KÄTILÖIDEN ASENTEET JA NÄKEMYKSET MATALAN RISKIN

SYNNYTYSTEN HOITAMISESTA

Riitta Filppu

Pro gradu –tutkielma

Hoitotiede

Hoitotyön johtaminen

Ita-Suomen yliopisto

Terveystieteiden tiedekunta

Hoitotieteen laitos

Kesäkuu 2017

SISÄLTÖ

TIIVISTELMÄ

ABSTRACT

1 JOHDANTO .......................................................................................................................... 1 2 KÄTILÖTYÖN NÄKÖKULMIA MATALAN RISKIN SYNNYTYSTEN

HOITAMISESTA..................................................................................................................... 4 2.1 Normaali synnytys ............................................................................................................ 4

2.2 Synnytykset Suomessa ..................................................................................................... 5

2.3 Tutkimustietoa kätilöiden asenteista ja näkemyksistä matalan riskin synnytyksistä ....... 6

2.3.1 Kätilöt normaalin synnytyksen puoltajina ..................................................................... 7

2.3.2 Matalan riskin synnytys ................................................................................................ 9

2.3.3 Synnytyksen epävarmuus ja riskien arviointi .............................................................. 10

2.3.4 Kätilöiden asenteet ...................................................................................................... 11

2.3.5 Päätöksenteko synnytyksen aikana ............................................................................. 12

2.3.6 Kätilötyö matalan riskin synnytysten mahdollistajana ................................................ 13

2.4 Yhteenveto kirjallisuuskatsauksesta ............................................................................... 15

3 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TAVOITTEET ...................................................... 19 4 TUTKIMUSAINEISTO JA MENETELMÄT ................................................................. 20

4.1 Tutkimusaineisto ............................................................................................................ 20

4.2 Aineiston analyysi .......................................................................................................... 21

5 TULOKSET ......................................................................................................................... 23 5.1 Vastaajien taustatiedot .................................................................................................... 23

5.2 Kätilöiden asenteet ja näkemykset matalan riskin synnytysten hoitamisesta ................ 25

5.2.1 Kätilöiden asenteita ja näkemyksiä yleisistä matalan riskin synnytysten

hoitoperiaatteista .............................................................................................................. 25

5.2.2 Kätilöiden asenteita ja näkemyksiä matalan riskin synnytyksen eri vaiheiden

hoitamisesta ...................................................................................................................... 28

5.2.3 Kätilöiden asenteita ja näkemyksiä matalan riskin synnytyksen kivunhoidosta ..... 35

5.3 Kätilöiden kehittämisehdotuksia matalan riskin synnytysten hoitamisesta ................... 36

5.4 Kätilöiden asenteiden ja näkemysten muodostumiseen yhteydessä olevia tekijöitä

matalan riskin synnytyksistä ................................................................................................ 38

5.5 Matalan riskin synnytyksen kriteerien vaikutuksia kätilöiden asenteisiin ja

näkemyksiin ......................................................................................................................... 41

5.6 Yhteenveto tuloksista ..................................................................................................... 46 6 POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET ............................................................................ 49

6.1 Tutkimustulosten tarkastelua.......................................................................................... 49

6.2 Eettiset näkökulmat ........................................................................................................ 54

6.3 Luotettavuus ................................................................................................................... 54

6.4 Johtopäätökset ja jatkotutkimushaasteet ........................................................................ 55

LÄHTEET............................................................................................................................... 57

LIITTEET

Liite 1. HUS Synnyttäjän riskiluokitus –seurantalomake.

Liite 2. Kuvio tiedonhausta.

Liite 3. Taulukko tiedonhausta.

Liite 4. Valitut tutkimusartikkelit.

Liite 5. Kyselylomake.

Liite 6. Muuttujaluettelo.

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO TIIVISTELMÄ

Terveystieteiden tiedekunta

Hoitotieteen laitos

Hoitotiede

Hoitotyön johtaminen

Filppu, Riitta Kätilöiden asenteet ja näkemykset ma-

talan riskin synnytysten hoitamisesta

Pro gradu –tutkielma, 62 sivua, 6 liitet-

tä (16 sivua)

Ohjaajat: Professori, THT, Katri Vehviläinen-

Julkunen ja ylihoitaja, TtT, Taina Pit-

käaho

Kesäkuu 2017_______________________________________________________________

Kätilötyön keskeisimpiä tehtäviä on edistää ja puoltaa normaalia synnytystä ilman tarpeetto-

mia toimenpiteitä. Normaalin synnytyksen määrittely on kliinisessä kätilötyössä kuitenkin

haastavaa ja se sisältää nykyisin myös rutiininomaisesti käytettävää teknologiaa. Kätilöiden

asenteet normaalin ja matalan riskin synnytyksen suhteen vaihtelevat ja synnytysten hoitoym-

päristö on merkittävä tekijä asenteiden muuttamisessa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli

kuvata kätilöiden asenteita ja näkemyksiä matalan riskin synnytysten hoidon kriteereistä. Ta-

voitteena oli tuottaa tietoa kätilöiden asenteista ja näkemyksistä matalan riskin synnytysten

hoitamisesta.

Tutkimuksen aineisto kerättiin Kätilöopiston ja Jorvin synnytysyksiköissä työskenteleviltä

kätilöiltä sähköisellä kyselylomakkeella alkuvuodesta 2017. Tutkimusta varten laadittiin uusi

kyselylomake kirjallisuuskatsauksen ja tutkitun tiedon perusteella. Kyselyyn vastasi 49 käti-

löä. Tutkimusaineisto analysoitiin käyttäen kuvailevia tilastollisia menetelmiä, ristiintaulu-

kointia ja Spearmanin järjestyskorrelaatiokerrointa. Avointen kysymysten aineisto analysoi-

tiin induktiivisella sisällönanalyysillä.

Kätilöiden asenteet ja näkemykset olivat varsin yhtenäisiä ja enimmäkseen matalan riskin

synnytyksen kriteerejä ja periaatteita tukevia. Eniten vastauksia jakoi oksitosiinin rutiinin-

omainen käyttö ja ilokaasun käytön suosiminen. Kätilöiden ikä, työkokemus, oma synnyttä-

neisyys sekä osallistuminen matalan riskin synnytysten koulutukseen oli yhteydessä useisiin

asenteita ja näkemyksiä kuvaaviin väittämiin. Organisaation synnyttäjän riskiluokitus –

seurantalomaketta ei pidetty käyttökelpoisena synnyttäjän hoidon suunnittelussa ja toteutuk-

sessa, sillä sitä pidettiin epäkäytännöllisenä ja hyödyttömänä. Hieman alle puolet kätilöistä oli

sitä mieltä, että matalan riskin synnytyksen kriteerit ovat muuttaneen heidän tapaansa hoitaa

synnytyksiä etenkin lisäämällä luottamusta normaalin synnytyksen toteutumiseen ja paranta-

malla toiminnan perustelua. Hieman yli puolet kätilöistä oli kuitenkin sitä mieltä, etteivät kri-

teerit ole muuttaneet heidän näkemyksiään synnytysten hoidosta. Synnytysyksiköltä toivottiin

parempia fyysisiä puitteita, lisäkoulutusta ja enemmän tukea muilta työntekijöiltä.

Tuloksia voidaan hyödyntää organisaatioiden hoitokäytäntöjä ja –suosituksia arvioidessa ja

muuttaessa sekä synnyttäjän hyvää hoitoa matalan riskin periaatteiden mukaan suunniteltaes-

sa. Jatkotutkimusta kätilöiden asenteista ja näkemyksistä matalan riskin synnytyksistä tarvi-

taan Suomessa laajemmin.

Asiasanat: kätilötyö, synnytys, matalan riskin synnytys, asenteet, näkemykset

UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND ABSTRACT

Faculty of Health Sciences

Department of Nursing Science

Nursing Science

Nursing Leadership and Management

Filppu, Riitta Midwives’ attitudes and views towards

low-risk childbirth

Master’s Thesis, 62 pages, 6 appen-

dices (16 pages)

Supervisors: Professor Katri Vehviläinen-Julkunen,

PhD and Director of Nursing Taina

Pitkäaho, PhD

June 2017___________________________________________________________________

One of the most important definitions of midwifery includes promoting and advocating for

normal childbirth without unnecessary interventions. However, defining what normal child-

birth is in clinical midwifery is challenging and currently also includes routine use of technol-

ogy. Among midwives, attitudes towards normal and low-risk births vary and the practice

setting for childbirth is a major factor in changing attitudes. The purpose of this study was to

describe midwives’ attitudes and views towards the criteria for the treatment of low-risk

births. The aim was to provide information on midwives’ attitudes and views regarding the

management of low-risk births.

The research material was collected from midwives working at the Kätilöopisto and Jorvi

maternity units. The data were collected using an electronic questionnaire in early 2017. A

new questionnaire was developed for this study based on the literature review and previous

research. 49 midwives answered the questionnaire. The data were analysed using statistical

methods such as frequencies, percentages, cross-tabulation, and Spearman's order correlation

coefficient. Data from the open questions were analysed by inductive content analysis.

The attitudes and views of the midwives were fairly consistent and mostly supported by the

criteria and principles of low-risk birth. The midwives’ views were particularly divided on the

routine use of oxytocin and the recommended use of nitrous oxide. Midwives’ age, years in

practice, their personal experience of childbirth, and participation in low-risk birth training

was linked to the statements reflecting various attitudes and views. Organisation's childbirth

risk classification form was not considered useful in the planning and implementation of the

care of the parturient, as it was considered impractical and useless. Slightly less than half of

the midwives thought that the criteria for low-risk births have changed the way they work in

the context of childbirth, especially by increasing confidence in the realisation of normal birth

and improving the justifications for practice. However, just over half of the respondents felt

that the criteria had not changed their views on childbirth care. Midwives wished for the la-

bour unit to provide a better physical environment and additional training, and more support

from other employees.

The results of this study can be applied when evaluating and changing care guidelines, prac-

tices and recommendations for hospital organisations, as well as in planning high-quality care

for women giving birth in line with the principles of low-risk birth. It would be important to

study midwives’ attitudes and views towards low-risk childbirth more widely in Finland.

Keywords: midwifery, childbirth, low-risk birth, professional attitudes, views

1 JOHDANTO

Viimeisten vuosikymmenien aikana synnytysten hoidossa ovat merkittävästi edistyneet ja

lisääntyneet erilaiset lääketieteellistyneet käytännöt ja toimenpiteet, joiden avulla käynniste-

tään, nopeutetaan, kontrolloidaan tai monitoroidaan synnytyksen fysiologista prosessia. Tar-

koituksena on ollut taata turvallinen synnytys äidille ja vastasyntyneelle. (World Health Or-

ganization WHO 1996, Romano & Lothian 2008.) Normaalin raskauden ja synnytyksen hoi-

dossa on tekemättä jättäminen eli odottaminen, seuranta ilman puuttumista sekä naisen ja per-

heen tukeminen usein kuitenkin parasta mahdollista hoitoa, millä saavutetaan optimaalinen

terveys niin äidille kuin vastasyntyneellekin (Romano 2009). Normaalin synnytyksen aikana

rutiininomaisten interventioiden ja teknologian käyttö ilman indikaatioita voi johtaa interven-

tioiden ketjureaktioon ja olla haitallisia sekä äidille että vastasyntyneelle. On myös kyseen-

alaistettu ovatko synnyttävät naiset riittävän hyvin informoituja interventioiden hyödyistä ja

riskeistä. (Brodsky 2008, Shaw 2013.) Lääketieteellistynyt synnytyksen hoito voi lisätä syn-

nytyksen aikaisia riskejä, kuten kuumeennousua, hartiadystokiaa sekä suurempaa tarvetta

lääkkeelliseen kivunhoitoon, keisarileikkauksiin, instrumentaalisiin synnytyksiin ja vastasyn-

tyneen tehohoitoon. Suurena haittana on myös se, että naiset menettävät uskonsa ja kykynsä

synnyttää luonnonmukaisesti. (Romano & Lothian 2008, Shaw 2013, Rothman 2014.)

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelman 2014 - 2020 yhtenä painopistealueista

on hyvä syntymän hoito. Sen tavoitteena on edistää synnyttäjän ja vastasyntyneen terveyttä ja

hyvinvointia tukemalla synnyttäjän sekä hänen kumppaninsa omia voimavaroja, vähentämällä

tarpeetonta puuttumista synnytyksen kulkuun ja edistämällä varhaista vuorovaikutusta vasta-

syntyneen kanssa. Jo sitä edeltävässä toimintaohjelmassa esitettiin kansallisen hoitosuosituk-

sen aiheeksi matalan riskin synnytysten hoitoa, mitä Suomessa ei kuitenkaan vielä ole toteu-

tettu. Toimenpide-ehdotuksina on annettu muun muassa kätilöiden ja lääkäreiden toteuttamaa

kokonaisvaltaista, asiakaslähtöistä ja voimaannuttavaa syntymän hoitoa sekä huomioida syn-

nytyskokemukseen vaikuttavia osatekijöitä, kuten vuorovaikutuksen laadun, läsnäolon, kont-

rollin tunteen ja päätöksentekoon osallistumisen syntymän hoidossa. (Klemetti & Raussi-

Lehto 2016.) Tarpeettomien interventioiden välttämistä synnytysten hoidossa voidaan katsoa

etenkin hoidon laadun, kustannusten ja vaikuttavuuden näkökulmasta. Terveydenhuollon asi-

akkaiden tulee luottaa palveluiden laatuun ja vaikuttavuuteen ja palveluiden järjestämiseen

asiakaslähtöisesti. Johtamisella on tässä tärkeä ja merkittävät rooli. (STM 2012.) Hoitotieteen

2

tutkimuksen yhtenä painopistealueena pidetään tarkoituksenmukaisten, oikein ajoitettujen ja

tehokkaiden interventioiden tutkimusta (Ross ym. 2004, Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen

2013).

Suomessa ei vielä ole kehitetty kansallista hoitomallia tai suositusta matalan riskin synnytyk-

sistä (Ryttyläinen-Korhonen 2011). Vuoden 2013 alusta lähtien Tampereen yliopistollinen

keskussairaala (TAYS) otti ensimmäisenä sairaalana Suomessa käyttöön matalan riskin syn-

nytyksen toimintamallin, jossa kätilöt hoitavat synnytystä matalan riskin periaatteiden mu-

kaan kunnioittamalla synnytyksen normaalia etenemistä, kannustamalla synnyttäjää käyttä-

mään omia voimavarojaan ja perustamalla kaiken toiminnan tutkittuun näyttöön (TAYS

2015). Vuoden 2016 alusta myös Helsingin yliopistollisen keskussairaalan (HYKS) synnytys-

sairaaloissa otettiin käyttöön vastaava toimintamalli ja erityinen synnyttäjän riskiluokitus –

seurantalomake (liite 1) (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 2016).

Kansainvälinen kätilöliitto (2014a) korostaa kannanotossaan, että kätilöiden tietoisuutta nor-

maalin synnytyksen hyödyistä äidin ja vastasyntyneen terveydelle tulee lisätä. Tutkimusta

tarvitaan osoittamaan etenkin kätilötyön vaikuttavuutta normaalin synnytyksen hoidossa. Kä-

tilöiden tulee lisätä osallistumistaan terveyspolitiikassa ja organisaatioiden toimintatapojen

suunnitellussa muiden yhteistyötahojen kanssa sekä osallistua äitiyshuollon strategiseen

suunnitteluun ja päätöksentekoon normaalia synnytystä tukien. (International Confederation

of Midwives ICM 2014a.)

Suomessa ei ole tehty tutkimuksia kätilöiden asenteista tai näkemyksistä matalan riskin syn-

nytyksistä. Ammattikorkeakoulujen opinnäytetöitä on muutamia. Kansainvälisesti aihetta on

tutkittu esimerkiksi synnytysten aikaisen riskin tai epävarmuuden käsitteen (Wiklund ym.

2012, Scamell & Alaszewski 2012, Page & Mander 2014, Healy ym. 2016) sekä kätilöiden

normaaliin synnytyksiin liittyvien asenteiden ja näkemysten kautta (Davis 2010, Stone 2012,

Copeland ym. 2014, Van Kelst ym. 2013, Hadjigeorgiou & Coxon 2014, Ruiz & Limonero

2014). Tutkimusten mukaan kätilöiden asenteet synnytyksen normaaliudesta ja riskeistä vaih-

televat paljon sen mukaan minkälaisessa synnytysyksikössä he työskentelevät ja minkälainen

maan synnytyskulttuuri on. Sairaalan tai yksikön organisaatiokulttuurin on todettu olevan

keskeinen vaikuttaja kätilön käyttäytymiseen. Kätilökeskeisen hoitomallin mahdollistaminen

tarvitsee organisaatiokulttuurin, joka pitää kätilöitä tasavertaisina kumppaneina muiden toimi-

3

joiden kanssa. (Frith ym. 2014.) Suomessa kätilöt ovat synnytysten ensisijaisia hoitajia ja kä-

tilöiden asenteet ja näkemykset ovat tärkeitä normaalin synnytyskulttuurin edistämisessä.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja selvittää kätilöiden asenteita ja näkemyksiä

matalan riskin synnytysten kriteereistä. Tutkimus liittyi Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen

laitoksen tutkimushankkeeseen ”Maternity care interventions and trends”, jonka tarkoituksena

oli saada syvällistä tietoa synnytysten hoidossa käytettävien interventioiden taustalla vaikut-

tavista äitiyshuollon suuntauksista ja toimintaperiaatteista (Itä-Suomen yliopisto hoitotieteen

laitos 2012).

4

2 KÄTILÖTYÖN NÄKÖKULMIA MATALAN RISKIN SYNNYTYSTEN HOITAMISES-

TA

2.1 Normaali synnytys

Normaali synnytys sujuu ja etenee itsestään eikä siihen tarvitse puuttua. Synnytys jaetaan

kolmeen eri vaiheeseen: avautumis-, ponnistus- ja jälkeisvaihe. Ennen synnytyksen aktiivista

käynnistymistä on usein latenssivaihe, jossa synnytys on käynnistymässä ja supistukset saat-

tavat olla kivuliaitakin, mutta eivät välttämättä ole vielä jatkuvia. Normaalin synnytyksen

hoitoon sisältyy synnytyksen edistymisen seuraaminen, synnyttäjän ja sikiön voinnin seuranta

sekä synnytyskivun hoito. Seurannan avulla havaitaan mahdolliset häiriöt ja riskitekijät, jotka

voivat johtaa synnytyksen muuttumiseen riskitilanteeksi. Tavallisen alatiesynnytyksen hoitaa

Suomessa kätilö. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL 2015, Tiitinen 2016.)

Kasite ”normaali synnytys” ei ole yksiselitteinen ja sen kayttö vaihtelee kulttuurin ja konteks-

tin mukaan. Maailman terveysjärjestö WHO:n määritelmän mukaan normaali synnytys on

spontaanisti käynnistynyt ja edennyt matalan riskin synnytys, jossa sikiö syntyy pää tarjoutu-

vana osana raskausviikoilla 37 – 42. Synnytyksen jälkeen sekä äiti että vastasyntynyt voivat

hyvin. Normaaliin synnytysprosessiin puuttumiseen interventioiden avulla tulisi olla painava

ja perusteltu syy. Lääketieteelliset toimenpiteet eivät kuulu normaaliin synnytykseen, sillä

näissä tilanteissa synnyttäjä ja sikiö tarvitsevat erityistä tarkkailua. (WHO 1996.)

Normaalista synnytyksestä käytetään myös käsitettä ”fysiologinen synnytys”, joka kuvaa sii-

hen liittyvää naisen kehon fysiologista synnytysprosessia. Keskeisimmät tutkittuun näyttöön

perustuvat toimintatavat, jotka edistävät fysiologisen synnytyksen toteutumista ovat: tarpeet-

toman lääketieteellisen synnytyksen käynnistämisen välttäminen, synnyttäjän vapaan liikku-

misen salliminen, jatkuvan tuen antaminen synnyttäjälle, rutiininomaisten interventioiden ja

rajoitusten välttäminen, kannustaminen spontaaniin ponnistamiseen ei-supiiniasennossa sekä

äidin ja vastasyntyneen pitäminen yhdessä synnytyksen jälkeen ja imetyksen tukeminen.

Normaalin fysiologisen synnytyksen hyötyjä ovat muun muassa vähempi kipu synnytyksen

jälkeen ja synnyttäjän nopeampi fyysinen toipuminen, pienempi todennäköisyys synnytyksen

jälkeiseen masennukseen, helpompi ja parempi imetyskokemus sekä rauhallisempi vastasyn-

tynyt ja vastasyntyneen tehokkaampi sopeutuminen kohdun ulkoiseen elämään. (Romano &

Lothian 2008.)

5

Kätilötyön keskeisimpiä tehtäviä on edistää ja puoltaa normaalia synnytystä ilman tarpeetto-

mia interventioita. Kätilötyön eettisten ohjeiden mukaan kätilö ja synnyttäjä ovat tasavertai-

sessa suhteessa synnytyksen aikana ja synnyttäjälle annetaan mahdollisuus informoituun pää-

töksentekoon. (ICM 2014b, 2014c.)

2.2 Synnytykset Suomessa

Suomessa oli 55 759 synnytystä vuonna 2015 ja lähes kaikki synnytykset tapahtuivat synny-

tyssairaaloissa. Joka neljäs lapsi syntyi jossakin HYKS:n kolmesta sairaalasta (Naistenklinik-

ka, Kätilöopiston ja Jorvin sairaalat). Noin joka neljännellä (26 %) synnyttäjällä synnytystapa

oli jokin muu kuin normaali alatiesynnytys eli imukuppi- tai pihtisynnytys, perätilan ulosautto

tai keisarileikkaus. Suomessa keisarileikkausten osuus synnytyksista on pitkaan pysynyt sa-

malla tasolla ja oli 16 % vuonna 2015. Imukuppisynnytysten osuus on 2000-luvun alusta läh-

tien kasvanut selkeästi. Vuonna 2015 imukuppisynnytyksiä oli 9 % synnytyksistä. Joka neljäs

(25 %) synnytys oli käynnistetty. Vähintään yhtä kivunlievitystä sai 92 % alateitse synnyttä-

neistä. Epiduraalipuudutusten määrä on viimeisen kymmenen vuoden aikana tasaisesti yleis-

tynyt ja oli vuonna 2015 50 % alateitse synnyttäneistä. Spinaalipuudutuksen sai 20 % kaikista

alateitse synnyttäneistä. Episiotomia eli välilihan leikkaus on toimenpiteistä ainoa, jonka

osuus on kymmenen vuoden aikana vähentynyt. Vuonna 2015 episiotomia tehtiin noin vii-

desosalle (21 %) alatiesynnyttäjistä. Perinataalikuolleisuus on Suomessa maailman alhaisinta.

Vuonna 2015 se oli 4.1 tuhatta kaikkia syntyneitä lapsia kohti eli 226 lasta. (THL 2016.)

Terveydenhuoltolaki (1326/2010) ja sen asetukset ohjaavat äitiysneuvolatoimintaa sekä ras-

kaana olevien ja synnyttäjien hoitoa. Hyvän syntymän hoidon tavoitteena on turvata synnyttä-

jän ja vastasyntyneen paras mahdollinen terveys sekä kokonaisvaltainen ja voimaannuttava

synnytyskokemus. Tavoitteeseen sisältyy myös tarpeeton synnytyksen kulkuun puuttuminen

ja varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen vastasyntyneen kanssa. Terveydenhuoltolaki mää-

rittää myös, että kaiken terveydenhuollon toiminnan tulee olla laadukasta, turvallista ja asi-

anmukaisesti toteutettua. Synnytyksessä toteutettavan hyvän hoidon eettiset perusteet sisältä-

vät ihmisarvon, itsemääräämisoikeuden, yhdenvertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden lisäksi

myös ammattihenkilöstön vastuullisen toiminnan ja osaamisen sekä normaalien fysiologisten

toimintojen tukemisen ja tarpeettoman teknologian käytön välttämisen (ETENE 2010).

6

Kätilötyön osaamisalueisiin kuuluvat naisten hoito raskauden, synnytyksen ja lapsivuoteen

aikana, synnytysten hoito omalla vastuulla itsenäisesti ja lääkäriä tarvittaessa konsultoiden

sekä vastasyntyneen hoito. 1970-luvulta lähtien Kansanterveyslain voimaantulon jälkeen käti-

löt ovat Suomessa työskennelleet pääsääntöisesti sairaaloissa ja avoterveydenhuollossa ras-

kauden ajan seurantaa hoitavat terveydenhoitajat. (Suomen Kätilöliitto 2015.)

2.3 Tutkimustietoa kätilöiden asenteista ja näkemyksistä matalan riskin synnytyksistä

Tiedonhakua kätilöiden asenteista normaalin ja matalan riskin synnytyksiin tehtiin tietokan-

noista Cinahl, PubMed, Scopus, Medic ja Cochrane Library keväällä 2016 ja se päivitettiin

helmi-maaliskuussa 2017 (liitteet 2 ja 3 tiedonhausta). Hakusanoina käytettiin low-

risk/normal, midwife/midwifery, birth/childbirth/labour/delivery ja attitu-

de/opinion/perspective/perception/view erilaisine variaatioineen. Vuosirajaus oli 2006 – 2017

ja peer reviewed –rajausta käytettiin tietokannoissa, joissa se oli mahdollista. Kielirajauksena

oli suomi, ruotsi ja englanti. Artikkeleita löytyi yhteensä 662. Otsikon perusteella valikoitui

139 artikkelia, joista tiivistelmän perusteella valittiin 79 artikkelia. Päällekkäisiä artikkeleita

oli runsaasti ja ne poistettiin hakuprosessin aikana. Kokotekstin perusteella kirjallisuuskat-

saukseen otettiin mukaan 24 artikkelia, jotka on kuvattu liitteessä 4.

Kirjallisuuskatsaukseen mukaan otettujen sisäänottokriteerit täyttäneiden tutkimusartikkelei-

den laadun arviointiin käytettiin Hoitotieteen tutkimussäätiön suomeksi kääntämiä Joanna

Briggs Instituten (JBI) erilaisille tutkimustyypeille soveltuvia katsausten arviointikriteerejä.

Laadunarvioinnissa keskeistä on määritellä mitä tarkoitetaan tutkimusnäytöllä ja ovatko käy-

tetyt tutkimusmetodit soveltuvia ja metodologia laadukasta. (Hoitotieteen tutkimussäätiö

2013, JBI 2015.) Kvalitatiivisten tutkimusten saamat laadunarvioinnin pistemäärät olivat vä-

lillä 7/10 ja 10/10, kvantitatiivisten tutkimusten välillä 5/7 ja 7/7 ja kirjallisuuskatsausten 5/6

ja 9/10. Kaikki valituista tutkimusartikkeleista sisällytettiin kirjallisuuskatsaukseen myös nii-

den laadunarvioinnin jälkeen. Tutkimusartikkeleiden laadunarvioinnin saamat pistemäärät on

kuvattu liitteessä 4.

Kvalitatiivisten tutkimusten (n=18) laadunarviointiin käytettiin JBI:n kriittisen arvioinnin

tarkistuslistaa tulkinnalliselle ja kriittiselle tutkimukselle (Hoitotieteen tutkimussäätiö 2013,

JBI 2015). Tutkimukset arvioitiin varsin laadukkaiksi ja seitsemän kvalitatiivisista tutkimuk-

sista täytti kaikki laadunarvioinnin sisältämät aihealueet (Larsson ym. 2009, Scamell &

7

Alaszewski 2012, Hadjigeorgiou & Coxon 2014, Carolan-Olah ym. 2015, Darra & Murphy

2016, Scamell 2016, Healy ym. 2017). Tutkijan asemoinnin tai vaikutuksen selkeä kuvaus

puuttui kahdeksasta tutkimuksesta (Davis 2010, Hunter & Segrott 2010, Kennedy ym. 2010,

Seibold ym. 2010, Rattray ym. 2011, Everly 2012, Ekelin ym. 2014, Thompson ym. 2016),

mikä heikensi niiden kokonaispistemäärää. Otoskoko jäi seitsemässä tutkimuksessa (Keating

& Fleming 2009, Davis 2010, Rattray ym. 2011, Everly 2012, Copeland ym. 2014, Ekelin

ym. 2014, Healy ym. 2016) hyvin pieneksi (≤ 15), vaikka analysoinnissa saturaatiota todet-

tiinkin tapahtuneen.

