kuormittavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää. Koska

kokonaisuuksia ei koordinoida kunnolla, ihminen voi olla asiakkaana useassa paikassa yhtä aikaa ilman, että

palvelujen järjestäjätahot tietävät toisistaan – ja ennen kaikkea ilman että asiakas tulee autetuksi. Järjestelmästä myös

putoaa helposti, koska hoito- ja palveluketjut eivät ole sujuvia. Näissä tilanteissa asiakkaille ei ole tarjolla tukea eikä

järjestelmässä välttämättä edes tunnisteta putoamisia. Tästä kaikesta aiheutuu suuria kustannuksia ja myös

inhimillistä tuskaa.

Perustoimeentulotuen Kela-siirto on sosiaalityöntekijöiden ja -ohjaajien kokemusten mukaan lisännyt asiakkaiden

neuvonnan, ohjauksen ja konkreettisen yhdessä tekemisen tarvetta kuntien sosiaalitoimistoissa. Julkisuudessa oli

alkuvuodesta runsaasti esimerkkejä Kela-siirron aiheuttamista kohtuuttomista tilanteista, kun asiakas ei esimerkiksi

saanut maksusitoumusta lääkkeisiin pienen laskennallisen tuloylijäämän takia. Asiakkaiden sosiaalityön tuen tarve voi

myös olla suuri ilman, että tieto tästä tavoittaa sosiaalityöntekijän.

Sosiaalityön on muotoiltava uusia keinoja, joiden avulla apua tarvitsevat asiakkaat löydetään. On rakennettava

toimivat väylät eri toimijoiden välisen yhteistyön tueksi niin, että asiakkaat eivät putoa palvelujärjestelmän aukkoihin.

Sosiaalityöhön tarvitaan asiakastyön malleja, joissa asiakkaat itse ovat oman elämänsä tavoitteiden asettajia ja

aktiivisia toimijoita tavoitteiden saavuttamiseksi. Sosiaalityön on otettava vahvemmin paikkansa myös asiakkaiden

aseman ”asianajajana”: tuotettava tietoa niin yhteiskunnan ja palvelujärjestelmän ongelmakohdista kuin lupaavista

ratkaisuvaihtoehdoista.

Asiakkaiden osallistumisessa ja osallisuudessa on tärkeää huomioida heidän kykynsä ja mahdollisuutensa toimia

kanssakehittäjinä sekä kiinnittää huomiota tasa-arvoon. Asiakasosallisuudella tarkoitetaan sitä, että palvelujen

käyttäjät otetaan mukaan suunnittelemaan palvelujen järjestämistapaa. Asiakkaan osallisuus on sitä, että asiakas

osallistuu aktiivisesti palvelun suunnitteluun, järjestämiseen, tuottamiseen, kehittämiseen tai arviointiin. (Leeman &

Hämäläinen 2016). Tämä on osa sosiaalista osallisuutta, jota tässä hankkeessa halutaan kehittää ja vahvistaa.

Kaihlamäki (2013) nostaa esiin uuden näkökulman asiakasosallisuuden edellytysten lisäämiseen. Työntekijän

hyvinvointi liittyi siihen, miten asiakkaan voimavaroja voidaan vahvistaa sille tasolle, että asiakas voi kokea olevansa

osallinen, ja sitä kautta olla mukana palvelujen kehittämisessä. Osaava ja hyvinvoiva työntekijä on siis heikoimmassa

asemassa olevan asiakkaan osallisuuden mahdollistajana tärkeässä roolissa. ISO SOS -hanke tähtää myös

sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien osaamisen vahvistamiseen, jotta he voivat olla parhaalla mahdollisella

tavalla asiakkaiden tukena.

Sote-uudistuksessa hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kuntien ja tulevien maakuntien yhteinen tehtävä. Laajan

kokonaisuuden onnistuminen edellyttää monien toimijoiden yhteistä työtä. Sosiaalityön näkökulmasta on tärkeää, että

kunnissa on toimiva yhteistyö, verkostot ja rakenteet, jotka edistävät ihmisten sosiaalista osallisuutta ja sen myötä

hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä. Täytyy löytää uudet sosiaalityön tavat, jotka lisäävät ihmisten osallisuutta.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä tukevat toimet on luontevaa ottaa osaksi kehittämistyötä, jotta

poikkihallinnollisuutta edellyttävät toimintatavat pääsevät juurtumaan käytäntöön mahdollisimman varhain.

Sujuvat asiakasprosessit ja jalkautuvan sosiaalityön kehittäminen ovat työssä avainasemassa. Myös sosiaalityön

uusien menetelmien ja mallien vaikuttavuuden arviointi on keskeistä. Terveydenhuollossa on pitkät perinteet näyttöön

perustuvien ja vaikuttavien menetelmien käytössä. Sosiaalihuollossa tarvitaan työn tueksi yhtä lailla arvioituja,

näyttöön perustuvia ja vaikuttavia malleja ja menetelmiä. Näiden kautta saatavan tiedon pohjalta on mahdollista tehdä

rakenteellista sosiaalityötä ja vaikuttaa yksilöiden ja yhteisöjen sosiaaliseen hyvinvointiin. Toimivan rakenteellisen

sosiaalityön avulla voidaan vaikuttaa asiakasryhmiä koskeviin rakenteellisiin ongelmiin, jolloin vaikutukset ulottuvat




5 (22)

kohderyhmää laajemmalle alueelle.

Hanketta hallinnoi Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (ISO). Keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat Kainuun

sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä (Kainuun sote), Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

(ESSOTE), Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (SOSTERI) sekä Pieksämäen kaupunki, jotka toimivat hankkeen

osatoteuttajina. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asiantuntijat ovat olleet mukana hankesuunnittelun

alkuvaiheessa. On tarkoitus, että THL tuo jatkossakin asiantuntemustaan mukaan erityisesti hankkeen

ohjausryhmässä ja mahdollisesti asiantuntijapalvelujen muodossa. Hankkeessa on kyse tutkimusavusteisesta

kehittämisestä, jonka ytimessä on asiakaskunnan työmarkkina-asemaa parantava, syrjäytymistä ehkäisevä ja

asiakkaiden osallisuutta vahvistava sosiaalityö.

HANKKEEN VALMISTELU

Hanketta valmisteltaessa on käynyt selvästi ilmi, ettei asiakkaiden työmarkkina-asemaa ja osallisuutta parantavaan

sosiaalityön työotteiden ja -menetelmien uudistamiseen ole aiemmissa ESR-hankkeissa juuri panostettu. Huomio ja

tavoitteet ovat olleet muunlaisessa toiminnassa kuin ammatillisen sosiaalityön keinovalikoimassa. Myöskään

asiakkaiden roolin ja osallisuuden vahvistaminen sosiaalityössä ja sen kehittämisessä ei aiemmissa hankkeissa ole

ollut keskeistä.

Tämä hanke perustuu tuoreisiin ja huolellisiin tutkimuksellisiin selvityksiin ja valmisteluun. ISO SOS -hankkeeseen

liittyvää suunnittelutyötä on tehty keväästä 2016 lähtien. Hankevalmistelun aikana on tavattu teeman

erityisasiantuntijoita ja tulevia yhteistyökumppaneita. ISOssa tehtiin esiselvitys sosiaalisen kuntoutuksen nykytilasta.

Työn pohjalta julkaistiin raportti syyskuussa (Rautio 2016). Raportin antia hyödynnetään ISO SOS -hankkeen

työpakettien tarkemman sisällön suunnittelussa ja toteutuksessa. Raporttiin on koottu esimerkiksi asiakkaiden

näkemyksiä palvelujen toimivuudesta sekä sosiaalisen kuntoutuksen vaikuttavuuteen liittyviä tutkimuksia ja

kokemuksia monialaisesta yhteistyöstä. Näitä tietoja voi hyvin soveltaa hanketyön tarkempaan suunnitteluun ja

toteutukseen. Lisäksi ISO järjesti syksyllä 2016 kaksi seminaaria sosiaalisesta kuntoutuksesta sosiaalityössä.

Seminaarit kokosivat noin 200 alan asiantuntijaa pohtimaan työn uudistamista. Tämä kaikki on toiminut pohjatyönä nyt

haettavalle hankkeelle.

ISO SOS -hankkeen pilotoinnin käytännön toteutuksessa tullaan hyödyntämään Kainuussa tehdyn sosiaalisen

kuntoutuksen selvitystyön tuloksia. Selvityksessä on muun muassa kartoitettu asiakkaiden tuen ja palvelun tarpeita ja

kuntien toimijoiden näkemyksiä tuen ja palvelun tarpeista (Kainuun sote 2016). Pilotoinnin suunnittelussa ja

toteutuksessa hyödynnetään myös Etelä-Savon Esso-hankkeessa tehtyä selvitystyötä sosiaalityön nykytilasta ja sen

mahdollisuuksista (ESSHP 2014).

Hankkeen käytännön toteutuksessa tullaan hyödyntämään ISOn koolle kutsumaa asiantuntijatyön reflektioryhmää

(Sosiaalinen kuntoutus sosiaalityössä), jossa on mukana kokeneita asiantuntijoita muun muassa Itä-Suomen ja Lapin

yliopistoista, Diak/Pieksämäen yksiköstä ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksesta. Tämän ryhmän kanssa

on pidetty asiantuntijatyön palavereita, jotka ovat toimineet valmistelutyön tukena.

Valmistelutyössä on otettu ja toteutuksen yhteistyössä otetaan jatkossa huomioon sosiaalialan osaamiskeskusten

valtakunnallinen PRO SOS -hanke, jonka toiminta-alue ei ulotu Itä-Suomeen saakka. Yhteistyöstä on sovittu ko.

hankkeen hankepäällikön kanssa, yhteistyö on esimerkiksi hankkeen valtakunnallisiin yhteistyöpäiviin osallistumista,

tiedonvaihtoa hankkeiden kokeiluista ja toimivista käytänteistä. ISO SOS -hankkeen kehittämistyö kytketään tiiviisti

ISOn toiminta-alueella toimivaan sosiaalisen kuntoutuksen uudistustyöhön (esim. SOS Kainuu -hanke/Kainuun sote).

Myös valtakunnallisen SOSKU-hankkeen kanssa tehdään yhteistyötä. Sen toiminta-alue koskee Itä-Suomessa

Mikkeliä.

ISO SOS -hanke verkostoituu valtakunnallisen SOKRA-hankkeen kanssa. SOLMU-hankkeessa kehitettyä Kykyviisari-




6 (22)

mittaria käytetään ja testataan osana ISO SOS -hanketta. Hankkeen kehittäjät osallistuvat Kykyviisarikoulutukseen

mahdollisimman pian rahoituspäätöksen varmistuttua. Muut hankkeet ja niiden tulokset on huomioitu tässä

hankkeessa toisaalta päällekkäisen kehittämistyön välttämisenä ja toisaalta työnjakona yhteistyökumppaneiden

kesken. ISO SOS -hanke vahvistaa asiakkaiden osallisuutta ja asemaa uudistamalla sosiaalityön keinovalikoimaa,

mikä on nykyisen kehittämistyön kokonaisuuteen eri yhteyksissä hartaasti kaivattu ja vaikuttava täydennys.

5.2 Mitkä ovat hankkeen tavoitteet?

ISO SOS -hankkeen tarkoituksena on edistää kaikkein heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien asiakkaiden

hyvinvointia ja osallisuutta sekä vähentää ja ennaltaehkäistä huono-osaisuutta ja syrjäytymistä. Sosiaalityön

uudistaminen yhteistyössä asiakkaiden kanssa mahdollisimman asiakaskeskeiseksi ja tulevaisuuden asiakastarpeisiin

vaikuttavasti vastaavaksi nähdään keinona tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Lisäksi hankkeessa vahvistetaan

systemaattista rakenteellista sosiaalityötä, joka toimii myös kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön tukena.

Kehittämistyön tavoitteina on:

1. vahvistaa asiakkaiden elämäntilanteiden hallintaa sekä heidän rooliaan ja osallistumistaan sosiaalityössä

2. kokeilla, kehittää ja arvioida uudenlaisia sosiaalityön asiakasprosesseja ja sen sisältöjä

3. kokeilla, kehittää ja arvioida jalkautuvan sosiaalityön käytäntöjä

4. uudistaa moniammatillista/-toimijaista yhteistyötä, työnjakoa ja tehtäväkuvia sosiaalityössä

5. kokeilla, kehittää ja arvioida vaikuttavuuden mittareita asiakastyössä

6. vahvistaa systemaattisesti rakenteellista sosiaalityötä

7. selkeyttää sosiaalityön roolia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

MITEN SOSIAALITYÖTÄ UUDISTETAAN

Sosiaalityön käytäntöä ja toimintatapoja uudistetaan mahdollistamaan ja tukemaan asiakkaan osallisuutta oman

elämäntilanteensa edistämisessä. Toimeentulotuen uudistus antaa sosiaalityölle tilaa muuttua kokeilevalla otteella. Nyt

tarvitaan uudenlaista ajattelutapaa, joka katsoo ennen muuta asiakkaiden asemaa. Molemmat osapuolet voittavat:

yhteistä toimintaa uudistamalla myös sosiaalityön osaaminen vahvistuu, työn organisointi selkeytyy ja

yhteiskuntasuhteet monipuolistuvat.

Hankkeessa sosiaalityötä jäsennetään neljän eri työorientaation pohjalta (mukaillen Pohjola 2017). Työorientaatiolla

tarkoitetaan tässä sosiaalityön erilaista suuntautumista, tehtäväryhmittäistä kohdentumista ja tarvittavaa

erityisosaamista. Työorientaatiot toimivat tässä ajattelun ja kehittämisen apuvälineinä: niitä hyödynnetään työpakettien

tavoitteiden ja sisältöjen rakentamisessa. Orientaatiot ovat usein rinnakkaisia ja limittäisiä, eivät suoraan toisiaan

poissulkevia vaihtoehtoja.

Sosiaalityön työorientaatiot:

• Ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen (oma osaamisalueensa mutta läpäisee muutkin työorientaatiot)

Kehitettäviä asioita: yleinen tiedottaminen ja viestintä, varhaisen tuen tarpeen tunnistaminen asiakastyössä,

paikallisten verkostojen ja varhaisen tuen yhteistyökäytäntöjen luominen

• Kuntouttava sosiaalityö

Kehitettäviä asioita: asiakasprosessit, omatyöntekijyys, työparityöskentely, palvelukokeilut

• Yhteisösosiaalityö

Kehitettäviä asioita: jalkautuva työ, yhdyskuntatyön pilotit

• Rakenteellinen sosiaalityö

Kehitettäviä asioita: vaikuttavuuden arviointi ja mittarikokeilut, sosiaalinen raportointi, asiakasosallisuuden eri roolit




7 (22)

(esim. asiakasraadit, yhteisöreportteri)

Jalkautuvan sosiaalityön idea/periaate sopii monenlaisiin tapoihin tehdä sosiaalityötä. Kaikki orientaatiot sisältävät

sekä ennalta ehkäisevän että havaittuja ongelmia korjaavan näkökulman. Esimerkiksi varhaisen puuttumisen tai

kuntouttavan sosiaalityön orientaatioita ei sovelleta vain yksilökohtaisessa työssä, vaan ne voidaan huomioida

tarvittaessa yhteisötyössä tai rakenteellisessa työssä. Samoin monialaisuus ja monitoimijuus sisältyvät

toimintaperiaatteina kaikkiin orientaatioihin.

5.3 Mikä on hankkeen uutuus- tai lisäarvo? Mitä toimintatapojen muutosta halutaan saada aikaan?

Hankkeella halutaan uudistaa asiakkaiden suhdetta sosiaalityöhön ja toisaalta sosiaalityötä asiakaskeskeiseksi ja

tulevaisuuden asiakastarpeita vastaavaksi. Hankkeessa halutaan kokeilla systemaattisesti erilaisia tapoja tehdä

sosiaalityötä ja arvioida työn vaikuttavuutta kokeilemalla erilaisia mittareita. Sosiaalityötä ei ole aiemmin kehitetty

vastaavasti ketterillä kokeiluilla ja tutkimusavusteisesti. Kehittäminen pohjautuu tutkittuun tietoon: yhtäältä siltä osin,

kuin sitä on jo olemassa, ja toisaalta sen osalta, millaista arviointitietoa hankkeessa saadaan tuotettua ja

hyödynnettyä. Niin asiakkaiden kuin sosiaalityön osaamisen kehittämistarpeet otetaan huomioon kokeilujen

toteutuksessa ja niiden tueksi järjestettävässä asiakas- ja henkilöstövalmennuksessa. Hanke tähtää sosiaalityön

vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden parantamiseen sekä näyttöön perustuvien työmenetelmien käyttöön oton

tukemiseen.

Hankkeessa tehdään työtä yhteiskehittämisen periaatteilla. Yhteiskehittämisessä on kyse siitä, että kehittämistyöhön

otetaan mukaan niin työntekijät, asiakkaat kuin yhteistyökumppanit. Lähtökohtana on ammattilaisten ja asiakkaiden

väliset suhteet, jossa korostuvat kumppanuus, vastavuoroisuus ja hierarkkisten asetelmien ja vuorovaikutuksen

haastaminen. Yhteiskehittäminen on dialoginen prosessi. Yhteiskehittäjät muodostavat luottamukseen perustuvia

verkostoja ja siteitä virallisten suhteiden rinnalle ja niiden sijaan. Kun kehittäminen tapahtuu kehittämisen "kohteena"

olevien ammattilaisten ja palvelujen käyttäjien toimesta, ei erillistä juurruttamista tarvita. Yhteiskehittämisellä

tavoitellaan palvelujen sosiaalista kestävyyttä eli sitä, että kehitetään asiakkaiden näkökulmasta oikeita asioita. (Boyle

& Harris 2009, Harra & Mäkinen & Sipari 2012).

Kehittämistyön punaisena lankana on katsoa pitkälle tulevaisuuteen. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen

näkökulma ja tähän tarvittavat toimet ja rakenteet liittyvät keskeisesti työskentelyyn. Tutkimuksellisuus ja tietoon

perustuva kehittäminen on vahvasti läsnä uudistamisessa. Rakenteellisen sosiaalityön kehittyminen hyödyttää

hankkeen kohderyhmää, koska sen avulla ratkaistaan asiakasryhmiä koskevia rakenteellisia ongelmia.

Hankkeen toteutuksessa ja pilotoinneissa hyödynnetään muun muassa Lean-ajattelutapaa (prosessien sujuvuus,

”pullonkaulojen” ja hukan poistaminen) ja jatkuvan parantamisen periaatteita (Modig & Åhlström 2013). Esimerkiksi

A3-ongelmanratkaisumenetelmää voisi hyvin soveltaa niin sosiaalityön asiakaspalvelun ja -prosessien kehittämisessä

kuin henkilöstön kanssa työskenneltäessä ja työpajatyössä (Torkkola 2016). Tavoitteena on siis prosessien läpivalaisu

ja selkeyttäminen asiakaslähtöisyyteen perustuen. Työssä huomioidaan myös digitalisaation mahdollisuudet ja

sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpanon vaateet.

