Kulttuuri maakuntauudistuksessa ja OKM:n

ajankohtaisia asioitaKulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju

Satakunnan maakunnallinen kulttuurifoorumi

Pori 12.12.2017

Opetus- ja kulttuuripolitiikan strategia 2025

2

Kulttuuripolitiikan strateginen pohja

3

– Opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan strategia 2020 (2009)

– Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle kulttuurin tulevaisuudesta (2010)

- eduskunnan vastaus (2011)

– Opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan strategia 2025 (2017)

Kulttuuripolitiikan tavoitealueet ja niihin

liittyvät strategiset tavoitteet ovat:

4

Luova työ ja tuotanto

– Taiteellisen ja muun luovan työn tekemisen edellytykset ovat

parantuneet ja tuotannon ja jakelun muodot monipuolistuneet.

Osallisuus ja osallistuminen kulttuuriin

– Osallisuus kulttuuriin on lisääntynyt ja eri väestöryhmien erot

osallistumisessa ovat kaventuneet.

Kulttuurin perusta ja jatkuvuus

– Kulttuurin perusta on vahva ja elinvoimainen.

Toimintaympäristömuutokset kulttuurin

toimialalla

5

– Arvot, maut ja palveluodotukset ja –tarpeet eriytyvät

– Digitalisaatio etenee – luovat alat eturintamassa

– Kulttuurin ja median kehitys kietoutuvat toisiinsa

– Globalisaatio kiristää kilpailua ja avaa mahdollisuuksia

– Julkisen talouden tila asettaa reunaehdot

Miten strategiaa toimeenpannaan?

6

– lähivuosien kehittämistoimet (19 listattu strategiaan)

– virastojen tulossopimukset uudistettu

– kansallisten taidelaitosten ja isoimpien valtionavustusten saajien

kanssa aloitettu keskustelut tavoitteiden ja mittareiden laatimiseksi

vuodelle 2018

– valtionavustusten hakuilmoitukset uudistettu strategian tavoitteiden

mukaisiksi

– strategian seurantakatsaus tehdään ja päivitystarpeet arvioidaan 2-3

vuoden välein

– vuoden 2017 ja 2018 valtion talousarvion tavoitteisto pääluokkaperus-

teluissa, lukuperusteluissa ja momenttiperusteluissa (29.80.52) uudis-

tettu, samoin mittaristoa ja tunnuslukuja

7

• Strategiat ja ohjelmat

• Lainsäädäntö

• Rahoitus

• Tulos- ja informaatio-ohjaus

Valtion keinoja taide- ja kulttuuripolitiikan

toimeenpanossa

8

Taiteelle ja kulttuurille

457 milj. euroa (TAE 2018)

8 %

13 %

29 %

7 %

15 %

6 %

11 %

11 %

Valtion virastot; 36 milj. euroa

Taide- ja kulttuurilaitosten sekä yhteisöjentilakustannukset ja toimitilainvestoinnit; 58 milj. euroa

Museoiden, teattereiden ja orkestereidenvaltionosuudet ja -avustukset sekä kirjastojenvaltionavustukset; 134 milj. euroa

Taiteilija-apurahat ja -eläkkeet; 33,5 milj. euroa

Kulttuurilaitokset; 67 milj. euroa

Lainauskorvaukset, yksityisen kopioinnin hyvityssekä tekijänoikeusjärjestelmän kehittäminen; 27 milj.euroa

Muu taiteen ja kulttuurin edistäminen sekäkehittäminen; 49,5 milj. euroa

Elokuvan, esittävän taiteen, musiikin, kirjallisuuden,visuaalisen taiteen ja rakennustaiteen edistäminen;51 milj. euroa

Alueuudistus: Maakunta- ja sote-uudistus

9

10

• kunnat ovat paikallisen osallistumisen, demokratian, sivistyksen ja elinvoiman yhteisöjä, jotka

hoitavat asukkaiden päättämiä itsehallintotehtäviä (yleinen toimiala) ja laissa säädettyjä paikallisia

tehtäviä. Kunnalla on edelleen vastuu seuraavista: osaamisen ja sivistyksen edistäminen, terveyden

ja hyvinvoinnin edistäminen, liikunta-, kulttuuri- ja muut vapaa-ajan palvelut, nuorisotoimi, paikallinen

elinkeinopolitiikka, maankäyttö, rakentaminen ja kaupunkisuunnittelu.

