INTRUM JUSTITIAN TOIMEKSIANTAJALEHTI

2016INTRESSI NO

3

MÄNTTÄ-VILPPULANtalousjohtaja Markus Auvinen ja sote 4

YRITYSVASTUUon arkipäivän tekoja, sanoo Nina Kiviaho 12

INTRUMIN yrityskulttuurissa asiakas on ykkönen 8

2 INTRESSI 3 2016

20163

TÄSSÄ NUMEROSSA

Mikään ei ole pysyvää paitsi muutos. Julkisella sektorilla muutosten tuulet puhaltavat nyt historiallisen kovaa, kun sote-uudistus laittaa kuvioita uusiksi. Miten käy julkisten palveluiden? Miten ne hoidettaisiin tehokkaasti mutta luotettavasti? Miltä Suomi näyttää, kun uudistus on viety läpi?

Tässä lehdessä esittelemme yhden mallin sote-palveluiden tuottamiseen. Intrum toimii Mänttä-Vilppulan kaupungin perintäkumppanina, joten olemme päässeet seuraamaan läheltä, miten hyvin yksityisen toimijan kanssa perustettu yhteisyritys voi toimia. Yhteistyömalli on yksi luova tapa ratkoa tulevaisuuden haasteita.

On hyvä muistaa, että muutos on aina mahdollisuus. Vanhoja tapoja on välillä hyvä ravistella, jotta löydetään parhaat mahdolliset toimintatavat. Menneessä pyristely on paitsi raskasta, myös usein kannattamatonta. Kun uskaltaa katsoa eteenpäin, huomaa että muutoksen mukaan onkin antoisaa heittäytyä.

Intressin toimituksessakin puhaltavat muutosten tuulet. Pitelet parhaillaan käsissäsi viimeistä painettua Intressi-lehteä, sillä syksyn aikana siirrymme kokonaan verkkoon. Toisaalta luopuminen on haikeaa, mutta toisaalta se avaa paljon uusia mahdollisuuksia. Ja lopulta kyse on vain kanavan vaihtamisesta. Sisällöt eivät katoa mihinkään.

Nähdään verkossa!

Katja Luotola

päätoimittaja

MUUTOS ON MAHDOLLISUUS

Intressi 3/2016

Julkaisija Intrum Justitia OyPL 47, 00810 Helsinkipuh. (09) 229 111www.intrum.fi

Päätoimittaja Katja Luotolaintressi@intrum.com

Osoitelähde Intrum Justitian toimeksiantajarekisteri

Ulkoasu Miltton Oy Kaisaniemenkatu 6 A, 00100 Helsinki www.miltton.fi

Kannen kuva Sampo Korhonen

Paino Newprint Oy jakelu 18 500 kplGalerie Art Volume 170/115g

ISSN-nro 1459-0530 (painettu)ISSN 1798-8810 (verkkolehti)

Intrum Justitia Oy on mukana WWF:n Green Office -verkostossa.

Lehti on painettu PEFC-sertifioidulle paperille.

PÄÄKIRJOITUS

”KUN USKALTAA KATSOA ETEENPÄIN, HUOMAA ETTÄ MUUTOKSEN MUKAAN

ONKIN ANTOISAA HEITTÄYTYÄ.”

INTRESSI SIIRTYY VERKKOON!

Kiitos lukijoillemme yhteisistä vuosista. Jatketaan taivaltamme verkossa!

Nähdään syksyllä osoitteessa www.intrum.fi/intressi

12

49

SISÄLLYS

4Julkinen sektori

ja soten haasteet

9Pirkkalassa kulut pysyvät kurissa

10Lakimuutos ei saanut

maksuaikoja kuriin

12Nina Kiviaho

kertoo Intrumin vastuullisuudesta

14Lain sanaa oikeuden-

käyntimaksuista

4 INTRESSI 3 2016

INTRESSI

3 2016

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelu-rakenneuudistus on nostanut yksityisten sote-palveluntarjoajien ja julkisen sektorin toimijoiden roolit ja potentiaalin keskustelun keskiöön. Monissa kunnissa ollaan huolissaan siitä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

Mänttä-Vilppulan talousjohtaja Markus Auvisella on positiivisia koke-muksia sote-palveluiden tuottamisesta yk-sityisen palveluntarjoajan kanssa. Vuosien kokemus on osoittanut, että yhteistyön myötä palvelut voidaan tuottaa aiempaa paremmin ja kaikkia osapuolia hyödyttä-vällä tavalla.

JULKISELLA SEKTORILLA ON TULEVAISUUDESSA YKSI SUURI HAASTE YLITSE MUIDEN: SOTE. YKSITYISTEN PALVELUTARJOAJIEN ROOLI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN TUOTTAMISESSA

KASVAA, JA UUDELLEENJÄRJESTELY MIETITYTTÄÄ. MÄNTTÄ-VILPPULAA SOTE-UUDISTUS EI HUOLETA. SEN SOTE-PALVELUT ON TUOTETTU YKSITYISEN SEKTORIN AVULLA JO KOHTA NELJÄN VUODEN AJAN.

