julkisen sektorin työn tulevaisuus /tampereen yliopisto 21.9.2016

Julkisen sektorin työn tulevaisuus

Julkisen talousjohtamisen kurssi

Tampereen yliopisto 21.9.2016

Pauli Forma, Keva

Kuvat Pixabay-palvelusta. Esityksessä hyödynnetään Kevanpalvelutoiminnassa syntynyttä ja hyödynnettävää materiaalia.

Keva

• Hoitaa koko julkisen sektorin henkilöstön

eläkeasioita

• Vastaa kunta-alan eläketurvan

rahoituksesta

• Kehittää eläketurvaa ja työelämää

julkisella sektorilla

• Henkilöasiakkaita noin 1,3 miljoonaa,

työnantaja-asiakkaita noin 2300.

• Sijoitusten markkina-arvo 44,8 mrd euroa

(kesäkuu 2016).

21.9.2016 2Pauli Forma

Esityksen rakenne

1.Suomalainen julkinen sektori ja toimintaympäristön muutos

2.Julkisen sektorin työelämä

3.Taloudellinen näkökulma julkisen sektorin työelämään


Suomalaiseen julkiseen sektoriin liittyviä piirteitä

Keskustelunalainen mutta laajasti

legitiimi

Pohjoismaiseen viitekehykseen

kuuluva

Muutoksessa jo pitkään ollut

StereotyyppinenYleisesti

kiinnostava

Nyt murroskohdassa

oleva

21.9.2016 Pauli Forma 4

21.9.2016 5

Ostopalvelut

0

50 000

100 000

150 000

200 000

250 000

300 000

350 000

400 000

450 000

500 000

1970

1971

1972

1973

1974

1975

1976

1977

1978

1979

1980

1981

1982

1983

1984

1985

1986

1987

1988

1989

1990

1991

1992

1993

1994

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

Julkisen sektorinkeskeinen rooli yhteiskunnassa, julkista sektoria tukeva toiminta-ympäristö.

Markkinoiden keskeinen rooli yhteiskunnassa ja markkinoita tukeva toimintaympäristö.

Kuntien ja valtion henkilöstömäärä 1970-2014

Valtio

Kunnat

Posti, Tele, VR poistuivat valtion budjettitaloudesta

Yliopistot poistuivat valtion budjettitaloudesta

Pauli Forma


Lähteet: VM ja Tilastokeskus.

Julkisen sektorin työntekijöiden osuustyövoimasta eri maissa vuonna 2000 ja 2008

21.9.2016 7

0

5

10

15

20

25

30

35

No

rway

Den

mar

k

Swed

en

Fin

lan

d

Fran

ce

Hu

nga

ry

Esto

nia

Luxe

mb

ou

rg

Un

ited

Kin

gdo

m

Bel

giu

m

Can

ada

Isra

el

Au

stra

lia

OEC

D3

2

Irel

and

Slo

ven

ia

Un

ited

Sta

tes

Ital

y

Cze

ch R

epu

blic

Spai

n

Po

rtu

gal

Net

her

lan

ds

Au

stri

a

Turk

ey

Slo

vak

Rep

ub

lic

New

Zea

lan

d

Po

lan

d

Swit

zerl

and

Ger

man

y

Ch

ile

Mex

ico

Gre

ece

Jap

an

Ko

rea

Ru

ssia

n F

ede

rati

on

Sou

th A

fric

a

Bra

zil

2008 2000

%

SUOMI

Lähde: OECDPauli Forma

Ikärakenne eri työmarkkinasektoreilla Suomessa

1821242730333639424548515457606366

Kunnat

21.9.2016

Ev.lut. kirkko

Valtio

18

22

25

28

31

34

37

40

43

46

49

52

55

58

61

64

67

Yksityinen sektori

Pauli Forma 8

Koko kunta-alan eläkepoistumaennuste 2013-2030

21.9.2016 6Pauli Forma Lähde: Keva.

