KETJUTIE 5 (2353) Asemakaavan muutos

KAAVASELOSTUS (luonnos) Kaupunkikehityspalvelut 9.9.2019

PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Ketjutie 5, asemakaavamuutos (2353) Diaarinumero 245/541/2018 Asemakaavan muutos koskee 5. Ahjon kaupunginosan korttelia 1002 ja lähivir-kistysaluetta sekä pysäköinti- ja katualuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu 5. Ahjon kaupunginosan kortteli 1002, lähivirkistysaluetta sekä pysäköinti- ja katualuetta. Vireilletulo 19.9.2018 Hyväksyminen pp.kk.vvvv (KH) Keravan kaupunki Tommi Jääskeläinen Kaupunkikehityspalvelut kaava-arkkitehti PL 123, Kultasepänkatu 7 puh. 040 318 2388 04250 KERAVA etunimi.sukunimi@kerava.fi

KUVA 1. Ote opaskartasta, punaisella suunnittelualueen likimääräinen rajaus

Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on muuttaa teollisuusrakennusten kort-telialue asuinkäyttöön. Rakentaminen alueella on tarkoitus vaiheistaa niin, että nykyinen alueella toimiva yritystoiminta voidaan toistaiseksi säilyttää. Asema-kaavan yhteydessä tutkitaan, että voidaanko Ketjupuistoon rakentaa uutta ke-vytväylää.

SISÄLLYSLUETTELO

SISÄLLYSLUETTELO ................................................................................................................... 3

1 TIIVISTELMÄ ..................................................................................................................... 1

1.1 Kaavaprosessin vaiheet ............................................................................................ 1 1.2 Asemakaava ............................................................................................................. 1 1.3 Asemakaavan toteuttaminen ................................................................................... 1 1.4 Asemakaavan merkittävimmät vaikutukset .............................................................. 2

2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT ...................................................................................... 3

2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista ............................................................................ 3 2.1.1 Luonnonympäristö ........................................................................................... 3 2.1.2 Rakennettu ympäristö...................................................................................... 4 2.1.3 Ympäristöhäiriöt .............................................................................................. 6 2.1.4 Maanomistus ................................................................................................... 7

2.2 Kaavatilanne ............................................................................................................ 8 2.3 Aluetta koskevat selvitykset, suunnitelmat ja päätökset ......................................... 10 2.4 Asemakaavan tarve ................................................................................................ 12 2.5 Asemakaavan tavoitteet ......................................................................................... 12

2.5.1 Kaupungin asettamat ja suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet ................ 12 2.5.2 Osallisten tavoitteet ....................................................................................... 13

3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELU ...................................................................................... 13

3.1 Aloitusvaihe ........................................................................................................... 13 3.1.1 Asemakaavan käynnistäminen ....................................................................... 13 3.1.2 Vireilletulo sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma .................................... 13

3.2 Asemakaavan luonnosvaihe ................................................................................... 14 3.3 Asemakaavan ehdotusvaihe ................................................................................... 14 3.4 Asemakaavan hyväksyminen ja voimaantulo .......................................................... 14

4 ASEMAKAAVAN KUVAUS ............................................................................................... 15

4.1 Yleisperustelu ja kuvaus ......................................................................................... 15 4.2 Aluevaraukset ........................................................................................................ 15

4.2.1 Korttelialueet ................................................................................................. 15 4.2.2 Muut alueet ................................................................................................... 16

4.3 Kaavan vaikutukset ................................................................................................ 17 4.3.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ......................................................... 17 4.3.2 Vaikutukset liikenteeseen ja teknisenhuollon verkkoihin ................................ 17 4.3.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön sekä muinaismuistoihin .......... 17 4.3.4 Vaikutukset muinaismuistoihin ...................................................................... 17

4.4 Nimistö .................................................................................................................. 18

5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS ........................................................................................... 18

LIITTEET

1. Asemakaavan seurantalomake (lisätään ehdotusvaiheessa) 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), 7.5.2018 3. Vastineet;

3a) OAS:sta saatuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin 3b) Luonnoksesta saatuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin (lisätään ehdotus-vaiheessa) 3c) Ehdotuksesta saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin (lisätään hyväksy-misvaiheessa)

4. Ote ajantasa-asemakaavasta 5. Ketjupuiston muinaismuistojen tarkkuusinventointi, FM Ulrika Köngäs, 2010 6. Inkilän muinaismuistoaluetta koskeva lausunto, Olli Kunnas, Arkeologi FM,

9.4.2019 7. Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen luonnos, 21.8.2019 8. Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen ehdotus (lisätään ehdotusvaihees-

sa) 9. Havainnekuvia, Ark7 Oy, 19.4.2019

1 TIIVISTELMÄ

1.1 Kaavaprosessin vaiheet

Aloite Keravan kaupunki

Vireilletulo

OAS (osallistumis- ja arviointisuunnitelma)

Kaupunkikehitysjaosto 29.8.2018/48 § Kaupunginhallitus 11.9.2018/231 §

Lausuntopyynnöt lähetettiin viranomaisille ja kirjeet osallisille. Vireilletulo ja OAS:n nähtävilläolo ilmoittu Viikkouutiset Keski-Uusimaa-lehdessä 19.9.2018. Nähtävillä oloista on ilmoitettu myös internetissä ja ilmoitustaululla (MRL 62 §).

OAS nähtävillä (MRA 30 §) 20.9. – 5.10.2018

Luonnos Kaupunkikehitysjaosto 19.9.2019/xx §

Lausuntopyynnöt viranomaisille ja kirjeet osallisille Ilmoitus Viikkouutiset Keski-Uusimaa-lehdessä lehdessä pp.kk.2019, luonnos nähtävillä internetissä ja ilmoitustaululla (MRL 62 §)

Luonnos nähtävillä (MRA 30 §) pp.kk.- pp.kk.vvvv

Ehdotus Kaupunkikehitysjaosto pp.kk.2019/xxx §

Lausuntopyynnöt viranomaisille ja kirjeet osallisille Ilmoitus Viikkouutiset Keski-Uusimaa-lehdessä lehdessä pp.kk.vvvv, ehdotus nähtävillä internetissä ja ilmoitustaululla (MRL 65 §).

