kerro meille kuntasi tarina. me teemme siitä menestyksen

Kerro meille kuntasi tarina.Me teemme siitä menestyksen.

2012

2

uovasta luokasta on puhut-tu kaupunki politiikassa jo pitkään – Richard Floridan ja kumppanien tutkimukset kaupunkien houkuttele-

vuuden ja taloudellisen menestyksen korrelaatio suhteesta ovat selkeitä ja varsin laajalti hyväksyttyjä. Asukkaista, yrityksistä ja investoinneista käy-dään alueiden välillä jatkuvaa kilpailua niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Helsinki kamppai-lee Kööpenhaminan, Tukholman ja Tallin-nan kanssa Pohjois-Euroopan pääkontto-reista ja opiskelijoista; Kouvola, Kotka ja Lap-peenranta taas Pietarin ja Rakveren ohella Pie-tarin markkina-aluetta palvelevista uusinvestoinneista. Pelkkä nimi kartalla ei riitä erottumaan muista, sillä myös houkuttelevuutta tarvitaan.

Korkean osaamisen palvelutuotteita ja palvelua tuotteissa Kansainvälistyminen ja talouden rakenteel-liset muutokset muokkaavat yhteiskuntaa jatkuvasti. Tämä muuttaa väistämättä ihmisten, organisaatioiden, kaupunkien ja valtioiden toimintaa, välillisesti tai välit-

tömästi. Teollisen tuotannon siirtyminen kustannustehokkaampiin maihin lähem-mäs suuria markkinoita on synnyttänyt uudenlaista tuotantoa tilalle, mikä korostaa hyvin suunniteltujen palvelujen merkitystä teknisesti moninaisten ja laadukkaiden

tuotteiden ympärillä. Näiden tuottei-den ja palveluiden valmistaminen vaatii enemmän suunnitte-lua, osaavaa työvoi-maa ja kulttuurista pääomaa. Suomalais-ten kaupunk i seutujen suuri haaste onkin houkutella osaajia tuottamaan korkeam-man jalostusarvon tuotteita ja palveluita, ja vastaamaan osal-taan siihen kilpailuun, jota esimerkiksi huoltosuhteen muutos kunnissa synnyttää.

Alueenkin tulee pitää melua itsestäänAlue- ja paikkamarkkinoinnin asetelma on selkeä; paikkakunnat kilpailevat kansain-välisesti niukkenevista resursseista – suo-malaiset alueet vähintään muun Pohjois-Euroopan kanssa. Kun kohderyhmät ovat tiedossa, brändirakennuksen mallia on helppo katsoa yritysmaailmasta. Identitee-tin luominen ja brändin rakentaminen ovat aikaa vieviä ja pitkäjänteisiä prosesseja, mutta hyvin suunniteltuna ja toteutettuna

Myykö hyvä kunta itse itsensä?

L”Kuntaorganisaatioille

markkinointiin sijoit

taminen on investointi

muiden joukossa, jonka

pitkän tähtäimen tavoit

teena on asukkaitaan

palveleva, parempi ja

elinvoimaisempi kunta.”

Pääkirjoitus

3

onnistuneita ja palkitsevia. Kuntaorgani-saatioille markkinointiin sijoittaminen on investointi muiden joukossa, jonka pitkän tähtäimen tavoitteena on asukkaitaan pal-veleva, parempi ja elinvoimaisempi kunta. Hyvä tuote ei myy itseään eikä kiinnos-tavakaan alue houkuttele puoleensa ilman selkeää ja huolella suunniteltua markki-nointiviestintää. Fiksu alue tuo esille par-haita puoliaan, viestii aktiivisesti, kehittää sisäistä viestintäänsä, hallitsee muutosta ja varautuu kriisitilanteisiin. Fiksu kunta ker-too sen tarinan, jonka asukkaat, yritykset ja organisaatiot haluavat kuulla. Haluamme tuoda keskusteluun tässä julkaisussa uusia näkökulmia alueiden mielikuvien luomisessa. Professori Saara Taalas pohtii kuntien toimintaa uudenlaisen median ja kuntamurroksen näkökulmas-ta. Monilla paikkakunnilla on kyky saada herätettyä tunteita puolesta tai vastaan. Miten tätä tykkäämistä – tai tykkäämättö-

Kalle EuroYksikön johtaja,Zeeland Turku Oy

myyttä – voidaan hyödyntää alueen mark-kinointiviestinnässä? Esimerkiksi oivasta kunta brändäyksestä valitsimme Joensuun ja case Rupiliskon. Kaupungin tuore julkistus itsensä tituleeraamisesta Suomen rupilisko-pääkaupunkina on kekseliäs ja aito tarina, joka ylittää julkisuuskynnyksen. Nähtäväk-si jää, onko rupilisko riittävän viehättävä otus kantamaan Joensuuta entistä houkut-televammaksi muutto- ja investointikoh-teeksi. Zeeland näkee suomalaisten alueiden haasteet ja haluaa olla avuksi niiden voitta-misessa. Julkisen sektorin asiantuntijamme ovat kehittäneet juuri suomalaisten kuntien tarpeisiin sopivat palvelut, jotka ovat helposti saatavilla ja jokaisen paikkakun-nan omakohtaisiin tarpeisiin sovitettavissa. Niiden palveluiden avulla kuntasi tarina kerrotaan niin, että se tavoittaa aktiiviset osaajat. Kerro meille sinun kuntasi tarina, me teemme siitä menestyksen.

