Sote- ja maakuntauudistus

Keski-Suomen maakuntavaltuusto19.5.2017

Uudistuksen tavoitteet

Hyvinvointi- ja terveyserot pienentyvät Palvelujen yhdenvertaisuus ja saatavuus paranevat Asiakas saa sosiaali- ja terveyspalvelut tarpeidensa

mukaisesti Asiakas saa laajemman vapauden valita palveluntarjoajan Palvelut ja hallinto järjestetään taloudellisemmin Asukkaat vaikuttavat suoraan oman maakunnan

päätöksentekoon

Uuden maakunnan muodostajat

Keski-Suomen maakunta 1 mrd € 10 000 htv

Kuntien ja yhteistoiminta-alueiden sosiaali- ja terveyspalvelut sekä kuntouttava työtoiminta

5 998 htv

Jyväskylän, Keuruun, Laukaan ja Viitasaaren ympäristöterveydenhuolto 64 htv

Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 3 287 htv

Keski-Suomen ELY-keskus 160 htv

Keski-Suomen pelastuslaitos 335 htv

Keski-Suomen liitto 31 htv

Keski-Suomen TE-toimisto 144 htv

Keuruun, Laukaan, Pihtiputaan ja Saarijärven maaseutuhallinto 19 htv

Keuruun ja Sysmän lomituspalvelut 173 htv

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 5 htv

Valti

oKu

nta

Maa

kunt

a

9/2016 – 1.X.2017 1.X.2017 – 28.2.2018 1.3. – 31.12.2018

Valmistelun vaiheet

Esivalmistelu 10-12 kk

Väliaikainen hallinto 5-8 kk

Käynnistäminen 10 kk

Uudistuksen valmistelu yhteistyössä

• muutosvisio ja tavoitteet• edellytykset henkilöstön ja

tehtävien sujuvalle siirtämiselle uusiin organisaatioihin

• alustava suunnitelma maakunnan palvelu-kokonaisuuksista,palvelutavoitteista ja palveluiden tuotantomalleista

Valmisteluvastuuväliaikaisella valmistelu-toimielimellä• kokoonpanosta sopivat ne

organisaatiot, joita uudistus koskee

• asettamisesta päättää Keski-Suomen liitto

• toimielin voi tehdä väliaikaisia päätöksiä uutta maakuntaa koskien

• tarkempi suunnitelma uuden maakunnan käynnistämisestä ja toiminnasta

Maakuntavaaleilla valittu maakuntavaltuusto aloittaa

• maakuntavaltuusto valitsee maakuntahallituksen, tarkastuslautakunnan ja uuden organisaation johdon

• maakuntavaltuusto ja –hallitus tekevät ensimmäisiä päätöksiä palvelukokonaisuuksista sekäpalveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta 1.1.2019 alkaen

2016 2017

Esivalmistelu edennyt aikataulussaU

udis

tuks

en o

hjau

sU

udis

tuks

en v

alm

iste

lu

Johtoryhmän kokoukset

Esivalmistelu loppusuoralla Tehtävät muutosjohtaminen ja työn

organisointi sotestrategian hahmottelu alustavat palvelulupaukset palveluiden tuotantomallien

pohdintaa yhteistoiminnan ensimmäiset ohjeet

esimiehille alustavat selvitykset sopimuksista,

kiinteistöistä ja tukipalveluista selvitys konsernirakenteen pohjaksi tiedolla johtamisen lähtökohdat järjestöjen ja nuorten osallisuus

Meneillään esivalmisteluvaiheen näkemysten

kokoaminen loppuraporttiin keskustelu valinnanvapaus-

kokeilun pilotoinnista kartoitus talous- ja

henkilöstöhallinnon tukipalvelujen järjestämiseksi

väliaikainen valmistelutoimielin ja sen resursointi

Esimerkki: Sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelulupaus

Ensihoito tavoittaa aina jokaisen (sovittujen palvelutasomäärittelyjen mukaisina) henkeä uhkaavissa ja sosiaalisen hädän tilanteissa kaikkialla

