Miten sosiaalisella medialla voidaan edistää kansalaisten osallistumista päätöksentekoon?

Sosiaalisen median seminaarisarja 2010Hannu Nieminen

Helsingin yliopisto17.11.2010

Johdannoksi• Pääministerin ilmoitus vaikutusmahdollisuuksien kehittämisestä

parlamenttien ja kansalaisten välillä 22.9.2010:• ”Äänestysaktiivisuuden lasku on kuitenkin ollut meillä jopa nopeampaa

kuin Euroopassa yleisesti. Lasku on jatkunut melko yhtäjaksoisesti jo useiden vuosikymmenien ajan. (…) Perinteisten osallistumisen ja vaikuttamisen muotojen rinnalle on toisaalta noussut uudentyyppistä, epämuodollista ja verkostoituvaa kansalaistoimintaa.”

• ”Suomalaisen demokratian kehitykselle on leimallista osallistumisen ja yhteiskunnallisen kiinnostuksen vahva kahtiajakautuminen. Kansalaisista osa toimii aktiivisesti yhteiskunnan eri osa-alueilla, mutta merkittävä osa on syrjäytymässä kokonaan osallistuvasta kansalaisuudesta. Kärjistäen voisi sanoa, että hyvin koulutetut, hyvätuloiset ja varttuneemmat suomalaiset äänestävät ja osallistuvat edelleen aktiivisesti, kun taas nuoret, vähemmän koulutetut ja heikommassa asemassa olevat ovat jäämässä sivuun. Haasteeksi nousee myös muualta Suomeen asettuneiden osallisuuden vahvistaminen.”

• ”Tietoyhteiskunnassa kansalaisilla on entistä paremmat mahdollisuudet informaation saamiseen ja välittämiseen. (…) Hallitus on asettanut tavoitteeksi, että Suomi tämän vuosikymmenen loppuun mennessä sijoittuu verkkodemokratian 10 kärkimaan joukkoon maailmassa. Osana valtiovarainministeriön asettamaa Sähköinen asiointi ja demokratia -ohjelmaa on juuri käynnistymässä hanke valtionhallinnon, kuntien ja eduskunnan yhteisen verkko-osallistumisympäristön rakentamiseksi.(…)

• Uusia verkkoon ja verkon ulkopuolelle rakennettavia vaikutusmahdollisuuksia kehitettäessä on huolehdittava, että kansalaisten osallistuminen ja vaikuttaminen kytkeytyvät valmistelun ja päätöksenteon prosesseihin niin, että osallistumisella on myös todellista vaikuttavuutta. Tämä edellyttää koko valmistelukulttuurin kehittämistä keskustelevaan ja vuorovaikutteiseen suuntaan.

• Keskustelukulttuurin vahvistaminen valmistelussa edellyttää, että kansalaisilla on riittävästi tietoa osallistumisensa tueksi. Demokratian edistämisen tulee olla yhtenä tavoitteena myös viestintä- ja tietoyhteiskuntapolitiikkaa kehitettäessä.”

• (http://www.valtioneuvosto.fi/toiminta/selonteot/selonteot/fi.jsp?oid=307013)

Esityksen rakenne

1. Mitä on sosiaalinen media?2. Ketkä käyttävät sosiaalista mediaa? 3. Sosiaalisen median lyhyt historia ja sen

muodot 4. Millainen on sosiaalisen ja perinteisen median

välinen suhde? 5. Miten osallistuminen on muuttunut? 6. Sosiaalinen media ja poliittinen prosessi

1. Mitä on sosiaalinen media?

• “Social media are primarily Internet- and mobile-based tools for sharing and discussing information among human beings” (http://www.creativemediafarm.com/information/glossary)

• ”Sosiaalinen media on vuorovaikutteinen viestintäympäristö, jossa kaikilla on mahdollisuus osallistua tiedon tuottamiseen, julkaisemiseen ja sen käsittelyyn” (http://wiki.helsinki.fi/display/sosmedia/Opas)

• Internetin “neljäs kerros”: sosiaalisen median sovellukset rakennettu (yleensä) WWW:n “päälle”, WWW-ympäristöön

2. Ketkä käyttävät sosiaalista mediaa? • Internetin levinneisyys:

Facebook Usage and Internet Statistics for August 31, 2010

FACEBOOK USERS IN THE WORLDFacebook Usage and Facebook Penetration Statistics

For The Main World Geographic Regions

New Facebook Stats

GeographicWorld Regions

Population( 2010 Est.)

