kauppapolitiikka 1 / 2009

1 0

9

Talouden avaruus

Ulkoasiainministeriön kauppapoliittinen julkaisu

Edita 150 vuottaViest innän ar jessa vuodesta 1859

150 vuotta

Edita_150v.indd 1 6.2.2009 13.14

Kau p p ap o l i t i i k k a • 1 / 2 0 0 9 • 3

Pääkirjoitus

Voimme toivoa naapureiden lähimatkailun jatkuvan

talouslamasta huolimatta.

Haastavat markkinat

”

Kauppapolitiikka-lehden pääkirjoitus otsikoitiin neljä vuotta sitten sanoin ”Venäjän vienti vetää hyvin – Ukraina nousemassa kiinnostavaksi markkinaksi”. Näkymät ovat sittemmin synkentyneet, sillä maailmantalouden taantuma vaikuttaa kaikkiin maihin. Raaka-aineiden hinnat ovat laskeneet viimeisen puolen vuoden aikana,

millä yhdessä talouskriisin kanssa on ollut vääjäämätön vaikutus Venäjän talouteen. Tilan-ne ei kuitenkaan ole toivoton vaan haasteellinen.

Vuoden 2008 aikana Venäjä nousi Suomen suurimmaksi kauppakumppaniksi, ja kauppavaihto ylsi yli 15 miljardiin euroon. Suomalaisyritysten investoinnit Venäjälle kipu-sivat yli viiden miljardin euron.

Pietarin kuvernööri Valentina Matvienko mainitsi uudenvuoden puheessaan, miten Suomi liittyi vuonna 2008 Pietarin johtavien investoijien ryhmään.

Suomalaisten perinteiset vienti- ja yhteistyöalueet ovat olleet Venäjän lähialueilla, mut-ta katseita on viime vuosina suunnattu yhä edemmäksi. Marraskuussa suomalaista osaa-mista ja vientiä edistettiin Komin tasavallassa. Korkean tason viennin edistämismatkoja on tänä vuonna suunnitteilla eri alueille – suomalaisyritysten toiveiden mukaisesti. Viime syk-synä avattu Finnairin suora lentoyhteys Jekaterinburgiin palvelee niin suomalaisyritysten kuin venäläisten tarpeita. Onpa ollut puhetta jopa ”Jekaterinburgin hubista Uralin alueelle”.

Venäjän ”suuret hankkeet” kuten Stokhmanin kaasukentän rakentaminen mantereel-la tarvittavine infrastruktuureineen tai Sotshin olympiarakentaminen kiinnostavat kaikki suomalaisia toimijoita. Osaamisella pärjätään. Viranomaiskontaktein ja -toimin pyritään avaamaan oikeita ovia ja näin avittamaan osaajia eteenpäin.

Suomalaisen yhteiskunnan suhteet naapurimaahan ovat moninaiset ja monitasoiset – näin tulee ollakin. Mitä enemmän tunnemme naapuria ja olemme sen kanssa tekemisissä, sitä parempi. Monitasoisia ja kestäviä suhteita on rakennettu myös lähialueyhteistyön avul-la. Kuluvana vuonna lähialueyhteistyöhön Pietarin kaupungin, Leningradin alueen, Mur-manskin ja Karjalan tasavallan kanssa suunnataan noin 19 miljoonaa euroa. Tästä sum-masta lähes kuusi miljoonaa euroa kohdennetaan taloudellisen yhteistyön edistämiseen. Viranomaisyhteistyön tavoitteena on rakentaa puitteita ja kehittää hallintoa, jotta elinkei-noelämällä olisi paremmat toimintaolosuhteet.

Lähialueyhteistyövaroja suunnataan myös ympäristöhankkeisiin mukaan lukien Poh-joisen ulottuvuuden ympäristökumppanuus, maa- ja metsätalouteen, ydinturvallisuuteen, koulutushankkeisiin ja sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Yhteistyössä painotetaan venäläis-

ten kumppaneiden tasavertaista osallistumista niin suunnitteluun, toteutukseen kuin hankkeiden rahoitukseen. Kahdenvälisen lähialueyhteistyön lisäksi Euroo-pan unionin naapuruusinstrumentin kautta toteutetaan raja-alueiden keskinäisiä hankkeita.

Venäläisten kiinnostus Suomea kohtaan on lisääntynyt. Viime vuonna tehtiin yhteensä 7 miljoonaa rajanylitystä. Viisumeita Suomi myönsi yli 700 000. Huomat-takoon, että hyvä kakkonen Schengen-maiden joukossa oli Italia vähän yli 400 000 viisumilla. Venäläisiä matkailijoita oli Suomessa viime vuonna arviolaskelmien mukaan yli kaksi miljoonaa. Tälle sektorille meidän kannattaa panostaa. Voimme näet toivoa naapureiden lähimatkailun jatkuvan talouslamasta huolimatta.

Laman jälkeen tulee nousukausi. Sitkeä suhteiden ylläpitäminen ja kaupan jatkaminen palkitaan viimeistään tuolloin. Meillä puolestamme on oikeus odottaa, että Venäjä sitou-tuu kansainvälisiin pelisääntöihin – on outoa, että Venäjä ei vielä ole WTO:n jäsen. Euroo-pan unioni jatkaa niin sanottua uutta perussopimusta koskevia neuvotteluja Venäjän kans-sa. Tavoitteena on oikeudellisesti sitova, laaja-alainen sopimus, jossa on niin energiaa kos-kevat klausuulit kuin selkeät riitojenratkaisumenetelmät. Tasavertainen kumppanuus toi-mii selkeiden sääntöjen pohjalta. Se on molempien etu.

YK:n julistaman tähtitieteen vuoden ja Suomen uuden avaruusstrategian kunniaksi Kaup-papolitiikka-lehden numeron 1/2009 horisontti ulottuu lähialueilta myös avaruuteen.

Nina VaskunlahtiItäosaston päällikkö

4 • Kau p p ap o l i t i i k k a • 1 / 2 0 0 9

JulkaisijaUlkoasiainministeriö

PäätoimittajaJari SinkariPuh. (09) 160 [email protected]

Toimituspäällikkö Mikko Taivainen, Edita Press OyPuh. 040 860 [email protected]

ToimitusneuvostoJorma Korhonen (pj.), UM/KPOJukka Ahtela, EKPekka Huhtaniemi, UM/KPOMatti Rasimus, FinproHenrik Räihä, TEMJukka Seppälä, MetsoPetri Tuomi-Nikula, UM/VKOJari Sinkari, UM/VKOMikko Taivainen, Edita

KustantajaEdita Press Oy, PL 739, 00043 EDITAwww.edita.fi/press, puh. 020 450 00fax 020 450 2750Toimitusjohtaja Rita Jussila

UlkoasuAdults – Aikuinen Mainostoimistosuhde

TaittoCrisme Kotilainen, Edita Press Oy

IlmoituksetJulkaisu Bookers OyTanja LauronenPuh. (09) 7738 [email protected]

Tilaajapalvelu jaosoitteenmuutoksetpuh. 020 450 [email protected]

PainopaikkaEdita Prima Oy, 2009ISSN 0783-490X

Painosmäärä12 000 kpl

Paperi:Lumiart Silk 115g

www.kauppapolitiikka.fi

Kirjoittajat vastaavat itse julkaistujen artikkeleiden sisällöstä. Artikkelit eivät välttämättä edusta ulkoasiainministeriön kantaa.

1/20

09

Pääkirjoitus: Nina Vaskunlahti ................................................................................. 3

AvaruusVIP-haastattelu: Kjell Forsén, Vaisala ...................................................................... 6Ulkoavaruusministeriö? ............................................................................................ 9Avaruus maan kamaralla .........................................................................................10Grand old spaceman ................................................................................................12Avaruuden hyötykäyttö aluillaan ...........................................................................13Viihde viihtyy avaruudessa .....................................................................................16

LähialueetMistä uusi kasvu?......................................................................................................19Jarrua kaasuhankkeille? ...........................................................................................22

Me mennään hiljaa (länsi)markkinoille... .............................................................24Syksyn satoa: 700 kaupanestettä .............................................................................26Kolumni: Dan Steinbock .........................................................................................27Kiinan Ruhrin uusi tuleminen ................................................................................28Vieraskynä: Tehtävä, mitä voidaan tehdä! .............................................................33ICC – Vauhtia verkostoista .....................................................................................34Lyhyet .................................................................................................................. 36–38Ministerin mietteet ...................................................................................................39


Kan

ne

n k

uva

: K

uva

pö

rssi

/Ju

pit

eri

mag

es


Sisältö

Vaisalan Kjell Forsén uskoo erikoistumiseen....6–8

Mitä annettavaa avaruudella on Suomelle?...9–18

Lykkääkö taantuma Shtokmanin kehittämistä?...22–23

Ángel Gurrían mukaan muut OECD-maat voivat hyödyntää Suomen kokemuksia viime lamasta selviämisestä....24–25


VIP-haastattelu

Toimitusjohtaja Kjell Forsén sa-noo, että Vaisalan näkökulmas-ta ilmastoliiketoiminnasta siirry-tään avaruusbisnekseen noin 40–

50 kilometrin korkeudessa. Silloin ilma-kehästä tulee niin ohutta, että yhtiön sää-havaintolaitteiden näkökyky päättyy.

Siitä edemmäs matka jatkuu kanto-rakettien avulla. Vaisala on tullut tunne-tuksi muun muassa siitä, että sen paine-anturit on kelpuutettu mukaan avaruus-lennoille. Esimerkiksi Nasan Mars-len-non ilmapaineen mittausanturit perus-tuivat Vaisalan teknologiaan. Myös Sa-turnuksen Titan-kuussa käyneellä Huy-gens-luotaimella oli mukanaan yhtiön laitteita.

Vaisalan yhteistyö Yhdysvaltojen avaruushallinnon kanssa ei rajoitu pel-kästään avaruusretkiin. Forsén luonneh-tii Kennedy Space Centerin lähtöaluetta Vaisalan ”näyttelyalueeksi”, sillä siellä on käytössä yhtiön mittalaitteiden koko kir-jo säähavaintolaitteista salamoiden pai-kannukseen.

– Sää on yleisin syy satelliittien läh-dön siirtoon, ja sen kanssa ei oteta mi-tään riskejä.

Heti maailmalle

Vuonna 2007 Vaisalan liikevaihto oli noin 224 miljoonaa euroa, josta 96 pro-senttia tuli viennistä. Lisäksi yhtiö on markkinajohtaja monilla toimialueillaan. Miten tällaiseen asemaan on päästy?

Forsén sanoo, että professori Vilho Väisälän vuonna 1936 perustama yri-tys suuntasi heti vientimarkkinoille. En-simmäinen kaupallinen versio radioluo-taimesta mahdollisti tietojen saamisen yläilmakehästä, jossa sääilmiöt muodos-tuvat. Muilla laitteilla sieltä ei saatu ha-vaintoja, joten Vaisalan tuotteelle oli ky-syntää.

Ku

va:

Pe

kka

Kiir

ala


Tietoa taivaalta

Vaisalan radioluotaimet

keräävät säähavaintotietoa

ilmakehästä. Yhtiön anturit

ovat käyneet kauempanakin,

Mars-planeetalla ja Saturnuksen

Titan-kuun pinnalla.


VIP-haastattelu

Ku

va:

Pe

kka

Kiir

ala

Tulevaisuudessa Forsénin mukaan kasvua haetaan palveluista. Esimerkik-si lentokenttien säähavaintolaitteiden on toimittava häiriöttömästi kellon ympäri, mikä luo edellytykset tehokkaan palvelu-liiketoiminnan kasvulle.

Vaikuttaa siltä, että suomalaiset hankkivat erilaisia säähavaintolaitteita kotiinsa. Kiinnostavatko kuluttajamark-kinat Vaisalaa?

– Rautakaupasta voi ostaa sääase-mia kympillä. Ero Vaisalan sääasemiin on yhtä suuri kuin yöllä ja päivällä. Mei-dän laitteita on esimerkiksi etelänavalla ja Mount Everestin base campissä. Erikois-osaamistamme on se, että laitteet mittaa-vat tarkasti kaikissa olosuhteissa. Siksi ne ovat aivan liian kalliita kuluttajille.

Forsén sanoo, että ilmastokysymyk-sen voimakas nousu kansainväliselle agendalle näkyy Vaisalan liiketoiminnas-sa, mutta se ei kasvata liikevaihtoa. Yhti-ön laitteiden asennuskanta on niin hyvä, ettei sitä ole tarvetta kasvattaa. Sen sijaan tarvitaan entistä tarkempia mittalaitteita. Toki kehittyvillä markkinoilla sijoitetaan myös perusinfrastruktuuriin.

– Olemme juuri ryhtyneet kehittä-mään erityisen tarkkaa radioluotainta yläilmakehän kosteuden mittaamiseksi. Tutkijat selvittävät, edistääkö vai hidas-taako lisääntynyt vesihöyryn määrä ilma-kehässä kasvihuoneilmiötä. On äärettö-män tärkeää, että heillä on luotettavat ja tarkat lähtötiedot.

Piristävä poikkeus

Forsén luonnehtii Vaisalaa akateemi-seksi yritykseksi, joka on hyvin perillä oman alansa tieteellisestä kehityksestä. Historial liset juuret ovat professorin te-kemässä innovaatiossa, jonka Vaisala on pystynyt kaupallistamaan ja kansainvälis-tämään.

Vaisala ei ole ainoa tutkijan keksin-nöstä alkunsa saanut yritys Suomessa, mutta monelle kasvu on jäänyt haaveek-si. Miksi Vaisala on onnistunut?

– Professori Väisälä oli itse meteoro-logi, joten hän tunsi asiakkaiden tarpeet. Hän oli myös matkustellut laajasti maail-malla ja oli erittäin kielitaitoinen. Ei rii-tä, että hallitsee teknologian. On ymmär-rettävä asiakkaita, ja pystyttävä keskuste-lemaan heidän kanssaan.

Mikko Taivainen

Oiva tapa avata oviaVaisala osallistuu suhteellisen ahkerasti tasavallan presidentin ja ministerien viennin-edistämismatkoille. Kjell Forsén arvioi, että VKE-matkojen merkitys Vaisalalle on suu-ri, koska merkittävä osa yhtiön asiakkaista on valtion varojen käytöstä päättäviä vi-ranomaisia.

– VKE-matkat ovat oivallinen tapa avata oikeita ovia suhteellisen lyhyessä ajassa. Tasavallan presidentti ja ministerit tekevät hyvää työtä suomalaisen elinkeinoelämän edistämiseksi.

Valtiojohdon vetoapu korostuu maissa, joissa Vaisalalla ei ole omaa yhtiötä tai edustajaa. Näitä maita riittää, sillä yhtiöllä on asiakkaita noin 120 maassa. Haastatte-luhetkellä Vaisala oli lähdössä Tasavallan Presidentti Tarja Halosen ja ulkomaankaup-pa- ja kehitysministeri Paavo Väyrysen matkassa Intiaan.

Forsén arvioi, että Vaisala pystyy kasvattamaan liiketoimintaansa Intiassa. Toisin sanoen potentiaalia on enemmän kuin tähän mennessä on pystytty hyödyntämään. Hän perustaa näkemyksensä siihen, että Intia kehittää infrastruktuuriansa. Teiden var-sille tarvitaan säälaitteita samoin kuin uusille ja vanhoille lentokentille.

– Vaisala on myöhemmin laajentu-nut niin, että yhtiö voi toimittaa kattavan valikoiman mittalaitteita. Olemme ainut yritys maailmassa, joka pystyy tähän.

Forsén kertoo, että Vaisala toimii 15 niche-markkinalla, joista radioluotai-met ovat yksi. Kapeat markkinasegmen-tit asettavat kasvulle omat rajansa. Toi-saalta tällaisen erikoistumisen hyvä puoli on se, että kansainväliset suuryritykset ei-vät ole kiinnostuneita näin kapeista seg-menteistä.

– Menestysresepti syntyy siitä, et-tä olemme keränneet yhteen niche-aluei-ta, joilla on samansuuntaisia mittaustar-peita. Samanlainen strategia voisi toimia muillakin toimialoilla, kunhan erikoistu-misalat muodostavat oikeanlaisen koko-naisuuden.

Tällainen toimintatapa edellyttää huomattavia investointeja tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Vaisala käyttääkin yli kymmenen prosenttia liikevaihdos-taan t&k-toimintaan. Yhtiön palveluk-sessa on toistakymmentä tutkijaa, ja yh-teistyö tutkimuslaitosten kanssa on tiivis-tä. Tarvittaessa lisäosaamista on hankittu yritysostojen avulla.

Kasvua palveluista

Forsén muistuttaa, että Vaisala toimit-taa mittalaitteita myös teollisuuden käyt-töön. Tyypillistä Vaisalan tuotteille on se, että ne välittävät reaaliaikaista tietoa, toi-mivat vaativissa ympäristöissä ja tuotan-tosarjat ovat suhteellisen lyhyitä.