Kun kunnat yhdistyvät, tulos on enemmän kuin osiensa summa. Uusi kunta luo uudet mahdolli-suudet. Mitä uusi kunta voisi olla parhaimmillaan? Mitkä ovat ne tarinat, joilla uusi kunta menestyy? Miten hyödynnetään tuttuja tarinoita ja pitkää historiaa ja kasvetaan niiden avulla vahvem-maksi? Zeelandin kuntauudistuspaketti auttaa löytämään vastauksia näihin kysymyksiin ja luomaan imagon, joka vetää puoleensa.

VaakunaMonipuolinen ja harkittu kunta uudistuspaketti

Vaakuna | Dialogi | Pormestari | Verkko | Brändäri | Tutka | Megafoni

6

Loviisan kaupunki haluaa 5 000 fania

Kuntamarkkinointi nyt | Saara Taalas

n ole turkulainen, mutta ehdottomasti Turku-fani. Asu-essani kaupungissa vuosikym-menen löysin faniuden tunne-virittyneenä yleisösuhteena

ja tapana osallistua kaupungin tapahtumiin aktiivisen mediakansalaisuuden keinoin. Ei tullut tarvetta yrittää ryhtyä turkulaiseksi, koska fanisuhde liittää minut kaupunkiin joustavasti, monikielisesti ja pysyvästi. Turkulaiseksi voi vain syntyä, mutta fanius on pitkäaikainen ja aktiivinen me-diasuhde. Osallistuin siis paitsi veronmak-suun myös tapahtumiin, kulttuurielämään, surun ja ilon hetkiin sekä kaupunkilaiseen elämänmenoon, tutkin keskiaikaismark-kinoita, bongailin paikallisia yksityiskoh-tia Koiramäestä, Tatusta ja Patusta sekä Mikael Karvajalasta ja kipitin pakkasessa Joulurauhan julis-tuksiin. Mediasuhtees-sa ei vain eletä jossain ja käydä torilla, vaan nämä elementit ovat osa tarinaa omakohtaisesti kokiessa, lukiessa, kierrättäessä ja osallistuessa. On hauskaa, että paikka herättää tunteita, eikä kaikkien niistä tarvitse olla pelkästään positiivisia. Fanisuhteeni ei ole alkuunkaan kritii-kitön. Ihmettelin avoimesti monia törmää-miäni kummallisuuksia ja epäkohtia, joihin turkulaiset tuntuivat ilmeisesti jo tot-

tuneen. Sitoutumiseni vastalahjaksi vaadin, että yleisöt otetaan vakavasti. Fanisuhde haastaa kuntakansalaisen osallistumisen tapoja. Ihmisten osallistaminen uusilla tavoilla ja uusissa tiloissaAktiivisten yleisöjen osallistumiselle tyypillisiä ovat yksityisen ja julkisen tilan väliin rakentuvat kolmannet tilat, joilla vaikkapa tilaa otetaan haltuun uudenlaisil-la tavoilla. 19. elokuuta 2012 ravintolapäivä tuotti Suomessakin jo lähes 700 pop up -ravintolaa yksityisiin koteihin, toimistoi-hin, pihoihin ja puistoihin. Ravintolapäivä on osa pop up -trendiä, jossa yksityisessä ti-lassa voidaan tehdä perinteisesti julkiseen tilaan kuuluvaa ja päin vastoin. Aktiivinen yleisö murtaa näin toiminnan raja-aitoja,

mikä koette-lee totuttuja toimintatapoja ja toisinaan sääntöjäkin. Yhteisöme-dioiden kautta on Suomessa järjestetty vaik-kapa paikallisia kampanjoita lumilinnojen

rakentamiseksi yleisiin puistoihin yhtei-seksi iloksi ja maailmalla vaikkapa keinuja bussipysäkeille viihteeksi. Kaikki osallistu-misen tavat eivät kuitenkaan ole pelkäs-tään hauskoja ja harmittomia. Isojenkin yleisötapahtumien järjestäminen pop up -periaatteella voi johtaa myös monenlaisiin

E

”On hauskaa, että paikka

herättää tunteita, eikä

kaikkien niistä tarvitse

olla pelkästään positiivisia.”SAArA TAAlAS

7

ongelmiin, kuten vaikkapa heinäkuinen Kaljakellunta Uudellamaalla kesällä 2012. Kolmannet tilat voivat olla myös digitaalisia unelma- ja tulevaisuustilo-

ja. Aktiivisten yleisöjen osallistumisen muodoille tyypillistä on organisoimisen keveys, rentous ja yllättävyys. Lumilinnan rakentajat eivät välttämättä tunne toisiaan, mutta heillä on yhteinen sosiaalinen missio. Yleisösuhde voimauttaa toimintaan uusin tavoin. Aktiivinen yleisö on kuntapäättäjille hankalampi kohdattava kuin perinteiset kuntavaaleissa laiskasti äänestävät asuk-kaat. Politiikassa yleisösuhde on lähtö-kohta, mutta nyt kunnilla itselläänkin on yleisösuhde. Suomesta ei löydy paikkaa, joka ei pyr-kisi antamaan itsestään positiivista kuvaa markkinoinnin keinoin. Lisäksi on paljon paikkoja, joissa mediasuhde voi olla yksi suurimpia kuntaa määrittäviä elementtejä. Voisiko Poria ajatella ilman jazzien kaikuja

tai Savonlinnaa ilman oopperaa? Yleisösuhde muokkaa kuvaa merkittä-villä tavoilla, eikä se ole ongelmatonta. Se vaikuttaa odotuksiin. Vaikka fanittamisesta

on tullut nyt jo ulkomainonnas-sakin ärsyttävän käytetty uussana, yleisösuhde on suurimmalle osal-le kuntia vieras. Loviisa haluaa kerätä itselleen ensimmäisenä suomenruotsalai-sena kaupunkina 5 000 Facebook- fania. Tärkeää ei ole kuitenkaan

