Kaari-työpaja: Korvaava työ työurien tukena3.2.2016 Tampere

Sisällysluettelo

3.2.2016

• Miten korvaava työ näkyy Kevan työssä,Keva Dia 3

• Vantaan korvaavan työn toimintatapa,Vantaan kaupunki Dia 28

• Tuunattu työ Vantaalla,Vantaan Työterveys liikelaitos Dia 48

• Mukautetun työn malli,Seinäjoen kaupunki Dia 57

• Uuden osakeyhtiön työkalut strategisessatyöhyvinvointi- ja työkykyjohtamisessa, Arkea Oy Dia 74

Miten korvaava työ näkyy Kevan työssä?

3.2.2016Lisbeth Forsman-Grönholm Ylilääkäri, Keva

Katsotaanko peruutuspeilistä vai tehdäänkö yhdessä?• Milloin ja minkä vuoksi työura katkeaa työkyvyttömyyden

vuoksi?• Mitä tunnistettavia ”työkykyriskin” osaprosesseja on, ja

mitä arvioidaan näissä prosesseissa? Esim.– Ketkä ovat olleet mukana työkyvyttömyyden prosessissa

”paikan päällä”?– Miten on hyödynnetty erilaisia malleja, joilla voidaan

vaikuttaa työkykyriskeihin• Miten reagoidaan eri tilanteissa tutkimusten ja käytännön

valossa?

ETK tilastokantaa tilastot.etk.fi

ETK tilastokantaa tilastot.etk.fi

KuEL-työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet sairausryhmän mukaan vuonna 2014

Sairausryhmä Osuus kaikista, %

Täysi työkyvyttö-myyseläke

Täysi kuntoutus-

tuki

Osa-työkyvyttö-myyseläke

Kaikki %

Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet 31,8 32,2 56,3 43,2

Mielenterveyden häiriöt 17,7 38,1 15,4 23,9

Kasvaimet 14,9 8,7 3,5 7,4

Hermoston sairaudet 10,8 4,3 7,3 6,9

Verenkiertoelinten sairaudet 9,0 3,5 5,2 5,3

Vammat, myrkytykset yms. 5,5 7,8 2,6 5,0

Muut sairaudet 10,3 5,4 9,8 8,3

Kaikki 100,0 100,0 100,0 100,0

9.2.2016 17

www.iwh.on.ca/system/files

Työkykyjohtamisen osakustantaja on huolissaan toimintavalmiuksista ajatellen työkykyriskien hallintaa! (lähde kela.fi)

• Asiantuntijalääkäri ja ratkaisuasiantuntija tekevät yhteistyönä Selvitetään myös ammatillisen kuntoutuksen edellytykset.

Miten eläkeratkaisu tehdään?

Työkyvyttömyyseläke• Työkyvyttömyyseläkkeen myöntäminen

perustuu ennen muuta riittävän vaikea-asteisiin objektiivisesti todettaviin sairauslöydöksiin.

• Sairauden ja toimintakyvyn välinen yhteys on voitava selittää lääketieteellisillä löydöksillä

• Ratkaisua tehtäessä tilanne arvioidaan aina kokonaisuutena: Ammatti, ikä, työhistoria, ammattitaito, koulutus, kotipaikkasidonnaisuus, työllisyystilanne

• Kuntoutusmahdollisuuksia on aina arvioitava ennen eläkkeen myöntämistä ja 1.1.2015 alkaen siitä myös annettava päätös hakijalle

Kevan tutkimustuloksia käytännön toiminnastaKevan Tutkimuksia 1/2015: Työhyvinvoinnin ja työkyvyn strateginen johtaminen ja työterveysyhteistyö kunta-alalla 2015Laura Pekkarinen ja Toni Pekka

Henkilöstöjohtajien mielestä työterveyshuolto ottaa esimiehiin yhteyttä, kun työntekijän työkyky on vaarantunut

Kuntaorganisaatioissa käydään työterveysneuvotteluita yhä yleisemmin

Työterveyshuolto onnistuu melko tai erittäin hyvin työurien tukemisessa, %

Toteutuu huonommin pienissä kunnissa ja osakeyhtiöissä

87

85

84

79

78

75

68

62

80

82

81

80

79

75

75

0 20 40 60 80 100

On aktiivisesti mukana tekemässä työhyvinvoinninedistämistyötä organisaatiossa

Ohjaa tarvittaessa työntekijätkuntoutustoimenpiteiden piiriin

Arvioi työriskien terveydellisiä vaikutuksia ja tekeetoimenpide-ehdotuksia työpaikkaselvityksissä

Tunnistaa työkykyriskissä olevan työntekijän

Osaa toimia yhteistyössä organisaation kanssa 30-60-90 -säännön mukaisesti

Koordinoi osatyökykyisen työntekijän hoitoa jakuntoutusta

Tarjoaa esimiehille tukea organisaationmuutostilanteisiin

Tuottaa tietoa henkilöstön hyvinvoinnistaorganisaation käyttöön

Henkilöstöjohto Työterveyshuollon toimijat

Ammatillinen kuntoutus

Ammatillinen kuntoutus

• Ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on, että osatyökykyinen työntekijä voi jatkaa työelämässä terveydellisistä rajoitteistaan huolimatta

• Vakiintuneen työhistorian omaavat hakevat ammatillista kuntoutusta työeläkelaitoksestaan, julkisen sektorin työntekijät Kevasta

• Olennaista, että työntekijä, esimies ja työterveyshuolto toimivat yhteistyössä.

