v i k k u 3 / 2 0 0 7

Joka päivä on kierrätyspäivä

Ta m p e r e e n k a u p u n g i n h e n k i l ö s t ö l e h t i

2

v i k k u

VILKKU Tampereen kaupungin henkilöstölehti 43. vuosikerta JULKAISIJA Tampereen kaupungin viestintäyksikkö TOIMITUKSEN OSOITE Vilkku, Tampereen kaupunki, PL 487, 33101 Tampere PÄÄTOIMITTAJA Raija Lindell, juttuideat ja -vinkit 040 502 5707 tai raija.lindell@tampere.fi VILKKU INTER NETISSÄ

www.tampere.fi/tiedotus/julkaisut/vilkku TAITTO Marja Muhonen PAINOPAIKKA Painoyhtymä ISSN 0357-1777 SEURAAVA VILKKU ilmestyy toukokuus-

sa. Etukäteen sovittu aineisto on toimitettava 11.5. mennessä päätoimittajalle. Toimi tuksella on oikeus aineiston käsittelyyn ja lyhentämiseen. KANNEN

KUVA Ville Saha. Museokeskus Vapriikin museoavustaja Otso Höglund viemässä näyttelyjulisteiden pakkauksia jätteenkeräyspisteeseen. OSOITTEENMUUTOK-

SET omalle palkanlaskijalle.

PÄÄKIRJOITUS • HUHTIKUU 2007

Tullinkulman työterveys on vuodesta 2005 lähtien hoitanut kaikkien Tampereen kaupungin työnteki-jöiden työterveysasiat. Työpaikkana Tullinkulma on erin-omainen näköalapaikka pyrittäessä selvittämään, mil-laiset tekijät vaikuttavat myönteisesti tai negatiivisesti työkykyyn ja sen ylläpitoon.

Tilastot osoittavat, että sairauslomat ovat lisäänty-mässä. Trendi Tampereella on sama kuin muualla Suo-messa. Kasvu alkoi vuosituhannen vaihteessa eikä se ole sen koommin taittunut. Suomalaiset ovat kuitenkin terveempiä kuin ennen ja elävät pidempään kuin kos-kaan. Lisääntyneen valistuksen ja parempien työolojen vuoksi vanhemmat työntekijät ovat entistä terveempiä, ja siltikin sairauslomat lisääntyvät. Olemmeko siis jonkin salaperäisen tautiepidemian kourissa, vai eikö työter-veyshuolto osaa hoitaa asiakkaitaan oikein?

On kuitenkin ilmeistä, että työkykyyn vaikuttavat myös muut tekijät kuin lääkärin hoidettavissa oleva sairaus. Kohtuullisen terveydentilan lisäksi tarvitaan

työmotivaatiota ja työtehtävien hallitsemista. Sairausloma on kehno apu suorituspaineiden aiheut-tamaan uupumukseen. Parempi lääke on koulutus tai muu työpaikan järjestämä tuki.

Myös johtamiskulttuuri on omiaan vaikuttamaan työkykyyn. Työterveyshuollossa ei ole tava-tonta, että työntekijä vaatii työyhteisön konfliktin vuoksi sairauslomaa, joka usein vain pahentaa tilannetta. Oikeanlaiseen johtamiseen onkin useimmilla työpaikoilla panostettu johtajakoulutuksella sekä työterveyshuollon ja esimiesten tiiviillä yhteydenpidolla.

Vapaa-ajan vaikutukset työkykyyn saattavat olla jopa merkittävämpiä kuin työperäiset tekijät. Vääjäämättä perhe-elämä heijastuu työpaikalle, ja työelämä vaikuttaa kotiympyröihin.

Työkykyä voidaan ylläpitää ja parantaa vapaa-ajan terveillä elintavoilla, kuten oikeanlaisella vuorokausirytmillä ja liikunnalla. Varsinkin ongelmat painonhallinnassa ovat huolestuttavia, sillä työikäisen väestön ylipaino kasvaa jatkuvasti. Sen seurauksena muun muassa aikuisiän diabetes ja alaraajojen nivelrikko ovat yleistyneet parhaassa työiässä olevilla henkilöillä ja vaikuttavat selvästi työkykyyn.

Yhteistyössä asiakasyritysten kanssa Tullinkulman Työterveys painottaa uutta kulttuuria, jossa henkilöstön työkykyyn vaikuttavia osatekijöitä selvitetään aktiivisesti ennakoiden. Ongelmatekijöihin pyritään vaikuttamaan ajoissa ja myönteisessä hengessä.

Seppo Nikkaripalvelukeskuksen johtajaTullinkulman työterveys

Tullinkulman työterveys aloitti vuoden 2007 alusta ulkoisena liikelaitoksena. Se hoitaa Tampereen kaupungin henkilöstön lisäksi noin tuhannen yrityksen henkilöstön työterveysasioita. Viime vuonna Tullinkulman työter-veydessä rekisteröitiin noin 100 000 asiakaskäyntiä.

Työmotivaatio ja työkyky käsikädessä

AR

I JÄ

RV

EL

Ä

SISÄLTÖ

2 Pääkirjoitus

3 Kestävän kehityksen periaatteet

elävät kaupungin eri työpaikoilla

6 Tampereen vuoden 2006 tilinpäätös

plussalla

7 Palvelupiste Frenckell esittäytyy

8 Englannin oppimiskeskuksista

haettiin ideoita

8 Hervannassa uusi IT-kirjasto

10 Veli Salovaara kaupungilla

töissä 50 vuotta

12 Henkilöstö arvostaa työsuhde-

matkalippua

12 Tampere Filharmonia sai Emma-

palkinnon

14 Mielenterveysongelmat työpaikalla

15 Kesätapahtumissa noudatettava

elintarvikelakia

16 Kaukajärven päiväkodissa arvioitiin

omaa työtä

16 Henkilöstökoulutuksen vinkkejä

18 Henkilöstöjaoston päätöksiä

18 Tampereen Logistiikassa uusi johto

19 Ilmoituksia

20 Naistenlahden voimalaitokselle

julkisivuvalaistus

20 Tamperelaisen elämän tärkeät

ilmiöt talteen

Tam

per

een

kaup

ung

in h

enki

löst

öleh

ti

3

Tam

per

een

kaup

ung

in h

enki

löst

öleh

ti

Mikä on kestävän kehityksen kannalta järkevin tapa liikkua paikasta toiseen? Miten jätteet pitää lajitella? Mitä materiaa-leissa ja hankinnoissa on otettava huomioon? Entä mitä kestävä kehitys sosiaalisesta tai kulttuurisesta näkökulmasta tarkoittaa?

Näen kestävän kehityksen laajana käsit-teenä, johon kuuluu ekologisen kestä-vyyden lisäksi sosiaalista, taloudellista ja kult-tuurista kestävyyttä. Sosiaalisella kestävyydel-lä voidaan tarkoittaa esimerkiksi kaupungin työntekijöiden ottamista mukaan päätöksen-tekoon, kulttuurisella taas vapaa-ajan palve-luita. Toki kestävällä kehityksellä viitataan myös ympäristöasioihin, mutta ei vain niihin, sanoo Tampereen kestävän kehityksen koordi-naattori Kirsi Hämäläinen.

Tampereen kaupungin eri yksiköissä kes-tävää kehitystä painotetaan eri tavoin. Esimer-kiksi museotoimessa käsite tarkoittaa en si-sijaisesti kulttuuriympäristön säilyttämistä ja vaalimista, Tampereen kotisairaalassa ja Tampereen Ateriassa hankintojen ja palvelun laatua ja kestävyyttä. Tampereen Auto- ja ko-nekeskuksessa asia sitä vastoin ymmärretään lähinnä päästöjen vähentämisenä.

Yksi kaikille kaupungin yksiköille kuiten-kin on yhteistä: kestävään kehitykseen suhtau-dutaan myönteisesti.

Roskiksia ei ratsataKestävän koordinaattorin tehtävä on Hämä-läisen mukaan koordinoida toimintaa ja yrit-tää saada yksiköt työhön mukaan. Roskiksia ratsaava poliisi Hämäläinen ei tunnusta ole-vansa.

Kestävän kehityksen -ajattelu kuuluu arkeen

Nuorempi autoasen-taja Reijo Viitaniemi laittaa käytetyt lois-teputket niille kuu-luvaan roskikseen.

Kaupungin eri työpaikoilla keke-tietoisuus leviää

TEKSTI Mirva Tuusa KUVAT Ville Saha

Yksiköissä tärkeimmän työn tekevät kestä-vän kehityksen vastaavat, eli tuttavallisemmin keke-vastaavat. He osallistuvat oman työnsä ohella koulutuksiin ja välittävät viestiä eteen-päin omissa yksiköissään.

Monet keke-vastaavat tosin harmittelevat, että ehtivät tehdä valitettavan vähän.

– Usein työ jää sähköpostien välittämisek-si. Vastuu siitä, luetaanko posti ylipäätään, on vastaanottajalla, murehti moni keke-vastaava.

Hämäläinen myöntää, että kestävän ke-hityksen tontilla riittää vielä työsarkaa. Hänen mielestään toiminta on kuitenkin hyvällä alul-la, ja kanava konkreettiseen toimintaan on saatu auki.

Kestävää kehitystä edistetään kaupungin yksiköissä teemojen kautta. Tämän vuoden teemoja ovat liikenne ja liikkuminen sekä osallistuminen.

Kierrätys jalajittelu tuttuaMonille kestävästä kehityksestä tulee ensim-mäisenä mieleen kierrättäminen. Tampereen Auto- ja konekeskuksen toimitusjohtaja Petri Salonen kertoo, että Auto- ja konekeskuksessa kaikki jäte lajitellaan asianmukaisesti.

– Metalliromu laitetaan metallinkeräysas-tiaan, pahvit pahvinkeräykseen, öljyt lähtevät Riihimäelle ongelmajätteen käsittelykeskuk-seen, loisteputket niille kuuluvaan keräysasti-aan ja niin edelleen.

Monille kaupungin työntekijöille kierrätys on jo niin arkipäivää, että roskien lajittelu on enemmänkin automaatio kuin hankalaa pak-kopullaa.

Esimerkiksi Tampereen kotisairaalan sai-raanhoitajat tuovat tunnollisesti roskat poti-laskäynneiltä takaisin Hatanpäällä sijaitsevaan

Tam

per

een

kaup

ung

in h

enki

löst

öleh

ti

v i k k u

4

Kirsi Hämäläisen mukaan ns. Aalborgin sitoumusten kehittämistavoitteet auttaisivat Tamperetta entistä paremmin seuraamaan, miten kestävässä kehityksessä edistytään tai mitä vielä pitäisi tehdä, jotta tavoitteet saavutettaisiin. Kaupunginhallitus ja -valtuusto käsittelevät asiaa tänä keväänä.

Tampereen kotisairaalan Anna-Liisa Riekki ja Hanna Hävölä huristelevat potilaidensa luo autolla. Kesällä käytössä on mahdollisuuksien mukaan polku-pyörä.

kotisairaalaan, missä särmäysjätteet ja muut roskat lajitellaan.

Liisanpuiston ja kuulovammaisten kou-lussa keittiöhenkilökunnan apuna häärivät oppilaat.

– Joka päivä kahdentoista välitunnilla kaksi oppilasta tulee keittiöön huuhtomaan ja litistämään päivän ruokailussa tyhjentyneet maitotölkit, kertoo ruokapalveluesimies Jaa-na Kulmala.

Kouluruokalassa jätteen määrä vähentyy kuin itsestään, kun margariinipurkit pestään vaikkapa rairuohon kasvatusastioiksi, kanan-munakennot säästetään ja muovikanisterit säi-lötään uusiokäyttöön. Kulmala nauraakin, että koulussa on jo totuttu siihen, että keittiöstä voi hakea lähes mitä vain askarteluun sopivaa.

Hankinnoissaympäristöarvot tärkeitäUseimmat yksiköt tekevät hankintansa yhteis-työssä Tampereen Logistiikan kanssa. Kilpailu-tuksissa kiinnitetään hinta−laatu-suhteen li-säksi huomiota myös tuotteen ympäristöystä-vällisyyteen ja kestävyyteen.

