Helsinkiläisten nuorten kulttuuriharrastukset

Seppo Suominen, Haaga-Helia amk, Hietakummuntie 1 A, 00700 Helsinki

seppo.suominen@haaga-helia.fi

Helsinkiläisten nuorten kulttuuriharrastuksetJohdanto

Suomessa kunnat vastaavat suurelta osin kulttuurin julkisesta rahoituksesta ja osin myös kulttuuripalveluista. Palvelut tuotetaan kunnissa itse, niitä järjestetään yhteistyössä muiden kanssa tai niitä ostetaan. Kuntien kulttuuripalveluja rahoitetaan toiminnasta saatavilla tuloilla, kuntien omilla verotuloilla ja valtionosuuksilla (Ruusuvirta ja Saukkonen, 2014). Kulttuuritoimen nettokäyttökustannukset (käyttökustannukset – käyttötuotot)1 asukasta kohden vuonna 2013 vaihtelevat noin sadasta eurosta noin kahteen sataan euroon suurimmissa suomalaisissa kaupungeissa. Kun julkisen sektorin kulttuuritoimeen käyttämät rahamäärät ovat näin suuret, hyödyllistä on tietää, miten tämä summa jakautuu eri käyttäjäryhmien kesken. Ruusuvirran ja Saukkosen (2014) selvityksessä kuntien kulttuuritoimi on määritelty seuraavasti: ”Kulttuuritoiminnalla tarkoitetaan kirjastoissa, taide- ja kulttuurilaitoksissa, kulttuuritaloissa ja kulttuurikeskuksissa ja taideoppilaitoksissa tapahtuvaa toimintaa sekä lisäksi kunnan yleistä kulttuuritoimintaa ja muiden hallintokuntien järjestämiä, tuottamia tai tilaamia kulttuuripalveluja” mutta se ei pääsääntöisesti sisällä valtionavun tai kuntien rahoituksen ulkopuolelle jääviä yksityisiä teattereita tai elokuvateattereita. Voimme tehdä jakoa käyttäjäryhmistä esimerkiksi iän perusteella nuoriin, aikuisiin ja ikääntyneempiin tai muun sosio-ekonomisen luokittelun perusteella. Tämä jako antaa osin tietoa kuntien kulttuuritoimeen kohdistaman taloudellisen tuen kohtaannosta. Sen yksioikoinen tulkinta on tehtävä varovasti, sillä samalla olisi otettava huomioon myös kuntien omien verotulojen ja valtionosuuksien rahoitustaakasta eri väestöryhmille. On hyvin tiedossa, että naiset ja korkeasti koulutetut käyttävät ahkerammin tai käyvät useammin erilaisissa kulttuurikohteissa (Kulttuuripuntari 1999, Kulttuuri ja viestintä 2001:5, Suominen 2013, 88). Progressiivisen tuloverotuksen takia korkeasti koulutetut maksavat vastaavasti isompaa osuutta veroista, joten suoraviivainen kohtaannon analyysi ottamatta huomioon sekä kulttuurikohteissa käynti että verotuksen taakan jakautuminen saattaa olla harhainen.

Suomessa miehillä ja heikommin koulutetuilla urheilukulttuuriin liittyvät kohteet ovat tavallisempia kuitenkin siten, että miehet käyvät urheilua katsomassa useammin ja 1 Käyttökustannukset = toimintamenot + poistot ja arvonalentumiset + laskennalliset menot, jossa toimintamenot = henkilöstömenot + palvelujen ostot + aineet, tarvikkeet ja tavarat + vuokramenot + avustukset + muut menot; käyttötuotot = toimintatulot + laskennalliset tulot, jossa toimintatulot = myyntitulot + maksut + tuet ja avustukset + vuokratulot + muut tulot.

vastaavasti naiset liikkuvat itse ahkerammin (Suominen 2013, 55). Kansainvälisesti ajatellen suomalaisten naisten miehiä ahkerampi liikkumisalttius on poikkeuksellista, sillä lähes kaikissa muissa maissa miehet liikkuvat naisia ahkerammin (Downward 2007 tai Cabane ja Lechner, 2014). On siis syytä ajatella, että kansallisuudella on vaikutusta vapaa-ajan aktiviteetteihin. Niihin toki vaikuttavat myös monet yksilölliset sosio-ekonomiset taustatekijät, kuten Virtanen (2007) esittää. Kun pääkaupunkiseudulla muuta äidinkieltä kuin suomea, ruotsia tai saamea puhuvien osuus väestöstä noin 12 – 13 %, mielenkiintoista on tutkia, mikä on tämän vieraskielisyyden vaikutus vapaa-ajan aktiviteetteihin. Lisäksi on tiedossa, että lasten ja nuorten vanhempien, huoltajien koulutusasteen ja kulttuurimaun on havaittu ennustavan heidän jälkeläisten kulttuurista suuntautumista (van Eijck 1999, Nagel ja Ganzeboom 2002). Tässä tutkimuksessa on käytettävissä vuonna nuorten helsinkiläisten vapaa-ajan aktiviteeteistä kerätty aineisto vuodelta 2011 (Keskinen ja Nyholm 2011). Aineiston avulla voidaan tutkia äidinkieleltään muiden kuin suomen, ruotsin tai saamen eli yleisemmin maahanmuuttajataustaisten nuorten kulttuuriharrastuksia ja verrata sitä alkuperäisväestön harrastuksiin. Tutkimuksen tarkoitus on siis selvittää, millaisia ovat helsinkiläisten nuorten vapaa-ajan aktiviteetit ja miten maahanmuuttajataustaisten nuorten aktiviteetit poikkeavat alkuperäisväestöön kuuluvista (jos ollenkaan).

Kirjallisuus

Valtaosa nuorten vapaa-ajan aktiviteettejä käsittelevistä selvityksistä raportoi erilaisten aktiviteettien osallistumistiheyksistä. Eräs ensimmäisistä on vuonna 1952 julkaistu Nuorisotutkimus vuonna 1951 (Bruun 1952). Silloin nuoriso vietti noin puolet illoistaan kodin piirin ulkopuolella. Haastatelluilta (n = 897) kysyttiin, kuinka monta kertaa he olivat olleet jumalanpalveluksissa tai uskonnollisissa kokouksissa, elokuvissa, yleisissä tansseissa, vierailuilla tai käynnillä jonkun ystävän luona tai urheilukilpailuissa. Elokuvissa käytiin ahkerasti, lähes 20 % haastatelluista oli käynyt ”viime kuussa” vähintään 5 kertaa ja noin 85 – 90 % oli käynyt vähintään kerran. Nuoret miehet olivat enemmän innostuneita elokuvista kuin nuoret naiset. Ahtaasti asuvat olivat elokuvissa huomattavasti useammin kuin muut. Uskonnollinen harrastus oli selvästi vähäisempää kuin elokuvat ja se näytti vähenevän iän mukana. Jumalanpalveluksissa käynti oli lähes yhtä yleistä (noin 19 – 22 % - naiset ahkerampia) kuin teatterissa tai oopperassa (noin 21 – 26 % - naiset ahkerampia) käynti. Konserteissa ainakin kerran ”viime kuussa” käyneiden osuus oli noin 15 %

kun taas yleiset tanssit olivat huomattavasti suositumpia (noin 34 – 40 % - miehet ahkerampia). Teatterissa tai oopperassa käyneiden erot eri sukupuolten ja kieliryhmien sekä toisaalta konttorihenkilökunnan ja koululaisten kuin myös työntekijöiden ja muiden ammattiryhmien välillä olivat erittäin merkitsevät. Lankisen (1984) selvityksessä helsinkiläisten nuorten vapaa-ajan aktiviteeteista vuodelta 1981 tietoa on kerätty selvästi yksityiskohtaisemmin kuin Nuorisotutkimuksessa vuonna 1951. Lankisen selvityksessä on raportoitu 10 – 15 vuotiaiden harrastuksista. Lankinen määrittelee harrastamisen luovaksi, jos siinä yhdistyy pään ja käden taitojen harjaannuttaminen. Niitä ovat soittaminen, laulaminen, näytelmätoiminta, kirjoittaminen, piirtäminen, käsityö ja askartelu, moottoreihin ja tekniikkaan liittyvät harrasteet, luontoon liittyvät harrasteet, valokuvaus ja kaitafilmaus sekä keräily. Aktiiviharrasteista soittaminen oli 10 – 15 vuotiailla yleisintä, sitten kirjoittaminen, kuvanteko, käsityöt ja askartelu. Poikien ja tyttöjen kesken on huomattavia eroja: tytöt laulavat enemmän, kun taas moottorit ja tekniikka kiinnosti poikia enemmän. Lankisen selvityksessä on myös laaja katsaus liikuntaharrastuksiin. Talvella erilaiset sisäpallopelit olivat ensisijalla vaikka tutkimuksessa oli korostettu koululiikunnan jättämistä pois vastauksista. Pyöräily, uinti ja kävelylenkkeily olivat yleisimmät kesälajit. Harrastetilaisuuksista helsinkiläisten 10 – 15 vuotiailla elokuvissa käynti nousi selvästi yli muiden, kuten urheilukilpailujen katsominen, tansseissa tai diskossa käynti.

