1

Ilmo Aronen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, Raisioagro Helsingin yliopiston dosentti

RAISIOAGRON TIEDOTUSTILAISUUS

7.10.2014

2

Benemilk® on tutkitusti tehokas

3

Sisältö Benemilk-tutkimukset

Benemilk-tilatulokset

Lehmän työura ja eläkeikä

Pitoisuusindeksi

4

Benemilk-tutkimukset

5

Tieteelliset tutkimukset 2012–2014 Tutkimukset tehtiin Suomen lisäksi Ruotsissa, Hollannissa ja Ranskassa

6

Kuusi tieteellistä tutkimusta Suomi: MTT (kaksi tutkimusta), Helsingin yliopisto

Ranska: INRA (Institut National de la Recherche Agronomique)

Hollanti: Schothorst Feed Research

Ruotsi: Ruotsin maatalousyliopisto (Sveriges Lantbruksuniversitet)

7

Tulokset keskimäärin +2,6 kg EKM +1,2 kg maitoa +0,3 %-yksikköä rasvaa +0,05 %-yksikköä valkuaista +9 % parempi rehuhyötysuhde

8

Ruotsin maatalousyliopisto:

Tuotos ja pitoisuudet paranivatKONTROLLIREHU

MAITO, kg 33,6 34,5 +0,9 kg ns.

EKM, kg 31,4 34,8

RASVA, % 3,60 4,03 +0,43 %-yksikköä *

PROTEIINI, % 3,32 3,53 +0,21 %-yksikköä *

RASVA, g/päivä 1220 1370 +150 g *

PROTEIINI, g/päivä 1110 1210 +100 g *

REHUHYÖTYSUHDE, kg EKM/kg rehun kuiva-ainetta 1,32 1,54

PROTEIININ HYVÄKSIKÄYTTÖ, maidon typpi/rehun typpi, % 26,8 31,5

BENEMILK BLACK MUUTOS

+3,4 kg *

+10,4 % *

+17,5 % *

Tilastollinen merkitsevyys; * P<0,001

9

Hollanti:

Pitoisuudet ylös, solut alasKONTROLLIREHU

N=15

EKM-TUOTOS, kg 36,8 39,5 +2,7 kg *

REHUHYÖTYSUHDE, kg EKM/kg rehun kuiva-ainetta

1,64 1,78

SOLULUKU (x 1000/ml) 87 35

BENEMILK BLACKN=15 MUUTOS

+9 % **

-60 % *

Tilastollinen merkitsevyys; * P<0,05; ** P<0,01

Soluluku kuvaa utareterveyttä. Kohonnut soluluku voi olla merkki utaretulehduksesta.

10

Benemilk-tilaseuranta

11

Pitkä tilaseuranta vahvistaa tieteelliset tulokset 1760 lehmää keskimäärin 45 lehmän tiloilla

Rasvapitoisuus nousi 100 %:lla tiloista

Valkuaispitoisuus nousi 90 %:lla tiloista

Laaja aineisto osoittaa: ruokinnassa tärkeää käyttää Benemilk-rehua suositusten mukainen määrä

EKM, kg/päivä +2,6Maito, kg/päivä +1,1Rasva-% +0,34Valkuais-% +0,09

Pitkäaikaisseuranta 12–24 kk: Benemilk-seuranta 6–12 kk ja sitä edeltäneen ruokinnan seuranta 6–12 kk. Seuranta valmistui v. 2014.

12

Tutkimukset ja käytäntö todistavat Benemilkin tehon

+2,6 kg EKM

13

Benemilk pidentää lehmän ”työuraa” Pääosa poistoista liittyy

Hedelmällisyyteen

Utareisiin

Jalkoihin

Energiavaje poikimisen jälkeen lisää poistoja ja johtaa ennenaikaiselle eläkkeelle.