SOTE-PALVELUT AIDOSTI LÄHELLÄ

”Kaikki lähti siitä, kun sairaanhoitopiiri ilmoitti meille vetäytyvänsä perustervey-denhuollon palvelujen tuottamisesta. Kun sote-uudistuksen hengessä lähikuntien kanssa valmisteltu sote-aluehanke vielä kaatui marraskuussa 2012, meille jäi puolitoista kuukautta aikaa miettiä uutta toimintamallia”, Auvinen muistelee.

Mänttä-Vilppula päätyi perustamaan yhteiskunnallisen yrityksen periaatteella toimivan yrityksen sote-palveluita yksi-tyisesti tuottavan Pihlajalinnan kanssa, mikä on osoittautunut erittäin toimivaksi ratkaisuksi. Yhteisyritys tuottaa nyt lähes kaikki Mänttä-Vilppulan tarvitsemat

sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelut.

”Mänttä-Vilppulan sote-palvelut on tuotettu Pihlajalinnan toimesta jo kohta neljän vuoden ajan. Yhteistyön myötä palvelutasoa on pystytty parantamaan merkittävästi samalla kun kustannukset ovat pysyneet paremmin kurissa”, Auvinen kertoo.

Pihlajalinna on yksityisellä sektorilla toimiva sote-palveluyritys, joka tuottaa kunnille ja sairaanhoitopiireille perus-terveydenhoidon ja erityissairaanhoidon palveluita sekä sosiaali- ja hoivapalveluita. Sen tavoitteena on luoda uudenlainen

Teksti: Katja Luotola Kuvat: Joel Forsman

MÄNTTÄ-VILPPULAMänttä-Vilppula on 11 000 asukkaan kaupunki Ylä-Pirkanmaalla, Keski-Suomen maakunnan vastaisella rajalla. Mänttä-Vilppula tunnetaan ennen kaikkea taidekaupunkina. Se on yksi suomalaisen paperi- ja metsäteollisuuden historiallisista pitäjistä.

PIHLAJALINNAPihlajalinna tarjoaa julkisen sektorin toimijoille monipuolisia ja innovatiivisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Sote-ulkoistukset tuotetaan tiiviillä kumppanuusmallilla joko itse tai Pihlajalinnan ja ulkoista-neiden kuntien ja kaupunkien perustamien yhteisyrityksien kautta. Kumppanuuden tavoit-teena on kustannustehokas pal-velu tuotanto, henkilöstön hyvin-vointi ja potilaiden hyvä hoito.

6 INTRESSI 3 2016

toimintamalli sote-palveluiden tuottami-seen, ei niinkään taloudellinen voitto.

PERUSTASON PALVELUT AIDOSTI LÄHELLÄYksi suuntaus sote-keskustelussa on ollut tehokkuuden hakeminen keskittämisen kautta. Mänttä-Vilppulassa kuitenkin vannotaan paikallisen palvelun tuottami-sen nimeen.

”Toimintamallimme poikkeaa täysin tällä hetkellä vallitsevasta keskittämiside-ologiasta. Meillä nähdään, että asiakkaalle paras ja myös taloudellisesti tehokkain malli on tuottaa perustason palvelut aidosti lähellä. Meillä asiakas otetaan haltuun kokonaisvaltaisesti, ja hänestä huolehditaan läheteketjussa alusta lop-puun”, Auvinen kertoo.

Mänttä-Vilppulan mallilla on onnistut-tu parantamaan paikkakunnan peruster-veydenhuollon lähipalveluita sekä perus-tason erikoissairaanhoidon palveluita.

”Kun koko hoitoketju on yhden toimi-jan hallinnassa, asiakkaat saavat oikean-laatuisen ja -aikaisen hoidon. Potilaita ei pompoteta luukulta toiselle. Meillä päästään nykyisin nopeasti, miltei jonot-tamatta hoitoon ja kuntoutukseen. Näin vältytään kalliilta ja hallitsemattomilta erikoissairaanhoidon lähetekierteiltä.”

SUOMI KAIPAA AVOINTA KESKUSTELUA JA PARHAIDEN KÄYTÄNTÖJEN JAKAMISTAYksityisten palveluntarjoajien kanssa voi toimia monella tapaa. Mänttä-Vilppulan malli ei ole ainoa mahdollinen, eikä se

välttämättä sovi joka kunnalle. Yhden neuvon Auvinen kuitenkin antaa kaikille:

”Kumppanuuteen perustuvan yhteis-työn kivijalkana tulee aina olla avoimuus ja luottamus. Myös vaikeista asioista pitää pystyä keskustelemaan. Hyvällä yhteistyöllä asioissa voidaan aina päästä rakentavasti eteenpäin.”

Keskustelua tullaan varmasti käymään monella tasolla vielä pitkään, ennen kuin sote-uudistuksen tuoma murros on käyty kunnialla läpi. Auvinen katsoo tulevaan positiivisin mielin.