Tietokonepelien pelaaminen ja ohjelmointiharrastus määritellään uusiksi luoviksi harrastuksiksi Siuralan tutkimuksessa 1991. Pojat harrastivat näitä selvästi tyttöjä enemmän. Vuosien 1982 ja 1990 vertailu osoittaa Siuralan mukaan luovien harrastusten rakenteen olleen varsin vakaata. Ei lainkaan harrastavien osuus oli säilynyt ennallaan ja harrastamisaktiivisuus eri lajeissa oli pysynyt hyvin muuttumattomana. Voimakas sukupuolinen eriytyminen oli ennallaan. Piirtäminen, maalaaminen ja klassisen musiikin soittaminen olivat tyttöjen harrastuksia ja rock-musiikin soittimet ja tietokoneet poikien harrastuksia. Voimailulajit, kuten painonnosto tai bodaus sekä voimistelu tai aerobic eivät olleet enää niin suosittuja harrastuksia vuonna 1990 kuin edellisessä selvityksessä vuodelta 1982. Elokuvateattereissa käynti oli vähentynyt vuonna 1990 verrattuna edelliseen vaikkakin se oli edelleen erittäin yleistä kuten myös tanssipaikoilla käynti. Teatterin, oopperan tai klassisen musiikin harrastaminen siten, että niissä käytäisiin, oli varsin vähän suosittua sekä 1982 että 1990. Helsinkiläisten nuorten vapaa-ajasta laaditussa selvityksessä vuodelta 2000 (Keskinen 2001) todetaan harrastusten suosiossa tapahtuneen edellisen kahden vuosikymmenen (1982, 1991 ja 2000) aikana vain

vähän muutoksia. Selvityksessä harrastukset ryhmiteltiin neljään kokonaisuuteen: perinteiset luovat harrastukset, lukeminen, tietokoneharrastukset ja pelit. Osin tietokoneharrasteet ja pelit voidaan luokitella myös luoviksi harrasteiksi. Liikuntaharrastuksissa uinnin sekä tanssin suosio oli lisääntynyt aikaisempaan verrattuna. Kuitenkin pojilla jalkapallo oli edelleen suosituin, salibandy selvä kakkonen, sitten koripallo, sulkapallo ja jääkiekko. Tytöt suosivat tanssia ja voimistelua selvästi poikia enemmän. Elokuvissa käynnin suosio oli edelleen vankkaa. Helsinkiläisistä nuorista yli puolet kävi vähintään kerran kuussa elokuvissa keväällä 2000. Nuorten kesätöiden yleistyminen 1980-luvulta lähtien on nähtävillä selvityksessä. Tarjonta kesätöistä oli runsasta ja töihin pääsivät jopa 13-vuotiaat, todetaan Keskisen tutkimuksessa. Työskentelyn yleisimpinä syinä pidettiin tarvetta saada rahaa vaatteisiin ja ylipäätään päivittäiseen käyttöön, kuten makeisiin ja elokuviin. Tässä selvityksessä ei kysytty ollenkaan käyntejä teatterissa tai oopperassa. Valtakunnallisissa nuorten vapaa-ajan tutkimuksissa vuodelta 2009 (Myllyniemi 2009) ei raportoida ollenkaan elokuvissa, teatterissa tms. käyntiä kun puolestaan vuoden 2013 selvityksessä (Myllyniemi ja Berg 2013) elokuvissa, teatterissa, konserteissa tai taidenäyttelyissä käynti on yhdistetty. Kaikista kysytyistä vapaa-ajan aktiviteeteista yleisin on elokuvissa (tai teatterissa, konserteissa tai taidenäyttelyissä) käynti. Kuitenkin konsoli- tai tietokonepelit sekä lukeminen ovat yleisempiä kuin elokuvat kun otetaan huomioon tekemisen säännöllisyys. Vuoden 2013 selvityksessä liikuntaan liitettyä mielikuvaa testattiin väitteellä, että ”liikunnan harrastajat ovat muita ahkerampia ihmisiä”. Hieman alle puolet vastanneista oli samaa mieltä väitteen kanssa, mutta vastaavasti noin puolet vastaajista oli eri mieltä. Koulutustasolla näyttäisi olevan selvä yhteys liikuntaharrastuksiin. Korkeampaa tutkintoa suorittavat tai jo suorittaneet liikkuvat aktiivisemmin. Nuorten liikunta-aktiivisuus on suurempaa, jos äidin koulutustaso on korkea. Liikkumattomia on eniten alimmissa tuloluokissa. Lasten ja nuorten (7- 29 – vuotiaiden) suosituimmat liikuntalajit ovat lenkkeily, kuntosali, pyöräily ja kävely ja vasta näiden jälkeen tulevat suosituimmat joukkuelajit, kuten salibandy ja jalkapallo. Poikien lajeja ovat jalkapallo, salibandy ja jääkiekko, kun tytöt harrastivat eniten lenkkeilyä, kävelyä, ratsastusta ja tanssia. Helsinkiläisten nuorten kulttuuriaktiviteetit ovat hyvin samankaltaisia kuin Varsinais-Suomessa (Haanpää, Ehrs, Tiensuu-Tsiopoulos, Kaljonen ja Lagström 2009 tai Löfblom 2013)

Helsingin kaupungin tieto- tai tilastokeskuksen sekä valtakunnallisissa selvityksissä pääosin raportoidaan osallistumistiheyksiä erilaisiin aktiviteetteihin mutta käyntiaktiviteettien yhdistäminen taustamuuttujiin monimuuttujamallin avulla on

tekemättä. Ilman mallinnusta ja/tai monimuuttujamallin käyttöä analyysin teko jää pakostakin hieman kesken. Virtanen (2007) on tutkinut kulttuurihyödykkeiden kulutusta Euroopan Unionin eri maissa käyttämällä varianssianalyysia ja logistista regressioanalyysiä. Tulosten mukaan henkilön koulutustaso, ikä, kansallisuus, sukupuoli ja sosio-ekonominen status (ammatti) vaikuttavat kulttuurihyödykkeiden valintaan ja kulutukseen. Virtasen tutkimuksessa painopiste ei ole ollut nuorten kuluttajien valinnoissa. Samankaltaisia tuloksia raportoidaan Willekensin ja Lievensin (2014), van Steenin, Vlegelsin ja Lievensin (2015) tuoreissa tutkimuksissa. Maahanmuuttajataustaisten on osin havaittu osallistuvan erilaisiin urheiluseuroihin ja paikallistason aktiviteetteihin kantaväestöä vähemmän irlantilaisessa tutkimuksessa (Coughlan, Doherty, O’Neill ja McGuire 2014). Kuitenkin kulttuurin (cultural club) kohdalla eroa ei havaittu, jos maahanmuuttaja osasi hyvin puhua englantia. Jos kielitaito (englantia) ei ollut hyvä, kulttuuriaktiviteetteihin osallistuttiin vähemmän kuin kantaväestö kun muut osallistumiseen vaikuttavat tekijät (kuten koulutus, sukupuoli, vanhempien siviilisääty, tv tai pelikonsolin sijoituspaikka makuuhuoneessa) oli otettu huomioon.

Tässä tutkimuksessa käytössä olevasta aineistosta on julkaistu Keskisen (2012) selvitys. Elokuvissa käynti on edelleen vuonna 2011 yleisin kulttuuritilaisuus, jossa käydään. Noin kerran kuukaudessa 59 prosenttia 11 – 15 – vuotiaista helsinkiläisnuorista oli käynyt elokuvissa. Prosenttiluku on suurempi kuin vuonna 1982 (54 %) tai 1990 (44 %). Teatterissa oli käynyt 7 % vastanneista, taidenäyttelyssä 6 %, konsertissa 8 % ja oopperassa tai baletissa vain 4 %. Viimeksi mainittujen konserttien ja oopperan tai baletin suosio oli hieman noussut edellisiin vertailuajankohtiin (1982 ja 1990) verrattuna, kun taas teatterin tai taidenäyttelyiden osuus oli pienentynyt.

Seuraavassa kappaleessa esitettävän mallin avulla on tarkoitus tutkia nuorten helsinkiläisten kulttuuriharrastusten kysyntää ja siihen vaikuttavia tekijöitä sekä tehdä vertailua maahanmuuttajataustaisten nuorten aktiviteeteista kantasuomalaisiin (joiden äidinkieli on joko suomi, ruotsi tai saame). Kysyntään vaikuttavina sosio-ekonomisina tekijöinä käsitellään vanhempien (isän ja äidin) koulutustasoa, henkilön itsensä ikää, äidinkieltä, sukupuolta ja taloudelliseen varallisuuteen liitettäviä muuttujia sekä nuoren itsensä työssäkäyntiä.

MalliHelsinkiläisten nuorten kulttuuriharrastusten kysyntää voidaan mallintaa vakiosubstituutiojoustofunktion (constant elasticity of substitution, CES) avulla. García, Lera-López ja Suárez (2011) arvioivat sen avulla espanjalaisten urheiluun käyttämää aikaa ja siten vapaa-ajalla tapahtuvaa urheilun kysyntää. Samaa mallia käytetään myös tässä tutkimuksessa. Nuorten kuluttajien mieltymykset ilmaistaan käytettynä aikana erilaisiin vapaa-ajan aktiviteetteihin (kuten elokuvissa käyntiin le ja (puhe)teatterissa käyntiin lt) ja henkilön nettotuloina (m). CES-funktion käyttö on luontevaa sen kätevien rajasubstituutioasteiden (marginal rate of substitution, MRS) ominaisuuksien takia. Olkoon nuorten kuluttajien optimointiongelma seuraava:

(1 )maxm, l1 ,lsU (m ,le ,lt )=[m−ρ+β le−ρ+γ lt

−ρ ]−1ρ ehdolla , ettäm=w (T−le−lt )+ y

Jossa U kuvaa hyötyä, ρ on rajasubstituutioasteen määrittelyssä tarpeellinen parametri2, β ja γ ovat positiivisia parametreja, w kuluttajan palkkatyöstä saatu tuntipalkka, T käytettävissä oleva aika (esimerkiksi 168 tuntia viikossa) ja viimeisenä y kuvaa muuta kuin palkkatyöstä saatua tuloa (esimerkiksi nuoren kuluttajan huoltajien tuloa). Kun optimointiongelma ratkaistaan, nuorten kuluttajien elokuvissa käymisen kysyntäfunktio (le) ja teatterissa käynnin kysyntäfunktio (lt) saadaan johdettua. Optimointitehtävän sisäratkaisupisteissä perheen nettotulojen (m) ja elokuvakysynnän sekä teatterikysynnän rajasubstituutioasteet ovat yhtä suuret kuin kuluttajan palkkatyöstä saatu tuntipalkka (w).