• maakunnat vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollosta, pelastustoimesta,

ympäristöterveydenhuollosta, alueellisista kehittämistehtävistä ja elinkeinojen edistämisen

tehtävistä, alueiden käytön ohjauksesta ja suunnittelusta sekä maakunnallisen identiteetin ja

kulttuurin edistämisestä sekä maakunnalle lain perusteella annettavista muista alueellisista

palveluista.

• valtio vastaa oikeusvaltion ylläpitämisestä ja kehittämisestä, perusoikeuksien turvaamisesta

ja arvioinnista sekä turvallisuustehtävistä samoin kuin kansainvälisistä ja valtakunnallisista

tehtävistä ja yhdenvertaisuuden ja yleisen edun valvonnasta. Valtion hallintotehtävissä on

periaatteena valtakunnallinen toimivalta silloinkin, kun tehtävät edellyttävät alueellista tai paikallista

läsnäoloa. Toisena periaatteena valtion hallintotehtävissä on valtakunnallisesti yhtenäisen

toimintatavan ja ratkaisukäytännön soveltaminen.

Hallituksen linjaus 5.4.2016: Kunta-

maakunta – valtio tulevaisuuden työnjako

Kulttuuri maakuntalakiluonnoksessa

• Maakuntalakiluonnos 6 § (maakunnan tehtäväalat):

• 9) aluekehittämisviranomaisen tehtävät, alueen, sen elinkeinoelämän ja

innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen, näihin liittyvä koulutus ja

osaamisen kehittäminen, kulttuurin edistäminen, yritys-, työ- ja elinkeinopalvelujen

järjestäminen sekä kotoutumisen edistäminen;

• 13) kulttuuriympäristön hoito

• 18) maakunnallisen identiteetin edistäminen alueella yhteistyössä alueen muiden

toimijoiden kanssa;

• 19) kulttuuria koskevien suunnitelmien ja kehittämistoimenpiteiden yhteensovittaminen

osana maakuntastrategian ja -ohjelman sekä maakuntakaavoituksen toteuttamista;

Kulttuuri maakuntalakiluonnoksessa

• Maakuntalakiluonnos 6 § (maakunnan tehtäväalat), perustelutekstit:

– 9) Elinkeinojen kehittämisen tehtävä, ELY-keskuksista siirtyvä tehtävä

• Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittämiseen ja rahoittamiseen liittyvällä

kulttuurin edistämisellä tarkoitetaan toimia, joilla maakunnassa edistetään aineettoman

tuotannon synnyn, kasvun ja jakelun edellytyksiä ja niiden monipuolista kehittymistä sekä

kulttuurin matkailullista tuotteistamista. Kulttuuria edistävät toimet liittyvät pyrkimykseen

vahvistaa luovan talouden kehittymisen edellytyksiä

– 13) kulttuuriympäristön hoito

• Kulttuuriympäristön hoito sisältyy maakuntauudistusta koskevan hallituksen esityksen

mukaisesti myös uusien maakuntien lakisääteisiin tehtäviin. Kulttuuriympäristöllä

tarkoitetaan esityksen perustelujen mukaan ihmisen muovaamaa ympäristöä, kuten

kulttuurimaisemia, rakennettuja kulttuuriympäristöjä ja muinaisjäännöksiä. Maakunnan

tehtävänä olisi muun muassa lisätä tietoa ja tietoisuutta kulttuuriympäristöistä, edistää

niiden kestävää hoitoa ja käyttöä, edistää alan toimijoiden yhteistyötä maakunnassa sekä

seurata kulttuuriympäristöjen tilaa ja kehitystä.

Kulttuuri maakuntalakiluonnoksessa

• Maakuntalakiluonnos 6 § (maakunnan tehtäväalat), perustelutekstit:

– 18) Maakunnallinen identiteetti

• Maakunnan tehtäviin kuuluisi maakunnallisen identiteetin edistäminen alueella

yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa. Muita toimijoita voisivat olla esimerkiksi

yhdistykset, kansalaisjärjestöt, yritykset ja yhteisöt sekä muut alueella toimivat

viranomaiset.