lyhytjänteinen ’tykkäily’ yleisömediassa vaan pitkäjänteinen suhde, jossa aktiiviset yleisöt ovat mukana pysyvästi rakentamas-sa paikan tulevaisuutta. Uudenlainen mediakansalaisuus kuntakentän murroksessaFaniuden käsite tulee populaarikulttuurin piiristä ja ennen yhteisömedian läpimurtoa toikin mieleen ensimmäiseksi esiintyjätäh-tien sitoutuneet fanijoukot, jotka keräävät fanituotteita ja jahtaavat nimikirjoituksia. Aktiivisen yleisösuhteen leviäminen laajak-si ilmiöksi arkielämäämme linkittyy media-tilan murrokseen. Ennen oli viesti, kontrol-loidut viestintäkanavat ja jossakin tuolla vastaanottaja. Nyt on aivan eri tilanne. Media on muuttunut hallituista kanavista tilaksi, jonka muodostavat vertaisverkostot

”Tärkeää ei ole lyhytjänteinen

’tykkäily’ yleisömediassa vaan

pitkäjänteinen suhde, jossa aktiiviset

yleisöt ovat mukana pysyvästi

rakentamassa paikan tulevaisuutta.”SAArA TAAlAS

8

ja perinteiset mediat yhdessä. Mediatilassa huomiota voi ohjailla ja kiinnittää, mutta sitä ei omista kukaan. Siellä kierrätetään, kaiutetaan, uudelleenkäytetään ja muo-kataan edelleen median sisältöjä ja viestejä. Enää ei riitä palvelujen tuottami-nen tai hallinto, nyt täytyy kunnissakin olla aktiivinen ja joustava vies-tijä, joka kertoo tulevaisuuden visioista ja muutoksen suunnasta. Aktiivisten yleisöjen haaste on kuinka uudenlainen mediakan-salaisuus on mukana kuntakentän muutok-sessa. Aktiiviset yleisöt rakentavat polkuja hallintorakenteiden ja arkielämän väliin. Kunnilla on monta roolia, jotka todella innostavat osallistumaan, vaikka sitä on kunnanisien joskus vaikea kuvitella. Missä viipyvät kuntakentän kolmannet tilat, peruskoulutuksen tulevaisuuskunta, vanhusten palveluiden unelmakunta ja ter-veydenhoidon onnela? Isoimmat fanit ovat jo kunnalla töissä, pienipalkkaisina työn-tekijöinä, opettajina ja hoitajina. Heillä on tulisieluista sinnikkyyttä ja sitoutumista. Sellaisia ihmisiä olisi helppo fanittaa mei-dän muidenkin. Aikana jolloin on helppo jäädä historiaan, aktiiviset yleisöt keskitty-vät tulevaisuuden rakentamiseen. Organisaatiolle toiminnan ja viestinnän ajatteleminen aktiivisen yleisösuhteen kautta tarjoaa myös tavan tarkastella omaa toimintaa radikaalisti talon seinien ja ihmisen korkeudelta. Fanit eivät ole kyynisiä ja leipääntyneitä, mutta kriittisiä kyllä. Kuntien työntekijöillä tuppaa tilanne olemaan usein toisin päin. On suorastaan vaikea enää edes ymmärtää, että joku voisi

aidosti välittää. Pelkäänpä, ettei yksikään suomalainen kunta ole valmis vastaamaan yleisösuhteen haasteisiin. Samalla on kui-tenkin selvää, että jatkossa kilpailu asuk-

kaista ja yleisön sympa-tioista kiristyy. Ruotsissa käydään jo kisaa maan parhaasta paikasta elää ja

olla. Olisiko todella kanttia ottaa riski ja si-toutua kuten Suomen paras kuntajohtami-sen valmentaja Veijo Hurskainen aikanaan kannusti: ”Sano vaikka pahasti, kunhan et sano hyvästi”?

Kuntamarkkinointi nyt | Saara TaalasK

uva | S

amu

li Karala

Saara Taalas Saara Taalas on IKEA professori liiketaloustieteessä, Linnéyliopistos-sa, Ruotsissa. Hän tutkii aktiivisten yleisöjen roolia taloudessa.

”Organisaatiolle toiminnan ja

viestinnän ajatteleminen aktiivisen

yleisösuhteen kautta tarjoaa tavan

tarkastella omaa toimintaa radikaalisti.”SAArA TAAlAS

Kunnalla on paljon kerrottavaa asukkaille, yrityksille ja muille alueensa toimijoille. Heidän tyytyväisyytensä edel-lyttää selkeää ja onnistunutta viestintää koko kunnan osalta. Asukaslehtien avulla kuntalaiset pidetään ajan tasalla tärkeistä asioista ja tapahtumista. Zeelandin asukaslehti-verkkoviestintä-strategialla tuotetaan laa-dukasta sisältöä eri kanavissa pienin kustannuksin ja pienellä vaivalla – laadusta tinkimättä. Hyvä asukas-lehti yhdistettynä harkittuun ja yhdenmukaiseen verkkoviestintään vahvistaa kuntaimagoa ja saa aikaan tyytyväisiä kuntalaisia.