Julkisesti nähtävillä (MRA 27 §) pp.kk. – pp.kk.vvvv

Hyväksyminen (MRL 52 §)

Kaupunkikehitysjaosto pp.kk.vvvv/xxx § Kaupunginhallitus pp.kk.vvvv/xxx §

TAULUKKO 1. Kaavaprosessin vaiheet

1.2 Asemakaava

Asemakaavan muutoksen laatimiseen on ryhdytty yksityisen maanomistajan aloitteesta. Kau-punginhallitus käynnisti Ketjutien 5 asemakaavan muutoksen 11.9.2018. Asemakaavalla muodostuu asuinkerrostalojen korttelialue (AK), asuinrakennusten korttelialu-etta (A), lähivirkistysaluetta (VL) ja katualuetta. Suunnittelualueelle sijoittuvat muinaismuistot huomioidaan asemakaavassa ja ne merkitään asemakaavaan aluevarauksina. Ketjupuistoon osoitetaan ohjeellinen kevyen liikenteen yhteys Ahjontieltä Ollilanpuiston kuntoradalle.

1.3 Asemakaavan toteuttaminen

Alueen toteuttaminen on mahdollista kaavan saatua lainvoiman, kun uudet tontit on muodos-tettu ja merkitty kiinteistörekisteriin.

2

1.4 Asemakaavan merkittävimmät vaikutukset

Asemakaavamuutoksella positiivinen vaikutus alueen kaupunkikuvaan, kun teollisuusalue muuttuu asuinalueeksi. Kaavamuutos tiivistää kaupunkirakennetta sekä mahdollistaa asunto-jen määrän lisäämisen. Kaavamuutoksen myötä alueelle tulee noin 400 uutta asuntoa. Kaa-vamuutos tukee niin Ahjon kuin keskustan elinvoimaisuutta ja edistää kaupunkikehitystä. Kaa-vahankkeella on myös positiivinen vaikutus Kerava-Nikkilä –radan toteuttamiseen. Ratayhtey-den toteuttaminen vaatii riittävän asutuksen asemien läheisyyteen, jotta sen toteuttaminen on kannattavaa. Rakentamisella ei ole haitallisia vaikutuksia maisemaan tai maisemakuvaan. Liikkuminen Ketjupuiston alueella ohjataan uudelle kevytväylälle, mikä ehkäisee maaston ku-lumista. Ketjupuistoon sijoittuvat muinaismuistot on huomioitu kaavamuutoksessa ja uuden kevytväylän rakentaminen ei uhkaa niiden säilymistä alueella.

KUVA 2. Ortokuva 2016. Suunnittelualueen likimääräinen rajaus. Pisteviivalla osoitettu alustava uuden kevytväylän linjaus.

3

2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT

2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

Suunnittelualue sijaitsee Ahjon kaupunginosassa noin 2 km etäisyydellä Keravan keskustasta kaakkoon ja se on pinta-alaltaan noin 6,2 ha. Länsiosa alueesta on lähivirkistysaluetta, jossa on myös kiinteitä muinaismuistoja. Itäosassa Ketjutien ja Kettinkikujan haarassa on varastora-kennus, jossa toimii Cityvarasto Oyj. Tontin eteläosa on piha-aluetta, joka on asfaltoitua pysä-köinti ja varastointialuetta. Suunnittelualue rajoittuu etelästä Ollilanpuistoon, lännestä Me-toksen teollisuustonttiin, pohjoisesta Kettinkikujaan sekä vastavalmistuneeseen 2-kerroksiseen BoKlok-asuinalueeseen ja idästä Ketjutiehen. Ketjutien toisella puolella sijaitsee Ahjon alakoulu ja päiväkoti.

2.1.1 Luonnonympäristö

Ketjupuisto on osa laajempaa viherverkostoa, ja se on luonnontilassa olevaa sekametsää, jon-ka puusto muodostuu pääosin täysikasvuisista kuusista ja männyistä. Metsätyypiltään alue on tuoretta kangasmetsää ja paikon kuivempaa kangasmetsää. Teollisuustontin alue on melko tasaista aluetta. Teollisuustontin länsipuolelle sijoittuvassa Ket-jupuistossa on kaksi melko jyrkkärinteistä kohoumaa, jotka sijoittuvat tasoille +59 ja + 52. Ala-vin kohta sijoittuu suunnittelualueen luoteisnurkkaan ja se on tasolla + 39. Maaperältään suunnittelualue on moreenia, savea ja kalliota. Kallio on lähellä maanpintaa ja paikoin se nou-see avokallioiksi. Suunnittelualue kuuluu Keravanjoen valuma-alueeseen. Cityvaraston alueen hulevedet on johdettu Ketjutien viertä Kettinkikujalle asti avo-ojassa, josta eteenpäin hulevedet on johdettu hulevesiviemäriin. Hulevedet purkautuvat Keravanjokeen Lahden moottoritien länsipuolella. Ketjupuiston kumpareet toimivat alueen paikallisina vedenjakajina. Osa Ketjupuiston etelä-osasta kuuluu Metoksenojan valuma-alueeseen, josta vedet virtaavat etelään Parmanojaan ja siitä edelleen Keravanjokeen. Asemakaavan muutos ei kuormita Metoksenojaa. Koska kallio on lähellä maanpintaa, on hulevesien imeytyminen maaperään aika vähäistä. Ketjupuisto on kuitenkin rakentamatonta metsikköä, joten se pidättää ja haihduttaa melko hyvin hulevesiä.