(2 )MRSm, le=

∂U∂ le∂U∂m

=β (ml e

)1+ρ

=w

(3 )MRSm ,lt=

∂U∂ lt∂U∂m

=γ (mlt

)1+ρ

=w

Tasapainoehdot (2) ja (3) osoittavat, että rajasubstituutioaste (MRS) minkä tahansa kahden komponentin kesken ei riipu kolmannesta CES-hyötyfunktiossa. Kahden ylläkuvatun tasapainoehdon matemaattisella jatkokäsittelyllä saadaan kaksi varsin helposti estimoitavaa yhtälöä.

2 σ= 11−ρ

kuvaa rajasubstituutioastetta, ρ≥−1

(4 ) log(mle )= 11+ρ logw−

11+ρ logβ

(5 ) log(mlt )= 11+ρ logw−

11+ρ logγ

Nuorten vapaa-ajan aktiviteetteihin vaikuttavat havaitsemattomat ja havaitut tekijät voidaan ottaa huomioon estimoinneissa parametrien β ja γ avulla seuraavasti:

(6 )β=e(Zeθe+φe)

(7 ) γ=e(Z t θt+φ t)

Jossa Ze and Zt kuvaavat erilaisia sosio-ekonomisia hyötyyn sekä vapaa-ajan

aktiviteetteihin vaikuttavia tekijöitä ja φe ja φ t ovat havaitsemattomiin tekijöihin

liittyviä satunnaismuuttujia. Kun oletetaan satunnaismuuttujien φe ja φ t

noudattavan kaksiulotteista normaalijakautumaa, lineaarinen vapaa-ajan aktiviteettien kysyntää kuvaava yhtälöryhmä voidaan estimoida SUR- (seemingly unrelated systems) metodilla. Seuraavat yhtälöt estimoidaan:

(8 )log(mle )= 11+ρ logw−

11+ ρ (Zeθe+φe)

(9 ) log(mlt )= 11+ ρ logw−

11+ ρ (Z t θt+φt)

Molemmissa yllä olevissa vapaa-ajan aktiviteettien kysyntäfunktiossa sekä elokuvien että teatteriesitysten kysyntä on estimoitavan muuttujan jakajassa, joten parametriestimaatteja on tulkittava käänteisesti: positiivinen parametri merkitsee selittävän muuttujan vähentävän vapaa-ajan aktiviteetin kysyntää ja päinvastoin. Sosio-ekonomisista tekijöistä, joiden on todettu vaikuttavan (Virtanen 2007, Willekens ja Lievens 2014, Coughlan, Doherty, O’Neill ja McGuire 2014 sekä van Steen, Vlegels ja Lievens 2015) vapaa-ajan aktiviteettien kysyntään, käytettävissä on seuraavia muuttujia: henkilön sukupuoli, kotikieli (”puhutko tai kirjoitatko myös jollakin muulla kielellä?”), ikä, koulutus, isän syntymämaa ja äidin syntymämaa sekä isän ja äidin koulutus ja henkilön sisarusten lukumäärä. Perheen tai kohdehenkilön tuloista ei ole saatavilla tietoa, joten niiden asemesta käytetään

kolmea vaihtoehtoista mittaria. Taulukossa 2 on esitelty tarkemmin estimoinneissa käytettyjä muuttujia.

Estimoitavissa yhtälöissä (8) ja (9) on kaksi vaihtoehtoista vapaa-ajan aktiviteettia, kuten elokuvien ja teatteriesitysten kysyntä. Käytettävissä oleva aineisto (FSD2794 Nuoret Helsingissä 2011) mahdollistaa edellä mainittujen kulttuuriaktiviteettien lisäksi myös oopperan tai baletin, konsertin, tai taidenäyttelyissä käynnin tarkastelemisen. Kuviossa 1 on kuvakaappaus kyselylomakkeesta.

Kuva 1: Kyselylomakkeen kysymys 18 (FSD2794)

TuloksetKäytettävissä oleva aineisto on Helsingin kaupungin tietokeskuksen keväällä 2011 (14.3. – 26.5.2011) keräämä peruskoulun 5. – 9. – luokkalaisille sekä lukion ja ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuositason oppilaille kohdistettu internet-kysely. Heikkisen ja Nyhomin keräämässä aineistossa otantamenetelmä on ryväsotanta, harkinnanvarainen näyte. Poikkileikkausaineistossa vastausprosentti on 71.7 ja vastauksia yhteensä 1433. Taulukkoon 1 on koottu helsinkiläisten 10 – 20 – vuotiaiden poikien ja tyttöjen eri kulttuuriaktiviteeteissä käyntitiheys vuonna 2011. Noin puolet sekä pojista ilmoittaa käyneensä elokuvissa vähintään kuukausittain. Toiseksi yleisin käyntikohde on taulukon 1 kumulatiivisen käyntitiheyden perusteella konsertti, sen jälkeen teatteri. Harvimmin käydään taidenäyttelyssä ja oopperassa tai

baletissa. Poikien ja tyttöjen välillä on tilastollisesti merkitsevä ero käyntitiheydessä. Tytöillä näyttäisi vaihtoehdon ”en lainkaan” suhteellinen osuus olevan pienempi kuin pojilla riippumatta käyntikohteesta. Sen sijaan pojilla näyttäsi kahden ensimmäisen vaihtoehdon eli ”lähes päivittäin” tai ”viikoittain” osuuden olevan suurempi kuin tytöillä.

Pojat, n = 633 Tytöt, n = 800 Ero?n

Lähes päivittäin

Viikoittain

Kuukausitta

in Harvem

min

En lainkaan

Tieto puuttuu

n

Lähes päivittäin

Viikoittain

Kuukausitta

in Harvem

min

En lainkaan

Tieto puuttuu χ2

Elokuvat

609

13 33 285

261

17 24 789

4 45 472

257

11 11 31.467***

Σ(%) 2.1 7.6 54.4

97.2

100

0.5 6.2 49.6

98.6

100

Teatteri 600

9 5 21 264

301

33 787

3 2 55 507

220

13 85.010***

Σ(%) 1.5 2.3 5.8 49.8

100

0.4 0.6 7.6 72.0

100

Ooppera tai baletti

603

10 2 9 116

466

30 789

5 2 20 345

417

11 99.232***

Σ(%) 1.7 2.0 3.5 22.7

100

0.6 0.9 3.4 47.1

100

Konsertti

602

7 6 48 273

268

31 789

2 4 54 532

197

11 73.898***

Σ(%) 1.1 2.2 10.1

55.5

100

0.2 0.8 7.6 75.0

100

Taidenäyt-tely

601

9 2 12 200

378

32 788

3 4 41 366

374

12 43.861***

Σ(%) 1.0 1.8 3.8 37.1

100

0.4 0.9 6.1 52.5

100

Taulukko 1: Kuinka usein käyt elokuvissa, teatterissa, oopperassa tai baletissa, konsertissa tai taidenäyttelyssä. Suorat jakaumat ja kumulatiivinen käyntitiheys (esimerkiksi pojista 7.6 prosenttia ilmoittaa käyneensä lähes päivittäin tai viikoittain). Reunimmaisessa pystysarakkeessa on χ2 testisuure poikien ja tyttöjen käyntitiheyden samankaltaisuudesta.

Seuraavassa taulukossa (2) on muutamia luonnehdintoja muista estimoinneissa käytetyistä muuttujista. Teoreettisessa malleissa (8 ja 9) selitettävä muuttuja sisältää

kaksi osaa: henkilön nettotulot ja käyntiaktiivisuus. Kun tarkasteltava aineisto on koottu helsinkiläisistä nuorista, järkevää on mitata henkilön nettotulot jollain perheen tuloja mittaavalla muuttujalla. Kun suoraa mittaria ei ole, erilaisia vaihtoehtoja on kolme: m1 = ”Millaiseksi arvioisit perheesi taloudellisen tilanteen?” tai m2 = ”Kuinka paljon Sinulla on rahaa omassa käytössä?” tai m3 = ”Onko perheelläsi käytössä henkilöauto?”. Vastausvaihtoehdot sekä järjestyskorrelaatiokertoimet on kuvattu taulukossa 2. Estimoitavassa mallissa tulomuuttuja on käännetty siten, että suurin numeroarvo osoittaa suurinta tulotaso. Esimerkiksi siten, että m1: 4 = ”hyvä”, 3 = ”kohtuullinen”, 2 = ”heikko” ja 1 = ”vaikea sanoa”. Käyntiaktiivisuus on koodattu analyysissä seuraavasti: 5 = ”lähes päivittäin”, 4 = ”viikoittain”, 3 = ”kuukausittain”, 2 = ”harvemmin” ja 1 = ”en lainkaan”. Muutokset koodeissa on tehty sen jälkeisen logaritmimuunnoksen takia.

muuttuja mediaani alkuperäinen

Huomautuksia

m1 Millaiseksi arvioisit perheesi taloudellisen tilanteen?