”Mielestäni kuntakentällä ja tule-vaisuuden sote-alueilla tarvitaan sekä julkista että yksityistä palvelutuotantoa ja -tarjontaa. Molemmat tahot voivat oppia toisiltaan ja myös toimia toistensa kirittä-jinä”, hän korostaa.

Jokaisen ei ole järkevää lähteä nollasta tai vain spekulaatioon perustuvista läh-tökohdista. Hyviksi todetuista toiminta-malleista on tärkeä puhua, ja kokemuksia jakaa yli kuntarajojen. Avoimesta keskus-telusta hyötyy koko Suomi.

”Nyt jos koskaan Suomi-merkkinen valtio tarvitsee kipeästi parhaiden käytäntöjen implementointia myös sote-sektorilla.”

”MEILLÄ PÄÄSTÄÄN NYKYISIN NOPEASTI,

MILTEI JONOTTAMATTA HOITOON JA

KUNTOUTUKSEEN”

SOTE Sote- ja maakuntauudistus on suurimpia hallinnon ja toimintatapojen uudistuksia, mitä Suomessa on tehty. Muutos koskettaa satojen tuhansien ihmisen työtä ja kaikkien kansalaisten palveluja. Muutokset koskevat myös sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusta, ohjausta ja verotusta. Tavoitteena on, että sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen ja muita alueellisia tehtäviä siirtyy maakunnille 1.1.2019. alueuudistus.fi

ULKOISTAMINEN VS. YHTEISYRITYS MÄNTTÄ-VILPPULAN MALLIIN ”Ulkoistamisessa yhteistyö perustuu kunnan ja palvelutuottajan väliseen sopimukseen, jossa määritellään palvelujen laatu ja hinta.

Yhteisyrityksessä sopimuksen toimenpanoa voidaan valvoa ja siihen voidaan vaikuttaa myös yrityksen sisältä käsin. Yrityksen hallituksessa molemmilla osapuolilla on sama määrä hallituspaikkoja. Puheenjohtajuus on Pihlajalinnalla. Lisäksi sopimuksen toteutumista valvoo erillinen ohjausryhmä.

Yhteisyrityksen vahvuuksia on se, että molemmat omistajatahot pelaavat palloa samaan maaliin. On molempien etu, että yritys tuottaa palveluita laadukkaasti ja talou-dellisesti, ja että myös henkilöstö voi hyvin. Yhteisyrityksen positii-visia puolia on myös paikallisuus. Yhteisyrityksemme maksaa veronsa Mänttä-Vilppulaan, ja mahdollinen yrityksen tekemä tulos palautuu takaisin kaupungille aina 49 prosen-tin osuudella.”

– Markus Auvinen, talousjohtaja, Mänttä-Vilppula

MITEN PALVELUN-TARJOAJAT SUORIUTUVAT TEHTÄVÄSTÄÄN?

MINKÄLAISET OVAT POTENTIAALIS-TEN SOTE-PALVELUNTARJOAJIENNE TAUSTAT? MINKÄLAISET EDELLY-TYKSET NIILLÄ ON SUORIUTUA TEHTÄVISTÄÄN? MUUTTUVATKO NÄMÄ EDELLYTYKSET YHTEISTYÖN VARRELLA?

KYSY KONSULTAATIOTA INTRUM JUSTITIAN LUOTTOTIETO-PALVELUSTA: 09 2291 1600

8 INTRESSI 3 2016

UUTISIAINTRESSI 3 2016

LET’S INTRUM

Kun ylivertainen asiakaspalvelu nostettiin Intrumilla strategiseksi painopistealueeksi, oli tärkeää ottaa koko henkilöstö mukaan. Asiakaspalvelu kun kuuluu ihan jokaiselle. Osa työskentelee suoraan asiakaspalvelussa, osa enemmän taustalla, mutta ylivertainen asiakaspalvelu on asenne, joka näkyy ja kuuluu kaikille sidosryhmille – myös kollegoille.

Syntyi Let’s intrum.”Nämä asiat ovat meille niin tärkeitä, että niiden tulee olla luontainen osa ihan

jokaisen työtä. Intrumlainen kohtaaminen on jokaisen meidän asia, ja siinä on kyse enemmänkin yrityskulttuurista kuin työohjeista tai periaatelistauksesta”, kertoo yksi Let’s intrum -projektin jäsenistä ja Let’s intrum -lähettiläs Kitte Varala.

POSITIIVISUUS KULUU JA NÄKYYLet’s intrum kannustaa jokaisen yksilöllisten vahvuuksien tunnistamiseen ja tunnusta-miseen. Joka kuukausi jokainen tiimi äänestää keskuudestaan kuukauden työntekijän vaihtuvan teeman mukaan. Elokuussa valitaan itsensä ylittäjä ja syyskuussa ongelmien ratkaisija. Marraskuun pimeyttä valaisee kuukauden ilopilleri.

Let’s intrumiin kuuluvat myös muun muassa positiivisen palautteen boksit ja vuosit-tain vaihtuvat Let’s intrum -lähettiläät.