4

KUVA 3. Hulevesien valuma-alueet

2.1.2 Rakennettu ympäristö

Suunnittelualueelle sijoittuva teollisuus- ja varastorakennus on rakennettu vuonna 1971, joka on edelleen aktiivisessa käytössä. Cityvaraston kiinteistössä on tilaa yhteensä noin 10 000 ne-liötä. Vuokrattavien varastotilojen lisäksi Cityvaraston tiloissa toimii yrityksiä, ja siellä sijaitse-vat muun muassa partiolippukunta Hiiden Hittavaisten partiokolo sekä Keravan seurakunnan kerhotila. Rakennuksen kellarikerroksen tiloja on vuokrattu myös useille bändeille harjoittelu-tiloiksi. Maanomistajan mukaan rakennus on tarkoitus säilyttää vielä toistaisesti. Pohjoisosan asfalttikenttä on vähällä käytöllä. Suunnittelualueella ei ole tällä hetkellä asutusta. Alueen pohjoispuolella kerrostaloissa ja BoK-lok-asunnoissa on yhteensä noin 400 asukasta. Pääosa asukkaista on nuoria aikuisia ja keski-ikäisiä, alle kouluikäisiä on vähän alle 10 % ja eläkeläisiä noin 5 %. Lähimmät palvelut sijaitsevat Ahjon keskustassa noin 600 metrin etäisyydellä, missä on mm. päivittäistavarakauppa ja apteekki. Keravan keskustan palvelut ovat noin kolmen kilometrin päässä. Ahjon alakoulu ja päiväkoti sijoittuvat kaavamuutosalueen välittömässä läheisyydessä idässä. Koulun yhteydessä on tekonurmikenttä. Terästien varsi on nykyisin teollisuus- ja varastoaluetta, jota ollaan lähitulevaisuudessa muut-tamassa kaupunkimaisemmaksi kerrostalovaltaiseksi asuinalueeksi. Suunnittelualueelle sijoittuvasta Ketjupuistosta on yhteys Ollilanpuiston laajalle virkistysalu-eelle, jossa on valaistu Ahjon kuntorata. Ollilanpuistosta on yhteys aina Keinukallion liikunta-puistoon asti, mikä on maakunnallisesti vetovoimainen urheilukeskittymä. Suunnittelualueella on rakennettua kaupunkitekniikkaa. Lähistöllä on kaukolämpö-, vesijohto- ja viemäriverkostoa.

.

Met

oks

eno

ja

Cityva-rasto

5

KUVA 4. Alueella oleva kunnallistekniikka Muinaismuistot

Ketjupuiston (2217) asemakaavan muutoksen yhteydessä alueelle laadittiin tarkkuusinven-tointi 5.-6.7.2010 (liite 5.). Tarkkuusinventoinnin on laatinut FM Ulrika Köngäs. Tutkimusalueelta tunnettiin ennen tarkkuusinventointia yhteensä kolme kiinteää muinais-jäännöskohdetta: kaksi ajoittamatonta röykkiökohdetta Ahjo (245010004) ja Inkilä (1000010006) sekä historiallinen kulkuväylä Östersundom-Skafvaböle landsväg (1000010007). Tarkkuusinventoinnin aikana tunnetut muinaisjäännöskohteet tarkastettiin ja niiden sijainti- ja laajuustietoja tarkennettiin. Ali-Keravan keskiaikaiseen kylään kuuluneen Inkilän talon paikkaa yritettiin paikallistaa maanpäällisten havaintojen lisäksi kaivamalla alueelle koekuoppia. Tut-kimusalueelta ei havaittu merkkejä Inkilän talosta. Lisäksi tutkimusalueen itäosasta paikallis-tettiin yksi uusi muinaisjäännöskohde Ahjo 2, kivilatomus (1000016500) ja yksi muu kohde (ei kiinteä muinaisjäännös, Ahjo 3, tarkemmin määrittelemättömät kuopat). Muinaisjäännösrekis-terissä muinaisjäännöksenä olleen tienpohjan (Östersundom-Skafvaböle landsväg) ei inven-toinnin perusteella katsottu täyttävän kiinteän muinaisjäännöksen tunnusmerkkejä. Koska ky-seessä ei ole muinainen huomattava kulkutie, vaihdettiin kohteen laji muuksi kohteeksi (ei kiinteä muinaisjäännös).

6

KUVA 5. Muinaismuistot ja asemakaavan rajaus (karttalähde: https://muinaismuistot.info/)

2.1.3 Ympäristöhäiriöt

Keravan yleiskaavan yhteydessä tehdyn koko Keravaa koskevan liikennejärjestelmäsuunnitel-maan liittyvän meluselvityksen perusteella suunnittelualueelle ei kohdistu liikennemelua, joka ylittäisi Valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaiset melutason ohjearvot. Selvityksen mukaan nykytilanteessa alueen melutasot jäävät alle 55 dBA. Myöskään ennustetilanteessa melutason ei arvioida juurikaan nousevan suunnittelualueella. Finavian laatiman lentomeluselvityksen mukaan suunnittelualue sijoittuu melko lähelle vuo-delle 2025 ulottuvia lentomeluennusteen Lden 55 dB:n aluetta, joten alueella saattaa ilmetä jonkin verran lentomelua.

Inkilä (1000010006)

Östersundom-Skafvaböle landsväg (1000010007)

Ahjo (245010004)

Ahjo 2 (1000016500)

Suunnittelualueen rajaus

7

KUVA 6. Lden 55 dB vuosina 1990 (violetti rajaus) ja 2013 (musta rajaus), sekä verhokäyrä/kehitystilanne 2025 yhdistelmä (sininen rajaus).

2.1.4 Maanomistus

Teollisuus- ja varastoalue on yksityisessä omistuksessa. Viher- ja katualueet ovat kaupungin-omistuksessa.

KUVA 7. Maanomistus. Vihreät alueet ovat kaupungin omistuksessa, valkoiset ovat yksityisessä omistuksessa ja violetit ovat kaupungin vuokratontteja.

8

2.2 Kaavatilanne

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Maakuntakaava

Uudenmaan vahvistettujen maakuntakaavojen yhdistelmässä suunnittelualue sijoittuu tiivis-tettävälle taajamatoimintojen alueelle. Suunnittelualueen läheisyydessä on pohjois-eteläsuuntainen viheryhteystarve.

KUVA 8. Ote maakuntakaava yhdistelmästä, suunnittelualueen sijainti punaisella kehyksellä. Yleiskaava

Alue on merkitty oikeusvaikutteiseen valtuuston 7.11.2016 hyväksymään Keravan yleiskaa-vaan 2035 aktiivisen muutoksen alueeksi, jota muutetaan asuntoalueeksi (A-3). Yleiskaavassa uusilla asuntoalueilla (A-3) rakentamisen aluetehokkuus (ea) on 0,2 – 0,4 välillä. Autopaikkoja on varattava vähintään 1 ap / 85 k-m2, ellei ole perusteltua syytä käyttää muita mitoitusperus-teita. Suunnittelualueella, Ketjupuistossa ja on kiinteitä muinaisjäännöksiä (SM). Suunnittelu-alueen läheisyydessä etelässä on muu kulttuuriperintökohde (/s-2). Suunnittelualue rajautuu kerrostalo-valtaiseen asuntoalueeseen (AK-1), asuntoalueeseen (A-3), julkisten palvelujen ja hallinnon alueeseen (PY), teollisuus- ja varastoalueeseen (TY-1) sekä virkistysalueeseen (V-1). Alueen eteläpuolella suunnittelualuetta on ohjeellinen tieliikenteen yhteystarve.

