kemira oyj:n sidosryhmÄlehti 2/2010 menestys piilee … · 2018-01-08 · teen liittyviä...

2 | 2010 waterlink 1

K E M I R A O Y J : N S I D O S R Y H M Ä L E H T I 2 / 2 0 1 0

SWEET tuo vesiosaamisen

uudelle tasolle – globaalisti

KärSiiKö

SininEn planEETTa

vESipulaSTa?

P.S. Aasian jätit investoivat nyt vedenkäyttöön

Oil & Mining -segmentillä lupaavaat näkymät

MEnESTyS piilEE Syvällä

21028511.indd 1 31.5.2010 12:59:38

waterlink 2 | 20102

12

Vedenkäsittely on megatrendi Aasiassa.

4 LINKITAjankohtaista Kemirasta.

11 ProfIILI“Ja vuoden 2010 Tukholman vesipalkinnon

voittaja on…”

12 oNKo VESIKrIISI oLEMASSA?Sinisellä planeetalla ei ole pulaa vedestä,

mutta puhdas vesi on yhä niukempi

luonnonvara. Mitkä ovat uusimmat ratkaisut

ongelmaan?

19 TEoLLISUUSKIN TArVITSEE PUHDASTA VETTÄ…eivät pelkästään yhdyskunnat ja maanviljely.

Kemiralta löytyvät ratkaisun avaimet. 20 MENESTYS PIILEE SYVÄLLÄHaastattelussa Kemiran kaivannais-

teollisuuden asiakkaista vastaavan Oil &

Mining -segmentin johtaja Randy Owens.

24 UrBAANIT HAASTEET, UrBAANIT rATKAISUTShanghain maailmannäyttelyn aihepiiri

liittyy läheisesti Kemiran toimintaan.

26 AASIAN JÄTEILLÄ oN VESIrEMoNTTI EDESSÄ Kiina ja Intia ovat päättäneet saattaa

vesihuoltonsa uudelle tasolle.

31 KoLUMNI Megakaupungit merkitsevät megahaasteita mitä tulee jäte- ja juomavesijärjestelmiin.

32 VErKoSTo VEDEN PUoLESTA Kemira on perustanut uuden

tutkimuskeskuksen, joka kokoaa yhteen

korkeimman vesiosaamisen eri puolilta

maailmaa.

36 KYMMENEN JALKAPALLo-KENTÄLLISTÄ PAHVINTUoTANToANäin syntyi täyden palvelun ratkaisu

Kemiran paperintuottaja-asiakkaalle.

38 NUMEroTKemiran tunnusluvut ja kurssikehitys.

42 KEMIAAHome kuriin kuumassakin.

Puhdas vesi – mehukkaat hedelmät.

Fennodose pihistää oikeasta paikasta.

S I SÄLLYS

42A

42

26

ISTO

CKPH

OTO

21029263.indd 2 31.5.2010 13:01:38

32 | 2010 waterlink

SUSA

NN

A K

EKKO

NEN

GETTY

IMA

GES

Vedenkulutus on huolenaiheena ympäri maailmaa. Veden saatavuus vaihtelee kuitenkin suuresti alu-eittain. Tämä on otettava huomioon puhuttaessa

veden tehokkaasta käytöstä ja kierrätyksestä.Joillakin alueilla vettä on saatavilla vain vähän

tai ei ollenkaan. Tällöin haasteena on veden mää-rä. Toisaalla ongelma on laadullinen: vettä on saata-villa, mutta sitä ei voi hyödyntää sellaisenaan. Sitten on alueita, joilla on hyvälaatuiset vesivarat, mutta ne riittävät vain tiettyihin käyttötarkoituksiin. Veden te-hokas hyödyntäminen ja uudelleenkäyttö on tärkeää kaikissa tapauksissa, mutta lähestymistapa riippuu suuresti sijainnista ja veden käyttötarkoituksesta.

Paljon vettä käyttävillä teollisuudenaloilla tehok-kuus ei välttämättä tarkoita vedenkäytön rajoitta-mista vaan ympäristövaikutusten vähentämistä. Kun vettä kierrätetään ja käytetään uudelleen, sisäänajet-tavan veden määrää saadaan vähennettyä. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun käytetään pääasiassa pohjavettä tai puhdasta vettä on saatavilla rajoitetus-ti. Toinen haaste on, että prosesseista koituvalla jäte-vedellä ei saisi olla haitallisia ympäristövaikutuksia.

Vedenkäytön tehostaminen ei ole Kemiralle uusi osaamisalue. Viime vuosina olemme kuitenkin keskit-tyneet yhä selvemmin runsaasti vettä tarvitsevien asi-akkaiden palvelemiseen. Tämän strategian pohjalta perustimme myös Center of Water Efficiency Excellence (SWEET) -tutkimuskeskuksen, joka edis-tää vesitehokkuuteen tähtäävää yhteistyötä. Tämä yhteistyöverkosto vahvistaa uusiin teknologioihin ja biomassaan perustuviin vedenkäytön arvoketjuihin liittyvää osaamistamme. Tavoitteena on saada aikaan enemmän, mutta pienemmällä vesimäärällä.

Johan Grön, Kemiran T&K- ja teknologiajohtaja

KYSYMYS ON VEdESTÄ

PÄÄKIR JO ITUS

Kemira Oyj:n asiakas- ja sidosryhmälehti. Ilmestyy neljä kertaa vuodessa englanniksi ja suomeksi.

JULKAISIJA Kemira Oyj www.kemira.com

Päätoimittaja Marie Lundgren puh. +46 42 17 11 19

KUSTANTAJASanoma Magazines Finland Yritysjulkaisutwww.sanomamagazines.fi

Tuottaja Kati Heikinheimo Ulkoasu Suvi-Tuuli Junttila Marjukka Löytönen

PAINOPAIKKAForssan Kirjapaino Oy ISSN 1797-7738

PAPERILehden paperi on Galerie Art Silk 115 ja 200 g/m2.

Kannen ja takakannen kuvat: Susanna Kekkonen

Terveiset toimitukseen: [email protected]

Lehtitilaukset ja osoitteenmuutokset:

http://www.kemira.fi/media

21029263.indd 3 31.5.2010 13:01:42

waterlink 2 | 20104

L INK IT

PuhdasTa KemIaa PohjaNmereLLäTeKsTI Minna Valtari | Kuva istockphoto

Kemiran biohajoaville KemEguard-sa-ostumanestoaineille myönnettiin hil-jattain Yellow Band -luokitus Pohjan-

meren Norjan-alueella. KemEguard-tuotteet läpäisivät siis ympäristön kuormituksel-le, biohajoavuudelle, bioakkumulaatiolle ja myrkyllisyydelle asetetut tiukat vaatimukset.

KemEguard-ryhmään kuuluu neljä tuo-tetta. Yksi näistä perustuu Kemiran ainutlaa-tuiseen bariumsulfaattisaostumien estorat-kaisuun, joka on ollut käytössä jo 15 vuotta. Bariumsulfaattisaostumat ovat Pohjanmeren alueen yleisimpiä ja vaikeimmin poistettavia saostumia.

”Tämä teknologia on osoittanut tehonsa Pohjanmeren ääriolosuhteissa”, sanoo Kemi-ran Oil & Mining -segmentin tuotepäällikkö Katarzyna Millan.

Kemira auttaa asiakkaitaan vähentämään liiketoiminnan ympäristövaikutuksia. Poh-janmeren alueella saostumat ovat yksi öljyn-tuotannon suurimmista haasteista: ne saatta-vat aiheuttaa tukoksia putkistoissa ja johtaa jopa tuotannon keskeytymiseen. Kemiran ratkaisut torjuvat saostumia tehokkaasti. Yri-tys hakeekin kasvua tässä tuoteryhmässä, sil-lä saostumat ovat yleinen huolenaihe myös metalli- ja kaivosteollisuudessa.

”Saostumien torjumisen tarve kasvaa kolmannen maailman teollistumisen ja kau-pungistumisen myötä”, Millan muistuttaa. Toinen kysynnän kasvun ajuri on veden kier-rätyksen tehostaminen, josta on jo muodos-tunut maailmanlaajuinen trendi.

Kun nykyiset lähteet ehtyvät, öljy- ja kai-vosteollisuuden on hyödynnettävä varantoja, jotka sijaitsevat yhä vaativammissa olosuh-teissa, kuten syvällä merenpohjan alla. Tämä tarjoaa Kemiralle uusia liiketoimintamah-dollisuuksia. Saostumaneston on toimittava moitteettomasti myös epätavallisissa ja poik-keuksellisen ankarissa oloissa. n

Kemiran biohajoavat saostumanestoaineet eivät kuormita ympäristöä.

20954649.indd 4 31.5.2010 13:02:43

52 | 2010 waterlink

pohjanmerellä öljynporausta suoritetaan äärimmäisen vaativissa olosuhteissa.

20954649.indd 5 31.5.2010 13:02:46

L INK IT

1. Kemira perustettiin aiKanaan ratKai-

semaan ruoKapulaa, ja nyt yhtiö ratKoo

vesipulaa. onKo näillä asioilla jonKinlai-

nen henKinen yhteys edelleen?

Kemira perustettiin vuonna 1920 Suomen valtion Rikkihappo- ja Superfosfaattiteh-taaksi. Tuolloin maata tosiaan uhkasi nälän-hätä. Siksi hallitus investoi kotimaiseen lan-noitetuotantoon kasvattaakseen satomääriä.

Yhteys nykypäivään löytyy ainakin siinä mielessä, että pystymme edelleen tekemään liiketoimintaa ratkomalla polttavia kysymyk-siä. Nyt näkökulma on tosin laajempi, sillä ratkomme maailmanlaajuista ongelmaa. Vesi on muutenkin haastavampi kysymys siksi, et-tä ilmastonmuutoksen ja kulutuksen trendit kulkevat tavallaan väärään suuntaan. Siksi puhtaan veden varmistamiseksi tarvitaan ai-van uusia ratkaisuja.

2. miten Kemiran innovaatiotoiminnan

luonne on muuttunut näiden 90 vuoden

aiKana?

Kemira on aina pyrkinyt uudistumaan ak-tiivisesti. Viime aikojen suuria muutoksia on ollut toiminnan muuttuminen globaa-liksi. Kemiran tutkimus- ja kehitystoiminta on keskitetty T&K-keskuksiin, jotka sijait-sevat Suomessa, Saksassa, Yhdysvalloissa ja Kiinassa. Viides keskus avataan Brasili-aan. T&K on myös muuttunut laajapoh-jaisemmaksi. Kehitysprojekteissa hyödyn-netään entistä enemmän koko Kemiran tuote- ja palvelualustaa ja toimintaa sekä

partneriverkkoja. Eri toiminnot ovat mu-kana tuotekehityksen alkuvaiheista alkaen.

3. innovaatiotoiminta on muuttunut

verKostoiKsi, joissa on muKana monta

maata ja monenlaisia organisaatioita.

mitä tämä antaa ja vaatii tutKimuKselta

ja KehityKseltä?

Verkostot avaavat paljon uusia mahdol-lisuuksia. Pystymme hyödyntämään sel-västi laajempaa osaamista kuin aiemmin. Kemira tuottaa vuosittain pitkälti yli sata keksintöilmoitusta. Niitä tulee joka vuo-si noin kymmenestä maasta eikä suinkaan ainoastaan niistä maista, joissa suurimmat tutkimuskeskukset ovat. Keksinnöt liit-tyvät nykyisin useimmiten asiakastarpei-den ratkaisuun eivätkä esimerkiksi omiin tuotantoprosesseihin. Tällaisessa verkos-tomaisessa innovaatiotoiminnassa on toki kehittämistä edelleen. Avoimessa verkos-tossa syntyvän valtavan tietomäärän suo-dattaminen on melkoinen haaste.

+ 1 miKä on innovaatiomielessä

KesKeisin tavoitteesi?

Toivoisin että meidät tunnistettaisiin yhä selkeämmin johtavana vesikemianyhtiö-nä myös merkittävien keksintöjen ansiosta. Puhtaan veden varmistaminen vaatii paljon innovaatioita ja me tulemme jatkossakin olemaan yksi niiden tekijöistä. Menestyvän yhtiön pitää uudistua jatkuvasti eikä ajau-tua virran mukana. n

3+1 KysymysTä KemIraN espooN TuTKImusKesKuKseN johTajaLLe ILKKa poLLarILLe

90 INNovaaTIoN vuoTTaaN juhLIsTava KemIra oN KuLKeNuT pITKäN TIeN

LaNNoITeTuoTTajasTa johTavaKsI vesIKemIaN asIaNTuNTIjaKsI.

ra

mI L

app

aLa

INeN

IsTo

CKph

oTo

IsToCKphoTo

waterlink 2 | 20106

21004539.indd 6 31.5.2010 13:04:03

syysKuussa tuKholma isännöi jälleen vuosittaista vesiviikkoa. Tapahtumaan kokoontuu päättäjiä ja asiantuntijoi-ta pohtimaan tärkeimpiä veteen liittyviä kysymyksiä.

Vuodesta 1991 lähtien Tukholman vesi-instituutti (SIWI) on järjestänyt ja johtanut maailman vesiviikkoa, jon-ka kattavaan ohjelmaan kuuluu muun muassa työpajoja, seminaareja, tutustu-miskäyntejä sekä palkintogaala. Tavoit-teena on tarjota johtaville asiantunti-joille mahdollisuus vaihtaa, haastaa ja

tuottaa ideoita maailman vesikysymys-ten ratkaisemiseksi. Tänä vuonna ai-heena on ”Veden laatuhaaste”, osana vuosien 2009–2012 yläteemaa ”Glo-baalit muutokset ja niihin reagointi”.

