kuntoutuksen haasteet uusissa palvelurakenteissa · rahoituskanavat – laadukkaat ja...
TRANSCRIPT
27.11.2015
Kuntoutuksen haasteetuusissa palvelurakenteissa
Hanna NyforsSTM, sosiaali- ja terveyspalveluosasto
12.11.2015 Hyvinkää
I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi
Uusi hallintorakenne ja sote:
KUNNATHyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
Yh
tein
enic
t
Mu
ut
yhte
iset
tuki
pal
velu
t18 ITSEHALLINTOALUETTA - SOTE PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN 15ALUEEN PUITTEISSA
VALTIOLainsäädäntö, rahoitus ja ohjaus
Uusi sote-rakenne ja itsehallintoalueet
KUNNATHyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
Yh
tein
enic
t
Mu
ut
yhte
iset
tuki
pal
velu
t18 itsehallintoaluetta, sote-palveluiden järjestäminen 15alueen puitteissa• Itsehallintoalue järjestää sote-palvelut itse tai lailla säädetyt 3
itsehallintoaluetta järjestää ne sopimalla toisenitsehallintoalueen kanssa
• Integroitujen palveluiden asiakaslähtöinen järjestäminen• palvelutuotanto (ja lisäksi käytössä yksityinen ja kolmas sektori)• sis. laaja 24/7-päivystystoiminta ja erva-tehtävät järjestetään
tukeutuen 5 yliopistolliseen sairaalaan ja 7 muuhunkeskussairaalayksikköön
• yhteistyö yliopistollisen tutkimuksen ja osaamiskeskusten kanssa5 yliopistollisen sairaala- ja osaamiskeskuksen puitteisiin
• aluehallinnon tehtävät 18 itsehallintoalueella
VALTIONEUVOSTO: Järjestämispäätöspalvelulupaus ja strategiset tavoitteet;työnjaot ja linjaukset laajakantoisista investoinneista jatuotantorakenteesta; itsehallintoalueiden toiminnan yhteensovitus jatukeutuminen laajan ympärivuorokautisen päivystyksen palveluihin;valinnanvapauden toteutumisen varmistaminen
9.11.2015
27.11.2015
Pm Sipilän hallitusohjelmanmahdollisuudet kehittämiselle
– kärkihankkeiden/kuntakokeilujen avulla kehittäminen– kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus/ lainsäädäntö ja
rahoituskanavat– laadukkaat ja kustannusvaikuttavat palvelut/ sote -
rakenteet ja rahoitus palvelulupauksen mukaisesti (sis.valinnanvapauslainsäädännön)
• Valinnanvapaus pääsääntö perustasolla• Soveltuvin osin erikoistason sote-palveluissa
27.11.2015
Lähtökohtia kuntoutusjärjestelmienmuutostarpeille• Kullakin osajärjestelmällä oma vahva historiansa ja omat
institutionaaliset toimijansa• Kokonaisuudistus tehty 1990 - luvulla• Viimeisin kuntoutusselonteko 2002 ja laki kuntoutuksen
asiakasyhteistyöstä 2003;• Järjestelmän toimimattomuuteen on puuttunut mm.