FacebookUsers

FacebookPenetration

FacebookIndex(*)

InternetUsers

InternetPenetration

Asia 3,834,792,852 93,584,580 2.4 % 11.3 % 828,930,856 21.6 %Africa 1,013,779,050 17,607,440 1.7 % 15.9 % 110,948,420 10.9 %Europe 813,319,511 162,104,640 19.9 % 34.1 % 475,121,735 58.4 %Latin America 550,924,250 68,189,920 12.4 % 35.0 % 195,042,230 30.4 %North America 344,124,450 149,054,040 43.3 % 56.0 % 266,224,500 77.4 %Middle East 212,336,924 11,698,120 5.5 % 18.5 % 63,240,946 29.8 %The Caribbean 41,632,722 3,925,060 9.4 % 39.0 % 10,055,240 24.2 %Oceania / Australia 34,700,201 11,596,660 33.4 % 54.5 % 21,272,470 61.3 %

WORLD TOTAL 6,845,609,960 517,760,460 7.6 % 26.3 % 1,970,837,003 28.8 %http://www.internetworldstats.com/stats25.htm

Internetin käytön ja eräiden käyttötapojen yleisyys Suomessa 2010, %-osuus väestöstä (Tilastokeskus

2010)

Käyttänyt sähköpostia viim. 3 kk aikana

Rekisteröitynyt yhteisöpalvelun käyttäjäksi

Seuraa jotain yhteisöpalvelua vähintään päivittäin

16-24v 91 83 6725-34v 96 76 6035-44v 89 44 2545-54v 79 29 1255-64v 61 15 565-74v 35 5 2Yhteensä 77 42 28

3. Sosiaalisen media lyhyt historia ja muodot

• Historia (ks. http://www.webdesignerdepot.com/2009/10/the-history-and-evolution-of-social-media/):

– Esihistoria: BBS (Bulletin Board Systems), 1970-luku; IRC (Internet Relay Chat) ym. 1988; Six Degrees 1997; Friendster 2002; Hi5 2003

– Nykyhistoria: LinkedIn 2003; MySpace 2003; Facebook 2004; YouTube 2005; Twitter 2006

• Kuusi sosiaalisen median muotoa (Kaplan & Haenlein 2009):– Yhteistyöhankkeet (Wikipedia)– Blogit ja mikroblogit (WordPress, Quaiku)– Sisältöyhteisöt (YouyTube)– Sosiaaliset verkostot (Facebook, LinkedIn)– Virtuaaliset pelimaailmat (World of Warcraft)– Virtuaaliset yhteisöt (Second Life)

4. Millainen on sosiaalisen ja perinteisen median suhde?

• Median asema 1960/1970-luvuille asti:• Kansalaisten ja valtion/poliittisen järjestelmän

välillä toimi välittäjäverkosto– Erilaiset intressiorganisaatiot, puolueet,

ammattiliitot, kulttuuri- ja harrastusjärjestöt• Media toi asiat ja aloitteet julkiseen keskusteluun

– Media oli osa välittäjäverkostoa: poliittinen lehdistö, järjestölehdistö, kulttuurilehdistö

– Intressien sovittelu tapahtui (periaatteessa) julkisen keskustelun ja kamppailun kautta

Sosiaalinen ja perinteinen media

• Median perinteinen suhde instituutioihin:

(Ks. Hamelink & Nordenstreng 2007)

Valtio

Media

Kansalais-yhteis-kunta

Mark-kinat

Kulttuuri

• Median aseman kehitys 1980-luvulta alkaen:• Yhteiskunnan poliittinen rakenne muuttunut:

vertikaaliset yhteydet (välittäjäverkosto) heikentyneet tai kadonneet– Osa välittäjäverkostosta sulautunut valtioon

(neuvottelukunnat, valtionapujärjestelmä, lakisääteiset tehtävät)

• Tilalle nousseet:– Vahvistuneet eliittiverkostot,– Horisontaaliset verkostot (kansalaisliikkeet)

• Perinteinen media on ”vapautunut” välittäjäverkostosta ja siihen liittyneestä sosiaalisen vastuun tehtävästä

• Ongelma eri instituutioille: miten tavoittaa kansalaiset/kuluttajat?– Yritykset ja mainostajat: personoitu markkinointi– Julkinen valta: informointi ja verkkopalvelut– Media: uutis- ja keskustelunaineet, maksava yleisö– Kansalaisjärjestöt: jäsenkato, uusien

toimintamuotojen ja -tapojen haaste

• Sosiaalisen median suhde instituutioihin:

(Ks. Hamelink & Nordenstreng 2007)

kuntaKan-salais

Valtio

Media

yhteis-

Mark-kinat

Kulttuuri

Sosiaalinen media

5. Miten osallistuminen on muuttunut?

• Osallistumisen muutoksia lähestytty eri tavoin• Kansalaisaktivismista esim. Leo Stranius (2008)

