mobiililaitteet ja sosiaaliset ohjelmat yhteisöllisen oppimisen tukena: haasteena toimivien...

EDUCATIONAL TECHNOLOGY RESEARCH UNIT http://edtech.oulu.fi

Harto Pönkä, [email protected], 12.04.23 1

Mobiililaitteet ja sosiaaliset ohjelmat yhteisöllisen

oppimisen tukena

Haasteena toimivien periaatteiden yhdistäminen

Harto PönkäPiia Näykki, Jari Laru

http://edtech.oulu.fi/Department of Educational Sciences and Teacher

Education University of Oulu


Harto Pönkä, [email protected], 12.04.23

Esityksen sisältö

• Nykyaikainen oppimiskäsitys: ymmärtävä ja yhteisöllinen oppiminen sekä yhteisöllinen tiedonrakentaminen

• Yhteisölliset skriptit• Verkko-oppimisympäristöt ja sosiaaliset

ohjelmat• Miten se tehdään: 3 case-tutkimusta• Yhteenvetoa



Ymmärtävä oppiminen

• Käsitteellinen ymmärrys (asiantuntijuus)– Ymmärrys koostuu käsitteistä ja niiden välisistä

suhteista– Liittyy tiettyyn asiakokonaisuuteen / alaan

• Ymmärtäminen näkyy mm. kykynä ratkaista ongelmia, suunnitella käsitteellisiä luomuksia, huomata säännönmukaisuuksia, laatia järkeviä argumentteja ja selityksiä sekä muodostaa analogioita.

• Opetuksen tulee perustua tietämisen prosessien tuntemiseen. (Piaget, 1978)

• Ihminen oppii etsimällä aktiivisesti tietoa ja rakentamalla uutta tietämystä ja ymmärrystä aiempien tietojensa ja uskomustensa pohjalta.

• Oppiminen = käsitteellistä muutosta



Yhteisöllinen oppiminen

• ”Tilanne, jossa kaksi tai useampi ihminen oppii tai pyrkii oppimaan jotakin yhdessä.”(Dillenbourg, 1999)

• Keskeistä on yhteinen tavoite oppia jotakin ja kognitiivisten ponnistelujen jakaminen. Tämä erottaa yhteisöllisen oppimisen perinteisestä yhteistyöstä ja työnjaosta.



Yhteisöllinen tiedonrakentaminen

• Tavoitteellista työskentelyä käsitteellisten luomusten, kuten suunnitelmien ja teorioiden, luomiseksi. (Scardamalia & Bereiter, 2003, 2005)

• Yhteisöllinen tiedonrakentaminen on ongelmalähtöistä: tavoitteena on yhteisen ongelman ratkaiseminen.

• Keskustelujen aikana oppijat joutuvat selittämään (ulkoistamaan) omia ajatuksiaan. Tästä on hyötyä sekä heille itselleen että muille oppijoille. (Lehtinen, 2003)



Esimerkki: Tutkivan oppimisen malli

Hakkarainen, Lonka, & Lipponen, 1999



Oppiminen yksin ja yhdessä

• Yhteisöllinen oppiminen ja tiedonrakentaminen käynnistävät laadukkaita yksilöllisiä oppimisprosesseja.

• Vastavuoroinen oppiminen: ryhmä on enemmän kuin osiensa summa.

• Tulevaisuuden työtehtävissä työskennellään yhä enemmän tiedon parissa – yhdessä.– Asiantuntijuus, asiantuntijayhteisöt,

verkottuneet työyhteisöt



Yhteisölliset skriptit

• Kokoelma ohjeita, jotka määrittelevät, kuinka ryhmän jäsenet työskentelevät yhteisöllisesti ratkaistaakseen jonkin ongelman tai tehtävän. ”Käsikirjoitus”.

• Skriptit tukevat, ohjaavat ja jäsentävät oppijoiden kognitiivisia prosesseja ja ryhmän vuorovaikutusta.

• Skriptit integroidaan oppimisympäristöön, esim. verkko-oppimisympäristöön, sosiaaliseen ohjelmaan tai mobiiliohjelmaan.

• Tutkimuksissa todettu toimiviksi.

Dillenbourg, 2002



Yhteisöllisten skriptien vaatimuksia

• Skriptin tulee loogisesti synnyttää ja tukea yhteisöllistä oppimista ja tiedonrakentamista.

• Skripti ei saa olla liian tiukka (over-scripting)• Skriptin vaiheita tulee voida seurata

helposti. Tätä voidaan helpottaa esim. koostamalla skriptistä yhtenäinen tarina tai välittämällä se jonkin apuvälineen kautta.

