FINLAND

Paikkatietoseminaari 10.2.2015

Anssi Savisalo, arkkitehti SAFA, johtava konsultti, FCG

bSF kaupunkisuunnitteluryhmän pj

KM3D-HANKE: KOHTI 3D-

KAUPUNKIMALLIA

FINLAND

ESITYKSEN RAKENNE

• KPY ja bSF yhdistävät voimansa

- KM3D-hankkeen kuulumiset ja tavoitteet

• Mitä kuntiin kuuluu?

- kaupunkimallikysely 6/2014

• Miten muualla?

- Kansainvälinen benchmarkkausselvitys

FINLAND

1/3

KPY JA BSF YHDISTÄVÄT VOIMANSA:

KM3D-HANKKEEN KUULUMISET JA TAVOITTEET

FINLAND

KM3D: MIKÄ IHMEEN KAUPUNKIMALLINNUS? • Kaupunkimallinnus = (kaupunki)ympäristön tietosisältöjen

järjestynyttä keräämistä, hallinnointia ja hyödyntämistä.

sopimuspohjaisia kysymyksiä kuten kiinteistöjä, rakennusoikeuksia,

kaavoja ja erilaisia muita koskeva tieto;

luonnonympäristöä kuten maaperää, vesiolosuhteita jne koskeva tieto

yhdyskunnan rakennusten, rakenteiden ja infrastruktuurin geometriaa ja

laadullisia ominaisuuksia koskeva tieto;

Rakennetun ympäristön prosesseja kuten lupamenettelyä, kaavoitusta

ja ylläpitoa koskeva tieto.

FINLAND

KM3D: MIKÄ IHMEEN KAUPUNKIMALLINNUS? • Kaupunkimallinnus = (kaupunki)ympäristön tietosisältöjen

järjestynyttä keräämistä, hallinnointia ja hyödyntämistä.

sopimuspohjaisia kysymyksiä kuten kiinteistöjä, rakennusoikeuksia,

kaavoja ja erilaisia muita koskeva tieto

luonnonympäristöä kuten maaperää, vesiolosuhteita jne koskeva tieto

yhdyskunnan rakennusten, rakenteiden ja infrastruktuurin geometriaa ja

laadullisia ominaisuuksia koskeva tieto.

Rakennetun ympäristön prosesseja kuten lupamenettelyä, kaavoitusta

ja ylläpitoa koskeva tieto.

BIM Rakennukset

Infra

PROSESSIT Suunnittelu

Lupaprosessit

Seuranta ja ylläpito

Budjetointi

jne

FINLAND

• Maakuntakaavan kaavamääräykset ja aluevaraukset

• Tilastokeskuksen ja maanmittauslaitoksen GIS-materiaalit (maastotietokanta, laserkeilaus, tilastoaineistot, RHR ym)

• Seudullinen selvitys- ja inventointitieto • Seudullinen ympäristöhallinnon ympäristötieto,

maisemarakenne, maaperätieto ym (Oiva, YKR)

• Verkostojen 3D-geometria • verkostojen ja liikenneväylien liittymäpisteet ja

kapasiteetit (sähkö, lämpö, vesi, kadut, tietoliikenne)

• Kunnallistekniikan ja katujen edellyttämät 2D-tilavaraukset

• Yleiskaavan kaavamääräykset ja aluevaraukset

• Tilastokeskuksen ja maanmittauslaitoksen GIS-materiaalit

• Seudullinen selvitys- ja inventointitieto • Ympäristötieto • Maisemarakenne

• 3D-ulkovaippa ja julkisivutekstuurit

• Asemakaavarasitteiden 2D-tilavaraukset, tontit ja korttelialueet

• Asemakaavan rakennusalat (2D) ja mahdolliset rakennuskorkeutta ohjaavat määräykset (3D)

• Muut korttelialueita ja rakennusaloja koskevat asemakaavamääräykset ominaisuustietona

• Rakennuksen sijainti keskipisteenä x,y,z tai 2D-pohja-alana

• Rakennuksen attribuuttitiedot (RHR): kerrosala, energiankulutus ym

• Korttelialojen pääkäyttötarkoitukset ja 2D-rajaukset

• Asemakaavan seurantalomaketiedot

• Rakennusten liittymäpisteet • Perustusrakenteiden ulkomitat 3D

• Alueidenkäytön ja rakentamisen seurantatieto: kerrosala käyttötarkoituksittain, rakennukset ym