– Ilman Vaisalan pudotussondin lähettämiä tietoja ei hurrikaani Katrinan reittiä New Orleansiin olisi pystytty ennustamaan, kertoo Kjell Forsén.


Avaruussopimukset

Ku

va:

Ku

vap

örs

si/J

up

ite

rim

age

s

Innoittuneina niistä suurista mah-dollisuuksista, jotka ihmiskunnal-le avautuvat ihmisen astuttua ulkoa-varuuteen, tunnustaen koko ihmis-

kunnan yhteisen hyödyn, joka koituu ul-koavaruuden rauhanomaisen tutkimisen ja käytön edistämisestä, katsoen, että ul-koavaruuden tutkimista ja käyttöä olisi harjoitettava kaikkien kansojen hyödyksi riippumatta niiden taloudellisesta tai tie-teellisestä kehitystasosta...

Komeapoljentoinen katkelma ei ole astronautti Neil Armstrongin puhe-luonnosvihkosta eikä scifi-kirjailijan ga-laksienvälisestä pasifistisesta unelmas-ta. Näin alkaa kansainvälinen ”yleissopi-mus valtioiden toimintaa johtavista peri-aatteista niiden tutkiessa ja käyttäessä ul-koavaruutta, siihen luettuna kuu ja muut taivaankappaleet”.

– Tällä suomenkielisellä nimellä niin kutsuttu ulkoavaruussopimus saatettiin Suomessa voimaan vuonna 1967. Se on toistaiseksi kattavin säädösperusta kan-sainväliselle toiminnalle avaruudessa, kertoo lainsäädäntöneuvos Sari Mäkelä. Sopimuksen on saattanut voimaan lähes sata valtiota.

Mäkelä toimii ulkoministeriön oikeus palvelun virkamiehenä, jolle kuulu-vat avaruusoikeudelliset samoin kuin sy-vänmerenpohjan käyttöön liittyvät oikeu-delliset asiat. Mariaanien haudasta ulkoa-varuuteen ulottuva vastuualue kuulostaa inhimillisesti ajatellen laajalta, muttei ole oikeudellisessa mielessä sattumaa.

Kansainvälisen oikeuden näkökul-masta peruskysymys on se, kuinka sää-dellään toimintaa alueilla, joille valtioi-den suvereniteetti ei yllä. Syvänmeren-pohjaan tai avaruuteen liittyviä kysymyk-siä tulee hänelle eteen harvoin. Mäkelän päätehtävät liittyvät vakavimpiin kan-sainvälisiin rikoksiin ja niitä käsitteleviin tuomioistuimiin.

Mäkelän mukaan avaruuden talou-dellisen hyödyntämisen sääntely on vielä vähäistä. Ei olla esimerkiksi pystytty sopi-maan siitä, mihin ilmatila loppuu ja mis-tä avaruus alkaa. Ilmatilaansa valtiot hal-litsevat suvereenisti, mutta avaruus – sa-moin kuin syvänmerenpohja – ovat ih-miskunnan yhteistä perintöä.

Vuoden 1967 sopimuksen pääperi-aatteina on, ettei mikään valtio voi valla-

Ulkoavaruus-ministeriö?Avaruuden kaupallinen hyödyntäminen edellyttäisi

teknologian lisäksi myös vankempaa sopimusperustaa.

ta avaruutta tai sen osaa omaan käyttöön-sä ja että avaruus on tarkoitettu rauhan-omaiseen toimintaan, johon kaikilla val-tioilla on siellä tasavertainen toimintava-paus. Valtiot ovat ilmoitusvelvollisia toi-mistaan muun muassa YK:n pääsihteeril-le. Tutkimuksesta tai muusta toiminnas-ta ei tule aiheutua haittaa muille valtioille maan päällä eikä avaruudessa.

Entä jos jokin yritys haluaisi perustaa kaivoksen kuuhun?

Mäkelän mukaan sopimuksessa lähde-tään siitä, että avaruuden ”operaattoreis-ta” vastaavat valtiot tai kansainväliset jär-

jestöt, joissa valtiot ovat jäseninä. Mikä-li valtion kansalaisten tai oikeushenkilöi-den (yritys) toiminta voisi haitata mui-den valtioiden toimintaa (tai etuja) ava-ruudessa, aiheesta pitäisi käydä etukäteis-neuvotteluja.

Kuun käyttöä on pyritty säätelemään niin kutsutulla kuusopimuksella. Sen 11. artiklan mukaan kuun (ja muiden tai-vaankappaleiden) luonnonvaroja on hyö-dynnettävä yhteisesti, ja tätä varten pitäi-si perustaa kansainvälinen hallintajärjes-telmä.

Vuonna 1979 tehty sopimus astui voimaan vuonna 1984, mutta sen on rati-fioinut vain 13 maata, eli vain pieni kou-rallinen YK:n paristasadasta jäsenmaas-ta. Suomikaan ei ole mukana. Poissaolol-laan loistavat kaikki vakavaa avaruustut-kimusta harjoittavat maat. Wikipedia to-teaa yksikantaan, että juuri tästä syystä sopimus on epäonnistunut.

Toisaalta pois jättäytyminen on myös selvä viesti. Ehkä ”joukkopaon” syynä on juuri sopimuksen kaunis ajatus avaruu-den luonnonvarojen yhteisestä jakami-sesta. Joka tapauksessa avaruuden kau-pallinen hyödyntäminen edellyttäisi van-kempaa oikeusperustaa. Kaivausvaltauk-sen saanti kaatuisi puuttuvaan sopimus-pohjaan. Avaruuden operatiivista kaup-papolitiikkaa ei tästä syystä vielä ole.

Jari Sinkari


Avaruus maan kamaralla

Satelliittien välittämää tietoa hyödyn-

netään yhä enemmän maanpäällisis-

sä sovelluksissa. Ne ovat yksi uuden

avaruusstrategian painopiste, sanoo

johtaja Henrik Räihä TEM:stä.

Viime syksystä lähtien ava-ruusasiat ovat olleet työ- ja elin-keinoministeriössä yhden hen-kilön eli Henrik Räihän vas-

tuulla. Avaruusasioiden merkitys on kas-vanut, ja vastuun keskittämisellä TEM on halunnut vahvistaa valmiuksiaan. Kun Kauppapolitiikka-lehti haastatteli Räi-hää, oli uuden kansallisen avaruusstrate-gian (2009–2011) laadinta aivan kalkki-viivoilla.

Räihän mukaan avaruuspolitiik-ka korostaa avaruustoiminnasta koitu-via hyötyjä suomalaiselle yhteiskunnal-le ja elinkeinoelämälle. Uuden strategi-an avulla pyritään vahvistamaan toimin-taa aloilla, joilla on jo vankkaa osaamista.

– Suomen avaruustoiminnan vah-vuuksia ovat teknologia, kaukokartoi-tus ja paikannus. On tärkeää, että niiden mahdollisuudet hyödynnetään teollisuu-den ja yhteiskunnan eri sektoreilla.

Avaruustoiminta jakaantuu kol-meen osaan, mutta niiden välillä on luonnollisesti vuorovaikutusta. Perus-


Avaruuspolitiikka

Ku

vat:

An

tero

Aal

ton

en

tutkimusta harjoitetaan yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa. Avaruusteollisuus suunnittelee ja valmistaa satelliitteja ja raketteja. Palveluyritykset hyödyntä-vät satelliittien välittämään tietoa omis-sa tuotteissaan.

– Yritämme myös vahvistaa kansal-lista kilpailukykyä. Resursseja suunna-taan alueille, joissa on todellista kaupal-lista potentiaalia.

ESA keskeinen foorumi

Räihä muistuttaa, ettei Suomi ole lähettä-nyt itse yhtään satelliittia avaruuteen, jo-ten maamme on tässä asiassa täysin riip-puvainen kansainvälisestä yhteistyöstä. Euroopan avaruusjärjestö ESA (Europe-an Space Agency) on Suomelle keskeinen yhteistyöfoorumi.

– Osallistumme valikoivasti kansainvälisiin hankkeisiin. Esi-merkiksi miehitetyt avaruuslen-not on rajattu pois, koska ne ovat huippukalliita, eikä suomalainen teollisuus saisi tilauksista kuin rippeet.

Räihä vertaa osallistumista Euroo-pan avaruusjärjestön toimintaan vasta-kauppamekanismiin. Kun Suomi rahoit-taa Euroopan avaruusjärjestön toimintaa, suomalaisen teollisuus saa maksuosuut-ta vastaavan määrän tilauksia. Näin kehi-tettyä teknologiaa yritykset pystyvät par-haassa tapauksessa hyödyntämään myös muissa sovelluksissa.

– Mikä toimii avaruudessa, toimii myös maan kamaralla. Avaruudessa tek-niset laitteet suojataan pitkän käyttöiän varmistamiseksi, mutta muuten se on pit-källe samaa kuin maassa, hän painottaa.

Räihä sanoo, että osallistumilla tie-teellisiin ohjelmiin Suomi pystyy tuke-maan omaa innovaatiotoimintaa ja ava-ruustutkimusta. Eikä Suomi ole pelkäs-

tään saavana osapuolena, vaan maallamme on myös annettavaa muille.

– Avaruusteknologia perus-tuu maan päällä toteutettuun tek-niikkaan. Suomi on tunnettu inno-vatiivisuudestaan ja kyvystään ke-hittää uutta teknologiaa, jota voi-daan puolestaan käyttää avaruus-sovelluksissa.

Rahoituspohja laajemmaksi

Suomessa avaruustoiminnan merkittä-vimmät rahoittajat ovat Tekes, jonka ton-tille kuuluvat teknologiset sovellukset, ja Suomen Akatemia, joka huolehtii yliopis-tollisesta perustutkimuksesta.

Räihä tähdentää, että Suomessa tar-vitaan laajempaa rahoituspohjaa, sillä avaruustoiminta leviää usealle eri sekto-rille. Hänen mielestään rahoituksen ko-konaiskakkua voitaisiin kasvattaa, jos muut vastuuministeriöt lisäisivät osallis-tumistaan.

– Suomeen voi tulla tilauksia, joiden toteuttamiseksi tarvitaan muutakin kuin Tekesin teknologiarahaa. Jos lisärahoitus-ta onnistutaan saamaan, suomalaista ava-ruustoimintaa voidaan kehittää ja laajen-taa.

Räihän mielestä koko avaruustoi-minnan ketju perustutkimuksesta ja teol-lisuudesta palvelusovelluksiin olisi saa-tava toimimaan entistä paremmin. Vain

yhden lenkin kehittäminen lisää riippu-vuutta kansainvälisestä yhteistyöstä. Sa-manaikaisesti pitäisi pystyä teroittamaan keihäänkärkiä.

– Suomessa ei voida hallita ja osa-ta kaikkea. Laaja-alaisuudesta huolimatta pitäisi pystyä vahvistamaan valittujen sek-torien teollista osaamista.

Räihä arvioi, että EU:n rooli euroop-palaisessa avaruustoiminnassa on kasva-massa. Kaksi suurinta hanketta ovat Eu-roopan oma paikannusjärjestelmä Galileo ja maailmanlaajuinen ympäristön ja tur-vallisuuden seurantajärjestelmä GMES.

– EU ja Suomi korostavat avaruu-den rauhanomaista käyttöä, mutta joissa-kin tapauksissa on järkevää yhdistää puo-lustus- ja siviilisovelluksia. Yhdysvaltalai-nen GPS-järjestelmäkin kehitettiin ensin armeijan käyttöön.

Räihä toteaa, että Suomi painot-taa omassa avaruustoiminnassaan ESAn merkitystä, mutta tukee EU:n avaruus-hankkeita silloin, kun niistä on yleistä hyötyä, ja ne edistävät jäsenmaiden kil-pailukykyä.

Mikko Taivainen

– EU:n merkitys avaruustoiminnasta kasvaa, toteaa Henrik Räihä.

Mikä toimii avaruudessa, toimii myös

maan kamaralla.”


Avaruuspolitiikka

Ku

va:

Ku

vap

örs

si/J

up

ite

rim

age

s

Toimialajohtaja Kari Tilli on ollut mukana Tekesin avaruustoimin-nassa organisaation perustami-sesta lähtien. Hän on muun mu-

assa kotimaisen avaruusasiain neuvotte-lukunnan jäsen ja Suomen päädelegaat-ti Euroopan avaruusjärjestö ESA:n neu-vostossa.

Tilli luokittelee puheet avaruudessa sijaitsevista tehtaista ja tuotantolaitoksis-ta toistaiseksi science fictioniksi, sillä ky-se on niin pitkän aikavälin suunnitelmis-ta. Teknologia ei ole vielä sillä tasolla, että avaruuden luonnonvaroja voitaisiin hyö-dyntää kustannustehokkaasti.

– Korkeat kustannukset ovat keskei-nen avaruuslentojen yleistymistä hidasta-va tekijä. Ei ole keksitty edullista tapaa lä-hettää ihmisiä ja satelliitteja avaruuteen. Kantorakettiteknologia ei ole kehittynyt ihan sellaista vauhtia kuin 1960-luvun alussa toivottiin.

Tilli sanoo, että Yhdysvallat ja Eu-rooppa kaavailevat miehitetty avaruus-asemaa kuuhun. Sellaisen avulla voitai-siin vähentää avaruuslentojen kustan-nuksia, mikäli asemalta voitaisiin esimer-kiksi täydentää esimerkiksi avaruusalus-ten happivarastoja. Tilli arvioi, että en-simmäinen käytännön sovellus voisi liit-tyä Mars-hankkeeseen toteuttamiseen.

Tutkija vai turisti?

Suomalainen astronautti avaruudessa ei ole Tillin mielestä täysi mahdottomuus. ESA etsii uusia astronautteja, ja suoma-laisetkin ovat hakeneet aktiivisesti paik-

Grand old spacemanMilloin avaruuden luonnonvarat saadaan hyötykäyttöön?

Nähdäänkö koskaan suomalaista astronauttia?

Suomalaisen avaruustoiminnan konkari Kari Tilli

vastaa kysymyksiin.

koja. Hän huomauttaa, että valituksi tule-vat ovat ESA:n astronautteja, eivät tietyn maan edustajia.

– On aivan mahdollista, että suoma-lainen nähdään avaruudessa hyvinkin pi-kaisesti. Suomi ei kuitenkaan ole mukana rahoittamassa astronauttiohjelmaa, eikä uusi avaruusstrategiakaan ota kantaa tä-hän suuntaan.

Voihan käydä niinkin, että ensim-mäinen suomalainen avaruudessa on tu-risti. Tilli tähdentää, että avaruusturismin arkipäiväistyessä matkan voi tehdä omal-la kustannuksellaan. Nykyisillekin ava-ruusasemille on tehty kaupallisia lentoja.

Vaativaa teknologiaa

Tilli laskee, että noin 20 suomalaisyritys-tä on mukana ESA:n toiminnassa ja val-mistaa erilaisia komponentteja ja alijärjes-telmiä satelliitteihin. Vuonna 2007 yritys-ten yhteenlaskettu liikevaihto oli noin 15 miljoonaa euroa, ja ne työllistivät noin 150 henkilöä.

– Pelkkä kiinnostus avaruustoimin-taan ei riitä. Teknologia on niin vaativaa, että sen kehittäminen edellyttää pitkäai-kaista sitoutumista.

Tilli kertoo, että uusi avaruusstrategia kannustaa yrityksiä laajentamaan markki-noitaan. Muutamat yritykset ovat päässeet mukaan ESA:n ulkopuolisiin hankkeisiin, kuten esimerkki säteilyilmaisia kehittävä Oxford Analytical Instruments.

Tilli mainitsee myös ohjelmistoyri-tys Space Systems Finlandin, Patrian ava-ruuselektroniikan yksikön ja mikroaalto-järjestelmiä kehittävän DA Design Elec-tronicsin hyvinä esimerkkeinä. Avaruus-toiminnan tuottamia tietoja hyödyntävi-en yritysten lista on sitten jo huomattavas-ti pidempi.

Suomalaiset vahvuudet

Tilli katsoo, että suomalaisella avaruus-toiminnalla on omat selkeät vahvuutensa. Julkisen sektori hyödyntää hänen arvion-sa mukaan hyvin avaruustoiminnan tuot-tamaa tietoa esimerkiksi metsäsektorilla, ilmakehän ja meren tutkimuksessa.

Kehitettävää olisi avaruustoiminnan kovassa ytimessä eli satelliittien rakenta-misessa. Tilli toteaa, että alan teollisuus on Suomessa pienimuotoista. Tätä selit-tää osaltaan se, että Suomi sijoittaa ESA:n toimintaan vähemmän kuin monet muut maat.

– Suomen pitää voimakkaasti prio-risoida avaruustoiminnan eri osa-alueita ja ohjelmia. Emme voi olla mukana kai-killa sektoreilla, joilla meillä on osaamis-ta. Tässä on riskinä eräänlainen pienuu-den loukku.