Vastaanottoluonteiset peruspalvelut ovat tarjolla tavanomaisin asioinnissa käytettyjen liikennevälinein vähintään 0,5 tunnin päässä kotoa katvealueita täydennetään kuljetuspalveluin ja liikkuvilla

vastaanottoyksiköillä Erityistason palvelut Keskussairaala NOVAssa, pois lukien

valtakunnallisesti ja yhteistoiminta-alueella sovitut harvinaisimmat erityistason hoidot

Erityistason sosiaalipalvelut tarjolla seudullisena ja vähintään maakunnan alueen palveluyksiköissä

Väliaikaishallinto

19.5.2017

Väliaikaishallinnon valmistelutehtäviäStrategia

Järjestäminen ja tuotanto

Henkilöstö

Sopimukset ja omaisuus

Hallinto

Talous

Maakuntavaalit

muutosjohtaminen maakunta- ja sotestrategia, palvelulupaukset tiedolla johtaminen ja tietojärjestelmät

palveluiden tuotantomallit, organisointi-vaihtoehdot ja kilpailukykyisyys

henkilöstösiirrot ja yhteistoiminta

sopimukset, irtain omaisuus ja kiinteistöt yhteistyöalueen sopimus

konsernirakenne ja –ohjaus, hallintosääntö osallisuus

maakunnalle siirtyvät varat ja velat vuosien 2018 - 2019 talousarvio

vaalien valmistelu maakuntademokratia

Vies

tintä

Poliittinen ohjaus

Väliaikainen valmistelu-toimielin

Projekti-toimisto

Yhteis-toimintaelin

Viestintä-ryhmä

Asiantuntija- ja popup-ryhmät

Kunta-johtajien kokous

Muut foorumit

Organisointi

operatiivinen valmistelu ja tukitehtävät

valmistelutyön johtaminen ja organisointi

henkilöstön, asiakkaiden ja kumppaneiden asiantuntemus

kuntien ja maakunnan yhteistyö ja työnjako

Järjestöareena,tulevaisuusryhmä,valmiustoimikuntajne.

keskustelukumppani ja sparraaja

edustuksellinen yhteistoiminta

Asettaminen• kokoonpanosta sopivat maakunnan liitto, kunnat, perusterveydenhuollon

ja sosiaalihuollon yhteistoiminta-alueet, sairaanhoitopiiri, erityishuoltopiiri, pelastuslaitos, ELY-keskus ja TE-toimisto

• maakunnan liitto johtaa sopimusneuvotteluja• maakuntahallitus asettaa toimielimen neuvottelussa sovitun mukaisesti• ehdotuksen perustana on ns. perälautamalli eli miten valtioneuvosto

asettaisi toimielimen, jos maakunta ei pääse sopuun kokoonpanosta:– kunnat ja yhteistoiminta-alueet 6 jäsentä– sairaanhoitopiiri 2 jäsentä– erityishuoltopiiri 1 jäsen– maakunnan liitto 1 jäsen– pelastuslaitos 1 jäsen– ELY-keskus 1 jäsen – TE-toimisto 1 jäsen

11

Jäsenet• valittava organisaatioiden viranhaltijoista, joilla on hyvä

asiantuntemus toimialansa hallinnosta ja toiminnasta • henkilöt jatkavat virkasuhteessa omaan organisaatioon• henkilöt vapautetaan varsinaisista tehtävistään, jotta he voivat

toimia valmistelutoimielimessä osa- tai kokoaikaisesti• työnantajavelvoitteista huolehtii oma organisaatio• jäsen käyttää toimielimessä itsenäisesti toimivaltaansa eikä

ole työnantajansa edunvalvoja• kokoonpanon vastattava tasa-arvolain edellytyksiä• jäsenille valitaan myös varajäsenet• henkilöstöjärjestöjen edustuksesta neuvotellaan osana