– Hoitotarvikkeiden valinnassa kiinnite-tään huomiota laatuun ja kestävyyteen. Esi-merkiksi yhdet hansikkaat menivät kokeilu-vaiheessa vaihtoon, koska ne eivät kestäneet käytössä, kertoo Tampereen kotisairaalan keke-vastaava Anna-Liisa Riekki.

Ymäristöarvot painavat myös Tampereen Auto- ja konekeskuksen hankinnoissa.

– Olemme kokeilleet biodiesel- ja biohyd-rauliikkaöljyä, mutta vielä toistaiseksi ne ovat liian kalliita. Lisäksi hybridiautoja ja maakaa-sukäyttöisiä autoja on ollut testauksessa, ja nyt yhdestä maakaasukäyttöisestä autosta on tarjouspyyntökin vetämässä, Petri Salonen sanoo.

Museokeskus Vapriikissa materiaalihan-kinnat ja materiaalien kierrätys tulevat erityi-sen ajankohtaisiksi, kun Vapriikin perusnäyttely tämän vuoden aikana vaihtuu. Vapriikin keke-vastaava Outi Penninkangas miettii, että muun muassa vanhan perusnäyttelyn vitriinejä

Liisanpuiston ja kuulovammaisten koulussa ruokapalveluesimies Jaana Kulmala kerää muun muassa muovi-kanisterit uusiokäyttöön.

Tam

per

een

kaup

ung

in h

enki

löst

öleh

ti

5

Taloudellinen ajo on ennakoivaa ajoa. Se ei ole yhtään sen hitaampaa kuin normaaliajokaan, siinä vain otetaan muu liikenteen virta huomioon. Ei kiihdytetä tur-hanpäiväisesti eikä jarruteta äkkinäisesti, vaan ajetaan tasaisesti virran mukana, se-littää Tampereen Auto- ja konekeskuksen toimitusjohtaja Petri Salonen.

Tampereen Auto- ja konekeskus on järjestänyt kuljettajilleen taloudellisen ajon koulutusta vuodesta 2002 lähtien. Kou-lutuksissa kiinnitetään huomiota kuskien ajotapaan. Samalla säästetään sekä kalus-toa, ympäristöä että euroja. Taloudellisella ajotavalla voidaan vähentää polttoaineen kulutusta jopa kolmekymmentä prosenttia.

Ajoneuvojen tekniikka kehittyy jatku-vasti. Myös kuskien kannattaa päivittää ajo-tapojaan. Paljon on kiinni asenteista.

– Kuski joka lähtee nopeasti liikentee-seen, odottaa yleensä seuraavissa valoissa. Ei matka sen joutuisammin käy, vaikka kaasua hanakasti painaisikin, Salonen se-littää.

Tärkeitä kestävän kehityksen kulmaki-viä ovat osallistuminen ja vaikuttami-nen asioiden hoitoon – niin työpaikalla kuin kunnallishallinnossakin.

Kaupunkiorganisaation sisällä osallis-tumista voidaan edistää ottamalla käyttöön toimintatapoja, joilla työntekijät pääsevät osallistumaan oman yksikkönsä ja omien työtehtäviensä suunnitteluun ja kehittä-miseen.

Kuntalaisille osallistumismahdollisuuk-sia tarjoavat esimerkiksi erilaiset sähköiset foorumit ja kaavoitussuunnitteluun osallis-tuminen.

Museomaailmaan osallistuminen on Mu seokeskus Vapriikin keke-vastaavan Ou ti Penninkankaan mielestä ikään kuin sisään-rakennettu.

– Mitä paremmin historiallisia raken-nuksia ja kulttuuriympäristöä säilytetään ja asioita tuodaan näyttelytoiminnassa esiin, sitä paremmin asukkaat pystyvät mieltä-mään juurensa, Penninkangas sanoo.

Museoiden näyttelytkin voivat sivuta kestävän kehityksen teemaa. Esimerkiksi huhtikuusta alkaen Vapriikissa pääsee ai-kamatkalle polkupyörän historiaan. Velo-mania!-näyttelyssä voi vaikkapa testata, miten vanhalla isopyöräisellä polkupyörällä ajaminen sujuu.

Taloudellinen ajotapasäästää autoa ja ympäristöä

Tampereen Auto- ja konekeskuksen toimi-tusjohtaja Petri Salo-nen raottaa öljysuo-dattimille ja öljyisille trasseleille tarkoitetun roskiksen kantta.

Kulmakivinä osallistuminen ja vaikuttaminen

Museomestari Jari Vesterberg keräämäs-sä Velomania-näyttelyn pystytyksestä ker-tynyttä jätettä.

voidaan hyödyntää seuraavissa näyttelyhank-keissa. Ne näyttelyrakenteet, joille museotoimi ei keksi käyttöä, voisivat saada uuden kodin esimerkiksi tamperelaisista teattereista.

– Jatkossa näyttelytoiminnassa olisi tär-keää, että jo suunnitteluvaiheessa otettaisiin huomioon näyttelyn purkaminen, eli mietittäi-siin materiaalien ja rakenteiden uusiokäyttöä näyttelyn jälkeen.

Tampere onnistunut hyvinVilkun tekemän kierroksen perusteella näyttää siltä, että kestävä kehitys on Tampereen kau-pungin eri yksiköissä huomioitu hienosti. Näin siitä huolimatta, että monet keke-vastaavat haastattelun aluksi sanoivat tuntevansa ”pie-nen piston sydämessään”.

Kirsi Hämäläisen mielestä Tampereella

on kestävässä kehityksessä samoja ongelmia kuin muillakin samankokoisilla suomalais-kaupungeilla: liikenne, kasvihuonepäästöt ja energiansäästö. Tampereen vahvuuksina Hä-mäläinen pitää kuntalaisten osallistumisen ja ympäristökasvatuksen kehittämistä.

Kaiken kaikkiaan Tampere pärjää Hämä-läisen mielestä kestävän kehityksen vertailussa muiden suomalaiskaupunkien rinnalla hyvin. Mutta kun mennään vaikkapa Ruotsiin, Tans-kaan tai Hollantiin, jäädäänkin jo taka-alalle.

Hämäläinen kuitenkin muistuttaa, että kestävä kehitys lähtee ruohonjuuritasolta.

– Päivittäisessä työssä kestävä kehitys tar-koittaa pieniä muutoksia arkipäivän rutiineissa ja päivittäisten valintojen tekemistä. Niiden avulla voidaan tukea luonnon, työkavereiden ja kuntalaisten hyvinvointia.

v i k k uTa

mp

eree

n ka

upun

gin

hen

kilö

stöl

ehti

6

Kaupungin vuosikate oli 90,4 miljoonaa euroa, kun se edellisvuonna oli 86,2 mil-joonaa euroa. Vuosikate riitti kattamaan 113 prosenttia poistoista ja investointitaso säilyi edelleen varsin korkeana.

Hyvään tulokseen vaikutti verotulojen ja valtionosuuksien hyvä kasvu edellisvuoteen verrattuna. Toisaalta myös menot kasvoivat lähes saman verran. Tulosta parantaa Tampere Science Parks Oy:n osakkeiden myynnistä saa-tu 9,2 miljoonan euron myyntivoitto.

Kaupungin talous- ja strategiaryhmän johtaja Juha Yli-Rajala on hyvillään Tampe-reen taloustilanteesta. Siitäkin huolimatta hän näkee nykykehitykseen sisältyvän riskin:

– Menot kasvavat tasaisesti ja kasvu on ollut arvioitua nopeampaa, mutta vero-rahoituksen kasvu ei tulevaisuudessa ole välttämättä yhtä nopeaa. Lisäksi käyttö- ja maaomaisuuden myynnistä saadut tulot ovat kertaluonteisia.

Yli-Rajala on sitä mieltä, että mikäli Tam-pereen kaupungin menojen kasvu jatkuu ny-kyisellään, se tuo taloudenpitoon ongelmia tulevina vuosina.

Menot kasvoivat eniten sosiaali- ja ter-veyspalveluissa. Kasvua edellisvuodesta oli 9,6 prosenttia eli 41 miljoonaa euroa.

Tampereen kaupungilla on lainaa 218,3

Tampereen kaupungin viime vuoden talous toteutui

suunniteltua parempana. Vuoden 2006 tilinpäätöksen

tulos on noin 20 miljoonaa euroa ylijäämäinen.

miljoonaa euroa. Se on 1058 euroa per asu-kas. Kuntien keskimääräinen lainasumma on noin 1500 euroa asukasta kohden.

Kaupungin investointien kokonaissumma oli viime vuonna 118 miljoonaa euroa.

Kaupungin liikelaitoksista Sähkölaitos ei saavuttanut asetettua tulosta. Syynä on läm-pimän syksyn vaikutus sähkön kulutukseen. Tampereen Vesi ylitti tulostavoitteensa 1,4 miljoonalla eurolla. Joukkoliikenteen matkus-tajamäärä kasvoi ja liikennelaitoksen tulos pa-rani, mutta on silti vielä noin puoli miljoonaa euroa alijäämäinen.

Museoiden kävijämäärät kasvoivat vii-

Tunnusluvut 2006 2005

Asukasmäärä 206 368 204 337Veroprosentti 18,00 18,00Vuosikate, milj. euroa 90,4 86,2Vuosikate/Poistot, % 113 107Yli-/alijäämä, milj. euroa 6,3 61,2Investoinnit (netto), milj. euroa 116,8 140,8Investointien tulorahoitus, % 77 61Kokonaismenot, milj. euroa 1284,1 1306,3Taseen loppusumma, milj. euroa 1666,3 1624,2Lainat, euroa/asukas 1058 992Konsernitaseen loppusumma, milj. euroa 2217,7 2133,8Konsernin lainat, euroa/asukas 3217 3062

Useimmat tavoitteetsaavutettiinKaupunginvaltuuston asettamista 40:stä ta-louden strategisesta vuositavoitteesta lähes kaikki toteutuivat viime vuonna. Vuositavoit-teista jäi saavuttamatta vain viisi kohtaa eli tilankäytön tehostaminen, hoitotakuun to-teutuminen, kulttuuripääkaupungiksi valinta sekä nettomenojen toimialoittaiselle kasvul-le ja investointien tulorahoitukselle asetetut tavoitteet.

Kaupungin hyvä talouskehitys antaa mahdollisuuden kehittää tilaaja–tuottaja-mallin toimintaa edelleen. Muun muassa pal-veluita halutaan tuottaa jatkossa nykyistäkin asiakaslähtöisemmin ja tuottavammin. Tähän päästään muun muassa työ- ja toimin tatapoja parantamalla sekä hankkimalla palveluja yksi-tyisiltä palveluntuottajilta ja yhdistyksiltä.

Pormestari Timo P. Niemisen mukaan seuraavan kahden vuoden tärkeimpiä tavoit-teita on uuden toimintamallin sisäänajo or-ganisaatiossa.

– Tämä edellyttää kaupungin henkilöstön ottamista mukaan mallin toteutukseen. Käyn-nissä onkin laaja Muutoksen maihinnousu -koulutus, jonka avulla saamme henkilöstöl-tämme arvokkaita näkemyksiä mallin toteu-tuksesta käytännössä, pormestari Nieminen totesi tilinpäätöksen tiedotustilaisuudessa maaliskuun lopulla.

Ripeä menojen kasvu tuo haasteita

Pormestari Timo P. Nieminen ja talous- ja strategiaryhmän johtaja Juha Yli-Rajala kertoi-vat tiedotustilaisuudessa Tampereen viime vuoden tilinpäätöksestä.

Tampereen kaupungin talous tasapainossa

me vuonna. Lisäksi museoi den tulot olivat enna koitua suurem-mat. Kult tuuritoimen tulot olivat kaikkiaan-kin 36 prosenttia suu-remmat kuin oli arvi-oitu. Tuloja lisäsivät muun muassa Taika-lamppu-lastenkult-tuurihankkeen ja nuor-ten työpajatoiminnan projektirahoitus sekä kulttuuritapahtumi-nen ja tullikamarin tulot.

AR

I JÄ

RV

EL

Ä

Tam

per

een

kaup

ung

in h

enki

löst

öleh

ti

7

Moni tietää saavansa apua Palvelupiste Frenckellistä. Tämän todistaa jo päivittäiset viitisensataa yhteydenottoa kuntalaisilta, ja tuo kontaktien määrä vieläpä tuplaantuu keväisin ja syksyisin. Vilskettä siis riittää: asiakkaat odottavat vuoroaan ilmavassa salissa, palvelunumerotaulu välkkyy ja kilahtaa, puhelimet soivat ja sähköpostiliikenne soljuu eteenpäin.