9

KUVA 9. Ote Keravan yleiskaavasta 2035, punaisella alueen likimääräinen sijainti. Voimassa oleva asemakaava

Muutosalueella on voimassa asemakaavat, jotka ovat tulleet voimaan 7.6.1990 (työpaikka-tontti), 21.5.1992 (Ketjutien alue) ja 22.7.1996 (Ketjupuiston alue). Ajantasa-asemakaavassa suunnittelualue on osoitettu ympäristöhäiriötä aiheuttamattomaksi teollisuusrakennusten korttelialueeksi (TY-5), yleiseksi pysäköintialueeksi (LP), lähivirkistysalueeksi (VL) ja katualu-eeksi. Teollisuustontin suurin sallittu kerrosluku on III ja rakennustehokkuus (e) on 0,85. Ketjutien puoleiselle rajalle kaavassa on määrätty istutettava puurivi ja pysäköintialue on määrätty ton-tin eteläreunaan. TY-alueella rakennuksen etäisyyden naapuritontin rajasta on oltava vähin-tään puolet rakennuksen korkeudesta. Tontille saa rakentaa asuntoja vain kiinteistönhoidon kannalta välttämätöntä henkilökuntaa varten. Asunnosta on oltava välitön pääsy vähintään 80 m2 suuruiselle piha-alueelle, joka on suojattava istuksin tai aidoin. Sellainen rakennusten ul-kopuolelle varastoitava tavara, jota ei pystytä pitämään hyvässä järjestyksessä, on aitauksin tai katoksin peitettävä näkyvistä. Tontilta on varattava 1 autopaikka/2 työntekijää ja 1 ap/asunto.

10

KUVA 10. Ote ajantasa-asemakaavasta, punaisella likimääräinen aluerajaus

2.3 Aluetta koskevat selvitykset, suunnitelmat ja päätökset

Rakennusjärjestys

Kaupunginvaltuusto on 10.4.2017 hyväksynyt rakennusjärjestyksen ja se on tullut voimaan 1.6.2017.

Pohjakartta

Pohjakarttaa ylläpitää ja täydentää Keravan kaupunki ja pohjakartta täyttää kaavoitusmittaus-asetuksen 1284/1999 vaatimukset. Asemakaava on tulostettu mittakaavassa 1:1000. Rakennuskiellot

Alueella ei ole maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n mukaista rakennuskieltoa.

Strategiat ja ohjelmat

Keravan kaupunkistrategia 2020, kv 10.3.2014/22 §

Keravan kaupungin elinkeino-ohjelma 2014, kh 24.2.2014/56 §

Keravan Keskustan kehittämisen työryhmän raportti, kh 7.9.2015/245 §

HLJ-2015 liikennejärjestelmäpäätös, kh 15.6.2015/205 §

11

Maankäyttösuunnitelma 2050, kh 15.6.2015/205 §

Asuntostrategia 2025, kh 15.6.2015/205 §

Helsingin seudun kuntien ja valtion maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus 2016 – 2019, KV 13.6.2016/52§

Keravan asuntopoliittinen ohjelma 2016 – 2020, KV 12.12.2016/98§

Palveluverkkosuunnitelma 2035 Osa 1: Keravan varhaiskasvatuksen ja opetuksen pal-veluverkosto 2016-2035, KV 7.77.2016/88§

Keravan maisemaselvitys

Maisemaselvitys on laadittu Keravan yleiskaava 2035 suunnittelun pohjaksi. Maisemaselvitys perustuu maastokäynteihin kesän 2013 aikana, peruskarttatarkasteluun, aikaisemmin tehtyi-hin inventointeihin sekä Keravan ja Suomen ympäristökeskuksen tietokantoihin. Selvityksessä on pyritty antamaan ohjeita ja ideoita ekologisesti ja visuaalisesti kestävään yhdyskuntasuun-nitteluun Keravalla. Keravan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2035

Keravan liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Keravan yleiskaavaa ja liikenteen kehittä-mistä varten. Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa esitetään liikennejärjestelmän nykytilanne ja tavoitetila vuonna 2035. Suunnittelua on tehty vuorovaikutteisesti Keravan maankäytön ja teknisen toimen välillä. Liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteydessä on selvitetty mm. seuraavia liikenteeseen liitty-viä asioita:

- iltahuipputunnin 2035 liikenne-ennusteita - keravalaisten liikkuminen ja kulkutavat - merkittävimpien liikenneväylien aiheuttama melu - tunnistettiin tärinäherkät nykyiset ja uudet asuntorakentamisen alueet

Aluekehityskuva

Keravan alueella tapahtuu lähivuosina paljon maankäytön tiivistämistä. Kehityksen kannalta keskeisimmistä yleiskaavassa osoitetuista kehityskohteista laaditaan aluekehityssuunnitelmat. Aluekehityssuunnitelmilla tarkoitetaan alueellisia tarkasteluita, jotka täsmentävät Keravan yleiskaavaa 2035 sekä ohjaavat alueiden tulevaa asemakaavoitusta. Jaakkolan, Ahjon ja Savion alueille on laadittu aluekehityssuunnitelmat, jotka on tarkoitus käsitellä luottamuselimissä ke-väällä 2019. Ahjon aluekehityskuvassa esitetty täydennysrakentaminen painottuu Terästien ja Ketjutien alueelle sekä Ahjon aseman läheisyyteen. Terästien ympäristö tullaan muuttamaan kaupun-kimaisemmaksi kerrostaloympäristöksi asemakaavamuutosten kautta. Kerrostalojen kivijal-kaan mahdollistetaan yritystoiminta, joka soveltuu hyvin yhteen asuintoimintojen kanssa. Ket-jutien ympäristö toteutetaan asumiseen painottuneena kerrostaloalueena, jossa kuitenkin huomioidaan asukkaiden toiveet väljyyden tunteesta. Aluekehityskuvassa esitetään Ahjon alueen kehittämistavoitteita sekä annetaan suunnittelu-määräyksiä alueen asemakaavasuunnitteluun. Työn tavoitevuosi on 2035. Työssä tarkastellut osa-alueet ovat: alueen imago, täydennysrakentaminen, viheralueet ja liikenne. Alue-kehityskuvatyön tueksi on laadittu Berry Creativen toimesta Keravan aluekehityssuunnitel-mien brändioppaat, jotka koskevat Ahjon lisäksi Jaakkolaa ja Saviota. Brändiopasta on hyö-dynnetty Ahjon identiteetin määrittelyssä. Aluekehityskuvien suunnittelumääräykset: 1. Ahjon alueella kerrostalorakentamisen kerrosten lukumäärän tulee vaihdella II-Vi kerrok-

sen välillä. 2. Terästien varteen osoitetaan Ahjon tehokkain rakentaminen.

