KUOKKANENKUOKKALAN ASUKKAAT RY:N TIEDOTUSLEHTI

JOULUKUU 2006Kirppu ja korppu............s.4Tervetulojuhla................s.8Kuokkalan kirkko..........s.9

WWW.KUOKKALA.ORG 20. VUOSIKERTA

HYVÄÄ JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA 2007!Toivottavat Iisakki, Niilo, Matias ja Lassi

KUOKKANEN - JOULUKUU 20062

Hallitus 2006 - hallitus@kuokkala.orgKirsti Leskinen, Puheenjohtaja, päätoimittaja: 040 - 717 4061Kaija-Leena Kaijaluoto, Varapuheenjohtaja: 040 - 508 2656Vesa Asp, Sihteeri: 045 - 677 2388Päivi Räsänen,Taloudenhoitaja: 040 - 764 2211

Marko Kauppinen 050 - 518 3281Erkki Metsä 050 - 585 7920Eini Tuupainen 050 - 432 2185Riitta Koski 045 - 651 1132

Sähköpostit: etunimi.sukunimi@kuokkala.orgJäsenmaksut 2006: tili: 800017-70105139Liity jäseneksi maksamalla jäsenmaksu yhdistyksen tilille ja ilmoittamalla yhteystietosi (nimi, osoite, puhelin, email) tilisiirron viestikentässä.

www.kuokkala.org

PÄÄKIRJOITUS

KUOKKALAN ASUKKAAT RY

KUOKKANEN-LEHTI

Kuokkasen toimitus:toimitus@kuokkala.org

Kirsti Leskinenpäätoimittaja

Jaakko Leskinentaitto ja mainosvalmistus

Marko Kauppinenmainosmyynti ja laskutus

info@design.leskinen.orgpuh. 040 7272 874

marko.kauppinen@kuokkala.orgpuh. 050 518 3281

kirsti.leskinen@kuokkala.orgpuh. 040 717 4061

Kuokkanen on Kuokkalan Asukkaat ry:n kustantama ja julkaisema voittoatavoittelematon tiedotuslehti, joka jae-taan kuukausittain kotitalouksiin ja yrityksiin asukasyh-distyksen toimialueelle Kuokkalaan, sekä Lutakkoon. Levikki 10.000 kpl. Painopaikka: Kisapaino oy, Kiuruve-si. Jakeluhäiriöt: puh. 050 585 7920.

Jyväskylän Kristillisen Opiston viestintälin-jan opiskelijat toimittavat lehteä.

Valmiit jutut ja materiaali toimitukselle vii-meistään kuukauden 20 päivä.

Erkki Metsämainosmyynti ja jakelupuh. 050 585 7920

Valmiit mainokset: 20 päiväVedostettavat: 15 päiväSähköpostilla:materiaali@design.leskinen.org

Seuraava Kuokkanen ilmestyy helmikuun ensinmäisellä viikolla. Juttuilmoitukset

toimitukselle 20.1. mennessä. Mainokset 15.1. (vedostettavat) tai 20.1. (valmiit) sähköpostilla.

KUNTATURVAYHTEISTYÖKuokkalan Asukkaat ry edustaa asukasyhdistyk-

siä poliisin omaisuustyöryhmässä.Vuoden viimeinen kokous pidettiin vastikään.

Ryhmään kuuluu poliisin, syyttäjäviraston, vakuu-tusyhtiön, kriminaalihuollon, turvapalvelujen, seu-rakunnan ja kunnan erityisnuorisotyön edustajat. Kuulimme poliisin tämän vuoden varkaustilastois-ta. Tilanne ei ole hälyttävä.

Seuraavaan kokoukseen ensi keväänä pyydetään mukaan Kuokkalan kauppiaiden edustaja. Tämän ryhmän kautta on mahdollisuus kertoa ja välittää tietoa myös alueellisista pulmista. Kuntaturvayh-teistyötä parhaimmillaan!

Vuoden viimeinen lehti on käsissä. Kiitokset lehteä avustaneille kääntäjille Mikael Isomäki, Ali Moradi, Lidia Popova, tähän lehteen joulukortte-ja piirtäneille Päivi Räsäsen oppilaille, Kristillisen Opiston viestintälinjan oppilaille ja opettajalle ja kaikille teille, jotka olette kirjoittaneet tai suostu-neet haastateltaviksi Kuokkanen-lehteen. Minnal-le, Tiinalle, Ingalle, Sarille ja lapsille kiitos kuvista! Kiitos myös Kuokkalan yrittäjille yhteistyöstä. Kii-tos Einille joulupuurosta.

Ensi vuonna olemme saamassa uusia kuokkala-laisia mukaan avustamaan lehden toimittamisessa.

Rauhallista Joulua ja Lupaavaa Uutta Vuotta!

YhteistyöterveisinKirsti Leskinenpuheenjohtaja

VIERASKIRJA

KOPPARI

KUOKKALAN ASUKKAAT RY

Lapsena sairastelin paljon ja liik-kuminen jäi. Sen ajan lääkärit tah-toivat sanoa että petiin siitä. Vää-rä ohje, liikettä olis pitänyt saada ja enemmän kuin muiden. Sik-si tuli kömpelyys, joka kostautui kouluvuosina. Kun jaettiin jouk-kueita olin aina se viimeinen, sa-moin juoksu- ja hiihtokilpailuissa. Voimistelunopettajat, se oli siihen aikaan, kun olivat näitä kireäpi-poisia suursuomi miehiä, järjesti-vät urheilutunneista yhtä piinaa. Muistan, kun eräs innokas vetäisi minulta jalat alta ja laittoi käsillä seisomaan ja eikös luokan urheilu-hulluille naurua riittänyt. Oli yksi laji, jossa pärjäsin, se oli pesäpallo ja siinä etenin myöhemmin sarja-pelaajaksi. Nääs kun se lyönti osui kohdalleen, eikä räpyläkään vuota-nut. Sisäpelissä taktiikka oli aina sama, viimeisellä korkealle ja ko-vaa ja jos koppari oli ajan tasalla tuli haavat, jos ei, riitti vauhti kak-koselle asti ja kopin teki seuraava

lyöjä. Ajan kanssa eksyin urhei-luun syvemmälle ja kun omat lap-set urheili olin jo mukana valmen-tamassa ja joukkuetta johtamassa. Joka ilta oli ihmetyksen aihe sama. liikunta liikuttaa Jyväskylässä il-tasella ainakin kymmenen tuhatta ihmistä. Paikat ovat täynnä, kou-lut, kentät urheilevia henkilöitä. Sitä vaan monesti ihmettelee, mik-si hommaa ei rationalisoida, mik-sei Kuokalassa pelais kuokkalalai-set ja Huhtasuolla huhtasuolaiset. Mutta kun ei, autolla pitää jyystää kaupungin laidasta kaupungin lai-taan ja sitten takaisin.

Kuokkalaankin on piirretty jal-kapallokenttä siihen koulun ja päi-väkodin ympäristöön, piirretty on mutta vain paperille. Kukaan ei muistanut toteuttaa sitä. Graniitis-ta voi olla ylpeä ja katsokaapa har-vana iltana sen parkkipaikalle au-toa mahtuu, niin käytetty paikka se on.

Pohjanlammen ala-asteen sali

on pieni ja tunkkainen. Ihme niin uusi koulu ja ilmastointi on niin onneton Yläasteelle ei sitten sa-lia rakennettukaan, vaan he käyt-tävät liikuntaan graniittia. Kesäl-lä on Yrttisuon perhepuisto, jonka pesäpalloilijat valtasivat. Kyselin joskus sinne jalkapallomaaleja, ne nimittäin virallisesti sinne kuului-sivat, se on kuulemma monitoimi-kenttä. Talvella siinä luistellaan ja pelataan. Kentän hoito oli joskus vähän nihkeetä ja lämmintä kop-piakaan ei tahtonut löytyä. Miksi-köhän, kun tuo työttömyyskin on Jyväskylässä lähes kaksikymmen-tä prosenttia. Ja onhan meillä la-dut loistokunnossa. Asuuhan seu-dulla hiihtopuolueen johtajat Olin ja Pekkarinen. Mainittava on myös avantouintimahdollisuus. Seudun oma poika Kauko Tuupainen on kuulemma perustamassa avanto-uintipuoluetta, kun rupesi riiteleen omansa kanssa.

Aalto Alvari on loistava uinti-

paikka siis minulle ja muille hy-väjalkaisille. Mutta se ei käy van-hukselle, eikä heikkonäköisille tai huonoliikkeiselle, koska se on Al-varin suunnittelema. Eikä köyhäl-lekään, laskin viimeksi käydessäni, että jos nyt joutuisin koko pesueeni sinne viemään se oli 33 ekua siis lähes 200 vanhaa markkaa kerta. Ei pussi kestäisi kuin jouluna ja ju-hannuksena ja juhannuksena pää-see Tuomiojärveen. Jyväskylä tar-vitsee uimahallin, jossa voi uida köyhä ja kipeä. Ja mikä sille oli-si parempi paikka kuin Kuokkala. Olen jo paikan sille katsonut niin, että kaupungin arkkitehdit ottakaa-pa yhteyttä niin näytän sen, saadan rakennustyöt käyntiin jo kesäksi.

LIIKKUMAAN MIELI TEKEE

Koppari

Jyväskylä, niin kuin monet muut-kin kunnat, on tällä hetkellä muu-tosten pyörteissä. Kunta- ja palve-lurakenneuudistus on hokemaksi muodostunut sanapari. Sen taus-talla on kuitenkin todellinen tarve tehdä rakenteellisia ratkaisuja, jot-ta kuntalaisia palveleva järjestelmä on toimiva ja tehokas.

Monilla mittareilla arvioituna Jyväskylä seutuineen on vetovoi-mainen, muuttajia houkutteleva asuin-, työssäkäynti- ja elinympä-ristö.

Kotikaupunkimme piskuinen pinta-ala kasvaa moninkertaiseksi, kun Korpilahti vuoden 2009 alussa liittyy Jyväskylään.

Ymmärrän, että viime kuukau-sina asukkaita ovat mietityttäneet muun muassa kaupungin vastuul-la olevien palvelujen uudelleen-järjestelyt ja kiinteistöjen myynti. Kaiken taustalla on tavoitteemme entistä tehokkaammin ja tarkoituk-senmukaisemmin varmistaa pal-velujen toimivuus ja saatavuus. Toisinaan on paras ratkaisu hoitaa asiat itse, toisinaan joku toinen toi-mija voi tehdä ne tehokkaammin. Tuoreidenkin vertailujen mukaan palvelutasomme on varsin hyvä ja kaupungin taloustilanne on tasa-painottumassa.

Olemme puolentoista vuoden

aikana pyrkineet aktiivisemmin keskustelemaan asukkaiden kans-sa muun muassa Jyväskylä-fooru-meissa.

Kaikki osallistumista ja vaikut-tamista tukeva toiminta on tärke-ää.

Koulu- ja kirjastopalvelut, lii-kenneväylät, pysäköinti, neuvo-lat ja monet muut arjen elämässä tärkeät palvelut kiinnostavat. Yh-teistyö kolmannen sektorin kanssa on jatkossa yhä olennaisempi osa kuntienkin toimintaa. Valmisteilla ollut linjaus kaupungin sekä järjes-töjen ja yhdistysten yhteistyöstä on arvioitavana internetsivuillamme ja siitä järjestetään foorumitilai-suus 7.12. pääkirjastolla.