5.4 Mitkä ovat hankkeen varsinaiset kohderyhmät?

Hankkeen keskeisin kohderyhmä on heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevat, sosiaalityön erityistä tukea

tarvitsevat asiakkaat. Asiakkailla on huomattavia elämänhallintaan liittyviä haasteita ja sosiaalisia ongelmia, joiden

myötä heillä on pidempiaikaisen tuen tarvetta. Heillä voi olla esimerkiksi vaikeuksia itsenäiseen vastuunottoon,

mielenterveyteen liittyviä haasteita, päihteiden käyttöä tai yhteiskunnan toimintojen ulkopuolelle ajautumista.

Kohderyhmään kuuluvat asiakkaat tarvitsevat tukea ja uudenlaisia lähestymistapoja oman elämäntilanteen hallinnan

sekä työ- ja toimintakyvyn lisäämiseksi. Kohderyhmään kuuluvat asiakkaat ovat kaikkein vaikeimmassa asemassa

olevia henkilöitä, joiden kanssa on tarkoitus työskennellä tiiviisti ja pitkäkestoisesti, jotta elämäntilanne alkaisi muuttua

parempaan suuntaan. Nämä asiakkaat ovat hyvin työllistäviä, minkä takia hankkeen tavoiteltu asiakasmäärä ei ole




8 (22)

valtava, vaan tarkoitus on saada aikaan vaikuttavaa työtä rajatumman asiakaskunnan kanssa.

Hankkeen kohderyhmää ovat myös asiakaskunnasta tulevat kokemusasiantuntijat ja kehittäjäasiakkaat, jotka toimivat

tasavertaisina palveluiden suunnittelijoina ja toteuttajina erilaisissa rooleissa.

Hankkeen varsinaista kohderyhmää ovat myös asiakastyötä tekevät kuntien sosiaalityöntekijät ja -ohjaajat, jotka

osallistuvat käytännön asiakastyössä tapahtuviin kokeiluihin ja käyttävät työaikaansa kohderyhmään kuuluvien

asiakkaiden kanssa työskentelyyn ja hankkeen kehittämistyöhön.

5.5 Mitkä ovat hankkeen välilliset kohderyhmät?

Hankkeen välillistä kohderyhmää ovat esimerkiksi terveydenhuollon työntekijät/sosiaalityöntekijät ja sosiaalityön

yhteistyökumppanit kuten kolmannen sektorin toimijat sekä kunnan ja valtion palvelujen tuottajat (esim. koulut,

työvoimapalvelut ja Kela). Välillisiin kohderyhmiin kuuluvat myös sosiaalityön tutkijat, kouluttajat ja kehittäjät.

Rakenteellisen sosiaalityön kehittämisen kautta kohderyhmään kuuluvat myös päätöksentekijät ja mahdollisten

tulevien sote-alueiden toimijat.

6 Toteutus ja tulokset

6.1 Mitkä ovat hankkeen konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi?

ISO SOS -hankkeessa luodaan, kokeillaan ja kehitetään sellaisia lupaavia sosiaalityön toimintatapoja, joilla voidaan

vaikuttavasti ja näyttöön perustuen vahvistaa heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien työikäisten henkilöiden

osallisuutta, sosiaalista asemaa ja toimintakykyä sekä torjua syrjäytymisriskiä.

Palvelujen toteutumista ja vaikuttavuutta ohjataan, seurataan ja vahvistetaan systemaattisesti. Hankkeen

kehittämistehtävät toteutetaan kolmen työpaketin avulla:

1. Uudistuva asiakasprosessi sosiaalityössä

2. Jalkautuva sosiaalityö ja verkostot

3. Vaikuttavuutta arvioiva ja rakenteellinen sosiaalityö

Työpakettien toteuttamisen tueksi on suunniteltu asiakkaiden ja työntekijöiden (sosiaalityöntekijät ja -ohjaajat)

toimijuutta ja osaamista vahvistavaa valmennusta.

Hankkeen pilotit sijoittuvat Kainuun soteen, ESSOTEen, Sosteriin ja Pieksämäen kaupunkiin. Keskeinen

työskentelytapa on kokeilemalla kehittäminen. Tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä toimijoiden kesken. Kokeiluihin

kytketään arviointia ja tutkimusta, joiden kautta saadaan näyttöä työn vaikuttavuudesta. Kokeilujen avulla saadaan

arjesta ja käytännöstä nousevaa kehittämistietoa, jota työstetään yhteisesti eteenpäin. Tätä tehdään tiimi- ja

työpajatyöskentelynä, johon osallistuvat sekä asiakkaat että työntekijät ja tarvittaessa myös yhteistyökumppanit ja

sidosryhmät. Kehittämistyön tukena käytetään ISOn koolle kutsumaa asiantuntijoiden Sosiaalinen kuntoutus

sosiaalityössä -reflektioryhmää, sosiaalialan osaamiskeskusjohtajien verkostoa, PRO SOS -hankkeen henkilöstöä,

Pohjois-Savon sosiaalityön ja sosiaalisen kuntoutuksen verkostoa ja tarpeen mukaan myös muita mahdollisia ISOn

verkostoja ja asiantuntijaryhmiä.

Hanke käynnistyy 1.1.2018 ja päättyy 31.12.2019.

Hankkeessa työskentelevät:

• kokoaikaisesti kaksi päätoimista kehittäjä-sosiaalityöntekijää (Kainuun sote ja ESSOTE/pilotoinnit) ja kaksi osa-

aikaista kehittäjä-sosiaalityöntekijää (50% työaika, Sosteri ja Pieksämäen kaupunki/pilotoinnit) sekä

• projektitutkija (ISO/tutkimukselliset osuudet) ja

• projektipäällikkö (ISO/kokonaisuuden koordinointi, osaamisen vahvistamisen valmennukset, ylimaakunnallisen ja

valtakunnallisen yhteistyön organisointi).




9 (22)

• Hanke tarjoaa opinnäyteyhteistyötä yliopisto- ja/tai amk-opiskelijoille.

Hanke koostuu kolmesta työpaketista, joiden keskeinen sisältö kuvataan alla. Koska kyse on kokeilevasta

kehittämisestä, ei työpakettien sisältöjä voi lyödä tiukasti lukkoon, vaan työhön täytyy jättää väljyyttä ja tilaa luoville

ratkaisuille. Kokeiluissa lähdetään toimimaan ennakkoluulottomasti ja sopivasti toisin. Osatoteuttajien

taustalomakkeissa kuvataan työpakettien kohdalla tarkemmin kunkin osatoteuttajan tavoitteita ja toimenpiteitä

hankkeessa. Kehittämisen tarpeet ovat samansuuntaisia jokaisella osatoteuttajalla ja työpakettien sisällöt ovat siksi

samankaltaisia, vaikka jonkinlaisia painotuseroja toimenpiteissä on. Etelä-Savon maakunnan alueen kolme

osatoteuttajaa pyrkivät hankeaikana myös työskentelemään tulevaa maakuntamallia kohti siten, että kehittämistyö

toteutetaan yhtenäisellä tavalla. Tämän vuoksi osatoteuttajien tavoitteet, toimenpiteet ja tulokset eivät eroa suuresti

toisistaan.

Työpaketti 1: Uudistuva asiakasprosessi sosiaalityössä

Tavoite

Työpaketin tavoitteena on kehittää ja uudistaa aikuisten parissa tehtävän sosiaalityön asiakasprosesseja ja palveluja

asiakkaan osallisuutta edistäviksi ja vaikuttaviksi siten, että asiakkaan oma prosessi ja palveluntarve ovat toiminnan

ytimessä. Tavoitteena on myös tukea asiakkaan asemaa perustoimeentulotuen Kela-siirrossa ja varmistaa asiakkaan

hyvinvoinnin jatkuvuus prosessien toimivuuden avulla.

Toteutus

Työpaketin toteutuksessa otetaan erityisesti huomioon asiakkaiden osallisuus prosessien ja palvelujen kehittämisessä

ja niiden arvioinnissa. Kehittämistyöhön haetaan mukaan kokemusasiantuntijoita ja asiakkaille järjestetään osallisuutta

tukevaa valmennusta. Kehittämistyön avuksi kootaan yhteen asiakkaiden kokemuksia siitä, mikä erilaisissa tilanteissa

on auttanut/auttaisi ja olisi vaikuttavaa. Työpaketissa asiakkaille voidaan hankkia tarpeenmukaisia elämänhallintaa ja

osallisuutta tukevia palveluja kolmannen ja yksityisen sektorin toimijoilta. Palveluntuottajat voivat hankkeen aikana

tuotteistaa omia palvelujaan ja muotoilla sellaisia palveluja, joita kunnat voivat ostaa myös hankkeen päättymisen

jälkeen asiakkaille.

Työpaketissa kehitetään yleistä palveluohjausta sekä palveluista ja prosesseista tiedottamista. Tähän liittyy viestinnän

kehittämistä ja erilaisia viestinnän kokeiluja, kuten liikkuvan kuvan hyödyntämistä. Sosiaalisen median mahdollisuuksia

sosiaalityön prosessien ja palvelujen välineenä kokeillaan (”somesossu”). Asiakasprosessien kehittäminen linkittyy

myös palvelutarpeen arviointiin ja omasosiaalityöntekijämallin luomiseen. Tarkoitus on rakentaa selkeä malli

asiakasprosessin tueksi.

Yhtenä osana asiakasprosessien kehittämistä on kunnan ja Kelan välinen yhteistyö uudistuneessa

toimintaympäristössä. Toisena osana kokeiluissa ovat muut aikuisten parissa tehtävän sosiaalityön asiakasprosessit ja

niiden kehittäminen. Piloteissa tarkastellaan erityisesti sosiaalityön ja sosiaalityöntekijän roolia suhteessa

sosiaaliohjaukseen. Piloteissa kokeillaan ja kehitetään malleja ja käytäntöjä, joissa tarvitaan sosiaalityöntekijän

asiantuntemusta asiakkaan prosessin tukena. Kokeilujen kautta saatavaa tietoa, kokemuksia ja tuloksia kootaan ja

työstetään kehittäjätiimeissä, verkostoissa ja työpajatyöskentelyssä. Työntekijöille järjestetään muutosta tukevaa

valmennusta, joka tukee asiakasprosessien kehittämistyötä ja viestinnän osaamisen vahvistumista. Asiakkaat otetaan

valmennukseen mukaan.

Käytännön pilotoinnin tarkempi toteutus ja aikataulutus suunnitellaan tiiviissä yhteistyössä pilottiorganisaatioiden

kanssa rahoituksen varmistuttua.

Tuotokset

Työpaketin tuloksena aikuisten parissa tehtävän sosiaalityön asiakasprosessit on mallinnettu ja prosessi toimii




10 (22)

asiakaslähtöisesti. Asiakas saa oikea-aikaiset ja vaikuttavat palvelut tarpeensa mukaisesti. Asiakas on vahvasti

mukana omassa palveluprosessissaan, sen suunnittelussa ja arvioinnissa. Kolmannen sektorin ja sosiaalitoimen

välinen yhteistyö on jäsentynyt alueiden tarpeita vastaavaksi.

Työpaketti 2: Jalkautuva sosiaalityö ja verkostot

Tavoite

Työpaketin tavoitteena on kehittää sosiaalityötä byrokraattis-hallinnollisesta työstä jalkautuvaan suuntaan ja luoda

uudenlaisia tapoja tehdä sosiaalityötä ja kohdata asiakkaita. Kokeillaan yhdyskuntatyön mallia, joka on sovellettavissa

myös muihin kuin pilottikuntiin. Luodaan toimivat yhteistyön rakenteet, jotka tukevat kuntia ja tulevia maakuntia

hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työssä.

Toteutus

Työpaketissa kokeillaan perinteisestä sosiaalityöstä poikkeavia tapoja tehdä asiakas- tai asiakasryhmäkohtaista

sosiaalityötä jalkautumalla erilaisiin ympäristöihin, kuten järjestöjen tai yhdistysten tiloihin, kaupallisiin tiloihin tai

tapahtumiin. Kokeillaan erilaisia tapoja kohdata asiakas ja kokeillaan erilaisia sosiaalityön keinoja (esim.

yhdyskuntatyö, kumppanuustapaamiset, kotikäynnit). Hankkeessa testataan, löydetäänkö ja tavoitetaanko jalkautuvan

sosiaalityön keinoin juuri heikoimmassa asemassa olevat asiakkaat. Työntekijöille ja työyhteisöille järjestetään

valmennusta jalkautuvan työotteen käyttöönoton tueksi. Asiakkaiden toiveita ja palautetta jalkautumiseen liittyen

kerätään kehittäjäasiakastoiminnan avulla.

Osana työpaketin työtä rakentuu ja rakennetaan systemaattisesti paikallisia/alueellisia yhteyksiä ja toimintaverkostoja,

jotka voivat toimia kuntien vastuulle jäävän hyvinvointia ja terveyttä edistävän työn tukena. Verkostoihin kootaan niin

muita julkisia (koulut, työllisyys jne.) kuin yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoita. Kehittäjäasiakastoiminta

juurrutetaan vahvaksi osaksi verkostoa.

Käytännön pilotoinnin tarkempi toteutus ja aikataulutus suunnitellaan tiiviissä yhteistyössä pilottiorganisaatioiden

kanssa rahoituksen varmistuttua.

Tuotokset

Työpaketin tuloksena on syntynyt uusia sosiaalityön malleja ja systemaattisesti koordinoituja verkostoja, jotka

edistävät ihmisten sosiaalista hyvinvointia ja toimintakykyä. Jalkautuvan työn avulla on tavoitettu sellaisia asiakkaita,

jotka muuten olisivat voineet jäädä palvelujen ulkopuolelle. Yhdyskuntatyö on vahvistanut paikallisia verkostoja ja

asukkaiden hyvinvointia.

Työpaketti 3: Vaikuttavuutta arvioiva ja rakenteellinen sosiaalityö

Tavoite

Työpaketin tavoitteena on vahvistaa asiakkaiden asemaa vaikuttavuustiedon tuottamisessa. Tavoitteena on kehittää ja

ottaa käyttöön asiakkaita ja palvelujen käyttäjiä osallistavia vaikuttavuuden arvioinnin mittareita. Tarkoitus on testata

erilaisia mittareita, joita voidaan käyttää sosiaalityön asiakasprosessin ja interventioiden vaikuttavuuden arvioinnissa.

Tavoitteena on löytää vastauksia siihen, miten kokeiltavat mittarit toimivat eri tilanteissa ja millaista vaikuttavuustietoa

niiden avulla voidaan saada. Asiakkaiden näkemykset ja kokemukset mittarien toimivuudesta ovat ensiarvoisen

tärkeitä.

Tavoitteena on, että kunnat saavat käyttöönsä aidosti asiakkaiden ja palvelujen käyttäjien tarpeita ja tilanteita

vastaavia vaikuttavuuden arvioinnin mittareita sekä osaamisen, jolla mittaritietoa käytetään sosiaalityön kehittämisessä

ja hyvinvointia koskevassa päätöksenteossa. Tavoitteena on, että vaikuttavuustiedon avulla sosiaalityöstä tulee

nykyistä asiakaslähtöisempää, vaikuttavampaa ja tietoon perustuvaa. Asiakkaita osallistavan vaikuttavuustiedon avulla




11 (22)

sosiaalityö voi osoittaa olevansa nykyistä paremmin asiakkaiden puolella ja aidosti heidän asioitaan ajavana toimijana.

Mittaritiedon avulla sosiaalityö tuo vahvasti esille omat vahvuusalueensa myös sote-uudistuksessa tarvittavissa

moniammatillisissa yhteyksissä.

Tavoitteena on myös rakenteellisen sosiaalityön roolin ja merkityksen vahvistaminen vaikuttavuustiedon avulla.

Toteutus

Työpaketissa kokeillaan useita eri mittareita (AVAIN, Kykyviisari, ESY – elämäntilanteen selvittämisen ympyrä) ja

niiden toimivuutta, aina jotakin mittaria kerrallaan. Myös muita lupaavia mittareita (esim. PKS aikuisväestön

hyvinvoinnin tilannearvio) on mahdollista kokeilla ja testata käytännössä. Kokeiluissa kerätään systemaattisesti

asiakkaiden kokemuksia ja näkemyksiä mittareiden käytöstä ja toimivuudesta. Työntekijöille järjestetään valmennusta

mittareiden käytön tueksi. Samalla voidaan kartoittaa mittareiden digitalisointiin liittyviä toiveita ja tarpeita.

Työntekijöille järjestetään valmennusta rakenteellisen sosiaalityön keinoista ja malleista, kuten mittaritiedon

hyödyntämisestä ja sosiaalisesta raportoinnista. Tässä hyödynnetään esim. Helsingin kaupungin sosiaaliviraston

kehittämää sosiaalisen raportoinnin mallia. Rakenteellista sosiaalityötä mallinnetaan myös kehittämällä prosessi

mittareilla tuotetun tiedon analysointiin, käsittelyyn ja päätöksentekoon viemiseen.

Työpaketissa järjestetään esimerkiksi työpajoja, seminaareja ja muita mahdollisia tilaisuuksia. Hankkeessa kehitettyjä

malleja ja materiaaleja tuodaan arvioitavaksi asiantuntijatiimeihin ja työpajoihin, ja koko hankkeessa tehtävän

kehittämistyön antia viedään pilottiorganisaatioita laajemmalle mahdollisimman varhaisesta vaiheesta lähtien.

Tuotokset

Kooste ja suositukset erilaisten mittareiden toimivuudesta ja käytettävyydestä aikuisten parissa tehtävässä

sosiaalityössä. Valmennuspaketit tukemaan erilaisten mittareiden käyttöönottoa. Malli mittaritiedon käsittelyyn ja

hyödyntämiseen rakenteellisen sosiaalityön välineenä.

AIKATAULUTUS 2018-2019:

Talvi-kevät 2018

-henkilöstön rekrytointi, hanketyöntekijät aloittavat työnsä

-viestintä-, raportointi- ja arviointisuunnitelmien laatiminen

-avainkehittäjien (asiakkaat ja ammattilaiset) kokoaminen tiimeihin ja verkostoihin

-tarkempi toteutussuunnitelma, pilottien ja käytännön työsuunnitelmien tarkennus

-työpajojen suunnittelu ja aloitus

-valmennusten suunnittelu ja aloitus

Kevät-kesä 2018

-tutkimussuunnitelman laatiminen (aineistot, asetelmat, toteutus)

-ensimmäiset asiakastason kokeilut

-viestintä-, raportointi- ja arviointisuunnitelmien tarkennus ja toteutus

Syksy-talvi 2018

-asiakaskokeilut jatkuvat

-käytännön kehittämistoimien toteutus

-työpajat, valmennukset

-tutkimusasetelmien tarkennus tarpeen mukaan

Talvi-kesä 2019




12 (22)

-asiakaskokeilut jatkuvat

-käytännön kehittämistoimien toteutus

-työpajat, valmennukset

Syksy-talvi 2019

-kehittämistyön tulosten levittäminen ja juurruttaminen

-työpajat

-loppuseminaari

-loppuarvioinnin toteuttaminen ja raportointi

VIESTINTÄ JA TIEDOTTAMINEN

Hankkeelle luodaan oma visuaalinen ilme. ISOn verkkosivuille tehdään hankkeelle oma osio. Hankkeen viestinnässä

ja tiedottamisessa hyödynnetään ISOn monikanavaista viestintää (verkkosivut, Facebook, uutiskirjeet, blogi) sekä

pilottiorganisaatioiden ja yhteistyökumppaneiden verkostoja ja viestintäkanavia. Lisäksi viestintää hoidetaan

kokousten, työpajojen ja seminaarien kautta. Hankkeessa luotavat materiaalit toimivat olennaisena osana viestintää.

