ilmarisen talousennuste syksy 2017...ilmarisen talousennuste • julkistus keväisin ja syksyisin...

ILMARISENTALOUSENNUSTE

SYKSY 2017

ILMARISEN TALOUSENNUSTE

• Julkistus keväisin ja syksyisin

• Erityisesti yritysnäkökulma

• Keskiössä:

– BKT:n kasvu

– Työllisyyden kehitys (palkansaajat, yrittäjät)

– Palkkasumma, työvoimakulut, TyEL-maksut

TALOUS-NÄKYMÄT

ILMARISEN ENNUSTE: TALOUS KASVAA 2,5 % VUONNA 2018

2016 2017 2018

BKT muutos, % +1,9 +3,0 +2,5

Yksityinen kulutus +2,1 +2,0 +2

Julkinen kulutus +1,8 +0 +0,5

Investoinnit +7,2 +5 +5

Tuonti +4,4 +6 +5

Vienti +1,3 +10 +5

Inflaatio, KHI-muutos +0,4 +1,0 +1,5

Ansiotason muutos +1,2 +0,5 +1,5

Työllisyysaste 68,7 69,3 70

Työttömyysaste 8,8 8,4 8,0

EMU-jäämä, % BKT:sta -1,9 -1,3 -0,4

Julkinen velka, % BKT:sta 63,1 63 62

Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus

s

Talouskasvu on nopeutunut selvästi.

Investointien lisäksi vienti vahvassa

kasvussa.

Työllisyyden kasvu jatkuu.

Työmarkkinaratkaisut parantavat

kilpailukykyä vuosina 2017 ja 2018.

Vuodelle 2018 ennakoimme maltillisia

palkankorotuksia. Työnantajien sova-

maksut alenevat edelleen vuoteen 2020

asti kilpailukykysopimuksen mukaisesti.

TALOUS KASVAA 3 % VUONNA 2017 JA 2,5 % VUONNA 2018Bruttokansantuote ja ennuste, indeksi 2010=100

80

85

90

95

100

105

110

18171615141312111009080706050403020100


s

Vuonna 2016 alkanut

talouskasvu on

nopeutumassa. Kasvu

perustuu kotimarkkina-

kehityksen lisäksi

viennin elpymiseen.

YKSITYISEN KULUTUKSEN KASVU JATKUU

Yksityinen ja julkinen kulutus sekä ennuste, indeksi 2010=100

75

80

85

90

95

100

105

110

115

18171615141312111009080706050403020100

Julkinen

kulutus

Yksityinen

kulutus


s

Yksityistä kulutusta

kasvattaa myönteinen

työllisyyskehitys sekä

matala säästämisaste

ja inflaatio.

Tuloverokevennysten

ansiosta ostovoiman

odotetaan kehittyvän

myönteisesti.

INVESTOINNIT KASVAVAT 5 % VUODESSA

Investoinnit ja ennuste, indeksi 2010=100

70

80

90

100

110

120

130

18171615141312111009080706050403020100


s

Teollisuuden kone- ja

laiteinvestoinneissa

odotetaan kasvua

vuosille 2017 ja 2018.

Myös rakennus-

investoinnit jatkavat

kasvuaan.

UUDISRAKENTAMINEN KASVAA EDELLEEN NOPEASTIUudisrakentamisen kokonaistuotanto, vuosimuutos

-30

-20

-10

0

10

20

30

171615141312111009080706050403020100

Lähde: Tilastokeskus

%s

Rakennusinvestoinnit

vahvassa kasvussa

vuosina 2015-2018.

Silti rakentamisen

volyymi ei ole vielä

lähellä vuoden 2008

huippua.

VIENNIN KASVU ON LÄHTENYT LIIKKEELLE

Tuonti ja vienti sekä ennuste, indeksi 2010=100

70

80

90

100

110

120

130

140

18171615141312111009080706050403020100

TuontiVienti


s

Pitkään lamassa ollut

vienti on lähtenyt

kasvuun vuonna 2017.

Keskeisimmät

vientimaat ovat Saksa,

Ruotsi ja Yhdysvallat.

