jäsentiedote • kesäjulkaisu 2 • 2010 · näkyväksi tuleminen lapsena ja nuorena. yhdessä...

UUDENMAAN CP-YHDISTYS-NYLANDS CP-FÖRENING ry

Jäsentiedote • Kesäjulkaisu 2 • 2010

KESÄJULKAISU 2 • 2010 3

A L K U S A N A T

Julkaisija

Uudenmaan CP-yhdistysNylands CP-förening ryKauppamiehentie 6, 2. krs, 02100 Espoopuh. 09-466 033www.cp-liitto.fi/uusimaa

Vastaava toimittaja

Marju Silander, puh.050-409 2561email: [email protected]

Ilmestyminen

4 numeroa vuosittain,maaliskuu, kesäkuu, syyskuu, joulukuuAineisto julkaisuihin yhdistyksen toimistolleaina edeltävän kuun alkuun mennessä

Ilmoitukset

A & J Media Oy, puh. 09-766 699

Taitto

POP-Taitto ja Ladonta Oy, puh. 09-754 1193

Painopaikka

Julkaisumonistamo Eteläranta Oy

ISSN 1456-8594

SISÄLLYSLUETTELO 2/2010

Alkusanat ....................................................... 3

Yhdistys tiedottaa ........................................... 5

Vaatteen merkitys CP-vammaistenlasten ja nuorten elämässä .......................... 11

Aluesihteerin palsta ...................................... 16

Liitto tiedottaa ............................................... 18

Palveluseteli ................................................. 20

Avustajakeskus Sentteri ryaloitti toimintansa ......................................... 26

Muut tiedottaa .............................................. 27

Kansikuva: Gun Ainamo

“Julkaisun tekstiä lainattaessalähde mainittava”

Hyvät jäsenet,

Kirjoittaessani alkusanoja tuntuu siltä, että kesä on saapunut!Ilma on lämmin ja kukat kukkivat.

Yhdistyksen kevät on sujunut ahkerasti kerhojen merkeissä jatoimintavuoden suunnittelussa. On mukava todeta, että kesäleiritkinnäyttävän onnistuvan. Ihana Tvijälpin mökki odottaa myöskesävieraita!

Tänä keväänä sosiaali- ja terveysministeriössä on ollut käynnissäkotikuntalain muutostyöt. Myös Suomen CP-liitto on ollut aktiivisestimukana prosessissa ja antanut oman lausunnon valmistelutyöhön.Nykyinen kotikuntalaki on rajoittanut merkittävästi jäsenkuntaammekuuluvien oikeuksia valita kotikuntaa. Uuden lain myötä toivotaanparannusta yksilöiden oikeusturvaan sekä perus- jaihmisoikeuksiin. Toisaalta valmistelussa olevassa laissa on vielätarkennusta vaativia kohtia, kuten se, miten määritellään“kyky asua itsenäisesti”.

Yhdistyksen nuorten ja nuorten aikuisten tiedotusryhmä ceeprat onjatkanut ahkerasti tiedotusta. Jos et ole vielä listalla, mutta haluaisitkuulla lisää toiminnasta, lähetä sähköpostiosoitteesi toimistonosoitteeseen niin liitämme sinut mukaan. Hengailu-illat jatkuvat taassyksyllä alk. 27.8. Yhteisötuvalla.

Rentouttavaa ja aurinkoista kesää kaikille hallituksen puolestatoivottaen,

Marju Silanderpuheenjohtaja

4 KESÄJULKAISU 2 • 2010

YHDISTYKSEN HALLITUS 2010

Uudenmaan CP-yhdistys – Nylands CP-förening ryKauppamiehentie 6, 2. krs, 02100 Espoo, puh. 09-466 033sähköposti: [email protected] • kotisivut: www.cp-liitto.fi/uusimaa

Pankkiyhteys NORDEA 157430-22382

Yhdistyksen toiminnanjohtaja: Gun Ainamo, puh. 09-466 033 tai 050-377 6117

Varsinaiset jäsenet

VarapuheenjohtajaVilja JurvanenPomeranssikuja 5 b 22, 00990 Helsinkipuh. 040-593 [email protected]

Maire UimonenVuokselantie 8 B 1, 02140 Espoopuh. 0400-235 020 tai 541 5607

Seija ToivonenKäpyläntie 12 F 61, 00610 Helsinkipuh. 050-548 [email protected]

Monica DahlbergMerivirta 14 F 44, 02320 Espoopuh. 0400-41 71 [email protected]

Tuula KoivulaNikkarinkuja 2 A 12, 02650 Espoopuh. 510 2363 tai 040-716 [email protected]

Bulcsu SzekelyIda Albergintie 1 C 84, 00400 Helsinkipuh. 044-914 [email protected]

Puheenjohtaja Marju SilanderSotatuomaritie 11, 00370 Helsinkipuh. 050-409 [email protected]

Aune VäyrynenPajupillintie 19 A 8, 00420 Helsinkipuh. 536 761 tai 0400-624 [email protected]

Pyry NopsanenTulustie 12 B 3, 00670 HelsinkiPuh. 050-466 [email protected]

Varajäsenet

Päivi MikkonenSofialehdonkatu 7 D 35, 00610 Helsinkipuh. 040-8285 227, puh. työ 473 [email protected]

Tomi RastivoTuulimyllyntie 5 C 30, 00920 HelsinkiPuh. työ 540 [email protected]

Sampo KeskikallioHaahkakuja 5 as 2, 00200 HelsinkiPuh. 050-301 [email protected]


YHDISTYS TIEDOTTAA

SAAREEN ! – VAELTAVA KESÄKURSSIYhdistyksen tanssikerho järjestää elokuussaviikolla 32 nelipäiväisen tanssi-ilmaisunkesäkurssin. Tavoite on vallata tanssilla Helsinginedustan saaret.Kurssille ovat tervetulleita yhdistyksentanssikerholaiset, mutta myös kaikki muut tanssi-ilmaisusta kiinnostuneet lapset ja nuoret.Kaikki - jalkinein, pyörin, sanoin tai sanoitta.Päivittäinen kurssiaika on klo 10 - 16.Avustaja on paikalla klo 9–17.Yhdistyksen jäsenille kurssimaksu on 50 e muille60 e. Se sisältää yhden hengen päivittäisenlounaan ja kurssiin liittyvät materiaalikulut.

Ilmoittaudu kurssille 26.7.2010 mennessä SannaKuusistolle s-postiosoitteeseen [email protected](aiheeksi ”Saareen”). Samasta osoitteesta saathalutessasi lisää tietoa kurssista.

Saareen! - vaeltavaa kesäkurssia tukeeStiftelsen 7:de Mars Fonden,St. Emilie o Rudolf Gesellius Fonden,Fortum Oyj, Espoon kaupungin kulttuuritoimi.

TOIMISTO ONSULJETTU AJALLA

21.6 – 9.8.2009.

YHDISTYKSEN TANSSIKERHOSyyskausi alkaa 7.9.Tanssikerhon tavoitteena on rohkaista jakannustaa tanssi-ilmaisuun. Tanssikerhontoiminnan ytimenä on yhteisöllisyys. Ohjaajien jaavustajien tehtävä on tukea kerholaisia uskomaanomiin ajatuksiinsa ja auttaa ajatustenmuuntamisessa tanssiksi.Yhdistyksen tanssikerho on toiminut 15 vuotta. Seperustettiin koska suurimmalla osalla lapsista januorista on hillitön tanssimisen halu, mutta ei ainamahdollisuutta toteuttaa haluaan.Tanssitaitojen ja taiteellisen rohkeudenkarttumisen lisäksi tanssikerho antaa jäsenilleenmuitakin tärkeitä asioita, esimerkiksi: ystävientapaaminen, omillaan oleminen ilman vanhempia,näkyväksi tuleminen lapsena ja nuorena. Yhdessätanssiminen ja luominen ohittavat arjen haasteetja pulmat, esille nousee ihminen ja hänentekonsa, vamma laimenee.Syyskausi 7.9.-23.11.2010Kokoontumisaika tiistai klo 17.30-19.00(Dancehearts, Eteiset ja Kammiot)Kokoontumispaikka Malmin virkistyskeskus,Latokartanontie 9, HelsinkiIlmoittautumiset opettajat: Sanna Kuusisto,p 09-2726216, s-posti [email protected] taiopettaja Annika Sarvela, 050-3552398,s-posti [email protected]

Tvijälpin varaukset ja muut kiireelliset asiatpuh: 050-377 6117

tai lähetä sähkö[email protected]


Järjestämme jäsenille sekä heidän perheelle,ulkoilupäivän hevosten parissa

ANKIS STALLsunnuntaina 22.8.2010 kello 11–14osoite Evitskogintie 32, 02520 Lapinkylä,

Päivä sisältää: ratsastusta, kärry ajelua,maastoratsastusta sekä ratsastusnäytös.Tarjolla on makkaranpaistoa ja kahvinjuontia,ihanassa maalaismaisemassa.Päivän hinta on 5 euroa/henkilö, laskutetaanjälkikäteen.Ilmoittautumiset yhdistyksen toimistoonviim. 16.8.2010puh: 09-466 033 tai sähkö[email protected].

Tämän päivän järjestämiseen olemme saaneettukea Lions Ravit /Vermo.

ELÄMÄNTAITEILJATTeatteriryhmään mahtuu ja toivotetaantervetulleeksi uusia jäseniä,syyskausi alkaa la 11.9.Aiempaa kokemusta teatterista ei tarvitse,mutta saa olla.Ryhmään voi myös tulla avustajan kanssa.Syyskaudessa kokoonnutaan lauantaisin 7 kertaa3–4 tuntia/kerta. Ryhmässä tehdään ilmaisutaidonharjoituksia, lauletaan ja valmistetaan esityksiä.Tärkeää on myös rento kuulumisten vaihtaminenja jakaminen yhteisen teatterikiinnostuksenäärellä.Tiedustelut ja yhteydenotot,Laura Toikander puh. 050-530 [email protected] valmistunut Ilmaisutaidon ohjaajaksiMetropolia Ammattikorkeakoulusta vuonna 2006

HEVOSPAINOTTEINEN ULKOILUPÄIVÄ


HENGAILU-ILLAT JATKUVAT SYKSYLLÄHengailu-illat alkavat 27.8 ja jatkuvat aina jokatoinen perjantai klo 18-20.30 (27.8, 10.9, 24.9,8.10, 22.10, 5.11, 19.11, 3.12 ja viimeinen kertaon 17.12)Paikka on vanha tuttu Espoon JärjestöjenYhteisön YHTEISÖTUPAosoite Kauppamiehentie 6,02100 Espoo. Vetäjänä toimii Arto Riekkinen japaikalla on avustaja.