Hankkeessa tiedostetaan, että mahdollisimman läpinäkyvä ja matalalla kynnyksellä tapahtuva viestintä edistää

parhaiten hankkeen tavoitteiden saavuttamista.

Hankkeelle laaditaan viestintäsuunnitelma, jossa kuvataan hankkeen sisäinen ja ulkoinen viestintä sekä eri

viestintävälineiden ja -kanavien hyödyntäminen tiedottamisessa (mitä, kenelle, milloin, miten, vastuutahot).

ARVIOINTI

Hanketta ohjataan, seurataan ja arvioidaan koko hankeajan. Hankkeelle perustetaan ohjausryhmä (ks. kohta 11.3).

Hankkeen rahoittajan edustajan toivotaan osallistuvan ohjausryhmän kokouksiin. Projektipäällikkö (ISO) raportoi

hankkeen etenemisestä ohjausryhmälle rahoittajan edellyttämän laajuuden ja sovitun aikataulun mukaisesti.

Hankkeen arviointi toteutetaan jatkuvana sisäisenä arviointina. Arvioinnin työkaluna käytetään mm. alla olevaa

jäsennystä, ja arviointia tehdään työpaketeittain. Loppuraportissa arvioidaan hankkeen onnistumista ja tavoitteiden

saavuttamista kokonaisuutena.

Tavoite - Keinot - Tehtävät/työprosessit/toteuma - Onnistumisen kriteeri - Seuranta -

Kehittämispäätelmiä/jatkoaskeleita

6.2 Mitä tuloksia hankkeella saadaan aikaan? Mitä lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia sillä on?

Hankkeen toiminnan myötä sosiaalityön palvelukulttuuri on muuttunut siten, että toiminta perustuu asiakaslähtöiseen

asiakkaan ja ammattilaisen väliseen suunnitelmalliseen yhteistyöhön. Palvelujen oikea-aikaisuus asiakkaan

tilanteeseen nähden paranee ja asiakkaan kanssa tehdään tarpeenmukaisia toimia.

Hankkeen tulokset ovat:

1. Asiakkaiden elämäntilanteiden hallinta on vahvistunut

2. Ymmärrys asiakkaiden elämäntilanteista ja selviytymisen tukemisesta on lisääntynyt

3. Sosiaalityön asiakasprosessit toimivat ja osallistuva asiakas on aktiivinen toimija

4. Käytössä on uudenlaisia jalkautuvan sosiaalityön työmuotoja

5. Monitoimijaisen yhteistyön verkostot toimivat tavoitteellisesti ja tuloksellisesti

6. Sosiaalityön vaikuttavuutta arvioidaan mittareilla

7. Rakenteellisen sosiaalityön osaaminen on parantunut ja sen keinot ovat käytössä

Lyhyen aikavälin vaikutuksena hankkeen kehittämistoiminta edistää sosiaalihuoltolain toimeenpanoa ja lisää

asiakasosallisuutta sekä parantaa sosiaalityön asiakasprosessin ja palvelujen laatua ja vaikuttavuutta




13 (22)

pilottiorganisaatioissa. Työntekijöiden osaaminen vahvistuu, moniammatillinen yhteistyö vahvistuu ja tiedonkulku

toimijoiden kesken paranee.

Pitkän aikavälin vaikutukset näkyvät siinä, että hankkeen kokeilujen kautta tuotetut toimintamallit edistävät asiakkaiden

yhdenvertaisuutta palveluissa. Palvelut kohdentuvat paremmin ja oikea-aikaisesti, mikä näkyy

kustannusvaikuttavuutena. Tämän kaiken seurauksena asiakkaiden hyvinvointi kohenee. Pitkällä aikavälillä

rakenteellisen sosiaalityön tuottaman tiedon hyödyntäminen näkyy kuntien hyvinvointia ja terveyttä edistävän työn

suunnittelussa ja kehittämisessä ja edelleen kuntalaisten hyvinvoinnissa.

Hankkeen tuloksia ja vaikutuksia arvioidaan mm. prosessikaavion avulla. Hankkeen alussa kootaan nykytilanteen

kuvaus siitä, miten asiat on tehty tai miten ne ovat olleet ennen hanketta. Hankkeen loppuvaiheessa kerätään tietoa

siitä, miten vastaavat asiat toimivat siinä hetkessä. Arvioinnin pohjana käytettävää tietoa kerätään esimerkiksi

erilaisten kyselyjen tai haastattelujen avulla. Kyselyjä suunnataan hankkeen kohderyhmälle, toimijoille ja

yhteistyökumppaneille. Työpajoista ja muusta hankkeen aikana tehtävästä työstä saadaan myös kerättyä

väliaikatietoja koko hankkeen ajalta. Myös asiakkaiden kokemuksia palvelujen toimivuudesta ennen ja jälkeen

hankkeen kerätään arviointia varten.

6.3 Miten hakemuksen kohteena olevaa toimintaa jatketaan ja tuloksia sekä kokemuksia hyödynnetään

hankkeen päättymisen jälkeen?

Hanketyön tuloksena syntyneet hyvät käytännöt, menetelmät, mallit ja prosessit otetaan käyttöön osana

organisaatioiden perustoimintaa hankeaikana. Piloteista ja kehittämistyön kokonaisuudesta saatavat tulokset eivät ole

organisaatiosidonnaisia, vaan ne ovat sovellettavissa ja levitettävissä laajemmin. Hanketyö toteutetaan samaan

aikaan, kun valmistaudutaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteiden muutokseen. Tämä työ helpottuu ja

vahvistuu, kun piloteista ja kehittämistyöstä saatava tieto on käytössä jo ennen kuin työtä aloitetaan uusissa sote-

rakenteissa.

Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää kehittämistyössä mukana olevien organisaatioiden lisäksi laajemmin sosiaali- ja

terveydenhuollossa ja myös muissa kuin julkisissa organisaatioissa.

Uuden tiedon ja toimintamallien juurtuminen lähtee innostuneista asiakkaista sekä motivoituneista ja osaavista

työntekijöistä, jotka ovat saaneet olla mukana kehittämistyössä. Kun on itse innostunut ja ollut mukana konkreettisesti

työpajoissa, verkostoissa ja seminaareissa, tuloksia pääsee heti hyödyntämään käytännössä. Näin juurruttaminen

tulee luontevaksi osaksi jo perustyön tasolla hankkeen aikana. ISOn monikanavaisella viestinnällä on tulosten

levittämisessä ja juurruttamisessa keskeinen merkitys.

7 Kustannusarvion ja rahoitussuunnitelman tiivistelmä

A Hankkeen kustannukset ja rahoitus

Hankkeelle haetaan ennakkoa

ý Kyllä ¨ EiEnnakkoa haetaan (€)

25 000,00Perustele ennakon tarve

Hanke on tarkoitus käynnistää 1.1.2018. Tällöin huhtikuun loppuun mennessä hankekustannukset ovattekemämme kassavirtalaskelman mukaan yhteensä n. 25 600 euroa. Nämä ovat pääasiassa hankehenkilöstönpalkkakustannuksia eli hanketoiminnan muut kustannukset (viestintä, painatukset ym.) ovat tästä vain murto-osa.Jotta hankkeen käynnistyminen voidaan turvata, anotaan ennakkoa 25 000 euroa. Toivomme, että hankkeenmaksatus toteutetaan 3kk välein, jolloin ennakko toimii alkuvaiheessa puskurirahastona kassan turvaamiseksi.Kustannusmalli

Flat rate 17 % palkkakustannuksista




14 (22)

B Erikseen raportoitavat osallistujien palkkakustannukset ja niiden rahoitus (joihin ei myönnetä ESR:n ja

valtion rahoitusta)

8 Muilta rahoittajilta haettu rahoitus

8.1 Mitä sitovia sopimuksia tai aiesopimuksia on rahoitussuunnitelmassa esitetyistä muun julkisen

rahoituksen, kuntarahoituksen ja yksityisen rahoituksen osuuksista (ml. omarahoitusosuus)?

Hankkeen osatoteuttajien kanssa on solmittu aiesopimus yhteistyöstä, sopimukset ovat hakemuksen liitteenä. ISO,

Kainuun sote, ESSOTE, Sosteri ja Pieksämäen kaupunki ovat sitoutuneet laittamaan omaa rahoitusta hankkeeseen.

8.2 Onko hankkeeseen haettu tai ollaanko hakemassa rahoitusta muilta rahoittajilta? Mistä ja milloin

rahoitusta on haettu? Kuinka paljon rahoitusta on haettu tai myönnetty?

Ei ole.

9 Yhteydet muihin hankkeisiin

9.1 Mihin muihin Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelmasta rahoitettaviin hankkeisiin tai

hankekokonaisuuksiin hakemus liittyy ja miten? (Merkitse myös hakemusnumerot tai hankekoodit.)

Hankkeella on konkreettista yhtymäpintaa ja tekemistä monien valtakunnallisten ja paikallisten EU-rahoitusta saavien

hankkeiden kanssa. ISO SOS -hanke tukee omalta osaltaan näiden hankkeiden toimintaa.

- Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke – Sokra (ESR/TL 5, S20220, 1.10.2014-30.9.2017).

Osallistumme Sokran valtakunnallisiin verkostoihin, mikäli hankkeen toiminta jatkuu myös ISO SOSsin käynnistyttyä.

- Sosiaalinen osallisuus ja työ- ja toimintakyvyn muutos (Solmu) - koordinaatiohanke 2014-2017 (ESR/TL 5, S20237,

10.10.2014-30.9.2017). Käytämme hankkeessa Kykyviisaria yhtenä kokeiltavista mittareista.

- Sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Kainuussa - SOS-Kainuu (ESR/TL 5, S20851, 1.1.2017-31.12.2018). ISO

SOS -hankkeen kehittämistyö kytketään ko. hankkeeseen.

- PRO SOS -uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa (ESR/TL 5, S20898, 1.8.2016-31.12.2018). Teemme

konsultatiivista yhteistyötä hankkeen kanssa. Itä-Suomi ei kuulu ko. hankkeen toiminta-alueeseen.

- Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke (SOSKU-hanke). (ESR/TL 5, S20506, 1.4.2015-

31.3.2018). Hyödynnetään ko. hankkeessa kehitettyjä malleja soveltuvin osin. Itä-Suomesta SOSKU-hankkeessa on

mukana vain Mikkelin kaupunki.

- Osallistavan sosiaalisen tuen kehittämishanke OSSI (ESR/TL 5, S20334, 1.9.2015-31.8.2017). ISO SOS -

hankkeessa hyödynnetään OSSI-hankkeen kokemuksia mm. ostopalvelujen muotoilusta ja käytöstä sosiaalityön

tukena.

Kustannukset Yhteensä €1 Palkkakustannukset 525 9942 Ostopalvelut 144 5003 Muut kustannukset 2 0004 Flat rate 89 422Kustannukset yhteensä 761 9165 Tulot 0

Nettokustannukset yhteensä 761 916

Rahoitus Yhteensä € Osuus nettokus-tannuksista (%)

1 Haettava ESR- ja valtionrahoitus 571 439 75,002 Kuntien rahoitus 126 417 16,593 Muu julkinen rahoitus 64 060 8,414 Yksityinen rahoitus 0 0,00

Rahoitus yhteensä 761 916 100,00

Kustannukset Yhteensä €6 Kunnat 07 Muu julkinen 0

Yhteensä 0

Rahoitus Yhteensä €5 Kuntien rahoitus 06 Muu julkinen rahoitus 0

Yhteensä 0

Kustannusarvio yhteensä 761 916Rahoitussuunnitelmayhteensä 761 916




15 (22)

- DigiSote – digitaalisen osaamisen kehittäminen sote-alalla (ESR/TL 4, S20798, 1.9.2016-31.8.2018). ISO SOS -

hankkeen kehittämistyö kytketään ko. hankkeeseen tarpeen mukaan.

- Yhteistä Ymmärrystä – Lähityön malli aikuissosiaalityön areenoille (ESR/TL 5, S20540, 1.2.2016-31.1.2017).

Hankkeessa kehitettyä lähityön mallia hyödynnetään yhteisötyön suunnittelussa ja toteutuksessa sekä muuten

soveltuvin osin.

Olemme olleet yhteydessä DIAK/Pieksämäen kanssa, joka aikoo hakea tässä samassa ESR-haussa rahoitusta

DigiDiakonia -hankkeelle. Teemme mahdollisuuksien mukaan yhteistyötä ko. hankkeen kanssa.

9.2 Mihin muista rahoituslähteistä rahoitettaviin hankkeisiin tai hankekokonaisuuksiin hakemus liittyy ja

miten? (Merkitse myös hakemusnumerot tai hankekoodit, jos niitä on.)

- Kansa-koulu Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano (THL, 1.8.2015-31.12.2017). ISO SOS -hankkeen

kehittämistyössä huomioidaan digitalisaation mahdollisuudet ja asiakasasiakirjalain vaateet.

- Paljon tukea tarvitsevat – Paljon palveluita käyttävät (diaarinumero STM3642/2014, 1.5.2015-31.10.2017). Hankkeen

kokemuksia mm. ESY-mittarin käytöstä hyödynnetään ISO SOS -hankkeen työssä.

- Hankkeen asiakaskunnan hahmottumisen ja toiminnan käynnistymisen myötä selvitetään mahdolliset yhteydet,

kytkeytyminen ja yhteistyö hallituksen kärkihankkeiden (OTE, Palvelut asiakaslähtöisiksi, Edistetään terveyttä ja

hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta/Yhteinen keittiö, LAPE, I&O) kanssa.

10 Maantieteellinen kohdealue

Jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa, mikä on toteutuspaikan osoite?

11 Hakijan osaaminen, hankkeen riskiarviointi ja ohjausryhmä

11.1 Minkälainen on hakijan osaaminen ja kokemus hankkeiden toteuttamisesta ja hankesuunnitelman

mukaisesta sisällöllisestä teemasta?

Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus on lakisääteinen sosiaalialan kehittäjä, joka on toiminut neljän maakunnan

alueella yli 15 vuotta. Osaamiskeskus perustettiin ja organisoitiin maakuntien yhteisellä EAKR-hankkeella. ISOlla on

laaja-alainen asiantuntijatyön osaaminen sosiaalityön kehittämiseksi. Vuosien aikana on toteutettu useita

kehittämishankkeita sosiaalialan osaamisen vahvistamiseksi yhteistyössä eri kumppaneiden ja rahoittajatahojen

kanssa (mm. STM, THL ja Kuntaliitto).

Kainuussa on toteutettu vuodesta 2005 lähtien noin 80 erilaista kehittämishanketta. Kainuun soten kehittämis- ja

suunnitteluyksikössä työskentelee useita vakituisia erityisasiantuntijoita sosiaali- ja terveydenhuollon alalta. Yksikössä

on osaamista ja kokemusta hankkeiden hallinnoinnista ja sisältöjen ohjaamisesta.

Essotessa hankeosaaminen on keskitetty kehittämisyksikköön, jossa on kehittämistyöhön ja hankkeiden

toteuttamiseen kohdennettua osaamista ja resursseja. Aikuissosiaalityössä työskentelevillä ja hankkeeseen

osallistuvilla sosiaalityöntekijöillä, sosiaaliohjaajilla ja esimiehillä on vahvaa asiantuntemusta hankkeen sisällöllisestä

¨ Hankkeen toiminta kohdistuu yhdenmaakunnan alueelle

ý Hankkeen toiminta kohdistuu useanmaakunnan alueelle

¨ Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Maakunnat

Etelä-Savo, KainuuSeutukunnat

Kajaanin, Kehys-Kainuun, Mikkelin, Pieksämäen, SavonlinnanKunnat

Enonkoski, Heinävesi, Hirvensalmi, Hyrynsalmi, Joroinen, Juva, Kajaani, Kangasniemi, Kuhmo, Mikkeli,Mäntyharju, Paltamo, Pertunmaa, Pieksämäki, Puolanka, Puumala, Rantasalmi, Ristijärvi, Savonlinna, Sotkamo,Sulkava, Suomussalmi

Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka




16 (22)

teemasta.

Sosterilla on vahvaa kehittämisosaamista, ja tänä vuonna ollut jo yksi ja on tulossa toinen työpaja jossa

hankeyhdistykset ovat aktiivisena kumppanina mukana kehittämistyössä. Hankkeeseen osallistuvilla aikuissosiaalityön

työntekijöillä on vankkaa osaamista hankkeen sisällöllisiin teemoihin.

Pieksämäellä hankkeeseen osallistuvat aikuissosiaalityön työntekijät omaavat paljon hankkeen edellyttämää

substanssiosaamista. Lisäresurssina on erityissosiaalityöntekijä, joka on myös hankkeen yhteyshenkilö.

11.2 Minkälaisia riskejä hankkeen toteuttamiseen liittyy ja miten riskejä hallitaan?

11.3 Esitys hankkeen ohjausryhmän kokoonpanoksi

ISOn edustus:

Tarja Kauppila, johtaja

Sirpa Caunter, hallinto- ja viestintäasiantuntija

RiskiToimenpiteet riskin toteutumisen todennäköisyydenpienentämiseksi

Henkilöriskit, kuten hankepäällikön tai muidenhenkilöiden sairastuminen tai siirtyminen muihintehtäviin.

Osaamiskeskuksessa työskentelee asiantuntijoita, joidentyöpanosta voidaan tarvittaessa suunnata täydentämäänpuuttuvaa resurssia. Pienessä organisaatiossa riski onkohtalainen. Hankkeen aikana huolehditaan työnantajanriittävästä tuesta työn tekemiselle. Hankkeen aikanasyntyviä ja jo olemassa olevia verkostoja hyödynnetäänmahdollisissa poissaolotilanteissa. Hankkeessa tehtäväätyötä dokumentoidaan niin, että mahdollisesti vaihtuvillahenkilöillä on riittävät tiedot käytettävissään hanketyönjatkamiseksi.

Talousarvion ylittyminen

Suurin menoerä ovat henkilöstökustannukset, jotka ovathyvin ennakoitavissa ja arvioitavissa. Budjettia seurataanjatkuvasti ja menoja kerrytetään vain budjetin puitteissa.Ohjausryhmä valvoo taloutta ja hankepäällikkö valvoo myösbudjetin toteutumista.