– 19) kulttuuria koskevien suunnitelmien ja kehittämistoimenpiteiden

yhteensovittaminen osana maakuntastrategian ja -ohjelman sekä

maakuntakaavoituksen toteuttamista;

• Maakunnan tehtäväalaan kuuluisi kulttuuria koskevien suunnitelmien ja

kehittämistoimenpiteiden yhteensovittaminen osana maakuntastrategian ja -ohjelman

sekä maakuntakaavoituksen toteuttamista. Kulttuuri koskee useita alueellisia toimijoita,

kuten esimerkiksi kuntia, kyliä, oppilaitoksia, kulttuuria tuottavia laitoksia, kulttuuria

tuottavia erilaisia ryhmiä, yrityksiä, yhdistyksiä sekä maakunnan asukkaita. Maakunnan

olisi huolehdittava, että kulttuuria koskevat alueelliset suunnitelmat ja kehittämistoimet,

kuten esimerkiksi kulttuurimatkailu ja aineeton arvonluonti, olisi sovitettu yhteen

maakuntastrategian ja -ohjelman sekä maakuntakaavoituksen toteuttamisen kanssa. Näin

kulttuurin näkyvyyttä ja rahoitusmahdollisuuksia voitaisiin parantaa ja kulttuuri tulisi

kiinteäksi osaksi maakunnan toimintaa ja kehittämistä.

Alueiden kehittämisen keskustelut

• Alueiden kehittämisen keskustelut

– Maakuntalain 13 §:ssä tarkoitetun neuvottelun tueksi ja valtioneuvoston ja

maakuntien välisen yhteistyön edistämiseksi valtio ja maakunnat keskustelevat

vuosittain alueiden kehittämisen tavoitteista ja toimeenpanosta. Keskustelut

perustuvat valtioneuvoston aluekehittämispäätökseen ja aluekehityksen

ajankohtaiseen tilannekuvaan. Keskusteluja koordinoi työ- ja elinkeinoministeriö.

– Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista (luonnos 1.3.2017 )

– Keskusteluiden simuloinnit alkuvuodesta 2018

Alueiden kehittämisen keskustelut

Valtion ja maakuntien keskustelut aluekehittämisestä

• Perustana VN:n aluekehittämisen painopistepäätös, aluekehityksen tilannekuva,

ministeriöiden aluekehittämiseen vaikuttavat keskeiset strategiat sekä maakuntastrategiat

ja -ohjelmat

• Keskustelujen laajuus ja ministeriöiden osallistuminen voivat vaihdella vuosittain

• Valtion ja maakuntien yhteinen näkemys alueiden kehittämisen tavoitteista ja

toimintaedellytyksistä

• Pohjustaa JTS-neuvotteluja

Valtion ja maakuntien neuvottelut taloudesta

• Perustana maakuntaorganisaation talouden tilannekuva sekä kunkin ministeriön

valmistelema toimialansa maakunnille osoitettujen tehtävien ja kustannusten arviointi

• Talouden ja kustannusten hallinnan näkökulma

• Maakunnan toteutunut ja arvioitu tulevaa kustannuskehitys sekä tarve

sopeutustoimenpiteisiin

Ajankohtaisia asioita opetus- ja

kulttuuriministeriössä

Valokuva: Santeri Sarkola

Taiteen ja kulttuurin aluepoliittiset linjaukset

valmisteilla

• Perustana Kulttuuripolitiikan strategia 2025 ja strategiset tavoitteet

– Vahvistetaan luovia aloja ja kulttuuriyrittäjyyttä alueilla (Luova työ ja tuotanto)

• mm. edistetään taiteilijoiden toimeentuloa ja työllistymistä alueellisesti, kehitetään taiteen

ja kulttuurin välittäjäyhteisöjen toimintaa alueellisesti, edistetään luovien alojen neuvonta-

ja ohjauspalveluita osana valtakunnallisia, maakunnallisia ja kunnallisia kasvupalveluita

• Parannetaan kulttuuripalveluiden saatavuutta alueellisesti ja paikallisesti (Osallisuus ja

osallistuminen kulttuuriin)

