kuntoutus ja palvelumäärärahat kunnittain, sivut 16-17 2_2014.pdf · 2014-04-14 · n:o 2/2014 n...

N:o 2/2014 n Tarkastettu levikki 54 583 n Huhtikuun 16. päivänä 2014

Pohjois-Pohjanmaa ja Oulu kutsuvat liittopäiville kesäkuussa

Antti Tuuri Sotaveteraani-lehden kolumnistiksi sivu 3

Annikki Iloranta on poissa sivu 5

Sotaveteraaniviikon tapahtumissa runsaasti väkeä sivut 12-13

Sotaveteraani, arvostettu valan esilukija sivut 14-15

Antti Henttonen on Hymypojan isä sivu 19

Naisjärjestön purkaminen päätökseen sivut 22-23

Jatkosotaa 70 vuotta sitten sivut 26-35

Kirjasatoa sivu 52

Kuntoutus ja palvelumäärärahat kunnittain, sivut 16-17

Kansanedustaja Sari Sarkomaa vastaanotti Sotaveteraaniliiton ansiomitalin Katajanokan Kasinolla järjestetyssä tilaisuudessa. Kaikki ansiomitalilla ja sotaveteraanien kultaisella ansioristillä palkitut (sivu 8).

Ehdoton antautuminen olisi merkinnyt katastrofia Suomelle, sivut 26-28

2 /14 h u h t i k u u n 16 . pä i vä n ä 2014 | s o t a v e t e r a a n i • k r i g s v e t e r a n e n2

Helsingissä 16. huhtikuuta 2014

Suomen Sotaveteraaniliiton monimuotoi-sen perinnetyön perustana on ollut paikal-lisyhdistyksissä aktiivinen perinnetilojen, kuten korsujen rakentaminen ja pienimuo-toisten museoiden perustaminen. Yhdis-tysten toiminnasta on julkaistu matrikke-leita ja kirjoja, jotka kertovat yhdistyksestä ja sen sotaveteraaneista sekä paikkakunnan elämästä sodan ankarina vuosina. Näin on siirretty arvokasta tietoa paikkakunnan so-taveteraaneista – miehistä ja naisista - tule-ville sukupolville.

Sotaveteraaniliitossa käytyjen keskus-telujen perusteella syntyi vuonna 2002 en-simmäinen toiminnallisten suositusten 60 kohdan toimenpideohjelma perinteen tal-lentamiseksi, ja siltä pohjalta työ lähti koor-dinoidummin liikkeelle. Veteraanijärjestöt perustivat 24.4.2003 Tammenlehvän Pe-rinneliiton perinnetyön valtakunnan ta-son koordinaattoriksi. Merkittävä kiinne-kohta liiton toiminnan käynnistämisessä oli Kansallisen veteraanipäivän pääjuhlan yhteydessä 27.4.2005 Torniossa tapahtunut perinnetyön siirtäminen veteraanisukupol-velta Tammenlehvän Perinneliiton kautta tuleville sukupolville. Alueellisen perinteen säilyminen turvataan yhteistoimintajär-jestelyin, sillä Perinneliitto ei tule perusta-maan omaa alueellista organisaatiota.

Sotaveteraaniliiton perinnetyön suun-nittelu kytkeytyy kiinteästi liiton järjestö-rakenteen kehittämiseen. Edessä olevina muutoksen vuosina on kyettävä kehittä-mään järjestökenttää siten, että se kykenee yhdistysten määrän vähetessä suoriutu-maan perustehtävästään: sotaveteraanien, heidän puolisoidensa ja leskiensä tukemi-sesta niin kauan kuin he apua tarvitsevat. Tätä tehtävää varten, joka ulottuu pitkälle 2020-luvulle, me tarvitsemme hyvin toimi-vaa seutukunnallista yhdistyskenttää.

Parissa vuosikymmenessä sotave-teraanityön tekijät ovat muuttu-neet ja työn sisältö on saanut uusia painotuksia. Yhdistyksissä on tu-kitoimintaa suunnattu niihin, jot-ka eivät enää pysty osallistumaan yhdistyksen toimintaan. Tämä on liittokokousten yksimielisten linja-usten mukaista ja on osoitus huo-lenpidosta, jota järjestö omien jä-sentensä hyväksi voi tehdä.

Suuri muutos on tapahtunut te-kijöissä. Aikaisemmin lähes kaiken työn tekivät sotaveteraanit itse. Nyt työtä ovat tekemässä veteraaneja nuoremmat. Heitä on puheenjoh-tajina, sihteereinä, rahastonhoitaji-na, toiminnanjohtajina, toimiston-hoitajina, sosiaalineuvojina ja vete-raaniyhdyshenkilöinä ja monissa muissa tehtävissä. Järjestössämme on tuhatmäärin miehiä ja naisia te-kemässä tehtäviä, jotka he kokevat arvokkaaksi ja mielekkääksi.

Aikanaan erityisesti sotavete-raanit hakeutuivat julkisuuteen ja halusivat tiedottaa järjestön toi-minnasta suurelle yleisölle. Tietoi-suus veteraaneista oli hyvällä tasol-la.

Vuosikymmenessä on media merkittävästi muuttunut. Mukaan ovat perinteisen lehdistön rinnalle tulleet digitaalinen ja sosiaalinen media. Aikaisemmin riitti lehdis-tön seuranta. Nyt sen osuus on vä-henevä.

Liiton toimijoiden sähköpostiin tulee joka aamu seuranta edellisen vuorokauden aikana verkossa jul-kaistuista uutisista. Seurannasta puuttuu lehdistö eikä niitä nyky-

Turun liittokokouksessa vuonna 2008 aloitettiin piirien tulevaisuussuunnitelmien tarkastelu liittokokousjaksoittain perinne-työn organisointi mukaan lukien. Alkuvuo-desta 2011 nähtiin Sotaveteraaniliiton ja Pe-rinneliiton keskusteluissa yhteistoiminnan mahdollisuus perinnetyön alueellisessa ke-hittämisessä. Keskustelujen pohjalta Sota-veteraaniliitto ilmoitti valmiutensa olla vah-vana toimijana alueellisessa perinnetyössä tulevalla organisaatiollaan, mutta nimen-omaisesti yhteistoiminnassa kaikkien Pe-rinneliiton jäsenliittojen kanssa.

Oulun liittokokouksessa ensi kesäkuus-sa tarkastellaan piirien esitykset alueellises-ti ja seutukunnallisesti vahvoista yhdistyk-sistä. Näillä yhdistyksillä tulee olla hyvät edellytykset liiton tukitehtävän suoritta-miseen edessä olevina haasteellisina vuosi-na. Niiden on ajateltu toimivan myös tule-van perinnetyön tukipylväinä, ja siksi liiton valitsemien perinneyhteyshenkilöiden tu-lee olla piirien suunnittelutyössä mukana. Piirit lähettävät suunnitelmansa 30.4. men-nessä liiton toimistoon, liiton hallitus käsit-telee ne 7.5. ja valtuusto 14.5. Liittopäivien tule vaisuusfoorumissa esitellään muutamia eniten edistyneitä raportteja esimerkkeinä jatkotyöskentelyn pohjaksi.

Oulun liittokokousta seuraava kaksivuo-tisjakso on monella tapaa merkittävä jär-jestökentässämme vääjäämättä tapahtuvi-en muutosten takia. Siksi on tärkeää, että piirikohtaisen suunnittelun aikana asioista on keskusteltu myös paikallisella tasolla ja tuotu näkökulmia piirin suunnitteluun.

Liitto tarvitsee jatkotyöskentelyä varten järjestökentältä hyvät, monipuoliset paikal-lissuunnitelmat.

Finn-Göran Wennström

Perinnetyön askelmerkkejä Näkyvyys on elinehtosäännöillä helposti ole mahdollista saada mukaan.

Sotaveteraaniaiheisten uutisten määrä on viime aikoina merkittä-västi vähentynyt. Onko kyseessä nuorempien toimijoiden vaatimat-tomuus? Sotaveteraanimme ovat huippuluokkaa. Tänä vuonna 89 vuotta täyttävistä ja vanhemmis-ta miehistä yli 90 %:lla on rinta-masotilastunnus ja vastaavanikäi-sistä naisista osuus lähentelee 20 %. Tämä ikäpyramidin kärki tu-lee vielä vuosia olemaan, tosin pie-nempänä, mutta entistä arvok-kaampana osana suomalaista van-husväestöä.

Näkyvyyttä tarvitsee erityises-ti sotaveteraanien, heidän puoli-soidensa ja leskiensä hyväksi teh-tävä varainhankinta. Se ei onnistu muutoin kuin olemalla esillä. Suu-ren yleisön silmissä on myös vääriä käsityksiä. ”Eihän veteraaneja enää paljoa ole ja heidän järjestöillään on miljoonaomaisuus, jota käyte-tään nuorempien toimijoiden hy-väksi”. Virheellisen tiedon kumoa-minen edellyttää asiamme esillä pitämistä ja sotaveteraanin nosta-mista keskiöön. Pitää vastata myös siihen, miksi meillä on vielä kerä-yksiä. Pahitteeksi ei myöskään ole kertoa yhdistyksen varallisuus ja samalla kertoa, miten viime vuon-na varat käytettiin. Se on paras pe-ruste hankkia tänä vuonna varoja sotaveteraanien, heidän puolisoi-densa ja leskien tukemiseen.

Markku Seppä

K O K O U S K U T S USuomen Sotaveteraaniliitto ry:n XXVI varsinainen liittokokous pidetään keskiviikkona 11. kesäkuuta 2014 klo 13.30 Oulun Rau-hanyhdistyksen tiloissa, osoite Professorintie 7, Oulu.

Liittokokouksessa käsitellään liiton sääntöjen 11 §:n mukaan liittokokoukselle kuuluvat asiat.

Kokousedustajien valtakirjat tarkastetaan aulassa kello 9.30−13.00, jonka jälkeen edustajat siirtyvät kokoustilaan.

Hallitus

M Ö T E S K A L L E L S EFinlands krigsveteranförbund rf:s XXVI ordinarie förbundsmöte hålls onsdagen den 11 juni 2014 kl. 13.30 i Oulun Rauhanyhdistys utrymmen, adress Professorintie 7, Oulu.

På förbundsmötet behandlas enligt stadgarna i 11 § till förbundsmötet hörande ärenden.

Mötesdelegaternas fullmakter granskas i entréhallen kl. 9.30 – 13.00, varefter representanterna förflyttar sig till mötesplatsen.

Styrelsen

Suomen Sotaveteraaniliiton XXVI liittopäivät pidetään Oulussa 11-12.6.2014. Kokouspaikkana on Ou-

lun Rauhanyhdistyksen toimitalo, jossa on kunnolliset kokous- ja ruokailutilat pysä-köintialueineen.

Ilmoittautumisohjeet on lähetetty yh-distyksille jo tammikuussa. Ruokalippu-jen ja asemiesillan lippujen hinnat nouse-vat 25.4.2014 jälkeen. Vielä siis ehtii hank-kimaan liput edullisesti.

Majoitusvaraukset oululaisiin hotellei-hin tulee pääosin tehdä 9.5.2014 mennessä.

Järjestäjät toivovat, että jokainen sota-veteraanipiiri aktivoi jäsenkuntaansa osal-listumaan toimintavuotemme keskeiseen ja tärkeimpään tapahtumaan. Järjestelyjen osalta valmistelut ovat jo pitkällä. Toivom-me, että saavutte runsain joukoin Ouluun päättämään sotaveteraanityöhön liittyvistä

keskeisistä asioista tulevaisuutta unohtamatta. Liittopäiville odotetaan 1500 vierasta ym-

päri maata. Kauimmaiset vieraat saapuvat Ka-nadasta.

Liittojuhlan juhlapuhujana Antti HerlinLiittojuhlan juhlapuhujana on Kone Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Antti Herlin. Puo-lustusvoimien tervehdyksen esittää kenraali-majuri Sakari Honkamaa.

Liittojuhlan lopussa Pohjois-Pohjanmaan Sotaveteraanipiirin edustajat luovuttavat pe-rinnesauvan seuraavien, vuoden 2016 liitto-päivien järjestäjälle Pohjois-Karjalan Sotave-teraanipiirille.

Lämpimästi tervetuloa Ouluun.Liittopäivien päätoimikunta

Liittopäivät lähestyvät – Tee varaus nopeasti

32 /14 h u h t i k u u n 16 . pä i vä n ä 2014 | s o t a v e t e r a a n i • k r i g s v e t e r a n e n

Kolumni

Toista maailmansotaa muistelta-essa korostetaan monesti suo-malaissotilaiden lojaliteettia

omaa sodanjohtoaan kohtaan. Jopa La-pin sodan alussa, kun pelättiin suoma-laisten kapinoivan käännettäessä aseet entistä aseveljiä Saksaa vastaan, pysyi suurin osa suomalaissotilaista uskolli-sina lailliselle sodanjohdolle. Vain muu-tama yksittäinen henkilö, esimerkiksi Lauri Törni, siirtyi saksalaisten puolel-le. Varsinaisia kapinahankkeita ei Suo-men armeijassa viime sotien aikana ol-lut – vai oliko sittenkin?

Kävin kuluvan vuoden tammikuus-sa yhdessä Turun yliopiston poliittisen historian professori Timo Soikkasen kanssa haastattelemassa 1970-luvulla puolustusministerinä toiminutta Taisto Tähkämaata, joka kertoi muistojaan lo-ka-marraskuulta 1944, pian jatkosodan päättymisen jälkeen. Tähkämaan muis-teluiden mukaan nuoria, rintamalla ol-leita sotilaita oli sodan päätyttyä siir-retty henkilöstön täydennyskeskuksena käytettyyn parakkikylään Kontiolah-delle. Koska parakkikylässä oli tuhan-sia miehiä – moninkertaisesti sen ka-pasiteettiin nähden – makuupaikkoja ei ollut ja ruoka loppui päivittäin kes-ken. Tätä eivät miehet voineet hyväksyä ja heidän keskuudessaan syntyi ajatus muonavaraston valtauksesta.

Tähkämaa oli, kenties huonojen ma-joitusolosuhteiden vaikutuksesta, sai-rastunut, eikä voinut osallistua valta-ukseen. Naapuriparakissa asunut pa-raislainen aseveli lupasi tuoda hänelle ruokaa. Tähkämaa muistaa kuulleensa valtausiltana jopa konetuliaseiden ään-tä. Huhujen mukaan muuan vänrikki yritti estää ryöstön, jolloin häntä lyötiin puntarilla. Vakavilta henkilövahingoil-ta kuitenkin vältyttiin.

Syötyään vatsansa täyteen ja nu-kuttuaan miehet kokoontuivat aamul-

la normaalisti palvelukseen ja kapteeni Kainu, myöhemmin Vehmaan kiviteol-lisuuden toimitusjohtaja, piti heille pu-huttelun, jossa todettiin miesten syyllis-tyneen ”Suomen armeijan suurimpaan kapinaan”. Asia tultaisiin tutkimaan perinpohjaisesti ja syyllisiä rangaistai-siin.

Asiaan ei koskaan palattu. Kun 1924 syntyneet palautettiin joukko-osasto-jensa yhteyteen kotiutusta varten, piti JR 35:n majuri heille puheen, jossa hän totesi ”kapinaan” osallistuneiden toimi-neen juuri niin kuin suomalaisen rin-tamamiehen pitääkin toimia: järjestel-män pettäessä ottaneen ohjat käsiinsä. Puhe oli samalla synninpäästö ”kapi-nahankkeeseen” osallistuneille. Tähkä-maan kertoman mukaan ”kapinalliset” eivät tosin koskaan olleet mieltäneet mitään väärin tehneensäkään – oli näl-kä ja ruokaa piti saada.

Asiaa ei koskaan ole tutkittu, eikä sitä mainittu edes vuoden 2013 lopulla lakkautetun, parakkikylän paikalle ra-kennetun Kontiolahden varuskunnan perinnehuoneessa Taisto Tähkämaan vieraillessa siellä ministerikaudellaan. Arvoisat veteraanit, tietääkö joku ta-pahtumasta enemmän? Miksiköhän asiaa ei koskaan tutkittu?

Olli Kleemola

Kirjoittaja, VTM Olli Kleemola (s. 1987) on sotahistorian tutkija ja tietokirjaili-ja. Hän valmistelee väitöskirjaansa Tu-run yliopiston poliittisen historian oppi-aineessa.

Suomen armeijan suurin kapina?

Olli Kleemola toimii So-taveteraani-lehden ko-lumnistina. Kun vuonna 1982 aloin haastatel-

la kauhavalaisia talvisodan ve-teraaneja, en arvannut, kuin-

ka pitkälle marssille pääsisin ja kuinka monta hyvää ystävää sillä marssilla sai-sin.

Olin 38-vuotias, ja kauhavalaisve-teraanit tuntuivat vanhoilta miehiltä; jotkut heistä olivat jo täyttäneet seitse-mänkymmentä vuotta. Veteraanit kut-sui kokoon maanviljelijä Juho Pernaa, joka tuolloin oli 69-vuotias. Nuorem-piakin miehiä joukosta löytyi, nuorin taisi olla tuolloin 62-vuotias; vanhoilta he minusta kaikki silloin tuntuivat.

Sain veteraanien haastatteluista, joita tehtiin Juho Pernaan kotona, paljon hy-vää materiaalia kirjaani varten.

Suurin apu minulla oli kuitenkin kä-sin kirjoitetusta muistelusta, jonka Per-naa luki minulle tuvassaan, kun haas-tattelut oli jo tehty. Hän oli kirjoitta-nut lapsiaan varten kuvauksen omasta haavoittumisestaan Vuosalmella maa-liskuussa 1940. Siitä kirjoituksesta sain kerronnan nuotin koko Talvisota-kir-jaan. Joskus, kun otan kirjan käteeni ja luen siitä muutaman rivin, kuulen yhä Juho Pernaan jykevän körttiläisisännän äänen, kun hän tuvassaan lukee omaa kirjoitustaan minulle.

Pian Talvisota-kirjani ilmestymisen jälkeen, vuonna 1986 minuun otti yh-teyttä Rukajärven suunnan historiik-kitoimikunta. Sen puheenjohtaja oli kenraali Erkki Setälä, mutta varsinai-nen puuhamies oli maanviljelysneuvos Pentti Perttuli Säkylästä. Ikämieheltä hänkin tuntui, vaikka minullekin oli jo vuosia kertynyt neljä lisää Talvisodan kauhavalaisveteraanien haastatteluista. Perttuli oli juuri täyttänyt 70 vuotta, ja suunnilleen saman ikäisiä olivat muut-kin toimikunnan jäsenet.

Aloitimme laajan haastattelumateri-aalin keruun, sen aikana haastateltiin

yli kuuttasataa Rukajärven suunnan ve-teraania, miehiä ja naisia. Itse haastat-telin ehkä pariakymmentä, historiatoi-mikunnan jäsenet ja maakuntien puu-hamiehet tekivät muut haastattelut. Haastattelujen perusteella kirjoitin kol-miosaisen Rukajärvi-kirjasarjan ja vielä Pentti Perttulin kertomukseen perustu-van kirjan Elämä isänmaalle, joka val-mistui samaan aikaan kuin elokuvaa Rukajärven tiellä filmattiin.

Hauskana ja liikuttavanakin muis-tona minulla on tapahtuma pian kir-jasarjan ilmestymisen jälkeen. Histo-riatoimikunta oli hankkinut minul-le virallista tietä Rukajärven suunnan muistoristin, jonka oikeastaan on oi-keutettu saamaan vain Rukajärven suunnan taisteluihin osallistunut soti-las, tai sotilas, joka on osallistunut Ilo-mantsissa kesällä 1944 käytyihin tais-teluihin joukko-osastossa, joka on ollut alistettuna suunnan komentajalle ken-raalimajuri E.J. Raappanalle.

Muistoristi oli kehystettynä tauluk-si, minulla ei ole oikeutta kantaa sitä. Muistoristin luovutustilaisuudessa toi-mikunta kuitenkin kutsui minut veljenä riveihinsä arvonimellä Rukajärven ve-teraani h.c. En tunne ketään toista vete-raania honoris causa ja olen arvonimes-tä hiukan ylpeä.

Kun Sotaveteraanista otettiin yhteyt-tä ja pyydettiin kirjoittamaan lehteen, suostuin mielelläni. Nyt olen saman ikäinen kuin Talvisodan ja Rukajärven suunnan veteraanit olivat silloin, kun heitä haastattelin. Minusta tuntuu siltä, että pitkä marssi jatkuu.

Antti Tuuri

Kirjailija Antti Tuuri aloittaa Sotaveteraani-lehden uutena kolumnistina.

Pitkä marssiKuva: Otava/Pertti Nisonen

Tämän vuoden talousarviota kä-siteltäessä eduskunta edellyt-ti linjauksessaan, että hallitus

selvittää kevään 2014 kehyspäätökseen mennessä, mikä on oikea ja riittävä määrärahataso veteraanipalveluiden turvaamiseen kehyskaudella 2015—2018. Mielestämme tämä olisi edellyttä-nyt keskustelua järjestöjen kanssa. Tä-hän lupaukseen veteraanit ja järjestöjen johto on luottanut.

Hallituksen käsitellessä valtiontalou-den kehyksiä 24.-25.3.2014 se linjasi Ve-teraanien kuntoutusvaroista seuraavaa:

Veteraanien vanhuudenhuollon pal-veluiden turvaamiseksi rintamavete-raanien kuntoutusmäärärahan tasoa on tarkistettu siten, että vuosittain kuntou-tukseen käytettävissä olevan määrära-han taso kuntoutukseen oikeutettua ve-teraania kohden nousee n. 50 euroa vuo-dessa kehyskaudella.

Päätöksentekijöillä on unohtunut ve-teraanijärjestöjen esiin tuomat näkö-kohdat. Vasta puolet veteraaneista on päässyt kuntoutukseen. Noin 70 % vete-raaneista osallistuisi kuntoutukseen, jos jaksolle pääsisi. Veteraanien kunto heik-kenee, josta seuraa kalliimpi ja pitem-pikestoinen kuntoutuksen tarve. Mää-rärahasta kustannetaan myös kotiin vietävät palvelut, jotka ovat tärkein pal-velumuoto veteraaneille. Määrärahan

tasoa ei siis voi lineaarisesti veteraanien määrän vähenemisellä perustella kuten hallitus on esittänyt. Veteraanit eivät myöskään voi odottaa valtiontalouden parempaa aikaa. Veteraanimme on hoi-dettava nyt. Se on kunniavelan maksua. Eihän tahto veteraaniasian hoitamiseen ole vain häviämässä?

Markku Seppä

Hallituksen kehyspäätös kumoaa eduskunnan linjauspäätöksen

2 /14 h u h t i k u u n 16 . pä i vä n ä 20144

Onnittelemme

Johannes Mikkonen vietti nel-jän sukupolven, ystävien ja kut-suvieraiden kanssa odotettua satavuotisjuhlaa 16.3.

Maatamme hän puolusti tal-visodan aikana Kollaalla, jat-kosodassa Ylä-Syvärin tuntu-massa ja Petroskoissa.

Läpi elämän kestänyt tari-noiden, läheisille osoitettujen kirjeiden sekä muistelusten ja koskettavien runojen laatimi-nen oli rakas harrastus, joka tuotti nyt lasten tekemän upe-an kirjan.

Savon kivisten peltojen vilje-lijä haki lisätienestiä kalastaen, metsätöitä tehden ja jopa eväs-tauoilla marjastaen. Kolme las-

Siiri Haapala on syntynyt Kan-nuksessa 24.2.1914 perheen ai-noaksi tyttäreksi. Vaikka opin-tohaluja Siirillä olisi ollut, ty-tärtä tarvittiin maatilalla. Siiri kouluttautui lääkintälotaksi ja pääsi heti rintamalle talvisodan sytyttyä. Vaikka mielikuvat ovatkin hataria, Siiri muistaa sodan ankaruuden: ”Piti teh-dä töitä niin kauan, kun jaksoi. Yökkönä nukuin pylvästä vas-ten”. Siirin mies Arvi menehtyi saamiinsa vammoihin sotilas-sairaalassa 1944. Raaheen Sii-ri muutti tyttärensä opintojen

Joroisissa omassa kodissaan asuva, Raudun Sirkiänsaarel-la syntynyt Sulo Kiuru täyt-ti 100 vuotta 6.4. Sulo osallis-tui suojeluskuntatoimintaan ja oli talvisodan alla suojelus-kunnan kyläpäällikkönä. Tal-visodan alikersantti Sulo Kiu-ru taisteli rajakomppania 7:n riveissä. Jatkosodan hyökkäys-vaiheen Tsopinan valtauksen jälkeen Sulolle myönnettiin II lk:n rautaristi. Vääpeliksi Sulo

-Saatei katkeruus on pahas-ta, se on kamalaa muille, mut-ta se on tosi kamalaa ja raskasta

Jyväskylän Sotaveteraanit ry:n vanhin jäsen,”maailman van-hin tenori” Vilho (Ville) Kek-

Vilho Kekkonen 105 vuottakonen vietti syntymäpäiviään 21.2. lukuisten ystävien käydes-sä onnittelemassa.

Vilho on suorittanut kant-toriurkurin tutkinnon Helsin-gin Kirkkomusiikkiopistossa ja musiikin opettajatutkinnon Sibelius-Akatemiassa 1940-lu-vulla sekä lauludiplomin 1950. Hänellä on ollut vahva vaiku-tus Jyväskylän seudun musiik-kielämään.

Viimeisen levytyksen hän lauloi 99-vuotiaana ja vii-meisen konserttinsa hän piti 100-vuotispäivänsä aatto-na. Varusmiespalveluksen hän suoritti Lappeenrannassa

Johannes Mikkonen 100 vuotta

taan isä ohjasi mukanaan as-kareisiin ja opetti laulellen ja tarinoiden heitäkin lukemaan luontoa. Toivotamme hänelle paljon armorikkaita vuosia!

Leena Törhönen

Siiri Haapala 100 vuotta

perässä toimien keittäjänä ja lastenhoitajana. ”Itken, kiitän, taistelut voitan”, toteaa Siiri.

Sulo Kiuru 100 vuotta

Toivo Rinta-Valkama 100 vuotta

ylennettiin 30.6.1943. Sulol-le on myönnetty ansioistaan VM1 sekä VM2. Varsinaisen elämäntyönsä Sulo perheineen teki maanviljelijänä Joroisis-sa. Sulo Kiuru muistaa sotata-pahtumat ulkomuistista ja kes-kustelee ajankohtaisista asiois-ta asiantuntevasti. Voi täydellä syyllä sanoa: ”Sulo elää ajassa!”

Armas Komi

ittellekki, sanoo elämäänsä tyytyväinen, 21. helmikuuta 100 vuotta täyttänyt veteraani.

Nyt veteraani asuu kaksis-taan samassa paritalossa poi-kansa kanssa. Hän kertoo ai-kansa kuluvan ”meleko muka-vasti”. Mies kiittelee sitä, että pojan kanssa tullaan hyvin jut-tuun. Varmaan se vaikuttaa, että molemmilla tuntuu ole-van positiivinen ja ystävällinen luonne. ”Ei paljon naurata”, sa-noo leikkisä mies kuvattaessa.

Jaakko Uusi-Hakala

puna housuisena ja luuranko-takkisena rakuunana vuonna 1929. Talvisotaan hän osallistui Laatokan koillispuolella. Jatko-sodan aikana Vilho toimi eri seurakuntien kanttorina, viih-dytyskiertueissa ja esiintyipä elokuvissakin.

Vilho asuu vaimonsa Eilan kanssa Sammonkodin Palve-lutalossa Jyväskylässä. Hänen lauluaan voi kuunnella nyky-aikaan sopivalla tavalla You-Tubesta googlettamalla ”Vilho Kekkonen Youtube”.

Teksti ja kuva: Kari Korhonen

Kanslianeuvos Holger Strand-berg täyttää kesäkuun 16. päi-vänä 90 vuotta Vaasassa. Hol-ger Strandberg syntyi Han-gossa ja suoritti ekonomin tutkinnon Helsingissä 1948, opinnot täydentyivät hallin-nollisella kurssilla Göteborgis-sa 1968.

Hän on mm. Suomen So-taveteraaniliiton kunniajäsen, Vaasan Sotaveteraanipiirin ja Pohjanmaan Maanpuolustus-killan kunniapuheenjohtaja sekä Suomen Punaisen Ristin kunniajäsen.

Holger Strandberg toimi Strömberg Oy:llä Vaasassa toi-mistopäällikkönä ja sosiaa-lipäällikkönä 1948-1955. Sen jälkeen hän oli mielenterveys-piirin talouspäällikkönä 1955-1971, Vaasan keskussairaalan talousjohtajana vuodesta 1972 ja 1980 aina eläkkeelle siirty-miseen 1987 asti Vaasan sai-raanhoitopiirin hallintojohta-

jana. Holger Strandberg oli 11 vuotta Vaasan kaupunginhalli-tuksen jäsen ja 12 vuotta kau-punginvaltuuston puheenjoh-tajana.

Holger Strandberg on saa-nut kunniamerkkejä mm. VR 3 1993, SVR R 1 2008, Kunin-kaallisen Pohjantähden ritari-kunnan komentajamerkki 1998 ja Islannin Haukan ritarikun-nan Komentajamerkki vuonna 2000.

Vuonna 1974 hänestä tuli Islannin varakunniakonsu-li Vaasaan ja 1986 kunniakon-suli. Tasavallan Presidentti ni-mitti hänet Kanslianeuvoksek-si 1982.

Holger Strandberg on toimi-nut erityisesti sotaveteraanien ja heidän järjestöjensä hyväk-si. Tämä työ jatkuu kirjoitusten käännöstyötehtävillä.

Suomen Sotaveteraaniliitos-sa hän on toiminut valtuus-ton jäsenenä 1993-2014, josta

Holger Strandberg 90 vuotta

osan aikaa varapuheenjohtaja-na sekä myös hallituksen jäse-nenä.

Hänen sotilasarvonsa on kersantti.