• Oppijat voivat hylätä liian tiukasti määritellyn tai monimutkaisen skriptin.

• Skriptin tulisi olla siirrettävissä eri konteksteihin.

Dillenbourg, 2002



Verkko-oppimisympäristöt

• Viime vuosiin asti verkko-oppimisympäristöt ovat olleet CSCL-tutkimuksen keskiössä.

• Verkko-oppimisympäristöjen suunnittelun tavoitteena on tyypillisesti– tukea oppijoiden ajattelun prosesseja – tukea käsitteellisten luomusten muodostamista

yhteisöllisesti– tarjota virtuaalinen tila oppijayhteisön toiminnalle

• Sekä onnistuneita ja epäonnistuneita sovelluksia. • Opettajan/tuutoroiden toiminta ratkaisevassa

asemassa.• Oppimiskulttuurin muutos vaatii aikaa ja vaivaa!

Scardamalia, 2004



Sosiaaliset ohjelmat

• Keskeistä yhteisöllisyys, käyttäjien tuottamat sisällöt, sosiaaliset verkostot, avoimuus, esteettömyys.Voidaan käyttää yhteisöllisen oppimisen ja

tiedonrakentamisen tukemiseen.

• Ohjelmia voidaan yhdistellä esim. RSS-syötteillä ja koostaa useista ohjelmista avoin virtuaalinen oppimisympäristö.

• Sosiaalisia ohjelmia käytetään yhä enemmän mobiililaitteilla.

• Vielä beta-vaiheessa?



Esimerkkejä sosiaalisista ohjelmista

• Blogit – henkilökohtainen oppimisympäristö?• Wikit• Jaiku, Twitter• Del.icio.us• YouTube, Flickr• IRC-Galleria• Habbo Hotel• FaceBook, FB:n miniohjelmat• Sosiaaliset hakukoneet• Muut web 2.0 –ohjelmat...



Mobiililaitteiden tuki oppimiselle

• Mahdollistaa mobiilin oppimisympäristön– Koulun pihalla, luonnon keskellä, museossa, retkellä...

• Oppimisen tukeminen missä ja milloin vain?– Verkkojen kantoalue, akkukesto, pieni näyttö ja

näppäimistö....

• Elinikäinen oppiminen: yksin, yhdessä?• Kamerakännykät

– Kuvat ja niiden selitykset ovat käsitteellisiä luomuksia– Kuviin yhdistyy alkuperäisen tilanteen muistoja,

kokemuksia ja tunteita sekä fyysiset puitteet ja vallinnut sosiaalinen tilanne.

Sharples, 2000; Scifo, 2005



Case 1: Käytäntöyhteisön tukeminen mobiilin oppimisympäristön avulla• Maantieteellisesti hajautunut työyhteisö

(n=10).• Välineet: PocketPC-kämmenmikrot ja

FLE3mobile –oppimisympäristö.• Tavoite: tiedonjakamisen, sosiaalisen

vuorovaikutuksen ja yhteisöllisen oppimisen lisääminen.

• Aineisto: lokitiedot ja testihenkilöiden haastattelut.

• Analyysi: tilastollinen analyysi ja verkostoanalyysi.

Goman & Laru, 2003; Laru & Järvelä, 2008



Case 1: Käytäntöyhteisön tukeminen mobiilin oppimisympäristön avulla

• Tuloksia:– FLE3mobile –oppimisympäristön käyttö oli

vähäistä. – Yhteisön jäsenillä ei ollut todellista

tarvetta virtuaaliselle yhteisölliselle työskentelylle.

– Yhteisön sosiaalisia rakenteita ei voi siirtää sellaisenaan virtuaaliseen oppimisympäristöön, vaan ne rakentuvat siellä uudestaan.

– Kämmenmikroista tuli testihenkilöille tärkeitä henkilökohtaisia työvälineitä.

Goman & Laru, 2003; Laru & Järvelä, 2008



Case 2: Mobiililaitteilla tuettu yhteisöllinen oppiminen

• Koululuokka (n=22) Pikku-Syötteen luontopolulla, työskentelivät 2-3 hengen ryhmissä.

• Välineet: Nokia 3650 -kamerakännykät, Lehtiset-sovellus, jolla välitettiin yhteisöllinen skripti sekä oppilasryhmien luomat multimediaviestit.

• Tavoitteet: – Selvittää, miten mobiililaitteilla voidaan tukea

yhteisöllistä oppimista ja tiedonrakentamista avoimessa oppimisympäristössä.