Hengailu-illoissa on rentoa meininkiä. Ohjelmaanon kuulunut mm. karaoke, levyraati, leffoja, peli-iltoja, käyty keilaamassa, ollaan saatu livemusiikki esiintymisiä bändi Nahkahuilu ja toisenakertana hanuritaitelija Mari Kätkä, ollaan tehtyretkiä Luonnontieteelliseen museoon jaSuomenlinnaan sekä on ollut iltoja kun vaanollaan viihdytty yhdessä.

Kauden alussa sovitaan yhdessä iltojen teemat.Oleellista on se, että kaikilla olisi mahdollisuusosallistua. Kaikki osallistujat huomioidaantasavertaisina, vammaisuuden asteestariippumatta. Osallistujamäärä on vaihdellut5–15 hengen välillä + avustajat.Paikkana YHTEISÖTUPA on ollut hyvä.Se on esteetön ja siellä on mahdollisuus niinmusiikinkuunteluun kuin leffan katsomiseenvideotykillä. Keittiö on mahdollistanut pienenpurtavan valmistamisen ja kahvinkeiton. On myöshienoa, että olemme saaneet parivapaaehtoistyöntekijää mukaan meidäntoimintaan.Nähdään taas syksyllä!Hyvää kesää t. Artsi

Nuorisoyhteisö SEITTI tukee toimintaa.


Maaliskuun jäsenillan aiheena olivat vaateet sekäjalkineet. Vaatteita kävi esittelemässä ErgoModenvaatekonsultti Hannele Rossinen ja kenkiä esitteliSysteri Oystä Outi Korte.

Hannelella oli runsaasti erilaisia vaatemallejamukanaan ja illan aikana tutustuttiin mallistoon.Sai myös käydä antamassa mittoja ns.mittapankkiin. Mitat tallennetaan ErgoMode SoileKurikka –Monosen mittapankkiin, kun mitatlöytyvät mittapankista on helppo tilata vaatteitavaikka soittamalla tilauksen Soilille. Illan aikanamittapankkiin saatiin kymmenen uuden henkilönmittatiedot.

Yhdistyksen jäsenilta

Vaatteissa on pukemista ja riisumista helpottavia tekijöitä, mikä kannustaa omatoimiseen arkeen.Mallistossa on kestäviä ja istuvia asuja. Pukineet näyttävät samanlaisilta kuin mitkä tahansamiesten- ja naistenvaatteet vastaten tämän päivän trendi- ja sesonkihaasteisiin.Lisäksi mittatilauksesta saa omien toiveiden mukaisia juhla- ja hääasuja,mallistoon kuuluu myös vaatteita lapsille.

Eteläsuomen vaatekonsultin Hannele Rossisen voi ottaa yhteyttä, mikäli tarvitsee apuamittausvaiheessa. Hannelen voi myös pyytää käymään, jäsenillassa oli mukana kaksi omaista kunlapset eivät päässeet mukaan ja niin he sopivat jo Hanneleen kanssa seuraavan tapaamisen.Yhteystiedot: Hannele Rossinen puh: 044-045 3920 tai [email protected]

Yhdistyksen jäsenilta torstaina 22.3.

Sampo sovittamassa takkia ja tässä otetaan mittoja


Vaatteiden tilauswww.ergomode.fi sivuilla löytyy valmisvaatemallisto, voit tilata tuotteita soittamalla tai lähettämällä kirje-tai sähköpostia. Tuotteet toimitetaan asiakkaan lähipostiin tai Itellan kotiinkantopalveluna. Lasku löytyypaketista. Tilausta tehdessä kannattaa kertoa otollisimmasta toimitustavasta. Tuotteilla on 14 päivänvaihto- ja palautusoikeus. Palautettavan tuotteen tulee olla käyttämätön.

A Rinnan ympärys Rintakehän ympärysmitta korkeimmalta kohdaltaB Vyötärön ympärys Ympärysmitta vyötärön kohdaltaC Lantion ympärys Ympärysmitta lonkan luiden alapuoleltaD Jalan sisäpituus Haaran ja jalkapohjan välinen jalan sisäpituuden mittaE Olan pituus Mitta kaulan ja hartian liittymästä olkapään uloimpaan kohtaanF Hihan pituus Koukistettu mitta olkapään keskiosasta ranteen ja kämmenen liittymäänG Etupituus Istumamitta olkapään ja kaulan liittymästä reiden päälleH Takapituus Selkärankaa myötäilevä mitta niskakyhmystä tuolin istuinosaanI Hartian leveys Mitta olankärjestä olankärkeenJ Selän leveys Mitta kainalosta toiseen kainaloon selän puoleltaK Etuleveys Mitta kainalosta toiseen kainaloon rinnan puoleltaL Housujen mittataulukoista löytyvät tarkistusmitat keskietu- ja keskitakasaumaa varten

ErgoMode Oy Soili Kurikka-Mononen puh: 050-375 6945 tai [email protected]

ErgoModen perustaja Soili Kurikka-Mononen on ompelija sekä teollisuuden mallimestari. Kuopionyliopiston Ergovaateprojektin myötä Kurikka-Mononen erikoistui pyörätuolia käyttävien vaatteidensuunnitteluun ja valmistamiseen.


Jäsenillassa paikalla oli myös kenkäkonsultti Outi Korte. Outi esittelikotimaisia Ortobio ja Self jalkineista. Kengät valmistetaantilauksesta, joten yksilölliset toiveet otetaan huomioon, esim.rintavuuden säätely remmejä pidentämällä tai lyhentämällä,pohjallisen valinta ja jalkineen väri. Erikokoisille jaloille voi saadakummallekin jalalle omannumeroisensa jalkineet.Ortobio jalkineet soveltuvat erityisen hyvin henkilöille, jotka kärsiväterilaisista jalkavaivoista, esim. turvotus, vaivaisenluut, arat ja kipeätjalat jne. Self terveyskengissä on malleja, joissa on erityisen paksuns. soft-pohjallinen, joka muotoutuu jalassa oman jalan mukaan.

Molemmissa mallistossa on irrotettavat pohjalliset, ja tila johonasiakas voi teettää oman pohjalliset, mikäli valmispohjalliset eivätsovellu käytettäviksi.

Lisätietoja: Systeri Oy Outi Korte puh: 050-317 0054 taisähköpostilla [email protected]

Arvoimme osallistujien kesken arvomme 100 e lahjakortinErgoMode vaatteen tilaamiseen.

Lahjakorin onnellinen voittaja oli Vesa ja onnetar Lin.Tässä Vesa valitsee housujen väriä.

Niin paljon myönteistä palautetta ilta sai että sovimme jo alustavastiuudesta vaate ja kenkä illasta loppusyksyyn, siitä tarkemminsyysjulkaisussa.Kiitos kaikille mukana olleille niin jäsenille kun konsulenteillekin,tavataan syksyllä uudestaan!

Kenkien sovitus Aune

ja Tuomas


Olen 29-vuotias lahtelainen tekstiili- javaatetustekniikan insinööri. Valmistuin tänäkeväänä Lahden ammattikorkeakoulusta. Keväällätein opinnäytetyöni, jonka aiheena oli: Vaatteenmerkitys sekä pukeutumiseen liittyvät ongelmatCP-vammaisilla lapsilla ja nuorilla. Opinnäytetyöniyksi tiedonkeruumenetelmä oli kyselytutkimus,jonka kohdistin 6-30-vuotiaille CP-vammaisillelapsille ja nuorille aikuisille sekä heidänperheilleen. Kysely liitettiin Internetiin kolmelle erikeskustelupalstalle. Tässä kohtaa haluankin kiittääkaikkia kyselyyn vastanneita!Kyselyn avulla halusin tutkia käyttäjien omaanäkemystä pukeutumiseensa, eli mitkäominaisuudet vaatteessa merkitsevät eniten jaonko mieleisiä vaatteita helppo löytää. Halusinselvittää myös mahdolliset ongelmakohdatvaatteeseen ja pukeutumiseen liittyen. Kyselyssätiedustelin myös sitä, mistä vaatteet yleisimminhankitaan sekä sitä, onko vastaajilla kokemuksiaerityismitoitettuja vaatteita tekevistä yrityksistä.Kyselyssä oli jätetty tilaa myös avoimillemielipiteille, kokemuksille ja kehitysehdotuksille,joiden avulla voitaisiin mahdollisestitulevaisuudessa parantaa erityisryhmienvaatteidenhankintamahdollisuuksia.

Kyselyn tuloksetKyselyyn saatiin ihan mukavasti vastauksia jatasaisesti molempien sukupuolien mielipiteitä jakokemuksia. Vaatetuksen kannalta tärkeää olimyös selvittää, kuinka vastaajan vamma ilmeneetai mikä on hänen vammansa luokitus. Läheskaikilla vastaajilla oli käytössään jokin liikkumisenapuväline, suurimmalla osalla käytössä on sähkö-tai manuaalipyörätuoli. Muita liikkumisenapuvälineitä oli mm. rollaattori, kävelykepitkävelytuki ja seisomateline. Lisäksi muutamavastaaja kertoi käyttävänsä Dafo- ja Afo-jalkatukia,sekä rannelastoja.