VIEMME ENEMMÄN KUIN TUOMME, MUTTA VAIHTOTASE ON EDELLEEN NEGATIIVINENKauppatase ja vaihtotase, 12 kk liukuva summa

-6

-4

-2

0

2

4

6

8

10

1716151413121110090807


s

Viennin heikkoudesta

huolimatta kauppatase

on pysynyt lähellä

tasapainoa usean

vuoden ajan. Tämä on

johtunut osin öljyn

hinnan laskusta, joka

on supistanut tuontia. Vaihtotase

Kauppatasemrd €

VIEMME PUUTA, PAPERIA JA TEOLLISUUDEN KONEITATavaraviennin rakenne 12 kuukauden ajalta keskeisiin vientimaihin

SAKSA RUOTSI ALANKOMAAT USA KIINA YHTEENSÄ

Me Muutos

%

Me Muutos

%

Me Muutos

%

Me Muutos

%

Me Muutos

%

Me Muutos

%

Puu- ja paperituotteet 1 783 -5,7 534 12,3 290 4,1 749 3,6 955 23,1 11 480 -0,2

Öljy ja öljytuotteet sekä sähkö 151 -32,3 1 017 -4,9 713 52,0 450 25,9 0 124,4 4 452 17,5

Kemialliset aineet ja tuotteet 542 -9,8 618 1,1 375 25,1 458 33,0 228 12,7 5 932 3,3

Metallit- ja metallituotteet 1 382 8,2 1 004 12,8 1 547 6,3 331 21,1 132 86,2 7 259 10,2

Teollisuuden koneet 530 -8,6 598 -7,1 377 9,6 706 4,8 665 11,9 8 328 1,5

Sähkökoneet- ja laitteet 328 13,6 252 -4,0 295 26,4 423 6,2 448 33,0 4 247 6,0

Kuljetusvälineet 1 655 -3,8 417 -11,1 32 10,7 72 -14,3 21 41,8 4 251 8,9

Yhteensä 7 138 -2,5 5 823 2,3 3 924 16,1 4 191 15,1 3 071 23,3 55 731 6,0

Lähde: Ilmarinen, Tulli

TUOMME ÖLJYÄ, ENERGIAA, KEMIALLISIA AINEITA JA SÄHKÖLAITTEITATavaratuonnin rakenne 12 kuukauden ajalta keskeisistä tuontimaista

SAKSA VENÄJÄ RUOTSI KIINA ALANKOMAAT YHTEENSÄ

Me Muutos

%

Me Muutos

%

Me Muutos

%

Me Muutos

%

Me Muutos

%

Me Muutos

%

Puu- ja paperituotteet 127 -8,1 404 1,4 231 -7,0 31 -7,3 46 -8,7 1 487 -2,3

Öljy ja öljytuotteet sekä sähkö 62 34,6 5 044 21,9 1 416 4,8 1 44,5 219 -16,0 7 983 16,1

Kemialliset aineet ja tuotteet 1 320 0,0 615 8,2 498 1,1 103 11,4 534 -7,0 6 619 0,1

Metallit- ja metallituotteet 691 7,3 886 294,1 478 13,7 299 10,3 118 19,2 4 769 30,5

Teollisuuden koneet 1 535 5,4 60 -20,8 680 3,6 305 0,3 184 12,5 5 583 2,0

Sähkökoneet- ja laitteet 735 -1,5 46 44,4 487 3,0 1 881 11,1 453 20,3 7 130 8,2

Kuljetusvälineet 1 734 11,0 2 45,8 570 22,4 56 5,0 102 91,1 5 738 1,1

Yhteensä 8 669 5,4 7 796 35,6 6 485 6,2 4 296 6,4 3 450 6,4 58 579 7,3

Lähde: Ilmarinen, Tulli

KULUTTAJAT JA YRITYKSET USKOVAT AIEMPAA PAREMPIIN SUHDANNENÄKYMIINKuluttajien ja teollisuusyritysten luottamus -indeksi

-40

-30

-20

-10

0

10

20

30

18171615141312111009080706050403020100

Lähde: Tilastokeskus, Elinkeinoelämän keskusliitto

s

Kuluttajien luottamus

heijastuu yksityisen

kulutuksen kasvuun ja

säästämisasteen

laskuun.

Erityisesti yli 10

työntekijän yritykset

uskovat parempiin

kasvunäkymiin

Kuluttajat

Teollisuus-

yritykset

SUOMESSA KOTITALOUDET OVAT VELKAANTUNEET VIIME VUODET HIEMAN MUITA MAITA NOPEAMMIN

Kotitalouksien velkaantumisaste valituissa maissa

127114

68

183

270

119

93

290

152

0

50

100

150

200

250

300

350

1615141312111009080706050403020100

Suomi

Ruotsi

Lähde: Tilastokeskus, OECD

s

Kotitalouksien velka on

kasvanut enemmän

kuin tulot. Velkaantu-

misaste on yli EU:n

keskiarvon, mutta alle

Ruotsin, Tanskan,

Irlannin ja Hollannin.