Dialogi Kunta keskustelee asukkaan kanssa


10

Aluebrändääjän suusta | Janne Saarikko

Terveiset Töysästä?

ehdäänpä pieni vertailu suo-malaisten paikkojen tunnet-tuudesta. Kuinka moni meistä tietää, missä Töysä-niminen paikka sijaitsee? Joku voi

ehkä muistaa, mistä runsaan 3 000 asuk-kaan Töysä on tunnettu. Huomattavasti useampi meistä tietää kuitenkin Tuurin, jossa sijaitsee Suomen toiseksi suurin tavaratalo. Tuuri on yksi Suomen suurimmista matkailukohteista; siellä sijaitsee myös Euroopan suurin puinen labyrintti. Vähintäänkin tunnistam-me Vesa Keskisen, Keskisen kyläkaupan kauppiaan. Töysään kuuluva Tuurin kylä on huo-mattavasti tunnetumpi ja elinvoimaisempi kuin itse Töysän kunta. Kiitos Tuurin, Töysän työpaikkaomavaraisuus on yli 120 prosenttia. Maassamme on useita vastaavanlaisia esimerkkejä, joissa kunnan osa on tunne-tumpi ja samalla elinvoimaisempi kuin itse hallinnollinen kuntayksikkö. Vierumäki on tunnetumpi kuin Heinola, Ylläs tunnetumpi kuin Kolari ja Vuokattikin taitaa olla Sotka-moa useammin ihmisten huulilla. Maine on asia, jota monissa kunnissa pohditaan entistä enemmän. Jotkut tyytyvät omaan maineeseensa, toiset eivät taas väli-tä. Monet yrittävät muuttaa mainettaan eri-laisilla markkinointitoimenpiteillä, jotkut jopa uusivat kunnan virallisen ulkonäön. Kunnan pitäisi olla hyvämaineinen ja elinvoimainen. Nämä kaksi asiaa kulkevat käsi kädessä. Kunnan terveen verokannan taustalla on kunta, jossa on hyvä asua, elää ja yrittää. Se ei kuitenkaan voi olla syy

Tvalita kuntaa asumisen, elämisen tai yrit-tämisen kohteeksi. Verokannan parantami-seen tarvitaan tunnettuutta, hyvä maine ja annettujen lupausten lunastamista. Mistä tunnettuus ja maine syntyvät? Kunnan johto voi omalta osaltaan luoda kärjet, rakenteet ja kanavat – jopa luoda strategian ja lupaukset yhteiselle jalkau-tukselle. Esimerkkitapauksissa kärjiksi ovat nousseet kunnan osat, joissa on jotain erityistä ja kiinnostavaa. Paikan maineen ja tunnettuuden lupaukset lunastavat kuitenkin paikalliset yritykset, niiden työntekijät sekä asukkaat. He kaikki tekevät paikasta sen, mitä se on. Modernissa sosiaalisen median ympä-ristössä on tärkeää pystyä rakentamaan sisältöjä, joista pidetään ja jotka synnyttä-vät positiivisia tunnereaktioita. Tunnereak-tiot saavat ihmiset aktivoitumaan, ottamaan kantaa, kehumaan ja puolustamaan omia mielipiteitään. Paikan – niin kaupunkien, kuntien kuin kylienkin – fanit ovat niitä, jotka tekevät paikasta tunnetun ja suositun. Toivottavasti teet kunta-alan kilpailussa parhaasi fanien hankkimiseksi. He ratkai-sevat lopulta sen, mikä on Suomen paras paikka asua, elää ja yrittää.

Janne Saarikko Janne Saarikko toimii Zeelandissa strategiajohtajana. Yhteiskunnal-lisen markkinoinnin puolella hän on erikoistunut aluebrändäykseen, sosiaaliseen mediaan ja ensimmäi-syyksiin.

Yhteispeli perustuu siihen, että pelaajat puhuvat ja ymmärtävät samaa kieltä ja tuntevat säännöt. Erityisen tärkeää se on organisaatioissa, jotka ovat uusia tai joissa erilaiset toimintakulttuurit kohtaavat. Zeelandin viestintävalmennuskon-septin eri versioita on käytetty menestykselli-sesti niin johtoryhmien, luottamusmiesjohdon kuin asiantuntijoidenkin viestintävalmiuksien ja yhteistyön kehittämiseen. Valmennusryh-mien koko on 6–10 henkilöä ja valmennus kestää päivän. Mukana on aina vähintään kaksi valmentajaa.

Pormestari Johdon viestintä-valmennuspaketti


12

Asiantuntija peilaa | Petteri Väänänen

”Luulin, että…” on yleisin syy, että jokin asia menee organisaatiossa metsään. Noki-alla olisi selvitty pienemmillä vahingoilla, jos tieto saastuneesta vedestä olisi kulke-nut sellaisella nopeudella ja tarkkuudella kuin olisi pitänyt. Pelkkä oikea-aikaisuus ja oikean välineen valinta ei kuitenkaan riitä, pitää olla myös jotain mitä kertoa: viesti.

Kuuleeko kunnantalo, asukas kutsuuKuntien, kuten muidenkin organisaatioiden ongelmista suuri – tai väittäisin suurin – osa johtuu väärästä kommunikaatiosta ja erityisesti kommunikaation puutteesta. Väärän tiedon antaminen tai tiedon pimit-täminen on harvoin tietoista ja tarkoituk-sellista. Useimmiten kyseessä on tilanne, jossa tiedon välittämistä ja vaihtamista haittaavat puutteelliset taidot, perinteet,

oikeiden välineiden puute tai niiden heikko hallinta ja melko usein myös kommunikoin-nille nuivat asenteet. Nämä kaikki ovat asioita, joita voi kehittää. Oikean tiedon välittämiseen kiinni-tetään nykyään yhä enemmän huomiota, ja sen arvoa painotetaan. Esimerkiksi tulevassa energialainsäädännössä avoimen ja oikea-aikaisen viestinnän merkitystä on korostettu. Avoimuuden lisääntyminen ei perustu pohjimmiltaan niinkään arvojem-me erityiseen valaistumiseen kuin siihen, että kommunikoiva järjestelmä paitsi tuntuu paremmalta, myös toimii paremmin. Tätä tarvetta täyttävät kommunikaatioväli-neet kehittyvät uskomattoman nopeasti. Kuntalaisten keskustelun siirtyminen Esson baarista nettiin on luonut uuden tilanteen, jossa myös kunnan päättäjät pääsevät tarkemmin jyvälle, missä asuk-

Bensa-aseman omistaja hämmästyy, kun paikallislehden toimittaja pyytää kommenttia kunnan juuri lehdistötilaisuudessa kertomaan tietoon, että hänen huoltamonsa aiotaan purkaa.