Osaamisen puutteet

Hankkeen osaaminen löytyy asiantuntijatiimeistä, jotka eivätole niin haavoittuvia kuin yksittäiset osaajat.Erityisosaamisen tarpeisiin on varattu resurssiaasiantuntijapalvelujen ostamiseksi.

Kumppaneiden sitoutumattomuus

Avainkumppaneiden kanssa on tehty yhteistyötä pitkään japerusluottamus on olemassa. Yhteistyötä tarkennetaanrahoituksen varmistuttua ja tehdään sitovatyhteistyösopimukset.

Viestintä, tieto ei kulje

ISOlla on vuosien hyvä kokemus monipuolisesta jamonikanavaisesta viestinnästä. Hankkeen viestinnästätehdään suunnitelmallinen kokonaisuus. Hankkeeseen onvarattu viestintään työpanosta.

Asiakkaat jäävät kehittämistyössä sivurooliin

Pilottien toteutuksen tarkemmassa suunnittelussa otetaanasiakasnäkökulma erityisesti huomioon. Asiakkaiden roolejaja toimijuuksia (kokemusasiakas, asiakastutkija,yhteisöreportteri) kehitetään ja tämän toteutukseenvarataan asiantuntijaresurssia. Asiakkaat motivoidaan jasitoutetaan hankkeeseen mukaan.

Aikataulun pettäminen ja tavoitteidensaavuttamattomuus

Hankkeen toimenpiteet aikataulutetaan ja vastuutetaan,tarvittaessa tehdään korjausliikkeitä, jotta tuloksetsaavutetaan. Hankkeen ohjausryhmä valvoo sitoutuneestihankkeen toimintaa.

Yhteistyön toimimattomuus

Sovitaan selkeästi yhteisistä toimintatavoista, tehtävistä,vastuista ym. asioista. Keskusteluilmapiiri pyritään pitämäänavoimena, vuorovaikutteisena, kaikkia osapuolia kuulevanaja arvostavana. Ristiriitoihin puututaan ja ratkaisuja etsitäänvälittömästi.

Kokemukse ajan puutteesta käytännön työkentällä

Työntekijöille kerrotaan selvästi, että heillä on lupa käyttäätyöaikaansa hankkeessa tehtäviin kokeiluihin omanasiakaskuntansa kanssa.




17 (22)

Arja Jämsén, yksikön johtaja

Päivi Malinen, erityisasiantuntija

ESSOTEn edustus:

Satu Auvinen, perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja

Antti Mäkelä, kehityspäällikkö/johtava sosiaalityöntekijä

Kainuun soten edustus:

Matti Heikkinen, perhepalvelujohtaja

Marja-Liisa Ruokolainen, sosiaalialan erikoissuunnittelija

Sosterin edustus:

Jorma Hongisto, sosiaalipalvelujen tulosaluejohtaja

Sirkka Pennanen, johtava sosiaalityöntekijä

Pieksämäen kaupungin edustus:

Greta Jauhijärvi, perhepalvelujen tulosalueen johtaja

Kirsti Piispanen, aikuissosiaalityö ja vammaispalvelu -yksikön esimies

Työvoimahallinnon edustus:

Päivi Pirskanen, palvelujohtaja, Etelä-Savon työ- ja elinkeinotoimisto

varalla Johanna Ilmoni, asiantuntija, tuetun työllistymisen palvelut, Etelä-Savon työ- ja elinkeinotoimisto

Pohjois-Karjalan edustus:

Leena Korhonen, toimialuejohtaja, Siun soten perhe- ja sosiaalipalvelut

varalla Arja Pöntinen-Heinonen, aikuissosiaalityön päällikkö, Siun sote

Pohjois-Savon edustus:

Mari Antikainen, perusturvajohtaja, Kuopion kaupunki

Itä-Suomen yliopisto:

Aini Pehkonen, dosentti, yliopistonlehtori

varalla Riitta Vornanen, professori

Minna Kivipelto, tutkimuspäällikkö, THL

Rahoittajan edustaja

12 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantatiedoista

12.1 Hankkeeseen osallistuvien yritysten arvioitu lukumäärä

12.2 Hankkeeseen osallistuvien henkilöiden lukumäärät hankkeen keston ajalta työmarkkina-aseman mukaan,

naisten määrä eriteltynä

Henkilöstömäärä Yritysten lukumääräMikroyritysPieni yritysKeskisuuri yritysSuuryritysYhteensä 0




18 (22)

12.3 Osallistujien henkilökoulutus- ja henkilötyöpäivät koko hankkeen keston ajalta

12.4 Hankkeeseen osallistuvien alle 30-vuotiaiden, 30-54-vuotiaiden ja yli 54-vuotiaiden koulutustausta,

naisten määrä eriteltynä Toimintalinja 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta Erityistavoite 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

12.5 Hankkeeseen osallistuvien opinto-ohjaajien, uraneuvojien ja muiden ohjauspalveluiden asiantuntijoiden

lukumäärä, naisten määrä eriteltynä Toimintalinja 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta Erityistavoite 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

13 Horisontaaliset periaatteet

13.1 Sukupuolten tasa-arvo

Työttömät (ml.pitkäaikaistyöttömät)

Yleissivistävässä/ ammatillisessakoulutuksessaolevat

Työssä olevat(ml. yrittäjät)

Työmarkkinoidenulkopuolellaolevat Yhteensä

Alle 25-vuotiaita 24 0 10 3425-29-vuotiaita 28 1 10 3930-54-vuotiaita 37 36 9 82Yli 54-vuotiaita 24 15 8 47Yhteensä 113 0 52 37 202Joista naisia 44 48 11 103

YhteensäLähiopetuspäiviä 66EtäopetuspäiviäTukityöllistämispäiviäOhjaus- taikonsultointipäiviä 476Muita henkilötyöpäiviä 536Yhteensä 1 078

Osallistujat ilmanperusasteen(ISCED 1)koulutusta

Alemmanperusasteen(ISCED 1) jaylemmänperusasteen(ISCED 2)koulutuksensuorittaneet

Keskiasteen(ISCED 3) taikeskiasteenjälkeisen (ISCED4) koulutuksensuorittaneet

Korkea-asteenkoulutuksen(ISCED 5 to 8)suorittaneet Yhteensä

Alle 30-vuotiaita 030-54-vuotiaita 0Yli 54-vuotiaita 0Yhteensä 0 0 0 0 0joista naisia 0

YhteensäOsallistuvat opinto-ohjaajat, uraneuvojat ja muut ohjauspalveluiden asiantuntijatjoista naisia




19 (22)

13.2 Kestävä kehitys

Kyllä Ei Perustelu

Hankkeessa on tehty toimintaympäristönanalyysi sukupuolinäkökulmasta ý ¨

Laajamittaista toimintaympäristön analyysiäsukupuolinäkökulmasta ei ole tehty, muttasuuntaa antavaa kartoitusta on tehty. Hankkeenkohderyhmä on heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevat työikäiset. Tämä tarkoittaatyöttömiä, usein toimeentulotukea saaneitahenkilöitä. Kainuussa miestentyöttömyysprosentti oli v. 2016 17,5 prosenttia janaisten 12,6 prosenttia. Etelä-Savossavastaavat luvut ovat 16,3 prosenttia ja 11,9prosenttia, Itä-Savossa 18,4 prosenttia ja 13,3prosenttia sekä Pieksämäellä 13,7 prosenttia ja11 prosenttia. Päihdehoidossa miehiä on ollutselvästi naisia enemmän.Työkyvyttömyyseläkkeen ja toimeentulotuensaajissa on myös enemmän miehiä kuin naisia.Naisten osuus on puolestaan suurempisairauspäivärahaa saaneiden, erityiskorvattaviinlääkkeisiin oikeutettujen sekä harkinnanvaraistapsykoterapiaa saaneiden kohdalla.Potentiaalisilla hankkeen miespuolisillaasiakkailla on todennäköisesti päihteidenkäyttöön liittyviä ongelmia ja naispuolisillaasiakkailla puolestaan psyykkiseen jaksamiseenliittyviä pulmia. Nämä huomioidaan työpakettientoteutuksessa.

Sukupuolinäkökulma on huomioituhankkeen toiminnassa(valtavirtaistaminen) ý ¨

Sukupuolten välinen tasa-arvo toteutuuhankkeessa siten, että sukupuolisensitiivinenorientaatio on mukana kehittämisessä jakaikessa toiminnassa huomioidaan sukupuoltennäkökulmat. Hankkeeseen osallistuvat asiakkaatedustavat molempia sukupuolia. Piloteissakehitettävät mallit, menetelmät, rakenteet tm.vaikuttavat tasaisesti eri sukupuoliin jakehittämistyötä tehdään huomioidensukupuolten näkökulmat. Toiminnassatiedostetaan, että asiakkaista suurempi osa onmiehiä ja työntekijöistä suurempi osa on naisia.Pyritään siihen, että hankkeeseen saataisiinpalkattua eri sukupuolia. Tärkeintäsukupuolinäkökulmassa on, että hankkeentoimenpiteet kohdistuvat sekä naisiin ettämiehiin.

Hankkeen päätavoite on sukupuoltentasa-arvon edistäminen ¨ ý

Hanke palvelee molempia sukupuoliatasapuolisesti ja hankkeen luonteesta johtuentasa-arvon edistäminen ei ole päätavoitteena.




20 (22)

Vaikutuksen kohde

Vaikutusaste

PerusteluVälitönvaikutus

Välillinenvaikutus

Ekologinen kestävyys

Luonnonvarojen käytön kestävyys 2Kehittämistyössä hyödynnetään digitaalisuutta,mm. panostetaan sähköiseen viestintään.

Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskienvähentäminen 1

Hankkeessa hyödynnetään kestävän kehityksenmukaisia toimintatapoja ja etäyhteyksiä.

Kasvillisuus, eliöt ja luonnonmonimuotoisuus -Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma(ja kasvihuonekaasujen väheneminen) -Natura 2000 -ohjelman kohteet -Taloudellinen kestävyys

Materiaalit ja jätteet 2 2

Hankkeessa pyritään minimoimaan esimerkiksipaperitulosteiden määrää. Materiaalientuottamisessa painotetaan sähköistä toteutusta.Painettavat materiaalit pyritään tuottamaanuusiomateriaaleista.

Uusiutuvien energialähteiden käyttö -

Paikallisen elinkeinorakenteen kestäväkehittäminen 2 2

Hankkeen toteutuksessa hyödynnetäänpaikallisia resursseja ja palveluja (huomioidenkilpailulainsäädäntö).

Aineettomien tuotteiden ja palvelujenkehittäminen 6 4

Hanke kehittää aineettomia tuotteita ja palveluja(esim. uudet palveluprosessit, työskentely- jatoimintamallit), jotka kohentavat työelämänulkopuolella tai muuten haastavissa tilanteissaolevien asiakkaiden tilannetta. Hanke vahvistaatyöntekijöiden osaamista ja aineetontapääomaa.

Liikkuminen ja logistiikka 2 3

Hanketoimijoiden turhaa liikennöintiä vältetäänottamalla käyttöön sähköinen ja mobiilipohjainenviestintä ja yhteydenpito.

Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus

Hyvinvoinnin edistäminen 8 6

Hankkeen tavoitteet liittyvät asiakkaidenvoimaantumiseen ja toimiviin palveluihin.Hankkeessa edistetään sosiaalityöntoimintatapoja, joiden avulla ihmiset oppivatlöytämään ekologisesti ja sosiaalisesti kestäviäratkaisuja elämässään. Hanke vastaatoimintaympäristön muutoksiin siten, ettähankkeen toimenpiteet edistävät osallistujienhyvinvointia. Sosiaalisen hyvinvoinnintukemisessa tuodaan esiin hyvinvoinnin erilaisiaulottuvuuksia kuten vuorovaikutusta,yhdessäoloa, mielekästä toimintaa ja tekemistä,ei pelkästään palkkatyöhön pohjautuvaataloudellista hyvinvointia. Laajemminhankkeessa tehtävä verkostojen rakentaminentukee kuntien hyvinvoinnin ja terveydenedistämistyötä ja sen myötä kuntalaistenhyvinvointia.

Tasa-arvon edistäminen 6 5

Hankkeessa kehitetään palveluprosesseja, jotkaedistävät asiakkaiden tasa-arvoistamahdollisuutta olla osallisena omassa elämässäja yhteiskunnassa. Hanke vähentääeriarvoisuutta, koska se kohdistaatoimenpiteensä kaikkein heikoimmassaasemassa oleviin henkilöihin.

Yhteiskunnallinen ja kulttuurinenyhdenvertaisuus 5 5

Hanketyössä huomioidaan erilaisistalähtökohdista tulevien osallistujien osaaminen jatieto. Asiakkaiden, työntekijöiden jayhteistyökumppaneiden osaaminen palveluistaja tieto oikeuksista vahvistuu, mikä edistääyhteiskunnallista yhdenvertaisuutta.

Kulttuuriympäristö 1 2Yhteys kulttuuriympäristöön huomioidaansosiaalityön uusien toimintamallien




21 (22)

14 Liitteet

Pakolliset liitteet

Yhteishankkeen sopimus

Muut liitteet

Hakija vakuuttaa tässä hakemuksessa ja sen liitteissä antamansa tiedot oikeiksi.

Viranomaisella on oikeus tarkastaa hakijaa koskevat verovelkatiedot, arvonlisäverovelvollisuutta koskevat tiedot sekä

muut tarvittavat toiselta viranomaiselta saatavat tiedot, joilla voi olla vaikutusta rahoituksen myöntämiseen.

Yhteishankkeessa tarkastusoikeus koskee kaikkia hakijoita ja tuen siirto –menettelyssä hakijan lisäksi kaikkia tuen

siirronsaajia.

kehittämisessä. Lisäksi kuntalaisten kuuleminenja osallisuuden vahvistaminen vaikuttavatosaltaan yhteisöllisyyttä edistävän kulttuurisenilmapiirin rakentumiseen.

Ympäristöosaaminen 1 1Hankkeessa kannustetaan ihmisiä löytämäänekologisesti ja sosiaalisesti kestäviä ratkaisuja.

Päiväys ja hakijaorganisaation sähköinen allekirjoitus

27.10.2017 Sisko Hannele PiippoItä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kannatusyhdistys ry, hallituksen sihteeri

(Allekirjoitettu sähköisesti vahvalla Katso-tunnistautumisella)

27.10.2017 Tuomo MeriläinenItä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kannatusyhdistys ry, hallituksen puheenjohtaja

(Allekirjoitettu sähköisesti vahvalla Katso-tunnistautumisella)




22 (22)

Hakijan (päätoteuttajan) taustalomake

1 Tarve, tavoitteet ja toteuttajan rooli


Hankkeen kustannusarvio

Kustannusmalli

ý Flat rate 17 % palkkakustannuksista

Hakijan (päätoteuttajan) nimi

I-S:n Sosiaalialan Osaamiskeskuksen kan.yhd.ryY-tunnus

1545056-5Organisaatiotyyppi

Muu järjestö tai yhdistysOrganisaatiotyypin mukainen omarahoitusosuuden laji

Muu julkinen rahoitusJakeluosoite

Tulliportinkatu 34 A 2. krsPostinumero


KuopioHakijan (päätoteuttajan) yhteyshenkilö

Päivi MalinenYhteyshenkilön puhelinnumero

044-7543333Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

[email protected]

Mihin tarpeeseen tai ongelmaan hankkeella haetaan ratkaisua? Mitkä ovat hankkeen tavoitteet ja uutuus- tai lisäarvo?

Ks. hankkeen tarve, taustat ja tavoitteet hankehakemuksen kohdasta 5.

ISO on hankkeen päätoteuttaja. ISO vastaa kokonaisuuden johtamisesta, suunnittelusta, koordinoinnista, valmennusten, työpajojen, seminaarien ja muiden tilaisuuksienorganisoinnista, hankkeen tutkimuksellisista osioista, oman toiminta-alueensa laajuisesta sekä valtakunnallisesta yhteistyöstä. ISO vastaa hankkeen viestinnästä,arvioinnista ja raportoinnista. ISO tuo oman asiantuntemuksensa pilottiorganisaatioissa tehtävän käytännön kehittämistyön tueksi. Tutkijapanos hankkeeseen edistääkehittämistyön laadukasta toteutusta.

Mitkä ovat hankkeet konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi? Mitä tuloksia hankkeella saadaan aikaan?

Ks. hankkeen toteutus ja tulokset hankehakemuksen kohdasta 6.

ISO vastaa päätoteuttajana hankkeen työpakettien suunnittelusta, koordinoinnista ja käytännön toteutuksen tuesta. Työpakettien asiakastyössä tehtävä kehittämistyö onpilottiorganisaatioiden työntekijöiden vastuulla, mutta ISOn hanketyöntekijät osallistuvat konkreettisesti kehittämistyöhön kokoamalla verkostoja ja järjestämällävalmennukset, työpajat, kokoukset, seminaarit ym. tilaisuudet osatoteuttajien kumppanina hankkeen aikana.

Työnjako toteuttajien kesken on, että pilottiorganisaatioissa toteutetaan kehittämistyön kokeiluja, joiden asiantuntija- ja tutkimuksellinen arviointi ja tuki tulee ISOsta. IlmanISOn työpanosta työpakettien toteutus jää puutteelliseksi, eikä käytännön kehittämistyötä voi tehdä ilman pilottiorganisaatioissa tehtäviä kokeiluja. Hankkeen päätoteuttajanja osatoteuttajien roolit ovat siis toisistaan riippuvaisia, eikä mikään toteudu ilman toisia toteuttajia.




1 (6)

¨ Flat rate 15 % palkkakustannuksista


¨ Kertakorvaus (lump sum)

¨ Kaikki kirjanpidon kustannukset ilmoitetaan tosiasiallisesti aiheutuvien kustannusten mukaan

A Hankkeen kustannukset

ý Arvonlisävero jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Ilmoitettaviin kustannuksiin sisältyy alv.

¨ Arvonlisävero ei jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Kustannukset on ilmoitettu verottomina.

1 Palkkakustannukset

TehtäväKokoaikainen/osa-aikainen Henkilötyökk 2018 2019 Yhteensä

Projektipäällikkö Kokoaikainen 24 56 700 56 700 113 400Projektitutkija Kokoaikainen 20 37 800 56 700 94 5001Yhteensä 44 94 500 113 400 207 900

Kustannusten perustelut

Projektipäällikkö työskentelee kokoaikaisesti koko hankeajan 1.1.2018-31.12.2019. Työntekijän palkka 3600 €/kk + sivukulut 25 % + lomarahat laskettu 5 % mukaan.Projektipäällikkö vastaa hankekokonaisuuden johtamisesta, koordinoinnista, suunnittelusta, toteutuksesta ja viestinnästä. Hän vastaa valmennusten, työpajojen, kokousten,seminaarien ym. tilaisuuksien suunnittelusta ja järjestämisestä sekä ylimaakunnallisen yhteistyön organisoinnista. Projektipäällikkö toimii pilottiorganisaatioidenkehittäjätyöntekijöiden työn tukena ja osallistuu Kainuun sotessa, ESSOTEssa, SOSTERIssa ja Pieksämäellä tehtävään kehittämistyöhön.