”hyvä” 1 = hyvä, 2 = kohtuullinen, 3 = heikko, 4 = vaikea sanoa

Spearmanin järjestyskorrelaatio

ρm1m2=0.239

ρm1m3=0.187

ρm2m3=0.148

m2 Kuinka paljon Sinulla on rahaa omassa käytössä?

”kohtuullisesti”

1 = runsaasti, enemmän kuin ikäisilläni yleensä, 2= kohtuullisesti, 3 = vähemmän kuin ikäisilläni yleensä

m3 Onko perheelläsi käytössä henkilöauto?

”kyllä, yksi” 1 = kyllä, kaksi tai useampi, 2 = kyllä, yksi, 3 = ei

w Mitkä seuraavista kuuluvat vapaa-aikaasi: palkkatyö?

”ei” 0 = ”ei mainintaa”, 1 = ”mainittu”

”mainittu” = 259/1433 = 18.1 %

kotikieliPuhutko tai kirjoitatko päivittäin myös jollain muulla kielellä (kuin suomi)?

ruotsi 17.8 %, venäjä = 3.0 %, somali = 2.5 %, viro = 0.6 %, arabia = 1.3 %, englanti = 34.9 %, muu kieli = 9.0 %

ikä 14

lukiossa ”mainittu” = 396/1433 = 27.6 %

ammatillisessa koulutuksessa

”mainittu” = 38/1433 = 2.7 %

Isän syntymämaa

Suomi = 87.1 %, Venäjä = 1.3 %, Viro = 0.6 %, Somalia = 2.2 %, Muu vaihtoehto = 8.2 %

Äidin Suomi = 88.3 %, Venäjä = 2.1 %, Viro = 1.1 %, Somalia = 1.7 %, Muu vaihtoehto =

syntymämaa

6.3 %

Isän/huoltajan koulutus

Yliopisto/korkeakoulu = 35.1 %, Opisto = 2.6 %, Lukio/ammattikoulu = 19.4 %, peruskoulu/en tiedä/ei koske minua = 42.9 %

Äidin/huoltajan koulutus

Yliopisto/korkeakoulu = 38.1 %, Opisto = 4.0 %, Lukio/ammattikoulu = 18.2 %, peruskoulu/en tiedä/ei koske minua = 39.6 %

Isä/huoltaja Työssä = 84.2 %, koti-isä = 1.3 %, työtön = 4.9 %, muussa tilanteessa = 4.5 %, en tiedä/ei koske minua = 5.1 %

Äiti/huoltaja Työssä = 84.2 %, kotiäiti = 5.6 %, työtön = 3.5 %, muussa tilanteessa = 4.2 %, en tiedä/ei koske minua = 2.5 %

Sisarusten lukumäärä

1

Taulukko 2: Estimoinneissa käytettyjen muuttujien tilastollisia arvoja.

Vaihtoehtoiset tulomuuttujat, m1, m2 ja m3 ovat positiivisesti korreloituneita sen jälkeen, kun ne on uudelleen koodattu ja saaduista arvoista on otettu logaritmimuutos. Helsinkiläisnuorista noin 18 prosenttia ilmoittaa tekevänsä palkkatyötä vapaa-aikanaan. Muita kieliä kuin suomea tai ruotsia ilmoittaa päivittäin käyttävänsä noin 16 prosenttia, kun englanti jätetään pois laskuista. Näistä kielistä yleisimmät ovat venäjä, somali ja arabia. Noin 30 prosenttia vastanneista käy lukion tai ammatillisen koulun ensimmäistä tai toista vuosiluokkaa. Jos isä tai äiti ei ole syntynyt Suomessa, yleisimmät muut vaihtoehdot ovat Venäjä, Somalia tai Viro. Äideillä näyttäisi olevan hieman parempi koulutustaso kuin iseillä.

m = m1 m = m1 m = m1 m = m1 m = m2 m = m2 m = m2 m = m2 m = m3 m = m3 m = m3 m = m3

Elokuva teatteri Elokuva teatteri Elokuva teatteri Elokuva teatteri Elokuva teatteri Elokuva teatteri

log(mle )log(mlt )log(mle )log(mlt )log(mle )log(mlt )log(mle )log(mlt )log(mle )log(mlt )log(mle )log(mlt )logw -14.407

(15.471)

-32.046(*)

(17.596)

-18.657(15.440)

-37.362*

(17.599)

-14.374(15.469)

-32.010(*)

(17.593)

-18.620(15.437)

-37.323*

(17.596)

-14.341(15.465)

-31.966(*)

(17.588)

-18.581(15.433)

-37.274*

(17.591)

ruotsi 0.136(10.621)

-11.303(12.080)

0.187(10.620)

-11.259(12.078)

0.270(10.617)

-11.966(12.075)

venäjä -23.164(23.911)

-38.318(27.195)

-23.251(23.908)

-38.413(27.191)

-23.284(23.901)

-38.439(27.183)

Isä, venäjä

59.665(45.138)

66.610(51.449)

59.636(45.131)

66.580(51.442)

59.568(45.119)

66.509(51.427)

Äiti, venäjä

-37.818(35.250)

-30.178(40.179)

-37.899(32.245)

-30.256(40.173)

-37.533(35.235)

-30.328(40.161)

somali -83.927**

(26.358)

-110.671***

(29.978)

-83.811**

(26.354)

-110.558***

(29.973)

-83.846**

(26.347)

-110.595***

(29.965)

Isä, somali

-25.398(40.413)

-23.564(46.064)

-25.375(40.407)

-23.543(46.057)

-25.533(40.396)

-23.702(46.044)

Äiti, somali

-100.845*

(45.953)

-100.078(*)

(52.378)

-101.003*

(45.946)

-100.234(*)

(52.371)

-100.952*

(45.933)

-100.185(*)

(52.356)

viro 45.381(52.004)

62.275(59.145)

45.402(51.997)

62.301(59.137)

45.292(51.982)

62.185(59.121)

Isä, viro 31.336(61.628)

33.809(70.244)

31.544(61.618)

34.016(70.234)

31.353(61.601)

33.824(70.214)

Äiti, viro

14.562(44.967)

24.028(51.254)

14.269(44.960)

23.735(51.246)

14.445(44.947)

23.909(51.232)

arabia -67.308(*)

(35.984)

-51.355(40.925)

-67.332(*)

(35.979)

-51.380(40.919)

-67.389(*)

(35.968)

-51.441(40.908)

ikä 0.087**

(0.029)0.080*

(0.033)0.083*

(0.029)0.076*

(0.033)0.087**

(0.029)0.080*

(0.033)0.082**

(0.029)0.075*

(0.033)0.087**

(0.029)0.079*

(0.033)0.082**

(0.029)0.075*

(0.033)

lukio -2.464(9.489)

5.947(10.792)

-0.814(9.491)

7.648(10.818)

-2.433(9.488)

5.978(10.790)

-0.782(9.489)

7.679(10.816)

-2.454(9.485)

5.953(10.787)

-0.801(9.486)

7.656(10.813)

ammatti-koulu

0.750(25.517)

-17.485(29.021)

6.254(25.664)

-10.408(29.252)

0.756(25.513)

-17.491(29.016)

6.258(25.660)

-10.414(29.248)

0.800(25.506)

-17.439(29.008)

6.293(25.653)

-10.371(29.239)

sisaruksia

6.326*

(3.052)9.577**

(3.472)6.725*

(3.090)9.795**

(3.522)6.325*

(3.052)9.577**

(3.471)6.729***

(3.089)9.799**

(3.521)6.326*

(3.051)9.578**

(3.470)6.731*

(3.088)9.801**

(3.520)

isä, edu1

-1.557(13.702)

15.339(15.583)

0.068(13.716)

18.264(15.634)

-1.601(13.699)

15.299(15.581)

0.018(13.714)

18.220(15.631)

-1.532(13.695)

15.364(15.576)

0.087(13.710)

18.284(15.627)

isä, edu2

14.519(28.759)

32.263(32.708)

15.809(28.783)

32.688(32.785)

14.474(28.754)

32.226(32.703)

15.771(28.759)

32.657(32.780)

14.500(28.746)

32.247(32.694)

15.810(28.751)

32.690(32.771)

isä, edu3

-8.050(13.184)

-1.376(14.995)

-7.987(13.153)

-1.482(14.992)

-8.128(13.182)

-1.445(14.992)

-8.060(13.151)

-1.547(14.990)

-8.091(13.178)

-1.410(14.988)

-8.015(13.147)

-1.504(14.986)

äiti, edu1

13.911(14.095)

3.730(16.030)

14.146(14.104)

4.061(16.076)

13.921(14.092)

3.735(16.028)

14.153(14.102)

4.063(16.074)

13.854(14.088)

3.670(16.023)

14.087(14.098)

3.99(16.069)

äiti, edu2

32.854(23.792)

30.620(27.059)

35.606(23.795)

32.768(14.837)

32.842(23.789)

30.601(27.056)

35.594(23.791)

32.749(27.117)

32.826(23.782)

30.586(27.048)

35.576(23.784)

32.732(27.110)

äiti, edu3

24.176(*)

(13.033)

20.987(14.823)

24.861(*)

(13.017)

22.208(14.837)

24.173(*)

(13.031)

20.975(14.821)

24.850(*)