Kuokkalan ja Lutakon alueet ovat upeita esimerkkejä kaupunki-rakentamisesta luonnon keskellä. Järvien ympäröiminä ja palvelujen lähellä ne edustavat hienolla taval-la sitä elinympäristöä, jota haluam-me asukkaille järjestää. Etäisyydet ovat kaventuneet ja liikkumisen lisääntyminen kevyen liikenteen väylillä on lyhentänyt välimatkoja entisestään.

Sekä Kuokkalassa että Luta-kossa on aktiivista järjestö- ja har-rastustoimintaa, kulttuuri- ja muita vapaa-ajanviettomahdollisuuksia. Esimerkeiksi kelpaavat Tanssisali

Lutakko, Kuokkalan kartano, Sur-vo-Korpela, Graniitti, nuoriso- ja muut yhteistoimintatilat. Kuokka-laan on rakenteilla myös kirkko. Lutakossa puolestaan Paviljongin ja sataman aluetta kehitetään aktii-visesti.

Kiitelty Rantaraitti ja maail-mallakin tunnettu Kuokkalan va-laistu silta yhdistävät nämä kaksi modernia ja omaleimaista asuin-aluetta, joilla molemmilla on myös vahva historia.

Olen iloinen siitä, että kaupun-kimme on yhä kansainvälisempi. Eri elämäntilanteista ja kulttuureis-ta tulleiden ihmisten on uskoakseni melko helppo asettua Jyväskylään, jonka ilmapiiri on suvaitsevainen.

Monimuotoisuudesta syntyy aito ja elävä arki. Meidän jokaisen aktiivisuus työpaikoilla, harrastus-piireissä, kodeissa ja kouluissa on ratkaisevaa, jotta todellinen kult-tuurien välinen ymmärrys ja kans-sakäyminen toimivat. Jyväskylän seudun uusi monikulttuurisuusoh-jelma on juuri valmistunut. Siinä on laajasti kuvattu palveluja ja eri tahojen yhteistyötä. Tälläkin het-kellä jokaisessa jyväskyläläises-sä päiväkoti- tai kouluryhmässä on ainakin yksi jonkun muun kuin perisuomalaisen kulttuuritaustan omaava lapsi.

Aikainen tutustuminen eri kie-liin ja kulttuureihin saattaa tuottaa pikkuhiljaa uudenlaisen jyväskylä-läis-suomalaisen sukupolven.

Toivotan kaikille Kuokkanen-lehden lukijoille rauhaisaa ja mu-kavaa jouluaikaa sekä menestystä uudelle vuodelle.

Markku Andersson

kaupunginjohtaja

ROHKEASTI KOHTI MUUTOKSIA

Kuokkalan Asukkaat ry:n syyskokous pidettiin Aino-lan kahvilassa 30.11.06.

Vuoden 2007 hallituk-seen tulivat valituiksi Vesa Asp, Kauko Järvinen, Kai-ja-Leena Kaijaluoto, Mar-ko Kauppinen, Laila Koi-vunen, Kirsti Leskinen, Erkki Metsä, Aarre Mäke-lä, Lidia Popova, Päivi Rä-sänen ja Eini Tuupainen.Uusi hallitus pitää järjes-täytymiskokoksensa tammi-

kuussa.Vuoden 2007 toimin-

nassa tuetaan aktiivisesti Kuokkalan monikulttuurista ilmettä, lisäksi toimintasuun-nitelmaan on kirjattu mm. kulttuuriretket asukkaitten kanssa. Lehteä julkaistaan 10 kertaa vuoden aikana. Tehdään Kuokkalaa kos-kevia aloitteita, seurataan kaavoitusta ja yhdyskunta-rakentamiseen liittyviä toi-menpiteitä.

Jouluista piirileikkiä säestää Riitta Koski-Helfen-stein. Kuva Päivi Räsänen

Joulu

Joulu rikkain juhlistamme,hyvän mielen antaja.Ilolla vastaan otamme,kauniin joulunsanoman.Kaikille toivoa tahdomme,mielenrauhaa, rakkautta,anteeksiantamusta.

- Eini Tuupainen

KUOKKANENKUOKKALAN ASUKKAAT RY:N TIEDOTUSLEHTI WWW.KUOKKALA.ORG 20. VUOSIKERTA JOULUKUU 2006

KIRSTI LESKINEN

Olen saanut jo toisen kerran kutsun Päivänsäteen palvelu-kodin perinteiselle jouluateri-alle. Poikani Jani käy työssä Päivänsäteen keittiössä. Jou-luateria tarjotaan asukkaille, päivätoimintoihin osallistu-ville, sukulaisille ja läheisille. Päivänsäteen keittiön henki-lökunta valmistaa täydellisen jouluaterian, kaikkine asiaan-kuuluvine herkkuineen. Tar-jolle pano on silmiä hivelevä ja makuhermoja kutkuttava. Ei malttaisi odottaa vuoroaan. Kiitos Maaritille ja Pekalle. Väkeä saapuu paikalle tuvan täydeltä, lähes 50.

Jouluaterian lisäksi illan ohjelmaan kuuluu palvelu-

kodin asukkaiden ja henki-lökunnan yhdessä kuvaaman lyhytelokuvan ensi-ilta. Elo-kuvan nimi on ”Pikajuna Meksikoon”. Se on kertomus tuttujen ja tuntemattomien matkasta määränpäähän. Elo-kuvaprojekti sai alkunsa vuo-si sitten. Asukkaat ovat osal-listuneet aktiivisesti elokuvan tekemisen kaikkiin vaiheisiin. Kari Toiviainen vastaa oh-jauksesta ja käsikirjoitukses-ta asukkaiden ideoinnin poh-jalta, Pohjanlammen koulun nuoriso-orkesteri musiikista. Orkesteri myös esiintyy jou-luillassa.

Palvelukodissa on oma asukasyhdistys ”Palstatie 8”, joka järjestää joulumyyjäiset. Myyjäisissä on tarjolla omia

ja läheisten töitä: tauluja, ku-donnaisia, tyynyjä, tonttuja, enkeleitä. Vieläkin harmittaa, kun en viime jouluna ajoissa tehnyt ostopäätöstä, niin jäi herttaiset lampaat saamatta! Ne olisivat olleet oiva lisä ko-toiseen jouluseimeen senkin päällä. Nukketaiteilija SirkkaAhlströmin nuket ovat myös jääneet mieleen.

Ennen joulujuhlaa järjes-tetään vielä yhteinen joulu-askarteluilta. Silloin tehdään joulukoristeita ja koristellaan palvelukodin tiloja.

Päivänsäteen palvelukodin johtaja Marko Ahlström ker-too päivänsäteen toiminnasta.

Päivänsäteen pal-velukotiPäivänsäteen palvelukoti on vuonna 1993 perustettu Kehi-tysvammaisten Palvelusääti-ön rakennuttama ja ylläpitämä palvelukoti, joka on tarkoi-tettu kehitysvammaisille tai muutoin erityistä tukea tarvit-seville ihmisille. Päivänsäde sijaitsee Jyväskylässä Kuok-kalan liikekeskuksen tuntu-massa kävelymatkan pääs-sä kaupungin keskustasta ja edustaa siten kaupunkimaista kerrostaloasumista. Palvelu-koti tarjoaa vammaispalvelu-lain mukaista palveluasumista ja päivätoimintaa 22 asukkaal-

le. Lisäksi palvelukoti tarjoaa tilapäisasumispalveluita lä-hiseudun kehitysvammaisille ihmisille. Palvelukoti järjestää pienryhmätoimintoja sisältä-vää ja mahdollisimman yksi-löllistä päivätoimintaa myös talon ulkopuolella asuville henkilöille. Palvelukodin oma keittiö tarjoaa myös avustavia töitä kahdelle avotyöntekijäl-le.

PalveluasuminenPalvelukodin järjestämä pal-veluasuminen sisältää asun-non sekä jokapäiväisessä elä-mässä tarvittavan avun, tuen ja ohjauksen. Tärkeitä tavoit-teita ovat asukkaiden itsenäis-tyminen ja omatoimisuuden lisääntyminen yksityisyyttä ja yksilöllisyyttä kunnioittaen.

PäivätoimintaPalvelukodin päivätoiminta on ohjattua, suunnitelmallista ja mielekästä toimintaa, joka antaa elämänsisältöä, rytmit-tää vuorokauden, ylläpitää ja lisää asukkaiden erilaisia tie-toja ja taitoja sekä lisää vuo-rovaikutustaitoja ja opettaa ryhmässä toimimista. Erilais-ten retkien ja matkojen järjes-tämistä helpottaa oma vam-maisvarusteinen auto.

TilapäisasuminenPäivänsäteen palvelukodissa on mahdollisuus myös erimit-taisiin tilapäisasumisjaksoihin, joita varten on varattu kaksi valmiiksi kalustettua asuntoa. Palvelukoti tarjoaa asuntoja kotona asuville kehitysvam-maisille tai muutoin erityistä

tukea tarvitseville nuorille ja aikuisille. Asumisjakson pi-tuus voi vaihdella parista päi-västä muutamaan kuukauteen. Tilapäisasumisen tavoitteena on tukea asiakkaan itsenäis-tymistä sekä auttaa perhei-tä jaksamaan järjestämällä mahdollisuus vanhempien tai omaishoitajien lomaan.

TyöntekijätPalvelukodissa työskentelee 17 vakituista työntekijää, jois-ta kaksi työskentelee keitti-össä. Lisäksi palvelukodissa työskentelee yksi osa-aikainen siistijä ja oppisopimus opiske-lija. Palvelukodissa työskente-lee sosionomeja, kehitysvam-maisten ohjaajia, lähihoitajia, sosiaalikasvattaja ja toiminta-terapeutti.

RemonttiVuonna 2006 palvelukodissa tehtiin peruskorjaus ja muu-tostöitä, joiden tarkoitukse-na oli parantaa asuinoloja ja luoda entistä yksilöllisempiä asumismuotoja. Vanhat solu-kaksiot muutettiin erillisik-si yksiöiksi ja yleisten tilojen toimivuutta parannettiin uu-silla tilajaoilla. Remontti sujui sovitussa aikataulussa ilman ongelmia ja lopputulokseen olemme erittäin tyytyväisiä.

KUOKKALANAPTEEKKIKuokkalan apteekki on avattu uu-sissa tiloissa, osoite Polttolinja 7. Kuvassa apteekin työntekijät vas. Janne, Satu, Liisa ja Tiina.

CAFÉ LA ROSECafé la Rose avataan joulukuussa, Polttolinja 7 D

MEDICAFysikaalinen Hoitolaitos Medica Oy on ostanut Kuokkalassa toimivan Fysikaalinen Hoitolaitos Medikant-ti Oy:n koko osakekannan. Yhtiönä Medikantti Oy loppuu, toiminta jat-kuu Fysikaalinen

Hoitolaitos Medica Oy:nä. Kaikki työntekijät jatkavat van-hoina työntekijöinä. Fysikaalinen Hoitolaitos Medica Oy on perustet-tu vuonna 1983 ja on toiminut 23 vuotta. Medica toimii Jyväskyläs-sä kolmessa toimipisteessä Ahjo-keskusksessa, Huhtakeskuksessa ja Kuokkalassa.

Medicassa työskentelee kak-sitoista fysioterapeuttia. Medican ammattitaitoinen henkilökunta on erikoistunut neurologisten asiakkai-den hoitoon, palveluumme kuuluvat myös kaikki muut fysikaaliset hoi-dot. Lisätietoja: Timo Pänkäläinen p 0400-908 296, Juha Suhanto p. 040-7168874.