Bertel Widjeskog Käännös, Tuula Harjunpää

Käy katsomassa Sotaveteraaniliiton internet-sivut ja verkkokauppa.

www.sotaveteraaniliitto.fi


Kymenlaakson Sotaveteraanipii-rin puheenjohtaja, eversti (evp.) Arto Mikkonen täyttää 70 vuot-ta 12.5. Heinävedellä syntynyt poika tuli Kymenlaaksoon isän ammatin myötä. Isä oli aliupsee-ri Pioneerirykmentissä. Arto pää-si ylioppilaaksi Kouvolan Lyseos-ta 1963. Pioneeri tuli Artostakin. Pitkä sotilasura alkoi Kadettikou-lun kurssilta nro 51, upseerin vir-katutkinto 1967, jonka jälkeen useita puolustusvoimien asela-ji- ja johtamisen kursseja, jois-ta viimeisin oli ylimmän johdon kurssi 1996. Uransa aikana hän palveli Korialla, Haminassa, Keu-ruulla, Kouvolassa, Mikkelissä ja Helsingissä. Viimeinen pionee-riaselajin tehtävä oli Pääesikun-nan pioneeri- ja suojelutarkastaja. Sen jälkeen hänestä tuli Kymen Sotilasläänin komentaja vuon-na 2001. Tästä tehtävästä hän jäi eläkkeelle 31.5.2004.

Mainittakoon, että pionee-riperinne jatkuu kolmannessa

polvessa. Vanhin Arton pojista on tällä hetkellä Karjalan Pri-kaatin Pioneeripataljoonan ko-mentaja Vekaranjärjellä.

Eläkkeelle siirryttyään Arto Mikkonen aloitti toiminnan so-taveteraanien parissa. Hänet va-littiin Kouvolan yhdistyksen puheenjohtajaksi 2006 vuoden alusta ja Kymenlaakson piirin pu-heenjohtajaksi 2010. Arto on ollut liittovaltuuston jäsen 2006 – 07, varajäsen 2008 – 09 ja uudelleen jäsen 2011. Liittovaltuuston 1. va-rapuheenjohtaja hän on ollut vuo-desta 2012 alkaen.

Veteraanityössä huomattavat tehtävät ovat olleet vuonna 2008 Kouvolassa järjestettyjen Kan-sallisen veteraanipäivän ja Itäi-sen Suomen sotiemme veteraa-nien Kirkkopäivän järjestely-toimikunnan puheenjohtajuus. Toimintatarmoista miestä työl-listävät toisetkin järjestöt. Hän on Salpalinjan Perinneyhdistyk-sen perustajajäsen ja toimi pu-

Arto Mikkonen 70 vuotta

heenjohtajana kahdeksan vuot-ta. Reservinupseerit, leijonat ja Kansalliset Seniorit ovat mm. järjestöjä, joissa Arto on muka-na.

Arto Mikkonen on pidet-ty puheenjohtaja niin Kouvolan yhdistyksessä kun Kymenlaak-son piirissäkin. Merkkipäivään-sä hän viettää matkoilla.

Toivo Hartikainen

Pohjois-Savon Sotaveteraanipii-rin toiminnanjohtaja Eija Iiva-rinen täytti 50 vuotta 19. maa-

Eija Iivarinen 50 vuotta

Eija Iivarinen emännöimässä liit-topäiviä Kuopiossa 2010.

liskuuta. Eija aloitti toiminnan-johtajana Kuopiossa joulukuussa 2005. Hänet tunnetaan palvele-vana ja innokkaana veteraanien asioiden hoitajana ja edunvalvo-jana. Hän kuuntelee veteraanien toiveita ja kertomuksia sekä hei-dän huoliaan ja ilojaan. Keskus-telujen ja kuulemisen perusteel-la hän laittaa asioita tehokkaasti valmisteluun ja päätökseen.

Toiminnanjohtaja Eija Iivari-nen on hoitanut Pohjois-Savon Sotaveteraanipiirin asioita me-nestyksellisesti ja vastuullises-ti. Hän on luotettava, hyvä jär-jestelemään ja viemään asioi-ta hyvään lopputulokseen, josta

esimerkkeinä mm. perinteiset Sotiemme Veteraanit -keräys, joululehden toimittaminen, tal-visodan päättymisen muisto-konsertti ja Pohjois-Savon ve-teraani- ja reserviläisjärjestöjen yhteiset kirkkopyhät. Hyvä esi-merkki hänen organisointi- ja osaamistaidoistaan olivat talou-dellisesti ja toiminnallisesti hy-vin toteutuneet Sotaveteraanilii-ton XXIV liittopäivät Kuopiossa vuonna 2010.

Pohjoissavolainen veteraani-väki onnittelee toiminnanjohta-jaansa.

Jouni Perälä

Uudenmaan Sotaveteraani-piirin kunniapuheenjohta-ja, maanviljelysneuvos Heik-ki Talvela täyttää 90 vuotta 25.6.2014 Tuusulassa. Hän osallistui Järvenpään suo-jeluskunnan poikaosastos-sa väestönsuojelutehtäviin ja kotiinsa sijoitetun sotasai-raalan huoltotehtäviin ja suo-jeluskunnan ilmavalvontaan. Asepalveluksen suoritettu-aan hän taisteli jatkosodassa KTR 7:ssä Karjalan kannak-sella Rajajoen lohkolla sekä kesäkuusta 1943 alkaen Sy-värillä Kuuttilahden lohkol-la sekä ”Ilosessa kulmassa”. Myöhemmin hänet komen-nettiin Niinisaloon UK:n 59 kurssille. Hänet kotiutettiin maaliskuussa 1945 upseeri-kokelaana ja ylennettiin vän-rikiksi kurssitovereiden ta-voin vasta 1948. Hän on soti-lasarvoltaan kapteeni.

Talvela valmistui agrono-miksi 1950 ja ryhtyi isännöi-mään Malmarin kotitilaan-sa. Maanviljelysneuvoksen arvonimi hänelle myönnet-tiin1983.

Tuusulan sotaveteraanien jäseneksi hän tuli 1968. Hän on ollut puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana 1993-2014. Uudenmaan Sotavete-raanipiirin hallitukseen hä-net valittiin 1991 ja hän oli puheenjohtajana 1993-2013. Liiton hallituksen jäsenenä hän on ollut 1993-2010, josta merkittävän ajan myös liiton varapuheenjohtajana. Heik-ki Talvela on Tuusulan Sota-veteraanien, Uudenmaan So-taveteraanipiirin ja Suomen Sotaveteraaniliiton kunnia-jäsen.

Toimeliaisuudestaan näis-sä tehtävissä hänelle on myönnetty Sotaveteraanien kultainen ansioristi, VR 4 ja SVR R1.

Talvela on ollut puhujana ja esitelmöitsijänä lukuisis-sa veteraanitilaisuuksissa ja koonnut sotatietojaan omaan muistelmateokseensa ”Seis Tulikomento” joka ilmes-tyi 1990. Hän on kirjoittanut myös ”Tuusula Sotilaspitä-jänä” kirjaan. Toisen mitta-van sotaperinteen tallennus-työn Talvela on tehnyt, kun hän on kerännyt yli 600 esi-nettä käsittävän kotimuseon, sodistamme kertovan muis-tojen huoneen Malmarin ti-lalle. Sen esineistö on nyt siirretty Taistelukoulun pe-rinnetiloihin, jossa se on ylei-sesti nähtävillä. Perinnetyös-tään ja ansioistaan Talvela on saanut mm. Jalkaväen ansio-ristin soljen kera ja lukuisia muita kunnia- ja ansiomerk-kejä.

Raimo Manneri

Heikki Talvela 90 vuotta

Kuolleita

Suomen Sotaveteraaniliiton Naisjärjestön kunniapuheen-johtaja Annikki Iloranta kuo-li 93-vuotiaana Hauholla 22. maaliskuuta. Lahteen järjestön-sä päätöskokoukseen ja kiitos-jumalanpalvelukseen pari päi-vää myöhemmin matkanneelle tumma-asuiselle kokousväelle viesti tapahtuneesta antoi pois-nukkuneiden sisarien muisto-hetkeen koskettavaa syvyyttä.

Annikki Iloranta oli syn-tynyt Hauholla 13. syyskuu-ta 1920. Hän valmistui kansa-koulunopettajaksi jo ennen so-

tia, ja niiden jälkeen opetustyö jatkui Hauholla aina vuoteen 1981. Sotien aikana hän oli lot-tatyössä kotirintamalla ja vuo-sina 1943-44 lottana eri kent-täsairaaloissa sotatoimialueel-la. Annikin haastattelu liiton lehdessä 3/2007 sisältää vavah-duttavaa ja lukijan mielen lii-kuttavaa muistelua sodan ko-ettelemuksista ja kärsimyksistä ankarimmillaan.

Annikki Iloranta osallistui kotipitäjänsä sotaveteraanitoi-mintaan jo 1960-luvun lopulla. Vuonna 1973 hän tuli mukaan

Annikki Iloranta 1920-2014Kanta-Hämeen Sotaveteraani-piirin naistoimikunnan työ-hön toimien sen puheenjohta-jana lähes 25 vuoden ajan. Hän antoi merkittävän panoksensa myös Sotaveteraanipiirin hal-lituksessa, kertoo Irja Lohjama liiton lehdessä 4/2005 Annikin 85-vuotispäivän onnittelukir-joituksessaan.

Vuonna 1968 perustetun Naisjärjestön toimintaan An-nikki Iloranta tuli 1972 ja sen puheenjohtajaksi 1984. Hänet kutsuttiin kunniapuheenjoh-tajaksi, kun hän vuonna 1998

luovutti järjestön johdon seu-raajalleen Lahja Sauralle. Jär-jestön puheenjohtajana Annik-ki Iloranta oli vuosikaudet So-taveteraaniliiton hallituksessa ja sen lehden toimitusneuvos-tossa. Vuoden 2007 haastatte-lussa hän kertoi myönteisistä muistoistaan liiton toiminnas-ta. ”Minusta tuntui, että minua ja asiaani arvostettiin, vaikka uskalsin sanoa eriävänkin mie-lipiteeni.”

Annikki Iloranta oli ahkera kentällä kävijä. Vuonna 1994 hän oli mukana Pohjois-Poh-

janmaan piirin ja sen naistoi-mikunnan kokouksessa Kuu-samossa. Hänen sisältörikas ja rohkaiseva tervehdyksensä si-sarille ja veljille jäi mieleen, var-sinkin sen henkevä lopputoive, joka sai sijansa piirin 30-vuo-tishistoriassakin: ”Tee minusta iloinen tuhlari, että riemuiten antaisin rakkauttani ja huolen-pitoani, avaisin pienten varas-tojeni sulkuportit, vuodattai-sin sitä vähää mitä minulla on - mittaamatta, kitsastelematta.”

Aarno Strömmer


Mikkeli toimii 27.4. järjestettävän pää-juhlan isäntänä. Juh-

lapäivää edeltävänä iltana klo 18.00 on aseveli-ilta Karkia-lammen varuskunta-alueen ra-vintola Pitopadassa. Lipunnos-to on Mikkelin torilla klo 9.30. Ortodoksinen liturgia Mikke-lin ortodoksisessa kirkossa al-kaa klo 9.00 ja jumalanpalvelus Mikkelin tuomiokirkossa klo 10.00. Ennen klo 13.00 Mikke-lin jäähallilla alkavaa pääjuhlaa

Kansallisen veteraanipäivän pääjuhla Mikkelissä

tarjotaan lounas klo 10.45.Päivän aikana yleisöllä on ti-

laisuus tutustua kahteen har-voin avoinna olevaan kohtee-seen, Marskin salonkivaunuun Mikkelin rautatieasemalla ja Mikkelin Klubiin torin laidal-la. Avoinna ovat myös Jalkavä-kimuseo ja Viestikeskus Lokki. Jäähallilla on nähtävillä Pää-majamuseon erikoisnäyttely Minä ja Mannerheim sekä Jal-kaväkimuseon toiseen maail-mansotaan liittyviä aineistoja.

Mikkeli 27.4.2014Valtakunnallinen pääjuhla

St. Michel 27.4.2014Riksomfattande huvudfest

Tacksamma emot framtiden

Kiitollisinakohti tulevaisuutta

www.kansallinenveteraanipaiva.fi

Kuv

a: P

aula

Myö

häne

n

Mikkelissä yleisölle järjeste-tään maksuton kuljetus torilta jäähallille ja takaisin.

Juhlan päävieraita ovat so-tiemme veteraanit, ja heidän lisäkseen järjestäjät toivotta-vat tapahtumaan tervetulleiksi kaikenikäiset veteraaniasioista kiinnostuneet henkilöt.

Tapahtuman verkkosivuilla, www.kansallinenveteraanipai-va.fi on tapahtumien ohjelmat ja tapahtuma-alueiden kartta.

Sotahistoriallinen seminaari

Tykistö ja ilmavoimat Ilomantsin taisteluissa 1944Joensuussa järjestetään Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksen Aurora II -rakennuksen salissa AU100 (os. Yliopistokatu 2, Joensuu) perjantaina 16.5.2014 klo 13.00–16.00 kaikille avoin ja maksuton sotahistoriallinen seminaari, joka liittyy 21. Prikaatin Perinneyhdistyksen 25-vuotisjuhlavuoteen ja jatkosodan päättymisen 70-vuotismuistoon.Seminaarin esitelmät tarkastelevat kesän 1944 Ilomantsin taisteluita epäsuoran tulen ja ilmavoimien toiminnan nä-kökulmista. Esitelmöitsijöinä ovat tykistöspesialisti eversti Jyri Paulaharju, ilmasotahistorioitsija DI Carl-Fredrik Geust ja puna-armeijan toiminnan asiantuntija professori Juri Kilin. Ohjelma:klo 13.00–13.10 Tilaisuuden avaus 21. Prikaatin

Perinneyhdistys ry:n puheenjohtaja, Everstiluutnantti Raimo Riikonen

klo 13.10–13.55 Ryhmä Raappanan kenttätykistö Eversti Jyri Paulaharju

klo 13.55–14.40 Puna-armeijan kenttätykistön toiminta Ilomantsissa Professori Juri Kilin

klo 14.40–15.10 Kahvitauko (omakustanteinen)klo 15.10–15.55 Ilmatoiminta Ilomantsin taisteluissa

Diplomi-insinööri Carl-Fredrik Geustklo 15.55–16.00 Seminaarin päätössanat

Eversti Pekka RipattiSeminaari on kaikille avoin ja maksuton. Seminaaripaikan läheisyydessä on runsaasti paikoitusti-laa, joka on maksullista.

Järjestelyistä vastaavat: 21. Prikaatin Perinneyhdistys ryItä-Suomen yliopiston Historia- ja maantieteiden laitosIlomantsin sotahistoriallinen työryhmäKarjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö

Talvisodan muistopäivä-nä 13.3. seppeleen las-kuun sankarihautaus-

maalla osallistuivat sotavete-raanien ohella myös koululaiset. Kirkonkylän koulun 4-luokka-laiset ja Vehkataipaleen koulun 3- ja 4-luokkalaiset olivat in-nokkaasti harjoitelleet tilaisuu-dessa lauletun virren.

Aleksi Kauppinen Kirkon-kylän koululta oli saanut kun-

Perinteet turvassa Taipalsaarella

Aleksi Kauppinen tärkeässä tehtävässään.

nian laskea kukkavihon muis-tomerkille.

Päivä oli myös Taipalsaaren sotaveteraanien 45-vuotisjuhla. Juhlassa luovutettiin kultainen ansiomerkki Risto Paroselle. Liiton kultaisen ansioristin sai Jouko Koli. ”Yksin en ole mi-tään saanut aikaan, tämä kuuluu kaikille”, totesi 96-vuotias Koli.

Teksti ja kuva: Raili Leino


Kanta-Häme Hämeenlinnassa 5.5. Klo 10.00 Jumalanpalvelus Ruokailu hotelli AulangollaKlo 13.00 Päiväjuhla hotelli Aulangolla

Keski-Pohjanmaa Kokkolassa 8.6.Klo 10.00 Jumalanpalvelukset: Kokkolan kirkossa suomenkielinen Kaarlelan kirkossa ruotsinkielinenLähetetään seppelpartiot sankarihaudoilleKlo 12.00 Lounasruokailu kaupungintalollaKlo 13.00 Päiväjuhla kaupungintalolla, juhlapuhe emeritus arkkipiispa

John Vikström Juhlan jälkeen kahvi

Kymenlaakso Kouvolan Keskuskirkossa 15.5.Klo 10.00 Messu, saarnaa kenttärovasti Vesa Aurén RuokailuKlo 12.30 PäiväjuhlaIlmoittautumiset yhdistyksittäin 9.5. mennessä, puh. 0400 655 283, [email protected]

Pohjois-Pohjanmaa

Siika-, Pyhä- ja Kalajokilaaksot Raahessa 3.8.Klo 10.00 Messu Raahen kirkossa, saarna

kenttäpiispa Pekka Särkiö Seppelpartion lähettäminen Ruokailu seurakuntatakodis-

sa Klo 13.00 Päiväjuhla Raahen kirkossa,

juhlapuhe Kaarlo Hirvilammi

Musiikkia Pudasjärvellä 14.9.Klo 10.00 Jumalanpalvelus Pudasjärven

kirkossa, saarnaa kirkkoherra Juha Rauhala

Klo 11.30 Ruokailu Rimminkankaan kou-lun ruokalassa

Klo 13.30 Päiväjuhla Rimminkankaan kou-lulla, juhlapuhe kansanedustaja Juha Sipilä

Satakunta 12.6. SäkylässäKlo 10.00 Messu, Säkylän kirkko, Vete-

raanikuja Seppelpartion lähettäminen Sankarihaudalle

Lounas messun jälkeen Huovinrinteen varuskunnassa, Porilaistie 1Klo 13.15 Päiväjuhla, Varuskunnan Eloku-

valuokka, juhlapuhe kenttäpiis-pa Pekka Särkiö

Lähtökahvit, SotilaskotiTumma puku ja kunniamerkit. Ilmoittautumiset 28.5. mennessä yhdis-tyksittäin omaan veteraanipiiriin.

Södra Finland i Pojo 25.5.Kl.12.00 Högmässa i Pojo KyrkaKl.13.15 Uppvaktning vid hjältegravarnakl. 14.00 Måltid i Badhotell Päiväkumpus restaurang,

Lojo.

Uusimaa Järvenpään kirkossa 6.9. Klo 11.00 Messu, saarnaa kenttäpiispa

emeria Hannu NiskanenPäiväjuhla, juhlapuhe kaupunginjohtaja Erkki KukkonenLounasruokailu ja kahvi päiväjuhlan jäl-keen seurakuntakeskuksessaIlmoittautumiset yhdistyksittäin/ osastoittain 20.8. mennessä: Taisto Vanhapelto, Tikkapiilo 5, 05430 Nuppulin-na, [email protected], puh. 040 523 5315

Etelä-Pohjanmaa

Suomenselän seutuÄhtärissä Honkiniemen leirikeskuksessa 8.5. klo 11.00

Suupohjan seutuIsojoen kirkossa ja seurakuntakeskuksessa 14.5. klo 11.00

Härmänmaan seutuKauhavan kirkossa ja seurakuntakeskuksessa 19.6. klo 11.00

JärviseutuVimpelin kirkossa ja seurakuntakeskuksessa 13.8. klo 11.00

Seinäjoen seutuNurmon kirkossa ja seurakuntakeskuksessa 11.9. klo 11.00

Lappi; Kemin kirkko 28.5., Ranuan kirkko 11.6. ja Muonion kirkko 20.8.Klo 11.00 MessuKlo 12.30 RuokailuKlo 14.00 Päiväjuhla ja lähtökahviKaikilla kirkkopäivillä on mukana Lapin Sotilassoittokunta.

Seutukunnalliset kirkkopäivät

Sotaveteraanien Ruotsin Piirin ja Sotainvalidien Ruotsin Piirin yhteinen hengellinen päivä Kaatuneitten muistopäivän yhteydessä Tukholman Suomalaisessa kirkossa 18.5.Klo 11.00 Jumalanpalvelus, kunniakäynti ja

seppeltenlasku muistolaatoillaLounas seurakuntasalissa ja ohjelmaa kirkossaIlmoitus osallistumisesta lounaalle 10.5. mennessä piirin toimistoon p. 08 648 7795

Talvisodan 75-vuotisen muiston hengessä

Talvisodan 75-vuotisjuhlamitalin saa postikulu-jen hinnalla.

Aihe: Talvisodan hengessä -mitaliLyöntivuosi: 2014Halkaisija: 38,61 mmPaino: 26-28 gLyöntimäärä: Kokonaislyöntimäärä 150 000 kappaletta, joista ilmaiseksi nyt 75 000 kpl

idg-tools.com

Berner OyHelsinki

Sotiemme Veteraanit ja Suomen Moneta jär-jestävät yhteistyössä kampanjan, jossa jokai-selle suomalaiselle tarjotaan mahdollisuutta

tilata itselleen ilmainen muistomitali Talvisodan 75-vuotismerkkivuoden kunniaksi. Tilaajan mak-settavaksi koituvat vain postituskulut.

Kampanjassa mitaleita jaetaan suomalaisille 75 000 kappaletta.

Suomen Monetan ideana yhteistyökampan-jassa on nostaa sotiemme veteraanien uhrauk-set näkyvästi esille. Mitali muistuttaa ihmisiä talvisodan tapahtumista ja veteraanien urote-oista. Jokaiselle tilaajalle tarjotaan lisäksi myös mahdollisuus muistaa sotiemme veteraaneja va-paavalintaisella lahjoitussummalla. Lahjoitukset menevät suoraan sotiemme veteraanien hyväksi.

Mitalin lisäksi tarjotaan tilaajille mahdolli-suutta tilata Talvisodan hengessä -kampanjan muita tuotteita, joiden myyntituotosta myös osa menee sotiemme veteraanien hyväksi.

Oman mitalin voit lunastaa itsellesi - kun niitä vielä riittää - osoitteesta www.talvisodanhenki.fi tai numerosta 010 90 80 00 arkisin klo 8-18. Pu-helun hinta lankaverkosta on 0,082 € /puhelu + 0,059 €/min, ja mobiiliverkosta 0,082 €/puhelu + 0,159 €/min.


Sotaveteraanien kultainen ansioristi myönnettiin seuraaville henkilöille:Sam-Erik Arell, SaloVeikko Arponen, VästeråsEino Haapanen, PirkkalaToivo Hartikainen, KouvolaSimo Helminen, TampereAaro Holma, KankaanpääEva Huuhka, KankaanpääKeijo Jokinen, LoimaaLaura Kangas, HaminaToivo Kinnunen, ViitasaariHeimo Kiviranta, SaloVeikko Koivula, HollolaJouko Koivunen, Mänttä-VilppulaVäinö Koivuniemi, SastamalaJouko Koli, TaipalsaariIlmari Koppanen, SaloKaarina Korkiakoski, NivalaKauko Korpela, HelsinkiSeppo Kujala, Kauhava

Sotaveteraaniliitto palkitsi ansiomerkeillä

Oskari Kukkumäki, KankaanpääReino Kuromaa, RaumaPaavo Kurttila, OuluBo Landgren, HelsingforsVeikko Leppilampi, YlivieskaFrank Lindqvist, IngåAulis Lintunen, EspooVilho Malinen, PolvijärviLeif Markio, HelsinkiIlmari Mäkelä, KouvolaLiisa Mäki, ÄänekoskiKalevi A. Mäki-Hakola, SeinäjokiHertta Mälkiä, OrimattilaIikka Oijala, NastolaSaara Olavaara, ValkeakoskiPekka Palonen, OrimattilaJuhani Penttilä, TammelaIrma Puhakka, KotkaValto Pusenius, PorvooSaara Pärkkä, KalajokiYrjö Raaska, VesilahtiAhti Sakari, Seinäjoki

Sinikka Salo, SaloOiva Savolainen, PetäjävesiMikko Selin, YlöjärviVoitto Siirtola, SuolahtiVaito Siivonen, UusikaupunkiAnja Sikanen, KankaanpääHelge Sulonen, NastolaReino Suominen, RaisioTerho Tomero, PaimioMatti Toukonen, KangasalaArvo Wallin, LoimaaVilho Varjus, HyvinkääSeija Vehmas, Tampere

Sotaveteraanien kultainen ansioristi voidaan myöntää tunnustuksena liiton tarkoitusperi-en hyväksi tehdystä erittäin merkittävästä ja pitkään jatkuneesta työstä.

Sotaveteraaniliiton ansiomitali myönnettiin seuraaville henkilöille:Tapani Forsström, VantaaToimitusjohtaja Kim Gran, Nokia Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson, VaasaRaimo Herkman, EspooKansanedustaja Rakel Hiltunen, HelsinkiToimitusjohtaja Tulan Hannele Huikko, EspooPeruspalveluministeri Susanna Huovinen, JyväskyläSuurlähettiläs Aleksi Härkönen, Tallinna

Katajanokan Kasinolle saapuneet yhteiskuvassa.

Suomen Sotaveteraaniliiton hallitus myönsi Sotaveteraanien kultaisen ansioristin 54 henkilölle ja Sotaveteraaniliiton an-siomitalin 49 henkilölle. Liiton esittämät huomionosoitukset jaettiin 7. maaliskuuta Katajanokan Kasinolla järjestetyssä tilaisuudessa. Isäntien puolelta paikalla olivat liiton varapu-heenjohtaja Erkki Heikkinen ja valtuuston puheenjohtaja Sakari Sippola.

Sotaveteraaniliiton ansiomitalin sai Raimo Herkman. Hän on lukenut Sotaveteraani-leh-den äänitteelle jo vuosien ajan. Sotaveteraa-neilla on mahdollisuus saada pääosa lehdestä luettuna äänitteelle. Lukulaitteen saa Näkö-vammaisten Keskusliiton kautta.

Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonille myönnettyä ansiomerkkiä luovuttamassa liiton puheenjohtaja Finn-Göran Wennström.

Maaseudun Tulevaisuus -lehden päätoimitta-ja Lauri Kontro vastaanottamassa myönnettyä ansiomerkkiä. Maaseudun Tulevaisuus on ol-lut pitkäaikainen Sotiemme Veteraanit -kerä-yksen mediayhteistyökumppani.

Linja-auton kuljettaja Heikki Jansson, TurkuKari Kaiponen, HelsinkiToimitusjohtaja Mauri Kananen, ViitasaariTiedotuspäällikkö Eero Karhuvaara, HelsinkiJohtaja Pekka Karhuvaara, HelsinkiTaiteilija Jüri Kask, TallinnaPäätoimittaja Lauri Kontro, HelsinkiYliluutnantti Pasi Korhonen, LahtiErityisavustaja Mikko Kortelainen, HelsinkiDiakonissa Helena Kuisma, KangasalaEversti Martti Kuivala, VantaaArja Kumpu, johtaja, KouvolaKansanedustaja Esko Kurvinen, OuluAvainasiakaspäällikkö Timo Lehtinen, SavonlinnaSeurakuntapastori Anu Leminen, IkaalinenKomentajan sihteeri Anne Lähteenmäki, SäkyläEverstiluutnantti Riku Mattila, KouvolaVaratuomari Timo Merilahti, TurkuSuntio Heikki Niemi, KokkolaPuolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö, HelsinkiEverstiluutnantti Jukka Nikkari, TurkuTyönjohtaja Kalervo Näykki, KemiVuorineuvos Seppo Paatelainen, SuonenjokiRevisioneuvos Seppo Penttinen, TampereKomentaja Juha-Antero Puistola, HelsinkiHeimo Purhonen, SaloKapteeni Hannu Rahkonen, NastolaTiedottaja Urpo Rannansuu, HelsinkiTiedotussihteeri Annukka Ruuska, JyväskyläKotihoidon johtaja Pia Ruuskanen, KotkaEversti Pekka Saariaho, HelsinkiRehtori Juha Salo, KokkolaYrittäjä Juha Santapukki, VantaaKansanedustaja Sari Sarkomaa, HelsinkiOpettaja Hannu Seppä, OuluKapteeni Juha Skinnari, HaminaEversti Petri Tolla, JyväskyläPuheenjohtaja Pentti Varkila, LaukaaMusiikkimajuri Tomi Väisänen, JyväskyläToimitusjohtaja Janne Ylinen, KokkolaEduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman, Vaasa

Sotaveteraaniliiton ansiomitali voidaan myöntää sotaveteraanityön päämäärien hy-väksi kauan ja ansiokkaasti tai muutoin mer-kittävästi toimineelle henkilölle, joka ei ole sotaveteraani, sekä sotaveteraanille, joka on sanotuin tavoin toiminut muussa yhteydes-sä kuin liiton tahi sen jäsen- tai tukiyhteisön antamissa luottamus- tai muissa tehtävissä.


Tampereen Sotaveteraani-en Huoltoyhdistys ry:n jäsen Simo Helminen palkittiin an-

Seinäjoen sotaveteraani-kuoron viimeisille vete-raanilaulajille luovutettiin

16.3. Sotaveteraaniliiton myön-tämät kultaiset ansioristit.

Asemapäällikkö Ahti Saka-ri aloitti kuorolaulun v. 1947 Vaasassa Pohjanmiehissä sekä myöhemmin rautatieläisten mieskuorossa. Viimeiset 20 vuotta hän on laulanut Seinä-joen Sotaveteraanikuorossa ja laulu jatkuu edelleen 92 ikä-vuodesta huolimatta.

Veteraanilaulajia palkittiin

Kultaisin ansioristein palkitut veteraanilaulajat Ahti Sakari (vas.) ja Kalevi Mäki-Hakola.

Maanviljelijä Kalevi Mä-ki-Hakolan laulajan ura alkoi myös heti sodan jälkeen. Hän kiersi eteläpohjalaisia tanssila-voja oman orkesterin kanssa tai muiden solistina. Kalevi Mäki- Hakola on niin ikään toiminut kaksi vuosikymmentä Seinäjo-en Sotaveteraanikuoron laula-jana ja solistina.