12

3. Pysäköintikatoksien katot on toteutettava viherkattoina. 4. Vesikatot tulee toteuttaa harjakattoina, ellei ole perusteltua syytä poiketa. 5. Rakentaminen tulee sopeuttaa ympäristöön rakennusten keskinäisillä korkeusvaihteluilla

ja terassoinneilla. 6. Rakentamisessa tulee suosia puun käyttöä. Puun käytössä tulee suosia puun luonnollista

väriä. Muita materiaaleja käytettäessä tulee mukailla puun ja luonnon sävyjä, ja puuta tu-lee käyttää korostuksissa.

7. Alueen pintamateriaaleina tulee käyttää läpäiseviä materiaaleja. Pihojen toteutuksessa tu-lee suosia kasvillisuuspeitteisiä pintoja ja istutuksia.

8. Pihat ja viheralueet tulee suunnitella ja toteuttaa mahdollisimman luonnonmukaisina. 9. Hulevedet tulee käsitellä luonnonmukaisesti ennen niiden johdattamista hulevesiverkos-

toon.

2.4 Asemakaavan tarve

Asemakaava on käynnistetty yksityisen aloitteesta. Kaupunki on tehnyt kaavoituksen käynnis-tämissopimukset maanomistajan kanssa. Ahjon alueen täydennysrakentaminen edistää alu-een elinvoimaisuuden lisäämistä, palveluita ja tukee myös osaltaan Helsingin seudulla laaditun MAL-sopimuksen mukaisia asuntotuotantotavoitteita.

2.5 Asemakaavan tavoitteet

2.5.1 Kaupungin asettamat ja suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet

Keravan kaupungin strategia 2020 Kaupunginvaltuusto hyväksyi 10.3.2014/22§ Keravan kaupungin strategian 2020. Keravan missiona on olla vetovoimainen, menestyvä, uutta luova kaupunki, jossa palvelut ja luonto ovat jokaista lähellä. Missiota pyritään toteuttamaan Keravan nykyistä kaupunkirakennetta kehittämällä. Keravalla on kompakti kaupunkimainen rakenne, jossa virkistysalueet, puistot ja palvelut ovat asukkai-den lähellä. Keskustan kehittämiseen panostetaan. Keskustan ulkopuolella panostetaan moni-puolisiin asumisen muotoihin. Liikkuminen Keravalla on nopeaa. Keravan erinomaista logistis-ta sijaintia pyritään hyödyntämään kaupungin kehittämisessä. Elinkeinoelämän toimintaedel-lytykset turvataan aktiivisella kaupungin ja muiden sidosryhmien verkostomaisella toiminnalla. Tärkeää on huomioida elinkeinoelämän logistiset tarpeet. Kaupunkistrategiassa on nimetty keskeiset strategiset tavoitteet. Ne liittyvät palveluihin, kau-pungin talouteen, yhteisöllisyyteen ja kaupungin viestintään. Maankäytön suunnitteluun eni-ten vaikuttavat tavoitteet liittyvät elinkeinoihin, maankäyttöön ja asumiseen. Keravan tavoitteena on kasvaa hallitusti niin, että kaupungin keskustasta kehitetään houkutte-leva, palvelut sijoittuvat asukkaiden lähellä ja ulkoiluun on hyvät mahdollisuudet. Työpaikkoja pyritään saamaan Keravalle enemmän, jotta työpaikkaomavaisuus paranee. Liikenne-suunnittelussa pyritään huomioimaan kaikki kulkumuodot. Pyöräilyn ja jalankulun lisäämiseksi pyritään löytämään keinoja. Keravan asuntopoliittinen ohjelma 2016 – 2020 Keravan asuntopoliittinen ohjelma hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 12.12.2016. Asuntopo-liittisessa ohjelmassa linjataan toimenpiteitä, joilla vahvistetaan kaupungin vetovoimaisuutta maankäytön suunnittelun keinoin. Asuntopoliittisen ohjelman tärkeimmät suoraan asemakaavoitukseen vaikuttavat toimenpi-teet ovat seuraavat:

13

1. Kohdennetaan asuntotuotantoa kysyntää vastaavasti. Pieniä asuntoja tulee osoittaa kerrostalojen lisäksi myös pien- ja rivitaloihin. 2. Kaavoitetaan kysyntää seuraten monipuolisia pientalotontteja kaikenikäisten tarpeisiin. 3. Keskustan kaavahankkeita priorisoidaan ja keskustaa rakennetaan laadukkaana voimakkaasti ylöspäin. Keskustan sisäiset liikenneratkaisut perustuvat kävelyyn ja pyöräilyyn. 4. Idän alueella panostetaan erityisesti omistuspohjaiseen asuinrakentamiseen. 5. Pohjoisen alueella etsitään aktiivisesti uusia kohteita vuokra-asuntotuotantoon. 6. Eteläisellä alueella tiivistetään Savion asemanseudun asuntotuotantoa. Hallin-tamuotojakauma pyritään pitämään nykyisenlaisena.

Keravan yleiskaava 2035 Yleiskaava mahdollistaa teollisuusalueen muuttamisen asuntoalueeksi. Asemakaavan muutos noudattaa yleiskaavan tavoitteita.

2.5.2 Osallisten tavoitteet

Ketjutien 5 maanomistajien tavoitteena on, että alue osoitetaan asuinrakentamiseen. Raken-taminen alueella on tarkoitus vaiheistaa niin, että nykyinen alueella toimiva yritystoiminta voidaan toistaiseksi säilyttää.