Kaupunginjohtaja ja sivistystoimen johtaja antavat samana päivänä haastattelun, jotka voi ymmärtää aivan päinvastaisiksi.

Perheenäiti hätääntyy, kun naapureiden tietojen mukaan uusi koulupiirijako joh-taa siihen, että perheen lapset joutuvat eri kouluihin ja koulu-kyydityksistä tulee mahdoton yhtälö.

Omakotiasuja suuttuu, kun postilaatikosta löytyy kunnan kirje, jossa uusi kevyen liikenteen väylä on linjattu kulkemaan suoraan makuuhuoneen ikkunan vierestä, vaikka tilaa olisi kauempanakin.

Kokeiltaisko kommunikaatiota?

13

kaiden mielestä mennään. Sosiologit ja konsultit puhuvat ”heikoista signaaleista”, joita kuuntelemalla voi aistia yleisen mie-lipiteen muutokset ja sävyt. Tästä on vielä matkaa aitoon kommunikaatioon, jossa tieto vaihtuu tasavertaisesti päättäjien ja asukkaiden kesken. Välineet alkavat olla varsin hyvällä mallilla ja myös valmiudet niiden käyttämiseen paranevat vauhdilla.

Siilon seinä vaimentaa ulkopuoliset äänetPäivittäisten haasteiden kanssa puurtava päättäjä ehtii harvoin pohtia, miten oman organisaation strategia ja tehtävä toteu-tuvat omassa tekemisessä. Kun pyytää johtoryhmältä yhden lauseen kiteytystä siitä, mikä on oman organisaation tavoite, vastauksia saa todennäköisesti yhtä monta erilaista kuin on vastaajia. Kuntalainen

saa kysymykseensä erilaisen vastauksen riippuen siitä, kenen ovea hän sattuu koputtamaan. Toimittaja saa haastattelussa kunnantalolla niin monipolvisen ja laajan luennon, että sen voi tulkita monellakin tavalla. Lehteen ei todennäköisesti päädy se tulkinta, joka olisi lähinnä haastatellun sanomaa. Kunnan johtoryhmä saattaa istua samassa kerroksessa ja samalla käytävällä-kin, mutta yhteisten viestien ja työtapojen pohdiskelu jää useimmiten satunnaisten kahvi- ja lounaskeskustelujen varaan.Oli kysymys yrityksestä tai mistä tahansa organisaatiosta, yhteisten aivoriihien ja

valmennusten määrä jää usein minimiin. Tehokkuuden nimissä luodaan tehotonta toimintaa, koska kommunikaatiolle ei anne-ta joukkuepelin harjoittamisen tarvitsemaa aikaa eikä tilaa. Toimihenkilöille ja johdol-le on useimmiten järjestetty varsin hyvät mahdollisuudet kehittää ammattitaitoaan ja johtajuutta. Toimivaa jalkapallojoukku-etta ei kuitenkaan synny pelaajista, jotka ovat harjoitelleet yksin ja pomputelleet palloa autotallin oveen.

Kommunikaatio on kontaktipeliKokemukset viestinnän ja journalismin parissa maailmalla ovat opettaneet, että suomalaisilla on oma erityispiirteensä, joka ei varsinaisesti auta edistämään kommuni-kaatiota: kontaktin puute. Sosiologit ja konsultit analysoivat ammatikseen kommunikoinnin heikkoja

signaaleja, joita ihmisetkin kohtaavat päivittäin. Elämässä selviäisi helpommin, jos kaikki informaatio ja heikot signaalit havaittaisiin ja ymmärrettäi-siin. Tämä koskee niin parisuh-detta kuin pörssiyhtiötä, maan hallituksesta nyt puhumatta-kaan. Koska kansallamme on historiallisesta kehityksestä

johtuen jonkinasteinen kontaktivamma, sille olisi syytä tehdä jotakin. Eivät poh-joisamerikkalaisten hienot esiintymisval-miudet esimerkiksi ole mikään geneettinen itsestäänselvyys, eikä sellaisessa kansojen sulatusuunissa voisi ollakaan. Kanadassa asuessamme 8- ja 10-vuotiaat lapsemme väänsivät PowerPoint-esityksiä siinä missä äiti ja isäkin.

Vilkaise peiliin!Valmistauduinko palaveriin kunnolla? Olinko kiteyttänyt tärkeän sanomani niin, että se tuli ymmärretyksi? Annoinko kes-kustelukumppanilleni tilaa? Kuuntelinko