Internet: www.medica.fi/

GLÖGITARJOILUGlögitarjoilu pe 8.12. klo 13–18

Kuokkalan liikekeskuksessa.Järj. K- ja S-marketit yhdessä

asukasyhdistyksen kanssa.

PÄIVÄNSÄDE VALMISTAUTUU JOULUUN

Jouluruokaa tarjoavat Maarit Paananen ja Pekka Lahtinen

Pirjo Länsiö, Arja Saarinen, Kauko Syvänen ja Anja Grek

Joulumyyjäisten tarjontaa

KUOKKALALAI-SET TUURISSAJouluiselle ostosmatkalle Tuuriin osallistui 41 kuokkalalaista. Matkalla Marja-Liisa Mutanen laulatti joulu-lauluja. Keväällä mennään taas, Huh-tasuon asukasyhdistyksen kanssa yh-dessä.

KOULUFOORUMIKuokkalan koululla järjestettyyn koulufoorumiin osallistui viitisen-kymmentä henkeä, joista virka- ja luottamushenkilöitä 15. Lehti- ja net-ti-ilmoittelun lisäksi kutsuja lähetet-tiin 8000, kertoi opetuslautakunnan puheenjohtaja. Kouluverkkoratkai-

sujen osalta lienee siis rauha maassa. Koulujen sisäilmaongelmat sen sijaan jatkuvat ja aiheuttavat huolta niin op-pilaille kuin heidän vanhemmilleen ja henkilökunnalle. Korjaustöiden ai-kaisten väistötilojen puute huolettaa vanhempia myös. Hallinnon, koulujen ja vanhempien välinen yhteistyö kai-paa edelleen kohentamista.

LIIKENNEON-NETTOMUUSKuokkalan keskustassa sattui loka-kuussa kuolemaan johtanut liikenne-onnettomuus Siltakadun ja Polttolin-jan risteyksessä. Paikalla poltetaan kynttilöitä.

Marko Kauppinen

Kirsti Leskinen

Kirsti Leskinen

KUOKKANEN - JOULUKUU 20064

KIRSTI LESKINEN

Nenäinniemen koulun ja päi-väkodin vanhempaintoimi-kunta järjesti jo perinteeksi tulleen syystapahtumapäivän Nenäiniemitalolla lauantaina 11.11.

Tapahtumapäivän teemana oli kestävä kehitys ja kierrätys. Koululaiset askartelivat ja teki-vät myyntiin tavaroita teeman mukaisesti.

Paikalla olleet esiintyjät, myyjäiset ja kirpputori vahvis-tivat aihetta. Ensi vuonna, 2007, tapahtuma järjestetään jälleen.

Kirpun ja Korpun päävas-tuun ja organisoinnin hoiti van-hempaintoimikunnan puheen-johtaja Pirjo Jämsén-Ahonen.

Pirjo jakoi tehtävät vastuualuei-siin, joissa toimivat muut van-hempaintoimikunnan jäsenet. Lisäksi apuun haalittiin joukko aktiivisia vanhempia. Tarvitaan-han näinkin mittavassa tapahtu-massa useita tekeviä käsipareja.

Vanhempaintoimikunnan puheenjohtaja Pirjo Jämsen-Ahonen kertoo tapahtumasta ja sen järjestelyistä seuraavassa haastattelussa.

Mistä Kirppu ja Korppu-tapahtumasai nimensä?Eräänä vuonna Nenäinniemen syystapahtumaan ideoitiin uut-ta nimeä. Joku vanhempaintoi-

mikunnan jäsen heitti: Kirppu ja Korppu! Onhan tapahtumas-sa aina mukana kirpputori sekä mahtava leivonnaispiste.

Kuinka paljon vä-keä tapahtumassa kävi?Väkeä oli liikkeellä noin 500–600 henkeä.

Minkälainen oli päivän tunnelma?Tunnelma oli mukava, touhu-kas, leppoisa. Ihmisten kohtaa-mispaikka jossa pääsee tava-rastaan eroon ja jossa voi ostaa uutta.

Lapsilla oli koulu-päivä, jonka tee-mana oli kestävä kehitys ja kierrä-tys. Kuinka se su-jui?Lapset lajittelivat innokkaasti asiantuntijoiden tarinan ja oh-jauksen avulla jätemateriaalia. Työskentelytapa oli oppimisen kannalta lapsia lähellä ja moti-voiva.

Eppu- ja toppuluokkalai-silla oli koulupäivä, jossa he

KIRPPU JA KORPPU keskittyivät kierrätysteemaan. Käsityöaskartelut kierrätysma-teriaalista, teemalla TUHAT-JALKAINEN JA TUIKKU, kiehtoivat lapsia toimimaan. Lapsista oli mukava viedä äi-dille tai isälle tuliaiseksi tuikku. Tuhatjalkaista tehtiin koululla yhteistössä.

Koulupäivä jatkui Kirpun ja Korpun merkeissä. Lapset oli-vat innoissaan tästä ”erilaises-ta” koulupäivästä. Päiväkodin ja eskarin lapset tuovat myös innoissaan vanhempia ”omaan taloonsa”. Pienoista ylpeyttäkin näkyi monen pienen lapsen kas-voilta, kun he luotsasivat van-hempiaan rakennuksen käytä-villä. Tilaisuuden ruuhkahuippu kesti noin kaksi tuntia.

Arpajaispalkintoja voitta-neille vielä iltasella kuljetetta-essa huomasimme, että tieto ti-laisuudesta oli kiirinyt reilusti Nenäinniemen rajojen yli.

Mikä merkitys Kirppu ja Korppu tapahtumalla on nenäinniemeläisil-le?Sillä on merkitystä nenäinnie-meläisten kohtaamispaikkana. Tapahtuma on uuden vuoden ilotulituksen lisäksi niitä ainoi-ta ”oman kylän” tapahtumia. Toiminnallinen yhteistyömuo-to Nenäinniemitalon ja kodin välillä. Mukava, nykyään har-vinainen tapa alueen ihmisille kohdata toisensa iloisissa mark-kinatunnelmissa.

Minkälaista toi-mintaa oli ja mikä osoittautui suosi-kiksi?Kirpussa ja Korpussa oli tarjolla Nukketeatteri, poniratsastusta, lämärikisa, askartelua, kasvo-maalausta, leivonnaisten myyn-tiä, kirpputori, tuote-esittelyjä, arpajaisia sekä infopisteitä.

Arpojenmyyntipiste oli ar-vatenkin lasten mieleen; sai-han jokaisella arvalla voiton, eikä pahaa mieltä päässyt syn-tymään. Tämän ”joka arpa voit-taa” mahdollisuuden soivat meille ne mahtavat yhteistyö-tahot, jotka lahjoittivat meille palkinnot. Aikuisempaan ma-kuun tarjottiin ns. lista-arpoja, joissa pääpalkintona oli Sokos hotellin yö kahdelle. Sen voitti Markku Reponen. Myös nämä

voitot saatiin lahjoituksina. Ulkotouhuina oli poniratsas-

tusta (poni kylläkin oli ehtinyt kasvaa hevosen mittoihin) sekä lämärikisa. Lämärikisan voitto-mailan lahjoitti JYP ja sen voitti Emel Lukkarila. Askartelus-sa taiteiltiin kierrätysteemaan liittyen jääkaappimagneetteja tietokoneen näppäimistöistä, pyykkipoikia koristeltiin maa-laamalla ja tehtiin joulukortteja. Kasvomaalauspisteessä loihdit-tiin poskille värikkäitä perhosia sekä kukkien loistetta.

Kolme luokkaa oli valjastet-tu kirpputoritohinaan. Yksi pöy-tä oli talon oma ja kaikki muut 17 olivat nenäinniemeläisten omia myyntipisteitä. Niin tava-ra vaihtoi omistajaa. Moni käyt-tämättömäksi jäänyt tuote löysi uuden kodin.

Kirppu ja Korppu toteu-tettiin Isänpäivän aattona. Se taisikin näkyä leivonnaisten myynnissä. Moni isä ja äiti oli kantanut kortensa kekoon lei-pomalla herkkuja tai suolais-ta palasta Kirpun ja Korpun myyntipöydälle. Vilske kävi kun leivonnaispöydästä herkut harvenivat.

Nukketeatteri Capelle kävi esittämässä tarinan Inha Ram-pesta ja Rinsessasta.

Raakkuperän kaatopaikan nukketeatteritaiteilija “Verner Vaakku” esittää inhoa, jänni-tystä, huumoria ja romantiikkaa väreilevän tarinan iljettävästä jättiläisestä ja kuninkaallises-ta perhosesta. Kaikki ei ole sitä miltä se ensin näyttää: uhkaava voi olla pelokas ja hento ja pie-ni olla vahvintakin rohkeampi. Viitteelliset nuket syntyvät esi-tyksen aikana kaatopaikan tava-roista.

Tällä kertaa päätettiin arpoa kaikkien kävijöiden kesken her-kullinen kermakakku. Kakun

onnelliseksi voittajaksi selviy-tyi neljäsluokkalainen Tommi Solasalmi.

Lasten retkirahaston ja toi-minnallisuuden tukeminen ti-laisuudesta kertyneillä varoilla saadaan kustannettua lapsille (Nenäinniemen päiväkoti, esi-koulu sekä koulu, jossa on kak-si ensimmäistä luokkaa) ainakin mukava kevätretki. Lisäksi va-roja on käytetty kerhotoimin-taan sekä pieniin kulttuurian-teihin. Joku vuosi on annettu stipendejä ja avustettu ulkolelu-hankinnoissa.

Lahjoittajayrityksiä oli noin 50 ja lisäksi leivonnaiset sekä tilillepanot. Vanhemmat toivat kortensa kekoon lahjoittamalla tavaraa koulun kirpparipöydälle, hankkimalla arpajaispalkintoja tai leipomalla. Ilman vanhem-pien osallistumista tapahtuman järjestäminen ei onnistuisi. Sii-nä on yllättävän paljon puuhaa etukäteisjärjestelyissä ja lop-pusiivouksissa. Ilahduttavaa tänä vuonna oli, että vanhempia

saatiin edellisvuotta paremmin osallistumaan talkoisiin.

Perheenisä Esa Mutasen 9 lapsesta kuvassa ovat Reetta, 6, Klaus, 3 ja Iiro, 1

Kasvomaalarina saksalainen au pair-neitokainen Carolin. Jennan poskeen ilmestyi kaunis keijukainen.

Jarmo Koski seuraa tyttä-rensä Marin, 5, askartelua.

Arvonnassa isänpäiväkakun voitti Tommi Solasalmi. On-neksi olkoon!

Puuhanaiset vasemmalta Johanna Akhtar, Pirjo Jämsen-Ahonen, Milja Manninen, tytär Seela Manninen, Lippi Kuiva-lainen, takana Maria Mutanen

Ilona Lehtoranta valmistui lastentarhanopettajaksi, mutta veri veti teatterin pariin. Hän on kiertänyt teatteri Capellen kanssa 4 vuotta esiintyen kouluissa, päiväkodeissa, erilaisissa lastentapahtumissa. Nenäinniemessä nähtiin ja kuultiin Raakkuperän kaatopaikan nukkete-atteritaiteilija Verner Vaakun esittävän Inha-Rampe ja rinsessa rakkaustarinan. Verner Vaa-kun seurassa Tessa ja Ella

Kuvat: Kirsti Leskinen

WWW.KUOKKALA.ORG 5

Helena Vantanen asuu Päivän-säteen palvelukodissa Kuokka-lassa ja käy musiikkiterapiassa Ristonmaalla.

Kuinka kauan olet käynyt musiikkiterapiassa?En muista, aika kauan.