3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELU

3.1 Aloitusvaihe

3.1.1 Asemakaavan käynnistäminen

Kaupunginhallitus päätti 11.9.2018/231 § kaupunkikehitysjaoston 29.8.2018/48 § esityksestä käynnistää asemakaavan muutoksen.

3.1.2 Vireilletulo sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Asemakaavan vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolosta on il-moitettu 19.9.2018 Viikkouutiset Keski-Uusimaa –lehdessä. Osallistumis- ja arviointisuunni-telma oli nähtävillä (MRA 30 §) 20.9. – 5.10.2018 Sampolan yhteispalvelupisteen ilmoitustau-lulla sekä Keravan kaupungin internet-sivuilla. Suunnittelualueen maanomistajille ja haltioille sekä naapureille lähetettiin kirjeitse tieto nähtävilläolosta. Viranomaisille ja muille tarpeellisil-le yhteisöille lähettiin lausuntopyynnöt. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelua ei ole järjestetty, koska asemakaava ei koske valtakun-nallisia tai tärkeitä seudullisia alueidenkäyttötavoitteita eikä muutoin ole maankäytön, luon-nonarvojen, kulttuuriympäristön tai valtion viranomaisen toteuttamisvelvollisuuden kannalta merkittävä. Jos suunnittelun edetessä tulee esille sellaisia näkökohtia, jotka vaativat viran-omaisneuvottelua, arvioidaan tarve uudestaan. Viranomaisyhteistyö järjestetään käyttämällä lausuntomenettelyä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin kuusi lausuntoja ja mielipiteitä jätettiin viisi. Mielipiteissä esiin nousi mm. huoli Cityvaraston nykyisten toimintojen päättymisestä, huleve-sien lisääntymisestä sekä rakentamisen aikaisesta raskaanliikenteen liikennöinnistä lähellä alakoulua. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saadut mielipiteet ja lausunnot sekä niihin laaditut vastineet ovat liitteenä 3a.

14

3.2 Asemakaavan luonnosvaihe

Ennen kaavaluonnoksen tekemistä tutkittiin erilaisia massoitteluvaihtoehtoja, joista valittiin jatkokehitettäväksi ratkaisu, jossa alueelle sijoittuisi sekä kerrostaloja että matalampaa raken-tamista (luhtitaloja tai rivitaloja). Muista vaihtoehdoista päätettiin luopua. Ketjutien 5 (2353) asemakaavamuutoksesta päätettiin laatia yksi luonnos (kts. LIITE 7.). Osal-listumis- ja arviointisuunnitelmasta saadut mielipiteet ja lausunnot on huomioitu kaavaluon-noksessa mahdollisuuksien mukaan. Kaupunkikehitysjaosto käsittelee kokouksessaan Ketju-tien 5 asemakaavamuutoksen luonnosta ja päättää sen asettamisesta nähtäville. Kaavaluonnoksen nähtävilläolosta ilmoitetaan Viikkouutiset Keski-Uusimaa –lehdessä. Asema-kaavaluonnos asetetaan nähtäville vähintään kahden viikon ajaksi Sampolan yhteispalvelupis-teen ilmoitustaululla sekä Keravan kaupungin internet-sivuilla. Suunnittelualueen maanomis-tajille ja haltioille sekä naapureille lähetetään kirjeitse tieto nähtävilläolosta. Viranomaisille ja muille tarpeellisille yhteisöille lähetään lausuntopyynnöt.

3.3 Asemakaavan ehdotusvaihe

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja luonnoksesta saadut mielipiteet huomioidaan mah-dollisuuksien mukaan asemakaavamuutoksen ehdotuksessa, jonka kaupunkikehitysjaosto hy-väksyy ja asettaa julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi. Asemakaavamuutoksen ehdotuksen nähtävilläolosta tiedotetaan. Mahdolliset muistutukset ehdotuksesta tulee jättää kirjallisesti nähtävilläolon aikana. Samaan aikaan ehdotuksesta pyy-detään viralliset lausunnot. Annetut lausunnot ja mahdolliset muistutukset käsitellään kau-punkikehitysjaostossa ja mikäli mahdollista, ne pyritään ottamaan huomioon laadittaessa lo-pullista ehdotusta. Muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, ilmoitetaan kaupungin perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen.

3.4 Asemakaavan hyväksyminen ja voimaantulo

Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginhallitus kaupunkikehitysjaoston esityksestä. Kaavan hyväksymispäätöksestä tiedotetaan kuuluttamalla kaupungin ilmoitustaululla, lehti-kuulutuksella Viikkouutiset Keski-Uusimaa -lehdessä sekä kaupungin kotisivuilla internetissä www.kerava.fi. Hyväksytty asemakaavaehdotus on nähtävillä Keravan kaupungin kaupunkike-hityspalveluiden kotisivuilla. Hyväksymisestä tiedotetaan kirjeellä vain niille, jotka ovat sitä erikseen ehdotuksen nähtävil-läolon aikana pyytäneet ja antaneet yhteystietonsa. Kaavan hyväksymistä koskevasta päätök-sestä on mahdollisuus valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen. Kaavan hyväksymispäätös saa lainvoiman noin kuuden viikon kuluttua hyväksymisestä, mikäli päätöksestä ei valiteta. Päätös tulee voimaan, kun se on kuulutettu lehdessä, ilmoitustaululla ja kaupungin internetsivuilla.

15

4 ASEMAKAAVAN KUVAUS

4.1 Yleisperustelu ja kuvaus

Asemakaavamuutos toteuttaa Keravan yleiskaavaa 2035 ja Keravan asuntopoliittista ohjelmaa 2016 –2020. Suunnittelualue on pinta-alaltaan noin 5,3 ha. Asemakaavan muutoksella muodostuu asuin-aluetta 10 256 m2, lähivirkistysaluetta 34 139 m2ja katualuetta 8 567 m2. Teollisuusalue muutetaan asuinalueeksi, jonne voidaan rakentaa kerrostaloja, rivitaloja sekä luhtitaloja. Rakennusoikeutta kaavamuutoksella muodostuu 24 000 k-m2. Suurin sallittu ker-rosluku vaihtelee II – VI välillä, mikä on linjassa yleiskaavan aluetehokkuuden ja lähiympäristön kanssa. Ketjupuistossa olevat muinaismuistoalueet suojellaan kaavalla. Kevyen liikenteen yhteyksiä li-sätään ja sujuvoitetaan.

