koulun ja nuorisotyön yhteistyö: mahdollisuudet, käytännöt, hyödyt

Koulun ja nuorisotyön yhteistyö:

mahdollisuudet, käytännöt, hyödyt

Tomi KiilakoskiKoulun ja nuorisotyön yhteistyön tolkku ja

merkitys. Oulu 8.10.2014

Lähtökohtia

• Koulu on useita ammatteja edustavien ihmisen työyhteisö, joka vaikuttaa oppilaiden hyvinvointiin monin erilaisin tavoin (Rajakaltio 2014)

• Oppimisen institutionaalinen mieli, ja oppimisen inhimillinen ja yksilöllinen merkitys ovat eri asioita (Jarvis 2011)

• Palvelujärjestelmäkeskeisyydestä nuoripainotteisuuteen

”Kouluissa ja nuoriso-työssä ei koeta enää, että olisimme toistemme uhka vaan päinvastoin olemme yhteisesti

alkaneet miettimään yhteistyötä lasta ja nuorta ajatellen, ei sitä mihin hallintokuntaan kuulumme.”

12.04.2023 Tomi Kiilakoski

Nuorten näkökulmia koulun kehittämiseen

1. Nuorten väliset suhteet- Oleminen koulussa on ryhmässä olemista ja tietoisuutta muitten

nuorten läsnäolosta- On negatiivisimmillaan ulossulkemista ja satuttavaa:- se satuttaa ihan sikana, jos joku tulee huuteleen hiuksista tai jostain

tollasist, koska en mä voi näille mitään ja toisekseen en mä jaksa joka aamu suoristaa kahta tuntii näitä, ihan turhaan.

- ja myönteisimmillään hyvinvoinnin lähde- Et sinänsä silleen kun miettii, niin se asia on aika tärkeetä,

et tulee hyvällä mielellä kouluun. Et ei haittaa, vaikka tulee aamulla kiire, kuhan vaan kerkiää kouluun, että näkee kavereita. (Nuori.)

Tehtävänä on vahvistaa ryhmien myönteistä puolia.


2. Nuorten ja aikuisten väliset suhteet

• Koulun opetustehtävä ja sosiaalisista suhteista huolehtiminen ovat molemmat tärkeitä asioita.

• Hyvä opettaja yhtä aikaa ammattiroolissaan luotettavana ja rentona:– On ne, että ei kauheen usein niiden, jotka on vähän

kireempiä ja, niin ei niille oikein viitti jäädä edes juttelemaan, haluu vaan äkkii pois sieltä luokasta, ettei mitään lisähommaa tuu.

• Nuorten ja aikuisten välit vaikuttavat niin yksittäiseen oppituntiin kuin koulukokemukseen laajemminkin.


3. Osallisuus

• Osallisuus koulussa ei ole yhtä kuin oppilaskunnan hallitus• Osallisuus 1. sosiaalisena yhteenkuuluvuutena ja 2. vaikuttamisena• Nuorten kokemuksissa osallisuus ei toteudu täysimääräisenä ja näin

kokemus yhteisön jäsenyydestä jää vajaaksi.– Nuori3: Siis kyllä kysytään aina, että mitä mieltä me ollaan ja

mitä me halutaan.– Nuori1: Mutta vaikka sanoo mitään, niin ei mikään toteudu ikinä.– Nuori4: Just se että ei asiat tapahdu, ei tapahdu mitään

• Osallisuuden ei tulisi olla pelkästään hyväntahtoisuuden varassa, vaan se perustuu lapsen oikeuksiin osallistua – kaikessa koulutoiminnassa (Hakalehto-Wainio 2012).


4. Kasvuyhteisö

• Vaikka kaikki koulussa toimivat aikuiset kieltäisivät olevansa kasvattajia, on koulu silti kasvuyhteisö.

• Yksittäisten oppiaineiden lisäksi myös kokonaisuuden näkökulma: millainen kokonaisuus koulusta muodostuu arkisen toimintakulttuurin myötä– Onko toiminta lapsi- ja nuorisokeskeistä vai palvelukeskeistä?