Tärkeä osa vesiviikon ohjelmaa on Tukholman vesipalkinnon jakaminen. Kyseessä on yksi merkittävimmistä ve-teen liittyviä saavutuksia koskevasta pal-kinnosta. Kemiran ja useiden muiden yri-tysten vuonna 1991 perustama tunnustus sisältää 121 000 euron palkkion. Lue si-vulta 11, kuka palkittiin tänä vuonna! n

LaaTu eNNeN KaIKKea TuKhoLmaN vesIvIIKoLLa

Kuluneen Kevään aikana Tehtä-vä Suomelle -kilpailu etsi Suomen kansainvälistä profiilia kohottavia, kekseliäitä hankkeita. Verkkoää-nestäjät ja Jorma Ollilan johtama asiantuntijaraati valitsivat sato-jen ehdotusten joukosta kirkkaaksi voittajaksi ”Suomi nousuun vesi-osaamisen avulla” -konseptin. Voittajaehdotus liittyy Kemi-ran ja VTT:n toimesta perustettuun SWEET-tutkimuskeskukseen (Center of Water Efficiency Ex-cellence). SWEET on omistautu-nut ratkaisemaan maailmanlaajui-sia, veteen liittyviä ongelmia muun muassa kehittämällä uutta ym-päristöteknologiaa sekä luomalla kestävämpiä ja energiatehokkaam-pia ratkaisuja. Tehtävä Suomelle -voitto osoittaa siis, että SWEETin edustama suomalainen huippu-osaaminen voi hyvinkin olla rat-kaisu paitsi ympäristöongelmiin, myös Suomen maabrändin vahvis-tamiseen. n

Lue lisää SWEET-tutkimuskeskuk-sesta sivulta 32.

vesIosaamINeN voITTaa

72 | 2010 waterlink

21004539.indd 7 31.5.2010 13:04:05

25 000 000 000

LINKIT

8 waterlink 2 | 2010

Kemiran tavoitteena on määritellä kes-keisten tuotteidensa vedenkulutus he-ti, kun vesijalanjälkimetodin standar-doimistyö on valmistunut. Tutkimukset avaintuotteiden vesijalanjälkien selvit-tämiseksi on aloitettu prosessivesien kulutuksen perustaseen selvittämisellä. Yhtiö tutkii myös, voiko se lisätä edel-leen veden kierrätystä.

Toinen tapa arvioida Kemiran vesi-jalanjälkeä on selvittää, kuinka paljon yhtiön tuotteilla puhdistetaan vettä. Sa-maan aikaan kun yhtiön aiheuttama jä-tevesikuormitus on vähentynyt jyrkäs-ti, vedenpuhdistus yhtiön tuotteilla on lisääntynyt nopeasti. Näin Kemira on pienentänyt sekä omaa että asiakkai-densa vesijalanjälkeä.

Vesijalanjälki kertoo, paljonko yk-silö, yritys tai vaikkapa valtio kulut-taa vettä. ISO-työryhmän pitäisi saada laskentaohjeet valmiiksi vuoden 2010 aikana. Vaikka vesijalanjäljen mittaa-

minen ei ole vielä yksiselitteistä, käsi-te auttaa ymmärtämään omien valinto-jemme vaikutuksia vesitasapainoon. n

Lue lisää aiheesta ja arvioi oma vedenkulutuksesi osoitteessa www.vesijalanjälki.fi

KemIra KuTIsTaa jaLaNjäLKeä

KemIra TapahTumIssa 9–10.6. Chemspec, Berliini, saksa

16–18.6. asian paper 2010, Bangkok, thaimaa

20–24.6. aWWa annual Conference and exposition

aCe 10, Chicago, yhdysvallat

8–10.7. indo livestock, jakarta, indonesia

10–12.8. Fenasan, são paulo, Brasilia

23–24.8. informex latin america, são paulo, Brasilia

31.8.–3.9. FenasuCro, são paulo, Brasilia

IsToCKph

oTo


21004539.indd 8 31.5.2010 13:04:06

25 000 000 000

lyhyesti

vuoden 2009

ympäristöraportti on julKaistu

Kemiran vuoden 2009 ympäristöra-

portti julkaistiin maailman vesipäivänä

22.3.2010. raportti on saatavilla pdf-

muodossa suomeksi ja englanniksi yhtiön

verkkosivuilla osoitteessa www.kemira.fi

➝ media ➝ julkaisut ➝ ympäristöraportti.

painetun raportin voi tilata osoitteesta

www.kemira.fi ➝ media ➝ julkaisut ➝

tilaa julkaisuja.

Kemira myi KoKKolan riKKihappo-

tehtaan Boliden KoKKola oy:lle

Kemira on myynyt Kokkolan rikkihappo-

tehtaan Boliden Kokkola oy:lle. liiketoi-

minta ja noin 20 henkilöä siirtyi Boliden

Kokkola oy:lle 1.5.2010. Kemira jatkaa

Kokkolassa kemikaalien varastointi- ja las-

taustoimintoja palvellen myös Bolideniä.

Kaupalla ei ole merkittävää vaikutusta

kummankaan osapuolen taloudelliseen

tulokseen ja osapuolet ovat sopineet, ettei

kauppahintaa julkisteta.

sinkkituotannossa syntyy sivuvirtana

rikkidioksidia, joka jalostetaan rikkihapoksi

useiden eri teollisuuden alojen tarpeisiin.

tähän saakka Boliden Kokkola on myynyt

rikkidioksidikaasun Kemiralle, joka on

jalostanut kaasun rikkihapoksi. Kokkolan

rikkihappotehtaan tuotantokapasiteetti on

noin 300 000 tonnia vuodessa. n

92 | 2010 waterlink

euroa on vesi-intensiivisten teollisuuksien vedenkäsittelyyn, prosessien tehokkuuteen ja stabiiliuteen liittyvien kemikaali-markkinoinen arvo (Kemiran arvio).

BLaNKophorIN KoosTumus muuTTuIpieniä määriä säilöttyjä biosideja sisältävän Kemira Blankophor -fluoresenssivalkaisijan koostumus on muut-tunut. Blankophorin urea- ja kantoaineettomat seokset valmistetaan nyt Kemiran Fennocide BZ 26 D -biosidil-la. Se korvaa biosidit, joita tähän asti on tuotettu muual-la erilaisten alueellisten säännösten vuoksi.

”Kemiralla on laaja tietämys biosideista, joten päätös muuttaa koostumus sisältämään Fennocide BZ 26 D:tä oli hyvin tervetullut”, sanoo FWA tuotelin-japäällikkö Christiane Sloan. ”Olemme yksi sellu- ja paperiteollisuuden vesi-intensiivisten prosessien mer-kittävimmistä kemikaalitoimittajista. Tuoteportfo-liossamme on laaja kirjo biosideja, jotka on erityisesti suunniteltu tappamaan ja estämään haitallisten, pa-perinvalmistuksessa tyypillisesti esiintyvien mikrobi-en kasvua.”

Ennen biosidin vaihtamista tehtiin laajoja ja pitkä-kestoisia testejä, joilla varmistettiin Blankophorin laa-tu ja tehokkuus. Uusia seoksia voidaan käyttää on-gelmitta varastossa olevien vanhempien versioiden kanssa. Niitä on mahdollista myös markkinoida maa-ilmanlaajuisesti. n

IsTo

CKph

oTo

92 | 2010 waterlink

21004539.indd 9 31.5.2010 13:04:08

KemIra KaNadassa

mitä Kanadasta tulee ensimmäi-seksi mieleen? Jääkiekko, jota pe-lataan jäädytetyn veden päällä. Joet ja järvet, joissa vesi virtaa. Ja tietysti vaahtera-siirappi, joka on luonnonsokeria sisältävää vettä.

Kanadalla on mittavat makean veden varan-not, yhteensä noin kolme miljardia kuutiometriä eli merkittävä osa koko maapallon saatavilla olevasta makeasta vedestä. Tämä on ratkaisevan tärkeä resurssi puhtaan veden vähyydestä kärsivässä maailmassa.

Veden saatavuus on vauhdittanut vettä paljon käyttävi-en teollisuudenalojen kehitystä. Näitä ovat esimerkiksi paperi- ja selluteollisuus sekä kaivosteollisuus. Kemiralla on Kanadassa on tärkeä rooli veden laadun parantamisessa ja käytön tehostamisessa.

Kemiralla on Kanadassa noin 230 työntekijää ja useita tuotantolaitoksia. Myynnistä noin 60 prosenttia tulee Paper-segmentin tuotteista, 30 prosenttia Municipal & Industrial -segmentistä ja 10 prosenttia Oil & Mining -segmentistä. n

L INK IT

”nyt on tilaisuus tehdä hyvää koko ihmis-kunnalle. Siksi haluaisin kaikkien innostu-van vesiosaamisen kehittämisestä”, iloitsee maaliskuussa Kemiran markkinoinnista ja viestinnästä vastaavaksi johtajaksi nimitet-ty Leena Lie.

Yksi Lien lempilapsista on Kemiran ja VTT:n yhteinen Sweet-projekti, joka tavoit-teena on kehittää uutta huippuosaamista vesiteknologian ympärille. Kehityskohtei-na ovat muun muassa jätevesien biomassan hyödyntäminen energiantuotannossa ja ma-kean veden valmistus merivedestä.

Hankkeen vetovastuu on Suomessa, mutta verkosto on globaali. Yhtiön kaik-ki tutkimuskeskukset tekevät yhteistyö-tä muun muassa yliopistojen kanssa. Ovet ovat avoinna myös uusille yrityskumppa-neille näkökulman laajentamiseksi veden-käsittelyn eri alueille, kuten mittaamiseen ja monitorointiin.

Lien keskeiset haasteet ovat noin maa-pallon kokoiset. Yhtiön tunnettuutta pi-täisi nostaa etenkin Aasiassa sekä Etelä-

Amerikassa, jossa Kemira avaa vuoden loppupuolella uuden tutkimuskeskuksen. Shanghain maailmannäyttelyssä Kemira on mukana Suomi-paviljongissa. Sisäisen viestinnän puolella tärkein hanke on uusi-en arvojen vieminen käytäntöön.

Onneksi Lie ei kanna koko taakkaa yksin. Konsernin viestinnän ja markki-noinnin tärkeä tehtävä on tuottaa työ-kaluja liiketoiminnalle käytettäviksi eri puolilla maailmaa. Esimerkiksi sisäises-sä viestinnässä onnistumisen avaimet ovat enemmänkin esimiehillä kuin viestintäor-ganisaatiolla. Uudistuneen Kemiran viestin vieminen vaatiikin juuri esimiehiltä erityi-sen paljon Lien kuuluttamaa hurmaa. In-nostusta ja avointa ajattelua kaivataan to-ki kaikilta.

”Meidän jokaisen pitäisi etsiä uusia nä-kökulmia omaan tekemiseen,” sanoo Lie. n

Lue lisää SWEET-tutkimuskeskuksesta s. 32Shanghain maailmannäyttelystä s. 24

maKeaT haasTeeT

juh

a sa

LmIN

eN

Kolme faKtaa Kanadasta:

• väestö: 33,5 miljoonaa

• pinta-ala: 9 984 670 km2

• naapurimaa: yhdysvallat

• lähde: Cia World Factbook


21004539.indd 10 31.5.2010 13:04:13

rita Colwell on yksi veteen ja terveyteen liittyvän tutkimuksen, teknologian ja politiikan merkittä-vimmistä vaikuttajista. Hän työskentelee profes-

sorina Marylandin yliopistossa ja Johns Hopkins -yli-opiston kansanterveystieteen yksikössä Yhdysvalloissa. Colwell on edistänyt merkittävästi vedenkäyttöön liitty-vää terveysvalistusta ja edullisten teknologisten innovaa-tioiden käyttöä Etelä-Aasiassa ja Afrikassa.

Colwell on omistanut merkittävän osan elämästään vesitse leviävien tautien ja niiden ehkäisyn tutkimiseen. Hän työskenteli usean maan hallituksen neuvonantaja-na Etelä-Amerikan koleraepidemian aikana 1990-luvulla. Lisäksi hän on kirjoittanut tai ollut mukana kirjoittamas-sa 17:ää kirjaa ja yli 700:aa tieteellistä julkaisua.

Colwell kiinnostui vesitse leviävien tautien tutkimuk-sesta nähdessään koleraepidemian aiheuttamat tuhot In-tiassa ja Bangladeshissa. Hän halusi löytää keinoja epide-mioiden ehkäisemiseksi. Yksi suurimmista läpimurroista oli tutkimustietoon perustuva käytännön ratkaisu: kole-ra-alueiden asukkaille alettiin opettaa, kuinka suodattaa juomavetensä turvalliseksi käyttää.

Työ vedenkäyttöön liittyvien kansanterveysongelmi-en ratkaisemiseksi toi Colwellille vuoden 2010 Tukhol-man vesipalkinnon, jonka myöntää Tukholman kansain-välinen vesi-instituutti. Colwell muistaa edelleen, kuinka voimakkaasti hänen tutkimushankkeitaan arvos-teltiin 1970-luvun alussa. Hän jaksoi kaikes-ta huolimatta uskoa, että koleran ehkäiseminen on mahdollista. Hän pitää saamaansa palkintoa tunnustuksena sinnikyydestään. n

sToppI TaudeILLe

TeKsTI minna valtari | Kuva john t. Consoli

proF I I L I

Tämänvuotisen Tukholman vesipalkinnon saaja taistelee vesiteitse leviäviä, hengenvaarallisia sairauksia vastaan. Hän on tehokkaiden mutta edullisien high-tech -ratkaisujen kehittäjä.