Kvantitatiivisten tutkimusten (n=4) arviointiin käytettiin JBI:n kriittisen arvioinnin tarkistus-

listaa kuvailevalle tutkimukselle (Hoitotieteen tutkimussäätiö 2013, JBI 2015). Myös nämä

tutkimukset todettiin laadukkaiksi ja kaksi tutkimuksista täytti kaikki soveltuvat laadunarvi-

ointia koskevat kriteerit (Sandin-Bojö & Kvist 2008, Ruiz & Limonero 2014).

Valituista tutkimusartikkeleista (n=1) oli kirjallisuuskatsaus ja (n=1) kriittinen analyysi ja

niiden laadunarviointiin käytettiin JBI:n kriittisen arvioinnin tarkistuslistaa jarjestelmalliselle

katsaukselle (Hoitotieteen tutkimussäätiö 2013, JBI 2015). Kirjallisuuskatsauksen (Healy ym.

2017) arvioitiin olevan laadukas sillä se sai lähes täydet pistemäärät. Kriittinen analyysi

(Bryers & van Teijlingen 2010) sai laadunarvioinnin soveltuvilta osilta pistemäärän 5/6.

2.3.1 Kätilöt normaalin synnytyksen puoltajina

Kätilöitä pidetään normaalin synnytyksen puoltajina (esimerkiksi Davis 2010, Copeland ym.

2014, Thompson ym. 2016). Heillä on useimmiten vahva toive edesauttaa hoidossaan olevien

synnyttäjien normaalin synnytyksen toteutuminen, sillä kätilöt tiedostavat normaalin synny-

tyksen hyödyt sekä äidille että vastasyntyneelle (Davis 2010, Everly 2012, Copeland ym.

2014, Carolan-Olah ym. 2015). Normaalin synnytyksen määrittely ei kliinisessä kätilötyössä

ole kuitenkaan yksinkertaista ja se on viimeisten vuosikymmenien aikana muokkautunut si-

sältämään myös rutiininomaisesti käytettävää teknologiaa (Sandin-Bojö & Kvist 2008, Sca-

mell & Alaszewski 2012, Copeland ym. 2014, Ekelin ym. 2015, Darra & Murphy 2016,

Thompson ym. 2016).

Normaali synnytys kuvaillaan usein myös riskien tai komplikaatioiden puuttumisena eli selit-

tämällä mitä se ei ole. Kätilöiden on usein vaikea kuvailla mitä normaalius on ilman mainin-

8

taa sen vastakohdasta eli patologiasta. (Scamell & Alaszewski 2012, Thompson ym. 2016.)

Synnytyksen fysiologisen prosessin ei myöskään koeta olevan mustavalkoinen, eli selkeästi

normaali tai epänormaali, vaan välissä on paljon myös harmaita ja epäselviä alueita (Page &

Mander 2014, Thompson ym. 2016). Yhteistä normaalin synnytyksen määritelmää ja hoito-

suosituksia kaivataankin (Wiklund ym. 2012, Carolan-Olah ym. 2015).

Kätilöiden mielipiteet ja näkökulmat normaalista synnytyksestä muokkautuvat heidän koke-

muksensa ja hoitofilosofiansa mukaan (Page & Mander 2014). Matalan riskin ja kätilöjohtoi-

sissa synnytysyksiköissä työskentelevät kätilöt luottavat useammin naisen fysiologiseen ky-

kyyn synnyttää normaalisti ilman puuttumista synnytyksen kulkuun. Käsite normaalista on

silloin myös laajempi ja joustavampi. Synnytyksen kulun ja keston ymmärretään olevan jo-

kaisella naisella yksilöllinen. (Davis 2010, Wiklund ym. 2012, Page & Mander 2014.) Vas-

taavasti suuremmissa ja lääkärijohtoisissa synnytysyksiköissä normaalin synnytyksen käsite

on suppeampi ja synnytyksen etenemiseen puututaan helpommin. Synnytyksen kulkua arvioi-

daan erilaisten ja tarkasti määriteltyjen parametrien avulla. (Seibold ym. 2010, Everly 2012,

Wiklund ym. 2012, Page & Mander 2014, Carolan-Olah ym. 2015.)

On myös esitetty, että hyvin kahtiajakoinen näkemys normaalista tai riskisynnytyksestä ei

välttämättä ole nykypäivän kätilötyössä hyödyllinen. Kätilöt haluavat edistää normaalin syn-

nytyksen toteutumista, välttää tarpeettomia toimenpiteitä ja tukea synnyttäjiä pärjäämään syn-

nytyskivun kanssa, mutta samalla ymmärtävät, että monet synnyttäjistä haluavat kuitenkin

esimerkiksi lääkkeellistä kivunlievitystä. Synnyttäjät haluavat selviytyä synnytyksestä omien

voimavarojensa avulla, mutta tiedostavat, että synnytys on ennalta arvaamaton ja kivulias ja

he saattavat tarvita siinä apua. (Darra & Murphy 2016.) Luottavainen ja tasavertainen suhde

synnyttäjän kanssa sekä tuttu ja pitkä hoitosuhde auttavat edistämään normaalia synnytystä ja

voimaannuttamaan synnyttäjää. Kätilötyön keskeisenä ydintehtävänä pidetäänkin naisten tu-

kemista luottamaan synnytyksen fysiologiseen prosessiin ja tekemään päätöksiä omasta hoi-

dostaan. (Thompson ym. 2016.)

Normaalin synnytyksen edistäminen ja puoltaminen voi olla haasteellista synnytysyksiköissä,

joissa synnytyksiä hoidetaan hyvin aktiivisesti. Suurimpina esteinä koetaan olevan kätilötyön

autonomian puutetta, työkuormaa, sairaaloiden riskeihin kohdistunutta hoitokulttuuria ja hoi-

tokäytäntöjä, lääkäreiden valta-asemaa, johdon tuen puutetta sekä kollegojen tuen puutetta.

(Keating & Fleming 2009, Kennedy ym. 2010, Copeland ym. 2014, Hadjigeorgiou & Coxon

9

2014, Ruiz & Limonero 2014, Carolan-Olah ym. 2015, Thompson ym. 2016.) Synnytysyksi-

kön johdon, ja etenkin puutteellisen kätilötyön johdon, on todettu olevan merkittävä tekijä

synnytysten normaaliuden mahdollistajana. Kätilöt eivät välttämättä koe saavansa esimiehil-

tään tukea normaalin synnytyksen edistämisessä. Tarvitaan myös parempaa ja laadukkaampaa

yhteistyötä kätilöiden ja synnytyslääkäreiden kanssa. (Kennedy ym. 2010, Healy ym. 2017.)

Kätilöt kokevat usein työssään paradoksaalisuutta siitä, mitä he pitävät kätilötyön olevan,

kontrastina sille miten synnytyksiä riskeihin keskittyneessä äitiyshuollossa todellisuudessa

hoidetaan (Seibold ym. 2010, Scamell & Alaszewski 2012, Copeland ym. 2014). Synnytystä

halutaan pitää normaalina, kunnes toisin todistetaan ja kätilöillä on vahva sitoumus normaalin

synnytyksen edistämiseen. He kokevat riittämättömyyttä, turhautuneisuutta ja voimattomuutta

laitosmaisten synnytysympäristöjen hoitofilosofiaa kohtaan. (Seibold ym. 2010, Scamell &

Alaszewski 2012, Copeland ym. 2014, Thompson ym. 2016.)

Työharjoittelua ei monissa maissa sisälly kätilökoulutukseen kuin sairaaloiden synnytysyksi-

köissä, joissa käytetään rutiininomaisesti paljon teknologiaa ja interventioita. Tämän katso-

taan muokkaavan kätilöiden näkemyksiä normaalista synnytyksestä jo opiskeluaikana ja vai-

kuttavan heidän ammatilliseen kehittymiseensä. (Keating & Fleming 2009, Healy ym. 2017.)

Monet kätilöt kokevatkin, että heidän pitää uudelleen opetella kätilötyön ydintaitoja ja oppia

luottamaan normaaliin fysiologiseen synnytykseen, kun he ovat siirtyneet työskentelemään

kätilöjohtoisiin synnytysyksiköihin tai hoitamaan kotisynnytyksiä. (Healy ym. 2017.)

2.3.2 Matalan riskin synnytys

Käsitettä ”matalan riskin synnytys” käytetään usein rinnakkain normaalin synnytyksen kans-

sa. Yksinkertaisimmillaan määritelmänä käytetään normaalisti edennyttä täysiaikaista raskaut-

ta, jossa ei ole synnytyksen käynnistyessä tiedossa mitään lääketieteellisiä ongelmia. Useissa

maissa on erikseen synnytysyksiköitä tai kotisynnytysjärjestelmä naisille, joiden raskauden

katsotaan olevan matalan riskin synnytys. Näissä yksiköissä päävastuu hoidosta on kätilöillä

ja niissä käytetään vähemmän rutiininomaisia synnytyksen seuranta- ja interventiokeinoja.

Esimerkiksi Iso-Britanniassa suosituksena on, että matalan riskin synnyttäjät valitsevat synny-

tyspaikakseen kätilöjohtoisen synnytysyksikön sairaaloiden sijaan (NICE 2014). Tässä tutki-

muksessa käytetään matalan riskin käsitettä kuvaamaan normaalisti edennyttä raskautta ja

synnytystä. Kansalliset, alueelliset ja sairaaloiden omat ohjeet ja kriteerit tarkentavat yleensä

matalan riskin synnytyksen määritelmää.

10

Matalan riskin synnytysyksiköissä työskentelevät kätilöt ovat yleensä odottavaisempia synny-

tyksen edistymisen suhteen (Wiklund ym. 2012, Page & Mander 2014). He tekevät harvem-

min sisätutkimuksia ja kalvojenpuhkaisuja, käyttävät vähemmän iv-yhteyksiä ja oksitosiinia,

tarjoavat harvemmin epiduraalipuudutuksia ja ohjaavat useammin synnyttäjää ponnistamaan

spontaanisti (Wiklund ym. 2012). Tavallisissa synnytysyksiköissä (sairaaloissa) synnytystä

usein seurataan ja siihen puututaan herkästi oli sitten kyseessä matalan tai korkean riskin syn-

nytys (Everly 2012, Scamell & Alaszewski 2012, Wiklund ym. 2012, Ekelin ym. 2015). Suu-

rimman osan synnytyksistä tulisi kuitenkin olla matalan riskin synnytyksiä. Kätilöiden mie-

lestä matalan riskin synnytys on toivottu lopputulos. On kuitenkin katsottu, että matalan riskin

synnytys voidaan todeta mahdolliseksi vain retrospektiivisesti eli synnytyksen päätyttyä.

(Scamell & Alaszewski 2012.)

2.3.3 Synnytyksen epävarmuus ja riskien arviointi

Raskauden aikaisen seurannan tavoitteena on turvata raskaana olevan naisen ja sikiön terveys

ja hyvinvointi sekä tunnistaa mahdolliset raskauden aikaiset ongelmat ja häiriöt (THL 2017).

Raskauteen ja synnytykseen liittyvien riskien korostaminen on kuitenkin johtanut myös sii-

hen, että keskitytään enemmän kaikkeen mikä voi mennä huonosti kuin siihen, että suurin osa

raskauksista ja synnytyksistä päättyy hyvin (Bryers & van Teijlingen 2010, Seibold ym.

2010). Tieteellisen tiedon lisääntyminen on merkittävästi muuttanut synnytyksen luonnetta

nyky-yhteiskunnassa ja siitä on tullut synnytysten riskien arvioinnin ja hallinnan perusta. Tä-

mä on johtanut siihen, että synnytyksiä hoitavien ammattilaisten oletetaan perustavan päätök-

sentekonsa tutkittuun tietoon ja olevan myös vastuussa päätöksistään. Tästä on seurannut

myös tietynlainen syyttävä hoitokulttuuri, jossa poikkeavan tilanteen tapahtuessa etsitään ti-

lanteeseen johtanutta syyllistä. Synnytystä ei enää nähdä luonnollisena prosessina, jossa lop-

putulokseen voi vaikuttaa sattuma tai todennäköisyys, vaan poikkeavia tilanteita pidetään aina

ehkäistävinä vahinkoina. (Scamell & Alaszewski 2012.)

Kätilöt ovatkin tietoisia henkilökohtaisesta vastuullisuudestaan etenkin, jos synnytyksessä

tapahtuu jotain poikkeavaa. Tämä korostuu lääkärivetoisissa synnytysyksiköissä, joissa tarkat

protokollat korostavat riskejä ja niihin puuttumista. Riskejä korostavasta näkökulmasta kaik-

kia synnytyksiä pidetään herkästi mahdollisina riskisynnytyksinä ja synnytystä tarkkaillaan

hyvin tarkasti ja rutiininomaisesti mitattavien parametrien avulla epänormaaliuden etsimiseksi

ja oman selustan turvaamiseksi. (Larsson ym. 2009, Seibold ym. 2010, Rattray ym. 2011,

11

Scamell & Alaszewski 2012, Copeland ym. 2014, Page & Mander 2014, Healy ym. 2016,

Scamell 2016, Healy ym. 2017.)

Mikä äitiyshuollossa katsotaan turvalliseksi tai tulkitaan riskien vähentämiseksi vaihtelee nä-

kökulman mukaan. Synnytyslääkärit käyttävät esimerkiksi perinataalikuolleisuutta riskien

arvioinnissa, mutta kätilöt ja synnyttäjät korostavat turvallisuuden mittareina myös esimerkik-

si äidin henkistä hyvinvointia, synnytystapaa ja kontrollin tunnetta. (Seibold ym. 2010.) Tyy-

pillisimmin synnytyksen riskejä arvioidaan synnyttäjän aikaisemman synnytyksen ja nykyisen

raskauden kulun perusteella, tulotilanteen ktg:n avulla sekä lapsiveden laatua arvioimalla

(Wiklund ym. 2012).

Riskit ovat keskeisiä epävarmuuden hallinnassa (Scamell & Alaszewski 2012, Scamell 2016).

Koska synnytyksen kulkua ei voida koskaan tarkkaan ennalta tietää, liittyy synnytyksen hoi-

toon aina tiettyä epävarmuutta. Kätilöt, jotka sietävät tätä epävarmuutta paremmin, näkevät

synnytyksen useammin normaalina. (Page & Mander 2014, Healy ym. 2016.) Vahvasti syn-

nytyksen normaaliuteen uskovat kätilöt tiedostavat synnytykseen liittyvien mahdollisten

vammojen ja kuoleman riskit ja ovat niistä hyvin huolissaan, mutta tunnistavat myös, että

terveydenhuollon mahdollisuuksilla riskien ehkäisyyn on rajansa (Davis 2010).

2.3.4 Kätilöiden asenteet

Asenteet on määritelty tarkoittamaan positiivista tai negatiivista näkökantaa objektiin, henki-

löön tai ongelmaan (Ajzen 2001). Kätilöiden asenteiden ja uskomusten katsotaan muokkaa-

van heidän käytännön toimintaansa. Myös hoitoympäristö vaikuttaa toimintatapoihin ja se voi

olla merkittävä tekijä kätilöiden asenteiden muuttamisessa. Esimerkiksi kotisynnytyksen hoi-

dossa korostuu synnytyksen luonnollisuus eikä synnytys lääketieteellisenä tapahtumana.

(Walsh 2011.) Äitiyshuollossa työskentelevien ammattilaisten henkilökohtaisten asenteiden

on todettu olevan yhteydessä heidän työskentelytapaansa ja siihen, minkälaisia hoitovaihtoeh-

toja he synnyttäjille tarjoavat (Vedam ym. 2009).

Asenteet normaalin synnytyksen suhteen vaihtelevat. Kätilöt, jotka ovat hyvin kiihkeästi

normaalin synnytyksen puolestapuhujia, todennäköisemmin myös edistävät sen toteutumista

ja suojelevat synnyttäjää interventioilta. (Keating & Fleming 2009, Wiklund ym. 2012, Caro-

lan-Olah ym. 2015, Healy ym. 2016.) Vastaavasti osa kätilöistä on tyytyväisiä myös lääketie-

12

teellistyneeseen hoitokulttuuriin (Keating & Fleming 2009, Seibold ym. 2010). Etenkin työs-

kentely sairaalan ulkopuolisessa synnytysyksikössä on todettu olevan merkittävästi yhteydes-

sä kätilöiden asenteisiin normaaliin synnytykseen pyrkimiseen (Zinsser ym. 2016). Myös kä-

tilön itsevarmuus, kompetenssi sekä ehkä yllättäen lyhyempi työkokemus synnytysten hoidos-

ta vaikuttavat myönteisempiin normaalia synnytystä tukeviin asenteisiin (Thompson ym.

2016, Zinsser ym. 2016). Kätilöiden näkemykset kätilötyön tarjoamasta hoidosta pohjautuvat

kätilökoulutukseen, kliiniseen kokemukseen sekä sitoutumiseen kätilötyön filosofiaan ja ar-

voihin (Davis 2010).

Ympäristöllä ja niiden asenteilla on voimakas vaikutus synnytyksen hoitotapoihin, synnyttä-

vien naisten asenteisiin sekä kätilöiden omaan suhtautumiseen normaaliin synnytykseen

(Sandin-Bojö & Kvist 2008, Keating & Fleming 2009, Davis 2010, Hadjigeorgiou & Coxon

2014, Page & Mander 2014, Carolan-Olah ym. 2015, Healy ym. 2016, Zinsser ym. 2016).

Kätilöillä on voimakas ammattiylpeys ja –identiteetti, joka perustuu heidän kokemukseensa ja

taitoihinsa (Larsson ym. 2009). Kätilöiden asenteet määriteltyihin normaalin synnytyksen

hoitolinjoihin ovat yleensä positiivisia (Kennedy ym. 2010, Ruiz & Limonero 2014), kunhan

ne eivät ole liian tarkkoja ja rajoittavia (Hunter & Segrott 2010, Copeland ym. 2014). Nor-

maalin synnytyksen ohjeita pidetään yhtenä tapana toteuttaa muutoksia, jotka perustuvat tut-

kittuun tietoon ja niiden avulla kätilöt pystyvät myös perustelemaan toimintaansa ja interven-

tioiden välttämistä (Hunter & Segrott 2010, Kennedy ym. 2010).

2.3.5 Päätöksenteko synnytyksen aikana

On väitetty, että synnytyksen aikainen päätöksenteko on viety riskien korostamisen vuoksi

pois kätilöiltä, mutta myös pois synnyttäjiltä. Synnytyslääkärit ja kätilöt uskovat, että he ovat

viime kädessä vastuussa tärkeimmistä päätöksistä ja tietävät asioista parhaiten. Ammattilaiset,

jotka ovat luottavaisia jakamaan valtaa ja vastuuta synnyttäjien kanssa, vastustavat myös to-

dennäköisemmin tarpeettomia interventioita. Vastaavasti ammattilaiset, jotka kokevat yksin

olevansa vastuussa synnytyksen hoidosta, eivät pysty luottamaan synnyttäjien kykyyn tehdä

päätöksiä omasta hoidostaan ja luottavat enemmän tarkkaan seurantaan ja interventioihin.

(Healy ym. 2016.)

Usko ja arvostus normaaliin synnytykseen ovat kriittisiä tekijöitä kätilöiden synnytyksen ai-

kaiseen arviointiin ja päätöksentekoon (Davis 2010). Päätöksentekoon vaikuttavat kätilön

13

varmuus ja pätevyys omaan ammattitaitoon liittyen sekä luottamus synnytyksen etenemiseen,

synnyttäjään, synnytysympäristöön ja synnytystä hoitavaan tiimiin (Keating & Fleming 2009,

Everly 2012). Omaan ammattitaitoonsa luottavat kätilöt perustavat päätöksentekonsa ja toi-

mintansa useammin tutkittuun tietoon. Tärkeänä pidetään hyvää tietämystä normaalin synny-

tyksen fysiologiasta. (Keating & Fleming 2009.) Päätöksenteon prosessiin vaikuttavat myös

kätilön omat näkemykset synnytyksen riskeistä, työtaakka sekä lääkäreiden valta-asema (Ratt-

ray ym. 2011).

Synnytyksen aikainen jaettu päätöksenteko ammattilaisen ja synnyttäjän välillä on vaikeam-

paa sairaalaympäristössä, jossa synnyttäjän omaa kontrollia on vähennetty (Everly 2012).

Jaetussa päätöksenteossa on tärkeää luottavainen suhde kätilön ja synnyttäjän välillä (Healy

ym. 2016). Kätilön usko normaalin synnytyksen toteutumiseen sekä läheinen hoitosuhde syn-

nyttäjän kanssa, missä synnyttäjän toiveet ja tuntemukset hänen synnytyksestään otetaan hoi-

don päätöksenteossa huomioon, lisäävät normaalin synnytyksen toteutumista (Davis 2010,

Everly 2012, Page & Mander 2014, Carolan-Olah ym. 2015, Thompson ym. 2016). Synnyttä-

jän uskotaan olevan kykeneväinen tekemään informoituja päätöksiä hänelle parhaiten sopi-

vasta hoidosta, kunhan hänelle tarjotaan riittävästi näyttöön perustuvaa ja ymmärrettävää tie-

toa (Kennedy ym. 2010).

2.3.6 Kätilötyö matalan riskin synnytysten mahdollistajana

Synnytysten lääketieteellistyminen (medikalisaatio) on lähes kaikkia kehittyneitä maita kos-

keva ilmiö. Sillä on ollut sekä toivottuja että epätoivottuja seurauksia. Lääketieteellisten käy-

täntöjen ja toimenpiteiden kehittyminen on lisännyt raskauden ja synnytyksen patologisten

ongelmien aiheuttamien seurausten vähentymistä. Vastaavasti näiden samojen toimenpiteiden

käyttäminen terveen ja normaalin raskauden ja synnytyksen aikana lisää kustannuksia ja ai-

heuttaa tarpeettomia terveysriskejä äidille ja vastasyntyneelle. (Christiaens ym. 2013.) Kätilö-

johtoisten hoitomallien on todettu olevan yhteydessä vähäisempiin synnytyksen aikaisen hoi-

don interventioihin, alatiesynnytyksiin sekä lisääntyneeseen potilastyytyväisyyteen (Sandall

ym. 2015).

Kätilöitä pidetään normaalin synnytyksen erikoisasiantuntijoina, mutta tämä rooli ei joko aina

ole näkyvä ja tunnistettu tai se on heikentynyt lääkäreiden valta-aseman lisääntyessä. Kätilöt

kokevat, että hoidon päätöksenteossa lääkäreillä on enemmän valtaa niin korkean kuin mata-

14

lan riskin synnytyksissäkin. (Larsson ym. 2009, Healy ym. 2017.) Tämä selitys voi kuitenkin

olla liian yksinkertainen. Kätilöt vaikuttavat osittain itse autonomisen roolinsa heikkenemi-

seen. He eivät aina halua ottaa ja käyttää koko laajuudeltaan ammatillista vastuutaan ja auto-

nomiaansa, koska pelkäävät synnytyksen poikkeavan lopputuloksen aiheuttamia seurauksia.

Lääkäreiltä pyydetään vastauksia ja vastuunjakoa myös tilanteissa, joissa se ei olisi tarpeellis-

ta. (Healy ym. 2017.) Aikaisemmin kätilöt ovat luottaneet enemmän toistensa neuvoihin ja

mielipiteisiin, kun muita ammattiryhmiä ei ole synnytysyksiköissä ollut yhtä näkyvästi paikal-

la. He ovat myös luottaneet pitkään kokemukseensa ja käytännön kliinisiä taitoja on pidetty

tärkeimpinä tekijöinä synnytyksen hoidossa. (Larsson ym. 2009.)

Synnytyslääkäreiden näkemys synnytyksistä on usein hyvin riskikeskeinen, mikä johtuu lää-

ketieteen patologiaa korostavasta lähtökohdasta. Yksi syy miksi lääkärit puuttuvat myös nor-

maalin synnytyksen hoitoon on se, että he kokevat, etteivät kätilöt halua aina itse ottaa vas-

tuuta päätöksistä. (Healy ym. 2017.) Vaarana on, että kätilöt heikentävät hyödyntämästä mah-

dollisuuksia ympäristöissä ja tilanteissa, joissa synnytys voidaan edelleenkin nähdä turvalli-

sen ja normaalina fysiologisena prosessina (Scamell 2016).

Kätilöjohtoisen hoitomallin puute johtuu usein siitä, että lääketieteellistä hoitomallia pidetään

mahdollisten syytteiden tai syyttelyn vuoksi turvallisempana. Sitä aliarvioivat sekä sairaala-

organisaatiot, synnytyslääkärit mutta myös kätilöt itse. Kätilöt kokevat, että heidän koko

osaamistaan ja kokemustaan synnytysten hoidon asiantuntijoina ei hyödynnetä. (Larsson ym.

2009, Healy ym. 2017.) Tuen puute johtuu yleensä siitä, että synnytyksen katsotaan vaativan

lääketieteellistä puuttumista. Hyvä luottamus ja suhteet kätilöiden ja synnytyslääkäreiden

kesken edistävät kätilötyön autonomiaa ja myös potilaslähtöistä synnytyksen hoitoa. (Healy

ym. 2017.)

Hoitoympäristössä, jossa kätilöillä on vahva autonomia, uskalletaan kokeilla enemmän uusia

ja erilaisia hoitotapoja, kuten ponnistusasentoja. Vanhemmat ja kokeneemmat kätilöt pitävät

usein tehtävänään ohjata, opettaa ja tukea nuorempia kollegojaan luottamaan enemmän syn-

nytyksen normaaliin fysiologiaan. (Thompson ym. 2016.) Normaalin synnytyksen hoitamisen

roolimalleina pidetään kätilökollegoita, jotka ovat rauhallisia, luottavaisia ja päteviä toimin-

nassaan ja jotka perustelevat toimintansa tutkitun tiedon pohjalta (Keating & Fleming 2009).

Kätilöt kuitenkin kokevat, että kollegiaalisuus, kätilöiden keskinäinen yhteistyö, yhtenäisyys

ja tiedonjako ovat muuttuneet ja heikentyneet muiden ammattiryhmien läsnäolon lisääntyessä

15

(Larsson ym. 2009). Kätilötyön koulutuksen ytimen tulisi pysyä synnytyksen normaaliudessa

ja taata kätilöiden pätevyys normaalin synnytyksen hoitajina (Keating & Fleming 2009, Ken-

nedy ym. 2010). Kätilöiden tulee vastata haasteeseen kehittää riittävä kompetenssi ja itsevar-

muus tukemaan ja edistämään normaalia fysiologista synnytystä ja kyseenalaistamaan ei-

tutkittuun tietoon perustuva hoito (Thompson ym. 2016).

2.4 Yhteenveto kirjallisuuskatsauksesta

Kätilöiden asenteisiin ja näkemyksiin matalan riskin tai normaalin synnytyksen hoidosta vai-

kuttavat etenkin määritelmä normaalista, kätilön ominaisuudet, hoitoympäristö ja ympäröivä

kulttuuri, synnytysten riskikeskeisyys, vallitseva hoitomalli, kätilötyön asema, hoitosuhteen

pituus ja laatu, päätöksenteon malli sekä kätilökoulutus. Kuviossa 2 on tiivistetty näitä käti-

löiden asenteisiin ja näkemyksiin vaikuttavia keskeisimpiä teemoja.

Eri maissa toteutetuissa tutkimuksissa on yleisesti käytetty kansainvälisesti hyväksyttyä

WHO:n (1996) määritelmää normaalista synnytyksestä. Kätilöitä pidetään normaalin synny-

tyksen asiantuntijoina ja edistäjinä, vaikka määritelmä normaalista ei etenkään kliinisessä

kätilötyössä ole yksiselitteistä tai helppoa edes kätilöille itselleen. Normaali synnytys kuvail-

laan usein komplikaatioiden tai riskien puuttumisena ja se on muokkautunut sisältämään

myös rutiininomaista teknologiaa ja toimenpiteitä. Synnytysten hoitokulttuuri ja toimintatavat

voivat olla hyvinkin erilaisia, mutta kätilöt pitävät normaalia matalan riskin synnytystä edel-

leen toivottuna ja tavoiteltavana lopputuloksena.

