3

SISÄLLYS

1. Johdanto 52. Toimintaympäristön muutossuunnat 8 Globalisaationseuraavavaihe 8 Väestövanheneejamonikulttuuristuu 9 Työelämänmonimuotoinenjaristiriitainenkehitys 11 Työmarkkinajärjestelmämuutoksessa 12 Poliittisenjärjestelmänuskottavuuspaineet 13 Osallistuminenprojektiyhteiskunnassa 14

3. SAK:n arvojen ajanmukaistaminen 16 Työ,työnmerkitys,oikeustyöhön 16 Solidaarisuus–oikeudenmukaisuus 17 Tasa-arvo,yhdenvertaisuus,moniarvoisuus 18 Demokratia–osallisuus 20 SAK:ntoiminnanperustanaihmisarvotyöelämässä 21

4. SAK:n mission kirkastaminen ja roolin selkeyttäminen 22

5. Järjestöllinen uudistaminen ja järjestäytymisen houkuttelevuuden lisääminen 26 SAKkansanliikkeenä,uudistajanajakeskustelunavaajana 26 Järjestäytymisenhoukuttelevuudenlisääminen 28 Jäsentenvaikuttamisenmahdollisuuksienlisääminen 29

6. SAK:n vaihtoehtoiset tulevaisuuskuvat 31

7. Johtopäätöksiä 38

Liitteet SAK:laisenliikkeenkehittäminenSinisenmerenstrategiaasoveltaen 43 Konkreettisiatoiminnankehittämisehdotuksia 50 ProsessikuvausTulevaisuushankkeesta 51

SuomenAmmattiliittojenKeskusjärjestöSAKry

KirjanovattoimittaneetEijaHietanenjaEijaHarjula.TeksteistävastaaosaltaanmyösSAK:nTulevaisuushankkeenohjausryhmä.

KannenkuvaPauliSalmi.ValkealanPainokarelia2010

ISBN978-951-714-266-3

4 5

1. JOHDANTOTulevaisuushankekäynnistettiinSAK:nvaltuuston100-vuotisjuhlakokouksessahuhtikuussa2007.HankesaialkunsakeskusteluistaSAK:nperiaateohjelmanuudistamisesta.SAK:nperiaatteidennähtiinolevanedelleenpääosinajankohtaisia,muttaerityisestiedunvalvontaympäristönmuutostaloudenkansainvälistymisenjasopimuspolitiikanmuutospaineidenmyötäedellyttääSAK:npe-rustehtävänjatavoitteidenuudelleenmäärittelyä.Jäsenliittojentiivistyväyhteistyöjasuuremmatliittokokonaisuudet nostivat keskusteluun keskusjärjestön roolin ja tehtävät. Tiivistyvän yhteis-työnrinnallaolinähtävissämyösliittojenkeskinäistärajankäyntiäedunvalvonnastasekäjärjestö-jasopimusrajoista.Myösvoimassaolevanperiaateohjelmanvanhentunutkieliasu ja ilmaisutapanähtiinperusteenaohjelmanuudistamiselle.

Periaateohjelmanuudistamisensijaanpäätettiinkäynnistäälaajempihanke,jossamietitään,mitämeidänpitäisitehdänyt, jottaSAK:lainenammattiyhdistysliikeolisielinvoimainenvielävuonna2025.Tulevaisuushankepäätettiintoteuttaaavoimenajavaihevaiheeltaetenevänäprosessina,jossaosallistujinaovatSAK:nhallinto,SAK:njaliittojenaktiiveja,liittojenasiantuntijoita,työelä-män jayhteiskuntapolitiikanasiantuntijoita ja tutkijoitasekämuidenkansalaisjärjestöjenasian-tuntijoita.Tavoitteenaolisaadakeskusteluunmukaanmyösnuoriajavielätällähetkelläkoulussaolevia,elituleviaammattiyhdistysliikkeenjäseniä.

Vaiheittain etenevä, avoin ja yhteinen prosessi nähtiin hankkeessa arvokkaana ja hyödyllisenäjoitsessään.Tavoitteeksiasetettiinkuitenkinmyöskonkreettisettoimenpide-esityksetSAK:njaSAK:laisenay-liikkeenuudistamiseksi.

Ensimmäisessävaiheessapyrittiinhahmottamaantoimintaympäristönmuutossuuntia.Työtäteh-tiinSAK:nvaltuustontyöryhmissä,liittojentulevaisuusfoorumissa,kahdessaselvityksessäjakah-dessaseminaarissasekäjäsenliittojenpuheenjohtajienhaastattelukierroksella.Toisessavaihees-sakiteytettiinSAK:ntulevaisuudenkannaltakriittisetkysymykset,ay-liikkeenkipukohdat.Nämäovatasioita,joissaolisilöydettäväuusialinjojajatoimintatapoja,jottaSAK:lainenammattiyhdis-tysliikeonelinvoimainentulevaisuudessakin.Kriittistenkysymystensisällönavaamiseksikirjoitet-tiinaineisto”Liikemuutoksessa–muutosliikkeessä?”.Kolmannessavaiheessa(viisialuetilaisuut-ta, neljä teemaseminaaria ja verkkokysely) lähdettiin etsimään ratkaisuja kriittisiin kysymyksiin.Tarkempikuvaushankkeenvaiheista,eritilaisuuksistajaniihinosallistuneistaonliitteessä.Kaik-kiaanerilaisiintilaisuuksiinosallistuin.1000henkeäjaverkkokyselyynsamoinn.1000henkeä.

6 7

Tämäraporttionhankkeenneljäsvaihe.Raportintavoitteenaontiivistäähankkeenmyötänous-seetnäkemyksettoimintaympäristönmuutossuunnista,SAK:narvojen jamissionajanmukaista-misestajaSAK:nperustehtävästäsekäkootaesityksetjaideatjärjestölliseenuudistumiseenjajärjestäytymisenhoukuttelevuudenlisäämiseen.Raportissatukeudutaanaineistoon,jokaonker-tynytlukuisistakeskusteluistaeriseminaareissajatilaisuuksissa,tehdyistäselvityksistäjaverkko-kyselyntuloksista.

Lopuksi raportissa piirretään SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen vaihtoehtoisia tulevaisuuden-kuvia,skenaarioita.Tulevaisuudenkuvatovatpelkistyksiäsiitä,millaisiavaihtoehtoisiapolkujaam-mattiyhdistysliikkeelläon.Tulevaisuusrakentuumonistaosasista,sellaisistakin,joihinemmeitsevoivaikuttaa.

Esittämällänämäskenaariothaluammekorostaa,ettätänääntehdyillä linjauksilla rakennammekokoajan tulevaisuudenammattiyhdistysliikettä.Joshaluammeuudistaa sitä, joudummemyöstekemääntietoisiavalintojajaratkaisuja.

Tulevaisuushanke on ollut ammattiyhdistysliikkeen oman toiminnan kehittämishanke. Olemmeyrittäneet hahmottaa, mitä ympärillämme tapahtuu ja miten meidän pitäisi muuttaa omaa toi-mintaamme,jottaolisimmevahvojavarsinaisessapäätehtävässämme,elipalkansaajienjaheidänperheidensä (fyysisen, sosiaalisen, henkisen) hyvinvoinnin edistämisessä. Ammattiyhdistysliikeeiole itsetarkoitus, vaanväline toteuttaapäätehtävää.Hankkeessaemmeole lähtökohtaisestipyrkineetluomaanuuttaedunvalvontapolitiikkaa,vaanvahvempaaammattiyhdistysliikettä.Myösedunvalvonnansisältöönonhankkeenkuluessasyntynytuusianäkemyksiä,janeliittyvätsaumat-tomastipohdintoihinSAK:laisenliikkeenmissiosta(SAK:n”suurestatehtävästä”)jakeskusjärjes-tönroolista.

Tulevaisuushankkeen loppuraporttionpuheenvuoroSAK:laisenammattiyhdistysliikkeenvälttä-mättömänuudistumisensuunnasta.PuhummeraportissapääasiassakokoSAK:laisestaammat-tiyhdistysliikkeestä,senarvoista,missiosta,visioista.Tuommekeskusteluunideoitakokoliikkeenjärjestölliseksiuudistumiseksi.Jäsenliitottekevät itsenäisestipäätöksetomanedunvalvontansasuunnastajajärjestöllisestätoiminnasta.

Katsoimme peiliin – mitä näimme?

Seuraavat kuvaukset perustuvat SAK:n valtuuston jäsenten marraskuussa 2007 työstämiinSAK:laistaammattiyhdistysliikettäkuvaaviinperususkomuksiinsekäkeväällä2008tehtyynlaajanmielikuvatutkimukseen.

SAK on solidaarisuuden ja tasa-arvon edistäjä, edunvalvoja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, pal-kansaajan turvapuskuri, uskottava ja luotettava sopimuskumppani, työelämän asiantuntija ja yh-teistyökykyinen toimija. SAK ei kuitenkaan ole nykyaikainen uudistaja, keskustelun avaaja, yksi-löä kunnioittava, työttömien asialla tai nuorille houkutteleva.

Vahvasti ristiriitaisia näkemyksiä syntyy luonnehdinnoista toimintatavoiltaan puoluepoliittinen, vahva alueellinen vaikuttaja, työntekijöiden ja toimihenkilöiden liike, sisäisesti yhteistyökykyinen, järjestäytymistä edistävä. Tulevaisuudessa SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen tulisi olla aktiivi-sempi ja aloitteellisempi yhteiskunnallinen keskustelija ja uudistaja, kansainvälistä yhteistyötä rakentava, vahvemmin työttömän asialla, toimintatavoiltaan vähemmän puoluepoliittinen ja si-säisesti yhtenäisempi. (PohjanaSAK:nvaltuustonjäsententyöstämät,liikettäkuvaavatperusus-komuksetjavaltuutettujenkannanototniihin,marraskuu2007.)

SAK on iso, vahva ja voimakas. SAK toimii työntekijöiden puolesta ja turvaksi, edustaa työväes-töä. Samanaikaisesti se on kaukainen, etäinen ja tavoittamattomissa, liikaa poliittisesti värittynyt, menneiden vuosien vaikuttaja, vanhahtava ja näkymätön. Suomi ilman ay-liikettä olisi kuitenkin karu paikka: samasta työstä maksettaisiin eri palkkaa, työntekijät tekisivät itse sopimuksia, työn-antajat palkkaisivat aina halvimman työntekijän, työntekijä jäisi yksin. Jotain vastaava kuin ay-lii-ke muodostuisi.(Mielikuvatutkimushelmikuu2008,mukanasuurtayleisöä,myösliittojenjäseniä,sekäerillinennuorisoryhmä.)

Tulevaisuushankkeenalussapeilistäsiiskatsoivahva,voimakas,vaikutusvaltainen,luotet-tava,asiantunteva,solidaarinenjatarpeellinenSAK.SamanaikaisestiSAKnähtiinjäykkänä,uudistuskyvyttömänä, kaukana palkansaajan arjesta olevana, vanhanaikaisena, keskinäi-sestiepäsolidaarisena,poliittisestivärittyneenäjasenrooliepäselvänä.

8 9

2. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSSUUNNAT

GLobALISAATIon SeurAAvA vAIhe

2000-luvunensimmäisenvuosikymmenen talouselämää ja taloussanastoahallitsi globalisaatio,jollatarkoitetaanrajojenmadaltumistasekäpääomien,tavaroiden,ihmistenjaideoidenvapaam-paaliikkuvuutta.Maailmankauppajarajatylittävätinvestoinnitkasvoivatnopeasti.Vielänopeam-minkasvoivatmaailmanlaajuisetpääomaliikkeet,finanssitransaktiot.Talousonyhäverkottuneem-paa,eikävarastojaole,vaantavarattehdäänkysynnänmukaan.Suurimpienyritystenliikevaihtoylittäämonenvaltionbudjetin.Toisaaltapieniä jakeskisuuriayrityksiäonyhäenemmän, jaEUsuosii pienyrittäjyyttä ja itsensä työllistämistä. 2000-luvun ensimmäinen vuosikymmen tullaanmuistamaankiihkeänkuluttamisenjateknologiahuumankautena,jokarahoitettiinlänsimaissapit-kältivelkarahalla.

Globalisaationensimmäinenvaihealkoi1980-luvullajapäättyiglobaaliinfinanssikriisiin2008.Seolitalouselämänosaltayksisuuntaistaanglosaksisenjamarkkinavetoisentalousmallinleviämistäkokomaailmaan.Kiinajamuutentisetkehitysmaatomaksuivatkapitalisminsamallakunmuuallapyrittiinsopeutumaankovenevaankilpailuun.

2010- ja2020-luvuillaglobalisaatiossasiirrytäänasteittainseuraavaanvaiheeseen.Yksisuuntai-senglobalisaationtilalletuleemonikasvoisempiglobalisaatio,jossamm.aasialainenversiokapita-lismistatuleehaastamaananglosaksisenmallin.Globalisaationensimmäisenvaiheenlopettanutfinanssikriisiosoitti,ettämarkkinateivätolleettäydellisiäeikälänsimaissaollutkyettylöytämäänoikeanlaisiasääntöjämarkkinoidenepäonnistumistenrajoittamiseksi.Aasialaisessakapitalisminversiossa valtion rooli voidaan nähdä huomattavasti vahvempana kuin anglosaksisessa. Länsi-mainendemokratiaeiolekaikilleihanne,johontulisipyrkiä.Jonytpohditaan,voikokiinalainenpäätöksentekojärjestelmäollalänsimaistatehokkaampiratkomaanesim.ilmastonmuutoksenon-gelmia.

Globalisaationseuraavavaiheeisiisvälttämättäsisällädemokratianystävillevainpelkkiähyviäuutisia,olkoonkinettäglobalisaationensimmäisenvaiheennähtiinsisältävändemokratiaakaven-taviapuolia.

Suomi globalisaation seuraavassa vaiheessa

Vuonna2008alkanutmaailmanlaajuinentalouskriisikoetteliSuomeaankarasti.Vaikkaomara-hoitusjärjestelmämmenäyttäisiselviävänkriisistävakaana,joudummevastaanottamaanmuidenylivelkaantuneiden talouksien korjausliikkeen huonot vaikutukset. Näyttää selvältä että maail-mantaloudenpainopistesiirtyyAasiaanentistäselvemmin,kunylivelkaantunutlänsi,lähinnäYh-dysvallat,eivoi jatkaaentisenlaistakulutustasoaan.Aasiassatullaankasvattamaankulutusta, ja

länsimaissapitäisilisätäsäästämistäjainvestointeja.Vieläonnäkemättä,kuinkasulavastitalou-denpainotustensiirtotapahtuu.

Muutostuottaaongelmia,muttatilanteessavoinähdämyösmyönteisiäpuolia.TuotannollistenjainfrastruktuuriauudistavieninvestointienlisääntyminenlänsimaissatarjoaaSuomenraskaam-malleteollisuudellehyviävientinäkymiä.SamaanaikaanAasiankustannuskilpailukykysuhteessalänsimaihin pienenee koko ajan. Tähän suuntaan vaikuttavat myös ilmasto- ja energiapolitiikanmyötäkohoavatkuljetuskustannukset,enääeikannatarahdataaivanmitätahansamaailmanää-reltätoiselle.

Palvelualojenkasvu jatkunee jahenkilökohtaistenpalvelujenmäärässäSuomiottaakiinnimuutaEurooppaa.Tätäkehitystätukeeyleinentuottavuudennousujaväestönasteittainenkeskittyminenkasvukeskuksiin.

Valtionvelkaantuneisuusjäätalouskriisinjäljiltäpitkäksiaikaakorkeammalletasolle.Työmarkki-natsaattavatkuitenkinsopeutuauskottuanopeammin japaremminkuin 1990-luvun laman jäl-keen.Tämänansiostatyöllisyystulepalautumaan2010-luvullakriisiäedeltäneelletasolle.Vuonna2020työllisyysasteenonmahdollisuussaavuttaakorkea,n.75prosentintaso.Työllisyydenpara-neminenmahdollistaajulkisentaloudenvakauttamisen,vaikkasenohellajoudutaantiivistämäänkuntarakenteitasekäpidättäytymäänhyvinvointiyhteiskunnanetujenjapalvelujenparantamises-tauseiksivuosiksi.Jostyöllisyyseiparanejatalouskohene,paineethyvinvointivaltionylläpitämi-seenkovenevat.

vÄeSTö vAnhenee JA monIKuLTTuurISTuu

Suomen väkiluku kasvaa, mutta pidentyneiden elinikien ja alhaisen syntyvyyden seurauksenaväestövanhenee.Samallaväestöllinenhuoltosuhdeheikkeneevoimakkaasti:kunlapsiajaeläke-ikäisiäviimevuosinaonollutnoinviisikymmentäsataatyöikäistäkohden,vuonna2026suhteenonarvioituolevan70/100.Erityisenvoimakkaastiväestönvanheneminenvaikuttaasyrjäseuduilla,koskanuortenjatyöikäistenmuuttokaupunkeihinmitätodennäköisimminjatkuu.

Väestönvanheneminenlisäätyössäjaksamistaedistävienratkaisujentarvettasamaanaikaan,kunhuoltosuhteenmuutoskorostaaentisestääntyöntuottavuudenmerkitystä.Elinkeinorakenteessaväestönikääntyminennostaahyvinvointipalveluidenkysyntää.

Maahanmuutto Suomeen on viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana lisääntynyt nopeasti,ja ulkomaalaisten osuus väestöstä tullee edelleen kasvamaan selvästi nykyistä vajaata kolmeaprosenttiasuuremmaksi.Erityisenvahvamuutosonpääkaupunkiseudulla, jossatämänhetkisenkehityksenjatkuessajokaneljännelläasukkaallaonvuonna2025maahanmuuttajatausta.

10 11

Lisääntyvämaahanmuuttoluouuttapohjaaniintalouskasvullekuinkulttuurisellerikastumiselle.Samallaseaiheuttaamyöskustannuksiajakulttuurisiayhteentörmäyksiä,mikäsaattaaSuomessa-kinlisätäulkomaalaisvastaistaajatteluajavahvistaatätähyväksikäyttävienpoliittistensuuntaus-tensuosiota.Riskinäonetnisestimäärittyvän”halpatyöväestön”vakiintuminenSuomentyömark-kinoille.Tämävaikeuttaisikaikkientyöntekijöidenedunvalvontaa.

Eriarvoistumisen riski kasvaa

TuloerotovatSuomessakansainvälisestiverratenedelleenpienet,muttaniidenkasvuonollut1990-luvunlopulla ja2000-luvullanopeaa.Suurituloisimmanväestönosantulotovatkasvaneetmuitanopeammin jasamaanaikaanpienituloistenmääräonkasvanut.Maahanmuuttajientulotovatselvästimuitaalhaisemmatjatyöttömyysonyleisempää.

Tuloerojenrinnallaonvahvistunutmyösmuusosiaalineneriarvoisuus.Terveyserotovatmerkittä-viä,esimerkiksityöntekijäammateissatyöskentelevienmiestenkeskimääräinenelinikäon2010-lu-vulle tultaessa kuusi vuotta lyhyempi kuin ylemmissä toimihenkilöammateissa työskentelevienmiesten.Koulutuksensosiaalineneriarvoisuusonpysynytvahvana.Enitenammatillistakoulutustasaavatne,joillaonjokorkeakoulutustaso.Sosiaalinenliikkuvuuseiolekoulutuksessaedistynyt;putkimiehenpoikameneeedelleentodennäköisestitoisenasteenammatilliseenkoulutukseenjaopettajantytäryliopistoon.Ilmanerityisiätoimiasosiaaliseneriarvoistumisenriskikasvaaedel-leen.

Suomalainensosiaaliturvakoostuurinnakkainesiintyvistäansio- japerusturvastasekäkattavis-tahyvinvointipalveluista.Julkinenvaltatakaakaikillelaadukkaantoimeentuloturvanjapalvelut,jotka rahoitetaan yhteisesti verovaroin ja sosiaaliturvamaksuin. Suomalainen sosiaalipolitiikkaeipyripelkästäänvähimmäistoimeentulon turvaamiseen,vaansen tavoitteenaonkohtuullisenelintasontakaaminenkokoväestöllesekäkokoväestönvakuuttaminenkeskeistensosiaalistenjataloudellistenriskienvaralta.