16

Ajankohtaista

• Kevan ammatillisen kuntoutuksen ennakkopäätösten määrä on jatkanut kasvuaan– Samaan aikaan ennakkopäätösten ja suunnitelmapäätösten

välinen suhdeluku heikentynyt -> oikeus ammatilliseen kuntoutukseen ei johda konkreettisiin toimiin

– Liian moni prosessi alkaa työkyvyttömyyseläkkeen hakuvaiheessa

”Jaksaa käydä vielä töissä, jopa nauttii siitä”Osatyökyvyttömyyseläkkeen toimivuus kuntatyössä

Pirjo Saari 2011

Keskeiset tulokset - tyypillinen osatyökyvyttömyyseläkeläinen• Nainen, 57-vuotias, alempi koulutus• Tuki- ja liikuntaelinongelmia• Kokee etenkin fyysisen työnsä liian kuormittavana.• Varhaisen tuen toimenpiteet työpaikoilla ovat vähäisiä

– 3/5 ilmoittaa ettei tehty työtä helpottavia ennen eläkkeen hakemista

• Tiedotus puutteellista sekä esimiehille että työntekijöille. Etenkin työkykynsä heikoksi arvioivat työntekijät kokevat tiedonsaannissa ongelmia

”Jo pelkän hakemuksen täyttäminen puhkiuupuneenavei voimat”

Varhainen tuki: helpotettiinko työpaikalla työntekoa (esim. työjärjestelyillä) ennen osatk-eläkkeen hakemista,%

21

40

41

34

69

51

51

58

9

9

8

9

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

60 ja yli

55-59

Alle 55

Kaikki

Helpotettiin työntekoa Ei helpotettu työntekoa Eos

Työkyvyttömyyseläkkeen hylkäävät päätökset julkisella sektorilla – tutkimus hylkäävän päätöksen 2009-2013 saaneistaKevan tutkimuksia 2/2015Riku PerhoniemiPetra SohlmanSusanna HeinoKristina LundellLaura Pekkarinen

Pääsairautena eniten mielenterveyden häiriöitä ja tuki- ja liikuntaelinten sairauksia

"Mistä ensimmäinen aloite työkyvyttömyyseläkkeen hakemiseen alun perin tuli?"

Hoitavalla lääkärillä suuri rooli asiakkaan ajattelussa

Tilanneselvittely Kevassa

Tyytyväisyys2013 2014

Tyytyväisiä tilanneselvittelyyn 95 % 90 %

Tyytyväisiä kuntoutusohjaajien asiantuntemukseen, yhteispalaverin järjestämiseen ja positiiviseen henkeen sekä oman tilanteen selkiytymiseen. Kokemus siitä, että on tullut kuulluksi.

2013 2014

Tarjottiin 232 395

Osallistui 103 (44 %) 184 (47 %)

Työhön paluu toteutui (päätökseen saaduista selvittelyistä)

28 (27 %) 34 (18 %)

Työssä jatkamisen tulokset myönteisiäKevan työssä jatkamisen KuEL-mittarit 2000 ja 2014

2000 2014

63-vuotiaana tai vanhempana eläkkeelle siirtyneiden osuus (%) 21,6 58,7

Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus (%) 1,07 0,79

Osatyökyvyttömyyseläkkeiden osuus kaikista tk-eläkkeistä (%) 17,5 46,9

Eläkkeelle siirtymisiän odote 25-vuotiaalle (v) 58,2 61,3

Työ- ja virkasuhteiset KuEL-vakuutetut.

Vantaan korvaavan työn toimintatapa:

3.2.2016 Kevan Kaari-työpaja, TampereKehittämispäällikkö Manna Torvinen

Työhyvinvoinnin pyrstötähti

9.2.2016Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 2

Terveys- ja turvallisuus-johtaminen• Aktiivisen välittämisen toimintatapa

• Välke-keskustelut ja eVälke• Työkyky keskiössä (myös esim. osasairaspäiväraha ja ammatillinen kuntoutus, Keva 30-

60-90)

• Työturvallisuuden ryhtiliike• Turvallisuushavainnot • Tapaturmien tutkinta• Työolojen arvioinneista jatkuvaan kehittämiseen• Terveys- ja turvallisuusjohtamisen asiat esillä johtoryhmissä ja työpaikkakokouksissa

• Terveys- ja turvallisuusjohtamisen (=Tetu) tapaamiset • Työhyvinvointiasiantuntijat käyvät esimiehen luona Tetukäynnillä tai muutoin kontaktoivat

esimiestä

• Esimiehet voivat kannustaa työntekijöitään oman hyvinvoinnin edistämiseen

• Duodecim Omahoitosivusto Vantaan kaupungin henkilöstön käytössä• Mun Elämä – My Life –hanke v.2016

• Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ • 1.1.2016 (koko organisaatio 1.2.2016) alkaen

9.2.2016

Onko työntekijä työkykyinen vai työkyvytön?

Missä kohtaa janalla olet?

100% työkykyinen __________________ 100% työkyvytön

100% terve -------------------------------------------------- 100% sairas

Tuunatun työn valmistelu• Tuunatun työn mallin valmistelutyöryhmä aloitti työnsä toukokuussa 2015

seuraavalla kokoonpanolla:• kehittämispäällikkö Manna Torvinen, henkilöstökeskus, puheenjohtaja• Työhyvinvointikonsultti Anne Vuorio, henkilöstökeskus, sihteeri• työmarkkinalakimies Sanna Tonteri, henkilöstökeskus• työhyvinvointiasiantuntija Pirjo Viiala, soster • työhyvinvointiasiantuntija Wanda Pirinen, sito• henkilöstösuunnittelija Riikka Lindholm, mato• pääluottamusmies Arja Karppinen (varalla pääluottamusmies Kaija Talonpoika)• työsuojeluvaltuutettu Päivi Domnick (varalla työsuojeluvaltuutettu Marja-Leena

Jämsen-Mässeli)• palvelupäällikkö Riitta Pimiä, Vantaan Työterveys liikelaitos • ylilääkäri Pirkko Kokkonen, Vantaan Työterveys liikelaitos • työelämäasiantuntija Satu Haapakoski, Keva

9.2.2016 5

Tuunatun työn eteneminen

• Korvaavan työn yt-käsittely pääluottamusmiespalaverissa 7.10.2015

• Korvaavan työn käsittely kaupungin johtoryhmässä 26.10.2015

• Korvaavan työn esittely kaupungin yhteistoimintaryhmässä 28.10.2015

9.2.2016

Tuunattu työ – mitä se on?• Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä

voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään tai toipumistaan vaarantamatta tekemään soveltaen eli tuunaten omaa työtään tai jotakin muuta työtä.