Pertti Kortesniemi

Puolustusvoimain komentajaksi Jarmo Lindberg

Kuva Sotaveteraaniviikon avausjuhlasta Viitasaarella 9.3.2014. Oi-kealla tuleva puolustusvoimain komentaja kenraaliluutnantti Jar-mo Lindberg, Sotaveteraaniliiton puheenjohtaja prikaatikenraali Finn-Göran Wennström ja Martti Latvala Viitasaarelta, Pauli Paa-nanen Keiteleeltä ja Toivo Mehto Konnevedeltä.

Uuttera työ huomioitiin

Lions-liitto on päättänyt toteuttaa Kiitos veteraa-nit! -palveluaktiviteetin

sotiemme veteraaneille 2014–2015. Kiitos veteraanit -pal-veluaktiviteetilla Lions-liitto haluaa kiittää veteraaneja sii-tä, mitä he ovat tehneet isän-maamme hyväksi.

Kiitos veteraanit! -palvelu-

Leijonilta palveluaktiviteetti veteraaneilleaktiviteetissa leijonat tukevat veteraaneja, esimerkiksi käy-mällä tapaamassa heitä ja aut-tamalla pienissä arjen aska-reissa, kuten lumenluonnissa, kaupassa käynnissä sekä tarjo-amalla kuljetusapua.

Jokaisessa Lions-liiton 14 piirissä on vastuuhenkilöt, jot-ka yhdessä veteraanijärjestö-

Neuvottelukunnan varapuheenjohtajiksi valittiin Anneli Taina, Matti Louekoski ja Seppo Kääriäinen. Kuva: Antti Tuomikoski

jen piirien kanssa suunnittele-vat hankkeen käytännön levit-tämisen klubi-yhdistystasolle. Aktiviteettiryhmän puheen-johtajana toimii Lions-liiton entinen puheenjohtaja Seppo Söderholm ja neuvottelukun-nan puheenjohtajana Eino Siu-ruainen.

siokkaasta työstään veteraa-nien hyväksi liiton kultaisella ansioristillä. Simo Helminen on pitkäaikainen hallituksen ja työvaliokunnan jäsen sekä avustuksista päättävän huolto-avustusryhmän jäsen. Hän on myös useiden vuosien ajan ol-lut aktiivinen seppeleenlaskija veteraanien siunaustilaisuuk-sissa. Ansioristi ojennettiin hä-nelle Pirkanmaan Sotaveteraa-nipiirin vuosikokouksessa 21.3.

Viime itsenäisyyspäivänä Simo edusti hienosti tampere-laisuutta, kun hän opetti televi-siolähetyksessä kuulantyöntöä muusikko Elastiselle.

Johanna Vuori

Puolustusvoimien sotata-louspäällikkönä toimi-vasta kenraaliluutnantti

Jarmo Lindbergistä (54) tulee puolustusvoimain komenta-ja. Tasavallan presidentti ni-mitti Lindbergin 7. maaliskuu-ta viiden vuoden määräajaksi 1.8.2014 lukien. Nykyinen ko-mentaja Ari Puheloinen siirtyy reserviin.

Lindberg on ensimmäinen lentäjätaustainen puolustus-voimain komentaja. Hän on ol-lut mukana F-18 Hornet han-kinnassa. Lentokadettikoulus-ta hän valmistui priimuksena 1982.

Simo Helminen

USKO AINOASTAAN JEESUKSEEN PELASTAA

www.radiodei.fi

taajuus kaapelissaEspoo 105,8Helsinki 89,0 101,9Hämeenlinna 105,9 103,6Imatra 96,0Kemi 100,5Keski-Suomi 94,1 93,4Kokkola 87,6Kouvola 96,2 Kristiinankaupunki 89,5Kuopio 106,1 103,3Lahti 106,4 99,1

taajuus kaapelissaLappeenranta 96,0Lohja 107,2Mikkeli 87,8 105,0Oulu 106,9 94,1Pohjanmaa 89,4 102,7Pohjois-Karjala 107,4 Rovaniemi 93,4 93,4Satakunta 95,7 94,4Savonlinna 91,3Tampere 98,8 Turku 107,3 99,4

KUUNTELE RADIO DEI


Sotaveteraaniliiton hallitus nimesi liitolle kaksi uutta toimi-kuntaa, naistyön toimikunnan ja perinnetyön toimikunnan sekä uudisti sosiaali- ja terveyspalvelutoimikunnan. Sotave-

teraani-lehti kysyi toimikuntien painotuksista toimikuntien pu-heenjohtajilta. Toimikuntien tehtävänä on aikaisempaa enemmän suunnitella liiton hallitukselle päätettäväksi asioita.

1. Mitkä ovat toimikunnan keskeisimmät ja kiireisimmät asiat, joihin se keskittyy?

2. Mitä muita asioita on agendalla?3. Millainen on toimikuntanne kokonpano?4. Milloin toimikunta kokoontuu ensimmäisen kerran?5. Mitä muuta haluat sanoa?

varmistaa, että suunnitelmaa myös toteutetaan. Siis jokai-seen veteraaniasuntoon tarvi-taan ”persnonal trainer”.

Kun mahdollisimman moni joka tapauksessa haluaa asua erilaisissa kodeissa, ovat tarvit-tavat veteraanipalvelut usein-kin pieniä ja helposti toteutet-tavia. Ne on vain suunniteltava ja toteutettava. Tämän vakuut-teluun toimikunta on hyvä elin.

Toimikunnan tehtävä on myös hoitaa yhteyksiä kuntiin, sillä niiden tehtävänä on vete-raanien palvelujen järjestämi-nen, rahoitusta toki edelleen tarvitaan valtiolta.

3.–5. Toimikunta kokoontuu ensimmäiseen kokoukseensa 13.5.2014. Tässä kokouksessa on tarkoitus päättää tehtäväkuvan tarkennuksesta, laatia suunni-telma koko toimikauden työryt-mistä ja aikatauluista.

Minä uskon, että sosiaali- ja terveyspalvelutoimikunta tu-lee tuottamaan liiton hallituk-sen työn tueksi sellaista vahvaa asiantuntemusta, jolla on entis-tä paremmat mahdollisuudet perustella tarvittavia palveluja, joilla supistuvan ja naisistuvan veteraanijoukon elämän ilta saa-daan mahdollisimman hyväksi.

Perinnetyön toimikunta, Pertti Suominen

1. Sotaveteraaniliitto ja Tam-menlehvän Perinneliitto ovat

jo muutaman vuoden ajan val-mistelleet alueellisen perinne-työn toimintamallia 2020-lu-vun tarpeita varten. Mukana suunnittelutyössä ovat olleet myös sotaveteraanipiirit ja nii-den perinneyhteyshenkilöt. Toimintamallin perusajatukse-na on, että valikoiduista sotave-teraaniyhdistyksistä ryhdytään vähin erin muokkaamaan erik-seen määritettävillä maantie-teellisillä alueilla perinnetyön koordinaattoreina toimivia pe-rinneyhdistyksiä. Tämä läh-tökohta on hyväksytty jatko-suunnittelun pohjaksi.

Nyt aluksi toimikunnan teh-tävänä on toimia eräänlaise-na ”yrityshautomona”, joka jat-kaa muiden toimijoiden kanssa suunnittelua ja etsii samalla ide-oita, joilla voidaan edistää pe-rinneyhdistysten muodostamis-ta. Tällaisia ideoinnin kohteita voivat olla muun muassa perin-neyhdistysten toiminta-ajatuk-sen ja toiminnan sisällön yksi-tyiskohdat. Peruskysymys, johon haetaan vastauksia on, miten valmistaudutaan perinneaikaan.

2. Näiden ensimmäisten, jo ennen Oulun liittokokousta asialistalla olevien toimenpitei-den ohella toimikunta tarkaste-lee muun muassa erilaisten val-takunnallisten hankkeiden to-teuttamista. Toimikunta pyrkii myös tukemaan toimintansa aloittavien perinneyhdistysten toimintaedellytyksiä. Toimikun-taa voisi tässä kuvailla jonkinlai-seksi ”ajatushautomoksi”, jonka tehtävänä on vastata kysymyk-siin: miten siirrytään perinneai-kaan, mitä perinnetyötä tehdään ja mitä hankkeita toteutetaan. Viimeistään tässä vaiheessa on myös katsottava, miten muut pe-rinnetyön toimijat ovat mukana tässä kokonaisuudessa.

3. Perinnetyön toimikuntaa koottaessa on pidetty tärkeänä, että sen jäsenillä olisi sekä ai-empaa kokemusta perinnetyön suunnittelusta että myös uusia rakentavia ajatuksia tulevien vuosien toiminnan muodoista.

4. Toimikunnan ensimmäi-nen kokous pidetään 16.5.2014 ja siitä edetään sitten kohtuul-lisen nopeasti kohti Oulun liit-tokokousta.

5. Sotiemme veteraanit ovat jättämässä meille arvokkaan perinteen vaalittavaksemme. Nyt tehtävän työn tulokset mi-tataan lopullisesti vasta vuo-sien, jopa vuosikymmenien päästä. Siksi on tärkeätä, että meillä jo alkuvaiheessa on yh-teisesti hyväksytty näkemys siitä, mitä veteraanien perinne on ja miten sitä tulevaisuudes-sa halutaan vaalia. Meidän tä-män päivän suunnittelijoiden ja toimijoiden on vain omalla työllämme osattava antaa oi-kea suunta seuraajillemme ja luotettava siihen, että he osaa-vat rakentamaltamme pohjalta jatkaa oikealla tiellä.

Naistyön toimikunta, Tuija Saura

1. Lähtökohta muihin toimi-kuntiin on erilainen. Naisjär-jestö on juuri lopettanut toi-mintansa. Jäsenyhdistyksissä on runsaasti hyvää naistoimin-taa, jonka parhaat toiminta-

Liiton uudet toimikunnat esittäytyvät

Sosiaali- ja terveyspalvelutoimikunta Pekka Paatero

1. Pääasia toimikunnan työs-sä on luonnollisesti veteraani-en, heidän leskiensä ja puolisoi-densa mahdollisimman hyvien elämisen edellytysten turvaa-minen sekä fyysisen ja henki-sen toimintakyvyn ylläpito.

Olen aikaisempien tehtävieni takia pyrkinyt katsomaan ihmis-tä kokonaisuutena, viipaloimatta häntä erilaisiin sote-viipaleisiin, esim. erikoissairaanhoitoon, pe-rusterveydenhuoltoon, sosiaa-lipalveluihin, mielenterveyson-gelmiin jne. Tässä näkökulmas-sa toimikuntani näyttää todella hyvältä, sillä toimikunnan ko-koonpano saatiin kattamaan so-siaali- ja terveyspalvelujen laaja kirjo. Mukana on korkeatasoi-nen asiantuntijajoukko niin hal-linnon kuin palvelutuotannon-kin puolelta.

Kiireellisimpinä asioina pi-dän sitä, että toimikunta voi tuottaa liiton hallitukselle sel-laiset perustelut veteraanien tarvitsemiin palveluihin, ettei niitä voida edes eduskunnassa epäillä.

2. Viime kesänä voimaan-tullut ns. vanhuspalvelulaki antaa veteraanityölle hyvät raa-mit, mutta sen heikkous on se, että veteraanien erityisasema saattaa hukkua yleisen vanhus-politiikan alle.

Kun vanhusväestön van-himman osan valtaosa on vete-raaneja, heidän puolisoitaan ja leskiään, toimikunnan tehtävä-nä on muistuttaa tästä ja tarjota veteraaniryhmää vanhuspalve-lujen kehittämispiloteiksi. Jos ja kun heidän asiansa osataan kunnissa hoitaa hyvin, näiden hyvien käytäntöjen levittämi-nen myös muuhun vanhusvä-estöön onnistuu helpommin.

Tärkeimpinä asioina en pidä vuosittaista kuntoutusta, vaik-ka sekin on tarpeellista. Pidän ensisijaisena joka ainut päivä tapahtuvaa ”kuntoutusta”. Se tarkoittaa toimintakykyä yllä-pitävää elämisen mallia, asuipa veteraani millaisessa asunnos-sa tahansa. Siihen tarvitaan ko-konaisvaltainen palvelusuun-nitelma ja vastuuhenkilö, joka

Varmoja Hyvin istuvia Hajua neutraloivia

Moli

TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA ARKEEN

FENNO MEDICAL OY 09 276 360 [email protected] fennokauppa.fi

PYYDÄ ILMAINEN NÄYTE

09 276 360

fennokauppa.fi LAAJA VALIKOIMA SUOJIA VIRTSANKARKAILUUN


muodot tulee saada jatkumaan. Toisaalta lähes puolesta piireis-sä perinteinen naistoimikunta/naisjaostot on purettu jo ennen Naisjärjestön purkamista.

Naisjaostojen jäsenet ovat jo melko kattavasti jäseninä yh-distyksissä. Kaikki nykyiset naisjaostojen jäsenet tulee saa-da jäseniksi yhdistyksiin varsi-naisiksi jäseniksi, puoliso- tai leskijäseniksi. Näin heille taa-taan tulevaisuudessakin tukea. Kannattajajäseniä tarvitsemme entistä enemmän avuksi arjen toimintoihin.

Liiton jäsenyhdistyksissä on vielä yhdistyksiä, jotka eivät ole sallineet puoliso- ja leskijäsen-ten ottamista yhdistyksen jäse-niksi. Tämä tulee kartoittaa ja pyrkiä vaikuttamaan sääntö-

muutoksen tekemiseen yhdis-tyksissä.

2. Naisten osuus tuettavista ja avustettavista kasvaa. Vuon-na 2019 nais- ja miesveteraani-en määrä on yhtä suuri, noin 5 000. Kun siihen lisätään puo-liso- ja leskijäsenet, kohdistuu tukitoiminta keskeisesti nai-siin. Tätä jäsenkunnan raken-teessa tapahtuvaa muutosta varten teemme työtä uudessa naistyön toimikunnassa.

Uusista liittyvistä kannat-tajajäsenistä merkittävä osa on naisia. Järjestön eri tasoilla tar-vitaan uusia tekijöitä. Myös tu-leva perinnetyö tarvitsee naisia jäseniksi ja aktiivisiksi toimi-joiksi.

3. Alkuvaiheessa toimikun-taan kuuluu kolme jäsentä ja

Liiton hallituksen helmikuussa pidetyssä kokouksessa täydennettiin toimikuntia. Ohessa täydennettyjen toimikuntien kokoonpanot.

Sosiaali- ja terveys-palvelutoimikuntaPekka Paatero, puheenjohtajaElli AaltonenPirkko KarjalainenAntti OlssenTapani TölliPekka UtriainenMarja VaaramaFinn-Göran WennströmAnni Grundström, sihteeri

Perinnetyön toimikuntaPertti Suominen, puheenjohtajaKristina AlhoIlkka BrotherusPekka HolopainenOlli KleemolaPaavo KurttilaEero MattilaMarkku Seppä, sihteeri

Naistyön toimikuntaTuija Saura, puheenjohtajaIrja PesonenPirkko-Liisa LuotolaKaija Vesala

AnsiomerkkitoimikuntaJuhani Penttilä, puheenjohtajaHeikki MälkkiTimo TulosmaaRaija KähköläMarkku Seppä, sihteeri

Toimikunnan työryhmäJuhani Penttiläjäsen Heikki Mälkki

Sotaveteraani – Krigsveteranen -lehden toimitusneuvostoKari Mänty, puheenjohtajaAnni GrundströmAntti HenttonenRaija HinkkalaGöran LindgrenPertti NieminenMarkku SeppäAarno StrömmerEeva TammiFinn-Göran WennströmMarja Riukka, sihteeri

puheenjohtaja. Tarkistamme jatkossa tilannetta, tarvitaanko täydennystä ja millaiselta osaa-misalueelta.

4. Toimikunnan ensimmäi-nen kokous on 24.4.2014 Hel-singissä. Kokouksessa linjataan jatkotyöskentelyä.

5. Sotaveteraanit, heidän puolisonsa ja leskensä tarvit-sevat kaiken avun ja tuen, mitä me kolmannen sektorin toimi-jat voimme heille antaa. Nais-työn toimikunta pyrkii kes-kittämään aluksi toimintansa niihin yhdistyksiin ja alueille, jotka apua haluavat ja tarvitse-vat. Jokainen alue on omalei-mainen ja sitä toimikunta ha-luaa kunnioittaa

APTEEKKIPALVELUA SOTAVETERAANEILLE

Jyväskylä

Korpilahti

Korpilahden Apteekki41800 Korpilahtipuh. 014-821 775

www.korpilahdenapteekki.fi

Alajärvi

Viitasaaren ApteekkiPostikuja 1, 44500 Viitasaari

puh. 014-577 4700

ViitasaariKyllön ApteekkiKeskussairaalantie 20, 40620 Jyväskylä

Puh. 010 271 6890

Voionmaan apteekkiVoionmaankatu 9, Puh. 010 271 6895

Kerava

Keravan KeskusapteekkiKauppakaari 4, 04200 Kerava

Puh. 09-274 7930

Lappeenranta

Lappeenrannan 2. Uusi Apteekki

Lappeenranta , Taipalsaari , Voisalmi

Parikkala

Alajärven ApteekkiKeskuskatu 14, 62900 Alajärvi

Puh. 06-557 2249

Parikkalan 1. Apteekkipuh. 05-430 016

Saaren sivuapteekkipuh. 05-435 256

Veteli

Vetelin ApteekkiKoulutie 63, 69700 Veteli

Puh.06-862 1419

Hämeenlinna

Aulangon Apteekki(Hätilän Liikekeskus),Viipurintie 34

13210 Hämeenlinna Puh.03-622 900

Forssa

Forssan Keskusapteekki(Kartanokeskus),Kartanonkatu 11,30100 Forssa

Puh.03-422 2835

Parainen

Paraisten ApteekkiRantatie 24, 21600 Parainen

Puh. 02-454 4018

Ristiina

Ristiinan ApteekkiBrahentie 16, 52300 Ristiina

Puh. 015-740 7700

Suomenniemen sivuapteekkiPuh. 015-666 470

Tornio

Tornion ApteekkiSatamakatu 3 A,95400 Tornio

Puh.016-480 014 www.tornionapteekki.fi


Sotaveteraaniviikon avaus-tapahtumat alkoivat Vii-tasaaren kirkossa, jota

seurasi käynti sankarihaudal-la. Ruokailun jälkeen siirryt-tiin Viitasaari Areenalle. So-taveteraaniviikon avasi liiton puheenjohtaja Finn-Göran Wennström ja tervehdyssanat lausui yhdistyksen puheenjoh-taja Isto Korhonen.

Juhlapuheen pitänyt perus-palveluministeri Susanna Huo-vinen korosti veteraaneista huolehtimista.

– Veteraanietuudet ovat kunnianosoitus veteraanivä-estön suorittamista palveluista suomalaiselle yhteiskunnalle ja

itsenäisyytemme hyväksi. Sota-veteraanien ja -invalidien, sekä koko sotien aikana eläneen vä-estön itsenäisen toimintaky-vyn tukemisen kannalta on nyt menossa vaativin vaihe. Ko-tona selviytymisen turvaami-nen mahdollisimman pitkään edellyttää ennalta ehkäiseviä ja monipuolisia tukitoimia, ve-teraanien erityisetuuksien ja kunnallisen sosiaali- ja tervey-denhuollon sekä veteraanijär-jestöjen välistä hyvää yhteis-työtä.

Osoitan erityiskiitokseni ve-teraanijärjestöjen uupumatto-malle työlle jäsentensä etujen uudistajina. Veteraaniliittojen

taival on kulkenut rinnan suo-malaisen yhteiskunnan voi-makkaan kasvun kauden. Uu-distusten painotukset ovat seu-ranneet veteraani-ikäluokkien elinkaarta. Tavoitteena pitää olla se, että kaikille ikäänty-ville voidaan varmistaa tur-vallinen ja hyvä elämä. Tässä linjauksessa kotona asuminen ja kotiin tuotavat palvelut ovat ensisijaisia kehittämiskohteita. Yhteistyö valtiovallan, veteraa-nijärjestöjen ja vanhusjärjes-töjen kanssa on vauhdittanut viime vuosikymmenien uudis-tuksia.

Veteraanien yhteiskunnalli-nen arvostus on korkealla. Suo-malainen veteraanihuolto kes-tää kansainvälisen vertailun. Väestön laaja tuki on takanan-ne ja suomalaiset nuoret tunte-vat elävää kiinnostusta sodan-aikaisiin tapahtumiin. Veteraa-nien voimien alkaessa ehtyä me tarvitsemme nuorempaa pol-vea jatkamaan aloittamaanne työtä. Tässä suhteessa toivon, että myös täällä aluetasolla toi-mintanne saa jatkajia nuorem-mista polvista. Viesti veteraa-nien työstä ja saavutuksista on

osa kansakunnan henkistä pe-rintöä. Sen siirtäminen uusien sukupolvien tietoisuuteen on työ, joka jatkuu.

Juhlassa musiikkia esittivät Ilmavoimien Soittokunta joh-tajana musiikkimajuri Tomi Väisänen, kansalaisopiston laulelmaryhmä, Veteraanilau-lajat ja Raimo Salo.

Tilaisuudessa Kalle Öhman, Eetu Samula, Eino Solismaa ja Aleksanteri Siidoroff saivat tasavallan presidentin myöntä-män Suomen Valkoisen Ruu-

sun ritarikunnan mitalin. So-taveteraanien kultaisen ansio-ristin sai Toivo Kinnunen ja Sotaveteraaniliiton ansiomita-lin Mauri Kananen ja Susanna Huovinen.

Tervehdyksiä juhlassa esit-tivät kenraaliluutnantti Jarmo Lindberg, kaupunginjohtaja Janne Kinnunen ja kirkkoher-ra Antti Hiltunen.

Tilaisuuden päätössanat esitti Keski-Suomen Sotavete-raanipiirin 2. varapuheenjohta-ja Kaarlo Mirkkola.

Sotaveteraaniviikolla tunnelma korkeallaSotaveteraaniviikkoa – järjestyksessä 48. - vietettiin juhlavissa merkeissä. Viitasaaren Sotaveteraanit olivat 9. maaliskuuta loihtineet muistorikkaan juhlan, jossa osal-listujia oli kolmisen sataa. Puolustusvoimain komenta-jaksi edellisenä perjantaina nimitetty kenraaliluutnantti Jarmo Lindberg toi puolustusvoimien tervehdyksen. Juh-lapuhujana oli peruspalveluministeri Susanna Huovinen.

Sotaveteraaniviikon päätösjuhlaa vietettiin Seinäjo-ella 16. maaliskuuta. Samalla Seinäjoen Sotaveteraanit viettivät 50-vuotisjuhlaansa. Juhlapuheen piti vuorineu-vos Seppo Paatelainen. Puolustusvoimien tervehdyksen esitti Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi.

Juhlassa esiintyi Viitasaaren kansalaisopiston laulelmapiiri.

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen ja puheenjohtaja Finn-Göran Wennström jakamassa kunniamerkkejä. Susanna Huovinen onnittelee Kalle Öhmania.

Vas. Isto Korhonen, Finn-Göran Wennström, Susanna Huovinen, Mauri Kananen ja Toivo Kinnunen.


Saimme säilyttää omat arvomme ja uskommeSotaveteraaniviikon aikana Ukrainan kriisin myötä nou-sivat ihmisten mieliin entisten

neuvostomaiden kohtalot. Etu-piirijaot ovat viimeaikaisten uutisten mukaan näissä mais-sa edelleen meneillään. Omien veteraaniemme hankkimat tor-

juntavoitot nousivat tässä mie-lessä entistä suurempaan ar-voonsa.

– Voimme olla kiitollisia ve-teraaneille siitä, että kirkois-tamme ei tehty hevostalle-ja eikä viljasiiloja. Ne pysyivät herranhuoneina, rovasti Väinö Reinilä totesi juhlan hartausti-laisuudessa. Näin ei ollut asia kaikkialla lähialueillamme.

– Veisuu rintamakorsuissa ilmensi sitä, mistä suomalai-nen sotilas on aikojen mittaan turvansa hakenut ja avun saa-nut. Jumala on yhä luonamme, sairauksienkin keskellä, kent-täpiispa Pekka Sirkiö muistut-ti hartauspuheessaan. Kristilli-syys ja isänmaan asia vahvisti-vat tuolloin toisiaan.

– Yhtykäämme myös ukrai-nalaisten rukouksiin rauhan puolesta, kenttäpiispa vetosi.

Pidetään veteraaneistamme hyvää huoltaSeinäjoen sotaveteraaniyhdis-tyksen puheenjohtaja Heikki Laihorinne kertoi niistä käy-tännön toimista, joita yhdistys tekee veteraanien hyväksi. Ta-voitteena on auttaa veteraaneja heidän jokapäiväisessä elämäs-sään moni tavoin.

Veteraanit haluavat asua ko-dinomaisissa oloissa mahdol-lisimman pitkään. Asiallinen kotipalvelu, terveyttä edistävä asuminen, kuljetuspalvelut ja läheisyyden antaminen auttavat heitä elämään tyytyväisinä kes-kellämme. Siinä työssä olemme mukana, Laihorinne tiivisti.

Koskaan emme voi liiaksi kiittää veteraaneja, heidän lä-heisiään ja omaishoitajiaan. Pi-detään heistä hyvää huolta.

Seurakunnan ja yhdistyksen välillä vallitsee lämmin yhteis-työ veteraanien hengellisen elä-män hyväksi. Kuljetuksia sa-nankuuloon järjestetään.

Veteraanit ovat kunniakansalaisiammeJuhlapuheessaan vuorineuvos Seppo Paatelainen painotti pe-rinnetiedon siirtämisen tärke-yttä nuoremmille polville. Hän kertoi itse syntyneensä turval-lisen Savon sydämessä samana päivänä, helmikuun kuudente-na 1944, kun jatkosodan pom-mitusaallot Helsinkiin voimal-lisesti alkoivat. Omakohtaisia

muistikuvia sodasta hänen ikä-luokallaan ei siis voi olla.

– Nykypolvenkin pitäisi saa-da perehtyä niihin aikoihin ja asioihin, joita vanhemmat ja isovanhemmat sodassa joutui-vat kokemaan, Paatelainen sa-noi. Se auttaa käsittämään, mil-tä itse olemme säästyneet vii-meisten 70 vuoden aikana.

– Oli käsittämätöntä, että torjuntataisteluista ylivoimais-ta vihollista vastaan yleensä selvittiin. Suomalainen sotilas, kotirintama ja Jumalan apu oli voittoisa yhdistelmä. Suomen armeija pelasti tuolloin kan-samme täydelliseltä tuholta, puhuja totesi.

– Usein kuulee sanottavan, että ”ei yksi mies sotaa tee”. Maamme sotahistoriassa on kuitenkin lukuisia tarinoita sii-tä, että jopa yksittäinen soti-laskin, nykyinen veteraani, on voinut teollaan ratkaista taiste-lun kulun.

Paatelainen esitti, että entis-tä selvemmin veteraanejamme kohdeltaisiin maamme kun-niakansalaisina. Ainakin Etelä-Pohjanmaalla heitä on aina sel-laisina pidettykin.

Tervehdyksissä vedottiin jatkuvaan puolustustahtoonPuolustusvoimien tervehdyk-sen esitti kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi. Hän kiitte-li kansamme puolustustahtoa, joka sodissamme oli valttina. Mutta yksin tahdolla ei jatkos-sa pärjätä, vaan materiaalipuo-lenkin pitää olla ajan tasalla.

– Uskottavat omat puolus-tusvoimat ovat paras ratkaisu turvallisuutemme takaajana. Toivottavasti lähiaikoina teh-tävät päätökset huomioivat tar-peellisessa määrin maanpuo-lustukseen tarvittavat resurssit, kenraali vetosi. Puolustustahto

on edelleen tärkein voimava-ramme.

– Maamme geopoliittinen asema on viime aikoina saa-nut uusia painotuksia ja ulottu-vuuksia. Sekä Jäämeren arkti-nen alue että Itämeri ovat meil-le turvallisuuspoliittisestikin tärkeitä suuntia, kenraali totesi.

Kaikkien tervehdyksiä esit-täneiden järjestöjen pääsanoma kohdistui veteraaniasian kun-nialliseen hoitamiseen. Asian tärkeyttä korosti myös Suomen Sotaveteraaniliiton puheenjoh-taja Finn-Göran Wennström.

– Järjestömme päätehtävä-nä on sotaveteraanien edunval-vonta. Paikallisyhdistyksillä on suorat yhteydet kentän veteraa-neihin, joten heidän tarpeensa viestittyvät liittoon toimenpi-teiden tueksi. Wennström kiit-teli myös liiton kannattajajäse-niä heidän aktiivisuudestaan.

Laivaston soittokunta, veteraanikuoro ja runot koskettivatTilaisuudesta lähetettiin sep-pelpartio sankarihaudoille. Yleisö kuunteli seisaaltaan Lai-vaston soittokunnan esittämän Narvan marssin, jonka tahdit-tamana partio lähti liikkeelle. Toki muitakin sota-ajan säveliä soittokunta kajautteli ohjelma-numeroinaan.

Seinäjoen Sotaveteraani-kuoro esitti herkkiä korsulau-lujaan. Mukana kuorossa oli edelleen kaksi rintamaveteraa-nia, jotka huomioitiin Suomen Sotaveteraaniliiton myöntä-millä kultaisilla ansioristeillä. He olivat Kalevi Mäki-Hakola ja Ahti Sakari.

Näyttelijä Eija-Irmeli Lahti lausui tilaisuuden teemaan lä-heisesti liittyviä runoja. Moni-en silmäkulmat kostuivat.

Matti Latvala

Seinäjoen sotaveteraanit ry 50 vuotta

Veteraanien työt ja kotirintaman ponnistukset muistetaanSeinäjoen Sotaveteraanien yhdistyksen 50-vuotisjuhlasta ja 48:n Sotaveteraaniviikon päätösjuhlasta muodostui harras, isänmaallinen tilaisuus. Puheissa kiitettiin vete-raaneja heidän työstään, jonka hedelmistä nykypolvi voi kiitollisena nauttia. Kotirintamaakaan ei puheissa unoh-dettu. Vielä elossa oleville veteraaneille toivotettiin on-nellisia elinvuosia ja hyvää huolenpitoa loppuun saakka.