Pohjoismaisen mallin pyrkimys tasa-arvoon sekä sosiaaliseen ja taloudelliseen turvallisuuteenonajankohtaistatulevaisuudessa.Hyvinvointimalliinkohdistuupaineitakustannus-japoliittisistasyistä.Kansalaistenkannatusonvahva,muttamuutoksetturvantasossajapalveluidenlaajuudes-sasaattavattapahtuapikkuhiljaa,jospalveluidenlaatuaheikennetäänkustannussyistä.

Myös järjestelmän toimivuuteen kohdistuu muutospaineita. Hyvinvointiyhteiskunnan perusra-kenne,laajatjulkisetpalvelutjasyyperusteinenperus-jaansioturva,onedelleentoimiva,muttasekaipaapäivitystävastaamaanparemminuusiasosiaalisiajataloudellisiariskejä.Nykyinenso-siaaliturvaonmonimutkainen jamoniltaosinvanhentunutkokonaisuus, jokatarvitsee jatkuvaapäivittämistä.Polttavimmiksiongelmiksiovatnousseetjärjestelmänkykyturvatakansalaistentoi-

meentuloerilaisissaelämäntilanteissa,työnjasosiaaliturvanyhdistämisenvaikeussekäsosiaali-turvalainsäädännönjabyrokratianmonimutkaisuus.

TYöeLÄmÄn monImuoToInen JA rISTIrIITAInen KehITYS

Yritysten toimintaympäristö on viime vuosikymmeninä kansainvälistynyt, eikä näköpiirissä oletämänkehityksenpäättyminentaisuunnankääntyminen.Suomalaisettyöpaikatovatyhäuseam-minosakansainvälistäkonsernia, jasuomalaisettyöntekijätovatentistäuseammintekemisissämuidenmaiden työntekijöidenkanssa.Tämäkulttuurienkohtaaminen tuomuutospaineita työ-paikkojenarkikäytännöille.Ylikansallisessaverkostotaloudessatyöyhteisöjentavatjakäytännötmuotoutuvatkotimaisenperinteenjatyöehtosäädöstensekämuualtarantautuneidentoiminta-tapojenyhteisvaikutuksessa.

Palkansaajien kannalta työelämän kansainvälistyminen sinänsä ei ole hyvä tai huono asia, sillätyöpaikkojentoiminnotvaihtelevattyöelämänlaatuasteikollasuuresti.Tärkeintäonhuomatatyö-elämänkasvavamonimuotoisuusjakehityksenristiriitaisuus.Työelämänarjennäkökulmastasekähyviksiettähuonoiksiluokiteltavientyöpaikkojenmäärääkasvaa.Tämätarkoittaatyöntekijöideneriarvoistumisenlisääntymistäjasitentyöntekijöidenkeskinäisensolidaarisuudenvaikeutumista.

Netyöntekijät,jotkaovattyöpaikanmenestymiselleavainhenkilöitä,tulevathyötymääntyöehto-jenkasvavastapaikallisuudestajaratkaisujenyksilöllistymisestä.Heidänmahdollisuutensavaatiaerilaisiaetujakasvavat.

Työntekijöidenvaikutusmahdollisuuksienparaneminenonmyönteinenasia.Muttaseurauksenavoiollase,ettätyönantajatalkavatarvioidaentistätarkemmin,ketkäovatsellaisiatyöntekijöitä,joillekannattaatarjotaerilaisiaaineellisiajaaineettomiaetuja.Ne,jotkaeivätvalikoidujoukkoon,ovatnäidenlisääntyneidenmahdollisuuksienulkopuolella.Organisaationnäkökulmastatehdäänjakojatärkeisiinjavähemmäntärkeisiintyöntekijöihin,jatyösuhde-edutlaajassamielessä(työsuh-deturva,aineellinenjaaineetonpalkitseminen,työtehtävienmielekkyys,vaikutusmahdollisuudetjne.)seuraavattätäjakoa.Kyseontyövoimanvoimistuvastayksilöllistymisestäjamarkkinaehtois-tumisesta.Ammattiyhdistysliikkeenonkyettävätoimimaansiten,ettätoimintaonkaikkienjäsen-tenmielestähyödyllistä.

Työsuhteen turvallisuus tulee jatkossakinolemaan tärkeäasia, joskinyritystenhalu jamahdol-lisuusvastata tähän tarpeeseenoletettavastiheikkenee.Perinteiset työehdot, kutenpalkka jatyöajattulevatolemaan jatkossakinhyvintärkeitäpalkansaajille,muttaniidensuhteellinenpai-noarvotyöelämänlaadunindikaattoreinatuleepienenemään.Jonytonnähtävissä,kuinkaalle30-vuotiaat korostavat vanhempia palkansaajia useammin työelämän elämyksellisyyttä eli senpsykologistajasosiaalistatyydyttävyyttä.

12 13

TYömArKKInAJÄrJeSTeLmÄ muuToKSeSSA

Keskitetyntulopolitiikanaikanäyttääentisenlaisenaanolevanohi.Elinkeinoelämänkeskusliittoonsanoutunutsiitäirti,eikätyöntekijäpuolenhalukkuusyksinriitäaikaansaamaantulopoliittisiakokonaisratkaisuja.Alakohtaisetvaltakunnallisettyöehtosopimuksetluovatedelleentyöehdois-tasopimisenperustan,vaikkatyönantaja-jayrittäjäjärjestötovatkinesittäneettyöehtosopimus-tenyleissitovuudenpoistamista.Lisäksi työnantaja- jayrittäjäjärjestötovatesittäneetmuitakinlainsäädännön heikennyksiä (kuten työsuhdeturvan heikentämistä) sekä lakko-oikeuden rajoit-tamista, lakkosakkojenkorottamista ja lakkojenaiheuttamienvahingonkorvaustenmääräämistä.Työmarkkinajärjestelmän perusteita saatetaan pyrkiä murtamaan esimerkiksi perustamalla nk.keltaisiaammattiliittoja(työnantajanperustamaammattiliitto).Lakkotilanteissasaatetaankäyttää(ulkoimaista)vuokratyövoimaa.

Kolmikantainenneuvotteluperinnetoimiivielä2010-luvunalkaessa,muttasiihenkohdistuueri-tyisestipoliittisiapaineita.Vuoden2011eduskuntavaalien jälkeenhallitusohjelmassatullaanot-tamaankantaakolmikantaiseensopimiseen.Tällälinjauksellaonkeskeinenosasuomalaisentyö-markkinamallintulevaisuuttamuokattaessa.

Työnantajapuolenkoordinaatiopalkka- jamuissa työehtokysymyksissäon toiminutainakinhei-kentyneen talouden oloissa. Niukkuutta jaettaessa on helppo olla tiukkana, mutta korkeasuh-danteen oloissa palkkojen ja työehtojen kontrollointi keskitetysti voi olla työnantajajärjestöillemahdotonurakka.Yksittäistenammattiliittojenhalu lähteämukaanyhteisiintaikoordinoituihinratkaisuihinontuolloinkeskeinenkysymys.

Työnhankintatapojenmuuttuminenjatyönantajientyöehtoshoppailutuovatrauhattomuuttatyö-markkinoille.Todennäköisestityönulkoistaminenalihankkijoille,itsensätyöllistäjillejavuokratyö-yrityksiinjatkuu.Myöseurooppalainenkehitystukeetätä,koskaEuroopanunionintyöllisyysstra-tegianyksikulmakivionitsensätyöllistäminenerimuodoissa.EU:najamatyömarkkinamallisuosiinykymuodossaanelinkeinojenoikeuksia.Työntekijätovatosakoneistoa,jollataataankilpailukyky.

Yksi keskeinen politiikkalohko eli sosiaalipolitiikka on kansallisen päätöksenteon varassa. Suo-malainen työmarkkinajärjestelmä toimii jatkossakin kohtuullisesti, mutta vaarana on, että senulkopuolellejääyhäuseampi.Kokoaikaistajatoistaiseksivoimassaolevaatyösuhdettapyritäänmurtamaansiten,ettäyhäuseampityösuhteentunnusmerkistöntäyttävätyöteetetääntoimeksi-antonataimuunaei-työsuhteisenatyönä,elleiammattiliittopuutuasiaan.Myöserilaiset,sinänsälailliset työn teettämismuodotkutenvuokratyösekä toimeksianto- ja freelancer-sopimukset li-sääntyvätjossainmäärin.Työmarkkina-jasopimusjärjestelmälletämätuolisäähaasteita.Järjes-töjenonpäätettävä,mitenvuokratyöntekijöidenedunvalvontajärjestetäänjamitenuusiintyön-tekomuotoihinonsuhtauduttava.Myösyritystoiminnankansainvälistyminenmuuttaakansallistenliittojenedunvalvontaa.

Onepävarmaa,missämäärinpaikallinensopiminen tulevaisuudessa lisääntyy.Todennäköisestipaikallinensopimineneteneeaaltoliikkeenä.Joissakintilanteissajatoimialoillasenmerkitysonsuurempi, toisaalla jatoisenlaisessatilanteessasepuolestaanvähenee.Työnantajatovatvaati-neet paikallisen sopimisen lisäämistä, erityisesti työehtosopimuksesta poikkeavaa sopimista.Myöstyöntekijäpuolellaonhalujaedistääpaikallistasopimista, tosinerisyistäkuintyönantaja.Sopiminennähdäänmahdollisuutenavaikuttaatyönorganisointiinjasisällönkysymyksiin.Paikalli-sensopimisenlisääminensaattaisimyöslisätätyöntekijöidenaktiivisuuttaammattiyhdistystoimin-taan.Paikallinensopiminenontulevinavuosinatyömarkkinajärjestelmänkehittämisenasialistallaedelleen.

Se, onko työpaikoilla toimivaa luottamusmiesjärjestelmää ja koulutettuja luottamusmiehiä, ontulevan kehityksen näkökulmasta tärkeä kysymys. Erityisesti pienissä yrityksissä, joiden määrätodennäköisestikasvaa,saattaaollavaikeuksialöytääluottamusmiehiä.

PoLIITTISen JÄrJeSTeLmÄn uSKoTTAvuuSPAIneeT

Vaalirahakeskustelujasiihenliittyvätyksittäistenpoliitikkojensotkutovatviimeaikoinalisänneetkansan epäluottamusta poliittiseen päätöksentekoon. Todennäköisesti äänestämättä jättävienmäärälisääntyyentisestään.Nuoreteivätkeksisyytääänestääjavarttuneemmillahenkilöilläonsyystätaitoisestamennytuskopolitiikkaantaipoliitikkoihin.Populistisetjans.tiukanmoraalinliikkeetsaavattulevaisuudessalisääjalansijaa.Eläkeläisetovattulevinavuosinamerkittäväpoliit-tinenvoima,kunaktiivisetsuuretikäluokatajavatheidänasioitaan.Sensijaantyöntekijäamma-teissatyöskentelevienmiestenpoliittisenaktiivisuudenheikkeneminenjatkuneeedelleen.

Hallituskoalitioissaonsiirryttyselvästiparlamentaariseensuuntaan,jolloinvaalienvoittajapuoluepitkältimäärittääagendanperusteetjatätäkauttatodennäköisestimyöstulevathallituskumppa-ninsa.Tämähitsanneejatkossahallituspuolueitayhteen,kunvaikeitakinratkaisujatehdäänpitkäl-tijohallituksenohjelmaalaadittaessa.

Suomalaistapolitiikkaaonvuosikymmenetleimannutvahvakonsensushenkisyys.Onmahdollista,ettäblokkipolitiikkaselkiyttäävalintoja.Ennenvaalejamuodostetutkoalitiotvoivattehdäyhteisiäohjelmiajatarjotaäänestäjilleetukäteenvaihtoehtoja,jotkakannustaisivatäänestämään.

Poliittista toimintaympäristöä leimaa vahvasti median vaikutus yleisen mielipiteen muodostuk-seen.Vaikkatiedotusvälineitäeivoisuoraansyyttääomistajiensatai ilmoittajiensaäänitorviksi,vaikuttaavallallaolevaarvoympäristö–taisentietoinenvastustaminen–medianlinjauksiin,aihe-piirienvalintoihinjanäkökulmiin.Tiedotusvälineidenomistuspohjanäyttääedelleenkeskittyvän.

14 15

Vallallaan oleva tietoyhteiskunnan murros on muuttanut tiedonhankintatapojen lisäksi myöstiedonvälityksenvastuukysymyksiä.Etenkinnuoremmanpolvenonhelpompi luottaainternetinkautta välittyviin ”aitoihin”, eli välikädettömiin tietolähteisiin. Mediakritiikin tulisi kuitenkin ollasuurimmillaan,kunvälistäonpoistunutriippumattomientiedonvälityksenammattilaisten,toimit-tajien, ammattikunta. Taistelussa tiedon valtavirrasta erottumiseen käytetään kyseenalaisiakinkeinoja.Populismi,tuotesijoitteluym.ovathätähuutojaomansanomanesillesaamisenpuolesta.Myösjärjestömaailmajoutuumiettimään,mitkäovatsenkeinotsaadasanansakuuluviin.

oSALLISTumInen ProJeKTIYhTeISKunnASSA

SAK:laistaay-liikettävoidaankuvatans.vanhan,suljetunliikkeenpiirteillä.Järjestötoiminnantoi-mintatavatja-muodotovathierarkkisia,ammattiyhdistysliikkeenkytkösvaltioonläheinenjade-mokratiaedustuksellista.Toimintaperustuuelämänmittaiseensitoutumiseenjatyötähtäälaajoi-hinsosiaalisiinjayhteiskunnallisiinuudistuksiin.Liikettäohjaavahvaoikeudenmukaisuudeneetossekävoimakasyhtenäiskulttuuri.SAK:laisen liikkeenaktiivitovatainakinnäennäisesti sisäisestihyvinsamanmielisiäjayhtenäisiä–ihmisilläontuttujaturvallinenolotila,hejakavatyhteisetar-vot.Samanaikaisestiläheskaikkiulkoapäintulevakoetaanuhaksi,tarvettamuutokselletaiuudenoppimiselleeitunnistetaeikätunnusteta.Asioitahoidetaan,niinkuinniitäonhoidettujouseidenvuosikymmenienajan.

Järjestöpolitiikan tutkijat ovat nimenneet nyt järjestötoiminnan vallankahvassa olevat henkilötviimeisiksivahvansitoutumisen,ns.järjestösukupolvenedustajiksi,joilleylläkuvattutoimintamallionluontevajatoimiva.

Nykymuotoisettoimintatavateivätpuhutteletaihoukuttelenuorempiensukupolvienedustajia.He odottavat toiminnalta elämyksellisyyttä, projektiluonteisuutta, nopeita tuloksia sekä selväähenkilökohtaistahyötyä.Aktivisminkeskiössäonihminenitsejakiinnostuksenkohteenaonkonk-reettinentoiminta,eiesimerkiksiyhdistystenhallintoonosallistuminen.Sukupolveakutsutaankinprojektisukupolveksi, jonkaedustajatovatvalmiitasitoutumaanjatoimimaansellaisenasiantaihankkeenpuolesta, jonkahekokevathenkilökohtaisestihyödylliseksi.Osallistumisenpitääollahelppoa,mielekästäjavaikuttavaa.

Järjestötoiminnankannaltatarkasteltunapostmoderniyhteiskuntaluohauraita,yhteenpäämää-räänkeskittyviäyhteisöjä,joidenelinkaarionsuhteellisenlyhyt.Yhteisöttarvitsevattoimintansaylläpitämiseksispektaakkeleita,jotkavetoavatihmistentunteisiin.Voidaanpuhuamyöskevytakti-vismista,jossatoimintaeikiinnityvakiintuneisiinrakenteisiin,vaanarjenvalintoihin,omaaelämäälähelläoleviin,konkreettisestikoettavissaoleviinasioihin.

Järjestörakenteiden hidas muutos

Ammattiliittojenyhteistyöntiivistämistäonperusteltumm.tehokkuudellajasillä,ettäliittofuusiotestävätkeskinäisenjäsenkilpailun.Työttömyyskassojenjaliittojenyhdistymineneikuitenkaanoleedennytodotetusti.Vaikkasuurissaliittokokonaisuuksissaonselviätehokkuusetuja,ammatillisenidentiteetin vahvistuminen ja tunnetason kokemukset yhteenkuuluvuudesta saattavat olla vai-keampiasaavuttaasuurissaliittokokonaisuuksissa.Tällähetkellänäyttääsiltä,ettäliittojenyhdis-tyminenonhidastajarajariidatjatkuvat.

Myöspalkansaajakeskusjärjestöjenyhdistyminenontulevienvuosienkeskusteluissaväistämät-tä mukana. Työntekijöiden ja toimihenkilöiden asema työelämässä samankaltaistuu edelleen.Samanaikaisestiuusiarajojasaattaasyntyäesimerkiksitoimialojenvälille.Työmarkkinapolitiikanmuutoksetyhdistettynäjäsenistöltätuleviintehokkuusvaatimuksiinlisäävätpaineitakeskusjärjes-tökentänuudelleenjärjestelyihin.Onmyösmahdollista,ettäerikeskusjärjestöihinkuuluvialiittojayhdistyy.Yritystoiminnankansainvälistyminenjatarvesaadarajatylittäviätyöehtosopimuksiataipuitesopimuksiavoivaikuttaasiihen,ettäsaattaasyntyäylikansallisiaammattiliittoja.

16 17

3. SAK:N ARVOJEN AJANMUKAISTAMINEN ”SAK:n toiminta perustuu vapauden, solidaarisuuden, tasa-arvon, demokratian ja rauhan ihantei-siin kaikkea riistoa ja sortoa vastaan”.SAK:nvuonna1991hyväksytynperiaateohjelmanarvotovattärkeitäedelleenkin.Tulevaisuushankkeessaonpohdittu,mitänämäarvottänäpäivänätarkoitta-vat.Olennaistaarvoistakeskusteltaessaonse,mitenSAK:laisenammattiyhdistysliikkeentoimijatyhteisiinarvoihin sitoutuvat.SAK:laisenammattiyhdistysliikkeenvoimaonperustunutyhteisiinarvoihinjaniidentaustallaolevaanyhteiseennäkemykseenyhteiskunnanlainalaisuuksistajake-hityksestä.Näyttääajoittainsiltä,ettätulkitsemmenäitäarvojaeritavoin.

On tärkeääpyrkiä tunnistamaan todelliset toimintaaohjaavatarvot janiihin liittyvät ristiriidat.JulkilausuttujenarvojenlisäksionSAK:nlinjauksiinjatoimintaanvaikuttavia,julkilausumattomiaarvoja, jotka saattavat olla osittain ristiriidassa julkilausuttujen arvojen kanssa. Tämä näkyy sa-nojenjatekojenristiriitana,jokavähentääuskottavuuttajaturhauttaatoimijoita.Ammattiyhdis-tysliikkeentoimintaonedunvalvontakeskeistä,janiinsentuleeollakin.Seonkuitenkinjohtanutpragmaattisuudenkorostamiseen,jolloinkonkreettisetteotsaattavatollatainäyttävätolevanris-tiriidassaarvojenjaihanteidenkanssa.

Arvoristiriitojaeisinänsäpidäkarttaataipelätä.Arvoristiriidattoimivatparhaimmillaankehityk-senmoottorina.Niidenkauttasaattaasyntyäkuvaaniistä”heikoistasignaaleista”,jotkauudistus-kykyisenliikkeenonkuultava.