Rita Colwell muistaa edelleen, kuinka voimakkaasti hänen tutkimushankkeitaan ensin arvosteltiin.

112 | 2010 waterlink

21004539.indd 11 31.5.2010 13:04:16

Suurin osa makeasta vedestä on vaikeasti saatavilla: syvällä maaperässä tai jäätiköksi jähmettyneenä.

waterlink 2 | 201012

20980258.indd 12 31.5.2010 13:05:54

»

Maapallolla vettä on niin paljon, että avaruudesta katsottuna näkyy vain sinistä. Mutta riittääkö vettä silti kaikille ilman uutta teknologiaa?tEksti Randel WellS | kuvat GeTTY IMaGeS aND ISTOCKPHOTO

thE

bluE plaNEt goNE Dry?

vettä on pidetty itsestäänsel-vyytenä. Kuinka vesi voi-si loppua? Sitähän tulee taivaalta, virtaa joissa ja lai-nehtii merissä. Veden runsa-

us on kuitenkin harhaa, sillä vain häviä-vän pieni osa maapallon vesivarannoista on suoraan ihmisen hyödynnettävissä.

Teollistumisen ja ilmastonmuutoksen myötä veden niukkuudesta on tullut kysymys, jota yhteiskunta ei voi enää sivuuttaa.

”Veden kysyntä ylittää monin paikoin tarjonnan”, sanoo Nanyangin teknilliseen yliopistoon kuuluvan

Singaporen membraaniteknologian tutkimuskeskuksen johtaja Anthony Fane. ”Vesihuolto on valtava haaste infrastruktuurille. Ilmastossa tapahtuvi-en muutosten suuri todennäköisyys tekee tilanteesta entistä vaikeamman.”

Veden epätasainen jakaantuminen sekä maantieteellisesti että ajallisesti aiheuttaa lisäongelmia, sanoo ympäris-tötekniikan apulaisprofessori Chuyang Tang Nanyangin teknillisestä yliopis-tosta. Vesihuollon järjestäminen kuivil-la alueilla sijaitseviin suurkaupunkeihin, kuten Palm Springsiin tai Phoenixiin Yhdysvalloissa, on äärimmäisen vaikeaa.

käykö vEsi vähiiN?


20980258.indd 13 31.5.2010 13:05:55

Yhtä suuri haaste on taata riittävästi oi-keanlaatuista vettä elintärkeille teollisuu-denaloille, kuten energiateollisuudelle.

”Sekä kuluttajilta että teollisuudelta on jostakin syystä jäänyt huomaamatta, kuinka tärkeä luonnonvara vesi on”, sa-noo Kemiran T&K- ja teknologiajohtaja Johan Grön. ”Vettä ei ole pidetty strate-gisena resurssina, vaan se on nähty hyö-dykkeenä, joka ei pääse koskaan loppu-maan.”

OnKO vedeSTä OIKeaSTI Pulaa?Toisin kuin esimerkiksi öljy, vesi ei ka-toa käytettäessä. Vedenkäytön haasteet liittyvätkin lähinnä makeaan veteen: sel-laisenaan juomakelpoinen tai teollisuu-den käyttöön sopiva vesi on käymässä vähiin. Sekä pinta- että pohjavesilähteet ovat ehtymässä.

Kyse ei ole akuutista kriisistä vaan pikemminkin suuresta muutoksesta.

”Meidän on huolehdittava tämän merkittävän luonnonvaran saatavuudes-ta ja käsiteltävä sitä tilanteen edellyttä-mällä tavalla”, Grön sanoo.

Vedenkäsittely on nyt välttämätöntä paikoissa ja tilanteissa, joissa sille oli ai-emmin vain vähän tarvetta. Vedenkäsit-telyn kustannusten hallinta vaatii tehok-kaampia teknologioita. Uusia prosesseja on kehitettävä myös veden uudelleen-käyttöön, jotta lähteistä kerättävän puh-taan veden kysyntää voitaisiin pienentää.

MuuTOKSIa TeOllISuudeSSaVaikka elämäntapamme ja päivittäiset tarpeemme liittyvät läheisesti teollisuu-teen, yksittäisellä teollisuudenalalla on helpompi saada aikaan muutoksia kuin koko väestön tasolla, ihmisten tottu-mukset kun muuttuvat hitaasti.

”Vedenkäytön tehostaminen teolli-suudessa on nopein tapa muuttaa tilan-netta”, Grön sanoo.

Maatalous, öljyteollisuus, kaivosteol-lisuus ja paperiteollisuus ovat esimerk-kejä runsaasti vettä käyttävistä teolli-suudenaloista. Näille ja monille muille teollisuudenaloille on jo saatavilla tek-

nologioita, jotka tehostavat vedenkäyttöä ja veden uudelleenkäyttöä. Parannusten toteuttaminen käytännössä edellyttää kui-tenkin vesikemian tuntemusta ja alakoh-taista asiantuntemusta.

”Laitteistoon keskittyminen ei tuo toivottuja tuloksia. Vedenkäytön tehok-kaampi vähentäminen edellyttää aktii-visempaa ja ennakoivampaa lähesty-mistapaa, kuten laitteiston, kemian ja prosessidiagnostiikan yhdistämistä sekä entistä kehittyneempiä prosessien seuran-tamenetelmiä.”

Teollisten prosessien tehokkuustavoit-teet ja energiarajoitukset edellyttävät ko-konaisvaltaista lähestymistapaa.

uuTuuKSIa SuOlanPOISTOOnKysynnän hallinta on yksi tapa välttää ve-sipula.

”Viranomaiset tekevät tiivistä yhteis-työtä vedentarpeen vähentämiseksi eten-kin kaupunkialueilla”, Anthony Fane ker-too. Kun kysyntää ei voi enää vähentää, tarjontaa on lisättävä teknologian avulla.

”Meillä on kaksi loppumatonta vesi-varantoa: jätevesi ja merivesi. Uudelleen-käyttö ja suolanpoisto ovat merkittävim-mät keinot parantaa veden tarjontaa.”

Australiassa suurimmat kaupungit ovat rakentaneet tai ovat parhaillaan ra-kentamassa suolanpoistolaitoksia makean veden varantojen täydentämiseksi.

”Vielä viisi vuotta sitten yhdelläkään sikäläisellä kaupungilla ei ollut suolan-poistolaitosta. Nyt suolanpoistomenetel-min käsitellyn veden määrä on kymmen-kertaistunut”, Fane huomauttaa.

Haihduttamiseen perustuva tislaus oli aiemmin yleisin suolanpoistomenetelmä, mutta se kulutti paljon energiaa. Energia-tehokkaaseen membraaniteknologiaan pe-rustuvat menetelmät ovatkin korvanneet tislauksen suurimmassa osassa maailmaa.

Membraaniteknologiaan perustuvaan suolanpoistoon tarvitaan nyt kolme ker-taa vähemmän energiaa kuin 15–20 vuot-ta sitten. Tähän ovat syynä pääasiassa vedenpaineen järkevä uudelleenkäyttö, energiaa talteen ottavat laitteet ja mem- »

• •

• Maapallon runsaista vesivarannois-

ta häviävän pieni osa on suoraan

ihmisen hyödynnettävissä. vesi-

pula on siis ongelma, joka liittyy

juomakelpoiseen tai teollisuudelle

käyttökelpoiseen makeaan veteen.

• Maatalous, öljyteollisuus, kaivos-

teollisuus ja paperiteollisuus ovat

esimerkkejä runsaasti vettä käyt-

tävistä teollisuudenaloista. Myös

yhdyskunnat käyttävät paljon

vettä. Kaikki hyötyvät kemikaa-

leista, jotka auttavat vähentämään

vedenkulutusta.

• Suolanpoisto ja jäteveden käsittely

laadukkaaksi juomavedeksi ovat

tärkeimmät menetelmät makean

veden tuottamiseksi alueilla, joiden

vesivarannot eivät ole riittävät.

• Yhdistämällä kemiallisia ja muita

menetelmiä sekä pienireikäisiin suo-

dattimiin perustuvia membraanitek-

nologioita voidaan luoda uusia kei-

noja vedenkäsittelyn tehostamiseksi

ja veden laadun parantamiseksi.

30 sekunt ia


20980258.indd 14 31.5.2010 13:06:01

“xxxxxxxx xxxxxxxx xxxxxxxx xxxxxxxxxxx xxxxxxxx”

” Jätevesiä ja merivettä meillä riittää äärettömiin.”


20980258.indd 15 31.5.2010 13:06:04

Jäteveden käsittely on energiateho-kasta, mutta jäteveden puhdistaminen juomavedeksi herättää kuluttajissa edel-leen epäilyksiä.

”Ajatus kierrätetyn veden juomisesta tuntuu monista vastenmieliseltä, ja kier-rätetyn veden turvallisuudesta käydään keskustelua eri puolilla maailmaa”, Fane sanoo. ”Voin kuitenkin vakuuttaa, että kierrätetty vesi on selvästi laadukkaam-paa kuin Saksan Reinjoesta, Yhdysvalto-jen Mississippijoesta ja monista muista

suurista joista saatava vesi, josta tehdään juomavettä.”

”Keskitymme yhä enemmän veden uudelleenkäyttöön”, Tang vahvistaa. ”Esimerkiksi Singapore on saarivaltio, jolla on rajatut vesivarannot. Jäteveden hyötykäyttö on ratkaisevan tärkeää ve-den kysynnän tyydyttämiseksi. Myös suolanpoiston merkitys kasvanee tule-vaisuudessa kuivilla alueilla.”

Singapore on ottanut huomioon ve-denkäyttöön liittyvät väistämättömät kysymykset. Jätevesi käsitellään pääasi-assa teollisuuden käyttöön. Noin 10–15 prosenttia käsitellystä jätevedestä ohja-taan juomavesisäiliöön, jossa se sekoite-taan pintaveteen ja käsitellään edelleen. Lopulta siitä tulee osa Singaporen juo-mavesivarantoa.

braanien kehittyminen. Nämä tekijät ovat laskeneet myös suolanpoistoon tar-vittavan teknologian kustannuksia.

HelPOMPI vaIHTOeHTOJäteveden uudelleenkäytöstä on tullut yhä yleisempi vaihtoehto luonnon ve-sivarannoille. Membraaneilla on tär-keä osa tässäkin prosessissa. Jäteveden muuttaminen laadukkaaksi juomave-deksi on huomattavasti helpompaa ja edullisempaa kuin suolan poistaminen merivedestä. Jätevesilaitoksista ja yhdys-kunnista tuleva vesi on melko hyvälaa-tuista, ja sen muuttaminen juomavedeksi tai teollisuuslaatuiseksi vedeksi kuluttaa noin kolmanneksen tai korkeintaan puo-let suolanpoistomenetelmien vaatimasta energiasta.

Käsitelty jätevesi on puhtaampaa kuin monet luonnonvedet.

Maatalous vie noin 70 prosenttia vedenkulutuksesta. Muuhun teollisuuteen kuluu parikymmentä prosenttia ja hygieniaan ja juomavedeksi vain viitisen prosenttia.


20980258.indd 16 31.5.2010 13:06:14

veSI On MYöS eneRGIaKYSYMYS”Veden, energian, ravinteiden ja mui-den resurssien talteenotto tarjoaa lupaa-via mahdollisuuksia jäteveden käsittelys-sä. Jäteveden biomassassa on niin paljon energiaa, että sen hyödyntäminen voi tehdä jätevedenkäsittelystä energiaposi-tiivisen prosessin, joka siis tuottaa enem-män energiaa kuin kuluttaa sitä. Tämän energian hyödyntäminen edellyttää teho-kasta biomassan erottelua ja anaerobista käsittelyä”, Tang kertoo.

”Nyt on aika yhdistää eri menetel-mät ja viedä jätevedenkäsittely uudelle tasolle”, Grön sanoo. ”Tämä ei ole ra-kettitiedettä. Meidän täytyy vain hyö-dyntää jo olemassa oleva osaaminen.”

Tehokkaampi vedenkäsittely riip-puu monesta tekijästä, kuten valvonnas-

ta, seurannasta, sensoreista ja käsittely-menetelmistä. Tutkimus- ja kehitystyö tuo tähän kokonaisuuteen uusia ulottu-vuuksia.

KaTSe TulevaISuuTeenVesi on vakava kysymys, mutta tulevai-suus ei näytä synkältä. Tietoisuus jär-kevän vedenkäytön tärkeydestä on kas-vanut, ja uudet teknologiat tehostavat vedenkäsittelyä. Lisäksi tutkimus- ja ke-hitystyöstä on saatu lupaavia tuloksia.

Membraaniteknologia on yksi tär-keimmistä kehitysaloista. Tutkimus kes-kittyy suolanpoiston energiakulutuksen vähentämiseen uudenlaisten membraa-nien (esimerkiksi hiilen nanoputket) ja vaihtoehtoisten energialähteiden (kuten hukkalämpö) avulla. »»


20980258.indd 17 31.5.2010 13:06:16

•

• 97,5 prosenttia maapallon vedestä

on merivettä

• 69 prosenttia makeasta vedestä

on jäätiköissä ja lumimassoina

• 30 prosenttia makeasta vedestä

on maanpinnan alla

• 0,3 prosenttia makeasta

vedestä on suoraan ihmisen

hyödynnettävissä

• Kiina, Intia ja Yhdysvallat kuluttavat

eniten vettä vuodessa

n ves i numero ina

”Jäteveden hyödyntämisessä on keskeis-tä lopputuotteen määrä ja laatu. Päällyskas-vuston muodostumisen estäminen on tärke-ää membraaneja käytettäessä”, Tang sanoo. Kun membraanit suodattavat vettä, niiden pinnalle kertyy kasvustoa, joka on poistetta-va. Tämä on hankalaa ja tulee kalliiksi.