Tilli korostaa, että kansainvälinen yh-teistyö on Suomelle itsestäänselvyys, ja si-tä tulee vahvistaa entisestään. Sillä tavalla päästään mukaan hankkeisiin, joihin omat resurssit eivät yksin riitä. Kaikki maat te-kevät yhteistyötä avaruussektorilla, ja pie-nelle maalle se on erityisen tärkeää.

Mikko Taivainen


Ku

va:

Ku

vap

örs

si/J

up

ite

rim

age

s

Avaruus – liiketoimintamahdollisuudet

”Nämä olennot olisivat maailman avaruu-den kansalaisia, auringonvalon ja rajatto-man tilan perikuntaa”, tähän tapaan neu-vostoliittolainen Konstantin Tsiolkovs-

ki kirjoitti avaruutta hyödyntävästä ihmiskunnasta yli sa-ta vuotta sitten.

Tsiolkovski, jota pidetään Neuvostoliiton avaruusoh-jelman isänä, olisi todennäköisesti hämmästynyt siitä, et-tei avaruudessa ole vieläkään raaka-ainetehtaita ja voima-laitoksia.

Hänen unelmansa aidosta avaruusyhteiskunnasta on kuitenkin toteutumassa. Meitä ei aja avaruuteen oma energia- tai raaka-ainepulamme vaan liike-toiminta, esimerkiksi Maan ulkopuolelle suuntau-tuva turismi.

Muun aurinkokunnan resursseja hyödynnetään siis aluksi nimenomaan avaruudessa, ehkä juuri hotelli-työmailla. Platina, kulta ja Kuun helium saattavat olla poik-keuksia. Niitä voitaisiin kuljettaa tännekin.

Ensin turistit

Elämme avaruuteen siirtymisen toista vaihetta. Ensimmäisen vaiheen aikana valtioiden johtamat järjestöt hoitivat kaikki avaruushankkeet. Ne ei-vät ole vieläkään menettäneet valtaansa, mutta teettävät osan töistä yksityisillä yrityksillä.

Ensimmäisessä vaiheessa ei kenellekään olisi pälkähtänyt päähän myydä paikkoja ava-ruusaluksista yksityisille. Nyt on toisin. Kuudes avaruusturisti palasi hiljattain noin parikym-mentä miljoonaa euroa maksaneelta matkaltaan Maata kiertävälle Kansainväliselle ava-ruusasemalle.

Avaruuden hyötykäyttö aluillaanMuualla aurinkokunnassa riittää

tilaa, energiaa ja raaka-aineita.

Milloin alamme hyödyntää niitä?


Avaruus – liiketoimintamahdollisuudet

Lisäksi avaruustoimintaan on tul-lut mukaan Bigelow Aerospacen ja Vir-gin Galacticin kaltaisia yksityisiä yrityk-siä, jotka rakentavat omia avaruusaluksi-aan. Toistaiseksi niillä piipahdetaan juuri ja juuri avaruuden puolelle, mutta yhtiöi-tä pyörittävät liikemiesmiljardöörit mie-livät yhä ylemmäs.

Bigelow Aerospace on jo kiidättänyt kaksi puhallettavaa telttaakin avaruuteen. Tarkoitus on testata niitä ja vuokrata nii-den edistyneempiä versioita yrityksille la-boratoriotiloiksi. Lopullinen päämäärä on kuitenkin Maata kiertävien avaruus-hotelliketjun rakentaminen.

Kun matkailu vilkastuu, avaruudessa tarvitaan sellaiset määrät raaka-aineita, ettei niiden kuskaaminen maapallolta ole enää taloudellisesti mielekästä. Sama pä-tee toiseen suuntaan: raaka-aineiden kul-jettaminen avaruudesta maapallolle on näillä näkymin aivan liian kallista.

Louhittavaa riittää

Maapallon ulkopuolisia resursseja tar-vitaan esimerkiksi hotellien ja työmail-le aurinkoenergiaa tuottavien satelliittien rakentamiseen.

Aivan ensimmäiseksi työstettäisiin kuitenkin vettä avaruuden työläisille. Si-tä voisi löytyä asteroideilta, komeetoista tai Kuun ikiroudasta. Hajottamalla vesi vedyksi ja hapeksi tuotettaisiin ajoainet-ta raketteihin ja hengitysilmaa.

Myöhemmin asteroideista, joita on lukemattomia, louhittaisiin muun muas-sa nikkeliä, rautaa ja alumiinia. Halkaisi-jaltaan kilometrin kokoinen asteroidi voi sisältää esimerkiksi 30 miljoonaa tonnia nikkeliä, 440 rautaa ja 20 nikkeliä.

Avaruuden tehtaat maksaisivat mil-jardeja, mutta ne toimisivat ilmaiseksi aurinkovoimalla, ja viimeistään tuotanto-vaiheessa robotit tekisivät työn. Toisaalta kustannukset saavatkin olla korkeita, sillä kilpailevan tuotteen kuljettaminen Maas-ta maksaa maltaita.

Tarvittava uusi teknologia opitaan paikan päällä työskentelemällä. Optimis-tien mukaan meistä saattaa tulla jopa niin käteviä, että ohjaamme Maata uhkaavalla radalla lähestyvän asteroidin avaruuden tuotantolaitokseen ja käytämme sen rik-kaudet hyväksemme!

Energiaa Kuusta

Asteroideissa on myös runsaasti jalome-talleja. Niille ja helium-3:lle olisi käyttöä täälläkin. Platinaa, rhodiumia ja palla-diumia tarvittaisiin erityisesti polttoken-nojen katalyyteiksi. Tietenkin platinaa käytettäisiin muiden avaruuden jalome-tallien tapaan myös koruihin.

Kuusta saatavaa Helium-3 puoles-taan ratkaisisi Maan energiapulan, jol-lemme sitten opi siirtämään avaruuden aurinkoenergiaa tehokkaasti ja turvalli-sesti Maahan.

Helium-3:a käytettäisiin nimittäin tulevaisuuden fuusioreaktoreiden polt-toaineena. Nyt kehitteillä olevat reaktorit


Ku

va:

Ku

vap

örs

si/J

up

ite

rim

age

s

käyvät tritiumilla, merivedestä saataval-la vedyn isotoopilla. Helium-3 olisi tri-tiumia tehokkaampaa, eikä tuottaisi sen-kään vertaa radioaktiivisia sivutuotteita.

Valitettavasti Maassa ei juuri ole sitä. Kuun helium on peräisin Auringon hiuk-kasista, jotka pommittavat kiertolaisem-me pintaa.

Heliumia ja vetyä voisi teoriassa ”imeä” myös suoraan esimerkiksi kaa-sumaisen planeetta Uranuksen kyljes-tä. Toistaiseksi ei osata rakentaa helium-3:lla toimivaa fuusioreaktoria, mutta pul-ma voi hyvinkin ratketa siihen mennessä, kun heliumimurit saadaan surraamaan.

Riskisijoittajien vuoro

Avaruuteen mennään hyödyntämismie-lessäkin varmasti ennen pitkää. Siinä si-vussa sinne syntynee myös siirtokuntia. Aikataulu ei sen sijaan ole selvillä.

Nasan arvion mukaan asteroidien hyväksikäyttö alkaisi 2100-luvulla. Jos avaruusturismi aktivoituu laajassa mitta-kaavassa, siihen liittyvä liiketoiminta voi kuitenkin aikaistaa aikataulua huomatta-vasti.

Kysyn Turun kauppakorkeakoulun professori Antti Paasiolta, kuinka realis-tisena hän näkee avaruusturismin kasva-misen erityisesti nyt, kun maailman ta-lous rakoilee. Hän korostaa, että avaruus-teknologian kehitys on vuosikymmenien prosessi, eikä se juurikaan kärsi lyhytai-kaisista taantumista.

– Tällä hetkellä avaruusturismi vaatii mittavia investointeja teknologiaan. Alaa voidaan ehkä verrata bioteknologiaan, esimerkiksi lääkekehitykseen, jossa al-kuinvestoinnit ja riskit ovat erittäin kor-keita. Rahoituskapasiteettia maailmassa toki on riittävästi. Kyse on enemmänkin siitä, miten uskottavina rahoittajat näke-vät avaruuteen liittyvät liiketoimintamal-lit, yrittäjyyteen erikoistunut Paasio aloit-taa.

– Tutkijana näen todennäköisim-mäksi vaihtoehdoksi sen, että pääomaa investoivat toimijat avaavat markkinat luomalla infrastruktuurin avaruuslento-koneineen ja -kenttineen, jatkaa Paasio ja miettii samaan hengenvetoon, miltähän painottomassa, Michelin-tähden ansain-neessa ravintolassa tarjoiltava ateria mah-taisi näyttää.

Leena Tähtinen

Kirjoittaja on vapaa tiedetoimittaja ja Turun yliopiston tähtitieteen dosentti


Avaruus – kulttuurivienti

Ku

va:

Fu

ture

mar

k

Kau p p ap o l i t i i k k a • 1 / 2 0 0 9 • 17Kau p p ap o l i t i i k k a • 1 / 2 0 0 9 • 17

Avaruus vapauttaa

tietokonepelien tekijät

arkitodellisuuden kahleista.

Avaruus on inspiroinut tie-tokonepelien suunnitteli-joita niin kauan kuin pe-lejä on tehtailtu. Joissa-

kin lajityypeissä, kuten First Per-son Shootereissa (FPS) eli pe-lihahmon näkökulmasta to-teutetuissa ammuskelupeleis-sä avaruus on miljöönä huo-

mattavan yleinen.– Avaruus on erinomainen

aihe tietokonepeleille. Sinne voidaan sijoittaa tapahtumia, joita voi olla muuten vaikea motivoida. Avaruus-pelissä ei tarvitse perustella, että kimppuun hyökkää kuusikä-tinen ja viisimetrinen vihreä hirviö, sanoo pelialan asiantuntija KooPee Hiltunen. Hän toimii johtajana Neogamesissa, joka on Teknologiakeskus Hermian hallinnoima Suomen pelialan kes-kus.

Ensimmäistä omaa peliään kehittävässä Futuremark Ga-mes Studiossa ajatellaan samansuuntaisesti. Työn alla ole-va Shattered Horizon -peli on painottomassa tilassa tapahtuva usean yhtäaikaisen pelaajan ammuskelupeli. Se sijoittuu maan lähiavaruuteen, joka on kaivosonnettomuuden seurauksena kuusta irronneiden lohkareiden täyttämä.

Viihde viihtyy

avaruudessa


Ku

vat:

En

erg

iap

rod

uct

ion

s

Avaruus – kulttuurivienti

Futuremarkin pelistudion johtaja Jukka Mäkinen kertoo, että avaruus va-littiin pelimiljööksi liikkumisen vapau-den vuoksi. Siellä voidaan kulkea luon-tevasti kolmeen suuntaan, minkä vuok-si pelaajalla on enemmän vaihtoehtoja. Seinät ja katot voivat tarvittaessa toimit-taa lattian virkaa, jolloin pelikentistä tu-lee monipuolisempia.

– Avaruus on suosittu ympäristö niin peleissä kuin elokuvissakin. Tapah-tumat sijoittuvat lähes aina kauas tule-vaisuuteen ja kaukaiseen galaksiin laser-aseineen ja outoine elämänmuotoineen. Meidän pelimme sijoittuu lähitulevaisuu-teen ja maan kiertoradalle. Näillä valin-noilla tavoitellaan hieman realistisempaa ja ihmisläheisempää näkökulmaa.

Oma tai lainaidea

Pelistudiot voivat ideoida ja kehittää kai-ken itse. Näin Suomessa tavallisesti toi-mitaan. Toinen vaihtoehto on lisensoin-ti eli yritys hankkii oikeudet hyödyn-tää vaikkapa elokuvan nimeä ja hahmo-ja. Star Wars- ja Star Trek -pelit ovat tästä tyypillinen esimerkki. Riittäisivätkö suo-malaisten rahkeet tällaiseen?

Hiltunen arvioi, ettei suurimuotoi-nen lisensointi ole ajankohtainen asia Suomen näkökulmasta. Täysimittaisen konsolipelin tekeminen amerikkalaisen elokuvan kylkeen on niin suuri projekti, etteivät suomalaisten pelitalojen rahkeet riitä. Mutta mobiilipuolella tilanne on toinen. Esimerkiksi tamperelainen Uni-versomo on toteuttanut Star Wars -pelin lisenssin päälle.

– On olemassa vastakkaisiakin esi-merkkejä. Suomalaisen Max Payne -pe-lin pohjalta on tehty Hollywood-elokuva, hän muistuttaa.

Entäpä sitten yhteistyö kotimais-ten elokuvantekijöiden kanssa? Hiltunen muistelee, että vuonna 1986 julkaistiin ”Uuno Turhapuro muuttaa maalle” -elo-kuvaan perustuva peli, ja myös Rölli-elo-kuvasta on tehty peli. Hän kertoo Ener-gia Production -tuotantoyhtiön suunnit-televan tietokonepelin julkaisemista scifi-aiheiseen Iron Sky -elokuvaansa liittyen.

Amatööreistä ammattilaisiksi

Energia Productionin toimitusjohtaja Sa-muli Torssonen vahvistaa tietokonepe-lin olevan suunnitteilla, mutta projekti on vasta alkuvaiheessa. Torssonen on tul-lut tunnetuksi Star Wreck -elokuvasarjas-ta, joka parodioi muun muassa Star Trek -elokuvia.

Viimeisimmän Star Wreck -eloku-van jälkeen vuonna 2005 ydinjoukko or-ganisoitui tuotantoyhtiöksi. Nyt työn al-la on uusi projekti, jolla pyritään nosta-maan tekemisen tasoa astetta korkeam-malle. Esituotantovaiheessa olevan Iron Sky -elokuvan budjetiksi on suunniteltu viisi miljoonaa euroa. Leffa on tarkoitus kuvata Saksassa ja saksalaisten näytteli-jöiden voimin.

Se on luontevaa elokuvan aiheen nä-kökulmasta. Leffa perustuu salaliittoteo-riaan, jonka mukaan natseilla oli toisen maailmansodan loppuvaiheessa salais-ta teknologiaa, jonka avulla he perusti-vat siirtokunnan kuuhun. Vuonna 2018 viihteen suosikkipahikset tekevät paluun maahan.

– Elokuvassa pitää keskittyä pää-henkilöihin. Tietokonepeli on meille kei-no laajentaa elokuvan maailmaa, ja ker-toa siitä yksityiskohtaisemmin. Toki pe-lit ovat oikein toteutettuina hyvää bisnes-tä. Se on kasvava ala, mutta kilpailu siellä kovaa, korostaa Torssonen.

Mikko Taivainen

Tamperelaisen Samuli Torssosen (vas.) luoma Star Wreck -elokuvasarja parodioi scifi-sarjoja hyvällä menestyksellä.


Lähialueet – Itämeri

Ku

va:

Fu

ture

imag

eb

ank.

com

Mistä uusi

kasvu?Itämeren alueelle laaditaan

EU-strategiaa vaikeassa

taloustilanteessa. Kasvun hyytymisen

vauhti yllätti tutkijan.

Lähialueet – Itämeri


Optimismi oli korkealla ja kas-vukäyrät sojottivat yläviis-toon, kun Baltic Development Forum (BDF) piti kokouksen

Tallinnassa marraskuussa vuon-na 2007. Harvardin klusteritutki-ja ja BDF:n pääekonomisti Chris-tian Ketels esiintyi estradimikrofo-ni suupielessä kuin rocktähti valot-taessaan Itämeren alueen talouspo-tentiaalia eri näkökulmista. Yhdek-si suurimmista pullonkauloiksi koettiin pula osaavista työntekijöistä.

Kuinka nopeasti kaikki muuttui run-saassa vuodessa? Baltian maat ovat fi-nanssikriisin tiukassa otteessa. Öljyn hin-nanlasku on syönyt Venäjän talouskas-vun. Saksan talouden luottamusmittauk-set alittavat pakkasennätyksiä. Pohjois-maat yrittävät elvyttää pahimman ajan yli.

Näissä oloissa EU:n komissio laatii parhaillaan Itämeristrategiaa. Komissio julkistaa esityksensä toukokuussa, ja jä-senvaltiot käsittelevät sitä syksyllä Ruot-sin puheenjohtajuuskaudella. Tarkoituk-sena on sovittaa yhteen EU:n politiik-kaa itämeri-asioissa ja esittää, miten uni-onin politiikka ja rahoitusvälineet saatai-siin alueen kannalta parhaaseen mahdol-liseen käyttöön.

Näin muun muassa merenkulkuun, ympäristöön, kauppaan ja talouteen liit-

tyvät päätökset olisivat johdonmukai-sia, eivätkä yhden osa-alueen toimet löi-si korvalle toisia. Kyseessä on ensimmäi-nen kerta, kun unioni muotoilee strategi-

sia tavoitteita jollekin maan-tieteelliselle alueelleen.