Kätilöiden ominaisuudet, kuten itsevarmuus, kompetenssi sekä työkokemus ja missä ympäris-

tössä se on hankittu muokkaavat näkemystä normaalista synnytyksestä. Työssään itsevarmat

kätilöt uskaltavat luottaa enemmän omaan asiantuntijuuteensa kuin tarkkoihin mittauksiin

synnytysten hoitamisessa ja tietävät jokaisen synnytyksen olevan erilainen ja yksilöllinen. He

myös perustavat useammin toimintansa tutkittuun tietoon ja uskaltavat kyseenalaistaa totuttu-

ja toimintatapoja.

Luottamus normaaliin fysiologiseen synnytykseen on useissa hoitoympäristöissä koetuksella

riskikeskeisyyden vuoksi. Etenkin synnytysyksiköissä, joissa hoidetaan sekä matalan että

korkean riskin synnytyksiä, synnytyksiä seurataan ja niihin puututaan herkästi. Näissä hoito-

ympäristöissä synnytyksiä hoidetaan usein aktiivisemmin ja käsite normaalista synnytyksestä

16

on suppea. Kätilöjohtoisissa synnytysyksiköissä käsite normaalista synnytyksestä on usein

joustavampi eikä rutiininomaista teknologiaa ja seurantaa käytetä yhtä paljon kuin sairaalois-

sa.

Synnytysten riskikeskeisyys ja pelko mahdollisesta poikkeavasta tuloksesta toistui useissa

tutkimuksessa syynä sille, miksi myös matalan riskin synnytyksiä seurataan ja hoidetaan hy-

vin aktiivisesti. Oma selusta halutaan turvata syyttelyn pelossa. Aikaisemmin kätilöt ovat

luottaneet enemmän toistensa tietoihin ja taitoihin, kun taas nykyisin kollegoita enemmän

konsultoidaan lääkäreitä. Synnytysten hoitoon liittyy aina tiettyä epävarmuutta ja kätilöt, jot-

ka sietävä tätä epävarmuutta paremmin, näkevät synnytyksen helpommin normaalina.

Kätilöjohtoisissa toimintamalleissa synnytyksen normaalius on hoitofilosofian ydin, kun taas

sairaaloissa lääketieteellinen ja riskikeskeisempi näkökulma on usein valta-asemassa. Kätilö-

johtoisissa hoitomalleissa synnytysten kulkuun puututaan harvemmin erilaisten interventioi-

den avulla. Lääketieteellinen hoitomalli on usein valta-asemassa, sillä sitä pidetään turvalli-

sempana. Synnytysten hoidon katsotaan vaativan tarkkaa seurantaa sekä lääketieteellistä puut-

tumista.

Kätilötyön autonomia ja asema vaikuttavat siihen miten pitkälle ja itsenäisesti kätilöt voivat

hoitaa synnytyksiä matalan riskin periaatteiden mukaan puuttumalla synnytyksen kulkuun

mahdollisimman vähän. Hoitokulttuureissa, joissa on vahva kätilötyön autonomia, hoidetaan

synnytyksiä useammin potilaslähtöisesti ymmärtämällä, että normaali fysiologinen synnytys

on todennäköisin lopputulos. Näissä hoitokulttuureissa hoidetaan synnytyksiä kokeilemalla

enemmän erilaisia ja yksilöllisempiä hoitotapoja. Kätilöt toivovat myös vahvaa kätilötyön

johtamista ja esimiesten sitoutumista normaalin synnytyksen hoitofilosofiaan ja hoidon kehit-

tämiseen. Hyvä, arvostava ja luottamuksellinen suhde kätilöiden ja synnytyslääkäreiden kes-

ken lisää kätilötyön autonomiaa.

Lyhyttä hoitosuhdetta synnyttäjään pidetään yhtenä esteenä jaetun hoidon päätöksenteon to-

teutumisessa. Jaettu päätöksenteko on yleisempää silloin, kun kätilöt kokevat hoitosuhteen

synnyttäjän kanssa tasavertaisena ja uskaltavat jakaa vastuuta synnyttäjän kanssa. Suomalai-

sessa äitiyshuollossa haasteena onkin toteuttaa hoidon jatkuvuus. Synnyttäjä ja hoitava kätilö

tapaavat toisensa yleensä ensimmäistä kertaa vasta synnyttäjän saapuessa sairaalaan. Tämä

17

rajoittaa potilaiden taustan, toiveiden ja tarpeiden tuntemista sekä syvemmän hoitosuhteen

saavuttamista.

Kätilökoulutuksen laatu ja kehittämistarve olivat myös usein mainittu normaalin synnytyksen

edistämistä lisäävänä tekijänä. Kätilökoulutuksen ytimen halutaan pysyvän normaalissa syn-

nytyksessä. Koulutuksen tulee olla laadukasta ja ajantasaista sekä sisältää riittävästi tietoa

synnytyksen fysiologiasta. Kritiikkiä on esitetty kätilöiden työharjoitteluista, jotka toteutetaan

usein sairaaloiden synnytysyksiköissä. Tämä muokkaa kätilöiden näkökulmaa synnytyksistä

riskikeskeisiksi jo opiskeluaikana.

Kuvio 2. Kätilöiden matalan riskin synnytysten hoidon asenteisiin ja näkemyksiin yhteydessä olevia

teemoja.

Tutkimustietoa kätilöiden asenteisiin ja näkemyksiin liittyvistä tekijöistä on kirjallisuushaun

perusteella tutkittu etenkin laadullisin tutkimusmenetelmin. Näiden tutkimusten haasteena on

kuitenkin tulosten yleistettävyys ja siirrettävyys. Monissa tutkimuksissa otoskoko oli pieni (n

≤ 20), vaikka tutkimukset muuten olivatkin laadukkaasti toteutettu. Haastattelun ja havain-

noinnin avulla saadaan kuitenkin kätilöiden kokemuksista, näkemyksistä ja niiden taustalla

Kätilöiden asenteet ja

näkemykset

Määritelmä normaalista

Itsevarmuus, kompetenssi, työkokemus

Hoitoympäristö, ympäröivä kulttuuri

Epävarmuden hallinta, riskien

sietokyky

Kätilövetoinen hoitomalli vs

sairaalaKätilötyön asema

(autonomia)

Hoitosuhteen laatu ja pituus

Jaettu päätöksenteko

Kätilökoulutus

18

olevista tekijöistä ja ilmiöistä tärkeää tietoa. Laadullisissa tutkimuksissa tavoitteena oli eten-

kin kuvata kätilöiden kokemuksia ja näkemyksiä normaalia synnytystä edistävistä ja estävistä

tekijöistä sekä synnytyksen aikaisista riskeistä (muun muassa Copeland ym. 2014,

Hadjigeorgiou & Coxon 2014, Carolan-Olah ym. 2015, Healy ym. 2017). Tutkimuksissa ha-

luttiin myös kuvailla miten kätilöt määrittelevät normaalin synnytyksen (esimerkiksi Davis

2010, Scamell & Alaszewski 2012, Darra & Murphy 2016).

Määrällisiä tutkimuksia löytyi vain muutama ja niissä tutkittiin hoitohenkilökunnan asenteita

normaalin synnytyksen toimintaohjeita kohtaan (Ruiz & Limonero 2014), synnytysten hoitoa

näyttöön perustuvan tiedon pohjalta (Sandin-Bojö & Kvist 2008), kätilöiden arvioita synny-

tyksen riskeistä (Wiklund ym. 2012) sekä tekijöitä, jotka ovat yhteydessä kätilöiden asentei-

siin normaalia synnytystä kohtaan (Zinsser ym. 2016). Kätilötyön tutkimuksia on tehty paljon

etenkin Australiassa, Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Euroopassa myös Irlannissa, Alan-

komaissa ja Ruotsissa on aktiivista kätilötyöhön liittyvää tutkimustoimintaa myös kätilöiden

asenteisiin ja näkemyksiin liittyen. Kätilöiden ja kätilötyön asema on monissa näistä maista

erilainen kuin Suomessa. Esimerkiksi Iso-Britanniassa, Australiassa ja Alankomaissa kätilö-

johtoiset hoitomallit ja synnytysyksiköt matalan riskin synnyttäjille ovat tavallisia. Vastaavas-

ti esimerkiksi Yhdysvalloissa kätilöt hoitavat itsenäisesti hyvin pienen osan synnytyksistä.

Nämä erovaisuudet vaikeuttavat tutkimustiedon siirtämistä suomalaiseen synnytysten hoito-

kulttuuriin. Tutkimustietoa suomalaisten kätilöiden asenteista ja näkemyksistä synnytyksen

hoitoon vaikuttavista tekijöistä tarvitaan.

19

3 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TAVOITTEET

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata kätilöiden asenteita ja näkemyksiä matalan riskin syn-

nytysten hoidon kriteereistä.

Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa kätilöiden asenteista ja näkemyksistä matalan riskin

synnytysten hoitamisesta. Tuloksia voidaan hyödyntää synnytyksen hoitokulttuurin arvioin-

nissa, organisaation hoitokäytäntöjä ja –suosituksia arvioidessa ja muuttaessa sekä synnyttä-

jien hyvää hoitoa suunniteltaessa.

Tutkimuskysymykset:

1. Millaisia ovat kätilöiden asenteet ja näkemykset matalan riskin synnytysten hoitami-

sesta?

2. Mitkä tekijät ovat yhteydessä kätilöiden asenteiden ja näkemysten muodostumiseen

matalan riskin synnytyksistä?

3. Miten organisaation matalan riskin synnytyksen kriteerit ovat muuttaneet kätilöiden

asenteita ja näkemyksiä synnytysten hoitamisesta?

20

4 TUTKIMUSAINEISTO JA MENETELMÄT

4.1 Tutkimusaineisto

Tutkimuksen aineisto oli HYKS:n synnytysten ja naistentautien yksikön synnytysyksiköissä

työskentelevät kätilöt. Synnytysyksiköt olivat Jorvin ja Kätilöopiston sairaaloissa. Vuonna

2015 näissä sairaaloissa hoidettiin yhteensä 11 403 synnytystä. Tutkimuksen perusjoukko on

noin N = 160 kätilöä. Tutkimusaineisto kerättiin kokonaisotantana. Kyselyyn vastasi (n= 49)

kätilöä ja vastausprosentiksi muodostui 30,6 %.

Tutkimus toteutettiin sähköisenä strukturoituna kyselynä synnytysyksiköiden työntekijöille.

Tiedote tutkimuksesta jaettiin ennen aineistonkeruuta ylihoitajan, osastonhoitajien ja muiden

yhteyshenkilöiden kautta kätilöille. Linkki kyselyyn lähetettiin HYKS:n yhteyshenkilölle,

joka välitti sen synnytysyksiköiden osastonhoitajille. Osastonhoitajat välittivät kyselyn kaikil-

le synnytysyksiköissä aineistonkeruuhetkellä työskenteleville kätilöille heidän työsähköpos-

tiinsa. Aineisto kerättiin vuoden 2017 tammi- ja helmikuun vaihteessa ja vastausaikaa oli noin

kaksi ja puoli viikkoa. Kyselystä lähetettiin yksi muistutus puolivälissä vastausaikaa. Tutki-

muslomakkeen mukana oli myös saate tutkimukseen osallistumisesta ja osallistumisen vapaa-

ehtoisuudesta.

Tutkimusta varten laadittiin uusi kyselylomake kirjallisuuskatsauksen ja tutkitun tiedon perus-

teella (liite 5 kyselylomake ja liite 6 muuttujaluettelo). Yhteensä kysymyksiä oli 37. Lomak-

keen osa-alueet olivat:

vastaajien taustatiedot (5 kysymystä)

yleistä matalan riskin synnytysten hoidosta (7 kysymystä)

synnyttäjän riskiluokitus (5 kysymystä)

synnytyksen ensimmäisen vaiheen hoito (6 kysymystä)

synnytyksen toisen vaiheen hoito (6 kysymystä)

vastasyntyneen hoito (3 kysymystä) ja

kivunhoito (4 kysymystä)

Neljässä kysymyksessä oli avoin jatkokysymys, johon vastaaja sai tarkentaa vastaustaan. Lo-

pussa oli lisäksi yksi avoin kysymys, johon vastaaja sai halutessaan kirjoittaa matalan riskin

synnytyksen hoidon kehittämisehdotuksia. Monivalintakysymyksissä pakotettiin valitsemaan

21

yksi vastausvaihtoehto. Avoimiin kysymyksiin vastaajan ei ollut pakko vastata. Kyselylo-

makkeessa käytettiin 5-portaista Likert-asteikkoa asenteita ja näkemyksiä mittaamaan (täysin

eri mieltä, osittain eri mieltä, en samaa enkä eri mieltä, osittain samaa mieltä, täysin samaa

mieltä) (Burns & Grove 2009, Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2013).

Ennen varsinaista aineistonkeruuta lomake esitestattiin tutkimuksen luotettavuuden lisää-

miseksi HYKS:n Naistenklinikan synnytysyksikössä marraskuussa 2016 kätilöillä (N=26),

jotka tunsivat tutkimusaiheen (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2013). Esitestaukseen

vastasi (n=11) kätilöä. Esitestauksen jälkeen lomakkeeseen ei tehty muita muutoksia, kuin

yhdistettiin yksi avoin jatkokysymys.

Esitestaus toteutettiin Google Forms –ohjelman avulla, mutta varsinaisen aineistonkeruun

alkuvaiheessa kyselylomake muutettiin E-lomake –ohjelmaan vastaajien kohdatessa ongelmia

kyselyn latauksen kanssa. Vastaus kyselyyn tapahtui nimettömänä, eikä osallistujien henkilö-

tai tunnistetietoja näkynyt missään vaiheessa edes tutkimuksen tekijälle.

4.2 Aineiston analyysi

Tutkimusaineisto analysoitiin SPSS 21 tilasto-ohjelman avulla. Aineiston analysoinnissa käy-

tettiin kuvailevia tilastollisia menetelmiä, kuten frekvenssi- ja prosenttijakaumia. Ristiintau-

lukoinnin avulla kuvattiin taustamuuttujien suhteellista jakautumista vastauksissa. (Burns &

Grove 2009, Nummenmaa 2009.) Muuttujien välisten yhteyksien ja merkitsevyyksien tarkas-

teluun käytettiin Spearmanin järjestyskorrelaatiokerrointa. Korrelaation voimakkuutta arvioi-

tiin pitämällä korrelaatiota heikkona, kun r < 3, kohtalaisena, kun 0.3 ≤ r < 0.8 ja vahvana,

kun r ≥ 0.8. Tilastollisen merkitsevyyden arvioinnissa käytettiin raja-arvoa p ≤ 0.05. (Burns &

Grove 2009, Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2013.)

Tiedot vastaajien iästä ja työkokemus synnytysten hoidosta selvitettiin avoimina kysymyksi-

nä, minkä jälkeen ne luokiteltiin uudelleen analysointia varten. Vastaajan ikä luokiteltiin nel-

jään eri luokkaan: alle 40 vuotta, 40 – 49 vuotta, 50 – 59 vuotta sekä 60 vuotta ja yli. Työko-

kemus synnytysten hoidosta luokiteltiin myös neljään luokkaan: 5 vuotta ja alle, 6 – 15 vuot-

ta, 16 – 25 vuotta sekä 26 vuotta ja enemmän. Ammatillinen koulutustausta tiivistettiin kah-

teen eri luokkaan: opistotasoinen tutkinto ja korkeakoulututkinto. Pienen aineiston vuoksi

aineistoa tiivistettiin uudelleen luokittelemalla Likert-asteikolliset muuttujat kolmeen luok-

22

kaan: eri mieltä, en samaa enkä eri mieltä ja samaa mieltä. (Kankkunen & Vehviläinen-

Julkunen 2013.)

Avoimien kysymysten aineisto (n=72) analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Ai-

neisto litteroitiin ja siihen tutustuttiin huolellisesti lukemalla se useita kertoja läpi. Tämän

jälkeen analyysissä edettiin pelkistämällä sekä vertailemalla ilmaisujen yhtäläisyyksiä ja ero-

ja. Samansisältöiset ilmaisut ryhmiteltiin ensin alakategorioiksi. Ryhmittelyä jatkettiin sisältö-

jen mukaan ja tuloksista muodostettiin pääkategorioita, jotka nimettiin sisältöä kuvaaviksi.

Tuloksissa on esitetty myös vastausten alkuperäisilmaisuja analyysin luotettavuuden lisää-

miseksi. (Elo & Kyngäs 2008.)

23

5 TULOKSET

5.1 Vastaajien taustatiedot

Vastaajien taustatietoja selvitettiin viidellä taustakysymyksellä, jotka olivat ikä, työkokemuk-

sen määrä synnytysten hoidosta, ammatillinen koulutus, oma synnyttäneisyys sekä onko osal-

listunut matalan riskin synnytysten koulutuksiin omassa organisaatiossa tai muualla (taulukko

3).

Taulukko 3. Vastaajien taustatiedot (n=49).

Taustatiedot n %

Ikäryhmät vuosina

alle 40

17

35

40-49 15 31

50-59 12 24

60- 5 10

Työkokemus vuosina

-5

16

33

6-15 15 31

16-25 9 18

26- 9 18

Ammatillinen koulutus

ammatillinen opistoaste 20 41

ammattikorkeakoulututkinto 20 41

alempi korkeakulututkinto 6 12

ylempi korkeakoulututkinto 3 6

Onko itse synnyttänyt

kyllä 40 82

ei 9 18

Onko osallistunut matalan riskin synnytysten hoidon koulu-

tuksiin

kyllä 34 69

ei 15 31

Kyselyyn vastasi 49 synnytysyksikössä työskentelevää kätilöä. Nuorin vastaajista oli 28-

vuotias ja vanhin 63-vuotias. Vastaajien keski-ikä oli 44,8 (keskihajonta 10,2, mediaani 44 ja

moodi 37) vuotta. Eniten vastaajia oli ikäryhmästä alle 40 vuotta (35 %) (kuvio 3).

24

Kuvio 3. Vastaajien ikä (n=49).

Työkokemuksen määrä synnytysten hoidosta vaihteli yhden ja 40 vuoden välillä, keskiarvon

ollessa 13,6 (keskihajonta 10,7, mediaani 10 ja moodi 5) vuotta (kuvio 4).

Kuvio 4. Vastaajien työkokemus (n=49).

Vastaajista ammatillisen opistotasoisen koulutuksen oli suorittanut 41 % ja korkeakoulutut-

kinnon 59 %. Vastaajista 82 % oli itse synnyttänyt. 69 % ilmoitti, että oli osallistunut matalan

riskin synnytysten hoidon koulutuksiin omassa organisaatiossa tai muualla.

25

5.2 Kätilöiden asenteet ja näkemykset matalan riskin synnytysten hoitamisesta

Seuraavassa kuvataan tuloksia millaisia ovat kätilöiden asenteet ja näkemykset matalan riskin

synnytysten hoitamisesta sekä miten vastaukset ovat jakautuneet taustamuuttujien perusteella.

5.2.1 Kätilöiden asenteita ja näkemyksiä yleisistä matalan riskin synnytysten hoitoperiaatteis-

ta

Vastaajien asenteet ja näkemykset matalan riskin synnytysten yleisistä hoitoon liittyvistä väit-

tämistä olivat varsin yhtenäiset (taulukot 4 ja 5). Vastaajista enemmistö (88 %) oli samaa

mieltä siitä, että synnyttäjää tulee kohdella arvostaen ja hänelle tulee antaa kaikki tarvittava

tieto synnytykseen liittyen. Yli 60-vuotiaista vastaajista kaikki ja alle 40-vuotiaista vastaajista

94 % olivat tästä samaa mieltä. Suhteellisesti eniten eri mieltä (25 %) olivat vastaajat ikäryh-

mästä 50 – 59 vuotta. 6 – 15 vuotta työkokemusta omaavat olivat kaikki samaa mieltä, kun

taas yli 26 vuotta työkokemusta omaavista kätilöistä 67 % oli samaa mieltä. Vastaajista ne,

jotka eivät itse olleet synnyttäneet, olivat kaikki samaa mieltä.

Taulukko 4. Kätilöiden asenteita ja näkemyksiä matalan riskin synnytysten hoitamisesta (n=49).

Kysymys/väittämä f %

Synnyttäjää tulee kohdella arvostaen ja hänelle tulee antaa kaikki

tarvittava tieto synnytykseen liittyen

eri mieltä

en samaa enkä eri mieltä

samaa mieltä

6

0

43

12

0

88

Synnyttäjä tulee ottaa mukaan hoidon päätöksentekoon

eri mieltä

en samaa enkä eri mieltä

samaa mieltä

2

1

46

4

2

94

Synnyttäjän oma kokemus synnytyksestä on tärkeä

eri mieltä

en samaa enkä eri mieltä

samaa mieltä

2

0

47

4

0

96

Kätilön tulee olla matalan riskin synnytyksen hoitaja

eri mieltä

en samaa enkä eri mieltä

samaa mieltä

1

2

46

2

4

94

Matalan riskin synnyttäjän hoidon tulee olla potilaslähtöistä eli

toiveet ja tarpeet tulee huomioida potilasturvallisuuden rajoissa

eri mieltä

en samaa enkä eri mieltä

samaa mieltä

1

0

48

2

0

98

Kätilön tulee hoitaa synnyttäjää matalan riskin periaatteiden mu-

26

kaan mikäli synnytys ei muutu poikkeavaksi

eri mieltä

en samaa enkä eri mieltä

samaa mieltä

1

2

46

2

4

94

Synnytysyksikkösi hoitoympäristö tukee synnytysten hoitoa mata-

lan riskin periaatteiden mukaan

eri mieltä

en samaa enkä eri mieltä

samaa mieltä

5

3

41

10

6

84

Selkeä enemmistö (94 %) kätilöistä oli samaa mieltä myös siitä, että synnyttäjä tulee ottaa

mukaan hoidon päätöksentekoon. Eri mieltä vastanneista kaikki kuuluivat ikäryhmään 50 –

59 vuotta, työkokemusta synnytysten hoidosta oli 26 vuotta tai enemmän, he olivat itse syn-

nyttäneet sekä osallistuneet matalan riskin synnytysten koulutuksiin.

Vastaajista valtaosa (96 %) piti tärkeänä synnyttäjän omaa kokemusta synnytyksestä. Alle 50-

vuotiaista vastaajista kaikki olivat samaa mieltä, samaten kaikki alle 26 vuotta työkokemusta

omaavat vastaajat. Enemmistö vastaajista (94 %) piti kätilöä matalan riskin synnytysten ensi-

sijaisena hoitajana. Kaikki yli 60-vuotiaat olivat tästä samaa mieltä, samaten kaikki 5 vuotta

tai alle ja 16 – 25 vuotta työkokemusta omaavat vastaajat. 98 % kätilöistä oli samaa mieltä

myös siitä, että matalan riskin synnyttäjän hoidon tulee olla potilasturvallisuuden rajoissa po-

tilaslähtöistä.

Enemmistön (94 %) mielestä synnyttäjää tulee hoitaa matalan riskin periaatteiden mukaan

mikäli synnytys ei muutu poikkeavaksi. Kaikki yli 60-vuotiaat vastaajat olivat tästä samaa

mieltä, samaten kaikki 5 vuotta tai alle ja 16 – 25 vuotta työkokemusta omaavat vastaajat

Synnytysyksikön hoitoympäristöä pidettiin matalan riskin synnytysten periaatteita tukevana.

Vastaajista suurin osa (84 %) oli tästä samaa mieltä. Eniten samaa mieltä olivat 6 – 15 vuotta

työkokemusta omaavat vastaajat (93 %) sekä yli 60-vuotiaat (100 %). Synnyttämättömistä

vastaajista kaikki olivat samaa mieltä siitä, että hoitoympäristö tukee matalan riskin synny-

tyksiä. Jokainen eri mieltä vastanneista oli osallistunut matalan riskin koulutuksiin. Kätilöt,

jotka eivät olleet osallistuneet koulutuksiin, olivat kaikki samaa mieltä siitä, että hoitoympä-

ristö tukee matalan riskin synnytyksiä.

27

Taulukko 5. Kätilöiden asenteita ja näkemyksiä matalan riskin synnytysten hoitamisesta taustamuuttujien suhteen (n=49).

Taustatieto

Synnyttäjää tulee

kohdella arvostaen

ja antaa kaikki

tarvittava tieto

synnytykseen liit-

tyen

Synnyttäjä tulee

ottaa mukaan

hoidon päätöksen-

tekoon

Synnyttäjän oma

kokemus synny-

tyksestä on tärkeä

Kätilön tulee olla

matalan riskin

synnytyksen hoita-

ja

Matalan riskin

synnyttäjän hoi-

don tulee olla poti-

laslähtöistä

Kätilön tulee hoi-

taa synnyttäjää

matalan riskin

periaatteiden mu-

kaan

Hoitoympäristö

tukee synnytysten

hoitoa matalan

riskin periaattei-

den mukaan

1 2 3 1 2 3 1 2 3 1 2 3 1 2 3 1 2 3 1 2 3

Ikä vuosina (%)

Alle 40

40-49

50-59

60-

6

13

25

0

0

0

0

0

94

87

75

100

0

0

17

0

0

7

0

0

100

93

83

100

0

0

8

20

0

0

0

0

100

100

92

80

6

0

0

0

0

7

8

0

94

93

92

100

0

0

8

0

0

0

0

0

100

100

92

100

6

0

0

0

0

7

8

0

94

93

92

100

12

13

8

0

0

7

17

0

88

80

75

100

Työkokemus

vuosina (%)

-5

6-15

16-25

26-

13

0

11

33

0

0

0

0

87

100

89

67

0

0

0

22

0

0

11

0

100

100

89

78

0

0

0

22

0

0

0

0

100

100

100

78

0

7

0

0

0

7

0

11

100

86

100

89

0

0

0

11

0

0

0

0

100

100

100

89

0

7

0

0

0

7

0

11

100

86

100

89

13

7

11

11

0

0

11

22

87

93

78

67

Koulutustausta

(%)

Opisto

Korkeakoulu

15

10

0

0

85

90

5

3

5

0

90

97

10

0

0

0

90

100

0

3

5

3

95

94

5

0

0

0

95

100

0

3

5

3

95

94

0

17

15

0

85

83

Synnyttäneisyys

(%)

Kyllä

Ei

15

0

0

0

85

100

5

0

2

0

93

100

5

0

0

0

95

100

3

0

3

11

94

89

3

0

0

0

97

100

0

11

3

11

97

78

13

0

7

0

80

100

Osallistuminen

koulutukseen (%)

Kyllä

Ei

12

13

0

0

88

87

6

0

3

0

91

100

6

0

0

0

94

100

0

7

3

7

97

86

3

0

0

0

97

100

3

0

3

7

94

93

5

0

9

0

76

100

1 = eri mieltä, 2 = en samaa enkä eri mieltä, 3 = samaa mieltä

28

Hoitoympäristöä koskevaan avoimeen kysymykseen miksi ei vastaajan mielestä hoitoympä-

ristö tue matalan riskin synnytyksiä vastasi 8 kätilöä. Vastauksista muodostui kolme pääkate-

goriaa: hoitoympäristön fyysiset puutteet, lisäkoulutuksen tarve sekä hoitoympäristön ja työn-

tekijöiden tuen puute (kuvio 5). Fyysisen ympäristön puutteiksi koettiin tilojen huono suun-

nittelu matalan riskin synnytyksiä tukevaksi. Etenkin ammehuoneiden vähyyttä kritisoitiin,

mutta myös synnyttäjän aktiivisen liikkumisen mahdollistavia välineitä, kuten telemetrioita ja

roikkumisliinoja toivottiin enemmän. Synnytyshuoneiden tekninen ympäristö, häly, valot ja

liiat keskeytykset koettiin matalan riskin synnytysten periaatteita haittaavaksi. Vastauksissa

todettiin, että kätilöt olivat saaneet koulutusta lääkkeettömien kivunlievitysten tarjoamiseksi,

mutta sitä kaivattiin lisää etenkin uusille työntekijöille. Muilta työntekijöiltä toivottiin enem-

män tukea matalan riskin synnytysten hoitamiseksi ja lääkäreiltä vähemmän aktiivista puut-

tumista synnytysten hoitoon. Yksi vastaajista tiivisti hoitoympäristön seuraavasti:

” ei tarpeeksi tarvikkeita, ei tarpeeksi tilaa, ei tarpeeksi keinoja, ei tarpeeksi ym-

päristön ja kollegoiden tukea” (V14)

Kuvio 5. Hoitoympäristön kehittämistarpeita matalan riskin synnytyksiä tukevaksi.