”Väittäisin, että kuntien ongelmista

suurin osa johtuu väärästä

kommunikaatiosta ja erityisesti

kommunikaation puutteesta.”PETTEri VääNäNEN

14

mitä hän oli mieltä ja vaikuttiko se omaan sanomaani? Uskalsinko pyytää kollegalta neuvoa asiassa, joka on minulle vieras, mut-ta hänen erityisosaamistaan? Miten koh-data väistämätön muutos? Miten korjata vääriä väitteitä? Tiedänkö miten toimitaan jos meitä kohtaa ihmishenkiä vaarantava onnettomuus? Nämä ovat erimerkkejä kysymyksistä, joita esitetään ja joihin haetaan vastauk-sia kommunikaatiovalmennuksessa. Usein vastauksena on selvältä kuulostava neuvo: ”kilauta kaverille!”. Ikävä kyllä tämä on harvoin se tapa toimia, joka tulee todelli-sessa elämässä ensimmäisenä mieleen. Se kun ei ole tapana, sitä ei ole harjoiteltu, eikä se ole meikäläisessä ”minä itte”-kult-tuurissa luontevin tapa reagoida. Hyvin treenattu yhteistyö helpottaa ongelmien ratkaisua, on kysymys melkein mistä tahansa alueesta. Kriisiviestintä on joukkuepeliä niin kuin kaikki, jossa yh-teistä viestiä kiteytetään. Hyvin toteutettu valmennus toimii työkaluna monenlaisissa tilanteissa: sillä voi jalkauttaa strategioita, parantaa yhteispeliä, löytää esimerkiksi johtotiimille yhteinen kieli ja selkeyttää tavoitteita. Kun viesti on kiteytetty ja kommunikaatio sujuu luontevammin, niin

Maailmallakin tunnetun suomalaisen konepajayrityksen kakkosjohtaja pi-tää parinkymmenen minuutin esitystä pääomasijoittajille lontoossa eikä nosta katsettaan kertaakaan tieto-koneensa näppäimiltä.

Luennoitsija jatkaa esitystään, vaikka suurimmaksi osaksi kuulijoiden ilmeet ovat kysyviä ja jokunen käsikin on noussut vaivihkaa.

Sosiaaliviranomainen paasaa lainsää-dännön kiemuroita, vaikka sairauselä-kepäätöstä odottava asiakas haluaisi vain tietää, miten hän saa vuokransa maksettua ja mitä tapahtuu, jos hän ei saa vuokrarahoja kasaan.

Petteri VäänänenVanhemman asiantuntijan Petteri Väänäsen erityisaloja ovat kommunikaatiovalmennukset, kriisinhallinta ja vaikuttajaviestintä.

Hänellä on journalistista kokemusta viideltä vuosikymmeneltä.

Asiantuntija peilaa | Petteri Väänänen

esiintymisvalmiudetkin paranevat, eikä tv-kameran eteen meneminen ahdista. Ei kommunikaatio toisaalta mitään täh-titiedettä ole, sillä raumalaismummoni ohje pätee siihenkin: ”Hattu pois, kato silmihi ja puhu tott!”.

Sosiaalinen media on kunnille haasteellinen – mutta niin oli internetkin 1990-luvulla. Sosiaalinen media on nyt luonnollinen osa kuntaviestintää ja tavoittaa jopa 60 % kuntalaisista. Sen avulla saadaan arvo-kasta tietoa kuntalaisten toiveista ja mielipiteistä. Sosiaalinen media on osa viestintää ja viestintä osa strategiaa. Zeeland tarjoaa sosiaaliseen mediaan: •Some-koulutus •Some-strategianjalkauttaminen osaksi viestintästrategiaa •Some-ratkaisujentoteuttaminen

Verkko Kunta sosiaalisessa mediassa


16

Meidän oma kunta | Joensuu

Joensuu – Suomen rupiliskopääkaupunki

alamantereiden heimoon kuuluva rupilisko on nostettu jalustalle Joensuussa. Kaupun-ginvaltuusto nimesi tämän Suomessa erittäin uhanalai-

seksi luokitellun liskon kaupungin nimikkoeläimek-si elokuussa. Sympaattisen rosoiseksi luon-nehdittu lisko on aikaisem-min nauttinut Ilosaarirockin huomiosta, kun Suomen suosi-tuimpiin kuuluva festivaali kom-pensoi hiilidiok-sidipäästöjään lahjoittamalla rahaa liskon suojeluun. Onpa joensuulainen lastenmusiikki-

yhtye Hullut Hattusetkin tehnyt rupiliskol-le omistetun kappaleen ja omintakeisen musiikkivideon. Syynä rupiliskon ja Joensuun yhteis-eloon on se, että lähes puolet maamme tun-

netusta rupiliskojen lisääntymislammis-ta sijaitsee Joen-suun kaupungin alueella. Joensuuta voi siis kutsua Suo-men rupiliskopää-kaupungiksi. Lisko asustelee pienissä kalattomis-sa lammissa, joissa se lisääntyy ke-väällä. Kutuaikana uroksilla on selästä pyrstön ulottuva ”irokeesi”. Rupilis-ko voi elää 15-vuoti-aaksi ja kasvaa jopa 17 sentin pituiseksi. Eläimessä on samaa positiivista särmää

S

”Lähes puolet maamme rupiliskojen

lisääntymislammista sijaitsee

Joensuun kaupungin alueella. Eläimessä on

samaa positiivista särmää kuin joensuulaisissa.”

Ku

va | Ville V

uorio

17

kuin joensuulaisissa. Rupiliskosta tehtiin kaupungin nimik-koeläin valtuuston aloitteesta. Sen takana oli kattava suora poliittisia puolueita. Rupiliskoa tullaan käyttämään kaupungin markkinoinnissa ja samalla levitetään tietoa uhanalaisesta ja huonosti tunnetusta lajista. Markkinoinnin ensi-askeleet rupilisko on jo ottanut rintanapeissa, joita kaupunki jakoi Joen Yö -tapahtumassa elokuun lopussa. Jaossa oli yli 200 rintanappia, joissa oli piirretyn rupiliskon lisäksi joko ”Mie oon rupilisko” tai ”Liskojen Yö Joensuus-sa” -tekstit. Nappeja jaettiin nuorille suunnatussa Nuorten Saaressa ja ne vietiin käytännössä käsistä. Rupiliskon tarinalle mietitään parhail-laan jatkoa: rintanappi-tempaus aiotaan toistaa ja uutta kehitellään. Omat aske-leensa rupilisko tulee ottamaan myös Pohjois-Karjalan maakuntaliiton vetämässä maakunnan yhteismarkkinoinnissa sekä matkailumarkkinoinnissa VisitKarelia.fi-brändin alla. Joensuu on nuorten ja opiskelijoiden kaupunki, sillä joka kolmas kaupunkilainen on alle 30-vuotias. Rupiliskoa ”Liskojen öineen” markkinoidaan juuri nuorille, ja samaan kohderyhmään tähtää Ilosaarirock. Joensuu on myös tapahtumakaupunki, jos-sa ei ole viikkoa ilman konserttia, klubia, teatteriesitystä, stand up -iltaa, urheilu-