TYö, TYön merKITYS, oIKeuS TYöhön

”Työ luo perustan aineelliselle ja henkiselle hyvinvoinnille ja sen kehitykselle. Työssään jokainen osallistuu yhteiskunnan rakentamiseen. Siitä syntyvät myös mahdollisuudet itsensä toteuttami-seen. Siksi oikeus työhön on kansalaisoikeus.” (SAK:nperiaateohjelma)

SAKontyönliike.Hyvinvointisyntyytyöstä.Ammattiyhdistysliikkeentoimintarakentuupalkka-työyhteiskunnanajatukselle.Työelämäeikuitenkaanenääperustuvainkokoaikaisten,toistaiseksivoimassaolevientyösuhteidenvaraan,vaantyösuhteetovatsirpaloituneetjatyösuhteenjayrittä-jyydenrajaonhämärtynyt.Työnhankintaympäristöja-tavatovatjatkuvassamuutoksessa.Uusienilmiöidentunnistaminenjahallintaonammattiyhdistysliikkeelleelintärkeää,jottaliikevoitoimiatyöntekijöidenhyvinvoinninparantamiseksi.

”Vahva, jäsenistään huolehtiva liike. Nykyajan työelämä on hyvin hauras. Irtisanominen on help-poa, ihmisten turvallisuudentunne ja vakaus puuttuu. Ammattiliitolla tulee olla suurempi merkitys ihmisen jokapäiväisen elämän turvaamisessa. Jäsenten tulee tuntea vahvan ammattiliikkeen tuki ja turva.”(verkkokysely)

Ihmistensuhdetyöhönonväljentynyt javälineellistynyt.Työeioleenää itsestäänselvästielä-mänkeskiössä,itsensäkehittämiselleonmoniamuitakinväyliä.Samanaikaisestiodotuksettyölleovatkasvaneet;työnodotetaanolevanmielenkiintoistajamielekästä,ammatillinenidentiteettijaammattiylpeyskorostuvat.Vaikutusmahdollisuudetomaantyöhön,työaikoihinjatyönrytmittämi-seenlisäävättyömotivaatiota.Työnpitäisiollainhimillistä,”ihmisenkokoista”.Työnpitääniveltyäluontevastimuuhunelämänkokonaisuuteen.Työelämältäodotetaankuitenkinennenkaikkeatur-vallisuutta.

Ammattiyhdistysliikkeen on kyettävä vastaamaan ihmisten monitahoisiin odotuksiin. Ammatti-identiteettiinliittyvätkysymyksetpitäähuomioidaentistäparemmin.Myösliittorakenteidenmah-dollisestitiivistyessäontärkeäähuolehtiasiitä,ettäpanostusammatillisiinkysymyksiinvahvistuu.Edunvalvontapolitiikassaonkyettäväottamaanhuomioon työelämänmoninaistuminen.Työelä-mänmuutostenennakointiinjaheikkojensignaalientunnistamiseenpitääpanostaaentistäenem-män.

Osallistumisen mahdollisuuksia ammattiyhdistysliikkeen toimintoihin on kehitettävä myös siitänäkökulmasta,ettäväljempisuhdetyöhönsaattaatarkoittaaväljempääsuhdettaammattiyhdis-tysliikkeeseen.

SoLIdAArISuuS–oIKeudenmuKAISuuS

”Solidaarisuus on heikomman auttamista, yhteistä vastuuta ja keskinäistä avunantoa taloudel-lisen ja yhteiskunnallisen tasa-arvon toteuttamisessa. Solidaarisuutemme ulottuu alistettuihin ja syrjittyihin kaikkialla maailmassa.”(SAK:nperiaateohjelma)

Solidaarisuusonheikommanpuolellaolemista.Käytännössäsesaattaatarkoittaaomistaeduistaluopumistatoisenhyväksi.SAK:laisenammattiyhdistysliikkeentoiminnassasolidaarisuusonvii-mevuosinaliitettysolidaariseenpalkkapolitiikkaantaikansainväliseensolidaarisuuteen.Kansain-välinentoimintaonglobaalissamaailmassaentistätärkeämpää,huonottyöehdot jossakinpäinmaailmaasaattavat johtaatyöpaikkojenkatoamiseentaityöehtojenheikentymiseenSuomessa.Kansainvälinensolidaarisuustoiminta,elityöelämänräikeidenepäkohtienkorjaaminensekätyö-ehtojenjaay-oikeuksienparantaminenmyösmaailmallaonsuomalaisenay-liikkeenasia.

Tulevaisuushankkeenkeskusteluissasolidaarisuussananaeijuurinoussutesiin.Solidaarisuusnäh-däänenemmänkinkansainvälisenäsolidaarisuutena.Sosiaaliseneriarvoisuudenriskinkasvaessasolidaarisuutta on peräänkuulutettava myös kotimaisena kysymyksenä. Tulevaisuushankkeessasolidaarisuuteenliitetyistäkysymyksistäkeskusteltiinoikeudenmukaisuudenkautta.

18 19

”Tasa-arvon ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan puolesta toimiva liike. Ay-liike, joka olisi arvojoh-taja sekä vaikuttava toimija. Joka tekisi aloitteita oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon lisäämisek-si niin työelämässä kuin yhteiskunnassa yleensä… ” (verkkokysely)

Oikeudenmukaisuusjatasa-arvo/yhdenvertaisuusovatSAK:laisilletärkeimmätarvottulevaisuus-hankkeen keskustelujen perusteella. Oikeudenmukaisuus on kuitenkin suhteellinen käsite, semerkitseeerilaisiaasioitaeri ihmisille.Oikeudenmukainenpalkkausvoiollaoikeudenmukaistasuhteessa työn vaativuuteen tai suhteessa koulutukseen. Voimme myös arvioida oikeudenmu-kaisuuttalähtökohtien,mahdollisuuksientailopputulostenmukaan.Oikeudenmukaisuusonainakoettuaoikeudenmukaisuutta,jaoikeudenmukaisuudenkokemussyntyyvainsiten,ettäsensisäl-töonyhdessämääritelty.

”Oikeudenmukaisuus on ay-toiminnan perusta nyt ja tulevaisuudessa. Ihmisillä pitää olla tunne, että he ovat määrittämässä sitä oikeudenmukaisuutta, joka ay-liikkeessä vallitsee.”(verkkokysely)

SAK:lle oikeudenmukaisuus on sitä, että ihmisiä kohdellaan oikeudenmukaisesti asemasta taitaustastariippumatta.Oikeudenmukaisuusonheikommanpuolellaolemistaja(perusteettoman)eriarvoisuuden poistamista. SAK:n on työn liike, oikeudenmukaisuus tarkoittaa erilaisten työnteonmuotojenoikeudenmukaistakohtelua, tavoitteena täytyyerityisestiolla työelämässähei-koimmassaasemassaolevienpuolustaminen.SAKonyhteiskunnallinenliike,jayhteiskunnallisenoikeudenmukaisuudenedistäminenonSAK:nasialistallaedelleen.

”Oikeudenmukaisuuden on oltava tavoitteista ensimmäinen, ahneutta ei saa hyväksyä missään muodossa.(verkkokysely)

TASA-Arvo, YhdenverTAISuuS, monIArvoISuuS

”Tasa-arvo toteuttaa kaikkien ihmisten yhtäläisen mahdollisuuden kehittää itseään yksilönä ja yhteisön jäsenenä riippumatta sukupuolesta, iästä, äidinkielestä, rodusta, kansalaisuudesta, po-liittisesta tai muusta mielipiteestä, maailmankatsomuksesta, ruumiillisista tai henkisistä kyvyistä tai yhteiskunnallisesta asemasta.”(SAK:nperiaateohjelma)

Tasa-arvo on SAK:n perusarvo. Tulevaisuushankkeessa puhuttiin yhdenvertaisuudesta, jolla onvoituparemminkuvatatasa-arvonerilaisiaulottuvuuksia.Yhdenvertaisuuteenliitettiinerityises-tikysymyksetmonikulttuurisuudesta,poliittisestamoniarvoisuudesta,ay-liikkeenhallintoelintenmonimuotoisuudesta,erilaisuudenhyväksymisestäjasuvaitsevaisuudenlisäämisestäniintyöelä-mässäkuinammattiyhdistysliikkeenomassatoiminnassa.

Maahanmuuttajienjärjestäytyminenjayhdenvertainenkohtelutyöpaikoillajaay-liikkeessänäh-tiintärkeäksi.Maahanmuuttajientyöskentelyonarkipäivääjomonillaaloilla.Kysymysonihmisar-vostajaoikeudenmukaisuudesta.

”Monipuolinen liike. Ay-liike, joka ottaa osaa keskusteluun monella tasolla. Järjestää tapahtumia, jotka kokoavat erilaisia ihmisiä yhteen ja näin muodostaa monikulttuurista maailmaa. Aivan niin kuin tähänkin asti huolehtii jäsentensä työelämään liittyvistä ongelmakohdista. Ymmärtää ottaa huomioon erilaisten ikäryhmien ja kulttuurien tarpeet osana kokonaisuutta.”(verkkokysely)

Poliittinenmoniarvoisuuskeskusteluttipaljon,jasiitämyösvallitseeenitenristiriitaisianäkemyk-siä.Seonkysymys,johononhelppotarttuajakaikillaonsiitämielipide,puolestataivastaan.SAK:njuuretovatpoliittisessatyöväenliikkeessä,eikäsitäpidäyrittääpestäpois.Kysymysonsiistässäkinyhdenvertaisuudesta.Vasemmistopuolueidentoimintaay-liikkeessäonoikeutettua.SAK:njaliit-tojenonkuitenkinhuolehdittava,ettämuidenryhmientoiminnalleeioleasetettukynnyksiä.

”Moniarvoinen, jäsenistöä kuunteleva ay-liike. Ay-liikkeen tulee kunnioittaa jäsenistönsä mielipi-teitä yhteiskunnallisesta katsontakannasta huolimatta, sillä meistä hyvin moni ei kuulu esimerkiksi perinteisiin ns. työväenpuolueisiin. Ay-liike ei saa olla sisäänpäin lämpiävä, jossa liittojen hallinnos-sa on edustettuna yksinomaan vasemmistopuolueiden edustajia. Kaiken perusta pitää olla ay-liike, joka on jäsenistönsä näköinen ja jos ei ole niin sen pitää sallia kehittyä sellaiseksi….”(verkkokysely)

Hankkeenkuluessatoisteltiin: ”politiikkapoisay-liikkeestä”.Tällä tarkoitettiinpoliittistaryhmä-toimintaa.Yhteiskunnallistavaikuttamista,siispoliittistavaikuttamista,sensijaanhaluttiinlisätä.

Työväestönarvomaailmassaonkorostunutyhdenmukaisuudenarvostus.Kuvasuomalaisestatyö-väestöstä ja työelämästä ei ole enää yhdenmukainen, SAK:n jäsenistön taustat, asema työelä-mässäjaarvotpoikkeavattoisistaanyhäenemmän.Ihmisettekeväterilaisiavalintojaelämässäänyksilöllisemmältäpohjaltakuinaikaisemminyhtenäiskulttuurinaikana.Erilaisuudenhyväksymisenjasuvaitsevaisuudentuleenäkyäyhdenvertaisuuttaedistävänliikkeenomissaarvoissa.

Yhdenmukaisuuden paine on näkynyt myös liikkeen toiminnassa. Tiukka jako meihin ja teihin,oikeaoppisiinjavääräoppisiinonylläpitänytennakkoluuloja.Moniarvoisenkeskustelunedistämi-nenonuudistuskykyisenliikkeenelinehto.Tällaistenristiriitojenkauttasaatammelöytäänopeas-timuuttuvassayhteiskunnassajatyöelämässäesiinnouseviauusiailmiöitäjavoimmevaikuttaaniihinnopeamminjatehokkaammin.Reipaskeskustelueivähennäyhtenäisyyttä,vaanseviimekädessävahvistaayhteisyyttä.

”Avoin liike antaa erilaisten äänenpainojen ja näkemysten näkyä ja kuulua liikkeen sisällä.”(verk-kokysely)

20 21

TulevaisuushankkeenkeskustelujenperusteellamielikuvaSAK:staonyksioikoinen,olipuhesuku-puolesta,iästä,etnisestätaustastataipoliittisistamielipiteistä.Tämänkuvanoikaiseminenparem-mintotuuttavastaavaksiedellyttäätekoja.Naisten,nuortenjamaahanmuuttajientodellinenlisää-minenhallinnossaonyksiaskel.MoniarvoisuudenedistäminenonerityisentärkeääSAK:laisessaammattiyhdistysliikkeessä,jonkajäsenistöontutkimustenmukaanennakkoluuloisintaesimerkiksisuhteessamaahanmuuttajiin.

Mitämoniarvoisempiliikeon,sitäavoimempijahelpomminlähestyttäväseon.

demoKrATIA–oSALLISuuS

”Demokratiassa ihmisillä on yhtäläiset vapaudet, oikeudet ja vastuut sekä edellytykset niiden käyttämiseen niin työssä kuin vapaa-aikanakin. Demokratiassa päätökset perustuvat ihmisten samanlaisiin vaikutusmahdollisuuksiin.”(SAK:nperiaateohjelma)

Tulevaisuushankkeessademokratiastajaosallisuudestakeskusteltiinpääasiassaliikkeensisäise-näkysymyksenä.Hankkeessakeskusteltiinsiitä,mitenvoisimme lisätävaikutusmahdollisuuksiajaaktiivisuuttaomassa liikkeessämme.Tokiosallisuus jademokratiaonhuomattavasti laajempikysymys, koska osallisuus ja vaikutusmahdollisuudet työelämässä ja yhteiskunnassa yleensäkinovatperusarvoja.

Osallisuus on aktiivinen käsite, osallisuus edellyttää tekoja, osallistumisen aktiivista mahdollis-tamista.Hankkeessaosallisuuttalähestyttiinkäytännöllisesti:Millaisillakeinoillalisäämmeihmis-tenvaikutusmahdollisuuksia?Kysymysonmyösvallasta;joshaluammelisätäjäsentenvaikutus-mahdollisuuksia,onmeidänmyösaidostikuunneltavajaannettavatilaaerilaisillekinmielipiteille.Ammattiyhdistysliikkeenonoltavademokraattinen,avoin,osallistavajakuunteleva.Osallisuudenlisääminenammattiyhdistysliikkeensisälläedellyttäävastuunottoajavastuunantoa.

”Avoin, keskusteleva ja tasa-arvoinen liike. Avoimuudella päätöksenteon läpinäkyvyyteen ja jokai-sella mahdollisuus osallistua, myös ne, jotka kritisoivat päätöksiä osallistumatta itse päätöksen-tekoon. Laajaa, useissa ryhmissä keskustelua ennen päätöksiä. Jokaisella tulisi olla mahdollisuus osallistua päätöksentekoon sukupuoleen, ikään tai rotuun katsomatta. Nykyaika ja netti antavat tähän mahdollisuuden….”(verkkokeskustelu)

Ympäristö–kestävä kehitys

Ympäristökysymykseteivätjuurinousseetkeskusteluuntulevaisuushankkeentilaisuuksissa.Ym-päristön kestävyys toki nostettiin esiin ja korostettiin sen huomioimisen tärkeyttä. Aineistossa

pohdittiin, voidaanko samanaikaisesti tavoitella jatkuvaa taloudellista kasvua ja täystyöllisyyttäsekä huomioida ympäristön kestävä kehitys. Tämä ristiriita ei herättänyt intohimoja. Yhtäältänähtiin,etteitodellistaristiriitatalouskasvunjatyöllisyydenedistämisenjaympäristönsuojelunvälilläole.MonillaSAK:laisillatoimialoillaonsuurimerkityskestävänkehityksenedistäjänä(rai-de-jajoukkoliikenne).Monienvastaajienmielestäympäristökysymyksetonhuomioituomanalantuotannossahyvin.Toisaaltakorostettiin,ettäammattiyhdistysliikeonensisijaisestityönliike,eiympäristöliike.Myöskäänenergiapolitiikkajakysymysydinvoimastaeivätpuhututtaneettulevai-suushankkeeseenosallistuneita.

Tästähuolimattaammattiyhdistysliike joutuuottamaanympäristöasiat tavoitteenasettelussaanhuomioon. Ammattiyhdistysliike on yhteiskunnallinen liike, emme voi sulkea silmiämme tavoit-teidemmepidemmänaikavälinvaikutuksista.

SAK:n ToImInnAn PeruSTAnA IhmISArvo TYöeLÄmÄSSÄ

Monetedelläkuvatuistaasioistaliittyvätkysymykseenihmisarvosta.Onkotyöelämässäenääih-miselläarvoa,vaionkotaloudenkaikenylikäyvämahtialistanutjoihmisarvon?Ihmisarvotyöelä-mässäkorostaaoikeudenmukaistakohteluatyössä,oikeudenmukaistapalkkaa,kunnollista(mie-lekästä)työtäjatoimeentuloa,osallistumisenoikeuksientakaamista(myösmaailmanlaajuisesti),erilaisuudenhyväksymistäjasuvaitsevaisuutta.

Työ: Työelämänturvallisuus,riittävätoimeentulo,työnmielekkyysja inhimillisyysedunvalvontapolitiikankeskiössä.oikeudenmukaisuus: Oikeudenmukaisuusasemastajataustastariippumatta(ts.sosiaalinen oikeudenmukaisuus).Eriarvoisuudenpoistaminen,oikeudenmukaisuus työelämässäjayhteiskunnassa,erilaistentyönteonmuotojen oikeudenmukainenkohtelu.Yhdenvertaisuus: Yhdenvertaisuussukupuolesta,iästä,työsuhteenmuodosta,etnisestä taustasta,poliittisestamielipiteestäriippumattaniinyhteiskunnassa, työelämässäkuinay-liikkeenomassatoiminnassakin.Yhdenvertaisuuson samanarvoisuuttaerilaisuudestahuolimatta.moniarvoisuus: Erilaisuudenhyväksyminenjasuvaitsevaisuustyöelämässäjaay-liikkeen omassatoiminnassa.osallisuus: Vaikutusmahdollisuudettyöelämässä,yhteiskunnassajaomassa liikkeessä.Ay-oikeuksientoimivuus.Ammattiyhdistysliikeosallistaa, kuuleejakuuntelee.

22 23

4. SAK:N MISSION KIRKASTAMINEN JA ROOLIN SELKEYTTÄMINENSAK on keskusjärjestö, eli liittojen liitto. SAK:lainen ammattiyhdistysliike on kuitenkin paljonenemmän.Seonliike,jollaonyhteisetarvotjapäämäärät.SAK:nperiaateohjelmanarvojen,mis-sion ja vision tulisi ohjata koko SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen toimintaa. Keskusjärjestönroolin ja tehtävien määrittely ja rajaaminen sekä suhde liittojen toimintaan on samanaikaisestiselkeästitäsmennettävä.

SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen ”suuri tehtävä”, missio

SAK:njaSAK:laisenammattiyhdistysliikkeenolemassaolonoikeutustaonajoittainperättyliikkeenulkopuolelta.Tulevaisuushankkeessakeskusteltiinerityisestikeskusjärjestöntehtävästä,roolistajamerkityksestäjäsenliitoille.Tärkeäonmyöskysymyssiitä,mikäonkokoSAK:laisenammattiyhdistys-liikkeen”suuritehtävä”,missio.Miksitämäliikeonolemassajamiksisentuleesäilyäelinvoimaisenatulevaisuudessakin?Nämäkysymyksetliittyvätniihinarvoihin,joillejärjestötoimintansaperustaa.

”SAK:n tehtävänä on palkansaajien ja heidän perheidensä henkisen ja aineellisen hyvinvoinnin lisääminen kaikissa elämän vaiheissa parantamalla palkka- ja työehtoja sekä ammatillisia, talou-dellisia, terveydellisiä, yhteiskunnallisia, sosiaalisia, ja sivistyksellisiä etuja, oikeuksia ja vapauk-sia.” (SAK:nperiaateohjelma)

SAKonottanutitsellensäkunniakkaanja laajantehtävän.Periaateohjelmanluonnehdintasopiitähänkinpäivään.Ammattiyhdistysliikelunastaaolemassaolonoikeutuksenvain,jossentoimin-ta jateotnäkyvätpalkansaajien jaheidänperheidensäarkielämässä:turvatummattyöpaikat jatoimeentulo, inhimillisettyöolot jatyöajat, taitavat ja lähelläolevat luottamushenkilöt, toimivathyvinvointipalvelut. Ammattiyhdistysliike ajaa jäsentensä elämässä välittömästi näkyviä etuja,muttameillävoiollaroolimyösvälillisemminnäkyvissähyvinvointietujenajamisessa(esimerkiksimahdollisuuskehittääitseään).