• Tuunatun työn toimintatapa otetaan käyttöön työterveyshuolloissa 1.1.2016 alkaen ja koko organisaatiossa 1.2.2016 ja sen tavoitteena on edistää Vantaan henkilöstön työkykyä ja työyhteisöjen hyvinvointia.

9.2.2016 7

Tuunatusta työstä on etua sekä työntekijälle itselleen että työnantajalle:• Työntekijä saa tuunatusta työstä varsinaisesta

työstä saamaansa palkkaa.• Tuunattu työ ei kerrytä sairauspoissaolopäiviä.• Työntekijä voi oppia tuunatussa työssä uusia

taitoja ja toimintatapoja tai voi keskittyä joihinkin tehtäviin tavanomaista syvällisemmin.

• Tuunatun työn tekeminen edistää työssä jatkamista ja madaltaa työntekijän kynnystä palata sairauspoissaolon jälkeen työhön, koska poissaoloa ei synny tai se jää lyhyemmäksi > ehkäisee työkyvyttömyyttä

• Sairauspoissaolokustannukset vähenevät.• Työntekijän työpanos on käytössä työpaikalla

niissä tehtävissä, mihin työkyky riittää. > vahvistaa työhyvinvointia

Tuunattu työ – mitä se on?

Tuunatun työn menettelytavatTuunatun työn mahdollisuus selvitetään jokaisen sairauspoissaolon yhteydessä.

Prosessin kulku:

• 1) työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi tilapäisesti estynyt tekemästä omaa vakiintunutta työtään ja ilmoittaa asiasta esimiehelle

• 2) työntekijä ja esimies keskustelevat tilanteesta ja arvioivat mahdollisuuden oman työn tekemiseen tuunatusti tai muuhun järjestelyyn omassa tehtävässä tai toteavat, että tuunattu työ ei ole tarkoituksenmukaista (esimerkiksi selvissä flunssa-, kuume- ja vatsatautitilanteissa)

• 3) esimies ohjaa tarvittaessa työntekijän työterveyshuoltoon arvioon tai työntekijä itse hakeutuu työterveyshuoltoon tuunatun työn mahdollisuuksien arvioimiseksi

• 4) työntekijä aloittaa tuunatun työn tekemisen (kesto 1 päivä – 8 viikkoa)

• 5) Tuunatun työn mahdollinen keskeyttäminen:

• a) Akuutti sairastuminen, esim. flunssa, tai terveydentilan äkillinen heikkeneminen -> normaali sairauslomakäytäntö

• b) Muu keskeytyminen -> perustuu työterveyshuollon arvioon

• 6) Tuunattu työ päättyy ja työntekijä jatkaa vakiintuneissa tehtävissään (tai arvioidaan esim. osasairauspäivänrahan tai ammatillisen kuntoutuksen tarve/mahdollisuudet)

9.2.2016

Toimintakulttuurin muutos ja viestintäTavoitteet: • Saada kaikki esimiehet ja työterveyshuolto ymmärtämään

tuunatun työn merkitys, hyödyt ja sitoutumaan siihen• Viestittää työntekijöille tuunatun työn merkitys ja hyödyt• Saada työyhteisöt käyttämään tuunattua työtä työntekijöiden

terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi• Tuunatun työn toimintakulttuuriin valmentautumisessa edetään

portaittain:• Päälliköille ja tulosaluejohtajille järjestettiin 4.11. ja 9.11. työpajat

(kesto 120 min), joissa käsitellään toimintakulttuurin muutosta ja sen viestintää edelleen esimiesalaisille.

• Vastaavat Tuunatun työn työpajat esimiehille (vetäjinä päälliköt, työhyvinvointiasiantuntijat tukena), työpajat työpaikoilla(vetäjinä esimiehet, työsuojeluvaltuutetut tukena) ja työpajat työterveyshuolloille

Viestinnän apuna gallup

9.2.2016

• Heke toteuttaa tuunatun työn gallupin henkilöstölle. Henkilöstö voi leikkimielisessä gallupissa testata tuunatun työn kysymyksiin ja testata saako tulokseksi Seppo Seesteisen, Terhi Taviksen vai Elli Energisen.

http://app.alypaa.fi/vantaa/Linkki Avaimen etusivulta Tuunattuun työhön kohdasta Esimiehen/Työntekijän ajankohtaiset

Tuunattu työtavoitteet ja seuranta

• Jokainen toimiala asettaa omat tavoitteensa tuunatun työn päiville (lukumäärä) vuodelle 2016

• Jokainen toimiala seuraa asettamaansa tavoitetta

• Kaupunkitasoisesti seurataan tuunatun työn käyttöä ja siihen liittyviä haasteita ja kehittämistarpeita (Intran etusivulta Esimiehen/Työntekijän ajankohtaiset >Tuunattu työ, tulossa UKK= usein kysytyt kysymykset ja Hyvät käytännöt)

9.2.2016

Miten edetä työn tuunaamisessa?• Avointa keskustelua ja mahdollisuuksien

haarukointia, mitä tämä meidän yksikössä käytännössä tarkoittaa? Hyvä kirjata yksikön tasolla tuunatun työn tehtäviä eri työtehtävissä