yhteistoiminnan suunnittelua

EhdotusKeski-Suomen väliaikaisen

valmistelutoimielimen kokoonpanosta

19.5.2017

MaakuntapalvelutVastuu Jäsen Varajäsen Organisaatio

Elinkeinoelämän, ympäristön ja liikenteen palvelut

YlijohtajaPasi Patrikainen

Vastuualueen johtajaKari Lehtinen

ELY-keskus

Työvoima- ja elinkeinopalvelut

JohtajaTuula Säynätmäki

KehittämispäällikköPirjo Raittila-Parkkinen

TE-toimisto

Strateginen suunnittelu ja kehittäminen

MaakuntajohtajaTapani Mattila

AluekehitysjohtajaPekka Hokkanen

Keski-Suomen liitto

Turvallisuus ja varautuminen

PelastusjohtajaSimo Tarvainen

PelastuspäällikköRisto Helminen

Keski-Suomen pelastuslaitos

Huom. Myös kaikilla varajäsenillä vastuutehtävät

Sosiaali- ja terveyspalvelutVastuu Jäsen Varajäsen

Järjestäminen Johtaja Mikael PalolaSaarikka

Sosiaali- ja terveysjohtajaTuula Liehu, Jämsä

Perusturvajohtaja Anu PihlToivakka

Johtajaylilääkäri Vesa KatajaKSSHP

Valinnanvapauden piirissä oleva palvelutuotanto

Perusturvajohtaja Kati Kallimo, JYTE

Johtaja Päivi Ylä-KoluSeututerveyskeskus

VammaispalvelupäällikköArmi Lehtinen, Jämsä

HallintoylihoitajaHeljä Lundgrén-Laine, KSSHP

Liikelaitos Johtaja Juha KinnunenKSSHP

PerusturvajohtajaRaija Kolehmainen, Äänekoski

Maakunnan resurssitVastuu Jäsen Varajäsen

Henkilöstö Henkilöstöjohtaja Arja AroheinäJyväskylän kaupunki

HenkilöstöjohtajaEeva AarnioKSSHP

Talous Talousjohtaja Aija SuntioinenKSSHP

TalousjohtajaTero MäkeläKeuruu

IT TietohallintojohtajaMinna RehnKSSHP

Perusturvan toimialajohtaja*Marja LaurilaViitasaari

Hallinto LakimiesTuomo RatinenJyväskylän kaupunki

KunnanjohtajaPirkko-Liisa VesterinenToivakka

*tehtävävastuu sosiaali- ja terveyspalveluissa

Rahoitus• valtion talousarviossa vuosille 2017 ja 2018 määräraha, jolla

katetaan maakunnan toiminnan ja hallinnon käynnistämisestä aiheutuvia kustannuksia

• vuodelle 2017 varattu 9 miljoonaa euroa, lisäksi erityistä valtionavustusta

• Keski-Suomen osuus reilut 500 000 euroa kattaa osan kustannuksista

• kohdennus toimielimen jäsenten sijaisjärjestelyistä syntyviin kuluihin, osaan projektitoimiston henkilöiden palkkakustannuksista ja valikoituihin ostopalveluihin

• valtion lisätalousarvio suunnitteilla - Keski-Suomen osuus ?

17

Sopimusneuvotteluiden aikataulu

Organisaatioiden neuvotteluvaltuuksien vahvistaminen Uudistuksen

johtoryhmän evästykset kokouksessa 6.4. Kunnanjohtajien

evästykset kokouksessa 20.4. Henkilökohtaiset

keskustelut jäsenten ja varajäsenten kanssa

Henkilökohtaiset keskustelut jatkuvat Projektitoimiston

kokoonpanon suunnittelu Hallintosääntö-

luonnoksen laatiminen Väliaikaishallinnon

projektisuunnitelman laatiminen Väliaikaishallinnon

rahoitussuunnittelu Sijaisjärjestelyt

Toimielimen kokoonpanon vahvistava sopimuspöytäkirja 2.6.2017 Maakuntahallituksen

ehdollinen asettamispäätös 16.6.2017 Ilmoitus

valtionvarainministeriölle toimielimen asettamisesta Työskentelypuitteiden

järjestäminen

Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu

Keski-Suomen liiton henkilöstön kehittäminen

• Siirryttiin uuteen organisaatiomalliin tammikuussa

• Käyty henkilöstön kanssa onnistumiskeskustelut (maalis-toukokuu)