Seinäjoki-salissa pidettyyn juhlaan saapui kolmatta sataa henkeä osoittamaan kunnioitustaan keskellämme vielä elossa oleville veteraaneillemme. Mukana oli omai-sia, saattajia ja perinteiden arvostajia. Seinäjoen yhdis-tyksen kirjoissa on vielä 118 varsinaista jäsentä, joista juhlaan oli jaksanut tulla läheisineen noin kolmannes.

Sukupolvemme saa olla kiitollinen jokaiselle veteraanille, Seppo Paatelainen muistutti.

”Tää synnyinseutu rakkain on”, lauloivat veteraanit ja yleisö.

Isä sodassa on, hän puolustaa maamme rakasta rajaa; Eija-Irmeli Lahti lausui Inkeri Hynysen tuotannosta.


9.00 eversti Tollan Ilmasota-koulua ja Ilmavoimia koske-valla esityksellä, jonka jälkeen saimme seurata kunniavierai-na varusmiesten valatilaisuutta ja sen jälkeistä ohimarssia. Tu-tustuimme varusmiesten ma-joitustupiin ja koulutuskalus-toesittelyihin.

Lentoteemaamme noudat-taen siirryimme Tikkakosken lentokentän kupeessa oleviin Tukilentolaivueen tiloihin tu-

Porin Prikaatin sotilasvala ja vakuutus järjestettiin 14. hel-mikuuta Säkylässä. Valan esi-lukijana toimi harjavaltalainen sotaveteraani Yrjö Rimpinen. Juhlapäivä oli aloitettu jo aikai-semmin aamulla kunniakäyn-nillä Säkylän sankarihaudalla.

Paraatijoukko muodostet-tiin tammikuussa palveluk-seen saapuneista yli tuhannesta alokkaasta. Paraatikatselmuk-sessa joukkoja komensi evers-tiluutnantti Janne Jaakkola ja katselmuksen suoritti Porin Prikaatin komentaja, eversti Juha Pyykönen.

Valaseremonioiden ja ohi-marssin jälkeen perusyksi-köissä oli tarjolla lounas sekä varusmiehille että heidän lä-heisilleen. Kaikki saivat tutus-tua vapaasti kasarmeihin, ka-lustoesittelyyn ja sotilaskotiin. Omaisia oli saapunut paikalle yli 4000 henkeä.

Valajuhlallisuuksien ohes-sa vietettiin myös Porin Pri-kaatin 388. vuosipäivää (Porin rykmentti perustettiin vuonna 1626). Juhlaan oli kutsuttu so-

taveteraaneja ja varuskunnan muita sidosryhmiä. Muun oh-jelman lomassa palkittiin pe-rinteiseen tapaan prikaatin omaa henkilökuntaa. Tilaisuu-den juhlapuhujana oli kansan-edustaja Anne Holmlund.

Yrjö Rimpinen on kohta 90 vuotta täyttävä veteraani, joka jo nuoruudessaan harrasti laa-jasti urheilua. Hyvän kuntonsa vuoksi Yrjö sai asevelvollisuus-aikanaan talvella 1942-1943 taistelulähettikoulutuksen ja palveli sota-aikana myös täs-sä tehtävässä. Ensin hän toimi joukkueenjohtajan, myöhem-min komppanianpäällikön ja pataljoonankomentajan tst-lä-hettinä. Rintamapalvelus alkoi -43 Lempaalassa, jossa asemat olivat Viisojen varressa. Siel-tä taistojen tie jatkui kesällä -44 Raudun ja Sakkolan kaut-ta Vuosalmelle ja syksyllä edel-leen Lappiin Tornionjoki-Muo-nionjoki linjalle.

Yrjön mieluisimmat urheilu-lajit ovat olleet pesäpallo, maas-tojuoksu ja yleisurheilu. Pesäpal-loilussa hän edusti Harjavallan

Jymyä. Joukkue voitti Suomi-sarjassa useita piirinmestaruuk-sia. Tässä sarjassa Yrjö Rim-pinen pelasi 110 ottelua. Se on huomattava saavutus, kun ote-taan huomioon, että otteluita oli kuitenkin vain kahdeksan vuo-dessa. Yrjö pelasi myös Suomen mestaruussarjassa vuonna 1957 Jymyn joukkueessa. Pesäpalloi-lun Suomen mestaruus hänellä on ikämiesten sarjassa vuodelta 1962 Porin Vedon riveissä.

Siviilityönsä Yrjö Rimpinen teki sähköasentajana Outo-kumpu Oy:n Harjavallan teh-tailla. Hän on tehnyt pitkään työtä myös veteraanien hyväksi ja kuuluu edelleen Harjavallan Sotaveteraanit ry:n hallituk-seen toisena varapuheenjohta-jana.

Jaakko Suontausta

Sotaveteraaneja valan esilukijoinaYrjö Rimpinen Säkylässä

Lentävät veteraanit kunniavieraina valatilaisuudessa

tustumaan Ilmavoimien käy-tössä oleviin lentokoneisiin. Lopuksi vierailimme Tikka-koskella sijaitsevassa Ilmailu-museossa, jossa meitä odotti-vat museon johtajan Kai Meck-linin ilmailuaiheiset esitykset.

Kiitokset kaikille järjeste-lyissä mukana olleille henki-löille hienosta päivästä.

Vesa Juko

Veteraanit odottamassa valatilaisuuden alkua.

Viime kesänä 14 keski-suomalaista sotiemme veteraania – vanhin

heistä 98-vuotias - olivat kuu-mailmapallolennolla. Tästä ta-pahtumasta syntyi ajatus lento-teeman jatkamisesta näiden ve-teraanien kanssa.

Ilmasotakoulun johtajan, eversti Petri Tollan myötävai-kutuksella lentävien veteraa-nien vierailu varuskuntaan to-teutui 8.2. Tilaisuus alkoi klo

Harjavaltalainen jatko- ja Lapin-sodan veteraani Yrjö Rimpinen sotilasvalan esilukijana.

Kuvassa varuskunnan urheilukentällä vas. everstiluutnantti Janne Jaakkola, eversti Juha Pyykönen ja sotaveteraani Yrjö Rimpinen.

Suomen Sotaveteraaniliittoatervehtien

RESERVILÄISLIITTODöbelninkatu 2, 00260 HELSINKI, puh. (09) 4056 2040


Kaartin Jääkärirykmentin ja Helsingin Ilmatorjuntaryk-mentin sotilasvakuutuksen esi-lukijana 22. helmikuuta oli hel-sinkiläinen hallintoneuvos Sa-kari Sippola. Sakarille tehtävä oli mieluisa, koska molemmat joukko-osastot ovat hänen so-dan aikaisten joukko-osasto-jensa Jääkäripataljoona 2:n ja panssaridivisioonan perinne-joukko-osastoja.

Puolustusvoimien tilaisuu-det ovat tarkkaan suunniteltu-ja ja aikataulut ja muut järjeste-lyt ilmoitetaan tarkalleen. Niin tässäkin. Anneli Taina toimi sotilasvalan esilukijana.

Paraatikatselmus ja ohimarssi Paraatiin osallistui kaikki-aan tuhat sotilasta ja ajoneuvo-ja sekä ylilento. Lisäksi oli tar-

Sakari Sippola Helsingissäkoitus esittää lentonäytös, joka huonon sään vuoksi jouduttiin perumaan. Paraatia ja ohimars-sia olivat ottamassa vastaan Etelä-Suomen sotilasläänin ko-mentaja, prikaatikenraali Pert-ti Laatikainen, Kaartin Jääkä-rirykmentin komentaja eversti Pekka Saariaho, panssaripri-kaatin komentaja eversti Pekka Järvi, Anneli Taina ja Sakari Sippola. Paraatikatselmukseen ja ohimarssiin osallistui myös valkoisiin lumipukuihin pukeu-tunut perinneryhmä, joka sai valtavat suosionosoitukset tu-hatpäiseltä yleisöltä.

Helsingin pommituksia muisteltiin Lähes tasan 70 vuotta sitten neuvostolentokoneet pommit-tivat Helsinkiä kolmena yönä helmikuuta 1944. Pommit aihe-

uttivat mittavia vahinkoja mm. Kaartin kasarmi tuhoutui lähes täysin ja yliopiston pääraken-nus vaurioitui pahoin sekä sa-toja rakennuksia tuhoutui, paloi tai vaurioitui. Ensimmäisessä pommituksessa kuoli 105 ih-mistä, toisella kerralla 25 ja kol-mannella kerralla 21 ihmistä.

Hyökkäyksillään Neuvosto-liitto pyrki tuhoamaan teolli-suus- ja liikennerakenteita sekä ennen kaikkea horjuttamaan kansalaisten luottamusta Suo-men valtiojohtoon ja painosta-maan rauhaan sanelemillaan ehdoilla.

Helsingin ilmapuolustus oli hyvässä kunnossa, loistavas-ti ja innovatiivisesti organisoi-tu ja johdettu. Varustus ja tek-nillinen taso olivat korkealla mm. Saksasta saatujen tutkien ja ilmatorjuntatykistön avulla.

Ilmapuolustusjoukkoihin oli värvätty myös vapaaehtoisik-si pääkaupungin koulujen ylä-luokkien oppilaita.

Jälkikäteen arvioiden ilma-torjunta onnistui erinomaises-ti. Sen vuoksi taistelua on kut-suttu muiden esikuvien mukai-sesti torjuntavoitoksi.

Kutsuvierastilaisuudessa Sakari kiitti kenraali Laatikais-ta erinomaisesta puheesta ja siinä sotaveteraaneille osoite-tusta suuresta huomaavaisuu-desta. Kenraali totesi, että puo-lustusvoimat tuntevat suurta kunnioitusta ja kiitollisuutta veteraaneja kohtaan.

Sakarilta tiedusteltiin sota-ajan kokemuksista. Hän ei ollut noina pommitusaikoina Hel-singissä, vaan paljon hiljaisem-malla rintamalla Itä-Karjalassa

ja oli vannonut sotilasvalan jo-takuinkin tarkkaan 71 vuotta sitten. Sitä ennen hän oli ollut rintamalla jo pari vuotta aikai-semmin pelkästään suojelus-kuntalaisena antamansa lupa-uksen varassa. Suurin paraati, johon hän on osallistunut, on ollut 4.6.1944 puolustusvoimi-en lippujuhlapäivänä, ylipääl-likkö Suomen marsalkka Man-nerheimin syntymäpäivänä Viipurin Markovillassa suori-tettu panssaridivisioonan pa-raati, jonka vastaanotti divisi-oonan komentaja, kenraalima-juri Ernst Ruben Lagus.

Paraatin jälkeen viikkoa myöhemmin divisioona läh-ti Kannaksen suurtaisteluihin, joissa se viipyi aina sodan lop-puun saakka. Sakari haavoittui Vuosalmen taistelussa heinä-kuussa.

Prikaatikenraali Pertti Laatikainen puhumassa Senaatintorilla, hänen takanaan Sa-kari Sippola.

Alokkaat valalla Senaatintorilla Helsingissä, taustalla yleisöä Tuomiokirkon portailla.

www.mpk.fi

Aliupseeriliitto ry tervehtii sotiemme veteraaneja

www.aliupseeriliitto.fi

Reserviupseeriliitto Wed Apr 09 13:56:35 2008 Page 1

��

��

��

��

� � ��

��


Valtion vuoden 2014 ta-lousarviossa on rinta-maveteraanien kun-

toutukseen varattu yhteensä 34,6 miljoonaa euroa. Kunnille jaetaan kuntoutusmäärärahas-ta rintamaveteraanikuntoutuk-seen noin 24 398 932 miljoonaa euroa ja kotiin vietäviin avo-

palveluihin 6,6 miljoonaa eu-roa kunnissa asuvien rintama-veteraanien määrän suhteessa.

Rintamaveteraanien kuntou-tusmäärärahat maksetaan kun-nille ennakkona neljännesvuo-sittain yhtä suurina erinä. Mak-supäivät ovat helmi-, touko-, elo- ja marraskuun 28 päivänä.

Kunta / Kuntayhtymä palvelumr. Kuntoutus-mr.

Edunsaaj. Lkm

Akaan kaupunki 20 770,67 76 785,16 86Alajärvi 10 143,81 37 499,73 42Alavieska 2 173,67 8 035,66 9Alavuden kaupunki 15 215,72 56 249,60 63Asikkala 9 660,78 35 715,03 40Askolan kunta 3 864,31 14 285,61 16Auran kunta 1 690,64 6 249,96 7Enonkosken kunta 1 932,16 7 142,81 8Enontekiön kunta 2 898,23 10 714,21 12Espoo kaupunki 196 113,73 724 994,80 812Eurajoki 7 245,58 26 785,52 30Euran kunta 16 181,80 59 821,00 67Evijärvi 3 622,79 13 392,76 15Forssa 29 223,84 108 034,94 121Haapajärven kunta 9 419,26 34 821,18 39Haapaveden kaupunki 6 762,54 24 999,82 28Hailuodon kunta 2 415,19 8 928,51 10Halsua 2 173,67 8 035,66 9Haminan kaupunki 55 066,42 203 569,97 228Hangon kaupunki 9 902,29 36 606,88 41Hankasalmen kunta 7 970,14 29 464,07 33Harjavalta 11 351,41 41 963,98 47Hartola 5 071,91 18 749,87 21Hattulan kunta 8 453,18 31 249,78 35Hausjärven kunta 9 177,74 33 928,33 38Heinolan kaupunki 28 257,77 104 463,54 117Heinäveden kunta 7 970,14 29 464,07 33Helsingin kaupunki 654 517,51 2 419 625,49 2710Hirvensalmi 2 173,67 8035,66 9Hollola 21 978,26 81 249,42 91Honkajoki 2 898,23 10 714,21 12Huittisten kaupunki 11 834,45 43 749,69 49Humppilan kunta 3 622,79 13 392,76 15Hyrynsalmi 13 766,60 50 892,49 57Hyvinkään kaupunki 51 685,15 191 070,06 214Hämeenkoski 1 932,16 7 142,81 8Hämeenkyrön kunta 11 109,89 41 071,13 46Hämeenlinnan kaupunki 94 434,08 349 104,64 391Iin kunta 16 423,32 60 713,85 68Iisalmi 30 672,96 113 392,04 127Iitti 14 491,16 53 571,04 60Ikaalisten kaupunki 6 279,50 23 214,12 26Ilmajoki 11 592,93 42 856,84 48Ilomantsin kunta 35 020,31 129 463,36 145Imatran kaupunki 54 824,90 202 677,12 227Inarin kunta 10 626,85 39 285,43 44Inkoon kunta 5 071,91 18 749,87 21Isojoki 5 313,43 19 642,72 22

Kuntoutus- ja palvelumäärärahat kunnittain sekä edunsaajien määrät vuonna 2014

Rintamaveteraanien kotiin vietävät kunnalliset avopalvelut ja kuntoutusmäärärahat sekä edunsaajat kunnittain 2014

Rintamaveteraanien kotiin vietävien avopalvelujen mää-rärahat maksetaan kerran vuo-dessa.

Maksupäivä on helmikuun puolen välin paikkeilla.

Molemmat määrärahat jae-taan kunnissa asuvien rinta-maveteraanien lukumäärän

mukaisesti. Lukumäärästä vä-hennetään kunnissa asuvien sotainvalidien lukumäärä.

Taulukossa määrärahat ovat kunnittain. Maksatus tapah-tuu kunnille, kuntayhtymille tai sosiaali- ja terveydenhuolto-piireille tai terveyskuntayhty-mille, joten kunta, joka kuuluu

johonkin laajempaan kokonai-suuteen ei saa suoraan mak-suosoitusta omaan kuntaansa. Esimerkiksi Itä-Savon sairaan-hoitopiiriin kuuluvat Enonkos-ki, Rantasalmi, Savonlinna ja Sulkava.

Anni Grundström

Isokyrö 3 864,31 14 285,61 16Jakobstad 15 940,28 58 928,15 66Jalasjärven kunta 10 143,81 37 499,73 42Janakkalan kunta 22 944,34 84 820,82 95Joensuun kaupunki 128 246,79 474 103,74 531Jokioinen 8 453,18 31 249,78 35Joroisten kunta 6 521,02 24 106,97 27Joutsan kunta 7 487,10 27 678,37 31Juankosken kaupunki 7 245,58 26 785,52 30Juuan kunta 7 245,58 26 785,52 30Juupajoen kunta 2 173,67 8 035,66 9Juvan kunta 9 660,78 35 714,03 40Jyväskylän kaupunki 108 200,68 399 997,13 448Jämijärvi 2 173,67 8 035,66 9Jämsä 27 533,21 101 784,98 114Järvenpään kaupunki 20 529,15 75 892,31 85Kaarinan kaupunki 26 084,09 96 427,88 108Kaavin kunta 4 830,39 17 857,01 20Kajaani 65 693,27 242 855,40 272Kalajoen kaupunki 13 525,09 49 999,64 56Kangasala 21 012,19 77 678,01 87Kangasniemen kunta 6 762,54 24 999,82 28Kankaanpää 10 626,85 39 285,43 44Kannonkoski 2 656,71 9 821,36 11Kannus 4 105,83 15 178,46 17Karijoki 2 898,23 10 714,21 12Karkkila 12 559,01 46 428,24 52Karstula 6 762,54 24 999,82 28Karvia 5 313,43 19 642,72 22Kaskisten kaupunki 1 207,60 4 464,25 5Kauhajoki 20 287,63 74 999,46 84Kauhava 13 766,60 50 892,49 57Kauniaisten kaupunki 18 838,51 69 642,36 78Kaustinen 3 139,75 11 607,06 13Keiteleen kunta 4 347,35 16 071,31 18Kemijärven kaupunki 44 439,57 164 284,54 184Kemin kaupunki 46 371,72 171 427,34 192Keminmaan kunta 11 834,45 43 749,69 49Kempeleen kunta 10 626,85 39 285,43 44Keravan kaupunki 23 185,86 85 713,67 96Keuruun kaupunki 13 042,05 48 213,94 54Kihniön kunta 2 898,23 10 714,21 12Kimitoöns kommun 17 630,91 65 178,10 73Kinnulan kunta 1 449,12 5 357,10 6Kirkkonummen kunta 13 283,57 49 106,79 55Kiteen kaupunki 16 906,36 62 499,55 70Kittilän kunta 14 491,16 53 571,04 60Kiuruvesi 14 974,20 55 356,75 62Kivijärvi 1 690,64 6 249,96 7Kokemäki 14 732,68 54 463,89 61

Kokkolan kaupunki 44 439,57 164 284,54 184Kolarin kunta 4 105,83 15 178,46 17Konneveden kunta 3 139,75 11 607,06 13Kontiolahden kunta 12 317,49 45 535,39 51Korsholms kommun 13 525,09 49 999,64 56Korsnäs 4 105,83 15 178,46 17Koski Tl 2 898,23 10 714,21 12Kotkan kaupunki 108 925,24 402 675,68 451Kouvolan kaupunki 150 949,61 558 031,71 625Kristiinan kaupunki 11 592,93 42 856,84 48Kronoby kommun 9 660,78 35 714,03 40Kuhmo 23 910,42 88 392,22 99Kuhmoinen 5 554,95 20 535,57 23Kuopion kaupunki 106 027,01 391 961,47 439Kuortaneen kunta 7 245,58 26 785,52 30Kurikka 17 147,88 63 392,40 71Kustavi 2 415,19 8 928,51 10Kuusamon kaupunki 70 523,66 260 712,41 292Kyyjärvi 1 932,16 7 142,81 8Kärkölä 3 139,75 11 607,06 13Kärsämäki 2 415,19 8 928,51 10Köyliön kunta 4 830,39 17 857,01 20Lahden kaupunki 127 522,23 471 425,19 528Laihian kunta 8 694,70 32 142,63 36Laitilan kaupunki 7 004,06 25 892,67 29Lapinjärvi 4 588,87 16 964,16 19Lapinlahden kunta 15 215,72 56 249,60 63Lappajärvi 5 796,47 21 428,42 24Lappeenranta 143 220,99 529 460,49 593Lapuan kaupunki 11 592,93 42 856,84 48Larsmo 1 207,60 4 464,25 5Laukaan kunta 16 906,36 62 499,55 70Lavian kunta 2 415,19 8 928,51 10Lemi 3 139,75 11 607,06 13Lempäälän kunta 12 317,49 45 535,39 51Leppävirran kunta 12 800,53 47 321,09 53Lestijärvi 966,08 3 571,40 4Lieksan kaupunki 35 503,35 131 249,06 147Lieto 14 491,16 53 571,04 60Limingan kunta 2 656,71 9 821,36 11Liperin kunta 14 491,16 53 571,04 60Lohjan kaupunki 42 265,89 156 248,88 175Loimaa 31 397,52 116 070,60 130Lopen kunta 7 970,14 29 464,07 33Loviisa 24 151,94 89 285,07 100Luhangan kunta 724,56 2 678,55 3Lumijoen kunta 2 898,23 10 714,21 12Luumäki 15 215,72 56 249,60 63Luvia 4 347,35 16 071,31 18Maaninka 4 105,83 15 178,46 17


Vaasan kaupunki 57 240,09 211 605,62 237Valkeakosken kaupunki 26 084,09 96 427,88 108Valtimon kunta 7 970,14 29 464,07 33Vantaan kaupunki 108 683,72 401 782,83 450Varkauden kaupunki 28 016,25 103 570,69 116Vehmaa 2 173,67 8 035,66 9Vesannon kunta 4 347,35 16 071,31 18Vesilahden kunta 4 588,87 16 964,16 19Veteli 3 622,79 13 392,76 15Vieremä 4 347,35 16 071,31 18Vihti 19 321,55 71 428,06 80Viitasaaren kaupunki 13 042,05 48 213,94 54Vimpeli 3 139,75 11 607,06 13Virolahden kunta 18 596,99 68 749,51 77Virtain kaupunki 10 868,37 40 178,28 45Vörå kommun 7 004,06 25 892,67 29Ylitornion kunta 13 042,05 48 213,94 54Ylivieska 13 525,09 49 999,64 56Ylöjärven kaupunki 17 630,91 65 178,10 73Ypäjä 3 864,31 14 285,61 16Ähtärin kaupunki 9 902,29 36 606,88 41Äänekosken kaupunki 19 804,59 73 213,76 82Ahvenanmaa 37 677,03 139 284,71 156Yhteensä 6 600 000,09 24 398 932,90 27327

Ålands Hälso- och Sjukvård 37 677,03 139 284,71 156 Brandö 724,56 2 678,55 3 Eckerö 2 415,19 8 928,51 10 Finström 2 656,71 9 821,36 11 Föglo 1 449,12 5 357,10 6 Geta 241,52 892,85 1 Hammarland 2 415,19 8 928,51 10 Jomala 3 139,75 11 607,06 13 Kumlinge 966,08 3 571,40 4 Kökar 724,56 2 678,55 3 Lemland 1 207,60 4 464,25 5 Maarianhamina 15 698,76 58 035,30 65 Saltvik 2 656,71 9 821,36 11 Sottunga 1 449,12 5 357,10 6 Sund 1 690,64 6 249,96 7 Vårdö 241,52 892,85 1

Malax 8 936,22 33 035,48 37Marttilan kunta 2 898,23 10 714,21 12Masku 5 313,43 19 642,72 22Merijärven kunta 1 207,60 4 464,25 5Merikarvia 6 762,54 24 999,82 28Miehikkälän kunta 10 143,81 37 499,73 42Mikkelin kaupunki 62 553,52 231248,34 259Muhoksen kunta 13 042,05 48213,94 54Multian kunta 2 898,23 10 714,21 12Muonion kunta 5 071,91 18 749,87 21Muuramen kunta 4 105,83 15178,46 17Mynämäki 10 626,85 39 285,43 44Myrskylä 3 139,75 11 607,06 13Mäntsälän kunta 16 181,80 59 821,00 67Mänttä-Vilppulan kaupunki 16 906,36 62 499,55 70Mäntyharjun kunta 9 902,29 36 606,88 41Naantalin kaupunki 20 529,15 75 892,31 85Nakkila 5 796,47 21 428,42 24Nastola 13 042,05 48 213,94 54Nivala 10 626,85 39 285,43 44Nokian kaupunki 21 978,26 81 249,42 91Nousiainen 2 898,23 10 714,21 12Nurmeksen kaupunki 18 355,47 67 856,66 76Nurmijärven kunta 20 287,63 74 999,46 84Nykarleby Stad 5 554,95 20 535,57 23Närpes stad 16 664,84 61 606,70 69Orimattila 21 253,71 78 570,86 88Oripää 1 449,12 5 357,10 6Orivesi 15 457,24 57 142,45 64Oulaisten kaupunki 8 453,18 31 249,78 35Oulun kaupunki 235 481,39 870 529,47 975Outokumpu 12 075,97 44 642,54 50Padasjoki 4 105,83 15 178,46 17Paimion kunta 10 868,37 40 178,28 45Paltamo 9 177,74 33 928,33 38Parainen - Pargas 23 668,90 87 499,37 98Parikkala 13 042,05 48 213,94 54Parkanon kaupunki 7 970,14 29 464,07 33Pedersöre 9 902,29 36 606,88 41Pelkosenniemen kunta 2 898,23 10 714,21 12Pellon kunta 8 453,18 31 249,78 35Perhon kunta 3 139,75 11 607,06 13Pertunmaan kunta 3 622,79 13 392,76 15Petäjäveden kunta 6 521,02 24 106,97 27Pieksämäen kaupunki 28 740,81 106 249,24 119Pielaveden kunta 9 177,74 33 928,33 38Pihtiputaan kunta 4 105,83 15 178,46 17Pirkkalan kunta 11 109,89 41 071,13 46Polvijärven kunta 7 004,06 25 892,67 29Pomarkku 3 139,75 11 607,06 13Pori 84 290,26 311 604,91 349Pornaisten kunta 3 622,79 13 392,76 15Porvoon kaupunki 43 473,49 160 713,13 180Posion kunta 18 355,47 67 856,66 76Pudasjärven kunta 21 978,26 81 249,42 91Pukkila 1 690,64 6 249,96 7Punkalaidun 4 105,83 15 178,46 17Puolangan kunta 20 529,15 75 892,31 85Puumalan kunta 8 936,22 33035,48 37Pyhtään kunta 8 211,66 30 356,92 34Pyhäjoki 4 347,35 16 071,31 18Pyhäjärvi 7 004,06 25 892,67 29Pyhännän kunta 724,56 2 678,55 3Pyhäranta 1 690,64 6 249,96 7Pälkäne 11 109,89 41 071,13 46Pöytyän kunta 11 592,93 42 856,84 48Raahe 30 189,92 111 606,34 125

Raisio 27 774,73 102 677,83 115Rantasalmen kunta 5 071,91 18 749,87 21Ranuan kunta 15 698,76 58 035,30 65Raseborgs stad 43 956,53 162 498,83 182Rauman kaupunki 47 337,80 174 998,74 196Rautalammin kunta 8 453,18 31 249,78 35Rautavaaran kunta 3 381,27 12 499,91 14Rautjärvi 10 143,81 37 499,73 42Reisjärvi 2 415,19 8 928,51 10Riihimäen kaupunki 35 020,31 129 463,36 145Ristijärvi 10 143,81 37 499,73 42Rovaniemen kaupunki 157 229,11 581 245,83 651Ruokolahti 15 698,76 58 035,30 65Ruoveden kunta 10 143,81 37 499,73 42Ruskon kunta 5 071,91 18 749,87 21Rääkkylän kunta 5 071,91 18 749,87 21Saarijärvi 13 042,05 48 213,94 54Sallan kunta 23 668,90 87 499,37 98Salon kaupunki 64 968,71 240 176,85 269Sastamala 34 537,27 127 677,65 143Sauvon kunta 4 588,87 16 964,10 19Savitaipale 9 177,74 33 928,33 38Savonlinna 55 066,42 203 569,87 228Savukosken kunta 5 796,47 21 428,42 24Seinäjoki 48 062,36 177 677,30 199Sievi 2 656,71 9 821,36 11Siikainen 1 690,64 6 249,96 7Siikajoki 10 143,81 37 499,73 42Siikalatvan kunta 10 385,33 38 392,58 43Siilinjärven kunta 12 559,01 46 428,24 52Simon kunta 6 279,50 23 214,12 26Sipoon kunta 14 249,64 52 678,19 59Siuntion kunta 5 313,43 19 642,72 22Sodankylän kunta 22 944,34 84 820,82 95Soini 3 381,27 12 499,91 14Someron kaupunki 15 698,76 58 035,30 65Sonkajärvi 4 588,87 16 964,16 19Sotkamo 18 596,99 68 749,51 77Sulkavan kunta 3 864,31 14 285,61 16Suomussalmi 56 998,57 210 712,77 236Suonenjoen kaupunki 13 766,60 50 892,49 57Sysmä 9 177,74 33 928,33 38Säkylän kunta 5 796,47 21 428,42 24Taipalsaari 6 521,02 24 106,97 27Taivalkosken kunta 17 630,91 65 178,10 73Taivassalo 4 588,87 16 964,16 19Tammela 7 245,58 26 785,52 30Tampereen kaupunki 205 774,51 760 708,83 852Tarvasjoki 4 830,39 17 857,01 20Tervolan kunta 12 559,01 46 428,24 52Tervon kunta 2 898,23 10 714,21 12Teuva 7 004,06 25 892,67 29Tohmajärven kunta 7 728,62 28 571,22 32Toholampi 3 381,27 12 499,91 14Toivakan kunta 2 415,19 8 928,51 10Tornion kaupunki 42 748,93 158 034,58 177Turun kaupunki 214 469,21 792 851,45 888Tuusniemen kunta 4 105,83 15 178,46 17Tuusulan kunta 17 389,40 64 285,25 72Tyrnävän kunta 2 898,23 10 714,21 12Ulvila 10 385,33 38 392,58 43Urjalan kunta 5 071,91 18 749,87 21Utajärvi 6 521,02 24 106,97 27Utsjoen kunta 1 449,12 5 357,10 6Uuraisten kunta 1 932,16 7 142,81 8Uusikaupunki 20 287,63 74 999,46 84Vaala 8 211,66 30 356,92 34

Söderlångvik GårdDragsfjärd

Steripolar OyEspoo

Schiedel Savuhormistot Oy

Espoo

Kiitos Sotaveteraaneille Espoosta Nro 112


Sosiaali- ja terveysminis-teri Paula Risikon esi-tyksestä hallitus on esit-

tänyt muutettavaksi rinta-masotilaseläkelakia siten, että Kansaneläkelaitos voisi luovut-taa rintamalisää saavien henki-löiden tiedot kunnalle. Ehdote-tun muutoksen tarkoituksena on edistää kunnan mahdolli-suuksia järjestää rintamave-teraanien kuntoutus ja kotiin vietävät palvelut tarvetta vas-taavalla tavalla kaikille niihin oikeutetuille: ”Näin korjataan kohtuuton tilanne, joka on jopa estänyt rintamaveteraaneja saamasta heille kuuluvia kun-toutus- ja kotiin vietäviä palve-luja”, sosiaali- ja terveysminis-teri Paula Risikko sanoo.