• OECD, Valtiontalouden tarkastusvirasto, THL,• eduskunnan tarkastusvaliokunta (10/2013 vp)
• Kuntoutuslaitosselvitys 2009 (STM selvityksiä 2009:61)• Kataisen hallitusohjelman kirjaukset kuntoutuksen kehittämiseksi -
monialainen kuntoutusselvitys• ks. STM raportteja ja muistioita 2015:18• viimeistelyssä vielä syksyllä 2015:
• ammatilliseen kuntoutuksen erillisselvitys /TTL koordinoi THL ja Kela mukana• Kuntoutuksen rahavirrat- selvitys
• Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman kirjaukset ja säädösmuutokset• Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä kumottu 1.1.2015, samalla voimaan laki
monialaisesta yhteispalvelusta (TYP)
27.11.2015
Hallitusohjelman kuntoutusosionhaasteena• uudistaa ammatillinen, lääkinnällinen ja sosiaalinen
kuntoutus ja rahoitusjärjestelmä toimivaksi kokonaisuudeksi,jonka avulla lisätään ihmisten toiminta- ja työkykyä javähennetään muita palvelu- ja etuustarpeita sekä menoja
• yhdenvertaisuuden kannalta on ongelmallista, että eri tahotmäärittelevät oikeuden kuntoutukseen eri tavoin: jokosubjektiivisena oikeutena, tarvearvioinnin tai käytettävissäolevien määrärahojen perusteella
• nykyistä kiinteämpi yhteys asiakasprosesseihin: asiakkaantarpeet à palvelut ja tuotteet à palvelukuvaukset ja - prosessit àpalvelukokonaisuudet ja - paketit määriteltävä
• tarvitaan myös kuntoutukseen pääsyn perusteita• tavoitteena on, että kuntoutukseen pääsy helpottuu ja
palvelukokonaisuus tukee työ- ja toimintakykyä kuntoutujanarjessa ja kuntoutuja hyötyy à edellyttää uudenlaisiakuntoutujalähtöisiä kuntoutusmuotoja
27.11.2015
Kuntoutus kärkihankkeissa
• Ylätason haasteena ja myös mahdollisuutena työllisyydenlisääminen ja kestävyysvajeen vähentäminen
• toisaalta myös kuntien kustannusten karsimistavoitteet - mm.asiakasmaksulain muutokset
• Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen STM vastuullaVIISI KÄRKIHANKETTA:• Palvelut asiakaslähtöisiksi mm. kokemusasiantuntijuuden ja
asiakkaiden osallistumisen toimintamallin määrittely; tietojärjestelmä-ratkaisut: sähköinen omahoito, palveluhakemisto, palveluseteli;perustulokokeilu à digitalisointi, palvelulupaus
• Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta(huom. HO kirjaus kuntoutuksen uudistamiseksi)
• Toteutetaan lapsi -ja perhepalvelujen muutosohjelma• Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten
omaishoitoa (huom. geriatrinen, erityisesti kotikuntoutus)• Osatyökykyisille väyliä työhön (mallinnetaan kuntoutusta)
eri elämänvaiheissa toimintakykyä tukeva kuntoutus!
27.11.2015
Kuntoutuspalvelujen tuottaminen -mitä ainakin edellyttää
– tuottavat alueensa palvelut, tai voi hakea mahdollisuuttajärjestää sopimalla toisen itsehallintoalueen kanssa
– tai voivat käyttää palveluiden tuottamiseen yksityisiä taikolmannen sektorin palveluntuottajia hankintamenettelynkautta (kuten nykyisin)
– itsehallintoalueiden omaa tuotantoa johtavat erillään sote-palvelujen järjestämistä koskevasta päätöksenteosta
– erikseen on todettu palvelusetelin käytön lisääminenItsehallintoalueiden omistama valtakunnallinen
yhteishankintayksikkö ß strategisesti johdettua- palvelutuotannon tehokkuuden ja laadun arviointia varten
laaditaan mittaristo; vertailtavuus- kilpailutuksissa korostetaan kilpailuneutraliteettia- suhde valinnan vapauteen - ei ole enää hankintaa
27.11.2015
Mitä vielä edellyttää?
• Alueen kuntoutusyksiköt, niiden sijoittuminen ja palvelutuotanto;hallinnollisen position turvaaminen; strategian rakentaminenylimmän johdon kanssa, perusrakenteiden turvaaminen
• missä yhteistyö käytännössä tapahtuu, kun ostetaan julkiselta jayksityiseltä palveluja?
• miten palvelut liittyvät hoitoketjuun, valitaanko koko ketju tai kunosa palveluista tai kuntoutuspalvelut ostetaan yksityiseltä;siirtyykö vammaisen henkilön kokonaishoito taiyhteensovittaminen myös yksityiselle?
• toteutetaanko ja ajatellaanko hankintoja vain tuottavuudenkannalta?