Vaatteen merkitys sekä pukeutumiseen liittyvät ongelmatCP-vammaisten lasten ja nuorten elämässä

Tiedustelin kyselyssä mielipiteitä vaatteidenmerkityksestä ja niiden tärkeimmistäominaisuuksista ja valmiista vaihtoehdoista pyysinvalitsemaan kolme tärkeintä ominaisuuttavaatteessa. Käytännölliset ominaisuudet kutenhelppo puettavuus, sopiva koko ja vaatteenmukava tuntu, miellettiin selkeästi tärkeimmiksiominaisuuksiksi. Seuraavaksi eniten kannatustasaivat kiva ulkonäkö ja väri. Tässä yhteydessäilmeni myös, että noin 95 % vastaajista on sitämieltä, että vaatteen värillä on suuri merkitys.Jonkin verran vastaajat arvostivat myös vaatteensäänmukaisuutta, kuten lämmittävyyttä javedenpitävyyttä, mutta vaatteen muodikkuutta,persoonallisuutta ja merkkiä piti merkityksellisenävain muutama vastaaja.Alun perin ajattelin, että suurimalla osalla sopivienja mieltymystenmukaisten vaatteiden löytäminenon hankalaa, mutta vastauksista kävikin ilmi, ettävain 40 % kokee sen erityisen hankalana. Toinen40 % kertoi löytävänsä vaatteensa helposti jaloput 20 % kertoi, että osa vaatteista esim. paidatlöytyvät helposti ja housujen löytymisen kanssaon ongelmia. Lisäperusteluja pyysin niiltä, jotkakertoivat mieleisten vaatteiden löytymisen olevanhankalaa. Avoimista perusteluista kävikin ilmi, ettäsuurimmat ongelmat sopivien, helposti puettavienja mieleisten vaatteiden löytämisessä oli niillä,jotka istuvat pyörätuolissa. Farkuissa esimerkiksinykyajan ”pillilahkeet” tekevät ne hankaliksipukea, sekä matala vyötärökorkeus jättää selänpaljaaksi, jos ei ole todella pitkähelmaista paitaapäällä. Yleisesti myös valmisvaatteiden nappi- javetoketjuratkaisut koettiin hankalina.Vastauksista ilmeni se, kuinka suuri merkitysvaatteen materiaalilla on mallin lisäksi. Housujenkohdalla toteamuksena olikin, että pyörätuolissaistuvan kannalta helpoimmat housut pukea ovattoppahousut tai verkkahousut. Nämä tietysti ovatmalliltaan usein leveälahkeisia, mutta myös


tällaisten housujen liukkaammat materiaalitvarmasti helpottavat niiden pukemista. Liukkaatkankaat eivät kuitenkaan ole toivottuja housujenpäällikankaiksi, koska ne luistavat liikaapyörätuolin istuimella ja täten hankaloittavatkäyttäjänsä toimintaa ja olemista. Myösverkkomateriaalit vuorikankaissa koetaanpukemista hankaloittaviksi tekijöiksi. Varsinkin siishousujen kohdalla oikeat materiaalivalinnat voivatjo huomattavasti helpottaa vaatteen pukemista jariisumista.Monet vastaajista kertoivat, että sopivien jahelposti puettavien vaatteiden löytymistä suurempiongelma on sopivien kenkien löytyminen. Asiaolikin kiteytetty vastauksissa seuraavasti: sopivienpaitojen löytäminen on helppoa, housujen melkovaikeaa ja kenkien löytäminen mahdotonta! Dafo-tukien päälle eivät kaikki tavalliset ulkoilukengätmahdu. Markkinoilla oleviin kenkiin pitääkinkertoman perusteella tehdä aina korjauksia, koskane eivät myöskään aukea tarpeeksi, jotta ne olisihelppo pukea jalkatukien päälle. Vaikkakesäaikana kenkäongelmaa helpottavatmarkkinoille tulevat sandaalit, joissa on takanaavautuvat tarrat, niin muun muassa trendikkäitälenkkareita toivottaisiin.Kyselyn yhteenvetoa tehdessäni huomasin, ettäkysymykseen, jossa tiedustelin yleisimpiävaatteidenhankintapaikkoja, olisi tarvittu ehkähieman tarkennusta ja lisäkysymyksiä. Vastoinodotuksiani kun yleisimmäksivaatteidenhankintapaikaksi osoittautuivatpäivittäistavarakaupat ja vaatekaupat. Elitarkentava kysymys: joutuuko tällaisista kaupoistahankittuihin vaatteisiin tekemään korjauksia, jäipuuttumaan. Yllättävän harvalla, vainneljänneksellä vastaajista, oli jonkinlaisiakokemuksia erikoismitoitettuja vaatteita tekevistäyrityksistä. Näistäkin, joilla kokemuksia kyseistenyritysten palveluista oli, olivat sitä mieltä, ettäyrityksiä on liian vähän ja ne ovat vaikeastilöydettävissä.

Viimeiseksi pyytämiini kehitysehdotuksiin jatoiveisiin olikin pyydetty lisää mainontaaerityismitoitettuja vaatteita valmistavilta yrityksiltä,esimerkiksi linkkejä ja yhteystietoja vammaistenomien yhdistysten Internet-sivustoille. Myösvammaisyhdistysten lehtiin toivottiin enemmänkyseisten yritysten mainoksia ja nimiä, sekämahdollisesti kuvia sekä koko- ja hintatietojaheidän valmistamistaan vaatteista. Toiveissa olimyös sähköpostiin lähetetyt kirjeet ja tarjoukset.Muita kehitysehdotuksia helpottamaanerityisryhmien vaatteiden ja/tai kaavojen hankintaaoli esimerkiksi Invalidiliitolle perustettava omaompelupalvelu. Myös kaavojentilausmahdollisuutta Invalidiliiton tai yleisestiInternetin kautta edulliseen hintaan toivottiin.Tekemäni kyselytutkimuksen mukaan myöserikoiskenkien ja lasten pyörätuoleihinlämpöpusseja valmistavilla yrityksillä olisiSuomessa kysyntää enemmän.

PäätelmätMonesti pukeutuminen, sekä sopivien jamuodikkaiden vaatteiden löytyminen on monellemeistä itsestäänselvyys, mutta että CP-vamma jaapuvälineet vaativat monesti vaatteelta sellaisiaerityisratkaisuja, että pukeutumisesta tuleekinjokapäiväinen päänvaiva. Vaikka monetvastaajista kertoivatkin löytävänsä vaatteitapäivittäistavarakaupoista ja vaatekaupoista, voisivastauksista päätellä, että ne eivät kuitenkaan oleaina sopivia, saati sitten helposti puettavia jariisuttavia. Opinnäytetyön yhtenä osana tehtiinmyös housujen kaavakokeiluCP-vammaiselle koululaiselle ja tämä prosessivahvisti myös päätelmiäni ja ajatuksiani siitä,kuinka hankalaa vaatteiden hankinta voi vammanja apuvälineiden vuoksi olla.Kyseisestä housujen kaavakokeiluprosessista jakyselytutkimuksesta voi myös päätellä, ettäerityisryhmien vaatteenhankintamahdollisuuksiatulisi vielä kehittää. Vaikka erityismitoitettuja


vaatteita tekeviä yrityksiä on, niin monesti niidenpalvelut eivät tavoita läheskään kaikkiapalveluntarvitsijoita. Vaatteita ja kaavoja tehdessäon tarvittavaa nähdä henkilö, jolle kaavojatehdään ja ottaa tarvittavat mitat, jotta kaavoista javaatteista saadaan sopivan kokoiset jakäyttäjänsä erityisvaatimuksien mukaiset. Tämän vuoksi tarvittaisiinkin yhteistyötä eripalveluntoimittajien välille, kuten vammaistenomien liittojen ja yhdistysten, sekä kentiesterveydenhuollon ja/tai apuvälinepalveluidenkanssa, jotta voitaisiin kehittää jonkinlainenkaavapankki- ja mittojenottopalvelu. Sellainen,joka palvelisi tarpeen mukaan henkilökohtaisesti

sekä sähköisesti esim. Internetin ja puhelimenvälityksellä. Periaate olisi, että jos asiakas eipääse palvelun luo, palvelun on mentäväasiakkaan luo. Näin palvelua saataisiin tarjottuakaikille palvelun tarvitsijoille.

Teksti Riikka Naukkarinen

Tästä innostuneena järjestimme yhdistyksenjäsenillan missä aiheena oli vaatteet ja jalkineet.Ilta oli suosittu ja päätimme että järjestämmeuuden jäsenillan samasta aiheesta myöhemminsyksyllä.


Kevät talkoot pidettiin kesä säässä ja porukkaa olikivasti paikalla. Olimme jo edellisenä iltanatuoneet osan laiturin laudoista ja talkoo aamullatuli viimeinen ”romu kuorma”.

Naiset olivat siivoushommissa paitsi Seija jokaleikkasi nurmikkoa. Sten käänsi kasvimaan jasinne istutettiin perunaa, salaattia, porkkanaa jatilliä.

Tvijälpin talkoot

Toisten romu toisten aarteet

Sten ryytimaallaMarju antaa hämähäkinseiteille kyytiä

Aurinko paistoi ja pieni tuulenvire vilvotteli timpureita. Koko päivä siinä meni mutta hieno laituri tuli.

Talkooruokailu

Vanha laituri

Kiitos William Thuring Säätiölle avustuksesta laiturin korjaamiseen.


Tvijälpin mökin kesätiedote

Mökille voi tehdä päiväretkiä tai yöpyä (varaus voiolla enintään 1 viikko kerrallaan, tai sopimuksenmukaan). Mökissä on vaatimaton varustus ja se eiole esteetön.Sähköä ei ole, vettä ja ruokaa voi lämmittääkaasukeittimellä. Mökillä ei ole kaivoa, ruokavesion tuotava mantereelta, tai haettava naapurisaaresta (Varsasaari). Mökissä on tupa jamakuuhuone sekä kaunis lasiterassi.Makuukamarissa on yösija kolmelle henkilölle jatuvasta löytyy pedattava sohva. Nukkumapaikkojaon siis 5 hengelle, patjat ja tyynyt löytyvät, muttatäkkejä ja lakanoita ei ole.Mökistä löytyy pelastusliivit. Pihalla on muurattugrilli ja varastosta löytyy ns. pallogrilli ja hiiliä.Mökistä löytyy ulkopelejä kuten Mölkky jasulkapallo, lisäksi löytyy lapsille pelejä ja kirjojasekä värityspaperia ja kynät.Tuvassa on pirttikalusto sekä astioitaperustarpeeseen. Jonkun matkan päässä mökistälöytyy puucee.Saunaa ei ole, mutta olemme saaneet luvankäyttää naapurisaaren saunaa Varsasaaressa,saaren isäntä on Jarmo Marles p. 044-0121 167.

Westendin rannassa on yhdistyksenalumiinivene, Westendintie 55. Saareensoudetaan, matkaa on noin pari sataa metriä.Veneeseen löytyy pieni moottori, joten hyvälläsäällä voi tehdä retkiä lähisaariin. Moottorisäilytetään aina saaressa mökin varastossa.Mikäli haluaa käyttää moottoria okainen huolehtiimukaansa omat bensat (normaali 95 oct bensa).