Asiakkaiden sähköpostien ja puheluiden mää-rä on viime vuosina selvästi kasvanut palvelu-pisteessä. Asiakaskontakteja on noin 130 000 vuo-dessa.

– Joukkoliikenteen palvelupisteen yhdistämi-nen viime lokakuussa meidän palvelukirjoomme on lisännyt roimasti asiakasmääriämme. Joukkolii-kenteen asiakkaat onkin nyt ylivoimaisesti suurin asiakasryhmämme, kertoo asiakaspalvelupäällikkö Ulla Jantunen.

Hän luotsaa palvelupisteen henkilöstöä, jo-hon kuuluu yhteensä 16 työntekijää. Palvelupiste Frenckell on osa Tampereen kaupungin viranomais-palveluja, ja se toimii kaupunkiympäristön kehittä-misen ja yhdyskuntatuotannon asiointikeskuksena. Asiakaspalvelu on avoinna arkisin 8.30–18 ja lau-antaisin kello 10–15. Palvelupisteessä ollaan töissä siis virka-ajan ulkopuolellakin.

Palveluperiaatteena on, että asiakkaita palvel-laan ja tietoa jaetaan kaikissa kaupunkiympäristön kehittämisen prosesseihin liittyvissä kysymyksissä. Palveluihin kuuluvat joukkoliikenteen matkakorttien myynti, aikataulu- ja reittineuvonta, katu-, viher- ja liikennesuunnitelmat, kaava-asiat, kartta-aineistot, kiinteistötiedot, rakentajan palvelu, katujen ja viher-alueiden rakentamisen sekä kunnossapidon kyselyt, ympäristöasioiden ja elintarvikevalvonnan neuvonta, sähköpostipalautteet ja -kyselyt, kassapalvelut sekä Frenckellin virasto- ja lähettipalvelut.

Apuna asiakasempatiaja sinnikkyys– Meidän antamamme palvelut aletaan jo tuntea. Sijaintimmekin Frenckellinaukion laidalla on tullut vähitellen tutuksi ja kaupunkilaisilta on tullut posi-tii vis ta palautetta, toteaa palveluvastaava Riitta Salonen.

Hänen mukaansa eniten kysytään joukkoliiken-teen palveluista. Seuraavana tulevat katujen kun-

nossapito- sekä kaavoitusasiat. Neljäntenä kärjessä yhteydenotoissa ovat karttatilaukset, joita tehdään pääosin puhelimitse. Asiakaskontaktien viikoittaista määrää ja laatua seurataan jatkuvasti ja yhteyden-otot tilastoidaan.

– Asiakkaat ovat niin erilaisia. Ylensä he otta-vat yhteyttä meihin, kun kyseessä on jonkinlainen ongelma. Monesti joudumme haastattelemaan aika tarkasti asiakasta ennen kuin selviää, miten voi-simme häntä auttaa, kertoo palveluvastaava Satu Paakkonen.

Palvelupiste Frenckellin perusperiaatteisiin kuu-luu, että asiakkaalle annetaan vain ajantasaista ja oikeata tietoa, vanhoja esitteitä ei jaeta. Jantunen sanookin, että kunkin työntekijän tulisi tuntea or-ganisaatio mahdollisimman hyvin, jotta asiakas osataan ohjata oikeaan paikkaan. Tämä edellyttää-kin, että omia tietoja päivitetään jatkuvasti. Työn-tekijöiltä täytyy löytyä asiakaspalveluhenkisyyttä ja asiakasempatiaa, sillä usein tietoa etsitään yhdessä asiakkaan kanssa.

– Moni puhelu alkaa tyyliin: en tiedä onko tämä oikea paikka, mutta varmaan osaatte sanoa…

Kaikkiin asiakkaiden kysymyksiin ei löydy nope-asti vastausta. Tällöin pyydetään asiakkaan yhteys-tiedot ja hänelle soitetaan, kun vastaus kysymykseen on löytynyt.

TEKSTI Raija Lindell KUVAT Ari Järvelä

Palvelupiste Frenckellin perusperiaatteisiin kuuluu, että asiakkaalle annetaan vain ajantasaista ja oikeaa tietoa. Asiakaspalvelusihtee-ri Toni Laine työssään.

Palvelupiste Frenckellissä työskentelevät palveluvas-taava Satu Paakkonen (vas.), palveluvastaava Riitta Salo-nen, asiakaspalvelusihteeri Tarja Pussinen (takana), vah-timestari Leo Fredriksson, virastopalvelusihteeri Raija-Liisa Haapaniemi, siviilipal-velusmies Samuel Loueranta, asiakaspalvelusihteeri Joona Kari, asiakaspalvelusihteeri Kristiina Salminen (edessä), asiakaspalvelupäällikkö Ul-la Jantunen, asiakaspalvelu-sihteeri Nilü Yadigar Bigün, asiakaspalvelusihteeri Mari-ta Uitus, asiakaspalvelusih-teeri Mervi Mäkelä ja asia-kaspalvelusihteeri Arja Nie-minen (istumassa).

Palvelupiste Frenckellissä neuvotaan ja opastetaan

Asiakasempaattisuuden lisäksi Jantunen pitää sinnikkyyttä hyödyllisenä ominaisuutena asiakaspalvelutyössä. Vaikka salissa on kausit-tain painostavan pitkät jonot ja tungosta, töitä tehdään tavoitteellisesti ja sinnikkäästi.

Arkityön lomassaopetellaan uutta– Kun joukkoliikenteen palvelupiste siirtyi Ke-lan talosta meille, yhdistyi kaksi erilaista pal-veluryhmää ja oli luotava yhteiset pelisäännöt, Jantunen kertoo.

Hän esittelee yksikkönsä työnopastus- ja

koulutuskalenteria, jonka mukaisesti asiakas-palvelusihteerit ja palveluvastaavat opiskele-vat nyt Palvelupiste Frenckellin toimialueeseen kuuluvia asiakokonaisuuksia. Kaikkien olisi vähitellen tunnettava kaikki osa-alueet.

– Hattua nostan kaikille, että jaksavat arkityön lomassa opetella toistensa töitä. Esi-merkiksi kaava-asiat eivät ole helppoja ja juuri niissä neuvomme asiakasta hyvinkin pitkälle jatkotoimenpiteisiin.

Myös joukkoliikenteen aikataulut, reitit ja asiakaspalautteet ovat uusi iso kokonaisuus osalle henkilöstöä.

– Meillä tehdään töitä kahdessa vuorossa ja väki on erittäin vastuuntuntoista. Asiakas-määrät ja työn luonne ovat sellaisia, että aina on oltava riittävä miehitys, Jantunen kertoo.

Palveluvastaavat tekevät työvuorosuun-nittelun Titania-ohjelmaa hyödyntäen. Työtä tehdään toimistotyöajassa kolmen viikon ta-soittumisjaksoissa.

Haaveena saadakäyttöön infopankkiUusi tilaaja–tuottaja-malli aiheutti sen, että myös palvelupiste Frenckellin tarjoamista pal-

Valoisan kirjaston palvelutiskiltä toivote-taan vierailijat tervetulleiksi. Eteen avau-tuvat pitkät hyllyrivit kirjoja, kymmenittäin tietokoneita, jotka kaikki ovat opiskelijoiden käytössä. Opettajia ja kirjastohenkilökuntaa on paikalla ohjaamassa opiskelijoita. Ilmapiiri on keskittynyt ja samalla virkeä.

Lähellä Liverpoolia sijaitsevan Deeside Collegen Learning Zone ei ole tulevaisuusuto-pia vaan yksi brittiläisistä oppimiskeskuksista, joihin Tampereen toisen asteen oppilaitosten kirjastoista tehtiin vierailu. Uusia ideoita et-

8

Tam

per

een

kaup

ung

in h

enki

löst

öleh

ti

simässä olivat maaliskuun alussa Tampereen ammattiopiston oppimiskeskuksesta Anne Suoniemi ja Anja Hahto, kansainvälisyys-asioiden koordinaattori Ritva Haveri, rehtori Heini Mäenpää Messukylän lukiosta ja Her-vannan lukiosta Tuula Latva-Karjanmaa ja Pirkko Turunen.

LiverpoolissaOppimiskeskusta johtava Patrick Cox kertoi, että vaikka henkilökuntaan kuuluu seitsemän kirjasto-opettajaa, heillä on kiire. Vastauusitun

Learning Zonen tiloja käyttää päivittäin 100–150 opiskelijaa ja koko oppilaitoksessa on 14 000 opiskelijaa. Kaikilla opintonsa aloit-tavilla on mahdollisuus saada opastusta tie-totekniikan alkeissa. Kaksi hyvin koulutet-tua atk-asiantuntijaa on koko ajan paikalla auttamassa kaikissa tietotekniikkaan liitty-vissä ongelmissa aina salasanojen unoh-tumisesta tiedonhakua ja verkko-opiske-lua myöten.

Lainauksen lisäksi palvelutiskiltä voi-daan valvoa kaikkia tilassa olevia tietokoneita. Oppimiskeskus on varattu vain opiskelua var-ten: chattaily ja evästely on kielletty.

Kirjaston kokoelma on laaja: 12–13 000 nimekettä, 6 000 aikakauslehteä käsittävä Thompson-artikkelitietokanta, laaja valikoima aikakauslehtiä ja eri oppiaineisiin liittyvä CD-Rom- ja DVD-materiaalien kokoelma. Oppilai-toksen käytössä on Moodle, johon on muun muassa linkitetty kirjaston kokoelmat Cyper Library -nimiseen tietokantaan.

Samoihin tiloihin on yhdistetty myös eri-tyisopetus laitteineen ja opettajineen, hiljaisen opiskelun tila ja useita ryhmätyöskentely- ja neuvotteluhuoneita. Kannettavia tietokonei-ta on 70 opinnoissaan edistyneille lainatta-vaksi. Kirjaston vuosibudjetti on noin 60 000 puntaa.

CambridgessäCambridge Regional Collegessa opiskelee kaik-ki lyhytkurssitkin mukaan laskien jopa 20 000 opiskelijaa. Kirjat, lehdet ja tietokoneet sekä opiskelijoita avustava 10 työntekijän henkilö-kunta tarjoavat toimivan opiskeluympäristön. Kokoelmat löytyvät tietokannasta, jonka kaut-

Koulukirjasto niveltyy saumattomasti opetukseen

Anja Hahto (vas.), Tuula Latva-Karjanmaa, Pirkko Turunen, Ritva Haveri, Anne Suoniemi sekä kuvan ottanut Heini Mäenpää olivat Englannissa tutustumassa sikäläisiin oppi-miskeskuksiin.

TEKSTI Pirkko Liisa Turunen KUVA Heini Mäenpää

9

Tam

per

een

kaup

ung

in h

enki

löst

öleh

ti

Tampereen ammattiopistoon kuuluvas-sa Hervannan ammattioppilaitokses-sa otettiin käyttöön helmikuun puolivälis-sä uusi IT-kirjasto. Suomessa toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa ei ole perin-teitä kirjasto- ja tietopalvelutoiminnassa, mutta Hervannan ammattioppilaitoksessa on haluttu toimia edelläkävijänä myös täs-sä suhteessa. Tärkeänä tavoitteena on am-matillisen koulutuksen vetovoimaisuuden lisääminen ja koulutuksen ajan tasalla pi-täminen.

Uutta IT-kirjastoa kehitetään avoimek-si oppimis- ja toimintaympäristöksi, jonne kootaan keskeinen ja ajanmukainen amma-tillista opetusta ja oppimista palveleva digi-taalinen ja perinteinen aineisto. Kirjasto on varustettu ajanmukaisin tietoteknisin varus-tein ja erilaiset oppijat, esimerkiksi maahan-muuttajataustaiset tai oppimisvaikeuksista kärsivät huomioidaan opetusmateriaalien ja

-ohjelmien hankinnassa. IT-kirjastossa on muun muassa 34

työasemaa ja kielistudio opiskelijoita var-ten. Työasemat on varustettu tietoverkko-yhteyksillä sekä ammatillisessa opetuksessa käytettävillä monipuolisilla ohjelmistoilla.