Euro-alueSaksa

TanskaHollanti

Iso-Britannia

%

Velkaantumisaste = velka / käytettävissä olevat tulot

TYÖ-MARKKINAT

TYÖVOIMAKUSTANNUKSET LASKEVAT VUONNA 2017Kiky-sopimuksen mukaiset muutokset ja ennuste

1,71,2

-2,3

1

1,72

-3

-2

-1

0

1

2

3

2015 2016 2017 2018 2019 2020

Palkkaliukuma

Sopimuspalkka

Sosiaali-vakuutusmaksut

Työaika

Vaikutus yhteensä

Lähde: Ilmarinen

s

Kiky-sopimuksen

mukaan palkkoja ei

koroteta vuonna 2017

lainkaan ja työaika

pitenee. Lisäksi

sosiaaliturvamaksujen

alennukset pienentävät

työvoimakuluja

vuosina 2017–2019.

%

MYÖS PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS ON KÄÄNTYNYT LASKUUNTyöttömyysaste ja ennuste, 12 kk keskiarvo

8,0

9,4

6,4

0

2

4

6

8

10

12

14

1918171615141312111009080706050403020100

Työttömyys

(TEM)

Työttömyys

Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus, Työ- ja elinkeinoministeriö

s

Pitkäaikaistyöttömiä oli

elokuussa 102 000.

Määrä on vähentynyt

20 % viime vuodesta.

Vaikeasti työllistyviä oli

189 000 eli yli 60 %

työttömien määrästä.

%

SUOMEN TYÖLLISYYSASTE ON PARHAITA EU-MAITA ALHAISEMPITyöllisyysaste Suomessa ja EU-maissa sekä ennuste

7071

68

60

65

70

75

80

18171615141312111009080706050403020100

Ruotsi

Suomi

SaksaIso-Britannia

Lähde: Ilmarinen, OECD

s

Suomen työllisyysaste

on parhaita maita

jäljessä, mutta silti EU-

maiden keskiarvoa

parempi.

EU-maat

%

SUOMEN KILPAILUKYKY PARANEE VUOSINA 2017 JA 2018Yksikkötyökustannus Suomessa ja EU-maissa sekä ennuste, 2000=100

90

100

110

120

130

140

18171615141312111009080706050403020100

Saksa

Suomi

RuotsiIso-Britannia

Lähde: Ilmarinen, OECD

s

Kiky-sopimuksen

ansiosta Suomen

työvoimakustannusten

nousu jää selvästi

kilpailijamaita pienem-

mäksi lähivuosien

aikana, minkä

seurauksena hinta-

kilpailukyky paranee.

Euro-alue

SUOMEN SIJOITUS KILPAILUKYKY-VERTAILUISSA ON NOUSSUTSuomen sijoitus kilpailukykyvertailuissa

1

6

11

16

21

26

171615141312111009080706050403020100

WEF

sija 10/137

IMD

sija 15/63

Lähde: IMD ja WEF

s

Sveitsi, Singapore ja

Yhdysvallat ovat

kilpailukykyvertailujen

kärkisijoilla.

Suomi häviää

vertailuissa Euroopan

kärkimaille, kuten

Saksalle, Ruotsille ja

Iso-Britannialle

SOTE-PALVELUT JA HENKILÖSTÖVUOKRAUS TYÖLLISTÄVÄT YHÄ ENEMMÄNHenkilöstömäärän kehitys eri toimialoilla, 2007=100