Mitä teet musiikkiterapiassa?Soitan rumpuja ja laulan ja kuuntelen pianon soittoa ja siel-lä lauletaan Emmaa ja Satumaa-ta.

Miten kuljet musiikkiterapi-aan?Taksi tuo ja taksi hakee.

Pidätkö musiikkiterapiasta?No mikä ettei. Joka tiistaipäivä käyn täällä. Soitan rumpuja ja laulan Pettäjän tietä ja Akselin ja Elinan häävalssia.Tehdäänkö musiikkiterapi-assa muuta kuin soitetaan ja lauletaan?Voitais vaikka tanssiakin ja nauttia musiikkiterapiasta, pitää sivistyä ja olla kohtelias.

Minkälaista musiikkia soitat?No, mä soitan iloista musiikkia, enkä ole vakavamielinen vaan pää pystyssä soitan rumpuja. Jos on ikävä perhettä tulee ve-det silmiin.

Kiitos.Kiitos sulle.

AJATUKSIA MUSIIKISTA JA MUSIIKKITERAPIASTAMUSIIKKITERAPEUTTI RIITTA

KOSKI-HELFENSTEIN

MUSIIKKI ON ELÄMÄÄMusiikki on ollut osa ihmisten elämää läpi historian ja se ker-too ennen kaikkea ihmisestä, ajasta ja sen ilmiöistä. Musii-kin dosentti Kimmo Lehtonenkuvaileekin musiikkia aika-koneeksi. Musiikki voi herät-tää muistoja varhaislapsuudes-ta saakka ja se nostaa pintaan tunteita ilosta suruun. Lehtosen mukaan kuva sisältää tuhat sa-naa, musiikki sitä vastoin tuhat kuvaa. Musiikkiterapiassa käy-tetäänkin termiä: musiikki, sa-naton kieli.

Suomalainen aivotutkija kuvailee musiikkia ”mahdolli-suuspilveksi”, jossa eivät toimi jäykät luonnonlait, vaan vapaa mielikuvitus, leikki, satu ja uni. Ajatus on kiehtova ja myös tot-ta. Tämän takia pieni lapsi var-mastikin reagoi luonnostaan musiikkiin. Musiikkihan ei tun-ne ikärajoja tai kielimuureja ja se toimii itseilmaisun välineenä kenelle tahansa, joka siihen us-kaltautuu.

Musiikki on tietysti kuulijan korvissa ja se vaikutta meihin jokaiseen eri tavalla. Se saat-taa tehdä toisaalta levolliseksi

ja rentoutuneeksi tai iloiseksi ja virkistyneeksi mutta myös her-mostuneeksi ja ärsyyntyneek-si. Musiikki vaikuttaa ihmiseen hyvin kokonaisvaltaisesti. Se saa liikkeelle niin kehon kuin mielen ja se vaikuttaa ihmisen käyttäytymiseen sosiaalisissa tilanteissa.

VOIKO MUSIIK-KI PARANTAA?

Musiikki voi lohduttaa, roh-kaista tai rauhoittaa ja musiikki on varmasti merkittävä osa mo-nen ihmisen elämää. Musiikki-terapia perustuu vastavuoroi-suuteen ja kommunikaatioon, jossa musiikki toimii enem-mänkin välineenä. Musiikkia merkittävämmäksi nousee te-rapeutin ja asiakkaan välinen vuorovaikutussuhde. Musiikki-terapia on kuntoutus- ja hoito-muoto, jossa musiikin eri ele-menttejä ja työtapoja käytetään vuorovaikutuksen keskeisenä välineenä.

MUSIIKKITERA-PIA KUNTOU-TUSMUOTONA

Musiikkiterapiaa ei ole tar-koitettu millekään erityiselle ongelmatyypille, vaan sitä voi-daan räätälöidä moniin erilai-siin tarpeisiin. Musiikkiterapi-

an avulla voidaan käsitellä ja hoitaa niin psyykkisiä, fyysisiä kuin sosiaalisia ongelmia. Ta-voitteet määritellään aina asiak-kaan mukaan. Musiikkiterapia ei vaadi musiikillisia taitoja tai musikaalisuutta. Jokainen ihmi-nen on musikaalinen luonteel-taan, omalla ainutlaatuisella ta-valla.

Musiikkiterapialla on pit-

kä historia Pohjois-Euroopassa ja Suomessa ja se on edelleen vahvassa kasvussa. Musiikki-terapia toteutetaan yksilö- tai ryhmäterapiana. KELA korvaa musiikkiterapiaa vaikeavam-maisten lääkinnällisenä kuntou-tuksena ja harkinnanvaraisena psykiatrisena kuntoutuksena. Myös erilaiset tahot kuten per-heneuvola, terveyskeskus, sai-

raanhoitopiiri, sosiaalitoimi tai vakuutusyhtiö voi korvata mu-siikkiterapiaa. Musiikkiterapi-aan voi hakeutua myös itse ja musiikkiterapiaryhmiä voidaan järjestää asiakkaiden toiveista erilaisiin tarpeisiin.

MARKO KAUPPINEN

Kuokkalan Tähti ry on maa-hanmuuttajien vuonna 1993 perustama urheiluseura. Ur-heiluseura on hyvin kansain-välinen; seurasta löytyy af-ganistanilaisia, venäläisiä, kazakstanilaisia, iranilaisia, tshetshenialaisia sekä suoma-laisia. Urheiluseurassa on 112 jäsentä ja urheilijoita on 75. Seuran päälajeina ovat kak-si toisistaan poikkeavaa lajia: paini ja lentopallo. Seuran pu-heenjohtajana toimii Ahmad Ashtiani, sihteerinä ja painin

valmentajana Farhad Ashtia-ni, rahastonhoitajana Justyna Marciniaki.

Paini on ollut vahvin laji seuran käynnistämisestä saak-ka. Graniitissa käy säännölli-sesti 10-15 henkilöä harjoittele-massa painia. Heistä suurin osa on poikia.

Seuran erikoisuutena on, että kaksi parhaiten pärjännyttä painijaa ovat naisia: Anu Holmja Hajar Ashtiani. Anu Holm voitti vuonna 1999 sekä SM-hopeaa että TUL:n vapaapainin mestaruuskilpailuissa kultaa.

Hajar Ashtiani on voitta-nut viisi SM-kultaa ja juniori-sarjassa EM-pronssia, joka on Suomen ensimmäinen tyttöjen EM-tasolla saatu mitali. Lisäk-si Hajar on ollut vuonna 2005 EM-kilpailuissa naisten sarjas-sa viides sekä vuonna 2006 Kii-nassa pidetyissä MM-kilpailuis-sa kahdeksas. Hänet on myös valittu sekä vuosina 2005 että 2006 Painiliiton parhaimmaksi painijaksi.

Lentopallo tuli lajiksi vuon-na 2001 yhteistyössä liikun-takeskuksen kanssa. Samalla saatiin Suomen ensimmäinen

KUOKKALAN TÄHTIMarko Kauppinen

Valokuvassa takarivissä vas. ovat: Sahel, Morsal, Kerishmeh, Mohseneh, Mahnaz, Bahar, Shila, Arezoo Ja eturivissä vas. ovat: Zahra, Yalda ja Sara

Marko Kauppinen

Hassan Rahimi, Mahdi Rahimi, Farhad Soltanpanah, Qais Formoli ja Evgeny Shabrov.

maahanmuuttajatyttöjen lento-pallojoukkue. Nykyisin urhei-luseurassa pelataan lentopalloa 42 henkilön voimin. Näistä 20-25 henkilöä harjoittelee Granii-tissa säännöllisesti. Kuokkalan Tähden lentopallojoukkue on pelannut monia ystävyysotte-luita muiden jyväskyläläisten urheiluseurojen kanssa.

Lentopallopelaajat ovat ke-hittyneet sen verran hyvin, että seuraava tavoite on liittyä lento-palloliittoon. Joskin seuran voi-mavarat huomioonottaen se on suuri tavoite.

Riitta (vas.) ja Helena (oik.) keskustelevat haitarin ja rumpujen välityksellä.

KUOKKANEN - JOULUKUU 20066

KIRSTI LESKINEN

Sinikka Sahi ,76, monipuoli-sesti lahjakas taiteen harras-taja asuu Kuokkalan keskus-tassa.

Sahi on syntyperäinen jy-väskyläläinen. Lapsuus- ja nuo-ruusvuodet kuluivat Taulumä-ellä, Kankaan paperitehtaan maisemissa.

Kuokkalan kodin seiniä peittävät keramiikka- ja ema-litaulut, pöydillä ja hyllyillä on maljakoita, koriste-esineitä,

kukkia, maalattuja posliiniasti-oita. Kaikki itse tehtyjä. Töil-le on silmin nähden ominaista herkkyys, luonnon aiheet. Si-nikka Sahi sanoo olevansa ”pel-kistetyn ystävä”.

Sahi, omaa sukua Paju, kuu-luu taiteilija-sukuun. Hänellä on 7 sisarta, kaksi veljeä on kuol-lut. Sisarten taiteellisuus ilme-nee musiikissa ja arkkitehtuu-rissa. Nuoruuteen kuuluu myös lausuntaharrastus Terttu Paju-nen- Kivikkään johdolla.

”Ehkä olen vähän perinyt isän kädentaitoja”, sanoo Sahi. Aktiivinen tekeminen alkoi oi-keastaan vuonna 1953, kun esi-koispoika lähti kouluun. Silloin hän aloitti työväenopistolla pu-kuompelun. Tytär aloitti koulun 1961, ja silloin Sinikka Sahi al-koi harrastaa posliininmaalaus-ta, myös työväenopistolla.

Pojantytär sai viime kevää-nä ylioppilaslahjaksi isoäidin maalaaman kahvikaluston! Las-ten perheille on lähdössä joulu-lahjaksi kauniita koivunlehtiku-vioisia mukeja.

Voisi luulla että sukkahou-suista askartelu kuuluu Nik-si-Pirkan ihmeisiin, mutta ei. Minua erityisesti viehättävät Sinikka Sahin tekemät satumai-sen herkät kukat. Taannoin teh-ty vierailu Tornion sukkahou-sutehtaalle tuotti materiaalia vuosikymmeniksi.

Uusien töiden joukossa on rakukeramiikka-astioita. Kuk-kien lisäksi keramiikkamaljakot ovat upeita. Niissä on herkkyy-den lisäksi runsaasti rosois-ta vahvuutta. Nyt on kehitetty posliinivärejä, joita voi polttaa

kotona sähköuunissa, kertoo Sahi. Hän on korjaillut muuta-mia vanhoja töitään tällä tavoin. Valokuvaus on myös ruvennut kiinnostamaan Sahia. Kotoa löytyykin muutamia eläinaihei-sia suurennoksia seinältä.

Kuusi vuotta sitten sattu-nut kaatumistapaturma linja-autossa on tehnyt liikkumisen vaikeaksi, mutta ”et ole minua happamana nähnyt”. Miniä sa-noo Sahia teräsanopiksi. Si-nikka Sahista huokuu elämän-myönteisyys, joka yhdistyy, omien sanojensa mukaan, ”bo-

heemiin” elämänasenteeseen.

”LÄHEISIN ON AINA VIIMEISIN KIRJA”KIRSTI LESKINEN

Pirjo Hassinen on kuokkala-lainen kirjailija jonka uuden Isänpäivä-romaanin taide-historioitsija, tietokirjailija Anna Kortelainen valitsi itsel-leen joululahjakirjaksi: ”Dek-karivaiheen läpikäyneenä ja monien nykydekkarien yliko-rostuneisiin ja tunnottomiin väkivaltarituaaleihin työ-lääntyneenä haluan lukea ja kokea, miten Pirjo rakentaa kriittisen näkökulman kuo-leman viihteellistämiseen.” (SSKK 16/06)

Kirjailijalle kysymyksiä te-kivät Kaija-Leena Kaijaluoto ja Kirsti Leskinen.