Ammattiyhdistysliikkeenolemassaolonoikeutusonvahva.Seonnäkynytesimerkiksisäännölli-sessä työmarkkinailmastotutkimuksessa. Tulevaisuushankkeen teettämässä mielikuvatutkimuk-sessakuvailtiin,millainenSuomiolisi,josay-liikettäeiolisiollut.Suomiolisikarupaikka:samastatyöstämaksettaisiineripalkkaa,työntekijättekisivätitsesopimuksia,työnantajatpalkkaisivatainahalvimmantyöntekijän,työntekijäjäisiyksin.Ammattiyhdistysliikkeentehtävälöytyyhyvinkonk-reettisistaasioista.

SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen missiota pitäisi tiivistää ja määritellä, mikä työssämme onolennaisinta.Tämäontarpeenpaitsiresurssienkäytönkannaltamyössanomammetiivistämisen

näkökulmasta.Missiossapitäisipystyäkertomaan,miksijäsenenkannattaamaksaajäsenmaksun-sa.Tavoitteenaonlöytäätasapainoliikkeenyhteiskunnallisenvastuunjajäsententyöehtojenjaarjenasioidenparantamisenvälillä.

SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen mission voisi tiivistää seuraavasti: SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen tehtävänä on työntekijöiden (taloudellisen, sosiaali-senjahenkisen)hyvinvoinninjaosallisuudenparantaminen.Edunvalvonnanjatoiminnantavoitteetnousevatjäsententyöstäjaarjesta.

Suomi ja SAK vuonna 2025: Turvallinen ja oikeudenmukainen työelämä, keskusteleva, asiantunteva ja uudistava ammattiyhdistysliike

VisiotSuomestajaSAK:stavuonna2011Suomi on tasa-arvoinen, demokraattinen ja vauras hyvinvointiyhteiskunta. Sen kulmakiviä ovat täystyöllisyys, kunnolliset työsuhteet sekä oikeudenmukaisuus työelämässä, palkkauksessa ja tu-lonjaossa. Maamme kilpailukykyä ja menestystä tulee vahva demokraattisen yhteistyön malli ja tuloksellinen kolmikantayhteistyö. SAK on uudistuskykyinen työntekijöiden ja toimihenkilöiden keskusjärjestö sekä arvostettu yhteiskunta- ja työmarkkinapolitiikan suunnannäyttäjä. (SAK:nedustajakokouksen2007hyväksymästrategia)

Ammattiyhdistysliikkeentoimintaonuseinsaavutettujenetujenpuolustamista,janiintuleeolla-kin.Samanaikaisestimeilläonoltavakuvasiitä,mitähaluammesaavuttaajamillaistatyöelämäähaluammerakentaa.Joskus–ainakinteoriassa–saattaakuitenkinollaniin,ettäjotkutsaavutetuis-taeduistaonsellaisia,jotkaestävätunelmantoteuttamista.Ammattiyhdistysliikkeellätäytyyollarohkeuttauudelleenarviointiinkin.

SAK:nvisiossasuomalaisestayhteiskunnastajatyöelämästävuonna2025korostuvattyöelämänturvallisuus,työelämänmonimuotoisuudenhuomioiminen,työelämänkansainvälistyminen,ympä-ristönkestokyvynhuomioiminenjne.

Jottakykenemmetoteuttamaanvisiomme,SAK:ntulisitarkkaillauusiailmiöitäjaollaaktii-visempijarohkeampi,senolemassaolonjakannanottojenpitäisinäkyäarjessa.SAK:ntulisiollaasiantunteva,yhteiskunnanomatuntotyöelämäänliittyvissäkysymyksissä.SAK:laisenammattiyhdistysliikkeentulisimyöstehdätöitäsisäiseneheydenjasolidaarisuudenvah-vistamiseksi.

24 25

SAK:n rooli, tehtävät ja vaikutuskanavat

”SAK on yhteiskunnallinen etu-, painostus- ja kansalaisjärjestö. Työmarkkinajärjestönä SAK pyrkii tavoitteisiinsa ensisijaisesti neuvotellen ja sopien, mutta on tarvittaessa valmis eriasteisiin painos-tus- ja työtaistelutoimiin. Yhteiskunnallisena uudistusliikkeenä se vaikuttaa poliittiseen päätök-sentekoon ja yleiseen mielipiteeseen. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää SAK:n ja sen jäsen-liittojen ja jäsenistön yhteistyön jatkuvaa voimistamista.”(SAK:nperiaateohjelma)

”Muuttuvassa kansallisessa ja kansainvälisessä toimintaympäristössä SAK takaa jäsenliitoilleen mahdollisuuden huolehtia jäsentensä sopimuspohjaisista vähimmäistyöehdoista, perusoikeudet ja turvan työelämässä, palkkaperusteisen sosiaaliturvan sekä vaikutusväylän työelämän ja yh-teiskunnan kehittämiseen.”(SAK:ntoiminta-ajatuksesta,hyväksyttyedustajakokouksessa2007)

Keskusjärjestöntehtävätovatmuutoksessa,koskasopimusjärjestelmänonmuuttunut.AiemminTUPOjenkauttavahvaasemaonmurtunut, jakeskustelukeskusjärjestönroolista jatyönjaostaliittojenkanssaonollutvilkasta.Roolituleemääritelläuudessatilanteessa.

SAKonliittojenliitto.LiitotovatSAK:nomistajia,keskusjärjestöäeioleolemassailmanliittojajaniidentukea.Liittojentulisivahvemminilmaistanäkemyksensäkeskusjärjestönroolista.Tulevai-suushankkeessakäytyjenkeskustelujen(erityisestivaltuustossa,liittopuheenjohtajienhaastatte-luissa ja liittojenhallinnoissa)pohjaltanäyttääsiltä,että liitoillaonerilaisianäkemyksiäasiasta.Jotkutnäkevätkeskusjärjestönliittojapalvelevanaasiantuntijaorganisaationa,toisettaaskorosta-vatsitä,ettäkeskusjärjestöntuleetoimialiittojennäkemyksiäkokoavana,tulkitsevanajayhteensovittavanaetujärjestönä.Keskusjärjestöeioleliittojenulkopuolellaeikäliittojenvastapuoli.

Olennaistakeskusjärjestönroolinjatehtävienkannaltaonse,onkokeskusjärjestötulevaisuudes-sakintyömarkkina-taikolmikantasopimuksiatekeväosapuolijamukanayhteiskuntapoliittisessapäätöksenteossa.Vaikkatulopoliittisiakokonaisratkaisujaei tulevaisuudessatehtäisi,myöskol-mikantasopimisentyönjakoonliittojenkanssaselkeästisovittava.Onyhdessäpäätettävä,missäasioissakeskusjärjestölläonliittojenmandaattisopiaasioista.

Sosiaalivakuutusasiat ja työelämän lainsäädäntö ovat kuuluneet kolmikantasopimiseen. Hanka-lammin sovittava kokonaisuus keskusjärjestöjen ja liittojen työnjaossa on yhteiskuntavaikutta-misen, lobbaamisen,kohteenaolevatasiat,kutenverotus,elinkeinopolitiikka,sosiaaliturva (ml.palvelut),koskaliitoillaonnäissäasioissaerilaisiapainotuksia.Jatkuvienkeskustelujenkohteenaovatmyösjärjestötoimintaan,järjestäytymisenedistämiseenjaay-koulutukseenliittyväasiat.

Keskusjärjestönroolipainottuutyömarkkina-jayhteiskuntapoliittiseenvaikuttamiseen.SAK:laisenammattiyhdistysliikkeenpitäisikuitenkinnäkyätyöpaikoillajalunastaapaikkansamyöshoitamalla

yksittäisenihmistenasioita.Näidenkahdenpainotuksenvälilläontasapainoiltavaa.Jälkimmäinenonliittojentoiminta-aluetta,muttamyöskeskusjärjestönvisiossajaimagossatuleenäkyätyöpaik-kojenarjennäkökulma.

Keskusjärjestönja liittojentulisimääritellätäsmällisestikunkintahonrooliyhteisenmissionto-teuttamisessa.Keskinäinenkilpailu,epäluottamusjajärjestö-jasopimusrajariidatsyövätkokoliik-keenvoimavarojajauskottavuutta.

26 27

5. JÄRJESTÖLLINEN UUDISTUMINEN, JÄRJESTÄYTYMISEN HOUKUTTELEVUUDEN LISÄÄMINENSAK:llesananajaterminäannetaanuseitaerimerkityksiä.ToisinaanSAKedustaakokoay-liikettä,toisinaansilläviitataankeskusjärjestöönjasentyöntekijöihin.VaikkaTulevaisuushankkeentavoit-teenaonollutpohtiakokoSAK:laisenay-liikkeenhaasteita,nouseeaineistoistaselkeitäepäjoh-donmukaisuuksiajuurijärjestöllistäuudistumistajajärjestäytymistäkäsittelevissäkohdissa.MitäohuempisidetaisuhdeSAK:laiseenay-liikkeeseenon,sitäuseamminviitataanSAK:honriippu-mattasiitä,kohdistetaankotoivekonkreettisestiammattiliitollevaikeskusjärjestölle.SAKonsiisihmistenpuheessayleiskäsiteammattiyhdistysliikkeellemaassamme.

SAK:laisenay-liikkeenjärjestöllistäuudistumistakoskevathaasteetnäkyvätparhaitenalueillateh-tävässätyössä.Kahdeksallaammattiliitollaonaluetoimistoverkosto,minkälisäksikeskusjärjestönalueorganisaatiokoostuuviidestätoiminta-alueesta,joillasijaitsee13toimipistettä.Ammattiliitto-jenhenkilöjäsenetorganisoituvatammattiosastoiksi,jotkapuolestaanvoivatollajäseninäSAK:npaikallisjärjestöissä. SAK:n paikallisjärjestöt edustavat keskusjärjestöä paikallistasolla. Ne ovatosaSAK:tajaniilläonvirallinenasemaSAK:norganisaatiossa.

Ammattiosastojaonmaassammenoin3000jaSAK:npaikallisjärjestöjäyhteensänoin110.Alu-eilla toimii rinnakkain siis sekä ammattiliittojen että SAK:n paikallistason organisaatioita, joissamonessatapauksessatoimiijavaikuttaasamathenkilötjajoidentekemätyöon,joseiaivanpääl-lekkäistä,niinainakinhyvinlimittäistä.

Seuraavatjohtopäätöksetperustuvatmielikuvatutkimuksen,SAK:nhenkilöstöntyöpajatyösken-telyn,liittojenpuheenjohtajienhaastattelukierroksen,aluekierroksensekäverkkokyselynaineis-toistanousseisiinnäkemyksiin.

SAK KAnSAnLIIKKeenÄ, uudISTAJAnA JA KeSKuSTeLun AvAAJAnA

TulevaisuushankkeenselvityksissäjakeskusteluissaSAKjaSAK:lainenammattiyhdistysliikemiel-lettiinisoksi,vahvaksijatunnetuksi,muttasamallakömpelöksi,etäiseksijatyöelämästävieraan-tuneeksi,työntekijöidensaavutettujaetujapuolustavaksitahoksi.SAK:lainenay-liikeeiolepys-tynytvastaamaannyky-yhteiskunnanmuutoksiinjatarpeisiin.SAKkeskusjärjestönäeioleesillämediassaläheskäänniinuseinjaaktiivisestikuinennen.SilloinkunSAKnäkyymediassa,onpuhe

vaikeaselkoista.Viesti jää ihmisilleepäselväksi ja vieraaksi.Lisäksi koettiin,ettäSAK:n liittojenvälisetjännitteetjaristiriidatheikentävätkuvaaentisestään.

SAK:ltaodotetaanselkeää,tavallisenkansalaisenymmärrykselletarkoitettuatietoajaviestintää.SAK:ltaodotetaanmyösjalkautumistaihmistenkeskuuteen,oppilaitoksiaunohtamatta.Sentulisijakaatietoaay-liikkeestäyleensä,ajankohtaisistaasioistasekäjäsenyydeneduista.SAK:npitääjatkossakinkeskittyätyöntekijöidenetujenvalvontaan,muttauudistaatoimintatapojaanniin,ettätoiminnassaonenemmänrohkeuttajaaktiivisuutta.

SAK:nperustehtävänänähdäänedelleenkintyöntekijöidenedunvalvonta jaoikeuksienpuolus-taminen.Ihanteellinenay-liikerakentaaperusturvallisuuttajajatkuvuutta,jonkamyötätoteutuutasa-arvotyöelämässäjaSAK:nliitotovatkeskenääntasavertaisiajayhtäarvostettuja.SAK:lainenay-liikeonvisionääri,jokaaistiityöelämässäjayhteiskunnassatapahtuvatmuutokset,pitäähuoltamyös nuorista ja työttömistä sekä kehittää työhyvinvointia. Liike ei ”hylkää” jäseniään tehtaanportille;siltäodotetaan,ettätyöntekijöidenarkipäivänasiatjaarjessaselviäminenovattärkeäosaay-liikkeentoimintaajatavoitteita.

SAK:npitäisimyösollakeskustelunavaaja,jokaeikunnostauduolemallahiljaa.Nuoriajamaahan-muuttajiapidetäänsekähaasteenaettämahdollisuutena–etenkäännuoriaeikiinnostakunniakasmenneisyysvaanhaastavatulevaisuus.Tarvitaantahtoajatilaanuortentullamukaan.Vanhojen”jäärien”onsiirryttävähallitusti taustalle jahoukuteltavanuoretmukaansekäannettavakaikkitukijatietoay-tehtävissä.

Ihanteellinenammattiyhdistysliikeonläheinenjahelpostilähestyttävä.Sejalkautuukentälletu-tustumaankonkreettisestityöntekijöidenarkipäiväänjakuuntelemaanheidäntoiveitaanjaodo-tuksiaan.Ihmiseltäihmisilletiedottaminenontehokastajahenkilökohtaistenkohtaamistenkauttaliikemuuttuuläheiseksi,tutuksijakiinnostavaksi.Toimintaonaktiivista,ennakoivaajanopealiik-keistä,asioihinpuututaanjareagoidaannopeasti.Toiminnantulisiollaepäpoliittista,muttayhteis-kunnallisissaasioissaay-liikkeenpitääollamukanasuurenavaikuttajana.

SAK:n tulisi keskusjärjestönä hakea kumppanuuksia muiden kansalaisjärjestöjen kanssa. SAK:npitäisisietääjakestäämyöserilaisuuttajaerilaisiamielipiteitä.NykyiselläänSAKonliiankonsensus-hakuinen.SAK:npitäisipärjätäkseenollamyösmoderni,luotettavajaosaava(sopimus)kumppani,jokaelääajanhengessämukana,onaloitteellinen,askeleenedelläkulkevakeskustelunavaaja.Li-säksitulisinykyistäenemmänkuunnellaheikkojajaollaparemminnäkyvilläjasaatavillapaikallis-tasolla,lähelläihmisiäjaheidänarkeaan.

28 29

Kaikenkaikkiaanihmisetonsaatavatietoiseksisiitä,ettäSAK:lainenay-liiketodellaonheitävar-ten.Työpaikoilleonsiisluotavaaitome-henkisekätunnesiitä,ettäminustahuolehditaanliitossa.

Henkilökohtainenkontaktionainaparasjatehokkain,jotenliittojenjakeskusjärjestöntulisinykyistäparemminnäkyätyöpaikoillajaihmistenarjessa.

SAK:nnykyroolinähdäänkahdenlaisena.Toisaaltasenpitäisiprofiloituaentistävahvemminarvo-liikkeenä,muttasilläonmyösinstitutionaalinenrooli,jolloinseeivoiollaihanmitätahansatekeväjasanovaliike.Arvoliikkeeltäodotetaanvahvaayhteiskunnallistamissiota,rohkeuttaottaakantaavaikeisiinkinasioihin jariittävästiasiantuntemustakantaamyösvastuuavauksista.SAK:npitäisipuhuaarjenasioista,ihmistenkielellä.Senpitäisiviedäkeskusteluihmistentasolle,puhuajaksa-misesta,hyvästäarjesta,solidaarisuudestajaympäristöstä.SAK:ntulisiollarohkeajaaktiivinenavaustentekijä jauudistajasekävahvakeskustelija jakommentoija. Institutionaalinenrooli tuomukanaanvastuunsanoistajateoista.

JÄrJeSTÄYTYmISen houKuTTeLevuuden LISÄÄmInen

Keskusjärjestönjaliittojentyönjaostaonkeskusteltuvuosiajärjestäytymisenedistämiseenliitty-vässätyössä.Järjestäytyminenjajäsenhankintaovatliittojentoimialaankuuluviaasioita.SAK:nrooliinkuuluujärjestäytymisenmerkitystäavaavienkampanjoidentoteuttaminen,sateenvarjotoi-minnanorganisointiliittojenperustyöllesekäay-liikkeennäkyväksitekeminen,imagonkirkastami-nenjakokoay-toiminnanyksinkertaistaminenjavirtaviivaistaminen.

Mielikuvatutkimuksenhaastatteluissapidettiinsuurimpanasyynä järjestäytymättömyyteenkor-keaajäsenmaksua.Toisaaltaosallistujateivätoikeintienneet,mitävastinettajäsenmaksullasaa.Tämäonvarsintyypillinenilmiönyky-yhteiskunnassa.Jäsenyydeltäodotetaankonkreettistavas-tinetta,javastinepitääollaihmistentiedossaennenliittymistä.Mielikuvatutkimuksenosallistujatnäkivätviestinnässäjamarkkinoinnissasuuriapuutteita: jäsenetujamarkkinoidaanhuonosti, in-formaatioeikulje,tietämättömyysasioistaonsuurta.Monellaosallistujallaolikäsitys,etteiliittokuitenkaanauttaisitaihoitaisihänenasioitaan,jotenmiksisiisliittyä.Olipayksijärjestäytymättö-myydensyysekin,ettäpalkankorotuksensaailmanliittoakin.Osallistujatmyösnäkivät,etteiväthetarvitseay-liikettä–hesiisuskoivatpärjäävänsäitsekseen.Ay-liikeylipäänsäonihmistenelä-mässätaka-alalla,jasenmerkitysjatärkeyskonkretisoituvatvasta,jostyöpaikallatuleeerimieli-syyksiätaityöttömyysosuuomallekohdalle.Liikkeentärkeinarvojamerkitysonkinturvallisuus.

Koskanykynuoreteivättiedäay-maailmasta,tulisiay-liikkeenpanostaavahvastityömarkkinatie-dotukseenjaläsnäoloonoppilaitoksissa.Jäsenkatooppilaitostenjatyöelämänvälilläonosoitta-nut,ettämyösoppilasjäsentenjälkihuoltoontärkeää.

Jäseneksiliittyminenpitäätehdähelpoksi(netti)jajäsenyyseisaarasittaaliikaakukkaroa.Jäse-nyydeltäedellytetäänkonkreettistahyötyä,SAK:laisenay-liikkeenonsiispystyttäväparantamaanjäsenetujaan. Jäsenyys ammattiliitossa pitäisi pystyä tuotteistamaan niin, että se olisi oikeastihoukuttelevajahaluttava/tavoittelemisenarvoinenasia.Jäseneduteivätnykyääntunnueduilta.Järjestäytymistäpitäisimyöspystyävirtaviivaistamaan,nykyaikaistamaanjayksinkertaistamaan.

Myöstyöpaikkatasonjäsenhankintatyössäonparantamisenvaraa.Hankkeenaineistonpohjaltavoidaan sanoa, että tässä asiassa eletään osittain valheellisessa tilassa, jossa kuvitellaan asianolevan kunnossa. Luottamusmiesverkosto on ohentunut, pieniä työpaikkoja on valtavasti, eikäolemassaolevataktiivithalua/osaatehdäjäsenhankintatyötä.Uusityöntekijäpitäisisaadakiinniheti,kuntyösuhdealkaa.Yleistäenvoisiarvioida,ettäpienemmille,ammattikuntapohjaisilleliitoil-leuusienjäsententavoittaminenonhelpompaakuinisoille.Ammattikuntaisuusjaammatti-iden-titeettipuhuttelevatnuoriaenemmänkuinay-jäsenyyssinänsä.TämänousivahvastiesiinmyösTulevaisuushankkeenohjausryhmänEnglantiinsuuntautuneellaopintomatkalla.