Eläke-poistuma

Ikääntyvä väestö

Kaupungis-tuminen

Julkisen sektorin muutos

Asiakkai-den

muuttuvat tarpeet

Julkinen talous

Työelämän muutos

Digitalisoi-tuminen

Euroopan Unioni

Yhden-mukaistu-

minen

Muuttuva eläketurva

Globali-saatio

Toimintaympäristötekijät

10

Kasvavat palvelutarpeet kasvukeskuksissa, haja-asutusalueiden haasteet

Ikäsidonnaisten kustannusten kasvu, palvelujen kysynnän muutos

Rakenne-uudistukset, ulkoistaminen, yhtiöittäminen,valinnan vapaus

Kuluttaja-kansalaisuuden nousu, uudet tarpeet

Niukkuus ja ohjausvälineiden vähäisyys

Muuttuvat vaatimukset, epävarmuuden lisääntyminen

Tiedon merkityksen korostuminen, vaikutukset asiointiin, työhön, johtamiseen

EU:n vaikutukset eläkelainsäädän-nölle ja palvelujen tuottamiselle

Järjestelmien keskittyminen ja yhden-mukaistuminen

Eläkeuudistus 2017

Taloudelliset ja sosiaaliset shokit

Sukupolvenvaihdos, työvoiman saatavuus

21.9.2016 Pauli Forma

Julkisen sektorin työelämä


Kysymykset julkisen sektorin työn tulevaisuudesta

• Tehtävät

• Rooli yhteiskunnassa

• Koko, henkilöstömäärä

Minkälainen julkinen sektori Suomessa on?

•Työn kuormittavuus

• Työelämän laatu

• Työelämän kehittäminen

Minkälainen on julkisen

sektorin työn tulevaisuus?


Julkisen sektorin työhön liittyviä piirteitä

Työsuhteiden vakaus

Naisvaltaisuus (kunta-ala)

Korkea keski-ikä

Fyysisesti, psyykkisesti ja

emotionaalisesti kuormittavia töitä

Korkea koulutustaso

Arvostettuja työtehtäviä

Sidos yhteiskunnan kehitykseen

Vertailukelpoinen työhyvinvointi

Runsaasti muutoksia

vireillä


0 20 40 60 80 100

Valtio

Kunta

Yksityinen

Päätösten johdonmukaisuus


0 20 40 60 80 100

Valtio

Kunta

Yksityinen

Osallistuminen päätöksentekoon

0 20 40 60 80 100

Valtio

Kunta

Yksityinen

Epäonnistuneet päätökset voidaan purkaa

0 20 40 60 80 100

Valtio

Kunta

Yksityinen

Esimieheltä saa tukea

Arvioita johtamisesta eri työmarkkinasektoreilla

Lähde: Työterveyslaitos.

Hyvinvoinnin strateginen johtaminen eri sektoreilla

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90

Hyvinvoinnin mittareita

Hyvinvoinnin tavoitteita

Hyvinvoinnin suunnitelma

Hyvinvointi johdon strategiatyössä

Esimiesten rooli määritelty

Liike-elämän palvelut KuljetusKauppa RakentaminenTeollisuus KuntaValtio

21.9.2016 15

Lähde: Aura, Ahonen, Hussi, Ilmarinen 2014: Strateginen hyvinvoinnin johtaminen Suomessa.

Pauli Forma

16

Työyhteisöissä suvaitaan ja luotetaan…”Työyhteisössäni ihmisiin voi luottaa.”

”Työyhteisössäni suvaitaan erilaisia näkemyksiä ja ihmisten erilaisuutta.”