Valtion talousarviossa on määrärahat rintamaveteraa-nien kotiin vietäviin palvelui-hin sekä kuntoutukseen, jotka maksetaan kunnille siellä asu-vien kuntoutukseen ja palvelui-hin oikeutettujen veteraanien määrän mukaisesti. Erityises-ti suurissa kunnissa palvelui-hin oikeutettujen veteraanien löytäminen on osoittautunut vaikeaksi, koska salassapito-säännökset ovat estäneet Ke-laa luovuttamasta kunnille tie-toa kunnan alueella asuvista veteraaneista. Kelalla on tiedot rintamaveteraaneista, koska se maksaa heille kuukausittain rintamalisää.

Solmu on aukeamassaTietojen saamisen vaikeus

on ollut osasyynä siihen, että kaikkia etuuksien piiriin kuu-luvia veteraaneja ei ole tavoi-tettu. Tämä on osaltaan saatta-nut vaikuttaa myös siihen, että määrärahoja on jäänyt joissa-kin kunnissa käyttämättä. Hen-kilötietojen saaminen kunti-en veteraaniasioista vastaavien käyttöön mahdollistaa palvelu-jen tarjoamisen ja niistä tiedot-tamisen henkilökohtaisesti. Tä-hän saakka kuntien tiedotteet on postitettu Kelan kautta. Ve-teraanien ikääntyessä he eivät välttämättä ole reagoineet kun-nan lähettämään tiedotekirjee-seen, jossa on kerrottu eri kun-toutumisvaihtoehdoista ja ko-tiin saatavista avopalveluista.

Kunta saa Kelalta ainoastaan rintamalisää saavan henkilön nimen ja henkilötunnuksen. Kunnalla ei ole oikeutta luo-vuttaa näitä tietoja eteenpäin tai käyttää niitä muuhun tar-koitukseen kuin kuntoutuksen ja sitä tukevien muiden avopal-velujen järjestämiseen.

Hallitus antoi asiaa kos-kevan esityksen eduskunnal-le torstaina 6. maaliskuuta, ja lain on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian.

Anni Grundström

Ministeriössä 21.2. jär-jestetyssä tapaami-sessa järjestöt toivat

esille etuustavoitteensa sekä perustelut niille. Tilaisuudes-sa käsiteltiin lisäksi ulkomailla asuvien veteraanien tilannetta ja heidän kuntoutusmahdolli-suuksiaan heidän asuinmaas-saan.

Asetuksen muutosta pidettiin tärkeänä uudistuksena veteraa-nien tietojen saamiseksi kuntien tietoon. Tämä helpottanee pal-velujen järjestämistä, vaikka to-dettiinkin kuntien käytäntöjen vaihtelevan eri puolilla.

Peruspalveluministeri toi-voikin saavansa järjestöiltä käytännön tietoja eri malleis-

ta, kuinka palveluja on onnis-tuttu järjestämään jouhevasti ja tarveharkintaan perustuen.

Molemmat ministerit piti-vät veteraaniasioiden hoitamis-ta edelleen merkityksellisenä ja antoivat kiitoksensa järjestöjen tekemälle työlle ja lupautuivat tekemään parhaansa veteraani-en etuusasioiden hoitamisessa.

Asiaa ja aamukahvia ministeriössä

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko ja peruspalveluministeri Susanna Huovinen antoivat ai-kaansa Vevan edustajille.

Sähkömopot* Kotiin toimitettuna* Hyvät maksuehdot

P. 0500 567 104 www.potkupyora.com

Maanpuolustuskorkeakou-lu palkittiin 11. maaliskuu-ta 2014 sotilasperinteiden tukemisesta. Tunnustus vuoden 2013 sotilaspe-rinneteosta myönnettiin SA-kuva-arkistolle, joka on avannut sodanaikaiset valokuva-arkistot yleisölle. Lisäksi korkeakoulu sai kunniamaininnan joukko-osastoperinteitä käsittele-västä teoksesta.

Sotilasperineen Seuran pu-heenjohtaja Markus Ana-ja korosti kuva-arkiston

suurta arvoa ja hyötyä sotiem-me historian tutkimuksessa sekä erilaisten julkaisuiden ku-vittamisessa. Lisäksi arkiston kulttuuripoliittisesti tärkeä va-paan saatavuuden periaate sai kiitosta.

Keväällä 2013 avattu SA-kuva-arkisto on Maanpuo-lustuskorkeakoulun Tuotan-to-osaston, Mikkelin Kan-salliskirjaston ja kymmenien asiantuntijoiden yhteistyön tu-los. Palvelu on luonteeltaan ai-nutlaatuinen ja se on saanut merkittävää maailmanlaajuis-ta huomiota. Arkisto sisältää 160 000 digitoitua kuvaa, joi-ta on tähän mennessä katseltu

24 miljoonaa kertaa. Sivustol-la vierailee päivittäin yli tuhat kävijää Suomesta ja ulkomail-ta. Tähän mennessä sivuston kautta on toimitettu myös run-saasti palautetta, jonka avulla pyritään muun muassa täyden-tämään sivustolla esillä olevien kuvien taustatietoja.

Lisäksi Sotilasperinteen Seura antoi kunniamaininnan Maanpuolustuskorkeakoulun julkaisemalle Suomen puolus-tusvoimien joukko-osastope-rinteet osa 2:lle. Kunniakirjan vastaanotti teoksen päätoimit-taja Markku Palokangas. Ai-emmin palkitun ensimmäisen

SA-kuva-arkisto palkittiin sotilasperinnetekona

Seuran puheenjohtaja Markus Anaja luovutti tunnustuksen Maan-puolustuskorkeakoululle. Sen vastaanotti lippueamiraali Veijo Tai-palus. Kuva: Puolustusvoimat / Jarno Riipinen

osan tavoin teoksen meriiteik-si mainittiin sotilasperinteiden jatkuvuutta tukeva informatii-visuus, huolellinen toimitusjäl-ki ja edustava ulkoasu. Kunnia-maininnan ohessa seura esitti vetoomuksen vielä kolmannen osan toteuttamiseksi.

Maanpuolustuskorkeakou-lun rehtori, lippueamiraali Vei-jo Taipalus painotti kiitospu-heessaan sotahistorian ja so-tilasperinteiden tuntemuksen keskeisyyttä osana sotilaallis-ta ydinosaamista. Hänen mu-kaansa järjestelmällinen doku-mentointi edesauttaa perintei-den tuntemusta ja jatkuvuutta.

www.forcit.fi


Sotiemme raskaissa ko-ettelemuksissa syntynyt ”veljeä ei jätetä” -huo-

lenpito vahvisti aseveljeyttä. Se jatkuu veteraanijärjestöissä kuntoutus- ja tukitoimintoina. Järjestöjen nuorempien suku-polvien tukijäsenet ovat jo ot-tamassa tehtäviä hoitaakseen. Veteraanijärjestöjen perinne-työtä jatkamaan perustettiin 10 vuotta sitten Tammenlehvän Perinneliitto. Ikääntyvät vete-raanisiskot ja -veljet hoivataan viimeiseen saakka.

Hymyn syntyVuonna 1950 perustettiin Opintorahastoyhdistysten Tu-kisäätiö, joka otti tehtäväk-seen varojen keräämisen vähä-varaisten kotien lasten oppi-koulun käynnin tukemiseen. Säätiön arvovaltaiseen neu-vottelukuntaan kuului tun-nettuja yhteiskuntamme vai-kuttajakansalaisia. Säätiön yli-asiamies Pentti K. Vilppula teetätti nuorella kuvanveistä-jällä Heikki Niemisellä piirrok-

Hyvän toveruuden kilpa vaalii veljeä ei jätetä -perinnettä

sen hymyilevästä lapsesta, jota hän halusi käyttää eri tavoin varojen keräämiseen säätiölle. Hän valmistutti piirroksen li-säksi hymyilevän kipsisen po-jan pään, Hymypojan.

Hymypoika koulujen Hyvän toveruuden kilvan symboliksiMaamme kouluissa on kuusi vuosikymmentä pyritty vaali-maan oppilaiden keskinäisen avunannon periaatetta Hyvän toveruuden kilvalla. Sen käyn-nistäjänä oli Suomen Sotave-teraaniliiton nykyinen vara-puheenjohtaja, opetusneuvos Antti Henttonen.

- Miten tuo idea sai alkunsa? - Olin syksyllä 1953 Opetta-

jain Lehden uusi päätoimitta-ja, kun toimitukseen tuli vie-raaksi Opintorahastoyhdis-tysten Tuen yliasiamies Pentti K. Vilppula. Hän kaivoi sal-kustaan pienen kipsisen pojan pään, Antti muistaa.

- Tämä on Hymypoika, hän sanoi, ja toivoi, että lehti mai-

nostaisi sitä palkinnoksi koulu-jen erilaisiin kilpailuihin.

- Otin sen käteeni. Ihailles-sani sitä mieleeni välähti ajatus. Kouluissamme keskusteltiin tuohon aikaan käyttäytymis-kasvatuksen tehostamisesta. Isät olivat olleet vuosia sodas-sa, ja kasvatusvastuu oli jäänyt kotirintaman tehtävissä väsy-neiden äitien ja isovanhempien vastuulle. Nyt vanhemmat ra-kensivat koteja, jatkoivat opis-kelua tai kilvoittelivat toimeen-tulosta työelämässä. Kiire oli jatkuvasti kantapäillä, kun jäl-leenrakennettiin sodan vauri-oita. Kodit ja koulut tarvitsivat tukea kasvatustehtäviinsä. Isot sodanjälkeiset ikäluokat olivat juuri tulossa kouluikään ja ne joutuivat koulutilojen puuttees-sa usein opiskelemaan isoissa opetusryhmissä aamu- ja ilta-vuoroissa. Siirtolaiskotien lap-silla ei ollut ympärillään tutun kotikylän tarjoamaa turvalli-suutta. Voisiko Hymypoika tar-jota kaveruutta? Katsoin vie-rasta, joka odotti vastaustani.

- Järjestetään tälle oma kil-pailu, ehdotin.

- Millainen kilpailu? - Esittelin ajatusraakileeni,

joka sai vieraani innostumaan. Kehittelimme aihetta yhdessä eteenpäin: käyttäytymiskilpa - hyvän toveruuden kilpa. Siinä se oli. Mutta kuka kilvan jär-jestäjäksi? Opettajajärjestö kävi juuri vaikeita palkkaneuvotte-luja, se ei ehkä olisi niissä olois-sa paras mahdollinen. Silloin tuli mieleen opettajajärjestön sotavuosien aikana koulunuor-ten harrastustoimintaa tuke-maan perustama Koulun Ker-hokeskus.

- Se ottikin tehtävän vastaan. Syntyi työnjako: Kerhokeskus järjestää kilvan, Opintorahas-toyhdistysten Tuki toimittaa kouluihin niiden tilaamat ku-vanveistäjä Heikki Niemisen pienoisveistokset ja Opettajain Lehti toimii hankkeen kummi-na ja tunnetuksi tekijänä.

- Vielä kaavailtiin uuden käyttäytymiskilvan tavoittei-ta. Mitkä olisivat Hymypo-jan käyttäytymisen avainsa-nat. Niiksi valittiin avuliaisuus, rehtiys, reippaus ja rehellisyys.

- Seuraava kysymys oli: kuka tekisi valinnan? Opettajat tun-tisivat oppilaansa, mutta saat-taisi herätä epäilyjä, että he voi-sivat joskus suosia joitain lelli-keitään, eivätkä he aina tunne oppilaiden keskinäisiä suhteita. Ehdotin, että oppilaat itse teki-sivät valinnan lippuäänestyk-

sellä. Siinä olisi samalla pien-tä demokratian harjoittelua. Tämä osoittautui hyväksi me-nettelyksi. Kun kilvan 40-vuo-tisjuhlavuonna haastattelin suurta joukkoa kilvassa muka-na olleita ja heidän vanhempi-aan, erityistä arvoa annettiin sille, että voittajan olivat valin-neet omat toverit.

Kilpa laajeni vuosi vuodel-ta, niin että tänäkin keväänä saa noin 8000 koululaista Hy-myveistoksen. Pojan rinnal-le hankittiin pian 1950-luvul-la tasa-arvon vuoksi Hymytyt-tö. Opintorahastoyhdistysten Tuki siirsi ennen 1980-luvulla tapahtunutta toimintansa lo-pettamista osuutensa Suomen Kulttuurirahastolle, jolta Ker-hokeskus lunasti ne itselleen. Kerhokeskuksen nimi on nyt Kehittämiskeskus Opinkirjo.

Hyvän toveruuden kilpa käydään kouluyhteisön, luo-kan, kerhon tai oppilaskunnan keskuudessa. Palkintoveistok-sia lahjoittavat kunnat, kansa-laisjärjestöt ja yksityiset kansa-laiset.

Veteraanit kilvan kummeiksi?Veteraanijärjestöissä nähdään Hyvän toveruuden kilpa hei-dän vanhan perinteensä sovel-luksena nykynuorten elämään.

Miten veteraanit ja heidän järjestönsä voisivat osallistua Hyvän toveruuden kilvan tu-kemiseen?

Siihen voisi olla erilaisia muotoja. Veteraanijärjestöt voi-sivat avustaa kouluja palkinto-veistosten hankinnassa. Hei-dän edustajansa voisivat olla koulun kevätjuhlassa opettaji-en kanssa luovuttamassa veis-toksia koululuokkien voittajil-le. He voisivat edelleen käydä kouluissa kertomassa raskaiden sotavuosien kokemuksistaan. Veteraanien heiketessä ja pois-tuessa viimeiseen iltahuutoon nämä tehtävät siirtyvät Tam-menlehvän Perinneliiton edus-tajille.

Lions-järjestö on viime vuo-sina ollut Opinkirjon kanssa yhteistyössä Hyvän toveruu-den kilvan järjestämisessä. Ve-teraanijärjestöt voisivat olla yh-teistyössä heidän rinnallaan. Onhan Lions-järjestöllä suun-nitteilla vuoden kestävä Kiitos veteraanit! -palveluaktiviteet-tiohjelmakin. Käsi on jo ojen-nettu.

Opinkirjo etsii Hymyveistoksen saaneitaKehittämiskeskus Opinkirjo etsii Hymypoika- ja Hymytyt-tö-veistoksen saaneita jakamaan veistokseen liittyviä muisto-jaan ja osallistumaan Hyvän toveruuden kilvan tukemiseen yhdessä sotaveteraanin kanssa.

Yhteydenotot:Minna Riikka Järvinen, toiminnanjohtaja, Kehittämiskeskus Opinkirjo, [email protected], p. 040 541 8661

Eeva-Kristiina Hemanus, viestintäkoordinaattori, Kehittämiskeskus Opinkirjo, [email protected], p. 050 384 6999

Hymypoika ja Hymytyttö -veis-tokset. Kuva: Hertta Järvinen

Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö (oik.) luovuttaa Hymy-veis-tokset Lavian keskuskoulun oppilaille Juho Jokiselle ja Jimi Lahti-selle. Takana toiminnanjohtaja Minna Riikka Järvinen kehittämis-keskus Opinahjosta. Kuva: Markku Ojala.

Hanar KyEspoo


Laila Siippainen palveli työvelvollisena Kuopion ammuslataamolla jatko-

sodan kuumana kesänä 1944, jolloin Suomen kohtalo oli vaa-kalaudalla Karjalan kannak-sella. Ampuma- ja räjähdysai-neiden tarve oli suurimmillaan ratkaisutaisteluiden ollessa käynnissä itärintamalla koko Suomen pituudelta.

Tali-Ihantala-Portinhoik-ka -alueella Kannaksen länsi-osassa ja Vuosalmella torjuttiin hyökkääjän voimakkaat yrityk-set päästä Äitisuomen porteille.

Siippainen sai toukokuussa Kuopion Kauppaopiston reh-torin kautta käskyn astua työ-palvelukseen juuri, kun hän oli saanut kesätyöpaikan Suomen Yhdyspankissa, mutta isän-maan tärkeä palvelus kutsui ja sinne hän meni mielellään.

Monet samaa ikäluokkaa olevat kuopiolaiset naiset saivat samanlaisen kutsun tuon koh-talokkaan, mutta lopulta Suo-melle onnekkaan kesän alus-sa. Suomen itsenäisyys säilyi ja nuorilla ammuslataamon nai-silla ja nostoväkeen kuuluvil-la nuorilla miehillä oli siihen antaa oma tärkeä panoksen-sa. Sotavuosina maassamme oli voimassa työvelvollisuusla-ki, joka vuodesta 1942 alkaen koski 15-65-vuotiaita kansalai-sia. Lain avulla saatiin sotatar-viketeollisuuteen työväkeä, jos-ta runsas puolet eli 70 000 oli naisia.

Savilahdessa sijaitseva fun-kistyylinen Tiukanlinna sekä kymmenkunta muuta valkoi-seksi rapattua tasakattoista ra-kennusta muistuttavat alueen historiasta Valtion ammusla-taamona. Sen perustaminen al-koi vuonna 1935, kun sen toi-minta päätettiin siirtää Lau-kaan Vihtavuorelta Kuopioon. Lataamoalueen rakentaminen vuonna 1937 oli osa Suomen sotatarviketeollisuuden luo-mista.

Kolmen viikon ajan Siippai-sen ja tyttöporukan työsken-

telytilana oli pieni puuraken-nus Savilahden piha-alueella, mutta sitten päästiin kiviseen funkkistyyliseen rakennuk-seen, jossa oli juokseva vesi ja hygieniapuoli nykyajan tasol-la. Alueella oli myös ruokala, mutta omat eväät makkaravoi-leipineen ja maitopulloineen oli mieluisampi vaihtoehto. Kesäl-lä oli mukava mennä porukal-la syömään eväitään läheisen mäen rinteeseen auringon mu-kavasti lämmittäessä. Ruokai-lutauko oli tunnin mittainen.

TrotyyliosastolleSiippaisen tehtävänä oli kääriä trotyyli- ja tetryylimassaa voi-mapaperiin viidentoista hen-gen työporukassa, jota kutsut-tiin ”trotyyliosastoksi”. Massa tuli valmiina pötkyinä naapuri-osastolta. Pötkyt olivat niin sa-nottuja porapanoksia erilaisiin räjäytystöihin. Niiden pituus oli seitsemän ja läpimitta kolme senttiä, painoltaan 75 grammaa.

Aineista voimakkaampi on tetryyli ja trotyylinkin räjäh-dysnopeus on melkein 7000 metriä sekunnissa. Hyvin vaa-rallisten aineiden kanssa teke-misissä nuoret naiset olivat.

Rakennuksen reunassa oli käytävä ja sen varrella räjäh-dysaineen käsittelyyn tarkoi-tettuja huoneita. Trotyyli tai kansanomaisesti rotuli tarvit-see nallin räjähtääkseen ja nii-tä valmistettiin samassa raken-nuksessa. Muutama rakennus toimijoineen muodosti koko-naisen tuotantolinjan panosten valmistamisessa.

Työpäivät yli 10 tuntiaTyöt alkoivat kello 7 ja kotiin pääsi 10 tai 12 tunnin aherta-misen jälkeen. Kädet, kasvot ja tukkakin saivat keltaisen värin pötkyjen käsittelystä. Työkäsi-neitä ei ollut, saatikka hiussuo-jaa. Omissa vaatteissa oltiin. Trotyylin ja sen ”sukulaisen” tetryylin on osoitettu olevan melko myrkyllinen ja syöpää aiheuttava kemiallinen yhdiste,

joka voi imeytyä ihon läpi ai-heuttaen erilaisia oireita ja jopa syöpää. Siippainen ei saanut ai-neesta mutta kuin hetkellistä ihon ja hiusten värjäytymistä.

Alueen ympärillä oli aita ja vartiointi, mutta kulkulupia ei ollut eikä työhön liittyviä salas-sapitojulisteita tai turvallisuus-ohjeita ollut seinillä. Työ oli kuitenkin salaiseksi luokiteltua eikä hommista saanut kaupun-gilla kertoa, vaikka mitä olisi työmaalla tapahtunut.

Työnjohtaja Väinö Heikki-nen oli lupsakka johtaja, joka antoi välillä lepotaukoja ja piti yllä hyvää henkeä. Työtehoa tarkkailtiin silloin tällöin otta-malla kellonaikoja suorituksis-ta. Työstä maksettiin kohtalais-ta palkkaa ja elintarvikekort-tiannokset olivat normaalia suuremmat. Siihen aikaan kau-pungin asukkaat elivät kortil-la, jota kutsuttiin korttipeliksi kansan suussa.

Räjähdysvaara Töissä loukkaantui muutamia henkilöitä. Kerran naapuri-huoneessa räjähdysaineen pu-ristusosastolla tapahtui räjäh-dys. Paineaalto oli voimakas, ovet lennähtivät saranoiltaan, laipio notkahti ja ikkunat sär-kyivät. Nuoret naiset juoksivat kuin viimeistä päivää ulos eikä Siippainenkaan muistanut mi-ten hän oli ulos tullut. Ulkona vaan äkkiä oltiin ja päästä pyö-rällä. Ohjeena olikin ollut, että jos räjähtää tai aluetta pommi-tetaan, niin piti painua ulos ja läheiseen metsään, jonka pai-nanteisiin piti käydä pitkälleen. Väestönsuojia ei ollut ja Neula-mäen tunnelit olivat liian kau-kana.

Niiralan kupeessa Iloharjun kohdalla syttyi tyhjillä ammus-laatikoilla kuormattu juna pa-lamaan huolimattoman tupa-koinnin seurauksena. Juna pa-loi perustuksilleen eli kiskoja myöten ja vahingot olivat suu-ret. Tekijä saatiin selville ja hä-nelle määrätyt korvaussummat

olivat niin suuret, että vuosi-kymmeniä niitä piti maksaa.

Kolmen kuukauden komennusRintamatilanteesta nuoret nai-set eivät olleet juurikaan selvil-lä. Kukaan ei siitä heille kerto-nut, eivätkä he siitä jutelleet. Sanomalehtien ja radion tie-dot olivat sotasensuurin suo-dattamia. Pääasiassa saatiin tietoja vihollisen torjumisesta ja sen tappioista, mutta omien joukkojen kriittisistä tilanteis-ta ei ollut sopivaa tiedottaa dra-maattisesti, koska sillä olisi voi-nut olla tappiomielialaa lietsova vaikutus. Niinpä Laila Siippai-nen yhdessä hyvien ystävien Irma Kokkosen ja Katri Van-nisen kanssa juttelivat ajankoh-taisista paikallisista asioista.

Kaupungilla oli jonkin ver-ran saksalaisia yksikköjä, jot-ka marssilauluin ja rautakan-tasaappaiden kirkkaan terävin äänin toivat vaihtelua katuelä-mään, mutta heidän kanssaan nämä naiset eivät halunneet olla tekemisissä. Omat pojat olivat rintamalla.

Työ loppui 5.9.1944 asele-

von astuttua voimaan 4.9. Ke-sän työkomennus päättyi juh-lallisuuksiin soittokunnan puhallellessa iloisia säveliä, pu-heita pidettiin ja päättäjäisa-teria nautittiin Atlas-hotellis-sa. Siippainen muistelee reilun kolmen kuukauden työvelvol-lisuuskomennustaan hyvillä mielin ja maanpuolustukseen tuli annetuksi oma panoksen-sa. Panososastolla kun tuli ol-luksi, mutta vasta myöhemmin 1970-luvulla valtiovaltakin, to-sin henkilön omasta aloitteesta, alkoi huomioida tehtyjä palve-luksia ikälisin ja jopa kunnia-merkein.

Elämän ehkä erikoisin vai-he ei häviä koskaan mielestä ja tyytyväisenä saa muistella ai-kaa, jolloin Suomen kohtalo oli kaikkien kansalaisten käsissä ja itse sai sen kokea tekemällä työtä sotatarviketuotannossa.

Juhani Susineva

Lähde: Laila Siippaisen haas-tattelu äänityksin 21.5.2013 ja lehtileikkeleet sekä historian kirjoitus.

Laila Siippaisen sotapalvelus ammuslataamossa

IS SR/35 iskusytyttimen kokoamisvaiheita Kuopion ammuslataa-mossa 15.5.1942.

Traktorikonehuolto Liuska Ky

Haapajärvi

Hauhon Myllärit OyHauho

Insinööritoimisto Saanio&Riekkola Oy

Helsinki, www.sroy.fi

Helaform OyHelsinki

Kiitos Sotaveteraaneille Summasta Nro 106

Kiitos Sotaveteraaneille Haapajärveltä Nro 114


Sotahistoriallisia museoita, paikkoja ja matkojaSÄKYLÄN TALVI- JA JATKOSOTAMUSEO Kiertotie 2, 27800 Säkylä Avoinna ti-pe 10-17 ja kesällä 15.6. - 15.8. la 10-14 ja su 12-16. Talvikuukausina suljettu.Puh. 0400 955 598 Sähköposti: [email protected]

www.sakylantalvijajatkomuseo.fi

Tervetuloa uudistettuun talvisotanäyttelyyn!Avoinna:

1.5.-19.6. klo 10-17 21.6.-31.8. klo 10-19

1.-30.9. klo 10-17

Lottakanttiinissa herkulliset munkkikahvit ja muut muonitukset, kysy lisää!

Raatteentie 2, Suomussalmi, p. 0400-892 192 www.raatteenportti.fi

Joensuun bunkkerimuseoVirrantaus 7, Marjala, 80140 Joensuuwww.joensuu.fi/bunkkerimuseo

Joensuun bunkkerimuseo sijaitsee Marjalan kaupunginosassa idyllisen Höytiäisen kanavan varrella. Museoalueella Salpalinjan linnoitusrakenteita, kaksi entisöityä teräsbetonibunkkeria, taisteluh-autoja, panssarikiviesteitä. Ryhmä- ja opasvaraukset Carelicumin lipunmyynti: puh. 013 267 5222

Herttuan sotahistoriallinen näyttely “Viimeisellä linjalla”talvi- ja jatkosodan vaiheista. Ulkoalueella on nähtävänä runsaasti raskasta tykistökalustoa ja entisöityä Salpalinjaa. Sisätiloissa on esillä monipuolisestipula-ajan käyttöesineistöä, sotilasvarusteita, aseita ja kunniamerkkejä.

Veteraanikuntoutusta HerttuassaVeteraanien ja puolisoiden laadukasta ja yksilöllistä kuntoutusta ammattitaidolla ja sydämellä luonnonkauniissa ja turvallisessa ympäristössä.Edullisia virkistyslomia ryhmille, kysy lisää.

Veneenniementie 64, 58200 Kerimäki : puh. (015) 769 900 : [email protected] : www.herttua.fi

Porkkalan vuokrakausi ja Neuvostoliiton sotilastukikohta 1944-1956Näyttely avoinna kesälauantaisin klo 11-15 (ei juhannuksena), 2 €. Muulloin sopimuksen mukaan. Huom! Ei esteetön.Lisätiedot ja ryhmävaraukset: Vaihde 09-29671, kulttuuripalvelutRagvaldsin museoalue Överbyntie 140, 02400 Kirkkonummiwww.kirkkonummi.fi/Ragvalds


Naisjärjestön viimeisek-si kokouspaikaksi oli valittu Lahden Ris-

tinkirkko. Tilaisuus alkoi 25.3. kokouksella kirkossa ja jat-kui kiitosjumalanpalveluksella. Tumma-asuista juhlaväkeä oli noin kolme ja puolisataa ym-päri Suomea. Sotaveteraanilii-ton puheenjohtaja Finn-Göran Wennström tervehti kokous-edustajia sanoen Naisjärjestön kunniakkaan toiminnan päät-tyvän kohta. Se on lopullinen päätös meille kaikille sekä myös niille tuhansille järjestön jäse-nille, jotka vuosien ajan ovat sitoutuneina ja lämmöllä teh-neet työtä jäsenistön hyväksi. En edes yritä tulkita niitä syviä tuntoja, jotka tähän päivään ja hetkeen liittyvät, sanoi Wenn-ström. Haluan Suomen Sota-veteraaniliiton puolesta todeta, että Naisjärjestön ja sen jäsen-ten tekemää työtä kanssasisar-ten ja entistä enemmän myös veljien hyväksi arvostetaan.

Naisten työ ei saa päättyä. Meidän on kyettävä luomaan uutta tulevaisuuteen tähtää-vää toimintaa. Tämän suun-nittelutyön on liiton hallitus antanut perustamalleen nais-työn toimikunnalle. Muuta-man vuoden kuluttua liiton varsinaisten jäsenten enem-mistö on naisia. Liitto halu-aa tuellaan varmistaa nais-

toiminnan jatkumisen ja liit-tää se kiinteäksi osaksi liiton toimintaa. Tässä työssä tar-vitaan kaikkien ennakkoluu-lotonta ja vaikeuksien voitta-miseen tähtäävää rakentavaa panosta, oli liiton puheenjoh-tajan tärkeä sanoma.