4.2 Aluevaraukset

4.2.1 Korttelialueet

A-32 Asuinrakennusten korttelialue

Asemakaavassa osoitetun kerrosalan lisäksi saa tontille rakentaa asumista palvelevia varasto-, huolto-, kerho-, sauna- yms. tiloja yhteensä enintään 15 % asemakaavassa osoitetusta kerros-alasta. Porrashuoneiden kaikkien kerrosten sisäänkäyntitasojen 15 m2 ylittävää osaa ei lasketa rakennusoikeuteen. Pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää vaaleaa peittomaalattua puuverhousta. Ra-kennuksien värisävyjen tulee poiketa toisistaan. Kattomuotona tulee olla harjakatto. Katema-teriaalina tulee käyttää tummaa sileää peltiä. Tonteilla on varattava leikki- ja oleskelualuetta vähintään 10 m2 / 100 m2 asuinkerrosalaa. Por-rashuoneista tulee olla suora yhteys pihalle. Tonttien välisiä rajoja ei saa aidata. Ennen rakentamista on selvitettävä, onko alueen aiempi toiminta aiheuttanut maaperän pi-laantumista. Tarvittaessa maaperä on puhdistettava rakentamiseen sopivaksi. Hulevesiä alueella tulee viivyttää luonnonmukaisin keinoin viivytyspainanteissa ja -altaissa. Autopaikkoja tulee varata vähintään 1 ap / 85 k-m2, kuitenkin vähintään 1 autopaikka asuntoa kohti. 1/3 autopaikoista tulee sijoittaa katettuun tilaan. Autokatokset tulee rakentaa puusta. Autokatoksiin on rakennetta viherkatto. Pyörä- ja autopaikoitukseen käytettävää tilaa ei laske-ta rakennusoikeuteen. Katoksettomat autopaikat tulee jakaa puu- ja pensasistutuksin enin-tään kuuden autopaikan ryhmiin. Autokatokset tulee rakentaa puusta. Autokatoksiin on ra-kennetta viherkatto. Pyörä- ja autopaikoitukseen käytettävää tilaa ei lasketa rakennusoikeu-teen. Katoksettomat autopaikat tulee jakaa puu- ja pensasistutuksin enintään kuuden auto-paikan ryhmiin, ja pihakiveyksenä tulee käyttää nurmikiveä. AK-95 Asuinkerrostalojen korttelialue

Asemakaavassa osoitetun kerrosalan lisäksi saa rakentaa yhteensä enintään 15 % asemakaa-vassa osoitetusta kerrosalasta asumista palvelevia asunnon ulkopuolisia varasto-, huolto-, as-kartelu-, kerho-, sauna- tai vastaavia tiloja rakennuksen kaikkiin kerroksiin, ullakolle tai piha-

16

alueelle. Porrashuoneiden kaikkien kerrosten sisäänkäyntitasojen 15 m2 ylittävää osaa ei las-keta rakennusoikeuteen, mikäli se lisää viihtyisyyttä ja parantaa tilasuunnittelua ja mikäli ku-kin kerrostasanne saa riittävästi luonnonvaloa. Rakennusten tulee olla massoittelultaan ja julkisivujen sommittelultaan sellaisia, että ne muo-dostavat kaupunkikuvallisesti korkeatasoisen kokonaisuuden. Rakennuksen julkisivut on ra-kennettava kiviaineisesta materiaalista tai puusta tai vastaavasta kaupunkikuvallisesta korkea-tasoisesta materiaalista. Mahdolliset elementtisaumat tulee häivyttää sauman sijoituksen tai julkisivun pintarakenteen avulla. Rakennuksissa on käytettävä puuta vähintään parvekkeiden taustoissa ja julkisivujen tehosteissa. Puun käytössä tulee suosia puun luonnollisia värejä. Jul-kisivujen tulee olla väritykseltään vaaleita. Rakennuksien värisävyjen tulee poiketa toisistaan. Kattomuotona rakennuksissa tulee käyttää mansardikattoja siten, että ylin kerros kätkeytyy jyrkän mansardikaton alle. L-muotoisissa rakennuksissa toinen L-sakara tulee tehdä loivana poikkeamana harjakattona, joka päättyy mansarditaitteeseen sakaran päässä. Kattomateriaa-lina tulee käyttää sileää peltiä, joka on väritykseltään tumma. Katolle saa sijoittaa aurinkopa-neeleja tai -kerääjiä. Rakennusten ullakkokerroksiin sijoittuvat tekniset tilat ja IV-konehuoneet on sovitettava rakennuksen arkkitehtuuriin. Rakennusten sisäänkäyntejä tulee korostaa katoksien tai materiaalien avulla. Asuinrakennuk-sista tulee olla maantasoinen autopaikoista erotettu turvallinen kulku leikki- ja oleskelualueel-le, ja porrashuoneista tulee olla suora yhteys pihalle. Jokaisessa asunnolla tulee olla oma asun-topiha tai parveke. Yksiöissä parvekkeen on oltava vähintään 1,5 m2 suuruinen ja muissa vä-hintään 3 m2 suuruisia. Parvekkeet tulee lasittaa. Ketjutien varteen rakennuksien väleihin on rakennettava laadukkaita pergoloita, joihin tulee istuttaa esimerkiksi säleikkövilliviiniä. Ennen rakentamista on selvitettävä, onko alueen aiempi toiminta aiheuttanut maaperän pi-laantumista. Tarvittaessa maaperä on puhdistettava rakentamiseen sopivaksi. Hulevesiä alueella tulee viivyttää luonnonmukaisin keinoin viivytyspainanteissa ja -altaissa. Autopaikkoja tulee varata vähintään 1 ap / 85 k-m2. Yhdellä yhteiskäyttöautolla voidaan korva-ta 3 autopaikkaa. Mikäli autopaikkoja korvataan yhteiskäyttöautoilla, tulee niitä olla vähintään 3 kappaletta. 1/3 autopaikoista tulee sijoittaa katettuun tilaan. Autokatokset tulee rakentaa puusta. Autokatoksiin on rakennetta viherkatto. Pyörä- ja autopaikoitukseen käytettävää tilaa ei lasketa rakennusoikeuteen. Katoksettomat autopaikat tulee jakaa puu- ja pensasistutuksin enintään kuuden autopaikan ryhmiin, ja pihakiveyksenä tulee käyttää nurmikiveä. Polkupyöräpaikkoja tulee varata 1 pp / 35 k-m2 tai vähintään 1 pp / 1 asunto. Säilytystiloja tulee asuntoa kohden rakentaa vähintään: - ulkoiluvälinevarastoja yksiöissä 1,5 m2 ja muissa huoneistoissa 2 m2 - irtaimistovarastoja yksiöissä 1,5 m2 ja muissa huoneistoissa 2 m2 - lämmintä lastenvaunutilaa sisäänkäynnin yhteyteen yksiöissä 0,3 m2 ja muissa huoneistossa 0,5 m2