(13.015)

22.188(14.834)

24.136(*)

(13.028)

20.938(14.817)

24.808(*)

(13.011)

22.146(14.830)

poika -22.810**

(8.202)

-35.322***

(9.328)

-23.592**

(8.181)

-35.151***

(9.325)

-22.837**

(8.200)

-35.346***

(9.326)

-23.619**

(8.179)

-35.175***

(9.323)

-22.799**

(8.198)

-35.305***

(9.324)

-23.588**

(8.177)

-35.140***

(9.320)

vakio -27.879**

(9.263)

-34.394***

(10.535)

-30.580***

(9.027)

-40.729***

(10.289)

-27.979**

(9.261)

-34.493***

(10.533)

-30.669***

(9.025)

-40.820***

(10.287)

-28.287**

(9.258)

-34.800***

(10.530)

-30.963***

(9.023)

-41.112***

(10.284)

R2 0.0194 0.0282 0.0178 0.0223 0.0193 0.0281 0.0178 0.0223 0.0193 0.0281 0.0178 0.0223

F 2.67*** 3.44*** 2.44*** 2.82** 2.67*** 3.44*** 2.45** 2.82*** 2.67*** 3.44*** 2.45*** 2.82***

Taulukko 3: SUR-menetelmällä estimoitu käyntiaktiivisuus elokuvissa ja teattereissa

Estimointitulosten mukaan (taulukko 3) helsinkiläisen nuoren palkkatyön tekeminen vaikuttaa positiivisesti (parametrikerroin on negatiivinen, mutta se tulkitaan positiiviseksi vaikutukseksi) teatterissa käyntitiheyteen mutta ei elokuvissa käyntiin. Etnisestä taustasta ainoastaan somalitaustaiset käyvät muuta väestöä enemmän sekä elokuvissa että teatterissa. Erityisesti, jos äiti on somali, helsinkiläinen nuori käy muuta väestöä ahkerammin sekä elokuvissa että teatterissa. Myös arabiankielen taito lisää todennäköisyyttä käydä ahkerammin elokuvissa. Sen sijaan virolais- tai venäläistaustaiset eivät merkitsevästi poikkea suomenkielisestä nuorisosta. Nuoren ikä vaikuttaa negatiivisesti, lukion tai ammattikoulun käyminen ei puolestaan vaikuta elokuvissa tai teatterissa käyntitiheyteen. Sisarusten lukumäärä vaikuttaa negatiivisesti eli suurperheitten lapset käyvät muita harvemmin. Äidin korkeakoulutus (kun äidillä on korkeakoulututkinto) vaikuttaa negatiivisesti elokuvissa käyntiin, tosin tämä vaikutus on tilastollisesti merkitsevä vain noin kuuden

prosentin tasolla (taulukossa (*)). Pojat käyvät sekä elokuvissa että teatterissa tyttöjä enemmän, kun muut käyntitiheyteen vaikuttavat tekijät on otettu huomioon. Poikien suurempi käyntitiheys molemmissa saa vahvistusta myös ristiintaulukoinnin perusteella: elokuvien kohdalla χ2 = 31.467, p = 0.000 ja teatterin kohdalla χ2 = 85.010, p = 0.000. Tulos vaikuttaa yllättävältä, sillä naiset ovat miehiä ahkerampia kulttuurihyödykkeiden kuluttajia (Suominen 2013). Tässä aineistossa pojat näyttäisivät olevan ahkerampi kuin tytöt, kun otetaan huomioon vain ahkerimmin käyvät eli ”lähes päivittäin” tai ”viikoittain”. Korkeakoulutetun äidin negatiivinen vaikutus elokuvissakäynteihin saattaisi selittyä ajatuksella, että kenties äidit painottavat koulun käyntiä elokuvissa käymisen sijaan. χ2 – testisuureen perusteella vanhempien koulutustausta ja ”Millaiseksi arvioisit oman koulumenestyksesi?” tai ”Mitä pidät koulunkäynnistä tällä hetkellä?” ovat yhteydessä toisiinsa. Ylipäätään vanhempien koulutustausta ja lapsen koulumenestys ovat vahvasti korreloituneita (Häkkinen, Kirjavainen ja Uusitalo 2003).

m = m1 m = m1 m = m1 m = m1 m = m2 m = m2 m = m2 m = m2 m = m3 m = m3 m = m3 m = m3

Elokuva Ooppera tai baletti

Elokuva Ooppera tai baletti

Elokuva Ooppera tai baletti

Elokuva Ooppera tai baletti

Elokuva Ooppera tai baletti

Elokuva Ooppera tai baletti

log(mle )log(mlt )log(mle )log(mlt )log(mle )log(mlt )log(mle )log(mlt )log(mle )log(mlt )log(mle )log(mlt )logw -14.407

(15.471)-24.543(16.700)

-18.657(15.440)

-28.213(*)

(16.626)

-14.374(15.469)

-24.508(16.697)

-18.620(15.437)

-28.176(*)

(16.624)

-14.341(15.465)

-24.466(16.693)

-18.581(15.433)

-28.127(*)

(16.619)

ruotsi 0.136(10.621)

0.620(11.465)

0.187(10.620)

0.673(11.463)

0.270(10.617)

0.754(11.460)

venäjä -23.164(23.911)

-19.992(25.810)

-23.251(23.908)

-20.079(25.807)

-23.284(23.901)

-20.114(25.799)

Isä, venäjä

59.665(45.138)

65.498(48.607)

59.636(45.131)

65.469(48.601)

59.568(45.119)

65.399(48.587)

Äiti, venäjä

-37.818(35.250)

-36.613(37.959)

-37.899(32.245)

-36.397(37.954)

-37.533(35.235)

-36.750(37.943)

somali -83.927**

(26.358)

-49.456(*)

(28.451)

-83.811**

(26.354)

-49.342(*)

(28.447)

-83.846**

(26.347)

-49.379(*)

(28.439)

Isä, somali

-25.398(40.413)

-21.613(43.519)

-25.375(40.407)

-21.591(43.513)

-25.533(40.396)

-21.750(43.501)

Äiti, somali

-100.845*

(45.953)

-102.624*

(49.485)

-101.003*

(45.946)

-102.783*

(49.478)

-100.952*

(45.933)

-102.731*

(49.464)

viro 45.381(52.004)

47.336(56.134)

45.402(51.997)

47.357(56.127)

45.292(51.982)

47.245(56.111)

Isä, viro 31.336(61.628)

35.240(66.364)

31.544(61.618)

35.447(66.355)

31.353(61.601)

35.255(66.336)

Äiti, viro

14.562(44.967)

20.327(48.422)

14.269(44.960)

20.033(48.416)

14.445(44.947)

20.209(48.402)

arabia -67.308(*)

-69.635(*)

-67.332(*)

-69.661(*)

-67.389(*)

-69.720(*)

(35.984) (38.841) (35.979) (38.836) (35.968) (38.714)

ikä 0.087**

(0.029)0.084**

(0.031)0.083*

(0.029)0.079*

(0.031)0.087**

(0.029)0.084**

(0.031)0.082**

(0.029)0.079*

(0.031)0.087**

(0.029)0.084**

(0.031)0.082**

(0.029)0.079*

(0.031)

lukio -2.464(9.489)

-0.588(10.242)

-0.814(9.491)

0.941(10.220)

-2.433(9.488)

-0.558(10.241)

-0.782(9.489)

0.972(10.218)

-2.454(9.485)

-0.580(10.238)

-0.801(9.486)

0.951(10.216)

ammatti-koulu

0.750(25.517)

8.835(27.543)

6.254(25.664)

13.324(27.636)

0.756(25.513)

8.841(27.539)

6.258(25.660)

13.329(27.632)

0.800(25.506)

8.882(27.531)

6.293(25.653)

13.362(27.625)

sisaruksia

6.326*

(3.052)7.604*

(3.294)6.725*

(3.090)8.464**

(3.327)6.325*

(3.052)7.604*

(3.294)6.729***

(3.089)8.469*

(3.326)6.326*

(3.051)7.605*

(3.293)6.731*

(3.088)8.471*

(3.325)

isä, edu1

-1.557(13.702)

6.324(14.789)

0.068(13.716)

7.823(14.770)

-1.601(13.699)

6.278(14.787)

0.018(13.714)

7.772(14.768)

-1.532(13.695)

6.346(14.783)

0.087(13.710)

7.840(14.764)

isä, edu2

14.519(28.759)

19.376(31.042)

15.809(28.783)

20.978(30.974)

14.474(28.754)

13.331(31.038)

15.771(28.759)

20.940(30.970)

14.500(28.746)

19.354(31.030)

15.810(28.751)

20.976(30.961)

isä, edu3

-8.050(13.184)

-6.147(14.231)

-7.987(13.153)

-5.900(14.164)

-8.128(13.182)

-6.225(14.229)

-8.060(13.151)

-5.973(14.162)

-8.091(13.178)

-6.189(14.225)

-8.015(13.147)

-5.930(14.158)

äiti, edu1

13.911(14.095)

14.936(15.214)

14.146(14.104)

14.833(15.188)

13.921(14.092)

14.947(15.212)

14.153(14.102)

14.842(15.168)

13.854(14.088)

14.879(15.207)

14.087(14.098)

14.774(15.182)

äiti, edu2

32.854(23.792)

37.926(25.681)

35.606(23.795)

40.716(25.623)

32.842(23.789)

37.914(25.678)

35.594(23.791)

40.704(25.620)

32.826(23.782)

37.897(25.671)

35.576(23.784)

