VUOROVAIKUTUS  KAUPUNKIEN  NÄKÖKULMASTA  

 Kehi5ämispäällikkö,  VTT  Timo  Aro,  Porin  kaupunki  

Alue-­‐  ja  paikallishallintopäivät  Lapin  yliopisto,19.8.2014  Rovaniemi  

Timo  Aro  2014  

Kaupungin ja maaseudun välinen vuorovaikutus

Tasapainoinen aluerakenne

Koko maan elinvoimaisena pitäminen Tasapainoinen kehittäminen

Kaupungin ja maaseudun välinen yhteistyö

Koko maan tasapuolinen kehittäminen

Koko maan asuttuna pitäminen

Alueellisten erojen tasoittaminen Alueiden Suomi

Timo  Aro  2014  

Maaseudun ja kaupungin kehityserojen tasoittaminen

Monikeskuksinen aluerakenne

Timo  Aro  2014  

Repeytynyt  Suomi  

Timo  Aro  2014  

①  Kolme  viidestä  suomalaisesta  asuu  10  suurimmalla  kaupunkiseudulla  ja  neljä  viidestä  20  suurimmalla  seudulla  

②  Enemmän  kuin  yhdeksän  kymmenestä  (93  %)  suomalaisesta  asuu  taajamissa  

③  12  suurimman  kaupunkiseudun  väkiluku  kasvoi  noin  380  000  henkilöllä  vuosina  2000-­‐2013  ja  muun  Suomen  väheni  noin  100  000  henkilöllä  

 ④  Yksi  kolmesta  kunnasta  ja  yksi  neljästä  seudusta  sai  

muuHovoiHoa  vuosina  2009-­‐2013.  Alle  80  000  asukkaan  kaupunkiseuduista  sai  vain  kuusi  seutua  muuHovoiHoa  

⑤  Noin  93  %  koko  maan  maapinta-­‐alasta  on  muuHotappioalueHa  

⑥  Ydinmaaseudulla  tai  harvaan  asutulla  maaseudulla  asuu  vähemmän  kuin  yksi  viidestä  suomalaisesta  (17,3  %)    

⑦  Kaupungistumis-­‐  ja  taajamoitumiskehitys  sekä  isot  käynnissä  olevat  reformit  korostavat  toiminnallisiin  alueisiin  perustuvaa  kaupunkiseutulähtöisyyHä      

Eräitä  Slastollisia  faktoja  nykySlanteesta…  

Timo  Aro  2014  

Lähde:  Suomen  ympäristökeskus     Timo  Aro  2014  

Toiminnalliset  alueet  laajenevat  edelleen  pendelöinnin  ja  muuHoliikkeen  seurauksena…  

Keskimäärin  

104  kuntaa  sai  

muu5ovoi5oa  vuosina  2009-­‐2013  

2009-­‐2013  

Timo  Aro  2014  

Keskimäärin  

216  kuntaa  sai  

muuHotappiota  vuosina  

2009-­‐2013  

Lähde:  Tilastokeskus,  väestöSlastot  

KUNTIEN  NETTOMUUTTO  SUHTEESSA  ASUKASLUKUUN  VUOSINA  2009-­‐2013  

Keskimäärin  

19    seutua  sai  

muuHovoiHoa  vuosina  

2009-­‐2013  

Keskimäärin  

51    seutua  sai  

muuHotappiota  vuosina  

2009-­‐2013  

Timo  Aro  2014  Lähde:  Tilastokeskus,  väestöSlastot    

KAUPUNKISEUTUJEN  NETTOMUUTTO  SUHTEESSA  ASUKASLUKUUN  VUOSINA  2009-­‐2013  

TYÖLLISTEN  MUUTTOVIRRAT  LISÄÄVÄT  ALUEIDEN  VÄLISTÄ  EPÄSYMMETRISTÄ  KEHITYSTÄ  

Työllisten  muutot  alueiden  välillä  vaiku5avat  keskeisesW  alueiden  tulevaan  elinvoimaan:  •  Työllisten  muuHovoitot  ovat  keskit-­‐

tyneet  ensisijaisesS  Etelä-­‐  ja  Lounais-­‐Suomen  työssäkäynSalueelle      

•  Työllisistä  sai  Etelä-­‐ja  Lounais-­‐Suomen  ohella  muuHovoiHoa  vain  pistemäisesS  yksiHäiset  keskuskaupungit  ja  niiden  kehyskunnat  

•  Työllisten  muuHovoitoilla  on  merkiHä-­‐vät  kerrannaisvaikutukset  alueiden  kehitykseen,  elinvoimaan  ja  tulevaan  potenSaaliin.      