Tilaisuus jatkui puheen-johtaja Pirkko Kuorehjärven tervehdyksellä. Hän kiitti si-saria vuosikymmenien työstä sekä rohkaisi jatkamaan sitä edelleen.

Teitä sisaret tarvitaan niin kauan kuin joukossamme on veteraaneja. Kääntäkäämme tulevat muutokset yhteisen ve-teraanityön kehittämisen voi-mavaraksi. Purkaminen ei estä veteraanityön jatkumista. Toi-mikaamme rohkeasti edelleen

yhteisten asioiden parissa vete-raanien hyväksi, sanoi puheen-johtaja Kuorehjärvi.

Hän kiitti lämpimin sanoin läsnä olevaa kunniapuheenjoh-taja Aarno Strömmeriä sekä muuta liiton väkeä siitä, että on nähty tärkeänä toimia veteraa-nisisarten hyväksi myös tule-vaisuudessa. Toimintamuodot muuttuvat, mutta työ jatkuu.

Kokouksessa 126 edustajaaSuomen Sotaveteraaniliiton Naisjärjestön toinen sääntö-

Naisjärjestön purkaminen päätökseen

Tapahtuma jätti kauniin muiston sydämiin

Järjestön lopettaminen veti sotaveteraaninaisten ilmeet vakaviksi Lahden Ristinkirkossa.

Anna-Kreetta Loukola oli jatko-sodan alussa kaukopartio-osas-ton muonittajana ja lopussa Ilo-mantsin suunnalla.

Suomen Sotaveteraaniliiton Naisjärjestön puheenjohtaja Pirkko Kuorehjärvi kiitti jäseniä lähes puoli vuosisataa kestäneestä toi-minnasta.

Olvi-Säätiöltä miljoona euroa sotaveteraanipiireilleIisalmelainen Olvi-säätiö lahjoitti lähes 240 000 euroa savolaisten veteraanipiirien huoltotoimintaan tälle vuodelle. Säätiö on myöntänyt tukea veteraanipiireille vuosina 2008-2014 yhteensä miljoona euroa.

Pohjois-Savon ja Suur-Savon Sotaveteraani-, Rintama-veteraani- ja Sotainvalidipiirit vastaanottivat lahjoituksen säätiön puheenjohtajalta Paavo Jauhiaiselta ja asiamies Seija Hakalalta 6.3. Kuopiossa. Veteraanipiirit ovat olleet säätiön säännöllisen tuen kohteena jo vuodesta 2008.

Pohjois-Savon Sotaveteraanipiirin puheenjohtaja Jouni Perälä (oik.) ja Suur-Savon Sotaveteraanipiirin puheenjohtaja Tauno Kau-hanen (vas.) vastaanottivat lahjoituksen 6.3. Kuopiossa järjestetys-sä tapahtumassa Olvi-säätiön puheenjohtaja Paavo Jauhiaiselta. Kuva: Sakari Partanen/Yle

Pohjois-Savon Sotave-teraanipiiri ja sen jä-senyhdistykset käyttä-

vät lahjoituksen veteraanien ja puolisojäsenten avustamiseen, veteraanien kotipalvelujen asiakasmaksujen tukemiseen ja pienimuotoiseen kuntoutustoi-mintaan. Olvi-säätiön avustuk-sen turvin on piirin ja jäsenyh-distysten tukitoimintaan saatu jatkuvuutta ja suunnitelmalli-suutta.

Pohjois-Savon Sotainvali-dipiiri sai lahjoituksen käytet-täväksi sotiemme veteraani-

en, sotainvalidien sekä heidän puolisoidensa ja leskiensä ko-tiavustajatoimintaan Pohjois-Savossa. Vaikka pääosa pro-jektirahoituksesta tuleekin ELY-keskukselta, avustajatoi-minnan jatkuminen nykyisessä laajuudessa olisi ollut vaikeaa ilman Olvi-Säätiön tukea, jota neljän vuoden aikana on saatu yhteensä 145 000 euroa.

Olvi-säätiö on avustanut vii-meisen vuoden aikana useita merkittäviä kohteita, joista esi-merkkeinä Itä-Suomen Yliopis-to, Snellman-instituutti, Or-

todoksinen kirkkomuseo sekä lasten ja nuorten loma- ja vir-kistystoiminta. Veteraanityö on yksi suurimmista säätiön tukikohteista.

Olvi-säätiön puheenjohta-ja agronomi Paavo Jauhiainen totesi, että vaikka veteraanijär-jestöt eivät ole avustuksia ha-keneet, saa kiitollisuudenvelka auttamaan kunniakansalaisia.

Sotiemme veteraaneja asuu Pohjois-Savossa noin 1 400 ja Suur-Savossa 1 000, jotka yh-dessä veteraanien puolisoiden ja leskien kanssa muodostavat noin 8 000 iäkkään kunnia-kansalaisen joukon.

Säätiön lahjoitusta olivat vas-taanottamassa Pohjois-Savon Sotaveteraanipiirin puheenjoh-taja Jouni Perälä ja toiminnan-johtaja Eija Iivarinen, Pohjois-Savon Rintamaveteraanien pu-heenjohtaja Hannu Savinainen ja sihteeri Ritva Juutilainen,

Suur-Savon Sotainvalidipiirin puheenjohtaja Hannu Toivo-nen, Suur-Savon Sotaveteraa-nipiirin puheenjohtaja Tauno Kauhanen, Suur-Savon Rinta-maveteraanien puheenjohtaja

Juhani Alanen ja Pohjois-Sa-von Sotainvalidipiirin toimin-nanjohtaja Juha Siivola.

Eija Iivarinen


Ensimmäiset naisjaos-tot perustettiin paikal-listen sotaveteraaniyh-

distysten yhteyteen vuonna 1966. Naisten toiminta liitet-tiin yhdistyksen toimintaan tukijärjestötoimintana. Sa-malla he itsekin tulivat osalli-seksi virkistävästä yhdessä te-kemisestä. Oli paljon toimin-taan halukkaita puolisoita, leskiä, tyttäriä, lottia ja muis-sa maanpuolustuksen tehtä-vissä palvelleita, jotka halusi-vat auttamistyöhön mukaan.

Naisjaostojen toiminta ta-pahtui yhteistyössä sotave-teraaniyhdistyksen kanssa, myös talous oli rekisteröity-neen yhdistyksen vastuulla.

Ensimmäisen naisjaoston

perustamisvuonna 1966 syn-tyi myös ensimmäinen sotave-teraanipiirin naistoimikunta Etelä-Pohjanmaan Sotaveteraa-nipiiriin, joka on ollut alueen naisjaostojen toimintaa tukeva ja valvova naisjaostojen edus-tajista koostuva yhteiselin. Pii-rien naistoimikuntien toimin-ta piiriyhdistysten kanssa on toiminut samoilla periaatteilla kuin paikalliset yhdistykset ja naisjaostot.

Vuonna 1968 perustettiin järjestön liittotason keskuseli-meksi keskustoimikunta, jonka jäsenet on valittu joka toinen vuosi. Keskuselin on toiminut ohjaten ja valvoen koko järjes-tön toimintaa.

Järjestö rekisteröitiin vuon-

na 1982 ulkopuolisten avus-tusten saamisten takia. Järjes-tön jäseniä ovat olleet kaikki naisjaostoihin kuuluvat naiset. Vuoden 2007 sääntömuutok-sen jälkeen myös lopettaneiden naisjaostojen jäseniä on Pir-kanmaalla kuulunut henkilöjä-seninä naistoimikunnan kautta naisjärjestöön.

Rekisteröintipäätös ei ollut yksimielinen, se oli kuitenkin enemmistöpäätös. Kuulopuhei-den mukaan myöskään kaikki eivät sotaveteraaniliitossakaan siitä pitäneet.

Tämä ristiriitaisuus lienee ollut osasyy siihen, että rekis-teröitymisestä ei käytännössä erityisemmin puhuttu ja tie-to ei kulkenut, sekä naisjärjes-

Suomen Sotaveteraaniliiton Naisjärjestö ryjen määräämä purkamiskoko-us sujui esityslistan mukaises-ti varatuomari Martti Lepis-tön johdolla. Kokous hyväksyi 1. purkamiskokouksen pöytä-kirjan, vuoden 2013 toiminta-kertomuksen, vahvisti vuoden 2013 tilinpäätöksen ja myön-si vastuuvapauden tilivelvolli-sille. Jäseniä järjestössä vuon-na 2013 oli 14 500, naistoimi-kuntia 14 ja naisjaostoja 156. Kokous päätti hyväksyä Nais-järjestön purkamisen ja jäljellä olevien varojen luovuttamisen Sotaveteraanien Tuki- ja perin-nesäätiölle. Keskustoimikunta toimii selvitysmiehenä ja tekee loppuselvityksen Naisjärjestön veloista ja varoista, luovuttaa varat kokouksen päättämään kohteeseen sekä tekee purka-misilmoituksen Patentti- ja re-kisterihallitukselle.

Kokous totesi Naisjärjestön puheenjohtajan ja keskustoi-mikunnan jäsenten toimikau-den jatkuvan, kunnes Patentti- ja rekisterihallitus on hyväksy-nyt Naisjärjestön purkamisen ja siitä on tehty merkintä yh-distysrekisteriin.

Kiitosjumalanpalvelus historiallinen ja koskettava Lahden seurakunta järjesti täy-dellisen jumalanpalveluksen ja ehtoollisen. Aluksi sytytettiin kynttilä kolme päivää aiem-min poisnukkuneen Naisjär-jestön pitkäaikaisen puheen-johtajan, kunniapuheenjohtaja Annikki Ilorannan sekä kaik-

tössä että sotaveteraaniliitossa oltiin kohtuullisen vaitonaisia koko asiasta. Näkyihän rekis-teröinti naisjärjestön nimessä, mutta sitä ei taas osattu yh-distää, että se pitää sisällään koko järjestön kaikki tasot.

Vuosina 2004-2007 liiton ja naisjärjestön ns. Strömme-rin työryhmä neuvotteli yh-teistyöasioista. Suositus johti muutamin paikoin naisjaos-tojen lakkauttamisiin yhdis-tysten taholta. Se ei ollut suo-situksen tarkoituksena.

Raija Hinkkala

Lähteet:Sotaveteraaniliitto ry 30 vuotta Veteraania ei jätetä, Suomen So-taveteraaniliitto 1957 - 2007

kien muiden sisarten muistol-le. Kirkkoherra Miika Hämä-läinen, kanttori Taisto Häkli, urkuri Pauli Pietiläinen sekä Ristinkirkon kuoro johtaja-naan Aarre Manninen toteut-tivat mieleenpainuvan juma-lanpalveluksen. Veteraanisisar Senja Hynynen luki psalmeja. Saarnan piti kenttäpiispa Pek-ka Särkiö. Hän muistutti meil-le, kuinka Marialla on erityi-nen sija Luterilaisessa kirkos-sa kuuliaisuuden esikuvana ja Vapahtajan äitinä. Maria kuuli enkeliltä, että hänestä tulee Va-

pahtajan äiti. Maria ei ymmär-tänyt, mitä se tarkoitti, mutta hän suostui kuuliaisesti Juma-lan tahtoon. Hän uskalsi jät-täytyä rakastavan Taivaallisen Isän varaan luottaen, että kaik-ki käy lopulta hyvin.

Kunnioitetut Tammenleh-vän sisaret, sanoi piispa Särkiö, monet suomalaiset naiset ovat kokeneet jotain samaa kuin Maria. Moni teistä on joutunut jättämään itsensä ja läheisen-sä hyvän Jumalan huolenpidon varaan Häneen luottaen. Te an-noitte voimanne ja aikanne yh-

teiseen selviytymistaisteluun Suomen kohtalon hetkinä. Se on merkinnyt uhrautuvaisuut-ta, sitkeyttä, velvollisuuden tuntoa ja tulevaisuudenuskoa.

Jumalanpalveluksen lopuk-si kenttäpiispa Särkiön esittä-mien saatesanojen lähettämä-nä seppelpartio lähti Narvan marssin saattelemana viemään kukkatervehdystä Vapauden Hengetär -patsaalle.

Tunnelma kirkossa oli erityi-nen. Satoja monenlaisia vaike-uksia kokeneita naisia levollisin mielin kiittämässä mennees-

tä, ehkä vaikeastakin elämästä. Tilaisuus oli historiallinen ja koskettava. Sisarten keskinäi-nen yhteys työssä yhteisen pää-määrän saavuttamiseksi tuntui ja näkyi edelleen. Tämä suku-polvi ei voi muuta kuin toivoa ja rukoilla, ettei milloinkaan enää tarvitsisi Suomen kansan kokea sodan aikoja.

Raija Hinkkala

SPT-Sähkö OyHelsinki

Espoon Puhdistustuote OyHelsinki

Tamitek OyHelsinki

Brando OyHelsinki

KaNmanco OyHelsinki

Rail Partners OyHelsinki

Taipuset OyHimanka

Kuljetusliike R. Koljonen Oy

Hyvinkää

LinnaSteel OyHämeenkoski

Kuljetusliike Matti Löflund Oy

Iittala

Triplan OyHämeenlinna

Kiitos Sotaveteraaneille Hyvinkäältä Nro 111

Rakennus Oy IsotaloHelsinki

Suomen Varustamot ryHelsinki

Arkkitehtitoimisto Arknova Oy

Helsinki


Helsingin Sotaveteraa-nipiirin puheenjoh-taja, lääkintöneuvos

Erkki Merikallio kuului sii-hen kuuden lääkärin ryhmään, joka 1985 suoritti Helsingin Yliopiston Meilahden sairaa-lassa Suomen ensimmäisen sy-dämensiirtoleikkauksen. Sa-maisen työryhmän tutkimus- ja valmistelutyö mahdollisti myös muiden sydänleikkaus-ten aloittamisen, kuten aortta-, ohitus- ja läppäleikkaukset.

Nykyisin sydänleikkauk-set ovat rutiininomaisia ja nii-tä tehdään maamme viidessä yliopistollisessa keskussairaa-lassa, vuositasolla noin viisitu-hatta.

Erkki Merikallio syntyi Kau-havalla vuonna 1926. Hän kävi kansakoulun ja aloitti oppikou-lunsa kotikunnassaan. Koulu-aikanaan hän liittyi kotipaik-kansa toisten poikien tavoin suojeluskuntaan. Urheilusta ja nimenomaan kilpaurheilusta kiinnostuneena häntä erityi-sesti kiinnosti suojeluskunnan tarjoamat mahdollisuudet ur-heilun harrastamiseen.

Pohjalaiseen tapaan Erkki Merikalliossa korostui jo nuo-ruudesta lähtien syvä isän-maallisuus ja palava halu päästä mukaan maanpuolus-tustehtäviin. Sota-aikaan Ete-lä-Pohjanmaan suojeluskunta-piiri kokosi nuorista miehistä

IS- komppanian lähetettäväk-si sotatoimialueelle. Seinäjoella koottu komppania lähetettiin kesällä 1941 Vuokkiniemel-le sijoitettavaksi kenttävartio-asemiin. Tähän komppaniaan päästäkseen Erkki Merikallio joutui manipuloimaan ikänsä.

Henkilötietojen kirjaamis-menettelyn perusteella Erkki Merikallio saikin jo 16-vuoti-aana kutsun suorittamaan ase-velvollisuuttaan. Alokaskou-lutuksen Erkki sai Kuopiossa sijainneessa jalkaväen koulutus-keskuksessa, mistä hänet siir-rettiin Käkisalmen täydennys-pataljoonaan ja täältä edelleen jatkosodan alkaessa 10.divisi-oonaan kuuluvaan JR 58:aan. Divisioonalla oli rintamavastuu Valkeasaaren lohkolla.

Suurhyökkäys alkoiVenäläiset aloittivat divisioo-nan lohkolla suurhyökkäyksen 9.6.1944. Jo seuraavana päivänä rintama murtui ja divisioona joutui perääntymään, samoin perääntymään joutui koko län-sikannas. Viipurin menetyksen jälkeen joukko-osastot sijoitet-tiin Talin suunnalla, mutta ju-hannukseen mennessä alueen rintamavastuu siirtyi Itä-Kar-jalasta tulleelle divisioonalle.

Muutaman päivä levon jäl-keen 10.divisioona siirrettiin Viipurinlahdelle, jossa se sai naapurikseen saksalaisen Bal-

tiasta Suomeen siirretyn divisi-oonan. Yrityksistään huolimat-ta venäläiset eivät onnistuneet maihinnousussa ja näin suo-malaisjoukot saivat jatkaa alu-eella sodan loppuun saakka.

– Rykmenttimme kotiutet-tiin marraskuussa 1944 lukuun ottamatta niitä, joilla 2-vuo-tinen asevelvollisuus oli vielä kesken, toteaa Erkki Merikal-lio. Tuolloin kouluhallitus oli perustanut valtion sisäoppilai-toksen Niinisaloon niille lukio-laisille, jotka oli kesken lukio-luokkien kutsuttu rintamapal-velukseen.

Ylioppilaaksi Niinisalos-ta kirjoitti noin 2 000, joiden joukossa vuonna 1946 myös Erkki Merikallio. Ylioppilas-kirjoitukset käytiin typistetys-sä muodossa. Kirjoitettavia ai-neita oli vain kolme: äidinkieli, vieras kieli ja vaihtoehtoisena joko matematiikka tai reaali.

Opiskelu kiinnosti– Aloitin opiskelun Helsin-gin Yliopiston matemaattis-/luonnontieteellisessä tiedekun-nassa, josta kuitenkin siirryin vuonna 1953 lääketieteelliseen tiedekuntaan, kertoo Erkki Merikallio. Lääkäriksi valmis-tuin vuonna 1960. Opiskelun ohessa toimin myös matema-tiikan lehtorina ”Ressun” ilta-lukiossa.

Valmistuttuaan hän sai työ-

paikan Helsingin Yliopiston keskussairaalan sydänkirurgi-anklinikalta, joka sijaitsi Ka-sarmitorin laidassa olleessa sairaalassa. Työ oli rutiinityötä, työpäivät pitkiä ja päivystystä paljon.

Vuonna 1966 valmistui yli-opistolle uusi Meilahden sai-raala, jonne myös sydänkirur-gia siirtyi jo ensimmäisten jou-kossa. Siinä yhteydessä Erkki Merikallio sai vakinaisen osas-tonlääkärin viran, jossa työssä hän jatkoi aina vuonna 1989 ta-pahtuneeseen eläkkeelle siirty-miseen saakka. Työn lomassa Merikallio väitteli lääketieteen tohtoriksi ja sai sen myötä Hel-singin Yliopiston dosentuurin 70-luvulla.

Sydänkirurgia laajuudeltaan ja määrältään lisääntyi monis-ta vastoinkäymisistä huolimat-ta. Klinikkaa arvostettiin aina-kin kotimaassa ja myös muissa Pohjoismaissa. Klinikassa ru-tiinityön ohella tehtiin paljon tutkimustyötä, huomattava osa siitä työstä eläinlaboratoriossa. Käytettävissämme oli labora-torion lisäksi suuret eläinsuojat koe-eläimineen.

– Kuuluin klinikan johto-ryhmään ja hallinnolliset tehtä-vät kuuluivat virkaani. Kuuluin myös useisiin lääkintöhallituk-sen ja yliopiston sekä sairaalan asettamiin työryhmiin ja toi-mikuntiin, Merikallio toteaa. Sain aikaiseksi yksin tai ryh-mätyönä yli 120 julkaisua ulko-maisissa alan aikakausilehdissä sekä olin 12 väitöskirjan työn-antajana tai ohjaajana. Lääkin-töneuvoksen arvonimi hänelle myönnettiin vuonna 1998.

SotaveteraanitoimintaVuonna 1992 Erkki Merikal-lio liittyi jäseneksi Sotavete-raanien Helsingin yhdistyk-seen. Vuonna 1998 hänet va-littiin yhdistyksen hallitukseen ja sen puheenjohtajaksi vuon-na 2004. Helsingin Sotavete-raanipiirin hallitukseen hänet valittiin 2005 ja piirihallituk-sen puheenjohtajaksi 2012. Li-säksi Merikallio toimii Sotave-teraaniliiton valtuustossa sekä Rintamaveteraanisäätiön hal-lituksessa. Näin veteraanityös-tä on muodostunut eläkevuosi-en työntäyteinen harrastustoi-minta, yhdessä kuntoliikunnan kanssa.

Helsingin Sotaveteraanit ry:n jäsenmäärä on viime vuo-sina ollut kovasti laskeva. Kun jäseniä oli parhaimmillaan yli 2 500, oli niitä vuoden alkaessa

Työura sydänkirurgisella klinikalla

Sotamies Erkki Merikallio vuo-delta 1944.

Helsingin Sotaveteraanit ry:llä on oma toimisto Tullinpuomissa. Toimisto on jäsenkunnalle avoin yh-den arkipäivän viikossa, jolloin jäsenellä on mahdollisuus puheenjohtajan tai sosiaalineuvojan ta-paamiseen. Puheenjohtaja Erkki Merikallio työpöytänsä takana.

enää 450 veteraanijäsentä sekä 87 puoliso- ja 29 kannattajajä-sentä. Kannattajajäsenten mää-rän puheenjohtaja toivoo edel-leen kasvavan. Tämän jäsen-yhdistyksen lisäksi Helsingissä toimii kolme muutakin sotave-teraanien jäsenyhdistystä, jotka kaikki neljä ovat tehneet pää-töksensä liittyä suoraan Hel-singin Sotaveteraanipiiriin.

Sotaveteraanijärjestön kes-keiseksi tehtäväksi sen perus-tamisen ja toiminnan ensim-mäisten vuosikymmenten ai-kana Erkki Merikallio näkee yhteen kuulumisen, yhteisöl-lisyyden ja yhteiskunnallisen aseman hyväksymisen. Myös sotaseuraamusten sosiaalinen ja taloudellinen huomiointi ko-rostuivat toimintatavoitteissa.

Nyt sotaveteraanien keski-ikä on jo lähes 90 vuotta. Vete-raanien suorituskyky on laske-nut, jonka myötä hoivan ja hoi-don tarve on lisääntynyt sekä kotona asumisen halu koros-tunut. Näiden palvelujen saan-nin varmistamiseksi veteraanit odottavat Sotaveteraani-järjes-töltä toimintaa, jotta heille lu-vatut yhteiskunnalliset edut to-teutuisivat.

Matti Värri


Kaivinkoneyhtymä Hokkanen&Hokkanen

Piispanristi

Kellosepänliike Korpola&Kumpp.Kangasala

www.ekangasala.fi/korpola

Kuljetuspalvelu Vatiala OyKangasala

Kangasalan Autokatsastus OyLentola, Kangasala

www.kangasalanautokatsastus.fi

T:mi Moision KaivinKangasala

Kuljetusliike Pasi Syrjälä Ky

Kannus

Bellapipe OyKarstula

Pohjaset Tehdaspalvelut Oy

Kemi

Kuljetusliike E. Kärkkäinen Ky

Kiuruvesi

Avection Ky Kauko Kivilehto

Kokkola

Kokkolan Pikahitsaus Oy

Kokkola

Kometko OyKonnevesi

Kuljetus Lampinen KyKotka

Insinööritoimisto H. Eskelinen Oy

Kotka, www.heske.fi

SV-Trans OyKotka

KKS-Kiinteistösähkö KyKotka

Insinööritoimisto Lasse Kilpinen Oy

Kotka

Rullax KyHamina Kotka satama

PVK-Kaivu OyElimäki

Valkealan Vaihtoautot KyValkeala

Koneurakointi HermunenKouvola

Ri-Plan OyKouvola

www.ri-plan.fi

AK-ConsultingUtti, Kouvola

UpeSystemsKuusankoski

www.upesystems.fi

Kiitos Sotaveteraaneille Voikkaalta Nro 122

Kiitos Sotaveteraaneille Kouvolasta Nro 117

Kiitos Sotaveteraaneille Keuruulta Nro 101

Evälahti OyImatra

Imatran YH-Rakennuttaja Oy

Imatra

Kuusitunturi OyImatra

Disamed OyInkoo

www.disamed.fi

Metsäkoneurakointi Veljekset Eronen Ky

Kiihtelysvaara

Asepänliike BR-Tuote OyJoensuu

www.brtuote.fi

Joensuun Laivaus OyJoensuu

Maajukka OyJyväskylä

Makeistukku M. Ranki OyPalokka

JM-Louhinta OyJyväskylä

Joensuu

Kiitos Sotaveteraaneille Jojen kaupungista Nro 102

Patria-Rakennus OyHämeenlinna

Immuno Diagnostic OyHämeenlinna

Parketti Suvala OyHämeenlinna

www.parkettisuvala.fi

OR-Wellness OyIi

Arkkitehtuuritoimisto Jyrki Kihlakoski Ky

Ikaalinen

Velarium Oy AbImatra


Jatkosota 25.6.1941 – 19.9.1944

Jatkosotatapahtumia 1944

Toukokuu1.5. Neuvostoliiton sodan ylijohto Stavka määrittelee tulevan kesän iskujen

poliittiset päämäärät. Puhdistaa maamme fasistisista valloittajista ja palauttaa Barentsinmeren-Mustanmeren linja. Karjalan ja Aunuksen kannaksille sijoitetut joukot saavat erikoisohjeet hyökkäysvalmisteluja varten.

3.5. Leningradin rintamankomentajan, armeijakenraali L.Govorovin hyök-käyssuunnitelma valmistuu.

5.5. Karjalan kannaksen painopistealueella hyökkäämään määrätyn Neuvos-toliiton 21. Armeijan kouluttaminen alkaa Leningradin lounaispuolella.

10.5. Ylipäällikkö moittii komentajia käskettyjen puolustusvalmistelujen tehottomuudesta.

14.5. Sosiaaliministeriön lasten maallesiirtotoimisto on siirtänyt 2500 lasta maaseudulle asutuskeskuksista – yli puolet on Helsingistä ja lisää siir-retään jatkuvasti.

15.5. Palautetuille alueille Karjalaan on palannut yhteensä 281 896 henkilöä. 17.5. Viholliskoneet hyökkäävät klo 11 Haminan satamaa vastaan. Ilmatorjun-

ta ja Hävittäjälentolaivue 34:n Messerchmittit pudottavat 12 konetta. 22.5. Neuvostoliiton 21. Armeijan tykistön ja panssarijoukkojen siirto Karja-

lan kannakselle alkaa. 23.5. Sotaylioikeus antaa päätöksensä mm. Hella Wuolijoen ja Kerttu Nuor-

tevan tapauksissa. Nuorteva tuomitaan kuolemaan ja hänelle anotaan armahdusta. Wuolijoki …

27.5. Lentorykmentti 4 kuvaa Karjalan kannasta; kuvauksia jatketaan 29.-30.5. sekä 2., 6., 8. ja 9.6. Kuvat toimitetaan IV Armeijakunnan esikun-taan. Tiedot jätetään hyödyntämättä.

28.5. Suomalaiset saavat tiedon neuvostoliittolaisen 21 Armeijan saapumi-sesta Kannaksen rintamalle kuolettavasti haavoittuneelta venäläiseltä kersantilta, joka jää JR 57:n vangiksi.

Kesäkuu7.6. Valtioneuvosto kieltää Svenska Pressenin ilmestymisen toistaiseksi. 7.6. Neuvostoliitto saa 21 Armeijan siirron Karjalan kannakselle loppuun

suoritetuksi. Armeijan komentaja D. Gusev antaa illalla käskyn hyökkä-yksen ensimmäisen vaiheen aloittamisesta 9.6.1944 klo 6.00.

8.6. Karjalan kannakselle sijoitettujen joukkojen esikunnissa ei uskota ve-näläisten lähiaikoina tapahtuvaan hyökkäykseen.

18.D:n esikunta ilmoittaa varmojen johtopäätösten olevan vielä ennenaikaisia. Valkeasaaren lohkolle toukokuussa tullut 10. D odottaa hyökkäystä, mutta vasta myöhemmin kesällä. Myös 2. D:n esikunnan mielestä neuvostojoukkojen yleishyökkäys on tuskin mahdollinen ennen heinäkuuta.

9.6. Neuvostojoukkojen hyökkäys Karjalan kannaksella alkaa ennen koke-mattomin kovilla tykistökeskityksillä ja ilmapommituksilla.

10.6. 36 viholliskonetta ammutaan alas Kannaksella. 10.6. Sallassa oleva 3. Prikaati ja Syvärillä oleva 4. Divisioona saavat käskyn

siirtyä Kannakselle. 11.6. Suomen päämaja kääntyy Saksan sodanjohdon puoleen asetoimitus-

kiellon kumoamiseksi. 12.6. Hitler päättää antaa aseapua Suomelle. 15.6. Kannaksen evakuointi alkaa. 16.6. Saksan asetoimitukset alkavat. Kymmenen päivän aikana Suomeen

tuodaan mm. 10 876 panssarinyrkkiä entisten lisäksi. 17.6. Lento-osasto Kuhlmey saapuu Immolaan. 17.6 Inkeriläisten väestönsiirrot Suomeen päättyvät.20.6 Neuvostojoukot valtaavat Viipurin miltei taisteluitta. 21.6. Neuvostoliiton 7.A aloittaa suurhyökkäyksen Syvärillä. 21.6. Neuvostoliiton sodan ylijohto käskee jatkaa hyökkäystä Karjalan kan-

naksella Imatran-Lappeenrannan tasalle 28.6. mennessä ja sen jälkeen Kymijoelle.

23.6. Viimeiset suomalaisjoukot evakuoidaan Koivistolta.23.6. Neuvostoliitto vaatii Suomen antautumista aselevon ehtona. 26.6. Hitlerille lähettämässään kirjeessä presidentti Ryti vakuuttaa, ettei

Suomi tee erillisrauhaa. 30.6. Yhdysvallat katkaisee suhteensa Suomeen.