• mm. uudistetaan (OKM) kulttuuritoiminnan ohjelma- ja kehittämistyötä ja

rahoitusta alueellisesta näkökulmasta (mm. rahoituskriteerit, aluenäkökulma ohjelma- ja

kehittämistyössä, VOS-uudistus, lastenkulttuuri- ja muiden aluekeskusten kehittäminen,

prosenttitaiteen edistäminen, kehittämis- ja pilottihankkeet, osaamisen kehittäminen jne.),

käynnistetään kuntien kulttuuritoimintalain uudistaminen

• Kehitetään alueellista tietoperustaa päätöksenteon tukena ja lisätään strategista yhteistyötä

alueiden kanssa (Kulttuurin perusta ja jatkuvuus)

• mm. taiteen ja kulttuurin aluetietoperustan vahvistaminen, strategisen yhteistyön

lisääminen alueiden kanssa (mm. vuorovaikutuksen lisääminen, alueellisten

yhteistyöverkostojen tukeminen, TAIKEn rooli)

• Linjaukset valmistumassa syksyn 2017 aikana

Taiteen ja kulttuurin aluepoliittiset linjaukset

valmisteilla

• Harkinnanvaraisten valtionavustusten jakautuminen

maakunnittain 2016, Ilman kansallisia taide- ja kulttuurilaitoksia, sisältää

valtakunnallisia järjestöjä, joilla alueellista toimintaa

Suomen väestöstä asuu noin 30 prosenttia Uudenmaan alueella

ja muualla Suomessa noin 70 prosenttia.

19

VOS-laitosten ja vapaiden

ryhmien – teattereiden,

orkestereiden, museoiden,

tanssin ja sirkuksen

rahoitusjärjestelmää uudistetaan

• http://minedu.fi/kulttuurivos

Kuntien kulttuuritoimintalain uudistus

20

• Taustaa:

– Nykyinen laki kuntien kulttuuritoiminnasta (728/1992)

– Kunnan yleinen kulttuuritoiminta on palvelu, joka on kaikkien kuntien järjestämisvastuuna

– Kuntien voimavarat palveluiden järjestämisessä vaihtelevat

• Muutostarpeita:

– Toimintaympäristö on muuttunut/muuttumassa

• kuntarakenteen muutokset, kuntatalouden haasteet, kuntien sektorien, kuntien ja muiden

toimijoiden välinen yhteistyö on lisääntynyt, hallituksen uudistukset (mm. sote- ja

maakuntauudistus ja Tulevaisuuden kunta)

– Erityisesti lain tavoitteiden ja tehtävien määrittely tarvitsee uudistamista

• Aikataulu: Työryhmä asetettu toimikaudeksi 17.10.2017.-30.9.2018

• Työryhmän tehtävä:

– Työryhmä valmistelee esityksen kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain uudistamiseksi

hallituksen esityksen muotoon

– Työryhmä ottaa huomioon toimintaympäristön muutokset ja niiden vaikutukset kuntien

kulttuuritoimintaan, kulttuuripalveluiden saatavuuteen, saavutettavuuteen, moninaisuuden

turvaamiseen ja edistämiseen, kulttuuripalveluja koskevien tavoitteiden toteutumisen ja

toiminnan arvioinnin ja osaamisen varmistamisen kulttuuripalveluiden järjestämisessä.

• Sidosryhmätilaisuudet: 24.1.2018 Kuopio, 6.2.2018 Tampere, 7.2.2018 Oulu

Luova talous ja aineettoman arvon luominen

kasvun kärjiksi

• Hallitus sopi puoliväliriihessä 24.–-25.4.2017 luovaa taloutta

vahvistavista toimista ”Osaaminen, kasvu ja työllisyys” –

kokonaisuuden osana.

• Vuosien 2017-2019 hallituksen toimintasuunnitelmassa vuosille 2017-

19 todetaan: ”Luovilla aloilla on merkittävää kasvupotentiaalia. Ne

ovat jo nyt merkittävä osa kansantaloutta ja suuri työllistäjä. Aineeton

pääoma on uusi tuotannon tekijä, ja luovalla työllä tuotetaan korkean

jalostusarvon vientituotteita. Luovien alojen toimintaedellytysten

parantamiseksi, yhteistyön ja verkostoitumisen lisäämiseksi sekä

muiden alojen kilpailukyvyn vahvistamiseksi hallitus ottaa luovat alat

osaksi yrittäjyys‐ ja työllisyyspaketteja sekä niihin kuuluvia kasvun ja

kansainvälistymisen tukimuotoja toteuttaen "Luova talous ja

aineettomat arvot" ‐työryhmän ehdotuksia.”