Esiintyykö kirjoissasi Kuokkalan kuvausta? Ovat-ko kuvaukset aivan suoria, vai muuntuneita? Entä onko niissä täkäläisiä ihmisiä ja ta-pahtumia?

En ole kuvannut Kuokkalaa - en voisi kuvitella sijoittavani kirjan tapahtumia liian lähelle omaa “reviiriäni”. Maisemat ja kaupunginosat pääsevät mieli-kuviini vasta kun olen jo jättä-nyt ne taakseni.

Mitä arvostat asuinympä-ristössäsi?

Arvostan luonnonrauhaa ja turvallisuutta, mutta myös pal-velujen läheisyyttä. Kuokkala on ihanteellisen matkan päässä ydinkeskustasta, ja maisemalli-sesti ihana. Kun pääkaupunki-seudulla asuva kollegani Kjell Westö kiersi syksyllä Jyväs-järven (lenkkeillessään Alek-sandrasta käsin), hän oli aivan hämmästynyt reitin ja erityises-ti Ainolan kauneudesta. Rakas-tan sitä että voin astua suoraan kotiovelta keskelle luontoa, jos-

sa on kumminkin kaupungin lä-heisyys aistittavissa.

Mitä haluaisit sanoa täällä asuville?

Meidän on pidettävä koko ajan yllä vaatimusta omasta kir-jastosta. Kirjaston puuttuminen Kuokkalan kokoisesta kaupun-ginosasta on häpeä! Nuorisoti-loistakin on puute - yksi Messi ei todellakaan riitä. Suututtaa katsoa kuinka nuoret joutuvat viettämään aikaansa Kuokkalan keskustassa ajoittain aika epä-määräisen väen joukossa. Pa-rempaa “vetelehtimispaikkaa” kuin kirjasto ei ole olemassa - itse kulutin 1970-luvulla vapaa-aikaani kirjastossa.

Mitä toivoisit kohennet-tavan täällä?

Kuokkalan keskusta on ma-sentava paikka. Kauppakes-kus on halvalla rakennetun nä-köinen ja sen ympäristö ankea. Minua myös pelottaa liikkua siellä illalla. Muutin Kuokka-laan vuonna 1985, ja joskus ihmettelen, ettei oikein mitään ole tapahtunut Kuokkalan kes-kustassa näinä vuosina. Sen on vain annettu rapistua. Sama rikkaruohopeltokin lainehtii siellä yhä vain.

Minkälainen on kirjailijan arki?

Riippuu siitä onko kirja tu-lossa vai menossa... Arki on kir-joitusaikoina hyvinkin tiukasti raamitettu. Varjelen kirjoitus-rauhaani tarkasti. Tietysti tässä ammatissa on paljon asioita, jot-ka muista näyttävät “glamouril-ta”. Ja kyllä ne joskus itsestä-kin tuntuvat siltä... Onnellisin olen kirjoittaessani.

Kirjoitatko virka-aikaan, odotatko inspiraatiota?

Minun ei tarvitse odottaa inspiraatiota - se tulee kun aloi-

tan työt. Eikä romaanikirjaili-ja voisikaan jäädä odottelemaan sopivaa fiilistä! Uuden kirjan aihetta kyllä punnitsen tosi kau-an. Kirjoitan romaanejani ilta-päivällä, mutta kolumnit jms. pakerran aina iltaisin viimeises-sä pakkoraossa.

Entä perheenäidin tehtä-vät?

Ne ovat minulle mieluisia. Pidän ruuanlaitosta, jopa niin että mieheni ja yläasteikäinen tyttäreni ovat kehittyneet ruuan suhteen nirsoiksi; kumpikaan heistä ei juuri hingu ravintolaan syömään. Kotona on kuulemma niin paljon parempaa. En siivoa muualla kuin keittiössä, miehe-ni hoitaa imuroinnit. Minussa on aika paljon “piällysmiestä”, siitä piirteestä saan “kiittää” sa-volaisia juuriani.

Entäpä juhlapyhät? En pidä muista pyhistä pait-

si joulusta. Erityisesti vappu, uusi vuosi ja juhannus ahdista-vat minua. Olen viettänyt mon-ta vappua kirjoittamalla. En oikein tiedä mistä se johtuu, mutta en saa otetta muihin juh-lapyhiin, ne eivät jotenkin “tule sisälle minuun”.

Miten valmistaudut jou-luun?

Ilolla. Tyttäremme syntymä toi lapsuuden joulut takaisin. En ole uskonnollinen, uskon jouluun kulttuurisessa ja syväs-ti emotionaalisessa mielessä. Shoppailunhaluni myös pahe-nee joulun alla. Haluan tradi-tionaalisen joulun - haluan että kaikki on samanlaista kuin edel-lisenä jouluna ja sitä ennen.

Minkälaista on kirjoittaa dekkaria?

En ole kirjoittanut koskaan dekkaria..! “Isänpäivä” kertoo dekkarikirjailijasta, ja siinä on

rikos, mutta dekkari se ei todel-la ole.

Onko joku kirjoistasi si-nulle erityisen läheinen?

Läheisin on aina viimeisin kirja. “Isänpäivä” elää kyljes-säni vielä pitkään kuin sylilap-si.

Oletko naisasialla? Ihan varmasti, ja myös uu-

simmassa kirjassani, jossa on... hiukan erilainen näkökulma!

Tunnetaanko sinut Kuok-kalan kaupoilla asioidessasi?

Monet tunnistavat, mutta en ajattele asiaa. Esikoisromaanini ilmestyi 15 vuotta sitten, ja olen jo tottunut siihen että aina joku katsoo. Enkä kiusaannu siitä-kään, jos joku tuntematon ter-vehtii, vaan tervehdin vastaan. Itselläni on joskus ongelma kun tapaan todella tunnettuja ihmi-siä - en aina muista onko mei-

dät jo esitelty jossain yhteydes-sä, ja se on oikeasti kiusallista!

(Minä kyllä tunnistan, kau-poilla, bussissa. Teet tutun vai-kutelman, tekee mieli sanoa päivää, mutta suomalaisuusko sen estää etten sano, toim.)

Saa sanoa päivää! Toisaalta se aiheuttaa minulle minuuttien

ajaksi pähkäilyä: kuka tuo nyt olikaan... Vähän samanlainen tunne tulee joskus elokuvaa katsoessa, kun on ihan pakko muistaa missä roolissa jonkin näyttelijän nyt näkikään edelli-sen kerran.

v

TeoksetRomaanit: Isänpäivä (2006), Kuninkaanpuisto (2004), Jouluvaimo (2002), Mansikoita marraskuus-sa (2000), Viimeinen syli (1998), Voimanaiset (1996), Ennustaja (1994), Joel (1991), Yön kentät (1992).

KäännöksetJouluvaimo norjaksi (Pax Forlag, 2005) ja saksaksi (btb, 2005), Mansikoita marraskuussa norjaksi (Pax Forlag, 2004), Voimanaiset tsekiksi (1998). Tulossa: Kuninkaanpuisto saksaksi ja norjaksi.

Palkinnotmm. Suomi-palkinto (2004), Kirjallisuuden val-tionpalkinto (2001), Kiitos kirjasta -mitali (2000), Savonia-palkinto (1995), Jyväskylän kaupungin kulttuuripalkinto (1995).

TERÄKSINEN BOHEEMI

Sinikka Sahi

Kirsti Leskinen

WWW.KUOKKALA.ORG 7

UUNITONTTUKIRSTI LESKINENkäännös venäjäksi lidia Popova

Ennen vanhaan taloissa ja pi-hapiireissä asusteli haltijoita, joita kutsuttiin tontuiksi. Talo-jen pihapiirissä saattoi olla tal-li, navetta, latoja, riihi, puima-la, mylly, sauna. Ihan varmasti tallin ylisillä, navetan vintillä ja saunassa asui tonttu.

Tontun tehtävänä oli pitää huolta, varmistaa että eläimet ja paikat olivat kunnossa. Talon-väen puolestaan piti pitää huol-ta tontuistaan. Huolenpitoon kuului joulupuuro.

Suomalaisen joulun perin-teeseen onkin kuulunut, että jouluaattona on ruokaa pöydäs-sä koko seuraavan yön. Myös tonttuja varten. “Tulisi joulu, että saisi yölläkin syödä”, sano-taan.

Asuin lapsuudessani pienes-sä kerrostalossa, jonka pihassa ei ollut talousrakennuksia. Äiti-ni sen sijaan kertoi meille lap-sille uunitontusta.

Ruoka valmistettiin hellalla. Pulla ja leipä paistettiin hellan uunissa. Jälkilämmössä kuiva-teltiin vaatteita ja kenkiä. Mei-dän lasten piti iltaisin laittaa villasukat uunin tangolle kui-

vumaan. Ja jos hyvin kävi, uu-nitonttu toi sukkiin karamellit, jotka aamulla sitten löysimme.

Veljeni Eero päätti eräänä iltana jäädä katsomaan, minkä-lainen se uunitonttu oikein on. Jos on.

Eero päätteli että uunitontun kulkureitti kulkee piipun kaut-ta, joten sen tossuihin tarttuu nokea.

Hän laittoi avatulle uunin-luukulle sanomalehden, näh-däkseen aamulla vähintään no-kiset tossunjäljet todisteena tontun vierailusta.

Syksyn pimeinä iltoina ik-kunoiden takana kävi tonttu-

ja tirkistelemässä ovatko lap-set kilttejä. Joulun lähestyessä meno vilkastui. Keittiön ikku-nan takana oli lintulauta talvi-lintujen ruokkimista varten.

Sinne myös jätettiin kirjeet joulupukille. Kirjeissä toivottiin joululahjoja. Tontut hakivat kir-jeet ja kuljettivat ne joulupukil-le Korvatunturille. Päättäväinen Eero-veli halusi myös varmis-tua näiden tonttujen läsnäolos-ta. Hän istui ikkunan ääressä ja odotteli, että näkisi tontun kun se hakee kirjeen.

Ehkä se oli se joulu, kun Eero toivoi “puukkolinkkaria” ja “korvaläppiä”.

Kun häneltä nyt melkein viisikymmentä vuotta myöhem-min kysyin, niin hän ei ihan varmasti voi sanoa nähneensä tonttuja. Ei ollut nokisia jälkiä sanomalehdessä.

Äitini halusi lapsenlapsil-leen kuitenkin todistaa, että tonttuja kulkee ikkunoiden ta-kana lapsia tarkkailemassa. Veljeni Martin Leena-vaimo muistaa, kuinka Liisa-mummu eräänä pimeänä talvi-iltana vei lapsenlapsiaan ulos. Kaikilla oli kynttilälyhdyt käsissään. Ja kuinka ollakaan - pihamaalta, metsän reunan puhtaalta lumi-hangelta löytyi tontun töppösen

jälkiä!Uunitontusta ja jouluton-

tuista me sisarukset olemme lapsillemme kertoneet, ehkä he vielä jatkavat tätä satuperinnet-tä. Oma poikani jätti joulupu-kinkirjeet parvekkeen pöydälle. Eräänä iltana sieltä löytyi viesti: “Äiti, anna olla viimeinen kerta, kun varastat tämän joulupukin-kirjeen!”