Mökin avaimet saa yhdistyksen toimistoltapuh. 466 033 tai Gun Ainamolta 050-3776117.Mökki on tarkoitettu jäsenistön käyttöön ja senkäytöstä peritään pieni maksu:

5 euroa (ei yöpymistä),10 euroa/vuorokausi30 e viikonloppu pe–su,50 euroa/ 1 viikko

Maksu tulee suorittaa joko käteisellä yhdistyksentoimistolle avainta haettaessa tai etukäteenpankkisiirrolla yhdistyksen tilille Nordea157430-22382.

Jokainen käyttäjä huolehtii mökin siisteydestä,mökki siivotaan ennen lähtöä. Roskat pitääkuljettaa saaresta pois. Näin varmistamme kaikilleviihtyisän kesänviettopaikan!

Soita ja varaa mökkilomasi vielä on runsaasti tilaa.

Lisätietoja ja varaukset Gun Ainamo 050-377 6117


Onko palvelusuunnitelmasi ajan tasalla ?Palvelusuunnitelma on suunnitelma palveluista jatukitoimista, joita vammainen henkilötarvitsee selviytyäkseen jokapäiväisestä elämästä.Palvelusuunnitelman tavoitteena on saada selvilleasiakkaan ja hänen perheensä elämäntilanne jaerilaiset tarpeet. Siinä muodostetaan yhteistyössäeri tahojen kanssa kokonaisnäkemys asiakkaantilanteesta. Samalla saadaan kunnalliseenpalvelujärjestelmään tietoa palveluiden tarpeesta,mikä on hyvä olla tiedossa mm. kunnan budjettiasuunnitellessa. Kunnan sosiaalityöntekijä laatiipalvelusuunnitelman yhteisen palaverin pohjalta.Suunnittelupalaveriin osallistuvat tahot valitaantilanteen mukaan, jolloin asiakas voi itse esittäätoivomuksen, keitä kaikkia haluaa mukaan.

Palvelusuunnitelman tekemiseen on hyvävalmistautua etukäteen. Se alkaa palvelutarpeenkartoituksella, jolloin selvitetään asiakkaanyleistilanne. Toimiva tapa on, että kunnansosiaalityöntekijä käy kotona katsastamassaasiakkaan arkipäivän tilanteen. Myös tarvittavatlausunnot esim. lääkärin tai fysioterapeutinlausunto sen hetkisestä tilasta kannattaa hankkia.Mieti myös, keitä henkilöitä haluat mukaanpalaveriin.

Mieti etukäteen, mitä haluat tehdä ja milloin,päivittäin, viikoittain vai harvemmin, muttakuitenkin toistuvasti ja minkä asioidentoteuttamiseen tarvitset toisen henkilön apua,kuljetusta, muuta palvelua tai taloudellista tukea.Palvelusuunnitelman pohjana ovat ne asiat, joitakukin henkilö haluaisi itse tehdä, mutta joita hänvammansa vuoksi ei voi tehdä kutenvammattomat henkilöt, vaan tarvitsee toisenhenkilön apua, muuta palvelua tai taloudellistatukea voidakseen toteuttaa tarpeensa. Kysymyson ihan tavallisista jokapäiväiseen elämäänkuuluvista toiminnoista. Kirjaa siis ylös tarpeesi jatoiveesi.

ALUESIHTEERIN PALSTAPalvelusuunnitelmaan kirjataan sosiaalihuollonpalvelut, usein myös KELA:n ja terveydenhuollonpalveluita sekä muita tarpeellisia palveluita. mm.asuntoon, liikkumiseen ja henkilökohtaiseenapuun liittyvät palvelut. Seuraavatarkistamisajankohta voidaan kirjatasuunnitelmaan, mutta se on kuitenkin hyvätarkistaa aina kun palvelutarpeet muuttuvat.

Palvelusuunnitelma on suunnitelma, ei juridinensopimus eikä se ole juridisesti sitova. Se ei olepäätös palveluista ja tukitoimista, vaan niitä onaina haettava erikseen. Palvelusuunnitelmassapyritään yhteiseen näkemykseen ja sopimukseen.Myös jos on eri mieltä, ne kirjataan sopimukseen.

Laissa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta jaoikeuksista Itsemääräämisoikeus jaosallistuminen 8 § kohdasssa sanotaan:”Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on ensisijaisestiotettava huomioon asiakkaan toivomukset jamielipide ja muutoinkin kunnioitettava hänenitsemääräämisoikeuttaan. Asiakkaalle onannettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaapalvelujen suunnitteluun ja toteuttamiseen.Asiakasta koskeva asia on käsiteltävä jaratkaistava siten, että ensisijaisesti otetaanhuomioon asiakkaan etu.”

Lisää tietoa antaa CP-liitossa kuntoutusvastaavaElina Perttula, puhelin (09) 54075430tai elina.perttula@)cp-liitto.fi sekä myös liitonkaikki aluesihteerit.

Hur är det med din serviceplan?Serviceplan är en plan om de tjänster ochstödformer, som den handikappade personenbehöver ha för att klara sig i det vardagliga livet.Som syfte är att kartlägga och klargöra behov avservice och stöd. Till 3§ i handikappservicelagenhar fogats ett nytt 2 moment, som föreskriver attman vid anordnande av service och stöd skall


beakta klientens individuella behov. Mansammanfattar en helhetsuppfattning om klientenssituation i samarbete med olika grupper. Samtidigtfår man information om servicebehov för detkommunala servicesystemet, vilken är till nytta då,när det t.ex. planeras en ny budget förkommunen. Görs på socialkansliet och skrivs utav en ansvarig person. Görs alltid upp isamförstånd med klienten själv.

Det är bra att förbereda sig för att skriva enserviceplan. Utredningen av klientensservicebehov är ett nödvändigt element iberedningen av en individuell serviceplan. I regelskall servicebehovet bedömas genom att göra etthembesök hos klienten av kommunenssocialarbetare. Till mötet kan utlåtanden tas med,t.ex. läkarens eller fysioterapeutens utlåtande kanbes om nuvarande situation. Planera själv också,vilka alla personer du skulle vilja ha med på mötet.

Fundera själv, vad du skulle vilja göra varje dageller varje vecka eller mera sällan, men ändåregelbundet, men klarar det inte utan hjälp av enannan person, att färdas eller någon annanservice eller ekonomiskt stöd. I grunden för enserviceplan är de ärenden, som var och en personskulle vilja själv göra, men på grund av sitthandikapp inte kan fungera som person utanhandikapp, utan behöver ha hjälp av en annanperson, annan service eller ekonomiskt stöd för att

kunna förverkliga sina behov. Det är fråga om heltvanliga saker som tillhör vardagliga livet. Skrivupp dina behov och önskemål.

In i serviceplanen skrivs service från socialvården,ofta också från FPA och hälsovården. Och andranödvändiga service tillhörande boende, att rörasig eller personlig hjälp. Tidpunkten när planenses över kan antecknas i planen, men det är braatt alltid se över när behov för service ändras.

Serviceplan är en plan, inte ett juridiskt avtal ochär inte heller juridiskt bindande. Planen är inte ettbeslut av service och stödformer, utan allt det skallman söka skilt. Man försöker överenskomma omen gemensam synpunkt och avtal. Om man haren annan åsikt, skrivs det upp i avtalet.

I klientlagens punkt Självbestämmanderätt ochdeltagande 8§ sägs, att när man förverkligarsocialvård, skall man i första hand ta hänsyn tillklientens önskemål och åsikter och annars ocksårespektera hans / hennes självbestämmanderätt.Och att man måste ge klienten möjlighet att deltaoch påverka servicens planering ochförverkligande. Och att ärendet, som rör klienten,måste behandlas och lösas så, att i första handtas hänsyn till klientens fördel.

Information på svenska ger distriktssekreterareAira Eklöf, tel. (02)2410170, 040 5457144.


Omainen avustajanaHelsingin hallinto-oikeus toteaa päätöksessään,ettei vammaispalvelulain uudistuksentarkoituksena ollut automaattisesti lopettaahenkilökohtaisten avustajien voimassa oleviatyösuhteita silloinkaan kun omainen toimiihenkilökohtaisena avustajana. Hallinto-oikeudenpäätös (Päätös 10/0336/6, 26.3.2010) koskeetapausta, jossa henkilökohtaista avustajaakoskevassa päätöksessä todettiin, että avustajantulee olla perheen ulkopuolinen henkilö.

Oikeustapauksessa on kysymys henkilöstä, jollaoli ollut jo aiemmin henkilökohtainen avustaja.Hänen avustajanaan oli toiminut jo kuudenvuoden ajan hänen avopuolisonsa. Henkilö olisaanut uuden päätöksen henkilökohtaisenavustajan palkkauskulujen korvaamisestahaettuaan lisätunteja. Päätöksessä kiellettiinhänen avopuolisonsa toimiminen avustajana.Vammaisen henkilön oma toivomus oli, ettäavustajana toimii hänen avopuolisonsa. Hänenavuntarpeensa ja elämäntilanteensa on sellainen,että ulkopuolisen avustajan käyttäminen onhankalaa ja vaatisi enemmän tunteja.

Hallinto-oikeus toteaa päätöksessään, ettäVammaispalvelulakia koskeva hallituksenesityksen (HE 166/2008 vp) yksityiskohtaisissaperusteluissa 8 d §:n osalta todetaan muunmuassa, että henkilökohtaisen avustajantyösuhteeseen tulee pääsääntöisesti palkataperheen ulkopuolinen henkilö. Avustajana siten eivoi toimia puoliso tai avopuoliso, ellei sitä erityisenpainavasta syystä voida pitää vaikeavammaisenhenkilön edun mukaisena. Säännöksessä olevarajaus ei kuitenkaan estä jatkamasta voimassaolevia työsuhteita, joissa omainen onvakiintuneesti toiminut vammaisen henkilönavustajana. Lisäksi on otettava huomioon, että seon vammaisen henkilön edun mukaista.Hallituksen esityksessä todetaan lisäksi, ettähenkilökohtaisen avun järjestämisessä tulee

LIITTO TIEDOTTAAkunnioittaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta jaottaa huomioon hänen toivomuksensa jamielipiteensä avun järjestämisestä.

