johanna kaplas: 2010-luvun nuori 2010-luvun työelämässä - yhteistyö uudenlaisilla rajapinnoilla

2010-luvun nuori 2010-luvun työelämässäTYÖELÄMÄ NYT JA TULEVAISUUDESSA –UUDET IDEAT SYNTYVÄT RAJAPINNOILLA

9.9.2010 Johanna KaplasLevi

04/12/23 Johanna Kaplas EK/Tampere

2

Menestyvienyritysten Suomi


3

Työnantajien keskusjärjestöt

570 000 palkansaajaa

Valtio, kunnat ja

kirkko

Valtio 120 000Kunnat 430 000Kirkko 20 000


Elinkeinoelämän keskusliitto EK

35 jäsenliittoa16 000 jäsenyritystä


4

Palkansaajakeskusjärjestöt

STTKToimihenkilökeskusjärjestö

toimihenkilöt,20 jäsenliittoa


AKAVAKorkeasti koulutettujen

palkansaajien ja ammatin-harjoittajien keskusjärjestö

academic professionals,32 jäsenliittoa


1 100 000 palkansaajaa

SAKSuomen Ammattiliittojen

Keskusjärjestö

työntekijät,22 jäsenliittoa


5

Ketä EK edustaa?

• EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä

• 35 toimialaliittoa

• Noin 16 000 jäsenyritystä, joista 96 % pk-yrityksiä

• 48% yrityksistä alle 10 hengen yrityksiä

• Yli 70 % Suomen BKT:stä

• Yli 95 % maamme viennistä

• Jäsenet työllistään noin 950 000 työntekijää


6

EK:ssa yhteensä 35 jäsenliittoa

• Autoliikenteen Työnantajaliitto• Elintarviketeollisuusliitto • Energiateollisuus• Erityispalvelujen Työnantajaliitto• Finanssialan Keskusliitto• Henkilöstöpalveluyritysten Liitto• Kemianteollisuus • Kenkä- ja Nahkateollisuus• Kiinteistöpalvelut • Kulutustavararyhmä• Kumiteollisuus• Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat• Logistiikkayritysten Liitto• Lääketeollisuus• Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa• Metsäteollisuus• Muoviteollisuus• Palvelualojen Toimialaliitto

• Puusepänteollisuus• Rakennusteollisuus RT• Rannikko- ja Sisävesiliikenteen Työnantajaliitto

Rasila• Satamaoperaattorit• Sosiaalialan Työnantaja- ja Toimialaliitto• Suomen Kaupan Liitto• Suomen Varustamot• Suunnittelu- ja Konsulttitoimistojen Liitto SKOL• Teknokemian Yhdistys• Teknologiateollisuus• Terveyspalvelualan Liitto• Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI• Suomen Varustamoyhdistys• Viestinnän Keskusliitto• Yksityisen Opetusalan Liitto • Yleinen Teollisuusliitto YTL• Ålands Arbetsgivareförening


7

Talouspolitiikka

• Talous• Verotus• Suhdanteet• Työllisyys• Hyvinvoinnin

rahoitus

Viestintä ja strateginen suunnittelu

Viestintä ja strateginen suunnittelu

AluetoimintaAluetoiminta Brysselin toimistoBrysselin toimisto

EK:n vaikuttaminen

Infrastruktuuri

• Energia• Materiaali-

talous• Logistiikka• Rakennettu

ympäristö• Ilmasto• Ympäristö• Vastuullinen

yritystoiminta

PK-asiatPK-asiat

Innovaatio-ympäristö ja osaaminen

• Koulutus • Työvoima ja

maahanmuutto• Innovaatio-

ympäristö• Yritysten kasvu

ja kansain-välistyminen

• Ennakointi• Tietoyhteis-

kunta

• Työ- ja sosiaalilain-säädäntö

• Yrityslain-säädäntö

• Kilpailu ja EU-juridiikka

• Yritys-turvallisuus

• Kauppa-politiikka

Lainsäädäntö ja kauppapolitiikka

• Sopimustoiminta

• Työelämän kehittäminen

• Ansiokehitys- ja työmarkkina-selvitykset

Työmarkkinat

YRITYKSET TALOUS – SUHDANTEIDEN PYÖRTEISSÄ


9

20

40

60

80

100

120

140

160

1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

USA:n talouden kehitystäennakoivia indikaattoreitaVasen ast. indeksi 1985=100

30

35

40

45

50

55

60

65Kuluttajien luottamusindeksi,vasen asteikko

Ostopäälliköiden indeksi, oikea asteikko

Lähteet: Conference Board ja ISM

29.7.2010/luot6/jka/EKI Talousgraafit


10

-100

-80

-60

-40

-20

0

20

40

60

80

100

-100

-80

-60

-40

-20

0

20

40

60

80

100

85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10

Yleiset suhdannenäkymätTeollisuus ja rakentaminen

Saldo Teknologiateollisuus RakentaminenTEVA-teollisuus PainaminenKemianteollisuus MetsäteollisuusElintarv iketeollisuus Rakennustuoteteollisuus