• Niin sanotut vanhan kansan opettajat haluaa olla ja mieluiten toimii opettajana. Että tää kasvatuspuoli, mikä on kuitenkin olennainen osa sitä oppimista ja turvallisen ilmapiirin luomista, on jäänyt vähemmälle. (Opettaja.)

• Koulun yhteisötaso eroaa yksilö- ja ryhmätasosta. Yhteisötasoa on hankala kehittää muutoin kuin yhteisönä.


5. Toiminnallisuus ja sen puute

• Passiivisuuden rikkominen sekä oppituntien että välituntien asiana– Tomi: Miten te saatte sit niillä välitunneilla ajan kulumaan?– Nuori2: Seisoskellaan.– Nuori3: Jos on sisävälkkä, niin istuskellaan ja ollaan puhelimella.– Tomi: Entäs nää ulkovälkät?– Nuori2: No sitten me vaan seisoskellaan tossa ovien eessä ja

ootetaan kylmissään siinä, että päästään sisälle. • Oppilaita huomioivien ja heitä liikuttavien toimintojen kehittämisen

tarve.• Toiminnallisuus on yhteydessä myös toimijuuteen; passiivisuus taas

yhteydessä kohteena olemiseen.


Koulun palvelutarjonta


ErikoistuneetPalvelut

Tuki-Palvelut:

lääkärit,

psykologit)

Arkeatukevatoiminta

Koulu kasvu-yhtei-sönä.

Oppiminen

Koulun ja nuorisotyön yhteistyön motiivit

1. Nuoriin liittyvät motiivit:- Erilainen aikuistoimija: Mä en sano, et

opettaja ei osaa niitä kohdata, vaan me kohdataan ne eri tavalla. Me kohdataan ne sillä tapaa yksilöllisemmin. (Nuorisotyöntekijä)

- Nuorten kuunteleminen, ryhmäyttäminen, nuorisolähtöisyyden vahvistaminen


Yhteistyön motiiveja

2. Henkilö- ja organisaatiokeskeiset motiivit• Nuorisotyön näkökulmasta nuorten

tavoittaminen, tiedottaminen, toiminnan tutuksi tekeminen

• Koululla työn helpottuminen ja uudenlaisen työotteen mukaantuleminen.


Yhteistyön motiiveja

3. Koulun toimintakulttuuriin vaikuttaminen• Koulun muuttuminen oppilaita huomioivammaksi: voi

kenties toivoa, että he kokee, että tää on meidän koulu, tätä pidetään hyvänä. Syntys sellasta huolta pitävää toimintaa. (opettaja)

• Koulun avautuminen ja kiinnittyminen muihin kasvuympäristöihin ja -yhteisöihin: Mä en haluakaan sitä, ku koulu on välillä semmonen suljettu laatikko, jossa sitte ku mennään siitä koulun ulkopuolilla, niin alkaa tapahtua ihan erilaisia asioita. (Opettaja.)


Motiivit koottuna

YKSILÖKESKEINEN MOTIIVI TOIMINTAKULTTUURINEN MOTIIVI

Yksittäisen opettajan työtaakan

helpottaminen

Koulun yhteisöllisen toimintakulttuurin

tukeminen

Toiminnallisuutta kouluun, esimerkiksi

välitunneille.

Koulun toimintakulttuurin kehittäminen

nuorisolähtöiseen suuntaan

Ryhmäytys pistemäisenä toimintana Ryhmädynamiikan kehittäminen ja

ryhmätyötaitojen opettelu

Yksittäisen nuoren tuki ja kohtaaminen Kohtaavan ja kunnioittavan työotteen luominen

koko kouluun

Uuden osaamisen saaminen koulun käyttöön Organisatorisen oppimisprosessin

käynnistäminen, vertaisoppiminen


Nuorisotyön kohde koulussa

1. Yksilötyö

2. Pienryhmätyö

3. Luokan kanssa tehtävä työ

4. Koko koulun tason toiminnot

5. Kouluyhteisön kehittäminen

6. Perheiden kanssa tehtävä työ

7. Koulujen väliset toiminnot


Hyödyt

1. Ryhmädynamiikka- Ryhmäyttämisillä kouluyhteisön tuki. Sillä koetaan

olevaan hyötyä ryhmäkoheesion tukena.- tällä hetkellä esimerkiks meiän talossa niin, kaikki

opettajat sanois ihan sydämestään, että tottakai seiskaluokkalaiset ryhmäytetään. (Opettaja)