4.2.2 Muut alueet

Katualueet

Asemakaavamuutoksessa Ketjutien katualuetta laajennetaan vähän etelään, jotta Ketjutien päähän voidaan toteuttaa kadunvarsipysäköintiä ja kääntöpaikka. Kadunvarsipysäköinnin on tarkoitus palvella Ahjon urheilukentän ja Ollilanpuiston käyttäjiä. Ketjutien katualuetta leven-netään, jotta olemassa olevaa kevyen liikenteen yhteyttä voidaan jatkaa Ollilanpuiston kunto-poluille. Kettinkikujaa jatketaan länteen, mikä osoitetaan jalankululle ja polkupyöräilylle vara-

17

tuksi katualueeksi. Kettinkikujan jatke yhtyy tässä asemakaavamuutoksessa osoitettuun uu-teen Ketjupuiston kevytväylään. VL Lähivirkistysalue

Asemakaavassa on osoitettu ohjeellinen etelä-pohjoissuuntainen aluevaraus Ketjupuiston uut-ta kevyen liikenteen yhteyttä varten. Ketjupuistossa on kaksi tunnettua muinaismuistokohdetta, jotka on merkitty asemakaavaan osa alueen rajauksin ja sm-1 –merkinnöillä. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista toimenpiteis-tä ja suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto.

4.3 Kaavan vaikutukset

4.3.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön

Asemakaavamuutoksella teollisuusalue muuttuu asuinalueeksi, joka vaikuttaa kaupunkiku-vaan positiivisesti. Uudet asuinrakennukset suunnitellaan kaupunkikuvaan sopiviksi. Kaava-muutos tiivistää kaupunkirakennetta sekä mahdollistaa asuinkerrosalan sekä asuntojen mää-rän lisäämisen. Kaavamuutoksen myötä alueelle tulee noin 400 uutta asuntoa. Kaavamuutos tukee niin Ahjon kuin keskustan elinvoimaisuutta ja edistää kaupunkikehitystä. Kaavahank-keella on myös positiivinen vaikutus Kerava-Nikkilä –radan toteuttamiseen. Ratayhteyden to-teuttaminen vaatii riittävän asutuksen asemien läheisyyteen, jotta sen toteuttaminen on kan-nattavaa.

4.3.2 Vaikutukset liikenteeseen ja teknisenhuollon verkkoihin

Asemakaavamuutos lisää jonkin verran autoliikennettä Ketjutiellä ja Kettinkikujalla. Tonttiliit-tymät ovat osoitettu pääosin Ketjutieltä, joten Kettinkikujalla liikenne ei niinkään lisäänny. Kaavamuutoksessa huomioidaan riittävästi tilaa katualueille, jotta liikennöinti alueella voidaan toteuttaa turvallisesti. Kevyen liikenteen yhteydet paranevat ja lisääntyvät kaavamuutoksen toteutettua. Kettinkikujan varteen tulee uusi kevyt väylä Ketjupuistoon ja Ketjutien varressa olevaa kevyen liikenteen yhteyttä jatketaan etelään Ollilanpuistoon. Mikäli kevyen liikenteen turvallisuutta alueella on tarpeen kehittää, voidaan Ketjutiellä ja Terästiellä olevia ajohidastei-ta esimerkiksi korottaa tai lisätä. Ketjutien eteläosaan varataan riittävästi katutilaa uusien py-säköintipaikkojen toteuttamiseen. Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä on rakennettu kaupunkitekniikkaa. Suunnittelualue on helposti liitettävissä kaupunkitekniikan verkostoon sekä kaukolämpöverkostoon.

4.3.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön sekä muinaismuistoihin

Rakentamisella ei ole haitallisia vaikutuksia maisemaan tai maisemakuvaan. Viheralueet eivät supista olemassa olevia lähivirkistysalueita. Kulku Ketjupuistossa ohjataan uudelle kevytväyläl-le, joka vähentää maaston kulumista.

4.3.4 Vaikutukset muinaismuistoihin

Ketjupuistoon sijoittuvat muinaismuistot on huomioitu kaavamuutoksessa ja uuden kevyt-väylän rakentaminen ei uhkaa niiden säilymistä alueella. Uutta kevytväylän linjausta on tarkas-teltu suhteessa kiviröykkiöiden sijaintiin ja Inkilän muinaismuistoalueelle tehtiin maastotarkas-tus ja tarkistusmittaus. Maastokäynnin suoritti Olli Kunnas FM (arkeologia) 5.4.2019. Olli Kun-nas antoi lausunnon muinaismuistoalueen uudesta rajauksesta (kts. Liite 6.). Tarvittaessa mui-naismuistoalueen uudesta rajauksesta järjestetään Museoviraston kanssa neuvottelut.

18

KUVA 11. Inkilän muinaismuistoalue

4.4 Nimistö

Alueen nimistöön ei tule muutoksia.

5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS

Asemakaavan toteuttamista ohjaavat asemakaavakartta, selostus, rakennusjärjestys ja ha-vainnekuvat. Suunnittelualueen toteuttaminen on mahdollista, kun asemakaavan muutos on saanut lainvoiman ja uudet tontit on muodostettu ja merkitty kiinteistörekisteriin. Keravan kaupunki valvoo normaalina viranomaisvalvontana alueen jatkosuunnittelua, rakentamista ja kehittämistä.

Kiviröykkiö Uusi kevytväylä

Inkilän (1000010006) mui-naismuistoalueen rajaus tarkkuusinventoinnin 2010 mukaan.

Uusi Inkilän mui-naismuistoalueen rajaus.