”Tällaiset ongelmat voidaan ratkaista Kemiran kaltaisten yhtiöiden avulla”, Fa-ne sanoo. ”Siksi haluamme tehdä yhteis-työtä membraaniprosessin parantamiseksi sekä energiankulutuksen ja kustannusten pienentämiseksi esikäsittelyn ja optimoin-nin keinoin.”

Fane viittaa Kemiran ja VTT:n äsket-täin perustamaan SWEET-tutkimuskes-

kukseen, joka kokoaa ja yhdistää osaa-mista kehityksen vauhdittamiseksi niin Suomessa kuin maailmanlaajuisessa asi-antuntijaverkostossakin.

”Keskuksen tavoitteena on hyödyn-tää jo olemassa oleva osaaminen ja tek-nologia. Sovellamme näitä uusille alu-eille ja kehitämme ennennäkemättömän tehokkaita veden ja biomassan käsittely-menetelmiä”, Grön sanoo.

Kun teknologian sovellusalaa laajen-netaan, uudet mahdollisuudet on entistä helpompi havaita ja hyödyntää. n

Lue lisää SWEET-tutkimuskeskuksesta s. 32


20980258.indd 18 31.5.2010 13:06:26

”raakaveden ja jäteveden käsittelyä teollisuuden tarpeisiin ohjaa kaksi tekijää”, sanoo Kemiran Municipal

& Industrial -segmentin teollisuusasiak-kaista vastaava johtaja Hannu Virolai-nen. ”Ensinnäkin: sallitut jätevesimäärät ovat laskussa eli uusien ympäristölupien jätevesiä koskevat määräykset ovat lähes poikkeuksetta aiempia tiukemmat.”

Toinen tekijä on maailmanlaajuinen vesihaaste: laadukas raakavesi käy yhä niukemmaksi. Teollisuuden on tingittävä laatuvaatimuksistaan sisääntulevan ve-den osalta ja keskityttävä parantamaan raakaveden käsittelyä.

Vedenkäsittely ei ole teollisuuden ydinosaamista tai ydinliiketoimintaa. Käsittelyprosessit eivät tuota voittoa vaan aiheuttavat pikemminkin lisäkus-tannuksia. Monet teollisuudenalat ovat-kin ulkoistaneet vedenkäsittelyn kustan-nusten minimoimiseksi.

TeHOKKaaMPaa vedenKäYTTöäKäytetyn veden kokonaismäärä on vain yksi mittari. Tarkemman käsityksen saa-miseksi on kiinnitettävä huomiota tuo-tantoyksikkökohtaiseen vedenkäyttöön. Osa pienistä teollisuudenaloista käyttää erittäin paljon vettä tuotantoyksikköä

vEttä tEollisuuDEN tarpEisiiNKun veden hinta nousee, teollisuus hakee tehokkuutta vedenkäsittelystä.

kohti, ja toiminnan laajentuessa veden-käyttö lisääntyy liiketoiminnan kasvua nopeammin.

Kemira tarjoaa teollisuudelle ratkai-suja vedenkäytön haasteisiin.

”Meillä on varsin kattava tuotevali-koima raakaveden ja jäteveden käsitte-lyyn”, Virolainen sanoo. ”Lisäksi myyn-ti- ja sovellustiimimme sekä tutkimus- ja kehitysosastomme tuntevat hyvin eri teollisuudenalat. Jos asiakkaalla on on-gelma, me löydämme siihen ratkaisun.”

Virolainen ottaa esimerkiksi pienen perunalastuja valmistavan yrityksen, jonka tuotantolaitoksella perunoiden pesu- ja kuorimisvaihe kuluttaa paljon vettä. Kaupunki vaati yritystä käsittele-mään tuotantolaitoksen jätevedet, koska ne vastasivat koko kaupungin jäteveden puhdistustarpeesta peräti 80:aa prosent-tia. Ratkaisun löytäminen oli asiakkaalle

lähes ylivoimaisen vaikeaa. Nyt käsitte-lyprosessia rakennetaan Kemiran kehi-tyshankkeen avulla.

PaReMPaa SuORITuSKYKYäTeollisuuden haasteena ovat myös tiu-kentuvat vesisäännökset.

”Vesi puhdistetaan yhä tarkemmin”, Virolainen sanoo. ”Aiemmin siitä pois-tettiin vain suurimmat epäpuhtaudet, mutta nyt käsitelty jätevesi saattaa olla jopa raakavettä puhtaampaa.”

Uudet teknologiat parantavat sekä suorituskykyä että kustannustehokkuut-ta. Tällä hetkellä lähes kaikki teollisuu-denalat ovat erittäin kiinnostuneita esi-merkiksi membraaneista.

”Teollisuuden on tehostettava eri ta-voin vedenkäyttöä, vedenkiertoa, kunnal-lisen jäteveden käyttöä ja omien jäteve-siensä käsittelyä”, Virolainen tiivistää. n

tEksti Randel WellS | kuva ISTOCKPHOTO

Kemira räätälöi perunalastujen valmistajalle vedenkäsittelyprosessin.


20980258.indd 19 31.5.2010 13:06:28

HAASTATTELU

Kemiran Oil & Mining -segmentin ensimmäinen toimintavuosi oli menestys, ja parempaa on luvassa. Onnistunut osaamisen keskittäminen ja riittävät investoinnit takaavat Kemiralle tulevaisuudessakin edelläkävijän aseman, sanoo segmentin vetäjä Randy Owens.

MEnESTyS piiLEE SyväLLä

TEkSTi randel wells | kUvAT sUsanna KeKKOnen


21020373.indd 20 31.5.2010 13:07:58

• Vuoden 2009 hyvien tulosten

jälkeen Kemiran Oil & Mining

-segmentin tavoitteena

tänä vuonna on parantaa

edelleen kannattavuutta ja

laajentaa tuotevalikoimaansa

maailmanlaajuisesti.

• Kemira pyrkii vahvistamaan

asemaansa ja perehtymään

entistäkin tarkemmin asiakkaidensa

tarpeisiin keskeisillä markkinoilla.

• Veden runsas tarve on yksi öljy- ja

kaivosteollisuuden suurimmista

haasteista, ja sen ratkaiseminen

edellyttää uusia tapoja hallita

vedenkäyttöä ja vähentää makean

veden varantoihin ja ympäristöön

kohdistuvia paineita.

• Uusi teknologia on yhä

tärkeämmässä asemassa öljy- ja

kaivosteollisuuden nopeassa

muutoksessa.

30 sekunt ia

MEnESTyS piiLEE SyväLLä


21020373.indd 21 31.5.2010 13:08:00

ahden segmentin tuot-teiden ja myynnin yh-distäminen ei ollut helppo tehtävä. Kemi-ran Oil & Mining -seg-

mentin toiminta käynnistyi kuitenkin vauhdikkaasti, ja sen varalle voidaan jo tehdä suuriakin suunnitelmia.

”Aloitimme siirtymällä tuotekeskeises-tä myynnistä asiakaskeskeiseen lähesty-mistapaan. Nyt kehitämme toimintaam-me edelleen yhteistyössä asiakkaidemme kanssa, jotta voisimme nousta johtavak-si teknologiaosaajaksi”, sanoo Oil & Mi-ning -segmentin johtaja Randy Owens.

TUKeVa jalansijaKemira keskittyi louhintateollisuuden tarpeisiin juuri oikeaan aikaan. Vesi on olennainen osa lähes jokaista louhinta-menetelmää, ja vedenkulutus kasvaa mi-neraaliesiintymien, öljyn ja kaasun laa-dun heikentyessä. Tämä luo kasvavan tarpeen uusille vedenkäytön hallintame-netelmille ja olemassa olevien resurssien tehokkaammalle käytölle.

Kemiran Oil & Mining -segmentin strategiana on olla lähellä asiakkaita ja perehtyä heidän haasteisiinsa. Hyvä asia-kaspalvelu edellyttää innovaatioita ja no-peita toimituksia – myös nämä painottu-vat Oil & Mining -segmentin strategiassa.

”Maailmanlaajuinen tarjonta on pys-tyttävä mukauttamaan paikallisiin tar-peisiin, ja muutoksiin on reagoitava no-peasti”, Owens korostaa. Tavoitteena on hyödyntää Kemiran vahvaa asemaa ja luoda entistä läheisemmät suhteet asiak-kaisiin avainmarkkinoilla. Etelä-Ameri-kassa yhtiö jatkaa paikallisen jalansijansa vahvistamista, ja tutkii kuinka prosessia voisi voisi nopeuttaa entisestään. Samat tavoitteet Kemiralla on Venäjällä sekä Aa-sian ja Tyynenmeren alueella (APAC).

Tähänastisten kokemusten perusteel-la lähestymistapa toimii mainiosti.

”Viime vuonnakin paransimme kannattavuutta, lamasta huolimatta”, Owens sanoo.

”Haasteena on säilyttää markkinoi-den vaatima nopeus ja joustavuus toi-mintamme laajentuessa”, Owens jatkaa. Uudet sovellukset ja alueet laittavat aina osaamisen koetukselle.

elinTärKeää lisäarVOaKun Kemiran Oil & Mining -segmentti perustettiin, pääpaino oli organisaatiossa ja kannattavuudessa. Kaikkien haluttiin olevan selvillä yhteisestä päämäärästä ja työskentelevän sen saavuttamiseksi.

Owens ennustaa tulevaisuuden haas-teiden liittyvän merkittäviin materiaa-li-innovaatioihin. Hän haluaa Kemiran kehittyvän tiettyihin erikoisaloihin kes-kittyneestä yrityksestä johtavaksi vesike-mian asiantuntijaksi. Joidenkin yritysten toiminta perustuu suuriin tuotantomää-riin, mutta Kemiran tavoitteena on erot-tua kilpailijoista luomalla lisäarvoa. Teknologiajohtajuutta tavoitellessaan Kemira voi löytää uusia ratkaisuja asiak-kaidensa vesihaasteisiin.

Kokonaisvaltainen lähestymistapa ja vesisovellusten erikoisosaaminen takaavat Kemiralle ainutlaatuisen aseman markki-noilla. Tästä ovat osoituksena esimerkiksi KemEguard-tuotteet, matalan molekyyli-painon saostumanestoaineet, joille myön-nettiin äskettäin Yellow Band -luokitus Pohjanmeren Norjan alueella. Kemira on soveltanut edistyksellistä teknologiaa ää-rimmäisen herkässä ympäristössä. Tuot-teet täyttävät sekä asiakkaan vesitarpeet että tiukat ympäristövaatimukset.

”Meillä ei ole vain hyviä ja suoritus-kykyisiä tuotteita”, Owens huomauttaa. ”Viemme asiat uudelle tasolle: tuotteem-

me ovat ympäristön huomioon ottavia, ja niitä kehitetään asiakkaiden uusien tar-peiden pohjalta.”

TarKasTi KOhdenneTTUa TUTKiMUsTaVedenkäyttö ja ympäristövastuu liittyvät läheisesti toisiinsa. Kemira tekee tarkas-ti kohdennettua tutkimusta vesitarpeen ja ympäristövaatimusten täyttämiseksi Ka-nadan tervahiekkojen kaltaisilla alueilla.

Tervahiekat on vain yksi Kemiran ja VTT:n hiljattain perustaman Center of Water Efficiency Excellence (SWEET) -tutkimuskeskuksen monista tutkimus-alueista. Myös louhintateollisuuden tar-peisiin perustuvat hankkeet kuuluvat suunnitelmiin.

”Meriveden käyttö on toimintamme kannalta keskeinen osaamisalue, ja odo-tamme uudelta tutkimuskeskukselta suun-taviivoja tulevaisuuteen”, Owens sanoo.

Kaivosteollisuudelle SWEET-tutki-muskeskus kehittää uusia tuotteita mine-raalijätteiden hyödyntämiseen ja malmin-käsittelyn vedenkäytön vähentämiseen. Kiinnostavat hankkeet ja vahva kehitys vievät Kemiran Oil & Mining -segment-tiä kohti markkinajohtajuutta. n

Lue lisää: KemEguard-tuotteille Yellow Band -luokitus, s. 4 SWEET-tutkimuskeskus, s. 32

TAvoiTTEEnA TASApAinoTutkimus- ja kehitystyö on välttämätöntä Kemiran Oil & Mining -segmentin toiminnalle.

Kautta linjan on tärkeä varmistaa, että tuotekehitys perustuu asiakkaiden tarpeisiin.

segmentin tavoitteena on olla johtava teknologia- ja sovellustoimittaja. Tähän tavoit-

teeseen päästään siirtymällä tuotekeskeisestä lähestymistavasta asiakaslähtöiseen

ajattelutapaan.

randy Owensille Oil & Mining -segmentin alkutaival on tarkoittanut tasapainottelua

yrityksen sisäisten ja ulkoisten tarpeiden välillä. hän haluaa keskittyä yhä vahvemmin

asiakkaisiin ja markkinoiden muutosten seuraamiseen. Yrityksen sisällä hän tekee yh-

teistyötä hyvin erilaisten ihmisten kanssa: viestinnän, tutkimuksen, tuotannon – käytän-

nössä lähes kaikkien kanssa.