Kaavio: PRE BIMCity / Savisalo 2013

TIEDONSIIRTO

Kaupunki • Olevan

ympäristön

paikka- ja

kiinteistötieto

”as agreed”,

”as observed”

• Maankäytön

suunnitelmatieto

”as planned”

Infra Katujen ja

verkostojen

suunnitelma- ja

toteumatieto

”as built”,

”as observed”

”as designed”

Talo Taitorakenteiden

suunnitelma- ja

toteumatieto

”as built”,

”as designed”

FINLAND

KM3D-HANKEKOKONAISUUS

• Hankekokonaisuutta vetävät bSF kaupunkisuunnitteluryhmä ja

Kuntien paikkatiedon yhteistyöryhmä yhdessä

• Vastuuhenkilöt Anssi Savisalo (bSF) ja Matti Holopainen

(Kuntaliitto)

• Kokonaisbudjetti n. 120 000 €

• Rahoittajina suuret ja keskisuuret kaupungit, alan yritykset

FINLAND

KM3D: KÄYNNISSÄ OLEVIA OSATEHTÄVIÄ

1. Kysely: kaupunkimalliin kohdistuvien vaatimusten ja toiveiden

kokoaminen (Kuntaliitto, valmis 6/2014)

2. state-of-the-art ulkomaisten hyvien käytäntöjen kokoaminen,

erityisesti Hollannin ja Saksan toimintatavat

(FCG, tekeillä)

3. Kaupunkien tietomallinnuksen sanaston kokoaminen

infrasuunnittelun vastaavan sanaston perusteella

(Sito, valmis 10/2014)

4. Infrasuunnittelun lähtötietomallin laajentamistarpeet

kaupunkisuunnittelun näkökulmasta (Petri Kokko, tekeillä)

…tähtäimessä kaupunkien tietomallinnuksen kansallisten

sisältövaatimusten määrittäminen v 2015 loppuun mennessä

FINLAND

2/3

MITÄ KUNTIIN KUULUU?

KUNTALIITON KAUPUNKIMALLIKYSELY 6/2014

FINLAND

KAUPUNKIMALLINNUS SUOMESSA

• Kuntaliiton kysely 6/2014

• 44 vastaajaa n. 40 kaupungista ja kunnasta

– 21 maankäytön tai kaavoituksen asiantuntijaa

– 19 paikkatietoasiantuntijaa

Yli 80 kaupunkimallia käytössä tai hankittu, miksi?

FINLAND

MIHIN MALLEJA KÄYTETÄÄN?

FINLAND

Mallinnus tulisi voida kytkeä

kunnan perusaineistoihin ja

rekistereihin ilman kaksin -tai

kolminkertaista ylläpitoa.

ODOTUKSIA

Osana arkipäivää,

suunnittelua,

vuorovaikutusta,

palvelua kuntalaisille

3d-internetin osana.

Kaupunkimalli on

tulevaisuuden

kanta/pohjakartta.

Myös kansalaiset ovat

kiinnostuneita 3D-malleista ja

omatoimisesta kaupunkiympäristön

tarkasteluista ja vertailuista, josta

seuraa tarve jakaa data avoimena

datana. Tulevaisuuden

työväline!

Nyt olisi hyvä määrittää

suuntaviivat siten, että

kaupunkimallien käyttö nyt

luoduilla malleilla on

mahdollisimman laajaa myös

tulevaisuudessa. Ettei

rajoitettaisi tulevaisuuden

käyttötarkoituksia.

FINLAND

HAASTEITA

Mallin tuottamisen ja

ylläpidon

kustannukset on

saatava

kohtuullisiksi.

Mallinnuksen tarpeet ovat

hyvin erilaiset ja

yleispätevän toimintatavan

löytäminen voi olla

haastavaa. Suurin

pullonkaula on

tiedonkeruun

rahoitus. Myös

osaavaa

henkilöstöä

tarvitaan.