60

80

100

120

140

160

16151413121110090807

Tietokoneiden ja sähkölaitteiden valmistus

Teollisuus yhteensä

RakentaminenPalvelualat yhteensä

Henkilöstövuokraus

Sosiaali- ja terveyspalvelut


Tietojenkäsittelypalvelut

HENKILÖSTÖMÄÄRÄ NOUSI PALVELUALOILLA VUONNA 2016

Yritysten lukumäärä, henkilöstömäärä ja keskipalkka eri toimialoilla vuonna 2016

Yritysten lkm ja

kehitys v. 2015

Henkilöstömäärä ja

kehitys v. 2015

Keskipalkka* ja

kehitys v. 2015

Teollisuus yhteensä 23 500 -2 % 314 000 -3 % 47 700 +3 %

Tietokoneiden ja sähkölaitteiden valmistus 970 -1 % 35 100 -6 % 64 700 +6 %

Rakentaminen 41 000 -2 % 158 000 +4 % 37 700 +3 %

Kauppa 42 700 -2 % 239 000 -0 % 36 700 +2 %

Palvelualat yhteensä 169 000 +1 % 626 000 +2 % 36 900 +2 %

Kuljetus ja varastointi 20 700 -2 % 121 000 -2 % 36 700 +2 %

Henkilöstövuokraus 1 400 +3 % 48 100 +15 % 28 000 +1 %

Terveys- ja sosiaalipalvelut 18 600 -1 % 71 700 +6 % 32 500 +3 %

Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus*Keskipalkka vuodessa = Palkkasumma/ henkilöstömäärä

JULKINEN TALOUS JA ELÄKKEET

VELKASUHTEEN KASVU PYSÄHTYY VUONNA 2018 Julkisyhteisöjen velka ja ennuste, % BKT:sta

6263

29

43

0

10

20

30

40

50

60

70

18171615141312111009080706050403020100


Jäämä, mrd euroa

2016 2017 2018

Valtio –5,9 –5 –3

Kunnat –1,0 –1 –1

Sotu +2,8 +3 +3

Yhteensä

% BKT:sta

–4,1

–1,9 %

–3

–1,3 %

–1,0

–0,4 %

Velka, mrd euroa

2016 2017 2018

Valtio 115,8 121 124

Kunnat 19,6 20,5 21,5

Sotu 2,3 1 0

Yhteensä

% BKT:sta

136,1

63,1 %

142,5

63 %

145,5

62 %

%

VELAN VASTAPAINONA ON MERKITTÄVIÄ JULKISEEN TALOUTEEN LUETTAVIA VAROJAJulkisyhteisöjen velka ja eläkevarat, mrd euroa

136

6159

199

121

68

0

20

40

60

80

100

120

140

160

180

200

18171615141312111009080706050403020100

mrd €

Valtion ja

kuntien velka

Eläkevarat


s

Eurostatin ja OECD:n

käytännön mukaan

kaikki lakisääteiseen

eläkejärjestelmään

kuuluvat varat mukaan

lukien yksityisen

sektorin työeläkevarat

tilastoidaan osaksi

julkisen sektorin

taloutta.

ELÄKEMENOT OVAT KASVANEET NOIN 30 MILJARDIIN EUROONEläkemenot ja -maksut, mrd euroa

30

14

10

16

7

41

14

0

5

10

15

20

25

30

1612080400969288848076

mrd €

Kokonais-

eläkemeno

Yksityisen sektorin

eläkemenoYksityisen sektorin

eläkemaksutulo

Lähde: Kela, Eläketurvakeskus

s

Eläkelaitosten maksa-

mat eläkkeet ovat

kaksinkertaistuneet

vuodesta 2000.

Yksityisen sektorin

työeläkkeiden lisäksi

Keva maksaa eläkkeitä

4,6 mrd €, valtio mak-

saa eläkkeitä 4,5 mrd €

ja Kela maksaa eläke-

etuuksia 2,7 mrd €.

VANHUSHUOLTOSUHTEEN SUURI MUUTOS ALKOI VUONNA 2010Vanhushuoltosuhde* ja pitkän aikavälin ennuste

44

34

2723

18

33

2622

18

0

10

20

30

40

50

2040203020202010200019901980

Koko Suomi

Vanhushuoltosuhde = yli 65-vuotiasta/ työikäinenLähde: Tilastokeskus

s

Suomessa väestö

keskittyy kasvu-

keskuksiin ja erityisesti

yliopistokaupunkeihin,

mikä näkyy niissä

keskimääräisempänä

edullisempana

ikärakenteena.

%

Yliopistokaupungit

JOHTO-PÄÄTÖKSIÄ

Riskit

• Poliittiset riskit luovat edelleen epävarmuutta

• Rahapolitiikan muutos kiristyvämpään suuntaan

• Suuret valuuttakurssimuutokset

Mahdollisuudet

• Luottamus pysyy vahvana

• Investointitavaroiden globaali kysyntä kasvaa

• Suomen kilpailukyvyn paraneminen jatkuu

GLOBAALIT NÄKYMÄT PARANTUNEET, MUTTA RISKIT ENNALLAAN

ilmarisen talousennuste syksy 2017...ilmarisen talousennuste • julkistus keväisin ja syksyisin...

Documents