40.686(25.613)

äiti, edu3

24.176(*)

(13.033)34.844*

(14.068)24.861(*)

(13.017)34.758*

(14.017)24.173(*)

(13.031)34.840*

(14.066)24.850(*)

(13.015)34.746*

(14.015)24.136(*)

(13.028)34.801*

(14.062)24.808(*)

(13.011)34.702*

(14.011)

poika -22.810**

(8.202)

-32.235***

(8.853)

-23.592**

(8.181)

-33.101***

(8.809)

-22.837**

(8.200)

-32.261***

(8.852)

-23.619**

(8.179)

-33.127***

(8.808)

-22.799**

(8.198)

-32.221***

(8.849)

-23.588**

(8.177)

-33.093***

(8.806)

vakio -27.879**

(9.263)

-36.164***

(9.998)

-30.580***

(9.027)

-38.510***

(9.721)

-27.979**

(9.261)

-36.264***

(9.996)

-30.669***

(9.025)

-38.601***

(9.719)

-28.287**

(9.258)

-36.571***

(9.994)

-30.963***

(9.023)

-38.892(9.716)

R2 0.0194 0.0217 0.0178 0.0248 0.0193 0.0217 0.0178 0.0248 0.0193 0.0217 0.0178 0.0248

F 2.67*** 2.88*** 2.44*** 3.03*** 2.67*** 2.87*** 2.45** 3.03*** 2.67*** 2.87*** 2.45*** 3.03***

Taulukko 4: SUR-menetelmällä estimoitu käyntiaktiivisuus elokuvissa ja oopperassa tai baletissa

Yllä, taulukossa 4 on esitetty SUR-menetelmällä käyntiaktiivisuus elokuvissa ja oopperassa tai baletissa. Elokuvien kohdalla tulokset ovat identtiset taulukon 3 tulosten kanssa. Nuoren palkkatyön tekeminen on positiivisesti yhteydessä oopperassa tai baletissa käyntiin, tosin se on merkitsevä vain 10 prosentin riskitasolla. Tulos on kuitenkin samansuuntainen kuin taulukon 3 teatterissa käyntitiheyden kohdalla. Sen sijaan elokuvissa käynti tai myöhemmissä taulukoissa esiteltävät konserteissa (taulukko 5) tai taidenäyttelyissä (taulukko 6) käynti eivät ole tilastollisesti yhteydessä palkkatyön tekemisen kanssa. Tulosten mukaan nuoret ainakin osittain käyttävät omia ansaitsemiaan rahojaan teatteri- tai ooppera- tai balettikäynteihin.

m = m1 m = m1 m = m1 m = m1 m = m2 m = m2 m = m2 m = m2 m = m3 m = m3 m = m3 m = m3

Elokuva konsertti

Elokuva konsertti

Elokuva konsertti

Elokuva konsertti

Elokuva konsertti

Elokuva konsertti

log(mle )log(mlt )log(mle )log(mlt )log(mle )log(mlt )log(mle )log(mlt )log(mle )log(mlt )log(mle )log(mlt )logw -14.407

(15.471)

-21.071(16.922)

-18.657(15.440)

-24.567(16.853)

-14.374(15.469)

-21.041(16.920)

-18.620(15.437)

-24.534(16.851)

-14.341(15.465)

-21.004(16.915)

-18.581(15.433)

-24.490(16.846)

ruotsi 0.136(10.621)

0.921(11.617)

0.187(10.620)

0.980(11.616)

0.270(10.617)

1.056(11.613)

venäjä -23.164(23.911)

-23.520(26.153)

-23.251(23.908)

-23.607(26.150)

-23.284(23.901)

-23.641(26.143)

Isä, venäjä 59.665(45.138)

65.043(49.272)

59.636(45.131)

65.014(49.265)

59.568(45.119)

64.947(49.251)

Äiti, venäjä -37.818(35.250)

-37.862(38.478)

-37.899(32.245)

-37.944(38.473)

-37.533(35.235)

-38.015(38.462)

somali -83.927**

(26.358)

-45.433(28.830)

-83.811**

(26.354)

-45.317(28.826)

-83.846**

(26.347)

-45.354(28.818)

Isä, somali -25.398(40.413)

-17.119(44.114)

-25.375(40.407)

-17.097(44.108)

-25.533(40.396)

-17.255(44.096)

Äiti, somali

-100.845*

(45.953)

-98.571*

(50.162)

-101.003*

(45.946)

-98.729*

(50.155)

-100.952*

(45.933)

-98.679*

(50.141)

viro 45.381(52.004)

49.083(56.881)

45.402(51.997)

49.105(56.873)

45.292(51.982)

48.994(56.857)

Isä, viro 31.336(61.628)

36.049(67.271)

31.544(61.618)

36.257(67.262)

31.353(61.601)

36.066(67.243)

Äiti, viro 14.562(44.967)

18.537(49.085)

14.269(44.960)

18.244(49.078)

14.445(44.947)

18.421(49.064)

arabia -67.308(*)

(35.984)

-66.662(*)

(39.358)

-67.332(*)

(35.979)

-66.685(*)

(39.353)

-67.389(*)

(35.968)

-66.744(*)

(39.342)

ikä 0.087**

(0.029)0.084**

(0.032)0.083*

(0.029)0.079*

(0.032)0.087**

(0.029)0.084**

(0.032)0.082**

(0.029)0.079*

(0.032)0.087**

(0.029)0.084**

(0.032)0.082**

(0.029)0.079*

(0.032)

lukio -2.464(9.489)

-2.467(10.379)

-0.814(9.491)

-0.873(10.360)

-2.433(9.488)

-2.436(10.377)

-0.782(9.489)

-0.841(10.358)

-2.454(9.485)

-2.455(10.374)

-0.801(9.486)

-0.859(10.355)

ammatti-koulu

0.750(25.517)

14.284(27.909)

6.254(25.664)

18.637(28.014)

0.756(25.513)

14.291(27.905)

6.258(25.660)

18.642(28.010)

0.800(25.506)

14.333(27.898)

6.293(25.653)

18.676(28.002)

sisaruksia 6.326*

(3.052)3.939(3.338)

6.725*

(3.090)4.750(3.372)

6.325*

(3.052)3.938(3.338)

6.729***

(3.089)4.754(3.372)

6.326*

(3.051)3.941(3.337)

6.731*

(3.088)4.756(3.371)

isä, edu1 -1.557(13.702)

-7.567(14.986)

0.068(13.716)

-6.028(14.972)

-1.601(13.699)

-7.607(14.984)

0.018(13.714)

-6.073(14.970)

-1.532(13.695)

-7.539(14.980)

0.087(13.710)

-6.005(14.966)

isä, edu2 14.519(28.759)

14.009(31.455)

15.809(28.783)

15.558(31.397)

14.474(28.754)

13.966(31.451)

15.771(28.759)

15.523(31.393)

14.500(28.746)

13.990(31.442)

15.810(28.751)

15.559(31.384)

isä, edu3 -8.050(13.184)

-9.915(14.420)

-7.987(13.153)

-9.597(14.358)

-8.128(13.182)

-9.991(14.418)

-8.060(13.151)

-9.668(14.356)

-8.091(13.178)

-9.956(14.414)

-8.015(13.147)

-9.625(14.352)

äiti, edu1 13.911(14.095)

13.620(15.416)

14.146(14.104)

13.517(15.396)

13.921(14.092)

13.627(15.414)

14.153(14.102)

13.521(15.394)

13.854(14.088)

13.568(14.410)

14.087(14.098)

13.463(15.389)

äiti, edu2 32.854(23.792)

41.612(26.023)

35.606(23.795)

44.234(*)

(25.974)

32.842(23.789)

41.595(26.020)

35.594(23.791)

44.219(*)

(25.970)

32.826(23.782)

41.583(26.012)

35.576(23.784)

44.205(*)

(25.963)

äiti, edu3 24.176(*)

(13.033)

36.509**

(14.255)

24.861(*)

(13.017)

36.383**

(14.209)

24.173(*)

(13.031)

36.503**

(14.253)

24.850(*)

(13.015)

36.368**

(14.207)

24.136(*)

(13.028)

36.468**

(14.249)

24.808(*)

(13.011)

36.329**

(14.203)

poika -22.810**

(8.202)

-34.151***

(8.971)

-23.592**

(8.181)

-34.921***

(8.930)

-22.837**

(8.200)

-34.180***

(8.969)

-23.619**

(8.179)

-34.951***

(8.929)

-22.799**

(8.198)

-34.141***

(8.967)

-23.588**

(8.177)

-34.917***

(8.926)

vakio -27.879**

(9.263)

-27.031**

(10.131)

-30.580***

(9.027)

-29.390**

(9.853)

-27.979**

(9.261)

-27.130**

(10.129)

-30.669***

(9.025)

-29.477**

(9.852)

-28.287**

(9.258)

-27.441**

(10.127)

-30.963***

(9.023)

-29.775**

(9.849)

R2 0.0194 0.0183 0.0178 0.0207 0.0193 0.0183 0.0178 0.0207 0.0193 0.0183 0.0178 0.0207

F 2.67*** 2.57*** 2.44*** 2.68*** 2.67*** 2.57*** 2.45** 2.68*** 2.67*** 2.57*** 2.45*** 2.68***

Taulukko 5: SUR-menetelmällä estimoitu käyntiaktiivisuus elokuvissa ja konserteissa