• tuotteistusta ja hinnoittelua sekä palvelupaketteja• mitä standardisointi ja ”paketointi” tekee yksilöllisen tarpeen
mukaisiin palveluihin; mahdollisuus joustoihin• edellyttää suunnittelua ja sopimusten seurantaa• logistiikka?
27.11.2015
10
Sosiaali- jaterveydenhuolto
KelaTE-hallinto
TyöeläkelaitosYritys/työnantaja
Henkilö itse
TTL/Juvonen-Posti
sosiaalinen kuntoutus
Asiakkaan kuntoutumisprosessi on usein yhdistelmämonen eri tahon vastuulle kuuluvia palveluja ja etuuksia
27.11.2015
• Kuntoutus on järjestelmä, joka maksaa (noin 2 mrd e),rahalle vastinetta! Enemmän toimintakykyä ja työkykyäprosessien kautta, sulauduttava paremmin eri järjestelmiin
• ilman opetushallinnon eriä nyt kuntoutusmenotkaksinkertaistuneet vuodesta 2000 vuoteen 2013
• menojen keskimääräinen vuosikasvu käyvin hinnoin 5,6 %,reaalisesti kasvu 2,5 % eli jokseenkin sama kuin muissasosiaali- ja terveyspalveluissa
P. Rissanen, luonnos
27.11.2015P. Rissanen/luonnos
Kuntoutusmenot kuntoutusmuodoittain vuonna 2013 (1,9 mrd. €)/ prof. Rissanen
toimeentulo ym.työttömyysetuudet 380 milj €
27.11.2015
P. Rissanen, luonnos
Kuntoutuksen kokonaismenot rahoittajatahon mukaan 2013(1,9 mrd €)
27.11.2015
Kuntoutuksen rahoituksen haasteenamm.
• rahoitus jakaantuu yhdeksälle (9) taholle;– tarvitaanko kuntoutuksen 4-jakoa?– on ohjauksen ja saatavuuden ongelma, kun rahoitus tulee eri tahoilta ja
eri perustein?• käytäntö osoittanut, että palvelujen ja etuuksien ja niiden rahoituksen
ohjaus sekä koordinaatio liki mahdotonta;– voisiko yhteistyö toteutua eri tasoilla paremmin?
• kunnat ja kuntayhtymät suurin rahoittajataho; noin kolmannes;– keiden pitäisi arvioida kuntoutustarve ja tehdä ratkaisut?– millä tavalla kuntoutukseen ohjautumista voitaisiin tehostaa?
• työttömien ja työttömyysuhan alla olevien pääsy;– Voidaanko sosiaalinen ja lääkinnällinen kuntoutus integroida laissa?
• edellyttää myös uusia, vaikuttavien kuntoutusmuotojen käyttöä,kuntoutujalähtöisiä kuntoutusmuotoja, ollaan digiajassa!
27.11.2015
Miksi muutosta tarvitaan kuntoutujankannalta• Kuntoutukseen pääsy: vastuut & etuudet määrittyneet
eri tavalla lainsäädännössä• Päällekkäisyydet ja silti väliinputoamista ja viiveitä:
ohjattavuus ongelmana monialaisessa järjestelmässä• Siilot: kuntoutujan ei tarvitsisi tietää edes, missä
palvelussa hän on vaan tulisi autetuksi elämässään• Järjestelmäkeskeisyys: asiakkaan tarpeet ja
kuntoutuksen keinojen kohtaaminen; raha ohjaa• Vaikuttavuustieto; entä muu seurantatieto?: tietoa on,
mutta onko kokonaiskuvaa?• Osaamista ja yhdessä tekemistä? Tehdäänkö oikeita
asioita oikeassa kohtaa asiakasprosessia ja aidostimoniammatillisesti ja monialaisesti
• Kenellä on kokonaiskuva ja yhteensovittaminen ?