20

1926

31201916

2721191717

23

2133

292623

16

202323

49

4947

4250

4851

4752

474949

49

5042

5246

4850

474550

21

2121

2020

2223

2019

262121

22

2313

91924

28

252519

9

105

710108

678

1112

6

66

7665

856

1

11

12

1

11

2

16

33

1

22

Kunta

Toistaiseksi voimassa olevaMääräaikainen

18-29 vuotta30-44 vuotta45-54 vuotta55-67 vuotta

SivistysSosiaali

TekninenTerveys

Hallinto- ja toimistotyö

Kirkko

Toistaiseksi voimassa olevaMääräaikainen

18-29 vuotta30-44 vuotta45-54 vuotta55-67 vuotta

Hallinto- ja toimistotyöHautausmaat ja kirkon palvelutyö

Seurakuntatyö

Täysin samaa mieltä Melko samaa mieltä En samaa enkä eri mieltä

Melko eri mieltä Täysin eri mieltä

26

2531

36252523

32272624

20

28

2736

3234

2423

203029

49

4948

465250

44

5248

4649

47

49

5038

5149

4550

4742

51

18

1914

1616

1624

1318

1919

22

17

1714

1211

2318

2917

13

6

66

2587

25

77

8

6

69

3588

411

5

1

21

112

11213

1

13

11

1

11

21.9.2016 Pauli Forma Lähde: Pekka ja Perhoniemi 2014.

17

30

23

28

24

39

26

26

32

52

51

46

44

43

57

49

50

11

19

21

24

9

14

19

10

5

5

5

5

7

1

4

6

1

1

1

3

1

2

1

1

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Kunta

18-29

30-44

45-54

55-67

Kirkko

18-29

30-44

45-54

55-67

Täysin samaa mieltä Melko samaa mieltä En samaa enkä eri mieltä

Melko eri mieltä Täysin eri mieltä

Nuoret saavat työstä iloa ja innostusta!

”Tunnen työssäni innostusta ja työn iloa”

Kunta

Kirkko

Lähde: Pekka ja Perhoniemi 2014.


KuEL-työkyvyttömyyseläkkeiden ikävakioimaton alkavuus eräissä suurissa ammattiryhmissä

Pauli Forma

0,0 0,2 0,4 0,6 0,8 1,0 1,2 1,4 1,6 1,8 2,0 2,2 2,4

Sairaala- ja hoitoapulaiset

Kodinhoitajat ja kotiavustajat

Maatalouslomittajat

Siivoojat

Kiinteistöhuoltomiehet

Ravintola- ja suurtalousesimiehet

Muut toimistotyöntekijät

Perhepäivähoitajat ym.

Keittiöapulaiset

Hammashoitajat

Kokit, keittäjät ja kylmäköt

Kirjasto-, arkisto- ja …

Perushoitajat ja lähihoitajat

Laboratoriohoitajat

Kaikki

Henkilökohtaiset avustajat ym.

Lastenhoitajat ja päiväkotiapulaiset

Sihteerit (ml. johdon sihteerit)

Sosiaalialan ohjaajat ja kasvattajat

Sosiaalityöntekijät

Terveydenhoitajat

Sairaanhoitajat

Aineenopettajat ja lehtorit

Lastentarhanopettajat

Lääkärit

Alkavuus, %

21.9.2016 18Lähde: Keva.

Mitä sote- ja maakuntauudistus merkitsee työelämän kannalta?

1) Tarvitaan muutosjohtamista

2) Tarvitaan työnantaja-prosessien

rakentamista

3) Julkisen sektorin työelämä

kilpailullistuu

4) Työvoimakilpailu

työmarkkina-sektorien välillä

kiristyy


Työelämän muutoksessa Suomessa on paljon myönteistä

• Työkykyä tukevat toimintamallit ovat parantuneet

• Työterveyshuollon toiminta on parantunut

• Aikaisempaa harvempi menettää työkykynsä kokonaan

• Työkyvyttömyys masennuksen vuoksi on tullut harvinaisemmaksi

• Sairaspoissaoloissa aleneva trendi

• Työurat ovat pidentyneet

• Kustannustietoisuus työkyvyttömyyteen liittyen on noussut


Työhyvinvointi- ja työkykyasioiden johtaminen


Lähtökohta

1. Monet eri teemat organisaatioissa kilpailevat johdon huomiosta.

2. Ilman johdon tukea monikaan asia ei organisaatiossa kehity.


3. Kehittyäkseen työhyvinvointiasiat edellyttävät johdon huomiota.

4. Johdon kannattaa kiinnittää huomiota työhyvinvointiin monesta eri syystä• Tuloksellisuus, kustannusten hillintä, työnantajamaine

Mitä on strategisuus työhyvinvointi- ja työkykyasioissa?• Henkilöstövoimavarojen merkitys organisaation tavoitteiden

saavuttamisessa ymmärretään (ja otetaan vakavasti).

• Henkilöstövoimavarojen johtaminen on osa organisaation johtamisjärjestelmää.

– Roolit ja vastuut organisaation eri tasoilla ovat selviä.

– Toimintamallit olemassa ja hiottuja.

– Mittarit, seuranta, arviointi.

– Organisaatio pyrkii suunnitelmallisesti parantamaan toimintaansa ja työhyvinvointia.


Työuran tukeminen sen eri vaiheissa

21.9.2016 24

Työuranvaihe

Ei työkyky-ongelmia, mahdollisesti ajoittaisia työhyvinvoinninhaasteita

Työkykyongelmia, jotka kehittyessään saattavat uhata työuran jatkoa

Työkyky on alentunut niin, että työssä jatkaminen on vaarantunut.