Lapsi haluaa säilyttää lap-senuskonsa mahdollisimman pitkää. Vieläköhän Eero uskoo näkevänsä tontun, jos vain py-syy hereillä koko yön?

LAPSET TOIVOTTAVAT HYVÄÄ JOULUA

Kuvan enkelit ovat vasemmalta Sara, Mila ja Nita. Tontut vasemmalta ovat Luka, Elias ja Jaakko.

Joulupukki oveen kolkuttaa,lapset lahjoja odottaa.Pukki saapuu ajallaan,aivan omalla tavallaan.

Iso säkki on olalla,kysyy äänellä kovalla.Onkos täällä kilttejä lapsia,vai, vanhoja harmaita hapsia.

Kohta jo lapset juoksee luo,joulukin kiltin tuon.Pienin polvelle istahtaa,hiljaa pukille kuiskuttaa.

Jokainen lahjan pukilta saa,lapset pukille laulaa vaan.Joulupukki kiitokseksi lapsille lupaa,ensi vuonna tulen taas teidän tupaan.

Olkaa kilttejä sillä aikaa,mitä kiltteys saa aikaan.Paljon lahjoja hyviä,sekä muistoja syviä.

Joulupukki

- Eini Tuupainen

Inga Hakkarainen

KUOKKANEN - JOULUKUU 20068

PELONSEKAISTA TOIMINTAA YLÄILMOISSA

Ohjaaja: Robert SchwentkeRooleissa: Jodie Foster,

Marlene Lawston, Peter Sars-gaard, Sean Bean

Valmistusvuosi: 2005Genre: Trilleri4 tähteä

Berliinissä asuva - on juu-ri kokenut miehensä traagisen kuoleman. Hän päättää lentää

tyttärensä Julian kanssa New Yorkiin vanhempiensa luo. Mat-ka alkaa hyvin ja Kyle nukahtaa lentokoneen penkille.

Kylen herätessä kolme tun-tia myöhemmin 12 000 metrin korkeudessa hän huomaa, että Juliaa ei löydy mistään. Panii-kin valtaama Kyle yrittää epä-toivoisesti etsiä kadonnutta ty-tärtään. Kukaan ei tunnusta nähneensä koko tyttöä lennolla.

Koneen miehistö suostuu jär-jestämään etsinnät, mutta Juliaa ei löydy.

Miehistö alkaa epäillä Kylen mielenterveyttä ja hänet vangi-taan. Vihdoin Kyle saa kaptee-nin tekemään pakkolaskun ja kone luvataan tutkia lentoken-tällä. Hänelle alkaa pikkuhiljaa selvitä, ketkä ovat kidnappauk-sen takana ja mitä he suunnitte-levat. Elokuvassa on kuitenkin onnellinen loppu, paitsi roistoil-le.

Jännittävä ja mukaansatem-paava trilleri, jota katsoessa ei pitkästy helposti. Jodie Fosterin näyttelijäsuoritus hipoo kattoa ja tunteenpurkaukset näyttävät todella aidoilta. Elokuvan juoni kulkee sujuvasti eteenpäin eikä mikään kohtaus ole erityisen huono. Erikoistehosteita hie-man säästeltiin, mutta niitä ei paljon tarvittukaan mielenkiin-non ylläpitämiseksi.

Flightplan muistuttaa etäi-sesti Panic Room-trilleriä. Tun-

ne lentokoneen konehuoneessa on hyvin samankaltainen kuin paniikkihuoneen piina. Katso-jan pitää välillä miettiä, onko Kyle tulossa hulluksi vai onko tyttö todella ollut koneessa. Nopeatempoista toimintaa ja vakuuttavia näyttelijöitä, siinä hyvän setin ainekset. Suositte-len kaikille jännityksen ja len-tokoneiden ystäville.

Flightplan

HENNA VORNANEN OPISKELEE VIESTINTÄ- JA MEDIA-ALAN LINJALLA Jutun kirjoittaja on Jyväskylän Kristillisen Opiston viestintälinjan opiskelija.

- Hain viime keväänä Tampe-reen Ammattikorkeakouluun opiskelemaan visuaalista suun-nittelua, mutta en päässyt, joten tulin tänne Jyväskylän kristilli-seen opistoon, Henna Vornanen kertoo. Hän muutti perheineen asumaan Toivakkaan , josta he vuokrasivat rivitaloasunnon. Avomies sai töitä Toivakasta ja pariskunnan kaksi- ja nelivuoti-aat lapset menivät päiväkotiin.

Viestintä- ja media-alan lin-jalla opiskellaan käytännön-läheisesti lehtityötä, radio- ja tv-työtä sekä muuta viestinnän alaan liittyvää sisältöä. Par-haillaan opiskelijat uurastavat valmistaakseen jouluksi Jyväs-kylän kristillisen opiston tiedo-tus- ja asiakaslehden. Työn alla linjan opinnoissa ovat myös ra-diotyön kurssin haastattelut ja avustaminen Teatteri- ja eloku-

vailmaisun linjan opiskelijoiden näytelmäproduktiossa. Englan-nin kielen opinnot odottavat kevätlukukaudella, samoin in-ternetjulkaisu, tv- ja videotyö sekä omien kuunnelmien työs-täminen. Koko lukuvuoden ajan opiskelijat ahkeroivat avoimen yliopiston journalistiikan opin-tojen kimpussa. Journalistiikan opinnot ajoittuvat usein viikon-loppuihin ja ilta-aikoihin, mutta muuten linjalla opiskellaan nor-maaleina päiväopintoina. Luku-vuoden päättää kuukauden mit-tainen työssäoppimisjakso.

- Opistolla on hyvä henki ja rento tunnelma. Ryhmät ovat tiiviitä ja muiden linjojen opis-kelijoita ei oikein tunne. Oman ryhmäni opiskelukaverit ovat rakastettavia. Sain ajokortinkin vastikään, joten kouluun kulke-minen helpottuu, Henna iloit-see.

Mielenkiintoisinta Hennan mielestä on lehden taittaminen. Lehtikirjoittaminen ja radiotyö eivät puolestaan ole häntä niin kiinnostaneet. Tulevaan työhar-

joitteluun Henna aikoo hakeu-tua verkkomediafirmaan, jotta saa oikean kuvan työstä ja var-muuden siitä, että on tekemässä oikean uravalinnan. Opettajat ovat Hennan mielestä mukavia, erityisesti linjan ryhmänohjaa-ja Tiina Mäkinen, joka on aina niin kannustava.

- Viestinnän linjan opiske-lijat ovat puheliaita, ulospäin-suuntautuneita, rentoja ja vah-voja persoonallisuuksia, Henna kuvailee luokkakavereitaan. Linja on vastannut Hennan odotuksia siinä mielessä, että kaikkea viestintään ja mediaan liittyvää opiskellaan laaja-alai-sesti, ja linja tarjoaa hyvän ko-konaiskuvan alan töistä. Toi-saalta Henna kritisoi joitakin opistolla käytössä olevia van-hempia tietokoneohjelmia ja sitä, että opiskelun osa-alueista ehditään käydä läpi vain pinta-raapaisu.

Avoimen yliopiston tehtä-viä Henna kuvailee rankoiksi ja aika stressaaviksi. Hennalla on myös perhe huolehdittava-

naan ja hän onkin melkoinen supernainen, kun jaksaa yhdis-tää kiireisen opiskeluaikataulun ja perheen toisiinsa. Ensimmäi-nen tenttikin meni aika hyvin ja arvosanaksi siitä tipahti kolme, mikä oli Hennalle positiivinen yllätys. Vornanen myös suun-nittelee uintiharrastuksen aloit-tamista.

- Kannattaa hakeutua tänne opiskelemaan, jos tietää halu-avansa työskennellä viestinnän ja median parissa. Täältä saa valmiudet monenlaiseen työhön, yleiskuvan ja selvyyttä omassa suuntautumisessaan viestinnän tehtäviin.

Kaikkiaan Jyväskylän kris-tillisellä opistolla opiskelee am-matillisissa ja vapaatavoitteisis-sa koulutuksissa vuosittain noin 450 opiskelijaa. Hieman toista-kymmentä heistä puurtaa Vies-tintä- ja media-alan linjalla. Linja on yksi median ja ilmai-sun alueen koulutuslinjoista, joista muut ovat Kädentaidot- ja kuvataide-, Sisustussuunnitte-lun sekä Teatteri- ja elokuvail-

maisun linjat. Kansanopistolin-joilta ei saa tutkintoa, mutta ne antavat valmiuksia ja orientaa-tiota alalle opiskelemaan suun-taavalle, sillä ehkä jo työsken-televällekin.

Viestinnän linjalta on pon-nistettu monenlaisille urille, aivan valtakunnan julkisuu-teenkin asti. Opintoväyliksi on voinut aueta niin ammatillinen koulutus, ammattikorkeakoulu kuin yliopistokin. Työelämään on saatu kontakteja tutustumis-käyntien ja työssäoppimisjakso-jen kautta. Henna aikoo hakea tämän vuoden jälkeen uudel-leen Tampereen ammattikor-keakouluun, sekä Jyväskylään. Perhe seuraa perässä jos opiske-lupaikka Tampereelta aukeaa.

Hanna-Leena Pitkänen, Vies-tintä- ja media-alan linjan opiskelija

Tiina Mäkinen, linjan vastuu-opettaja

Henna Vornanen haastattelemassa Kädentaidot- ja kuvatai-delinjan opiskelijaa radiotyön tunnilla.

Jaakko Karhu

TERVETULOJUHLA

KIRSTI LESKINEN

Suomen Punaisen Ristin Kuok-kalan osasto järjesti 21.11.

Kuokkalan koululla perintei-sen tervetulojuhlan Jyväskylään tänä vuonna muuttaneille pako-laisille.

”Kuokkalan osasto on jär-jestänyt Tervetulojuhlan Jy-väskylään tulleille uusille kiin-tiöpakolaisille siitä asti, kun

ensimmäiset pakolaiset otet-tiin Jyväskylään, eli jo yli 15 vuoden ajan. Ja se miksi juuri Kuokkalan osasto, johtuu sii-tä, että ensimmäiset pakolaiset asutettiin Kuokkalaan. Meidän osastomme keräsi huonekalu-ja, astioita, liinavaatteita jne. ja auttoi asuntojen kalustamisessa ja kaikessa mahdollisessa. Tänä vuonna tuli Jyväskylään 43 pa-kolaista: iranilaisia, burmalai-sia, tsetseenejä, Turkin kurde-ja, ja sudanilaisia”, kertoi Riitta Lätti Kuokkalan SPR:stä

Juhlissa lauloi Heikki Kor-hosen johtama kuoro, kol-mimiehinen Aniara orkesteri

vastasi muusta musiikista, mii-minen klovni Dodo hauskut-ti esityksellään sekä lapsia että aikuisia ja Joulupukki lahjapus-seineen toimi perinteisenä yl-lätysnumerona. Tyttöjä vähän nauratti joulupukin parta:” Ei se ole oikea pukki, kun sen parta on irti!”

Päätteeksi tarjottiin täyte-kakkukahvit. Tervetuloa Jyväs-kylään ja Kuokkalaan!

Vaparilaisen Satu Riekkisen surassa viime keväänä Suomeen tulleet burmalaiset (Myanmar) Ko Naing, Nya Sa Tan, Dan Mon. Heidän tulkkinaan juhlassa toimi Mon Talaporn. Nuoret miehet asuvat Kuokkalassa.

Riitta Lätti jakaa joulupukin tuomia perinteisiä joulupusseja.