21

Luova talous ja aineettoman arvon luominen kasvun kärjiksi

- Kasvun esteiden kartoitus ja työryhmän esitykset

• Este 1. Luovan talouden kasvua ja monialaista verkostoitumista

edistävien yrityspalveluiden puute

• Esitys: Hallitus määrittää aineettoman arvon luomisen ja luovan

talouden yhdeksi kasvun kärjistä kasvustrategiassaan ja käynnistää

Creative Business Finland -ekosysteemipalvelujen rakentamisen

• Este 2. Kansainvälisen liiketoimintaan, välittäjäportaan heikkouteen

sekä hajanaiseen rakenteeseen liittyvät kasvun esteet

• Esitys: Hallitus määrittää luovan talouden ja aineettoman arvon

luomisen yhdeksi Team Finlandin ja Business Finlandin

horisontaaleista painopistealueista

22

Luova talous ja aineettoman arvon luominen kasvun kärjiksi

- Kasvun esteiden kartoitus ja työryhmän esitykset

• Este 3. Tekijänoikeustulojen verotukseen ja arvonlisäverotukseen

liittyvät kasvun esteet

• Esitys: Selvitetään käytännöt, jotka mahdollistavat tekijänoikeuksien

siirron tekijän yritykselle ja arvonlisäverotukseen liittyvät

erityiskysymykset ja ratkaisumallit

• Este 4. Rahoituksen saatavuuteen liittyvät kasvun esteet

• Esitys: Kehitetään IP-perustaisille yrityksille soveltuvia

rahoitusinstrumentteja ja arvottamismenetelmiä

• Este 5. Koulutukseen ja osaamiseen liittyvät kasvun esteet

• Esitys: Muodostetaan luovan osaamisen monialaiset

osaamiskeskittymät ja parannetaan koulutuksen

työelämävastaavuutta

23

Kulttuurimatkailu

• Kulttuurimatkailu on osa hallituksen puoliväliriihessä päättämää

matkailun 4.0 kärkihanketta

• TEM matkailun kärkihankkeeseen 4.0. on tulossa lisää tietoa

syyskuun aikana. Kulttuurimatkailu on mukana. Sen painopiste tulee

olemaan luultavimmin maailmanperintökohteissa ja tapahtumissa.

Toiminnot alkavat v. 2018 puolella.

• Suomi liittyy vuoden 2018 alusta Euroopan neuvoston

kulttuurireittisopimukseen. OKM kannustaa suomalaisia

kulttuurikohteita liittymään em. reitteihin.

24

Kulttuurimatkailu

• Matkailun aluetilinpito:

– Matkailun osuus BKT:sta koko maassa noin 2,5%, Ahvenanmaalla yli 14

% ja Lapissa 5.9 %.

– Matkailun kokonaiskysyntä 14,1 mrd, tästä kulttuuripalveihin 0,27 mrd

euroa.

– Alueellisesti kysyntä painottuu Uudenmaan lisäksi Lappiin, Varsinais-

Suomeen, Pirkanmaalle ja Pohjois-Pohjanmaalle.

– http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79859/TEMrap_2

1_2017_verkkojulkaisu.pdf

25

Kiitos!

Lisätietoja:

Alueuudistus

http://alueuudistus.fi/

Kulttuurivos

http://minedu.fi/kulttuurivos

Kuntien kulttuuritoimintalaki

• Valtioneuvoston hankeikkuna http://minedu.fi/hanke?tunnus=OKM053:00/2017

• Facebook: kuntienkulttuuritoimintalaki

• Twitter: #kuntienkulttuuritoimintalaki

Luova talous ja aineettoman arvon luominen kasvun kärjiksi –raportti

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79725/Luova%20talous%20ja%20aineettomat%

20arvot_FINAL.pdf

Opetus- ja kulttuuriministeriö

www.minedu.fi