- Oppiva yhteisö edellyttää ryhmädynamiikan toimimista ja keskinäistä luottamusta


2. Sukupolvisuhteet

• sukupolvisuhteiden merkitys: se, että koululla on nuorista kiinnostuneita aikuisia, joihin nuorilla on luottamuksellinen suhde on paitsi kouluviihtyvyyden, myös koulumenestyksen kysymys.– Nuorisotyöntekijät ovat nuorille ”positiivisia, ne

tsemppaa aina”, opettajiin verrattuna ” ne ei oo niin totisia välttämättä aina” ja yleisvaikutelmana ” ne on mukavia kaikki”.

– Toisaalta kehitettävää on siinä, miten tavoittaa kaikki nuoret.


3. Osallisuuden muodot

• Osallisuus ei ole vain oppilaskuntaa, vaan osallistumista koulun arkisiin toimintoihin.

• Oppilaskuntatoiminnan vahvistuminen (koulutukset, oppilaskunnan hallituksen ryhmäytys, yhteys kunnan päätöksentekoon ja nuorisovaltuustoon)

• Toisaalta myös nuorten arkisen roolin vahvistaminen ja sellaisten rakenteiden luominen, jossa nuorten on mahdollista olla toimijana, eikä vain oppimisen kohteena.


Pohdinnan aiheita

• Nuorisotyön kuvaaminen opetussuunnitelmatasolla• Resurssikysymykset• Nuorten digitaaliset ja kasvokkaiset kulttuurit osaksi

koulutyötä• Nuorten asema ja osallisuus kehittämisen suunnittelussa• Formalisaatio ja informalisaatio: nuorisotyön asema

koulussa. Onko tuloksena se, että – 1. Koulu maistuu nuorille VAI se, että– 2. Nuorisotyö koulumaistuu


Kenen tulisi muuttua – nuorten vai palvelujen?

Kohdennettu nuorisotyö Kaikkiin nuoriin kohdistuva

nuorisotyö

Painopiste nuor(t)en toimintaan,

oppimiseen, kouluviihtyvyyteen tai

minäkuvaan vaikuttamisessa

(nuorten toiminnan tukeminen niin, että

hän sopeutuu yhteisöön)

JOPO-luokat, kerhot, yksilötason

tukitoimet, haasteellisten tilanteiden

tuki, kohdennetut pienryhmät,

nivelvaiheen työ.

Välituntitoiminnot, koulunuorisotilat,

tapahtumat, retket, teemapäivät,

tuotteistetut paketit, ryhmäyttämiset

(useimmissa tapauksissa).

Painopiste kouluyhteisön toimintaan

vaikuttamisessa

(yhteisöön vaikuttaminen niin, että se

kohtaa eri nuorten tarpeet paremmin.)

Moniammatilliset tiimit nuorten tukena.

Aikuisten kouluttaminen nuorten

kanssa toimimiseen.

Ryhmäyttämiset (tapauksissa, joissa

kehitetään koko koulun

ryhmäosaamista), tukioppilastoiminta,

osallisuustyö.


Lopuksi: toimintakulttuurin muuttaminen on asennekysymys

Jonkunlaista asennemuutosta ehkä tarvitaan, ja sehän me tiedetään, että asennemuutos ei tapahdu välttämättä kovin helposti, mutta sitten kun siellä saadaan jotakin tapahtumaan, niin jälkeenpäin huomataan, että ne raja-aidathan oli aivan hölmöjä, vähän niinkun Berliinin muuri aikoinaan. Et kymmeniä vuosia se hallitsi, mut sitten kun se alettiin romuttaa, niin se äkkiä romutettiin, ja sitten huomattiin, että mitä helvetin järkeä tässä oli. Mä voisin hyvin kuvitella sen tässäkin jutussa. (Opettaja.)


koulun ja nuorisotyön yhteistyö: mahdollisuudet, käytännöt, hyödyt

Education