JÄSenTen vAIKuTTAmISen mAhdoLLISuuKSIen LISÄÄmInen

SAK:laiseltaay-liikkeeltäodotetaanuusiatapojatiedottaa,uudenlaisiatapahtumiajatempauksiasekäelämyksellistätoimintaa.Järjestötoiminnankehitysehdotuksissanousiesiinmyöskonkreet-tisiaedunvalvonnallisiatoiminnankohteita,esim.verotuksenjapalkkauksenoikeudenmukaisuus.SAK:llaonsiishyvinkaksinainenrooli,jasiihenkohdistuvatodotuksettukevattätänäkemystä.

Jäsentenuskoavaikutusmahdollisuuksiintulisivahvistaa.SAK:npitäisiottaaavoiminmielinvas-taanuusiaideoitajaajatuksia.Paikallinensopiminenvoiollamyösmahdollisuuslisätäjäsentenvaikutusmahdollisuuksiajaaitoaosallistumista,edellyttäen,ettäosapuoletovataidostitasaver-taisiajakeskustelu/neuvotteluavointa.

EdelleenaineistonmukaanSAK:laisenay-liikkeenorganisaatiorakenneonvanhanaikainen,jäykkä,vaikeaselkoinen,hahmotonjaaikansaelänyt.Osallistuminenvaatiielämänmittaistasitoutumistatoistenasioistahuolehtimiseen.Jäsentenäänipitäisisaadakuulumaantarvittaessajopasääntö-muutoksenavullaniin,ettänykyistälaajempinettipohjainenosallistuminenjakahdensuuntainenviestintäolisivatmahdollisia.

30 31

Toimintaapitäisimuuttaamyösniin,ettäsemahdollistaisiprojektiluonteisenosallistumisennyky-muotoisentoiminnanrinnalla.Nuoretovatvalmiitaottamaankantaajaosallistumaantoimintaanitselleentärkeänasianpuolesta.Tämävastaisimyösyhteiskunnanyleistäkehitystä.Kokoaikaisetjaelämänmittaisettyösuhteetovatmuuttuneetsirpaleisiksi, ihmisilläonaikaisempaaenemmänvapaa-aikaa,muttavapaa-ajastakilpailevatlukuisateritahot.Jottaay-liikkeentoimintahoukutte-lisi,pitäisisenollasanomaltaanselkeää,ihmistenarjentarpeistakumpuavaa,nopeatempoistaja”elämyksellistä”.

Liittojen toiminnankulmakiviovatammattiosastot, joidentoiminnantilaa,osaamiskapasiteettiaja resurssejaon selvitettyuseissa liitoissa. Joyksistäänpaikallinen sopiminen japaikallistasonedunvalvonnanlisääntyminenmerkitsevättyötäjavastuutajuuriammattiosastoille,muttaonkoniillänykyiselläänsiihenvalmiuksia?Kyseonmyösvallasta.Halutaankosiitäluopuajajakaamyösmuille?

6. SAK:LAISEN AMMATTIYHDISTYSLIIKKEEN VAIHTOEHTOISET TULEVAISUUDENKUVATSeuraavassaesitämmevaihtoehtoisiatulevaisuudenkuviaSAK:laiselleammattiyhdistysliikkeelle.Niidentaustallaontulevaisuushankkeenohjausryhmänarvioitaammattiyhdistysliikkeentoimin-tastrategioistaSuomessajamaailmallasekähistoriassaettätällähetkellä.Neovatkuitenkinkar-keitapelkistyksiä.Esittämällänämäskenaariothaluammeosoittaa,ettäteemmejatkuvastivalin-tojajaratkaisuja,joillarakennammetulevaisuudenammattiyhdistysliikettä.

hITAAn nÄIveTTYmISen TIe

Jäsenyys:Jäsenpohjaonrakenteellisestinykyisenkaltainen,jaseperustuunykyiseenelinkeino-ja koulutusrakenteeseen. Jäsenmäärä supistuu hiljalleen ja jäsenistön keski-ikä nousee. Eläke-läisten määrä jäsenistössä kasvaa suhteellisesti. Ammattiyhdistysjäsenyyden vetovoima hiipuu,jäsenmääränkasvulähestyynollaa.Vetovoimaonvähäinenerityisestiuusissaryhmissä,nuorissa,maahanmuuttajissajapätkätyöntekijöissä.

Jäsenen rooli:Jäsenetodottavat,että jäsenmaksuavastaansaapalvelua ja liittojenpalkollisettekeväthommat.Jäsenistöonpääosinkatsomossa,osasuurtayleisöä.Harvojenaktiivienjoukkomuodostaaay-eliitin,jonkamotivaatiotatuetaanpalkkioillataimuillaeduilla(asemaa,matkoja).

Työehdoista sopiminen:Tulopoliittisiakokonaisratkaisujavaaditaantakaisin,sennähdäänpelas-tavan palkansaajat muutoksissa. Paikallinen sopiminen lisääntyy. Liitot sopivat valtakunnallisettyöehtosopimukset,jotkatoimivatperälautanapaikallisellesopimiselle.

Yhteiskuntapoliittinen vaikuttaminen: Ammattiyhdistysliikkeen muodollinen asema ja kolmi-kantaisensopimisenrakenteetsäilyvät.Edustajiaonmukana lukuisissahallituksenasettamissatyöryhmissä.Tosiasiallisetvaikutusmahdollisuudetkuitenkinvähenevät.Ammattiyhdistysliikkeenmielipiteitäkuullaankohteliaasti,muttapoliitikottekevätratkaisutlähinnäelinkeinoelämääkuun-nellen. 1990-luvulla lanseerattu työnjako-oppivaikuttaa taustalla,muttaammattiyhdistysliikettäeihalutasyrjäyttäämuodollisesti.Muodollinenvallanstatusquohyödyttääsekäpoliitikkojaettäammattiyhdistysliikkeenjohtajia.

Suhde eu-tason vaikuttamiseen ja kansainväliseen toimintaan:Ay-diplomatiaontärkeääedel-leen.Nykyisetkansainvälisetorganisaatiotsäilyvätjayhteistyönmuodotovatvakiintuneita.Kan-sainvälisenvaikuttamisenjayhteistyönsisällötkuitenkinmuuttuvathitaastijaagendavaikeutuuEU:nlaajentumisenmyötä.

32 33

Järjestörakenne ja keskusjärjestön ja liittojen suhde:Jäsenliitotetsivätuudenlaisiakumppanei-ta,mahdollisestimyöstoisistakeskusjärjestöistä.Keskusjärjestönresurssitvähenevätuudelleenryhmittymistenmyötä.Keskusjärjestönrooliasiantuntijaorganisaationavahvistuujajärjestöllinentoimintasupistuu.Resurssienvähetessäkäytetäänjuustohöyläleikkauksia,eikätehdäradikaalejauudelleenarvioita toimintojenpriorisoimiseksi.Keskusjärjestönrooliheikkeneetyömarkkina- jayhteiskuntapolitiikassa.Julkisessamielipiteessäsilläontyöelämänjatyömarkkinoidenasiantun-tijanasema.

Yhdistävät arvot:Lähtökohtanaon,ettäSAK:lainenammattiyhdistysliikeontyönliike,yhteinenmissioonkokoaikaistenjatoistaiseksivoimassaolevientyösuhteidenpuolustaminen.

Toiminta- ja vaikutuskanavat, ay-kulttuuri, kieli:Yhteiskunnallisenavaikuttajana,”salonkikelpoi-sena”pysyäkseenliikemukauttaatavoitteensajavaatimuksensamatalalletasolle.Vallankäytönnäkökulmastaontärkeää,ettätyömarkkinoidentoimintatavatmystifioidaanjatyömarkkinaslangisäilyy.

Suhde politiikkaan: Vaikuttaminen yhteiskuntapolitiikkaan on keskeinen toimintakanava am-mattiyhdistysliikkeelle.Hallituspohjastariippumattalobataanpoliitikkojajakorkeitavirkamiehiä.Kolmikantainenvalmistelu toimiimuodollisesti.Ammattiyhdistysliikekorostaapoliittista riippu-mattomuuttaanjatoivottaakaikkienpuolueidenryhmätoiminnantervetulleeksi.Yhteistyövasem-mistopuolueidenkanssaonedelleensäännöllistäjaluontevaa.

Toiminnan aikajänne: TUPO-kauden ajattelulla haetaan ratkaisuja tulevaisuuden kysymyksiin.Mistäänvanhastaeivoidaluopua.Uusiapainopisteitätaitoimintamallejaeivoidaottaakäyttöön,koskavanhastaeiluovuta.

merKITYKSeTön

Jäsenyys:Jäsenet tulevatpääosin julkisensektorin japerinteisen teollisuuden liitoista.Järjes-täytymisasteonyleisestiottaenerittäinmatala.Joissakinryhmissäsaattaaollakorkeajärjestäy-tymisaste,esim.joissakintietyissäammateissajulkisellasektorilla.Korkeajärjestäytymisenpiikkisaattaavaihdellanopeasti.Julkinenmielipideammattiyhdistysliikettäkohtaankielteinen.

Jäsenen rooli:Jäsenetovataktiivisiaharvoillakorkeanjärjestäytymisenaloillatairyhmissä.Aktii-visuusperustuukonkreettisiintyöpaikantaipaikallistasonasioihin.Voimakkaat,innostuneetper-soonatvetävätmuitamukaan.Aktiivisuusonyksilöllepalkitsevaa.Aktiivisuusnouseejasammuuvetovoimaistenpersoonienmyötä.

Työehdoista sopiminen:Pääasiassayksilötasonsopimista,jolleILO:nsopimuksetluovatpohjan.Työelämääsäädelläänlainsäädännön,eityömarkkinaosapuoltensopimisenkautta.Minimipalkka-lainsäädäntöonvoimassa.

Yhteiskuntapoliittinen vaikuttaminen: Ay-liikkeellä ei ole mandaattia sosiaaliturvan kehittä-misessä.KELAhoitaavähimmäisturvan, jotapalkansaajatvoivattäydentäävakuutustenkautta.Ammattiliittojentyöttömyyskassatmyyvättyöttömyysturvavakuutuksia.Ammattiyhdistysliikerin-nastetaanmuihinkansalaisjärjestöihin,kutenesim.potilasjärjestöt.Maanhallituseiarvostaam-mattiyhdistysliikkeennäkemyksiä.

Suhde eu-tason vaikuttamiseen ja kansainväliseen toimintaan: Kansainvälinen yhteistyö ontiedon vaihtoa esim. monikansallisten yritysten toimintatavoista. Kansainvälisillä ILO:n ja EU:nnormeillasuurimerkitysedunvalvonnalle.

Järjestörakenne ja keskusjärjestön ja liittojen suhde: Toiminta on paikallista ja yrityskohtais-ta.Liittojenresurssitovatpienet,japienetliitotkuolevatresurssienpuutteessa.Keskusjärjestöon tiedonvälittäjäniinkotimaankuinkansainvälissäasioissa.Keskusjärjestöantaa lausuntoja jalobbaapalkansaajilletärkeissäasioissa.Kaikkiliitoteivätkuitenkaankuulukeskusjärjestöön,sennähdäänhoitavanyleisellätasollaolevanvaikuttamisenmuutenkin.

Yhdistävät arvot:Ammattiyhdistysliikkeenaktiivitmuodostavatpienenjatiiviinyhteisön,jollaonyhteinenarvopohja.

Toiminta- ja vaikutuskanavat, ay-kulttuuri, kieli: Ammattiyhdistysliike hakee olemassaolon oi-keutustasuurenyleisönjapäättäjienjoukossaerilaisinkampanjoin,tempauksinjapistelakoin.

Suhde politiikkaan:Ammattiyhdistysliikkeenaktiivienpoliittinenkirjoonsuuri,jaheovatmyöspoliittisestiaktiivisia.Kansalaisjärjestöluonneonvahva:kaikkikukatsaavatkukkia.

Toiminnan aikajänne:Toimintajavaikuttaminenonlyhytjänteistä,asiakerrallaan.Tulevaisuudes-taonvisioita,muttaliikkeelläeiolevoimaatoteuttaaniitä.

34 35

AL-QAIdA

Jäsenyys:Jäsenpohjaaonniinyksityiselläkuinjulkisellasektorilla.Myöskorkeastikoulutettujaryhmiäon jäseninä.Pientenyritysten työntekijöitäei juuriole jäseninä.Passiivijäsenyyseiolehoukuta,vähätjäsenetovaterittäinaktiivisia.Yleisestiottaenjärjestäytymisasteonmatala,muttapaikoittainjaajoittainerittäinkorkea.

Jäsenen rooli:Toimintaapyörittääpienijavahvaaktiivienjoukko,ympärilläänjonkinverransym-patiseeraajia.

Työehdoista sopiminen: Yrityskohtaisetsopimukset.Yrityksissäkäydääntiukkojaedunvalvonta-taistelujaperustavaalaatuaolevistatyösuhteenehdoista.

Yhteiskuntapoliittinen vaikuttaminen:Yhteiskuntapoliittinenvaikuttamineneikuuluammattiyh-distysliikkeenagendalle.

Suhde eu-tason vaikuttamiseen ja kansainväliseen toimintaan:Ay-liikeonverkottunutvahvastisosiaalisenmediankauttakansainvälisenammattiyhdistysliikkeenkanssa.

Järjestörakenne ja keskusjärjestön ja liittojen suhde:Pieniäliittojaja/taiyrityskohtaisiavahvojaammattiosastojataimuitapaikallisiarakenteita.Keskusjärjestöäeioletaiseonhyvinheikko.

Yhdistävät arvot:Radikaalitoimintaonarvosinänsä,asioihinonpuututtavajahommathoidetta-vatkeinojakaihtamatta.

Toiminta- ja vaikutuskanavat, ay-kulttuuri, kieli:Toimintatapoinaovattoimintojenpysäyttämisettaitoimintojenhäiritseminen,boikotitjapaikallisetlakot.Niillähoidetaankonkreettisia,yksittäisiäasioitayritystasolla.Toiminnanalullepanijatovatvoimakkaita,tulisieluisiapersoonia.Ulkopuolel-tatuleepyrkimyksiäpuuttualakko-oikeuteenjamuihinkintoimintaoikeuksiin.Käytetäänsuoraapuhetta,eityömarkkinaslangia,vaankunkinporukanomaakieltä.Eivahvaayhteistätoimintakult-tuuriaeriryhmienkesken.Ammattiyhdistysliikkeelläonmonetkasvot.

Suhde politiikkaan: Politiikka pois ammattiyhdistysliikkeestä. Poliitikoista ei ole palkansaajallehyötyä.

Toiminnan aikajänne:Asioitahoidetaantässäjanyt.Lyhyelläaikajänteelläpyritäänulosmittaa-maanhyötyjämyöspalkansaajille.

GrAnd movemenT

Jäsenyys:Järjestäytyminenonmaantapa,sitäeijuurikaankyseenalaisteta.Muutamaharvavas-tustaaperiaatteenvuoksijäsenyyttä.Järjestäytymisasten.80%.

Jäsenen rooli:Jäsenetovattyytyväisiä,kunjärjestelmä(=pääosinpalkatuttyöntekijät)hoitaaon-gelmat.Näyttäviinmielenilmauksiineioletarvetta,asiathoidetaankolmikantaisestikabineteissa.

Työehdoista sopiminen:Työehdoistasopiminenonmelkokeskitettyä,paikallisestivoidaansopiaparemmistatyöehdoista.Koordinaatioonvahvaavaltakunnallisissaneuvotteluissa.Keskusjärjes-tönroolionalakohtaisissaneuvotteluissasuuri,jasemm.myöntäälakkoluvat.

Yhteiskuntapoliittinen vaikuttaminen: Sosiaaliturvasta päätetään keskitetysti kolmikannassa.Työttömyysturvaonorganisoitukassojenkautta,jasentasostapäätetäänkolmikantaisesti.Suhdevaltiovaltaanonmutkaton,”hengenheimolaisuus”vallitsee.

Suhde eu-tason vaikuttamiseen ja kansainväliseen toimintaan:Solidaarisuusajatteluonsisään-rakennettujaomaajärjestelmääpyritäänviemäänmuihinmaihin.Opetetaanmuidenmaidenay-liikkeelle,mitenasioitameillähoidetaan.Ammattiyhdistysliikeonkeskeinenvaikuttajakansainvä-lisenay-liikkeenorganisaatioissa.Globalisaationhaittojavoidaanlieventääyhteiskunnanvahvallaohjauksellajapanostuksellatyöllisyyteen.

Järjestörakenne ja keskusjärjestön ja liittojen suhde:Suurimmankeskusjärjestönasemaonit-sestäänselvä.Eiaktiivistaotettaorganisaatiorakenteidenkehittämiseen.Alueellistaorganisaa-tiotakehitetäänkustannustehokkuudennimissä.Paikallinenay-toimintayritetäänpitäävireänä(vaalienvälilläkin)erilaistenprojektienkautta.

Yhdistävät arvot:Pohjoismaisenhyvinvointimallinpuolustaminen.Tasa-arvojasolidaarisuusovatkantaviaarvoja,muttaniidensisältöäeijuurikaanpohdita.

Toiminta- ja vaikutuskanavat, ay-kulttuuri, kieli: Toimintatapoja uudistetaan projektimaisestiaika-ajoin,jottaaktiiveilleriittäätekemistä.Erityisestiliitottekevättätä.Ay-aktiivitovatvahvastisitoutuneetpolitiikkaankuntatasostaeduskuntaan.Kieli tuleevaltakoneistolta ja talouselämänkäsitteistä.

Suhde politiikkaan:Valtaonvaltiovallanjaammattiyhdistysliikkeendominoiva,yrityselämäneduthuomioidaankansallisenkilpailukyvynnimissä.Ay-liikkeentukipoliitikoilleonkaikkientiedossaeikäsitäkyseenalaistetaeikäjulkisteta.Ammattiyhdistysliikeonosavaltakoneistoa.

Toiminnan aikajänne:Fromheretoeternity–täältäikuisuuteen.

36 37

voImAKAS ArJen vAIKuTTAJA

Jäsenyys:Jäsenyydessänäkyytietynlainenkahtiajakautuneisuus.Osajärjestäytyyarvopohjai-sensitoutumisenjakollektiivisentoiminnanvuoksi.Osapuolestaannäkeeliikkeenmyönteisessämielessävakuutuslaitoksena, jonkapalveluihinturvaudutaantarvittaessa.Jäsenyysontuotteis-tettu,siitäsaatavahyötykoetaankonkreettiseksi.Järjestäytymisasteonkinkorkea,70–80%.

Jäsenen rooli:Kutenjäsenyydessä,myös jäsenenroolissanäkyykaksisuurta linjaa.Arvojenjakollektiivisentoiminnanvuoksijärjestäytyneetovatpitkänlinjanpuurtajia,sitkeitävaikuttajia,jot-kapyrkivätvaikuttamaanasioihinmelkoperinteisinkeinoin.Heilläonvahvaasemapaikallisessasopimisessajatyöpaikkatasonvaikuttamisessa.

Toinenpuoliosallistuuhetkittäinprojektiluontoiseentoimintaanjapaikallisiintempauksiin,muttaeiosallistuhallinnontaiorganisaationylläpitämiseen.Projektiosallistujatkinovatkuitenkinosallis-tuessaansekäinnostuneitaettäsitoutuneitasekäjakavattoiminnantavoitteidenarvot.

Jäsenilläonmyösavoinjavuorovaikutuksellinensuhdeliittojenjakeskusjärjestöjentyöntekijöihinesimerkiksisosiaalisenmediankautta.

Työehdoista sopiminen:Keskusjärjestönroolionmelkovähäinen.Liitothuolehtivattyöehtoso-pimustenminimitasonneuvottelemisestajasolmimisesta.Paikallisensopimisenmerkityskasvaa.

