Helsingist pkaupunki

Helsingist pkaupunkiKpl 4

Helsingist pkaupunki vuonna 1812Turku oli liian lhell TukholmaaTurku liian ruotsinmielinen

Helsinki lhempn PietariaViapori turvana

Sveaborg viapori - suomenlinna

Helsingin Suurtori - Nyk. SenaatintoriHelsinki oli 1500 luvulla perustettu Tallinnan kilpailijaksi Vantaajoen suulle. Kaupunki oli kuitenkin jnyt pieneksi ja se siirrettiin myhemmin nykyiselle paikalleen. Kasvu ji edelleen hitaaksi ja viel vuonna 1812 Helsinki noin 4000 asukkaan pikkukaupunki.

Carl Ludwig Engel (1778 1840)Suomen suuriruhtinaskunnan uusi pkaupunki tarvitsi arvoisensa keskustan. Pietarista lhetettiin saksalaissyntyinen, Berliiniss, Tallinnassa ja Pietarissa tyskennellyt arkkitehti C.L.Engel toteuttamaan Helsingin uudistamista. Engel suunnitteli hallintorakennuksia ja kirkkoja mys muualle Suomeen, kun autonomisen Suomen hallintoa vahvistettiin.Helsingin uudistamis- ja rakennustyt kestivt vuosikymmeni ja kaupunki kasvoi siin sivussa.

Helsingin Senaatintori ympristineen on Engelin suunnittelema. Samoin nykyinen presidentinlinna ja monet muut Helsingin keskustan rakennuksista.Engelin rakennukset edustavat uusklassista empiretyyli.

Engelin tit suomessaEckern posti- ja tullitaloOulun tuomiokirkkoVartiovuoren thtitorni, TurkuPorin raatihuoneKuopion lyseon lukioHaminan raatihuoneLapuan kirkko

Mikkelin kaupunki perustettiin 1838

Venjn keisari Nikolai I 7.3.1838 allekirjoitti Mikkelin kaupungin perustamisasiakirjanElinkeinoelmltn takapajuinen Etel-Savo tarvitsi kaupungin talouselmns vilkastuttamiseksi. Maaseutuvestlle piti perustaa paikka, jossa he voisivat myyd tuotteitaan.Kruunu osti Mikkelin pitjn Kirkonkylst Maunukselan ja Olkkolan tilat, joiden maille laadittiin marraskuussa 1838 hyvksytty asemakaava.Kaupungin alku oli vaatimaton: asukkaita ensimmisess asukasluettelossa oli 64Mikkelin kaupungin vaakuna 1838-1922

kaupan ja hallinnon keskusMikkeli perustettiin mys hallintokaupungiksi. Kaavoittamista ja rakentamista hallitsi empiretyyli ja ruutuasemakaava. Nm toistuivat useissa kaupungeissa ympri laajaa keisarikuntaa.Lninhallituksen, -vankilan ja -sairaalan lisksi kaupungin keisarillista asemaa korosti 6. tarkkampujapataljoonan sijoittaminen kaupunkiin.

Mikkelin asemakaava 1841