Aniara bändissä soittavat vas. Masi ja oik. Ferdous, keskellä solisti Muhammad Ehsan.

Kuvat: Kirsti Leskinen

WWW.KUOKKALA.ORG 9

Jyväskylän Kaupunkiseurakunta

TOIMINTAA JOULUKUUSSA 2006

Tikan seurakuntakoti p. (014) 636 455 Toritie 24 Diakonia- ja nuorisotyön toimisto Polttolinja 37www.kirkkojyvaskyla.net

Tervetuloa Tikan seurakuntakotiin, Toritie 24:

1. adventin messu su 3.12. klo 10, Pekka Mustonen, Eija Väisänen, Juha HalonenLasten joululaulukirkot ma 4.12. ja to 7.12. klo 18Partiolaisten lupauksenanto 6.12. klo 12, Kati Räsänen, Eija Väisänen, Henna LuomalaMessu su 10.12. klo 10, Riku Bucht, Sirpa Lampinen, Päivi Heikkilä, orkesterilaisia, kirkkokahvitPäivähoidon joulukirkot ti 12.12. ja ke 13.12. klo 9 ja 10Kauneimmat joululaulut ti 12.12. klo 18, säestää or-kesteri ja kanteleyhtye, laulusoolo Helmi Pennanen. Lähetysmyyjäiset alkaen klo 17.30.Nuorten kauneimmat joululaulut ke 13.12. klo 18Messu su 17.12. klo 10, Pekka Mustonen, Eija Väisänen, Tiina Korhonen

Työttömien jouluretki Vesalaan ma 18.12. Joulukirkko ja jouluruokailu. Lähtö klo 10 Polttolinja 37, paluu n. klo 13. Hinta 3 e. Ilm. 12.12. mennessä p. 636 458 ma-ke 9-11. Jouluaaton rukoushetki 24.12. klo 15 ja klo 16, Arto Kauppinen, Sirpa Lampinen

Jouluaamun messu 25.12. klo 9, Riku Bucht, Eija Väisänen, Ulla-Maija GrönholmJoululaulurukoushetki 26.12. klo 18, Arto Kauppinen, Sirpa LampinenMessu su 31.12. klo 10, Kati Räsänen, Sirpa Lampinen

LAPSILLE JA PERHEILLE: Pyhäkoulu su klo 10 (17.12. asti) Tikan srk-koti. Kaakaopyhäkoulu ti klo 17.30-19 (12.12. asti) Polttolinja 37.Kerhotoiminta joulutauolla 13.12.-12.1. Lapsi- ja perhetyön tiedustelut: Tiina Korhonen p. 050-340 9887.Muskarit tied. Sirpa Poikolainen 050-340 9898.VARHAISNUORET:Kerhotoiminta jää joulutauolle viikoilla 49-50.NUORET:Nuorten joulujuhla ke 13.12. klo 16 Polttiksella, Nuorten kauneimmat joululaulut ke 13.12. klo 18 Tikan srk-ko-dilla.RYHMÄTOIMINTAA:Kuokkamiehet ti klo 18 (parill. viikot) Polttolinja 37.Diakonia-lähetyspiiri ke klo 13 (parill. viikot) Tikan srk-koti.Elämässä eteenpäin -ryhmä ke klo 13 (paritt. viikot) Polttolinja 37.Avoin raamattupiiri to klo 18.30 (parill. viikot 14.12. asti) Tikan srk-koti. MUSIIKKIRYHMÄT:Kanteleryhmä: 11.12. klo 18.30.Kehittyvät laulajat: laulamme joululauluja 18.12. klo 18 kävelykadulla.Liturgisen tanssin viikonloppukurssi Vesalassa 20.-21.1.07, ilm. ja tied. Sirpa Lampinen p. 050-436 5435.Orkesteri: tied. Niina Sapattinen 050-3712251 tai Sirpa Lampinen.VARTTUNEELLE VÄELLE: Eläkeläisten kerho to klo 13 (paritt. viikot) Polttolinja 37.MAAHANMUUTTAJATYÖ: tied. Mirja Hytönen 636 708 ti-ke klo 9-11.DIAKONIATYÖNTEKIJÖIDEN vastaanotto: ma-ke klo 9-11 Polttolinja 37, p. 636 458.

Tikan seurakuntakoti p. (014) 636 455.www. kirkkojyvaskyla.net

JÄRKI JA TUNTEET KIRKOSSA

Kuokkala on saamassa kauniin kirkon hengelliseksi keskuk-sekseen. Joulun kynnyksellä 21.12.

Jyväskylän kaupunkiseura-kunnan kirkkovaltuusto päättä-nee Kuokkalan kirkon rakenta-misesta.

Kirkot on kautta vuosisa-tojen rakennettu joko keskelle kylää tai korkeimpaan maaston-kohtaan, kirkonmäelle. Korke-alle kurottava risti kirkon tor-nissa on ollut paitsi maamerkki, myös suunnan antaja koko kult-tuurille.

Minulle huomautettiin ai-kanaan, että kiivailu kirkon ra-kentamisen puolesta on ym-märrettävää koska, kirkon rakentaminen on paitsi järjen niin myös - tunteen asia!

Kirkosta ja laajemmin kris-

tinuskosta puhumiseen liit-tyy aina tunteita - kielteisiä tai myönteisiä. Uskonto on aina mitä syvimmin myös tunneasia. Mutta kirkon rakentamispää-töstä ei tehdä tunteen pohjalta vaan tosiasioiden ja kirkon us-kon pohjalta. Järjen ja tunteen asettaminen Kuokkalan kirkos-ta yhteydessä vastakkain oli yllättävää. Järjen vastapariksi kuuluu, ei tunne, vaan usko.

Usko on aina järjenvastais-ta, mikä tekee nykyihmiselle sen vastaan ottamisen vaikeak-si. Tarmoa, ei armoa – kuu-luu nykyihmisen, tuon ahkeran ateistin uskottoman järjen tun-nustus.

Järjetöntä uskoa voinee löy-tää esim. Nokia-herätyksen pa-rantamisilloista. Hädänalaisille ihmisille ei pidä luvata sellaista

mitä ei voi lunastaa. Ihmisiä ei myöskään saa saattaa edesvas-tuuttomaan tilaan suuren väen-joukon edessä. Se on vastuuton-ta ihmiskohtaloilla leikkimistä.

Kristillinen usko ei saa olla järjetöntä irrationalismia tai lapsellista tunnetta vaan kris-tityn kirjailija F. Dostojevskin sanoin ”sydämen tietoisuutta”. Uskonto on myös järjen ja älyn asia, mutta millaisen järjen - us-kolle ja rakkaudelle avautuneen järjen.

Rukous ihmisten ja maail-man puolesta kuuluu kristilli-seen elämään. Siksi Kuokkalan Messussa rukoillaan jatkuvasti sairaitten ja vaikeuksiin joutu-neitten puolesta ja diakoniatyös-sä pyritään tekemään järjellises-ti se mitä on tehtävissä heidän auttamisekseen.

Kaikkia uskonnollisia ilmi-öitä kuuluu arvioida kriittisesti järjellä kirkon omat toiminta-tavat mukaan lukien. Apostoli Paavali puhuukin henkien erot-telemisen armolahjasta eli kri-tiikin armolahjasta yhtenä tär-keänä lahjana seurakunnan keskellä.

Uusi kirkko keskellä moder-nia Kuokkalaa on uusi mahdol-lisuus etsiä uutta kaupunkilais-ta kulttuuria ystävällisyyden, tuttuuden ja myötätunnon eli armon varaan. Me suomalaiset emme vielä osaa elää tiheään asutussa kaupunkikeskuksessa. Olemme aivan liian erillämme toisistamme. Lähellä toisiaan asuvien ihmisten välillä ei ole todellista rakentavaa vuorovai-kutusta. Kasvava yksinäisyys on merkki koko yhteiskuntam-me sairaudesta.

Uusi kaunis kirkko voi olla myös yhteiskunnan uudistumi-sen lähtökohta, vielä hajallaan olevan yhteisön sydän. Muu-tokseen ei tarvita poliittista valtaa, vaan ihmisten sisäinen ja keskinäinen mielenmuutos. Kristillinen seurakunta onkin nähtävä tulevaisuudessa uutena tapana elää, uusina ihmissuhtei-na. Olemme uudenlaisen seura-kuntakulttuurin edessä.

Tervehdin kuokkalalaisia jouluna 2006 ja kehotan jättä-mään auki uutta vuotta varten joulukalenterin luukun, jossa meitä lähestyy suuri vieras, suu-ri ja ihmeellinen kaikille kuulu-va armo.

Pekka MustonenKuokkalan aluekappalainen

MIKSI KUOKKALA TARVITSEE KIRKKONSA?Ensinnäkin täytyy muistaa, että meitä (kuokkalalaisia) on jo 16.500, joista seurakunnan jäseniä lähes 80 % eli 13.200. Jos Kuokkala olisi oma itsenäi-nen seurakunta, löytyisi Kes-ki-Suomesta yli 20 pienem-pää seurakuntaa, joissa on oma kirkko. Toiseksi korostan, että srk:n vuosittaisista verotuloista

me asukkaat. Lisäksi – rahasta puheen ollen – srk:n talous on todella hyvässä kunnossa, etten sanoisi liiankin hyvässä, johtu-en korkeahkosta veroprosentis-ta (1,35).

Jksrk:n likividit varat ovat huikeat, josta johtuen maksu-valmius oli viime vuodenvaih-teessa 1 vuosi 8 kk, kun se Jy-väskylän kaupungilla oli vajaa vuorokausi. En ole enää mo-neen vuoteen vaatinut vero-prosentin alentamista, uskoen siihen, että kertyneillä ylimää-räisillä euroilla rakennetaan kirkko Kuokkalan keskustaan. Nyt on rakentamisen aika!

Unohtaa ei pidä myöskään seuraavia argumentteja: Kuok-kala on lasten ja nuorten kau-punginosa. Meillä asuu lähes 25 % Jyväskylän kouluikäisis-tä. Kuokkalaan syntyy vuosit-

tain 220-240 lasta, joten kaste-tilaisuuksia riittää. Voin vain kuvitella, kuinka suosittu omas-ta kotikirkosta tulisi myös nuor-ten parien vihkikirkkona tai rippikoululaisten konfirmaa-tiopaikkana. Pelkästään rippi-koululaisten tarve on vuosittain 6-8 konfirmaatiotilaisuutta, jot-ka nyt joudutaan pitämään seu-rakunnan muissa kirkoissa eri puolilla kaupunkia.

Nykyinen vuonna 1985 valmistunut - tilapäiseksi tar-koitettu - seurakuntakoti on osoittautunut ahtaaksi myös koululaisryhmille. Esim. Poh-janlammen alaluokkien oppilaat mahtuvat nykytiloihin neljänä eri ryhmänä kokoontuessaan vuosittaisiin syys-, joulu- ja pääsiäiskirkkoihin. Mielestäni koko koulun tulisi mahtua sa-manaikaisesti saman katon alle.

Lopuksi totean, että Jyväs-kylän jakamattomassa seurakun-nassa toimitaan aluetyömallin mukaisesti, jossa seurakunnal-linen toiminta on jaettu viiden alueen kesken. Kunkin alueen toimintaa johtavat alueneuvos-to ja aluekappalainen (meillä Pekka Mustonen) käytettävissä olevien määrärahojen puitteis-sa. Tämänkin tosiasian tiedos-taen on häpeällistä, että meiltä

puuttuu oma kirkko ”keskeltä kylää”. Tontti on nimittäin ol-lut varattuna jo vuodesta 1985 lukien Kuokkalan keskustasta ja olisi kaupunkikuvallisesti-kin erinomainen asia, jos ydin-keskusta rakentuisi myös tältä osin.