• Laadittu päivitetyt työsopimukset

• Nimikkeet päivitetty tarvittavilta osin

• Kartoitettu henkilöstön osaamis- ja koulutustarpeet

• ”Operaatio Järvitaimen” saatu etuajassa päätökseen, lopetuspalaveri koko henkilöstön kanssa kesäkuussa

• Valmistaudutaan uuteen maakuntaan siirtymiseen (mm. osaamiskartoitukset)

”Biotalous on aluetalouden veturi”

• Keski-Suomessa on vahva, monimuotoinen, vientivetoinen ja kestävä biotalous.

• Uudet pitkälle jalostetut tuotteet ja niihin liittyvä osaaminen ovat kansallista ja kansainvälistä huippua.

• Paikallinen uusiutuvan energian tuotanto kattaa 50 % Keski-Suomen energian-kulutuksesta.

Uusiutuva energia:• Laskelma 2016 valmistuu

syksyllä 2017 • Arvio v 2020 mennessä

>60% (2014 38%)• Vaikutus 180M€

tuontienergian vähennyksen kautta

Biotalouden kärkiä

Metsäbiotalous- Kuitupohjaiset tuotteet, Vaahtorainaus-teknologia (VTT)- Biomassan varastointi-kehitystyö(JAMK)- Biotaloudesta ammatti!oppilaitosten ja te-toimistonyhteistyö biotalouden osaajien varmistamiseksi

Kiertotaloustarjoaa resurssit

monipuoliseen kiertotalouden kehittämiseen (KSL, Jkl, KSSHP) - CO2 hyödyntäminen vihreänkemian raaka-aineena (VTT)- Urban mining, arvokkaiden me-tallien talteenotto jätteistä (Jyu)- Biokaasun monipuolinen maa-kunnallinen edistäminen (KSL)

Innovaatioiden ja yhteistyön lisääminen- Bio- ja kiertotalousyritykset kasvuun Keski-Suomessa lisää yritysryhmien ja oppilaitostenyhteistyötä, uutta liiketoimintaa (JAMK)- Biotalouskampuksella vauhditetaan biotaloudenInnovaatiotoimintaa ja luodaan kokeilukulttuuria(JAMK)

” Digitalous haastaa palvelut uudistumaan”

• Nykyaikaiset työvälineet, nopeat yhteydet ja luotettavat verkkopalvelut mahdollistavat monikanavaisen ja reaaliaikaisen yhteydenpidon sekä uudenlaisia työtapoja.

• Julkisen sektorin sähköiset palvelut tuovat kansalaisille lisäarvoa, ja palvelut ovat saatavilla verkosta nopeasti ja helposti.

• Keski-Suomeen on syntynyt digitalouden palveluihin liittyvää uutta liiketoimintaa ja uusia yrityksiä.

Palveluinnovaatioiden kehittämisessä tarvitaan palvelumuotoilun, yrittäjyyden sekä myynnin ja markkinoinnin osaamista. Tätä tavoitetta tukee Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkea-koulun vahva opetus- ja tutkimustoiminta sekä yritysyhteistyö.

Digitalouden kärkiäKyberturvallisuus-kyberturvallisuus on keskeinen kilpailukykytekijä digitaloudessa (FINCSC)-kyberturvallisuuden innovaatiokeskittymä rakentuu kyberosaamisen ja kyber-liiketoiminnan varaan (JYVSECTEC, EDA, KYHA)

Innovaatioiden ja yhteistyön lisääminenDigitaalisen huippuosaamisen kasvu edellyttää, että korkea-kouluissa kehitetään digitalouden palveluinnovaatioiden poikkitieteellistä tutkimusta sekä opetusta. Digitaaliset teknologiat voivat tehostaa yritysten toimintaprosesseja, uudistaa tuotteiden ja palveluiden muotoilua sekä edistäämyyntiä ja markkinointia globaaleilla markkinoilla.