”Boksit muistuttavat olemassaolollaan, että positiivista palautetta on mukava antaa ja saada. Jokainen on joskus kiitollinen työkaverin avusta tai vaikuttunut kollegan mah-tavasta asenteesta, mutta ennen bokseja sitä tuli vain harvoin kerrottua heille itselleen. Positiivisen palautteen jakaminen tiimeissä ja yli tiimirajojen on ollut mitä loistavin keino nostattaa positiivista yhteishenkeä Intrumilla”, kertoo Let’s intrum -lähettiläs Salla Kesäläinen, joka oli myös mukana Let’s intrum -projektiryhmässä.

”Let’s intrum kuuluu ilona ja hymynä sekä asiakkaalle että työkavereille, ja se tuo muka-naan hyvää fiilistä!”

LET´S INTRUM ON YRITYSKULTTUURI, JOKA PERUSTUU YLIVERTAISEEN ASIAKASPALVELUUN: INTRUMLAISET OVAT AINA VALMIITA AUTTAMAAN IHMISIÄ, OLI SITTEN KYSEESSÄ ASIAKAS, TOIMEKSIANTAJA TAI TYÖKAVERI. HAASTEET ON TEHTY VOITETTAVIKSI, JA NIITÄ RYHDYTÄÄN AINA RATKOMAAN POSITIIVISELLA ASENTEELLA.

Teksti: Katja Luotola Kuva: Sirpa Levonperä

TÄTÄ MIELTÄ OVAT TOIMEKSIANTAJIEMME ASIAKKAAT

Let’s intrum -henkeä pitävät yllä myös asiakaspalvelun laadun mittaustulokset. Perinnän asia-kaspalvelussa ratkotaan toisinaan hyvinkin haastavia tilanteita, mutta mittari pysyy positiivisel-la, kun asenne on kohdallaan. Intrumlaisen kohtaamisen kivijalat ovat helppous, ymmär-rettävyys ja inhimillisyys.

(toukokuu 2016)

HEEROS-MYYNTILASKUJÄRJESTELMÄ JA INTRUM JUSTITIAN MUISTUTUS- JA PERINTÄPALVELUT NYT YHTENÄ KOKONAISUUTENA Eerääntyneet laskut voi nyt lähettää suoraan Heeros–järjestelmästä Intrum Justitialle muistutus- ja perintäprosessin käynnistämiseksi. Kysy lisää: Intrum Justitia 09 2291 1600 tai Heeros 010 424 3305

87,8 %

97,5 %

KUINKA TODENNÄKÖISESTI SUOSITTELISIT ASIOINNIN PERUSTEELLA INTRUM JUSTITIAN PUHELINPALVELUA YSTÄVILLESI TAI TUTUILLESI (0-10)?

8,36

HOIDIMMEKO ASIASI KERRALLA KUNTOON?

PUHUIKO ASIAKASPALVELIJA MIELESTÄSI YMMÄRRETTÄVÄSTI?

KYLLÄ

KYLLÄ

KESKIARVO (NPS-LUKU 51,2)

CASE

INTRESSI 3 2016

KUULUMISET KESÄTELTALTA Intrum Justitian asiakas-neuvontateltta päivysti viidettätoista kesää Suomen kesätapahtumissa. Tuhannet kiinnostuneet kävivät teltalla tänäkin vuonna jututtamassa intrumlaisia ja osallistumassa kesäarvontaan.

DANSKE BANKIN YRITYS- VERKKOPANKISTA NYT SUORAAN INTRUM WEBIIN Danske Bankin Business Oline -palvelusta pääsee nyt suoraan Intrum Web -palveluun. Palvelu on tarkoitettu tilanteisiin, joissa Danske Bankin asiakkaat eivät ole saaneet maksuja omilta asiakkailtaan ajoissa tai haluavat tehostaa saatavien hallintaa. Kysy lisää: Intrum Justitia 09 2291 1600

PIRKKALA: ASIAKASLÄHTÖISTÄ JA ASIANTUNTEVAA PERINTÄÄPIRKKALAN KUNNAN ERÄÄNTYNEISTÄ SAATAVISTA ON HUOLEHTINUT ASIAKASLÄHTÖISESTI JA ASIANTUNTEVASTI JO VUOSIEN AJAN INTRUM JUSTITIA.

Pirkkalan kunta on ollut 2000-luvulla Suomen nopeimmin kasvavia kuntia. Kunnan ikärakenne on nuori ja väestö Suomen kolmanneksi koulutetuinta.

Pirkkalan kunnan taloushallinnon tehtävänä on myyntilaskutuksen osalta kokonaisuuden hallinta, koordinointi, kehittäminen ja neuvonta.

Kunta lähettää järjestämistään palve-luista ja myymistään tuotteista kuukau-sittain noin 5 000 laskua asiakkailleen. Verkkolaskuja näistä on noin 1 200. Laskutusta koordinoi yksi myyntilasku-tuksesta vastaava maksuliikennesihteeri, ja erääntyneistä saatavista huolehtii Intrum Justitia.