– Testata ja kehittää mobiililaitteilla tuettua yhteisöllisen oppimisen pedagogista mallia (design-tutkimus).

• Aineisto: Alku- ja loppukyselyt, käsitekartat, keskustelujen nauhoitukset, ”lehtiset”.

• Analyysi: sisällönanalyysi ja tilastollinen analyysi

Pönkä, 2008



Case 2: Mobiililaitteilla tuettu yhteisöllinen oppiminen

• Tuloksia:– Keskustelut etenivät pedagogisen mallin

mukaisesti.– Käsitekartoissa havaittu muutos oli

yhteydessä sekä tehtävänaikaisen aktiivisen keskustelun että yhteisöllisyyden kokemuksen kanssa.

– Käsitteellisen muutoksen kannalta näytti olevan tärkeää, että asiakokonaisuuteen liittyviä ongelmia ratkaistiin useiden tehtävien aikana erilaisissa konteksteissa.

Pönkä, 2008



Case 3: Mobiililaitteet ja web 2.0 –ohjelmat työvälineinä Edufeed-kurssilla

• Yliopisto-opiskelijat (n=22), työskentelivät 4-5 hengen ryhmissä 3 kk kestäneellä kurssilla.

• Välineet: blogit, wiki, RSS-lukija, tiedostonjako-ohjelmia, Nokia N73 –kamerakännykät.

• Tavoite: selvittää, kuinka sosiaalisen webin sovelluksia voidaan käyttää yhteisöllisen oppimisen tukemisessa.

• Aineisto: ryhmätilanteiden videoinnit, kyselyt, haastattelut, ohjelmien lokitiedostot.

• Analyysi: kesken

Järvelä, Näykki, Laru, & Luokkanen, 2007



Case 3: Mobiililaitteet ja web 2.0 –ohjelmat työvälineinä Edufeed-kurssilla

• Alustavia tuloksia:– Näyttää siltä, että käsitteellisten luomusten

rakentaminen ja jakaminen tuki opiskelijoiden yhteisöllistä oppimista.

– Työskentely johti opiskelijoiden itseohjautuvuuteen, mikä näkyi oman ymmärryksen selittämisenä ja kehittämisenä.

– Opiskelijat kokivat kuvien ja niiden selitysten tuottamisen haastavana.

– Työskentelymalli, jossa käytettiin sosiaalisia ohjelmia ja mobiililaitteita yhdessä yhteisöllisen oppimisen tukemiseen ja ohjaamiseen, toimi.

Järvelä, Näykki, Laru, & Luokkanen, 2007



Yhteenvetoa: Toimivat periaatteet...

• Oppimisteoreettinen pohja– Teknologian tuki yhteisölliselle oppimiselle ja

tiedonrakentamiselle• Yhteisölliset skriptit

– Tukevat, ohjaavat ja jäsentävät yhteisöllistä työskentelyä

– Integroitavissa eri välineisiin ja ohjelmiin• Verkko-oppimisympäristöt

– Yhteisöllisen työskentelyn virtuaalinen työtila• Sosiaaliset ohjelmat:

– Avoimuus, verkottuneisuus, integroitavuus, modulaarisuus

• Mobiililaitteet:– Ajasta ja paikasta riippumattomuus (?)– Verkkoyhteys, kamera, muut ominaisuudet



...ja niiden yhdistäminen

• Hajautettu ja sulautettu oppimisympäristö: eri välineet ja ohjelmat osana yhtenäistä oppimisympäristöä.

• Tarvitaan uudenlaisia ”verkko-oppimisympäristöjä”, joihin voidaan liittää sosiaalisia ohjelmia, ja jotka mahdollistavat avoimen virtuaalisen oppimisympäristön.

• Tietokoneet ja mobiililaitteet ovat vain erilaisia välineitä, joilla virtuaalista oppimisympäristöä voidaan käyttää.

• Tarvitaan ohjelmien välisiä yhteisiä standardeja (esim. RSS)

• Keskeistä oppimisen ja vuorovaikutuksen prosessien tukeminen tarkoituksenmukaisella tavalla. Oppimismallit.

• Tarvitaan soveltavaa, kriittistä tutkimusta.



Kiitos!

• Kysymyksiä?

• Sähköposti: [email protected]

• WWW: http://edtech.oulu.fi/

mobiililaitteet ja sosiaaliset ohjelmat yhteisöllisen oppimisen tukena: haasteena toimivien...

Technology