Ei työkykyä tai täyttää eläkeiän, ei halua jatkaa työssä

Työhyvinvointi, tuottavuus

Ongelmien ennakointi, havaitseminen ja hoitaminen

Työkyvyttömyys kustannusten hallinta ja tyhy

EläköityminenTyönantajan tavoite

Työntekijän tavoite

Hyvinvointi työssä

Työkyvyn säilyttäminen

Työssä jatkaminen

Toimeentulon turvaaminen

Pauli Forma

Työssä Eläkkeellä

Työhyvinvointijohtaminen on eri toimijatasojen yhteistyötä ja työnjakoa

21.9.2016 4

• Valmistelut strategiselle tasolle

• Vastuu toteutuksesta ja käytäntöjen kehittämisestä

• Edellytysten luonti henkilöstön osallistamiselle

• Tth-yhteistyö

• Päätökset tavoitteista, resursseista ja seurannan arvioinnista

Poliittinen ja ylin johto – strateginen

taso

Lähiesimiehetja työyhteisö- toteutettava

taso

Henkilöstö-ja toimialajohto- mahdollistava

taso

• Vastuu toiminnan sujuvuudesta

• Innovointi toiminnan kehittämiseksi

Pauli Forma

Varhainen tuki – ratkaisujen hakua työyksikössä• Työyksikön omin voimin tunnistetaan ja löydetään ratkaisuja tilanteisiin,

jotka pitkittyessään voivat johtaa työkyvyn ja työssä suoriutumisen heikentymiseen

• Varhaisen tuen toteutus on osa esimiestyötä.• Työntekijöiden oikeutena ja velvollisuutena on osallistua Varhaisen tuen

toimintaan.Prosessi: Tunnista – ota puheeksi – sovi ja toimi – seuraa ja arvioi

Tehostettu tuki – ratkaisujen hakua verkostoyhteistyöllä työkyvyn heikentyessä• Kun työyksikön toimenpiteet eivät riitä työssä jatkamisen tukemisessa

tarvitaan lisää toimijoita ja resursseja • Prosessin vastuuhenkilön (esimies) ja koordinaattorin

(henkilöstöhallinto / työterveyshuolto) nimeäminen

Prosessi: Tilanteen uudelleenarvio – työssä jatkamisen toimenpiteet – työssä jatkaminen onnistuu - työssä jatkaminen ei onnistu

Työterveysyhteistyö – edistää työkykyä• Yhteiset tavoitteet, määritellyt roolit, vastuut ja toimintamallit, seuranta,

arviointi• Työterveysyhteistyön käytännöt

Paluun tuki pitkän sairaus-poissaolonjälkeen• Paluun tuen toteutus

on osa esimiestyötä• Työterveyshuolto toimii

tukiresurssina

Prosessi: - poissaolon alkaessa– yhteydenpito – paluun valmistelu – paluu työhön – seuranta

Aktiivinen tuki – työssä jatkamisen tueksi

21.9.2016 26

Pauli Forma

Työkyvyttömyyttä koskevaa tietoa ei käytetä suunnitelmallisesti

21.9.2016 27

98

56

78

91

57

95

40

67

81

61

64

15

79

64

32

1

43

21

8

41

4

58

30

15

34

30

79

17

28

60

1

1

1

1

2

1

2

1

4

5

6

6

4

8

8

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Sairauspoissaolot

Säännöllinen seuranta

Lukumääräinen tavoite

Kustannusten seuranta

Syiden tunnistaminen

Suunnitelma vähentämiseksi

Työtapaturmat



Kustannusten seuranta

Syiden tunnistaminen

Suunnitelma ehkäisemiseksi

Työkyvyttömyyseläkkeet



Varhe-maksun seuranta

Syiden selvittäminen

Suunnitelma ehkäisemiseksi

kyllä ei en osaa sanoa

Sairauspoissaolot

Työkyvyttömyyseläkkeet

Työtapaturmat

Lähde:

Pekkarinen ja Pekka 2014.