Pirkkalan kunta antaa laskuilleen yleensä 21 päivää maksuaikaa, ja suurin osa maksaakin sen puitteissa. Mikäli maksu viivästyy, eikä lykkäystä ole myön-netty, maksamaton lasku siirtyy Intrum Justitialle.

”Taloushallinnostamme lähetetään maksukehotusaineisto Intrum Justitialle kerran kuussa. Intrum Justitia lähettää maksumuistutukset ja maksuvaatimukset sekä tekee tarvittavat eräpäivän siirrot ja maksusuunnitelmat asiakkaan mak-suvaran huomioiden”, kertoo Pirkkalan kunnan talousjohtaja Petri Lätti.

KULUT PYSYVÄT KURISSA”Kuntalaisten kannalta on tärkeintä, että velka-asiat hoituvat selkeällä ja asiallisella tavalla sekä mahdollisimman pienin kuluin”, Lätti toteaa.

Perinnän ajantasainen hoitaminen on hyvä asia molemmille osapuolille, jottei-vät viivästys, siitä aiheutuvat viivästys-korot ja mahdolliset perintäkulut kasva turhan suuriksi.

”Yhteistyö Intrum Justitian kanssa on toiminut hyvin ja mutkattomasti. Intrumin toiminnassa yhdistyvät asiakas-lähtöisyys, asiantuntemus ja luotettavasti toimivat sähköiset järjestelmät, jotka osaltaan tukevat kunnan sähköisten palve-lujen kehittämistavoitettamme.”

”VELKA-ASIAT HOITUVAT SELKEÄLLÄ

JA ASIALLISELLA TAVALLA”

Teksti: Max Puumalainen Kuvat: Pirkkalan kunta

10 INTRESSI 3 2016

ILMIÖINTRESSI 3 2016

MAKSUTAPARAPORTTI 2016:

MAKSUAJAT VENYVÄT LAKIMUUTOKSESTA HUOLIMATTAMAKSUAIKALAKI LYHENSI VUOSI SITTEN YRITYSTEN VÄLISET MAKSUAJAT KORKEINTAAN 30 PÄIVÄÄN. INTRUM JUSTITIAN TUOREESTA MAKSUTAPARAPORTISTA SELVIÄÄ, ETTÄ LAKIUUDISTUS EI RATKAISSUT PITKIEN MAKSUAIKOJEN ONGELMAA.

Teksti: Katja Luotola

Maksuaikalain mukaan maksuaika saa yritysten välisessä kaupassa ylittää 30 päivää vain, jos siitä on nimenomaisesti sovittu. Maksutaparaportti osoittaa, että siitä sopiminen on hyvin yleistä, ja että hyvin usein sopiminen on yksipuolista painostusta.

YRITYKSIÄ PAINOSTETAAN PIDENTÄMÄÄN MYÖNTÄMIÄÄN MAKSUAIKOJAMaksutaparaportista selviää, että kahta kolmesta yrityksestä Suomessa on painostettu myöntämään pidempiä maksuaikoja kuin mihin ne olisivat olleet valmiita. Määrä ei ole juuri muuttunut vuodentakaisesta.

”Monien pienten ja keskisuurten yritysten tilanne on varsin vaikea, kun niiltä vaaditaan pidempiä maksuaikoja. Suurten yritysten neuvotteluasema on niin vahva, että niihin joudutaan suostumaan”, toteaa johtaja Juha Iskala Intrum Justitiasta.

42 prosenttia Suomen yrityk-sistä on joutunut myöntämään pidempiä maksuaikoja myös pk-yrityksille, mikä kertoo kierteen syntyneen. Suuremmille yrityksille pidempiin maksuaikoi-hin on myöntynyt 73 prosenttia

yrityksistä.

MAKSUVIIVEET UHKAAVAT EUROOPAN KASVUAMelkein puolet Euroopan yrityksistä kokee pitkitty-vien maksuaikojen vaikuttavan niiden likviditeettiin joko paljon tai jonkin verran. Yksi kolmesta sanoo, että maksuviiveet vaikuttavat siihen, etteivät ne pysty palkkaamaan lisää henkilöstöä ja yksi neljästä kertoo joutuvansa jopa irtisanomaan sen vuoksi työntekijöi-tä. Kolmannes vastaajista kertoo, että voisi palkata lisää henkilöstöä, jos saisi maksut asiakkailtaan nopeammin.

Pahiten tilanteesta kärsivät pk-yritykset, jotka muo-dostavat Euroopan talouden ytimen. Niiden avulla talous olisi mahdollista kääntää nousuun. Euroopassa on 23 miljoonaa pk-yritystä, ja ne edustavat 99 pro-senttia kaikista Euroopan yrityksistä.

”Yritykset etenkin pk-sektorilla ovat puun ja kuo-ren välissä. He saavat maksun myymistään tuotteista ja palveluista yhä pidemmän ajan päästä, mikä usein pakottaa ne maksamaan hitaammin myös omat laskunsa. Hidastelu aiheuttaa kierteen, jota on hyvin vaikea katkaista, Iskala huomauttaa.