Suomen hallitus ja puolustusvoi-main ylipäällystö tunnustavat Suomen asevoimien täydellisen

häviön sodassa SNTL:ää vastaan ja il-moittavat Suomen ehdottomasta an-tautumisesta pyytäen lopettamaan sotatoimet. SNTL:n hallitus suostuu laatimaan ehdot, joilla se on valmis py-säyttämään sotatoimet Suomea vas-taan, koska Suomen hallitus ja puolus-tusvoiman ylipäällystö hyväksyvät täy-sin SNTL:n hallituksen vaatimukset, ja koska ne sitoutuvat olemaan estämättä Liittoutuneiden Saksaa ja muita akse-livaltioita vastaan suunnattuja sotatoi-mia. Edellä esitetyn pohjalta Neuvosto-liiton puolustusvoimain ylipäällystön edustajat, (toisaalta), ja Suomen halli-tuksen ja puolutusvoimain ylipäällys-tön edustajat, (toisaalta), joilla kaikilla on tarvittavat valtuudet, ovat allekir-joittaneet alla olevan Suomen ehdoton-ta antautumista koskevan asiakirjan:

I. Sotaehdot2. A. Yleiset sotaehdot

1. Täten Suomen maa-, meri- ja il-mavoimat, sijainnistaan riippumatta, antautuvat ehdoitta.

2. Suomen hallitus ja ylipäällystö lo-pettavat tunnin kuluttua tämän asia-kirjan allekirjoittamisesta sotatoimet Liittoutuneita vastaan kaikilla sotatoi-mialueilla maalla merellä ja ilmassa.

3. Suomen puolustusvoimien yli-päällystö antaa viipymättä Neuvosto-liiton sotavoimien ylipäällystölle täy-delliset tiedot Suomen maa-, ilma- ja merivoimien kaikkien yksikköjen si-jainnista, kokoonpanosta ja varus-tuksesta, olivatpa nämä missä tahan-

sa, samoin kuin sen liittolaisten soti-lasyksiköistä, jotka sijaitsevat Suomen alueella, tai jotka toimivat yhdessä.

4. Suomen puolustusvoimain yli-päällystö luovuttaa Neuvostoliiton so-tavoimien ylipäällystölle täydelliset tiedot kaikkien mahdollisten Suomen asevoimien tai sen liittolaisten asetta-mien minojen, miinaesteiden ja mui-den maalla, merellä tai ilmassa liik-kumista vaikeuttavien esteiden si-jainnista, mukaanlukien Itämeressä, Barentsin meressä, Laatokassa ja Ää-nisessä sekä muissa vesistöissä olevat miinaesteet.

Miinanraivaus ja esteiden poistami-nen tapahtuu Suomen maa- ja meri-voimien toimesta Neuvostoliiton sota-voimien ylipäällystön valvonnassa sen määräämän järjestyksen ja aikataulun mukaan.

5. Tämän asiakirjan tullessa voi-maan Suomen hallitus ja puolustusvoi-man ylipäällystö sitoutuvat viipymät-tä kutsumaan Suomeen kaikki muilla rintamilla toimivat Suomen sotajoukot ja riisumaan ne aseista.

6. Suomen alueella toimivat saksa-laiset sotilasliittymät ja -osastot on vä-littömästi riisuttava aseista ja internoi-tava. Näiden sotajoukkojen päällystö ja saksalaisten esikuntien koko henkilös-tö on pidätettävä.

Suomen hallitus ja puolustusvoi-main ylipäällystö antavat NL:n puolus-tusvoimain ylipäällystölle kaiken mah-dollisen avun näiden sotajoukkojen aseistariisumisesta. Tässä yhteydessä on huomioitava mahdollisuus Suomen asevoimien osallistumisesta saksalais-ten sotajoukkojen aseistariisuntaan Neuvostoliiton sotavoimien ylipäällys-tön vaatimuksesta.

Suomen armeijan esikunnissa ja so-

Ehdoton antautuminen olisi lopettanut itsenäisen Suomen“Antautumissopimus” on julkaistu painettuna Martti Turtolan ja Paa-vo Frimanin toimittamassa Mannerheim-kirjassa. Antautumissopimus on valan tehneen kielenkääntäjän tekemä käännös venäjänkielisestä tekstistä. Venäjän federaation ulkoministeriön arkistossa ei ollut suo-menkielistä alkuperäistekstiä.

Asiakirja ratkaisee aikalaisia ja myöhemmin tutkijoita ja suurtakin yleisöä pohdituttaneen kysymyksen, mitä EHDOTON ANTAUTUMINEN olisi merkinnyt. Se olisi merkinnyt ehdotonta antautumista ilman mitään lieventäviä asianhaaroja. Suomi olisi joutunut rautaiseen puna-armeijan miehitykseen ja koko hallintokoneistoa olisi käyttänyt neuvostoarmeija. Kysymyksessä oli siten neuvostoarmeijan sotame-nestyksen innoittama “sotilaallinen ratkaisumalli”. Suomen armeijan torjuntavoitot kesä-heinäkuussa 1944 vaikuttivat siihen, että Stalin päätti ratkaista Suomen rauhankysymyksen “poliittisella mallilla”, jota 19.9.1944 välirauhansopimus raskaista ehdoistaan huolimatta merkitsi.

Martti Turtola

Suomen ehdotonta antautumista koskeva asiakirja


Jatkosota 25.6.1941 – 19.9.1944

tilasosastoissa niin rintamalla kuin se-lustassa olevat Saksan sotavoimien yli-päällystön edustajat tulee välittömästi pidättää ja luovuttaa Neuvostoliiton so-tavoimien ylipäällystölle.

Suomen hallitus ja puolustusvoimain ylipäällystö kieltävät saksalaisten sota-joukkojen kuljetukset Suomen alueen läpi ja aseiden, varusteiden ja kaiken-laisten muiden tarvikkeiden toimitta-misen saksalaisille sotajoukoille sekä niiden huoltamisen paikallisin voimin.

7. Suomen puolustusvoimain ylipääl-lystö suorittaa kaikkien Suomen maa-, ilma- ja merivoimien aseistariisumisen Neuvostoliiton sotavoimien ylipäälltys-tön määräysten, aikataulun ja järjestyk-sen mukaisesti sen valvonnan alaisena.

8. Tämän asiakirjan allekirjoittamis-hetkestä lähtien siihen saakka kunnes Neuvostoliiton sotavoimien ylipäällystö on ottanut valvontaansa kaikki Suomen tietoliikenneyhteydet (k.48), kaikki ra-diolähetykset Suomen alueella on kiel-letty ja Suomen lennätin-, puhelin- ja radioyhteydet muihin maihin katkais-taan.

9. Suomen hallitus ja puolustusvoi-main ylipäällystö turvaavat SNTL:n so-tajoukkojen Suomen alueella tapahtu-vat kuljetukset rautateitse ja muilla kul-jetusvälineillä sekä tarvittavan huollon joukoille.

10. Antautumisehtojen täyttämisek-si ja SNTL:n etujen turvaamiseksi Neu-vostoliiton sotavoimien ylipäällystö – omin asevoimin ja oman harkintansa mukaan – miehittää osittain tai koko-naan Suomen alueen, sen satamat, Ah-venanmaan saariston ja Suomenlahden saaret.

SNTL:n hallitus toteuttaa kaikkia miehitysvaltioille kuuluvia oikeuksia Suomen miehitetyillä alueilla. Neuvos-toliiton sotavoimien ylipäällystö julkai-see omat käskyt ja määräykset. Suomen hallitus ja Suomen kansa pyrkivät kai-kin tavoin myötävaikuttamaan näiden käskyjen ja määräysten täytäntöönpa-noon. Tätä tarkoitusta varten Suomen hallitus antaa viipymättä määräyksen kaikille keskus- ja paikallishallinnon viranomaisille, oikeuslaitokselle, jul-kisille organisaatioille ja kaikille vir-kamiehille pysyä entisissä asemissaan, totella ehdoitta määräyksiä ja suorittaa tunnollisesti tehtävänsä kunnes Neu-vostoliiton sotavoimien ylipäällystö an-taa määräyksensä.

11. Suomen miehitetyillä alueilla jär-jestyksen ja rauhallisuuden ylläpitämi-sestä on vastuussa Neuvostoliiton sota-voimien ylipäällystö. Suomen miehittä-mättömillä alueilla yllä mainitusta on vastuussa Suomen hallitus.

12. Suomen hallitus sitoutuu toteut-tamaan sellaiset lakisääteiset ja muut

toimet, jotka Neuvostoliiton sotavoi-mien ylipäällystö katsoo tarpeellisiksi tämän asiakirjan ehtojen täyttämiseksi.

13. Suomen hallitus vastaa kaikista miehittämisestä johtuvista kuluista.

B. Suomen maa- ja ilmavoimat14. Suomen aseista riisutut maavoi-

mien joukot pysyvät niissä kohteissa ja kasarmeissa, joissa ne olivat tämän asia-kirjan allekirjoittamishetkellä, kunnes Neuvostoliiton sotavoimien ylipäällystö antaa määräyksen niiden siirtämisestä, demobilisoitumisesta tai muusta vas-taavasta.

15. Suomen hallitus ja puolusvoi-main ylipäällystö luovuttavat Neuvos-toliiton sotavoimien ylipäällystön vaati-muksesta viimeksimainitulle sen mää-räämässä aikataulussa ja järjestyksessä kokonaisuudessan jalkaväen aseistuk-sen, panssarintorjunta-aseistuksen, ty-kistön, hyökkäysvaunut, panssarivau-nut, panssarijunavaunut, lentokoneet, ilmatorjuntakaluston viestilaitteineen, kaiken muun sellaisen aseistuksen sekä kuljetusvälineet, ampumatarvikkeet, miinat ja muut sotilastarvikkeet, jot-ka kuuluvat Suomelle samoin kuin ne, jotka ovat Suomen alueella ja kuuluvat muille akselivaltioille, siinä muodossa, jossa kaikki yllä luetellut kohteet ja tar-vikkeet olivat tämän asiakirjan allekir-joittamishetkellä.

16. Tämän asiakirjan allekirjoitamis-hetkestä lähtien suomalaisia sotilas- ja siviiilentokoneita samoin kuin muil-le maille kuuluvia Suomen alueella ole-via lentokoneita kielletään nousemasta ilmaan ilman Neuvostoliiton ylipääl-lystön erikoislupaa. Mikä tahansa len-tokone, joka ilmestyy ilmatilaan ilman tälläistä lupaa, katsotaan vihollislento-koneeksi.

Kaikki tässä kohdassa mainitut len-tokoneet miehistöineen ja varusteineen jäävät paikoilleen tämän asiakirjan al-lekirjoittamishetkellä, kunnes Neuvos-toliiton sotavoimien ylipäällystö toisin määrää.

17. Suomen hallitus ja puolustusvoi-main ylipäällystö luovuttavat Neuvos-toliiton sotavoimien ylipäällystölle sen määräämässä aikataulussa kaikki len-tokentät kaikkine laitteineen, varastoi-neen ja lentokenttävarustuksineen täy-dessä tomintakunnossa.

18. Suomen hallitus ja puolustusvoi-main ylipäällystö luovuttavat Neuvosto-liiton sotavoimien ylipäällystölle kaikki maa- ja rannikkolinnoitukset kaikkine aseineen, ampumatarvikkeineen, ma-teriaaleineen ja niissä olevine tuotanto-laitoksineen täydessä toimintakunnossa sekä linnoitusten sunnittelmat ja pohja-piirrustukset, ja turvaavat esteettömät ja turvalliset pääsyn linnoituksiin.

C. Suomen sota- ja kauppalaivastot

19. Suomen hallitus ryhtyy tarvitta-viin toimiin, jotta kaikki Suomen laivat ja sukellusveneet, jotka ovat tämän asia-kirjan allekirjoittamishetkellä Suomen meri- ja sisävesisatamissa, pysyvät näis-sä satamissa miehistöineen päästämät-tä miehistöä poistumaan, kunnes Liit-toutuneiden nimissä toimiva Neuvos-toliiton sotavoimien ylipäällystö toisin määrää.

Kaikki merellä olevat laivat ja su-kellusveneet palaavat lähimpään sata-maan, missä ne pysyvät erityismääräys-ten saapumiseen saakka. Tätä määräys-tä rikkonutta sotalaivaa Neuvostoliiton sotavoimien ylipäällystö pitää vihollis-laivana.

20. Suomen kauppa-, kalastus- ja muut alukset sekä minkä muun tahan-sa lipun alla purhehtivat laivat samoin kuin joki- ja sisävesilaivastoon kuulu-vat alukset, jotka ovat tämän asiakir-jan allekirjoittamishetkellä Suomen sa-tamissa, on pysyttävä näissä satamis-sa ja Suomen aluevesillä olevien alusten on välittömästi purjehdittava lähim-pään suomalaiseen satamaan ja pysyttä-vä siellä, kunnes niiden omistussuhteet selviävät ja Neuvostoliiton ylipäällystö on antanut niitä koskevat määräykset.

Tätä määräystä rikkonutta sotalaivaa Neuvostoliiton sotavoimien ylipäällystö pitää vihollislaivana.

21. Suomen puolustusvoimain yli-päällystön alaisena toimivan Saksan merivoimien päällystön Suomen sata-missa ja tukikohdissa sekä Suomen me-rivoimien esikunnissa olevat edustajat on pidätettävä viipymättä ja luovutetta-va Neuvostoliiton sotavoimien ylipääl-lystölle.

22. Suomen hallitus ja ylipäällystö luovuttavat Neuvostoliiton sotavoimien ylipäällystölle kaikki sota-, kauppa-, ja huolto-laivastoon kuuluvat alukset ja sukellusveneet sekä erikoisalukset, vesi-tasolentokoneet, tekniset laitteet ja me-rivoimien koko aseistuksen ampuma-tarvikkeineen siinä muodossa kuin ne ovat tämän asiakirjan kirjoittamishet-kellä kaikkine niihin liittyvine piirrus-tuksineen ja tietoineen.

23. Minkä tahansa lipun alla purjeh-tivia sotalaivoja ja kaikkia kohdassa 22 lueteltuja aluksia kielletään luovutta-masta toiselle valtiolle.

Kaikki tämän sopimuksen allekir-joittamista edeltäneinä kuutena kuu-kautena tehdyt suomalaisiin sotalaivoi-hin ja muihin meri- ja jokialuksiin liit-tyvät kauppasopimuksen kuten myynti, vaijto, vuokraus, muilla ehdoilla tapah-tunut luovutus, ovat mitättömiä. Kaik-kia aluksia, joihin edellä mainitut toi-met liittyvät, samoin kaikkia ulkomaa-

laisiin satamiin piiloutuneita laivoja pidetään suomalaisina riippumatta sii-tä, missä nämä laivat ja alukset ovat tä-män asiakirjan kirjoittamishetkellä.

Suomen hallitus ryhtyy kaikkiin tar-vittaviin toimiin näiden laivojen j alus-ten palauttamiseksi Suomeen ja niiden luovuttaseksi Suomeen ja niiden luovut-tamiseksi kohdan 22. mukaisesti Neu-vostoliiton sotavoimien ylipäällystölle. Suomen hallitus korvaa palaamatta jää-vien sotalaivojen ja -alusten arvon Neu-vostoliiton sotavoimien ylipäällystölle.

24. Kohdan 20, 22 ja 23 asetukset kos-kevat vastaavasti Suomen aluevesillä tä-män asiakirjan kirjoittamishetkellä ole-via Saksan, Italian ja Romanian aluksia. Näiden alusten miehistö on välittömäs-ti internoitava ja alukset on luovutetta-va Suomen satamaviranomaisten varti-oitaviksi ja huollettaviksi, kunnes toisin määrätään.

25. Kaikki Suomen satamissa olevat Yhdistyneille kansakunnille kuuluvat alukset- riippumatta siitä, onko niiden omistusoikeus siirtynyt Suomen kansa-laisille sotasaaliina tai muulla tavoin – luovutetaan viipymättä Neuvostoliiton sotavoimien ylipäällystölle siinä kun-nossa, missä ne ovat tämän asiakirjan kirjoittamishetkellä, jotta ne voitaisiin palauttaa omistajilleen.

Suomen hallitus kantaa täyden ai-neellisen vastuun näiden alusten kai-kenlaisesta vaurioitumisesta tai hävit-tämisestä.

II. Sotavankien palauttaminen ja Liittoutuneiden siviiliväestön vapauttaminen

26. Suomen hallitus ja ylipäällystö luovuttavat viipymättä kaikki niiden hallussa olevat Liittoutuneiden asevoi-mille kuuluvat sotavangit Neuvostolii-ton sotavoimien ylipäällystölle sen mää-räämissä kohteissa ja sen antamien oh-jeiden ja aikataulun mukaisesti.

27. Kaikki Liittoutuneiden Suomen viranomaisten taholta pidätettyinä tai internoituna olevat samoin kuin orjuu-teen tuomitut kansalaiset vapautetaan välittömästi.

28. Suomen hallitus ja puolustusvoi-main ylipäällystö sitoutuvat tämän asia-kirjan allekirjoittamishetkestä alkaen turvaamaan kaikille Liittoutuneiden so-tavangeille, pidätetyille, internoiduil-le ja orjuutetuille kansalaisille riittävän ravinnon, vaatetuksen, lääkityksen ja asunnon terveysvaatimusten mukaisesti.

29. Suomen hallitus ja puolustusvoi-main ylipäällystö luovuttavat Neuvosto-

Ehdoton antautuminen olisi lopettanut itsenäisen Suomen


Jatkosota 25.6.1941 – 19.9.1944

liiton sotavoimien ylipäällystölle luette-lon nistä yrittäjistä ja muista henkilöis-tä, joille tämän asiakirjan kohdassa 26 mainitun Liittoutuneiden kansalaiset tekivät työtä.

III. Suomen suhteiden katkaisu akselivaltioiden kanssa

30. Tämän asiakirjan allekirjoitushet-kestä alkaen Suomen hallitus katkaisee kaikki poliittiset, taloudelliset ja muut suhteet akselivaltojen kanssa. Samas-ta hetkestä lähtien Suomen diplomaatit, sotilashenkilöt, konsulaattien ja muiden virastojen edustajat näissä valtioissa me-nettävät valtuutensa ja heidät kutsutaan välittömästi takaisin Suomeen.

Suomen alueella olevia akselivalti-oiden diplomaatteja, sotilashenkilöitä ja konsulaattien edustajia kohdellaan SNTL:n hallituksen määräysten mu-kaan.

31. SNTL:n hallitus voi antaa mää-räyksen suhteiden ylläpitämisestä Suo-men alueella olevien puolueettomi-en diplomaattien, sotilashenkilöiden ja konsulaattien edustajien kanssa halli-tusten kanssa tai vaatia näiden edustaji-en poistamista Suomen alueelta samoin kuin määrätä säännöt Suomen hallituk-sen ja sen edustajien suhteille puolueet-tomien maiden kanssa.

IV. Sotilaspoliittiset ehdot

32. Suojeluskunnan kaikki osastot ja liittymät sekä Suomen muut vastaavat niin rintamalle kuin selustallekin kuu-luvat järjestöt on riisuttava aseista välit-tömästi.

Neuvostoliiton sotavoimien ylipääl-lystö määrittelee aseistariisunnan ja aseiden luovuttamisen säännöt. Kaikki suojeluskunnan jäsenet on internoitava.

33. Suomen hallitus laukkauttaa kaikki Neuvostoliiton sotavoimien yli-päällystön määräämät järjestöt.

34. Sotasyylliset ja sotarikolliset joi-den nimet mainitaan SNTL:n hallituk-set listoissa, Suomen hallitus pidättää välittömästi ja luovuttaa SNTL:n halli-tukselle Neuvostoliiton sotavoimien yli-päällystön välityksellä.

35. Suomen hallitus vapauttaa vä-littömästi kansalaisuudesta ja kansal-lisuudesta riippumatta kaikki ne pi-dätetyt henkilöt, joita syytetään myö-tätunnosta Liittoutuneita kohtaan tai toiminnasta Liittoutuneiden hyväksi.

36. Kaikki akselivaltojen kansalaiset, jotka sotivat Liittoutuneita vastaan, ja jotka ovat Suomen alueella tämän asia-kirjan allekirjoittamishetkellä, on inter-noitava välittömästi. Näiden henkilöi-den asemasta jatkossa päättää SNTL:n hallitus.

37. Suomen hallitus kieltää kansalai-siltaan välittömästi Liittoutuneita vas-taan sotivien valtioiden tai puolueetto-mien valtioiden armeijaan menon.

38. Suomen kansalaisia sekä minkä tahansa muun valtion Suomen alueel-la olevia kansalaisia kielletään tämän asiakirjan allekirjoittamishetkestä alka-en harjoittamasta mitään toimintaa sel-laistaen valtioiden hyväksi, jotka käyvät sotaa jonkin Liittoutuneisiin kuuluvan maan kanssa.

39. Tämän asiakirjan allekirjoitta-mishetkestä lähtien matkustaminen Suomen rajojen ulkopuolelle ja saapu-minen maahan kielletään ilman Neu-vostoliiton sotavoimien ylipäällystön lupaa.

40. Suomen hallitus esittää kaikki SNTL:n hallituksen vaatimat, etenkin asevoimien ja sotateollisuusyrityksiä koskevat arkistot ja asiakirjat. Kaiken-laisten arkistoje, merkintöjen, suunni-telmien tai minkä tahansa muiden asia-kirjojen tai tietojen tuhoaminen tai pii-lottaminen on kielletty.

V. Sotataloudelliset ehdot

41. Tämän asiakirjan allekirjoitus-hetkestä lähtien Suomen aseiden, am-pumatarvikkeiden, räjähdysaineiden sekä muun sotavarustuksen valmistuk-seen osallistuvien valtiollisten ja yksi-tyisten yritysten toiminta lakkaa.

42. Kaikki Suomen sotateollisuusyri-tykset kaikkine valmiine tuotteineen, laitteineen, raaka-aineineen, muine ma-teriaaleineen, suunnitelmineen, piirrus-tuksineen ja patentteineen ym. tulevat koskemattomiksi ja ne siirtyvät Neu-vostoliiton sotavoimien ylipäällystön kontrollin alaisuuteen.

43. Kaikkien kohdassa 41 mainittu-jen yritysten työntekijät ja toimihen-kilöt pysyvät omilla työpaikoillaan ja Suomen hallitus takaa heille sen pal-kan, jonka he saivat tämän asiakirjan allekirjoittamishetkellä siihen saakka, kunnes näiden yritysten tuotanto muu-tetaan siviilituotannoksi tai ko. työvoi-maa käytetään muuhun tarkoitukseen Neuvostoliiton sotavoimien ylipäällys-tön luvalla.

44. Suomen hallitus sitoutuu esittä-mään pikaisesti Neuvostoliiton sotavoi-mien ylipäällystölle omat ehdotuksensa sotatarviketeollisuusyritysten muutta-misesta valmistamaan tuotteita siviili-tarkoituksiin.

45. Suomen hallitus ja puolustusvoi-main ylipäällystö ryhtyvät kaikkiin tar-vittaviin toimiin joiden avulla vältytään vaurioittamasta tai tuhoamasta teolli-suusyrityksiä, voimalaitoksia, sää- ja ra-dioasemia, rautatie-, tie-, satama- yms. laitoksia, sotatarvikkeita, talouskohtei-ta, varastoja, tukikohtia yms. sekä ta-kaavat valtion tai yksityisten omista-man kiinteän ja irtaimen vartioinnin.

46. Suomen hallitus kantaa täydelli-sen aineellisen vastuun teollisuusyritys-ten ja –laitosten sekä muun kohdissa 15, 17, 18, 21, 23, 45 mainitun omaisuuden kaikenlaisesta vaurioitumisesta tai tu-houtumisesta.

47. Tämän asiakirjan allekirjoitus-hetkestä ja sen koko voimassaoloajan Suomen fyysisiltä ja juridisilta henki-löiltä sekä valtion yrityksiltä ja laitok-silta on kielletty kaikenlainen kiinteän omaisuuden (mm. tehtaat, voimalaitok-set jne.) myynti, vaihto, vuokraaminen tai luovuttaminen ulkomaalaisten kan-salaisille tai yrityksille.

Kaikki tämäntapaiset vuoden aika-na ennen tämän asiakirjan allekirjoit-tamista kiinteällä omaisuudella tehdyt kaupat katsotaan mitättömiksi ja kai-ken tällä tavalla hankitun omaisuuden katsotaan kuuluvan Suomelle.

48. Tämän asiakirjan allekirjoitta-mishetkestä alkaen ja koko sen voimas-saolon ajaksi määrätään Neuvostoliiton sotavoimien ylipäällystön valvonnan alaisiksi:

a) Suomen raaka-aine-, jalostus- ja muu teollisuus; b: raaka-ainevarastot; c) kaikki viljatuote-, elintarvike- ja re-huvarastot; d) sisä- ja ulkomaankauppa sekä pankkitoiminta; e) koko rautatie-, vesi- ja maantieliikenne sekä siviili-il-mailu; f) viestintäyhteydet kuten posti, radio lennätin, puhelin ym.; g) paino-tuotteiden julkaisu teatteri- ja elokuva-esitykset, radiolähetykset ja muut pro-paganda- ja huvitilaisuudet.

49. Kaikki rahaliikenteeseen, kaup-paan ym. littyvät suhteet ja liiketoimet akselivaltioden kanssa tai näiden hy-väksi sekä akselivaltioiden miehittämi-en valtioiden kanssa laukkautetaan ko-konaan.

50. Suomen hallitus sitoutuu Neu-vostoliiton sotavoimien ylipäällys-tön määräämän aikataulun mukaises-ti palauttamaan SNTL:lle täydellisenä koko sotatoimien aikana poiskuljetetun omaisuuden, joka kuuluu valtiollisille tai julkisille yrityksille ja laitoksille sekä osuuskunnille tai yksityisille kansalai-sille, kuten tehtaiden koneet ja laitteet, veturit, rautatievaunut, traktorit, histo-rialliset muistomerkit, museoiden arvo-esineet ja muu omaisuus.

51. Suomen hallitus ja Suomen kansa korvaavat Neuvostoliitolle Suomen so-tatoimien Neuvostoliitolle aiheuttamat tappiot.

Suomen hallitus ryhtyy Neuvosto-liiton sotavoimien ylipäällystön vaati-muksesta korvaamaan ennalta edelli-sessä lauseessa mainittuja tappioita yli-päällystön määräämässä järjestyksesä, muodossa ja aikataulussa.

52. Liittoutuneille aiheutuneiden tappioiden maksamisen vakuudeksi Neuvostoliiton sotavoimien ylipäällys-tö asettaa takavarikkoon sekä Suomen pankin että muiden pankkien kultava-rannon, ulkomaan valuutan ja muut ar-

votavarat näiden pankkien esittämien v. 1944 virallisten kirjojen ja dokument-tien mukaan.

Suomen hallitus ryhtyy kaikkiin tar-vittaviin toimiin palauttaakseen mah-dollisimman pian Suomeen sille kuulu-van, mutta ulkomailla olevan Suomen pankin ja muiden pankkien kultava-rannon, ulkomaan valuutan ja muun arvotavaran.

Tämän asiakirjan allekirjoittamis-hetkestä alkaen ja koko sen voimas-saoloajan kaikenlaiset kauppatoimet edellisessä kohdassa esitetyillä arvota-varoilla on kielletty ja kaikki näistä ar-votavaroista Suomen alueella ja ulko-mailla tehdyt kaupat välisenä aikana ennen tämän asiakirjan allekirjoitta-mista katsotaan mitättömiksi ja kaikki tälläiset arvotavarat, joilla on tehty ko. kauppoja, katsotaan Suomen omaisuu-deksi riippumatta siitä, missä nämä ar-votavarat ovat Suomen antautumishet-kellä.

VI. Loppuasetukset53. Tämä asiakirja tulee voimaan sen

allekirjoittamishetkestä ja on voimas-sa siihen asti, kunnes Liittoutuneiden ja Suomen välinen rauhansopimus astuu voimaan.

54. Tämän asiakirjan asetusten voi-maansaaattamiseksi SNTL:n hallitus perustaa valvontakomission, joka toi-mii Suomen alueella Neuvostoliiton so-tavoimien ylipäällystön alaisuudessa.

55. Mikäli Suomen hallitus tai puo-lustusvoimain ylipäällystö eivät täytä jotakin tässä asiakirjassa olevaa ehtoa, Neuvostoliiton sotavoimien ylipäällystö käyttää pakkokeinoja, joilla taataan eh-tojen täyttäminen. Tarvittaessa SNTL:n hallitus irtisanoo tämän asiakirjan, jol-loin irtisanominen astuu voimaan välit-tömästi.

56. Tätä asiakirjaa on laadittu venä-jän ja suomen kielellä, venäjänkielisen tekstin ollessa todistusvoimainen ja sen ymmärtämistä koskevissa riitatilanteis-sa valvontakomission päätökset ovat lo-pullisia.

SNTL:n hallituksen valtuuttama-na Suomen hallituksen Neuvostoliiton sotavoimien valtuuttamana ylipäällys-tön edustajat (allekirj.) (allekirjoitukset) Suomen puolustusvoimain ylipäällys-tön valtuuttamana (allekirj.).


Sotaveteraani-lehdessä 1/2014 ol-leet Helsingin ilmatorjuntaa hel-mikuussa 1944 käsittelevät kirjoi-

tukset toteavat, että

1. Ilmatorjunnan sulkutuli käännytti viholliskoneet ennen niiden pääsyä kohteeseensa. Tämä oli it-miesten johtopäätös, kun he johtokeskuksen tutkakuvasta näkivät koneiden kään-tyvän takaisin. Tämä on heidän mie-lipiteensä edelleen.

2. Pommitusten tarkoituksena oli tuhota Helsinki ja tuhoalueen keskipisteenä oli Vanhakirkko. Myöhemmin löyty-nyt kartta osoittaa pommituskohtei-den olleen tarkoin määrättyjä piste-maaleja ja tämän pistemaalikartan dipl ins. Carl-Fredrik Geust 12.2.2014 ja it-eversti Ahti Lappi 19.2.2014 esitti-vät Sotahistoriallisen seuran esitelmä-tilaisuuden esitelmissään.