Yhteiskuntapoliittinen vaikuttaminen:Keskusjärjestöonvahva jauskottavayhteiskunnallinenvaikuttaja.Myöspaikallisellatasollatapahtuuvaikuttamistaarjenasioistanousevien,aitojenta-paustenkautta.Tämätoimintapuhutteleemyösjäsenistöälaajasti,jolloinheitäpystytäänaktivoi-maanjainnostamaanmukaanay-toimintaan.Paikallinen,näkyvätoimintatoimiimyösjäsenhankin-nanvälineenäliikkeenmerkityksennäkyväksitekemisenkautta. Suhde eu-tason vaikuttamiseen ja kansainväliseen toimintaan:Pitkältisamankaltainentilanne,kuinGrandMovement-skenaariossa.Kansainvälisyysonosaarkipäivää,senluonnollinenosa.Järjestörakenne ja keskusjärjestön ja liittojen suhde:Keskusjärjestön ja jäsenliittojenvälinensuhdeonmutkatonjakeskinäiseenluottamukseenjakunnioitukseenperustuva.Sisäisetjännit-teet ja ristiriidatpystytäänratkaisemaanhyvässähengessä.SAK:lainen liikeonyhdistänytvoi-mavarojaan ja resurssejaan esimerkiksi muodostamalla yhteisen työttömyyskassan. Vapautuviavoimavarojaonpystyttysuuntaamaanjäsentenpalvelemiseen.

Liikkeenalueorganisaatiotajaalueaktiivienosaamistaonvahvistettu.Liiketuleenäkyväksitavalli-sellepalkansaajallejuurialueillatapahtuvan,arjestanousevan,konkreettisiinkysymyksiintarrau-tuvantoiminnanjavaikuttamisenkautta.Siksialuetoiminnallaonoltavamyösriittävätresurssitkäytössään.

Yhdistävät arvot: Tasa-arvo jasolidaarisuus,muttamyöspositiivisessamielessä itsekkyys.Toi-saaltavahvanayhdistävänäarvonaonmyöspohjoismainenhyvinvointimalli,muttasevaikuttaalähinnätaustalla.Liikeonmyössisäisestiaidostimoniarvoinenjasuvaitsevainen.Tämänäkyyesi-merkiksisiinä,ettäerilaisiatoimintatapojapystytäänharjoittamaanrintarinnanjamaahanmuut-tajat japrekaaria työtä tekevät sekä itsensä työllistävätovat löytäneetay-liikkeestä luontevantoiminta-areenan.Toiminta- ja vaikutuskanavat, ay-kulttuuri, kieli: Sekä nykymuotoista, pitkäkestoista vaikutta-mistaettäprojektiluonteistatoimintaajaosallistumista.Liitoillajakeskusjärjestöilläonluontevatyhteistyösuhteetpoliittisiinpäättäjiin,muttasamanaikaisestipaikallisellatasollatehdääntuloksel-listavaikuttamistyötä.Jäsenetarvostavat liittojen/keskusjärjestön tekemää työtä.Ay-liikkeessäkäytettäväkielitaipuupuhuttelemaanjäseniäjapäättäjiä.Jäsenetymmärtävätliikkeessätehtä-väntyönmerkityksenjanäkevätsenseurauksetomassaarjessaan.

Suhde politiikkaan:Ydinaktiivitovatvahvastipoliittisestisitoutuneitajaosallistuvatpoliittiseentoimintaanpaikallisellatasolla.Koskapaikallinentoimintaonvahvastimyösvaikuttamista,onri-vijäsenillekinmuodostunutnykyistämyönteisempikuvajakäsityspoliittisestatoiminnastajasenmerkityksestä.Tätäkauttaonnistutaanmyössaamaanyhäuseampiaay-liikkeestälähtöisinoleviahenkilöitäeduskuntaan.Poliittiseltavärikartaltaanay-liikeontätäpäiväämonivärisempi.

Toiminnan aikajänne:Pitkäjänteistätyöskentelyäjavaikuttamistasekäprojektiluonteistaosallis-tumistajatoimintaa.

38 39

7. JOHTOPÄÄTÖKSIÄIhmisarvo työelämässä SAK:n toiminnan perustana

SAK:n arvoperustassa on syytä korostaa ihmisarvoa työelämässä: oikeudenmukaista kohteluatyössä, oikeudenmukaista palkkaa, kunnollista ja mielekästä työtä ja toimeentuloa, osallistumi-senoikeuksientakaamista(myösmaailmanlaajuisesti)sekäerilaisuudenhyväksymistä jasuvait-sevaisuutta.EmmeesitäSAK:nperiaateohjelmanuudelleenkirjoittamista,muttaesitämme,ettäSAK:laisenammattiyhdistysliikkeenstrategiantaustallaolevatarvotkirjoitetaanedustajakokouk-senlinjauksiinuudellatavalla:

Työ: Työelämänturvallisuus,riittävätoimeentulo,työnmielekkyys,inhimillisyysjatyöhyvinvointiedunvalvontapolitiikankeskiössä.

oikeudenmukaisuus:Oikeudenmukaisuusasemastajataustastariippumatta(ts.sosiaalinenoi-keudenmukaisuus), eriarvoisuuden poistaminen, oikeudenmukaisuus työelämässä ja yhteiskun-nassa.Erilaistentyöntekemisenmuotojenoikeudenmukainenkohtelu.

Yhdenvertaisuus: Yhdenvertaisuus sukupuolesta, iästä, työsuhteen muodosta, etnisestä taus-tastataipoliittisestamielipiteestäriippumattaniinyhteiskunnassa,työelämässäkuinay-liikkeenomassatoiminnassakin.Yhdenvertaisuusonsamanarvoisuuttaerilaisuudestahuolimatta.

moniarvoisuus/suvaitsevaisuus:Erilaisuudenhyväksyminenjasuvaitsevaisuustyöelämässäsekäay-liikkeenomassatoiminnassa.

osallisuus:Vaikutusmahdollisuudettyöelämässä,yhteiskunnassajaomassaliikkeessä.Ay-oikeuk-sientoimivuus.Ammattiyhdistysliikeosallistaa,kuuleejakuuntelee.

SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen olemassaolon oikeutus

SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen yhtenäisyyden vahvistamiseksi liikkeen ”suuri tehtävä” onmääriteltäväuudelleen.Tavoitteenaonlöytäätasapainoliikkeenjäsententyöehtojenjatyöelä-mänarjenasioidenparantamisenjayhteiskunnallisenvastuunvälillä.Esitämme,ettäedustajako-kouksenstrategiassamääritelläänSAK:laisenammattiyhdistysliikkeensuuritehtävä,missio,jokakoskeekokoliikettä,niinkeskusjärjestöäkuinmyösjäsenliittoja.Missionvoisitiivistääseuraavasti:

SAK:laisenammattiyhdistysliikkeentehtävänäontyöntekijöidenhyvinvoinninjaosallisuudenparantaminen.Edunvalvonnanjatoiminnantavoitteetnousevatjäsententyöstäjaarjesta.

Missiokoskeekokoliikettä.Lisäksimeidänontäsmennettäväkeskusjärjestöjenjaliittojentyönja-koa.Keskusjärjestönperustehtäväonselkeytettäväedustajakokouksenlinjauksissa.

Tarvitsemmevahvempaakeskusjärjestöä,muttaosittaineriasioissakuinaiemmin.Yhteiskunta-poliittisessavaikuttamisessa(eripolitiikkalohkoilla)tarvitaanaiempaavahvempaajaammattimai-sempaaotettasekätiiviimpääyhteistyötäjäsenliittojenkanssa.Sosiaaliturvaanliittyväkolmikan-tayhteistyöjavaikuttaminenovatedelleenkeskusjärjestönydintehtäviä.Sopimuspolitiikanrooliyhtenäkeskusjärjestönperustehtävistäonennenkaikkealiittojenyhteistentavoitteidenjakes-kinäisenyhteistyönedellytystenluomista.Työelämänkehittämisessäkeskusjärjestönroolinaonentistävahvemmintiedon,tutkimustenjauusieninnovaatioidentuottaminen.Tarvitsemmemyösvahvempaayhteistyötäesimerkiksiviestinnässä.

Vahvakeskusjärjestö tarkoittaasitä,ettäkeskusjärjestönomistajat,eli jäsenliitotovataiempaavahvemminmukanamäärittelemässäsenstrategiaa jaedunvalvonnan linjauksiasekä toteutta-massayhdessästrategisiahankkeita.Vahvuuseisiistarkoita,ettäkeskusjärjestökäyttäävaltaaliittojenjäseniäkoskevissaasioissa.Tarvitsemme”konsernin”ohjausstrategiaa,eliuuttaotettajauusiamallejatoteuttaakokoliikkeenmissiota.

Keskusjärjestölläonmyösjäsenliittojenpalvelutehtävä.Järjestötoiminnanpalveluidensuuntaa-misessaliitotovatluontevastimukana.Tätentulevathuomioiduksierikokoistenliittojentarpeet.Erilaisetedunvalvonnantukipalvelutesim.tietohallinto,tieto-jatilastotuotantotaitutkimusontoteutettuuseinhankekohtaisestijahankerahoituksella.Voimienyhdistäminenpalveluidentuot-tamisessaonjärkevää.

Keskusteleva, asiantunteva ja uudistava SAK:lainen ammattiyhdistysliike

Tarvitsemme uudenlaisen strategisen otteen, jonka lähtökohtana on ihmisarvoinen työelämä.Meidänonluotavaedunvalvonnanesityslista,jostayhteiskunnassakeskustellaan.Proaktiivinen,muitaedelläolevajauusiaratkaisukeinojatuottavatoimintamalliedellyttääuuttastrategistaotet-ta.Emmeensisijassasäilytäjavastusta,vaanedistämmeturvallisuuttajaihmisarvoatyöelämässä.Proaktiivisuusedellyttäämyösvahvempaaliittojenjakeskusjärjestönyhteistyötä.

Ammatillisuus jäsenkiinnittymisen vahvistajana

Työ,koulutusjaammattiovatihmiselletärkeitäkiinnekohtia.Tämäonammattiyhdistysliikkeellevaltavamahdollisuus.Olemmenimenomaanammattiyhdistysliikkeenjäseniä,jasentuleenäkyäliikkeentoiminnassa.Ammatillisetasiat,ammatti-identiteetinvahvistaminen, työ jasenkehittä-minenkiinnostavat liikettä ja jäsentä.SAK:n ja sen jäsenliittojen tuleehoitaaedunvalvonnassaammatillisuuteenliittyviäasioitajatarjotaniihinliittyväätoimintaa.Ammatillisetasiatovatlähellätyöpaikkojajaliittoja,muttamyöskeskusjärjestölläonniissäomaroolinsa.

40 41

Keskusjärjestön on vaikutettava lainsäädäntöön, tuotettava tietoa työelämän kehittämiseksi javälitettävä hyviä käytäntöjä. Ammatillisuuden huomioiminen edunvalvonnassa edellyttää uusiastrategisiapainotuksiakokoSAK:laisessaammattiyhdistysliikkeessä.

Meidänonvahvistettavapaikallistatasoatyöpaikkojentoiminnantukemiseksi.Myöspaikallisentoiminnanrakenteita–niinkeskusjärjestönkuinliittojenkin–onrohkeastikyettävämuuttamaan.

Ammattiyhdistysliike etunojassa paikalliseen sopimiseen

SAK:laisenammattiyhdistysliikkeenonotettavapaikallisensopimisenedistäminenselkeästiedun-valvonnanasialistalle.Meidänonkuitenkinmääriteltäväturvallisenjamotivoivanpaikallisenso-pimisensisältötyöntekijöidenlähtökohdistajalaadittavastrategiaaskelista,joillasitäedistämme.Askeleetvoivatollakoulutusta,hankkeita,kampanjoitasekähyvienkäytäntöjenesittämistä.Pai-kallinensopiminenvoiollamahdollisuusparantaatyöntekijöidenasemaajatuodaedunvalvontaajaammattiyhdistysliikettälähelletyöpaikanarkea.Nytonhyvälopettaaeipäs–juupas-keskustelujalähteäkatsomaan,mitämyönteistäpaikallisessasopimisessavoisiolla.

Järjestö- ja sopimusrajat hallintaan

Järjestö-jasopimusrajatonsaatavahallintaan,jottaSAK:laisenammattiyhdistysliikkeenvahvuut-taeituhlatakeskinäiseenepäluottamukseen.Työehtosopimuksiaonkehitettäväniin,ettänemuo-dostavat selkeitä sopimuskokonaisuuksia, joihin liittojen on sitouduttava. Sopimusrakenteidenkehittämineneteneeluontevastiliittorakenteidenkehittämisenrinnalla,muttamyösniihintuleekiinnittääerityishuomiota.

Liittorakenteidenkehittämisessäjaliittofuusioissakeskeistäonpitäähuoltaammatillisuudennä-kökulmanvahvistumisestaedunvalvonnassajatoiminnassa.Työ,koulutusjaammatti-identiteettiovatihmiselletärkeitäkiinnekohtia.Suurtenliittokokonaisuuksienrakentamineneioleitsetarkoi-tus,pienijaammatillisestivahvaliittokinvoiollatehokasjavaikuttava.

SAK työelämän muutosten parhaaksi asiantuntijaksi ja työelämän ihmisarvon ajuriksi

SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen tulee ensimmäisenä tunnistaa työelämän hiljaiset signaalit,hyvättaihuonot.Tämäedellyttääresurssejatyöelämänasiantuntijuudenvahvistamiseenjatyö-elämän tutkimukseen sekä entistä vahvempaa yhteistyötä liittojen kanssa. Keskustelemalla eritoimialojen asiantuntijoiden kanssa saatamme tunnistaa juuri niitä idullaan olevia asioita, joitaemmeosaaedestutkimuksissakysyä.Keskusjärjestöntuleeollatässävoimienkokoaja.

Voimat koottava ay-koulutuksen vaikuttavuuden parantamiseksi

Laadukas luottamusmies- ja työsuojelukoulutus on perusedellytys lähellä arkea ja työpaikkojaolevanammattiyhdistysliikkeentoiminnantoteuttamiseksi.Sen lisäksitarvitaan innostavaa,voi-

miajavälineitäantavaaay-koulutusta,jokatukeetyönsäohellatoimiviaaktiiveja.Perinteisentes-koulutuksenrinnalletarvitaanyhäenemmänkoulutustatyöelämänkehittämiskysymyksissäsekäyritystentuottavuuteenjatalouteenliittyvääkoulutusta.Osaamistatuleevahvistaamyösjäsen-hankinnanjajärjestötoiminnanuudistamisentukemiseksi.

Koulutuksenlaadunlisäksionvarmistettavakoulutuksenrakenteidenuudistuminen.Ay-koulutuk-senyhteistyöntehostaminenSAK:laisenammattiyhdistysliikkeensisälläonns.ikuisuuskysymys,jossaratkaisujenaikaonviimeistäännyt.Koulutuksenmonimuotoisuus(alueillajaopistoissa,lä-hiopetuksenajaetäopiskeluna),tehokasresurssienyhteiskäyttöjavahvakoordinaatio(jokokes-kusjärjestöntaijonkunmuunyhteenliittymänkautta)vahvistaisivatammattiyhdistysliikkeenomaakoulutusta.Seonelinehtotyöntekijääjatyöpaikkojalähelläolevallekoulutukselle.

Jäsenhankinta on yhteinen tehtävämme

Jäsenhankintaonjäsenliittojenjakeskusjärjestönyhteinentehtävä.Keskusjärjestötukeeliittojenjäsenhankintatyötäkampanjoinjaasiakeskeisenviestinnänkeinoin.

Jäseneksiliittyminenpitäätehdähelpoksi,liittymisprosessionyksinkertaistettavajasuoraviivais-tettava.Jäsenyydenonoltavakustannus–hyöty-suhteessahoukuttelevaajajäsenyydestäsaatavahyötyonvoitavakonkreettisestiesittää.Tämäeivälttämättätarkoitajäsenetujenlisäämistävaankonkreettisiaesimerkkejäsiitä,mitenay-liiketoimiijaauttaatyöpaikkojenarjessa.Tärkeinammat-tiyhdistysliikkeentuoteontyöehtosopimus.Meidänpitääpystyämarkkinoimaanparemminsenmerkitysjokaiselletyöntekijälle.

Työpaikoilla tapahtuva jäsenhankintatyö on saatava kuntoon. Työpaikat ovat yhä pienempiä jayhäuseammaltapuuttuuluottamusmies.Jäsenhankintatällaisellatyöpaikallaedellyttääuusiatoi-mintamalleja.Jäsenhankintaeikuitenkaantoimiainaisoillakaantyöpaikoilla.Syyttähänonselvi-tettäväjauusiatoimintamallejaonkehitettävätutkimuksenpohjalta.Keskusjärjestöonluontevakokoamaantällaisenhankkeen.

Jäsenellä monenlaisia rooleja

SAK:laisenammattiyhdistysliikkeenvahvuusonvapaaehtoistyössä.Luottamusmiesten,työsuoje-luvaltuutettujenjamuidenay-aktiivienmotivaation, jaksamisenjaosaamisenjatkuvaylläpitämi-nenjahuoltaminenonensiarvoisentärkeätehtävä.Liitoillaontähänomattoimintamallit,muttamyöskeskusjärjestövoitoimiavoimienkokoajana.

Työuranmittaisenay-sitoumisenrinnalleonkehitettäväkevytaktiivisuutta,jokakumpuaaihmistenarjesta,onnopeastireagoivaajamyöselämyksellistä.Liittojenjakeskusjärjestönonyhdessäpa-neuduttavauudenlaisenosallistumisenmalleihinjaprojektiluonteisentoiminnankehittämiseen.

42 43

Tarvitaanasioihinkeskittyvää,projektimaistatoimintaasekäuusientoimintakanavien(esimerkiksisosiaalisenmedian)hyödyntämistähallinnonjakokoustenpyörittämisenrinnalle.

Ay-kulttuurillaja-kielelläonsuurimerkitysuusientoimintatapojenluomiseksi.Meidänontehtävätietoistatyötäseneteen,ettäpuhummeihmistenkanssaihmistenasioistaihmistenkielellä.Jäsenhankinnan,järjestötoiminnanjaay-koulutuksenkehittämisentueksiolisihyväkootayhteenajantasaisettiedotesim.jäsenkehityksestäjamuistajärjestötoiminnantunnusluvuistasekäkou-lutukseen osallistuneista. Yhteiset rekisterit mahdollistaisivat myös keskusjärjestön resurssiensuuntaamisenoikeisiinkohteisiin.Tämäonmahdollistatehdätietosuojaakunnioittaen.Olennais-taonse,löytyyköliikkeensisältäkeskinäistäluottamustariittävästi.

Vahvempaa ja monitahoisempaa yhteiskunnallista vaikuttamista

YhteiskunnallinenvaikuttaminenonSAK:nperustehtäviä.SAK:narvoperusta jamissioantavatvahvan pohjan parhaaseen mahdolliseen jäsenten edunvalvontaan. Yhteiskunnallisen vaikutta-misen laatua ja ammattimaisuutta on parannettava. Sanomamme on oltava selkeä ja vaikutta-mistyösystemaattistajamonitahoista.Yhteiskunnallinenvaikuttaminentapahtuueduskunnanjahallituksen lisäksimediassa,verkostoissasekäyhteistyökumppaneidenparissa.Tarvevaikuttaaeurooppalaiseenlainsäädäntöönlisääntyy.Onpystyttävätekemäänvaikuttamisenkanavienuu-delleenarviointia.

SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen on tietoisesti pyrittävä siihen, että erilaisia poliittisia näke-myksiäedustavathenkilötkokevattoiminnanliikkeessähoukuttelevaksijaluontevaksi.Vaikutta-misenkanavatovataukierilaisistataustoistatulevilleaktiiveille.

SAK veturina koko ammattiyhdistysliikkeen uudistamisessa

Työelämänmuutoksetovatajaneetkoulutukseenperustuvankeskusjärjestörakenteenohi.SAKottaaaloitteenpalkansaajakeskusjärjestöjenyhdistymiseksi.