Johtopäätöksenä kyseisessä oikeustapauksessatodetaan, että avopuolison kuusi vuotta kestäneenvakiintuneen työsuhteen päättäminen välittömästilainmuutoksen perusteella olisi kohtuutonta. Kunlisäksi otetaan huomioon vammaisten henkilönavuntarpeesta ja olosuhteistaan esittämä selvityssekä oma toivomus ja mielipide avunjärjestämistavasta ja elämäntilanteensakokonaisuutena, hallinto-oikeus katsoo, ettäavopuoliso voi jatkaa henkilökohtaisenaavustajana toimimista ja se on kyseessä olevanvammaisen henkilön edun mukaista.(Päätös 10/0336/6, 26.3.2010)

Ilona ToljamoPalvelupäällikkö, Suomen CP-liitto ry

Lisätietoja henkilökohtaisesta avusta ja vammais-palveluista saat kuntoutusvastaava Elina Perttulalta,puhelin (09) 5407 5430 tai 040 765 9497,sähköposti: [email protected]

*Työnantajan perehdytysopassivuAssistentti.infon nettisivulla löytyy opashttp://www.kynnys.fi/content/view/668/654/.Sivu palvelee työnantajaa itseääntiedonhankintakanavana, mutta ennen kaikkeasillä pyritään auttamaan työnantajaaperehdyttämään omaa henkilökohtaistaavustajaansa työhön.Tutustukaa – kertokaa, mitä mieltä olette, mikä onhyvää, mikä huonoa, auttakaa meitä kehittämääntästä sivusta parempi!Yhteistyöterveisin IlonaPalvelupäällikkö Ilona ToljamoPuhelin: 09-5407 5480, 040-757 8223Sähköposti: [email protected]


VALTAKUNNALLISET SYYSPÄIVÄTja sääntömääräinen syysliittokokous

NATIONELLA HÖSTDAGARoch stadgeenligt höstförbundsmöte

30. - 31.10.2010Vaasa, Kylpylähotelli Rantasipi Tropiclandia, Lemmenpolku 3

Vasa, Spahotell Rantasipi Tropiclandia, Kärleksstigen 3

Tiede ja tutkimus arkipäivässä – Vetenskap och forskning i vardagen

Lauantai/Lördagen 30.10.

Liikuntapäivä avoinna kaikille / Motionsdag öppen för alla 10.00-14.00

11-13.00 Lounas / Lunch13.00 Päivien avaus /Dagarnas öppning

Jaakko Paatero, Suomen CP-liitonpuheenjohtajaVaasan kaupungin tervehdys /Vasa stads hälsningVaasan seudun CP-yhdistyksen tervehdys/Vasanejdens CP-förenings hälsning

13.30 Mitä tiede ja tutkimus tuo arkeen,Vad vetenskap och forskning tillför vardagenCarola Lithén, ped.mag.

14.30 Kahvi / KaffeRinnakkaisluennot / Parallella föreläsningar:

15.00 CP-vammaisten lasten oppiminen.Liiku, opi, osallistu–tutkimus- jakehittämisprojekti,Elina Hakkarainen, tutkija, psykologi

15.00 Vuxna CP-handikappades välmående ochrehabilitering på livscirkelnMarjaana Suosalmi, CP- projekt

16.15 Vammaispolitiikan ajankohtaiset asiat,puhevammaisten tulkkipalvelutAktuellt inom handikappolitiken,talhandikappades tolktjänstPirkko Jääskeläinen, koordinaattori ,Annika Nyman, tolk för talhandikappade

16.15 CP-portaalin esittely17.00 Päivän päätös / Dagens avslutning19.00 Vaasan seudun CP-yhdistyksen vastaanotto

Vasanejdens CP-förenings mottagning20.00 Illallinen / Middag

Sunnuntai / Söndagen 31.10.

9.30 Valtakirjojen tarkastusGranskning av fullmakt

10.00 Sääntömääräinen syysliittokokousStadgeenligt höstförbundsmöte

12.00 Lounas / LunchLisätietoja / Tilläggsuppgifter:Aluesihteeri Aira EklöfPuh. 02 -241 0170, 040 545 7144aira.eklö[email protected]

Finlands CP-förbunds nationella höstdagarhålls i Vasa på Spahotel RantasipiTropiclandia. Programmet är tvåspråkigt, såjag önskar också alla finlandssvenskamedlemmar välkomna.CP-förbundets årets tema är vetenskap ochforskning. Under dagarna diskusteras hurvetenskap och forskning syns i människansvardag.

Aira EklöfDistriktssekreterare040-545 7144 eller 02-241 0170


PALVELUSETELI

Palvelusetelin käyttöala laajeni myös vammaisille an-nettaviin palveluihinUusi palvelusetelilaki (Laki sosiaali- ja terveydenhuollonpalvelusetelistä, 569/2009) astui voimaan 1.8.2009. Palve-lusetelillä on uudistuksen jälkeen mahdollista maksaamyös kunnan järjestämisvastuulla olevia sosiaali- ja terve-yspalveluita. Näin ollen tulevaisuudessa myös vammaisilleihmisille palveluseteli on yksi tapa saada ja hankkia tarvit-semiaan palveluita.Palveluseteli on ollut käytössä jo vuodesta 2004 lähtien,mutta sitä on lähinnä käytetty kotipalvelussa ja kotisairaan-hoidossa. Nyt uudistetulla palvelusetelilainsäädännöllä ontarkoitus parantaa palvelusetelin käytön edellytyksiä jasaada palveluseteli nykyistä laajempaan käyttöön. Olen-nainen tavoite on myös asiakkaan ja potilaan valinnanmahdollisuuksien parantaminen.Kunta tai kuntayhtymä saa itse päättää ottaako se palvelu-setelin käyttöön. Käyttöön ottaessaan kunta määritteleeitse, missä palveluissa ja missä laajuudessa seteliä käyte-tään. Samalla kunta määrittelee myös palveluntuottajienhyväksymiskriteerit ja ylläpitää luetteloa hyväksymistäänpalvelujen tuottajista.

Asiakkaan asemaPalveluseteli on vain eräs tapa järjestää sosiaali- ja terve-yspalveluita. Laissa todetaan, että asiakkaan mielipide pal-velusetelin saamisesta tulee ottaa huomioon silloin, kunkunnassa käytetään palveluseteliä asiakkaan tarvitsemanpalvelun järjestämiseen. Asiakkaalla on myös aina oikeuskieltäytyä palvelusetelistä, jos hän ei koe sitä järkeväksi ta-vaksi järjestää tarvittavaa palvelua. Tällöin tarvittava palve-lu on järjestettävä muulla tavoin.Palvelujen järjestäminen perustuu päätökseen, joka onmuutoksenhakukelpoinen. Kunnan tulee määrätä palvelu-setelin arvo niin, että se on asiakkaan kannalta kohtuulli-nen. Palvelusetelin arvon määräytyminen kotonaannettaviin palveluihin sosiaalihuoltolain perusteella osas-sa sosiaalipalveluita sekä kansanterveyslain mukaan an-nettavassa kotisairaanhoidossa määräytyvättulosidonnaisesti. Asiakas voi myös tietyissä tilanteissa ha-kea korotusta palvelusetelin arvoon, jos se ei ole riittäväkattamaan tarvittavaa palvelua. Lisäksi palvelujen hankki-miseksi annettavan palvelusetelin arvon tulee olla sellai-

nen, ettei maksettavaksi jää omavastuuosuutta niiden pal-veluiden osalta, jotka on määritelty asiakasmaksulaissamaksuttomiksi. Jos palvelusetelin arvo on tulosidonnainen,palvelusetelin arvosta on annettava päätös asiakkaalle.Palveluseteli eroaa muista sosiaali- ja terveydenhuollonpalveluiden järjestämisestä siten, että palvelusetelin saa-nut asiakas tekee sopimuksen palveluntuottajan kanssa.Tällöin asiakas pääsee kuluttajasuojaoikeudellisten suojienpiiriin ja käytettävissä ovat normaalit kuluttajasuojan oi-keusturvatiet. Tämä on täysin uutta. Käytännössä tämätarkoittaa esim. sitä, että asiakas voi viedä asian kuluttaja-riitalautakunnan käsiteltäväksi, jos asiakas on tyytymätönsaamaansa palveluun.

EsimerkkejäPalvelusetelillä voi jatkossa ostaa esim. lääkinnällisen kun-toutuksen apuvälineitä. Lääkinnällisen kuntoutuksen apu-välineen hankkimiseksi annettavan palvelusetelin arvontulee olla sellainen, että sillä voi hankkia asiakkaan yksilöl-listä tarvetta vastaavan tavanomaisen apuvälineen. Asia-kas saa kuitenkin halutessaan hankkia palvelusetelinarvoa kalliimman apuvälineen, jolloin hänen tulee itsemaksaa valitsemansa apuvälineen hinnan ja palvelusetelinarvon välinen hinnanero.Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. Uudistetussa vam-maispalvelulaissa mainintaan palveluseteli yhtenä tapanaostaa/järjestää henkilökohtaista apua. Laissa todetaan,että kunta voi järjestää henkilökohtaista apua antamallavaikeavammaiselle henkilölle avustajapalveluiden hankki-mista varten palvelusetelin. Henkilökohtainen apu on sää-detty asiakasmaksulaissa vaikeavammaiselle henkilöllemaksuttomaksi palveluksi, jonka johdosta palvelusetelistäei saa periä asiakasmaksua. Palvelusetelin arvon tuleeolla sellainen, että sillä saa hankittua tarvittavan palvelun.Palveluseteli sopii erityisesti pienille tuntimäärille sekä si-jaistarpeisiin. Palveluseteliä voidaan käyttää myösomaishoitajan lakisääteisen vapaan ajaksi hoidettavan hoi-don tarkoituksenmukaiseksi järjestämiseksi. Tällöin palve-lusetelin arvon tulee olla sellainen, että sillä hankittupalvelu kattaa tarvittavan hoidon. Palvelusetelistä saadaanperiä vain asiakasmaksulaissa erikseen säädetyn omavas-tuuosuuden (9 euroa/vrk, 2009).

Teksti Rea Konttinen ja Elina Akaan-PenttiläInvalidiliitto ry


Palveluseteliä kehitetään ympäri maataPalveluseteliä ollaan nyt ympäri maata kehittämässä yh-deksi vaihtoehdoksi palvelujen tuottamiseen. Myös vam-maispalveluihin palveluseteli on tulossa nopeasti.Espoossa on käynnistynyt keväällä palvelusetelin kehittä-mishanke. Tavoitteena on muun muassa tehdä kansallinenmäärittely henkilökohtaisen avun järjestämisestä palvelu-setelillä sekä vammaispalvelun palvelusetelin käyttöä tuke-vien sähköisten järjestelmien määrittely. Mukana on kuusimuuta isoa kaupunkia. Espoolla on myös webpropol kyse-ly liittyen palvelusetelin käyttöön vammaispalveluissa.Mitä laki säätää ja elämä edellyttää? Miten palvelusetelisaadaan sopimaan vammaisen ihmisen elämään? Muunmuassa näihin kysymyksiin Espoon palvelusetelihank-keessa haetaan vastauksia.Oulun palveluohjaushankkeessa palveluseteli on yksi osahanketta. Tavoitteena on luoda ohjausjärjestelmä, joka onmonistettavissa ja kopioitavissa myös muihin kuntiin. Pilot-teja tehdään lasten ja nuorten palveluissa ja ikäihmistenpalveluissa.