19 1217 413 012 -4

SUHDANNEBAROMETRI

Elokuu 2010

sb2/3.8.2010/jka


11

-100

-80

-60

-40

-20

0

20

40

60

80

100

-100

-80

-60

-40

-20

0

20

40

60

80

100

85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10

Yleiset suhdannenäkymätPalvelualoilla

Saldo KiinteistöalaMuut palvelutKauppaHotellit ja ravintolatRahoitus ja vakuutusLiikenneTieto- ja viestintäpalvelut

22201512

95

-1

SUHDANNEBAROMETRI

Elokuu 2010

sb37/3.8.2010/jka


12

Suhdannekuva elokuussa 2010

● Talouden toipuminen romahduksesta jatkunut alkukesällä► Uusien tilausten määrä kasvoi – tilauskanta vielä hieman normaalia matalampi► Tuotanto kasvanut kohtalaisesti, henkilöstön supistuminen päättyi► Kannattavuus kääntynyt parempaan

● Suhdanneodotukset edelleen melko hyvät► Tuotannon tasainen kasvu jatkuu loppuvuonna► Henkilöstö pysyy likimain ennallaan

● Kasvuarviot varsin varovaiset► Suhdannekuva vielä jonkin verran keskimääräistä heikompi► Kriisiä edeltävä tuotannon taso useimmilla aloilla vielä erittäin kaukana► Elpymisen ennustetaan olevan asteittaista – voimakasta kasvua ei odoteta

● Rakennusala kohdannut jo työvoimapulaa

Henkilöstön koulutus- ja rekrytointitarve


14

• Kuinka paljon tekijöitä tarvitaan?

• Millaista osaamista tarvitaan?


15

Työvoiman kysyntä nyt

ja lähitulevaisuudessa


16


17


18

Rakennemuutos???


19

Tiedämme jo…

- Ikärakenne

- Globalisaatio

- Tietyt alat: Kiinteistöpalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut, maa- ja vesirakentaminen, verkkopalvelut, asiakaspalvelu, …

- Yrittäjyys yhtenä mahdollisuutena

- MITÄ MUUTA?...

UUSI SUKUPOLVI TUO UUDET ARVOT TYÖELÄMÄÄN


21

80- luvulla syntyneet – he menevät ja tulevat, eivät puurra eivätkä ole lojaaleja työnantajalle– heitä ei pompoteta; he pätkivät itse omat työnsä ja työsuhteensa; työ saa joustaa ja sopeutua

omaan rytmiin – toisaalta työltä odotetaan paljon (haasteellisuutta ja mielekkyyttä) - niin kuin elämältä isolla E:llä

yleensä – odottavat muiden tekevän työt– kaveruussuhteet ja viihtyvyys ovat töissä tärkeitä– deadline tarkoittaa aikaa selittää; ei valmista tulosta– eivät usko pahan päivän koittavan– vaurastuvat perimällä!– eivät halua taistella parempaa elämää, vaan laadukas elämä, korkea koulutustaso ja palkka ovat

itsestäänselvyyksiä - ja kaikki pitää saada heti – raha ei kuitenkaan motivoi, siksi se ei sido epätyydyttävään työhön– vaikka työhön ei sitouduta, siltä halutaan turvallisuutta– ovat korostuneen tietoisia eettisistä vaatimuksista. Sovitusta ei kuitenkaan pidetä omalla kohdalla

kiinni (esim. ympäristöarvoista paasataan, mutta omilla autoilla ajetaan kuin viimeistä päivää)– uusi sukupolvi voi asenteillaan ja arvoillaan uudistaa työyhteisöä: työprosessien järkeistäminen,

turhan työn vähentäminen ja tietotekniikan todellinen hyödyntäminen mikä vähentää työuupumusta.– etätyö lyö itsensä läpi

Prof. Satu Lähteenmäen haastattelu, TEK- Tekniikan akateemiset 9/2005

Työelämän parantumisen paradoksi


23

Millainen on hyvä työpäivä?