”Pidän monipuolista yhteistyötä yhtenä työni mielenkiintoisimmista puolista. silloin

pääsee näkemään, kuinka asiat konkretisoituvat eri yksiköiden tasolla.”

Owens myöntää käyttävänsä sisäisiin asioihin enemmän aikaa kuin kenties pitäisi,

mutta suuressa yksikössä se on ymmärrettävää. hän haluaisi silti käyttää enemmän aikaa

asiakkaisiin. asiakasviestinnällä on monia muotoja: teollisuusjärjestöjen toimintaan osallis-

tuminen, asiakkaiden tapaaminen kahden kesken ja kaikki siltä väliltä. Kun Owens tapaa

asiakkaita, hän haluaa keskustella sekä johtajien että kentällä työskentelevien insinöörien

kanssa. näin hän saa mahdollisimman kattavan käsityksen asiakkaiden tarpeista.

k


21020373.indd 22 31.5.2010 13:08:00

Vesi on olennainen osa lähes kaikkia louhintamenetelmiä.

• Kemiran Oil & Mining -segmentin johtaja

vuodesta 2008

• syntynyt 1964

Koulutus• luonnontieteiden kandidaatin tutkinto

(B.sc.), pääaineena öljytekniikka

• MBa-tutkinto

työura• Kemira Oyj, Kemira Pulp&Paper, johtaja,

sBU additives, 2002–2008

• Vinings industries, liiketoimintapäällikkö,

myynti/tuotteet, johto ja markkinointi,

1991–2002

• nalco Chemicals, myynti, 1987–1991

Randy owens

otsalam

ppu: partioaitta232 | 2010 waterlink

21020373.indd 23 31.5.2010 13:08:08


XXXX

Toukokuun alussa auennut shanghain Expo 2010 on suurin

koskaan järjestetty maailmannäyttely, ainakin mikäli järjestäjän

tavoitteet toteutuvat.

Jo paperilla Expo 2010 näyttää valtavalta: 192 maata ja 50

kansainvälistä järjestöä ovat vahvistaneet osanottonsa 184 päi-

vää kestävään tieteen, tekniikan ja kulttuurin jättitapahtumaan.

kävijöitä odotetaan 70 miljoonaa. näyttelyn aikana nähdään

yli 20 000 erilaista esitystä. Expon kokonaisbudjetti on noin

kolme miljardia euroa.

95 näyttelypaviljongista suurin, väärinpäin käännettyä pyra-

midia muistuttava isäntämaa kiinan valtava rakennelma koho-

aa 69 metrin korkeuteen. Paviljonkihirviö hotkaisee sisuksiinsa

päivittäin 50 000 vierailijaa.

Idea maailmaa esittelevästä näyttelystä saattaa kuulostaa

virtuaaliaikana vanhentuneelta ja tarpeettomalta. Maailman-

näyttelyä tuntuu tällä kertaa perustelevan varsin hyvin se,

että Expo 2010 järjestetään juuri shanghaissa; voimakkaasti

kasvanut, 20 miljoonan asukkaan megapolis tuntuu itsessään

tulevaisuuden tutkimusalustalta.

Esimerkiksi shanghain metroverkostolla on mittaa 400

kilometriä, enemmän kuin new Yorkissa tai Tokiossa. Viimeisen

parinkymmenen vuoden aikana shanghaissa on valmistunut

uusi pilvenpiirtäjä keskimäärin lähes joka toinen päivä. Muutos

on ollut nopea, sillä esimerkiksi pilvenpiirtäjätiheikkö Pudong

oli 20 vuotta sitten lähinnä viljelysmaata.

TIETOKULMA: ShAnghAI ExpO 2010

20954698.indd 24 31.5.2010 13:09:17


V uoden 2010 maailmannäytte-lyn isäntäkaupunki Shanghai on yksi maailman suurim-mista kaupunkikeskittymistä. Kiinan hallitus on muovan-

nut Jangtse-joen suistosta nykyaikaisen Kiinan näyteikkunan.

1,3 miljardin asukkaan Kiinan viime vuosien historiallinen talouskasvu – jon-ka ennustetaan tänä vuonna olevan noin yhdeksän prosenttia – saa silmin havait-tavan muodon Shanghain Pudongin alu-een pilvenpiirtäjiä tai kaupungin usko-mattomia liikenneratkaisuja katsellessa.

Expon teemana on nyt ensimmäis-tä kertaa kaupunki: Better city, better li-fe. Jo yli puolet maailman väestöstä asuu kaupungeissa. Kaupunkien haasteet ovat siis myös tulevaisuuden haasteita.

Maailmannäyttely pureutuu kaupunki-kehitykseen esimerkiksi Urban Best Practi-ces -alueella, jossa esitellään innovaatioita tulevaisuuden kaupunkiasumiseen 65 ym-päri maailmaa valitun hankkeen voimin.

InsPIraaTIoTa JakaMassaMyös Kemira on mukana maailmannäyt-telyssä sponsoroimalla Suomen Kirnu-

Kaupungistuminen on jo koko maailmaa koskeva megatrendi. Shanghain Expo 2010 etsii ratkaisuja parempaan city-elämään. Myös Kemira on mukana luomassa puhtaampaa tulevaisuutta kaupungeissa – Aasiassa ja ympäri maailman.TeksTi alEksI kInnunEn | kuVa IsToCkPHoTo

MaailMan haasTeeT raTkaisTaan kaupungeissa

nassa ja laajemminkin Aasiassa, joka on meille merkittävä strateginen kasvualue. Koska juuri Kiinan talous on tällä hetkel-lä kovimmassa kasvussa APAC-alueella, haluamme lujittaa asemaamme täällä ja sitä kautta tavoitella globaalia johtajuut-ta omalla alallamme”, Jin sanoo.

HuIkEaT bIsnEsMaHdollIsuudETKemira auttaa lukuisilla eri aloilla toimi-via asiakkaita tehostamaan vedenkäyttö-ään. Puhdasta vettä tarvitsevat ihmisten lisäksi myös teollinen tuotanto, ja yhä niukkenevan luonnonvaran tehokkaam-pi käyttö merkitsee huomattavia säästö-jä – myös energiankulutuksessa.

Kiinassa Kemira toimittaa tuottei-ta ja palveluja niin yhdyskuntien kuin paljon vettä käyttävien alojen, ku-ten paperi-, öljy- ja kaivosteollisuuden tarpeeseen. Aluejohtajana Aasian ja Tyy-nenmeren alueella toimiva Ronald Kwan mainitsee, että vedenpuhdistukseen liit-tyvät kasvavat haasteet merkitsevät huo-mattavia liiketoimintamahdollisuuksia Kemiralle.

Esimerkiksi suurella osalla kiina-laisista ei ole käytössä puhdasta vettä. Merkittävällä prosentilla Kiinan kau-pungeista ei ole jätevesien käsittelymah-dollisuutta.

“Tavoitteenamme on saada huomat-tava rooli tämän asian ratkaisemisessa. Ja samalla rakentaa kestävä liiketoimin-tamalli”, Kwan sanoo. “Shanghain Expo vauhdittaa varmasti päämäärämme saa-vuttamista.” n

paviljonkia, jonka pinta koostuu 26 000 kierrätysmateriaalista valmistetusta pa-neelista. Lisäksi Kemira-konsernista vas-ta irtaantunut Tikkurila toimitti maalit paviljongin teräsrunkoon, sisätiloihin, si-säänkäyntiin sekä sisäpihan ulkoseiniin.

“Suomen paviljongin teema, Sharing Inspirations eli innostuksen jakaminen se-kä koko maailmannäyttelyn kaupungistu-miseen liittyvä aihe ovat hyvin lähellä Ke-miran arvomaailmaa”, Carol Jin, Kemiran Aasian ja Tyynenmeren alueen (APAC) viestintäpäällikkö perustelee mukanaoloa.

Myös Expo 2010:ssa painotettava ympäristöystävällisyys liittyy vahvasti Ke-miran arvoihin ja bisnesmahdollisuuksiin. Yrityksen visiona on olla johtava vesi-kemian yhtiö. Kemira haluaa olla osal-taan edistämässä jokaisen ihmisen oikeut-ta puhtaaseen veteen. Sen tavoitteena on myös tukea yrityksiä ja yhdyskuntia vesi-jalanjälkensä pienentämisessä.

Jinin mukaan Kemiran osallistumi-nen Shanghain Expoon on erittäin tärke-ää myös bisnesmielessä. Kemira järjestää Suomen paviljongissa asiakastilaisuuksia.

“Maailmannäyttely on hieno mahdol-lisuus Kemiralle vahvistaa profiiliaan Kii-

20954698.indd 25 31.5.2010 13:09:17


21029744.indd 26 31.5.2010 13:11:28


Massiiviset investoinnit vedenkäsittelyyn lisäävät vesikemikaalien kysyntää Kiinassa, jossa Kemiran tavoitteena on vahvistaa asemiaan kaikissa asiakassegmenteissä. Myös Intian markkinoilla tahti tiivistyy.

AAsiAn jätit pAnostAvAt vEsiosAAmisEEn

tEksti Matti ReMes | kuvAt GettY iMaGes, Redlink/CoRbis/skoY jA istoCkPHoto

»

Ripeänä jatkuva talous-kasvu ja satojen miljar-dien eurojen panostukset infrastruktuuriin tekevät Kiinasta maailman no-peimmin kasvavan mark-kinan vedenkäsittelyyn

liittyvissä ratkaisuissa. Uusien juoma- ja jätevesilaitosten sekä veden kuljetukseen tarvittavan infrastruktuurin rakentami-nen on osa 400 miljardin euron elvytys-

pakettia, jota maassa parhaillaan toteu-tetaan.

Myös panostukset teollisuuden jäte-vesien käsittelyyn ovat mittavat.

”Vesikemikaalien käyttö on vielä vähäistä Kiinassa, mutta niiden kulutus kasvaa 8–10 prosentin vuosivauhtia”, Kemiran johtaja Tomas Forsgård sanoo. Hän vastaa Kemiran Municipal & In-dustrial- ja Oil & Mining -segmenteistä Aasian ja Tyynenmeren alueella.

21029744.indd 27 31.5.2010 13:11:29


n Myös IntIassa vauhtI kIIhtyykiinan ohella kemira aikoo tulevi-

na vuosina kasvaa aasiassa myös

intian markkinoilla. Väestömääräl-

tään maailman toiseksi suurim-

massa valtiossa on runsaasti

potentiaalia, huomauttaa kemiran

intiasta vastaava toimitusjohtaja

sudip sarkar.

”selvitystemme mukaan tällä

hetkellä vain 26–27 prosenttia

kotitalouksien ja 60 prosenttia

teollisuuden jätevesistä käsitellään

intiassa. Määrien odotetaan kas-

vavan merkittävästi, onhan maan

hallitus ottanut painopisteekseen

väestön vesihuollon parantamisen

ja investoi siihen mittavasti.”

sudip sarkarin mielestä kemiran

tuotevalikoima ja osaaminen sopi-

vat erinomaisesti intiaan. Monilla

alueilla paheneva vesipula tuo

lisähaasteita sekä kotitalouksille

että eri alojen tuotannolle.

kemira etabloitui kaksi vuotta

sitten intiaan ja avasi toimiston

Hyderabadiin maan keskiosassa.

työntekijöitä on tällä hetkellä noin

15, ja henkilöstön määrä kasvaa

koko ajan myynti- ja palveluver-

koston laajentuessa.

alkuvaiheessa kemira keskittyy

intiassa teollisuusasiakkaisiin

erityisesti paperi-, tekstiili-,

petrokemian, metalli-, kaivos-

ja elintarviketeollisuudessa.

Jälkimmäisessä paino on erityises-

ti sokerinvalmistuksessa. Jatkossa

myös kunnallinen vesihuolto

tulee kuvaan mukaan.

”niin kiinassa kuin intiassakin

kemiran tavoitteena on saavuttaa

merkittävä asema”, tomas

Forsgård tiivistää.

kiinassa Jo kattaVa VeRkostoVesi-investoinnit keskittyvät itäisen Kiinan suuriin metropoleihin, mutta myös pienemmissä maakuntakeskuksissa rakentaminen on vilkasta. Forsgård huomauttaa, että ympäristö- ja terveysongelmien ratkaisu on noussut Kiinassa tärkeäksi teemaksi.

”Hallituksen viisivuotissuunnitel-massa määritellään nykyisin hyvin tark-kaan tavoiteltu veden laatutaso. Mää-räysten noudattamista myös valvotaan paikallistasolla entistä tarkemmin.”

Kemira on toiminut Kiinassa vuodesta 1999 lähtien. Viime vuosina tahti on tiivistynyt, kun yhtiö on raken-tanut maahan kattavaa verkostoa, joka tarjoaa täyden tuote- ja palveluvalikoi-man keskeisille asiakassegmenteille.

koHteena PalJon Vettä käYttäVät asiakkaatKemira palvelee Kiinassa asiakasryhmiä, jotka käyttävät tuotannossaan runsaasti vettä ja jotka tarvitsevat tehokkaita kei-noja veden määrän ja laadun hallintaan. Vuonna 2009 yhtiön 2,5 miljardin liike-vaihdosta noin 6 prosenttia tuli Aasian ja Tyynenmeren alueelta.