Projektitutkija työskentelee kokoaikaisesti ajalla 1.5.2018-31.12.2019. Tutkijan palkka 3600 €/kk + sivukulut 25 % + lomarahat laskettu 5 % mukaan. Tutkijan tehtäviinkuuluu hanketyön tutkimuksellinen tuki, tutkimusaineistojen ja -asetelmien suunnittelu ja toteutus, arviointi, materiaalien tuottaminen ym. tehtävät. Projektitutkija välittäämyös muuta tutkimustietoa hankkeen tueksi ja käyttöön. Projektitutkijan työpanos on välttämätöntä, jotta hankkeen tavoitteet tietoon pohjautuvasta kehittämisestä voidaantoteuttaa.

2 Ostopalvelut

Kustannus 2018 2019 YhteensäViestintä, painatus, esitteet, mainokset ja muut materiaalit 1 500 1 500 3 000Asiantuntijapalvelut 5 000 5 000 10 0002 Yhteensä 6 500 6 500 13 000




2 (6)

B Erikseen raportoitavat osallistujien palkkakustannukset (joihin ei myönnetä ESR:n ja valtion rahoitusta)


Budjettiin on varattu asiantuntijapalveluresurssi, joka on tarkoitettu mm. mittarikokeilujen toteuttamisen tueksi (esim. AVAIN-mittari ja tätä varten koulutusten ym. osto) jaasiakasroolien ostojen mahdollistamiseksi (esim. asiakastutkija, yhteisöreportteri). Hankkeeseen osallistuville kuntien/kuntayhtymien asiakastyötä tekeville työntekijöilleostetaan asiantuntijapalveluina muutosta tukevaa valmennusta (esim. lean-valmennus), ja tähän valmennusprosessiin otetaan mukaan myös kehittäjäasiakkaita.

Viestinnällä edistetään hanketyön etenemistä tavoitteiden suuntaan ja tulosten levittämistä, ja hankkeessa tuotetaan erilaisia viestinnällisiä ja koulutuksellisia materiaaleja,sähköisiä ja painettuja.

3 Muut kustannukset

Kustannus 2018 2019 Yhteensä3 Yhteensä 0 0 0


4 Flat rate

Kerroin 2018 2019 Yhteensä17.00 % 16 065 19 278 35 3434 Yhteensä 16 065 19 278 35 343

1 - 4 Hankkeen kustannukset

1 - 4 Yhteensä2018 2019 Yhteensä

117 065 139 178 256 243

5 Tulot

Tulot 2018 2019 Yhteensä5 Yhteensä 0 0 0

Nettokustannukset yhteensä

Yhteensä2018 2019 Yhteensä

117 065 139 178 256 243




3 (6)

Hankkeen rahoitussuunnitelma

A Rahoitus hankkeen kustannuksiin

2 Kuntien rahoitus

6 Kuntien kustannukset



7 Muut julkiset kustannukset



6 - 7 Erikseen raportoitavat osallistujien palkkakustannukset


0 0 0

A + B Kustannukset yhteensä

A + B Yhteensä2018 2019 Yhteensä

117 065 139 178 256 243

1 Haettava ESR- ja valtion rahoitus

1 Yhteensä2018 2019 Yhteensä

87 799 104 384 192 183




4 (6)

3 Muu julkinen rahoitus

4 Yksityinen rahoitus

2.1 Kuntien rahoitus, tuensaajan omarahoitus

Rahoitus 2018 2019 YhteensäKuntien rahoitus: Tuensaajan omarahoitus 02.1 Yhteensä 0 0 0

2.2 Kuntien rahoitus, ulkopuolinen rahoitus

Rahoitus 2018 2019 Yhteensä2.2 Yhteensä 0 0 0

2.1 - 2.2 Kuntien rahoitus yhteensä

2.1 - 2.2 Yhteensä2018 2019 Yhteensä

0 0 0

3.1 Muu julkinen rahoitus, tuensaajan omarahoitus

Rahoitus 2018 2019 YhteensäMuu julkinen rahoitus: Tuensaajan omarahoitus 29 266 34 794 64 0603.1 Yhteensä 29 266 34 794 64 060

3.2 Muu julkinen rahoitus, ulkopuolinen rahoitus


3.1 - 3.2 Muu julkinen rahoitus yhteensä


29 266 34 794 64 060




5 (6)

B Erikseen raportoitavien osallistujien palkkakustannusten rahoitus

4.1 Yksityinen rahoitus, tuensaajan omarahoitus

Rahoitus 2018 2019 YhteensäYksityinen rahoitus: Tuensaajan omarahoitus 04.1 Yhteensä 0 0 0

4.2 Yksityinen rahoitus, ulkopuolinen rahoitus


4.1 - 4.2 Yksityinen rahoitus yhteensä


0 0 0

1 - 4 Rahoitus hankkeen kustannuksiin yhteensä


117 065 139 178 256 243

5 Kuntien rahoitus


5 - 6 Erikseen raportoitavat rahoituserät yhteensä


0 0 0

A + B Rahoitus yhteensä


117 065 139 178 256 243




6 (6)

Hakijan (osatoteuttajan) taustalomake


Hakijan (osatoteuttajan) nimi

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä (Kainuunsote)

Y-tunnus


Kuntayhtymä

Organisaatiotyypin mukainen omarahoitusosuuden laji

KuntarahoitusJakeluosoite

PL 400Postinumero


KainuuHakijan (osatoteuttajan) yhteyshenkilö

Marja-Liisa RuokolainenYhteyshenkilön puhelinnumero


[email protected]




1 (38)



Kainuun sote järjestää ja tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut, myös erikoissairaanhoito mukaan lukien, seitsemälle Kainuun kunnalle (Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo,Ristijärvi, Sotkamo, Suomussalmi). Pienissä kunnissa toteutetaan maaseutumaista sosiaalityötä, jossa asukkaiden kanssa työskentelee 1-2 sosiaalityön ammattilaista.

Sosiaalityötä leimaa kokonaisvaltaisuus ja sen saavutettavuus on varmistettava lähelle asiakkaan arkea. Maaseutumaisissa kunnissa eri toimijat työskentelevät luontevastiyhdessä riippumatta siitä työskentelevätkö he kunta- tai järjestösektorilla. Isoimmassa kunnassa Kajaanissa monitoimijuus vaatii enemmän yhteisiä sopimuksia jayhteistyöstä sopimista. Kuntien sosiaalityöntekijöiden työnkuvaa leimaa monialaisuus. Työntekijät tulevat pääsääntöisesti työskentelemään hanketyöntekijän työparina.

Tulevat organisaatiouudistukset sote-alueiden muodostamisessa ja toimeentulotuen siirtyminen KELAan haastavat sosiaalityön uudenlaisten toimintamallien kehittämiseen.

Erityisenä huolenaiheena on asiakkaiden tavoitettavuus, kun luonnollista asiointia toimeentulotuen hakemiseksi ei sosiaalitoimeen enää välttämättä ole. Muutokset luovatuudenlaisen mahdollisuuden lähteä rakentamaan asiakasosallisuutta korostavia monitoimijaisia palveluja, jossa asiakas ei ole enää palvelujen vastaanottaja, vaan niidenosatoteuttaja. Toisaalta tämän hetken ongelmana on se, ettei kaikkein heikoimmille, syrjäytyneille ja usein alkoholisoituneille yksinäisille miehille löydy enää palveluja. Heovat polttaneet siltansa esim. aggressiivisen käytöksen vuoksi tai eivät ole sitoutuneet hoitoon mielenterveys- ja päihdepalveluihin. Aikuissosiaalityön odotetaan kuitenkinauttavan ja tukevan heitä, mutta mitkä ovat aikuissosiaalityön keinot tässä tilanteessa?

Yhteiskunnan ulkopuolelle putoamassa olevat asiakkaat, joiden osallisuus on kaikkein uhatuimpana, löytyy jokaisen sosiaalityön osa-alueen asiakkaista. Sosiaalityönerityinen tavoite on tukea ihmisten hyvinvointia ja hänen osallisuuttaan yhteiskuntaan ja työelämään. Aikuissosiaalityössä korostuvat erityisesti psykososiaalinen tuki,työllistymiseen liittyvät palvelut sekä kuntoutuksellinen työote. Yhtenä erityisistä kehittämistarpeista esille on noussut sosiaalityön ryhmämuotoisen työn ja tuen luominensekä asiakkaiden osallisuutta tukevien työmuotojen löytyminen sekä asiakastiedon vieminen päätöksentekoprosessiin. Nämä työmuodot eivät kuitenkaan välttämättä oleriittäviä tai oikeita juuri em. vaikeimman väestöryhmän osalle.

Kainuussa on toteutettu STM:n Kaste ohjelman mukainen Virta II -hanke. Hankkeessa on kehitetty mm. ESY toimintakykymittari nuorille, jota on tarkoitus testata myöstässä hankkeessa.

Kainuun soten osahankkeessa toteutetaan koko hankkeen yhteisiä tavoitteita.

Mikä on hankkeen uutuus- tai lisäarvo? Mitä toimintatapojen muutosta halutaan saada aikaan?

Hankkeessa luodaan uusia asiakastyömuotoja ja asiakkaiden lähestymistapoja sosiaalityöhön. Kokeilut toteutetaan yhdessä asiakkaiden kanssa käyttäen erilaisia luoviayhdessä toimimisen ja ajattelun muotoja. Uusia työmuotoja voidaan hyödyntää sosiaalityön muutoksessa, kun toimeentulotuki siirtyi Kelaan. Sosiaalityö onresurssipaineiden alla mennyt viimevuosina asiantuntijakeskeiseksi toiminnaksi mutta nyt olisi mahdollisuus muuttaa työtapoja enemmän asiakaslähtöisiksi jaasiakasymmärrystä hyödyntäväksi.

Asiakkaiden näkemysten vieminen päätöksentekoon asti ei ole ollut käytäntönä aikaisemmin. Toisaalta sosiaalityö ei vastaa kaikkiin asiakkaiden tarpeisiin, vaan tukiasiakkaalle pitäisi tulla muista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Sosiaalityöllä pitää olla vahvuutta olla asiakkaan asianajaja ja vaatia palveluja yhä uudelleenkaikkein vaikeimmassa elämäntilanteessa oleville asiakkailleen. Sosiaalityössä tarvitaan myös tapauskohtaisen työryhmätyön työotetta / verkostotyön toimintatapaaasiakkaan tueksi.




2 (38)


ISO SOS -hankkeessa luodaan, kokeillaan ja kehitetään sellaisia lupaavia sosiaalityön toimintatapoja, joilla voidaan vaikuttavasti ja näyttöön perustuen vahvistaaheikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien työikäisten henkilöiden osallisuutta, sosiaalista asemaa ja toimintakykyä sekä torjua syrjäytymisriskiä.

Palvelujen toteutumista ja vaikuttavuutta ohjataan, seurataan ja vahvistetaan systemaattisesti. Hankkeessa sosiaalityön kehittämistehtävät toteutetaan kolmen työpaketinavulla:

1. Uudistuva asiakasprosessi sosiaalityössä2. Jalkautuva sosiaalityö ja verkostot3. Vaikuttavuutta arvioiva ja rakenteellinen sosiaalityö

Kaikkiin työpaketteihin sisältyy asiakkaiden ja sosiaalityöntekijöiden toimijuutta ja osaamista vahvistavaa valmennusta, johon voivat soveltuvin osin osallistua myös muutkeskeiset toimijat ja sidosryhmät.

Työpakettien tarkempi toteutus, sisällöt ja aikataulutus suunnitellaan yhteistyössä ISOn ja muiden osatoteuttajien kanssa hankkeen rahoituspäätöksen varmistuttua.Hanketyö kestää Kainuun sotessa 1.1.2018-30.11.2019.


TavoiteTyöpaketin tavoitteena on kehittää ja uudistaa aikuisten parissa tehtävän sosiaalityön asiakasprosesseja ja palveluja asiakkaan osallisuutta edistäviksi ja vaikuttaviksi siten,että asiakkaan oma prosessi ja palveluntarve ovat toiminnan ytimessä. Tavoitteena on myös tukea asiakkaan asemaa perustoimeentulotuen Kela-siirrossa ja varmistaaasiakkaan hyvinvoinnin jatkuvuus prosessien toimivuuden avulla.

ToteutusTyöpaketin toteutuksessa otetaan erityisesti huomioon asiakkaiden osallisuus prosessien ja palvelujen kehittämisessä ja niiden arvioinnissa. Kehittämistyöhön haetaanmukaan kokemusasiantuntijoita ja asiakkaille järjestetään osallisuutta tukevaa valmennusta. Kehittämistyön avuksi kootaan yhteen asiakkaiden kokemuksia siitä, mikäerilaisissa tilanteissa on auttanut tai auttaisi ja olisi vaikuttavaa. Asiakasprosessien kehittäminen linkittyy palvelutarpeen arviointiin ja omasosiaalityöntekijä -mallinluomiseen. Asiakas motivoituu toimintaan paremmin, kun se vastaa hänen tarpeitaan, ja toisaalta tietää keneen ottaa yhteyttä tarvittaessa. Asiakas tarvitsee myösomasosiaalityöntekijää puolustamaan oikeuttaan muihin (sote) palveluihin.

Aikuissosiaalityön asiakasryhmä ei ole homogeeninen, vaan sen sisällä on hyvinkin erilaisia elämäntilanteita ja ongelmissa olevia ihmisiä. Jotta aikuissosiaalityöllä olisiaikaa kaikkein vaikeimpien ja aikaa vaativien palveluun, tarvitaan tietoa ja tapoja auttaa ns. helpommin autettavissa olevia asiakkaita. Työpaketissa kehitetään yleistäpalveluohjausta sekä palveluista ja prosesseista tiedottamista. Tähän liittyy viestinnän kehittämistä ja erilaisia viestinnän kokeiluja, kuten liikkuvan kuvan hyödyntämistä.Sosiaalisen median mahdollisuuksia sosiaalityön prosessien ja palvelujen välineenä kokeillaan (”somesossu”).

Osana kokeiluissa ovat muut aikuisten parissa tehtävän sosiaalityön asiakasprosessit ja niiden kehittäminen. Piloteissa kokeillaan ja kehitetään malleja ja käytäntöjä, joissatarvitaan sosiaalityöntekijän asiantuntemusta asiakkaan prosessin tukena ja asiakkaan asianajajana esim. muiden palvelujen saamiseksi. Kokeilujen kautta saatavaa tietoa,kokemuksia ja tuloksia kootaan ja työstetään kehittäjätiimeissä, verkostoissa ja työpajatyöskentelyssä.

Kainuun soten alueella toteutetaan ensimmäisen työpaketin tavoitteita osana organisaatiossa tapahtuvaa Sote Lean Master -koulutusta, jossa aikuissosiaalipalvelujenvastuualuepäällikkö on mukana. (Tapahtuu hallinnollisesti erillään tästä hankkeesta, mutta hyödyttäen tämän hankkeen toteutusta osaamisen tasolla.) Toteutuksessa




3 (38)

asiakastarpeet ja niihin vastaaminen tässä ja nyt ovat lähtökohtana perussosiaalityön käytännön uudelleen organisoinnille. Kehittämistyön aihiona on toimintaympäristönmuutos ja toteutuksella vahvistetaan asiakasohjautuvuutta ja -virtaavuutta sekä asiakkaan otolliseen muutoshetkeen vastaamista.

TuotoksetTyöpaketin tuloksena aikuisten parissa tehtävän sosiaalityön asiakasprosessit on mallinnettu ja prosessi toimii asiakaslähtöisesti. Asiakas saa oikea-aikaiset ja vaikuttavatpalvelut tarpeensa mukaisesti. Asiakkaan rooli omassa prosessissaan, sen suunnittelussa ja arvioinnissa on vahvistunut.


TavoiteTyöpaketin tavoitteena on kehittää sosiaalityötä byrokraattis-hallinnollisesta työstä jalkautuvaan suuntaan ja luoda uudenlaisia tapoja tehdä sosiaalityötä. Työpaketissakokeillaan perinteisestä sosiaalityöstä poikkeavia tapoja tehdä asiakas- tai asiakasryhmäkohtaista sosiaalityötä jalkautumalla erilaisiin ympäristöihin, esim. KajaanissaHuilitupa, Klubitalo Tönäri, Tutun tupa, Kajaanin Työvoimayhdistyksen Ruokala Eines sekä päihdeongelmaisten Päivätoimintakeskus, Kuhmossa Lähiötupa, SotkamossaOlohuone.

Kokeillaan erilaisia tapoja kohdata asiakas ja kokeillaan erilaisia sosiaalityön keinoja (esim. tavoitteelliset ja asumista tukevat kotikäynnit, kumppanuustapaamiset).Hankkeessa testataan, löydetäänkö ja tavoitetaanko jalkautuvan sosiaalityön keinoin juuri heikoimmassa asemassa olevat, usein muiden hyljeksimät asiakkaat.Työntekijöille ja työyhteisöille järjestetään valmennusta jalkautuvan työotteen käyttöönoton tueksi.

Asiakkaiden toiveita ja palautetta jalkautumiseen liittyen kerätään kehittäjäasiakastoiminnan avulla. Asiakkaille suunnattava tuki ja toiminta onnistuu parhaiten, kun seräätälöidään asiakaskohtaisesti palvelutarpeen arvioinnin kautta. Siksi tässä vaiheessa ei pystytä tarkkaan määrittelemään niitä konkreettisia toimintamuotoja, joilla kunkinasiakkaan palvelutarpeeseen vastataan. Käytännössä se voi olla joko yksilötyötä, harrastusten tukemista, ryhmätoimintaa, terveydentilan selvittelyä, asumisen tukemista,taloudellisen tilanteen selvittämistä, tukihenkilön hankkimista jne. Sosiaalityössä on haastavaa löytää kaikkein heikoimmassa asemassa oleville ns. vain yhtä ”näyttöönperustuvaa hoitokeinoa”.

Yhtenä osana työpakettia on osallistuminen Kainuun sotessa Kuhmon kunnassa kokeiltavana olevaan osallistavaan yhdyskuntatyön malliin Piilolankankaan Karhunpolunlähiössä (Karhunpolku-pilotti).

Kerrostalolähiössä on 10 kerrostaloa, joissa asukkaita on yhteensä 237. Asukkaista vajaa 2/3 on miehiä ja suurin osa yksin asuvia. Alueella on aloitettu lähiötupatoiminnankehittäminen loppuvuodesta 2016 osana sosiaalityön opiskelijan kehittämistyötä. ISO SOS -hankkeessa lähiötuvan toimintaa ja mallia rakennetaan ja kehitetään eteenpäin.Asukkaat ovat vahvasti mukana ja osallisena toiminnassa. Kokeiluista nousevaa tietoa kootaan ja työstetään kehittäjätiimeissä ja työpajoissa. Tarve yhdyskuntatyölle onilmeinen, sillä Kuhmossa on viime kuukausien aikana tapahtunut useita nuorten miesten itsemurhia, mikä vaikuttaa koko kuntayhteisöön. Hankkeen aikana ei ehditäaloittamaan uutta yhdyskuntatyön kokeilua, mutta pystytään selvittämään toiminnan tarve muualla ja mahdollisesti määrittelemään vastuut toiminnan aloittamiseksi.