Taulukoista 4 ja 5 käy myös ilmi somalin- tai arabiankielen taidon olevan yhteydessä muita helsinkiläisnuoria ahkerampaan oopperassa/baletissa tai konserteissa käyntiin. Pojat saisivat tulosten mukaan luvan käydä ahkerammin kaikissa tarkastelluissa kulttuuritapahtumissa tyttöjä useammin kun muut käyntitiheyteen vaikuttavat tekijät on otettu huomioon. Mutta opisto- tai korkeakoulutettu äiti rajoittaa käyntitiheyttä, isien koulutustaustalla ei ole vaikutusta käyntitiheyteen. Sen sijaan somali- tai arabitaustaisilla äidin rajoituksilla näyttäisi olevan vähemmän vaikutusta, sillä jos henkilö puhuu päivittäin somalia tai arabiaa, hän käy muuta nuorisoa useammin. Sisarusten lukumäärä ei näyttäsi tilastollisesti selittävän konserteissa käyntiä. Sen sijaan sisarusten lukumäärä vähentää kaikkia muita tarkasteltuja kulttuuriaktiviteettien käyntitiheyttä.

m = m1 m = m1 m = m1 m = m1 m = m2 m = m2 m = m2 m = m2 m = m3 m = m3 m = m3 m = m3

Elokuva

taidenäyttely

Elokuva

taidenäyttely

Elokuva

taidenäyttely

Elokuva

taidenäyttely

Elokuva

taidenäyttely

Elokuva

taidenäyttely

log(mle )log(mlt ) log(mle )log(mlt ) log(mle )log(mlt ) log(mle )log(mlt ) log(mle )log(mlt ) log(mle )log(mlt )logw -

14.407(15.471)

-18.999(17.271)

-18.657(15.440)

-23.307(17.210)

-14.374(15.469)

-18.966(17.268)

-18.620(15.437)

-23.271(17.208)

-14.341(15.465)

-18.926(17.264)

-18.581(15.433)

-23.224(17.203)

ruotsi 0.136(10.621)

2.098(11.857)

0.187(10.620)

2.150(11.855)

0.270(10.617)

2.230(11.852)

venäjä -23.164(23.911)

-41.020(26.693)

-23.251(23.908)

-41.098(26.689)

-23.284(23.901)

-41.118(26.682)

Isä, venäjä

59.665(45.138)

101.876*

(50.315)59.636(45.131)

101.832*

(50.308)59.568(45.119)

101.736*

(50.294)

Äiti, venäjä

-37.818(35.250)

-86.111*

(39.293)-37.899(32.245)

-86.172*

(39.287)-37.533(35.235)

-86.208*

(39.276)

somali -83.927**

(26.358)

-78.773**

(29.424)-83.811**

(26.354)

-78.659**

(29.420)-83.846**

(26.347)

-78.696**

(29.412)

Isä, somali

-25.398(40.413)

-16.162(45.048)

-25.375(40.407)

-16.142(45.042)

-25.533(40.396)

-16.305(45.029)

Äiti, somali

-100.845*

(45.953)

-109.141*

(51.223)-101.003*

(45.946)

-109.297*

(51.216)-100.952*

(45.933)

-109.240*

(51.202)

viro 45.381(52.004)

61.608(58.053)

45.402(51.997)

61.625(58.046)

45.292(51.982)

61.506(58.029)

Isä, viro 31.336(61.628)

47.007(68.695)

31.544(61.618)

47.210(68.686)

31.353(61.601)

47.009(68.667)

Äiti, viro 14.562(44.967)

16.153(50.124)

14.269(44.960)

15.862(50.117)

14.445(44.947)

16.042(50.103)

arabia -67.308(*)

(35.984)

-62.600(40.169)

-67.332(*)

(35.979)

-62.626(40.164)

-67.389(*)

(35.968)

-62.685(40.153)

ikä 0.087**

(0.029)0.081*

(0.032)0.083*

(0.029)0.077*

(0.032)0.087**

(0.029)0.081*

(0.032)0.082**

(0.029)0.077*

(0.032)0.087**

(0.029)0.081*

(0.032)0.082**

(0.029)0.077*

(0.032)

lukio -2.464(9.489)

-5.363(10.593)

-0.814(9.491)

-2.984(10.579)

-2.433(9.488)

-5.331(10.591)

-0.782(9.489)

-2.951(10.577)

-2.454(9.485)

-5.352(10.588)

-0.801(9.486)

-2.971(10.574)

ammatti-koulu

0.750(25.517)

7.988(28.484)

6.254(25.664)

14.848(28.607)

0.756(25.513)

7.994(28.481)

6.258(25.660)

14.852(28.603)

0.800(25.506)

8.036(28.473)

6.293(25.653)

14.884(28.595)

sisaruks 6.326* 7.956* 6.725* 8.281* 6.325* 7.956* 6.729*** 8.285* 6.326* 7.956* 6.731* 8.287*

ia (3.052) (3.407) (3.090) (3.443) (3.052) (3.407) (3.089) (3.443) (3.051) (3.406) (3.088) (3.442)

isä, edu1 -1.557(13.702)

12.554(15.295)

0.068(13.716)

14.641(15.289)

-1.601(13.699)

12.506(15.293)

0.018(13.714)

14.588(15.287)

-1.532(13.695)

12.572(15.289)

0.087(13.710)

14.654(15.282)

isä, edu2 14.519(28.759)

29.190(32.104)

15.809(28.783)

30.072(32.062)

14.474(28.754)

29.141(32.100)

15.771(28.759)

30.031(32.058)

14.500(28.746)

29.162(32.090)

15.810(28.751)

30.064(32.049)

isä, edu3 -8.050(13.184)

3.882(14.717)

-7.987(13.153)

3.933(14.662)

-8.128(13.182)

3.800(14.716)

-8.060(13.151)

3.856(14.660)

-8.091(13.178)

3.833(14.711)

-8.015(13.147)

3.896(14.655)

äiti, edu1 13.911(14.095)

10.443(15.734)

14.146(14.104)

11.243(15.722)

13.921(14.092)

10.456(15.732)

14.153(14.102)

11.254(15.719)

13.854(14.088)

10.390(15.727)

14.087(14.098)

11.187(15.715)

äiti, edu2 32.854(23.792)

31.829(26.560)

35.606(23.795)

35.175(26.523)

32.842(23.789)

31.819(26.556)

35.594(23.791)

35.254(26.520)

32.826(23.782)

31.803(26.549)

35.576(23.784)

35.148(26.512)

äiti, edu3 24.176(*)

(13.033)

21.764(14.549)

24.861(*)

(13.017)

22.812(14.510)

24.173(*)

(13.031)

21.765(14.547)

24.850(*)

(13.015)

22.805(14.508)

24.136(*)

(13.028)

21.730(14.543)

24.808(*)

(13.011)

22.765(14.503)

poika -22.810**

(8.202)

-34.823***

(9.155)-23.592**

(8.181)

-35.697***

(9.119)-22.837**

(8.200)

-34.849***

(9.154)-23.619**

(8.179)

-35.723***

(9.118)-22.799**

(8.198)

-34.810***

(9.152)-23.588**

(8.177)

-35.690***

(9.115)

vakio -27.879**

(9.263)

-35.168***

(10.340)-30.580***

(9.027)

-37.870***

(10.062)-27.979**

(9.261)

-35.268***

(10.338)-30.669***

(9.025)

-37.960***

(10.061)-28.287**

(9.258)

-35.574***

(10.335)-30.963***

(9.023)

-38.251***

(10.058)

R2 0.0194 0.0228 0.0178 0.0241 0.0193 0.0228 0.0178 0.0241 0.0193 0.0228 0.0178 0.0241

F 2.67*** 2.97*** 2.44*** 2.97*** 2.67*** 2.97*** 2.45** 2.97*** 2.67*** 2.97*** 2.45*** 2.97***

Taulukko 6: SUR-menetelmällä estimoitu käyntiaktiivisuus elokuvissa ja taidenäyttelyssä

Taulukossa 6 on tarkasteltu elokuvien ja taidenäyttelyiden käyntiaktiivisuutta. Taidenäyttelyiden kohdalla nuoren tekemä palkkatyö tai äidin koulutus tai taito käyttää arabian kieltä eivät ole tilastollisesti merkitseviä selittäjiä. Sen sijaan henkilön sukupuoli, ikä, sisarusten lukumäärä tai kyky käyttää somalin kieltä ovat tilastollisesti merkitseviä muuttujia. Näiden vaikutus on samansuuntainen kuin muillakin kulttuurikohteilla: pojat näyttäisivät käyvän useammin kuin tytöt, kun muut vaikuttavat tekijät on otettu huomioon. Ikä vaikuttaa negatiivisesti, samoin sisarusten lukumäärä. Somalin taito näyttäisi lisäävän aktiivisuutta käydä taidenäyttelyissä. Somalin tai arabian kielen osaajia on tosin käytettävissä olevassa aineistossa melko vähän, joten tutkimustuloksiin on siltä osin suhtauduttava hieman varovaisuudella.

Seuraavaan taulukkoon (7) on koottu vain tilastollisesti merkitsevät muuttujat ja etumerkki on muutettu kuvaamaan vaikutuksen suuntaa. Esimerkiksi jos helsinkiläinen nuori käy vapaa-aikanaan palkkatyössä, hänen todennäköisyys käydä teatterissa tai oopperassa tai baletissa lisääntyy (kymmenen prosentin riskitasolla).