Intrum Justitian maksutaparaportti

Raportissa vertaillaan maakohtaisia ja kansainvälisiä trendejä maksukäyttäytymisessä ja maksutavoissa. Raportti perustuu 29 Euroopan maassa helmi-huhtikuussa 2016 toteutettuun kysely-tutkimukseen. Vastaajia oli Euroopassa 9 400 ja Suomessa 670.

”HIDASTELU AIHEUTTAA KIERTEEN, JOTA ON HYVIN

VAIKEA KATKAISTA”

Lataa maksutapa raportti

osoitteessa www.intrum.fi/

maksutaparaportti

ONKO TEITÄ PYYDETTY HYVÄKSYMÄÄN PIDEMPIÄ MAKSUAIKOJA KUIN MITÄ OLISITTE VALMIITA ANTAMAAN?

OLETTEKO KOSKAAN HYVÄKSYNEET PIDEMPIÄ MAKSUAIKOJA KUIN MITÄ OLISITTE VALMIITA ANTAMAAN?

YRITYKSIÄ PAINOSTETAAN PIDENTÄMÄÄN MYÖNTÄMIÄÄN MAKSUAIKOJA

MITÄ VAIKUTUKSIA MAKSUVIIVEILLÄ ON YRITYKSEENNE/YHTEISÖÖNNE?

PITKITTYVIEN MAKSUAIKOJEN SEURAUKSET

MITKÄ OVAT ASIAKKAIDENNE MAKSUVIIVÄSTYSTEN PÄÄASIALLISET SYYT?

MAKSUVIIVÄSTYSTEN SYYT

61 % KYLLÄ

36 % EI

3 % EN TIEDÄ

65 % KYLLÄ32 % EI3 % EN TIEDÄ

Muut kuin pk-yrityksetPk-yritykset

Taloudelliset vaikeudet

Tavaroita/palveluita koskevat erimielisyydet

Asiakkaiden hallinnollinen tehottomuus

Maksun tahallinen viivyttely

7084

1229

5543

6464

Ylimääräiset korkokulut

Tulonmenetykset

Likviditeettiriski

Liiketoiminnan vaarantuminen

Kasvun estyminen

Työntekijöiden irtisanominen

Uutta henkilöstöä ei palkata

Jonkin verran tai paljon

20

24

31

16

23

5

14

%

%

12 INTRESSI 3 2016

HENKILÖINTRESSI 3 2016

NINA KIVIAHO

”VASTUULLISUUS ON LUONTAINEN OSA KAIKKEA TOIMINTAAMME”

MINKÄLAINEN YRITYSKANSALAINEN INTRUM JUSTITIA ON YHTEISKUNNASSA? MINKÄLAINEN KUMPPANI SE ON SIDOSRYHMILLE? MINKÄLAINEN TYÖNANTAJA HENKILÖSTÖLLE? LAATUPÄÄLLIKKÖ NINA KIVIAHO KERTOO INTRUMIN YRITYSVASTUUSTA.

Teksti: Katja Luotola Kuvat: Sampo Korhonen

NINAN VASTUULLISUUSVINKIT

Vastuullisuus on arkipäivän tekoja.

Vastuullinen yritys ratkaisee huomisen ongelmia jo tänään.

Vastuullinen yritys saa parhaat työntekijät.

Mitä yritysvastuu merkitsee Intrum Justitialle?Vastuullisuus on luontainen osa kaikkea toimintaamme. Yritysvastuumme on laa-jasti määritelty toimintajärjestelmässäm-me. Jokaista työntekijäämme koulutetaan siihen perehdytyksen yhteydessä ja kertauskoulutuksin. Kannamme vastuum-me niin taloudellisesti, sosiaalisesti kuin ympäristönkin kannalta.

Koko Intrum Justitia -konsernin henki-löstön toimintaa ohjaa eettinen säännös-tö, Code of Conduct. Siihen kuuluvat muun muassa ihmisoikeuksien kunni-oittaminen, tasa-arvon noudattaminen, syrjimisen kieltäminen, sisäpiirikaupan, lahjonnan sekä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunta.

Minkälaisissa asioissa yritysvastuuta toteutetaan Intrumilla?Taloudellinen vastuumme on suoraan kytketty missioomme ja perustehtä-väämme. Toimimalla terveen talouden moottorina pidämme talouden pyörät pyörimässä sekä yrityksissä että yhteiskun-nassa. Toimeksiantajillemme kassavirta pysyy vakaana, ostaminen on kuluttajille turvallista ja taloudellisten ongelmien ratkaisemiseen löytyy apua. Yhteiskunnan tasolla vastuullinen luotonanto luo edellytykset terveelle kasvulle ja työpaikat säilyvät.

Sosiaaliseen vastuuseemme kuu-luu työntekijöidemme hyvinvoinnista, terveydestä ja työoloista huolehtiminen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien kunnioitta-minen sekä yhteiskunnan kehittäminen. Osallistumme vapaaehtoiseen velka-neuvontaan, sponsoroimme urheilua ja

taidetta sekä Uusi Lastensairaala 2017 -hanketta. Globaalilla tasolla osallis-tumme myös Hand in Hand in India -projektiin, joka ohjaa varoja intialaisille kylille niiden paremman tulevaisuuden mahdollistamiseksi.