Kirjastossa on myös erityinen kuvankä-sittelypiste. Sinne on hankittu piirtopöydät, skannerit sekä kuvankäsittely- ja videoedi-tointiohjelmat sekä digi- ja videokamerat.

IT-kirjasto mahdollistaa entistä parem-min myös verkko-opetuksen ja omaehtoi-sen opiskelun kehittämisen. Se tarjoaa tilat ja varusteet myös oppimateriaalien tuotta-miseen. Kirjastossa on ryhmätyöskentelyti-lat, tilaa kirjojen ja lehtien lukemiseen sekä mukavaan oleiluun.

Länsi-Suomen lääninhallitus on tuke-nut IT-kirjastohanketta myöntämällä Tiedon Portti -projektia varten Euroopan alueraken-nerahaston rahoitusta.

veluista tehtiin tilaajapäällikkö Risto Laakso-sen kanssa palvelusopimus. Sopimukseen mää-riteltiin palvelut ja niiden laatu sekä hinta.

– Tuotekuvausliitteeseen on kirjattu tarjo-amamme palveluiden tuoteryhmät ja palvelu-tuotteet, Jantunen kertoo.

Hänestä palvelusopimuksia varten on jat-kossa entistä tärkeämpää arvioida palvelun si-sältöä ja laatua sekä laskettava kustannukset tarkemmin tuotteittain.

Jantunen haaveilee, että palvelupiste sai-si käyttöönsä infopankin, jonne voisi säilöä asiakkaille etsittyä tietoa. Palvelujen suuren

kirjon vuoksi asiat eivät pysy järkevässä uu-delleenkäyttömuodossa irrallisissa järjestel-missä. Tietoja voisi lisäksi julkaista esimerkiksi internetissä vuodenaikojen mukaan vuosittain toistuvista asioista, jotka askarruttavat kunta-laisia yhä uudelleen.

– Myös kaikki asiakaspalvelutyönteki-jät voisivat helpommin hyödyntää toistensa tekemiä asiakasvastauksia. Joskus nimittäin joudumme selvittämään hyvinkin seikkaperäi-sesti jotakin asiaa, ja vastausta varten kerättyä tietoa voisi hyödyntää myöhemminkin.

Jantusen mukaan vähitellen on tavoit-

teena, että monissa pikkuasioissa Frenckellin palvelupisteen asiakkaat pystyttäisiin palvele-maan ns. itsepalveluna, kun kaupungin inter-net-sivuilta löytyy kätevästi vastaukset yleisem-min kysyttyihin ja ajankohtaisiin pulmiin. Lisätietoja: palvelupiste.frenckell@tampere.fipalvelunumerot:(03) 5656 6700joukkoliikenne: 56564700aikataulut, reitit, automaatti 24 h: 0100 0505

ta pääsee myös erilaisille opiskelua auttavil-le nettisivuille. Kirjaston kotisivuilla esitellään kirjauutuuksia kuvien avulla. Täälläkin kirjas-ton yhteydessä on tukiopetustiloja. Henkilö-kunta joutuu Marguerite Dawnin mukaan myös kasvattajan rooliin, sillä nuoret viihtyvät kirjaston tiloissa niin hyvin, että meluakin on melkoisesti.

LontoossaTietotekniikan ja perinteisen kirjastotoiminnan niveltäminen on tavoitteena myös etelälontoo-laisessa Lambeth Collegessa. Opiskelun edistä-minen ja opiskelijoiden auttaminen heijastuvat koulun toiminnassa. Oppaat ja esitteet ovat vä-rikkäitä ja selkeitä. Oppimisvaikeuksista kärsi-viä ajatellaan erityisesti, ja kirjaston yhteyteen on varattu heille omat tilat. Kolmessa eri toi-mipisteessä on 6 000:ta opiskelijaa varten 14 kirjastoassistenttia ja 8 atk-tukihenkilöä. Kou-lun tiloja uusitaan, ja tarkoitus on yhdistää täl-lä hetkellä kirjastosta erillään oleva atk-keskus oppimiskeskukseen.

TampereellaIsossa-Britanniassa koko koulukirjastoajattelu lähtee toisenlaiselta pohjalta kuin meillä: kir-jasto niveltyy saumattomasti opetukseen. As-kel siihen suuntaan meilläkin on jo otettu, kun Tampereen ammattioppilaitokseen on saatu oppimiskeskus kirjastonhoitajineen ja toisen asteen oppilaitoskirjastojen aineistoja on koot-tu yhteiseen TOKI-verkkokirjastoon. Seuraavak-si oppimiskeskus rakennetaan Pyynikin ammat-tioppilaitokseen ja Tampereen kauppaoppilai-toksen Tietokeskus uudistetaan.

– Ennen kaikkea meilläkin tarvittaisiin kouluihin, myös lukioihin, kirjastoalan ammat-tilaisia, jotka olisivat opiskelijoiden tukena ja apuna, totesivat Englannin matkalle osallis-tuneet.

Hervannan ammattioppilaitoksen uusi IT-kirjasto on edelläkävijä

Hervannan ammat-tioppilaitoksessa on uusi IT-kirjasto, joka on varustettu ajanmukaisin tieto-teknisin varustein. Sieltä löytyy muun muassa 34 työase-maa ja kielistudio.

AR

I JÄ

RV

EL

Ä

10

v i k k u

Heikkovirtamekaanikko Salovaara pää-si kaupungille kesäharjoittelijaksi heti ammattikoulun jälkeen vuonna 1957. Hän oli tuolloin 15-vuotias. Rakennustoimiston sähkö-osasto piti majaansa Frenckellin sisäpihalla.

– Työpaikka oli arvostettu. Kun sähkömes-tari kyseli kesän lopulla, koska olen lähdössä, vastasin, ettei ole sellaisia aikomuksia. Sillä tiellä olen vieläkin.

Petsamolaisen nuorukaisen uranvalintaan vaikutti sekin, että muun muassa Tampereen säästöpankin talon vastaavana mestarina toi-minut isä oli kuollut sydänkohtaukseen muu-tamaa vuotta aikaisemmin. Perheen toimeen-tulo vaati myös Velin panosta.

Vastuuntuntoinen Salovaara ei ole ka-tunut hetkeäkään pitkää, yhden työnantajan palveluksessa tekemäänsä uraa.

– Työ kaupungin palveluksessa on tar-jonnut innostavia haasteita. Nykyisin monet nuoret siirtyvät yksityiselle puolelle, koska pal-kat ovat siellä parempia. Minullekin on tullut

tarjouksia, mutta olen ajatellut, ettei palkka ei ratkaise kaikkia.

Pesukoneen kannolla alkuunKun Veli Salovaara aloitti työt, kaupungin säh-köosastolla oli viitisentoista työntekijää.

– Palkkani oli 72 penniä tunti. Pitkään ammatissa olleet tienasivat kolme kertaa enemmän. Palkkaerot olivat suuremmat kuin nykyisin.

Nuorukaisen ensimmäinen työtehtävä oli osallistuminen Nekalan lastentalon Waska-tor-pesukoneen kantamiseen kellarista. Käy-tännössä työ kuitenkin keskittyi pienkoneiden korjaamiseen, joita riitti silitysraudoista latti-anhoitokoneisiin ja kiertovesipumppuihin.

– Kuljimme kohteisiin polkupyörillä. Välillä kiidettiin tukka hulmuten kohti Pispalanhar-jua. Työkalusalkku roikkui pyörän sarvissa.

Työmaaruokalaa ei ollut. Nykyisen viras-totalon paikalla sijainneessa puutalossa oli TEKSTI Matti Wacklin KUVAT Ville Saha

Heikkovirtamekaanikko 50 vuotta kaupungin töissä

Sanovat, että olen ensimmäinen kaupungin työntekijä, jolle on tehty sähköinen eläkeanomus. Se jätettiin 3.3. kello 13. Onneksi ei sentään ollut perjantai. Ensimmäinen tai ei. Silti kaikki tunnustavat, että Veli Salovaara on eläkkeensä ansainnut. Takana alkaa olla historialliset 50 vuotta Tampereen kaupungin palveluksessa. Aivan tarkkaa aloituspäivää ei kaupungin kirjanpidosta ole löytynyt.

Ikänsä kotikaupun-gissaan elänyt ja työskennellyt Veli Salovaara tuntee Tampereen niin hyvin, ettei karttaa-kaan juuri tarvita.

Veli Salovaara lähtee sähköisesti eläkkeellekin

11

Tam

per

een

kaup

ung

in h

enki

löst

öleh

ti

kauppa, josta haettiin makkaraa ja muuta evästä. Makkara lämmitettiin tietysti sähköllä syötävän lämpöiseksi.

Myöhemmin puhelin soi välillä yölläkin, sillä osaston vastuulla olivat myös jäähallin jäähdytyskoneiden ohjausjärjestelmät, jotka välillä temppuilivat.

TelevisionpioneeriSalovaara, jonka nykyinen työpiste on Neka-lassa Viinikankatu 53:ssa, sanoo, että hänen työuransa kaupungilla on ollut täynnä kiinnos-tavia hankkeita. Hän oli 1950-luvun lopulla ra-kentamassa Tampereen Televisiokerhon kans-sa ensimmäisiä tv-lähetyksiä.

– Kaupunginjohtaja Erkki Napoleon Lindfors oli voimakkaasti tukemassa tam-perelaista tv-toimintaa. Kaupunki antoi tilat Frenckellistä ja sähkö oli ilmaista.

Sähköosaston insinööri Tuure Ahtee jär-jesti tekniikan pioneereille myös työvoimaa. Nuori asentaja Veli Salovaara oli kunnan töissä 16 päivää kuukaudessa. Loput päivät Salovaa-ra oli Tamvision palkkalistoilla.

– Rakennettiin äänipöytää ja muita niin, että välillä kello ennätti jo yön myöhäisiin tun-teihin. Henki oli kiva. Tuntui siltä, että olemme tekemässä jotakin tärkeää.

Työt veivät niin, että työnantajalta kuin te-kijältäkin jäi huomaamatta Salovaaran alaikäi-syys. Hänellä ei olisi saanut teettää 45-tuntista työviikkoa, kuten tuolloin normaalisti tehtiin.

heen sähkötyöt urakoi kaupungin rakennus-teknillisen toimiston sähköosasto. Haastavissa sähkötöissä oli mukana myös Salovaara.

– Sillä reissulla meni lopulta viisi vuotta. Tohlopissa oli paljon heikkovirtapuolen töitä. Minun oli opiskeltava uutta tekniikkaa.

Niemisen oppipoikanaSalovaara sanoo, että hänellä oli onni saada työparikseen ja oppi-isäkseen kokenut Jaakko Nieminen, jonka kanssa hän jakoi Frenckellin pienen työhuoneen. Kaksikon yksi tehtävä oli Raatihuoneella kokoontuneen kaupunginval-tuuston kokousten nauhoittaminen.

Salovaara on ollut mukana myös monissa urheilutapahtumissa. Jäähallissa hän on hoi-tanut muun muassa jääkiekkoilun MM-kisojen äänentoistoa ja näyttötaulua. Myös soudun MM-kisoihin Kaukajärvelle alkujaan hankittu, sittemmin Ratinaan kesäksi ja Pirkkahalliin talveksi siirretty sähköinen tulostaulu on kuu-lunut hänen huollettaviinsa.

Entinen Livi, nykyinen Lipa on ollut Sa-lovaaralle tärkeä yhteistyökumppani. Urhei-lutapahtumia on järjestelemässä kaupungin puolelta tuttu, hyvähenkinen porukka, joka on valmis tarttumaan töihin ja auttamaan toi-siaan yli omien toimenkuvien.

– Olen korostanut nuorille työmoraalin merkitystä. Jos jätät työsi hoitamatta, olet pian lehden palstoilla.

Salovaarallakin on ollut uran varrella pari

Innostunut mekaanikko ei muistamansa mukaan ollut paikalla h-hetkellä, kun ensim-mäinen tv-kuva lähti maailmalle sopivasti ennen vuodenvaihdetta joulukuussa 1957. Salovaaran ja kumppaneiden töihin pisti vipi-nää tv-valmistajan lupaus miljoonan markan palkkiosta, jos kuva singahtaa taivaalle ennen vuodenvaihdetta. Rahaa ei koskaan kuiten-kaan maksettu.

Salovaara hankki ensimmäisen oman te-levisionsa vasta vuonna 1966. Se merkki oli Loewe Opta Optalux.