KarHa:  Kytö  &  Kral-­‐Lezcynzka  2013  

Timo  Aro  2014  

 §  Kaupunkien  ydin-­‐  tai  kehys-­‐

alueella  asui  69,1  %  vuoden  2012  lopussa  (61,1  %  vuonna  1980)  

§  Kaupunkien  ydin-­‐  ja  kehys-­‐alueella  sekä  kaupunkien  läheisellä  maaseudulla  asui  76,5  %  suomalaisista  vuoden  2012  lopussa  (68,6  %  vuonna  1980)        

§  Ydinmaaseudulla  tai  harvaan  asutulla  maaseudulla  asui  17,3  %  vuoden  2012  lopussa  (24,9  %  vuonna  1980))      

SUOMEN  YMPÄRISTÖKESKUKSEN  KAUPUNKI-­‐MAASEUTU  -­‐LUOKITUS  

Timo  Aro  2014  Lähde:  Suomen  ympäristökeskus     Timo  Aro  2014  

Toiminnallisiin  alueisiin  tai  ihmisten  päiviHäiseen  elinpiiriin  perustuvat  

aluejaot  vuorovaikutuksen  perustaksi  =  kaupunkiseudut  

 JOHTOPÄÄTÖS    

Timo  Aro  2014  

Työ •  Yhteiset työmarkkinat •  Pendelöinti •  Pendelöintietäisyyksien

kasvu

Palvelut •  Yhteiset palvelu- ja

asiointi-markkinat •  Palveluiden saatavuus:

lähipalvelut ja keskitetyt palvelut

•  Palveluverkkoratkaisut

Maankäyttö, asuminen ja liikenne •  Yhteiset asuntomarkkinat •  Maankäyttö- ja kaavoituspo-

litiikka •  Asuntotuotanto ja

asuinalueiden profilointi •  Joukkoliikenne

1

3

2

4

Elinvoimapolitiikka •  Yhteiset vetovoima-

markkinat •  Alueen suunnittelu ja

kokonaisvaltainen kehittäminen

•  Uusien asukkaiden, yritysten ja investointien houkuttelu, aluemarkkinointi

MIKSI  TOIMINNALLISIIN  ALUEISIIN  PERUSTUVA  VUOROVAIKUTUS?  

KAUPUNKISEUTUJEN  SISÄINEN  VUOROVAIKUTUS  JA  DYNAMIIKKA  

Timo  Aro  2014  

14  

   

Keskus-

kunta

Etäisyys  keskuksesta  5-­‐15  km  

Etäisyys  keskuksesta  15-­‐30  km  

Timo  Aro  2014  

Rakenteellinen    vuorovaikutus  

Toiminnallinen  vuorovaikutus  

Keskuskaupungin    näkökulma:    ”Halutaan  elää  kaupungista,  muHa  ei  kaupun-­‐gissa”  

Kehyskunnan  ja  reuna-­‐alueen    näkökulma:    ”Porilaisen  ajaHelumallin  mukaan  maakunnallinen  yhteistyö  tarkoiHaa  sitä,  eHä  rahat  pannaan  porilaiseen  pärekoriin,  josta  ne  siHen  jaetaan  porilaisen  organisaaSon  kauHa  yhteisen  hyvän  nimissä  porilaisten  parhaaksi  katsomalla  tavalla”  

Timo  Aro  2014  

”Kaupunki  aja5elee  tulevaisuu5a  15  vuo5a  eteenpäin  ja  pieni  kunta  15  kuukau5a”  

Timo  Aro  2014  

Case  vuorovaikutus  Porin  seutu  •  Asukasluvultaan  Suomen  7:nneksi  suurin  kaupunkiseutu  (138  000  asukasta)  

•  Porin  keskustaajama-­‐alueella  asuu  93  000  asukasta  

•  Seutukunnassa  9  kuntaa,  joista  Porissa  asuu  noin  84  000  henkilöä  ja  muissa  kunnissa  54  000  asukasta  

 •  Porin  seudulla  sijaitsee  puolet  maakunnan  työpaikoista  ja  yrityksistä  

  Timo  Aro  2014  

Tämä taustalla…

§  Alvar Aallon aluesuunnitelma viiden kunnan Kokemäenjoki-

laaksosta 1940-luvulla

§  Suomen ensimmäinen ylikunnallinen seutusuunnitelma

Timo Aro 2014

30 km etäisyydellä Porin keskustasta asuu

118 000 asukasta

Timo Aro 2014

Noin 30 km etäisyydellä Porin

keskustasta sijaitsee

7 kuntaa

VYÖHYKKEISYYS PORIN SEUDULLA ILMAN HALLINNOLLISIA RAJOJA

•  Kartassa asukasmäärä sektoreittain 30 km etäisyydellä Porin keskustasta: vyöhykkeet aina viiden kilometrin välein.

•  Porin kaupungin väkiluku on noin 83500 asukasta. Keskustasta 15 km vyöhykkeen sisällä asuu 88495 asukasta ja 25 km säteellä yli 100000 asukasta.