1. Reppu- ja elämäntapa-aktivisti2. Järjestöpuurtaminen3. Kevytaktivismi4. Rivijäsenyys

Osallistuminen ja vaikuttaminen päätöksentekoon: kysymyksiä

Perinteinen kansalais-osallistuminen

Perinteinen järjestö-osallistuminen

Ei-sitoutunut osallistuminen

Verkko-osallistuminen

Kuka Kansalainen Jäsen, järjestö Yksilö, verkosto Yksilö

Miten ÄänestäminenMielipidekirjoitusJulkiset kokouksetMielenosoituksetAdressit

Järjestö-äänestyksetKokouskeskustelutKannanototMielenosoitukset

Asiakohtainen mobilisoituminenSpontaanit kokouskeskustelutMielenosoitukset, valtaukset

KeskusteluryhmätVerkkoadressitVerkkoäänestykset

Miksi Julkinen vaikuttaminen

Julkinen vaikuttaminen

Vaikuttaminen julkisuuteen

Yksityinen ja julkinen vaikuttaminen

Kenelle PäätöksentekijöilleToisille kansalaisille

PäätöksentekijöilleJäsenillePotentiaalisille jäsenille

MediallePäätöksentekijöille

Samanmielisille

Millaisia esteitä on kansalaisten osallistumiselle?

• Yleiset median käytön motiivit:– Informaatio: tiedonhaku – Orientaatio: neuvonta, toimintaohjeet, mielipiteet– Rentoutuminen: viihde ja kulttuuri, lepo,

elämykset– Sosiaalinen yhteys: yhteisöllisyys, tilan ja

tunteiden jakaminen– Itseilmaisu: halu vaikuttaa, tulla tunnistetuksi

• Entä verkossa?

Internetin käyttötarkoitukset 2010 (% käyttäjistä; Tilastokeskus 2010)

Sähköpostien lähettäminen tai vastaanotto 77

Pankkiasiat 76

Verkkolehtien tai televisiokanavien internetsivujen lukeminen 74

Tavaroita ja palveluita koskeva tiedonetsintä 74

Tiedon etsintä, tavoitteena oppiminen tai oman tietämyksen lisääminen 67

Matka- ja majoituspalvelujen selailu 59

Sairauksiin, ravitsemukseen tai terveyteen liittyvän tiedon etsintä 57

Verkkolehtien tai tv-kanavien internetsivuilla käytävän keskustelun lukeminen 45

Radion kuuntelu tai television katselu internetin kautta 44

Musiikin kuuntelu tai lataaminen tietokoneelle tai muulle laitteelle 42

Viestien kirjoittaminen internetiin (keskustelupalstat, yhteisöpalvelut jne.) 42

Rekisteröitynyt käyttäjänä sosiaalisiin yhteisöpalveluihin, esim. Facebook 42

Blogien lukeminen 40

Täytettyjen lomakkeiden lähettäminen viranomaisille 28

Elokuvien katselu tai niiden lataaminen tietokoneelle tai muulle laitteelle 16

Itse tuotetun sisällön lataaminen mille tahansa sivustolle jakamista varten 15

Toisen blogin kommentointi 12

Jonkin verkkojulkaisun tai uutispalvelun vakituinen tilaaminen 6

Verkkolehtien tai televisiokanavien internetsivujen uutisisten kommentointi 6

Oman blogien ylläpito 3

Sosiaalisen median käytön motiivitToiminto Pääasiallinen

sisältöSosiaalisen median rooli (1-5)

Informaatio (tiedonhaku) Verkkolehdet, hakupalvelut

Vähäinen (1-2)

Orientaatio (ohjeet, neuvot)

Terveystieto, blogit Keskisuuri (2-3)

Kulttuuri ja viihde Televisio, elokuvat, musiikki

Suuri (3-4)

Sosiaaliset suhteet, itseilmaisu

Sähköposti, sosiaalinen media

Suurin (5)

Vaikuttaminen ja osallistuminen

Blogit, adressit, sosiaalinen media

Suuri (3-4)

Verkkoasiointi Lomakkeiden täyttö, pankkiasiat

Ei roolia (0)

Osallistumisen esteitä: käyttäjän näkökulma (asteikko 1-5)

Teknis-taloudelliset

Pääsy Yhteys, liittymäTalous, hinta

(1)(1-2)

Sisällölliset Saatavuus Saatavilla oloKustannukset

(2-3)(1-2)

Kompetenssia koskevat

Taidot Tekniset kyvytTiedolliset taidot

(2-3)(3-4)

Vuoro-vaikutukselliset

Vuoro-vaikutuksen luonne

Tekniset, käyttöliittymä

(3-4)

Laadulliset, aito osallisuus

(5)