Tuoko strategia konk-reettisia hyötyjä suomalaisy-rityksille, Itämerisuurlähetti-läs Jari Luoto?

Luodon tehtävänä UM:n Eurooppa-osastolla on edesauttaa sitä, et-tä Suomen hallinnolla on yhtenäinen kä-sitys siitä, millaisia toimia Itämeren alu-eelle tulisi tehdä;ja lobata sitten näitä kantoja muiden maiden ja komission päät-täjille.

– Lamalääkkeeksi EU:n Itämeristrategiasta ei ole, Luoto sanoo.

Hänen mukaansa stra-tegia saattaa kuitenkin vauhdittaa joitakin liiken-ne - ja energiaverkkoinvestointeja, joihin kanavoidaan myös EU-rahaa. Tätä kautta mahdollisuuksia saattaa avautua.

Pullonkaulat pois

Pääosin strategia poistaa pullonkauloja uuden kasvun tieltä. Suurimmat hyödyt koituvat liiketoimintaympäristön parane-misena useamman vuoden päästä.

– Liikenneyhteyksien paraneminen, energiaturvallisuuden lisääntyminen, tutkimusohjelmien parempi kattavuus, pk-yrityksien tehokkaammat verkostot, markkinoille pääsyä haittaavien rajaestei-den karsiminen ja ulkorajojen ylitysten sujuvoittaminen, Luoto luettelee.

Alueella on osaamista muun muassa ympäristö- ja energiateknologiassa, elin-tarviketuotannossa, luovassa teollisuu-dessa, bioteknologiassa ja mereen liitty-vissä toiminnoissa. Parhaimmillaan stra-tegialla parannetaan kilpailuedellytyksiä.

Alueen liiketoimintaympäristössä riittää petrattavaa. Esimerkiksi palveludi-rektiivin soveltamista voitaisiin yhtenäis-tää. Yhtenä hajanaisuuden osoituksena on valuuttojen kirjo. Suhteellisen pienel-lä maantieteellisellä alueella on käytös-sä kahdeksan rahayksikköä. Euroalueen laajentaminen tulisi Luodon mukaan ol-la pitemmän tähtäyksen tavoite.

Energiakuviossa jännitteitä

Energiaverkkojen ke-hittäminen on yksi lohko, johon itäme-ristrategialta odote-taan konkretiaa. yh-tälö ei ole helppo, sil-lä alueen energiape-

li kietoutuu politiikkaan. Euroopan uni-onin jäsenvaltioiden energiaratkaisut ja omien varantojen ehtyminen merkitsee, että energiaa tarvitaan unionin ulkopuo-lelta kasvavassa määrin.

Venäjällä sitä on, ja maa haluaa taa-ta energialleen markkinat. Toisaalta Puo-la ja Baltian maat haluavat vähentää ener-giariippuvuuttaan Venäjästä. Jännittei-

”Saksan talous yskii, ja koko

Itämeren alueella on

flunssa.

Ku

va:

Ku

vap

örs

si/J

up

ite

rim

age

s


syys on leivottu sisään tähän asetelmaan. Samalla Itämeren merkitys Venäjän ener-giankuljetusreittinä on kasvanut, mikä nostaa alueen strategista paino-arvoa..

Turun kauppakorkeakoulun Pan-Eurooppa-instituutin johtaja professori Kari Liuhto näkee ny-kytilanteessa useita riskejä. Hän nostaa tärkeimmäksi koodisa-naksi luottamuksen. Sitä tarvitaan EU:n ja Venäjän välille. Jos positiivisia asioita etsii, hänen mukaansa Itämeren alueel-la vallitsee suuri taloudellinen keskinäis-riippuvuus. Se lieventää poliittisia jännit-teitä.

Saksa on maailman suurin viejä, ja suurin tai kärkipään kauppakumppani kaikille Itämeren talouksille.

– Jos Itämeren talousalueen kuume-mittari pitää johonkin tökätä, se on Sak-sa. Nyt Saksan talous yskii, ja koko Itäme-ren alueella on flunssa. Olemme samassa veneessä, Liuhto kiteyttää.

Yritysjärjestelyjen ennätysvuosi Venäjällä?

Venäjä on Liuhdon mielestä suuri kysy-mysmerkki. Parin kuukauden kuluttua saadaan ensimmäisen kvartaalin talous-luvut. Verratessa niitä viime vuoden en-simmäiseen kvartaaliin paljastuu ensim-mäistä kertaa se, kuinka suuri pudotus kunkin yrityksen kannattavuudessa on vuoden aikana tapahtunut. Useissa yri-tyksissä johtopäätöksenä saattaa olla äk-kijarrutus, irtisanomiset, ja sen myötä työttömyyden nopea lisääntyminen.

Liuhto ennustaa vuodesta 2009 en-nätyksellistä yritysjärjestelyjen vuotta Venäjällä. 1990-luvun alku yksityistämi-

seen oli jättimäinen operaatio, mutta tä-nä vuonna tehdään todennäköisesti ta-loushistoriaa yritysostojen, konkurssien

ja yhteenliittymisten määrässä. Hän muistuttaa, että toisaalta myös mahdollisuuksia on pal-jon - niillä joilla on rahaa.

Tähän kytkeytyy valtion rooli. Liuhto pohdiskelee, kuin-ka Venäjän valtio aikoo tule-

vaisuudessa irrottautua niistä yrityksis-tä, joita se huonoina aikoina tukee. Nyt ykköslistalla on kolmisensataa yritystä, jot-ka ovat valtion rahoitustuen ”erityissuojeluksessa”.

Varapääministeritasol-ta on annettu signaaleita, et-tei valtio jäisi äänettömäk-si yhtiömieheksi, kun nousu jälleen alkaa. Liuhdon mu-kaan venäläinen bisneseliit-ti saattaa muovautua uudel-leen talouskriisin ja sen jälkeisten vuosi-en aikana.

Sekä Luoto että Liuhto näkevät Pie-tarin alueen merkityksen korostuvan Itä-meren alueella, kun kasvu jälleen alkaa.

Luodon mukaan Itämeren talous-alueen dynamiikkaa lisää se, että sillä on useita eri vaiheessa olevia alueita.

Liuhto kiteyttää asian sanomalla, et-tä Pohjoismaat ja Baltian maat on jo pit-kälti rakennettu. Pietarin seudulla riittää rakennettavaa ja investoitavaa, kun kasvu jälleen käynnistyy.

”Suomesta käsin ei ruplaa devalvoida”

Liuhdon mukaan tällä hetkellä ei tiedetä, milloin kasvu jälleen käynnistyy. Saksan

talous elpyy, kun maailman vientimark-kinat elpyvät. Venäjän talous lähtee nou-suun, kun kasvu kiihdyttää öljyn kulutus-ta. Vielä ei tiedetä, kuinka syvälle sukel-letaan.

Itämeren alueen talousnäkymien no-pea heikkeneminen on tullut tutkijallekin yllätyksenä. Riskejä nähtiin, mutta niiden toteutumisen nopeus yllätti. Liuhto tun-tee itsekritiikin piston.

– Kyllä meidän tutkijoiden olisi pi-tänyt nopeammin oivaltaa esimerkik-si ruplan devalvoitu-misen riski ja kertoa siitä yrityksille. Suo-men vienti Venäjälle on ruplan devalvoi-tumisen takia kallis-tunut noin 40 pro-senttia vajaassa puo-lessa vuodessa. Täl-laisesta riskistä olisi

pitänyt pystyä varoittamaan yrityksiä ai-emmin.

– Ehkä meillä on ollut jonkinlaista yritystä jopa hienotunteisuuteen. On väl-telty veneen keinutusta. Mutta totuus on se, ettei Suomesta käsin ruplaa devalvoi-da. Siksi aiheesta olisi pitänyt käynnistää keskustelu huomattavasti aiemmin, Liuh-to miettii.

Jari Sinkari

”Olisi

pitänyt nopeammin

oivaltaa ruplan devalvoitumisen

riski.


Jarrua

Shtokmanin vai Jamalinin

kaasukenttä? Vai riittävätkö resurssit

molempien kehittämiseen?

Siinä kysymyksiä, joita pohditaan

taloustaantuman vuoksi.

kaasuhankkeille?


Ku

va:

Ku

vap

örs

si/J

up

ite

rim

age

s

Lähialueet – Barents

Hankkeen rakentamistöiden ra-hoituksesta piti päättää jo viime vuon-na, mutta talouteen iskeneen taantuman vuoksi sitä jouduttiin lykkäämään tämän vuoden puolelle. Konsuli Jyrki Terva Pie-tarin pääkonsulaatissa sanoo, että taantu-man vaikutusta koko hankkeen aikatau-luun on vaikea arvioida.

– Gazprom on ilmoittanut, että Shtok manin kaasukenttä on tuotanto-käytössä vuosina 2013–2014. Muuta vi-rallista tietoa ei ole.

Finpron Muurmanskin vientikes-kuksen vetäjä Petri Leino pitää julki-suudessa esiintyneitä arvioita hankkeen myöhästymisestä liian pitkälle menevinä. Leino huomauttaa, että toistaiseksi ei ole olemassa päätöstä Shtokman-hankkeen lykkäämisestä, ja sen valmistelut etenevät aikataulun mukaisesti.

Terva muistuttaa, että esivalmistelut ovat käynnissä Muurmanskin alueelle. Teriberkan satama-alueelle rakennetta-van kaasun nesteytyslaitoksen maansiir-totyöt on esimerkiksi aloitettu. Gazprom on käynnistänyt Venäjällä tarvittavien rakennus- ja ympäristölupien hakupro-sessin.

Lisätuotantoa tarvitaan

Leino arvioi, että talouden taantuman vuoksi Shtokmanin hankkeen rahoitus-ta joudutaan jossakin määrin mietti-mään uusiksi. Hän pitää mahdollisena, että hankkeelle halutaan valtiollisia ta-kauksia.

Tervakaan ei ihmettelisi, jos rahoi-tuksesta käytäisiin keskusteluja. Hän to-teaa, ettei julkisuuteen kuitenkaan ole saatu tietoja, onko Venäjän hallitus val-mis käyttämään investointirahastojaan tai ovatko läntiset pankit kiinnostuneita rahoittamaan hanketta.

Jotkut energia-alan asiantuntijat ovat asettaneet vastakkain Länsi-Siperiassa si-jaitsevan Jamalinin kaasu- ja öljykentän rakentamisen ja Shtokmanin hankkeen. Analyytikkojen mukaan Gazpromin on valittava toinen, mutta venäläisyhtiön mukaan resurssit riittäisivät molempien toteuttamiseen.

– Gazpromin nykyiset kaasukentät ovat laskevan tuotannon kenttiä, ja tuo-tantomäärien lasku kiihtyy muutaman vuoden kuluessa. Jotta Gazprom pystyy täyttämään ulkomaisille asiakkaille an-netut sitoumukset ja palvelemaan Venä-jän omia markkinoita, yhtiö tarvitsee uu-sia tuotantokenttiä.

Terva korostaa, että jollakin aikatau-lulla sekä Shtokmanin että Jamalinin ken-tät otetaan molemmat tuotantokäyttöön. Myös Leino on varma asiasta, sillä esi-merkiksi Euroopan oma kaasuntuotan-to on laskussa mutta samanaikaisesti ky-syntä kasvaa, joten kaasua tarvitaan lisää.

Mikko Taivainen

Shtokmanin kaasukenttä Ba-rentsin merellä on yksi poh-joisen pallon puoliskon mer-kittävimpiä energialöytöjä.

Suomalaiset haluavat luonnollises-ti päästä osallisiksi tämän arktisen kaasukeitaan kehittämisestä. Vien-ninedistämismatkoja onkin tehty ministerin johdolla ranskalaisen To-talin ja norjalaisen Statoil/Hydron luokse.

Miehemme MuurmanskissaPetri Leino on aloittanut Finpron Muurmanskin vienti-keskuksen vetäjänä. Leinolla on vankka kokemus Venä-jän markkinoista ja öljy- ja kaasuteollisuudesta.

Uudella postillaan Leino vauhdittaa suomalaisyritys-ten liiketoimintamahdollisuuksia Barentsin alueen arkti-sissa öljy- ja kaasuteollisuuden sekä infrastruktuurihank-keissa. Pidemmällä aikavälillä myös kaivostoiminnan ja metsävyöhykkeiden näkymät ovat suomalaisittain lu-paavia.

– Tämä on hyvä näköalapaikka suomalaiseen vientiteollisuuteen. On mielenkiintoista olla avaamassa uusia ovia, totesi Leino ennen siirtymistään Muurmanskin toimistoon.


Ku

va:

Rai

no

He

ino

ne

n

40 vuotta OECD:ssa

Paljon tapahtui 16.12.1968. Sa-nomalehdet raportoivat muun muassa Apollo-8:n miehistön valmisteluista kuun kiertämi-

seksi, Yhdysvaltain toiveesta tulitauosta Pohjois-Vietnamin kanssa, edelleen jat-kuvista jännitteistä Pariisin Nanterren yliopistossa sekä Alexander Dubcekin valinnasta kommunistipuolueen johtoon miehitetyssä Tshekkoslovakiassa.

Kotimaan uutisista merkittävin oli eduskunnan ahkerointi myöhään yöhön sen äänestettyä kymmenistä laeista ja pää-töksistä, muun muassa budjettiin liittyen. Yksi päätöksistä oli taloudellisen yhteis-työn ja kehityksen järjestöön OECD:hen liittyminen. Se syntyi selvin numeroin, vaikka laitavasemmisto SKDL:n johdolla sitä kiivaasti vastustikin.

Mauno Koivisto antoi tuoreeltaan pääministerin selvityksen siitä, mistä liit-tymisessä oli kyse. Muun muassa Hel-singin Sanomat julkaisi sen kokonaisuu-dessaan. Taitavasti muotoiltu lausunto ei maininnut Neuvostoliittoa nimeltä, mut-ta itänaapuri oli vahvasti läsnä rivien vä-leissä.

Me mennään hiljaa (länsi) markkinoille...

OECD-jäsenyys oli yksi askel Suomen ankkuroitumisessa

länsimarkkinoihin. Se hoidettiin sammutetuin lyhdyin.

Ilmoituksen ydinsisältönä oli vakuu-tus, ettei liittyminen vaarantanut mahdol-lisuuksia kehittää suhteita myös järjes-töön kuulumattomiin maihin. Ja itse jär-jestöä pääministeri luonnehti pikemmin-kin pysyväksi taloudelliseksi konferens-siksi kuin kansainväliseksi järjestöksi.

Neuvostoliitossa ei pidetty OECD:stä, sillä sen edeltäjäjärjestö OEEC oli perus-tettu vuonna 1948 hallinnoimaan Yhdys-valtain sodanjälkeistä Marshall-apua Län-si-Eurooppaan. Suomi ei ollut ottanut apua Neuvostoliiton vastustuksen vuoksi.

OEEC muuttui nykyiseksi OECD:ksi vuonna 1961. Järjestön alkuperäinen Eu-

roopan jälleenrakennustehtävä oli toteu-tettu.

Länsi-Euroopan maiden kaupan es-teiden purkaminen oli siirtynyt 1957 pe-rustetun Euroopan talousyhteisön (EEC) ja 1960 perustetun Euroopan vapaakaup-paliiton (EFTA) tehtäviksi. OECD ot-ti hoitaakseen yleisen taloudellisen ja ta-louspoliittisen selvitystyön ja se alkoi ot-taa jäsenikseen myös Euroopan ulkopuo-lisia maita.

Toimialamuutoksesta huolimatta Neuvostoliiton epäluulo järjestöä koh-taan säilyi.

OECD:n pääsihteeri Ángel Gurría toivotti Suomelle hyvää OECD-syntymäpäivää ja mainitsi, ettei pääministeri Vanhanen näytä päivääkään yli 40-vuotiaalta. Ministeri Väyrynen toimi isäntänä. Vasemmalla Pertti Salolainen.


Me mennään hiljaa (länsi) markkinoille...

Juridinen oikotie käytössä

Tuoreessa teoksessaan ulkoasiainminis-teriöstä vuosina 1970–1981 historioitsija Timo Soikkanen mainitsee, että OECD hiersi Suomen ja Neuvostoliiton väle-jä pidempään ja vakavammin kuin jäse-nyyden asiallinen painoarvo olisi antanut olettaa.

Tämä on yksi tulkinta. Kauppapo-liittisen osaston apulaisosastopäällikkö Pekka Säilä korostaa OECD:n merkitys-tä Suomen kauppapoliittiselle lännetty-miselle.

– Jos Neuvostoliitto olisi todella ta-junnut, kuinka monella tasolla Suomi hyötyisi jäsenyydestä ja kuinka se vetäisi Suomea kohti länttä, niin kuka tietää mi-ten olisi voinut käydä, Säilä pohtii.