Ympäristövastuumme: Palvelumme perustuu suurelta osin digitaaliseen tek-niikkaan, joten ympäristövaikutuksemme ovat pienet. Olemme silti sitoutuneet tekemään toiminnoistamme entistäkin ympäristöystävällisempiä ja tarjoamaan palveluitamme mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittaen ja ympäristön-suojelua koskevia lakeja noudattaen. Edellytämme myös yhteistyökumppa-neiltamme sitoutumista ympäristöystä-välliseen toimintaan omassa liiketoimin-nassaan. Kaikki Suomen toimistomme ovat mukana WWF:n Green Office -verkostossa.

Miten vastuullisuus näkyy Intrumin strategiassa?Monellakin tapaa. Erityisesti ylivertaisen asiakaspalvelun strateginen tavoite toteuttaa yritysvastuuta käytännössä. Periaate koskee kaikkea intrumlaisten kanssakäymistä eri sidosryhmien kanssa, mutta se korostuu erityisesti perinnän asiakaspalvelussa, jossa tavoitteemme on hoitaa asiakkaan asiat ymmärrettä-västi ja inhimillisesti, kerralla kuntoon. Asiakaskokemus on meillä konkretisoitu käytännön tekemisen tasolle, ja sitä seurataan erilaisilla mittareilla jatkuvasti.

Mitä on vastuullinen perintä?Vastuullinen perintä tarkoittaa eri sidosryhmien vaatimuksiin ja odotuksiin

vastaamista lakeja, säädöksiä ja eettisiä ohjeita noudattaen. Se tarkoittaa myös asiantuntevaa henkilökuntaa, oikeita toimenpiteitä oikeaan aikaan sekä selkeää kommunikointia eri tahoille.

Asiakkaan näkökulmasta vastuullinen perintä tarkoittaa sitä, että hänet kohda-taan aidosti kuunnellen. Sitä, että hänelle yritetään löytää paras mahdollinen ratkai-su niin, ettei se kuitenkaan ole ristiriidassa toimeksiantajamme edun kanssa.

14 INTRESSI 3 2016

UUTISIAINTRESSI 3 2016

Tuija Aarnivuo on varatuomari (VT), joka on tehnyt pitkän uran Intrum Justitian lakimiehenä. Tällä hetkellä hän toimii Lakiasiat-osaston konsultoivien lakimiesten työryhmässä, oikeudelli-sessa perinnässä riitautuneiden asioiden parissa.

Oikeudenkäyntimaksuja korotettiin vuoden alussa ja riitautetusta velko-musasiasta peritään nyt 250 euroa oikeudenkäyntimaksua tuomioistuin-maksulain 2 §:n 1 momentin mukaan. Maksu peritään, jos oikeudenkäy-miskaaren 5 luvun 3 §:n mukainen summaarinen eli riidaton velkomusasia, hallinnan tai rikkoutuneen olosuhteen palauttamista koskeva asia tai hää-töasia riitautuu sen jälkeen, kun asia on tullut vireille käräjäoikeuteen. Korotus koskee asioita, jotka ratkaistaan kirjallisessa menettelyssä.

Korotus ei koske riitautuneita asioita, jotka ovat tulleet vireille ennen koro-tuksen voimaantuloa. Näissä asioissa kirjallisessa menettelyssä annetun ratkaisun oikeudenkäyntimaksu on edelleen 65 euroa tai 86 euroa riippuen siitä, tuliko asia vireille sähköisellä haastehakemuksella vai paperisella hakemuksella.

Oikeudenkäyntimaksua, kuten muitakaan oikeudenkäyntikuluja, ei tuomita vastapuolen maksettaviksi, ellei kantaja ole vaatinut niitä oikeudessa. Käräjäoikeuksien lausumapyynnöissä saatetaan muistuttaa kantajaa korottu-neesta oikeudenkäyntimaksusta tiedus-telemalla, vaatiiko kantaja riidattoman asian oikeudenkäyntimaksun sijasta 250 euron oikeudenkäyntimaksun asian muututtua riitaiseksi.

Kysymys saattaa herättää velkojan miettimään, voisiko maksun välttää, etenkin jos saatava on oikeudenkäyn-timaksua pienempi? Olisiko parempi yrittää tehdä sovinto velallisasiakkaan kanssa tai jopa peruuttaa kanne lisäkulujen välttämiseksi? Mikäli asia etenee riitaisena käräjäoikeuden suul-liseen istuntoon, oikeudenkäyntimaksu korottuu 500 euroon.