5.2.2 Kätilöiden asenteita ja näkemyksiä matalan riskin synnytyksen eri vaiheiden hoitamises-

ta

Vastaajista valtaosan (96 %) mielestä synnyttäjää tulee rohkaista olemaan kotona niin pitkään

kuin se tuntuu hyvältä, samaten valtaosan (98 %) mielestä synnyttäjää tulee tukea ja kannus-

Miksei hoitoympäristö

tue matalan riskin

synnytyksiä?

Fyysisen hoitoympäristön

puutteet

Työntekijöiden tuen puute

Tarve lisäkoulutukseen

29

taa liikkumaan sekä käyttämään omia voimavarojaan. Selkeän enemmistön (94 %) mielestä

matalan riskin synnyttäjän synnytystä tulee seurata jaksottaisen sikiön sydänäänten kuuntelun

avulla (taulukko 6). Kaikki yli 50-vuotiaat vastaajat sekä 5 vuotta tai alle tai yli 26 vuotta työ-

kokemusta omaavat vastaajat olivat tästä samaa mieltä (taulukko 7).

Taulukko 6. Kätilöiden asenteita ja näkemyksiä matalan riskin synnytyksen avautumisvaiheen hoita-

misesta (n=49).

Kysymys/väittämä f %

Synnyttäjää tulee rohkaista olemaan kotona niin pitkään kuin se tuntuu

hyvältä

eri mieltä

en samaa enkä eri mieltä

samaa mieltä

1

1

47

2

2

96

Synnyttäjää tulee tukea ja kannustaa liikkumaan sekä käyttämään omia

voimavarojaan

eri mieltä

en samaa enkä eri mieltä

samaa mieltä

1

0

48

2

0

98

Matalan riskin synnyttäjän synnytystä tulee seurata jaksottaisen sikiön sy-

dänäänten kuuntelun avulla

eri mieltä

en samaa enkä eri mieltä

samaa mieltä

1

2

46

2

4

94

Matalan riskin synnyttäjän synnytyksessä oksitosiinia ei tule käyttää

eri mieltä

en samaa enkä eri mieltä

samaa mieltä

20

2

27

41

4

55

Kalvojen puhkaisua ei tule tehdä rutiininomaisesti

eri mieltä

en samaa enkä eri mieltä

samaa mieltä

2

2

45

4

4

92

Synnytyksen normaalia etenemistä tulee kunnioittaa

eri mieltä

en samaa enkä eri mieltä

samaa mieltä

1

1

47

2

2

96

Oksitosiinin käyttö jakoi vastauksia enemmän. Hieman yli puolet vastaajista (55 %) oli samaa

mieltä siitä, ettei matalan riskin synnyttäjän synnytyksessä tule käyttää oksitosiinia, mutta 41

% oli tästä eri mieltä. Eri mieltä vastanneita oli kaikista ikäryhmistä, suhteellisesti eniten 50 –

59 –vuotiaista (50 %). Myös työkokemuksen määrä vaihteli vastanneiden kesken. Suhteelli-

sesti eniten samaa mieltä oksitosiinin käytön välttämisestä olivat 5 vuotta tai alle työkoke-

musta omaavat (75 %). Eri mieltä vastanneista 60 % ei ollut osallistunut matalan riskin koulu-

tuksiin ja samaa mieltä vastanneista 65 % oli osallistunut koulutuksiin.

30

Taulukko 7. Kätilöiden vastausten jakautuminen avautumisvaiheen hoidosta taustamuuttujien suhteen (n=49).

1 = eri mieltä, 2 = en samaa enkä eri mieltä, 3 = samaa mieltä

Taustatieto

Synnyttäjää tulee

rohkaista olemaan

kotona niin pitkään

kuin se tuntuu hy-

vältä

Synnyttäjää tulee

tukea ja kannustaa

liikkumaan sekä

käyttämään omia

voimavarojaan

Matalan riskin syn-

nyttäjän synnytystä

tulee seurata jaksot-

taisen sikiön sy-

dänäänten kuunte-

lun avulla

Matalan riskin syn-

nyttäjän synnytyk-

sessä oksitosiinia ei

tule käyttää

Kalvojen puhkaisua

ei tule tehdä rutii-

ninomaisesti

Synnytyksen nor-

maalia etenemistä

tulee kunnioittaa

1 2 3 1 2 3 1 2 3 1 2 3 1 2 3 1 2 3

Ikä vuosina (%)

Alle 40

40-49

50-59

60-

0

7

0

0

0

0

0

20

100

93

100

80

0

7

0

0

0

0

0

0

100

93

100

100

0

7

0

0

6

7

0

0

94

86

100

100

35

40

50

40

0

7

8

0

65

53

42

60

0

13

0

0

0

7

0

20

100

80

100

80

0

7

0

0

0

0

0

20

100

93

100

80

Työkokemus vuosina

(%)

-5

6-15

16-25

26-

0

7

0

0

0

0

0

11

100

93

100

89

0

7

0

0

0

0

0

0

100

93

100

100

0

7

0

0

0

7

11

0

100

86

89

100

25

47

56

44

0

7

0

12

75

46

44

44

0

13

0

0

0

7

0

11

100

80

100

89

0

7

0

0

0

0

0

11

100

93

100

89

Koulutustausta (%)

Opisto

Korkeakoulu

5

0

5

0

90

100

5

0

0

0

95

100

5

0

5

3

90

97

45

38

5

3

50

59

5

3

5

3

90

94

5

0

5

0

90

100

Synnyttäneisyys (%)

Kyllä

Ei

0

11

3

0

97

89

0

11

0

0

100

89

0

11

5

0

95

89

38

56

5

0

57

44

0

22

5

0

95

78

0

11

3

0

97

89

Osallistuminen koulu-

tukseen (%)

Kyllä

Ei

0

7

3

0

97

93

0

7

0

0

100

93

0

7

3

7

97

86

32

60

3

7

65

33

0

13

3

7

97

80

0

7

0

7

100

86

31

Suurin osa vastaajista (92 % ) oli samaa mieltä, että rutiininomaista kalvojen puhkaisua tulee

välttää. Eri mieltä vastanneet olivat 40 – 49-vuotiaita, heillä oli työkokemusta synnytysten

hoidosta 6 – 15 vuotta, he eivät olleet itse synnyttäneet, eivätkä he olleet osallistuneet matalan

riskin synnytysten koulutuksiin. Enemmistö (96 %) oli myös samaa mieltä siitä, että synny-

tyksen normaalia etenemistä tulee kunnioittaa. Kaikki korkeakoulututkinnon omaavat sekä

matalan riskin synnytysten koulutuksiin osallistuneet olivat samaa mieltä synnytyksen nor-

maalin etenemisen kunnioittamisesta.

Lähes kaikki vastaajista (96 %) olivat samaa mieltä, että kohdunsuun ollessa täysin auki, voi-

daan sikiön tarjoutuvan osa laskeutumista odottaa rauhassa. Yhtä moni (96 %) oli samaa

mieltä myös siitä, että synnyttäjää tulee kannustaa ponnistamaan hänelle sopivassa asennossa

(taulukko 8).

Taulukko 8. Kätilöiden asenteita ja näkemyksiä matalan riskin synnytyksen ponnistusvaiheen hoitami-

sesta (n=49).

Kysymys/väittämä f %

Kohdunsuun ollessa täysin auki, sikiön tarjoutuvan osan laskeutumista voi-

daan rauhassa odottaa

eri mieltä

en samaa enkä eri mieltä

samaa mieltä

1

1

47

2

2

96

Synnyttäjää tulee kannustaa ponnistamaan hänelle sopivassa asennossa

eri mieltä

en samaa enkä eri mieltä

samaa mieltä

1

1

47

2

2

96

Ponnistamisen tulisi olla spontaania

eri mieltä

en samaa enkä eri mieltä

samaa mieltä

4

1

44

8

2

90

Välilihan venyttämistä tulee välttää

eri mieltä

en samaa enkä eri mieltä

samaa mieltä

4

4

41

8

8

84

Episiotomiaa ei tule tehdä rutiininomaisesti

eri mieltä

en samaa enkä eri mieltä

samaa mieltä

1

0

48

2

0

98

Kohdun funduksesta painamista tulee välttää

eri mieltä

en samaa enkä eri mieltä

samaa mieltä

3

2

44

6

4

90

90 % vastaajista oli sitä mieltä, että ponnistamisen tulisi olla spontaania. Kaikki 5 vuotta tai

alle työkokemusta omaavat vastaajat olivat tästä samaa mieltä (taulukko 9). Enemmistö vas-

tanneista kätilöistä (84 %) oli samaa mieltä, että välilihan venyttämistä ponnistusvaiheessa

32

tulee välttää. Välilihan venyttämisestä eri mieltä vastanneista kaikki kuuluivat ikäryhmään 40

– 49 vuotta. Suhteellisesti eniten eri mieltä (22 %) olivat 16 – 25 vuotta työkokemusta omaa-

vat. Kaikki 5 vuotta tai alle työkokemusta omaavista vastaajista olivat samaa mieltä välilihan

venyttämisen välttämisestä. Myös episiotomian tekemisestä oltiin hyvin yksimielisiä, sillä 98

% vastaajista oli samaa mieltä, ettei episiotomiaa tule tehdä rutiininomaisesti. 90 % kätilöistä

oli myös samaa mieltä, että kohdun funduksesta painamista tulee välttää.

33

Taulukko 9. Kätilöiden vastaukset synnytyksen ponnistusvaiheen hoidosta taustamuuttujien suhteen (n=49).

1 = eri mieltä, 2 = en samaa enkä eri mieltä, 3 = samaa mieltä

Taustatieto

Kohdunsuun ollessa

täysin auki, tarjou-

tuvan osan laskeu-

tumista voidaan

rauhassa odottaa

Synnyttäjää tulee

kannustaa ponnis-

tamaan hänelle sopi-

vassa asennossa

Ponnistamisen tulisi

olla spontaania

Välilihan venyttä-

mistä tulee välttää

Episiotomiaa ei tule

tehdä rutiininomai-

sesti

Kohdun funduksesta

painamista tulee

välttää

1 2 3 1 2 3 1 2 3 1 2 3 1 2 3 1 2 3

Ikä vuosina (%)

Alle 40

40-49

50-59

60-

0

7

0

0

0

0

0

20

100

93

100

80

0

7

0

0

0

7

0

0

100

86

100

100

6

7

8

20

0

7

0

0

94

86

92

80

0

27

0

0

12

0

8

20

88

73

92

80

0

7

0

0

0

0

0

0

100

93

100

100

6

7

8

0

0

0

0

40

94

93

92

60

Työkokemus vuosina

(%)

-5

6-15

16-25

26-

0

7

0

0

0

0

0

11

100

93

100

89

0

7

0

0

0

7

0

0

100

86

100

100

0

13

11

11

0

7

0

0

100

80

89

89

0

13

22

0

0

13

11

11

100

74

67

89

0

7

0

0

0

0

0

0

100

93

100

100

6

7

11

0

0

0

0

22

94

93

89

78

Koulutustausta (%)

Opisto

Korkeakoulu

5

0

5

0

90

100

5

0

0

3

95

97

15

3

0

3

85

93

10

7

10

7

80

86

5

0

0

0

95

100

10

3

10

0

80

97

Synnyttäneisyys (%)

Kyllä

Ei

0

11

3

0

97

89

0

11

3

0

97

89

5

22

3

0

92

78

5

22

10

0

85

78

0

11

0

0

100

89

3

22

5

0

92

78

Osallistuminen koulu-

tukseen (%)

Kyllä

Ei

0

7

3

0

97

93

0

7

0

7

100

86

3

20

0

7

97

73

6

13

9

7

85

80

0

7

0

0

100

93

3

13

6

0

91

87

Asenteet ja näkemykset vastasyntyneen hoidosta olivat melko yksimielisiä (taulukot 10 ja

11). 96 % kätilöistä vastasi olevansa samaa mieltä, että napanuoran katkaisua tulee odottaa

vähintään minuutti vauvan syntymän jälkeen.

Taulukko 10. Kätilöiden asenteita ja näkemyksiä vastasyntyneen hoidosta (n=49).

Kysymys/väittämä f %

Napanuoran katkaisua tulee odottaa vähintään minuutti syntymän

jälkeen

eri mieltä

en samaa enkä eri mieltä

samaa mieltä

1

1

47

2

2

96

Ihokontakti tulee toteuttaa mahdollisimman pian syntymän jälkeen

vähintään tunnin ajaksi

eri mieltä

en samaa enkä eri mieltä

samaa mieltä

2

1

46

4

2

94

Imetys tulee mahdollistaa mahdollisimman pian syntymän jälkeen,

mieluiten tunnin sisään syntymästä

eri mieltä

en samaa enkä eri mieltä

samaa mieltä

2

1

46

4

2

94

Vastaajista 94 % oli samaa mieltä, että vastasyntyneen ihokontakti tulee toteuttaa mahdolli-

simman pian syntymän jälkeen vähintään tunnin ajaksi. Yhtä moni vastaajista (94 %) oli sa-

maa mieltä myös siitä, että varhaisimetys tulee mahdollistaa mieluiten tunnin sisään synty-

mästä.

Taulukko 11. Kätilöiden vastausten jakautuminen vastasyntyneen hoidosta taustamuuttujien perusteel-

la (n=49).

Taustatieto

Napanuoran katkaisua

tulee odottaa vähintään

minuutti syntymän jäl-

keen

Ihokontakti tulee toteut-

taa mahdollisimman pian

syntymän jälkeen vähin-

tään tunnin ajaksi

Imetys tulee mahdollistaa

mahdollisimman pian

syntymän jälkeen

1 2 3 1 2 3 1 2 3

Ikä vuosina (%)

Alle 40

40-49

50-59

60-

0

7

0

0

0

0

0

20

100

93

100

80

0

7

8

0

0

7

0

0

100

86

92

100

0

7

8

0

6

0

0

0

94

93

92

100

Työkokemus vuosina

(%)

-5

6-15

16-25

26-

0

7

0

0

0

0

0

11

100

93

100

89

0

7

11

0

0

7

0

0

100

86

89

100

0

7

11

0

6

0

0

0

94

93

89

100

Koulutustausta (%)

Opisto

Korkeakoulu

5

0

5

0

90

100

10

0

0

3

90

97

10

0

0

3

90

97

35

Synnyttäneisyys (%)

Kyllä

Ei

0

11

3

0

97

89

3

11

3

0

94

89

3

11

3

0

94

89

Osallistuminen kou-

lutukseen (%)

Kyllä

Ei

0

7

3

0

97

93

3

7

0

7

97

86

3

7

3

0

94

93

1 = eri mieltä, 2 = en samaa enkä eri mieltä, 3 = samaa mieltä

5.2.3 Kätilöiden asenteita ja näkemyksiä matalan riskin synnytyksen kivunhoidosta

Vastaajista 88 % oli samaa mieltä, että synnytyksen kivunhoidossa tulee ensisijaisesti suosia

lääkkeettömiä kivunlievityskeinoja, kuten vettä, akupunktiota ja hierontaa (taulukko 12). Eni-

ten samaa mieltä (94 %) olivat 5 vuotta tai alle työkokemusta omaavat kätilöt ja alle 40-

vuotiaat (94 %). Samaa mieltä vastanneista 91% oli osallistunut matalan riskin synnytysten

koulutuksiin. Ilokaasun käytön suosimisesta niukka enemmistö (53 %) oli samaa mieltä, yli

kolmasosa (39 %) ei kuitenkaan ollut samaa eikä eri mieltä. Suhteellisesti eniten samaa mieltä

olivat 16 – 25 vuotta työkokemusta omaavat kätilöt (89 %) (taulukko 13).

Taulukko 12. Kätilöiden asenteita ja näkemyksiä matalan riskin synnytyksen kivunhoidosta (n=49).

Kysymys/väittämä f %

Kivunhoidossa tulee ensisijaisesti suosia lääkkeettömiä kivunlievityskei-

noja

eri mieltä

en samaa enkä eri mieltä

samaa mieltä

2

4

43

4

8

88

Ilokaasun hengittäminen on suositeltavaa

eri mieltä

en samaa enkä eri mieltä

samaa mieltä

4

19

26

8

39

53

Kätilön läsnäolo on tärkeää kivunhoitoa

eri mieltä

en samaa enkä eri mieltä

samaa mieltä

2

0

47

4

0

96

Epiduraalipuudutuksen riskit ja hyödyt tulee selkeästi selvittää

eri mieltä

en samaa enkä eri mieltä

samaa mieltä

2

3

44

4

6

90

Lähes kaikki vastanneista (96 %) pitivät kätilön läsnäoloa tärkeänä kivunhoitona. Suurin osa

kätilöistä (90 %) oli myös samaa mieltä, että epiduraalipuudutuksen riskit ja hyödyt tulee sel-

keästi selvittää. Epiduraalipuudutuksesta eniten samaa mieltä oltiin 5 vuotta tai alle työkoke-

musta omaavien kätilöiden joukossa (100 %) ja vähiten samaa mieltä oltiin 26 vuotta tai

enemmän työkokemusta omaavien joukossa (67 %).

36

Taulukko 13. Kätilöiden vastaukset asenteista ja näkemyksistä matalan riskin synnytyksen kivunhoi-

dosta taustamuuttujien perusteella (n=49).

Taustatieto

Kivunhoidossa tulee

ensisijaisesti suosia

lääkkeettömiä ki-

vunlievityskeinoja

Ilokaasun hengittä-

minen on suositelta-

vaa

Kätilön läsnäolo on

tärkeää kivunhoitoa

Epiduraalipuudu-

tuksen riskit ja hyö-

dyt tulee selkeästi

selvittää

1 2 3 1 2 3 1 2 3 1 2 3

Ikä vuosina (%)

Alle 40

40-49

50-59

60-

0

7

8

0

6

7

8

20

94

86

83

80

6

13

8

0

38

47

25

40

56

40

67

60

6

7

0

0

0

0

0

0

94

93

100

100

0

0

8

20

0

13

0

20

100

87

92

60

Työkokemus

vuosina (%)

-5

6-15

16-25

26-

0

7

11

0

6

7

0

22

94

86

89

78

0

20

11

0

47

40

0

56

53

40

89

44

0

13

0

0

0

0

0

0

100

87

100

100

0

0

0

22

0

7

11

11

100

93

89

67

Koulutustausta

(%)

Opisto

Korkeakoulu

5

3

10

7

85

90

5

11

45

32

50

57

5

3

0

0

95

97

10

0

10

3

80

97

Synnyttäneisyys

(%)

Kyllä

Ei

3

11

10

0

87

89

10

0

39

33

51

67

0

22

0

0

100

78

5

0

8

0

87

100

Osallistuminen

koulutukseen (%)

Kyllä

Ei

3

7

6

13

91

80

9

7

35

43

56

50

3

7

0

0

97

93

0

13

6

7

94

80

1 = eri mieltä, 2 = en samaa enkä eri mieltä, 3 = samaa mieltä

5.3 Kätilöiden kehittämisehdotuksia matalan riskin synnytysten hoitamisesta

Kyselylomakkeen avoimeen kysymykseen matalan riskin synnytysten hoitamisen kehittämis-

ehdotuksista vastasi 13 kätilöä. Keskeisimmiksi teemoiksi muodostui asenteiden muuttami-

nen, synnyttäjien tiedon lisääminen, toimintatapojen muuttaminen sekä resurssien lisääminen

(kuvio 6). Asenteiden muuttaminen liittyi sekä kätilöiden ammattitaitoon että hoitoympäris-

töön. Kaivattiin enemmän keskustelua synnytyksen normaaliudesta etenkin isoissa synny-

tysyksiköissä, joissa näkökulma on herkästi liian riskikeskeinen. Kätilöiden ammattitaitoon

normaalin synnytyksen asiantuntijana ja hoitajana haluttiin enemmän kunnioitusta. Myös kä-

tilöiden omien asenteiden todettiin kaipaavan kehittämistä. Vastauksissa mainittiin esimerkik-

si:

”Toivoisin että kätilön ammattitaitoa säännöllisen synnytyksen hoitajana kunni-

oitettaisiin.” (V39)

”Hoitavien ihmisten asenteet vaativat edelleen kehittämistä!” (V2)

37

Kuvio 6. Matalan riskin synnytysten hoidon kehittämisehdotuksia.

Synnyttäjien tiedon lisääminen matalan riskin synnytyksistä etenkin paremman synnytysval-

mennuksen avulla oli vastauksissa keskeistä. Etenkin uudelleensynnyttäjiin pitäisi panostaa,

sillä heillä synnytys on usein luontaisesti nopeampi ja mahdollisuus synnyttää ilman lääkkeel-

lisiä kivunlievityksiä parempi. Toimintamalleihin pitäisi yhdistää synnyttäjän oma halu ja

tietoisuus edetä synnytyksessä mahdollisimman vähin puuttumisin. Esimerkkejä kätilöiden

vastauksista:

” Epiduraalipuudutuksen riskit ja hyödyt tulee selvittää jo raskausaikana, eikä

silloin kun potilas on kipeä eikä hänen tietojen vastaanottokyky ole parhaimmil-

laan.” (V6)

”Äitien valmentaminen mariski synnytyksiin pitäisi lähteä neuvolasta käsin. Jos

ovelle tulee kipeä äiti, joka "vaatii" epiduraalia, siinä tilanteessa on mahdotonta

alkaa hänen päätään kääntämään.” (V5)

”Parempi synnytysvalmennus.” (V10)

Toimintatapojen muuttamisessa synnytyksen kulkuun puuttuminen sekä liian varhain aloitetut

puudutukset koettiin kehittämiskohteina matalan riskin synnytysten edistämisessä. Myös lä-

hiesimiehiltä toivottiin enemmän läsnäoloa ja osallistumista kehittämistyöhön. Vastausten

esimerkkejä toimintatapojen muuttamisesta:

Matalan riskin synnytysten

hoidon kehittäminen

Asenteiden muuttaminen

Synnyttäjien tiedon

lisääminen

Lisää resursseja

Toimintatapojen kehittäminen

38

” Jos pyritään, että synnyttävä on kotona mahdollisimman pitkään, niin hyvä

puhelinkontakti katilöön ko. aikana voisi auttaa tilanteessa.” (V37)

” Uskoisin, että kätilöiltä on osittain hukassa hoitaa latenssivaiheen synnyttäjää.

Puuduttaminen aloitetaan liian aikaisin ja synnytyksiä käynnistetään ihan lii-

kaa.” (V3)

Myös resurssien puutteiden todettiin vaikeuttavan matalan riskin synnytysten hoitamista.

Synnytysyksiköltä toivottiin esimerkiksi tilojen parempaa suunnittelua sekä enemmän henki-

lökuntaa, jottei kätilön tarvitsisi hoitaa samanaikaisesti useampaa aktiivivaiheen synnyttäjää.

5.4 Kätilöiden asenteiden ja näkemysten muodostumiseen yhteydessä olevia tekijöitä matalan

riskin synnytyksistä

Vastaajien taustatiedoista ikä, työkokemuksen määrä, synnyttäneisyys sekä osallistuminen

matalan riskin koulutuksiin omassa organisaatiossa tai muualla oli yhteydessä useisiin asen-

teita ja näkemyksiä kuvaaviin väittämiin.

Tärkeys kertoa synnyttäjälle epiduraalipuudutuksen hyödyistä ja riskeistä korreloi negatiivi-

sesti vastaajan iän ja työkokemuksen määrän kanssa. Vastaaja oli todennäköisemmin eri miel-

tä siitä, että epiduraalipuudutuksen riskit ja hyödyt tulee selkeästi selvittää, kun hän oli van-

hempi (r=-0.313, p=0.029) ja hänellä oli enemmän työkokemusta (r=-0.335, p=0.018). Kun

vastaaja oli 57-vuotias tai vanhempi tai hänellä oli työkokemusta 30 vuotta tai enemmän oli

hän todennäköisemmin eri mieltä epiduraalipuudutuksen riskien ja hyötyjen selvittämisestä.

(taulukko 14).

Taulukko 14. Vastaajien (n=49) taustamuuttujien yhteys asenteita ja näkemyksiä kuvaaviin väittämiin

vastasyntyneen hoidosta ja kivunhoidosta (Spearmanin järjestyskorrelaatiokerroin r ja p-arvo).

Väittämä

Tausta-

muuttuja

Napa-

nuoran

katkaisua

tulee odot-

taa vähin-

tään mi-

nuutti

Ihokontakti

tulee toteut-

taa mahdol-

lisimman

pian vähin-

tään tunnin

ajaksi

Imetys

tulee mah-

dollistaa

mahdolli-

simman

pian syn-

tymän

jälkeen

Kivunhoi-

dossa tulee

ensisijaises-

ti suosia

lääkkeet-

tömiä ki-

vunlievi-

tyskeinoja

Ilokaasun

hengittämi-

nen on

suositelta-

vaa

Kätilön

läsnäolo on

tärkeää

kivunhoitoa

Epiduraali-

puudutuk-

sen riskit ja

hyödyt

tulee selke-

ästi selvit-

tää

Ikä -.194

.181

-.135

.355

-.017

.910

-.168

.249

.051

.730

.113

.439 -.313

.029*

Työkoke-

muksen

määrä

-.175

.228

-.106

.468

-.017

.910

-.143

.326

.060

.686

.037

.803

-.335

.018*

Koulutus-

tausta

.228

.116

.158

.280

.077

.600

.128

.382

.017

.910

.071

.629

.209

.149

39

Synnyttä-

neisyys

-.174

.232

-.103

.481

-.103

.481

.003

.982

.143

.331 -.435

.002**

.160

.273

Osallistu-

minen

koulutuk-

seen

-.091

.533

-.196

.177

-.019

.898

-.157

.282

-.041

.782

-.087

.553

-.227

.117

*= p<0.05, ** = p<0.005

Vastaajan oma synnyttäneisyys korreloi positiivisesti siihen, tuliko hänen mielestään synnyt-

täjää hoitaa matalan riskin periaatteiden mukaan (r=-0.323, p=0.024), tuleeko synnyttäjää

tukea liikkumaan ja käyttämään omia voimavarojaan (r=-0.304, p=0.034), episiotomian rutii-

ninomaiseen tekemiseen (r=-0.304, p=0.034) sekä kätilön läsnäoloon kivunhoitona (r=-0.435,

p=0.002) (taulukot 14, 15, 16 ja 17).

Taulukko 15. Vastaajien (n=49) taustamuuttujien yhteys asenteita ja näkemyksiä kuvaaviin väittämiin

matalan riskin synnytysten hoitamisesta (Spearmanin järjestyskorrelaatiokerroin r ja p-arvo).

Väittämä

Tausta-

muuttuja

Synnyttäjää

tulee koh-

della arvos-

taen ja

antaa tarvit-

tava tieto

Synnyttäjä

tulee ottaa

mukaan

hoidonpää-

töksente-

koon

Synnyttäjän

oma koke-

mus synny-

tyksestä on

tärkeä

Kätilön

tulee olla

ensisijainen

hoitaja

Hoidon

tulee olla

potilasläh-

töistä

Hoitamisen

tulee olla

matalan

riskin peri-

aatteiden

mukaista

Hoitoympä-

ristö tukee

hoitoa

matalan

riskin peri-

aatteiden

mukaan

Ikä -.165

.257

-.146

.316

-.212

.144

.083

.570

-.087

.553

.093

.527

-.021

.884

Työkoke-

muksen

määrä

-.055

.707

-.256

.076

-.267

.064

-.046

.753

-.169

.247

-.030

.836

-.178

.222

Koulutus-

tausta

-.100

.496

.034

.817

.228

.115

.020

.891

.159

.274

.020

.891

-230

.112

Synnyttä-

neisyys

.177

.223

.121

.407

.098

.504

-.094

.520

.068

.640 -.323

.024*

.209

.150

Osallistu-

minen

koulutuk-

seen

-.022

.880

.170

.244

.137

.348

-.203

.161

.096

.512

-.011

.939

.292

.042*

*= p<0.05, ** = p<0.005

Synnyttäneet vastaajat olivat todennäköisemmin samaa mieltä siitä, että synnyttäjää tulee hoi-

taa matalan riskin periaatteiden mukaan, synnyttäjää tulee tukea liikkumaan ja käyttämään

omia voimavarojaan, ja että episiotomiaa ei tule tehdä rutiininomaisesti. Synnyttäneet vastaa-

jat olivat myös todennäköisemmin samaa mieltä siitä, että kätilön läsnäolo on tärkeää kivun-

hoitoa.