14

Benemilk-ruokinnalla

Varmistetaan energian saanti

Viritetään vastustuskykyä

Helpotetaan hapanpötsiä

Säästetään sorkkia

Tavoitellaan tiineyttä

15

Pitoisuusindeksi

16

Pitoisuusindeksi kertoo: energiamuodolla on väliä Pitoisuusindeksi on Raisioagron kehittämä uusi mittari

Se kertoo, kuinka tehokkaasti rehun energia vaikuttaa maidon koostumukseen

Indeksin laskenta perustuu rehun rasvahappo koostumukseen

Benemilk-rehuissa energianlähteenä on tehokkaita ja suojattuja rasvahappoja, jolloin niiden energia on tehokkaammassa muodossa ja pitoisuusindeksi korkea

Mitä suurempi rehun pitoisuusindeksi, sitä paremmat maidon pitoisuudet

17

Kaikki energia ei ole samanarvoista!

REHU C

REHUN ENERGIA, MJ/kg ka 13,2 13,2

PITOISUUSINDEKSI 65 25

Kg EKM 34,8 31,4 +3,4

PROTEIINI, % 3,53 3,32 +0,21

RASVA, % 4,03 3,60 +0,43

BENEMILK BLACK ERO

+40

Benemilk Black vs. Rehu C, Lövsta 2013

0

Korkea indeksi, paremmat pitoisuudet

18

Benemilk osana ruokinnan suunnittelua

TILA

TILAN HOITO

RUOKINTA

RUOKINTA

KASVUNRU

OKINN

ANOptimaalinen Benemilk-täydennysrehu:pitoisuusindeksi

ANALYSOINTI

OPTIMOINTI

Säilörehun D-arvo

Tulos: parempi tuotos ja terveemmät lehmät

19

Yhteenveto Benemilk-ruokinta: kuusi tieteellistä tutkimusta sekä

laaja tilaseuranta:

Enemmän maitoa, enemmän rasvaa, enemmän valkuaista

EKM +2,6 kg/pv/lehmä

9 % parempi rehun hyötysuhde

Benemilk pidentää lehmän työuraa

Pitoisuusindeksi kokonaan uusi mittari ruokinnan suunnittelussa

20

Juha Anttila Maidontuottaja

RAISIOAGRON TIEDOTUSTILAISUUS

7.10.2014

21

Timo Huhtamäki Markkinointijohtaja, Raisioagro

RAISIOAGRON TIEDOTUSTILAISUUS

7.10.2014

22

Benemilk®-innovaation merkitys kuluttajille ja

kansantaloudelle

23

Maidon arvoketju

KARKEAREHU

MEIJERI

TUORE- TUOTTEET

MAITOTILAMaidon hinta sidottu laatuun

50 %

TILAN OMA VILJA

JUUSTO (n. 30 % rasvaa)

VOI (>80 % rasvaa)

MAITOJAUHE (n. 30 % valkuaista)