Uusi Kuokkalan kirkko pitää sisällään kirkko- ja toi-mistotilojen lisäksi myös tilat pienimuotoisten perhejuhli-en (kastajaiset, konfirmaatiot, vihkiäiset jne) järjestämiseen. Nykyiset srk:n tilat ja toimin-not Polttolinjalla (päiväkerho, partio, diakonia, iltapäiväker-ho jne) säilyisivät edelleenkin, mutta toiminnallisesti tilat tuli-

sivat lähemmäksi ”sitä kaikkein pyhintä”. Arkkitehtuurikilpai-lun voittanut KIDE-ehdotus on eräänlainen uniikki taideteos, joka sisältää erikoisia rakenne-ratkaisuja. Nämä ratkaisut nos-tavat ymmärrettävästi jonkin verran hintaa vuoden takaisista arvioista. Mielestäni ei kuiten-kaan ”pitäisi takertua lillukan-varsiin”, sillä kyseessähän on investointi, joka on myös nähtä-vyys tulevien vuosisatojen ajan ja samalla lahjamme tuleville sukupolville.

Kauko Tuupainenkirkko- ja hiippakuntavaltuu-tettu

KUOKKANEN - JOULUKUU 200610

Hyvää ja lämmintä Joulua! Toivotamme asiakkaille Rauhallista Joulua

&Onnellista Uutta Vuotta

Toivoo Birran henkilökunta

Toivotan asiakkailleniRauhallista Joulua ja

Onnellista Uutta Vuotta!

Riitta Järvilehto- yritysten kokonaisvaltainenlaskennan ja hallinnon hoito

Toivotan asiakkaille Rauhallista Joulua ja

Onnellista Uutta Vuotta!

Parturi-Kampaamo Polttis 1Riitta Viikki

Reipasta Joulua jaMenestystä Vuodelle 2007!

Toivottaa Medican väki

Hyvää Joulua jaOnnellista Uutta Vuotta

Toivoo Mira, Elina ja TiinaParturi-kampaamo

Divian Puh. 014-645424

Kiitos kuluneesta vuodestaHyvää Joulua ja Onnellista

Uutta Vuotta.

Toivottaa Eläinlääkäriasema Pet-Ami

Jouluiloa!

Toivoo Elinan karkin ja lahjan tytöt.

Rauhallista Joulunaikaaja Onnea Uudelle Vuodelle 2007

Asiakkaita ja Yhteistyökumppaneitakuluneesta vuodesta kiittäen

Kuokkalan Apteekki

Hauskaa Joulua jaOnnellista Uutta Vuotta 2007

Miss Style

Hauskaa Joulua jaOnnellista Uutta Vuotta 2007

KK-Terapia Fysikaalinen hoitolaitosHenkilökunta

Lämmintä Joulua ja menestystä Vuodelle 2007!

Toivoo Kuokkalan Konditorian väki

Päivänsäteen Palvelukoti toivottaaHauskaa Joulua ja

Onnellista Uutta Vuotta 2007

Hyvää Joulua jaOnnellista Uutta Vuotta 2007

Toivoo Kuokkalan Yhteispalvelu

WWW.KUOKKALA.ORG 11

Tervetuloa Nenäiniemen Uuden Vuoden ilotulitukseen 31.12. klo 22 Nenäinniemen päiväko-din ja koulun pihalle.

Ohjelmassa vapaata kanssa-käymistä naapurien ja tuttavien kesken ja ilotulitus klo 22.00. Mukaan reipasta ja iloista miel-tä! Tuo ystäväsikin!

Ilotulitustapahtumaa var-ten kerätään 1.12.–22.12. ovel-ta ovelle rahasumma yhteiseen kassaan tulitteiden ostoon. (Ne-näinniemitalon leimalla varus-tetut keräyslistat)

Yleisölle on varattu Ne-näinniemitalon pihamaa ja tulit-teiden ampumiseen päiväkodin

sivurakennuksen piha ja pallo-kenttä.

YLEISÖN TURVALLI-SUUDEN VUOKSI OMIEN TULITTEIDEN AMPUMI-NEN TAPAHTUMASSA ON EHDOTTOMASTI KIELLET-TY!

Talkooväkeä tarvitaan. Ota yhteyttä! Nenäinniemen päi-väkodin ja koulun vanhempain-toimikunta sekä Nenäinnimen asukasyhdistys http://www.peda.net/veraja/jyvaskyla/ne-nainniemi

Keräyksen koordinoi Pirjo Jämsén-Ahonen puh. 050-533 1016

JYVÄSKYLÄNVALO RYKokoamme Jyväskylän Valoon kahta joukkuetta 9-12-vuoti-aista tytöistä ja pojista. Har-joitukset ovat jo alkaneet mut-ta kaipaamme lisää innokkaita harrastajia, jotta voimme osal-listua kesällä aluesarjaan ja valtakunnalliselle pesisleirille! Harjoituksiin tarvitset mukaan vain sisäliikuntavaatteet ja -kengät sekä räpylän. Harjoitus-

talvikausi maksetaan kerralla) ja se sisältää monipuoliset har-joitukset kaksi kertaa viikossa, vakuutuksen sekä 20% alen-nuksen intersport Jyväskylän

tuotteista. Talvikausi kestää 19.4.2007 saakka (joulutauko 21.12.2006- 7.1.2007), huhti-kuun lopulla siirrymme ulos harjoittelemaan ja pelaamaan!

Harjoitukset:

Tytöt ke 18-19.30 Tikan koulu to 18.15-19.30 Kuokkalan Gra-niitti

Pojatma 19-20.30 Tikan kouluto 18.15-19.30 Kuokkalan Gra-niitti

Valmentajien yhteystiedot:

Tytöt

Marika Turpeinen, 050-3797263, maturpei@cc.jyu.fi

Sanna Porkka, 050-3444017, samapork@cc.jyu.fi

PojatJouni Hujanen, 040-5639093, jouni.hujanen@gmail.com

Jos teillä on kysyttävää, ottakaa yhteyttä valmentajiin tai vierail-kaa Internet-sivuillamme www.jyvaskylanvalo.net!

JOULUMYYJÄISETPohjanlammen koulun joulu-myyjäiset lauantaina 9.12. kello 11-14 Pohjanlahdentie 7, Poh-janlammen koulu.

Ohjelmassa: Luokkien myyjäiset ja kirpputori, Vaihto-ri, Joulupukki klo 11.00–11.30, Kinkkuarpajaiset, ym.

Järjestää: Pohjanlammen koulun vanhempaintoimikunta, Yhteydet: Vexi Virtanen, puhe-lin 050 592 3696.

Yhdistykset ja yhteisöt

1. Da Vinci Koodi2. Pirates Of Caribbena 23. Ice Age 24. M:I 35. Kummeli Jackpot

Cult-Videomarraskuunkatsotuimmat.

Tervetuloa kuusihenkisen a cap-pella -lauluyhtye Hohteen jou-lukonserttiin la 9.12. Halssilan koululle (Lokintie 9) klo 14.

Yhtye perustettiin vuonna 2005 ja siinä laulavat korkeim-masta äänestä matalimpaan Anna Nieminen,

Kirsi Pitkäaho, Suvi Niini-nen, Marko Tuupainen, Seppo Äikäs ja Niko Saloheimo. Oh-jelmassa uutta omaa tuotantoa ja hauskoja sovituksia tutuista joululauluista. Vapaa pääsy!

MYYTÄVÄNÄ

Creative 2.1 Inspire P380 Tie-tokone kaiuttimet. Hinta

digikame-ra

alumiinivanteet

matkapuhein

Kaappipakastin

mies-tenpukuja

Angel Eyes ajo-valot

helma-levikkeet

AINOLANKESÄTEATTERIKesän 2007 Alatalo -musikaa-liin ”Ajolähtö kotiinpäin” ote-taan vielä laulajia, ota yhteyttä!Jyväskylän Työväen Teatteri Puh. 050 - 336 9211toimisto@jkltyovaenteatteri.fiwww.jkltyovaenteatteri.fi

JOULUKONSERTTI

KUOKKALANSOSIALIDEMOKRAATIT RYPUHEENJOHTAJA VAIHTUU KUOKKALAN SOSIALIDE-MOKRAATIT RY:SSÄ

Kuokkalan Sosialidemokkraa-tit ry valitsi syyskokouksessaan 29.11. yhdistyksen uudeksi pu-heeenjotajaksi vuodeksi 2007 Aila Kruusin.

Varapuheenjohtajaksi va-littiin niin ikään uutena Petri Jussila. Kuokkalalaisia kum-painenkin. Kokouksessa Jyväs-kylän kaupunginhallituksen pu-

heenjotaja Veijo Koskinen teki selkoa Jyväskylän tulevan vuo-den talousarviosta. Lisäksi Kes-ki-Suomen ensi- ja turvakodin toiminnanjohtaja Eija Palohei-mo kertoi johtamansa yksikön toiminnasta.

Samana päivänä yhdistyk-sen hallitus myönsi pyynnöstä eron yhdistyksen pitkäaikaisel-le jäsenelle ja takavuosien pu-heenjohtajalle Kauko Tuupai-selle.

Petankki- tuloksia

Yrttisuon kenttä

Pelityyli Singeli

NIMI PISTEET

1. E.Metsä 16

2. E. Hakkarainen 14

3. P. Berglund 14

4. P. Turunen 14

5. A. Holmalahti 14

6. U. Lähteelä 14

7. J. Karppanen 14

8. H. Palokangas 12

9. P. Lähtelä 12

10. K. Holmberg 12

11. K. Honkonen 10

12. H. Vornanen 6

13. E. Maukonen 2

JYVÄSKYLÄN KRISTILLINENOPISTOOpiston joulunajan tapahtu-mia: kauneimmat joululaulut ke 13.12. klo 18

Ympäristöjohtamisen yhdis-tys (YJY) palkitsi Jyväskylän Asukkaiden Paikallisagenda ry:n kunniamaininnalla 7.11.2006 Ota-Eco - konferenssin yhtey-

dessä Espoossa. JAPA ry:n kun-niamaininnan perustelut ovat ympäristötietoisuuden lisäämi-nen ja sen sisällyttäminen alu-een kotitalouksien käytännön

YMPÄRISTÖPALKINTO JAPA RY:LLE

NENÄINNIEMEN ILOTULITUS

arkipäivään. Lisäksi tietoisku-jen ja kampanjoiden toteutta-minen ja “kestävän kehityksen jäljillä” - käsikirjan laatiminen paikallisille asukkaille.

YJY myönsi ympäristöpal-kintoja ensimmäisen kerran vuonna 1998. Tarkoituksena on innostaa ja kannustaa erityises-ti pieniä ja keskisuuria yrityksiä ja organisaatioita ympäristöasi-oiden kehittämiseen. Palkin-not jaetaan joka toinen vuosi ja niiden myöntämisestä päättää YJY:n hallitus.

Lisätietoja:JAPA toiminnanjohtaja Kari

Lehtinen puh. (014) 626 646 etunimi.sukun imi@jkl.fi

YJY hallituksen jäsen Petter Hemgård puh. (09) 627 920 etu-nimi.sukunimi@kolumbus.fi

YJY puheenjohtaja Helka Julkunen puh. 040 531 0555 etunimi.sukunimi@wwf.fi

Laulava & raitis

Joulupukkip. 0400 586 646

KUOKKANEN - JOULUKUU 200612