Tohloppi työllistiVeli Salovaaran ja tamperelaisen tv-toimin-nan yhteistyö jatkui myös 1970-luvun alussa. Vuonna 1969 kuollut kaupunginjohtaja Erkki Lindfors oli pitänyt tärkeänä, että Tampereella tehdään tv-ohjelmia, vaikka Tamvisio myytiin-kin Yleisradiolle. Tampereen omaa tv-keskusta pidettiin taloudellisesti ja imagollisesti tärkeä-nä hankkeena. Olihan Tampereelta lähetetty tv-ohjelma kuin kaupungin neonvalomainos.

Lindfors ja kaupunginsihteeri Pekka Paa-vola käynnistivät lobbauksen. Siihen kuului se, että kaupunki lupasi antaa Yleisradiolle tontin ja rakentaa toimitalon, jonka rahapu-lassa alituisesti kamppaillut Yle maksaisi myö-hemmin takaisin. Menestyksellisen hankkeen junaili loppuun Lindforsin kuoleman jälkeen kaupunginjohtajaksi siirtynyt Paavola.

Tohlopin tv-keskuksen ensimmäisen vai-

Veli Salovaraa on ehtinyt korjata urallaan monenlaisia laitteita silitysraudoista lähtien. Kuvassa työn alla on televisio.

Tekniikan kehitys näkyy oivasti muun muassa transistoreiden koossa. Pienempi edustaa nykyaikaa.

v i k k uTa

mp

eree

n ka

upun

gin

hen

kilö

stöl

ehti

12

Tampere Filharmonian levylle Emma-

AR

I JÄ

RV

EL

Ä

hetkeä, jotka ovat saaneet sydämen pamppai-lemaan. Kun Tampereella järjestettiin 1970-luvulla yleisurheilun Kalevan Kisat, niitä tuli avaamaan itse Tasavallan presidentti Urho Kekkonen. Äänijärjestelmää rakennettiin melkein kolme vuorokautta yhteen menoon. Kun Salovaara ja kumppanit kokeilivat laittei-ta avajaisaamuna, niistä ei kuulunut pihaus-takaan. Ne saatiin kuitenkin kuntoon juuri ennen h-hetkeä.

Kerran Keskustorin uudenvuodenjuhlissa vahvistinkeskus sanoi itsensä irti ja puhuja joutui esiintymään ilman äänen vahvistusta. Se sai muutaman liikuttuneen kuulijan kom-mentoimaan: ”Puhu äijä kovempaa”. Salovaa-ra kuunteli puhetta kiusaantuneena Keskusto-rilla muun juhlakansan seassa.

Heikkovirtamekaanikon pitkään uraan mahtuu myös monenlaista tekniikkaa. Kun hän aloitti, putkitekniikka oli vallitseva. Sitten tulivat mukaan transistorit, IC-piirit ja lopulta digitekniikka, johon eläkkeelle jäävä Salovaara ei ole enää perehtynyt.

– Eri laitteiden tekniikat alkavat olla jo niin vaativia, että jokainen edellyttää erityis-osaamista. Yleismies ei enää selviydy niiden kanssa.

Uusi malli jakaa leireihinKokenut Veli Salovaara arvelee, että uuteen tilaaja–tuottaja-malliin liittyy kielteisiäkin piir-teitä.

– Meillä se merkitsi sitä, että osasto jaet tiin kahteen leiriin. Toisista tuli tilaajia ja toisista tuottajia. Se vaikuttaa ilman muuta henkeen. Oli malli mikä tahansa, työt on joka tapauk-sessa tehtävä.

Kun Salovaara vertaa tämänhetkistä työ-elämään 50 vuoden takaiseen, arvio tulee nopeasti.

– Työelämän henki on selvästi kiristynyt, vaikka ennenkin tehtiin töitä reippaasti. Kun aloitin, ilmapiiri oli nykyistä leppoisampi.

Heikkovirtamekaanikko kehuu silti ny-kyistä työporukkaansa. Kun toimittaja saapuu verstaalle, ystävälliset työtoverit kuittailevat veteraanille. Hän on kuulemma Matti Vanha-sen seuraaja Seiskan kannessa.

Salovaarasta tulee eläkeläinen virallisesti ensimmäinen heinäkuuta, mutta käytännössä työt loppunevat jo toukokuun puolivälissä. Hän lähtee mielellään. Omakotitalo tarjoaa riittävästi töitä hyväkuntoiselle veteraanille, jonka ainoa päivittäinen pilleri on yhä aamui-nen vitamiinipamaus Berocca.

– Minusta ei olisi koskaan ollut tehdastöi-hin. Vilpittömästi voin sanoa, että olen tykän-nyt työstäni.

Tutkimus selvitti:

Kaupungin henkilöstö arvostaa saamaansa työsuhde-etua joukkoliikenteessäTampereen kaupungin henkilöstö on erittäin tyytyväinen työnantajan tarjoamaan etuuteen joukkoliikenteessä. Tämä selviää Tampereen teknillisen yliopiston tekemästä seurantatutkimuksesta. Joukkoliikenteen työsuhdematkalipun käyttöönsä ottaneista 97 prosenttia piti sitä merkittävänä henkilöstöetuna. Työnantajan tukemaa matkalippua pidettiin sopivana kannustimena joukkoliikenteen käyttöön. Työntekijät näyttävätkin arvostavan enemmän työnantajan elettä tulla vastaan työmatkakuluissa kuin varsinaista rahallista säästöä, joka tällä hetkellä on 114 euroa vuodessa.

Jukka Tiensuun musiikkia sisältävä Tam-pere Filharmonian levy on voittanut vuoden 2006 klassisen musiikin Emma-palkinnon. Palkinto jaettiin maalis-kuussa Emma-gaalassa, jossa pal-kittiin kotimaisia artisteja ja levy-tyksiä 19 eri sarjassa. Taide- ja kon-serttimusiikin sarja oli mukana nyt ensimmäistä kertaa.

Palkitulla Minds and Moods -levyllä Tampere Filharmoniaa johtaa kapellimes-tari Susanna Mälkki ja pianosolistina

on Juhani Lagerspetz. Levy sisältää Tiensuun orkesteriteokset Lumo, Soma ja Mood sekä pianokonserton Mind. Tuot-

tajana levyllä on tamperelainen levy-yhtiö Alba.

Samassa sarjassa Tampere Fil-harmonian levyn kanssa kilpailivat Soile Isokosken ja Helsingin kau-punginorkesterin Sibelius-levy, Olli

Mustosen Rahmaninov-Tshaikovski -levy-tys, fortepianisti Tuija Hakkilan ja viulisti Sirkka-Liisa Kaakinen-Pilchin Byström-

Tam

per

een

kaup

ung

in h

enki

löst

öleh

ti

13

palkinto

Tampereen kaupunki otti ensimmäise-nä suurena työnantajana ja kuntaor-ganisaationa käyttöön joukkoliikenteen työsuhdematkalipun vuosi sitten. Työsuh-teeseen perustuvan matkalipun hankki viime vuonna noin 2000 työntekijää ja lippulatauksia tehtiin lähes 9000. Oike-us työsuhdematkalippuun on tällä hetkel-lä noin 14 000 työntekijällä. Tampereen kaupungin osuus lipun hinnasta on 9,50 euroa kuukaudessa.

Kaupunki teetti vuoden vaihteessa seurantatutkimuksen, joka selvitti, miten työsuhdematkalipun käyttöönotto on on-nistunut ja millaisia vaikutuksia saadulla edulla on ollut työtyytyväisyyteen ja työn-antajaimagoon. Kyselylomake postitettiin kaikille työsuhdematkalipun ottaneille ja lisäksi kahdelle tuhannelle sellaisel-le työntekijälle, jotka eivät ole ottaneet käyttöön tarjottua etua.

Yleisön pyynnöstä30 vuorokauden kausilippuTutkimuksessa selvitettiin muun muassa työntekijöiden tyytyväisyyttä joukkoliiken-teen lippujärjestelmään ja sen käytännön toteutukseen. Suurin osa vastanneista oli tyytyväisiä työsuhdematkalippua koske-viin järjestelyihin.

Eniten tyytymättömyyttä aiheutti latauspaikkojen määrä. Työsuhdematka-lipun latauksen voi tällä hetkellä tehdä vain Palvelupiste Frenckellissä. Lataus-

paikkoja voidaan lisätä vasta joukkolii-kenteen uuden kortti- ja maksujärjestel-män käyttöönoton jälkeen eli aikaisin-taan vuonna 2008.

Työsuhdematkalipun houkuttele-vuutta lisäisivät tutkimukseen vastannei-den mielestä myös vaihdottomat yhteydet ja aikataulujen parempi sopivuus. Myös lippuvalikoimaan toivottiin enemmän joustoa. Valikoimaan onkin nyt lisätty yleisön pyynnöstä 30 vuorokauden kau-silippu.

Tutkimuksen mukaan henkilökunnal-la on edelleen liian vähän tietoa työsuh-dematkalipuista. Henkilökohtaisen tie-dottamisen esimerkiksi palkkalaskelman välityksellä uskottiin lisäävän tarjolla ole-van edun houkuttelevuutta ja vähentävän väärinkäsityksiä työsuhdematkalipun hankinnasta ja käytöstä. Tiedotusta pyri-tään lisäämään toiveiden mukaan.

Työsuhdematkalipun tuoma rahalli-nen etu näyttää sitouttavan uusia mat-kustajia joukkoliikenteen säännöllisiksi käyttäjiksi. Heidän määränsä kasvoi lipun hankkineiden ryhmässä noin 8 prosent-tiyksikköä.

Työsuhdematkalippu lisäsi joukko-liikenteen matkojen määrää arkisin noin 250:llä. Matkojen määrä lisääntyi vuosi-tasolla noin 57 800 matkalla.

Työsuhdematkalipun hankkineista 9,1 prosenttia käytti ennen lipun hankki-mista työmatkoillaan henkilöautoa.

levy sekä lastenlevy Arabian jänis.Tiensuu-levytys on jo ehtinyt saada run-

saasti kiitosta kriitikoilta, ja muun muassa Helsingin Sanomat nimesi sen yhdeksi vuo-den 2006 parhaista äänitteistä.

Emma-gaala on Suomen Ääni- ja kuva-tallennetuottajat ÄKT ry:n vuosittain järjes-tämä tapahtuma, jossa palkitaan vuoden menestyneimmät taiteilijat ja musiikkialan ammattilaiset.

Uusi taide- ja konserttimusiikin Emma korvaa ÄKT:n aiemmin jakaman Janne-pal-

kinnon. Tampere Filharmonia on saanut Jannen vuosina 1998 ja 2000 Sibelius- ja Englund-levyistään.

Huilisti Bouriakovvoitti jälleenTampere Filharmonian huilisti Denis Bou-riakov on voittanut huilukilpailun Kreikan Thessalonikissa. Voitto jatkaa 25-vuotiaan Bouriakovin vahvaa kilpailumenestystä. Run-saan vuoden sisällä hänet on palkittu kah-dessa kansainvälisessä huilukilpailussa, vii-

me toukokuussa Aurèle Nicolet-kilpailussa Pekin gissä ja marraskuussa 2005 Jean-Pier-re Rampal -kilpailussa Pariisissa.

Bouriakov kilpailee seuraavaksi touko-kuun lopussa Chicagossa, jossa hän on yksi Barnett-säätiön järjestämän huilukilpailun kolmesta finalistista.

Bouriakov valmistui vuonna 2004 Lon-toon Royal Academy of Music -korkeakoulus-ta huippuarvosanoin. Tampere Filharmonian huiluryhmän äänenjohtajan tehtävässä Bou-riakov aloitti elokuussa 2005.

Joukkoliikenteen työsuhdematkalippu: Lippu on henkilökohtainen, mutta sitä voi

työmatkojen lisäksi käyttää myös vapaa- aikana.

Lippuun ovat oikeutettuja kaikki työntekijät, joiden työsuhde on yhtäjaksoisesti kestänyt kolme kuukautta ja työaika on vähintään puolet alalla vallitsevasta täydestä työ- ajasta. Yhtäjaksoisuus ei katkea, jos virka- tai työsopimussuhteiden väliin jäävä aika ei ole kolmea päivää pidempi.