40

Taulukko 16. Vastaajien (n=49) taustamuuttujien yhteys asenteita ja näkemyksiä kuvaaviin väittämiin

matalan riskin synnytysten hoitamisesta (Spearmanin järjestyskorrelaatiokerroin r ja p-arvo).

Väittämä

Tausta-

muuttuja

Kohdunsuun

täysin auki

tilanteessa,

sikiön tarjou-

tuvan osan

laskeutumista

voidaan rau-

hassa odottaa

Synnyttäjää

tulee kannus-

taa ponnista-

maan hänelle

sopivassa

asennossa

Ponnistami-

sen tulisi olla

spontaania

Välilihan

venyttämistä

tulee välttää

Episiotomiaa

ei tule tehdä

rutiininomai-

sesti

Kohdun fun-

duksesta

painamista

tulee välttää

Ikä -.194

.181

-.030

.840

-.097

.507

-.065

.656

-.036

.807

-.183

.208

Työkoke-

muksen mää-

rä

-.175

.228

-.032

.825

-.142

.332

-.182

.210

-.005

.972

-.188

.196

Koulutustaus-

ta

.228

.116

.074

.614

.173

.235

.092

.530

.159

.274

.265

.066

Synnyttänei-

syys

-.174

.232

-.174

.232

-.195

.179

-.099

.501 -.304

.034*

-.202

.163

Osallistumi-

nen koulutuk-

seen

-.091

.533

-.311

.030*

-.358

.012*

-.075

.606

-.217

.134

-.080

.582

*= p<0.05, ** = p<0.005

Osallistuminen matalan riskin synnytysten koulutukseen oli yhteydessä seuraaviin väittämiin:

synnytyksen normaalia etenemistä tulee kunnioittaa (r=-0.311, p=0.03), synnyttäjää tulee

kannustaa ponnistamaan hänelle sopivassa asennossa (r=-0.311, p=0.03), ponnistamisen tulee

olla spontaania (r=-0.358, p=0.012), oksitosiinia ei tule käyttää synnytyksen ensimmäisessä

vaiheessa (r=-0.283, p=0.049), kalvojen puhkaisua ei tule tehdä rutiininomaisesti (r=-0.293,

p=0.041) ja synnytysyksikön hoitoympäristö tukee synnytysten hoitoa matalan riskin periaat-

teiden mukaan (r=0.292, p=0.042) (taulukot 15, 16 ja 17).

Taulukko 17. Vastaajien (n=49) taustamuuttujien yhteys asenteisiin ja näkemyksiin synnytyksen en-

simmäisen vaiheen hoitamisesta (Spearmanin järjestyskorrelaatiokerroin r ja p-arvo).

Väittämä

Tausta-

muuttuja

Synnyttäjää

tulee rohkais-

ta olemaan

kotona niin

pitkään kuin

se tuntuu

hyvältä

Synnyttäjää

tulee tukea ja

kannustaa

liikkumaan

sekä käyttä-

mään omia

voimavaro-

jaan

Matalan ris-

kin synnyttä-

jän synnytys-

tä tulee seura-

ta jaksottai-

sen sikiön

sydänäänten

kuuntelun

avulla

Matalan ris-

kin synnyttä-

jän synnytyk-

sessä oksito-

siinia ei tule

käyttää

Kalvojen

puhkaisua ei

tule tehdä

rutiininomai-

sesti

Synnytyksen

normaalia

etenemistä

tulee kunni-

oittaa

Ikä -.194

.181

-.036

.807

.061

.679

-.082

.574

-.105

.473

-.183

.207

Työkoke-

muksen mää-

rä

-.175

.228

-.005

.972

-.030

.839

-.123

.401

-.071

.630

-.140

.338

Koulutustaus-

ta

.228

.116

.159

.274

.155

.288

.060

.684

.031

.831

.228

.116

41

Synnyttänei-

syys

-.174

.232 -.304

.034*

-.108

.462

-.121

.406

-.259

.072

-.174

.232

Osallistumi-

nen koulutuk-

seen

-.091

.533

-.217

.134

-.203

.161

-.283

.049*

-.293

.041*

-.311

.030*

*= p<0.05, ** = p<0.005

Todennäköisemmin samaa mieltä seuraavista väittämistä vastanneet olivat osallistuneet mata-

lan riskin koulutukseen: synnytyksen normaalia etenemistä tulee kunnioittaa, synnyttäjää tu-

lee kannustaa ponnistamaan hänelle sopivassa asennossa, ponnistamisen tulee olla spontaania,

oksitosiinia ei tule käyttää ja kalvojen puhkaisua ei tule tehdä rutiininomaisesti. Ne vastaajat,

jotka eivät olleet osallistuneet matalan riskin synnytysten koulutukseen olivat todennäköi-

semmin samaa mieltä siitä, että hoitoympäristö tukee hoitoa matalan riskin periaatteiden mu-

kaan. Vastaan iällä, työkokemuksen määrällä ja omalla synnyttäneisyydellä ei ollut yhteyttä

siihen oliko vastaaja osallistunut matalan riskin synnytysten koulutuksiin.

5.5 Matalan riskin synnytyksen kriteerien vaikutuksia kätilöiden asenteisiin ja näkemyksiin

Kätilöiden asenteet ja näkemykset synnyttäjän riskiluokitus –seurantalomakkeesta ja kritee-

reistä vaihtelivat (taulukko 18). Vajaa puolet vastanneista (47 %) oli eri mieltä siitä, että seu-

rantalomaketta käytetään synnytyksen hoidon suunnittelussa ja toteutuksessa ja reilu kolman-

nes (37 %) oli samaa mieltä. Yli 60-vuotiaista vastaajista yli puolet (60 %), samaten 50 – 59

vuotiaista (58 %) oli eri mieltä lomakkeen käytöstä. Eri mieltä vastanneista yli puolet (56 %)

oli osallistunut matalan riskin synnytysten koulutuksiin ja taas samaa mieltä vastanneista

hieman yli puolet (53 %) ei ollut osallistunut koulutuksiin (taulukko 19).

Taulukko 18. Kätilöiden vastaukset matalan riskin synnytyksen kriteereistä ja synnyttäjän riskiluoki-

tuksesta (n=49).

Kysymys/väittämä f %

Synnyttäjän riskiluokitus -seurantalomaketta käytetään synnytyk-

sen hoidon suunnittelussa ja toteutuksessa

eri mieltä

en samaa enkä eri mieltä

samaa mieltä

23

8

18

47

16

37

Synnyttäjän riskiluokitus -seurantalomake on käyttökelpoinen

synnyttäjän hoidon suunnittelussa ja toteutuksessa

eri mieltä

en samaa enkä eri mieltä

samaa mieltä

29

7

13

59

14

27

Matalan riskin synnytyksen kriteerit ovat muuttaneet tapaani

hoitaa synnytyksiä

42

eri mieltä

en samaa enkä eri mieltä

samaa mieltä

24

5

20

49

10

41

Matalan riskin synnytyksen kriteerit ovat muuttaneet näkemyk-

siäni synnytysten hoitamisesta

eri mieltä

en samaa enkä eri mieltä

samaa mieltä

29

7

13

59

14

27

Koen synnytyksen hoidon matalan riskin kriteerien mukaan tär-

keäksi

eri mieltä

en samaa enkä eri mieltä

samaa mieltä

4

6

39

8

12

80

Hieman yli puolet vastaajista (59 %) oli sitä mieltä, että seurantalomake ei ole käyttökelpoi-

nen synnyttäjän hoidon suunnittelussa ja toteutuksessa ja lähes kolmasosa (27 %) oli sitä

mieltä, että se on käyttökelpoinen. Suhteellisesti eniten eri mieltä vastanneita oli ikäryhmästä

40 – 49 vuotta (73 %) ja 6 – 15 vuotta työkokemusta omaavista (80 %). Eri mieltä vastanneis-

ta 65 % oli osallistunut matalan riskin synnytysten koulutuksiin.

Taulukko 19. Kätilöiden vastaukset matalan riskin synnytyksen kriteereistä ja synnyttäjän riskiluoki-

tuksesta taustamuuttujien perusteella (n=49).

Taustamuuttu-

ja

Riskiluokitus -

seurantalomaket-

ta käytetään

synnytyksen

hoidon suunnitte-

lussa ja toteutuk-

sessa

Riskiluokitus -

seurantalomake

on käyttökelpoi-

nen synnyttäjän

hoidon suunnitte-

lussa ja toteutuk-

sessa

Matalan riskin

synnytyksen

kriteerit ovat

muuttaneet ta-

paani hoitaa

synnytyksiä

Matalan riskin

synnytyksen

kriteerit ovat

muuttaneet nä-

kemyksiäni syn-

nytysten hoitami-

sesta

Koen synnytyk-

sen hoidon mata-

lan riskin kritee-

rien mukaan

tärkeäksi

1 2 3 1 2 3 1 2 3 1 2 3 1 2 3

Ikä vuosina

(%)

Alle 40

40-49

50-59

60-

47

33

58

60

24

20

0

20

29

47

42

20

59

73

42

60

18

7

25

0

23

20

33

40

65

33

50

40

12

7

8

20

23

60

42

40

59

60

67

40

12

7

8

60

29

33

25

0

6

7

8

25

0

20

8

25

94

73

84

50

Työkokemus

vuosina (%)

-5

6-15

16-25

26-

31

53

67

44

25

13

11

12

44

34

22

44

44

80

67

44

25

0

22

12

31

20

11

44

44

53

56

45

12

7

0

22

44

40

44

33

44

73

78

44

12

7

0

44

44

20

22

12

0

13

12

11

0

20

0

22

100

67

88

67

Koulutustausta

(%)

Opisto

Korkeakoulu

55

41

5

24

40

35

55

62

10

17

35

21

50

48

5

14

45

38

60

58

15

14

25

28

10

7

16

7

74

86

Synnyttänei-

syys (%)

Kyllä

Ei

48

45

15

22

37

33

58

67

12

22

30

11

50

45

8

22

42

33

58

67

15

11

27

22

8

11

10

11

82

78

Osallistumi-

nen koulutuk-

seen (%)

43

Kyllä

Ei

56

27

15

20

29

53

65

47

12

20

23

33

50

47

12

6

38

47

53

73

18

7

29

20

6

13

6

20

88

67

1 = eri mieltä, 2 = en samaa enkä eri mieltä, 3 = samaa mieltä

Avoimeen jatkokysymykseen miksei synnyttäjän riskiluokitus -seurantalomaketta käytetä

synnytyksen hoidon suunnittelussa ja toteutuksessa tai miksei se ole käyttökelpoinen vastasi

25 kätilöä. Vastausten perusteella keskeisimmiksi kategorioiksi muodostuivat lomakkeen

epäkäytännöllisyys ja lomakkeen koettu hyödyttömyys matalan riskin synnytysten hoidon

kehittämisessä ja toteuttamisessa.

Vastaajien mielestä seurantalomakkeen käyttöä ja käyttökelpoisuutta heikensivät etenkin lo-

makkeen hankalaksi koettu käyttö. Lomakkeen vaatimaa tuplakirjausta, liikaa kysymysten

määrää, vaikeaa ymmärrettävyyttä ja lomakkeen täyttämisen vaatimaa turhaksi koettua aikaa

kritisoitiin. Seurantalomaketta pidettiin enemmänkin tilastoinnin tukena, mahdollisten riskien

kuvaamisena lääketieteellisestä näkökulmasta ja luettelomaisena listana synnytyksen hoidon

toteutuksesta. Lomakkeen ei koettu ohjaavan ja tukevan synnytyksen suunnittelua ja hoitoa.

Tärkeämpänä matalan riskin synnytyksen suunnittelussa pidettiin luottamista kätilöiden am-

mattitaitoon ja potilaslähtöistä hoidon suunnittelua.

Lomakkeen epäkäytännöllisyydestä annettiin muun muassa seuraavia vastauksia:

” Turhaa lomakkeentäyttöä asiasta, joka on selvä ilmankin.” (V9)

” Vei vain turhaa aikaa laittaa asiat paperille, jotka ovat itsestäänselvyytenä

päässä ja luettavissa tekstistä.” (V30)

Vastauksia, miksei lomaketta koettu hyödylliseksi matalan riskin synnytysten kehittämiseksi:

” Synnytyksen hoito suunnitellaan asiakkaan toiveista lähtien ja turvallisuus

huomioiden. Kaavake ei ohjaa mitaan.” (V39)

” Sitä täytetään vain asioiden kirjaamiseen, ei suunnitteluun. Se ei tunnu suun-

nittelukaavakkeelta.” (V46)

” Paljon tärkeämpää olisi tietää, mitä synnyttäjä itse ajattelee ja miten on val-

mistautunut synnytykseen.” (V27)

Matalan riskin synnytyksen kriteerien vaikutukset omaan tapaan hoitaa synnytyksiä jakoivat

kätilöiden mielipiteitä. Hieman alle puolet vastaajista (49 %) oli sitä mieltä, että kriteerit eivät

ole muuttaneet heidän tapaansa hoitaa synnytyksiä. 41 % oli kuitenkin sitä mieltä, että ne ovat

44

muuttaneet hoitamisen tapaa. Eri mieltä vastanneita oli suhteellisesti eniten alle 40-vuotiaista

vastaajista (65 %). Vastaavasti samaa mieltä vastanneita oli eniten 40 – 49 –vuotiaista (60 %).

Avoimeen jatkokysymyksen onko ja millä tavalla matalan riskin synnytyksen kriteerit ovat

muuttaneet tapaa hoitaa synnytyksiä vastasi 17 kätilöä. Pääkategoriaksi tuloksista mikseivät

kriteerit ole muuttaneet vastaajien tapaa hoitaa synnytyksiä muodostui käsitys, että synnytyk-

sen hoito on ollut aina potilaslähtöistä. Kätilöt kokivat, että he olivat aina aikaisemminkin

hoitaneet synnyttäjiä yksilöllisesti toiveet ja tarpeet huomioiden ilman tarpeetonta puuttumista

synnytyksen kulkuun, eikä matalan riskin hoitomalli siis siksi ollut tätä hoitofilosofiaa muut-

tanut. Esimerkkejä vastauksista ovat seuraavat lainaukset:

”Hoidan synnyttäjän toiveet huomioiden, en kaavaketta ajatellen.” (V39)

”Tapani hoitaa synnytyksiä ei ole muuttunut. Olen pyrkinyt hoitamaan synny-

tyksiä aina synnyttäjän toiveet ja synnyttäjän tilanteen huomioon ottaen.” (V45)

”Hoidan synnyttäjää aina hänen tarpeistaan lähtien niin pitkälle kuin se on mah-

dollista ja turvallista.” (V17)

Vastauksista, joissa perusteltiin miksi kätilöiden tapa hoitaa synnytyksiä oli muuttunut mata-

lan riskin synnytysten kriteereiden seurauksena syntyi kaksi kategoriaa: lisääntynyt luottami-

nen normaalin synnytyksen toteutumiseen (kuvio 7) sekä toimintatapojen parempi perustelu.

Vastaajat olivat sitä mieltä, että synnyttäjien oman pärjäämisen tukeminen on lisääntynyt ja

synnytysten kulkuun puututaan aikaisempaa vähemmän. Etenkin oksitosiinin käytön vähen-

tyminen ja sen käytön tarpeellisuuden tarkempi arviointi olivat keskeisiä ilmiöitä. Vastauksis-

sa toistui myös se, että lääkkeettömiä kivunlievitysmenetelmiä tarjottiin aikaisempaa enem-

män ja vesisynnytyksiä hoidettiin enemmän. Toimintatapojen paremmasta perustelusta koet-

tiin, että oman toiminnan perustelu on helpottunut matalan riskin kriteerien myötä ja tehtyjä

toimenpiteitä tai lääkkeitä harkittiin ja perusteltiin tarkemmin.

Esimerkkejä kätilöiden vastauksista, miten heidän tapansa hoitaa synnytyksiä on muuttunut

matalan riskin synnytysten kriteerien seurauksena:

” Harkitsen oksitosiinin ja kalvojen puhkaisun tarpeellisuutta aiempaa tarkem-

min.” (V49)

”Olen vähentänyt oksitosiini-infuusion käyttöä ja alkanut hoitamaan vesisynny-

tyksiä.” (V16)

45

”Olen hoitanut mm. vesisynnytyksiä pitkään, mutta nyt koen sen turvallisem-

maksi, kun on mustaa valkoisella ohjeistuksesta, jolloin voi tarpeen tullen myös

pakittaa ja on helpompi siis perustella tekemisensä.” (V19)

Kuvio 7. Normaalin synnytyksen toteutumiseen luottaminen matalan riskin synnytysten kriteerien

hyödyntämisen seurauksena.

Hieman yli puolet vastaajista (59 %) oli eri mieltä siitä, että matalan riskin synnytyksen kri-

teerit ovat muuttaneet heidän näkemyksiään synnytysten hoidosta. Lähes kolmasosa (27 %)

oli samaa mieltä, että kriteerit ovat muuttaneet näkemyksiä. Suhteellisesti eniten eri mieltä

oltiin 16 – 25 vuotta työkokemusta omaavien (78 %) joukossa. Yli 60-vuotiaista yksikään ei

ollut samaa mieltä.

Avoimeen jatkokysymykseen matalan riskin synnytysten kriteerien vaikutuksesta kätilöiden

näkemyksiin synnytysten hoidosta vastasi 10 kätilöä. Pääkategorioiksi muodostuivat: näke-

myksenä ollut aina normaalin synnytyksen tukeminen ja hoitoa tulee pohdittua enemmän.

Eniten vastauksissa mainittiin, että näkemykset eivät ole muuttuneet, koska vastaajat ovat

aikaisemminkin pyrkineet hoitamaan synnytyksiä mahdollisimman pitkälti matalan riskin

periaatteiden mukaan normaalia fysiologista synnytystä tukien. Osa vastaajista koki, että syn-

nytyksen hoitoon liittyviä asioita tulee nykyisin mietittyä enemmän ja matalan riskin synny-

tyksen tukemista pystyy perustelemaan paremmin.

Esimerkkejä kätilöiden vastauksista, mikseivät matalan riskin synnytyksen kriteerit ole muut-

taneet heidän näkemyksiään synnytysten hoidosta:

Luottaminen normaaliin synnytyksen

Synnyttäjän oman pärjäämisen tukeminen lisääntynyt

- synnyttäjän omien voimavarojen tukeminen

- lääkkeettömien kivunlievitysten lisääntynyt tarjonta

- enemmän malttia luottaa synnyttäjän pärjäämiseen ja synnytyksen edistymiseen

Synnytyksen kulkuun puututaan aikaisempaa vähemmän

- oksitosiinin rutiininomainen käyttö vähentynyt

- kalvojen puhkaisun tarpeellisuuden harkinta aikaisempaa enemmän

- lääkkeellisen kivunlievityksen tarve arvioitu tarkemmin

- aikaisemmin synnytykseen puututtiin herkemmin

Vesisynnytykset lisääntyneet

- vesisynnytysten hoito koetaan turvallisemmaksi

- useammat kätilöt alkaneet hoitaa vesisynnytyksiä

46

”Olen aina pitänyt siitä, että voin hoitaa synnytyksiä ilman kivunlievitystä luon-

nonmukaisesti, jos synnyttäjä niin haluaa, mutta jos synnyttäjä haluaa epiduraa-

lipuudutuksen, hoidan yhtälailla ilolla häntä. Samoin pyrin hoitamaan korkean

riskin synnyttäjää mahdollisuuksien mukaan toiveet huomioiden ja mahdolli-

simman lempeasti.” (V39)

”Mielestäni olen aina hoitanut synnyttäjiä samoin näkemyksin - kunnioittavasti

ja toiveita kuunnellen ja mahdollisuuksien mukaan toteuttaen.” (V6)

”Ei ole muuttanut, koska synnytyksen hoidossa pitäisi aina lähteä synnytyksen

kunnioittamisesta ja tehdä vain välttämättömät toimenpiteet.” (V27)

Kätilöiden vastauksia, joissa kuvataan miten kriteerit ovat muuttaneet heidän näkemyksiään

hoitaa synnytyksiä:

”Pohdin asioita enemman.” (V46)

”Synnytykset ovat pidentyneet, minkä ymmärretäänkin kuuluvan matalan riskin

synnytykseen.” (V31)

Vastaajista enemmistö (80 %) oli sitä mieltä, että synnytyksen hoito matalan riskin kriteerien

mukaan on heidän mielestään tärkeää. Kaikki 5 vuotta tai alle työkokemusta omaavista olivat

tästä samaa mieltä. Samaa mieltä vastanneista 88% oli osallistunut matalan riskin synnytysten

koulutuksiin.

5.6 Yhteenveto tuloksista

Kyselyyn vastasi 49 kätilöä. Vastaajien ikäjakauma oli laaja (28 – 63 vuotta). Eniten vastaajia

oli ikäryhmästä 40 – 49 vuotta ja lähes yhtä paljon ikäryhmästä alle 40 vuotta. Noin kolmas-

osalla kätilöistä oli työkokemusta synnytysten hoidosta viisi vuotta tai vähemmän. Yli puolet

oli osallistunut matalan riskin synnytysten hoidon koulutukseen. Enemmistö vastaajista oli

itse synnyttänyt.

Kätilöiden asenteet ja näkemykset matalan riskin synnytysten hoitamisesta olivat enimmäk-

seen yhtenevät matalan riskin synnytysten kriteerien ja hoidon periaatteiden kanssa. Enem-

mistö vastaajista oli samaa mieltä siitä, että synnyttäjää tulee kohdella arvostaen ja hänelle

tulee antaa tarvittava tieto synnytykseen liittyen, hoidon tulee olla potilaslähtöistä synnyttäjän

toiveet ja tarpeet huomioiden, synnyttäjän oma kokemus synnytyksestä on tärkeä, kätilön tu-

lee olla matalan riskin synnytyksen ensisijainen hoitaja ja kätilön tulee hoitaa synnytyksiä

matalan riskin periaatteiden mukaan mahdollisimman pitkälle. Synnytysyksikön hoitoympä-

47

ristöä pidettiin matalan riskin synnytysten hoitoa tukevana, mutta kritiikkiä sai etenkin hoito-

ympäristön fyysiset puitteet ja kätilöiden tarve lisäkoulutukseen esimerkiksi lääkkeettömien

kivunlievitysten tarjoamisessa.

Asenteet ja näkemykset synnytyksen eri vaiheiden hoitamisesta olivat enimmäkseen yhtene-

vät matalan riskin hoidon periaatteiden kanssa. Oksitosiinin rutiininomainen käyttö avautu-

misvaiheessa jakoi vastauksia eniten. Enemmistö kätilöistä oli samaa mieltä, että synnytyksen

normaalia etenemistä tulee kunnioittaa eikä synnytyksen kulkuun pidä rutiininomaisesti puut-

tua. Enemmistö kätilöistä oli myös ponnistusvaiheen hoidosta samaa mieltä ja esimerkiksi

välilihan venyttämistä, episiotomian rutiininomaista tekemistä ja funduksesta painamista pi-

dettiin vältettävänä. Asenteet ja näkemykset vastasyntyneen hoidosta ja imetyksestä olivat

matalan riskin hoitoa tukevia.

Enemmistö kätilöistä oli matalan riskin synnytyksen kivunhoidossa sitä mieltä, että lääkkeet-

tömiä kivunlievityskeinoja tulee suosia ja epiduraalipuudutuksen riskeistä ja hyödyistä tulee

selkeästi kertoa. Kätilön läsnäoloa pidettiin tärkeänä. Ilokaasun käytön suosiminen jakoi käti-

löiden vastaukset.

Kehittämisehdotuksiksi matalan riskin synnytysten hoitamisesta ehdotettiin asenteiden muut-

tamista, synnyttäjien tiedon lisäämistä etenkin paremman synnytysvalmennuksen avulla, toi-

mintatapojen muuttamista sekä resurssien lisäämistä.

Kätilöiden asenteiden ja näkemysten muodostumiseen yhteydessä olevia tekijöitä olivat vas-

taajan ikä, työkokemuksen määrä, oma synnyttäneisyys sekä osallistuminen matalan riskin

synnytyksen hoidon koulutuksiin. Näillä taustamuuttujilla oli yhteyttä useisiin asenteita ja

näkemyksiä kuvaaviin vastauksiin.

Osa kätilöistä oli sitä mieltä, että organisaation matalan riskin synnytyksen kriteerit ovat

muuttaneet heidän asenteitaan ja näkemyksiään synnytysten hoitamisesta. Kätilöiden vastauk-

set synnyttäjän riskiluokituksesta ja seurantalomakkeesta jakautuivat. Seurantalomaketta ei

pidetty käyttökelpoisena. Sen kritisoitiin olevan enemmän tilastointia varten, kuin synnyttäjän

hoidon suunnittelua ja toteutusta varten. Sen todettiin myös vievän liikaa aikaa ja vaativan

tuplakirjaamista sähköisen potilastietojärjestelmän kanssa. Vastaajat olivat enemmän sitä

mieltä, etteivät matalan riskin synnytysten kriteerit ole vaikuttaneet heidän näkemyksiinsä tai

48

tapaansa hoitaa synnytyksiä. Monet vastaajista totesivat aina hoitaneensa synnytyksiä matalan

riskin periaatteiden mukaan, eivätkä kriteerit siksi olleet muuttaneet näkemyksiä tai toiminta-

tapoja. Osa vastaajista oli kuitenkin sitä mieltä, että synnytyksen kulkuun puututaan nykyisin

aikaisempaa vähemmän ja etenkin oksitosiinin käyttöä harkitaan tarkemmin. Vastaajat olivat

myös sitä mieltä, että lääkkeettömiä kivunlievityskeinoja tarjotaan aikaisempaa enemmän ja

vesisynnytyksiä hoidetaan enemmän. Matalan riskin synnytysten kriteerien perusteella omaa

toimintaa on pystytty myös perustelemaan paremmin. Valtaosa kätilöistä oli sitä mieltä, että

synnytysten hoito matalan riskin synnytysten mukaan on tärkeää.

49

6 POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET

6.1 Tutkimustulosten tarkastelua

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata kätilöiden asenteita ja näkemyksiä matalan ris-

kin synnytysten hoidon kriteereistä. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa kätilöiden

asenteista ja näkemyksistä matalan riskin synnytysten hoitamisesta sekä selvittää mitkä tekijät

ovat yhteydessä asenteiden ja näkemysten muodostumiseen.

Kätilöiden yhtenevät asenteet ja näkemykset matalan riskin synnytysten hoitamisesta

Tutkimustulosten perusteella kätilöt olivat melko yksimielisiä useimmista matalan riskin syn-

nytyksen hoidon periaatteista ja heidän mielestään matalan riskin synnytyksiä tulee hoitaa

potilaslähtöisesti normaalin synnytyksen etenemistä kunnioittaen. Nämä tulokset tukevat käti-

lötyön ideologiaa raskaudesta ja synnytyksestä normaalina, asiakaslähtöisenä ja yksilöllisenä

elämäntilanteena (WHO 1996, Hodnett ym. 2013, Sandall ym. 2015). Synnytysyksiköissä

kaivattiin kuitenkin aikaisempaa enemmän keskustelua synnytysten normaaliudesta ja kätilöi-

den asenteiden todettiin edelleen kaipaavan muutosta matalan riskin synnytysten edistämisek-

si. Tulokset ovat linjassa muun muassa Zinsser ym. (2016) tutkimuksen kanssa kätilöiden

asenteista normaalin synnytyksen tukemisessa. Tutkimuksessa suurin osa vastaajista koki

kätilöiden tukevan normaalia synnytystä, mutta suurin osa oli myös sitä mieltä, että kätilöiden

tulisi tehdä vielä enemmän normaalin synnytyksen tukemiseksi.

Synnyttäjän kivunhoidosta matalan riskin periaatteiden mukaan oltiin myös melko yksimieli-

sesti samaa mieltä. Vastaava tulos on saatu esimerkiksi Wiklund ym. (2012) tutkimuksessa

kätilöiden asenteista synnytysten aikaisten interventioiden tekemiseen. Ilokaasun käytön suo-

simisesta kätilöiden vastaukset jakautuivat ja moni ei tästä osannut sanoa omaa mielipidet-

tään. Tämä saattaa johtua kätilöiden tiedon puutteesta ilokaasun käytön hyödyistä lääkkeellis-

tä kivunlievitystä toivoville. Matalan riskin synnytyksissä ilokaasun käyttöä suositellaan

lääkkeelliseksi kivunlievitykseksi, sillä se on helppo ja nopea annostella ja siinä on huomatta-

vasti vähemmän mahdollisia haittavaikutuksia esimerkiksi epiduraalipuudutuksiin verrattuna.