SAK:LAISen LIIKKeen KehITTÄmInen SInISen meren STrATeGIAA SoveLTAen

Seuraavat ajatukset perustuvat Eija Harjulan Humanistisessa ammattikorkeakoulussa keväällä 2010 tarkastettuun ja hyväksyttyyn opinnäytetyöhön ”Takana loistava tulevaisuus vai edessä siintävä sininen meri? – Tulevaisuushanke SAK:n suunnannäyttäjänä” eivätkä siis ole Tulevaisuus-hankkeen virallisia linjauksia.

Sinisenmerenstrategiaonliikeyritystenkäyttöönluotustrategisenajatteluntyökalu,jossayritys-tenmenestymisenedellytyksiä tarkastellaankilpailuperustaisenpunaisen jakilpailustavapaansinisenmerenmaailmojenkautta.Strategianperusajatusonse,ettämenestyäkseenyrityksenonlopetettavakeskinäinenkilpailu–ainoatapanujertaavastustajaon lakatayrittämästänujertaaheitä.Sinisetmeretedustavatmarkkinoillahyödyntämätöntätilaa,jollaonmahdollisuuksialuodauuttakysyntääjakannattavaakasvua.Uusiasinisiämeriävoidaanluodanykytoimialoihinnähdenhyvinkinkauas,muttasinisenmerenväylävoilöytyäpunaisenmerenkeskeltälaajentamallaole-massaoleviatoimialarajoja.Yksiparhaimmistaesimerkeistäonnistuneestasinisenmerenvaltaa-misestaonCirqueduSoleil, joka laajensi sirkustoimialaakohti teatterimaailmaa,yhdistinäistäparhaimmat jakustannuksiltaankohtuullisetelementit jaonnistui tarjoamaan ihmisilleuutta jaelämyksellistäviihdettäperinteisensirkuksenjaperinteisenteatterinvälimaastossa.

Sinisenmerenstrategian,uudenkilpailustavapaanmarkkinanlöytymisen,yksitärkeätyökaluonnelikenttä

Vaikkastrategiaon luotuyritysmaailmankäyttöön ja tarpeisiin,sitävoidaansoveltaamyös jär-jestötoimintaan.SuomessaYleinenTyöttömyyskassa(YTK)onnistuikasvamaantyhjästäyhdeksimaammesuurimmistatyöttömyyskassoistajuuriylläolevannelikentänperiaatteitanoudattaen.Hepoistivatkaiken”turhan”,neuvottelu-jasopimustoiminnan,supistivathenkilökunnanminimiin,korostivatitsenäisyyttä,riippumattomuuttasekäjäsenmaksunedullisuuttajaloivataivanuuden-laisenkonseptinkilpaillulletyöttömyyskassamerelle.YTKeisiisyrittänytkäänraivatatilaaammat-tiliittojenmerelle,sevaltasitoimitilaasieltä,mikäihmisilleontärkeääjaarvokasta–työttömyys-turvamereltä jaonnistuisiinävieläerittäinmenestyksekkäästi.YTK:narvoinnovaatioolisiisse,ettäkeskittymälläpelkänansioturvanmaksamiseensesekäonnistuisupistamaankustannukset

Liite1

poista - Mitkäselviönäpidettävättekijät tulisieliminoida?

korosta - Mitätekijöitäpitäisikorostaaenem- mänkuinalallayleensätehdään?

supista - Mitätekijöitäpitäisisupistaaalan normaalitasoonverrattuna?

luo - Mitätäysinuusiatekijöitä tulisiluoda?

44 45

minimiinettäsamallatarjoamaanihmisilleedullisenjavaivattomantavanansiosidonnaisenpäivä-rahankerryttämiseen.Sesiisonnistuisamanaikaisestialentamaankustannuksiajakasvattamaanasiakkaidensaamaaarvoa.

Kysymyskuuluu:MillaisennäkökulmanTulevaisuushankkeenaineistoantaajärjestöntulevaisuu-desta,jossitätarkastellaanSinisenmerenstrategianelementtejäsoveltaen?

Voisiko jotain poistaa tai supistaa?

Supistaminen ja poistamisen tematiikka suhteessa SAK:laiseen ay-liikkeeseen ovat niin lähellätoisiaan,ettänevoidaanyhdistääyhdeksitekijäksi.

Mikälihalutaanpuhutellauusiatyöntekijäryhmiä,saadanuorettyöntekijätjärjestäytymäänjatoi-mijajoukkouusinnettua,pitääjoitaintekijöitämyöspoistaa.Järjestäytymisenosaltaprosessiaonyksiselitteisestiyksinkertaistettava–monimutkaisetliittymisjärjestelmätovataikansaeläneitä.

Liittymisprosessistaontehtäväyksinkertainenjasuoraviivainenjärjestelmä,jokaonhoidettavissaalustaloppuunmyösinternetinkautta.

Toiminnanosaltaonpoistettavatietynlainenpakkoosallistuakokonaisvaltaiseenvaikuttamiseen.Ollakseenhyväay-toimijaeisiistarvitseollahyvähallintoonosallistuja.Järjestötutkimuksetosoit-tavat, että järjestötoiminnalta ja -vaikuttamiselta odotetaan elämyksellisyyttä ja oman elämänkonkreettistaparantamista.SAK:njärjestöllisestätoiminnastaonsiispoistettavakäsittelykerrok-set,jotkahidastavat,monimutkaistavatjavaikeuttavattoimintaa.Koulutustasonnousu,elintasonnousujavalinnanmahdollisuuksienlisääntyminenedellyttävätmyösSAK:ntoiminnaltavirtaviivai-suutta,yksinkertaisuuttasekätoiminnan iloa.Tähäntunteeseeneihallinnollinenpakkomahdu.Toiminnastaonpoistettavatietynlainenfatalismijaehdottomuus–josetolemeidänpuolella,oletmeitävastaan.Mustavalkoinenjakojaajattelutapaesimerkiksipoliittisentoiminnansuhteeneivätoleenäätätäpäivää.

Kielenkäytöstäonpoistettavamonimutkaisetsisäpiirinilmaisutsekäay-slangi.Ihmistenasioistaonpuhuttavaihmistenkielellä,selkeästijayksinkertaisesti.Kukaaneikiistäay-liikkeenmerkitystänykyisenhyvinvointiyhteiskunnanrakentajana,muttavalitettavastimenneidenaikojensaavutuk-sillaeinykypäivässäpärjää.Saavutustenlistaonvaikuttavajakomea,muttasenesittelemisenjakorostamisensijaanpitäisikeskittyäsiihen,mitennykypäivänhaasteetotetaanhaltuun.

Voidaanmyöskysyä,onkokaikkienliittojenpakkotehdäkaikkiaasioita.EiköSAK:laisenperheensisälläolisimahdollisuuksiakeskittäätoimintojasiten,ettäliitoissavoitaisiinluopuajoistakintoi-minnoista jakäyttäävapautuvatresurssintoisaalle?Ajatusonrohkeaaikana, jolloinkäytännönkehityssuuntaonkulkenuttoisaalle.Keskusteluatämänkinaihepiirinympärilläonkäytyjousean

vuodenajan.Esimerkiksiammattiliittojentyöttömyyskassojenyhdistymisestäonkeskusteltuaikaajoin.

Liittojohtajienhaastatteluaineistossaonpohdintaliittojenvälisestäsolidaarisuudestajaliikkeensisäisestäeheydestä.Mikäli keskinäistä ristivetoaonolemassa, tulisi siitäehdottomastipäästäeroon.Mahdolliset ristiriidatvainheikentävät liikkeenvoimaa javaikutusvaltaasamallakunnevieväthuomiotapoisolennaisesta, jäsentenetujenvalvomisesta ja jäsenpalvelusta.Onselvää,ettäesimerkiksierisektoreidenvälillätuleejatkossakinolemaanerilaisiaedunvalvonnallisiapai-notuksia.

Onkintavoiteltavanykyistäsuurempaayhtenäisyyttäjasolidaarisuuttajäsenrekrytoinninjasopimusrajojenkunnioittamisensaralla.

Mitä pitäisi korostaa?

SAK:lainenay-liikeonihmistenliike,jonkaajamatasiatkumpuavatihmistenarjesta.Asiat,joihintartutaan,ovatedelleenarjenasioita,muttanenäyttäytyvätmonimutkaisina javieraina,kielel-lisestikimurantteina jahahmollisestihankalinaasioina.SAK:laisenay-liikkeenpitäisi siispystyäkorostamaan niin edunvalvontatavoitteistossaan kuin kaikessa tekemisessään ihmisten arkielä-mästäkumpuaviatavoitteitajakorostetustimyöshyödyntääarkielämänhaasteitajaesimerkkejäulospäinsuuntautuvassaviestinnässä.Tällätavoinesimerkiksiay-liikeEnglannissaonlöytänyttienuudellekasvu-uralle.

Vaikkamenneidenaikojensaavutuksiaeiolesyytäliiemminkorostaa,diskurssipitäärakentaaniin,ettäsiinäkorostuujatkuvuus–mitäkaikkealiikeonjotähänastisaanutaikaanjamihinsetästäeteenpäinpyrkii.Onsiiskorostettavaaitojenasioidenkauttasitä,etteiliikeolevainmenneidenaikojenjamenneidenaikojenihmistenliike,vaanaidostiajassaeläväjaajastatavoitteensapoimi-vaihmistenliike.

SAKkeskusjärjestönäsinänsäeivoiottaakantaamihintahansa.Tiejasuoolisiloputon,joskes-kustoimistolähtisipuolustamaanjokaistahyvääjaperusteltuahanketta.Tämäeiolisiedeskovinuskottavaa.SitävastoinSAK:npaikallistasonorganisaatioidentoiminnassa(paikallisjärjestöt,alue-toimikunnat)pitäisientistäenemmänkorostaapaikallistuntemustajasiitäkumpuavaayhteiskun-nallistavaikuttamistyötä.Aluetoiminnanmerkityksenkorostaminenonmuutoinkinperusteltua.

Onyksiselitteisestinähtävissä,ettäpalkattualueellinenhenkilöstötuoaluetoimintaanjäntevyyttäjajatkuvuuttasekäsubstanssinjatilannetajunhallintaa.

46 47

SAK:laisessaliikkeessäontilaamonenlaisillenäkemyksille.Tämäontotta,muttatotuudenläpinä-kyväksijauskottavaksitekeminenonomahaasteensa.SAK:laisessatoimintakentässäonedessävälttämätöntoiminnanuudelleensuuntaamisprosessi,jokaeitapahduhetkessä.Toteutuessaanseauttaanykytoimijoitaymmärtämäänmuutoksenvälttämättömyyden jaantaatilaauudenlaiselletoiminnalle.Tämänkinpäivännuorilla työntekijöilläonvahvatperiaatteet jaarvot, tavoitteet japyrkimyksetsekäturvallisuushakuisuussuhteessatyöelämään.Samanaikaisestipitääsalliamyösse,etteikaikistajäsenistätulekoskaanaktiivijäseniä.

Työehtosopimus(tes)onay-liikkeentärkeintuotejaperuskäsite,jotatuleekorostaa.Samallasekuitenkin kuuluu kielellisesti supistettavien ja yksinkertaistettavien asioiden joukkoon. Toisaal-taay-liikkeenpitäisikyetädiskursiivisestiyksinkertaistamaantyöehtosopimustensisältöäjako-rostamaanniidensisältöäsuhteessayksittäiseentyöntekijään.Työehtosopimustenmerkityksenymmärtämiseksionaika-ajoinesitetty jopaajatus,ettätes:nmääräykset jasisällötulotettaisiinkoskemaanvainay-liikkeen jäseniä,eikänykyisen järjestelmänmukaisestikaikkiayleissitovuus-säännöstenpiirissäoleviapalkansaajia.

Voidaanko luoda jotain uutta?

Ay-liikkeenpitääehdottomastiluodatoiminnanjavaikuttamisenkanaviamyössosiaaliseenmedi-aan.Vaikkasosiaalinenmediaeiyksistäänratkaiseay-liikkeenjaihmistenvälisenyhteydenpidonjavuorovaikutuksenongelmia,uusiennettipohjaistenvälineidenhyödyntäminenjahyväksikäyttöonvälttämätöntäay-liikkeensiirtämisessä1900-luvultatähänpäivään.Sosiaalisenmediansovel-luksienhaasteenaonniidenhallitsemattomuus–kukatahansavoituottaamitätahansaaineistoailman,ettäkukaantoimiisuodattimenavuorovaikutuksenvälissä.Kyseonmyösvallasta:

Onkoay-liikevalmisluovuttamaanosanperinteistentoimintatapojenylläpitämästävaltarakenteestamuille,osinjopakasvottomilletoimijoille?

Projektiluonteinenjalyhytkestoinentoimintapuhutteleenuoriaperinteistäjärjestötoimintaavah-vemmin.SiksimyösSAK:laisenay-liikkeenonpystyttävämodernisoimaanomiatoimintatapojaan.

Liikkeellä pitäisi olla valmius luoda yhteisiä, sisäisiä rekistereitä tietosuojalainsäädäntö huomi-oiden.Onhiemanhullua,että liikkeen jäsenrekisterit (jäsenmääräkehitys,eisiisyksittäisten jä-sententiedot),koulutusrekisterit,työehtosopimukset,riitarekisteritjne.ovattiukastiyksittäistenjäsenliittojentakana,vaikkatiedothyödyttäisivätmyösmuitaliittoja.

Yhteisen,keskitetyntiedonhallintajärjestelmänkauttapystyttäisiinsekäsaamaanettäja-kamaantietoa,jokakunkinliitontietoononkerätty.Samallapystyttäisiinkeskittämäänole-massaoleviaresurssejajäsentenpalvelemiseen,poishallinnollisistaylläpitotoiminnoista.

Muuttunuttyöelämäontuonutmukanaanmyösuusiaammattialoja,joilleeiluontaisestilöydyny-kyisistäammattiliitoistasovellettavaatyöehtosopimusta.Olisikuitenkintärkeää,ettämyösheillepystyttäisiintarjoamaanSAK:laisestaperheestäammattiliitto,johonjärjestäytyä.

Pitäisikösiisuudelleenvirittääkeskusteluns.porstuan,tulokasjäsentensisäänotto-järjestelmänkehittämisestäjaluomisesta?

Ajatuksenasiisolisi,ettäuusiaammattialojaedustaville tarjottaisiinväliaikainen järjestäytymis-ratkaisujayhdessäsovitunajanpuitteissakatsottaisiin,minkäliitonjärjestäytymisalaanhenkilöluontevimminkuuluisi.Näin”oikeanliiton”etsimisenvastuusiirtyisiyksittäiseltäihmiseltäammat-tiliittojenvastuulle.

Haasteena he, jotka eivät kuulu meihin

Sinisen meren strategian toinen keskeinen oivallus liittyy siihen, miten houkutella asiakkaiksi/jäseniksiheitä,”jotkaeivätkuulumeihin”.Onlähesvoimavarojenhukkaanheittämistäkeskittyänykyisiinasiakkaisiin/jäseniinjayrittääsegmentoidaomaatoimintaansayhäpienempiinpalasiin.Pitäisipäinvastoinyrittäämiettiä,mikäyhdistääniitä,jotkaeivätvielätänäänoleosameitäsensi-jaan,kuinettämietittäisiin,mikäihmisiäerottaa.YTK-kassanperustajatlöysivätyhteisenänimittä-jänäjatekijänäpalkansaajat,jotkaeivätkuuluneetmihinkäänkassaanjanäitäihmisiäkiinnostavanyksinkertaisenjahelpontavanvarmistaakohtuullinenelintasomahdollisentyöttömyydensattu-essa.Kunperusjoukkoolisaatujäseniksi,olikasvavanmassanjakasvavanmediahyödynmyötähelppokasvattaajäsenmäärää.

Jäsenhankinta kuuluu liittojen ja keskusjärjestön välisessä työnjaossa lähtökohtaisesti ja pää-sääntöisestiammattiliittojentehtäviin.Keskusjärjestöjaliitotovatjärjestäneetyhdessäerilaisiajäsenhankintakampanjoita, näin tapahtuimyöskeväällä 2010.Perinteisesti järjestäytyminen ta-pahtuu työpaikalla, jossa se on luottamusmiehen vastuulla. Miten menetellä tilanteessa, jossaluottamusmiesverkostoohenee ja jäsenyyden tarjoamisenulkopuolelle jääyhäkasvava joukkotyöntekijöitä?

Jatkossakintuleeainaolemaanniitä,jotkajärjestäytyvätliittoonluonnostaanjokoedunvalvonnan, arvomaailman tai perinteiden vuoksi. Heitä eivät kampanjat puhuttele,eikäsiihenoletarvettakaan.

Tämänjoukonulkopuolellejääkuitenkinisojoukkopotentiaalistajäsenkuntaa–mitenheidättavoitetaan?

Sinisenmerenajattelussaei-asiakkaisiin,eliSAK:laisenay-liikkeennäkökulmastaei-jäseniin,tulisikiinnittäähuomiouudellatavalla.Olisikomahdollistalöytääei-jäseniäjaheidänarvojaanjatar-peitaanyhdistäviä,eierottaviatekijöitä?Strategianajattelussaei-asiakkaatmuodostavatkolme

48 49

erikerrosta,joistaensimmäisessäovathe,jotkaovatSAK:laisenliitonjäseniä,muttaovathyvinherkkiävaihtamaanjäsenyydentoisaalletailuopumaansiitäkokonaan.Toisessakerroksessaovatsellaiset henkilöt, jotka tiedostavat liittojen olemassaolon ja tarjonnan, mutta silti kieltäytyvätjäsenyydestä. Kolmannessa, kauimmaisessa kerroksessa ovat he, jotka eivät koskaan ole edesharkinneetjärjestäytymistäjatoisaalta,heitäeiolekoskaanedesyritettyhoukutellajäsenyyteen.

Aineistoista on löydettävissä joitakin ei-jäseniä ja heidän tarpeitaan yhdistäviä tekijöitä, joitaSAK:laisenay-liikkeentulisihyödyntäälaajentaakseenjäsenpohjaansa.Lisäksityöelämänja jär-jestötoiminnantutkimuksetjaselvityksetantavatviitteitäsille,millaisiaasioitaihmisetarvottavat.

Työelämä koventuu, työtahti kiihtyy ja työsuhteet käyvät yhä pirstaleisemmiksi. Ehjät pitkät japerinteisettyöuratkäyvätyhäharvemmiksi.

Epävarmuustyöelämässälieneekinniitäharvojatekijöitä,jotkaeivätolemuutoksessa.

Epävarmuudenkasvaessapalkansaajiensitoutuminentyöpaikkoihinoheneejasamallans.kaksois-sitoutuneisuus,sitoutuneisuussekätyöhönettäay-liikkeeseenheikkenee.Tästähuolimattataijuuriepävarmuudenlisääntymisenvuoksiturvallisuushakuisuuskasvaa,vaikkaelämmekinyksilöllisyyttäjayksilönäpärjäämistäkorostavassaajassa.Huomionarvoistaonmyösse,ettäPalkansaajientutki-muslaitoksenselvityksessäonhavaittuiänjajärjestäytymisaktiivisuudenvälinenyhteys.Mikälityön-tekijäeijärjestäydyennen30vuodenikää,järjestäytymishalukkuuslaskeehuomattavasti.

Edellämainituistaseikoistavoidaanvetääsejohtopäätös,ettäay-liikkeenolisiyritettävätavoitellajapuhutellavalmistuneita,työelämäänsiirtyneitä,alle30-vuotiaitajalöytäätätäkohorttiaedus-tavientyöntekijöidenvälisiäyhtäläisyyksiä.Tähänsegmenttiinyritetäänkinvaikuttaamielikuva-jajärjestäytymiskampanjoilla,joitaSAKjajäsenliitotyhdessätoteuttavat.Useissaliitoissatehdäänjäsenhankintatyötämyösvieläopiskelemassaoleviennuortenkeskuudessa.Oppilasjäsenyyssi-nänsäonhyväväline,muttaoppilasjäsenten itsensämielestäoppilasjäsenyyskorostaa lähinnäammatillisen identiteetin saavuttamista ja on vain yksi kortti lompakossa muiden joukossa. Seei siisole ”aitoa”ay-jäsenyyttä.Oppilasjäsenetkuuluvatkinselkeästiei-jäsentenensimmäiseenkerrokseen.Heidänjäsensiteensäonhyvinohut,jolloinjäsenyydestäluopuminenonmelkoto-dennäköistä.Työssäkäyvät,alle30-vuotiaatpuolestaanvoidaanluokitellaei-jäsententoiseenker-rokseen.