Municipal & Industrial -segmentin painopisteisiin kuuluvat teollisuuden vedenkäsittelyratkaisut. Toimialoista toiminta painottuu kunnallisten vesi- laitosten ohella tekstiili-, sokeri-, elintar-vike- ja rehuteollisuuteen sekä lääketeol-lisuuteen. Tärkeä asiakasryhmä on säh-köyhtiöt, jotka tarvitsevat prosesseissaan vesikemikaaleja ja korroosionestoaineita.

Valtavan potentiaalin vastapainoksi kilpailu Kiinassa on kovaa. Vesikemikaa-leissa markkina on Forsgårdin mukaan erittäin pirstoutunut.

”Maassa on paljon paikallisia toimit-tajia. Myös kaikki kansainväliset kilpai-lijamme ovat paikan päällä. Kilpailussa menestyminen edellyttää liiketoiminta-mallia, joka on kustannustehokas ja mukautettu asiakkaiden tarpeisiin.”

Myös Kemiran Oil & Mining -seg-mentille Kiina on potentiaalinen kasvu-markkina. Asiakaskunta koostuu pääasi-assa paikallisista öljyntuottajista. Lisäksi markkinoita etsitään kaivosteollisuudesta.

”Kiinan öljy- ja kaivosala koostuu suu-rista valtion yhtiöistä. Maassa on myös pal-jon pienempiä yksityisiä yhtiöitä. Kemiran asiakaskunta koostuu lähinnä öljykenttiä ja kaivoksia operoivista palveluyhtiöistä.” »

Kiinan hallitus on määrittänyt tarkat tavoitteen käyttöveden laadulle.

21029744.indd 28 31.5.2010 13:11:30


• kiina on maailman nopeimmin

kasvava markkina vedenkäsitte-

lyyn liittyvissä ratkaisuissa. Maassa

rakennetaan parhaillaan uusia

juoma- ja jätevesilaitoksia sekä

veden kuljetukseen tarvittavaa

infrastruktuuria. Myös panostukset

teollisuuden jätevesien käsittelyyn

ovat mittavat.

• Ympäristö- ja terveysongelmien

ratkaisu on noussut kiinassa

tärkeäksi teemaksi.

• Viime vuosina paperintuotanto

on kasvanut kiinassa keskimäärin

12 prosentin vuosivauhtia.

• Myös kemiran oil & Mining -seg-

mentille kiina on potentiaalinen

kasvumarkkina. asiakaskunta

koostuu pääasiassa paikallisista

öljyntuottajista. lisäksi markkinoita

etsitään kaivosteollisuudesta.

• kemira on toiminut kiinassa

vuodesta 1999.

30 sekunt ia

21029744.indd 29 31.5.2010 13:11:41


PaPeRikeMikaaleissa noPeasti kasVaVa MaRkkinaMyös paperikemikaaleissa markkina- näkymät ovat Kiinassa hyvät. Viime vuosina paperintuotanto on kasvanut keskimäärin 12 prosentin vuosivauhtia.

Kemiran Paper-segmentin Kiinan-myyntijohtaja K.D. Lin sanoo, että yhtiö on rakentanut maahan vahvan myyntiin ja asiakastukeen keskittyvän organisaation.

”Paperikemikaaleissa tärkeimmät asia-kasryhmämme ovat pakkauskartonkia, paino-, kirjoitus- ja pehmopaperia sekä sellua valmistava teollisuus”, Lin sanoo.

Esimerkiksi paperinvalmistuksessa käytetyssä ASA-liimausteknologiassa Kemira on Kiinassa markkinajohtaja. Lin uskoo, että Kemiran segmenttien

välisen yhteistyön tiivistyminen ja laaja tuotevalikoima auttavat entisestään ja-lansijan vahvistamisessa. Paperitehtailla on yhä suurempi tarve tehostaa raaka-, prosessi- ja jätevesien käsittelyä.

Linin mukaan entistä vahvempi läsnäolo merkitsee paikallista tuotantoa Kiinassa. Kemira on mukana yhteisyri-tyksessä, joka valmistaa paperikemikaa-leja lähellä Shanghaita.

tutkiMuskeskus täYdentää PalVeluaKemiran kokonaisuutta Kiinassa täyden-tää teknologiakeskus Shanghaissa, joka laajentaa tutkimusta ja tuotekehitystä sellu- ja paperiteollisuuden ohella mui-den Kemiran asiakasryhmien tarpeisiin.

”T&K-toiminnassa korostuvat so-vellukset ja asiakasteollisuuden prosessi-osaaminen. Näiden asioiden hallinta on kilpailuetu”, Forsgård toteaa.

Tutkimuksen ja kehityksen ohella myös myyntiin ja tekniseen palveluun on rekrytoitu uusia työntekijöitä. Kemiral-la on Kiinassa noin 400 työntekijää, kun mukaan lasketaan paperikemikaaleja val-mistavan yhteisyrityksen henkilöstö. n

Paperitehtaiden on tehostettava vedenkäyttöään.

21029744.indd 30 31.5.2010 13:11:44

2 | 2010 waterlink 31

MEGAKAUPUNGEISSA MYÖS VESIHAASTEET OVAT VALTAVIATEKSTI Dan Steinbock | KUVITUS aRiJUkka tURtiainen

Vuonna 1950 maailmassa oli vain kak-si yli kymmenen miljoonan asukkaan kaupunkia. Vuonna 2025 tällaisia me-

gakaupunkeja on jo 27, suurin osa kehittyvis-sä maissa.

Valtavat kaupunkikeskittymät merkitsevät huikeaa taloudellista potentiaalia, mutta ne syn-nyttävät myös suunnattomia kestävän kehityk-sen haasteita, etenkin vesihuollossa.

VäeStö ViRtaa mega-alUeilleJotkin megakaupungit muodostavat yhdes-sä valtioiden rajat ylittäviä, satojen kilometri-en laajuisia alueita, joissa voi asua yli 100 mil-joonaa ihmistä. Suurin näistä päättymättömien kaupunkien muodostamista mega-alueista on Kiinan Guandongin maakunnan ja Hongkon-gin kattava Pearl River Delta -talousalue eli Helmijoen suistoalue, jossa asuu noin 120 mil-joonaa ihmistä. Mega-alueita on myös Japanis-sa ja Brasiliassa, ja niitä on syntymässä muun muassa Intiaan ja Länsi-Afrikkaan.

Vaikka mega-alueilla asuu alle 18 prosent-tia maailman väestöstä, niiden osuus maailman-taloudesta on 66 prosenttia. Noin 85 prosenttia tekniikan ja tieteen innovaatioista syntyy mega-alueilla. Maailman 25 suurimman kaupungin osuus maailman varallisuudesta on yli puolet.

taSapainotonta kaSVUaMegakaupungit syntyminen kesti aiemmin pit-kään. Lontoon ja New Yorkin kaltaiset suur-kaupungit eivät kehittyneet vuosikymmenessä tai kahdessa vaan vuosisadan kuluessa. Asteit-tainen kehitys mahdollisti esimerkiksi vesi-, jä-te- ja viemärihuollon vaatiman infrastruktuu-rin rakentamisen.

Kehitysmaiden megakaupungit ovat sen si-jaan kasvaneet räjähdysmäisesti toisen maail-mansodan jälkeen. Toinen suuri ero aiempaan on, että kaupunkikeskittymät laajenevat, vaikka

KOLUMNI

taloudellinen kasvu ei seuraisi perässä. Tasa-painoton kasvu onkin mega-alueiden kehityk-sen pimeä puoli. Jatkuva muuttoliike synnyttää uusia slummeja, vääristynyttä kehitystä ja val-tavia tuloeroja.

Taloudellisesta kasvusta joudutaan maksa-maan tulevaisuudessa kova hinta, koska näil-le alueille ei ole laadittu lainkaan vesipolitiik-kaa. Esimerkiksi Kiinan tulevaisuus on monella tavalla riippuvainen vedestä. Rannikolla tais-tellaan tulvia vastaan, mutta Kaakkois-Kiinan maakunnissa miljoonat ihmiset kärsivät pahim-masta kuivuudesta sataan vuoteen.

Siksi Shanghain maailmannäyttelyn teema-na ei ole ”Kasvua keinoja kaihtamatta” vaan ”Parempi kaupunki, parempi elämä”. Kestävä kehitys kaupungeissa edellyttää kulutuksen, jä-tehuollon, energiankulutuksen, ilmastovaiku-tusten ja vedenkäytön huolellista harkintaa ja suunnittelua. n

Dan Steinbock on kansainvälisen liiketoimin-nan tutkimusjohtaja India, China and America -tutkimuslaitoksessa Yhdysvalloissa.

20999746.indd 31 31.5.2010 13:12:42

»

Kemira lähti vetäjäksi tutkimuskeskukseen, joka kokoaa yhteen veteen liittyvän huippuosaamisen. Tutkimustyöllä on tarkoin valitut painopisteet:

veden uudelleenkäytön tehostaminen, biomassan käsittely ja kestävä vesikemia.

tEksti MATTI REMES | kuvat RAMI LAPPALAINEN

kaikki irti

vEsi- osaamisEsta


21020637.indd 32 31.5.2010 13:13:54

• Kemira ja VTT perustivat

maaliskuussa tutkimuskeskuksen

(Centre of Water Efficiency

Excellence SWEET), joka kokoaa

yhteen vesitutkimukseen liittyvän

huippuosaamisen.

• Kyse on kansainvälisesti

merkittävästä ympäristö-

teknologian tutkimuskeskuksesta,

joka kokoaa yhteen nykyisen

suomalaisen vesiosaamisen ja

kehittää tämän pohjalta uusia

ratkaisuja eri sidosryhmien

tarpeisiin, eri puolille maailmaa.

• Osaamiskeskus työllistää

vuosittain noin 200 henkilöä,

ja siellä tehtävän tutkimuksen

kokonaiskustannuksen arvioidaan

nousevan seuraavien neljän

vuoden aikana noin 120

miljoonaan euroon.

• Tavoitteena on kehittää

teknologioita, joiden avulla

voidaan tehostaa veden käyttöä

ja kierrätystä sekä luoda

ympäristön kannalta kestävämpiä

ja energiatehokkaampia ratkaisuja

vesi-intensiiviselle teollisuudelle.

• Kemiralle tutkimuskeskuksen

perustaminen on luonteva osa

vesiosaamista painottavan

strategian toteuttamista.

30 sekunt ia

kaikki irti

vEsi- osaamisEsta


21020637.indd 33 31.5.2010 13:13:57

nnovaatiot syntyvät yksittäisistä oi-valluksista, mutta niihin tarvitaan myös toimialarajat ylittävää yhteis-työtä tutkimuksessa ja tuotekehi-tyksessä. Kemira perusti maalis-kuussa tutkimuskeskuksen (Centre of Water Efficiency Excellence), jo-

ka kokoaa yhteen vesitutkimukseen liit-tyvän huippuosaamisen.

Strateginen kumppani hankkeessa on VTT, joka on Suomen valtion omistama teknillinen tutkimuskeskus.

Kemiran T&K- ja teknologiajohtaja Johan Grön sanoo, että kyse on kansain-välisesti merkittävästä ympäristötekno-logian tutkimuskeskuksesta.

”Kokoamme yhteen nykyisen suo-malaisen vesiosaamisen ja kehitämme sen pohjalta uutta, ainutlaatuista vesi-osaamista eri sidosryhmien tarpeisiin, eri puolille maailmaa.”

Kemira on tehnyt pitkään tutkimus- ja tuotekehitystyötä vesikemian alalla. Entistä tiiviimpi yhteistyö VTT:n ja mui-den kumppanien kanssa avaa mahdolli-suuden yhdistää kerättyjä tietoja ja taito-ja muiden toimialojen huippuosaamiseen.

”Ympäristöteknologiassa tarvitaan useiden osaamisalueiden yhdistämis-tä. Yksittäisen yrityksen mahdollisuudet hallita useita liiketoimintalogiikoita ovat rajalliset.”

ASKEL KOhTI VISIOTATutkimuskeskukselle ei rakenneta eril-listä päämajaa, sillä kyseessä on jo ole-massa olevien laitosten yhteenliittymä. Perustettu keskus työllistää vuosittain noin 200 henkilöä, ja siellä tehtävän tut-kimuksen kokonaiskustannuksen arvi-oidaan nousevan seuraavien neljän vuo-den aikana noin 120 miljoonaan euroon. Summa sisältää myös Kemiran ja VTT:n ulkopuolista rahoitusta.

”Päälle tulevat jatkoinvestoinnit pilot-ti- ja demohankkeisiin, joita tulevina vuo-sina käynnistetään uusien keksintöjen vie-miseksi käytäntöön”, Grön huomauttaa.

Kemiran visiona on tulla johtavaksi ve-sikemian yhtiöksi. Vedenkäsittelyn haas-teisiin kaivataan kipeästi yhä parempia ratkaisuja. Kyseessä on myös merkittävä liiketoimintamahdollisuus Kemiran kaltai-sille, vesiosaamiseen keskittyville yrityksille.

Grönin mukaan rooli veteen keskit-tyvän huippuosaamiskeskuksen mootto-rina on siis Kemiralle mitä luontevin.

”Vesiosaamiseen keskittyvän strate-giamme kulmakivi on kannattava kasvu. Sen keskeinen osa ovat uudet tuotteet ja asiakkuudet.”

KIERRäTySTä jA KESTäVäMPIä RATKAISujATutkimuskeskuksessa kehitetään teknologi-oita, joiden avulla voidaan tehostaa veden käyttöä ja kierrätystä sekä luoda ympäris-tön kannalta kestävämpiä ja energiatehok-kaampia ratkaisuja vesi-intensiiviselle teol-lisuudelle. Tutkimusalueiden valinnassa keskeisiä kriteerejä ovat eri asiakasryhmien tarpeet sekä globaalit markkinanäkymät.