SUBJEKTIIVINEN/MINUUDEN
ULOTTUVUUSOIREET
SAIRAUS
TOIMINTAKYVYNULOTTUVUUS
OHEISSAIRAUKSIENULOTTUVUUS
SAIRAUSPROSESSIENULOTTUVUUS
ELÄMÄN-KERRALLINENULOTTUVUUS
ELÄMÄNKAARELLINENULOTTUVUUS
TRANSGENERATIONAALINENULOTTUVUUS
INTERPERSONAALINENULOTTUVUUS
SYSTEEMINENULOTTUVUUS
TILANNE-KOHTAISUUS
MONIKONTEKSTIAALISUUS JA TEHTÄVIEN JAKOMONIKONTEKSTIAALISUUS JA TEHTÄVIEN JAKO
Timo Salmisaari
ELÄMÄN-MUKAINEN
ARVIO
Oireiden hoito
Oireiden hallinta
Sairauden hoitoVertaistuki
ToimintaterapiaKuntoutus
Kohtaaminen
Sopeutumisvalmennus
MonialaisuusHoitovastuun määrittely
Psykososiaalinen tuki
Elämänhallinta
Itsehoidon tuki
Agenttisuuden lisääminen
Elinympäristöön kohdistuvat toimetUusien valmiuksien opettelu
Psykologiset interventiot
Sopeutumisvalmennus
Psykososiaalinen tuki
Psykososiaalinen tuki
Vertaistuki
Sopeutumisvalmennus
Sopeutumisvalmennus
Sopeutumisvalmennus
SopeutumisvalmennusElämänhallinta
Sopeutumisvalmennus
Itsehoidon tuki
Elämänhallinta
Elämänhallinta
Psykologiset interventiot
HAASTEENA HALLITTU JA SOVITTU MONIALAISUUS; Yhdessä asiakkaan hyväksi”Organisaatiosopimus vrt. Yhteiskuntasopimus”
Eksote/psykososiaaliset palvelut
27.11.2015
Mitä sote- valmistelun aikanaerityistä…
• Jokaisen ammattiryhmän ajatteluun pitää olla sisäänkirjoitettu kuntouttava ajattelu ja erilainen otekoulutuksesta ” valmentavaan” kuntoutustoimintaan
• prosessimainen ajattelu, koko järjestelmä on verkosto,jossa palasia ja prosessin on tarkoitus kulkea läpi
yksilöllisen tarpeen mukaisesti• Lisäselvitettäviä asioita ovat mm. työhallinnon ja
sosiaali- ja terveydenhuollon vastuupitkäaikaistyöttömien kohdalla
• osatyökykyisten mahdollisuus työllistyä• työeläkejärjestelmän ja työterveyshuollon
yhteistyösuhteet• alueellinen koordinaatiovastuu perustuu yhteiseen
strategiaan: esim. ”toimintakykyisenä kotona”
PreventioSairauden hoitoon/
vaikeaanelämäntilanteeseen
liittyväkuntoutus
Jatko-kuntoututus
• Hyvinvoinninedistäminen
• Kunta ja järjestö; pitkä-jänteinen vertaistuki
• Akuutti sairaanhoidonyhteydessäkäynnistyvä,intensiivinen , alkaenpäivystyksestä -3 - 6 kk
• toimintakykyä tukevalääkinnällinen jasosiaalinen kuntoutus
•Arjen kuntoutus esim.kotona
•Muu kuntoutus•Kelan järjestämä kuntoutus•pitkäjänteinen vertaistuki
Esimerkki sote - kuntoutuskokonaisuudesta
Sote-alueen ja kunnanyhteys?
Sote-alueen jaKelan yhteys
Kuntoutuksen osaaminen, koordinaatio ja yhteistyö?