TEOLLINEN REHU

24

Benemilk kasvutekijänä maitotilan prosessissa

TILA

TILAN HOITO

RUOKINTA

RUOKINTA

KASVUNRU

OKINN

ANOptimaalinen Benemilk-täydennysrehu:pitoisuusindeksi

ANALYSOINTI

OPTIMOINTI

Säilörehun D-arvo

25

Taloudellinen lisäarvo tuottajalle

1050

MEUR

1000

950

900

850

800

750

700

650

600MAITO- TILIT

VOLYYMI- VAIKUTUS

VALKUAIS- LISÄ

RASVA- LISÄ

TUOTANNON ARVO

965

50 1419

1048

Lähde: TIKE

26

Benemilkin arvonlisä maitoketjuun Jos kaikki Suomen 285 000 lehmää

saisivat Benemilk-rehua ja keski määräinen EKM-tuotos/lehmä/pv +2,6 kg

Rasva/lehmä/pv +150 g = 39 miljoonaa pakettia enemmän voita

Valkuainen/lehmä/pv +60 g = 2,5 miljoonaa purkkia enemmän rahkaa

27

Pitoisuusindeksi mittaa arvonlisää

+150 g RASVAA lehmä/pv

+100 g VALKUAISTA lehmä/pv

+2,5 MILJ. RAHKAPURKKIA

+39 MILJ. VOIPAKETTIA

MEIJERI

MEIJERI

MAITOTILA

MAITOTILA

REHU C Pitoisuusindeksi 25

BENEMILK Pitoisuusindeksi 65

28

Yhteenveto Ratkaisemme osaltamme globaalin ruoantuotannon

haasteita

Maidon tuotannolla on kansantaloudellista merkitystä

Innovaatiot ruokaketjun alkupäässä vaikuttavat koko ketjuun

Uusi pitoisuusindeksi auttaa myös mittaamaan Benemilk-innovaation arvonlisää

29

Jarmo Puputti Toimitusjohtaja, Raisioagro

RAISIOAGRON TIEDOTUSTILAISUUS

7.10.2014

30

Suomen maatalous mahdollisuuksien tienhaarassa

31

Perfect Storm

Sir John Rex Beddington, 2009

32

Maidontuotanto on kasvuala

010 000

BRUTTOKANSANTUOTE/ASUKAS (USD OSTOVOIMAPARITEETTI)

20 000 30 000 40 000 50 000 60 000 100 000 000

0

196

1

1967

1971

1977

1983

1989

199

5

200

1

1963

1969

1973

1979

1985

1991

1997

200

3

1965

200

9

1975

1981

1987

1993

199

9

200

520

07

200 000 000

300 000 000

400 000 000

500 000 000

VUOTUINEN KASVU 1,3 %

600 000 000

700 000 000

50

100

150

200

250

300

350

400

NorjaUSASuomiIntia Kiina

Maailman maidontuotanto (tonneissa)Vuotuinen maidonkulutus/hlö (kg/vuosi)

Lähde: FAO ja Maailmanpankki, 2009 Lähde: FAO, 2009

33

Maatalouden rakennemuutos edellyttää uutta ajattelua

2000

22220

Maitotilat, kpl Keskilehmäluku, kpl/tila Lypsylehmien lukumäärä, 1000 kpl

Maatilojen kehitysnäkymät 2020: 221100244 ©TNS 2014

361

317

287 283 284 290 286

52

39

3330

26+1 LEHMÄÄ/VUOSI

+3 LEHMÄÄ/VUOSI

20

16

15840

109209590

85507415

5450

2000

2000

2005

2005

2005

2010

2010

2010

2012

2012

2012

2014

2014

2014

2017

2017

2017

2020

2020

2020

Maidontuotantoennuste

34

Innovaatiot voivat muuttaa kehityskulkua

700

MAITOMÄÄRÄ/LEHMÄ/KK

2004200520062007200820092010201120122013

680

660

640

620

600

580

560

540TAMMI HELMI MAALIS HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SYYS LOKA MARRAS JOULU

2013

Lähde: TIKE

Maitomäärä/lypsävä eri vuosina kuukausittain

35

Innovaatiot voivat muuttaa kehityskulkua

700

MAITOMÄÄRÄ/LEHMÄ/KK

2004200520062007200820092010201120122013

680

660

640

620

600

580

560

540TAMMI HELMI MAALIS HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SYYS LOKA MARRAS JOULU

2013

Lähde: TIKE

Maitomäärä/lypsävä eri vuosina kuukausittain

Lisäarvo+14 M€

36

Tietointensiivisyys

TUOTTEET

TIETO JA OPPIMINEN

MITTARIT

KOULUTUS

RA

AK

A-A

INEE

T

TUO

TAN

TO

TUO

TEK

EHIT

YS

MY

YN

TI J

A

MA

RK

KIN

OIN

TI

LOG

ISTI

IKK

A

SEURANTA JA ANALYYSIT

37

Suomesta globaalin ruokaketjun innovaatioveturi

38

Ratkaisemme globaalin ruoantuotannon haasteita Energian hyväksikäytön tehostaminen: rehuhyötysuhde +9 %

Täsmäruokinta: Ruokinnan 360°

Typen hyväksikäytön parantaminen: vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä

39

Kiitos!