Lähtökohtana on raaka-aineiden saa-tavuuden turvaaminen vesi-intensiivisille teollisuusaloille. Monilla alueilla vedestä on pulaa, mikä korostaa veden merkitys-tä strategisena raaka-aineena.

Nopeasti etenevä kaupungistuminen vaatii yhdyskunnilta entistä tehokkaam-pia ratkaisuja jätevesien käsittelyyn. Myös teollisuus etsii keinoja käyttää vettä tehok-kaammin ja tapoja vastata tiukkenevien ympäristösäädösten tuomiin haasteisiin.

huOLELLA VALITuT PAINOPISTEETGrönin mukaan tutkimuskeskuksella on kolme painopistettä, joista ensimmäinen liittyy veden uudelleenkäytön tehostami-seen. Haasteisiin kuuluvat muun muas-sa mikrohaitta-aineiden poisto, saostu-mien hallinta, desinfiointi ja ravinteiden kierrätys.

”Eri toimialojen vesitehokkuutta on onnistuttu parantamaan merkittävästi teknologisia prosesseja kehittämällä. Jat-kossa kustannusten, laadun ja määrän optimointi edellyttää kuitenkin kemial-listen keinojen entistä tiiviimpää yhdistä-mistä osaksi kokonaisuutta.”

Veden kierrätyksen hallintaa voidaan tehostaa esimerkiksi yhdistämällä kemiaan älykästä etädiagnostiikkaa. Myös veden suodattamiseen liittyvät prosessit ovat tär-keä tutkimuskohde. Tutkimuskeskuksessa kehitetään muun muassa meri-, murto- ja jätevesien suolanpoiston kemiaa sekä ny-kyisten että uusien kemikaalien avulla.

”Yksi kiinnostuksen kohteistamme on membraaniteknologia”, Grön sanoo.

Tavoitteena on synnyttää työpaikkoja myös Kemiran ja VTT:n ulkopuolelle.

i


21020637.indd 34 31.5.2010 13:14:02

Membraaneja eli hyvin pienireikäi-siä suodattimia käytetään laajasti veden kierrätyksen ja vedenkäytön yhteydessä. Tällä osa-alueella tutkijoiden tehtävänä on löytää muun muassa keinoja, joilla prosesseja ja kustannustehokkuutta hei-kentäviä saostumia voidaan estää suoda-tinkalvojen pinnassa.

uuSIA RATKAISujA bIOMASSAN KäSITTELyyNToinen tutkimuksen painopiste liittyy uusiin teknologisiin ratkaisuihin biomas-saa hyödyntävissä prosesseissa. Tavoit-teena on löytää keinoja, joilla voidaan tehostaa veden kierrätystä ja hyödyntää jätevedenkäsittelyssä syntyvää biomas-saa entistä paremmin energian ja bio-polttoaineiden tuotannossa.

Kemiallisten prosessien avulla liete saadaan entistä kuivemmaksi, mikä alen-taa kuljetuskustannuksia. Oikein käsitel-lystä lietteestä saadaan lisäksi talteen ra-vinteet ja muut käyttökelpoiset ainesosat.

Kolmas tutkimuskeskuksen teemois-ta käsittää kestävää kehitystä edistävän vesikemian. Sillä tarkoitetaan muun mu-assa uudenlaisten biopohjaisten, bio-hajoavien ja kierrätykseen perustuvien tuotteiden ja konseptien kehittämistä.

”Asiakkaiden muuttuvat tarpeet ja lainsäädännön tiukentuminen lisäävät

näiden tuotteiden kysyntää tulevaisuudes-sa. Myös öljyn saatavuuden vaikeutumi-nen ja hinnan nousu vauhdittavat uusien biopohjaisten kemikaalien kehitystyötä.”

GLObAALIN VESI- OSAAMISEN KäRKIhANKEVTT on Pohjois-Euroopan suurin sovel-tavaa tutkimusta tekevä organisaatio, jo-ka tuottaa monipuolisia teknologia- ja tutkimuspalveluja sekä kotimaisille että kansainvälisille asiakkaille, yrityksille ja julkiselle sektorille.

Tutkimuslaitoksen pääjohtajan Erkki KM Leppävuoren mukaan uusi tutkimus-keskus on tärkeä askel, kun Suomesta ra-kennetaan globaalin vesiosaamisen kär-kimaata. Yhteistyö Kemiran kanssa sopii hyvin tutkimuslaitoksen osaamisalueille.

VTT:llä on runsaat 2000 asiantunti-jaa, joiden tiedot ja kokemus esimerkiksi mittaamisessa, monitoroinnissa, prosessi-en hallinnassa, biotekniikassa, elektronii-kassa ja materiaalitekniikassa ovat nyt yhteisen tutkimuskeskuksen käytettävissä.

”Monialaista osaamista yhdistämällä voimme auttaa yhteistyökumppaneitamme luomaan uusia tuotteita, tuotantoprosesse-ja ja -menetelmiä sekä palveluja. Tämä li-sää kilpailukykyä”, Leppävuori sanoo.

Yhdeksi vahvuudeksi Leppävuori las-kee VTT:n läheiset yhteydet yliopistoi-

Vedenkäytön haasteet kasvavat jatkuvasti. Siksi tarvitaan merkittävää panostusta alan tutkimukseen.

hin, joissa tehtävää perustutkimusta voi-daan hyödyntää T&K-toiminnassa.

KuMPPANuuS hyödyTTää KAIKKIAUuden tutkimuskeskuksen tavoitteena on synnyttää työpaikkoja myös Kemiran ja VTT:n ulkopuolelle.

”Teknologian, palvelujen ja liiketoi-mintamallien kehittäminen tarjoaa mah-dollisuuksia muun muassa pk-yrityksil-le”, Johan Grön huomauttaa.

Yhteistyö Kemiran kanssa antaa kumppaneille myös mahdollisuuden hyö-dyntää yhtiön maailmanlaajuisia kanavia. Kemira toimii 40 maassa ja sillä on noin sata tuotantolaitosta eri puolilla maail-maa. Grön uskoo, että suomalaisten ohel-la osaamiskeskittymä houkuttelee kan-sainvälisiä asiantuntijoita ja yrityksiä.

”Kemira on maailmanlaajuisesti tun-nettu tuotteiden ja palveluiden tarjoaja kaikilla vesi-intensiivisten teollisuusalo-jen segmenteillä.”

Erkki KM Leppävuori näkee, että vahvojen kumppanuussuhteiden ja ver-kostojen ansiosta tutkimuskeskuksella on erinomaiset mahdollisuudet nousta maailmanluokan toimijaksi alallaan.

”Suomeen syntyi 1990-luvun alussa ICT-klusteri, joka nosti talouden nousuun. Nyt vastaava ilmiö on mahdollista rakentaa veteen liittyvän osaamisen ympärille.” n


21020637.indd 35 31.5.2010 13:14:03


Uuden koneen tuotantokapasiteetti on huikeat 650 000 tonnia kierrätysmassasta valmistettua pakkauskartonkia vuodessa.

21035249.indd 36 31.5.2010 13:15:09


Tärkeä

askelsaksassa

Kemira tarjoaa täyden palvelun ratkaisun Propapierin uudelle lainerikartonkikoneelle Saksassa.TeksTi Risto Pennanen | kuva GettY iMaGes

saksalaisen pakkausyrityksen Propapier GmbH:n upouusi kartonkikone käynnistyi maa-liskuussa. Tämä oli merkittä-vä tapaus hieman yli 30 000

asukkaan saksalaiskaupungille Eisenhüt-tenstadtille: paperikoneen käyttöönotto loi alueelle 170 työpaikkaa ja epäsuoras-ti noin 500 lisää.

Kymmenen jalkapallokentän ko-koisen tehdasalueen vaatima uusi kone tuottaa vuodessa 650 000 tonnia uusio-massasta valmistettua testlineria eli osaa aaltopahvin raaka-aineista. Osa tuotan-nosta on myös flutingia eli aallotuskar-tonkia, joka muodostaa aaltopahvin si-säkerroksen.

Kyseessä oli tärkeä askel myös Kemi-ralle, joka toimitti täyden palvelun kemi-kaaliratkaisut uudelle kartonkitehtaalle. Kemiran monipuoliselle asiantuntemuk-selle oli tarvetta jo rakennusvaiheessa, kun prosessia hienosäädettiin.

”Aloitimme yhteistyön asiakkaan kanssa tätä hanketta varten yli 1,5 vuot-

ta sitten. Autoimme asiakasta niin kemi-kaalien, annostelulaitteistojen kuin labo-ratoriolaitteiden valinnoissa. Nyt olemme tukena käynnistysvaiheessa tekemällä la-boratoriomittauksia prosessista, jotta so-vellukset ja annostelulaitteistot saadaan toimimaan optimaalisesti”, sanoo Kemi-ran myyntiedustaja Juliana Schülke.

Asiakkaan lisäksi Kemira teki hank-keessa tiivistä yhteistyötä uuden koneen suunnittelun hoitaneen Metson, konsul-toijana ja suunnittelijana toimineen Pöyryn sekä useiden paikallisten yritys-ten kanssa.

Kovenevia haasteita…Kierrätyskuituihin perustuva tuotan-to on haaste myös testlainerin kemikaa-litoimittajille. Kierrätyskuidun laatu on nimittäin heikentynyt viime vuosina Sak-sassa, missä kierrätysaste on jotakuinkin maksimissaan. Kuidut eivät kestä lopu-tonta kierrättämistä. Siksi kierrätyskui-dun laatu ja epäpuhtauksien määrä vaih-televat huomattavasti.

Samaan aikaan asiakkaiden laatu-vaatimukset ovat nousseet ja lainerikar-tonkien grammapainot ovat keventyneet. Asiakkaat odottavat kierrätyskuidusta valmistettujen pakkausten olevan omi-naisuuksiltaan tuorekuidusta valmistet-tujen veroisia. Siksi epäpuhtauksien hal-linta on erityisen tärkeää kierrätyskuitua käyttävässä prosessissa.

Ympäristön kannalta taas on tärkeää kierrättää prosessivettä mahdollisimman

paljon, mikä puolestaan asettaa entistä suurempia vaatimuksia kemikaalijärjes-telmälle.

Tämänkaltaisten haasteiden ratko-miseksi Kemira onkin investoinut viime vuosina kierrätyskuituteknologian tutki-mukseen ja kehitykseen. Erityisesti yhtiön tutkimuskeskuksessa Leverkusenissa on panostettu paljon kierrätysosaamisen ke-hittämiseen.

...ja PaReMPia RatKaisujaKemiran Propapier PM2 -koneelle toimit-tama täyden palvelun paketti sisältää myös vedenkäytön hallinnan. Ratkaisu mahdol-listaa prosessiveden kierrätyksen, joka vä-hentää merkittävästi veden kulutusta ja optimoi kemikaalien käyttöä. Tämän myö-tä odottamattomat tuotantokatkokset vä-henevät ja tuotteen laatu paranee.

Koneella on toinenkin ainutlaatuinen, Kemiran räätälöimä ominaisuus: suljettu väripiirin mittaus- ja säätöjärjestelmä kol-melle suoralle anioniselle väriaineelle lai-nerikartonkikoneen märkäpäässä.

”Tämä värinsäätöjärjestelmä auttaa asiakasta parantamaan laatua ja säästä-mään paljon rahaa,” sanoo Schülke.

Propapier kuuluu saksalaiseen Prog-roup AG -ryhmään, joka tarjoaa tuot-teita ja palveluita pakkausteollisuudelle. Yhtiön kaksi konetta tuottavat yhteensä noin miljoona tonnia testlainerikarton-kia vuodessa. Kemira toimittaa kemikaa-leja myös ryhmän ensimmäiselle koneel-le Burgissa. n

21035249.indd 37 31.5.2010 13:15:09


24.5.2010 Kemira myy palveluyhtiö IPOS:in ruotsalaiselle Coor Service Management AB:lle

MAALISKUU 2010 HUHTIKUU 2010 TOUKOKUU 2010

Kemiranosake

OMX Helsinki CAP

8.0 €

10.0 €

12.0 €

6.0 €

7.5.2010 Omien osakkeiden luovutus 7.5.2010

30.4.2010 Kemira myy Kokkolan rikkihappotehtaan Boliden Kokkola Oy:lle

29.4.2010 Käteis-osinko 0,27 euroa

29.4.2010 Kemira Oyj:n osavuosikatsaus tammi−maaliskuu 2010: Hyvä alku vuodelle, Tikkurilan eriyttäminen saatiin päätökseen

16.3.2010 Yhtiökokous hyväksyi Tikkurilan osakkeiden jakamisen osinkoina

22.3.2010 Kemiran vuoden 2009 ympäristö-raportti on julkaistu


9.3.2010 Kemira Oyj ja VTT perustavat Suomeen vesitutkimuksen huippuosaamiskes-kuksen

11.3.2010 Hallituksen ehdotta-maan Tikkurila Oyj:n osakkeina jaettavaan osakeosinkoon ja osakkeiden listaami-seen liittyvä listalle-ottoesite julkaistu

TahTi kiihTyy ETElä-amErikassa ja aasiassa

24.2.–24.5.2010 kEmiraN kUrssikEhiTys ja TiEDOTTEET

NUmErOT

TEksTi jyrki mäki-kala | kUva juha salminen

20993794.indd 38 31.5.2010 13:18:38


tapahtumakalenteri

29.7. Osavuosikatsaus

klo 8.30 tammi-kesäkuu 2010

7.9. pääomamarkkinapäivä,

helsinki

Tietoja Kemiran osakkeesta ja omistajista löytyy Kemiran internet-sivuilta osoitteesta www.kemira.fi kohdasta Sijoittajat ➝ Osaketieto

24.5.2010 Kemira myy palveluyhtiö IPOS:in ruotsalaiselle Coor Service Management AB:lle

MAALISKUU 2010 HUHTIKUU 2010 TOUKOKUU 2010

Kemiranosake

OMX Helsinki CAP

8.0 €

10.0 €

12.0 €

6.0 €


30.4.2010 Kemira myy Kokkolan rikkihappotehtaan Boliden Kokkola Oy:lle

29.4.2010 Käteis-osinko 0,27 euroa

29.4.2010 Kemira Oyj:n osavuosikatsaus tammi−maaliskuu 2010: Hyvä alku vuodelle, Tikkurilan eriyttäminen saatiin päätökseen

16.3.2010 Yhtiökokous hyväksyi Tikkurilan osakkeiden jakamisen osinkoina

22.3.2010 Kemiran vuoden 2009 ympäristö-raportti on julkaistu


9.3.2010 Kemira Oyj ja VTT perustavat Suomeen vesitutkimuksen huippuosaamiskes-kuksen

11.3.2010 Hallituksen ehdotta-maan Tikkurila Oyj:n osakkeina jaettavaan osakeosinkoon ja osakkeiden listaami-seen liittyvä listalle-ottoesite julkaistu

viime syksyn pääomamarkkinapäi-vänä keskeinen viestimme oli, et-tä Kemira on siirtymässä kannatta-

vuuden parantamisen ohella strategiamme mukaisesti uuteen vaiheeseen eli kasvuun.