TuotoksetTyöpaketin tuloksena on syntynyt uusia sosiaalityön malleja ja systemaattisesti koordinoituja verkostoja, jotka edistävät ihmisten sosiaalista hyvinvointia ja toimintakykyä.

Jalkautuvan työn avulla on tavoitettu sellaisia asiakkaita, jotka muuten olisivat voineet jäädä palvelujen ulkopuolelle. Asiakkaat ovat saaneet palvelutarpeen arvioinninmyötä tukea ja apua elämäänsä ja ratkaisuja ongelmiinsa. He ovat saaneet työntekijöiltä aikaa ja kokemuksia kuulemiseksi tulemisesta. Yhdyskuntatyö on vahvistanutpaikallisia verkostoja ja asukkaiden hyvinvointia.




4 (38)



TavoiteTyöpaketin tavoitteena on vahvistaa asiakkaiden asemaa vaikuttavuustiedon tuottamisessa. Tavoitteena on kehittää ja ottaa käyttöön asiakkaita ja palvelujen käyttäjiäosallistavia vaikuttavuuden arvioinnin mittareita. Tarkoitus on testata erilaisia mittareita, joita voidaan käyttää sosiaalityön asiakasprosessin ja interventioidenvaikuttavuuden arvioinnissa. Tavoitteena on löytää vastauksia siihen, miten kokeiltavat mittarit toimivat eri tilanteissa ja millaista vaikuttavuustietoa niiden avulla voidaansaada. Asiakkaiden näkemykset ja kokemukset mittarien toimivuudesta ovat ensiarvoisen tärkeitä. Toisaalta on huomattu, että asiakkaat voimaantuvat osallistuessaanpalvelujen kehittämiseen ja näkemystensä esille tuomiseen, joten tällainenkin kehittämisasiakkuus lisää asiakkaan hyvinvointia.

Tavoitteena on, että kunnat saavat käyttöönsä aidosti asiakkaiden ja palvelujen käyttäjien tarpeita ja tilanteita vastaavia vaikuttavuuden arvioinnin mittareita sekäosaamisen, jolla mittaritietoa käytetään sosiaalityön kehittämisessä ja hyvinvointia koskevassa päätöksenteossa. Tavoitteena on, että vaikuttavuustiedon avullasosiaalityöstä tulee nykyistä asiakaslähtöisempää, vaikuttavampaa ja tietoon perustuvaa. Asiakkaita osallistavan vaikuttavuustiedon avulla sosiaalityö voi osoittaa olevansanykyistä paremmin asiakkaiden puolella ja aidosti heidän asioitaan ajavana toimijana. Mittaritiedon avulla sosiaalityö tuo vahvasti esille omat vahvuusalueensa myössoteuudistuksessa tarvittavissa moniammatillisissa yhteyksissä.

Tavoitteena on myös rakenteellisen sosiaalityön roolin ja merkityksen vahvistaminen vaikuttavuustiedon avulla.

ToteutusTyöpaketissa kokeillaan useita eri mittareita (AVAIN, Kykyviisari, ESY – elämäntilanteen selvittämisen ympyrä nuorille) ja niiden toimivuutta, aina jotakin mittaria kerrallaanosana palvelutarvearviointeja. Kainuun soten pilotissa panostetaan erityisesti ESY-menetelmän kokeiluihin ja jalkauttamiseen. Kokeiluissa kerätään systemaattisestiasiakkaiden kokemuksia ja näkemyksiä mittareiden käytöstä ja toimivuudesta. Työntekijöille järjestetään valmennusta (2-4 tuntia) mittareiden käytön tueksi.

Sosiaalityöntekijöille järjestetään valmennusta (1 pv) rakenteellisen sosiaalityön keinoista ja malleista, kuten mittaritiedon hyödyntämisestä ja sosiaalisesta raportoinnista.Tässä hyödynnetään Helsingin kaupungin sosiaaliviraston kehittämää sosiaalisen raportoinnin mallia. Oleellista sosiaalisessa raportoinnissa on, miten tieto asiakkaidentarpeista viedään ja saadaan päätöksentekijöiden tietoon ja päätösten ja palvelujen perustaksi. Kainuussa huomionarvoista on, että meillä palveluntuotanto, päätöksentekoja resurssit ovat jakautuneet kuntiin ja toisaalta Kainuun sotelle. Yhtenä rakenteellisen työn tavoitteena on kuvata kohderyhmänä / väestöryhmänä kainuulaisen, yksinäisenja alkoholisoituneen miehen palvelutarvetta ja elämäntilannetta sekä miettiä, millä keinoin niihin palvelutarpeisiin voidaan vastata.

Kainuun sote valmentaa uuden ryhmän yhteisöreporttereja (n. 5 henkilöä). Yhteisöreportterit ovat tavallisia kansalaisia (hankkeen kohderyhmästä), jotka omallakamerallaan tai kännykällään kuvaavat videoita, joissa he tuovat esille yhteisöissään tai kunnissaan kohtaamiinsa yhteiskunnallisiin häiriöihin ja ongelmiin, palvelujentarpeisiin tai kokemuksiin palveluista. Videot viedään päättäjien tietoon ja tavoitteena on, että niillä voidaan vaikuttaa päätöksentekoon. Yhteisöreporttereiden valmennustapahtuu soten omana työnä, mutta hanke tukee yhteisöreporttereja heidän toimintansa alussa sekä verkottaa reportterit ja aikuissosiaalityön.

TuotoksetKuvaus rakenteellisen sosiaalityön mallista Kainuussa. Kuvaus kainuulaisen yksinäisen alkoholistimiehen/miesten palvelutarpeista. Kooste ja suositukset erilaistenmittareiden toimivuudesta ja käytettävyydestä aikuisten parissa tehtävässä sosiaalityössä. Ohjauspaketit tukemaan erilaisten mittareiden käyttöönottoa.Kehittäjäasiakastoiminta on juurtunut aikuissosiaalityöhön vakituiseksi työtavaksi.




5 (38)

Kustannusmalli







¨ Arvonlisävero jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Ilmoitettaviin kustannuksiin sisältyy alv.

ý Arvonlisävero ei jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Kustannukset on ilmoitettu verottomina.



Hanketyöntekijä Kokoaikainen 23 53 480 49 024 102 5041Yhteensä 23 53 480 49 024 102 504


Hanketyöntekijä työskentelee päätoimisesti hankkeessa ajalla 1.1.2018-30.11.2019. Työntekijän palkka 3400 €/kk + sivukulut 23,66 %, lomarahat laskettu 6 % mukaan.Hanketyöntekijä suunnittelee ja toteuttaa hankkeen kehittämistoimintaa Kainuun soten alueella sekä tekee yhteistyötä muiden hanketoimijoiden kanssa.

2 Ostopalvelut

Kustannus 2018 2019 YhteensäViestintä, painatus, esitteet, mainokset ja muut materiaalit 1 500 1 500 3 000Tukipalvelut asiakkaille 3 000 3 000 6 0002 Yhteensä 4 500 4 500 9 000



Tukipalveluilla edistetään asiakkaiden elämäntilanteiden paranemista ja osallisuutta, tukipalvelu voi olla esimerkiksi tukihenkilöpalvelua tai muuta arjen selviytymistätukevaa palvelua tai toimintaa.




6 (38)


3 Muut kustannukset

Kustannus 2018 2019 YhteensäKohderyhmään liittyvät pienhankinnat 250 250 5003 Yhteensä 250 250 500


Pienhankinnat aiheutuvat mm. ryhmien materiaalihankinnoista.

4 Flat rate




67 322 62 109 129 431

5 Tulot




67 322 62 109 129 431







7 (38)



2 Kuntien rahoitus






0 0 0



67 322 62 109 129 431



50 492 46 582 97 074


Rahoitus 2018 2019 YhteensäKuntien rahoitus: Tuensaajan omarahoitus 16 830 15 527 32 3572.1 Yhteensä 16 830 15 527 32 357






8 (38)





16 830 15 527 32 357


Rahoitus 2018 2019 YhteensäMuu julkinen rahoitus: Tuensaajan omarahoitus 03.1 Yhteensä 0 0 0





0 0 0







0 0 0




9 (38)




67 322 62 109 129 431

5 Kuntien rahoitus




0 0 0



67 322 62 109 129 431




10 (38)




Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä(ESSOTE)

Y-tunnus


Kuntayhtymä

Organisaatiotyypin mukainen omarahoitusosuuden laji


Porrassalmenkatu 35-37Postinumero


MikkeliHakijan (osatoteuttajan) yhteyshenkilö

Antti MäkeläYhteyshenkilön puhelinnumero


[email protected]




11 (38)


Mihin tarpeeseen tai ongelmaan haetaan ratkaisua?

Hyvinvoinnin ja huono-osaisuuden jakautumisen valtakunnalliset ja maakunnalliset erot ovat suuria. Etelä- Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän (ESSOTE)kunnat kamppailevat muiden Itä-Suomen kuntien tavoin ikääntyvän väestörakenteen ja työttömyyden kanssa. Etelä-Savon työttömyysaste on 12,9%, kun koko maankeskiarvo on 9,9% (Tilastokeskus, Työvoimatutkimus II/2017). Työttömien osuus työvoimasta on myös koko maan keskiarvoa (14,2%) korkeampi, 15,6% (Tilastokeskus,Työssäkäyntitilasto 2015). Pitkäaikaistyöttömyyden ongelmat ja rakennetyöttömyys vaivaavat myös ESSOTEn aluetta. Väestörakenne on nopeasti ikääntyvä,alkoholikuolleisuus suurta ja psykiatrian erikoissairaanhoidon kustannukset ovat merkittävän suuret. Inhimillinen huono-osaisuus aiheuttaa suoraan tai välillisestimonenlaisia ongelmia yksilöiden ja perheiden elämään. Hankkeen tarkoituksena on edistää kaikkein heikoimmassa asemassa olevien asukkaiden hyvinvointia jaosallisuutta sekä vähentää ja ennaltaehkäistä huono-osaisuutta ja syrjäytymistä.

Yhteiskunnan ulkopuolelle putoamassa olevat asiakkaat, joiden osallisuus on kaikkein uhatuimpana, löytyy jokaisen sosiaalityön osa-alueen asiakkaista. ESSOTEnaikuissosiaalityön arjessa kohdataan päivittäin asiakkaita, joiden elämänhallinnan vaikeudet ovat johtaneet esim. asunnottomuuteen, toimeentulotuen varassa elämiseen,kiinnittymättömyyteen työelämään tai koulutukseen ja syrjäytymiseen yhteiskunnasta ja sosiaalisista suhteista. Sosiaalityön erityinen tavoite on tukea ihmisten hyvinvointiaja heidän osallisuuttaan yhteiskuntaan ja työelämään. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan nyt sosiaalityön työorientaation uudelleen suuntaamista ja uusientyöskentelymenetelmien rohkeaa kehittämistä ja käyttöön ottamista, jotta aikuissosiaalityö näyttäytyisi sitä tarvitseville asiakkailleen houkuttavana ja vaikuttavana palveluna.

Perustoimeentulotuen käsittely kuntien sosiaalitoimessa on aikaisemmin painottanut erityisesti aikuissosiaalityötä hallinnollis-byrokraattiseen, toimistossa tehtävän työnsuuntaan. Kuitenkin eri kentillä tuotetut kokemukset asiakaslähtöisistä ja asiakkaan omissa toimintaympäristöissä toteutuvista, asiakkaan omaa muutosprosessia tukevistatyöskentelymenetelmistä ovat rohkaisevia ja haastavat myös aikuissosiaalityötä yhä enemmän jalkautuvien ja asiakasta osallistavien työmenetelmien pariin.

Etelä- Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän toiminta on aloitettu vuoden 2017 alusta, jolloin seitsemän kunnan (Hirvensalmi, Juva, Kangasniemi, Mikkeli,Mäntyharju, Pertunmaa ja Puumala) perusterveydenhuollon, sosiaalipalvelujen ja erikoissairaanhoidon (Erikoissairaanhoidon kautta jäseniä ovat myös Joroinen jaPieksämäki) palvelut yhdistettiin saman organisaation alle. Tavoitteena on luoda kuntayhtymän palveluista toiminnallinen kokonaisuus, jossa eri toimialueiden palvelutintegroituvat asiakkaan näkökulmasta jouhevaksi palvelukokonaisuudeksi. Johtuen valtiojohdon suunnitelmista koskien uutta maakunnallista sote-ratkaisua, ESSOTEnintresseissä on luonnollisesti osallistua myös uusien yhteisten toimintamallien kehittämiseen koko maakunnan tulevaisuutta silmällä pitäen. Nämä muutokset ja kehityskulkuluovat tarpeen pohtia sosiaalityön paikkaa muiden sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuudessa sekä kehittää uusia toimintatapoja asiakkaiden saumattomienpalvelupolkujen luomiseksi.

Sosiaalityön näkökulmasta haasteena on löytää muuttuvassa toimintaympäristössä oikeat verkostokumppanit ja tehokkaat yhteistyön muodot asiakkaan palvelujenvaikuttavuuden varmistamiseksi. Muutoksen tueksi tarvitaan lisäksi ajantasaista tietoa sosiaalityön asiakkaiden tilanteista ja palvelutarpeista sekä palvelujenvaikuttavuudesta. Tämän tiedon avulla on mahdollista vaikuttaa siihen, miten palvelujärjestelmiä tulevaisuudessa kehitetään asiakkaiden todellisia tarpeita vastaaviksi.

Vuoden 2017 alussa tapahtui toimeentulotuen käsittelyssä muutos, kun perustoimeentulotuen käsittely siirtyi kunnilta KELAn hoidettavaksi. Muutos on ollut merkittäväaikuissosiaalityön arjessa. Toisaalta muutos on vapauttanut perustoimeentulotuen käsittelyyn tarvittua resurssia muihin tehtäviin, mutta toisaalta ongelmaksi on koettu se,ettei perustoimeentulotuki ole enää käytettävissä yhtenä sosiaalityön työvälineenä. Erityisesti perustoimeentulotuen käsittelyn siirtyminen Kelalle on vaikeuttanut niidenasiakkaiden tavoittamista, joiden osalta toimeentulotukihakemuksen käsittely sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan vastaanotolla mahdollisti luonnollisen kontaktipinnanmyös muiden asioiden käsittelylle. Osa toimeentuloturvan varassa elävistä nuorista on erittäin vaikeasti tavoitettavissa, eikä heitä aina saada aktivoitua edes velvoittavintoimin ja toimeentuloturvan sanktioin. Muutokset toimeentulotuen käsittelyssä ovat näin myös omalta osaltaan luoneet sekä tilaa tarvetta sosiaalityönuudelleenorientaatiolle.





12 (38)


Hankkeella tavoitellaan lisää vaikuttavuutta aikuissosiaalityön palveluihin. Vaikuttavuus muodostuu siitä, että asiakkaan palvelutarpeet pystytään arvioimaan oikein ja oikea-aikaisesti ja että muutoksen tueksi tarvittavia palveluja on saatavilla ja ne ovat sisällöltään ja vaikutuksiltaan tarvetta vastaavia. Vaikuttavuus koostuu paitsi konkreettisestitodennettavista muutoksista, myös ennen kaikkea asiakkaan itse kokemasta muutoksesta omassa elämäntilanteessaan.

Vaikuttavuuden todentamiseksi on luonnollisesti otettava käyttöön menetelmiä vaikuttavuuden mittaamiseksi. Vaikuttavuuden systemaattinen mittaaminen ei ole ollutkäytäntönä ESSOTEn aikuissosiaalityössä. Vaikuttavuuden mittari kertoo sen, miten hyvin ja tehokkaasti haluttu lopputulos saavutettiin vai saavutettiinko ollenkaan.

Hankkeen tavoitteena on tuottaa vaikuttavuustietoa hankkeen puitteissa kokeilluista työmenetelmistä ja palveluista. Hankkeessa etsitään väyliä tämän tiedonhyödyntämiseksi ja saattamiseksi päätöksentekijöiden käyttöön.

Hankkeessa vaikuttavuutta tavoitellaan uudistamalla aikuissosiaalityön työorientaatiota ja -menetelmiä pois hallinnollis-byrokraattisuudesta kohti asiakkaita osallistavaa jaasiakkaan omaa toimijuutta korostavaa työtapaa, jossa asiakas ei ole enää palvelujen vastaanottaja, vaan niiden osatoteuttaja. Jalkautumalla pois sosiaalitoimistoistaasiakkaan omiin toimintaympäristöihin vahvistetaan asiakkaan roolia hänen omassa muutosprosessissaan ja samalla pyritään luomaan mahdollisuuksia uusien asiakkaidenkohtaamiselle.

Hankkeessa kehitetään paikallisiin toimintaympäristöihin soveltuvia tapoja ottaa asiakkaat mukaan työtapojen ja -menetelmien kehittämiseen sekä tuottamaan tietoasosiaalityön palvelujen vaikuttavuudesta. Asiakkaiden osallistaminen kehittäjäasiakastoimintaan toimii itsessään yhtenä osallistamiseen tähtäävän sosiaalityön työmuotona.




13 (38)


Mitkä ovat hankkeen konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi? Mitä tuloksia hankkeella saadaan aikaan?

Hankkeessa kehitetään ja kokeillaan sellaisia lupaavia sosiaalityön toimintatapoja, joilla voidaan vaikuttavasti ja näyttöön perustuen vahvistaa heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien työikäisten henkilöiden osallisuutta, sosiaalista asemaa ja toimintakykyä sekä torjua syrjäytymisriksiä. ESSOTEssa hankkeen toimenpiteet kohdistuvatpääasiallisesti niihin asiakkaisiin, joiden heikon työmarkkina-aseman tai muiden syrjäytymistä aiheuttavien ongelmien taustalla on vakavia elämänhallinnan haasteita.ESSOTEssa kokeillaan uusia työtapoja ja menetelmiä systemaattisesti ja dokumentoiden 40 asiakkaan suuruisen kohderyhmän kanssa. Hankkeen välilliset vaikutuksetkohdistuvat vielä tätäkin suurempaan asiakasryhmään, kun esimerkiksi uudistuneen asiakasprosessin työtapoja sovelletaan koko asiakaskuntaan, ja kun jalkautuvansosiaalityön kautta palvelut ovat helpommin saatavilla.