Lisäkuluilta välttyminen ei ole varmaa, vaikka velkoja päättäisikin peruuttaa kanteen tai pyrkisi sovintoratkaisuun asiassa. Lakivaliokunnan mietinnön mukaan vastaajan asiaperusteella riitauttamassa asiassa on perusteltua periä 250 euron maksu siitä riippumat-ta, päättyykö asia kirjallisessa me-nettelyssä asiaratkaisuun, jääkö asia ratkaisematta tai esimerkiksi päättyykö käsittely sovinnon vahvistamiseen. Käräjäoikeuskäytäntö on ollut tältä osin vaihtelevaa, ja joissakin käräjäoi-keuksissa asian onkin saanut edelleen peruutettua tai sovinnon vahvistettua ilman korotettua maksua.

Tärkeää olisi, että lainsäädäntöä täs-mennettäisiin jatkossa siten, ettei 250 euron maksua perittäsi niissä asioissa, jotka päättyvät sovinnon vahvistami-seen tai kanteen peruuttamiseen. Tämä kannustaisi osapuolia sovinnollisen ratkaisun etsimiseen ja säästäisi myös käräjäoikeuden voimavaroja.

OIKEUDENKÄYNTIMAKSUT NOUSEVAT RIIDATTOMAN VELKOMUSASIAN RIITAUDUTTUA

Kuva: Sampo Korhonen

VERKKOSIVUMME UUDISTUIVAT Verkkosivumme ovat saaneet uuden ilmeen. Sivut ovat entistä selkeämmät ja rakennettu toimimaan kaikilla päätelaitteilla. Kirjautuminen Intrum Webiin löytyy etusivulta tutusta paikasta, oikeasta yläkulmasta. Tutustu uuteen ilmeeseemme www.intrum.fi

NÄHDÄÄN KUNTAMARKKINOILLA! Tervetuloa tapaamaan asiantuntijoitamme Kuntamarkkinoille 14.-15.9. Helsingin Kuntatalon K-kerrokseen, osastolle F1.

KUNTAMARKKINAT14.-15.9. Helsinki, Kuntatalo

VAKUUTUSYHTIÖPÄIVÄ6.10. Helsinki

LUOTONHALLINTA - SEMINAARITSuositut Luoton hallinta- seminaarit jatkuvat.27.9. Lahti28.9. Jyväskylä 4.10. Turku11.10. Tampere22. ja 23.11. Helsinki

ALV-KOULUTUKSETUlkomaisten osto- ja myyntilaskujen alv-käsittely ja tulkinta13.9. Kotka22.9. Helsinki

Arvonlisäverotus kansainvälisessä kaupassa13.10. Tampere11.10. Turku

Hankintojen sekä henkilökunta- ja markkinointikulujen vähennysoikeus arvonlisäverotuksessa15.11. Helsinki

Matka- ja kululaskujen alv-käsittely ja edelleenveloitus22.11. Tampere24.11. Turku

Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan: www.intrum.fi/tapahtuma

Katso myös mitä webinaareja järjestämme syksyllä 2016: www.intrum.fi/webinaarit

SEURAA MEITÄ SOSIAALISESSA MEDIASSA

MITÄ MIELTÄ SINÄ OLET? Intressi-lehti siirtyy syksyn aikana verkkoon. Mistä sinä haluaisit lukea verkkolehdestämme? Osoitteessa www.intrum.fi/intressipalaute voit kertoa mielipiteesi. Kaikkien vastan neiden kesken arvotaan Heidi Riihihuhdan Arabialle suunnittelema Helmi-öljylamppu.

NIMITYSUUTISIA INTRUMISSA

Talousosastollamme on aloittanut neljä uutta työntekijää: Tiia Kinnunen toimistoapulaisena, Neea Rouvinen pääkirjanpitäjänä, Andrea Svahn Business Controllerina ja Eija Tarvainen kirjanpitäjänä.

Essi Kähö ja Mika Kemiläinen ovat aloittaneet uusina perintäneuvottelijoina, ja Markus Halonen Lasku- ja reskontrapalvelun palveluneuvojina. Arvonlisäveropalveluiden uusi assistentti on Roosa Luhtalampi.

Susanna Saharinen on aloittanut asiantuntijan työt palvelukehitystiimissä ja Anu Kangas HR-yksikössä.

Luotonhallintakonsultti Anja Rikkonen vahvistaa myyntiosastoamme.

Tiia Kinnunen

Essi Kähö

Susanna Saharinen

Neea Rouvinen

Mika Kemiläinen

Anja Rikkonen

Andrea Svahn

Markus Halonen

Eija Tarvainen

Roosa Luhtalampi

KORVAN TAAKSE

Twitter @IntrumFinland

LinkedIn Intrum Justitia Oy

YouTube Intrum Justitia Finland

16 INTRESSI 3 2016

OLEMME TÄÄLLÄ SINUA VARTEN.

Haluamme tarjota ylivertaista asiakaspalvelua sekä kunnille että kuntalaisille. Se on meille kunnia-asia. Meille ei riitä, että palvelemme hyvin. Me haluamme palvella ylivertaisesti. Meille on tärkeää, että yhteistyö kanssamme on helppoa ja asiointi sujuvaa.

Tutustu meihin osoitteessa www.intrum.fi.