Asetettujen strategisten tavoitteiden saa-vuttaminen edellyttää entistä vahvempaa ja-lansijaa markkinoilla, joilla vesiosaamisen kysyntä kasvaa nopeimmin maailmassa eli Aasiassa ja Etelä-Amerikassa.

Molemmissa maanosissa pula puhtaas-ta vedestä ja tämän tuomat ongelmat yhtei-söille ja teollisuudelle vaativat jatkossa en-tistä tehokkaampia ratkaisuja.

Aasian ja Etelä-Amerikan osuus Kemi-ran myynnistä oli viime vuonna 15 pro-senttia. Tahti tulee kuitenkin kiihtymään, ja

valitsemamme strategian mukaisesti vahvis-tamme määrätietoisesti läsnäoloamme mo-lemmissa maanosissa.

Orgaanisen kasvun ohella keinovalikoi-miimme voivat kuulua myös yritysostot ja yhteisyritysten perustaminen.

Asiakkuuksien, tuotteiden ja prosessien ymmärtäminen ovat uusien tuotteiden ohel-la Kemiran tärkeimmät kilpailuvaltit. Uusi-en tuotteiden ja palvelujen luomiseksi tar-vitaan vahvaa panostusta tutkimukseen ja tuotekehitykseen.Vahvuutemme antavat hy-vän pohjan kasvulle myös vaativilla Aasian ja Etelä-Amerikan markkinoilla. n

Jyrki Mäki-Kala on Kemiran Chief Financial Officer.

20993794.indd 39 31.5.2010 13:18:39


NUmErOT

”mitä paremmin pystymme ennustamaan myynnin määrien kehityksen kilois-sa ja tonneissa, sitä tehokkaammak-

si saamme koko toimitusketjun. Näin pystym-me palvelemaan asiakkaita entistä paremmin”, Kemiran toimitusketjusta vastaava johtaja Petri Boman sanoo.

Viimeksi kuluneen vuoden aikana Kemiras-sa on ajettu sisään toimintamalli, jossa myynnin ennustaminen linkitetään tiiviisti Kemiran maa-ilmanlaajuiseen tilaus-toimitusketjuun.

Käytännössä ennustaminen toteutetaan niin, että myynnin edustajilta kerätään kuukau-sittain tiedot toteutuneesta myynnistä ja arviot myynnin tulevasta kehityksestä. Tiedot kootaan yhteen konsernitasolla, jolloin pystytään

ennakoimaan ja ratkaisemaan tulevan tuotanto-kapasiteetin ja raaka-aineiden tarve.

”Myynnin ennustamisen hyödyntäminen on Kemirassa uusi asia. Jatkossa sen merkitys korostuu entisestään, jotta saamme operatiivisen koneiston toimimaan tehokkaasti ja teemme mahdollisimman hyvää tulosta.”

Globaali talouskriisi on ollut hyvä muistutus siitä, että markkinoilla ja tuotteiden kysynnässä voi tapahtua nopeasti suuriakin heilahteluja. Myyn-nin mahdollisimman tarkalla ennakoinnilla on suu-ri merkitys esimerkiksi tuotteiden nopealle varasto-kierrolle, mikä tehostaa käyttöpääoman hallintaa.

Toisaalta tarjolla on aina asiakkaan tarvitse-mia tuotteita, kun tuleva kysyntä osataan ottaa huomioon tuotannossa. n

kaikki lähTEE myyNNiN ENNUsTamisEsTaTEksTi matti remes | kUva juha salminen

kemiran tunnusluvut

kemira on kansain-

välinen kemian alan

yhtiö, jonka liikevaihto

on 2 miljardia euroa.

sen keskeisiä asiak-

kaita ovat runsaasti

vettä kuluttavat

teollisuudenalat.

kemira tarjoaa veden

laadun ja määrän hal-

lintaratkaisuja, joilla

lisätään asiakkaiden

energia-, vesi- ja raa-

ka-ainetehokkuutta.

www.kemira.fi

tulos/osake eur

Omistus (30.4.2010) %

Oras invest Oy 16,7

solidium Oy 16,7

Varma 9,8

ilmarinen 5,9

muut suomalaiset instituutiot 20,4

ulkomaat, sis. hallinta-

rekisteröidyt omistukset 9,5

kotitaloudet 18,8

kemira 2,3

Operatiivinen liikevoitto meurliikevaihto meur

200

150

100

50

0,8

0,6

0,4

0,2

3000

2400

1800

1200

600 1-3 1-3

(meur) Q1/2010 Q1/2009 2009

liikevaihto 514,7 497,5 1969,9 Operatiivinen liikevoitto 39,1 24,1 124,9 Operatiivinen liikevoitto, % 7,6 4,8 6,3 tulos/osake (euroa) 0,18 0,05 0,47

investoinnit ilman yritysostoja 16,1 12,7 82,2 rahavirta investointien

jälkeen 132,7 –34,4 202,2

Velkaantuneisuus, %, kauden lopussa 42 113 53

Omavaraisuus, %, kauden lopussa 50 34 45

henkilöstö kauden lopussa 5027 8926 8493

**sisältää tikkurilan 25.3.2010 saakka

** ** **

** **

** **

** **

**sisältää tikkurilan

2007 ** 2008 ** 2009 2010

2007 ** 2008 ** 2009 2010

2007 ** 2008 ** 2009 2010

1–3

20993794.indd 40 31.5.2010 13:18:46


kemira tavoittelee vahvempaa jalansijaa kehit-tyvillä markkinoilla. Kolumbiassa Kemiralla on myyntitoimistot kahdessa tärkeässä kau-

pungissa: Bogotassa ja Calissa. Bogotan toimisto palvelee pääasiassa kuntasektorin sekä kaivannais-teollisuuden ja lukuisten muiden teollisuudenalojen asiakkaita. Calin myyntitoimisto palvelee myös paperiteollisuutta.

Kemiran merkittävin kohderyhmä Kolumbiassa ja muissa Andien maissa ovat runsaasti vettä kulutta-vat teollisuudenalat. Näitä ovat etenkin sokeriteolli-suus, öljyteollisuus ja jätevesilaitokset sekä paperi- ja selluteollisuus lähinnä pehmopaperin ja pahvin valmistuksen osalta.

”Kysytyimpiä tuotteita kaikissa asiakasryhmissä ovat dispergointiaineet, orgaaniset saostumanestoai-neet ja hiutaloittamisaineet”, sanoo Kemiran Paper-segmentin myyntijohtaja Carlos Martinez.

”Lisäksi liimakemikaaleista on tullut tärkeä ja kasvava tuoteryhmä paperituotannossa.”

Tänä päivänä kaikilla Andien alueen valtioilla on ympäristöministeriöt. Vedenkäyttöä ja jätevesiä koskevia säädöksiä on saatettu voimaan.

”Jokaisen uuden teollisuushankkeen kohdalla laki vaatii ympäristövaikutusten selvittämistä. Kaikki mahdolliset päästöt ilmaan, veteen ja maal-le on määritettävä ennen hankkeen käynnistämistä. Tämä on Kemiralle liiketoimintamahdollisuus, sillä tarjoamme teknologiaa tällaisia selvityksiä varten”, sanoo Oil & Mining -liiketoimintasegmentin myyntijohtaja Jorge Adams.

Kemira pyrkii nyt hyödyntämään tilanteen suo-mat mahdollisuudet ja kasvamaan alueellisesti johta-vaksi palveluntarjoajaksi. Monet Andien talouksista kehittyvät vauhdilla, mikä tukee myös Kemiran liike-toiminnan kasvumahdollisuuksia. n

TarkasTElUssa kOlUmbia:

TiUkENTUva laiNsääDäNTö kiriTTää kasvUaTEksTi minna Valtari

Sokeri, öljy ja jätevedenkäsittely kuuluvat Kemiran merkittävimpiin asiakasteollisuuksiin.

20993794.indd 41 31.5.2010 13:18:47

Leivät, kakut, tortiLLat ja muut leipomotuotteet homeh-tuvat nopeasti trooppisen ilmaston kuumissa ja kosteissa olosuhteissa. Näin käy myös sikojen, nautakarjan, siipi-karjan ja vesieläinten rehulle. Ilmankosteus, viljan ko-honnut kosteustaso sekä ruoan ja rehun korkea vesiak-tiivisuus edistävät homeen kasvua ja homemyrkkyjen syntymistä.

Kemiran propionihappopohjaiset tuotteet Kemira ProBake ja Kemira Mould Control takaavat ruoan ja re-hun turvallisuuden pitämällä homeen kurissa. Kemira on leipomo- ja rehuteollisuuden johtava propionihappopoh-jaisten tuotteiden toimittaja Kaakkois-Aasian trooppises-sa ilmastossa. n

Home kuriin kuumassakin

kemiaa

istockpH

oto

PaPerinvaLmistuksessa käytettävän veden puhtaus on äärimmäisen tärkeä asia. Likaa ei saa päästä systee-miin, jossa suuret massat, kova paine ja korkea lämpö-tila luovat haasteita. Vauhtia ja vaaratilanteita koituu myös siitä, että paperimassa etenee tuotannossa jopa 11 metriä leveänä rainana, moottoritienopeudella.

Kemiran tutkimuskeskuksessa kehitetty pienoisau-tomaatioratkaisu FennoDose valvoo veden laatua ja säätelee veden puhdistamiseen tarkoitettujen kemi-kaalien käyttöä paperitehtaalla. Järjestelmä mittaa automaattisesti, kuinka puhdasta vesi on esimerkiksi prosessin loppupäässä. Jos vesi sisältää oletusarvoja enemmän epäpuhtauksia, FennoDose lisää kemikaa-liannosta. Ilman tämän kaltaista automaatiota paperi-tehtaalla jouduttaisiin käyttämään vesikemikaaleja lii-kaa ikään kuin varmuuden vuoksi.

Järjestelmän ansiosta paperitehtailla on voitu te-hostaa yksittäisten kemikaalien käyttöä jopa useita kymmeniä prosentteja. n

FennoDose piHistää oikeasta paikasta

isto

ckpH

oto


20955167.indd 42 31.5.2010 13:19:44

isto

ckpH

oto

HedeLmien ja viHannesten viljely ei olisi mahdollista Espanjan kuivimmissa osissa ilman veden uudelleenkäyttöä. Kaikki Molina de Seguran vedenpuhdistuslaitoksessa käsitelty vesi käytetään kasteluun. Tämä 81 kilometrin päässä Alicantesta sijaitseva laitos tuottaa vettä esimerkiksi mandariini-, appelsiini- ja sitruunaviljelmien käyttöön.

Aiemmin käytetyt veden desinfiointi-menetelmät ovat osoittautuneet puutteelli-siksi: ultraviolettivalo ei yksin riitä, ja klo-ridipohjaisia kemikaaleja pitäisi välttää. Kemiran DesinFix desinfioi käsitellyn ve-den kymmenessä minuutissa, ja kaikki de-sinfioinnissa syntyvät sivutuotteet ovat myrkyttömiä. DesinFix on tehokas ja tur-vallinen tapa käyttää vettä uudelleen – ja kasvattaa mehukkaita hedelmiä. n

puHDas Vesi, meHukkaat HeDeLmät


20955167.indd 43 31.5.2010 13:19:52


Kemiran Oil & Mining -segmentin johtaja Randy Owens katsoo (kirjaimellisesti) pintaa syvemmälle WaterLinkin kansikuvauksissa.

TÄSSÄ NUMEROSSA MYÖS

Tukholman vesipalkinnon voittaja

Urbaanit ratkaisut urbaaneille haasteille

Kutista vesijalanjälkesi!

Puhdas vesi, mehukkaat hedelmät

21028585.indd 44 31.5.2010 13:20:52

kemira oyj:n sidosryhmÄlehti 2/2010 menestys piilee … · 2018-01-08 · teen liittyviä...

Documents