Hanketyöskentelyyn osallistuvat ESSOTEssa kaikki aikuissosiaalityön työntekijät, yhteensä noin 20 sosiaalityöntekijää ja sosiaaliohjaajaa perhe- ja sosiaalipalveluissa sekämielenterveys- ja päihdepalveluissa. Uudenlaisen, asiakasta osallistavan työorientaation omaksuminen ja asiakasprosessien ja työmenetelmien uudistaminen asiakkaannäkökulmasta saumattomaksi kokonaisuudeksi on kaikkien toimijoiden yhteinen ponnistus. Sosiaalityöntekijöillä ja sosiaaliohjaajilla on hankkeessa keskeinen rooliasiakastyön uudistajina ja uusien työmenetelmien kehittäjinä. Heidän lisäkseen hankkeen työskentelyyn osallistuvat myös työllistymistä edistävässä yhteispalvelussakunnan sosiaalitoimea edustavat työntekijät sekä toimeentulotuen etuuskäsittelijät.

Hankkeessa sosiaalityön kehittämistehtävät toteutetaan kolmen työpaketin avulla. Työpaketteihin on suunniteltu asiakkaiden ja työntekijöiden toimijuutta ja osaamistavahvistavaa valmennusta. Työpakettien tarkempi toteutus, sisällöt ja aikataulutus suunnitellaan yhteistyössä ISO:n ja muiden osatoteuttajien kanssa hankkeenrahoituspäätöksen varmistuttua.


TavoiteTyöpaketin tavoitteena on kehittää ja uudistaa aikuisten parissa tehtävän sosiaalityön asiakasprosesseja ja palveluja asiakkaan osallisuutta edistäviksi ja vaikuttaviksi siten,että asiakkaan oma prosessi ja palveluntarve ovat toiminnan ytimessä. Asiakasprosesseja tarkastellaan heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien sosiaalityönasiakkaiden näkökulmasta.

Asiakasprosessin uudistumisen tueksi mallinnetaan menetelmiä kehittäjäasiakkaiden osallistamiseksi ja asiakasnäkökulman vahvistamiseksi aikuissosiaalityössä.

ToteutusTyöpaketin ytimessä ovat aikuisten parissa tehtävän sosiaalityön asiakasprosessit ja niiden kehittäminen. Sosiaalityön perusprosessia alkaen palvelutarpeen arvioinnista jaasiakassuunnitelmasta päätyen vaikuttavuuden arviointiin tarkastellaan asiakasnäkökulmasta ja kehitetään toimintatapoja asiakasta osallistaviksi, motivoiviksi jasitouttaviksi. Asiakasta osallistava vaikuttavuuden arviointi liitetään systemaattiseksi osaksi asiakasprosessia. Perusprosessin lisäksi tarkastellaan aikuissosiaalityönrakentumista sosiaalityön, sosiaaliohjauksen ja etuuskäsittelyn elementeistä sekä eri toimijoiden keskinäistä työnjakoa (esim. sosiaalityöntekijä-sosiaaliohjaaja -työparityöskentely) painottuen asiakkaan näkökulmaan. Myös muita asiakkaiden työ- ja toimintakykyä (esim. TYP, kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus) edistäviäpalveluja tarkastellaan osana aikuissosiaalityön asiakasprosesseja.

Asiakasprosessien muutoksen yhteydessä syntyneitä palveluideoita (mm. sosiaalisen median hyödyntäminen, työparityöskentelyn mallit) kokeillaan hankkeen pilotissa.Kokeilujen kautta saatavaa tietoa, kokemuksia ja tuloksia kootaan ja työstetään kehittäjätiimeissä, verkostoissa ja työpajatyöskentelyssä. Työntekijöille ja asiakkaillejärjestetään muutosta tukevaa valmennusta (esim. lean-periaatteeseen pohjautuva valmennus), joka tukee asiakasprosessien kehittämistyötä ja viestinnän osaamisenvahvistumista.




14 (38)

Työpaketin toteutuksessa otetaan erityisesti huomioon asiakkaiden osallisuus prosessien ja palvelujen kehittämisessä ja niiden arvioinnissa. Kehittämistyöhön haetaanmukaan nk. kehittäjäasiakkaita, joiden kanssa kokeillaan erilaisia osallistamisen menetelmiä (esim. kehittäjäasiakasryhmät tai kehittäjäasiakastoiminta yksilökohtaisessaasiakastyössä). Kehittämistyön avuksi kootaan yhteen asiakkaiden kokemuksia siitä, mikä erilaisissa tilanteissa on auttanut tai auttaisi ja olisi vaikuttavaa.Kehittäjäasiakkaat osallistuvat aikuissosiaalityön asiakasprosessin, esim. palvelutarpeen arvioinnin sisältöjen ja eri tarpeista lähtevien asiointipolkujen kehittämiseen.

Työpaketissa kehitetään heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden yleistä palveluohjausta sekä palveluista ja prosesseista tiedottamista. Tähän liittyyviestinnän kehittämistä ja erilaisia viestinnän kokeiluja, kuten liikkuvan kuvan hyödyntämistä. Sosiaalisen median mahdollisuuksia sosiaalityön prosessien ja palvelujenvälineenä kokeillaan (”somesossu”).

TuotoksetTyöpaketin tuloksena aikuisten parissa tehtävän sosiaalityön asiakasprosessit on mallinnettu ja prosessi toimii asiakaslähtöisesti. Asiakas saa oikea-aikaiset ja vaikuttavatpalvelut tarpeensa mukaisesti. Kehittäjäasiakastoiminta on otettu osaksi aikuissosiaalityön käytäntöjä. Erilaisia asiakasta osallistavia työmenetelmiä on ideoitu ja kokeiltukäytännössä.


TavoiteTyöpaketin tavoitteena on kehittää sosiaalityötä byrokraattis-hallinnollisesta työstä asiakkaiden arkeen ja omiin toimintaympäristöihin jalkautuvaan suuntaan ja luodauudenlaisia tapoja tehdä aikuissosiaalityötä. Luodaan uusia verkostoyhteistyön malleja niillä alueilla ja asiakasryhmissä, joita on vaikea tavoittaa.

ToteutusTyöpaketissa kokeillaan perinteisestä sosiaalityöstä poikkeavia tapoja tehdä asiakas- tai asiakasryhmäkohtaista sosiaalityötä jalkautumalla erilaisiin ympäristöihin.Jalkautumista kokeillaan alueille, joilta asiakkaiden on vaikea saavuttaa nykyisiä palveluja sekä paikkoihin, joissa ihmiset liikkuvat, esim. kauppakeskuksiin, kirjastoon,järjestöjen ja muiden yhteistyökumppanien tiloihin, messuille ja tapahtumiin. Kokeillaan erilaisia tapoja kohdata asiakas ja erilaisia työmenetelmiä (esim.kumppanuustapaamiset, kotikäynnit). Hankkeessa toteutetaan jalkautuvin menetelmin etsivää sosiaalityötä ja pyritään tavoittamaan kaikkein heikoimmassa asemassaolevia asiakkaita, joilla ei ole kyvykkyyttä hoitaa asioitaan ja hakeutua oma-aloitteisesti palvelujen piiriin. Työntekijöille ja työyhteisöille järjestetään valmennusta jalkautuvantyöotteen käyttöönoton tueksi. Asiakkaiden toiveita ja palautetta jalkautumiseen liittyen kerätään kehittäjäasiakastoiminnan avulla.

Tiivistetään verkostoyhteistyötä muiden yhteistyötahojen kanssa hankalasti saavutettavilla alueilla ja vaikeasti tavoitettavien asiakasryhmien osalta.Luodaan jalkautuvan sosiaalityön toimintamalli asumisen vaikeuksissa olevien asiakkaiden tukemiseksi.

Hankkeessa kokeillaan jalkautuvia työmenetelmiä tukevien ostopalveluja työntekijöiden ja asiakkaiden työstämien ideoiden pohjalta. Ostopalvelu voi olla esimerkiksivertaistuellista tai ammatillista tukihenkilötoimintaa tai asumisen tukea. Kokeiltavien ostopalvelujen vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta arvioidaan hankkeessa.

TuotoksetTyöpaketin tuloksena on otettu käyttöön uusia sosiaalityön malleja ja verkostoja, jotka edistävät heikoimmassa asemassa olevien asiakkaiden sosiaalista hyvinvointia jatoimintakykyä. Jalkautuvan työn avulla on tavoitettu asiakkaita, jotka muuten olisivat jääneet palvelujen ulkopuolelle.

Työpaketti 3. Vaikuttavuutta arvioiva ja rakenteellinen sosiaalityö

Tavoite




15 (38)


Kustannusmalli









Työpaketin tavoitteena on vahvistaa asiakkaiden asemaa vaikuttavuustiedon tuottamisessa sekä ottaa käyttöön asiakkaita osallistavia vaikuttavuuden arvioinnin mittareita.Tarkoitus on testata erilaisia jo olemassa olevia mittareita, joita käytetään sosiaalityön asiakasprosessien vaikuttavuuden arvioinnissa. Tavoitteena on löytää vastauksiasiihen, miten kokeiltavat mittarit toimivat eri tilanteissa ja millaista vaikuttavuustietoa niiden avulla saadaan.

Tavoitteena on, että aikuissosiaalityöstä saadaan mitattua tietoa, jota voidaan käyttää sosiaalityön kehittämisessä ja hyvinvointia koskevassa päätöksenteossa. Tavoitteenaon, että vaikuttavuustiedon avulla aikuissosiaalityöstä tulee nykyistä asiakaslähtöisempää, vaikuttavampaa ja tietoon perustuvaa.

ToteutusTyöpaketissa kokeillaan erilaisia mittareita (mm. AVAIN, Kykyviisari) ja niiden toimivuutta eri asiakasryhmille. Kokeiluissa kerätään systemaattisesti asiakkaidenkokemuksia ja näkemyksiä mittareiden käytöstä ja toimivuudesta. Kohderyhmälle järjestetään valmennusta mittareiden käytön tueksi. Samalla kartoitetaan mittareidendigitalisointiin liittyviä toiveita ja tarpeita.

Mallinnetaan prosessia mitatun tiedon analysoimiseksi, käsittelemiseksi ja päätöksentekoon viemiseksi.

TuotoksetKooste ja suositukset erilaisten mittareiden toimivuudesta ja käytettävyydestä aikuisten parissa tehtävässä sosiaalityössä. Mittareiden käytön vakiinnuttaminen ESSOTEnaikuissosiaalityöhön sekä asiakaskohtaisen palvelun vaikuttavuuden arvioimiseksi että päätöksentekoa hyödyntävän tiedon tuottamiseksi. Malli mittaritiedonhyödyntämiseksi aikuissosiaalityön vaikuttavuuden arvioinnissa ja päätöksenteossa.







16 (38)


Hanketyöntekijä työskentelee päätoimisesti hankkeessa koko hankeajan (1.1.2018-31.12.2019). Työntekijän palkka 3400€/kk + sivukulut 25 %, lomarahat laskettu 5 %mukaan. Hanketyöntekijä suunnittelee ja toteuttaa hankkeen kehittämistoimintaa ESSOTEn alueella sekä tekee yhteistyötä muiden hanketoimijoiden kanssa.

2 Ostopalvelut

Kustannus 2018 2019 YhteensäTukipalvelut asiakkaille 20 000 20 000 40 000Valmennuspalvelut 10 000 10 000 20 000Viestintä, painatus, esitteet, mainokset ja muut materiaalit 1 500 1 500 3 0002 Yhteensä 31 500 31 500 63 000


Asiakkaille ostetaan jalkautuvia työmenetelmiä tukevia palveluja kokeiluluontoisesti 5-10 asiakkaalle vuodessa. Ostopalvelu voi olla esimerkiksi vertaistuellista taiammatillista tukihenkilötoimintaa. Palvelu edistää asiakkaiden elämänhallinnan paranemista ja osallisuutta.

Valmennuspalveluina hankkeeseen osallistuville kuntayhtymän asiakastyötä tekeville työntekijöille ostetaan mittareiden käyttöön liittyvää valmennusta sekä muutostatukevaa valmennusta (esim. lean-valmennus), ja tähän valmennusprosessiin otetaan mukaan myös kehittäjäasiakkaita.


3 Muut kustannukset




4 Flat rate





17 (38)




94 404 94 404 188 808

5 Tulot




94 404 94 404 188 808









0 0 0




18 (38)



2 Kuntien rahoitus




94 404 94 404 188 808



70 803 70 803 141 606







23 601 23 601 47 202






19 (38)







0 0 0







0 0 0



94 404 94 404 188 808

5 Kuntien rahoitus





20 (38)



0 0 0



94 404 94 404 188 808




21 (38)





Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (SOSTERI)Y-tunnus


KuntayhtymäOrganisaatiotyypin mukainen omarahoitusosuuden laji


PL 111Postinumero


SavonlinnaHakijan (osatoteuttajan) yhteyshenkilö

Sirkka PennanenYhteyshenkilön puhelinnumero


[email protected]


Etelä-Savossa Sosterin toiminta-alueella asuu Etelä-Savon suurin vaikeasti työllistyvien ja pitkäaikaistyöttömien joukko. Työllistymisen vaikeuden kanssa painivienasiakkaiden ja palvelujen tuottajilta saatujen viestien kautta on ymmärrettävissä se, että alueella asuvien ns. huono-osaisten työvoiman ulkopuolelle jääneiden jasyrjäytymisvaarassa olevien määrä on myös suuri, ja he eivät päädy useissa tapauksissa lainkaan työllisyyttä edistävien palvelujen piiriin.

Tämän asiakasryhmän pulmina ovat elämänhallinnan ongelmat, arjen sujumisen ongelmat, päihdeongelmat, eritasoiset mielenterveyden ongelmat, yksinäisyys,taloudelliset ongelmat ja huono-osaisuuden sukupolvien välinen jatkuvuus. Toisaalta tietoa niistä palveluista ja tukimuodoista, mistä asiakkaille olisi hyötyä, ei olesystemaattisesti työssä kehitetty tai perinteisestikään asiakaspalautteiden kautta kyselty. Aiemmin tämä asiakasryhmä tavoitettiin ainakin osittain aikuissosiaalityössätoimeentulotuen kautta, mutta tuolloin aikuissosiaalityön työaika painottui enemmän henkilöstöresurssisyistä toimeentulotuen laskennalliseen tehtävään ja vähemmänasiakkaiden kanssa tehtävään syrjäytymistä ennaltaehkäisevään ja yhteiskunnallista (yhteisöllistä) osallistumista kannustavaan työhön asiakkaiden kanssa heidän omissatoimintaympäristöissään. Perustoimeentulotuen siirryttyä Kelan vastuulle 1.1.2017 lukien, aikuissosiaalityön keinot tavoittaa tämä asiakasryhmä on entisestään kaventunut.

ISO SOS -hankkeen tarkoituksena on edistää kaikkien heikoimmassa asemassa ja syrjäytymisvaarassa olevien hyvinvointia ja osallisuutta sekä vähentää jaennaltaehkäistä huono-osaisuutta. Sosiaalityön kehittäminen asiakaslähtöisemmäksi on yksi keino tämän tavoitteen saavuttamisessa.SOSTERIn osahankkeessa toteutetaan koko hankkeen yhteisiä tavoitteita.

Hankkeen kautta pyritään kehittämään aikuissosiaalityön työmuotoja ja lähestymistapaa sekä uudistamaan asiakastyötä sellaiseksi, jolla syrjäytymisvaarassa oleviatyöelämän ulkopuolelle jääneitä asiakkaita tavoitetaan. Sosiaalityön näkökulmasta tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi perinteisten asiakkaiden luokse tehtävien vainyksilön yksittäisistä ongelmista lähtevien kotikäyntien rinnalle otetaan käyttöön uudenlaisia työmenetelmiä jalkautumiseen ja asiakkaiden omissa elinympäristöissätapahtuvaan myös asiakkaiden ”kollektiiviseen” kohtaamiseen. Tarkoituksena on hankkeen aikana kokeilla erilaisia työmuotoja ja -menetelmiä, painottaa työskentelyäpalveluista tiedottamiseen ja neuvontaan sekä muuhun ennalta ehkäisevään työhön. Yksi tärkeä tavoite on saada asiakkaita osallistumaan sekä ottamaan kantaapalveluiden sisältöön ja saatavuuteen esim. kokemusasiantuntijoista koostuvan asiakasraadin perustamisen kautta. SOSTERIn osahankkeen toteuttamisessa on mukana3.sektorin toimijoita ja hankkeen aikana halutaan vahvistaa kolmannen sektorin roolia sosiaalityön kumppanina.




22 (38)


ISO SOS -hankkeessa luodaan, kokeillaan ja kehitetään - yhteistyössä asiakkaiden kanssa - sosiaalityön muotoja, joilla voitaisiin vahvistaa syrjäytymisvaarassa tai muutenheikommassa asemassa olevien omaan toimintaympäristöön tai -verkostoon liittyvää osallisuutta, heidän omaa sosiaalista asemaa (vrt. huono-osaisuuden sukupolvinenperiytyvyys) ja heidän toimintakykyä, ja näin ehkäistä ja vähentää syrjäytymisriskiä. Palvelujen toteutumista ja vaikuttavuutta ohjataan, seurataan ja vahvistetaansystemaattisesti.

Asiakaslähtöisempi sosiaalityön kehittäminen toteutetaan kolmen työpaketin avulla:

1. Uudistuva asiakasprosessi sosiaalityössä

TavoiteAsiakkaalle löydetään häntä itseään voimaannuttava, tavoitteellinen ja elämänmuutoksen etenemisen suhteen realistinen polku paremmin jäsenneltyyn ja asiakkaalleitselleen mielekkäämpään elämään. Tähän kuuluu paremmalle tolalle saatu talous, riittävän hyvät asumisolosuhteet, fyysisen terveyden tarkastamiseen kannustaminen,voimaantumista edesauttava (mahdollisesti uusi) sosiaalinen verkosto, uudenlaiset harrastukset tai uusi tapa viettää vapaa-aikaa, jolloin myös asukkaan kokonaisvaltainenhyvinvointi paranee ja vastuu omasta elämästä lisääntyy. Aikuissosiaalityön uudistuvien työmuodoin ja yhteistyössä 3. sektorin järjestö- ym. toimijoiden kanssa tätäasiakkaan hyvinvointia lisäävää prosessia tuetaan ja vahvistetaan. Huollollisen sosiaalityön näkökulman mukaan asiakkaan polku ei välttämättä johda useinkaantyöllistymiseen, mutta hankkeessa saavutettu tavoite on jo se, että asiakkaan muu hyvinvointi ja sekä fyysinen terveys kohentuu verrattuna lähtötilanteeseen. Tällöin myösjatkopolkujen rakentaminen lähemmäs työllistymisen polkuja onnistuu paremmin.

ToteutusAikuissosiaalityön palveluiden neuvontaa, palveluohjausta ja tiedottamista lisätään ja asiakasprosessin suunnitteluun otetaan mukaan asiakkaiden omia kokemuksia janäkemyksiä. Sosiaalisen median käyttöä sekä 3. sektorin toimijoiden kautta tehtävää tiedotusta ja kontaktointia hyödynnetään. 3. sektori voi tarjota tukea sosiaalitoimenasiakkaiden aseman vahvistamiselle esimerkiksi toimimalla ammattityön (yksittäinen sosiaalityöntekijä/työpari/tiimi) apuna ja tarjoamalla mielekkäitä toimintoja asiakkaille.