Digitaalisuus, ICT-toimiva ICT muodostaa pohjan digitaloudelle - digitalisaation hyötyjen realisoituminen täydessä mittakaavassa edellyttää, että digitalisaatio on tasavertaisesti kaikkien saavutettavissa.

” Osaamistalous luo tulevaisuuden menestymisen”

• Osaamistalous tarkoittaa aineettoman pääoman, kuten osaamisen ja tietotaidon, hyödyntämistä liiketoiminnassa.

• Koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyö korostuu osaamistarpeiden kasvaessa.

• Osaamisen kärkemme ovat oppiminen ja koulutus, hyvinvointi, teknologia, kyberturvallisuus sekä ympäristö- ja bioenergiaosaaminen.

• Osaamisintensiivisten alojen (esim. KIBS alat) merkitys ja työllistävyys on vahvassa kasvussa. Perinteiset alat korvaantuvat uusilla osaamisaloilla. Tuottavuus kasvaa merkittävästi ja palveluiden merkitys korostuu.

Innovaatioiden kehittämisessä osaaminen on keskiössä. Vahva osaamispohja luo ainekset maakunnan menestymiselle. Tarvitaan koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden ja elinkeinoelämän huomattavasti järjestelmällisempää yhteistyötä. Innovaatioalustat ja (t)ekosysteemit) on saatava huomattavasti vahvemmiksi. Yritykset hyödyntämään vahvemmin maakunnan osaamista

Osaamistalouden kärkiä

Koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyö• EduFutura (Jyo, Jamk, Jao). Suomeen

muodostumassa n. 10 koulutuksen ja tutkimuksen alueellista keskittymää.

• Osaava Metso: K-S kuntien ja opettajankouluttajien tiivis yhteistyö. Koulutuksen haasteet. Uusi sivistyskunta.

Osaamisen vahvistaminen• Koulustarpeiden ennakointi ja

tulevaisuustyö – mihin kannattaa satsata!

• Keski-Suomesta digitaalisen oppimisen kärkimaakunta

• Oppimisympäristöjen kehittäminen (esim. Poke ja logistiikka - Biotar)

• Yrittäjyyden edistäminen ja yrittäjyyskasvatus

Koulutuksen- ja tutkimuksen sekä yritysten yhteistyö tiiviimmäksi• Yritysten kasvu ja kehittyminen riippuu yhä enemmän osaamisen

kehittymisestä. Maakuntaan on luotava selkeitä (t)ekosysteemejä ja innovaatioalustoja, joissa kehitystyötä tehdään ja tutkimus- sekä yritykset kohtaavat. (Hippos, Kukkula, Biotalouskampus, jne) Tunnistettava ja valittava kehitysympäristöt ja alat. Kehitettävä toimintamalleja ja toimintaprosesseja sekä toiminnan arviointia.

Hyvinvointi osana osaamis- ja digitaloutta

Hyvinvointi nousemassa yhdeksi maakunnalliseksi kärkiteemaksi

• Maakuntastrategiassa rakentuu osaksi osaamis- ja digitaloutta

• Taustalla Hippoksen alueen, Kukkulan alueen (uusi sairaala) kehittyminen sekä vahva liikunnan ja terveysalan osaaminen

• Tutkimus, koulutus ja kehitystyö keskiössä. Tavoitteena vahva terveyden ja hyvinvoinnin keskittymä jossa yritys- ja tutkimustoimintaa

• Bigdatan hyödyntäminen myös keskiössä (Watson /IBM)

• K-S liitto rahoittanut Campus.fi hankeen, jossa luotu yhteistyön perusta ja malli

• KeHO – ”Keski-Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymä”, eli sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan toimijoita yhteen kokoava maakunnallinen osaamis- ja innovaatiokeskittymä.