• Vaatii alkuvaiheessa ennen toimintatavan vakiintumista enemmän panostusta esimiehiltä > kehittämiseen luovuutta ja rohkeutta

• Maalaisjärjen käyttö sallittua• Rakentavasti ja hallitusti pienin askelin • Soveltuu erityisesti tilanteisiin, joissa yksilön vaivat

lieviä ja tilapäisiä > työkykyä jäljellä

13

Miten edetä työn tuunaamisessa?• Työterveyshuollot aloittavat suositusten

laadinnan 1.1.2016, Vantaa siirtyi kokonaisuudessaan työn tuunaamiseen 1.2.2016

• Tuunatusta työstä palvelussuhdekäsikirjan ohje • Alkuvaiheessa ei vielä saada HR-työpöydälle

ilmoitusta (intran lomahakemuslomakkeen lisätiedot kohtaan kirjataan ”Tuunattu työ ajalla x.x.2016-x.x.2016”)

5.11.2015 Vantaan kaupunki

TUUNATUN TYÖN, OSASAIRAUSPÄIVÄRAHAN JA AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN KESKEISET EROAVAISUUDET

TUUNATTU TYÖ OSA‐AIKATYÖ OSASAIRAUSPÄIVÄRAHALLA

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

Sairauden luonne: Lievä ja lyhytkestoinen/ viikoissa paraneva. Työkyky riittää aiempaan työaikaan työtä muokaten. 

Vaikeampi, kuukausissa paraneva, työkyky ei riitä kokopäivätyöskentelyyn

Pitkäaikainen tai parantumaton

Missä tilanteissa? Lyhyen sairaus‐ / tapaturmapoissaolonjälkeen tai asemasta

Sv‐omavastuuajan (1+9 tai 1 pv) jälkeen osasairauspäivärahan edellytysten täyttyessä

Lähivuosina työkyvyttömyyden uhka

Kesto: 1 päivä ‐ 8 viikkoa 12 – 120 arkipäivää Viikkoja tai kuukausia

Työsopimus/ viranhoitomääräys:

Voimassa olevan työsopimuksen/ viranhoitomääräyksen puitteissa

Määräaikainen muutos työsuhteen ehtoihin tai määräaikainen viranhoitomääräys

Ei palvelussuhteessa tehtävää työtä

Työtehtävät: Varsinaiseen työhön liittyviä(pääsääntöisesti)

Yleensä varsinaiseen työhön liittyviä Yleensä uudet tehtävät/ koulutus

Työaika: Työsopimuksen/ viranhoitomääräyksen mukainen

40 – 60 % täydestä työajasta 100 % työaika tai vähemmän

Palkkaus: Työsopimuksen/ viranhoitomääräyksen mukainen

Osa‐aikaisen työajan mukainen + osasairauspäiväraha

Kuntoutusraha tai ‐lisä

Korvaava taho: Työnantaja Työnantaja + Kela Työeläkelaitos (Keva)

Lähde: mukaillen Edilex 7/2009, Korvaavaa työtä vai sairauspoissaoloa? Harri Markkula, Seppo Koskinen, Lairi Virta

Työkyky keskiössä: Tukikeinojen keskeiset erot

Esimerkkejä tuunatusta työstä sivistystoimen perusopetuksessa

Luokanopettajat/lehtorit/erityisopettajat

- Perustehtävän muokkaaminen työkyvyn edellyttämällä tavalla - Työkyvyn / sairauden kannalta haastavien oppiaineiden / luokka-

asteen vaihtaminen kollegoiden kanssa- Resurssiopettajuus kaikissa muodoissaan- ”Sosiaalityö”- Rehtorin määräämät, strategiaan ja opetussuunnitelmaan

pohjautuvat suunnittelu- ja kehittämistehtävät sekä koulutus, mikäli nämä ovat ajankohtaisia koulussa ja on tarkoituksen-mukaista

- Avustavat tehtävät (jos vamma ei ole fyysinen) - Oppimisympäristön järjestämiseen ja kehittämiseen liittyvät

tehtävät- Hallinnolliset tehtävät, mikäli tekijä niihin soveltuu ja on

tarkoituksenmukaista

21.1.2015 16

Rehtorit

‐ hallinnolliset tehtävät etätyönä

‐ etäyhteyksien kautta osallistuminen koulun toimintaan

‐ strategiaan ja opetussuunnitelmaan pohjautuvat suunnittelu- ja kehittämistehtävät, mikäli nämä ovat ajankohtaisia ja tarkoituksenmukaisia

‐ oppimisympäristön järjestämiseen ja kehittämiseen liittyvät tehtävät

‐ hallinnolliset tehtävä

Koulusihteerit- omien hallinnollisten tehtävien hoitaminen etänä (etäyhteydet) - oppimisympäristön järjestämiseen ja kehittämiseen liittyvät tehtävät

Koulukäyntiavustajat / oppilaanohjaajat / oppilashoitajat

‐ perustehtävän muokkaaminen työkyvyn edellyttämällä tavalla

‐ työkyvyn / sairauden kannalta haastavien oppiaineiden / luokka-asteen vaihtaminen kollegoiden kanssa

‐ opetusmateriaalin tekeminen

‐ oppimisympäristön järjestämiseen ja kehittämiseen liittyvät tehtävät

21.1.2015 18

Alkuvuoden käyttöönottokokemukset• Myönteistä asennetta• Aitoa halua työn tuunaamiseen löytyy• Jokainen tilanne erilainen, mikä vaikuttaa

siihen, että päädytäänkö lopulta tuunattuuntyöhön vai ei

• Tehdään muutoinkin ja on tehty ennenkin• Tuleeko kaikki tuunattu työ kirjatuksi

järjestelmään?

19

Vantaan kaupunkiHenkilöstökeskus

Kiitos!