kilpailua, elokuvailtaa, taidenäyttelyä tai keskustelutilaisuutta. Rupilisko ui jatkossa helposti myös tapahtumamarkkinointiin. Tämän lisäksi Joensuu on yksi Suomen kuudesta Reilun kaupan kaupungista – ja varmuudella rupiliskokin osaa olla reilu!

”Rupiliskoa tullaan käyttämään

kaupungin markkinoinnissa ja samalla

levitetään tietoa uhanalaisesta ja

huonosti tunnetusta lajista.”

Ku

va | Ville V

uorio

Haastava taloudellinen tilanne ravistelee Eurooppaa aina suomalaisia kuntia myöden. Suomella on kuitenkin valttinsa, kuten koulutettu väestö, hyvä infrastruktuuri, vakaa yhteiskunta ja innovatiiviset ideat. Kunnat tarvitsevat uusia veronmaksajia, matkailijoita ja yrityksiä. Zeeland katsoo maailmaa kohderyhmän silmin ja osaa auttaa siinä, miten kunnasta tehdään kiinnostava.

Brändäri Aluemarkkinoinnin peruspaketti


19

Kunta muuttuu – muuttuuko kuntalainen?

äköaisti on ihmisen viidestä aistista tärkein. Ymmär-rämme maailmaa parhaiten visuaalisten muotojen, sävyjen ja kontrastien avulla.

Kun kohtaamme ensimmäistä kertaa uuden asian, aivoillamme on suuri tarve jäsentää ja kategorisoida tuo informaatio. Yli 70 % ymmärryksestämme syntyy visuaalisesti ja vain vajaat 15 % lukemisen avulla. Mie-lenkiintoista, eikö totta? Mutta miten tämä liittyy kuntien muutokseen? Itse asiassa tavattoman monin tavoin. Vuosisatojen ajan meillä on ollut kyliä, kauppaloita, kaupunkeja, seutukuntia, läänejä ja vaikka mitä. Kysy kollegaltasi, mistä hän on kotoisin. Vastauksen tarkkuus vaihtelee, mutta ihan jokainen osaa kertoa sen kaupungin, kunnan tai kylän, jossa omat juuret ovat. Ja tämä historia leimaa omaa identiteettiämme loppuiän (kuten me turkulaiset hyvin tiedämme). Kuntamuutosten ydin on hallintoaluei-den laajentaminen palvelujen säilyttämi-seksi. Useasta kunnasta tai kaupungista muodostetaan yksi, yhteinen hallinnollinen piiri. Samalla syntyy tarve luoda uudelle yhteisölle tunnistettavuutta: tarvitaan nimi, tunnus ja ilme. Mutta mille perus-talle nämä rakentaisi? Tavallisesti yksi tai useampi vähäväkisempi alue yhdistetään suurempaan keskukseen. Hallinnollisesti tämä järjestyy helpommin kuin ihmisten mielissä. Paikkaidentiteettimme pysyy sa-mana kuin ennen ja vastarintaa synnyttää se, että hallinnon päätöksellä meistä tuli-kin nyt naapuripaikkakuntalaisia, vaikka emme muuttaneet metrin vertaa.

NMuutosviestinnässä kaikella visuaalisella materiaalilla on tavattoman tärkeä rooli – pelkät sanat paperilla eivät riitä. Uudelle hallintoalueelle luotu visuaalinen identi-teetti voi joko haitata tai tukea muutoksen läpimenoa. Viisaasti suunniteltuna visuaali-nen järjestelmä eli arkkitehtuuri onnistuu säilyttämään alueiden omaleimaisuuden, kuten nimet ja vaakunat, ja samalla luomaan koko yhteisölle tunnistettavan ja tyylikkään yhteisen ilmeen. Fiksusti luotu identiteetti taipuu käyttö-tilanteen mukaan tukemaan joko yksittäis-tä aluetta tai kokonaisuutta, jolloin asuk-kaiden juuret säilyvät ja vastustus vähenee. Esimerkkinä tästä toimikoon Suur-Lontoon visuaalinen arkkitehtuuri, jossa Lontoon hallinnollinen alue ja siihen kuuluvat kaupungit esiintyvät viestintätilanteesta riippuen erilaisin painoarvoin. Esimerkiksi Chelsean asukkaat ovat vahvasti chelsealai-sia, vaikka asuvatkin Lontoossa. Tällainen malli voisi olla harkinnan arvoinen meillä-kin. Ammattilaisten toteuttama visuaalisuus osana muutosviestintää tukee yhteisen ymmärryksen syntymistä ja auttaa siten muutosta onnistumaan. Voisimmeko olla avuksi?

Sami HaukiojaSami toimii Zeelandissa asiakkuus-johtajana. Integroidun markkinoin-tiviestinnän kannattaja on toiminut alalla 15 vuotta ja osallistunut usei-siin aluemarkkinoinnin hankkeisiin.