6. Sosiaalinen media ja poliittinen prosessi: esimerkkejä

• Adressit• http://www.adressit.com/

• Yleislakko 15.10.2010• http://www.facebook.com/pages/Yleislakko-15102010/151367591568865• http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2010/10/15/nain-facebook-lakko-nakyy-helsingissa--katso-k

uvat/201014354/12

• Ajankohtaisen kakkosen homoilta 12.10.2010• http://www.kotimaa24.fi/uutiset/490-ajankohtainen-kakkonen-jarjestaa-qhomoillanq • http://www.eroakirkosta.fi/media/none/tiedote_21_2010.html?year=2010• http://www.youtube.com/watch?v=CHVEUyvuD_4

• Rääkänpään kaavamuutos 2010• http://www.raakanpaa.com/keskustelu/index.php?topic=21.0• http://www.aamuposti.fi/Yhteiso/Keskustelupalstat/Paikalliskeskustelu/Hyvinkaa/Raakanpaan-puutarhakaupun

ginosan-kaavaluonnos-kerrostaloja-toimivan-pientaloalueen-tilalle!

• http://www.facebook.com/posted.php?id=328947396897 • http://kaksplus.fi/keskustelu/plussalaiset/mitas-nyt/1661550-puutaloalue-sileaksi/#post19441350 • http://yle.fi/alueet/helsinki/2010/06/hyvinkaan_raakanpaa_sailyy_omakotialueena_1779320.html

Esimerkki: kaavoituspolitiikka• Kaavoituspolitiikka: esimerkkinä Hyvinkää• http://www.hyvinkaa.fi/Asuinymparisto-ja-rakentaminen/Kaavoitus/

• Miten sosiaalista mediaa voitaisiin hyödyntää prosessin eri vaiheissa?– Informaatio: perustiedot suunnitelmista– Orientaatio: tietoa siitä, miten suunnitelmat vaikuttavat

kuntalaisiin, millaisia vaihtoehtoja on– Vuorovaikutus: kuuleminen ja vastaaminen, korjatut

tiedot ja vaihtoehdot– Osallistuminen: tapaamiset, käynnit, keskustelut,

neuvottelut– Vaikuttaminen: adressit, äänestykset, joukkokokoukset

Poliittisen prosessin malliProsessin vaihe Toimintatapa Toiminnan ehdotHuolenaiheet ja julkiset aloitteet kansalaiskeskusteluun

Vaihtoehtojen kartoittaminen

Informaatio, orientaatio, vuorovaikutus

Mielipiteen muodostus Vaihtoehtojen täsmentäminen

Informaatio, orientaatio, vuorovaikutus

Tahdonmuodostus Valinta vaihtoehdoista Informaatio, orientaatio, vuorovaikutus, osallistuminen

Valinnan edistäminen Vaikuttaminen Vuorovaikutus, osallistuminen

Päätöksenteko Osallistuminen päätöksentekoon

Osallistuminen

Päätöksen toteutus Toteutuksen seuranta Informaatio, vuorovaikutus

Huolenaiheiden nouseminen Vaihtoehtojen kartoittaminen

Informaatio, orientaatio, vuorovaikutus

… … …

Sosiaalisen median ongelmia• Kansainvälisiä kokemuksia:• http://forums.e-democracy.org/groups/

• Kansallisia kokemuksia:– Sosiaalinen media ja kansalliset kysymykset: aktiivisten

vähemmistöjen ongelma– Sosiaalinen media ja mielipideghetot (”kaikukammiot”):

sirpaloituminen – Sosiaalinen media ja yhteiskunnallinen toiminta: mahdollistaa

myös demokratian vastaisen toiminnan– Sosiaalinen media sukupolvikysymyksenä: nuoret vs.

vanhemmat?• Mitä pitäisi tehdä?

– Sosiaalinen media muuta osallistumista edistävänä ja täydentävänä välineenä

• Kiitos huomiostanne!

 

Suppeat vaikutusmahdollisuudet

Laajat vaikutusmahdollisuudet

 Suppea osallistuminen

 Yksinvaltaisuus

päätöksenteko on suljettu vaikutusmahdollisuuksilta

osalliset ”tasapuolisesti” ulkona päätöksenteosta

 Kabinettipolitiikka

pienellä joukolla suora pääsy päätöksenteon ytimeen

esim. lobbaus/"hyvä veli"-verkosto; voi lähetä korruptiota

 Laaja osallistuminen

 Näennäisosallistuminen

osallistumisella ei yhteyttä päätöksentekoon

”päälle liimatut” osallistumisjärjestelyt

 Aito osallisuus

osallistuminen vaikuttaa päätöksentekoon

aidot vaihtoehdot, reilut ja avoimet prosessit

Taulukko: Osallistumisen ja vaikuttamisen nelikenttä(Lasse Peltonen 2006, /www.kansanvalta.fi/Etusivu/Ajankohtaista/Puheenvuoroja/)