Pauli Forma

Luottamushenkilöillä on vähemmän tietoa päätöksenteon tueksi

21.9.2016 28

Johtoryhmä Toimialajohto Lähiesimiehet Poliittiset päättäjät

Työhyvinvoinnin tilasta organisaatiossa

Työntekijöiden siirtymisestä eri

eläkelajeille

Henkilöstön sairauspoissaoloista ja

niiden syistä

Työkyvyttömyyden kustannuksista

Eläkemaksujen kohdentumisesta

Lähde: Pekkarinen ja Pekka 2014.

Pauli Forma

Työkyvyttömyyskustannukset


Ajankohtaista keskustelua työpahoinvoinnin ”hintalapusta”

21.9.2016 30

24 mrdeuroa?

Pauli Forma

Työkyvyttömyyden kustannukset kuvaavat työkykyjohtamisen ja työkyvyn tuen prosessien toimivuutta

31

Työkyvyttömyyden kustannukset• Sairauspoissaolot• Työtapaturmat• Työterveyshuolto• Työkyvyttömyyseläkkeet

Työkyvyn tuen prosessit käytännössä• Tunnettuus• Selkeys• Toimintakulttuuri

Työkyvyn johtaminen• Tavoitteiden

linjakkuus• Roolit• Muutosmittarit• Seuranta ja arviointi


Työkyvyttömyyskustannusten laskentapalvelun näkökulmat

• Sairauspoissaolot

• Työtapaturmat

• Työterveyshuolto

• Työkyvyttömyyseläkkeet

Työkyvyttömyys-

kustannukset

• Työkyvyn johtaminen

• Aktiivinen tuki

• Sairauspoissaolot

• Ammatillinen kuntoutus

• Aktiivinen tuki

• Työkyvyttömyyseläkkeet

• Työtapaturmat

• Työterveyshuolto

Työkyky-johtaminen

3221.9.2016 Pauli Forma Lähde: Kevan Kaari-laskuri.

Välittömät kustannukset:

• Poissaolojen hallinnointi (tilastointi, kuntoutus, työn uudelleen järjestely, rekrytointikulut)

• Poissaolojen korvaamisesta aiheu-tuvat välittömät kustannukset (sijai-set, ylityöt, ylimääräinen henkilöstö)

• Sairauspoissaoloon liittyvä palkka, vastikkeettomat vuosilomat, sekä näihin liittyvät lomarahat ja sivukulut.

• Työterveyshuoltokustannukset

Mitä palvelussa lasketaan?

Työkyvyttömyysmaksut

Välilliset kustannukset:

• Palveluille aiheutuvat kustannukset, kuten työssä olevien tuottavuuden aleneminen ja palvelujen toimitusvaikeudet.

• Tuotannon ja palvelujen laadun heikkenemisestä aiheutuvat välilliset kustannukset, kuten reklamaatioiden käsittely, virheiden tarkistamisen ja korjaaminen.

• Muut välilliset kustannukset, kuten työilmapiirin heikentyminen, kilpailukyvyn heikentyminen ja maineen tai imagon heikentyminen.

* EK: Sairauspoissaolojen hallinta , 2009

Tapaturmamaksut

Sairauspoissaolojen kokonaiskustannukset (EK:n malli)*

33

Työkyvyttömyyskustannukset kunta-alalla

34

Työkyvyttömyyseläkekustannukset

Työtapaturmakustannukset

Sairauspoissaolokustannukset

Kustannukset vaihtelevat merkittävästi organisaatioiden välillä.


Lähde: Kevan Kaari-laskuri.

Pieni määrä henkilöitä on pitkillä sairauspoissaoloilla – mutta kustannuksista lähes kolmannes muodostuu näistä poissaoloista

67

26

7

1-14 pv 15-60 pv yli 60 pv

21.9.2016

Sairauspoissaolojen määrä keston mukaan

24

47

29

1-14 pv 15-60 pv yli 60 pv

Kustannusten jakautuminen sairauspoissaolojen keston mukaan

35

Lähde: Kevan Kaari-laskuri.

Pauli Forma Lähde: Kevan Kaari-laskuri.