Etua ei saa yli kuukauden mittaisella äitiys-, isyys- tai vanhempainlomalla, hoito-, opinto-, virka- tai vuorotteluvapaalla tai työlomalla.

Lippuvaihtoehdot ovat: työmatkalippu (30 vrk/50 matkaa), 30 tai 90 vrk:n kausilippu, Tampereen kaupunkiseudun seutulippu tai nuorten 30 vrk:n kausilippu.

Tiedot on päivitettävä kuntoon! Työsuhdematkalipun saa, jos:

Yksikössä tehdään päätös työsuhteen jatkamisesta hyvissä ajoin ennen edellisen työsopimuksen päättymistä.

Kipala saa tiedon työsopimuksesta riittävän ajoissa ja pääsee tallentamaan sen palkka- järjestelmään.

TIO päivittää lippuun oikeutettujen tiedot palkkajärjestelmästä työsuhdematkalippu- sovellukseen vähintään viikon välein. • Tämän jälkeen Frenckellin palvelupisteessä voidaan ladata työsuhdematkalippu matka- korttiin.

Lisätietoja intranetistä: www.sis.tampere.fi-> Etuja kaupungin henkilöstölle

Tam

per

een

kaup

ung

in h

enki

löst

öleh

ti

14

v i k k u

Mielenterveysongelmista ei ole yhtä helppo puhua työpaikalla kuin flunssasta. Psykologi Olavi Pursiainen kannustaa työyhteisöjä sosiaaliseen vastuuseen. Hän uskoo, että valmius kohdata asioita on hyvä, sillä mielenterveys-ongelmia käsitellään kyllä paljon, ja monet vaikeudet ovat saaneet kasvot julkisuudessa.TEKSTI Jaana Kalliomäki KUVAT Ari Järvelä

Harva kuitenkaan kertoo he-ti työtovereilleen, jos on ah-distunut stressin tai parisuhteen epäonnistumisen vuoksi. Pitkään jatkuva henkinen kriisi aiheuttaa pettymystä, häpeää, vaivautunei-suutta ja alemmuudentuntoa, var-sinkin, jos sen vuoksi joutuu jää-mään sairauslomalle. Mieltä na-kertaa syyllisyys myös siitä, että omat työt kaatuvat muille.

Se miten pulmia uskalletaan käsitellä, riippuu Pursiaisen mu-kaan niin yksilöistä kuin työyhtei-söistäkin. Toisissa suhtautuminen on selvästi avoimempaa, toisissa torjuvampaa.

– Se vaihtelee tyrmistyksestä luontevuuteen ja kaikkeen siltä väliltä. Neuvottomuus väijyy aina, kun liikutaan marginaalialueilla.

Asiantuntija neuvoo otta-maan ongelmat esiin avoimesti ja rohkeasti, mutta tahdikkaasti. Uteliaita ja töksähteleviä kom-mentteja ei kaipaa kukaan, myö-tätuntoisia ja ymmärtäviä kyl-läkin.

– Voi kysyä vaikka kahden kesken, että mikä sinulla on, kun vaikutat itkuiselta.

Pursiainen ehdottaa työpai-koille eräänlaista henkistä tuki-verkkoa atk-tuen tapaan. Sen avulla opetettaisiin ja rohkaistai-siin puuttumaan mielenterveys-ongelmiin. Hän korostaa esimie-hen roolia. Esimiehen tehtävänä on luoda edellytykset työnteolle ja taata työntekijöiden hyvinvoin-ti. Hän siis ehkäisee tai edistää myös työstä aiheutuvia mielen ongelmia.

Kiire lisää taakkaaPursiainen toteaa, että yleinen huonovointisuus on lisääntynyt. Työelämän vaatimukset ja työn sekä perhe-elämän yhteensovit-taminen kasaavat paineita. Mo-ni kärsii kiireestä, stressistä, riit-tämättömyyden tunteesta tai yk-sinäisyydestä.

– Ohimeneviä ongelmia on varmasti jokaisella. Eri asia on, kun niistä tulee toistuvia, tai ne kestävät pitkään. Jos vaikeudet jatkuvat parikin viikkoa, kannat-taa miettiä avun hakemista.

Mielenterveyden ongelmat heijastuvat työssä vireyden vaih-teluina: jaksamattomuutena ja

Kannusta, älä kampita mielenterveys-ongelmaista

– Työhyvinvointiin vaikutta vat työn mielekkyys, itsenäisyys, osaamisen tunne, johtaminen, henkinen ilma piiri ja fyysinen työympä ristö, psyko-logi Olavi Pursiai nen sanoo.

– Toisilla työpaikoilla mielenterveysongel-mista kärsivään suhtaudutaan luonte-vasti, toisilla torjuvas-ti. Pursiainen neuvoo ottamaan asiat esiin avoimesti, mutta tahdikkaasti.

– Kaikissa organi-saatioissa pitäisi vain muistaa keskustelu, vuoro-vaikutus ja tiedot-taminen. Komen-tohallinto on huonoin.

Tam

per

een

kaup

ung

in h

enki

löst

öleh

ti

AR

I JÄ

RV

EL

Ä

15

Laman jälkiäkorjataan nyt

Työ on itsenäistä, vaativaa, ja sitä on paljon, naurah-taa 21 vuotta psykologina työskennellyt Olavi Pur-siainen.

Tänä vuonna eläkkeelle jäävä Pursiainen sanoo mie-lenterveystyössä eletyn hänen työvuosinaan kolme kaut-ta, 80-luvun hyvä aika, lama ja sen korjausvaihe.

– Palvelujen kysyntä kasvaa. Esimerkiksi lasten ja nuorten asiat sekä kouluterveydenhuolto jäivät laman aikana jalkoihin. Jälkiä korjataan nyt.

Pursiainen kiittää, että Tampereella toiveita on kuun-neltu ja resursseja saatu melko hyvin. Kaupunki tarjoaa avomielenterveyspalveluja kahdeksassa alueellisessa mielenterveystoimistossa.

Yleisimmät syyt vastaanotolle tulemiseen ovat ahdis-tuneisuus, väsymyksen tunteet ja masentuneisuus. Hyvin usein ne johtuvat ihmissuhdeongelmista.

Lukuisat kesätapahtumat tuovat kiireitä terveystarkastajille

Tampereella on kesäkaudella runsaasti isoja tapahtumia, joiden järjestäjien on huolehdittava muun muassa siitä, että tapah-tumassa noudatetaan elintarvikesäädöksiä.

– Säädökset on annettu kulut tajien ja toimijoiden turvaksi. Näin mahdollisia virhetilanteita voidaan löytää ja korjata mahdollisimman nopeasti, painottaa terveystarkastaja Karin Alentola.

Megatapahtumissa erilaisia luvanvaraisia asioita on kymme niä. Pienet yksipäiväiset tapahtumat voivat selvitä pelkällä elintarvikeval-vontaan tehtävällä ilmoituksella.

– Tapahtumakokonaisuuden järjestäjällä on kuitenkin aina pää-vastuu elintarvikesäädösten noudattamisesta, muistuttaa Alen tola.

Jo ennen tapahtumaa elintarvikevalvonta ja tapahtuman järjes-täjä tekevät valmistelevaa yhteistyötä.

– Varsinaisessa tapahtumassa viranomaiset tekevät yhteistarkas-tuksen, jossa käydään tarvittavat toiminnot läpi, Alentola selittää.

Yhteistarkastuksessa kiinnite tään huomiota esimerkiksi palo-turvallisuuteen, yleisiin turvallisuusasioihin, järjestyksenpitoon sekä maankäyttöön kaupunkialueella.

– Tilaisuuksista, joissa myydään ja tarjoillaan elintarvikkeita, on aina tehtävä ilmoitus viranomaiselle vähintään 14 vuorokautta

Tilaisuuksista, joissa myydään ja tarjoillaan elintarvikkeita, on aina tehtävä ilmoitus viranomaiselle vähintään 14 vuorokautta aikaisemmin. Terveystarkastajat tarkastavat toiminnan koko-naisuuden, riittävätkö muun muassa työtilat ja kylmälaitteet ja onko elintarvikkeiden säilytys asianmukaista.

väsymyksenä tai levottomuute-na. Voi tulla keskittymisvaikeuk-sia, ärtyisyyttä, lyhytjänteisyyttä, mielialan muutoksia ja ongelmia vuorovaikutuksessa. Tavoitteet hämärtyvät, motivaatio katoaa ja kognitiivinen eli tiedollinen kyky heikkenee.

– Ihminen todennäköisesti voi hyvin, jos sekä työ että yksi-tyiselämä ovat tasapainossa. Työ-hyvinvointiin vaikuttavat työn mie lekkyys, itsenäisyys, osaami-sen tunne, johtaminen, henkinen ilmapiiri ja fyysinen työympäristö.

Työ ja työelämä muuttuvat ny-kyään nopeasti ja rajustikin.

– Muutos aiheuttaa monelle ahdistusta. Jokainen reagoi sii-hen omalla tavallaan. Se ei välttä-mättä tarkoita, että asiat olisivat huonosti.

Pursiainen käyttää termiä or-ganisaatiokohina muutoksen ai-heuttamasta erimielisyydestä ja tyytymättömyydestä. Se on hänen mukaansa normaalia, ja sitä syn-tyy vakiintuneissakin oloissa.

– Kaikissa organisaatioissa pitäisi vain muistaa keskustelu, vuorovaikutus ja tiedottaminen. Komentohallinto on huonoin. Työn-tekijät tulee ottaa mukaan muu-tosten valmisteluun ja toteuttami-seen riittävän varhain.

Psykologille kannattaa olla rehellinenMielenterveyden säröillessä voi ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon tai omalääkäriin. Nämä ohjaavat tarvittaessa esimerkiksi mielenter-veyskeskukseen.

Solmujen aukaisemiseksi voi riittää selvittelevä keskustelu. Jos-kus tarvitaan terapiaa, lääkitystä tai kuntoutusta, äärimmillään eläkkeelle siirtyminen.

– Toipumisen kannalta on tärkeää, että kykenee kertomaan luottamuksellisesti kokemuksis-taan ja tuntemuksistaan. Jos ha-vaitsemme, että jostakin työyksi-köstä tulee useita asiakkaita, mie-timme, onko siellä mahdollisesti jotakin, mikä aiheuttaa ongelmia. Kyllähän niihin puuttuminen on haastavaa, Pursiainen myöntää.

Mielenterveyskeskuksen työn-tekijät ovat psyykkisistä syistä sairauslomalla olevan asiakkaan niin halutessa yhteydessä hänen työpaikkaansa. Psykologi, työter-veyshoitaja, luottamushenkilö ja mahdollisesti myös työtoverit poh-tivat yhdessä työhön palaamisen edellytyksiä. Sitä voi helpottaa esimerkiksi mahdollisuus tehdä osa-aikatyötä.

aikaisemmin, kertoo ympäristöinsinööri Kirsi Miekka elintarvikevalvonnasta.

Kaksipäiväisestä tai lyhyemmästä kesäta-pahtumasta ei peritä käsittelymaksua, pidem-pien tapahtumien elintarvikelupa on maksul-linen päätös.

– Maksut perustuvat elintarvikelakiin, ja siitä on tehty kaupunginvaltuuston hyväksymä päätös, kertoo Miekka.

Tapahtumasta on tehtävä myös meluilmoi-tus, ja jätehuoltoasioista huolehtivien pitää olla yhteydessä ympäristöpalveluihin.

Käsihygieniastaulkoisiin puitteisiin– Valvontatarkastuksissa käymme läpi tilaisuu-den järjestäjän toiminnan, tilat ja tapahtuman omavalvontasuunnitelman. Lisäksi tarkastam-me tapahtumaan liittyvät asiapaperit ja ilmoi-tukset, kertoo terveystarkastaja Alentola.

Tilaisuuden luonteen mukaan on huomioi-tava myös muita tapahtumaan liittyviä asioita, kuten asiakaskäymälöiden määrä. Jos myynti-pisteessä valmistetaan ja käsitellään elintarvik-keita, pitää myynti- ja valmistuslaitteiden olla viranomaisen hyväksymiä elintarvikekäyttöön.

– Ensimmäiseksi katsomme toiminnan

kokonaisuuden, onko se ilmoituksen mukaista. Tähän liittyen katsomme riittävätkö työtilat ja kylmälaitteet ja onko elintarvikkeiden säilytys asianmukaista, selittää Miekka tarkastuksen toimia.