Siinä todetaan, että ”OECD:n jäsen-maita sitovista säädöksistä kenties kaik-kein tärkeimmät ovat näkymättömän maksuliikkeen ja pääoman siirtojen va-pauttamissäännöstöt.” Nämä ovat esi-tyksen mukaan ”Suomen hyväksyttävis-

sä eräin vähäisin, lähinnä teknisin varaumin.”

Hallituksen esityksessä kysei-siä säännöstöjä ei kuitenkaan kä-sitellä eikä varaumia selosteta. Säi-län mukaan nämä säännöstöt ovat luonteeltaan sellaisia, että ne oli-si todennäköisesti pitänyt saattaa voimaan perustuslain säätämisjär-jestyksessä, siinä määrin ne rajoit-tivat Suomen suvereniteettia.

– Pääomaliikkeiden säännös-tön kohdalla jäsenmaa ilmoittaa käyttämistään rajoituksista, sitou-tuu lisärajoitusten tekemättä jät-

tämiseen ja alistuu järjestön valvontaan

näiden säännöstöjen noudattamisek-si sekä rajoitusten edelleen purkamisek-si. Toisin sanoen jäsenmaan sääntely lu-kitaan järjestöön liittymisen tasolle. Tä-mä tarkoitti merkittävää Suomen suve-reniteetin kaventumista – mutta meidän eduksemme, Säilä tähdentää.

Sanamuotoihin ei kukaan puuttu-nut, ja hallituksen esitys sai huomattavan enemmistön taakseen. Eduskunta päätti liittymisestä 16.12.1968. Jäsenyys sinetöi-tiin pelkällä asetuksella ilman perustusla-kikäsittelyä.

Säilän mukaan OECD:n merkitystä Suomen menestykselle ei aina ymmärre-tä. Järjestö tarjosi jäsenmaiden käyttöön suuret määrät tietoa ja osaamista, makro-taloudellisesta suunnittelusta ja tilastoista ydinteknologian ja kouluarkkitehtuuriin yksityiskohtiin.

– Tästä tarjonnasta hyötyminen muodostaa tärkeän osan Suomen ”län-nettymisestä” 1970- ja 1980-luvuilla. Kyl-män sodan olosuhteissa varsinainen liit-tyminen piti hoitaa lakia taivuttaen ja in sotto voce, Säilä sanoo.

Harri Kilpi, Jari Sinkari

Suomen OECD-jäsenyys astui voimaan 28.1.1969, jolloin Suomen Pariisin suurlähet-tiläs R. R. Seppälä kävi tallettamassa liittymis-asiakirjan Ranskan ulkoministeriöön.

Järjestön nykyinen meksikolainen pääsih-teeri Ángel Gurría teki 40-vuotista jäsenyyt-tä juhlistavan ”onnitteluvierailun” Suomeen 19.–20. tammikuuta. Hän tapasi ylintä valtio-johtoa ja puhui juhlaseminaarissa, jossa arvioi-tiin OECD-jäsenyyden merkitystä.

Gurría kehui Suomea muun muassa vä-häisestä korruptiosta sekä osaamisesta tiede-, koulutus- ja innovaatiopolitiikkojen kehittämi-sessä. Hänen sanamuotonsa olivat niin mairit-televia, että seminaarissa esiintynyt ulkoasiain-valiokunnan puheenjohtaja Pertti Salolainen petasi Gurríalle paikkaa brändityöryhmään.

Pekka Säilä sanoo, että OECD:n merkitystä Suomen menestykselle ei aina ymmärretä.

OECD:n perustamiskokous järjestettiin joulukuussa 1960, ja järjestö aloitti seuraavana vuonna. Suomi liittyi jäseneksi 28.1.1969.

Ku

va:

OE

CD

Hänelle itselleen selvisi vasta 1970-luvulla, kuinka järjestöön liittymi-nen oli alun perin hoidettu juridisia oiko-teitä pitkin. Säilä oli 1970-luvulla muka-na valmistelemassa Suomen osallistumis-ta OECD:n alaisen Nuclear Energy Agen-cyn (NEA) työhön, joka hoiti ydinener-giateknologian kehittämistä.

NEA:n osallistuminen oli kiistan-alaista kylmän sodan ollessa koleimmil-laan ja Neuvostoliiton tarkkaillessa Suo-men lännettymistä. Tästä syystä osallis-tumisen mukanaan tuomat sitoumukset tutkittiin UM:n oikeudellisella osastolla tarkkaan, aina OECD:hen itseensä liitty-misen perusasiakirjoja myöten. Keskeisin näistä liittoutumissitoumuksista oli ”Hal-lituksen esitys eduskunnalle Suomen liit-tymisestä Taloudellisen yhteistyön ja ke-hityksen järjestöä (OECD) koskevaan konventioon” syksyltä 1968.

40 vuotta yhdessä oppimistaOECD-koordinaatiosta valtioneuvostossa

vastaava ulkomaankauppa- ja kehitysministe-ri Paavo Väyrynen korosti seminaarissa, että jäsenyys oli looginen askel Suomen kauppa- ja taloussuhteiden vahvistamisessa.

Pääministeri Matti Vanhanen kiitti OECD:n tarjoamaa politiikka- ja tilastotukea.

– Työllisyys- ja sosiaalipolitiikka, tiede- ja teknologiapolitiikka, alueellinen kehityspoli-tiikka sekä erityisesti tutkimukseen ja tuote-kehitykseen ja koulutukseen liittyvät politiikat ovat suuresti hyötyneet OECD:n tuesta ja ver-taistiedon jaosta, Vanhanen painotti.

Hänen mukaansa tukea ja tietoutta tarvi-taan erityisesti nyt, kun talous pitäisi saada jäl-leen kasvu-uralle – kestävän kehityksen peri-aatteista tinkimättä.

Ku

va:

Har

ri K

ilpi


Kaupanesteet

Syksyllä tehdyssä kaupanesteky-selyssä saatiin runsaasti vastauk-sia. Niitä kertyi noin 360, joissa ilmoitettiin lähes 700 kaupanes-

tettä. Kysely tehtiin yhteistyössä, johon osallistuivat UM, TEM, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Keskuskauppakamari, Suomen Yrittäjät ja Finpro.

Alustavat tulokset ovat samansuun-taisia kuin kolme vuotta aiemmin tehdys-sä selvityksessä. Suomalaisyritykset koh-taavat ulkomaantoiminnoissaan ylivoi-maisesti eniten kaupanesteitä Venäjällä.

Syksyn satoa: 700 kaupanestettäVenäjä keräsi eniten mainintoja kaupanestekyselyssä.

Eurooppa on nousussa.

Seuraavaksi eniten ongelmia kohda-taan Kiinan ja Yhdysvaltain markkinoil-la. Kolmen kärki kuvastaa Suomen tär-keimpiä kauppakumppaneita EU:n ulko-puolisissa maissa.

Tullaus poikii ilmoituksia

Estetyypeistä eniten ilmoituksia teh-tiin tullitariffeihin ja tullausmenettelyi-hin liittyen. Lisäksi tekniset kaupanesteet nousivat kyselyssä jälleen esiin. Erityises-ti Venäjällä työläät sertifiointimenette-lyt ja asiakirjavaatimukset koetaan kaup-paa hankaloittaviksi. Myös yritysilmas-ton ongelmat, kuten raskas byrokratia ja korruptio vaikeuttavat suomalaisyritys-ten toimintaa ulkomaankaupassa. Lisäk-si raportoitiin ongelmista muun muassa henkilöiden liikkuvuudessa.

– Teollisuudenaloista eniten ilmoi-tuksia tuli metalliteollisuuden, konei-den ja laitteiden, elektroniikkateollisuu-den sekä metsäteollisuuden aloilta, ker-too markkinoillepääsyasioiden yksikön päällikkö Ilkka Saarinen.

EU-maistakin löytyy pullonkauloja

Ongelmia kohdattiin myös sisämark-kinoilla, erityisesti Baltian maissa. Sisä-markkinoiden osalta ilmoitetut esteet ja-kautuivat tasaisemmin eri estetyyppei-hin. Useampia ilmoituksia tuli ongelmis-ta kilpailuolosuhteissa ja yritysilmastossa, julkisissa hankinnoissa sekä verokäytän-nöissä. Myös teknisistä kaupanesteistä tuli mainintoja, mutta huomattavasti vähem-män kuin edellisessä kyselyssä, jolloin se oli suurin yksittäinen estetyyppi. Sektori-kohtaisesti ilmoituksia tuli eniten palvelu-jen kauppaa sekä rakennus- ja sisustusalo-ja koskevista ongelmista.

Ilmoitukset luottamuksellisia

Ongelman selvittäminen alkaa tarvitta-essa yhteydenotolla esteestä ilmoittanee-seen yritykseen, mahdollisten lisätietojen saamiseksi. Ilmoitukset käsitellään eh-dottoman luottamuksellisina, ja toimen-piteisiin kaupanesteen poistamiseksi ryh-dytään vasta yritykseltä saadun suostu-muksen jälkeen.

Ratkaisu- tai vaikuttamiskeinon va-linta riippuu ongelman tai esteen luon-teesta. Käytössä on erilaisia väyliä kaupa-nesteiden selvittämiseksi. Niistä tärkeim-mät ovat suorat kahdenväliset kontaktit kohdemaiden viranomaisiin, vuoropuhe-lu Euroopan komission kanssa sekä Maa-ilman kauppajärjestö WTO:n mekanis-mit, jotka avautuvat Suomelle EY:n yhtei-sen kauppapolitiikan kautta.

Selvityksessä raportoidut kaupan- ja investointien esteet on otettu käsittelyyn, ja työssä on päästy hyvään vauhtiin. Usei-den tapausten osalta on saavutettu edis-tystä, ja yksittäisiä esteitä on jo kyetty rat-kaisemaan.

Kyselyn loppuraportti valmistuu myöhemmin tänä keväänä.

Selina Kangas ja Aaron Vuolamarkkinoillepääsyasioiden yksikkö

Kaupanesteiden raivaaminen on työ-tä, joka jatkuu kaiken aikaa. Yritykset voivat tehdä ilmoituksia kohtaamistaan kaupan ja investointien esteistä UM:n verkkosivulla nettilomakkeella.

Niistä voi ilmoittaa myös suoraan markkinoillepääsyasioiden yksikköön. EU:n sisämarkkinoilla kohdattavien es-teiden osalta yhteyttä voi ottaa myös työ- ja elinkeinoministeriöön.

Lomake: http://formin.finland.fi/kauppapolitiikka/kaupanesteet

Yksikönpäällikkö Ilkka Saarinen (+358) 09 1605 6327Kaupallinen sihteeri Selina Kangas (+358) 09 1605 5543Ulkoasiainministeriö Kauppapoliittinen osastoMarkkinoillepääsyasioiden yksikköPL 413, 00023 ValtioneuvostoSähköposti: [email protected]

Ylitarkastaja Leila Vilhunen (+358) 010 606 4686Työ- ja elinkeinoministeriöTyöelämä- ja markkinaosastoSisämarkkina- ja kuluttajapolitiikkaPL 32, 00023 ValtioneuvostoSähköposti: [email protected]

Ku

va:

Ku

vap

örs

si/J

up

ite

rim

age

s


Ku

va:

An

tero

Aal

ton

en

Kolumni

Inthe Obama administration, the new policy architects are for science, technology and innovation, energy independence, and environmental values.

During the transition, President Barack Obama’s key adviser on the expansion of broadband access was IBM’s CEO Samuel Palmisano.

Harvard physicist John Holdren was named science adviser and director of the White House Office of Science and Technology Policy, while marine biologist Jane Lubchenco will lead the National Oceanic and Atmospheric Administration, which does much of the government’s research on global warming.

The key energy and environmental nominations – Steven Chu, the Nobel Prize-winning physicist, Carol Brown, the White House czar coordinating climate policy, Lisa Jackson, the head of the Environmental Protection Agency, Los Angeles Deputy Mayor Nancy Sutley to run the president’s Council on Environmental Quality – reflect a dramatic change in policy.

Changes in economic realities are a different story.

Economic Pressures

In the short-term, however, it is the global financial crisis that will make or break the administration.

In the coming years, American innovation will have to cope with the full impact of the burst of the housing bubble, credit crush and the ‘technically insolvent’ banking system.

In the Clinton years, the U.S. economy benefited greatly from free trade, globalization and the technology revolution.

In the Bush era, these gains were largely lost. Obama’s plan aims to stimulate employment, certain critical

economic sectors, and U.S. consumer spending. The proposed near $900 bn stimulus plan specifies $550 bn

in spending on new projects and $275 bn in tax cuts. In addition to infrastructure ($90 bn), health care ($111

bn), the proposed stimulus plan would allocate $142 bn in education, $16 bn in science and technology, and $54 bn to energy.

Dark Clouds in Silicon Valley

Since the 1980s, the entrepreneurial venture capital-IPO cycle centered in Silicon Valley has generated new wealth, commercialized innovation, created new companies and industries.

It is the interplay of technology development, aggressive entrepreneurship and venture capital that accounted for the strong U.S. economic growth and productivity in the 1990s.

During the past eight years, U.S. technology development has eroded, entrepreneurship is lingering, and venture capital has dried up. In 1986, there were 365 companies that went public, in comparison to 269 IPOs in 1999 – but only six in 2008.

After the dotcom bust and the failures of the corporate ethics in the early 2000s, Congress, the SEC and the Financial

Will the Obama administration’s new science,

technology and innovation policies improve

the U.S. economy and create new jobs?

Accounting Standard Board (FASB) piled up new laws and regulations, presumably to avoid future Enrons and Andersens.

Instead of increasing oversight and preventing new waves of accounting scandals, the new regimes have failed to prevent frauds.

Change Takes Time

In addition to the U.S. banking system and economic crisis, the Obama administration must cope with the eclipse of America’s innovation engine.

For now, it seems that the Obama administration’s focus is on big government, big business, and big unions, whereas America’s innovation engine, Silicon Valley, was not born by but against this trinity.

Also, the administration’s tentative trade policies, “Buy American” clauses in the stimulus plan and remarks on currency regimes indicate unilateral policies, which have a potential to harm the multilateral foreign policy.

These policy shifts could be further reinforced by the new administration’s proposed collaboration between the Defense Department and NASA to speed up a mission to the moon amid the prospect of a new space race with China.

During the past eight years, critical time has been lost in the United States innovating alternative energy sources, treating disease, reversing climate change, strengthening security and improving economy.

The Obama administration will initiate change. It cannot do miracles, but it could avoid unnecessary friction.

Dr. Dan SteinbockResearch Director of International Business at the India, China and America Institute.

Change ahead


Ku

va:

Ku

vap

örs

si/J

up

ite

rim

age

s

Koillis-Kiina

Kiinan Ruhrin

Koillis-Kiina oli pitkään maan teollinen

selkäranka. Nyt sinne investoidaan jälleen.

Suomalaisyritysten kannattaa harkita

Mantsuriaa toimintakohteenaan.

Koillis-Kiina on pitkään näytel-lyt merkityksellistä roolia Kii-nan taloudellisessa ja poliittises-sa historiassa. Viime vuosisadan

alussa alue tunnettiin koko Kiinaa hallin-neen mantsu-dynastian kotina, Mantsu-riana.

– Vaikka alue ei vielä tuolloin ollut teollisesti tärkeä, sen strateginen merki-tys Korean ja Venäjän vastaisena rajavyö-hykkeenä oli huomattava, kertoo lähetys-töneuvos ja Kiinan asiantuntija Annikki Arponen ulkoasiainministeriöstä.

– Mitä tulee luonnonvaroihin, koil-lisissa maakunnissa ovat aina sijainneet maan suurimmat pitkää kuitupuuta kas-vavat metsät. Myös kaivostoiminnalla on alueella pitkät perinteet.

Ensimmäiset talous- ja teollisuuskes-kukset kehittyivät muutamaan suureen kaupunkiin, kuten Harbiniin ja Shenjan-giin, erityisesti japanilaisten investointei-na aina mantsu-dynastian ajoilta saakka.

Koillis-Kiinan luonnonvarat hou-kuttelivat japanilaiset lopulta Mantsuri-an miehitykseen 1930-luvulla. Arposen mukaan metsät, kaivokset ja japanilais-ten luoma teollinen infrastruktuuri loi-vat pohjan, jonka avulla alueesta kehit-

tyi myöhemmin Kiinan kansantasavallan ajan ”Ruhr”, teollistumisen moottori.

Aina 1980-luvulle saakka Liaonin-gin, Jilin ja Heilongjiangin maakuntien raskas teollisuus muodosti osan Kiinan kansallisomaisuudesta.

Siinä missä Etelä-Kii-nan tehtaissa tehtiin hal-patyövoimalla lenkkitos-suja, T-paitoja ja leluja lä-hinnä vientiin, Koillis-Kiinan teräs-, paperi- ja autotehtaissa korostui tie-totaito, insinööriosaami-nen ja kotimarkkinoiden palvelu.