•  30 kilometrin sisällä asuu noin 118 000 asukasta eli 86 % Porin seudun asukkaista

Kartta: Timo Widbom Analyysi: Timo Aro

Timo Aro 2014

 Esimerkki  keskuskunnan  ja  ensimmäisen  asteen  kehyskunnan  yhteistyörakenteesta  (Pori-­‐Ulvila)  

Ympäristöterveydenhuollon  yhteistoiminta-­‐alue    

Luotsinmäen  jätevedenpuhdistamo  

Jätehuollon  neuvonta-­‐  ja  

suunniHelupalvelut  

Ympäristönsuojelun  ostopalvelut  

Porin  seudun  kansalaisopisto  

Palmgren-­‐  konservatorio  

Varhaiskasvatus-­‐  palvelut  

Björneborgs  Samskola  

Englanninkielinen  opetus  

Steiner-­‐koulu  Kiertävät  

lastentarhanopeHajat  

Porin  seudun  jätehuolto  

Porin  perusturvan    yhteistoiminta-­‐alue  

Taloustuki  Kuntapalvelut  Oy  

Talous-­‐  ja  velkaneuvonta  

Porin  Setohallinnon    IT-­‐palvelut  

Seudullinen  hankintatoimi  PoriLab   Maisa  Oy  

Prizztech  Oy  

Maaseutuhallinnon  yhteistoiminta-­‐alue  

LastenkulHuurikeskus  

Satakunnan  työterveyspalvelut  

Porin  palveluliikelaitos  

Seudulliset  yhteistyöhankkeet    

Porin  Linjat  Oy  

Pori  Energia  Oy   Joukkoliikenne-­‐lautakunta  

Karhuseutu  ry  

KulHuuripalve-­‐lut  ja  museot  

Timo  Aro  2014  

UZ

Pori

Ulvila

Luvia

Harjavalta

Pomarkku

Nakkila

Kokemäki

Timo Aro 2014

SUMMA SUMMARUM

Timo Aro 2014

”Kaikki kunnat ovat pulassa. Käynnissä on poliittinen ja ideologinen taistelu siitä, kenen pula ratkaistaan” - Kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara -

Timo Aro 2014

Aluehierarkia  de  facto    

•  Metropolialue  –  Metropolialue  –  Helsingin  vaikutusalue  (noin  100  km  kehä)  –  Etelä-­‐Suomen  yhtenäinen  työssäkäynSalue    

•  Suuret  ja  keskisuuret  kaupunkiseudut  –  Noin  12  kaupunkiseutua  (Tampereen,  Turun,  Oulun,  

Lahden,  Jyväskylän,  Porin,  Kuopion,  Lappeenrannan,  Joensuun,  Seinäjoen,  Vaasan  ja  Hämeenlinnan  

–  Noin  100  000  asukkaan  toiminnalliset  alueet  sopimuksellisten  järjestelyiden  piirissä  

•  Seutukaupungit,  seutukeskukset  –  Noin  40-­‐50  maakuntakeskusta  tai  seutukaupunkia  –  MaakunSen  2-­‐  tai  3  –keskukset  

•  Muut  kunnat  –  Pienet  kunnat  –  Ei  yhteistä  nimiHäjää  (kasvavia,  paikallaan  pysyviä  ja  

supistuvia)  

Timo  Aro  2014  

   100  km  

 50  km  

 50  km  

 50  km    30  km  

 30  km  

 30  km  

 30  km  

 30  km    30  km  

 30  km  

 30  km  

 15  km  

 15  km  

 15  km  

 15  km  

 15  km  

 15  km  

 15  km  

 15  km  

JATKOSSA  KOROSTUU  KAUPUNKI-­‐SEUTUJEN  SISÄINEN  JA  KAUPUNKI-­‐SEUTUJEN  VÄLINEN  VUOROVAIKUTUS  

§  Alue-­‐  ja  yhdyskuntarakenteen  kehityksen  vyöhykkeisyys    ja  suurten  kaupunkiseutujen  vaikutusalueiden  laajentuminen  kietoutuvat  yhteen      

   §  Suurten  kaupunkien  vaikutusalueet  

laajenevat  edelleen:  §  Helsingin  noin  100  km  kehän  

vaikutusalueella  1,8  miljoonaa  asukasta  §  Tampereen,  Turun  ja  Oulun  noin  50  km  

kehien  vaikutusalueella  noin  1,2  miljoonaa  asukasta  

§  Lahden,  Jyväskylän,  Porin,  Kuopion,  Joensuun,  Seinäjoen,  Vaasan  ja  Lappeenrannan  noin  30  km  kehän  vaikutusalueella  noin  1,2  miljoonaa  asukasta  

§  Muiden  maakuntakeskusten  ja  maakunSen  2-­‐keskusten  noin  15  km  kehällä  noin  600  000  asukasta  

 

à  SUURTEN  KAUPUNKISEUTUJEN  VAIKUTUSALUEILLA  ASUU  4,8  MILJOONAA  ASUKASTA  (noin  90  %  väestöstä)  

 

 15  km  

Timo  Aro  2014  Lähde:  Tilastokeskus,  väestöSlastot    

”Porilaiset ovat vähäpuheisia ja jotain sanoessaan karkean suorasukaisia. Porilaisten smalltalk on töksäyttelevää töykeyttä: kato morjes, eläksääki viäl…Porissa vittuilu on merkki välittämisestä”

Timo Aro 2014

Pvm  |  Hallintokunta  |  nimi  K  I  I  T  O  S    !  !  !  

Timo  Aro  2014