Kuntoutuksen alueellinen kokonaisuus
Näyttöön perustuva tieto ohjaa käytäntöjä
• Ketjujen ohjaaminen niin, että kuntoutujan asema vahvistuu•”Tähtipalvelu” eli toimintakyvyn arviointi kaikille – joustava,
matalan kynnyksen pääsy moniammatilliseen arviointiin,kytkentä eri palvelutasoille ja oikeus päättää palvelusta,toimintakyvyn, elämäntilanteen kokonaisuus ratkaisee, ei dg
• Yhtenäisiä kriteerejä kuntoutustarpeen arvioinnille,tunnistamiselle ja kuntoutukseen pääsylle (myös portinvartija)
•Toimintakykyä tukevan kuntoutuksen yhteensovittaminen• Tarve alueelliselle monialaiselle kuntoutuksen yhdessä
tekemiselle, esim. ammatillisen kuntoutuksen rajapinta
•Vaikuttava kuntoutustieto ja perusteet kuntoutukseenohjautumiselle ja menetelmille
•Kuntoutuksen koulutusjärjestelmän uudistaminen
Keskitetytkuntoutuspalvelut
Moniammatillisetkuntoutuksen erityispalvelut
Kuntoutuksen lähipalvelut
Peruspalvelut ja 3. sektori
ASIAKASTARPEESTA LÄHTEVÄ PALVELUHIERARKIA;vielä nykyisillä nimikkeillä, palvelut tai organisaatiot
Valtakunnallisesti keskitetyt sosiaali- jaterveydenhuollon kunoutuspalvelut
Ostopalvelut erikoisyksiköiltä
Keskussairaala/kuntoutustutkimus ja vaativatyökyky- arvio, erityshuoltopiiri, vaativat
apuvälinepalvelut, vaativakuntoutussuunnittelu ja -ohjaus,
sopeutumisvalmennus
Kuntouttavat lähisairaalat/osaamiskeskuksetTerapiat, osastokuntoutus, kotikuntoutus,
työpajat, kuntouttava työtoiminta,vammaispalvelut, sosiaalinen kuntoutus, etä-kuntoutus; julkisen, yksityisen, järjestöjen ym.
3. sekt. palvelut, Kela, Te-palvelut,
Kunnan jatkossakin tuottamatennaltaehkäisevät palvelut, joissatunnistetaan tarpeita ja tuetaan
kuntoutusta, esim. päivähoito, koulu,liikunta- ja nuorisopalvelut, tekninen
virasto, järjestöt, seuratmukaillen Kerätär
keskitetytkuntoutuspalvelut
kuntoutuksenerityispalvelut
Peruspalvelut ja 3. sektori
ASIAKASTARPEESTA LÄHTEVÄ PALVELUHIERARKIA;vielä nykyisillä nimikkeillä, palvelut tai organisaatiot
liikkuvatoimkyvyn
arviointiyksikkökuntoutuksen
lähipalvelutkuntoutuksenosaamiskeskus
paikallisen tason toiminta ytimessä
27.11.2015
Kuntoutusta - miksi ja kenelle?
• Kuntoutuksella ei voida ratkaista kaikkia niitä ongelmia, joihin sitä tarjotaanvastaukseksi
• Kuntoutuksen tarpeet ovat rajattomat, resurssit rajalliset! Tässä mielessäkuntoutukseen pääsy edellyttää aina portinvartijuutta; mihin on varaa?
• Kuntoutustarve ei ole yhtenäinen käsite, vaan riippuu tarkoituksesta jatavoitteesta, joita kullekin kuntoutusmuodolle asetetaan
• Toimivatko kuntoutuksen pääsyn kriteerit, missä määrin portinvartijan onvoitava käyttää harkintaa ja mihin suuntaan kriteerejä tulisi jatkossa kehittää?
• Suoritteiden seuraaminen, vaikuttavuuden monitorointi ja tulosten mittaaminenovat asiakaslähtöisyyden edellytyksiä
• Vaikuttava, oikea-aikainen ja kustannustehokas kuntoutus edellyttääasiakkaan ja hänen toimintakykynsä asettamista toiminnan ytimeen -ja siirtymistä pois järjestelmä- ja asiantuntijakeskeisyydestä -menetelmien/terapioiden uudistamista/ ”valmennusta”
ROHKEUTTA uudistua, palvelukokonaisuudetasiakkaasta käsin ja ”kanssa”ENEMMÄN TOIMINTAKYKYÄ