TuotosAsiakasprosessien mallinnuksissa kuuluu asiakkaan ääni. Asiakasprosessit ovat rakennetut niin, että ehkäisevän työn osuus asiakkaan asioissa painottuu ja asiakas saaapua oikea-aikaisesti. Kolmannen sektorin rooli yhteistyökumppanina on rakentunut asiakkaiden tarpeista lähteväksi kumppanuudeksi.

2. Jalkautuva sosiaalityö ja verkostot

TavoiteHankkeen aikana sosiaalityön työmenetelmiä ja -tapoja kehitetään asiakaslähtöisemmiksi, jolloin myös niiden asiakkaiden tavoittaminen on mahdollista, jotka eivät itsehakeudu perinteisiin sosiaalityön palveluihin eli sosiaalitoimistoihin. Sosiaalityön tarkoituksena on jalkautua Sosterin alueella 3. sektorin toimijoiden kanssa yhteistyössävalittuihin kohtaamispaikkoihin ja aloittaa niissä viikoittaisia neuvontaa ja ohjausta tarjoavia vastaanottoja. Kohtaamispaikkoina toimivat ennen kaikkea erilaisten yhdistystenja muiden yhteisöjen ylläpitämät kohtaamispaikat (esimerkiksi Pysäkki ry, Savolaiset Selviytyjät, Kotilo ry:n Klubitalo ja Erkkeri, Linnalan Nuoret ry:n Hakankohtaamispaikka, Punkaharjun Ystäväntupa, Linnalan veteraanikeskus ja kansainvälinen kohtaamispaikka tai seurakuntien toimintaympäristöt). 3.sektorin lisäksi myösmuiden käynnissä olevien hankkeiden ja julkisten muiden kuin sote-toimijoiden kanssa mietitään vaihtoehtoisia asiakkaiden kohtaamispaikkoja. Tavoitteena on etsiä eritoimijoiden kanssa asiakkaita parhaiten palvelevia paikkoja.

Syrjäytymisvaarassa tai jo syrjäytyneiden asiakkaiden tavoittamisen kautta, asiakkaiden omien näkemysten kerääminen palveluiden kehittämiseksi asiakaslähtöisimmäksion hankkeen kannalta myös oleellinen tavoite.




23 (38)


Kustannusmalli









TuotosSyrjäytymisvaarassa olevat asiakkaat ovat saaneet jalkautuvan sosiaalityön kautta oikeanaikaista ja ennalta ehkäisevää sekä tarpeenmukaista neuvontaa, tukea ja tietojasosiaalisen sekä fyysis-psyykkisen hyvinvointinsa lisäämiseksi omissa elinpiireissään. Asiakkaiden tavoittamisen kautta palvelujen kehittäminen niitä käyttävienavustuksella mahdollistuu.

3. Vaikuttavuutta arvioiva ja rakenteellinen sosiaalityö

TavoiteHankkeen tavoitteena on jalkautuvan sosiaalityön ja asiakasprosessien uudistamisen kautta hankkia myös tutkimustietoa sosiaalityön asiakaslähtöisen työorientaationvaikuttavuudesta. Hankkeen aikana tätä arvioidaan asiakkaiden ja työntekijöiden yhteistyönä. Myös 3. sektorin ja muiden toimijoiden näkemykset tuodaan näkyväksi.Tavoitteena on myös lisätä sosiaalitoimen asiakkaiden osallisuutta yhdistyksissä, joiden kohderyhmään asiakkaat kuuluvat (esimerkiksi Savolaiset Selviytyjät ry, Kotilo ry,Itä-Savon Puotti ry, MLL:n Savonlinnan alueen osastot, A-kilta ry, Savonlinnan Seudun Romanilähetys ry, Savonlinnan Seudun Nuorisotoiminnan tuki ry tai Linnalan Nuoretry). Rakenteellisen sosiaalityön näkökulmasta arviointia ja mittareiden tuottamaa tietoa käytetään hyväksi sosiaalityön edelleen kehittämisessä ja se on myös tulenahyvinvointia koskevassa päätöksenteossa. Asiakkaita osallistavan vaikuttavuustiedon avulla sosiaalityö pystyy vahvistamaan rooliaan aidosti asiakkaiden asioita ajavanatahona ja heidän hyvinvointiaan ja osallistavuutta edesauttavana tahona.

ToteutusAsiakkaiden elämäntilanteiden kartoitusta käydään yhdessä läpi Kykyviisari-mittariston ja muiden mahdollisten mittarien (esim. AVAIN) avulla. 3. sektorin toimijoita ja muitahankkeen aikaisia toimijoita tavataan säännöllisesti. Siten arviointia ja uusien kokeilujen avauksia pystytään tekemään ketterästi koko hankkeen ajan.

TuotosHankkeen aikana käytetyn Kykyviisari-mittariston ja muiden mahdollisten mittareiden toimivuus ja käytettävyys sekä asiakaspalaute sen toimivuudesta on kerätty. 3.sektorin ja muiden hankkeen aikaisten yhteistyökumppaneiden ja toimijoiden avustuksella aloitettu hankkeen aikainen jalkautuva sosiaalityö sekä asiakaslähtöiset prosessitovat arvioidut vaikuttavaksi ja asiakkaiden hyvinvointia parantavaksi. Sosiaalityön uudet työmenetelmät asiakkaiden löytämiseksi ja heidän voimaannuttamiseksi ja 3.sektorin yhteistyö jäävät pysyviksi palvelumalleiksi sosiaalityöhön.




24 (38)



Hanketyöntekijä (50%) Osa-aikainen 12 26 775 26 775 53 5501Yhteensä 12 26 775 26 775 53 550


Hanketyöntekijä työskentelee osa-aikaisesti (50% työaika) hankkeessa koko hankeajan (1.1.2018-31.12.2019). Työntekijän palkka 1700 €/kk + sivukulut 25 % + lomarahatlaskettu 5 % mukaan. Työntekijä suunnittelee ja toteuttaa hankkeen kehittämistoimintaa Sosterin alueella sekä tekee yhteistyötä muiden hanketoimijoiden kanssa.

2 Ostopalvelut

Kustannus 2018 2019 YhteensäViestintä, painatus, esitteet, mainokset ja muut materiaalit 1 500 1 500 3 000Tukipalvelut asiakkaille 10 000 10 000 20 000Valmennuspalvelut 5 000 5 000 10 0002 Yhteensä 16 500 16 500 33 000


Tukipalvelut asiakkaille koostuvat mm. ohjauksellisesta pienryhmätoiminnasta, yksilökohtaisen tukityöskentelyn ostoista ja muista asiakkaan arkea ja elämänhallintaaedistävistä toiminnoista.

Valmennuspalveluina hankkeeseen osallistuville kuntayhtymän asiakastyötä tekeville työntekijöille ostetaan työn sisältöjen kehittämiseen liittyvää valmennusta (muutostatukevat valmennukset, esim. lean-valmennus) ja mittareiden käyttöön liittyvää valmennusta. Valmennusprosessiin otetaan mukaan myös kehittäjäasiakkaita.


3 Muut kustannukset







25 (38)


4 Flat rate




48 077 48 077 96 154

5 Tulot




48 077 48 077 96 154










26 (38)



2 Kuntien rahoitus




0 0 0



48 077 48 077 96 154



36 058 36 058 72 116







12 019 12 019 24 038




27 (38)








0 0 0







0 0 0



48 077 48 077 96 154




28 (38)


5 Kuntien rahoitus




0 0 0



48 077 48 077 96 154




29 (38)




Pieksämäen kaupunkiY-tunnus


KuntaOrganisaatiotyypin mukainen omarahoitusosuuden laji


PL 101Postinumero


PieksämäkiHakijan (osatoteuttajan) yhteyshenkilö

Marja Pulkkinen, erityissosiaalityöntekijäYhteyshenkilön puhelinnumero

040-356 3981Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

[email protected]


Pieksämäen kaupungin perusturva osallistuu ISO SOS -hankkeeseen hankkeen osatoteuttajana. Hanke nähdään paikallisesti ensi sijaisesti asiakkaita hyödyntävänäaikuissosiaalityön kehittämishankkeena. Toisaalta hanke nivoutuu maakunnallisen SOTE –ratkaisun valmisteluun. Palveluprosessit ja toimintatavat yhdentyvät Essoten,Sosterin ja Pieksämäen alueilla ja muiden osatoteuttajien kokemuksia voidaan hyödyntää koko tulevan maakunnan alueella. Pieksämäen kaupunki järjestää sosiaali- jaterveydenhuollon palvelut itse, lukuun ottamatta erikoissairaanhoitoa, virka-ajan ulkopuolista sosiaalipäivystystä ja perhehoidon erityisyksikön palveluita. Näissä Pieksämäkitekee yhteistyötä ESSOTEN kanssa.

Taustalomakkeen valmistelussa on hyödynnetty ESSOTE:n taustalomakkeen tietoja, lisäten mukaan Pieksämäen paikalliset painotukset.

Hyvinvoinnin ja huono-osaisuuden jakautumisen valtakunnalliset ja maakunnalliset erot ovat suuria. Etelä-Savo on muun Itä Suomen kanssa kärkiasemassa huono-osaisuuden mittareilla katsottuna. Työttömyys on lähes 1,5 kertaa suurempaa kuin maassa keskimäärin. Väestörakenne on nopeasti ikääntyvä, alkoholikuolleisuus onsuurta ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon kustannukset ovat merkittävän suuret. Inhimillinen huono-osaisuus aiheuttaa suoraan tai välillisesti monenlaisia ongelmiayksilöiden ja perheiden elämään. Pieksämäen tilanne ei poikkea muusta Etelä-Savosta merkittävällä tavalla erilaisin huono-osaisuutta mittaavin tunnusluvuin tarkasteltuna.

Yhteiskunnan ulkopuolelle putoamassa olevia asiakkaita, joiden osallisuus on kaikkein uhatuimpana, löytyy jokaisen sosiaalityön osa-alueen asiakkaista. Sosiaalityönerityinen tavoite on tukea ihmisen hyvinvointia ja hänen osallisuuttaan yhteiskuntaan ja työelämään. Aikuissosiaalityössä korostuvat erityisesti psykososiaalinen tuki,työllistymiseen liittyvät palvelut sekä kuntoutuksellinen työote.

ISO SOS –hankkeen tarkoituksena on edistää kaikkein heikoimmassa asemassa olevien hyvinvointia ja osallisuutta sekä vähentää ja ennaltaehkäistä huono-osaisuutta jasyrjäytymistä. Sosiaalityön uudistaminen mahdollisimman asiakaskeskeiseksi ja tulevaisuuden asiakastarpeisin vaikuttavasti vastaavaksi nähdään keinona tämäntavoitteen saavuttamiseksi. Pieksämäen osahankkeessa toteutetaan koko hankkeen yhteisiä tavoitteita ja Pieksämäen omia osatavoitteita.


Hankkeessa luodaan uusia työmuotoja ja lähestymistapoja sosiaalityöhön. Kokeilut toteutetaan yhdessä asiakkaiden kanssa käyttäen erilaisia luovia yhdessä toimimisen jatyöskentelyn muotoja. Uusia työmuotoja voidaan hyödyntää sosiaalityön muutoksessa, perustoimeentulotuen siirryttyä Kansaneläkelaitoksen hoidettavaksi. Tavoitteena onmuuttaa aikuissosiaalityön työtapoja enemmän asiakaslähtöisiksi ja asiakkaita osallistavaksi asiakkuusprosessien eri vaiheissa.




30 (38)





31 (38)


ISO SOS –hankkeessa luodaan, kokeillaan ja kehitetään sellaisia lupaavia sosiaalityön toimintatapoja, joilla voidaan vaikuttavasti ja näyttöön perustuen vahvistaaheikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien työikäisten henkilöiden osallisuutta, sosiaalista asemaa ja toimintakykyä sekä torjua syrjäytymisriskiä.

Hankkeessa sosiaalityön kehittämistehtävät toteutetaan kolmen työpaketin avulla:1. Uudistuva asiakasprosessi sosiaalityössä2. Jalkautuva sosiaalityö ja verkostot3. Vaikuttavuutta arvioiva ja rakenteellinen sosiaalityö

Työpaketteihin on suunniteltu asiakkaiden ja työntekijöiden toimijuutta ja osaamista vahvistavaa valmennusta, johon voivat soveltuvin osin osallistua myös muut keskeisettoimijat ja sidosryhmät. Työpakettien tarkempi toteutus, sisällöt ja aikataulutus suunnitellaan yhteistyössä ISO:n ja muiden osatoteuttajien kanssa hankkeenrahoituspäätöksen varmistuttua. Hanketyö kestää Pieksämäellä 1.1.2018-31.12.2019.


TavoiteTyöpaketin tavoitteena on kehittää ja uudistaa aikuisten parissa tehtävän sosiaalityön asiakasprosesseja ja palveluja asiakkaan osallisuutta edistäviksi ja vaikuttaviksi siten,että asiakkaan palveluntarve ja oma näkemys ovat toiminnan ytimessä.

ToteutusProjektin aikana mallinnetaan aikuissosiaalityön ydinprosessit sekä parannetaan niiden laatua. Keskeisimpänä tässä on ns. TYP –asiakkaan asiakasprosessi (Työllisyyttäedistävä monialainen yhteispalvelu). TYP –asiakkaalle on tyypillistä erilaisten huono-osaisuustekijöiden kasaantuminen sekä monialaisen yhteistyön tarve(aikuissosiaalityö, KELA, TE –palvelut ja terveydenhuolto, työllisyydenhoito). Tässä prosessissa saadut kokemukset ovat siirrettävissä esimerkiksi aktivointisuunnitteluun japalvelutarpeen arviointi –asiakasprosessiin. TYP -prosessi on nykyisellään epätyydyttävä eikä se huomioi riittävästi asiakkaan elämän kokonaisuutta ja hyvinvoinnin osa-alueita. Integroidaan työskentelyyn ja asiakasprosessiin uusia arviointimenetelmiä kuten esimerkiksi Kykyviisari, Avain, PKS aikuisväestön hyvinvoinnin tilannearvio.Työntekijöille järjestetään valmennusta mittareiden käytön tueksi.

Työpaketin toteutuksessa otetaan erityisesti huomioon asiakkaiden osallisuus prosessien ja palvelujen kehittämisessä ja niiden arvioinnissa. Kokemusperäistä tietoakerätään asiakasprosessiin osallistuvilta asiakkailta. Projektin tueksi pyritään kokoamaan myös kehittäjäasiakkaiden ryhmä. Työpaketissa kehitetään palveluohjausta sekäpalveluista ja prosesseista tiedottamista.

TYP-prosessin osana kokeillaan tukihenkilötoiminnan käyttöä, eläinavusteista valmennusta sekä liikuntakoordinaattorin palvelujen käyttöä asiakkaan sosiaalisessakuntoutuksessa.

TuotoksetMallinnettu TYP-asiakasprosessiMuut mahdolliset mallinnetut asiakasprosessit


TavoiteTyöpaketin tavoitteena on kehittää sosiaalityötä toimistokeskeisestä työstä jalkautuvaan suuntaan ja luoda uudenlaisia tapoja tehdä asiakkaita hyödyttävää sosiaalityötä




32 (38)


Kustannusmalli









asiakkaiden toimintaympäristöissä (ohjaamo, työtoimintayksiköt, koti, luonto). Kokeillaan myös aikuissosiaalityön ryhmätoimintoja yhteistyössä sidosryhmien kanssa (esim.opiskelijat, työllisyydenhoito, yhdistykset ja järjestöt). Kerätään asiakkaiden toiveita ja palautetta jalkautuvasta työtavasta.

TuotoksetUudet jalkautuvat sosiaalityön tekemisen tavatVerkostomaisen työskentelyn vahvistaminen ja sidosryhmien osaamisen hyödyntäminen aikuissosiaalityössä


TavoiteTyöpaketin tavoitteena on vahvistaa asiakkaiden asemaa vaikuttavuustiedon tuottamisessa. Vaikuttavuutta arvioidaan sekä asiakkaan näkökulmasta että palvelunjärjestäjän näkökulmasta. (Esim. Moses et. Magura Case outcomes –ulottuvuus, Client outcomes –ulottuvuus sekä Satisfaction –ulottuvuus)Tavoitteena on, että palvelun järjestäjä saa käyttöönsä aidosti asiakkaiden ja palvelujen käyttäjien tarpeita ja tilanteita vastaavia vaikuttavuuden arvioinnin mittareita sekäosaamisen, jolla mittaritietoa käytetään sosiaalityön kehittämisessä ja hyvinvointia koskevassa päätöksenteossa.

ToteutusVaikuttavuusarviointi tehdään hankkeeseen osallistuvien sosiaaliohjaajien ja sosiaalityöntekijöiden sekä hanketyöntekijän yhteistyönä. Tämä osa-alue voisi olla myösjonkun sosiaalityön opiskelijan opinnäytetyön aihe. Kerätään vaikuttavuustietoa sen eri ulottuvuuksilla ja raportoidaan nämä tulokset sekä hyödynnetään näitä tuloksia työnjatkokehittämisessä ja päätöksenteossa. Järjestetään valmennusta mittareiden käytön tueksi.

TuotoksetKerätty vaikuttavuustieto ja siihen liittyvä raportti.




33 (38)





Hanketyöntekijä työskentelee kokoaikaisesti hankkeessa (50% työajalla) koko hankeajan (1.1.2018-31.12.2019). Työntekijän kokonaispalkka on 1700 euroa/kk + sivukulutja lomarahat. Hanketyöntekijä suunnittelee ja toteuttaa hankkeen kehittämistoimintaa Pieksämäellä sekä tekee yhteistyötä muiden hanketoimijoiden kanssa.

2 Ostopalvelut

Kustannus 2018 2019 YhteensäViestintä, painatus, esitteet, mainokset ja muut materiaalit 1 500 1 500 3 000Asiakas- ja asiantuntijapalvelujen ostot 11 750 11 750 23 5002 Yhteensä 13 250 13 250 26 500


Asiakkaille ostetaan arjen hallinnan parantamiseksi esimerkiksi tukihenkilötyyppistä yksilöpalvelua. Asiantuntijapalveluina hankkeeseen osallistuville kunnan asiakastyötätekeville työntekijöille ostetaan työn sisältöjen kehittämiseen liittyvää valmennusta (muutosta tukevat valmennukset, esim. lean-valmennus) ja mittareiden käyttöön liittyväävalmennusta. Valmennusprosessiin otetaan mukaan myös kehittäjäasiakkaita.


3 Muut kustannukset




4 Flat rate





34 (38)




45 640 45 640 91 280

5 Tulot




45 640 45 640 91 280









0 0 0




35 (38)



2 Kuntien rahoitus




45 640 45 640 91 280



34 230 34 230 68 460







11 410 11 410 22 820






36 (38)







0 0 0







0 0 0



45 640 45 640 91 280

5 Kuntien rahoitus





37 (38)



0 0 0



45 640 45 640 91 280




38 (38)

hankehakemus kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 ... · kestävää kasvua ja työtä...

Documents