Se ei myöskään vaikuta synnytyksen normaaliin etenemiseen. (American College of Nurse

Midwives 2010, Klomp ym. 2012, NICE 2014.) Kätilön läsnäoloa kivunhoidon näkökulmasta

pidettiin tärkeänä. Kivunhoidon lisäksi synnytyksen aikaisen jatkuvan läsnäolon on todettu

50

muun muassa lisäävän todennäköisyyttä spontaaniin alatiesynnytykseen, lyhentämään synny-

tyksen kestoa sekä vähentämään keisarileikkausten ja toimenpidesynnytysten määrää

(Hodnett ym. 2013).

Kätilöiden asenteiden ja näkemysten jakautuminen matalan riskin synnytysten kriteerien hyö-

dyllisyydestä

Organisaation määrittelemistä matalan riskin synnytyksen kriteereistä sekä synnyttäjän riski-

luokitus –seurantalomakkeesta ja sen käytöstä kätilöt eivät olleet yksimielisiä. Tulos on lin-

jassa esimerkiksi Hunter & Segrott (2010) tutkimuksen kanssa kätilöiden näkemyksistä nor-

maalin synnytyksen hoitolinjan kanssa. Ruiz ym. (2014) tutkimuksessa kätilöiden asenteet

normaalin synnytyksen kriteereistä ja kliinisistä hoito-ohjeista olivat positiivisia, mutta niiden

sovellettavuutta ei välttämättä pidetty käyttökelpoisena. Synnyttäjän riskiluokitus –

seurantalomaketta ei pidetty kovin käyttökelpoisena hoidon toteutuksessa ja suunnitellussa.

Liian tarkkoja tai rajoittavia matalan riskin synnytyksen kriteerejä ja hoito-ohjeita on pidetty

jopa esteenä normaalin synnytyskulttuurin edistämisessä, sillä ne voivat luokitella riskisyn-

nyttäjiksi sellaisia, joita aikaisemmin on hoidettu matalan riskin periaatteiden mukaan (Hunter

& Segrott 2010). Mikäli synnyttäjän riskiluokitus –seurantalomaketta halutaan jatkossakin

rutiininomaisesti käyttää, olisiko hyödyllisempää yhdistää se sähköisiin potilastietojärjestel-

miin ja muokata sitä enemmän nimenomaan tukemaan synnyttäjän hoidon suunnittelua ja

toteutusta?

Kiinnostavaa tuloksissa oli, että matalan riskin synnytyksen kriteerien vaikutukset omaan

tapaan hoitaa synnytyksiä sekä näkemyksiin synnytysten hoidosta jakoivat kätilöiden mielipi-

teitä. Valtaosa piti synnytyksen hoitoa matalan riskin kriteerien mukaan kuitenkin tärkeänä.

Perusteluissa miksei kriteereillä ole ollut vaikutusta toistuikin se, että kätilöt kokivat aina hoi-

taneensa synnytyksiä potilaslähtöisesti ja matalan riskin periaatteita tukien, kuten esimerkiksi

Darra & Murphy (2016) tutkimuksessakin on käynyt ilmi. Tätä voidaan tietenkin pitää posi-

tiivisena asiana synnytysten normaaliuden edistämisessä. Aikaisemmissa tutkimuksissa on

todettu, että kätilöt kokevat sairaaloiden ohjeiden ja kriteerien ohjaavat puuttumaan synnytys-

ten kulkuun joskus liian helposti (Everly 2012) ja niiden koetaan rajoittavan liikaa kätilöiden

omaa harkintaa ja päätöksentekoa (Larsson ym. 2009, Healy ym. 2017).

51

Monet kätilöt totesivat, että nykyisin he luottavat enemmän normaaliin synnytykseen ja myös

perustelevat toimintaansa paremmin. Kätilöt ovat muissakin tutkimuksissa kokeneet, että sai-

raalan synnytysten hoidon toimintaohjeilla he voivat esimerkiksi perustella mikseivät ole

nähneet tarvetta puuttua synnytyksen normaaliin etenemiseen (Keating & Fleming 2009,

Hunter & Segrott 2010, Hadjigeorgiou & Coxon 2014, Healy ym. 2017). Etenkin oksitosiinin

käytön vähentäminen ja käytön tarkempi harkinta oli selkeästi asioita, joita kätilöt pohtivat

työssään enemmän. Aikaisemmassa tutkimuksessa kätilöiden on todettu kokeneen epäselvyyt-

tä ja ristiriitaisuutta oksitosiinin käytöstä ja siihen on esitetty vaikuttavan etenkin kollegoiden

ja hoitoympäristön asenne (Ekelin ym. 2015). Matalan riskin synnytyksen kriteerit ovat vä-

hintäänkin lisänneet pohdintaa ja toimintaa matalan riskin synnytyksiä tukevaksi. Etenkin

nuorempien kätilöiden on todettu perustavan toimintaansa enemmän sairaalan kirjallisiin toi-

mintaohjeisiin, sillä heillä ei vielä ole yhtä paljon omaa asiantuntijuutta kuin kokeneemmilla

kätilöillä (Larsson ym. 2009, Hunter & Segrott 2010).

Kätilöiden asenteisiin ja näkemyksiin yhteydessä olevia tekijöitä

Mielenkiintoista tuloksissa oli se, että vähiten työkokemusta omaavat kätilöt olivat suhteelli-

sesti eniten samaa mieltä useista matalan riskin synnytyksen hoidon kriteereistä. Tämä tulos

on linjassa aikaisempien tutkimusten kanssa kätilöiden asenteista ja näkemyksistä ja niiden

yhteydestä ikään ja työkokemukseen (Vedam ym. 2009, Hunter & Segrott 2010, Zinsser ym.

2016). Yksi selitys tälle saattaa olla erot nuorempien ja vanhempien kätilöiden kätilökoulu-

tuksessa. On myös esitetty, että vähemmän työkokemusta omaavilla kätilöillä on enemmän

työhön sitoutumista (Sinni ym. 2014, Zinsser ym. 2016) ja eri sukupolvilla saattaa myös olla

eroja asenteissa normaalin synnytyksen tukemiseen (Zinsser ym. 2016). Synnytyksen aikais-

ten toimenpiteiden ja lääkkeiden käytöstä on saattanut tulla rutiininomaisempaa työkokemuk-

sen lisääntyessä. Pidemmällä työkokemuksella on myös todettu olevan yhteyttä kätilön arvi-

oon synnyttäjän kokemasta kivusta vähäisemmäksi kuin nuoremmilla kätilöillä (Williams ym.

2013). Vastaavasti tutkimuksissa on ilmennyt, että nuoret kätilöt käyttävät enemmän esimer-

kiksi oksitosiinia (Ekelin ym. 2015), epiduraalipuudutuksia ja jatkuvaa sikiön sydänääniseu-

rantaa, sillä heillä ei vielä ole välttämättä tarpeeksi mahdollisuuksia ja taitoja matalan riskin

synnytyksen tukemiseen tai auktoriteettia vastustaa tarpeettomaksi koettuja toimenpiteitä (Li-

va ym. 2012).

Kätilön oma synnyttäneisyys oli jonkin verran yhteydessä hänen asenteisiin ja näkemyksiinsä

52

matalan riskin hoidon kriteereihin. Tätä yhteyttä on aikaisemmin tutkittu hyvin vähän. Huo-

mattavasti tärkeämpänä kätilön ominaisuutena on pidetty ammatillista asiantuntijuutta eikä

niinkään hänen omaa kokemustaan synnytyksestä. Kätilöiden mielestä oman lapsen saaminen

saattaa tuoda kätilön työhön lisäarvoa, mutta vain jos kätilö on jo ennestään empaattinen ja

soveltaa omia kokemuksiaan asianmukaisesti. (Bewley ym. 2000.) Tutkimuksia kätilön omas-

ta synnyttäneisyydestä ja sen mahdollisesta vaikutuksesta asenteisiin ei kuitenkaan löydy.

Organisaation näkökulmasta kiinnostavaa oli se, oliko vastaaja osallistunut matalan riskin

synnytysten koulutukseen, sillä tällä oli yhteyttä asenteisiin ja näkemyksiin. Saattaa olla, että

koulutuksiin osallistuvat enemmän ne, joita hoito matalan riskin periaatteiden mukaan kiin-

nostaa enemmän. Kätilön iällä, työkokemuksen määrällä tai omalla synnyttäneisyydellä ei

ollut yhteyttä siihen oliko hän osallistunut koulutuksiin. Tutkimustulokset normaalin ja mata-

lan riskin koulutuksiin osallistumisen vaikutuksista kätilöiden asenteisiin ovat olleet ristiriitai-

sia (Vedam 2014, Zinsser ym. 2016). Kätilöiden tulisi ylläpitää tietotaitoaan jatkuvat oppimi-

sen avulla, jotta heidän päätöksentekonsa ja toimintansa pohjautuisi ajantasaiseen tietoon

(Butler ym. 2008).

Kätilöt toivovat tukea matalan riskin synnytysten hoitamiseen

Kätilöt kokivat kaipaavansa enemmän tukea matalan riskin synnytysten hoitamiseksi sekä

kollegoiltaan että lähiesimiehiltään. Vastaava tulos on todettu aikaisemmissakin tutkimuksis-

sa, joissa kätilöt ovat toivoneet enemmän tukea ja neuvoja etenkin kollegoiltaan (Page &

Mander 2014, Carolan-Olah ym. 2015, Thompson ym. 2016) ja kätilötyön johdolta

(Hadjigeorgiou & Coxon 2014) hoitaessaan synnytyksiä fysiologista synnytysprosessia kun-

nioittaen. Kätilöt olivat hyvin samaa mieltä siitä, että synnyttäjä tulee ottaa mukaan hoidon

päätöksentekoon ja hänen toiveitaan tulee kunnioittaa, kuten esimerkiksi Everlyn (2012), Pa-

ge & Manderin (2014) ja Thompsonin ym. (2016) tutkimuksissakin on todettu.

Synnytysten hoitoympäristöä pidettiin enimmäkseen matalan riskin periaatteita tukevana,

mutta ehkä ei yllättäen kritiikkiä sai etenkin fyysinen hoitoympäristö. Kätilöt ovat useissa

aikaisemmissakin tutkimuksissa toivoneet sairaaloiden synnytyshuoneiden parempaa suunnit-

telua vähemmän kliinisiksi esimerkiksi valaistukset ja synnyttäjän liikkumisen vapauden osal-

ta (esimerkiksi Carolan-Olah ym. 2015, Thompson ym. 2016). Synnytysympäristöllä ja syn-

nytyshuoneella on vaikutusta normaalin synnytyksen tukemiseen ja hoitohenkilökunnan toi-

53

mintaan. Tästä huolimatta synnytyssänky on edelleen useimmiten huoneen ja synnytyksen

hoidon keskiössä. (Townsend ym. 2016.) Toisaalta uusien ja parempien synnytystilojen han-

kinta ei auta hoitotapojen muuttamisessa, mikäli hoitoympäristön asenteet, resurssit ja toimin-

tatavat eivät muutu (Seibold ym. 2010). Kiinnostavaa tuloksissa oli, että ne kätilöt, jotka oli-

vat osallistuneet matalan riskin synnytysten koulutukseen olivat kriittisempiä hoitoympäris-

töstä kuin ne kätilöt, jotka eivät olleet osallistuneet koulutukseen.

Matalan riskin synnytysten hoidon jatkuva kehittäminen

Kätilöiden mielestä matalan riskin synnytysten hoitamista voitaisiin kehittää asenteita muut-

tamalla, synnyttäjien tiedon lisäämisellä, toimintatapoja muuttamalla sekä resursseja lisäämäl-

lä. Muiden työntekijöiden asenteet synnytysten normaaliuteen ja hoitamiseen on aikaisem-

missakin tutkimuksissa todettu vaikuttavan kätilöiden tapaan hoitaa synnytyksiä (Everly

2012, Carolan-Olah ym. 2015). Kiireen aikana kätilöiden on todettu tarjoavat herkemmin epi-

duraalipuudutuksia ja toteuttavan jatkuvaa sikiön sydänääniseurantaa, mikäli heillä ei ole

mahdollisuutta jatkuvaan läsnäoloon synnyttäjän kanssa (Aune ym. 2014, Thompson ym.

2016). Sairaaloiden synnytysyksiköissä työskentelevät kätilöt ovat raportoineet ajankäytön

haasteista ja kiireestä sekä paineista puuttua synnytysten kulkuun mikäli synnytys ei etene

riittävän nopeasti (Seibold ym. 2010, Carolan-Olah ym. 2015). Etenkin latenssivaiheessa syn-

nytysyksikköön saapuneita synnyttäjiä on pidetty haasteena liian varhaiseen synnytyksen kul-

kuun puuttumisen vuoksi (Schauer Eri ym. 2011, Carolan-Olah ym. 2015, Ekelin ym. 2015)

kuten tässäkin tutkimuksessa vastaaja esitti.

Synnyttäjien odotukset ja tieto synnytyksestä on nostettu esiin myös aikaisemmissa tutkimuk-

sissa ja on kyseenalaistettu onko synnyttäjillä riittävästi tietoa normaalin matalan riskin syn-

nytyksen hyödyistä (Hadjigeorgiou & Coxon 2014, Thompson ym. 2016), erilaisista liikku-

mis- ja ponnistusvaihtoehdoista, vaihtoehtoisista kivunlievityskeinoista ja epiduraalipuudu-

tuksen hyödyistä ja riskeistä (Carolan-Olah ym. 2015). Tutkittuun tietoon perustuvan, ajanta-

saisen ja ymmärrettävän tiedon lisääminen raskaana oleville naisille ja synnyttäjille onkin

edelleen haaste myös Suomessa. Perhe- ja synnytysvalmennuksiin tulisi panostaa vielä aikai-

sempaa enemmän, sillä sen seurauksena synnyttäjät pystyisivät paremmin osallistumaan omaa

hoitoaan koskevaan päätöksentekoon ja ymmärtäisivät normaalin matalan riskin synnytyksen

hyödyt sekä itselleen että vastasyntyneelle.

54

6.2 Eettiset näkökulmat

Tämän tutkimuksen toteutuksessa noudatettiin tutkimusprosessin aikana rehellisyyttä, yleistä

huolellisuutta ja tarkkuutta tutkimustyössä, tulosten tallentamisessa ja esittämisessä sekä tu-

losten arvioinnissa. Tiedonhankinnassa sekä tutkimuksessa sovellettiin tieteellisen tutkimuk-

sen kriteerien mukaisia ja eettisesti kestäviä menetelmiä. Tutkimukselle saatiin tarvittava tut-

kimuslupa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriltä ja tutkimukseen saatiin yhteyshenkilö

HYKS:n naistentautien ja synnytysten yksiköstä. (Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2013.)

Tutkimukseen osallistuminen oli vapaaehtoista ja perustui tietoiseen suostumiseen eli kyse-

lyyn vastaamiseen. Tutkittaville kuvattiin tutkimuksen aihe sekä mitä osallistuminen käytän-

nössä tarkoitti. Tutkittavia on kohdeltu arvostavasti ja heistä on kirjoitettu kunnioittavasti tut-

kimusjulkaisussa. Tutkimuksessa on noudatettu yksityisyyden suojaa ja luottamuksellisuutta

aineiston keruussa, käsittelyssä ja tulosten julkaisussa. Tunnistetietoja ei ole kerätty tai säily-

tetty tarpeettomasti eikä vastaajia voi siten yhdistää yksittäisiin henkilöihin. (Burns & Grove

2009, Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2014.)

6.3 Luotettavuus

Kvantitatiivisen tutkimuksen luotettavuutta arvioidaan tarkastelemalla sen validiteettia ja re-

liabiliteettia. Validiteetin arvioinnissa tarkastellaan onko tutkimuksessa mitattu juuri sitä mitä

on ollut tarkoituskin mitata, eli onko käsitteet operationalisoitu luotettavasti sekä miten hyvin

tulokset voidaan yleistää. Reliabiliteetilla arvioidaan tulosten pysyvyyttä eli toistettavuutta.

(Burns & Grove 2009, Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2013.) Etenkin mittarin validitee-

tin ja reliabiliteetin arviointi on kvantitatiivisessa tutkimuksessa keskeistä. Koska tutkimusai-

heesta ei löytynyt olemassa olevaa testattua mittaria, laadittiin tätä tutkimusta varten uusi mit-

tari. Mittarin validiteettia pyrittiin vahvistamaan perustamalla mittari aikaisempaan tutkimuk-

seen, esitestaamalla mittari tutkimusaiheen tuntevilla henkilöillä sekä muokkaamalla mittaria

kokeneempien tutkijoiden eli ohjaajien avulla. (Burns & Grove 2009, Hirsjärvi ym. 2009.)

Mittarin reliabiliteettia tarkasteltiin laskemalla siitä Cronbachin alfakerroin. Mittarin yleistä

matalan riskin synnytysten hoidosta –osion laskettu Cronbachin alfakerroin on 0.642, synnyt-

täjän riskiluokitus –osion 0.764, synnytyksen ensimmäisen vaiheen hoito –osion 0.830, syn-

nytyksen toisen vaiheen hoito –osion 0.834, vastasyntyneen hoito –osion 0.788 ja kivunhoito-

55

osion 0.346. Kaikkien kysymysten yhteenlaskettu Cronbachin alfakerroin on 0.867, eli mitta-

rin osiot korreloivat keskenään ja mittaria voidaan pitää sisäisesti johdonmukaisena. (Burns &

Grove 2009, Vehviläinen-Julkunen 2013.)

Kyselylomakkeen kvalitatiivisen aineiston, eli avointen kysymysten vastausten, luotettavuu-

teen vaikuttaa etenkin analyysiprosessi ja miten hyvin luodut kategoriat kuvaavat aineistoa.

Tärkeää on kuvata yhteys tulosten ja aineiston välille. (Graneheim & Lundman 2004, Elo &

Kyngäs 2008.) Sisällönanalyysin uskottavuutta pyrittiin vahvistamaan muodostamalla pääka-

tegoriat mahdollisimman hyvin aineistoa kuvaavaksi. Luotettavuutta lisättiin myös esittämällä

tutkittavien alkuperäisilmaisuja. Vastausten määrä vaihteli kysymyksittäin, sillä avoimiin ky-

symyksiin ei haluttu pakottaa vastaamaan. Saturaatiota esiintyi (Kankkunen & Vehviläinen-

Julkunen 2013) etenkin vastauksissa miksi synnytysyksikön hoitoympäristö ei tue matalan

riskin synnytyksiä, miksi synnyttäjän riskiluokitus –seurantalomake ei ole käyttökelpoinen ja

miten matalan riskin synnytyksen kriteerit ovat muuttaneet tapaa hoitaa synnytyksiä. Suu-

remman vastausmäärän saaminen olisi kuitenkin lisännyt tulosten luotettavuutta. Avoimet

jatkokysymykset matalan riskin synnytyksen kriteerien vaikutuksesta vastaajan näkemyksiin

sekä tapaan hoitaa synnytyksiä olisi voinut yhdistää. Osa vastaajista toisti samat vastaukset

näissä kahdessa kysymyksessä.

Tutkimuksen vastausprosentiksi jäi 30,6 %, mikä on tavallista kyselytutkimuksissa. Sähköi-

sen kyselyn mahdollisia riskejä ovatkin etenkin kato eli vastaamattomuus ja valikoituminen

eli tutkittavasta aiheesta erityisesti kiinnostuneiden vastaajien seuloutumista. Katoa pyrittiin

pienentämään tutkimuksesta informoimalla, suunnittelemalla kysely sopivan mittaiseksi ja

helposti vastattavaksi sekä lähettämällä muistutus kyselyyn vastaamisesta. Kadon syinä saat-

toi olla esimerkiksi synnytysyksikön kiire, tutkittavien poissaolo lomien tai sairauden vuoksi,

aihetta ei koettu kiinnostavana tai mahdolliset tekniset ongelmat. On myös mahdollista, että

kaikkia tutkittavia ei tavoitettu, sillä linkki kyselyyn jaettiin organisaation yhteyshenkilöiden

ja välikäsien kautta. Pieni aineisto heikentää tulosten yleistettävyyttä. Tutkimuksen tuloksia

voidaan kuitenkin soveltaa koskemaan tutkimuksen kohdeorganisaatiota. Koska tutkimus

toteutettiin kokonaisotantana, voidaan tulokset yleistää koskemaan koko perusjoukkoa.

(Burns & Grove 2009, Hirsjärvi ym. 2009, Vehviläinen-Julkunen 2013.)

6.4 Johtopäätökset ja jatkotutkimushaasteet

56

Tutkimuksen perusteella voidaan esittää seuraavia johtopäätöksiä:

Kätilöiden asenteet ja näkemykset ovat enimmäkseen matalan riskin synnytysten kri-

teerejä ja periaatteita tukevia, mutta kätilöt kaipaavat enemmän tukea muilta työnteki-

jöiltä ja hoitotyön johdolta matalan riskin synnytysten hoitamisesta.

Hoitoympäristön toivotaan olevan enemmän matalan riskin synnytyksiä tukeva esi-

merkiksi fyysisten tilojen osalta.

Osallistumisella matalan riskin synnytysten hoidon koulutuksiin oli yhteyttä kätilöiden

asenteisiin ja näkemyksiin, joten jatkuvaa koulutusta aiheesta tulisi kehittää.

Normaalin synnytyskulttuurin edistämiseksi olisi tärkeää tukea nuorempia ja vähem-

män työkokemusta omaavia kätilöitä, jotta heidän asenteensa ja näkemyksensä mata-

lan riskin synnytysten hoidosta pysyvät normaalia synnytystä tukevina.

Synnytysyksikön hoitokulttuurin, johdon ja hoitomallin on todettu olevan merkittäviä

tekijöitä matalan riskin synnytysten edistämiseksi, joten jatkuva panostaminen myös

näiden kehittämiseen yhdessä matalan riskin synnytysten kriteerien kanssa on tärkeää

uusien hoitotapojen saavuttamiseksi.

Tutkimuksesta syntyneitä jatkotutkimushaasteita:

Laajentaa tutkimusta kätilöiden asenteista ja näkemyksistä matalan riskin synnytyk-

sistä muihin suomalaisiin synnytysyksiköihin.

Tutkia ja vertailla erilaisissa synnytysyksiköissä työskentelevien kätilöiden asenteita

ja niiden vaikutuksia kliiniseen toimintaan.

Hoitotyön johtamisen näkökulmasta aihetta olisi tutkittava minkälaista tukea kätilöt

kaipaavat johdolta matalan riskin synnytysten hoidon kehittämiseksi.

Kehittää Suomessa kätilöjohtoisia synnytysyksiköitä matalan riskin synnyttäjille sai-

raaloiden sisällä.

57

LÄHTEET

Ajzen I. 2001. Nature and operation of attitudes. Annual Review of Psychology 52(1), 27–58.

American College of Nurse-Midwives. 2010. Nitrous oxide for labor analgesia. Position sta-

tement. Journal of Midwifery & Women’s Health 55(3), 292–296.

Aune I, Amundsen HH & Skaget LC. 2014. Is a midwives’ continuous presence during child-

birth a matter of course? Midwives’ experiences and thoughts about factors that may influen-

ce their continuous support of women during labour. Midwifery 30(1), 89–95.

Bewley C. 2000. Feelings and experiences of midwives who do not have children about ca-

ring for childbearing women. Midwifery 16(2), 135–144.

Brodsky PL. 2008. Where have all the midwives gone? The Journal of Perinatal Education

17(4), 48–51.

Bryers HM & van Teijlingen E. 2010. Risk, theory, social and medical models: A critical ana-

lysis of the concept of risk in maternity care. Midwifery 26(5), 488–496.

Burns N & Grove SK. 2009. The practice of nursing research: Appraisal, synthesis, and gene-

ration of evidence. 6th edition. Saunders Elsevier, Philadelphia.

Butler MM, Fraser DM & Murphy RJL. 2008. What are the essential competencies required

of a midwife at the point of registration? Midwifery 24(3), 260–269.

Carolan-Olah M, Kruger G & Garvey-Graham A. 2015. Midwives’ experiences of the factors

that facilitate normal birth among low risk women at a public hospital in Australia. Midwifery

31(1), 112–121.

Chistiaens W, Nieuwenhuijze MJ & de Vries R. 2013. Trends in the medicalisation of child-

birth in Flanders and the Netherlands. Midwifery 29(1), e1-8.

Copeland F, Dahlen HG & Homer CS. 2014. Conflicting contexts: Midwives’ interpretation

of childbirth through photo elicitation. Women & Birth 27(2), 126–131.

Darra S & Murphy F. 2016. Coping and help in birth: An investigation into ’normal’ child-

birth as described by new mothers and their attending midwives. Midwifery 40(9), 18–25.

Davis JAP. 2010. Midwives and normalcy in childbirth: A phenomenologic concept deve-

lopment study. Journal of Midwifery & Women’s Health 55(3), 206–215.

Ekelin M, Svensson J, Evehammar S & Kvist LJ. 2015. Sense and sensibility: Swedish

midwives’ ambiguity to the use of synthetic oxytocin for labour augmentation. Midwifery

31(3), e36–e42.

Elo S & Kyngäs H. 2008. The qualitative content analysis process. Journal of Advanced Nur-

sing 62(1), 107–115.

58

ETENE. 2010. Synnytyksessä toteutettavan hyvän hoidon eettiset perusteet – kannanotto.

Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki.

Everly MC. 2012. Facilitators and barriers of independent decisions by midwives during labor

and birth. Journal of Midwifery & Women’s Health 57(1), 49–54.

Frith L, Sinclair M, Vehvilainen-Julkunen K, Beeckman K, Loytved C & Luyben A. 2014.

Organisational culture in maternity care: A scoping review. Evidence Based Midwifery 12(1),

16–22.

Graneheim UH & Lundman B. 2004. Qualitative content analysis in nursing research: Con-

cepts, procedures and measures to achieve trustworthiness. Nurse Education Today 24(2),

105–112.

Hadjigeorgiou E & Coxon K. 2014. In Cyprus, ’midwifery is dying...’. A qualitative explora-

tion of midwives’ perception of their role as advocates for normal childbirth. Midwifery

30(9), 983–990.

Healy S, Humpreys E & Kennedy C. 2016. Midwives’ and obstetricians’ perception of risk

and its impact on clinical practice and decision-making in labour: An integrative review.

Women & Birth 29(2), 107–116.

Healy S, Humphreys E & Kennedy C. 2017. A qualitative exploration of how midwives’ and

obstetricians’ perception of risk affects care practices for low-risk women and normal birth.

Women & Birth 2017.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri. 2016. Haikaramallinen synnytyksen hoito ja Per-

hepesä-osasto vastaavat synnyttäjien toiveisiin. http://www.hus.fi/hus-

tietoa/uutishuone/Sivut/Haikaramallinen-synnytyksen-hoito-ja-Perhepesä-osasto-vastaavat-

synnyttäjien-toiveisiin.aspx Luettu 8.8.2016.

Hirsjärvi S, Remes P & Sajavaara P. 2009. Tutki ja kirjoita. 15. painos. Tammi, Helsinki.

Hodnett ED, Gates S, Hofmeyr GJ & Sakala C. 2013. Continuous support for women during

childbirth. Cochrane Database of Systematic Reviews 2013(7).

Hoitotieteen tutkimussäätiö. 2013. Kriittinen arviointi. http://www.hotus.fi/jbi-fi/kriittinen-

arviointi Luettu 10.5.2017.

Hunter B & Segrott J. 2010. Using a Clinical Pathway to support normal birth: Impact on

practitioner roles and working practices. Birth 37(3), 227–236.

ICM. 2014a. Position statement. Keeping birth normal.

http://www.internationalmidwives.org/assets/uploads/documents/ Luettu 10.3.2016.

ICM. 2014b. Core document: Philosophy and model of midwifery care.

http://internationalmidwives.org/assets/uploads/documents/CoreDocuments/CD2005_001%2

0V2014%20ENG%20Philosophy%20and%20model%20of%20midwifery%20care.pdf Luettu

15.2.2017.