Hän korostaa, että käsihygienia on hyvin tärkeä asia. Perusvarustukseen kuuluvat hanal-linen vesikanisteri, nestesaippua ja kertakäyt-töiset käsipyyhkeet.

– Myös toiminnan ulkoisten puitteiden pi-tää olla kunnossa. Myyntikatoksen on oltava kolmiseinäinen telttakatos ja maanpinnan on suojattu. Tuotteilla on oltava pisarasuojat, ja myyjän nimikyltti on oltava selkeästi esillä.

Kaukajärven päiväkodin henkilökunta, 14 työnteki jää ja johtaja, kokoontui helmikuussa iltapalaveriin arvioimaan mennyttä syksyä. Iltaa johdatteli organisaatiopalapeli.

Päiväkodin johtaja Leena Huhtiniemi oli keksinyt alkukevennykseksi organisaatio-palapelin, jossa oli 17 irtonaista osaa ja niil-le piti löytää oikea paikka. Palapelin paloissa oli nimiä, jotka piti sijoittaa oikeisiin paikkoi-hin (esimerkiksi Sirkkaliisa Virtanen ja Han-nu Suoniemi). Palapelissä piti osata sijoittaa paikalleen myös mm. lasten ja nuorten pal-velujen lautakunta, palvelusopimukset ja si-vistyspalvelut. Kaikki kolme ryhmää selviytyi-vät hienosti ja voittajatiimi keräsi loistavasti 15/17 pistettä.

Arviointipalaveria varten henkilökunta oli vastannut etukäteen 11 kysymykseen, joista johtaja oli tehnyt alustavan yhteenvedon. Sen pohjalta käsiteltiin vielä tarkemmin neljää suu-rempaa kokonaisuutta ryhmissä:1. Miten päiväkotimme pedagogista toimin-taa tulisi kehittää? Onko syksyn painopistealu-eet olleet mielestäsi oikeat? Jos ei, niin mihin olisi pitänyt satsata enemmän/vähemmän? Entä Vihreä lippu ympäristökasvatusohjelma, digitaaliset kasvun kansiot?

2. Miten työpaikan ilmapiiriä voisi entises-tään parantaa? Millainen on mielestäsi työpai-kan ilmapiiri, miten olet siihen vaikuttanut?3. Miten kiirettä voisi vähentää? Onko syksy ollut kiireinen? Jos on, niin mistä kiire on mie-lestäsi johtunut?4. Miten rohkeaa aloitteellisuutta voisi lisä-tä? Oletko saanut mielestäsi vaikuttaa päivä-kodin asioihin riittävästi? Mitä mielestäsi vai-

kuttaminen on? Mihin et voi vaikuttaa?Keskustelu oli vilkasta ja yleisesti oltiin

sitä mieltä, että oman työyhteisön asioihin on voinut vaikuttaa:

– Vaikuttaminen on sitä, että voi sanoa mielipiteensä päiväkodin asioissa ja, että niitä kuunnellaan.

– Oman kasvattajatiimin asioihin pystyy vaikuttaman tosi paljon kuin myös koko päi-

Tam

per

een

kaup

ung

in h

enki

löst

öleh

ti

16

v i k k u

Kaukajärven päiväkodissa pelattiin organisaatiopalapelejä

TEKSTI Leena Huhtiniemi

Kevään henkilöstö-koulutuksessa vielä tilaa

Henkilöstökoulutuksissa on vielä tilaa. Ke-vään aikana on tarjolla koulutusta mui-den muassa seuraavista aiheista:

Tampereen kaupunkiseudun tiivistyvä yh-teistyö sekä kunta- ja palvelurakenneuudistus, Päätösvalmistelun ajankohtaiset asiat, Rekry-tointi ja palvelusuhteen alkaminen, Osaamisen hallinta, Palvelusuhteen päättyminen viranhal-tijasta/työntekijästä johtuvasta syystä, Miten laatua voi mitata, Henkilöstön uudelleensijoi-tus – ohje ja toimintaperiaatteet, Talousarvio tilaaja–tuottaja-mallissa, Palkkauksen mää-räytymisen periaatteet.

Yleinen henkilöstökoulutus on edelleen osallistujille maksutonta. Tarkemmat tiedot ja muutokset löytyvät intrasta (www.sis.tampere.fi) kohdasta Henkilöstöasiat/hen-kilöstökoulutus. Myös ilmoittautumislinkki löytyy sieltä.

Henkilöstökoulutusta koskeviin kysymyk-siin vastaa HALOn koulutus- ja kehittämispal-velut, puh. 65802.

Kysy kannustinrahastaOletko opiskellut tai opiskeletko parhaillaan työn ohessa? Tampereen kaupungin kannus-tinrahajärjestelmä tukee henkilöstön omaeh-toista opiskelua. Kannustinrahaa voi saada opiskeluun, joka liittyy omiin työtehtäviin tai on oman moniosaamisen kehittämiseen liit-tyvää.

Kannustinrahaa voivat hakea vakituises-sa työsuhteessa olevat sekä pitkäaikaisessa määräaikaisessa palvelussuhteessa olevat henkilöt.

Lisätietoja:Tilaa ohjeet ja hakukaavake: kehittamispalvelut@tampere.fi taiKoulutus- ja kehittämispalvelut/hallinto-palvelukeskus p. (03) 565 65802

väkodin toimintatapoihin, arvoihin, kasvatus-näkemykseen ja oman yksikön varhaiskasva-tussuunnitelmaan.

Vaikuttamisen mahdollisuus tärkeääTärkeänä pidettiin myös sitä, että on päässyt haluamiinsa koulutuksiin.

– Monipuolinen asioiden osaaminen luo vahvan pohjan uuden kehittämiselle ja uusille oivalluksille. Lisäksi uudet ideat pitää osata ”myydä” myös toisille.

Vaikuttamisena pidettiin myös sitä, että saa olla päättämässä hankinnoista, tehdä työ-vuorotaulukoita ja ottaa opiskelijoita. Vaikut-taminen on mahdollista silloin, kun työyhtei-sön palaverikäytännöt ovat toimivia ja oman tiimin ja koko päiväkodin keskustelufoorumit ovat käytössä.

Mihin sitten ei voi vaikuttaa? Listasta tuli

tällainen: Lapsiryhmien kokoon ja henkilö-kunnan määrään. Ylemmiltä tahoilta tulleisiin sääntöihin. Ruokalistoihin. Uuden työntekijän on vaikea saada uusia käytäntöjä läpi.

Päiväkodissa työskennellään intiimisti kolmen työntekijän muodostamissa tiimeissä: kaksi lastenhoitajaa ja lastentarhanopettaja. Intiimiys on sitä, että nauretaan, liikutaan, otetaan kädestä, lauletaan, hullutellaan ja vakavoidutaan yhdessä. Työnteossa on aina tunteet läsnä ja erilaisten persoonien tulee hit-sautua yhteen, muuten työt eivät suju. Avoin vuorovaikutus on a ja o.

Miten voisi lisätä rohkeaa aloitteellisuut-ta? Kysymystä pohtinut ryhmä ehdotti, että otetaan käyttöön laatikko uusille ideoille ja aloitteille. Se ei olisi mikään purnauslaatikko, vaan lentävien ideoiden laatikko, johon voisi kirjoittaa nimettömänä huikaisevia ehdotuk-sia. Tätä lähdettiin kehittelemään.

Tarvitseeko myyjähygieniapassia?Jotta elintarvikkeiden käsittely sujuu tapah-tumassa mutkattomasti, tarvitaan tietoa hy-gieenisistä työtavoista.

– Jos myynti- ja tarjoilutyö on ammat-timaista ja säännöllistä, hygieniapassi tar-vitaan. Suosituksena on, että pienemmissä tapahtumissakin talkooporukan vetäjällä olisi hygieniapassi, kertoo Miekka.

Hän kiinnittää tarkastuksessaan huo-miota myös siihen, löytyykö toimijalta ajan tasalla oleva omavalvontasuunnitelma, miten pakkausmerkinnät on merkitty ja miten elin-

tarvikkeiden jäljitettävyys toimii.Mitä tarkoittaa jäljitettävyys? Lainsää-

dännön mukaan toimijan on tiedettävä, ke-neltä hän on hankkinut kaikki käyttämänsä raaka-aineet, lisäaineet ja kenelle hän on edelleen toimittanut valmistamansa tuotteet. Lisäksi hänen on tiedettävä elintarvikkeiden hankkimis- ja toimittamisajankohdat.

Lisätietoja ja lomakkeita: www.tampere.fi/kaupunkisuunnittelu ja ympäristö/elintarvikevalvonta

Organisaatiopalapeliä kokoa-massa lastentarhanopettaja Merja Montonen (vas.) ja lasten-hoitaja Eija Marttila.

Ryhmätöihin syventyneenä lasten-tarhanopettaja Kirsi-Marja Puranen (edessä vas.) ja laitoshuoltaja Mirja Mattila, ikkunapöydässä lastenhoita-

ja Raija Ojaniemi (vas.), lasten-tarhanopettaja Satu Salonen ja lastenhoitaja Anette Leino, päivä-kodin johtaja Leena Huhtiniemi (seisomassa). Oikealla pöydän ääressä laitoshuoltaja Heidi Haapa-joki (vas.), lastentarhanopettaja Merja Montonen ja lastenhoitaja Eija Marttila.

Tam

per

een

kaup

ung

in h

enki

löst

öleh

ti

17

18

Tam

per

een

kaup

ung

in h

enki

löst

öleh

ti

v i k k u

Tampereen kaupunginhalli-tuksen henkilöstöjaosto (he-ja) käsitteli huhtikuun toinen päi-vä kokouksessaan muun muassa seuraavia asioita.

Tampereen kaupungin toimin-taohje työtehtävien uudelleen-järjestelyyn ja henkilöstön uudel-leensijoitustilanteisiin hyväksyt-tiin hejassa. Toimintaohje sisältää henkilöstöohjelman tavoitteiden mukaisia ennakoivia toimenpitei-tä, joiden avulla pyritään turvaa-maan kaupungin henkilöstön pal-velussuhteiden jatkuvuus muutos-tilanteissa.

Toimintaohjeessa on käsitelty tilanteita, joissa henkilöstömää-rää joudutaan sopeuttamaan kaupungin taloudellisten ongel-mien vuoksi tai kun kaupungin toimintoja siirretään ulkopuolisten organisaatioiden hoidettavaksi tai kaupungin määräysvallassa ole-vaan yhtiöön.

Toimintaohjetta on käsitelty useassa kaupungin yhteistyöryh-

män pääluottamusmiesjaoston kokouksessa. Ohje on valmisteltu pääluottamusmiesten ja henkilös-töyksikön yhteistyönä.

Lisätietoja saa esim. pääluot-tamusmiehiltä.

Henkilöstön mahdollisuus saa-da palkallinen vapaapäivä viit-tä palkatonta vapaapäivää koh-ti päätettiin lopettaa käytäntö-nä. Henkilöstöllä on ollut vuoden 2005 syksystä alkaen mahdolli-suus saada taloudellisiin syihin perustuvaa palkatonta vapaata ja kerryttää niistä ns. porkkanapäiviä eli palkallisia vapaapäiviä.

Hejan tekemä lopettamis-päätös tuli heti voimaan, eikä ns. porkkanapäiväjärjestelmä ole enää voimassa. Järjestelmän lo-pettamista perusteltiin mm. sillä, että se on ollut epätasa-arvoinen ja aiheuttanut tulkintaongelmia, eikä sillä ole saavutettu alkupe-räisiä tavoitteita.

Päätöksellä ei ole vaikutusta 2.4.2007 ja sitä ennen taloudelli-

sista syistä myönnettyihin palkat-tomiin vapaisiin tai ansaittuihin ylimääräisiin vapaapäiviin.

Voimaan jäi edelleen harkin-nanvarainen palkaton vapaa, mut-ta siitä ei siis kerry ns. porkkana-päivää.

Lisätietoja asiasta saa omalta esimieheltä.

Heja päätti, että henkilöstöpääl-likön, rahoituspäällikön ja rahoi-tussuunnittelupäällikön virkojen nimikkeet muutetaan 15.4. alka-en henkilöstöjohtajaksi, rahoitus-johtajaksi ja rahoituspäälliköksi. Tampere noudattelee näissä ni-mikkeissä muiden suurten kau-punkien käytäntöä.