Kiinan talouden avau-tumisen seurauksena muut kasvukeskuk-set painoivat kuitenkin ohi, ja Koillis-Kii-nan teollisuuskeskus painui vähitellen unholaan. Alueen osuus Kiinan BKT:sta

on laskenut huippuvuosien 17 prosentis-ta nykyiseen alle yhdeksään.

Kiinan neljäs kasvukeskus?

Viime vuosina Koillis-Kiina on elänyt uutta nousukautta. Alueen bruttokansan-tuote on kasvanut Kiinan keskiarvoa no-peammin, samoin 100-miljoonaisen vä-estön ostovoima.

Mantsurian uuden tule-misen taustalla on Kiinan hal-linnon vahva tuki, jolla van-han teollisuusalueen rappeu-tuminen on saatu kääntymään uuteen alkuun. Ulkoasiansih-teeri Teemu Turusella on Pe-kingin suurlähetystössä ollut

näköalapaikka maakunnan viimeisim-piin vaiheisiin.

– Muutos lähti käyntiin vuonna 2004, kun Kiinan johto nosti

uusi tuleminen

”

Viime vuosina Koillis-

Kiina on elänyt uutta nousukautta.


Koillis-Kiinan elvyttämisen yhdeksi kan-sakunnan prioriteetiksi ja julkisti Revita-lization of Northeast -strategian, Turu-nen kertoo.

Shanghain, Helmijoen suiston sekä Pekingin ja Tianjinin alueiden lisäksi Kii-na tarvitsee uusia talouden moottoreita. Koillis-Kiinaa vastaavia alueellisia kehi-tyssuunnitelmia Kiinalla on myös läntis-ten provinssien ja Keski-Kiinan provins-sien suhteen. Näistä lupaavimpana näyt-täytyy Chengdun ja Chongqingin kau-punkien tienoo.

Vuonna 2005 Koillis-Kiinan elinvoi-maisuutta ajamaan perustettiin itsensä pääministeri Wen Jiabaon vetämä johto-ryhmä, ja uusimmassa viisivuotissuunni-telmassa (2006–2010) Koillis-Kiinan ke-hittämiselle luotiin tarkemmat tavoitteet. Seuraavien 10–15 vuoden aikana Koillis-Kiinan pitäisi nousta Kiinan neljänneksi talouden kasvukeskukseksi.

Keskusjohdon suuret suunnitelmat

Suurilla linjoilla Koillis-Kiinan uudista-missuunnitelmat seurailevat koko Kiinan talouden rakennemuutosta. Viisivuotis-suunnitelmassa pyritään raskaasta teolli-suudesta palveluiden kehittämiseen, ko-koomateollisuudesta omiin innovaatioi-hin, julkisen sektorin toiminnasta yksi-tyiseen yrittämiseen ja holtittomasta ku-luttamisesta kestävämpään kehitykseen.

Näillä peruskonsepteilla tavoitellaan Koillis-Kiinan BKT per capitan kaksin-kertaistamista välillä 2002–2010. Koillis-Kiinan suunnitelmissa tietenkään ei ole otettu huomioon nykyistä talouden ala-mäkeä, jonka vaikutukset koko Kiinan talouteen tulevat olemaan merkittävät.

Viisivuotissuunnitelmassa koros-tuu Koillis-Kiinan julkisen sektorin BKT-osuuden merkittävä vähentäminen. Ta-voitteen mukaan yksityisen yritteliäisyy-den pitäisi muodostaa 48 prosenttia Koil-lis-Kiinan BKT:sta vuoteen 2010 men-nessä. Vuonna 2005 se oli 36 prosenttia.

Revitalization of Northeast -strate-giassa tarkennettiin Koillis-Kiinan teol-lisuuden painopistealoja. Kiinan muiden kasvukeskusten tuotanto on ollut liian riippuvaista ulkomaisista komponenteis-ta ja varusteista, joten koillisen teollisuut-ta pyritään valjastamaan erityisesti tähän tarpeeseen, ulkomaista laiteriippuvuutta

vähentämään. Lisäksi Koillis-Kiinan po-tentiaalia energiantuotannossa ja raaka-aineiden lähteenä vahvistetaan.

Kiinan ulkomaankaupassa Koillis-Kiinan merkitys on mitätön neljä pro-senttia kokonaisuudesta. Ulkomaisista investoinneista valtaosa suuntautuu itä-rannikolle.

Koillis-Kiina pyrkii pääsemään mu-kaan kisaan investoinneista parantamalla ulkomaisten yritysten liiketoimintaedel-lytyksiä. Tavoite on vahvistaa alueellista yhteistyötä ja karsia hallinnollisia vaati-muksia.

Turunen huomauttaa, että viisivuo-tisohjelmassa kuitenkin korostetaan kan-sainvälisesti kilpailukykyisten uusien kii-nalaisten yritysten esiinmarssia sekä kii-nalaisten innovaatioiden kehittämistä.

– Selvää on, että valintatilanteessa Kiina suosii kiinalaisia ratkaisuja. Suo-malaisten yritysten kannalta se tarkoittaa

Koillis-Kiinassa toimii edelleen neljäs-osa Kiinan autoteollisuudesta, kol-masosa laivanrakennusteollisuudes-ta ja neljäsosa öljynjalostusteollisuu-desta.

Koillisen metsät tuottavat puolet Kiinan puutavarasta, ja sen öljyläh-teistä pumpataan kolmasosa Kiinan raakaöljystä.

Alueen energiapotentiaalista ker-too se, että Kiinan suurin öljy-yhtiö PetroChina ilmoitti elokuussa 2008 investoivansa vuoteen 2020 men-nessä 10 miljardia juania Koillis-Kii-nan energiaratkaisuihin, muun mu-assa tuulivoimaan, biopolttoainei-siin, polttoliuskeeseen, metaaniin ja geotermiseen energiaan.

Näiden lisäksi keskusjohto tukee alueen perinteistä vahvaa asemaa maataloustuotteissa.


Ku

va:

Ku

vap

örs

si/J

up

ite

rim

age

s

Koillis-Kiina

sitä, että jos et osaa tehdä mitään muu-ta kuin mitä kiinalaiset jo osaavat, turha vaivautua Koillis-Kiinaan asti, hän arvioi.

Koillis-Kiina, Suomi ja SWOT

Koillis-Kiinan merkitystä pohtiessa kan-nattaa pitää mielessä Kiinan talouden ko-ko ja maantieteellisen alueen laajuus. Kil-pailu itärannikon kasvukeskuksien lie-peillä on todella kovaa, joten useat ul-komaalaiset yritykset ovat siirtyneet ha-kemaan uusia kasvumahdollisuuksia vä-hemmän tunnetuilta alueilta.

Suomalaisten yritysten kannal-ta Koillis-Kiina tarjoaa paljon mahdolli-suuksia.

– Yli 100 miljoonan ihmisen mark-kina-alueella on hyvin samanlaiset ilmas-to olosuhteet kuin Suomessa. Alueen vä-estön ostovoima on viimeisten vuosi-en aikana noussut selvästi ja liiketoimin-taedellytykset parantuneet. Ja mikä tär-

keintä, Kiinan keskusjoh-to on toistuvasti antanut tu-kensa Koillis-Kiinan talou-delliselle kehitykselle. Koil-listen provinssin johtajilla on suuret paineet osoittaa pystyvänsä nosta-maan Mantsuria takaisin maailmankar-talle, Turunen luettelee.

Arponen muistuttaa, että järkevä si-joittaja tuntee ja tunnustaa alueen riskit. Monissa alueen kaupungeissa viranomai-silla on vaikeuksia perusjärjestyksen yl-läpidossa ja rikollisuus rehottaa. Lisäksi aluetta vaivaavat edelleen saaste- ja muut ympäristöongelmat.

Monikansallisilla suuryritysten tur-vana on koko ja suhdeverkosto, joka aset-taa ne tavallaan näiden ongelmien ylä-puolelle. Pk-yrityksillä tällaisia resursse-ja ei ole.

Paikallistuntemus olisi äärimmäisen tärkeää niin kuin myös vertaistuki muilta suomalaisilta yrityksiltä. Alueelle kannat-taisi yrittää saada jalansijaa yritysryhmän voimin, sillä yksin pärjääminen tuottaa vaikeuksia. Myös kulttuurin ja kielitaidon tarve korostuu perinteisesti kotimarkki-noita palvelleessa Koillis-Kiinassa.

Koillis-Kiinan vaikeutena on se, että kriittinen päänavaus on tekemättä.

– Pienimuotoisia projekteja alueella on kyllä tehty, muun muassa metsätilojen ja kaukolämpöpilottihankkeiden muo-dossa, mutta suuret teollisuusinvestoin-nit, kuten Stora Enson, UPM:n ja Met-son tehtaat ovat suuntautuneet etelään.

Ne eivät valtion apua enää tarvitse. Pk-yritykset sen sijaan etsivät parhaita paik-koja edelleen ja tarvitsevat tähän UM:n ja TEM:in vetoapua, Arponen pohtii.

Laaja selvitys talousprofiilista

Keskeinen avun muoto ovat ministeriöi-den järjestämät yritysmatkat.

– Työ- ja elinkeinoministeriön tou-ko-kesäkuussa järjestettävä Koillis-Kii-nan matka on osa jo vuonna 2005 alka-nutta ministeriön Koillis-Kiina-projek-tia, toteaa erityisasiantuntija Merja Lät-tilä TEM:stä.

– Projekti alkoi, kun todettiin, et-tä suomalaiset eivät tunne aluetta ja sen mahdollisuuksia. Myöskään koilliskii-nalaiset eivät tunne Suomea, huolimatta korkeatasoisten delegaatioiden Suomen vierailuista.

Kauppa- ja teollisuusministeriö (KTM) päätti selvittää Koillis-Kiinan po-tentiaalia useamman toimialan kattavalla laajalla selvityksellä. Tästä syystä selvitys ei anna ratkaisuja yksittäisille yrityksille vaan tekee yhteenvetoa alueen talousprofiilista yleisellä tasolla. Koillis-Kiinan kolme maa-kuntaa käsittävän selvityksen teki Ph.D Er-lin Yang avustajineen China Tekwaysta.

Ensi vaiheessa tutustuttiin Liaonin-gin maakuntaan. Siitä saatujen

Järkevä sijoittaja tuntee ja tunnustaa alueen riskit.”


Ku

va:

Ku

vap

örs

si/J

up

ite

rim

age

s

Koillis-Kiina

myönteisten kokemusten jälkeen työ laa-jennettiin kattamaan lisäksi Jilinin ja Hei-longjiangin.

– Ensimmäinen selvitys herätti siinä määrin kiinnostusta Kiinassa, että vain kuukautta Liaoningin viranomaisten in-formoimisesta heidän delegaationsa saa-pui Suomeen, Lättilä kertoo.

Delegaatiolle järjestettiin promoo-tiotilaisuus ja workshop, johon ministe-riö oli kutsunut viisi suomalaista, lähinnä ympäristöalan yritystä esittelemään tuot-teitaan ja toimintaansa. Osa yrityksistä toimi jo Kiinassa ja muilla arvioitiin ole-van hyvät valmiudet yhteistyön aloitta-miseen. Tilaisuus oli erittäin onnistunut. Ympäristö on aihe, joka kiinnostaa kiina-laisia ja on hyvin ajankohtainen.

Tämän vuoksi KTM:n johdolla jär-jestettiin suomalaiselle yritysdelegaatiol-le mahdollisuus esitellä itsensä ja tutustua Liaoningin maakunnan mahdollisuuk-siin syksyllä 2006. Matkan aikana järjes-tettiin seminaari- ja match making -tilai-suudet sekä yrityskäyntejä sekä Shenyan-gissa että Dalianissa.

– Kaiken kaikkiaan tämä malli – en-sin tiivis selvitys faktoista, sitten kiinalais-

ten vierailu Suomeen, jota seuraa vasta-vuoroinen vierailu Kiinaan – tuntui toi-mivan niin hyvin ja tuottavan tuloksia, että sitä mallia toteutetaan myös muiden Koillis-Kiinan provinssien kohdalla, Lät-tilä toteaa.

Yritysmatka kesällä 2009

Selvityksen toinen, Jiliniä ja Heilong-jiangia koskeva osuus valmistui kevääl-lä 2008. TEM olisi halunnut hyödyntää selvitystyötä samalla tavalla kuin ensim-mäistä osaa, mutta Kiinan vuoden 2008 tapahtumat tulivat väliin. Jo keväällä kii-nalaisten virkamiesten matkat olivat jäis-sä maanjäristyksen vuoksi, sitten tuli olympialaiset ja vuoden lopulla finanssi-kriisi, jotka kaikki estivät Suomeen suun-tautuvat delegaatiomatkat.

Nyt yritetään uudestaan. – Koillis-Kiinan edustajat on kutsut-

tu keväällä esittäytymään suomalaisen elinkeinoelämän edustajille, ja touko-ke-säkuussa Suomesta lähtee kansliapäällik-kö Erkki Virtasen johtama yritysdelegaa-tio Kiinaan, Lättilä kertoo.

Matka on suunnattu ensisijaises-ti energia- ja ympäristöalojen, elintarvi-ke-, elintarviketurvallisuuden, metsä- ja maatalouskone- sekä metsänhoitosekto-reiden yrityksille. FECC:in (Finnish En-vironmental Cluster for China) toivo-muksesta matka on sijoitettu osumaan yksiin Pekingissä järjestettävien laajo-jen CIEPEC-ympäristömessujen kanssa, joissa FECC on mukana.

Osallistujille on tarjolla kaksi oh-jelmavaihtoehtoa: molemmat sisältävät Harbinin ja Changchunin. Lisäksi voi-

daan valita Shenyang tai vaihtoehtoisesti lentää suoraan Pekingiin, jossa jää enem-män aikaa omiin tapaamisiin tai ympä-ristömessuihin tutustumiseen. Kotimat-kalle lähdetään Pekingistä.

Viikon mittaisella matkalla on tar-koitus järjestää kullakin paikkakunnalla yhteinen Suomi-teemainen promootiota-pahtuma, minkä jälkeen yritykset esitte-levät omia tuotteitaan ja palveluitaan.

Nämä esittelyt on jaettu toimiala-kohtaisiksi miniseminaareiksi. Jokaisel-le yritykselle järjestetään kullakin paik-kakunnalla lisäksi 3–4 mahdollisen kii-nalaisen partnerin kanssa match ma-king -tapaamiset. Mukana ohjelmassa on myös yrityskäyntejä.

Lättilän mukaan matkalla on kah-denlaisia tavoitteita. Ensinnäkin virka-miesyhteistyötä halutaan tiivistää, jot-ta suomalaiset yritykset voisivat odottaa tukea paikallisilta viranomaisilta. Toisena tavoitteena on auttaa suomalaisia yrityk-siä luomaan kontakteja kiinalaisiin yri-tyksiin ja tutustumaan toimintaympäris-töön.

Harri Kilpi, Teemu Turunen

TEM:n yritysdelegaatio vierailee Koillis-Kiinassa 30.5.–7.6.2009. Seminaarit, yrityskäynnit ja match making -tapaamiset tapahtuvat Changchunin ja Harbinin kaupungeissa. Matkan käytännön järjestelyjä hoitaa China Tekway Ltd Oy. Ilmoittautuminen 4.3.2009 mennessä.

Lisätietoja antavat: Erlin Yang, China Tekway Oy, puh. (09) 6969 2048 tai [email protected] sekä Merja Lättilä, TEM, puh. 010 606 2123 tai [email protected]

Jätteen syväkeräysjärjestelmiin eri-koistunut Molok Oy ja lastinkäsitte-lylaitteiden toimittaja Hiab, jotka toi-mivat yhdessä Kiinaan markkinoil-le, tekivät kotiläksyt perusteellisesti. Molemmat esittelivät Suomessa vie-railleelle kiinalaisdelegaatiolle tuot-teensa.

Hiabin edustajat tekivät myös alustavan matkan Liaoningiin ja kut-suivat ympäristöalan viranomaiset Shenyangin seminaariin. Hiab va-kuutti päättäjät tuotteellaan, hyö-dynsi delegaatiomatkalla saamaansa positiivista palautetta ja pääsi seuraa-vaan vaiheeseen – tarjouksen tekoon ja projektin toteutukseen.

Molok Oy ja Hiab olivat myöhem-min mukana huolehtimassa Pekin-gin Olympialaisten siisteydestä. Mo-lok on kyennyt avaamaan markki-nat useissa muissa Kiinan suurkau-pungeissa, ja Hiab on vakiinnutta-nut asemansa Kiinan johtavana ul-komaisena kuorma-autonosturitoi-mittajana.


Vieraskynä

me hyödyntämään kansainvälisiä mark-kinoita.