59

ICM. 2014c. Core document: International code of ethics for midwives.

http://www.internationalmidwives.org/assets/uploads/documents/CoreDocuments/ Luettu

8.4.2016.

Itä-Suomen yliopisto hoitotieteen laitos. 2012. Tutkimushankkeet.

http://www2.uef.fi/fi/hoitot/tutkimushankkeet Luettu 10.3.2016.

JBI. 2015. Reviewers’ manual 2015. Methodology for JBI scoping reviews. The University of

Adelaide, South Australia.

Kankkunen P & Vehviläinen-Julkunen K. 2013. Tutkimus hoitotieteessä. 3. painos. Sanoma

Pro Oy, Helsinki.

Keating A & Fleming VEM. 2009. Midwives’ experiences of facilitating normal birth in an

obstetric-led unit: A feminist perspective. Midwifery 25(5), 518–527.

Kennedy HP, Grant J, Walton C, Shaw-Battista J & Sandall J. 2010. Normalizing birth in

England: A qualitative study. Journal of Midwifery & Women’s Health 55(3), 262–269.

Klemetti R & Raussi-Lehto E (toim.). 2016. Edista, ehkaise, vaikuta – seksuaali- ja li-

saantymisterveyden toimintaohjelma 2014–2020. Opas 33. 3. painos. Terveyden ja hyvin-

voinnin laitos, Helsinki.

Klomp T, van Poppel M, Jones L, Lazet J, Di Nisio M & Lagro-Janssen AL. 2012. Inhaled

analgesia for pain management in labour. Cochrane Database of Systematic Reviews 2012(9).

Larsson M, Aldegarmann U & Aarts C. 2009. Professional role and identity in chaging so-

ciety: Three paradoxes in Swedish midwives’ experiences. Midwifery 25(4), 373–381.

Liva SJ, Hall WA, Klein MC & Wong ST. 2012. Factors associated with differences in Cana-

dian perinatal nurses’ attitudes toward birth practices. Journal of Obstetric, Gynecologic, and

Neonatal Nursing 41(6), 761 –773.

NICE. 2014. Intrapartum care for healthy women and babies. NICE guidelines (CG190).

Nummenmaa L. 2009. Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät. 2. painos. Tammi, Hel-

sinki.

Page M & Mander R. 2014. Intrapartum uncertainty: A feature of normal birth, as experien-

ced by midwives in Scotland. Midwifery 30(1), 28–35.

Rattray J, Flowers K, Miles S & Clarke J. 2011. Foetal monitoring: A woman-centred decisi-

on-making pathway. Women & Birth 24(2), 65-71.

Romano AM & Lothian JA. 2008. Promoting, protecting, and supporting normal birth: A look

at the evidence. Journal of Obstetric, Gynecologic and Neonatal Nursing 37(1), 94–104.

Romano AM. 2009. First, do no harm: How routine interventions, common restrictions, and

the organization of our health-care system affect the health of mothers and newborns. Journal

of Perinatal Education 18(3), 58–62.

60

Ross F, Mackenzie A & Smith E. 2004. Identifying research priorities for nursing and midwi-

fery service delivery and organisation: A scoping study. International Journal of Nursing Stu-

dies 41(5), 547–558.

Rothman BK. 2014. Pregnancy, birth and risk: An introduction. Health, Risk & Society 16(1),

1–6.

Ruiz MdR & Limonero JT. 2014. Professional attitudes towards normal childbirth in a shared

care unit. Midwifery 30(7), 817–824.

Ryttyläinen-Korhonen K. (toim.) 2011. Synnyttäjän hoito ponnistusvaiheessa. Hoitotyön suo-

situs välilihan repeämien ehkäisemiseksi. Suomen Kätilöliitto ry, Helsinki.

Sandall J, Soltani H, Gates S, Shennan A & Devane D. 2015. Midwife-led continuity models

versus other models of care for childbearing women. Cochrane Database of Systematic Re-

views 2015(9).

Sandin-Bojö AK & Kvist LJ. 2008. Care in labor: A Swedish survey using the Bologna Sco-

re. Birth 35(4), 321–328.

Scamell M & Alaszewski A. 2012. Fateful moments and the categorisation of risk: Midwifery

practice and the ever-narrowing window of normality during childbirth. Health, Risk & So-

ciety 14(2), 207–221.

Scamell M. 2016. The fear factor of risk – clinical governance and midwifery talk and practi-

ce in the UK. Midwifery 38(7), 14–20.

Schauer Eri T, Blystad A, Gjengedal E & Blaaka G. 2011. ’Stay home as long as possible’:

Midwives’ priorities and strategies in communicating with first-time mothers in early labour.

Midwifery 27(6), e286-292.

Seibold C, Licqurish S, Rolls C & Hopkins F. 2010. ’Lending the space’: Midwives percepti-

ons of birth space and clinical risk management. Midwifery 26(5), 526–531.

Shaw JCA. 2013 The medicalization of birth and midwifery as resistance. Health Care for

Women International 34(6), 522–536.

Sinni SV, Wallace EM & Cross WM. 2014. Perinatal staff perceptions of safety and quality in

their service. BMC Health Services Research 14(591), 1–4.

STM. 2012. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittamisohjelma KASTE 2012–2015.

Sosiaali- ja terveysministeriö. Julkaisuja 2012:1.

Stone NI. 2012. Making physiological birth possible: Birth at a free-standing birth centre in

Berlin. Midwifery 28(5), 568–575.

Suomen Kätilöliitto. 2015. Kätilön työ. http://www.suomenkatiloliitto.fi/katilon-tyo Luettu

4.5.2017.

61

TAYS. 2015. Matalan riskin synnytys. http://www.pshp.fi/fi-

FI/Raskaus_ja_synnytys/Synnytys/Matalan_riskin_synnytys(50158) Luettu 26.1.2016.

Terveydenhuoltolaki 1326/2010.

THL. 2015. Synnytys ja syntymän jälkeinen aika. https://www.thl.fi/fi/web/seksuaali-ja-

lisaantymisterveys/raskaus-ja-synnytys/synnytys-ja-syntyman-jalkeinen-aika Luettu 6.5.2017.

THL. 2016. Perinataalitilasto – synnyttajat, synnytykset ja vastasyntyneet 2015. Tilastoraport-

ti 16/2016.

THL. 2017. Raskausajan seuranta. https://www.thl.fi/fi/web/seksuaali-ja-

lisaantymisterveys/raskaus-ja-synnytys/raskausajan-seuranta Luettu 3.5.2017.

Thompson SM, Nieuwenhuijze MJ, Low LK & de Vries R. 2016. Exploring Dutch midwives’

attitudes to promoting physiological childbirth: A qualitative study. Midwifery 42(11), 67–73.

Tiitinen A. 2016. Normaali synnytys. Lääkärikirja Duodecim.

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00160 Luettu 6.5.2017.

Townsend B, Fenwick J, Thomson V & Foureur M. 2016. The birth bed: A qualitative study

on the views of midwives regarding the use of the bed in the birth space. Women & Birth

29(1), 80–84.

Tutkimuseettinen neuvottelukunta. 2013. Hyva tieteellinen kaytantö ja sen loukkausepailyjen

kasitteleminen Suomessa. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohje 2012.

Tutkimuseettinen neuvottelukunta. 2014. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan laatimat eettiset

periaatteet. http://www.tenk.fi/fi/eettinen-ennakkoarviointi-ihmistieteissä/eettiset-periaatteet

Luettu 7.6.2016.

Van Kelst L, Spitz B, Sermeus W & Thomson AM. 2013. A hermeneutic phenomenological

study of Belgian midwives’ views on ideal and actual maternity care. Midwifery 29(1), e9–

17.

Vedam S, Stoll K, White S, Aaker J & Schummers L. 2009. Nurse-midwives’ experiences

with planned home birth: Impact on attitudes and practice. Birth 36(4), 274–282.

Vedam S, Stoll K, Schummers L, Rogers J & Paine LL. 2014. Home birth in North America:

Attitudes and practice of US certified nurse-midwives and Canadian registered midwives.

Journal of Midwifery & Women’s Health 59(2), 141–152.

Walsh D. 2011. Enhancing expertise and skills through education. Teoksessa: Downe S, By-

rom S & Simpson L. (toim.). Essential midwifery practice: Leadership, expertise and collabo-

rative working. Blackwell Publishing Ltd, UK, 125–134.

WHO. 1996. Care in normal birth: A practical guide. Department of Reproductive Health &

Research. World Health Organization, Geneve.

62

Wiklund I, Wallin J, Vikström M & Ransjö-Arvidson A-B. 2012. Swedish midwives’ rating

of risks during labour progress and their attitudes toward performing intrapartum interventi-

ons: A web-based survey. Midwifery 28(4), e516–521.

Williams AC, Morris J, Stevens K, Gessler S, Cella M, Baxter J. 2013. What influences

midwives in estimating labour pain? European Journal of Pain 17(1), 86–93.

Zinsser LA, Stroll K & Gross MM. 2016. Midwives’ attitudes towards supporting normal

labour and birth – A cross-sectional study in South Germany. Midwifery 39(8), 98–102.

Liite 1. Synnyttäjän riskiluokitus – seurantalomake (1/2).

Synnyttäjän riskiluokitus -seurantalomake kätilö täyttää synnytyksen aikana

Potilaan nimi ja hetu:

________________________________________

Pariteetti: G ____ P ____

Raskausviikot: _____ + _____

BMI (lähtö): __________

SYPE:

Tupakointi: Kyllä / Ei

(Tarra) Päivämäärä:

____________________

Synnytyssairaala:

1

NKL

KOS 14

KOS 15

Jorvi

Terve synnyttäjä

Ikä 18–40-v

Täysiaikainen raskaus 37+0 – 41+6

Yksi sikiö raivotarjonnassa

Normaali KTG-rekisteröinti tullessa

Synnytyksen spontaani käynnistyminen

Lapsivedenmenosta on alle 48 tuntia, eikä synnyttäjällä ole infektion merkkejä

Normaali lapsiveden väri

BMI < 32 kg/m² ennen raskautta

Normaali obst anamneesi (ei sektiota, ei >1000ml vuotoa, ei hartiadystokiaa)

Sokerirasituksessa yksi poikkeava arvo ja sikiön painoarvio kliinisesti < 4,0 kg

Kyllä / Ei Kyllä / Ei

Tarkistuslista

Synnyttäjän valikoituminen tulovaiheessaSynnyttäjä täyttää matalan riskin synnytyksen kriteerit vihreä linja

Synnyttäjä ei täytä matalan riskin synnytyksen kriteerejä punainen linja

Matalan riskin synnytyksen

riskiluokan muuttuminen

Muutoksen syy:

Oksitosiinin aloituksen tarve avautumisvaiheessa

Epiduraali/ Spinaalipuudutustarve

KTG muutokset

MVN otettu

Opioidin tarve

Synnyttäjän valikoituminen synnytyksen aikana

Kyllä / Ei

Kyllä / Ei

Muutoksen vaiheessa CX auki ________ cm

Sokerirasitus: normaali poikkeava ei tehty

GBS: GBS pos GBS neg GBS ei tietoa

Kyllä

Liite 1. Synnyttäjän riskiluokitus – seurantalomake (2/2).

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 2016.

2

Synnytystapa:

Alatiesynnytys Kiireellinen keisarileikkaus Hätäkeisarileikkaus

Imukuppisynnytys

KTG rekisteröinnin perusteella Pitkittynyt ponnistusvaihe

Tarjontahäiriö Äidin uupumus Muu: ______________________________

Synnytysasento:

Kylkiasento Jakkara Konttausasento Seisten Puoli-istuva Jokin muu, mikä: _____________

Vesisynnytys: Kyllä / Ei

Istukan käsinirroitus: Kyllä / Ei

Repeämä:

Ei repeämää I-ast repeämä II-ast repeämä III-ast repeämä IV-ast repeämä Repeämä emättimessä

Välilihan leikkaus: Ympärileikkauksen avaus:Kyllä / Ei Kyllä / Ei

Synnytysvuoto: ____________ml

Lapsi:

Tyttö Poika

Syntymä pH (A) _______ BE (A) _______ Apgar 1min _____ 5 min _____ 10 min _______ Syntymäpaino _____________

Syntymä pH (V) _______ BE (V) _______

Synnyttäjän kokemus:

Synnytyskokemus synnyttäjän arvioimana, VAS (1–10) VAS-kokemusmittari ________ synnytysosastolta lähtiessä

Lapsivedenmeno:

LVM jo kotona ennen sairaalaan saapumista Spontaani synnytyksen aikana KP tehty

KP aikana CX auki _______ cm

Ajat: Lapsivedenmeno PVÄ____________KLO _______

Kalvojen puhkaisu PVÄ____________KLO _______

Säännölliset supistukset PVÄ____________KLO _______

Ponnistusvaihe alkoi PVÄ____________KLO _______

Lapsi syntyi PVÄ____________KLO _______

Istukka syntyi PVÄ____________KLO _______

Kyllä / Ei

Oksitosiini synnytyksen vauhdittamiseen: Antibioottihoito aloitettu:

Kyllä / Ei

Oksitosiinin aloittamisen aikana CX ____ auki cm

Oksitosiini nostettu ad. ______ ml/h avautumisvaiheessa Oksitosiini nostettu ad. ______ ml/h ponnistusvaiheessa

Kivunlievitys:

Läsnäolo Amme Suihku TENS Aqua-rakkulat Vyöhyketerapia Hieronta

Ilokaasu Akupunktio Oxanest, Petidin, Tramal Jokin muu, mikä: ___________________________

Synnytyspuudutukset:

Ei puudutuksia Pudendaalipuudutus PCB Epiduraalipuudutus Spinaalipuudutus

Sai puudutuksen, kun CX ____ auki cm Jos sai epiduraalipuudutuksen, niin annosten määrä: _______

Liite 2. Kuvio tiedonhaun prosessista.

Liitekuvio 1. Tiedonhaun prosessi.

Tietokantojen hakutulokset

Cinahl (n=166)

PubMed (n=144)

Scopus (n=221)

Medic (n=33)

Cochrane Library (n=98)

Yhteensä hakutulokset (n=662)

Hyväksytty otsikon perusteella

Cinahl (n=47)

PubMed (n=28)

Scopus (n= 58)

Medic (n=1)

Cochrane Library (n=5)

Hyväksytty yhteensä (n= 139)

Poistettu tiivistelmän perusteella

sisäänottokriteereihin epäsopivat

artikkelit

Hyväksytty tiivistelmän perus-

teella

Cinahl (n=29)

PubMed (n=18)

Scopus (n=32)

Medic (n=0)

Cochrane Library (n=0)

Hyväksytty yhteensä (n=79)

Poistettu sisäänottokriteereihin

epäsopivat artikkelit otsikon

perusteella

Päällekkäisten artikkeleiden

poisto

Sisäänottokriteerit:

- tieteellinen artikkeli

- vertaisarvioitu

- mainittu synnytys / normaali /

matala riski

- kätilötyön näkökulma

- tutkimusympäristö ei ole kehi-

tysmaa

- aikarajaus 2006 – 2017

- kielenä suomi, ruotsi tai englan-

ti

Poistettu kokotekstin perusteella

sisäänottokriteereihin epäsopivat

artikkelit tai kokotekstiä ei saatavil-

la Hyväksytty kokotekstin perus-

teella

Cinahl (n=15)

PubMed (n=2)

Scopus (n=7)

Medic (n=0)

Cochrane Library (n=0)

Hyväksytty yhteensä (n=24)

Liite 3. Tiedonhaku tietokannoista.

Liitetaulukko 1. Tiedonhaku tietokannoista.

Tietokan-

ta

Hakusanat Tulokset yh-

teensä

Otsikon

perusteella

Tiivistelmän

perusteella

Valittu

Cinahl (low-risk OR normal*) AND (birth OR childbirth OR deliver* OR

labour ) AND midwi* AND

(attitude* OR opinion* OR

perspective* OR perception* OR view*)

2006 – 2017, peer reviewed, suomi, ruotsi, englanti

166 47 29 15

PubMed (low-risk OR normal) AND

(birth OR childbirth OR deliver* OR labour) AND midwi* AND

(attitude* OR opinion* OR

perspective* OR perception* OR view*)

2006 – 2017, nursing journals, suomi, ruotsi, englanti

144 28 18 2

Medic (low-risk OR norma* OR matala*) AND

(kätilö* OR midwi*) AND

(birth OR childbirth OR deliver* OR labour OR synnyty*)

2006 – 2017

33 1 0 0

Scopus (low-risk OR normal) AND (birth OR childbirth OR deliver* OR

labour) AND midwi* AND (attitude* OR opinion* OR

perspective* OR perception* OR view*)

2006 – 2017, nursing

221 58 32 7

Cochrane

Library

(low-risk OR normal) AND

(birth OR childbirth OR deliver* OR Labour) AND midwi

2006 – 2017

98 5 0 0

Yhteensä 662 139 79 24

Liite 4. Valitut tutkimusartikkelit (1/7).

Liitetaulukko 2. Kirjallisuuskatsaukseen valitut tutkimusartikkelit.

Tekijä(t), vuosi

ja maa

Tutkimuksen tarkoitus Aineisto /

otos

Menetelmä Päätulokset Laadunarvi-

ointi (JBI)

Bryers HM &

van Teijlingen

E. 2010, Iso-

Britannia

Luoda kriittinen analyysi ris-

kin konseptista äitiyshuollossa

ja sen kehityksestä modernissa

yhteiskunnassa sekä etenkin

Britannian äitiyshuollossa.

Kirjallisuuskat-

saus, kriittinen

analyysi.

Iso-Britannian nykyiset äitiyshuollon toimintalinjat edis-

tävät normaaliutta seulomalla raskaana olevia naisia

riskien arvioinnilla ja kannustavat käyttämään paikallisia

kätilöjohtoisia äitiyshuollon yksikköjä tai kotisynnytyk-

siä. Toimintalinjojen implementointi on kuitenkin käy-

tännössä hidasta.

5/6

Carolan-Olah

M, Kruger G &

Garvey-Graham

A. 2015, Aust-

ralia.

Kuvata kätilöiden kokemuksia

ja näkemyksiä normaalia syn-

nytystä edistävistä ja estävistä

tekijöistä.

(n=22)

kätilöä

Yksilöhaastatte-

lut, temaattinen

analyysi.

Normaalia synnytystä haittaavia tekijöitä olivat: 1.kiire

2.riskikeskeinen kulttuuri 3.synnyttäjien odotukset. Edis-

täviä tekijöitä olivat: 1. kannustava ja tukeva ympäristö

2.kätilöiden ominaisuudet ja halu edistää normaalia syn-

nytystä.

10/10

Copeland F,

Dahlen HG &

Homer CS.

2014, Australia.

Kuvata kätilöiden näkemyksiä

synnytyksestä ja etenkin hei-

dän uskomuksiaan synnytyk-

sen normaaliudesta ja riskeistä.

(n=12)

kätilöä

Yksilöhaastatte-

lut, kvalitatiivi-

nen sisältöläh-

töinen temaatti-

nen analyysi.

Aineistosta nousi esiin kuusi teemaa, jotka selkeästi

osoittivat miten haasteelliselta kätilöt tunsivat työskente-

lyn järjestelmässä, jota lääketieteellinen näkemys hallit-

si, ja jossa kätilötyön autonomiaa normaalin synnytyk-

sen ylläpitäjänä oli heikennetty.

9/10

Darra S & Mur-

phy F. 2016,

Iso-Britannia.

Tutkia miten synnyttäjät ja

heitä hoitavat kätilöt kuvaile-

vat ’normaalin’ synnytyksen.

(n=21)

synnyttä-

nyttä nais-

ta, (n=16)

kätilöä

Yksilöhaastatte-

lut, aineistoläh-

töinen temaatti-

nen analyysi.

Synnyttäjät halusivat pärjätä synnytyksessä hengityksen

ja rentoutuksen avulla sekä osaavan kätilön tarjoamien

interventioiden avulla. Katilöt tavoittelivat ’normaaliut-

ta’ synnytyksessa, mutta kayttivat myös yleisesti toi-

menpiteita synnytyksen hoidossa. ’Normaalin synnytyk-

sen’ kasite kaikkia interventioita poissulkevana ei ollut

käyttökelpoinen käsite.

10/10

Davis JAP.

2010, USA

Kuvata kätilöiden tulkintaa

normaalin synnytyksen kon-

septista.

(n=13)

kätilöä

Yksilöhaastatte-

lut, aineistoläh-

töinen temaatti-

nen analyysi.

Kätilöt kokivat normaaliuden synnytyksen hoidossa 1)

laajana, yksilöllisenä ja vaihtelevana jatkumona; 2) vuo-

rovaikutteisena naisen ainutlaatuisen luonteen kanssa,

mikä on muodostunut hänen fysiologisesta kyvykkyy-

destään sekä elämäntilanteestaan; 3) herkkänä ja vas-

taanottavaisena kontekstuaalisessa ympäristössä.

9/10

Liite 4. Valitut tutkimusartikkelit (2/7).

Tekijä(t), vuosi

ja maa

Tutkimuksen tarkoitus Aineisto /

otos

Menetelmä Päätulokset Laadunar-

viointi (JBI)

Ekelin M,

Svensson J,

Evehammar S

& Kvist LJ.

2015, Ruotsi.

Kuvata ruotsalaisten kätilöiden

näkemyksiä ja kokemuksia

synnytyksen käynnistämisestä

ja edistämisestä normaalin

synnytyksen kontekstissa.

(n=15)

kätilöä

Yksilöhaastatte-

lut, aineistoläh-

töinen temaatti-

nen sisällönana-

lyysi.

Tuloksena yksi laajempi teema: järki ja tunteet sekä

neljä pääkategoriaa: sallitut tilanteet, päätöstä motivoiva,

synnytysprosessiin puuttuminen sekä tietoisuus lääkkeis-

tä. Kätilöt kokivat epäselvyyttä synnytyksen käynnistä-

misestä ja nopeuttamisesta. Heidän mielestään oksitosii-

nia käytettiin usein ja joskus tarpeettomasti.

8/10

Everly MC.

2012, USA.

Kuvata tekijöitä, jotka vaikut-

tavat kätilöiden synnytyksen

aikaiseen hoidon päätöksente-

koon sairaaloissa ja kätilöjoh-

toisissa synnytyskeskuksissa.

(n=10)

kätilöä

Yksilöhaastatte-

lut, aineistoläh-

töinen temaatti-

nen analyysi.

Neljä pääteemaa tunnistettiin: luota synnytykseen, syn-

nyttäjään, synnytysympäristöön sekä hoitotiimiin. Käti-

löt raportoivat enemmän vastustusta hoitoon liittyvistä

päätöksistä sairaalaympäristössä.

7/10

Hadjigeorgiou

E & Coxon K.

2014, Kypros.

Kuvata kätilöiden näkemyksiä

heidän roolistaan normaalin

synnytyksen puolestapuhujana

Kyproksella.

(n=20)

kätilöä

Havainnointi ja

yksilöhaastatte-

lut, temaattinen

analyysi.

Viisi toisiinsa liittyvä pääteemaa nousi esiin. Kaksi tee-

moista: ammatillisen tunnustamisen puute sekä puutteet

perus- ja jatko-opetuksessa olivat esteitä kätilöiden puo-

lestapuhujan roolille. Kolme teemoista kuvasti raken-

teellisia tekijöitä, jotka nujersivat kätilöitä toimimasta

puolestapuhujina: lääkäreiden hallitsevuus, synnytysten

medikalisaatio ja institutionaalisen tuen puute.

10/10

Healy S, Hump-

reys E & Ken-

nedy C. 2016,

Irlanti.

Koota tutkimustietoa, joka

kuvaa miten riskin käsitykset

vaikuttavat kätilöiden ja syn-

nytyslääkäreiden matalan ris-

kin synnyttäjille antamaan

hoitoon.

(n=14)

tutkimusta

Systemaattinen

kirjallisuuskat-

saus, temaatti-

nen analyysi.

Yläteemaksi nousi oletus synnytysprosessin epänormaa-

liudesta, mikä johtaa tarpeettomiin seurantoihin ja toi-

menpiteisiin. Kolmeksi alateemaksi muodostui: 1) riskin

käsitykseen vaikuttavat ulkoiset tekijät, kuten toiminta-

linjat ja ammatillinen vastuu; 2) henkilökohtaisten pel-

kojen ja arvojen vaikutus riskin käsitykseen ja erilaisiin

asenteisiin fysiologisesta synnytyksestä; 3) ammatillis-

ten näkemysten vaikutukset riskistä synnyttäjien päätök-

sentekoon.

9/10

Liite 4. Valitut tutkimusartikkelit (3/7).

Tekijä(t), vuosi

ja maa

Tutkimuksen tarkoitus Aineisto /

otos

Menetelmä Päätulokset Laadunar-

viointi (JBI)

Healy S,

Humphreys E &

Kennedy C.

2017, Irlanti.

Kuvailla kätilöiden ja synny-

tyslääkäreiden näkemyksiä

normaalin synnytyksen riskeis-

tä sekä tutkia miten ne vaikut-

tavat synnytyksen hoidon pää-

töksentekoon.

(n=25)

kätilöä,

kätilötyön

esimiestä ja

synnytys-

lääkäriä.

Yksilöhaastatte-

lut, aineistoläh-

töinen temaatti-

nen analyysi.

Kätilötyö on omaksunut perifeerisen aseman normaalin

synnytyksen hoidossa ja edistämisessä riskejä korosta-

vassa kulttuurissa. Medikalisaatio vaikuttaa myös äitiys-

huollon tarjoamaan hoitoon. Nämä tulokset selviävät

neljässä alateemassa: 1) ammatillinen autonomia ja hie-

rarkkisuus äitiyshuollossa; 2) kätilöjohtoinen hoito aliar-

vostettuna ja tukemattomana pyrkimyksenä; 3) fokuksen

siirtyminen normaaliuden tavoittelusta riskienhallintaan;

4) raskauden tarkkailu ”riskikeskeisten linssien” lapi.

10/10

Hunter B &

Segrott J. 2010,

Iso-Britannia.

Kuvata normaalin synnytyksen

toimintapolun implementointia

kätilöiden, lääkäreiden ja käti-

lötyön johtajien näkökulmista.

(n=56)

kätilöä,

lääkäriä ja

esimiestä

Havainnointi ja

haastattelut,

temaattinen

analyysi.

Kätilöiden näkemykset toimintalinjasta keskittyivät sen

käyttökelpoisuuteen päätöksenteon tukena ja hoidon

kirjaamisessa. Lääkärit kritisoivat toimintalinjaa ja koki-

vat olevansa siinä ulkopuolisia. Kätilöt ja lääkärit koki-

vat toimintalinjan lisänneen kiristyneitä suhteita ammat-

tiryhmien välillä. Näyttö ei tukenut normaalien synny-

tysten määrän lisääntyneen.

8/10

Keating A &

Fleming VEM.

2009, Irlanti.

Kuvata kätilöiden kokemuksia

normaalin synnytyksen edis-

tämisestä lääkärijohtoisessa

synnytysyksikössä.

(n=10)

kätilöä

Yksilöhaastatte-

lut, temaattinen

analyysi.

Aineistosta nousi esiin neljä patriarkaaliseen konseptiin

liittyvää teemaa: hierarkiallinen ajattelu, valta ja kunnia,

valta-aseman loogisuus sekä dualistinen joko/tai ajattelu.

9/10

Kennedy HP,

Grant J, Walton

C, Shaw-

Battista J &

Sandall J. 2010,

Iso-Britannia.

Tutkia tekijöitä, jotka edistävät

tai vaikeuttavat normaalin

synnytyksen tukemista kah-

dessa englantilaisessa organi-

saatiossa.

(n=33)

äitiyshuol-

lon työnte-

kijää ja

(n=28)

synnyttäjää.

Yksilöhaastatte-

lut, temaattinen

sisällönanalyysi,

kliinisten toi-

mintaohjeiden

katsaus ja ana-

lyysi. Etnografi-

nen havainnoin-

ti.

Kolme avainstrategiaa tuki normaalin synnytyksen to-

teutumista: 1) normaaliuden ilmapiiri; 2) näyttöön perus-

tuva työskentely; 3) luottaminen synnyttäjän kykyyn

tehdä tietoon perustuvia päätöksiä. Esteitä normaalin

synnytyksen toteutumiseen olivat: teknologian sopima-

ton käyttö, synnyttäjän riskistatuksen sivuuttaminen,

lääkäreiden huono valmius normaalin synnytyksen to-

teuttamiseen sekä huono henkilöstömitoitus.