Yksilö–epävarmuus–turva.Näiltäkolmionulottuvuuksiltapitäisitutkimustulostenmukaanetsiäneyhdistävättekijät,joihinkohdentaenjäsenpohjanlaajentaminenolisimahdollista.

Riippumattakoulutustasostataiammatillisestaasemastajokaistaihmistäkiinnostaaomaelämäjaomatoimeentulo.

Pitäisikösiisay-liikkeentaipua jäsenhankinnassavakuutuslaitosajatteluun?Onhanläheskaikillaajoneuvo-taikotivakuutuskin,vaikkeiniitätodennäköisestikoskaantuletarvitsemaan.Jäsenyysay-liikkeessäonmyösvakuutus,eivaintyöttömyyden,vaanmyöstyöelämän(oikeudellisten)on-gelmienvaralle,vaikkasitähyvinyksilönäpärjäävähenkilöeimilloinkaanuskojoutuvansakäyt-tämään.Jäsenyydestähaetaansuoraa,mitattavaahyötyä.Mitäminäsiitäsaan-ajatteluyhdistääihmisiälaajasti.Vakuutusajattelunlisäksitäytyisikinpystyäosoittamaanjäsenellemyöskonkreet-tinen,välitönhyöty.Vakuutusyhtiöidenjakauppaketjujenbonusjärjestelmätpalkitsevatasiakkai-taankeskittämis-jamuillaeduillaan.Ostakolme,maksakaksi-kampanjatsaavatihmisettekemäänharkitsemattomiakinostopäätöksiä.Millaisenkanta-asiakasedunSAK:lainenay-liikevoisijäsenyy-denporkkanaksirakentaa?

50 51

Konkreettisia toiminnankehittämisesityksiäkerättiinerityisesti tulevaisuushankkeen järjestämälläaluekierroksella.Esiinnousimm.seuraavia:• SAK:noltavajoustavampijatoiminnanjatekemisenmuotoihinonkiinnitettävähuomiota-> edellyttäämyöspaikallistasontoiminnantapojenjarakenteidenuudistamista,toimintatavatja toimintakulttuuriovatvanhentuneet• Nuorekkaampijaaggressiivisempiote,rohkeuttatekemiseen(pride-osallistuminenhyväalku)• Mitenkentänäänisaadaankuuluviin,mitenammattiosastotsaadaanlähemmäksijäseniä-> ay-liikeonsaatavaiholle• Palkitseminenosallisuudesta?• Ongelmanase,ettäsamojaasioitatekeepäällekkäinmonitaho;systeemionsekava,eikä roolitaukeaulkopuoliselle• Nuorilleonaidostiannettavatilaa–nuortenajatuksia(muutostajamuutostarvetta)eisaa pelätä,MUTTAmyösnykytoimijatovatarvokasresurssi–hiljainentieto• Nuoretovataktiivisia,muttamehäviämmekilpailunheidänkiinnostuksestaan->markkinointi, kieli,netti,tapahtumat,yksinkertaistaminenjne• SAK:noltavaavoin,aloitteentekijä,visionäärijakeskustelunavaajaniin”perinteisissä” ay-asioissaMUTTAmyöslähiympäristöasiat,liikenne,turvallisuus–ts.asiatjavaikuttamis- kohteetihmistenarjesta• Paikallisjärjestöjenyhteydenpitoalueenkansanedustajiin• Perus-jaammatilliseenkoulutukseensisällytettäväay-tietouttaenemmän+koulutiedotuksen tehostaminenjavarmistaminen• Oppilasjäsenyydestävarsinaiseksijäseneksi,oppilasjäsentenjälkihuolto• Järjestäytymistyössäonnostettavatosiasiatesiin(esimtes:nyleissitovuus)• Panostetaanjäsenetuihinjatarjotaanjäsenedut(ml.tes)vainjäsenille• Oltavaesilläsiellä,missänuoretjapotentiaalisetjäsenetovat(festarit,kylpylät,tapahtumat, oppilaitokset,netti,kauppakeskuksetjne),pieniäjanopeitainterventioitajapositiivista markkinointia• Jalkautuminentyöpaikkakokouksiinjasieltäasioideneteenpäinvieminen,kehitettävä toimintarakenteita,jotkavastaavattyöpaikanrakenteita• Paikallisjärjestötinfopisteiksi,soittokierrostavallisillejäsenille,tiedottamisenlisääminen paikallistasolla,kaksisuuntainenviestintä• Aluetoiminnanresurssienvarmistaminenjavahvistaminen• Toimintaavoimeksi->eipelottavaa,nuorilleaitoatoimintaajaaidostimukaanpäätöksen- tekoon->eilässytetä• Matalankynnyksenosallistumismahdollisuudet,projektiluonteistatoimintaajatehtäviä• Yhteydenottohelpoksi,oikeidenkanavienkäyttöeriryhmientavoittamiseen• Pikagalluppienkäyttöajankohtaisissaasioissa,jäsenkyselyitä• Netintehokkaampikäyttö. g osastojenblogit g kysy-vastaa-palstat g kaikkienliittojenkotisivutuudistettavajamuutettavakansankielelle g nuoretotettavamukaannettimaailmanuudistamiseen g vuorovaikutusnetissä->sosiaalinenmedia, g google,wikipediajne

Liite2TuLevAISuuShAnKe, SAK 2025 ProSeSSIKuvAuS

2007MarraskuuSAK:nvaltuusto Valtuustokäviensimmäisessähankkeenkäynnistymisen jälkeisessäkokouksessaankeskustelunliikkeenperususkomuksistajaperusväittämistäpeilatenniitämyöstulevaisuuteen.

200829.1.–14.2.2008Mielikuvatutkimus RianOy:nkanssayhteistyössätoteutettumielikuvatutkimusnoudatti laadullisenryhmähaastat-telunmenetelmää.Haastattelutilaisuuksiajärjestettiinkaikkiaankuusi,joistakaksiHelsingissäjamuutTampereella,Turussa,MikkelissäjaVaasassa.Osallistujiaoliyhteensä65,iältään17–54-vuo-tiaita,35naistaja30miestä.Osallistujistajärjestäytyneitäoli31.Spontaanitmielikuvatkertovatvanhanaikaisesta,hidasliikkeisestä,byrokraattisestajaetäisestäliikkeestä,jonkaroolionepäsel-vä.Toisaaltaay-liikenähdääntyöntekijöidenasemaaturvaavanajaheidänedunvalvontaansahoi-tavanaisonajavahvanatahona.Järjestäytymisensuurinmotiivionturvallisuudentunne,johonliittyvätsekätyöttömyysturva,edunvalvontajaoikeusapu.Järjestäytymisenesteiksinimettiinjä-senmaksunsuuruusjase,etteioikeintiedetä,mitämaksunvastineeksisaa.Toisaaltamuistutettiin,ettäansiosidonnaisentyöttömyysturvansaailmanammattiliittoakin.Yleisestinähtiin,ettäay-liikeontaustatuki,jonkamerkitysaktivoituujatuleetärkeäksiongelmatilanteissa.Sitoutumineneiolekovinkorkeaajatietoisuusay-liikkeestäonvähentynyt.Ay-liikeonpassivoitunutjasenvaikutus-valtasuhteessatyönantajiinonvähentynyt.

Maalis–toukokuu2008Selvitysmuutossuunnista OttoMäennieminselvityksessätarkastellaanay-liikkeentoimintaympäristön,työelämänmuutos-ta. Työelämän laatuun vaikuttavat monet kehityskulut, kuten tietoyhteiskuntakehitys, taloudenglobalisaatio, talouden sääntelyn väheneminen ja yhteiskunnallinen arvomuutos. Selvityksessäongelmaatarkastellaanjoustokeskustelunkautta.Joustotvalittiinselvityksennäkökulmaksi,kos-kaniidenavullatoimintaympäristönmuutostavoidaanpohtiamonienerilaistenkehityskulkujenkautta. Selvityksessä joustoilla tarkoitetaan kokonaisuutta, joka sisältää toiminnalliset joustot,määrällisetjoustotjapalkkajoustot.Kaikkikolmeryhmääkäsitelläänselvityksessäerillisinä,vaik-kanekytkeytyvättoisiinsa.

6.3.2008Liittofoorumi,HannaRiita-PajunenLiittofooruminensimmäisenkokouksentarkoituksenajatavoitteenaolilöytääyhteinennäkemysSAK:laisenay-liikkeenkeskeisimmistätulevaisuudenhaasteistasekäryhmäyttääliittofooruminjä-senetkeskenään.TyöskentelytapahtuiHannaRiita-Pajusenjohdollaosallistavia,yhteistoiminnal-lisiamenetelmiäkäyttäen.

Liite3

52 53

6.5.2008Arvoseminaari Yhteistoiminnallisuuttajatkettiinmyöskeväänensimmäisessäteemaseminaarissa,jossateemanaoliarvot.ArvotutkijaMarttiPuohiniemenjohdantoalustuksenjälkeenosallistujat(noin120henki-löä)työstivätSAK:laisenliikkeenarvojaDazzleoy:nedustajienfasilitoimina.

16.–17.5.2008SAK:nvaltuusto22.5.2008Liittofoorumi28.–29.8.2008HenkilöstönkehittämispäivätSAK:nomahenkilökuntaoliensimmäinenryhmä, jokapääsiesittämäännäkemyksensäkymme-nestä kriittisestä kysymyksestä. Petäyksessä järjestetyille kehittämispäiville osallistui noin 100SAK:ntyöntekijääjaensimmäinenpäiväkäytettiinkysymystentyöstämiseenedelleenyhteistoi-minnallisiamenetelmiäkäyttäen.Henkilökunnantyöskentelyprosessinjälkeenkriittisiinkysymyk-siintehtiinesiinnousseettarkennuksetjatäsmennyksetsekäryhmittelykolmeenkoriin.

23.8.2008Itä-Suomenaluekokous 9.9.2008Etelä-Suomentoimitsijat Tulevaisuushanketta,sentarkoitusta,tavoitteitajamerkitystäkäytiinesittelemässämyöseritilai-suuksissa.Alkusyksystä2009hankeoliesilläItä-Suomenaluekokouksessa23.8(30osallistujaa)jaEtelä-Suomenalueentoimitsijakokouksessa9.9(20osallistujaa).Tilaisuuksissaeivieläesiteltykriittisiäkysymyksiä,vaankeskustelutapahtuiyleisemmänhankekuvauksenjaesiinnousseidenhaasteidenkautta.

17.9.–27.10.2008Liittokierros,puheenjohtajahaastattelut17.9.–31.10.2008välisenäaikana toteutettuun liittokierrokseenosallistui 16 liittojohtajaa22 jäsen-liitosta. Lisäksi yhden liittopuheenjohtajan vastaukset saatiin mukaan sähköpostitse. Liittokier-rostoteutettiinpuolistrukturoitunateemahaastatteluna,johonyhtäpoikkeustalukuunottamattaosallistuiainakaksihenkilöäSAK:sta. Liittokierroksellakäsitellytkolmeteemaaolivat:Tulevai-suushankkeenarviointiprosessinayleisellätasolla,kriittisetkysymyksetsekäarviointihankkeenesittelynmahdollisuudestaomassaliitossa.Tavoitteenaolikuullavapaassa,avoimessajaluottamuksellisessakeskustelussaliittopuheenjoh-tajienomiatuntemuksia liikkeentulevaisuudesta,haasteista jaodotuksista,sekänäkemyksiä jaarvioitakriittistenkysymystenrelevanttiudesta.Kierroksesta jasentuloksista laadittiinyhteen-vetoraportti.

17.9.2008Työelämänkehittämisvaliokunta,hanke-esittely 20.–21.9.2008SAK-päivät SAK:n suurin säännöllisesti toteutettava tapahtuma ovat kahden vuoden välein järjestettävätSAK-päivät.Vuonna2008SAK-päivätjärjestettiinPorissa,missäosallistujiaolikaikkiaannoin500.TulevaisuushankeolivahvastiesilläsekänuorisoseminaarissaettävarsinaisillaSAK-päivilläomanapienryhmäseminaarina.Seminaarissakäsiteltiinkriittisiäkysymyksiäpienpaneelin jayleisökysy-mystenja-kommenttienkautta.

30.9.2008Muuttuvatyöympäristö-seminaari Vuodenalussatehdyntoimintaympäristöselvityksenpohjaltajärjestettiinvuodentoinenteema-seminaariKansallismuseontiloissa.Seminaarikeräsinoin100osallistujaaniinliikkeensisältäkuinmuistajärjestöistäkin.Mukanaolimyöspoliitikkoja,tutkijoitasekäyhteistyötahoja.

13.10.2008Liittofoorumi 28.10.2008Sosiaalivaliokunta,hanke-esittely3.11.2008SAK:nhallitus Marraskuun hallituksessa Tulevaisuushanketta käsiteltiin liittokierroksen yhteenvetoraportinpohjaltasekäkäsiteltiinensimmäisenkerranesityslopullisiksikriittisiksikysymyksiksi.

5.11.2008Nuorisovaliokunta,hanke-esittely21.–22.11.2008SAK:nvaltuusto,kriittisetkysymykset5.12.2008Liittofoorumi8.12.2008SAK:nhallitus

SAK:nhallitusvahvistilopullisesti10kriittistäkysymystäjoulukuun2008kokouksessaan.

13.12.2008–31.1.2009AluekierrosVaikkaTulevaisuushankettatyöstettiinalustaalkaenhyvinavoimessaprosessissa,tapahtuitoimin-taympäristöanalyysimelkoHelsinki-vetoisesti.Siksiolikinitsestäänselvää,ettähankeolijalkau-tettavaalueille,omienaktiivijäsentenkeskuuteen.Päädyttiinmenettelytapaan, jossa joulu-tam-mikuunaikana(2008–2009)toteutettiinjokaisellaviidellätoiminta-alueellayksikoulutustilaisuus,jossakeskeisenäkohderyhmänäolivatnimenomaanaluetoimikuntienjäsenet.Tilaisuuksiinosal-listuiyhteensänoin160alueaktiivia.Kolme–neljätuntiakestäneidentilaisuuksientarkoitusjatavoitevoidaantiivistääseuraavasti:1.SAK:nalueellistenaktiiviensitouttaminenyhteiseenprosessiin2.Tulevaisuushankkeenkonkretisointijaaluetoiminnanviitekehykseensiirtäminen3.”Kriisitietoisuuden”herättäminen4.KonkreettistenvastaustenetsiminenkriittisiinkysymyksiinMenetelmällisesti tilaisuudet vietiin läpi yhteistoiminnallisia, osallistavia menetelmiä käyttäen.

54 55

Aluekierroksistajasentuloksistaonlaadittuomayhteenvetoraportti.Tilaisuudetjärjestettiinseuraavasti:13.12.2008AluetilaisuusEtelä-Suomi,30osallistujaa,Kouvola17.1.2009Aluetilaisuus,60osallistujaa,Härmä18.1.2009AluetilaisuusLänsi-Suomi,22osallistujaa,Turku24.1.2009AluetilaisuusItä-Suomi,17osallistujaa,Vesileppis31.1.2009AluetilaisuusPohjois-Suomi,25osallistujaa,Kemi

26.1.2009SEL:nhallitus,hanke-esittely4.2.2009Liittofoorumi24.3.2009Liittofoorumi15.–17.4.2009Opintomatka Tulevaisuushankkeen ohjausryhmä teki keväällä 2009 kolmipäiväisen opintomatkan Englantiin,Lontooseen.Kolmenpäivänaikana tutustuttiinEnglanninkeskusjärjestön jakahden jäsenliitontilanteeseensekävierailtiinmyössikäläisessäTyöväentutkimuslaitoksessa.Opintomatkastaontehtyomaerillinenraportti.

6.5.2009Liittofoorumi14.–15.5.2009SAK:nvaltuusto11.6.2009Liittofoorumi11.6.2009Länsi-Suomentoimitsijakokous,hanke-esittely17.9.2009Some-seminaari Syyskausi2009käynnistyisosiaalisenmedianmerkitystämahdollisuuksienhyödyntämistäkäsit-televälläseminaarilla.SeminaariolitarkoitettuSAK:njajäsenliittojenhenkilökunnallejasekokosiPaasitorniinlähes80osallistujaa.Seminaarissasekäkuultiinkahdenulkopuolisenalustajanavaa-mana sosiaalisen median merkitystä ja mahdollisuuksia sekä pohdittiin pienryhmissä mahdolli-suuksiasosiaalisenmedianhyödyntämiseenay-liikkeessä.

26.9.2009Pohjanmaanaluekokous,Tuuri26.9.2009Lounais-SuomenSAK-päivät,Turku29.9.2009PAMtyöelämävaliokunta,hanke-esittely7.10.2009PätkätyöseminaariSyksyn toisessa teemaseminaarissa käytiin kiinni haastavaan ja ajankohtaiseen aiheeseen. Se-minaarissapohdittiinprekariaatinjaay-liikkeenvälisenyhteistyönmahdollisuuksia,tavoitteidenjahaasteidenyhtenäisyydensekätyösuhde-,sosiaali- jasopimusturvankehittämisenhaasteita.Osallistujiaseminaarissaolinoin100.Keskusteluolierittäinvilkastajavärikästäjamikätärkeintä,siihenosallistuiedustajianiinperinteisenpalkkatyönkuinprekaariatyötätekevienpuolelta.Kes-kustelunavausolierittäinmerkittävä.

28.10.2009Liittofoorumi31.10.Uusienjäsentenkurssi Nuorten,uusienjäsentenkurssillaKiljavallahankeoliyhtenätyöpajana.Työpajoissaeiniinkäänkäsitelty kriittisiä kysymyksiä vaan lyhyen yleisjohdannon jälkeen osallistujat hyödynsivät loka-kuunlopussaavoinnaolluttaverkkotyökaluajaparityönäpohtivatverkossaesitettyjäväittämiäjanäkemyksiä.OsallistujiaKiljavallaolinoin70.

4.11.2009Osallisuusseminaari Osallisuusseminaarintarkoituksenaoliavatayhteistoiminnallisuudenjaosallisuudentematiikkajamenetelmienhyödyntämisenmahdollisuuksiaay-liikkeensisällä.AlustajaksivalikoitunutHämeenammattikorkeakoulunlehtorihallitsiasian,muttakuljettisanomaahiemanväärässäkerroksessa.Sensijaanettähänolisikeskittynytjäsentenmotivointiinjaosallistamiseen,hänkeskittyityöyh-teisönhyvinvointiinjamotivointiin.Tilaisuudessaoli50osallistujaa.

12.11.2009JHL:nedustajisto,Järjestötoiminnanhaasteet19.11.2009SAK:nvaltuusto2.12.2009Globalisaatioseminaari Syksynviimeinenteemaseminaarikäsitteliay-liikkeenjaglobaalitaloudenvälistäsuhdettajahaas-teita.Seminaarissakuullutalustuksetedustivatalansahuippujajakäytykeskusteluvirisikinvilk-kaaksi.Seminaarissaoliosallistujianoin60.

Lisäksialkuvuodesta2009julkaistiinLiikemuutoksessa–muutosliikkeessä?keskusteluaineistojaloka-joulukuussatoteutettiinFountainParkinkanssayhteistyössäverkkopohjainenideointi-jakansalaiskeskustelu.Sosiaalisenmedianmahdollisuuksiahyödyntäväänideointi-jakansalaiskes-kusteluunosallistuiliki1400eriihmistäjakommenttejasekäarviointejaannettiinlähes8000kpl.