• Palkka miellyttää

• Työpäivä on sopivan mittainen

• Työvälineet tarpeen mukaiset

• Esimies kannustaa

• Työkaverit ovat mukavia


24

Työelämän muutos

• Osaamis- ja koulutustaso on noussut• Kehittymis- ja vaikuttamismahdollisuudet ovat parantuneet• Tehtävät muuttuneet monipuolisemmiksi ja itsenäisemmiksi• Työ on koettu entistä useammin tärkeäksi• ”Kiire on vaihtanut paikkaa”: Ennen teollisuudessa, nyt terveydenhuoltoalalla• Työturvallisuuteen ja kehittämiseen panostaminen on lisääntynyt• Toimihenkilöistyminen• Ylempien toimihenkilöiden naisistuminen • Palkkausjärjestelmä uudistunut

(TEM/Työolobarometri 2009)


25

Siitä huolimatta johtaminen on vaikeampaa kuin koskaan ennen

• Innovaatioiden vaatimus– Työhön sitoutuminen– Vuorovaikutus– Yhteisöllisyys

• Nettiympäristössä kasvanut Y-sukupolvi– Auktoriteettikäsitys on erilainen– Asennoituminen työhön on erilainen– Työ ei ole koko elämä, eikä määrittele itsetuntoa tai statusta

• Työntekijöiden laajempi kirjo– Ikäjakauma, kansallisuus, kulttuuri, kieli, uskonto, sukupuoli…


26

HAASTE

• Miten vuorovaikutus pelaa?

• Löytyykö yhteinen kieli?


27

Nuori sukupolvi haluaa tehdä työn hyvin,

mutta eri tavalla, omiin ideoihin ja

luovuuteen luottaen.


28

Työelämän laatu ja hyvinvointi eivät synny vain työpahoinvointia tai ongelmia poistamalla. On vahvistettava työn voimavara- ja vetovoimatekijöitä.

Silloin, kun ihminen ponnistelee organisaation hyväksi, hän pysyy siinä mielellään ja puhuu siitä hyvää. Näin toimiva henkilö on työssä joka hetki läsnä, hyödyntää ominta potentiaalia ja on luovimmillaan.


29

YRITYKSET TÄNÄÄN

• OVAT Suomessa aivan eri asennossa kuin 30-vuotta sitten

• AVOIN KILPAILUTILANNE mittaa suomalaisen työn kilpailukyvyn

• YRITYKSET EIVÄT LÄHTÖKOHTAISESTI OLE OLEMASSA SIKSI, ETTÄ NE TYÖLLISTÄVÄT IHMISIÄ.

• MUTTA… HYVÄ JA TYÖHÖN SITOUTUVA HENKILÖSTÖ ON KUITENKIN ORGANISAATION VAHVIN JA VAIKEIMMIN KOPIOITAVA KILPAILUETU = WIN-WIN –TILANNE, JOTA ON SYYTÄ VAALIA. Yhden etu on myös toisen etu –katsellaan maailmaa, kenen tahansa, yksilön, yrityksen tai yhteiskunnan näkökulmasta.

Minkälaista osaamista sitten tarvitaan?


31

Yrityksen odotuksia muuttuvassa toimintaympäristössä

• Perusammattitaito• Oppimiskyky• Ongelmanratkaisukyky• Epävarmuuden sietokyky• Joustavuus• ASENNE• Kansainvälinen osaaminen –kyky toimia eri kulttuureissa• Kielitaito• Esimiestaidot• Palveluosaaminen


32

EDISTYS

TAANTUMINEN

Lähteet: ETLA, Ylä-Anttila, Pekka (4/2001) ja Porter, Michael E. (1991).

Tuotannon-tekijä-

keskeinen

Investointi-keskeinen

Vauraus-keskeinen

Osaamis-keskeinen

Maan/alueen/yrityksen kilpailukyvyn kehityksen neljä vaihetta

DM 2892204-2002 Copyright © Tekes

Innovaatio-keskeinen


33

Kytkeytyminen globaaleihin arvoverkostoihin

Puhtaat teknologiat

Ekotehokkuus

Terveys- ja hoivapalvelut

Ohjelmistoala

Älytuotteet

Rakentaminen ja logistiikka

Vapaa-ajan toiminnotGlobalisaatio

Vastuullisuus

Verkostoituminen

Asiakaslähtöisyys

GLOBALISAATIO

KESTÄVÄKEHITYS

IKÄÄNTYMINEN

KAUPUNGISTUMINENUUDET TEKNOLOGIAT

Shoppailutapojen ja –tottumusten uusjako

Niukkuus innovaatioajurina

Vapaa-ajan kulutus on kulutusmuutosten edelläkävijä

Uudenlainen kuluttajaliike muokkaa globaaleja innovaatioita

Osaaminen on taloudellisen toiminnan ydin

Teknologian epäjatkuvuudet ja uudet paradigmat

• Globalisaatio• Väestömuutokset• Tiede- ja teknologia

muutosvoimana• Osaamisen muutokset• Kestävä kehitys• Kulttuuriympäristön

muutokset• Työn muutokset ja

henkiset voimavarat• Hallinta ja turvallisuus

Kysyntälähtöinen innovointi

Kokonaisvaltainen kehittäminen

Innovaatiokyvykkyys ja osaaminen

Teknologinen kehitys

Väestön ikääntyminen


34

Mitä menestyminen innovaatiopohjaisessa kilpailukyvyssä edellyttää?