9/10

Liite 4. Valitut tutkimusartikkelit (4/7).

Tekijä(t), vuosi

ja maa

Tutkimuksen tarkoitus Aineisto /

otos

Menetelmä Päätulokset Laadunar-

viointi (JBI)

Larsson M,

Aldegarmann U

& Aarts C.

2009, Ruotsi.

Tutkia miten kokeneet kätilöt

ymmärtävät ja kokevat heidän

ammatillisen roolinsa ja identi-

teettinsä alalla viimeisten 20 –

25 vuoden aikana tapahtunei-

den jatkuvien muutosten jäl-

keen.

(n=20)

kätilöä,

joista muo-

dostettiin 4

fokusryh-

mää

Ryhmähaastatte-

lut, temaattinen

sisällönanalyysi.

Kaksi pääteemaa käsitteellistettiin: 1) työpaikan organi-

saatio ja tilanne työpaikalla sekä 2) sosiaalinen konteks-

ti. Esiin nousi kolme paradoksia. Kätilöt kokivat, että

heidän ammatillinen roolinsa synnytysten hoitaja oli

heikentynyt muiden ammattiryhmien hyväksi, mutta

toisaalta heidän vuorovaikutuksensa ja tiimityöskente-

lynsä lääkäreiden ja avustavien hoitajien oli parantunut.

Kätilöt ilmaisivat, että heillä oli vahva ammatti-

identiteetti, joka perustui pitkään kokemukseen ja itse-

luottamukseen, mutta käsityötaidot ja kliininen kokemus

olivat vähemmän arvostettuja lisääntyneen lääketieteelli-

sen teknologian ja organisaatiomuutosten vuoksi. Kätilöt

kokivat, että synnytykset ovat nykyisin inhimillisempiä

ja heillä oli parempi vuorovaikutus synnyttäjien kanssa.

Toisaalta synnyttäjät ovat vaativampia ja tietoisempia ja

kätilöt pelkäsivät ammatillisen kompetenssinsa vähek-

symistä. Synnyttäjien epäluottamus normaaliin synny-

tysprosessiin vaikutti kätilöiden työskentelytapoihin

valitusten pelon vuoksi.

10/10

Page M &

Mander R.

2014, Skotlanti.

Kuvata kätilöiden näkemyksiä

epävarmuudesta matalan riskin

synnytysten hoitamisen aikana.

(n=19)

kätilöä

Yksilö- ja ryh-

mähaastattelut,

aineistolähtöi-

nen sisällönana-

lyysi.

Esiin nousi kolme pääkategoriaa: synnytyksen epävar-

muus, normaaliuden rajat sekä rajojen paineet. Normaa-

lin synnytyksen rajojen tunnistaminen muokkasi kätilöi-

den kliinistä arviointia ja päätöksentekoa. Jos kätilöt

sietivät synnytyksen aikaista epävarmuutta, he näkivät

synnytyksen todennäköisemmin normaalina kuin epä-

varmuutta huonommin sietävät kätilöt. Kannustava ym-

päristön ilmapiiri sekä hyvä hoitosuhde synnyttäjän

kanssa auttoi kätilöitä sietämään epävarmuutta parem-

min.

9/10

Liite 4. Valitut tutkimusartikkelit (5/7).

Tekijä(t), vuosi

ja maa

Tutkimuksen tarkoitus Aineisto /

otos

Menetelmä Päätulokset Laadunar-

viointi (JBI)

Rattray J, Flo-

wers K, Miles S

& Clarke J.

2011, Australia.

Tutkia kliinisiä toimintatapoja

jatkuvan sikiön sydänääniseu-

rannan käytöstä matalan riskin

synnyttäjien hoidossa.

(n=5) käti-

löä

Yksilöhaastatte-

lut, kvalitatiivi-

nen grounded

theory –

pohjainen ana-

lyysi.

Kätilöt tekivät päätöksen jatkuvat sikiön sydänääniseu-

rannan käytöstä matalan riskin synnytyksessä kahdessa

päätöksenteon ratkaisupisteessä: kätilön synnyttäjästä ja

sikiöstä tekemän alustavan arvioinnin aikana ,ja kun

kätilö luokitteli synnyttäjän matalan tai korkean riskin

synnyttäjäksi. Useat tekijät vaikuttivat päätöksentekoon,

kuten luottamus sekä henkilöstön työkuorma riskienhal-

linnan ja lääketieteellisen valta-aseman kontekstissa.

7/10

Ruiz MdR &

Limonero JT.

2014, Espanja.

Tunnistaa ja vertailla synny-

tyslääkäreiden, kätilöiden ja

avustavan henkilökunnan

asenteita normaalin synnytyk-

sen kliinisiä toimintaohjeita

kohtaan.

(n=96)

synnytyksiä

hoitavaa

ammatti-

laista

Kvantitatiivinen

kysely, kuvaile-

vat tilastolliset

menetelmät,

ANOVA, Bon-

ferroni-korjaus,

Pearsonin ja

Spearman korre-

laatiokerroin.

Kätilöillä ja synnytyslääkäreillä oli merkittävästi eriävät

mielipiteet keskeisistä hoitosuosituksista. Avustavalla

henkilökunnan mielipiteet olivat lähempänä kätilöitä.

Kätilöiden mielipiteet olivat enemmän linjassa toiminta-

ohjeiden hoitosuositusten kanssa kuin synnytyslääkärei-

den ja avustavan henkilökunnan. Synnytyslääkärit olivat

eniten samaa mieltä toimintaohjeiden sovellettavuudesta.

7/7

Sandin-Bojö

AK & Kvist LJ.

2008, Ruotsi.

Kuvailla synnytyksen hoitoa

Ruotsissa Bolognan pisteiden

avulla.

(n=36)

synny-

tysyksikköä

Sähköinen kyse-

ly, kuvailevat

tilastolliset me-

netelmät, Stu-

dentin t-testi,

Fisherin eksakti

testi, oddsratio.

Lähes kaikissa synnytyksissä avusti pätevä hoitohenki-

löstö. Synnytyksiä hoidettiin näyttöön perustuvan tiedon

pohjalta rajoitetusti ja synnytysyksiköiden väleillä oli

suuria eroavaisuuksia. Tämä viittaa siihen, että synny-

tysten hoitoa ohjaa enemmän asenteet kuin näyttöön

perustuva tieteellinen tieto.

7/7

Liite 4. Valitut tutkimusartikkelit (6/7).

Tekijä(t), vuosi

ja maa

Tutkimuksen tarkoitus Aineisto /

otos

Menetelmä Päätulokset Laadunar-

viointi (JBI)

Scamell M &

Alaszewski A.

2012, Iso-

Britannia.

Kuvailla millä tavalla riski

luokitellaan synnytyksessä ja

miten luokittelu muokkaa ris-

kienhallinnan päätöksentekoa

synnytyksen hoidon aikana.

(n=42) syn-

nytystä osal-

listuvalla

havainnoin-

nilla, (n=15)

tilannetta ei-

osallistuvalla

havainnoin-

nilla, (n=27)

haastatelta-

vaa

Etnografinen

(osallistuva ja

ei-osallistuva)

havainnointi,

haastattelut,

kirjallisten

tekstien ana-

lyysi. Aineis-

tolähtöinen

sisällönana-

lyysi.

Kätilöt olivat hyvin tietoisia henkilökohtaisesta vastuul-

lisuudestaan etenkin poikkeavassa tapahtumassa. Syytte-

levä ilmapiiri varjosti kätilöiden työtä. Paradoksaalisesti

kätilöt olivat sitoutuneita normaaliuteen, mutta normaali

synnytys oli vaikeasti määriteltävä ja mitattava. Matalaa

riskiä ja normaalia synnytystä pidettiin toivottuna loppu-

tuloksena, mutta normaalius ilmeni vain riskien puuttu-

essa ja se pystyttiin toteamaan vasta jälkikäteen. Riskejä

ja epänormaaliutta varottiin ja etsittiin jatkuvasti, minkä

vuoksi myös matalan riskin synnytyksiä seurattiin inten-

siivisesti.

10/10

Scamell M.

2016, Iso-

Britannia.

Tutkia miten riskienhallinta

auttaa kätilöitä muodostamaan

kuvan synnytyksestä.

(n=33) käti-

löä, (n=1)

kätilöopiske-

lija, (n=5)

synnytyslää-

käriä, (n=19)

potilasta.

Etnografinen

havainnointi,

yksilöhaastat-

telut ja kirjal-

listen aineisto-

jen analyysi.

Temaattinen

analyysi, kriit-

tinen diskurs-

sianalyysi ja

keskustelun-

analyysi.

Synnytyksen riskit ovat keskittyneet ja siirtyneet raskau-

den ja synnytyksen fyysisistä riskeistä ihmisten itse ai-

heuttamiin riskeihin. Kätilöiden puheessa ja käytännöis-

sä nousi esiin miten syyllistämistä ja syyttämistä pelä-

tään ja toisaalta miten riskejä pyritään välttämään. Riskit

ja pelko niistä oli syvällä kätilöiden mielessä. Kätilöiden

puheissa synnytyksen epävarmuus täsmennetään ja

käännetään riskeiksi. Kätilöt pyrkivät työskentelemään

kahden erilaisen hoitomallin mukaan: hallitsemalla ris-

kejä samalla kun edistää normaaliutta. Riskienhallinta

nousi herkästi päällimmäiseksi malliksi

10/10

Seibold C, Lic-

qurish S, Rolls

C & Hopkins F.

2010, Australia.

Tutkia ja kuvailla kätilöiden

näkemyksiä synnytyksen tilas-

ta ja riskienhallinnasta sekä

niiden vaikutuksesta toimin-

taan ennen ja jälkeen siirtymis-

tä uusiin toimintatiloihin.

(n=18) käti-

löä

Havainnointi

ja ryhmähaas-

tattelut, te-

maattinen

analyysi.

Tuloksina pääteemat: näkemyksiä synnytystilasta, nä-

kemyksiä riskienhallinnasta, synnytystilan ja riskienhal-

linnan vaikutukset käytännön työhön sekä muuttaminen,

mutta ei muuttuminen. Lääketieteellinen riskejä korosta-

va keskustelu vaikeutti kätilöiden toivetta luoda ideaali-

nen synnytystila. Katilöt pitivat itseaan ”portinvartijana”

synnyttäjien ja sairaalan hierarkkisen rakenteen ja syn-

nytyslääkäreiden hallitsevien toimintakäytäntöjen välil-

lä. Synnytysyksikön muuttaminen uusiin tiloihin ei

muuttanut hoitokulttuuria, vaikka fyysiset tilat paranivat.

8/10

Liite 4. Valitut tutkimusartikkelit (7/7).

Tekijä(t), vuosi

ja maa

Tutkimuksen tarkoitus Aineisto /

otos

Menetelmä Päätulokset Laadunar-

viointi (JBI)

Thompson SM,

Nieuwenhuijze

MJ, Low LK &

de Vries R.

2016, Alanko-

maat.

Kuvailla hollantilaisten käti-

löiden asenteita ja motivaatioi-

ta fysiologisen synnytyksen

edistämiseksi. Tunnistaa asen-

teisiin ja motivaatioihin yhtey-

dessä olevia tekijöitä.

(n=37) käti-

löä

Fokusryhmä-

haastattelut,

temaattinen

analyysi.

Aineistosta nousi neljä keskeistä teemaa: 1) fysiologinen

synnytys jatkumona; 2) erilaisissa hoitoympäristöissä

navigointi; 3) potilaskeskeisyys sekä 4) kompetenssi ja

itsevarmuus. Kätilöt pitivät fysiologisen synnytyksen

edistämistä keskeistä kätilötyölle. Sairaalaympäristöä

pidettiin estäjänä käytännöille, jotka edistivät fysiologis-

ta synnytystä. Kätilöt uskoivat, että potilaslähtöinen

hoito ja näyttöön perustuvat käytännöt edistävät fysiolo-

gisen synnytyksen hoitoa.

8/10

Wiklund I, Wal-

lin J, Vikström

M & Ransjö-

Arvidson A-B.

2012, Ruotsi.

Tutkia miten ruotsalaiset mata-

lan riskin synnytysyksikössä

työskentelevät kätilöt arvioivat

synnytyksen aikaisia riskejä

verrattuna kätilöihin, jotka

työskentelevät tavallisessa

synnytysyksikössä. Kuvailla

kätilöiden asenteita normaalin

synnytyksen aikana tehtäviin

interventioihin.

(n=77) käti-

löä

Sähköinen

kvantitatiivi-

nen kysely.

Tilastollisina

analyysimene-

telminä z-testi,

Χ2-testi (tai

Fisherin ek-

sakti testi).

Kvalitatiivinen

data avoimista

kysymyksistä

analysoitiin

sisällönana-

lyysillä.

Kaikissa eri synnytysyksiköissä työskentelevät kätilöt

olivat samaa mieltä, että synnytyksen riskienarviointi

tulee perustua anamneesiin, tulotilanteen ktg:aan ja lap-

siveden laatuun. Matalan riskin synnytysyksikössä työs-

kentelevät kätilöt olivat odottavaisempia synnytyksen

etenemisen suhteen kuin muissa yksiköissä työskentele-

vät kätilöt. He myös uskoivat useammin, että ensisyn-

nyttäjät kykenevät synnyttämään ilman epiduraalipuudu-

tusta, ja että synnyttäjää tulee kannustaa ponnistamaan

spontaanisti. He käyttivät vähemmän interventioita, ku-

ten iv-kanyyliä ja oksitosiinia.

6/7

Zinsser LA,

Stroll K &

Gross MM.

2016, Saksa.

Tutkia tekijöitä, jotka ovat

yhteydessä saksalaisten käti-

löiden asenteisiin normaalia

synnytystä kohtaan.

(n=188) käti-

löä

Kvantitatiivi-

nen sähköinen

kysely, tilas-

tollisina mene-

telminä pro-

sentit ja kes-

kiarvot, lineaa-

rinen regres-

siomalli

Korkeampi luottaminen omiin kykyihin, työskentelemi-

nen ensisijaisesti sairaalan ulkopuolisessa synnytysym-

päristössä sekä vähäisempi työkokemus synnytysten

hoidosta olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä

kätilöiden normaalia fysiologista synnytystä tukeviin

asenteisiin.

5/7

Liite 5. Matalan riskin synnytysten hoito –kyselylomake (1/3).

Matalan riskin synnytysten hoito –kyselylomake.

Vastaajan taustatiedot

1. Ikäsi vuosina _______

2. Työkokemuksesi synnytysten hoidosta vuosina ________

3. Ammatillinen koulutuksesi

1. ammatillinen opistoaste 2. ammattikorkeakoulututkinto 3. alempi korkeakoulututkinto 4. ylempi korkea-

koulututkinto

4. Oletko itse synnyttänyt? 1.kyllä 2.en

5. Oletko osallistunut matalan riskin synnytysten hoidon koulutuksiin omassa organisaatiossasi tai muualla?

1.kyllä 2.en

Seuraavaksi väittämiä ja kysymyksiä omista asenteistasi ja näkemyksistäsi matalan riskin synnytysten hoidon

kriteereistä sekä hoitosuosituksista. Valitse vastausvaihtoehto, joka kuvaa parhaiten omaa asennettasi tai näke-

mystäsi näistä kriteereistä ja suosituksista.

Yleistä matalan riskin synnytysten hoidosta Täysin eri

mieltä

Osittain

eri mieltä

En samaa

enkä eri

mieltä

Osittain

samaa

mieltä

Täysin

samaa

mieltä

6. Synnyttäjää tulee kohdella arvostaen ja hänelle

tulee antaa kaikki tarvittava tieto synnytykseen

liittyen

7. Synnyttäjä tulee ottaa mukaan hoidon päätök-

sentekoon

8. Synnyttäjän oma kokemus synnytyksestä on

tärkeä

9. Kätilön tulee olla matalan riskin synnytyksen

hoitaja

10. Matalan riskin synnyttäjän hoidon tulee olla

potilaslähtöistä eli toiveet ja tarpeet tulee huo-

mioida potilasturvallisuuden rajoissa

11. Kätilön tulee hoitaa synnyttäjää matalan riskin

periaatteiden mukaan mikäli synnytys ei muutu

poikkeavaksi

12. Synnytysyksikön hoitoympäristö tukee synny-

tysten hoitoa matalan riskin periaatteiden mu-

kaan a. Jos vastasit eri mieltä tai täysin eri

mieltä, miksi hoitoympäristö ei tue hoi-

toa matalan riskin periaatteiden mu-

kaan?

Synnyttäjän riskiluokitus

Täysin eri

mieltä Osittain

eri mieltä En samaa

enkä eri

mieltä

Osittain

samaa

mieltä

Täysin

samaa

mieltä 13. Synnyttäjän riskiluokitus –seurantalomaketta

käytetään synnytyksen hoidon suunnittelussa ja

toteutuksessa

14. Synnyttäjän riskiluokitus –seurantalomake on

käyttökelpoinen synnyttäjän hoidon suunnitte-

lussa ja toteutuksessa

a. Jos vastasit eri mieltä tai täysin eri

mieltä, miksi ei käytetä tai ei ole käyt-

tökelpoinen?

15. Matalan riskin synnytyksen kriteerit ovat muut-

taneet tapaani hoitaa synnytyksiä

a. Millä tavalla?

Liite 5. Matalan riskin synnytysten hoito –kyselylomake (2/3).

16. Matalan riskin synnytyksen kriteerit ovat muut-

taneet näkemyksiäni synnytysten hoitamisesta

a. Millä tavalla?

17. Koen synnytyksen hoidon matalan riskin kritee-

rien mukaan tärkeäksi

Synnytyksen ensimmäisen vaiheen hoito Täysin eri

mieltä Osittain

eri mieltä En samaa

enkä eri

mieltä

Osittain

samaa

mieltä

Täysin

samaa

mieltä 18. Synnyttäjää tulee rohkaista olemaan kotona niin

pitkään kuin se tuntuu hyvältä

19. Synnyttäjää tulee tukea ja kannustaa liikkumaan

sekä käyttämään omia voimavarojaan

20. Matalan riskin synnyttäjän synnytystä tulee

seurata jaksottaisen sikiön sydänäänten kuunte-

lun avulla

21. Matalan riskin synnyttäjän synnytyksessä oksi-

tosiinia ei tule käyttää

22. Kalvojen puhkaisua ei tule tehdä rutiininomai-

sesti

23. Synnytyksen normaalia etenemistä tulee kunni-

oittaa

Synnytyksen toisen vaiheen hoito Täysin eri

mieltä Osittain

eri mieltä En samaa

enkä eri

mieltä

Osittain

samaa

mieltä

Täysin

samaa

mieltä 24. Kohdunsuun ollessa täysin auki, sikiön tarjoutu-

van osan laskeutumista voidaan rauhassa odottaa

25. Synnyttäjää tulee kannustaa ponnistamaan hä-

nelle sopivassa asennossa

26. Ponnistamisen tulisi olla spontaania 27. Välilihan venyttämistä tulee välttää 28. Episiotomiaa ei tule tehdä rutiininomaisesti 29. Kohdun funduksesta painamista tulee välttää

Vastasyntyneen hoito Täysin eri

mieltä Osittain

eri mieltä En samaa

enkä eri

mieltä

Osittain

samaa

mieltä

Täysin

samaa

mieltä 30. Napanuoran katkaisua tulee odottaa vähintään

minuutti syntymän jälkeen

31. Ihokontakti tulee toteuttaa mahdollisimman pian

syntymän jälkeen vähintään tunnin ajaksi

32. Imetys tulee mahdollistaa mahdollisimman pian

syntymän jälkeen, mieluiten tunnin sisään syn-

tymästä

Kivunhoito Täysin eri

mieltä Osittain

eri mieltä En samaa

enkä eri

mieltä

Osittain

samaa

mieltä

Täysin

samaa

mieltä 33. Kivunhoidossa tulee ensisijaisesti suosia lääk-

keettömiä kivunlievityskeinoja (vesi, akupunk-

tio, hieronta ym.)

34. Ilokaasun hengittäminen on suositeltavaa 35. Kätilön läsnäolo on tärkeää kivunhoitoa

Liite 5. Matalan riskin synnytysten hoito –kyselylomake (3/3).

36. Epiduraalipuudutuksen riskit ja hyödyt tulee

selkeästi selvittää

37. Onko sinulla kehittämisehdotuksia matalan riskin synnytysten hoitamisesta? (avoin kysymys)

Liite 6. Muuttujaluettelo (1/2).

Muuttujaluettelo

Väittämä Tutkimus / lähde

6. Synnyttäjää tulee kohdella arvostaen ja hänelle

tulee antaa kaikki tarvittava tieto synnytykseen

liittyen

Davis 2010, Kennedy ym. 2010, Copeland ym.

2014, NICE 2014, Page & Mander 2014, Ruiz &

Limonero 2014, Carolan-Olah ym. 2015, Healy ym.

2016

7. Synnyttäjä tulee ottaa mukaan hoidon päätöksen-

tekoon

Davis 2010, Kennedy ym. 2010, Everly 2012, Cope-

land ym. 2014, NICE 2014, Page & Mander 2014,

Ruiz & Limonero 2014, Healy ym. 2016

8. Synnyttäjän oma kokemus synnytyksestä on

tärkeä

Davis 2010, Kennedy ym. 2010, Everly 2012, Cope-

land ym. 2014, NICE 2014, Page & Mander 2014

9. Kätilön tulee olla matalan riskin synnytyksen

hoitaja

Keating & Fleming 2009, Larsson ym. 2009, Davis

2010, Hunter & Segrott 2010, Kennedy ym. 2010,

Seibold ym. 2010, Everly 2012, Scamell &

Alaszewski 2012, Copeland ym. 2014,

Hadjigeorgiou & Coxon 2014, NICE 2014, Page &

Mander 2014, Ruiz & Limonero 2014, Carolan-

Olah ym. 2015, Healy ym. 2016

10. Matalan riskin synnyttäjän hoidon tulee olla

potilaslähtöistä eli toiveet ja tarpeet tulee huomioi-

da potilasturvallisuuden rajoissa

Larsson ym. 2009, Davis 2010, Everly 2012, Cope-

land ym. 2014, NICE 2014, Page & Mander 2014,

Carolan-Olah ym. 2015, Healy ym. 2016

11. Kätilön tulee hoitaa synnyttäjää matalan riskin

periaatteiden mukaan mikäli synnytys ei muutu

poikkeavaksi

Larsson ym. 2009, Davis 2010, Hunter & Segrott

2010, Kennedy ym. 2010, Everly 2012, Copeland

ym. 2014, NICE 2014, Page & Mander 2014, Caro-

lan-Olah ym. 2015

12. Synnytysyksikön hoitoympäristö tukee synny-

tysten hoitoa matalan riskin periaatteiden mukaan

Keating & Fleming 2009, Bryers & van Teijlingen

2010, Davis 2010, Hunter & Segrott 2010, Seibold

ym. 2010, Everly 2012, Carolan-Olah ym. 2015,

Healy ym. 2016

13. Synnyttäjän riskiluokitus –seurantalomaketta

käytetään synnytyksen hoidon suunnittelussa ja

toteutuksessa

Hunter & Segrott 2010, Kennedy ym. 2010, NICE

2014, Ruiz & Limonero 2014

14. Synnyttäjän riskiluokitus –seurantalomake on

käyttökelpoinen synnyttäjän hoidon suunnittelussa

ja toteutuksessa

Bryers & van Teijlingen 2010, Hunter & Segrott

2010, Kennedy ym. 2010, Wiklund ym. 2012, NICE

2014, Ruiz & Limonero 2014, Healy ym. 2016

15. Matalan riskin synnytyksen kriteerit ovat muut-

taneet tapaani hoitaa synnytyksiä

Davis 2010, Hunter & Segrott 2010, Kennedy ym.

2010, Wiklund ym. 2012, Ruiz & Limonero 2014,

Carolan-Olah ym. 2015, Healy ym. 2016

16. Matalan riskin synnytyksen kriteerit ovat muut-

taneet näkemyksiäni synnytysten hoitamisesta

Davis 2010, Hunter & Segrott 2010, Kennedy ym.

2010, Wiklund ym. 2012, Ruiz & Limonero 2014,

Healy ym. 2016

17. Koen synnytyksen hoidon matalan riskin kri-

teerien mukaan tärkeäksi

Larsson ym. 2009, Davis 2010, Hunter & Segrott

2010, Everly 2012, Copeland ym. 2014, Hadi-

georgiou & Coxon 2014, Page & Mander 2014,

Ruiz & Limonero 2014, Healy ym. 2016,

18. Synnyttäjää tulee rohkaista olemaan kotona

niin pitkään kuin se tuntuu hyvältä

Kennedy ym. 2010, Seibold ym. 2010, NICE 2014,

Carolan-Olah ym. 2015

19. Synnyttäjää tulee tukea ja kannustaa liikku-

maan sekä käyttämään omia voimavarojaan

Davis 2010, Hunter & Segrott 2010, Kennedy ym.

2010, NICE 2014, Page & Mander 2014, Ruiz &

Limonero 2014, Carolan-Olah ym. 2015

Liite 6. Muuttujaluettelo (2/2).

20. Matalan riskin synnyttäjän synnytystä tulee

seurata jaksottaisen sikiön sydänäänten kuuntelun

avulla

Kennedy ym. 2010, Rattray ym. 2011, Everly 2012,

NICE 2014

21. Matalan riskin synnyttäjän synnytyksessä oksi-

tosiinia ei tule käyttää

Keating & Fleming 2009, Davis 2010, Wiklund ym.

2012, NICE 2014, Ruiz & Limonero 2014, Carolan-

Olah ym. 2015, Ekelin ym. 2015

22. Kalvojen puhkaisua ei tule tehdä rutiininomai-

sesti

Keating & Fleming 2009, Davis 2010, Hunter &

Segrott 2010, Wiklund ym. 2012, NICE 2014, Ruiz

& Limonero 2014

23. Synnytyksen normaalia etenemistä tulee kunni-

oittaa

Davis 2010, Hunter & Segrott 2010, Kennedy ym.

2010, Everly 2012, Copeland ym. 2014, NICE 2014,

Page & Mander 2014, Carolan-Olah ym. 2015

24. Kohdunsuun ollessa täysin auki, sikiön tarjou-

tuvan osan laskeutumista voidaan rauhassa odottaa

NICE 2014, Carolan-Olah ym. 2015

25. Synnyttäjää tulee kannustaa ponnistamaan hä-

nelle sopivassa asennossa

Davis 2010, NICE 2014, Ruiz & Limonero 2014

26. Ponnistamisen tulisi olla spontaania Davis 2010, Wiklund ym. 2012, NICE 2014, Ruiz &

Limonero 2014,

27. Välilihan venyttämistä tulee välttää NICE 2014, Ruiz & Limonero 2014

28. Episiotomiaa ei tule tehdä rutiininomaisesti Larsson ym. 2009, NICE 2014, Ruiz & Limonero

2014

29. Kohdun funduksesta painamista tulee välttää Ruiz & Limonero 2014

30. Napanuoran katkaisua tulee odottaa vähintään

minuutti syntymän jälkeen

NICE 2014, Ruiz & Limonero 2014

31. Ihokontakti tulee toteuttaa mahdollisimman

pian syntymän jälkeen vähintään tunnin ajaksi

NICE 2014, Ruiz & Limonero 2014

32. Imetys tulee mahdollistaa mahdollisimman pian

syntymän jälkeen, mieluiten tunnin sisään synty-

mästä

NICE 2014, Ruiz & Limonero 2014

33. Kivunhoidossa tulee ensisijaisesti suosia lääk-

keettömiä kivunlievityskeinoja (vesi, akupunktio,

hieronta ym.)

Kennedy ym. 2010, Wiklund ym. 2012, NICE 2014,

Ruiz & Limonero 2014, Carolan-Olah ym. 2015

34. Ilokaasun hengittäminen on suositeltavaa Kennedy ym. 2010, Wiklund ym. 2012, Ruiz &

Limonero 2014

35. Kätilön läsnäolo on tärkeää kivunhoitoa Kennedy ym. 2010, Wiklund ym. 2012, NICE 2014,

Carolan-Olah ym. 2015, Ekelin ym. 2015

36. Epiduraalipuudutuksen riskit ja hyödyt tulee

selkeästi selvittää

Wiklund ym. 2012, NICE 2014, Ruiz & Limonero

2014