Mun Elämä-MyLife2016

Tuunattu työ Vantaalla työterveyshuollon näkökulma

3.2.2016 Riitta Pimiä

Vantaan Työterveys liikelaitos

Tuunattu työ työterveyshuollon kannalta

Yhteistyö henkilöstökeskuksen kanssa alusta asti on tärkeää

Tth edustajat olivat mukana työryhmässä (johtava lääkäri ja palvelupäällikkö), tavoitteena tuoda esiin työterveyshuollon toiminnan ja terveyden kannalta olennaiset asiat

Työryhmässä mukana olo tuo työterveyden edustajille kokonaisnäkemyksen asiasta ja sitouttaa toimintamalliin

Työryhmässä käsiteltyjen asioiden esille tuominen omassa yksikössä on helpompaa kun tietää taustat

Eri poissaolomuotojen selkeä määrittely oli tärkeää (tuunattu työ, osasairauspäiväraha, työkokeilu)

Maastouttaminen työterveydessä• Korvaavan työn käyttöönoton valmistelu käsiteltiin johtoryhmässä

ja sieltä tiedoksi henkilökunnalle

• Vaatii työterveyden henkilökunnalta vakiintuneiden toimintatapojen ja oman ajatusmaailman muuttamista

• Herätti monenlaisia ajatuksia, innostusta mutta myös pelkoa ja epäluuloa

• Toimipaikkakokouksissa käytiin läpi työryhmässä käsiteltyjä asioita pari kertaa

• Kertaus ja muistuttaminen käyttöönoton lähestyessä

• Toimintatapa on hyvä liittää työterveyden perehdytysohjelmaan mukaan

jatkuu• Ammattiryhmäkokouksissa asiaa myös käsiteltiin (työterveyslääkärit ja

-hoitajat)

• Tavoitteena oli, että jokainen työterveydessä sisäistää tuunatun työn ajatuksen ennen sen käyttöön ottoa 1.1.2016, yhtenäinen toimintatapa takaa laadun

• Henkilöstökeskuksen edustajat kävivät työterveyden toimipisteissä esittelemässä tyte-henkilökunnalle mallin (tuunatun työn työpaja) ja vastaamassa kysymyksiin

• Korostettiin sitä, että työterveys ei toimi työnantajana vaan arvioi terveyttä ja työkykyä suhteessa työhön kuten ennenkin

• Työterveyslääkäri voi olla yhteydessä esimieheen

• Työolojen ja erilaisten töiden tuntemus työterveyshuollossa on tärkeää

• Oman työn kautta asian konkretisoituminen; mitä itse voisin tehdä tuunattuna, mitä hyötyä siitä minulle voisi olla?

jatkuu• Mahdollisuudet

• Sairauspoissaolojen vähentyminen ja työhyvinvoinninlisääntyminen

• Työhön paluuseen motivoiminen voi olla helpompaa • Sijaisten käytön mahdollisuus hienoa• Työterveyden moniammatillisen tiimin ja osaamisen

hyödyntäminen

• Uhkat• Sairauslomat haetaan muualta kuin työterveydestä• Osa henkilöstöstä toimii entiseen tapaan eikä ehdota

tuunatun työn mahdollisuutta, osa ehdottaa

Käytännössä huomioitavaa• Uudesta toimintatavasta tiedottaminen ja siitä tiedon

jakaminen kaikille on hyvä tehdä moniammatillisesti, ajatuksen täytyy olla sisäistetty alusta asti kaikilla

• Käytännön ohjeiden täytyy olla selkeät; miten sv-todistus kirjoitetaan, miten siinä otetaan kantaa tuunattuun työhön, miten toimitaan jos se ei ollutkaan hyvä vaihtoehto ja terveydentila muuttuu

• On sovittava työterveyshoitajan ja työterveyslääkärin mahdollisuudet ottaa kantaa tuunattuun työhön

• Työterveyteen olisi hyvä saada tuunatun työn ehdotuksia työpaikoilta

Kokemukset alkuvuodelta• Hoitajat eivät muistaneet että heidänkin tulee kirjata tuunatun työn

mahdollisuus sl-todistukseen

• Työterveys• Työolojen tuntemusta toivottiin enemmän kun tuunatun työn mahdollisuudesta

puhuttiin asiakkaille

• Lääkäreille oli annetut ohjeeksi kysyä asiaa työterveyshoitajilta, pitäisi kysyä esimiehiltä jos työpaikkaselvitystä ei ole tehty tai siitä ei selviä työnkuva

• Asiakkaat• Erittäin positiivista suhtautumista esimiehiltä, sairaslomalta paluu suunniteltu

tuunatun työn turvin

• Osa tt ja esimiehistä ei ollut kuullutkaan koko asiasta, osa tyytyväinen tähän mahdollisuuteen ( työt eivät kasaannut, ei kerry sairaspäiviä)

• Erilaisia suhtautumistapoja työpaikoittain/ esimiehittäin (esim. päiväkodit) esim. sijaisen palkkaamiseen

Kannanotto tuunatun työn mahdollisuuteen:

Kohta 5. ”Työterveyshuollon lausunto työssäjatkamismahdollisuuksista”

Työterveyshoitajan kirjoittama poissaolotodistus

9.2.2016

Merkintä lisätietoja kohtaan: Kannanotto korvaavan työn mahdollisuuteen.

Mukautetun työn malli 3.2.2016

Seinäjoen kaupunki

Raija Ranta ja Elisa Saunamäki

Seinäjoen kaupungin henkilömäärä

Vakituisia työntekijöitä 31.12.2015 3188Sijaisten ja määräaikaisten työntekijöiden määrä yhteensä 4083

Yhteistyö työterveyshuollon kanssa

Yhteistyöllä on saavutettu heti alusta alkaen hyviä tuloksia sekä työntekijän että työnantajan näkökulmasta.