Heja päätti perustaa tietohal-lintoyksikköön toiminnanohjaus-järjestelmän kehityspäällikön va-kanssin. Uusi controllerin vakanssi perustettiin talous- ja strategiaryh-mään. Lisäksi päätettiin perustaa Tietotekniikkakeskukseen kehi-tyspäällikön vakanssi ehdolla, et-

tä tietotekniikkakeskuksen johto-kunta hyväksyy sen.

StrategistahenkilöstöohjaustaHenkilöstöjaoston varsinaiset jä-senet ovat Aila Dundar-Järvinen (kok), Jari Heikkiä (vas), Mat-ti Länsiö (sdp), Lasse Oksanen (sit.), Perttu Pesä pj. (vihr.), Lee-na Rauhala (kd) ja Elina Sirén (kok). Esittelijänä toimii vs. henki-löstöjohtaja Rami Mäkinen.

Henkilöstöjaoston tehtävänä on käsitellä kaupunkikonsernin strategiseen henkilöstöohjauk-seen liittyviä asioita. Henkilöstöja-osto tai sen määräämä valmistelee henkilöstöohjelman, hyväksyy luottamushenkilöiden koulutuk-sen ja opintomatkojen periaatteet sekä osallistumisen koulutus- ja opintotilaisuuksiin, hyväksyy hen-kilöstön kehittämisen periaatteet, hyväksyy kaupungin ja henkilös-tön yhteistoiminnan periaatteet, hyväksyy henkilöstön työterveys-huollon periaatteet, hyväksyy kau-

Diplomi-insinööri Reko Martti on aloittanut Tampereen kaupungin sisäisenä liikelaitoksena toimivan Tam-pereen Logistiikan toimitusjohtajana. Martti tuli tehtävään Metso Powder-met Oy:stä, jossa hän toimi toimitta-jahallinnan ja laadun johtajana. Toimi-tusjohtajaksi haki 23 henkilöä.

Tampereen Logistiikan logistiik-kapäälliköksi on valittu Tampereen Logistiikan va. toimitusjohtajan teh-täviä hoitanut diplomi-insinööri Erkki Harju. Logistiikkapäälliköksi haki 26 henkilöä.

Hankintapäälliköksi on valittu Tampereen Logistiikassa hankintalaki-miehenä toiminut varatuomari Tanja Welin. Hankintapäälliköksi haki 30 henkilöä.

Henkilöstöjaoston listalta poimittua

Tampereen Logistiikan johdossa ovat Reko Martti (vas.) Tanja Welin ja Erkki Harju.

Tampereen Logistiikan johto uudistui

TEKSTI Raija Lindell

AR

I JÄ

RV

EL

Ä

19

Tam

per

een

kaup

ung

in h

enki

löst

öleh

ti

TAMPEREEN KAUPUNGINHENKILÖKUNNALLE

– 20%:n alennus fysikaalisiin hoitoihin:

Norm:Fysioterapia 45 min. 31,00 € (38,00) 60 min. 37,00 € (47,00)

(Hinnat ovat ilman KELA-korvausta)

Hieronnat 45 min. 24,00 € (25,00) 60 min. 28,00 € (29,00)

sekä esim. hierontalahjakortti 80,00 € (87,00) (3 x 60 min)

FYSIKAALINEN HOITOLAITOS FOXIO OY ALEKSIS KIVEN KATU 10 E 33210 TAMPERE PUH: 03 – 222 1043

(Sijaintimme on kaupungin virastotalon vieressä.)

TERVETULOA !!

Lämpimät kiitokset entisille ja nykyisille työtovereille ja esimie-hille. Wayne W. Dyerin sanoin: ”Älä arvioi elämääsi saavutusten perusteella. Olivatpa ne elämä-si varrella mitättömän pieniä tai valtavan suuria. Herää sen sijaan, ja arvosta kaikkea mitä polulla-si kohtaat. Iloitse kukista, jotka sinua varten kukkivat. Nauti au-ringonnoususta, pienistä lapsis-ta, naurusta, sateesta ja linnuista. Juovu niistä... onneen ei ole tie-tä, onni on tie.” Kiitos teille kai-kille ihanille ihmisille, kun juhlitte kanssani eläkkeelle pääsyäni iha-nin sanoin ja lahjoin. Pirjo SalmiKisapuiston perheryhmästä

Lämpimät kiitokset työtove-reille ja potilaille muistamisesta lähtiessäni viettämään eläkepäi-viä!Brita Berglund-Pelkonen

Työterveyshoitajienpuhelinnumerot

Tässä koottuna Tullinkulman työterveyden työterveyshoitajien yhteystiedot. Lisätietoja löytyy intranetistä osoitteesta www.sis.tampere.fi -> Tullinkulman työterveys. Sivuilta löytyvät myös esi-merkiksi toimintayksiköittäin työterveyshoitajat ja lääkärit.

Haapajärvi Marjo 76131 040-767 4063Hakala Pia 75042 0400-137 481Harju Terttu 76471 050-326 2385Havulinna Pirjo 60316 050-325 7428Heliävirta Sari 76122 040-767 4357Iivonen Sanna 76135 040-767 3908Komulainen Jaana 76123 040-767 4347Koski Petra 76126 040-767 4218Laine Marjukka 76128 040-767 4179Mikkola Minna 76285 050-303 1681Mäkinen-Pitkänen Marjut 76130 040-767 4135Rajala Milka-Riikka 76125 040-767 4289Ristola Satu 76124 040-767 4314Säteri Anne 76132 040-767 3986Virtanen Arja 76133 040-767 3952Änäkäinen Maija 76121 040-767 4358

Untitled-1 1 23.3.2007 13:02:36

pungin työnantajana käyttämän työvoimapolitiikan periaatteet, hyväksyy tulospalkkausjärjes-telmää koskevat periaatteet ja päättää hallintosäännössä mää-rätyistä henkilöstöasioista.

Henkilöstöjaoston pöytä-kirjat julkaistaan internetissä (www.tampere.fi/hallinto/paa-toksenteko/listat) vain siltä osin kuin ne eivät käsittele tunnistet-tavaa henkilöä koskevia asioita. Lisäksi pöytäkirja on nähtävänä virka-aikana konsernihallinnon kirjaamossa osoitteessa Aleksis Kiven katu 14–16 C kokousta seuraavan viikon tiistaina.

Henkilöstöjaoston seuraava kokous on 23. huhtikuuta.

Lisätietoja:www.tampere.fi/hallinto/paa-toksenteko/kaupunginhallitus/henkilostojaosto

Kiitokset

v i k k u

Tam

per

een

kaup

ung

in h

enki

löst

öleh

ti

20

Naistenlahden voimalaitossai upean julkisivuvalaistuksen

TEKSTI Tarja Heikkilä KUVA Ari Järvelä

Mitä haluat tamperelaisen elämän -listalle?

Vapriikki kartoittaa tamperelaisen elämän tärkeitä asioita 2006–2007. Selvityksen tarkoituksena on auttaa museota tallenta-maan esine- ja kuvakokoelmiin 2000-luvun alusta juuri oikeat asiat ja ilmiöt.

Jokainen tamperelainen voi osallistua sel-vitykseen ja kertoa, mitkä asiat ovat juuri nyt tärkeitä omassa elämässä. Kyselyyn voi vastata helposti osoitteessa palvelut.tampere.fi/elo-make2/lomakkeet/1341/lomake.html

Vastausaikaa on 30. huhtikuuta asti. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kuusi upeaa kirjapalkintoa.

Vapriikki pyytää siis kaikkien tamperelais-ten apua tämän päivän arkikulttuurin tallen-tamiseen. Vastaamalla muutamaan kysymyk-seen kaupunkilaiset voivat vaikuttaa siihen, mitä Tampereesta tallennetaan museoiden kokoelmiin nyt ja lähitulevaisuudessa. Halu-tessaan voi myös kurkistaa Tampereen mu-seoiden nykyisiä esine- ja valokuvakokoelmia Siiri-tietokannasta (siiri.tampere.fi).

Juuri oikeiden asioiden, esineiden ja ilmi-öiden tallentaminen museoon vaatii elämän kaikkien osa-alueiden hyvää tuntemista. Tä-män takia Vapriikki tiedustelee tamperelaisten

tärkeimpiä tavaroita, lempivaatteita, mieliruo-kia, vapaa-ajanviettotapoja ja tärkeitä paik-koja Tampereella. Näiden kysymysten avulla saadaan vastauksia siihen, mitä museon tulisi säilyttää kokoelmissaan vuoden 2007 Tampe-reesta. Vastaajille tarjotaan myös mahdolli-suus suoraan nimetä esineitä ja kuva-aiheita, jotka tulisi ehdottomasti tallentaa museoon.

Lisätietoja: Kokoelmayksikön päällikkö, Ritva Palo-oja, p. 050 596 9096 tai museoamanuenssi, Riitta Kela, p. 040 761 5905.

Tampereen Sähkölaitoksen Naistenlahden voimalaitos sai julkisivuvalaistuksen maa-liskuussa. Valaistus tuo voimalaitosrakennuk-sen esiin kaupunkikuvaan soveltuvalla, moder-nilla tavalla. Toteutettu julkisivuvalaistus vies-tittää nykyaikaa, tehokkuutta ja laatua.

Voimalaitoksen sijoittuminen kaupungin ydinkeskustaan asettaa omat vaatimuksensa paitsi laitoksen käytölle, myös sen ulkonäölle. Julkisivuvalaistus on viimeisin vaihe Naisten-lahden voimalaitoksen 2000-luvun alkupuolen kunnostusprojektista.

Voimalaitokset Naistenlahti 1 ja Naisten-lahti 2 rakennettiin nykyisille paikoilleen Lapin kaupunginosaan 1970-luvulla. Laitosten tek-niikka modernisoitiin vuosituhannen vaihtees-sa. Tuolloin myös päätettiin uusia kolme vuosi-kymmentä vanhojen rakennusten julkisivut.

Julkisivuhanke toteutettiin arkkitehtiopis-kelijoille järjestetyssä suunnittelukilpailussa voittaneen suunnitelman pohjalta vuosien 2004–2005 aikana. Tässä yhteydessä uusit-tiin mm. rakennusten kaikki pinnoitteet. Kun julkisivu oli valmis, haluttiin sen myös näkyvän Tampereen maamerkkinä vilkkaasti liikennöi-dyn Paasikiven–Kekkosentien varrella.

Naistenlahden julkisivuvalaistus otettiin-kin osaksi Tampereen kaupungin julkisten ja näkyvien rakennusten valaisemista.

Naistenlahden valaistussuunnitelman to-teuttajaksi valittiin valaistussuunnittelija, TeM, ELDA, Roope Siiroinen Valoa design Oy.

Myös kulkuvalaistus uusittiinJulkisivuvalaistuksen rakentamisen yhteydessä päätettiin uusia myös voimalaitosalueen kul-kuvalaistus.

Julkisivuvalaistus toteutettiin valonheit-timien ja LED-valojen avulla. Värit noudatta-vat Tampereen Sähkölaitoksen tunnusvärejä; sininen, valkoinen ja punainen. Valaistusta ohjataan tietokonepohjaisella järjestelmällä, johon voidaan ohjelmoida erilaisia valaistus-vaihtoehtoja.

Valaistuksen sähkösuunnittelun toteut-ti Pöyry Engineering Oy kesän 2006 aikana. Asennukset alkoivat syksyllä 2006 ja valmistui-vat helmikuun 2007 loppuun mennessä. Vaa tivat asennukset suurjännitekaapeleiden

läheisyydessä voimalaitosalueella teki Tampe-reen Vera Oy.

Valaistus on nyt toiminnassa seuraavan ohjelman mukaan: Iltaohjelma, jossa valaistus ja värit ovat runsaimmillaan, palaa hämärän tulosta kello 22:een. Yöohjelma toimii kello 22–06. Aamun valaistus palaa kello 6–8 välillä ja päiväohjelma kello 8–18.

Naistenlahden voimalaitos tuottaa nykysi-joillaan sähköä ja kaukolämpöä tamperelaisille vielä noin 20 vuoden ajan.

Naistenlahden voimalaitoksen julkisivuvalaistus viestittää nykyaikaa, tehokkuutta ja laatua.