Helsingissä suunnitellaan tämän vuoden aikana kokeillapalveluseteliä henkilökohtaisen avun tuottamisessa. Pilotti-kokeilun jälkeen päätetään toiminnan jatkamisesta. Pilotti-kokeilusta voit kysyä CP-liitosta Ilona Toljamolta.Sähköistä palveluseteliä kehitetään suun terveyden-huollossa

Helsingin ja Vantaan hammashoidon palveluseteliprojektikäynnistyi 2009. ICT-projektissa kehitetään sähköistä pal-veluseteliä, jossa potilastiedot, maksut ja lähetteet näkyisi-vät yksityisessä ja kunnallisessa tietojärjestelmässäsamanaikaisesti.

Sähköistä palvelukorttia pilotoidaan TampereellaTampereen vanhuspalvelujen palveluseteliprojektissakäynnistettiin pilotti sähköisestä palvelukortista. Sen avullahaetaan käyttökokemuksia palvelukortin käytöstä säännöl-lisessä kotihoidossa. Pilotissa selvitetään myös tietosuo-jaan liittyviä kysymyksiä. Se toteutetaan yhdessäLuottokunnan kanssa.

Palveluseteli kuntoutuksen ja apuvälineiden hankin-nassaVäestön ikääntyessä kuntoutuksen ja apuvälineiden alu-eella on lisääntyvää palvelutarvetta. Johtava ylilääkäri He-lena Liira on laatinut selvityksen, jonka tavoitteena oli etsiämahdollisuuksia palvelusetelin käytölle.

Tietoa uudesta palvelusetelilainsäädännöstä ja sopimus-suhteista:Palvelusetelilainsäädännön tarjoamat mahdollisuudethttp://www.slideshare.net/palveluseteli/palvelusetelilainsdnnn-tarjoamat-mahdollisuudetHenkilötietolaki ja palvelusetelijärjestelmähttp://www.slideshare.net/palveluseteli/henkiltietolaki-ja-palvelusetelijrjestelmPalveluseteli – juridinen viitekehys ja sopimussuhteethttp://www.slideshare.net/palveluseteli/palveluseteli-juridinen-viitekehys-ja-sopimussuhteetLisää tietoa palvelusetelistä:esitykset, raportit ja dokumentit (54 kpl): http://www.slideshare.net/palvelusetelivideot (18 kpl): http://vimeo.com/palveluseteliLisätietoja Sitran Kuntaohjelman Palveluseteli-hankkeesta:http://www.sitra.fi/fi/Ohjelmat/kuntaohjelma/hankkeet/palveluseteli/Palveluseteli.htmPalvelusetelistä voit lukea myös Facebookissa:www.facebook.com/palveluseteliLähde: Sitran Palvelusetelihankkeen uutiskirjeet ja kotisivuPalveluseteliin liittyvistä asioista voit kysyä myös SuomenCP-liitosta. Sosiaaliohjausta ja neuvontaa antaa kun-toutusvastaava Elina Perttula, [email protected]ä voit kysyä myös palvelupäälliköltä.

Ilona ToljamoPalvelupäällikkö

Suomen CP-liitto [email protected]


Avustajakeskuksen tarkoituksena on välittääavustajia vammaisille sekä tukea vammaisiahenkilöitä työnantajan ja työnjohtajan roolissaantamalla neuvontaa ja ohjausta niin puhelimitsekuin henkilökohtaisissa tapaamisissa.

Avustajakeskus Sentteri ry on Helsinginsosiaaliviraston sekä Kauniaisten peruspalvelujenkanssa toteutettava yhteistyöhanke. Keskeisenätavoitteenamme on tarjota kokonaisvaltaista apuaja tukea Helsingin ja Kauniaisten vammaisilleihmisille henkilökohtaiseen avustukseen liittyvissäasioissa. Pyrimme varmistamaan samanarvoisenkohtelun kaikille vammaisille ihmisille ja saamaanhenkilökohtaisen avustajajärjestelmänsujuvammaksi.

Henkilökohtainen avustaja -järjestelmä onlakisääteinen tukitoimi, joka on virallisesti toiminutSuomessa jo vuodesta 1988. Uusi,vaikeavammaisille henkilökohtaisen avustajantakaava laki tuli voimaan syksyllä 2009. Avustajanavulla vammaiset henkilöt voivat, hoitaa asioitaan,käydä työssä tai opiskelemassa, osallistua perhe-elämään ja harrastaa – elää täysipainoistaelämää! Järjestelmä tunnetaan silti heikosti ja senkäytössä on runsaasti vaihtelevia piirteitä.

Avustajakeskus Sentteri ry tekee töitä, jottavaikeudet, joita avustajajärjestelmässä onilmennyt, voitaisiin poistaa. Keskus tarjoaapalveluita, joita vammaisen henkilön jahenkilökohtaisen avustajan työsuhteen toimiminenedellyttävät. Keskuksen kautta vammaiset henkilötvoivat saada tukea työnantajana toimimiseensekä omaan jaksamiseensa. Henkilökohtaisilleavustajille keskus tarjoaa ohjausta avustamiseenja tukea työntekijänä toimimiseen.

AVUSTAJAKESKUS SENTTERI RY ALOITTI TOIMINTANSA 3.5.2010

Avustajajärjestelmän taustalla on Itsenäisenelämän -ideologia. Henkilökohtainen avustaja onavain osallistumiseen ja valinnan vapauteen. Senrinnalla huomioidaan myös vastuu, joka tuleevammaisen yksilön kannettavaksi.

Avustajakeskus Sentteri ry:n palvelut:• henkilökohtaisten avustajien työnantajien

henkilökohtainen neuvonta ja ohjaus• henkilökohtaisten avustajien työnantajien

kuukausittaiset ryhmäohjaukset• henkilökohtaisten avustajien työnantajien

työnohjaus ja koulutus• toimiminen tukihenkilönä henkilökohtaisten

avustajien työnantajien palveluneuvotteluissa• antaa avustajille ohjausta avustamiseen ja

tukea työntekijänä toimimiseen• antaa tukea työntekijöiden rekrytointiin ja

perehdyttää avustajia työhön• avustajarekisterin luominen ja ylläpito

Avustajakeskuksessa työskenteleeprojektikoordinaattori Marjut Korjola.Keskuksen puhelinpäivystysajat ovat:ma, ti, to ja pe klo 10–13 ja ke 13–16,p. 045 7732 4381. Yhteyttä voit ottaa myössähköpostilla osoitteeseen:[email protected] ja sopia tarvittaessahenkilökohtaisen tapaamisajan.

Älä jää ongelmiesi kanssa yksin – ota rohkeastiyhteyttä!


INVALIDILIITTO TIEDOTTAAHenkilökohtaisen avustajien työnvälitysAvustajavälitys ti-pe klo 10-15 puh: 09-7206 2414tai sähköpostilla [email protected] Invalidien Yhdistys ry välittäähenkilökohtaisia avustajia vaikeavammaisillehenkilöille, joilla on sosiaaliviraston voimassaoleva avustajapäätös. Henkilökohtaistenavustajien välitystoimintaa tukee Raha-automaattiyhdistys.Henkilökohtainen apu on vammaispalvelulainmukainen taloudellinen tukimuoto.Henkilökohtainen avustajajärjestelmä turvaavammaiselle henkilölle itsenäisen ja omaehtoisenelämän.Vammaispalvelulain mukaan itsenäisellä jaomaehtoisella elämällä tarkoitetaanitsemääräämisoikeuden toteutumista. VpA 16§1 mom: ”kustannukset avustajan palkkaamisestavoidaan korvata sellaiselle vammaiselle henkilölle,joka tarvitsee runsaasti toisen henkilön apuakotona jokapäiväiseen elämään liittyvissä asioissatai kodin ulkopuolella asioiden hoitamisessa,opiskelussa, harrastuksissa, työssä ja yleensäyhteiskunnallisessa osallistumisessa”.Vammainen henkilö, joka tarvitsee runsaastitoisen ihmisen apua, palkkaa itse työntekijäneli†henkilökohtaisen avustajan avustamaanpäivittäisissä toiminnoissa. Vammainen henkilötoimii myös itse työnantajana. Helsingin InvalidienYhdistys ry:n avustajavälitys on jo kymmenenvuoden ajan välittänyt avustajia vammaisillehenkilöille tai ollut apuna avustajaa haettaessa.Avustajia välitetään tiistaista perjantaihin kello9.00–15.00Yhteystiedot: Yodit Melaku 09–7206 2414 tai040 0725358 sähköposti†[email protected]

MUUT TIEDOTTAA VammaisneuvojatInvalidiliiton asiantuntijat ja koulutetutvapaaehtoiset vastaavat VAMMAISPALVELUJAKOSKEVIIN KYSYMYKSIIN numerossa0200 1234 tiistaisin 10 -16 ja torstaisin 13-17(puhelun hinta on soittajan operaattori maksunmukainen).Invalidiliiton helsinkiläiset vammaisneuvojatauttavat, neuvovat ja opastavatVammaispalvelulakiin liittyvissä asioissa;asuminen, liikkuminen (oma auto, kuljetuspalvelu)sekä palvelusuunnitelman, hakemuksien jamuutoksenhakuun liittyvissä pulmissa.Vammaisneuvoja on koulutettu vapaaehtoinen javaitiolovelvollinen. Toiminta on luottamuksellista jamaksutonta.Vammaisneuvojat: Kirsi Lanne ark. klo 15-19puh: 09-757 0425 tai 0500-324365Teija Kuopio ark. klo 17 19 puh: 050-328 2765Eila Tuuttu ark. klo. 14-16 puh: 040-840 8532