Seinäjoen kaupunki ja Seinäjoen työterveys-liikelaitos ovat kehittäneet yhdessä ammatillisen kuntoutuksen toimintamallia jo vuodesta 1997 alkaen.

Työterveysneuvottelut pitkään työstä poissaolleiden henkilöiden työkyvystä aloitettiin kolmikannassa jo tuolloin.

Seinäjoen kaupungilla on ollut käytössä oma varhaisen tuen toimintamalli jo vuosia ennemmin kuin sairausvakuutuslain muutos Kelan työterveyshuoltokorvauksista tuli voimaan 2011.

Yhteistyö työterveyshuollon kanssa

Kaupungin varhe-mallia, työterveyshuollon työkyvynarviointiprosessia ja työpaikkayhteistyötä kehitettiin vuosina 2012-2013 erityisen aktiivisesti yhteisellä hankkeella Työkyvyn tuki – oikea-aikainen arvio, kuntoutus ja työpaikkayhteistyö.

Hankkeen aikana laadittiin kaupungin ja työterveyshuollon yhteinen toimintamalli vastaamaan 1.6.2012 voimaan tulleita sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolain muutoksia.

30-60-90-päivää -mallissa on kuvattu ja kirjattu kaupungin esimiesten, työntekijöiden sekä työterveyshuollon eri ammattiryhmien toimintavastuut ja toimintatapa pitkittyvien tai toistuvien sairauslomien yhteydessä.

Mukautettu työ, projekti 1.1.2016-31.12.2016

Edellä mainittuun hyvään ja pitkäkestoiseen yhteistyöhön perustuen halusimme lähteä yhdessä työterveyshuollon kanssa viemään mukautetun työn projektia eteenpäin.

Seinäjoen kaupunki on saavuttanut hyviä tuloksia työkykyjohtamisessa, jonka tuloksena kaupungin henkilöstön jääminen työkyvyttömyyseläkkeelle on vähentynyt vuosi vuodelta merkittävästi. Vuonna 2015 eläkkeelle jäi 79 henkilöä, joista kolme henkilöä jäi sairauseläkkeelle.

Vuonna 2014 oli keskimäärin 12,89 sairauslomapäivää (pois lukien osasairauspoissaolot) työntekijää kohden, vanhuuseläkkeelle lähtevien määrä oli 99 henkilöä ja sairauseläkkeelle jäi seitsemän henkilöä.

2013 vuoden tilastojen mukaan olimme Kevan tekemässä vertailussa koskien eläkeperustaisia menoja vertailuryhmän parhaita. Mukana oli 14 yhtä suurta tai suurempaa kaupunkia kuin Seinäjoki.

Projektin tavoitteet

1. Työkyvyn arviointien aikaistaminen ja korvaavan/mukautetun työn mallin käyttöönotto työterveyshuoltoyhteistyössä

2. Seinäjoen kaupungin ja työterveyshuollon yhteistyön kehittäminen niin, että henkilön työkykyä arvioidaan ja työnkuvaa muutetaan sopivammaksi yhä varhaisemmassa vaiheessa.

3. Pyritään vaikuttamaan niin, että työkyvyttömyys ei pitkity.

Työn mukauttaminen sopivammaksi työpaikan keinoin on varhaista ammatillista kuntoutusta.

Projektin tavoitteet

4. Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen kehittäminen. Yksi erikoistuva työterveyslääkäri suorittaa työkyvyn arvioinnin ja kuntoutuksen arvioinnin jakson työterveyshuollossa vuoden 2016 aikana tämän projektin myötä. Työajasta 50 % käytetään työkyvynarviointeihin ja kuntoutustyöhön sekä projektitehtäviin.

5. Uusien toimintatapojen käyttöönottoa lähdetään toteuttamaan yhteistyössä työnantajan ja työterveyshuollon kesken määrätietoisesti ja projektikehittämisen keinoin.

Projektin ohjausryhmä

Seinäjoen kaupungilta mukana ovat:toimialajohtaja‐kansliapäällikkö Raija Ranta

työsuojelupäällikkö Seppo Jokiranta

pääluottamusmies Kari Nieminen

työhyvinvointipäällikkö Elisa Saunamäki

Työterveyshuolto:johtava ylilääkäri Tarja Välimäki

Johtava työterveyshoitaja Kari Pienimäki

työterveyslääkäri Teppo Salo

Projektin sisältö

1. Luodaan uusi yhteinen toimintamalli mukautetun työn mallista. Pyritään tekemään toimintamallista hyvin konkreettinen, jossa on kirjattuna prosessin vaiheiden vastuutahot ja tehtävät. 

2. SVA‐päivärahakauden alkuvaiheen työkyvynarvioiden ja työpaikalla tapahtuvan työn mukauttamisen kehittäminen eri ammattiryhmille laadittavilla ohjeistuksilla.

3. Ohjausryhmän palaverit 4‐6 kertaa vuodessa.

4. Työterveyshuollon omat vastuutiimi‐ohjauspalaverit.

5. Esimieskoulutus kaupungin esimiehille.

6. Tiedottaminen organisaatioiden sisällä ja yhteistyökumppaneille sekä medialle. 

Projektin sisältö

7. Työterveyshuollon henkilöstön koulutus.

8. Toimintamallin kirjallinen kuvaus.

9. Toimintamallin käyttöönotto mahdollisuuksien mukaan myös muiden työpaikkojen kanssa (tth‐muut työpaikat).

10. Projektin arviointi yhdessä Tampereen yliopiston kanssa.

11. Loppuraportti 2 / 2017.

Mukautetun työn periaatteet ?

Mukautetun työn tulee olla tarkoituksenmukaista ja mahdollisuuksien mukaan työntekijän normaaleja työtehtäviä vastaava.