Elokuva Teatteri Ooppera tai baletti

Konsertti Taidenäyttely

Nuori palkkatyössä

(+) (+)

Somalin kieli/äiti somali

+++/+ +++/(+) (+)/+ /+ ++/+

Arabian kieli (+) (+) (+)

Ikä -- - -- -- -

Sisaruksia - -- - -

Äidillä opistokoulutus

(-)

Äidillä korkeakoulututkinto

(-) - --

Poika ++ +++ +++ ++ +++

Taulukko 7: Tilastollisesti merkitsevät käyntiaktiivisuutta selittävät muuttujat: (+), +, ++ ja +++ (tai vastaavat negatiiviset) ilmaisevat tilastollista merkitsevyyttä 10, 5, 1 tai 0,1 prosentin riskitasolla.

Sen sijaan nuoren palkkatyössä käynti ei näyttäsi lisäävän elokuvissa, konserteissa tai taidenäyttelyssä käyntiä. Onko niin, että teatteri- tai ooppera/balettiaktiivit ovat myös aktiivisempia käymään vapaa-ajalla myös palkkatyössä? Vai onko niin, että palkkatyö mahdollista teatterissa tai oopperassa/baletissa käynnin? Somalin tai arabian kielen taidolla näyttäsi olevan positiivinen vaikutus lähes jokaiseen kulttuuriaktiviteettiin, eli tältä osin maahanmuuttajataustaisuus ei näyttäisi ainakaan vähentävän näitä kulttuuriaktiviteettien kysyntää. Ikä korreloi negatiivisesti jokaisen tarkastellun aktiviteetin kanssa. Samoin on laita sisarusten lukumäärän kanssa, isommassa perheessä käydään vähemmän kuin pienlapsisessa perheessä. Äidin korkea koulutus näyttäsi olevan konserteissa, oopperassa/baletissa ja elokuvissa vähentävä tekijä. Kenties korkeasti koulutetut äidit estelevät lasten vapaa-ajan harrastuksia ja pyrkivät edistämään lapsensa koulunkäyntiä.

Johtopäätökset

Tutkimuksessa selvitettiin helsinkiläisten nuorten aktiivisuutta käydä erilaisissa kulttuuriharrastuksiin luokiteltavissa kohteissa. Elokuvissa käynti on ollut yleisintä vuonna 2011 kerätyn aineiston perusteella. Ooppera/baletti tai taidenäyttelyt ovat

toisessa ääripäässä eli niissä käytiin vähiten. Taidenäyttely ja konsertit ovat edellä mainittujen välissä. Aikaisemman tutkimuksen perusteella tiedetään, että henkilön sukupuoli, koulutustaso ja kävijän ikä sekä tulot tai varallisuus vaikuttavat käyntiaktiivisuuteen. Nyt käytettävissä olevassa aineistossa tutkitaan helsinkiläisten nuorten käyntiaktiivisuutta, joten henkilön koulutustason asemasta selvitetään henkilön vanhempien tai huoltajien koulutustason vaikutusta. Helsinkiläisnuorista noin 12 – 13 prosenttia voidaan luonnehtia maahanmuuttajataustaisiksi, joten tässä tutkimuksessa on lisäksi selvitetty sen vaikutuksia kulttuuriharrastusten kysyntään.

Tuloksista käy ilmi, että nuorten palkkatyössäkäynti heidän vapaa-aikanaan lisää aktiivisuutta käydä teatterissa tai oopperassa/baletissa mutta palkkatyöllä ei ole vaikutuksia elokuvissa, konserteissa tai taidenäyttelyissä käyntiin. Mikään maahanmuuttajataustainen ryhmä ei käynyt harvemmin kuin kantasuomalaiset edellä mainitussa kulttuuriaktiviteeteissä, päinvastoin somalikielen tai arabikielen taito näyttäisi lisäävän melkein jokaisen edellä mainitun aktiviteetin kysyntää. On tosin huomautettava, että heidän osuus helsinkiläisnuorista on suhteellisen pieni. Näin edellä mainittuun tutkimustulokseen on suhtauduttava osin varovasti. Nuoren ikä ja sisarusten lukumäärä vaikuttavat käyntitiheyteen negatiivisesti. Lisäksi äidin korkea koulutus näyttäisi vähentävän aktiviteettien lukumäärää. Sen sijaan isän koulutustaustalla ei näyttäisi olevan mitään tilastollisesti merkitsevää vaikutusta. Hieman yllättäen pojat näyttäisivät käyvän ahkerammin kaikissa mainituissa aktiviteeteissä kun muut käyntitiheyteen vaikuttavat tekijät on otettu huomioon.

Kaiken kaikkiaan maahanmuuttajataustaiset nuoret eivät poikkea ainakaan alaspäin kulttuuriaktiivisuudessa verrattuna kantasuomalaisiin. Jos he käyvät vähemmän kuin muut, selitys löytynee iästä, sisarusten lukumäärästä ja mahdollisesti palkkatyön puuttumisesta.

Lähteet

Bruun, Kettil (1952): Nuorisotutkimus vuonna 1951. Tilastollisia kuukausitietoja Helsingistä N:o 10-11, Lokakuu – Marraskuu. Helsingin kaupungin tilastotoimisto 1952

Cabane, Charlotte ja Michael Lechner (2014): Physical activity of adults: A survey of correlates, determinants, and effects, ZEW Discussion Papers, No. 14-088

Coughlan, Bryan, Edel Doherty, Ciaran O’Neill ja Brian E. McGuire (2014): Minority Status, Social Welfare and their Association with Child Participation in Sporting, Cultural and Community Activities. The Economic and Social Review, 45, 1: 65 – 85

Dougherty, Christopher (2007): Introduction to Econometrics. 3rd Edition. Oxford University Press

Downward, Paul (2007): Exploring the Economic Choice to Participate in Sport: Results from the 2002 General Household Survey. International Review of Applied Economics, 21:5, 633–653

Haanpää, Leena, Camilla Ehrs, Mervi Tiensuu-Tsiopoulos, Anne Kaljonen ja Hanna Lagström (2009): Nuoret luupin alla – koulukysely: 6.- ja 9.-luokkalaisten hyvinvointi, osallisuus ja vaikutusmahdollisuudet Varsinais-Suomessa. Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksen julkaisuja 1/2009. Turun yliopisto.

Häkkinen, Iida, Tanja Kirjavainen ja Roope Uusitalo (2003): School resources and student acheivement revisited: new evidence from panel data. Economics of Education Review, vol 22, 329-335

Keskinen, Vesa (2001): Kiirettä pitää. Kaverit, koti, koulu ja nuorten vapaa-aika Helsingissä 2000. Helsingin kaupungin tietokeskus, tutkimuksia 2001:10

Kesinen, Vesa (2012): Kulttuurin kulutus. Teoksessa Nuoret Helsingissä 2011, Vapaalla, koulussa, vaikuttamassa. Vesa Keskinen ja Anna Sofia Nyholm. Helsingin kaupungin Tietokeskus, tutkimuksia 2012:3

Keskinen, Vesa ja Nyholm, Anna Sofia: Nuoret Helsingissä 2011 [elektroninen aineisto]. FSD2794, versio 1.0 (2013-07-31). Helsinki: Helsingin kaupungin tietokeskus & Helsinki: Helsingin kaupunki. Nuorisoasiankeskus & Helsinki: Helsingin kaupunki. Opetusvirasto [tuottajat], 2011. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja], 2013.

Kulttuuri- ja liikuntaharrastukset 1991 ja 1999. Tilastokeskus: Kulttuuri ja viestintä 2001:5 (2001)

Kulttuuripuntari 1999. Opetusministeriön Kulttuuripolitiikan osaston julkaisusarja 9: 1999. http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/1999/kulttuuripuntari_1999__raportti_kulttuuripalvelujen_kaytosta_ja?lang=fi.

Löfblom, Katariina (2013): Nuorten kokemien elämysten yksilölliset ja yhteisölliset merkitykset. Turun yliopiston julkaisuja, sarja C 358. Scripta Lingua Fennica Edita

Myllyniemi, Sami (2009): Aika vapaalla. Nuorten vapaa-aikatutkimus 2009. Nuorisoasian neuvottelukunta, julkaisuja 40. Opetusministeriö.

Myllyniemi, Sami ja Päivi Berg (2013): Nuoria liikkeellä! Nuorten vapaa-aikatutkimus 2013. Nuorisoasian neuvottelukunnan julkaisuja 49. Opetus- ja kulttuuriministeriö

Nagel, Ineke ja Harry B.G. Ganzeboom (2002): Participation in Legitimate Culture: Family and School Effects from Adolescence to Adulthood. The Netherlands’ Journal of Social Sciences 38, 2, 102-120.

Siurala, Lasse (1991): Urbaanin nuoren vapaa-aika. Helsingin koululaisten vapaa-ajan vietto 1982 ja 1990. Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkimuksia 1991:7

Suominen, Seppo (2013): Essays on the demand for cultural performances. Acta Wasaensia 287

Van Eijck, Koen (1999): Socialization, education and lifestyle: How social mobility increases the cultural heterogeneity of status groups. Poetics 26, 5-6, 309-328

Van Steen, Astrid, Jef Vlegels ja John Lievens (2015): On intergenerational differences in highbrow cultural participation. Is the Internet at home an explanatory factor in understanding lower highbrow participation among younger cohorts? Information, Communication & Society, 18: 6, 595-607

Willekens, Mart ja John Lievens (2014): Family (and) culture: The effect of cultural capital within the family on the cultural participation of adolescents. Poetics, 42, 98 - 113

Virtanen, Taru (2007): Across and beyond the bounds of taste. On cultural consumption patterns in the European Union. Turun kauppakorkeakoulu, sarja A-11: 2007