Osaamispohja Innovaatio-kyky

Markkinat / Asiakastarpeet

04/12/23 Tulevaisuusluotaimen loppuraportti

35

Mistä yritysten tarvitsema osaaminen muodostuu?

Tiedot ja

taidot

Verkostot

Arvotja

asenteet


36

Palveluosaamisen elementit - Asiakaslähtöistä liiketoimintaosaamista tarvitaan prosessin alusta lähtien

Palveluosaaminen

Asiakaspalvelu• vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot,

ihmisten kohtaaminen

Verkostoituminen• palvelumoduulien yhdistäminen

yli toimialarajojen

Luovuus ja innovatiivisuus• uudet palveluideat, tuotanto- ja

markkinointiprosessitTuotteistaminen

• asiakastarpeita joustavastityydyttävät malliratkaisut

Teknologinen osaaminen• teknologia mahdollistavassa

roolissa


37

Asenteet työtä kohtaan

Työn kehittäminen:• Voisiko tämän

tehdä paremmin?Itseohjautuvuus• Sisäinen yrittäjyys

Osaamisenjatkuva kehittäminen

ja jalostaminenyhdessä

• Oppimistaidot• Tiedon jakaminen

Muutoksenhyväksyminen

• Rohkeus muuttaavallitsevaa tilaa

Työsuoritus:• Miten viedään

strategiaa eteenpäinomalla toiminnallaAsiakaspalvelija

• Yritys ei olemitään ilman

vaativaa asiakasta


38

On kuitenkin muistettava että ….

• suomalaiset liikkuvat huonosti … työvoima ei liiku riittävästi

• yhteistyö ja verkottuminen ei ole itseisarvo – sen tulee lähteä tarpeesta – sillä tulee tavoitella edelläkävijyyttä

• osaamistarpeet muuttuvat työuran aikana – aikuiskoulutuksen merkitys kasvaa

Tulevaisuudessa haasteet ratkotaan oppivissa verkostoissa


40

Elinkeinoelämä toimii tulevaisuudessa enenevästi erilaisista toimijoista koostuvissa (globaaleissa) verkostoissa

• Millaisia osaamistarpeita verkostotalous synnyttää?

• Miten nämä osaamistarpeet vaikuttavat koulutusjärjestelmäämme?


41

Miksi tulevaisuutta mietitään, jos kuitenkaan ei osata ennustaa?

ENNAKOINTI

- ei ole tulevaisuuden arvaamista, vaan sentekemistä- on kykyä reagoida muutoksiin- ja vaikuttaa menestyksen edellytyksiin

Menestyminen nyt ja tulevaisuudessa riippuu siitä,miten osaamme hyödyntää vahvuuksiamme ja kehittääheikkouksiamme.


42

”IDEOISTA EI OLE PULAA, MUTTA NIIDEN TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA ON.”

”MIKSI IHMETTELEMME OLEMATONTA RISKINSIETOKYKYÄMME? MEIDÄTHÄN OPETETAAN SYSTEMAATTISESTI ANTAMAAN OIKEAT KIRJAVASTAUKSET OIKEISIIN KYSYMYKSIIN. KYSYMYKSEN KYSEENALAISTAMINEN EI TUNNETUSTI TUO KYMPPIÄ.”

”NYT JA TULEVAISUUDESSA TYÖTÄ TEHDÄÄN PROJEKTEISSA, JOIDEN KOKOONPANOT VAIHTUVAT. KOKOONPANO TARVITSEE VAHVAT OSAAMISEN PERUSPALIKAT JA RUTKASTI HALUA KOKEILLA UUTTA.”


43

TULEVAISUUDESSA KOROSTUVAT OSAAMISALUEET:• YHTEISTYÖKYKY• VALMIUS TARTTUA ONGELMIIN RATKAISUA ETSIEN

Tällaisia osaamisia edistävät taidot:- Sosiaaliset taidot- Viestintätaidot- Rohkeus- Luovuus- Erilaiset metataidot

www.ek.fi/oivallus


44

Osaava henkilöstö – menestyvät yritykset

• Koulutuksen ja oppimisen lähtökohdat: laadukkuus, tuloksellisuus ja työelämän tarpeet

• Koko ikäluokalle valmiudet koulutuksella työelämään

• Työvoiman kysyntä ja tarjonta kohtaamaan paremmin


45

KiitosJohanna KaplasAsiantuntija, koulutus- ja työvoima-asiatElinkeinoelämän Keskusliitto EK0400 [email protected]

johanna kaplas: 2010-luvun nuori 2010-luvun työelämässä - yhteistyö uudenlaisilla rajapinnoilla

Documents