Ministeriössä on ollut vuodesta 2002 lähtien Vientifoorumi, jonka tehtävänä on toimia viranomaisten, järjestöjen ja yritysten yhteistyöfoorumina. Foorumis-sa on jäseniä ministeriöistä, vienninedis-tämisjärjestöistä ja yrityksistä. Ministeriö rahoittaa osaltaan seuraavia organisaa-tioita: Finland Convention Bureau FCB, Finpro, Fintra, Invest in Finland, Music Export Finland Musex, Suomalais-ruot-salainen kauppakamari, Suomalaisvenä-läinen Kauppakamari sekä Osuuskunta Viexpo. Lisäksi tulevat vielä suoraan yri-tyksille annetut avustukset.

Uuden ministeriön myötä tarvitaan vientifoorumin toiminnan ja kokoonpa-non kehittämistä. Edistämisorganisaati-oilla on päällekkäisiä toimintoja ja epä-selviä tehtäväjakoja. Työalueita on sel-vennettävä ja pyrittävä uusiin innovatii-visiin ratkaisuihin.

Suomessa uskotaan teknologiaan ja innovaatioihin, ja Tekesin rooli on täs-sä työssä aivan olennainen. On hyvä, et-tä Tekes on varansa saanut, mutta inno-vaatiot pitää kaupallistaa ja myydä. Suo-malaisen mallin perusheikkous on inno-vaatioiden kaupallistaminen ja rahasta-minen. Liiketoimintaosaamista on kehi-tettävä. Tästä on mainintoja kansallises-sa innovaatiostrategiassa.

Varsin monella organisaatiolla on valtion rahoittamia toimipisteitä ulko-mailla. Viimeistään nyt on saatava nä-mä eri toimipisteet yhteistyöhön ja edis-tämään Suomen kuvaa ja asemaa ulko-

Tehtävä,

mailla sekä taloussuhteita. Tarvitaan yh-teistyötä, toimintojen keskittämistä ja sel-viä painopisteitä.

Suomessa toimii vapaaehtoispohjalla koko joukko kauppayhdistyksiä. Ne voi-vat joissakin tapauksissa olla käyttökel-poisia taloussuhteiden edistäjiä. Varsin pienellä valtion panostuksella niiden te-hoa voidaan lisätä huomattavasti.

Kokonaan oman lukunsa viennin- ja kansainvälistymisen edistämisessä tuovat kuntien ja maakuntaliittojen sekä eri op-pilaitosten erilaiset projektit ja ohjelmat. Ne ovat useasti hajanaisia, lyhytkestoisia ja ilman kunnon tavoitteita aikaansaatuja EU-rahojen hyödyntämiskoneita. Tosin on myönnettävä, että joukossa on myös kunnolla toimivia järjestelmiä.

Valtiojohdon on tuettava taloussuh-teita ja suomalaisten yritysten toimia ul-komailla. Heidän tärkeimpiä tehtäviään on turvata toimintaedellytyksiä ja antaa tarvit-tavaa tukea siellä, missä sitä tarvitaan.

Viennin ja kansainvälistymisen edis-täminen on tehokasta ja edullista elvyttä-mistä. Rakenteiden muutokset ovat aina hitaita, ja niistä voi tulla elämää suurem-pia ongelmia. Tässä tilanteessa on arvioi-tava viennin- ja kansainvälistymisen toi-mijat, toiminnat ja koko politiikka. Tarvi-taan 2010-luvun toimintapolitiikka.

Sampsa Saralehto

Kirjoittaja dosentti Sampsa Saralehto on Helsingin seudun kauppakamarin varatoimitusjohtaja.

Suomen talouden ennakoidaan supistuvan parisen prosent-tia tänä vuonna, emmekä sääs-ty maailmantalouden ongelmil-

ta. Suomen talous on tiukasti sidoksissa maa ilmaan ja maailma meihin. Kiivaas-ti edennyt globaali finanssikriisi iskee nyt reaalitalouteen.

Vaarana on taloudellisia suhteita sää-televien järjestelmien mureneminen. Uh-kakuvana ovat esimerkiksi EU:n kilpai-lusääntöjen ja sisämarkkinoiden murtu-minen ja WTO- järjestelmän todellinen heikkeneminen. Suuret valtiot voivat tu-kea omia yrityksiään vastoin sääntöjä, ja tämä rikkoo kauppajärjestelmän.

Vaikka EU-mailla on yhteinen kaup-papolitiikka, paljon voidaan päättää ja tehdä itse. Vakaa ja jäntevä, kilpailuky-kyä ylläpitävä talouspolitiikka on kai-ken ydin. Tämän lisäksi tarvitaan nyt uu-sia luovia ratkaisuja, joilla voidaan tehos-taa vientiä ja kansainvälistymistä sekä ly-hyellä että pitkällä aikajänteellä.

Suomeen on syntynyt vuosikymme-nien kuluessa vientiä ja kansainvälisty-mistä edistäviä organisaatioita. Yhteistä näille on varsin monessa tapauksessa val-tion ja yritysten keskinäinen yhteistyö se-kä myös järjestelmän hajanaisuus. Tässä ei käsitellä viennin rahoitusta ja takuita, eikä varsinaisia viennin- ja kansainvälis-tymisen operaatioita.

Ulkoasiainministeriöllä on aina ol-lut vahva rooli ulkoisten taloussuhteiden tukemisessa. Merkitys on vahvistumassa vaikeilla markkinoilla. Lähetystöjen tär-keimpänä tehtävänä on edistää Suomen taloussuhteita. Ministeriön on syytä ottaa tämä huomioon, kun kehitetään lähetys-töverkostoa ja valitaan sinne henkilöstöä. Myös ulkoasiainministeriön antamaa ke-hitysapua on käytettävä taloussuhteiden edistämiseen.

Valtion lähettämien edustajien ohel-la Suomella on laaja kunniakonsuliver-kosto ympäri maapalloa. Tämän verkos-ton hyväksikäyttöön kannattaa kiinnittää entistä enemmän huomiota.

Yritysten kansainvälistymisen, vien-nin, tuonnin ja myös ulkomaisten yritys-ten tänne saamisessa päävastuu on työ- ja elinkeinoministeriöllä osana sen elinkei-nopolitiikkaa. Suomen menestys on täy-sin riippuvainen siitä, miten onnistum-

mitä voidaan

tehdä!


Kauppakamaritoiminta

Harvalla talousmiehellä on yh-tä laaja vastuualue kuin teolli-suusneuvos Martin Granhol-milla. Hänen koordinaattorin

vastuualueensa kattaa koko Euroopan li-säksi muun muassa Venäjän, Ukrainan ja Turkin. Jo pelkästään maiden yhteenlas-kettu väkiluku ylittää puoli miljardia.

Järjestelyn taustalla on elinkeino-elämän kansainvälinen asiantuntijaor-ganisaatio Kansainvälinen kauppakama-ri (ICC), joka on pistänyt organisaation resursseja ja liiketoimintamalleja uuteen uskoon.

Maailman jako viiteen

Järjestön puheenjohtajien Marcus Wal-lenbergin ja Victor Fungin johdolla teh-dyn strategityön tuloksena syntyi muun muassa linjaus ICC:n alueellisten verkos-tojen toiminnan vahvistamisesta osana kansainvälisen toiminnan kehittämistä.

ICC:n hallitus päätti marraskuus-sa 2008 vahvistaa viittä maantieteellis-tä, alueellista verkostoa: Aasia/Tyyn-imeri; Afrikka; Amerikka; Eurooppa ja Kauko/Lähi-itä. Näiden verkostojen on tarkoitus tiivistää yhteistyötään ja tä-

Vauhtia verkostoistaUusi verkosto vauhdittaa Kansainvälisen

kauppakamarin eli ICC:n työtä.

ten vahvistaa myös ICC:n kansainvälis-tä toimintaa.

Hankkeen yleisenä tavoitteena on vahvistaa kunkin maan elinkeinoelämän osallistumista kansainvälisen kaupan ja investointien kehittämiseen ICC:n puit-teissa. Esimerkiksi Euroopassa Venäjän,

Ukrainan, Turkin ja muiden Itä-Euroo-pan kehittyvien talouksien mukaan saa-minen tiiviimmin ICC-toimintaan on yksi tavoitteista. Verkostoille nimettiin myös luottamushenkilötaustaiset koordi-naattorit. Granholm, joka on ICC:n hal-lituksen jäsen, valittiin vastuulliseksi Eu-roopan ICC-verkostosta.

Erittäin laajan maa-alueen haltuun-otto tarjoaa koordinaattorille tietenkin mittavan haasteen.

– Vaikka ICC-maajohtajat ovat mi-nulle vielä etäisiä, ICC Suomen maajoh-taja Timo Vuori on jo pitkään ollut yhte-ydessä heihin ja pedannut tulevaa yhteis-työtä, Granholm kertoo.

– Tarkoituksenamme on lähteä yh-dessä heti aktiivisesti liikkeelle. Lisäksi jotkut maat ovat työläämpiä kuin toiset. Monissa EU-maissa yhteistyö toimii jo hyvin, uudemmissa jäsenmaissa ja eten-kin Venäjällä otetaan vasta ensiaskelia, Granholm analysoi tehtäväkenttäänsä.

– Tärkeintä ICC-työssä on vaikutta-minen vapaakaupan kautta, best practi-ces -kokemusten jakaminen ja toisiltam-me oppiminen. Odotukset ovat suuret, mutta niin ovat mahdollisuudetkin.

Ensivaikutelmat rohkaisevia

Lähtöasetelma on hyvä: kiinnostus ICC:tä kohtaan kasvaa Suomessa.

– Yrityksille järjestämämme tilaisuu-det ovat suosittuja, esimerkiksi remburs-


Ku

vat:

ICCsikurssillamme kävi paljon väkeä, Gran-

holm kertoo. Hän toivoo, että yritykset käyttäisi-

vät ICC:n palveluja paitsi teknisten yksi-tyiskohtien myös kokonaisvaltaisemman kuvan saamiseksi maailmantaloudesta, talousluvuista ja kaupan esteistä.

–Uudella verkostorakenteella on tar-koitus varmistaa, että tieto menee mah-dollisimman tehokkaasti perille, Gran-holm sanoo.

Koordinaattorin tehtävänä on edis-tää ja tukea ICC:n toimintaa koko alu-eella yhteistyössä Pariisin kansainväli-sen sihteeristön kanssa. Henkilökohtais-ten kontaktien ohella on tarkoitus järjes-tää 1–2 kertaa vuodessa alueellisia koko-uksia. Toimintatavat ovat vasta hahmot-tumassa.

Ensimmäinen liki kolmenkymme-nen maan Eurooppa-tapaaminen pide-tään Rotterdamissa maaliskuussa 2009. Tällöin saadaan myös ensimmäiset koke-mukset siitä, kuinka uusi rakenne toimii.

– Aasiassa vastaava kokous on jo jär-jestetty ja sen puitteissa tapahtunut ver-taisoppiminen ja tiedonjako tuntuivat toimivan hyvin, Granholm kertoo. Tule-vaisuudessa tapaaminen voidaan järjes-tää myös Suomessa.

Laajat teemat, laajat alueet

ICC Suomen tavoitteina Euroopan ver-koston yhteistyössä on vuorovaikutuksen ja yhteistyön lisääminen sekä EU-mais-sa että EU:n ulkopuolisissa maissa toimi-vien ICC-osastojen kanssa. Merkittäviä teemoja tulevat olemaan WTO, ilmasto, energia ja finanssimarkkinat.

Lisäksi tarkoituksena on jatkaa ICC:n perinteistä työtä kauppamenet-telyihin liittyvissä kysymyksissä, joihin kuuluvat muun muassa maksutapojen, toimitusehtojen, sopimusmallien ja ris-kienhallinnan kaltaisia kokonaisuuksia

Kyseinen yhteistyö voi tarjota uu-denlaisia mahdollisuuksia vahvistaa Suo-

men elinkeinoelämän yhteyksiä uusiin ja vanhoihin EU-jäsenmaihin sekä eri-tyisesti kehittyviin markkinoihin, kuten Venäjään, Ukrainaan ja Turkkiin. Lisäk-si toimintaa voidaan kohdistaa sellaisiin

Itä-Euroopan maihin, joissa ei toistaisek-si ole omaa tai vahvaa ICC-toimintaa.

Esimerkiksi ulkomaankauppa- ja ke-hitysministeri Paavo Väyrynen on nos-tanut viime aikoina voimakkaasti esil-le Suomen tarpeet kehittää taloudellista yhteistyötä niin sanotun laajemman Eu-roopan puitteissa. Se kattaa vanhat IVY-maat, Armenian, Azerbaidzhanin, Kir-

gisian, Tadzhikistanin, Turkmenistanin, Moldovan, Valko-Venäjän, Uzbekistanin, Georgian ja Ukrainan.

Harri Kilpi

Mikä ICC?International Chamber of Commerce (ICC) pyrkii toiminnassaan huomioimaan elin-keinoelämän näkemykset yritysten kansainvälisen toimintaympäristön kehittämisessä. Muita tärkeitä tehtäviä ovat kansainvälisen kaupan menettelyjen ja käytäntöjen ke-hittäminen, kansainvälisen kaupan riitojenratkaisu, neuvonta, koulutus ja muut pal-velut sekä vastuullisista yritystoimintaa monikulttuurisessa ympäristössä koskevat oh-jeet ja suositukset

ICC Suomi on ollut mukana verkostossa vuodesta 1927 lähtien valvomassa Suo-men elinkeinoelämän intressejä ja kehittämässä yritysten kansainvälistä toimintaym-päristöä. Kansainväliset suomalaisyritykset, kuten Cargotec, Fiskars, Huhtamäki, Jaak-ko Pöyry, Kesko, Kone, Metso, Nokia, Stora Enso, UPM-Kymmene ja Wärtsilä muo-dostavat Suomen jäsenistön.

ICC:n luottamushenkilöinä ovat toimineet keskeiset suomalaiset elinkeinoelä-män vaikuttajat. Vuonna 2009 ICC Suomen puheenjohtajana toimii Jorma Eloran-ta (Metso) ja varapuheenjohtajina Martin Granholm ja Hannu Syrjänen (Sanoma). ICC Suomen maajohtajana toimii Timo Vuori.

Lisätiedot: www.iccwbo.org ja www.icc.fi

– Tärkeintä ICC-työssä on vaikuttaminen vapaakaupan kautta, best practices -kokemusten jakaminen ja toisiltamme oppiminen, korostaa järjestön Suomen varapuheenjohtaja Martin Granholm (oik.).


Lyhyesti

Metaani talteen ja markkinoille

Suomi liittyi Yhdysvaltain lan-seeraamaan metaania markki-

noille (M2M) -hankkeeseen syksyl-lä. Tammikuussa pidettiin Monter-reyssä Meksikossa kokous, jossa han-ketta konkretisoitiin neljässä jaostos-sa. Suomea kiinnostaa erityisesti me-taanin taltiointi ja hyödyntäminen maataloudessa ja kaatopaikoilla. Asi-aa valmistellaan yhteistyössä kehitys-poliittisen ja kauppapoliittisen osas-ton välillä.

Metaani on kasvihuonekaasu, jo-ka voimistaa kasvihuoneilmiötä jo-pa 25 kertaa enemmän kuin hiilidiok-sidi. Tosin metaanin vaikutusaika on vähäisempi.

M2M-hankkeessa pyritään luo-maan yhteyksiä hallintojen ja yritys-ten välille. Tarkoituksena on saada markkinavoimat valjastettua metaa-nin taltiointiin ja hyötykäyttöön. Mu-kana on tällä hetkellä yli 800 yritystä. Hanke tarjoaa myös suomalaisille bio-kaasualan yrityksille mahdollisuuksia.

Lisätiedot yrityksille: ympäristöalan kauppapoliittisten kysymysten asiantuntija Esa Savolainen; [email protected]

Cleantech Finland -brändi lanseerattiin Intiassa

Delhin kestävän kehityksen huipputapaaminen kokosi 5.–7. helmikuuta yhteen maailman ympäristöpäättäjät. Konferenssin yhteydessä järjestettiin ilmaston-

muutosnäyttely. Se esitteli ympäristöteknologian eli cleantech-alan yritysten osaamis-ta ympäri maailman.

Näyttelyssä lanseerattiin ensimmäistä kertaa maailmalle Suomen ympäristölii-ketoiminnan kasvua tukeva Cleantech Finland -brändi. Sen tavoitteena on profiloida Suomi tunnetuimmaksi cleantech-maaksi Suomen kannalta potentiaalisilla markki-na-alueilla vuoteen 2012 mennessä.

Brändillä parannetaan yritysten tunnettuutta kansallisten ja kansainvälisten si-dosryhmien keskuudessa sekä luodaan Suomesta kuvaa vastuullisena korkean tekno-logian ja ympäristöosaamisen maana, johon kannattaa sijoittaa ja sijoittua

Suomalaisista cleantech-alan yrityksistä mukana näyttelyssä olivat muun muas-sa Cargotec, Desinfinator, Ehovoc, Naturpolis, Nokia, Outotec, ST1 Biofuels, Vaisa-la ja VTT.