Työntekijän työkyvyttömyyttä koskevassa lääkärintodistuksessa olisi hyvä kuvata lyhyesti rajoitukset, jotka sairaus tai vamma työn teettämiselle aiheuttavat.

Työnantajan päätös mukautetun työn osoittamisesta pitää perustua työterveyslääkärin tai hoitavan lääkärin kannanottoon.

Mukautetun työn teettämisen tulee perustua työpaikalla yhdessä sovittuihin menettelytapoihin ja tarvittaessa työterveyshuollon konsultaatioon.

Työnantajan vastuu

Henkilön mielipide siitä, että hän selviytyy hänelle osoitetusta työstä, on syytä ottaa huomioon.

Työnantajan vastuu lisääntyy, kun tavanomaiseen työhönsä kykenemätön henkilö tilapäisesti tekee työtä, jota hän voi tehdä terveyttään vaarantamatta.

Ennen mukautetun työn aloittamista työntekijällä on mahdollisuus keskusteluun työterveyslääkärin kanssa.

Työntekijälle varataan mahdollisuus ennen mukautetun työn aloittamista keskusteluun  myös siinä tapauksessa, että henkilö itse esittää mukautettua työtä.

Henkilö saa pyynnöstä työterveyslääkäriltä uuden arvion työkyvystään, mikäli hän katsoo mukautetun  työn ja terveydentilansa sitä edellyttävän.

Työnantajan  ja työnantajan edustajan on noudatettava yksityisyyden suojasta työelämässä annettua lakia käsitellessään  mukautettuun työhön liittyviä henkilön terveydentilaa koskevia lääkärintodistuksia ja lausuntoja.

Palkka

Mukautettua työtä teetettäessä henkilölle maksetaan, ellei paikallisesti ole muuta sovittu, samaa palkkaa kuin mitä hän saisi tavanomaisia palkkatöitä tehdessä.  

Palkanmaksu voi  myös jossain kohdin olla ongelma jos oma organisaatio ei pysty järjestämään korvaavaa työtä  ja työntekijä sijoitetaan toisen organisaation alaisuuteen.

Missä menemme nyt?

• kirjallinen suunnitelma on laadittu• asia on käsitelty henkilöstöjaostossa ja pääluottamusmiesten kanssa• seuraavaksi asia esitellään yhteistoimintaryhmässä ja tehdään

suunnitelma asian jalkauttamiseksi työpaikoille• työterveyshuollossa on otettu käyttöön lääkärintodistusten

yhteydessä erillinen kohta, jossa kaikkiin yli kaksi viikkoa jatkuviin sairauslomiin merkitään onko työntekijä soveltuva mukautettuun työhön

• tänä vuonna ensimmäinen työntekijä aloittaa helmikuun puolessa välissä mukautetun työn, kokemuksia aikaisemmilta vuosilta muutamia

• selkeän, yksityiskohtaisen toimintamallin kirjoittaminen työpaikan esimiehille ja työntekijöille mukautetusta työstä

Mukautetun työn hyödyt

• työntekijän SVA - päivät eivät kulu• työntekijä pysyy mukana työyhteisössä• kuntouttavat toimenpiteet voidaan aloittaa aiemmin• sairauslomapäivät vähenevät• työnantaja saa ainakin osan palkkakustannuksista takaisin työn

muodossa• parhaassa tapauksessa työyhteisö saa yhden ylimääräisen työntekijän • koko työyhteisö mukaan mukautetun työn suunnitteluun, parantaa

työpaikan yhteistyötä • kokonaan uusi ajattelumalli pidempiin sairauslomiin suhtautumisessa• tavoitteena win-win tilanne

Vielä mietittävää mukautetun työ käyttöön otossa

• Työterveyshuolto tunnistaa mahdollisuudet korvaavaan työhön• mukautetun työn mallin jalkauttaminen työpaikoille ja erityisesti

esimiehille• paras tapa olisi löytää mukautettu työ omalta työpaikalta• koko työyhteisön mukaan saaminen mukautetun työn suunnitteluun ja

miettimään sen luomia mahdollisuuksia • sopivan työn löytyminen• mukautetun työn kesto

KIITOS!

UUDEN OSAKEYHTIÖN TYÖKALUT STRATEGISESSATYÖHYVINVOINTI- JA TYÖKYKYJOHTAMISESSA- ONNISTUMISET JA HAASTEET.

Henkilöstöjohtaja Nina MarttilaHenkilöstöasiantuntija Sini‐Kukka Malmberg

3.2.2016

TYÖKYKYJOHTAMISEN MALLI

Työkykyjohtaminen• Arkean työkykyjohtamisen malli rakentuu kolmesta osasta

VARHAINEN TUKI

• Ennaltaehkäisevää•Ensi havaintojen tai hälytysrajojen perusteella tapahtuvaa

•Puheeksiottavaa•Hyvää ja oikeudenmukaista johtamista

TYÖHÖN PALUUN TUKI 

•Ennen pitkää jatkuvaa poissaoloa pidetään lähtökeskustelu

• Yhteydenpitoa sairauspoissaolon aikana

•Työhön paluuta valmistava 

TEHOSTETTU TUKI

•Kevennetty työ• Työkokeilu•Ammatillinen kuntoutus•Osasairauspäiväraha•Osatyökyvyttömyys‐eläkeratkaisut

•Osa‐aikaeläke •Passaa palvelut Oy

Varhaisen tuen malli

1. TYÖKYKYONGELMAN HAVAITSEMINEN

2. PUHEEKSIOTTO: TYÖKYKYONGELMAN 

LUONTEEN SELVITTÄMINEN 

3. RATKAISUVAIHTOEHDOT JA YHDESSÄ SOVITUT 

TOIMENPITEET 

4.ARVIOINTI JA SEURANTA

TEHOSTETTUTUKI

SAIRAUSPOISSA‐OLOJEN SEURANTA

HAVAINNOT

Työhön paluun tuki TYÖHÖN PALUUN TUKI 

Paluun tuen vaiheet• Lähtökeskustelu: sovitaan yhteydenpidosta ja tiedottamisesta poissalon aikana.• Yhteydenpito sairauspoissaolon aikana: yhteydenpito aina esimiehen vastuulla. Voidaan

kutsua tilaisuuksiin, mutta ei voida velvoittaa osallistumaan. Tavoitteena yhteyden säilyttäminen työntekijään.