Välittömät työkyvyttömyyskustannukset Suuret kaupungit ja SHP:t

• Työkyvyttömyyden välitön kustannus

– Yht. 470 milj. €

– Palkkasummasta: Mediaani 4,8 %, vaihteluväli 3,5 % - 6,4 %

• Välittömät sairauspoissaolokustannukset palkkasummasta

– Mediaani 3,1 %, vaihteluväli 2,2 % - 3,8 %

• Varhaiseläkemenoperusteiset maksut palkkasummasta


• Työterveyshuoltokustannukset palkkasummasta


• Tapaturmamaksut palkkasummasta


36

3,1

0,8

0,5

0,4

Välittömät sairauspoissaolokusta

Varhaiseläkemenoperusteiset maksut

Työterveyshuoltokustannukset

Tapaturmamaksut

4,8

95,2


Johtopäätöksiä kustannuksista, kunta-ala

• Kokonaiskustannukset (VM/EK:n suositusten mukaan laskettuna) kuntasektorille 10,8 % palkkasummasta

– Kuntasektorin kokonaiskustannukset 2 MRD euroa vuosittain

– Jos kaikki organisaatiot olisivat kustannustehokkaimmalla organisaation tasolla, säästyisi vuosittain yli 500 milj. euroa

• Keskeistä huomioida lyhyen ja pidemmän aikavälin säästöpotentiaaleja

• Lyhyellä aikavälillä

– Sairauspoissaolokustannukset: 2/3 välittömistä työkyvyttömyyskustannuksista, palkkasummasta 3,1 %

– Huomiota erityisesti keskipitkiin ja pitkiin sairauspoissaoloihin

• Pidemmällä aikavälillä

– Varhaiseläkemenoperusteiset maksut: 15 % välittömistä työkyvyttömyyskustannuksista, palkkasummasta 0,8 %


Arvio työkykyjohtamisen toimintavasta (Aktiivinen tuki)

38


Usein esiin nousevat kehittämiskohteet kuntaorganisaatioissa (johdon näkökulma)

Työhyvinvointi- ja työkykytoiminnan

yhteys strategiaan ja tts:ään

Työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtamisen linjakas ja harkittu

kokonaisuus

Organisaation osien yhdenmukaisuus

työhyvinvoinnin ja työkyvyn

johtamisessa

Mittareiden, seurannan ja

vastuiden määrittely

Työhyvinvoinnista ja työkyvystä kertovan

tiedon hyödyntäminen

Työhyvinvointi ja työkykyjohtamisen

vastuut osana johtamisjärjestelmää

Prosessien kuvaaminen ja tarkentaminen

Tietojärjestelmien ajantasaisuus

Yhteistyö: työterveyshuolto,

työeläkelaitos, tapaturma-

vakuutusyhtiö

21.9.2016 Pauli Forma 39Lähde: Kevan Kaari-laskuri.

Johtamisen merkitys

• Työhyvinvoinnin ja työkyvyn tukemisessa on monta näkökulmaa ja osa-aluetta.

• Keskeistä on kokonaiskuvan muodostaminen: tunnusluvut, prosessien toimivuus, johtaminen.

• Työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtaminen on liima, joka aikaansaa vaikuttavan, tuloksellisen ja kustannuksia säästävän kokonaisuuden.


Julkisen sektorin työn tulevaisuus?

• Julkisen sektorin koko:

– Lainsäädännöllä määritettävät tehtävät.

– Ikääntyvän yhteiskunnan palvelutarpeet kasvavat.

– Valinnanvapaus lisännee yksityisen sektorin roolia.

– Eläkepoistuma luo mahdollisuuksia uudelleenorganisoitumiseen

– Digitalisaatio vähentää joitakin työtehtäviä.

– Johtopäätös: Julkisen sektorin koko (henkilöstömäärällä mitaten) tuskin kasvaa merkittävästi nykyisestä.


Julkisen sektorin työn tulevaisuus? • Julkisen sektorin työelämän laadulliset tekijät:

– Julkisen sektorin tehtävät määrittävät työn kuormitustekijöitä.

– Julkisen sektorin resurssit ovat merkityksellisiä julkisen sektorin työn laatutekijöiden suhteen

– Yhteiskunnallinen kehitys vaikuttaa julkisen sektorin työn laatuun.

– Rakenneuudistukset saattavat olla merkittävä kuormittava tekijä, myös muut toimintaympäristötekijät.

– Digitalisaatio muuttaa työtä ja tarvittavaa osaamista.

– Alueellinen eriytyminen?

– Johtopäätös: Julkisen sektorin työn laadullisiin tekijöihin kohdistuu monia paineita. Tilanteen pitämisessä nykyisellä hyvällä tasolla tarvitaan aktiivisuutta.


julkisen sektorin työn tulevaisuus /tampereen yliopisto 21.9.2016

Government & Nonprofit