Vertaistukiperheet”Tukea ja rohkeutta ja ilon pisaroita arjenjaksamiseen” Pääsääntöisesti vertaistukiperheetovat perheitä, jossa on jokin harvinainenliikuntaelinvamma tai –sairaus. Tavoitteena onlöytää kullekin vertaistukiperhe, jossa lapsella onsama diagnoosi. Jos haluat vertaistukiperheenota yhteyttä Rea Konttinen puh 09-613 191 [email protected]

Vertaistukihenkilö”Tukea rohkeutta ja ilon pisaroita arjenjaksamiseen” Tavoitteena on löytää kullekinvertaistukea haluavalle vertaistukihenkilö, jolla onmahdollisimman samankaltainen vamma, samaasuinpaikkakunta tai sama sukupuoli vertaistukeahaluavan toiveiden mukaan.Jos haluat vertaistukihenkilön ota yhteyttä:Kaikki vammaryhmät Rea Konttinenpuh. 09-613 919 tai [email protected]äydinvammat puh: 09-77 70 7287Raaja-amputoidut puh: 09-7206 2415


HYVÄ IKÄ MESSUTAPUVÄLINEILLÄ JA ESTEETTÖMYYDELLÄLISÄÄ TOIMINTAKYKYÄAika: 30.9.2010 klo 12.30-17Paikka: Tampereen Messu ja UrheilukeskusKohderyhmä: Kaikki asiasta kiinnostuneetTavoite: Tietoa toimivasta, esteettömästä jaturvallisesta asumisestaHinta: Jäsenetuhinta 10 e, muut 20 eIlmoittautuminen: 9.9. mennessä[email protected] tai Tarja Lukjanovpuh.(09) 6131 91Lisätietoja: EsteettömyysasiamiesHarri Leivo (09) 6131 91

OHJELMASeminaarin puheenjohtajana Invalidiliiton

esteettömyysasiamies Harri Leivo12.30 SEMINAARIN AVAUS - esteettömyysosaaja Topi

Enqvist, Tampereen Seudun Invalidit12.40 APUVÄLINEILLÄ JA ESTEETTÖMYYDELLÄ

LISÄÄ TOIMINTAKYKYÄ -UUSIATUULI tutkijaTuula Hurnasti, Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

13.15 VAMMAISPALVELUT JAASUNNONMUUTOSTYÖT lakimies Elina Akaan-Penttilä,

13.50 ASIAKKAAN ÄÄNELLÄ Tuomo Kaarakainen,Tampereen Seudun Invalidit ry

14.00 ASUNNON MUUTOSTYÖT;NEUVONTAA - korjausneuvoja Voitto Niska,Vanhustyön Keskusliitto ry

14.30 KAHVITAUKO15.00 ESTEETTÖMÄN JA TURVALLISEN ASUMISEN

RATKAISUJA -toiminnanohjaaja Ulla Koivuniemi, Toimiva koti

15.30 KODIN TURVALAITTEET- turvajärjestelmienasiantuntija Matti Lamponen,Vanhustyön Keskusliitto ry

16.00 ROLLAATTORI APUNA LIIKKUMISESSA,TEKNISET OMINAISUUDET JA TILANTARVE -arkkitehti Maija Könkkölä, Esteettömyyskeskus,

16.30 SEMINAARIN PÄÄTÖS

PAPUNET TIEDOTTAAPapunetissa on avattu blogi! http://blogi.papunet.net/Tutustu Jukka Kontkasen puhutteleviin teksteihin.Selkosivut ovat uudistaneet ilmettään aiempaarunsaammalla kuvituksella, mikä näkyy erityisestisisältövalikoissa. http://papunet.net/selko/Kuvasivuilla odotetaan kevättä ja muuttolintuja.Kuvakerronnalla tuotetut tekstit ja runot voit myöskuunnella. http://papunet.net/kuva/Pelisivuilla voi harjoitella sanojen alkuäänteitä.Äänne- ja kirjainharjoituksia on tulossa jatkossalisää. Vanhoista tutuista tarkkuuspeleistäOnkipelistä, Papupultista ja Tikanheitosta löytyvätnyt myös ladattavat versiot.http://papunet.net/pelit/Yleiskielisillä sivuilla kerrotaan yhteisönmerkityksestä kommunikointikeinon oppimisessa.Pelitietokantaa on päivitetty ja Materiaalit-osioonon koottu ammattilaisten ja lähi-ihmisten avuksiviittomasanastoa videoina. Kuvapankkia jakuvatyökalua on päivitetty mm. kehon osienviittomilla. Viikon vinkkinä esitellään Keisarinuudet vaatteet -tarinaan tulostettavaviittomakuvakirja ja muistutetaan, että viitottunatarina löytyy Pelisivuilta. http://papunet.net/yleis/Helppokäyttöinen yhteisöpalvelu -hankkeenloppuraportti on julkaistu.www.papunet.net/yksikko/raportit/Yhteystiedot: Papunet-verkkopalveluyksikköKehitysvammaliitto ry, Viljatie 4 A, 00700 Helsinkipuh.09- 348 090 sähköposti: [email protected]

Omatoimisuutta liikkumiseenOsta tai vuokraa itsellesi sähkökäyttöinenSHOP RIDER (inva-mopo).Kesä tulee ja tekee mieli ulos mutta ei jaksakävellä pitkiä matkoja. Nyt voit edullisesti vuokrataitsellesi meno-pelin. Vuokra hinnat vaihtelevat110-120 e välillä kuukaudessa riippuen koosta.Käy tutustumassa valikoimaanwww.apuajoneuvo.fi tai soita0400-461 358 Harri Puro


FOLKHÄLSANSPRALLE = SpråkRalleSista ansökningsdag: 18.6. 2010Startdatum onsdagen 25.8. kl. 14.00-15.45Folkhälsans habiliteringsavdelning, HelsingforsTopeliusgatan 20, 00250 Helsingfors (Ingång frånPaasikivigatan 1)Arrangör: Folkhälsans habiliteringsavdelning medstöd av Elfvings stiftelseSpralle är multiprofessionell grupphabilitering förbarn med språk-, kontakt- och motoriskasvårigheter. Grupphabilitering är en stimulerandeoch sporrande verksamhet där barnets socialasamvaro stärks i en miljö där såväl språket sommotoriken stimuleras.Spralle-gruppen leds av en ergo- och talterapeutoch är menad för fyra barn under skolåldern 4-7 årmed lindriga till medelsvåra språk- ochkontaktsvårigheter samt motoriska svårighetersom inte har möjlighet till tal- eller ergoterapi.Kursen är främst menad för barn som följs upppå Habben.

Spralle startar med ett informationstillfälle förföräldrar onsdagen den 25.8.2010 kl.15.00.Spralle-barnen träffas första gången onsdagenden 1.9.2010 kl.14.00-15.45 och fortsätter 10onsdagar framåt med undantag13.10.2010.Vi träffas sista gången den 17.11.2010.Programmet är uppbyggt för gruppen som helhetoch det fortsätter från gång till gång. Det är därförviktigt att alla barn är närvarande varje gång bådeför gruppdynamiken och för det enskilda barnet.Spralle finansieras av Elfvings stiftelse och ärgratis för deltagarna. Familjerna står förresekostnaderna.Skickar in ansökningsblankett till kursen senast18.6.2010.

För mera frågor och ansökningsblankettervänligen kontakta ergoterapeut Karin Stengård09-315 5342 eller talterapeut Kati Joronen09-315 5319 eller [email protected]

RUNO -, MUSIIKKI- JA KUVAESITYSSunnuntaina 10.10.2010 klo 15.00Malmitalolla HelsingissäMoniulotteinen ja eri aisteja haastava esitystapavie kuulijan matkalle, jossa elämän varjot ja valotpysähdyttävät. Esitys nostaa esille kysymyksiävammautumisen jälkeisestä elämästä javanhusten asemasta suomalaisessayhteiskunnassa.

Esitys sopii aisti– ja kommunikointivammaisillesekä heidän omaisilleen.Luonnollisesti esitys on avoin kaikille, jotkahaluavat kokea moniulotteisentaide-elämyksen ja lähteä luontokuvamatkallepuhuttelevaan runomaailmaan.Tenkkapoo pyrkii edistämään yhteiskuntammetasa-arvoisuutta, suvaitsevaisuutta jaesteettömyyttä.Työhönsä se on saanut Opetusministeriönavustuksen, jolla esityskiertue on mahdollistatoteuttaa syksyn 2010 aikana.

Esityspaikat: Su 10.10.2010 klo 15.00Malmitalo, Pohjois- ja Koillis-Helsinginkulttuurikeskus, Ala-Malmin tori 1, HelsinkiPääsylippu 10 e ennakkoon seuraavistapaikoista: (tuntia ennen esitystä lippuja saaesityspaikalta ovelta)Afasia- ja aivohalvausyhdistys,Vipusentie 3, HelsinkiJohanna Antila p. 044 777 7600,[email protected]

Kunkin esityksen jälkeen yleisö voi osallistuaasiantuntijoiden vetämään paneeliin, jossakäsitellään kulttuurin merkitystä yksilönvoimavarana. Esitykset tulkataan viittomakielellä.Taide-esityksen kesto on n. 1 tunti ja keskusteluunvarataan max 30 min. Tilaisuus on tuoksuton.


Rullarampit vuokralleSuomen Apu-Tuote Oy:n maahantuomaRullaramppi on erittäin tukeva ja kevyt alumiininenramppiratkaisu rollaattorille, pyörätuolille jatavarankuljetukseen.Rullaramppi on erinomainen ratkaisu kun tarvitsetapua esteiden ylittämiseen. Rullattava ramppi onsiirreltävissä esteeltä toiselle ja kasaan rullattunaotettavissa mukaan matkalle. Rullaramppi toimiikotona kuten kiinteä ramppi ja sama ramppi toimiiapunasi liikkuessasi kodin ulkopuolella ystäviesiluona tai vaikkapa mökillä.

Nyt Rullarampin voi myös vuokrata!

Kun sinulla on lyhyeksi ajaksi tarve rampille voitvuokrata moneen paikkaan sopivan Rullarampinsinulle parhaiten sopivaksi ajankohdaksi. Vuokra-ajan jälkeen sinulla on mahdollisuus ostaaRullaramppi itsellesi ja saada 75 % hyvitysvuokrahinnasta.