Kuntien

kaupunkisuunnittelun

pitäisi saada valmiita

tuotteita

käytettäväksi ilman

valtavaa säätämistä ja

epävarmuutta.

FINLAND

MIHIN KUNNAN KOLMIULOTTEISEEN KAUPUNKIMALLIIN

LIITTYVÄÄN TOIMINTAAN TARVITTAISIIN YHTEISIÄ

KANSALLISIA PELISÄÄNTÖJÄ?

Miten mallin jakelu

ulkopuolisille

järjestetään?

FINLAND

CITYGML KANSALLISEKSI KAUPUNKIMALLISTANDARDIKSI?

FINLAND

3/3

MITEN MUUALLA?

KANSAINVÄLINEN BENCHMARK-TARKASTELU

FINLAND

TARKASTELLUT MAAT

• Saksan liittotasavalta

• Alankomaat

• Iso-Britannia

FINLAND

SAKSAN LIITTOTASAVALTA

• CityGML-standardin kehitys saksalaisjohtoista yliopistojen ja

kaupunkien vuorovaikutuksena

• Kansallinen standardi ALKIS <-> CityGML

• CityGML <-> INSPIRE

FINLAND

SAKSA: HAVAINTOJA SUOMEN MALLITYÖHÖN

• mittakaavaero: toimijoiden määrän, aineistojen laajuuden ja toimintaympäristön

kannalta on relevantimpaa tehdä vertailua yksittäisiin osavaltioihin ja kaupunkeihin

kuin koko liittovaltioon.

• GML-tiedon osalta tiivis yhteys kiinteistö- ja mittaustoimeen. Kaupunkien BIM-

aineistojen osalta ei ole tiedossa kansallista järjestäytymistä.

• huomattava, että saksalaiset kaupungit ovat CityGML:n kehitystarpeiden suhteen

yhteydessä suoraan SIG3D-työryhmään. Mikäli CityGML saisi Suomessa merkittävän

kansallisen aseman, pitäisi luoda mekanismi, jolla Suomessa havaitut kehitystarpeet

saadaan ketterästi SIG3D:n tietoon ja käsiteltäväksi.

• osavaltioiden ja kaupunkien sovittu työnjako kulkee tarkkuustasojen mukaisesti.

• Suomen toimintaympäristössä rakennus- ja mittaustiedon yhdistäminen muuhun

ympäristötiedon hallintaan on paremmin mahdollista, Saksassa toiminta on hyvin

sektoroitunutta.

• Nykyisen CityGML 2.0:n hyödyntämisalue vaikuttaa Saksassa suppealta. Suomen olisi

tarpeen olla aktiivinen osallistuja 3.0-version kehitystyössä, jotta voidaan varmistaa

mm. infrasuunnittelun tietojen sujuva siirtyminen ja muut Suomelle tärkeät

kansalliset tarpeet ja intressit.

• Jatkotyönä olisi hyödyllistä selvittää rakentamisen tietomallinnuksen (BIM)

ohjeistusten tilanne Saksassa.

FINLAND

ALANKOMAAT

• Useita kansallisia standardeja rakennetun ympäristön tietomallinnukselle

• Kaupunkimallinnuksen kannalta tärkein standardi IMGeo

– 2D kiinteistötiedon standardi, vrt Kunta GML

– 3D-laajennus on toteutettu CityGML-muotoisena

– Tekeillä oleva IMGeo 3.0 tulee sisältämään myös 3D-elementtejä

• Vastuullisena toimijana valtiollisten toimijoiden rahoittama Geonovum-säätiö

– Vuosibudjetti n 4 M€, josta 25 % budjettirahaa ja 75 % projektirahoitusta

– n. 25 työntekijää

– Vastaa keskitetysti Hollannin valtion rakennettua ympäristöä koskevan standardoinnin valmistelusta

• V 2015 perustetaan Geonovumia vastaava säätiö BIM Loket koordinoimaan tietomallinnuksen standardointityötä

FINLAND

ALANKOMAAT: HAVAINTOJA SUOMEN MALLITYÖHÖN

• käytäntöjen valmistelussa ja jalkautuksessa hyväksi havaittuja

toimintatapoja Hollannin prosessissa:

– laaja eri toimijoiden vuorovaikutus jalkautuksessa ja eri asiantuntijoiden avoin

kommunikointi teknisistä kysymyksistä

– olemassa olevien (2D-)aineistojen integroiminen 3D-kokonaisuuteen

– kansallisten organisaatioiden aktiivinen prosessia johtava rooli

• Kansallinen yhteisymmärrys avoimesta 3D-standardeihin perustuvasta

toimintatavasta vähentää yksittäisten organisaatioiden investointiriskiä.