Lisätiedot: www.finpro.fi

Kauppapolitiikka-sivut uudistuivat

Lehden verkkosivut uudistuivat 27. tammikuuta. Värimaailma keveni

ja valikko selkeytyi. Julkaisujärjestel-män muutos teki kuitenkin verkkoa-varuuteen jääneistä vanhoista linkeis-tä historiaa.

Esimerkiksi Googlen käyttäjät törmäävät vielä pitkään hakutuloksiin, joissa kauppapolitiikka-sivujen aineis-toon ohjaavan linkin päästä löytyy ve-siperä. Entiset aineistot löytyvät kui-tenkin nopeasti etusivulle klikkaamal-la ja sivun hakutoimintoa käyttämällä.

Matkapuhelinliittymien määrä Intiassa kasvoi vuoden 2008

lopulla nopeammin kuin koskaan aikaisemmin saavuttaen 340 mil-

Mobiilipalveluille kysyntää Intiassa

joonan liittymän rajan. Intian edellä matkapuhelinkäyttäjien määrässä on enää Kiina.

Merkittävin kasvupotentiaali löytyy Intian maaseudulta, jossa vain yhdellä kymmenestä on matkapuhe-lin. Lisäksi 3G-verkkojen todennä-köinen laajeneminen vuoden 2009 aikana mahdollistaa erilaisten lisä-palveluiden tulon markkinoille.

Tällä hetkellä palvelutarjoajien tuloista Intiassa vain 10–14 pro-senttia tulee lisäpalveluista. Nii-den osuuden uskotaan nousevan yli 30 prosenttiin seuraavan vii-den vuoden aikana.

Kasvun odotetaan muodos-tuvan lähinnä multimedia- ja si-sältöpalveluista, online-peleis-tä, mobiili-tv:stä ja muista in-novatiivisista palveluista. Näil-le markkinoille pyrkii Finpro imemään suomalaisyrityksiä

Mobile Media India -projek-tin kautta.

Lisätiedot www.finpro.fi


”Suomalainen” oopperatalohanke etenee Kiinassa

Karita Mattila, Soile Isokoski, Matti Sal-minen, Pekka Salminen. Kolme ensim-

mäistä ovat tunnettuja suomalaisia oopperan lähettiläitä. Professori Pekka Salminenkin on kulttuurin vientitykki ja oopperatähti, mutta hieman eri näkökulmasta. Hän myi Kiinaan kokonaisen oopperatalon.

Kiinassa vuodesta 2003 toiminut PES-Arkkitehdit voitti viime kesänä kansainvä-lisen kutsukilpailun Wuxin kaupungin uu-desta oopperatalosta Salmisen ja arkkiteh-ti Tuomas Silvennoisen tekemällä ehdotuk-sella. Arkkitehtitoimisto valittiin myös to-teuttamaan hanketta. Voittoja on siis tilillä hankkeeseen liittyen kaksi. Sopimuksen ko-konaisarvo on 2,6 miljoonaa euroa.

Oopperatalon rakentaminen alkaa kii-nalaisen uudenvuoden jälkeen, todennäköi-sesti maalis-huhtikuussa. Rakennuksen on tarkoitus valmistua vuonna 2011. Wuxi on kehittyneen Jiangsun maakunnan vauraim-pia kaupunkeja, noin 150 kilometriä Shang-haista. Ensi vuonna järjestettävä Shanghain maailmannäyttely vauhdittaa projektin to-teutusta.

Myös Suomen näyttelypaviljonki Kirnu Shanghain maailmannäyttelyssä on herättä-nyt paljon kiinnostusta. Kilpailu huomios-ta tulee olemaan kova, sillä helmikuun alus-sa osallistumispäätöksen tehnyt ”EU” nos-ti osallistujamäärän 231:een. Tuolloin osal-listumisensa oli vahvistanut 185 maata ja 46 organisaatioita; niiden joukossa EU.

Saksassa Bonnissa järjestettiin tammi-kuun lopussa kansainvälisen uusiutu-

van energian viraston järjestön IRENA:n (International Renewable Energy Agen-cy) perustamiskonferenssi. Siihen osallis-tui 75 maata. Suomen puolesta viraston liittymissopimuksen allekirjoitti elinkei-noministeri Mauri Pekkarinen.

IRENA:n perustamisasiakirja astuu voimaan, kun 25 allekirjoittajamaata on ratifioinut sopimuksen. Kesäkuussa ko-

IRENA aloitti koontuva väliaikainen valmistelukonfe-renssi huolehtii käytännön järjestelyistä ennen IRENA:n varsinaisen viraston toi-minnan käynnistämistä.

IRENA:n perustamiskonferenssissa sijoituspaikkaa ilmoittivat hakevansa Itä-valta ja Arabiemiraattien liitto. Hakuun osallistunee myös Saksa ja muita jäsen-maita. Järjestölle haetaan ODA-statusta, jotta osa jäsenmaksuista ja vapaaehtois-rahoituksesta voitaisiin luokitella viralli-seksi kehitysavuksi.

IRENA perustettiin Saksan voimak-kaalla tuella. Eräät valtiot näyttävät odot-

tavan kesällä hahmottuvan työohjelman suuntaviivoja ja järjestön tarjoaman lisä-arvon selkiintymistä.

Muun muassa G7-maista Yhdys-vallat, Japani, UK ja Kanada sekä BRIC-maat eli Brasilia, Venäjä, Intia ja Kiina ei-vät ole vielä liittyneet IRENA:an. Jäsenek-si on liittynyt 20 EU-maata, ja tarkkaili-joina jatkavat UK, Belgia, Tshekki, Slova-kia, Unkari, Viro ja Malta.

Lisätiedot: www.tem.fi

Ku

va:

Fin

lan

d a

t W

orl

d E

XP

O 2

01

0K

uva

t W

uxi

n o

op

pe

rata

lost

a: P

ES-

Ark

kite

hd

it

Lyhyesti


Venäjä:NA (-0,2)Venäjän teollisuustuotanto jatkoi kovaa luisuaan joulukuussa. Työttömyys lisään-tyi huomattavasti. Rupla on heikentynyt nopeasti.

Federaation budjettiin repesi iso va-je vuoden 2008 viimeisellä neljänneksel-lä. Vaje jatkuu myös tänä vuonna. Venäjä on poistanut eräitä vientitulleja ja nosta-nut eräitä tuontitulleja.

Norja:+0.8 (-0.4)

Viisi vuotta jatkunut voimakas talouskas-vu päättyi Norjassa vuoden 2008 loppu-puolella maailmanlaajuisen finanssikrii-sin vaikutusten ulottuessa myös Norjaan.

Turbulentin vuoden 2008 jälkeen ovat Oslon pörssin pörssikurssit kehitty-neet varovaisen positiivisesti tammikuus-sa 2009.

Pitkään ennätyksellisen alhaisena pysynyt työttömyys on kääntynyt nou-suun. Asuntomarkkinat – joiden hinnois-sa pitkään on ollut paikoitellen runsaasti-kin ilmaa – ovat kääntyneet laskuun.

Kasvulukuja maailmalta

Suomen ulkomaanedustustojen talous-raportit sisältävät silminnäkijähavain-

toja eri puolilta maailmaa. 75 maassa sijaitsevista toimipisteissä

tehdään arvioita paikallisen toimintaym-päristön kehittymisestä.

Kevään aikana kiinnitetään erityis-tä huomiota siihen, mitä Suomen kan-nalta tärkeillä markkinoilla tehdään

oman tuotannon suojelemiseksi tai kil-pailukyvyn parantamiseksi; millaisia poikkeuksellisia valtiontukia otetaan käyttöön, tai kaavaillaanko joillakin ta-louden sektoreilla ulkomaalaisomistuk-sen rajoituksia.

Brasiliasta jysähti uutispommi 26. tammikuuta: maa oli ottanut käyttöön pakolliset tuontilisenssit omaa tuotan-

toaan suojatakseen. Muutamassa päiväs-sä määräys kuitenkin peruttiin.

Tammikuun ja helmikuun alun talous raporteista on poimittu seuraavat bkt-luvut: vuoden 2008 toteutuman en-nuste, prosenttia (2009 ennuste, prosent-tia).

Lisätiedot: www.kauppapolitiikka.fi

Thaimaa:+3 -+4 (-0,4 - +2)Maailman talouskriisi ulottaa vaikutuk-sensa myös viennistä riippuvaiseen Thai-maahan. Synkimmät ennusteet povaavat talouden supistuvan 0,4 prosenttia kulu-vana vuonna. Miljoonan thaimaalaisen arvioidaan menettävän työpaikkansa.

Italia: < 0 (-0,8 - -2)

Talouskasvu on ollut heikkoa vuosikau-det. Taantumaan Italia vajosi vuoden 2008 kolmannella neljänneksellä. Maa on ilmeisesti Irlannin ohella euroalueen ai-noa, jonka koko viime vuoden talouskas-vu jäi negatiiviseksi.

Vietnam: +6,23 (+4,3 - +6,5)

Viime vuoden alkupuolella talouden lämpötila oli kuumenemassa, mutta lop-puvuodesta kuljettiin kohti kylmenevää.

Saudi-Arabia:+4,2 (NA)Hyvästä kasvuluvusta huolimatta muun kuin öljyyn perustuvan yksityisen sekto-rin kasvu hidastui viime vuonna vuoden 2003 jälkeen alimmalle tasolle.

Talous- ja suunnitteluministerin mukaan taloudelliseen elvytykseen pe-rustuva budjetti auttaa lisäämään tavaroi-den ja palvelusten kysyntää sekä rahoitta-maan tuotantoa ja investointeja.

Peru: >+9 (NA)

Talouden hidastuminen tuntuu myös Pe-russa: valuutta on menettänyt noin kym-menyksen arvostaan viime huhtikuun huippulukemaan verrattuna, ja pääkau-pungin pörssi on laskenut 60 prosenttia viime vuoden alun lukemista.

Kansainvälinen talouskriisi ei ole kuitenkaan vaikuttanut Peruun yhtä voi-makkaasti kuin moniin muihin alueen valtioihin.

Ku

va:

Leh

tiku

va O

y/V

alti

on

eu

vost

on

kan

slia

Ministerin mietteet

Afrikka on monimuotoinen. Sen jakaminen Saharan pohjoispuo-lella oleviin ja eteläpuolisiin val-tioihin johtaa usein karkeisiin

yleistyksiin. Sekä etelässä että pohjoises-sa on vakaasti kehittyviä maita. Luonnon-varat ovat jakautuneet eri puolille maan-osaa. Levottomuudet ja väkivalta ovat va-kava ongelma vain harvoissa maissa ja harvoilla alueilla.

Kehityspolitiikassa on tehty vuo-sikymmenten varrella virheitä. Niiden vuoksi vuosikymmenten kehitysponnis-tukset ovat valuneet osittain hukkaan. Tä-mä koskee myös tämän vuosituhannen kehityspolitiikkaa.

YK:ssa vuonna 2000 hyväksytyt vuo-situhattavoitteet (Millennium Develop-ment Goals) tähtäävät äärimmäisen köy-hyyden poistamiseen. Nämä ghanalaisen pääsihteerin Kofi Annanin johdolla laadi-tut tavoitteet tähtäsivät kehityksen vauh-dittamiseen erityisesti Afrikassa. Niiden pohjalta on muun muassa sovittu, että kehitysavun lisäyksestä vähintään puolet suunnataan Afrikkaan.

Virhe tapahtui tällä kertaa siinä, että keinot vuosituhattavoitteiden saavuttami-seksi ymmärrettiin liian kapea-alaisesti. Voimavaroja ryhdyttiin suuntaamaan sel-laiseen toimintaan, jolla on suora vaikutus köyhyyteen ja niitä mittaaviin indikaatto-reihin. Avun kanavoinnissa painotettiin julkisen sektorin merkitystä.

Käytännön kokemus on nopeas-ti osoittanut, ettei tällainen toiminta köy-hyyden poistamiseksi ole kaikkein tehok-kainta. Suoran köyhyyden poistamisen rinnalla tarvitaan toimintaa, jolla vahvis-tetaan kumppanimaiden taloudellista pe-rustaa kehittämällä niiden perusrakentei-ta ja luomalla edellytyksiä niiden yksityis-sektorin kehitykselle.

Afrikan maat ovat itse havainneet to-teutetun kehityspolitiikan yksipuolisuu-den. Niinpä esimerkiksi Tansanian kan-sallisen köyhyyden poistamisohjelman (MKUKUTA) tärkeimmät prioriteetit ovat sähköistys ja teiden rakentaminen. Ne eivät sellaisenaan ole vuosituhattavoit-teita, mutta ne ovat tärkeitä välineitä ta-voitteiden saavuttamiseksi.

Kansainvälisissä kehityspolitiikkaa käsitelleissä kokouksissa nimenomaan useat Afrikan maat ovat korostaneet yk-sityissektorin, maatalouden ja pienyritys-toiminnan kehittämisen tärkeyttä.

Suomen lokakuussa 2007 hyväksy-tyssä kehityspoliittisessa ohjelmassa ko-rostetaan kaiken toiminnan luonnontalo-udellista, taloudellista ja yhteiskunnallista kestävyyttä. Siinä painotetaan yksityissek-torin vahvistamista kaiken kehityksen pe-rustana. Ohjelma on kansainvälisen kes-kustelun kärjessä.

Viime vuodesta lähtien olen ponnis-tellut ohjelman toiminnallistamiseksi se-kä EU:n puitteissa että maailmanlaajuisesti.

EU:n politiikka kääntyi viime vuon-na. Vielä avun tehokkuutta käsitellessä Accran konferenssissa EU johti vanhan ajattelun mukaista toimintaa, Dohan ke-hitysrahoituskonferenssissa EU:n linja oli jo uudistunut.

Äskettäin Prahassa pidetyssä koko-uksessa EU:n kehitysministerit antoi-vat tukensa Suomen aloitteelle ja päätti-vät esittää Yhdysvalloille tranatlanttista kumppanuutta kestävän kehityksen edis-tämiseksi.

Afrikkaan suunnataan tulevina vuo-sina valtavat voimavarat. Suunnitelmat ovat muuttumassa siten, että varoja suun-nataan aikaisempaa enemmin myös infra-struktuurin kehittämiseen ja yksityisen ta-louselämän elvyttämiseen. Tämä tarjoaa

hyviä mahdollisuuksia myös suomalaisten yritysten toiminnalle. Tämä on huomattu myös Finprossa, joka on avannut toimipis-teen Afrikan kehityspankin päämajakau-punkiin Tunisiin.

Suomen omassa kehityspoliittises-sa ohjelmassa painotetaan muun muassa luonnontaloudellisesti kestävää kehitystä ja yhteistyön aikaansaamista suomalaisen yhteiskunnan ja kumppanimaiden välil-lä. Meidän voimavarojamme suunnataan tämän mukaisesti aikaisempaa enemmän aloille, joilla suomalaisilla asiantuntijoilla ja yrityksillä on jotakin erityistä annetta-vaa kumppanimaiden kehitykseen.

Afrikka on tärkeä maanosa suoma-laisten yritysten viennin ja kansainvälisty-misen edistämisessä. Tämä on tullut esiin myös Afrikkaan suuntautuneilla virka-matkoillani.

Egyptiin tein noin vuosi sitten vierai-lun, joka oli ensisijassa VKE-matka. Etio-piassa, Keniassa, Mosambikissa ja Na-mibiassa mukana oli yritysten edustajia. Seuraavalle Etelä-Afrikkaan ja Sambiaan suuntautuvalle matkalle on ilmoittautu-nut mittava yritysvaltuuskunta.

Afrikassakin ovat käytettävissä yri-tystoiminnan kehittämiseen suunna-tut instrumentit, kuten korkotukiluotot, Finnfundin palvelut ja Finnpartnership-ohjelma. Myös uutta instituutioiden vä-lisen yhteistyön instrumenttia voidaan käyttää perustan luomiseksi yritysten harjoittamalle yhteistyölle. Monenkeski-set organisaatiot kuten esimerkiksi Maail-manpankki, Afrikan kehityspankki, YK:n eri toimijat sekä EU tarjoavat myös Suo-melle kanavia vahvistaa yhteistyötä.

Afrikka on mahdollisuuksien maan-osa myös suomalaisille yrityksille.

Paavo VäyrynenUlkomaankauppa- ja kehitysministeri

Afrikka– mahdollisuuksien maanosa

Afrikalla on kehno brändi useiden maailman yritysjohtajien mielessä. Maanosa tiedetään kyllä luonnonkauniiksi ja luonnonvaroiltaan rikkaaksi, mutta Afrikka-kuvaa leimaavat väestön köyhyys, heikko infrastruktuuri ja väkivaltaisuudet.


Kauppaa tukeva kehitysyhteistyö

Suomen toimintasuunnitelma(2008–2011)

ULKOASIAINMINISTERIÖ

Suomen kauppaa tukevan kehitysyhteistyön toimintasuunnitelmaa voi tilata osoitteesta

[email protected]

kauppapolitiikka 1 / 2009

Documents