• Paluukeskustelu: järjestetään poissaolon aikana, kun paluuajankohta tiedetään. Sovitaan paluuta tukevista toimista. Työvaatteet ja muut käytännön järjestelyt.

• Työhön paluu: kerrataan järjestelyt, ollaan tukena. • Seuranta: esimies seuraa työhön paluun onnistumista ja reagoi mikäli työhön paluussa esiintyy

ongelmia. • Perehdytykseen osallistuminen: Työntekijän olisi hyvä osallistua Arkean

yleisperehdytystilaisuuteen mikäli kyse on pidemmästä poissaolosta.

Tehostettu tuki

• Tehostettua tukea tarvitaan, kun yksikön omat toimenpiteet eivät riitä tai aikaisemmin tehdyt toimenpiteet eivät ole johtaneet toivottuihin tuloksiin.

• Tehostetussa tuessa tarvitaan lisää keinoja ja yhteistyökumppaneita.• Tehostetun tuen ratkaisuja edeltää lähes aina työterveyshuollossa järjestettävä

kolmikantakeskustelu• Neuvotteluun kutsutaan paikalle:

– Työntekijä, esimies, työterveyshoitaja, työterveyslääkäri ja henkilöstöasiantuntija.

– Työntekijällä on mahdollisuus kutsua mukaan oma edustajansa (mm. luottamus, työsuojeluvaltuutettu)

• Keskustelun tavoitteena on löytää mahdollisimman hyvä ratkaisu, jotta työntekijä voi jatkaa joko omassa työssään tai pohditaan muita työntekoa tukevia vaihtoehtoja.

TEHOSTETTU TUKI

PASSAA Palvelut Oy – yksi tehostetun tuen keinoista• PASSAA palvelut Oy on Arkea Oy:n tytäryhtiö

• Yritys on perustettu 15.12.2014, toiminta on alkanut vuoden 2015 aikana.

• Toimitusjohtaja Tuija Rompasaari-Salmi.

• Hallitus koostuu Arkean hallituksen jäsenistä.

PASSAA Palvelut Oy – ihmisen kokoinen työ• PASSAA palvelut on työpaikka, jossa työtehtävät räätälöidään

työntekijän osaaminen ja työkyky huomioiden.• PASSAA palvelut on yksi keino tukea työhyvinvointia ja työssäjaksamista

työuran ajan henkilökohtaisista tarpeista lähtien.• Mahdollistaa mielekkäät työkokonaisuudet ja kuntouttavat työtehtävät

koko työuran ajan.

PASSAA Palvelut Oy – ihmisen kokoinen työ• PASSAA palvelut huolehtii työntekijöistään käyttämällä moninaisia

tukimuotoja – yksilölliseen tarpeeseen sopivat, monimuotoiset työterveyshuollon

palvelut – säännöllisen vuorovaikutus ja työnohjaus– yhteiskunnan tarjoamat tukimuodot ym.– koulutus, työhönopastus

TYÖTERVEYSHUOLLON YHTEISTYÖMALLI

Yhteistyö‐tapaaminen 

1‐2 kertaa vuodessa, toiminnan kehittäminen, kustannusten seuranta, yhtiötason riskit

Toimialakohtaiset tapaamiset2 kertaa vuodessa

‐toimialakohtainen tilanne: varhe‐riskit, ennusteet, diagnoosit, työkyvyn aleneman 

ennaltaehkäisy

Yksikkötason työkykytilanne ja sairauspoissaolojen seuranta

‐jatkuvaa arjen työtä, sairauspoissaolot 3 kertaa vuodessa

Henkilöstöhallinnon ja työterveyshuollon jatkuva yhteistyö‐ toimenpidepyynnöt: kolmikantakeskustelut, työkykyarviot, ennusteet, 

konsultointi

KORVAAVAN TYÖN MALLI

Korvaavan työn malli: Tavoitteet jatarkoitus• Mallin tavoitteena on sopia koko yhtiön yhteisistä pelisäännöistä. Yhteisesti sovitun

korvaavan mallin avulla halutaan varmistaa työntekijöiden yhdenvertaisuus ja tasapuolisuus.

• Mallin kautta korvaavan työn tekemisen mahdollisuus tulee kaikkien työntekijöiden tietoon.

• Malli on rakennettu työryhmässä, johon on kuulunut edustajia jokaiselta toimialalta, työterveyshuollosta sekä työsuojelu- ja luottamushenkilöorganisaatiosta.

• Korvaavan työn tavoitteena on– Työntekijän terveyden ja työkyvyn tukeminen– Työhön paluun helpottaminen– Työntekijän oman motivaation ja aktiivisuuden tukeminen– Yrityksen toiminnan mahdollisimman häiriöttömän toiminnan turvaaminen

599.2.2016

Korvaavan työn prosessi

Korvaavan työn malli: Työkykytodistus

• Lääkäri selvittää ja kirjaa työkykytodistukseen työntekijän rajoitteet työnteolle.• Lääkäri kirjaa työkykytodistukseen myös sen, tarvitseeko työntekijän terveydellinen

tilanne työaikajärjestelyjä (esim. lyhyempää työaikaa). • Työkykytodistukseen on määritelty korvaavan työn kesto. Lääkäri arvioi vaatiiko

tilanne kontrolliaikaa vai varataanko se vain tarvittaessa.