Suositeltavat Rullarampin pituudet eri korkeuseroihin:Käyttö Rampin pituus Korkeusero Kantavuusavustajan kanssan. 20 % nousukulma 214 cm max 35 cm 300 kg

avustajan kanssan. 20 % nousukulma 275 cm max 50 cm 240 kg

omatoimisestin. 8 % nousukulma 214 cm max 15 cm 300 kg

omatoimisestin. 8 % nousukulma 275 cm max 20 cm 240 kg

Vuokrahinnasto:76 cm leveä ja 214 cm pitkä Rullaramppi1 viikko 60 e, 1 kuukausi 150 e, 3 kuukautta 300 e,6 kuukautta 500 e76 cm leveä ja 275 cm Rullaramppi1 viikko 70 e,1 kuukausi 170 e, 3 kuukautta 340 e,6 kuukautta 575 e

Rullarampin voi noutaa Apu-Tuotteelta Järvenpäästä.Vaihtoehtoisesti Rullarampit toimitetaan postilla taimatkahuollolla hintaan 30 e suunta.Varmista aina Ramppien saatavuus soittamallap. 010 423 4210.

Osto-optio!Jos haluat vuokra-aikasi kuluessa ostaakäytössäsi olevan Rullarampin, hyvitämme 75%maksamastasi vuokrahinnasta takaisin.Suomen Apu-Tuote Oy maahantuo ja markkinoiasunnonmuutostöihin suunnattuja esteettömiätuotteita. Tuotteidemme avulla saat ympäristöäsiesteettömäksi helposti ja kohtuullisinkustannuksin.Lisätiedot: puh. 010 423 4210, www.aputuote.fi


Handikappförbundets Stödpersonsverksamhet har i december 2009 flyttat till nyautrymmen i Vegahuset Nordenskiöldsgatan 18a mitt emot ishallen. Andra ochtredje våningen i huset ägs av FDUV som hyr ut rum åt Handikappförbundet,

DUV föreningen i Mellersta Nyland och Steg för steg. Hjärnskadeförbundet (Aivovammaliitto) är förtillfället det enda finskspråkiga förbundet som har sitt kontor i huset. Utrymmena är fina och modernaoch eftersom det finns fina mötesutrymmen är det också enkelt att ordna med olika tillställningar i huset.

Stödpersonskampanjen ”Fyra betydelsefulla Timmar”Kampanjen går på sitt andra och sista år med budskapet att en stödperson redan kan vara viktig genomatt ge fyra timmar av sin tid per månad. Kampanjmålgruppen som vi önskar nå är människor i åldern18-35 men vi vill poängtera att alla andra också behövs. Under det första året fick vi tack vare bidragfrån Kulturfonden utarbetat ett fint kampanjmaterial (broschyr, plansch, vykort mm.) som vi nu stolt kandela ut. Materialet som grafiker Antti Pehkonen utarbetat baserar sej på fotografierna som finns ikampanjens fotoutställning ”Fyra betydelsefulla Timmar”av fotograf Sofia Jernström. Fotoutställningenfinns för tillfället upphängd i Vegahuset. Före det har den funnits på G 18, Luckan i Helsingfors ochKyrkliga samfälligheten på Tredje Linjen 22 i Helsingfors.Stödpersonsverksamheten har ordnat med olika infotillfällen för stödpersoner som en del avkampanjen. De två senaste hölls på Vegahuset och Luckan i Helsingfors. Flere människor borde fåvetskap om vår fina och värdefulla verksamhet och just nu försöker vi poängtera skillnaden mellanstödperson och personlig assistent. Till och med många yrkesmänniskor blandar ihop dessa begrepp.Stödperson är alltså en form av frivillig verksamhet medan en personlig assistent har ettanställningsförhållande med det ansvar och skyldigheter som hör till det.Finns du i Facebook så har kampanjen en egen sida ”4Betydelsefulla Timmar”. Och vill du få merainformation om stödpersonsverksamhet eller önskar dej stödperson, kontakta då samordnare SonjaKarnell, tel 041-5012531 eller per e-post: [email protected]:www.stodperson.handikapp.fi. Eller kom och bekanta dej med vårt Vegahus! Ta då kontaktmed undertecknad!Önskar alla läsare en god fortsättning på våren och en riktigt skön sommarSonja Karnell, Samordnare, Stödpersonsverksamheten, Finlands Svenska Handikappförbund


TERVEISIÄ SEITISTÄ!www.seittiweb.org

Seitti järjesti 10 - 11.4 Nuorisotoimikuntienseminaarin Helsingissä, paikalla oli 25 nuortaarvioimassa ja kehittämässä Seitin toimintaa.Päivien aikana käytiin läpi Seitin loistokasta15-vuoden historiaa. Seitin historiikki löytyylähiaikoina Seitin uudistuvilta nettisivuilta.Seminaarissa myös mietittiin Seitin syvintäolemusta, osallistujat pohtivat omaa suhdettaanSeittiin ja sitä mikä siitä tekee erityisen arvokasta.From Values to Visions työpajassa keskusteltiinSeitin arvoista sekä ydintehtävästä. Seitin omanuorisotoimikunta tulee työstämään näitä asioitaeteenpäin ja syksyllä lanseerataan Seitinkristallisoidut arvot ja ydintehtävä.Syksyllä panostetaan Seitin paikallistoiminnankehittämiseen, jolloin järjestetäännuorisovastaavien koulutukset Vaasassa 11.9 jaTampereella 25.9. Näiden koulutustentarkoituksena on antaa paikallisryhmissä toimivillenuorille lisäintoa ja työkaluja toiminnanjärjestämiseen.

Kehittämissessiossa paneuduttiin Seitinpaikallistoiminnan paketteihin, jatkossa Seittipystyy tarjoamaan ryhmille valmiiksi mietittyjä jahelppokäyttöisiä paketteja. Pakettientarkoituksena on antaa perustietoutta mitenjärjestät tapahtuman A:sta Ö:hön. Paketit ja ohjeettulevat käyttöön syksyllä.

Oletko jo Seitin Facebookissa? Seitin Facebookryhmän kautta saat ajantasaista tietoa ja kutsujamonenlaisiin mielenkiintoisiin tapahtumiin sekälisäämällä Nuorisoyhteistyö Seitin kaveriksesipystyt osallistumaan keskusteluun ja Seitti-fiilistelyyn. Seitillä on tällä hetkellä kavereita 247 jaryhmässä jäseniä 223, ilmianna kaverisi ja pyydähänet liittymään Seitin sosiaaliseen mediaan,eniten kavereita ehdottaneet voittavatloppuvuodesta itselleen Seitti-tuotteita.Jos olet mukana Seitin paikallisryhmässä, niin nytkannattaa myös perustaa oma Seitti-ryhmäFacebookiin, jokainen Facebookissa olevapaikallisryhmä saa loppuvuodesta yllärin.

Terveisin Kalle Seitistäpuh. 040 - 738 8089email. [email protected]


ESPOO TIEDOTTAA

SOSIAALITYÖN PALVELUNEUVONTAVAHVISTUU JA UUSIEN ASIAKKAIDENPALVELU PARANEEAikuisten sosiaalipalvelujen palveluneuvontaavahvistetaan keskittämällä palveluneuvontasosiaalityön ammattilaisille. 1.6.2010 alkaenEspoon keskuksen ja Leppävaaransosiaalipalvelutoimistojen palveluneuvonnassakaikkia asiakkaita palvelevat sosiaaliohjaajat.

Muutoksella parannetaan asiakkaiden pääsyäsosiaalityön ammattilaisen puheille ja turvataanpalvelutakuun toteutuminen. Lain mukaanasiakkaan on halutessaan saatavakeskusteluyhteys sosiaalityön ammattilaiseenseitsemän arkipäivän sisällä. Aiemminpalveluneuvonnassa on työskennellytetuuskäsittelijöitä, jotka ovat keskittyneettoimeentulotuen asiakaspalveluun.Sosiaalipalveluissa asiointiin on kuitenkin moniamuitakin syitä, jolloin asiakaspalvelussa tarvitaansosiaalityön erityisosaamista.

Palveluneuvonnassa asiakas saa asiansa vireillevälittömästi ja hän voi myös saada tiedon siitä,miten hänen asiansa etenee jatkossa.Kriisitilanteissa hän pääsee tapaamaansosiaalityöntekijää samalla käynnillä.

Palveluneuvonta on avoinna kaikissa Espoonsosiaalipalvelutoimistoissa ma-pe klo 10-14 ilmanajanvarausta.

Uusille asiakkaille intensiivistä palvelua1.10.2010 alkaen aikuisten sosiaalipalvelujenuudet asiakkaat saavat Espoon keskuksensosiaalipalvelutoimistossa 3-6 kuukautta kestävänintensiivisen sosiaalityön neuvonnan jaohjauksen. Näin asiakkaan tilanteeseen saadaanapua nopeammin, etteivät talous- ja muutvaikeudet kasaantuisi ja kasvaisi entisestään.1.10. alkaen Espoon keskuksen

sosiaalipalvelutoimistossa siirrytään palvelemaanasiakkaita aluejaon sijasta iän mukaan. Nuorilla,aikuisilla ja senioreilla on silloin omatsosiaalityöntekijät ja -ohjaajat. Näin asiakkaitavoidaan palvella paremmin erilaisissaelämänvaiheissa. Iän mukainen tiimijako otetaankäyttöön myös Leppävaaransosiaalipalvelutoimistossa 1.1.2011.Espoonlahden toimistossa se on jo käytössä.LISÄTIETOJA: Katri Rannisto, aluepäällikkö,puh. (09) 8164 5922Marja Dahl, aikuisten sosiaalipalvelujen päällikkö,puh. (09) 8165 7060

Vammaisasiamiehen tiedote ja raporttivuodesta 2009Raportti on luettavissa http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;29;37412;40316;121199Sosiaali- ja potilasasiamiehen tiedote ja raporttivuodesta 2009Raportti on luettavissa http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;29;37412;37474;121187

Espoon kaupunki ja Asumispalvelusäätiö ASPAtoteuttivat yhteistyönä Tarve-projektin, jossakartoitettiin yksilöhaastatteluilla vammaistenihmisten asumista ja sitä tukevien palvelujentarpeita.Haastattelujen tulokset on koottu raporttiin:Yksilöllisyyttä ja yhteisöllisyyttä - Vammaistenihmisten asumista ja asumisen palveluja selvittäväTarve-projekti EspoossaRaportti on luettavissa osoitteessa:http://www.aspa.fi/index.phtml?s=447

jäsentiedote • kesäjulkaisu 2 • 2010 · näkyväksi tuleminen lapsena ja nuorena. yhdessä...

Documents