Näin se on! | Sami Haukioja

Kunnan kaikki toiminnot ovat alttiita monenlaisille kriiseille arkipäiväisistä toimintahäiriöistä katastrofeihin. Kriisivies-

tinnän organisoiminen, valmistautuminen juuri oikeiden välineiden käyttämiseen sekä viestin kiteyttäminen

ja välittäminen vaativat erityisosaamista ja harjaan-tumista. Hyvinkin toimivat suunnitelmat vaativat

jatkuvaa päivittämistä ja harjoittelua. Kriisiviestintä kaikissa muodoissaan on Zeelandin keskeistä

osaamisaluetta. räätälöimme kriisiviestinnän kunkin organisaation tarpeen mukaan aina

viestintäkäsikirjan laatimisesta akuuttien kriisitilanteiden hallitsemiseen.

Tutka Harkittua ja ketterää kriisiviestintää


Kunnat tuottavat paljon uutisia, jotka kaipaavat viestintää ja markkinointia niin paikallisessa, valtakunnallisessa kuin kansainvälisessäkin mediassa. Zeelandin Megafoni koko-aa kunnan informaatiomuruset yhteen, työstää ne sopivaan muotoon, valitsee oikean kanavan ja lähettää valmiin viestin oikeisiin medioihin. Megafoni generoi myös muita sidosryh-mäviestintäratkaisuja sekä erilaisia palveluja lanseerauksiin, brändimuutoksiin ja sidosryhmätapahtumiin.

Megafoni Kokonaisvaltainen PR-paketti


22

Zeeland-ryhmä on yksi Suomen nopeimmin kasvavista markkinointiviestintäyrityksistä, jonka ydinosaaminen on myynnin ja tunnettuuden lisääminen markkinoinnin, viestinnän ja asiantuntijapalveluiden keinoin.

Osaava tiimimme tuntee markkinointiviestinnän toimialana paremmin kuin omat taskunsa ja tätä tuntemusta hyödynnämme päivittäin saadaksemme asiakkaamme loistamaan. Laa-jan ja monipuolisen palveluvalikoimamme ansiosta asiakkaamme pystyvät hyödyntämään oikeita markkinointiviestinnän keinoja ja kanavia juuri oikeissa tilanteissa.

Zeeland-ryhmässä työskentelee 115 ammattilaista Helsingissä, Turussa ja Tallinnassa.

Yhteiskunnallisen markkinointiviestinnän asiantuntijamme

Kalle EuroYhteiskunnallinen vaikuttaminen +358 46 600 0595

Janne SaarikkoAluebränding, sosiaalinen media+358 40 864 3017

Petteri VäänänenMuutosvalmennus, viestintäkoulutukset+358 40 066 3139

Sami HaukiojaBrändinrakennus ja kampanjat+358 50 599 5225

Päivi HolmqvistPR ja viestintä+358 40 504 4444

[email protected]

Esittäydymme

23

Helsingin kaupungin matkailumarkkinointiVenäläisille suunnattu digitaalisen markki-noinnin kampanja, joka sisälsi mm. haku-sanamarkkinointia Venäjän tärkeimmässä hakukoneessa Yandexissa.

Jäämeren käytäväSodankylän, Inarin ja Utsjoen kuntien yh-teinen Jäämeren käytävä -kehityshankkeen brändin ja avainviestien määrittely sekä markkinointi- ja viestintäsuunnitelman laatiminen.

Kaakko 135°Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursor Oy:n kanssa yhteistyössä ideoitu seudun uusi matkailubrändi sisältäen uuden markkinointinimen ja visuaalisen ilmeen.

Kotkan kaupunkiKotkan kaupungin visuaalinen ilmeuudis-tus, jonka tarkoituksena vahvan markki-nointitunnuksen löytäminen.

Lahden seutu Lahden seudun kokonaisvaltainen markki-noinnin ja viestinnän kehittäminen.

Mikkelin seudun matkailuMikkelin Seudun Matkailupalvelu ry:n markkinointi-ilmeen ja seutuesitteen suun-nittelu, sekä matkailusivuston ja lomakkeis-ton uudistamisen toteutus.

PietarsaariPietarsaaren seudun markkinointikonseptin ja -toimenpiteiden kehittäminen alueen vetovoiman lisäämiseksi.

Saariselkä / SAAME-hankeSaariselän yritysten ja Inarin kunnan kanssa tehty yhteismarkkinointihanke matkailukeskuksen tunnettuuden ja kiin-nostavuuden lisäämiseksi sekä viestinnän tehostamiseksi.

Suomen KuntaliittoZeeland toimii Kuntaliiton markkinointi-viestintäkumppanina. Syksyn 2012 aikana on toteutettu mm. kuntavaalien 2012 visu-aalinen ilme sekä lukuisia sovelluksia.

Turun Seudun KehittämiskeskusPrintti-, verkko- ja radiomainontaa sisäl-tänyt Turun Seudun Kehittämiskeskuksen markkinointikampanja oli jatkoa Kehittä-miskeskuksen ilmeuudistukselle. Kehit-tämiskeskukselle suunniteltu logo voitti Creativity Annual Awardsissa platinaa.

Vantaan kaupunki, Asuntomessut 2015 Vantaalla järjestettävien asuntomessujen kaupunkimarkkinoinnillinen viestintä-suunnittelu.

Jo tehtyjä töitämme

www.zeeland.fi

Turku Kaskenkatu 120700 TurkuPuh. +358 10 231 9001 (vaihde)

Helsinki Eteläinen Rautatiekatu 6 00100 HelsinkiPuh. +358 10 231 9000 (vaihde)

kerro meille kuntasi tarina. me teemme siitä menestyksen

Documents