• Inframodel –kehitystyön ansiosta Suomessa on jo kansallinen näkemys ja

vakiintunut käytäntö maanalaisten rakenteiden mallintamiselle, mikä

puuttuu Hollannista vielä kokonaan. Suomen kehitystyössä yhtenä

kriittisenä tekijänä on tämän valmiin edistysaskelen sisällyttäminen

kaupunkimallinnuksen käytäntöihin.

FINLAND

ISO-BRITANNIA

• Britanniassa kaupunkimallinnuksen parissa tapahtuva kehitystyö

kietoutuu infrarakentamisen kautta rakennusalan

tietomallinnuksen kehitykseen.

• Hallituksen BIM-strategia jäsentyy kolmeen keskeiseen osaan:

– IDM Common dictionary (yhtenäinen sanasto)

– IFC Common data (yhtenäinen tietomuoto)

– IFD Common processes (yhtenäiset prosessit).

• rakentamisen ja infrasuunnittelun tietomallinnuksen määrittely

lähtee prosessien ja niiden tietotarpeiden pikemminkin kuin itse

mallien rakenteen tai tietosisällön määrittelystä.

• Vastuullinen toimija: pääministeriön kanslian suoraan rahoittama

BIM Task Group

FINLAND

ISO-BRITANNIA: HAVAINTOJA SUOMEN MALLITYÖHÖN

• Tarkkuustasoajattelun (LOD) rinnalla pitäisi kuljettaa käsitettä

tiedon kypsyyden taso (Level of Required Maturity LRM), joka

palvelee tietoa hyödyntäviä prosesseja pelkkää tarkkuustasoa

täsmällisemmin.

• Kaupunkimallien teknisen rakenteen ja tietosisältöjen määrittelyn

rinnalla kannattaisi kuljettaa kaupunkimalleihin perustuvien

prosessien määrittelytyötä, jotta voidaan tunnistaa

kaupunkimalliin kohdistuvat tietotarpeet prosessin eri vaiheissa.

FINLAND

TIEDON KYPSYESSÄ EPÄVARMAT JA SELVITETTÄVÄT ASIAT

RAJAUTUVAT SUPPEAMMIKSI

FINLAND

VOIDAANKO JONKIN MAAN OHJEISTUSTA SOVELTAA

SUORAAN SUOMEN OLOISSA?

• Minkään tarkastellun maan ohjeistusta ei voida suoraan omaksua

Suomen käytännöksi erilaisista lähtökohdista, vanhastaan olemassa

olevista rakenteista ja toimintaympäristöstä johtuen.

• Niiltä osin, kun CityGML on perusteltua omaksua käyttöön

Suomessa, tulisi mahdollisimman pitkälle pyrkiä käyttämään

suoraan sen perusmuotoa.

• Mahdolliset kansalliset laajennukset (ADE) tulisi laatia selvästi

rajattuina ja siten, että ne voidaan dokumentoituna esittää

SIG3D:lle liitettäväksi perusformaattiin.

FINLAND

MINNE SEURAAVAKSI?

• Kaupunkitiedon mallimuotoinen käsittely korvaa

dokumenttipohjaisen työskentelyn

• Työskentelyn läpinäkyvyys, luotettavuus ja tehokkuus kasvaa

• Visuaalisuus tuo suunnittelun lähemmäs kansalaisia ja

päätöksentekijöitä

MITÄ TARVITAAN:

• Kansallinen tahtotila ja resurssi kaupunkien tietomallinnuksen

kehittämiseen

• Tiivis vuoropuhelu rakennusten, infran ja kaupunkiympäristön

tietomallinnuksen kehityksessä

• Järjestäytynyt osallistuminen kansainvälisten standardien

kehittämiseen

FINLAND