3. Vuosaareen sytytetyt roviot harhaut-tivat vihollispommittajia luulemaan rovioiden osoittavan, että kaupunki sijaitsee siellä. Myöhemmin ilmator-juntaeversti Ahti Lappi on luopunut tästä käsityksestään.

Kun pommituksista oli helmikuus-sa kulunut 70 vuotta, tapahtumat saivat mediassa jälleen - täydellä syyllä - run-saasti huomiota, mutta vain ilmatorjun-nan näkemyksen mukaisesti.

Helsingin Sanomissa 16.2.2014 Ju-hani Saarinen kirjoitti helmikuun 1944 pommituksista, että ilmatorjunnan sulkutuli pakotti neuvostopommitta-jat kääntymään takaisin ja tästä syystä Helsinki pelastui täydelliseltä tuholta.

Selvitykset tuovat uusia näkökulmiaSuomen ilmavoimien ehkä kokeneim-malla talvi- ja jatkosodan lentäjällä, len-tokapteeni Aimo E. Juholalla - sotilas-lentäjänä 1045 lentotuntia 45 minuuttia ja liikennelentäjänä KAR-Airilla 16 400 tuntia, mm. muassa avustuslentoja Biaf-raan öisin - oli Helsingin pommituk-sista toisenlainen käsitys. Juhola on jo Varjolaivueessa. Suomen ilmavoimien silloisilla pommituslentäjillä on asiasta samanlainen käsitys kuin Juholalla.

Eläkkeellä ollessaan Juhola tutki do-kumenteista sotien tapahtumia. Kirja-sin hänen kertomansa ja hän hyväksyi kirjaukseni. Dokumentteihin ja hänen omaan kokemukseensa nojaavat alla esittämäni toteamukset.

1. Kun panee päällekkäin Helsingin ilmatorjunnan sulkutulen kartan ja esi-tetyn pommikoneiden kääntymiskoh-dan kartan, niin osoittautuu, että ne kääntyivät keskellä sulkutulta. Mutta ne eivät kääntyneet sulkutulen takia vaan pommikuormansa pudottamisen jäl-keen, jolloin pommi lentää vielä nopeu-tensa takia eteenpäin kohti tarkoitettua maalia. Kääntyminen vain sattui sulku-tulen kohdalle.

2. Jos pommituslentäjä jättää tehtä-vänsä suorittamatta sulkutulen takia ja kääntyy takaisin, niin kääntymistä hän ei tee sulkutulessa. Juhola: ”Kukaan lentäjä ei ole niin tyhmä, että kääntyisi takaisin sulkutulessa, vaan yrittäisi len-tää mahdollisimman nopeasti sulkutu-len läpi”.

3. Jos vihollisen tarkoituksena oli Helsingin keskustan tuhoaminen, niin

lyhin tie olisi ollut tulla suoraan eteläs-tä. Kuitenkin pääosa pommikoneista tuli mantereen kautta idästä ja koillises-ta ja jatkoi merelle. Mereltä tuli aluksi vain vähän koneita ja nekin hämäämis-tarkoituksessa.

4. Pommikoneiden lähestymisreitti ja poistumisreitti viittaavat siihen, että niiden tehtävänä oli pommittaa ranni-kon läheisyydessä olleet sotilaallisesti merkittävät kohteet kuten Santahami-na, Laajasalon ja Herttoniemen poltto-ainevarastot, Hietalahden telakka sekä rautatieasema, Pasilassa olevat varastot ja Malmin lentokenttä, hallintoraken-nukset ja sotilaalliset kohteet. (Kohtei-den kartta löytyi myöhemmin, joten Ju-holan johtopäätös pommitusten tarkoi-tuksesta oli oikea.)

5. Laakapommitus oli summittais-ta ja vähemmän tarkkaa johtuen venä-läisten kalustosta. Il-4 pommikone oli kömpelö ja tähtäyslaitteet huonot. Li-säksi osa miehistöstä oli kokematonta. Ei ole ihme, että laakapommituksessa 3000-4000 metrin korkeudesta, kohtei-den sijaitessa rannikon läheisyydessä, osa pommeista meni mereen.

6. Suomessa vieraillut Helsingin pommituksissa yhden pommitusryk-mentin päällikkönä viidellä lennolla toiminut kenraalieversti Vasili Reshet-nikov mainitsi luennossaan 29.8.2004 Suomen ilmailumuseossa, että:– hänen rykmenttinsä maalina oli

Hietalahden telakka– suomalaisen IT:n sulkutuli ei estänyt

kohteelle lentämistä– pommitusten tarkoitus oli irrottaa

Suomi sodasta, ei tuhota kaupunkia

– kohteina olivat telakat, rautatiease-mat, sotilaalliset ja hallinnolliset kohteet. 7. Ei ole tiedossa, että pommituslen-

täjät toisessa maailmansodassa missään olisivat jättäneet tehtävänsä suoritta-matta ja kääntyneet takaisin ilmator-junnan takia. Heinäkuussa 1944 Vuo-salmella venäläisten kova ilmatorjunta ei estänyt suomalaisia pommituslentä-jiä lentämästä kohteeseensa, kukaan ei kääntynyt takaisin.

8. Vielä voisin mainita, että Neuvos-toliiton maavoimissa hyökkäysjoukon oli hyökättävä. Jos sotilas kääntyi takai-sin, niin takana ollut politrukki ampui hänet.

Jos pommikoneet saivat kääntyä ta-kaisin ja jättää tehtävänsä suorittamatta ilman siitä seuraavaa rangaistusta, niin se olisi ollut poikkeus puna-armeijassa.

9. Vuosaaren roviot eivät harhautta-neet lentäjiä. Lentäjä kyllä erottaa kau-pungin sijainnin yölläkin. Lisäksi pom-mitusten aikana hitaasti putoavat valo-pommit (putoamisaika jopa 5-6 min) valaisivat kaupungin.

Olli KiviojaPilvenveikot-klubin pj. 2001-2011

Jatkosodassa kk-sotamies ja pommikoneenohjaaja

Temppelikatu 6 B 2900100 Helsinki

[email protected](09) 442 540

044 271 8384

Jatkosota 25.6.1941 – 19.9.1944

Suomalaisten sotalentäjäveteraanien käsitys Helsingin suurpommituksista


Jatkosota 25.6.1941 – 19.9.1944

Pienen maan joutuminen poikkeusoloihin näkyi vahvasti myös yli-opistoelämässä. Sen vuoksi Helsingin yliopiston kevätlukukauden alkaminen vuonna 1945 oli huikaiseva muutos aikaisempaan. Yliopis-ton kirjaston evakkotaival oli päättynyt. Siitä on nyt kulunut lähes 70 vuotta.

Kun yliopisto 1945 avasi ovensa, opiskelijat olivat vielä hetki sitten olleet entisiä tykki- ja panssarintorjuntamiehiä, alikersantteja, sota-miehiä ja lottia. Takanapäin olivat raskaat sotavuodet. Sota oli sitonut yliopiston opettajia, henkilökuntaa ja tietenkin enemmistön miesopis-kelijoista puolustuslaitoksen riveihin. Heistä usean elämänlanka katke-si sillä matkalla.

Yliopiston kirjasto sisältää yli kolme miljoonaa nidettä, joiden jou-kossa suuret määrät kansallisaarteiksi verrattavia kirjoja. Niiden jou-kossa on myös Yliopiston vuosikirjat. Niistä paljastuu ihmeellisiä asioita sotavuosien opettajista ja opiskelijoista.

säkeillä ja tarpeellista palo- ym. kalus-toa täydennettiin.

Samanaikaisesti pakattiin osia koko-elmista, ja laatikot siirrettiin turvallisem-piin paikkoihin eri puolille Suomea, mm kirkkorakennuksiin. Yliopiston silloises-sa vuosikirjassa todetaan, että ”pääasialli-sin osa tästä työstä oli saatu suoritetuksi, kun Neuvostoliiton hyökkäys alkoi.”

Talvisodan alkaminen ja Helsingin ilmapommitus 30.11.1939 keskeyttivät äkkiä kaiken yliopistossa ja sen kirjas-tossa. Kirjaston säännöllinen toiminta lakkasi ja 2.12. lähtien kirjaston pääovi pidettiin suljettuna.

Yliopistossa hiljaiseloaMuutamia virkamiehiä jäi töihin kirjas-toon mm pakkaustöihin ja siirtojen jäl-kiselvittelyyn. Muut joutuivat sotapal-velukseen, mm 14 alikirjastonhoitajaa, amanuenssia, harjoittelijaa sekä vahti-mestarit. Muissa sodan aiheuttamissa tehtävissä oli vähäiseksi supistunees-ta henkilökunnasta viisi virkailijaa - il-meisesti he olivat naisia - ja vahtimes-tari.

Lukuvuosi 1939−40 oli alkanut jän-nittävästi. Syyslukukaudeksi oli ilmoit-tautunut ennätysmäärä eli 6597 opiske-lijaa, heistä 1254 uusia. Kutsu ylimääräi-siin harjoituksiin harvensi heti miesten rivejä. Myös monen nuoremmista opet-tajista piti poistua pääkaupungista. Sit-ten miehet joutuivat rintamalle.

Vuoden 1939-40 tammi-maaliskuus-sa järjestettiin huolimatta sotatilasta muutamia tärkeitä loppukuulusteluja ja pari väitöstilaisuuttakin.

Rauhan solmimisen jälkeen 13.3.1940 yliopisto-opiskelu elpyi, mutta kirjaston puolella ovet avattiin vasta 22. huhti-kuuta. Polttoainepulan vuoksi lukusalia ja muita saleja ei voitu lämmittää niin, että niissä olisi voinut työskennellä. Se talvi oli tulipalopakkasten talvi. Vuosi-kirja kertoo, että talvisodassa lähes 300 eli noin 7 % kirjoissa olleista miesopis-kelijoista kaatui rintamalla tai kuoli haavoihinsa.

Kun Suomi joutui kesäkuussa 1941 uudelleen sotatilaan, hiljalleen elpynyt yliopisto-opiskelu raukesi jälleen. Lu-

kuvuodet 1941-42 yliopisto pidettiin suljettuna. Vain lääketieteellinen tiede-kunta jatkoi opetuksen antamista lähin-nä puolustuslaitoksen tarpeita varten.

Kun rintamalinjat vakiintuivat, alkoi syksyllä 1942 ainutlaatuinen vaihe suo-malaisen opiskelun historiaa. Yliopiston juhlalliset avajaiset pidettiin 12.10.1942. Opiskelijoita ilmoittautui 3600 ylioppi-lasta, näistä 70 % naisia.

Opiskelua rintamallaMitä tapahtui samanaikaisesti vaikeis-sa oloissa miesten elämässä rintamal-la? Korsusta tuli heidän vapaahetkiensä ”lukusali”, josta pääsi aika moni tentti-mään omaan yliopistoonsa. Asemaso-dan aikana rintamamiesten opiskelua edisti ylipäällikön vahvistama järjestel-mä, jonka mukaan rintamaylioppilaita voi komentaa opiskelua varten yliopis-toon. He saivat tenttilomia, ja heitä kan-nustettiin monin tavoin itseopiskeluun.

Yliopisto lähetti rintamalle luen-noitsijoita ja kuulustelijoita. Miettikää-pä seuraavaa vuosikirjan 1943-44 to-teamusta. ”Opinnoissa saavutetut tu-lokset kuvastuvat parhaiten siinä, että tutkintojen kokonaisluku on kohonnut lähelle normaalia määrää. Myös väitös-kirjojen luku, yhteensä 36, ei huomatta-vasti alita rauhanaikaista määrää.”

Yliopisto oli 1942-43 avoinna samat ajat kuin normaalioloissa, mutta käytet-tävissä oleva kirjallisuus oli supistunut. Turvallisemmissa paikoissa olevia teok-sia ei voitu ottaa esiin.

Vuosina 1944-45 elämä jatkui näin. Syyslukukausi 1944 alkoi 1. marraskuu-ta ja loppui 20. joulukuuta. Kevätluku-kausi 1945 alkoi 8. tammikuuta ja päät-tyi 31. toukokuuta.

Vuosi 1944 alkoi uhkaavasti. Me tie-dämme, että Neuvostoliitto pyrki sinä

Kun valkolakki vaihtui lumipukuun

Taiteilija Ilse Ackerman on kuvannut postikorteissa suomalaista elämäntapaa. Niis-sä vilahtavat mm. tutut maisemat ja rakennukset. Kuva Yliopiston kirjaston päära-kennuksesta on ostettu kirjaston aulan korttitelineestä.

Carl Ludvig Engelin kirjastorakennuksella on monivaiheinen arkkitehtooninen his-toria. Rakennustyöt aloitettiin 1836 eli neljä vuotta Helsingin yliopiston pääraken-nuksen valmistumisen jälkeen. Engel sanoi piirustuksistaan: ”Jos tämä rakennus saadaan joskus valmiiksi, millään yliopistolla Euroopassa ei ole näytettävänään kauniimpaa.” Rakennus valmistui 1840. Kuvassa lukusali. Kuva: Helsingin kaupunki

Historian läksykirjasta me muis-tamme, että Saksan sotako-neisto vyöryi Puolan rajan yli

1.9.1939. Toinen maailmansota oli syt-tynyt. Jo sitä ennen oli Helsingin yli-opiston kirjastossa varauduttu pahim-paan mahdolliseen eli sotaan. Niinpä kirjastoon varustettiin suojahuone, kel-larikerroksen ikkunat tuettiin hiekka-


Jatkosota 25.6.1941 – 19.9.1944

vuonna irrottamaan Suomen sodasta. Helsinki joutui helmikuussa 1944 mui-den asutuskeskusten kanssa valtavien ilmapommitusten kohteeksi.

Helsingin pommituksetMonen sadan koneen lentolaivueet teki-vät 1944 kolmesti pommitusmatkat Hel-sinkiin, suurpommitusten päivämäärät olivat 6.-7.2., 16.-17.2. ja 26.-27.2. Ensim-mäisessä suurhyökkäyksessä tuhoutui Teknillinen korkeakoulu. Kolmannessa suurhyökkäyksessä paloi Helsingin yli-opiston hieno juhlasali korvaamattomi-ne taideteoksineen sorakasaksi. Myös muut yliopistorakennukset vaurioitui-vat, mm. vanha Anatomian laitos.

Yliopiston kirjasto säilyi pahemmilta

HAUTAUS- JA KUKKAPALVELUJA SOTAVETERAANEILLELIPERI

OULU

Hautaus - ja Kukkapalvelu Pesonen Oy

Keskustie 2, 83100 LiperiPuh. 013-651 193 ja 0400-376 333

www.pesonenoy.fi

Kirkollinen HautaustoimistoIkäheimo Ky

Isokatu 11, 90100 Oulupuh. 08-311 3354

ROVANIEMI

TAMPERE

Valikoimassamme mm. Suomi-arkku sekä Sotaveteraani-,Sotainvalidi-, Tammenlehvä- ja Lotta Svärd -uurnat.

Veteraanialennus.

TUOMIOKIRKONKATU 20, TAMPEREPUH. 03-212 4107 (24h)

HAUSJÄRVI

MÄNTSÄLÄ

Kukkatalo & Hautaustoimisto Helmililja

Meijerintie 2, 04600 MäntsäläPuh. 020 759 7700www.helmilija.com

Kukkahaus ja Hautaus OyHikiäntie 40, 12210 Hausjärvi kkPuh. 019-768 131, 020 759 7703

www.helmilija.com

MUSTASAARI

HautaustoimistoBegravningsbyrå Fant

Keskustie 3, 65610 Mustasaaripuh. 06-322 2744 ja 050-313 8142

päivystys 24 hCarina Lähdesmäki

www.begravningsbyrafant.fi

KUOPIO

Kuopion Hautaustoimisto Niiranen

Savonkatu 24,70110 Kuopio puh. 017-261 3686

LAPPEENRANTA

ALAN PALVELUA LAPPEENRANNASSA YLI 80 VUOTTA

Kauppakatu 53, Lappeenrantapuh. 453 0568 – 453 0772, fax 453 0566

Kukkakauppa ja Hautaustoimisto Nyberg Oy

Kauppakatu 41, 53100 LAPPEENRANTA,puh. 05-451 3449, fax 05-453 1210Saimaantie 6, 54100 JOUTSENO

puh. 05-453 4200

PUDASJÄRVI

PudasjärvenHautaustoimisto ja Kukka Ky

Torikeskus, 93100 PUDASJÄRVIpuh. 08-821 122, 0400-330 058

Savonlinnan Hautaustoimisto KyKirkkokatu 15, 57100 Savonlinna

Puh. 015-515 556 www.savonlinnanhautaustoimisto.fi

SAVONLINNA

vaurioilta. Kun yliopiston päärakennus-ta 26.2. pommitettiin, ennätettiin kui-tenkin palavan rakennuksen juhlasalin alta siirtää turvaan sinne lähes kaikki suojaan sijoitetut kokoelmat.

Koulupojat mukaan ilmapuolustukseenHelsinki pelastui ilmatorjuntamiesten teknisten oivallusten ja ilmatorjuntapat-teristojen miehistön toiminnan ansiosta. Viimeksi mainittuihin kuului mm. 400 koulupoikaa, jotka olivat lähettämässä miesten rinnalla noina päivinä ja öinä taivaalle 25 rautatievaunulastin suurui-sen määrän tykin ammuksia.

Näitä koulupoikia olivat mm. Elan-non pääjohtaja Ylermi Runko, näytte-

lijä Lasse Pöysti, professori Olli Ikkala, taiteilija Oso Heickell, pääjohtaja Juha-ni Pesonen, professori Pekka Halonen, sydänkirurgi Pekka Harjola (Renny Harlinin isän veli), maatalous- ja met-säeläintieteen professori Matti Nuor-teva ja hänen veljensä professori Pek-ka Nuorteva sekä Tampereen yliopiston kansleri Kauko Sipponen.

Pekka Nuorteva sai takavuosina vir-kansa vuoksi paljon julkisuutta, Hän oli ensimmäinen ympäristönsuojelun oppituolin haltija Suomessa. Ympäris-tönsuojeluun suhtauduttiin Suomessa 1970-luvulla varautuneesti, koska tiede-kin oli uusi.

Erään kerran teollisuuspiirien edus-taja kysyi hyvin tiukasti Pekka Nuor-

tevalta: ” Miksi te ammutte niin kovilla sieltä Viikistä?” Professori: ” Minut on opetettu ampumaan juuri Viikin pel-loilta kovilla panoksilla. ”

Asta Heickell

Lähteet: Helsingin yliopiston vuosikirjat Ahti Lappi: Ilmavaara! Helsingin ilmapuolus-tus 1917-1944.

Kronoby ElverkKruunupyyn Sähkölaitos

Betola OyKuopio

Kuljetusliike Kari Pohjolainen Ky

Syväniemi

Kuopion Talokeskus OyKuopio


Jatkosota 25.6.1941 – 19.9.1944

Taustaksi…Saksan tappio Stalingradissa helmi-kuussa 1943 oli Saksan armeijalle lopun alku. Se huomioitiin hiljaisesti myös Suomessa. Kevään 1944 rauhanaikeet nähtiin Hitlerin päämajassa. Se vaatikin taistelun jatkamista Saksan rinnalla, kunnes bolshevismi oli lopullisesti tu-hottu. Meillä ei tähän kuitenkaan enää Saksan tappioiden kasvaessa uskottu, mutta kun Saksa oli ainakin vielä so-tilaallinen suurvalta, meillä tyydyttiin ”seuraamaan katseella” eli toistamalla sodan alussa teemaksi otettua erillisso-tateesiä. Saksan oli tyytyminen tähän.

Saksan sotilaallista asemaa heilaut-ti Italian liki salaa tapahtunut sodasta irtautuminen, Mussolinin kukistumi-nen ja erillisrauhan solmiminen liittou-tuneiden kanssa kesällä 1943. Saksalai-set erikoisjoukot kaappasivat vangitun Benito Mussolinin eräästä Gran Sas-so -vuoriston pikkuhotellista ja nosti-vat hänet takaisin valtaan. Saksalaiset myös riisuivat Pohjois-Italiassa ja Bal-kanilla olleet italialaiset joukot aseis-ta sekä ottivat Rooman valvontaansa. Näytti siltä, ettei Hitlerin Saksa hyväk-sy liittolaisten ja myötäsotijoiden toimia sodasta irtautumiseksi. Hitlerin moite-kirjeeseen lokakuussa 1943 vastasi hal-lituksemme, ettei yhtenäisempi ja lähei-sempi liitto Saksan kanssa saisi missään oloissa eduskunnan hyväksymistä. Ylin johtomme lähti siitä, että Saksa tappi-oistaan huolimatta suurena kansana tu-lee säilymään, mutta Suomi pienenä ja vähäväkisenä kansana pyyhkäistäisiin maailmankartalta.

Mitä sitten seurasi… Tammikuussa 1942 USA kehotti Suo-mea keskusteluihin rauhasta neuvosto-hallituksen kanssa. Se oli seuraus edelli-sen syksyn Teheranin kokouksesta. Pre-sidentti Ryti arvioi maamme joutuvan selkkaukseen Saksan kanssa mahdol-listen rauhantunnustelujen takia. Kai-kesta huolimatta hallituksemme ryhtyi helmikuussa tutkailemaan Moskovan ehtoja.

Hallituksemme salamyhkäinen me-nettely kuitenkin herätti saksalaiset, ja sen johdosta Hitler antoi 16.helmikuu-ta 1944 käskyn viimeistellä Suursaaren ja Ahvenanmaan miehityssuunnitelmat (Tanne Ost ja Tanne West). Lapin ar-meija sai käskyn suojata Petsamon nik-kelikaivokset, jos Suomi ryhtyisi neu-vottelemaan Moskovan kanssa. Saksa oli myös valmis keskeyttämään huolto-kuljetukset Suomeen. Paasikivi ja Enck-ell lensivät Tukholman kautta Mosko-vaan 26. maaliskuuta salaa, mutta aie paljastui hämäyksestä huolimatta heti. Suomalaisten päänsärkyä lisäsi Unka-rin miehitys maaliskuussa 1944.

Näiden tapahtumien johdosta Saksan tiedustelu Suomessa sai ohjeet selvittää suomalaisten rannikonpuolustusjärjes-telmät. Tilanne kiristyi jo niin pitkäl-le, että Päämajamme siirsi 25. maalis-kuuta Ahvenanmaalle taistelukykyisen pataljoonan - päivää ennen Paasikiven ja Enckellin lentoa Moskovaan. Mut-ta tärkein toimenpide oli ylipäällikön 28 .maaliskuuta antama käsky Osasto Helsingin perustamisesta pääkaupun-gin puolustamiseksi kaappausyrityksil-tä, tulivatpa ne mereltä tai ilmasta. On huomattava, että puna-armeija oli heit-tänyt saksalaiset Leningradin ympäril-tä Narva-joelle. Osaston komentajaksi ylipäällikkö nimesi kenraaliluutnant-ti Woldemar Hägglundin, joka VII Ar-meijakunnan lakkauttamisen yhteydes-sä oli määrätty ylipäällikön käyttöön. Esikuntapäällikökseen Hägglund sai eversti Per Ekholmin, Helsingin sotilas-läänin komentajan.

Ylipäällikön käskyn mukaan Osasto H:n tehtävänä oli yhdessä ilma- ja me-rivoimien kanssa torjua Etelä-Uuden-maan ja Helsingin suojeluskuntapiirien alueilla kaikki hyökkäykset kaupunkiin ja suojata valtakunnan hallinnon kan-nalta tärkeät elimet ja laitokset. Osas-ton perustamisella oli tarkoitus osoit-

taa, että pääkaupunkiamme oli todella tarkoitus puolustaa.

Näin se muodostettiin…Alkuvuonna 1944 ei Helsingissä eikä sen ympäristössä ollut kuin pataljoo-na - III/JR 37. ·Se oli edellisenä syksy-nä siirretty Kannakselta pääkaupun-gin varuskuntapataljoonaksi päätehtä-vänään eri kohteiden vartiointi. Lisäksi Santahaminassa toimi Maasotakoulu ja Suomenlinnassa Merisotakoulu. Osasto H:iin liitettiin Hyrylän Jalkaväen Kou-lutuskeskus 1, Tammisaaren Jv.Koul.K 11 ja Hyvinkään Jv.Koul.K 24. Aselaje-ja edustivat Riihimäen Tykistön kou-lutuskeskus 3 ja Viestikoulutuskeskus Santahaminassa. Hyökkäyksen torjun-taan Osasto H sai koota ja käyttää alu-een ilmasuojelujoukkoja, lomilla olleita sotilaita, alueen reserviläisiä sekä nosto-miehiä. Iskuvoimaksi III/JR 37:n lisäksi siirrettiin Viipurista Keravalle Täyden-nyspataljoona 2.

Tämän melko suuren joukkomää-rän takia Osasto H:n esikunnaksi mää-rättiin Helsingin sotilasläänin esikunta. Osasto H:n kokonaisvahvuus lähente-li 16 000 henkilöä, joista lomalaisia las-kettiin joka hetki olevan kaupungissa ja sen välittömässä läheisyydessä run-

saat 7 000 miestä. Kaupungin ilmapuo-lustuksesta vastasi Ilmatorjuntaryk-mentti 1 ja rannikonpuolustuksesta Uu-denmaan Rannikkoprikaati Helsingin edustan saarilla.

Hägglund ryhtyi heti toimeen. Maa-liskuun lopulla Helsingin varuskun-nassa järjestettiin koehälytys lomalai-sille erilaisilla julkisilla kuulutuksilla. Tulosta voidaan pitää hyvänä, sillä ko-koon saatiin yli 4 000 miestä. Huhti-kuun alussa testattiin kaupungin suo-jeluskuntalaisten valmius: kokoon saa-tiin yhdessä vuorokaudessa vajaat 4 000 suojeluskuntalaista. Tyk.Koul.K 3 Riihi-mäellä sai koottua 76 mm:n kevyen pat-teriston ja 152 mm:n raskaan patterin.

Osasto H:n joukkojen koehälytyk-set maalis-huhtikuun vaihteessa ulo-tettiin myös sotakouluihin, varuskun-tapataljoonaan sekä Viestikoulutuskes-kukseen. Harjoitushälytyksiä ei millään tavalla peitelty, vaan niiden annettiin viestittää saksalaisille, ettei Helsingistä hevillä lähdetä. Koulutuskeskusten oh-jelmia muutettiin sikäli, että ne olisivat taisteluvalmiit kahdessa kuukaudessa aikaisemmin käsketyn neljän kuukau-den asemesta. Se edellytti keskittymistä taistelukoulutukseen ja vähemmän tär-keiden opetusaiheiden siirtämistä tuon-nemmaksi.

Kun Hägglund oli esitellyt Osasto H:n organisaation, koulutusohjelmat ja valmiuden ylipäällikölle Mikkelis-sä 10.huhtikuuta, hänet määrättiin ai-kaisempaan tehtäväänsä eli valvomaan puolustusvalmisteluja rintamajoukois-sa, eikä hän enää palannut Osasto Hel-sinkiin. Hänen tehtävänsä otti vastaan eversti Ekholm.

Toiminta muotoutuu…Eversti Ekholm esitteli Osasto H:n teh-tävät presidentti Rytille 25. huhtikuuta kiinnittäen erityistä huomiota siihen, ettei kaikille osaston joukoille riittänyt tarvittavaa aseistusta. Ylipäällikön puu-tuttua asiaan alkoi aseistustakin tulla.

Operatiivisen valmiuden lisäämi-seksi osastoon muodostettiin ensilinjan joukkoina kaksi rykmenttiä, JR 77 ja JR 88. Edellisen muodostivat Erillinen Pa-taljoona 30, Täyd.P 2 ja Maasotakoulu. JR 88 perustettiin jalkaväen koulutus-keskusten 1, 11 ja 24 koulutuspataljoo-nista. Epäsuoraa tulta edusti Kenttä-tykistörykmentti 55, joka perustettiin pääosin Riihimäellä. Näiden joukkojen vahvuus oli runsaat 8 500 miestä, ja nii-den tuli olla toimintavalmiina viimeis-tään kahdeksan tunnin kuluttua häly-tyksestä.

Osasto H:n toisen ja kolmannen por-taan muodostivat suojeluskuntaapii-rin 1902 tai myöhemmin syntyneet re-serviläiset. Toisen portaan muodosti JR

”Helsinkiä puolustetaan jokaista hyökkääjää vastaan”

It.R1:n aseiden ja jalkaväen ryhmitys helmikuussa 1944


Jatkosota 25.6.1941 – 19.9.1944

Kaikki tuotteet on varustettu Sotaveteraaniliiton logolla.

Tilaukset: Puh. 0400 757 195, 050 517 6396,

[email protected]

Liiton tunnuksella varustettu solmio,

hinta 15 euroa.

Kylpypyyhkeet (Finlayson)

Pyyhkeen koko 70x150, neljä värivaihtoehtoa, hinta 22 euroa/kpl.

Kävelykeppi Jääpiikillä ja rannelenkillä

varustettu kävelykeppi. Sotaveteraanien perinneyhdistyksen jäsenten käsityönä valmistama.

Tilatessasi ilmoita pituutesi.Hinta 60 euroa

Tilaukset: Solveig Hyöty, (09) 612 7003, [email protected] on avoinna klo 10.0014.00.

VeteraanivyöLaadukas kotimainen kääntövyö, nahkaa väri musta/viininpunainen. Soljessa

liiton tunnus, solkea saatavana myös hopeanvärisenä.

Hinta 25 euroa

KynttilänjalkaKultakeskuksen perinteinen malli vuodelta 1918. Korkeus 77 mm.

Varustettu liiton tunnuksella. Hopeaa.Hinta 150 euroa

KaulaliinaLaadukas, vuorillinen

kaulaliina. Hinta 23 euroa

HenkselitKotimaiset, veteraanitunnuksella. Saatavana

on viininpunaista, tummansinistä ja

mustaa. Hinta 23 euroa

Tilaukset:KantaHämeen Sotaveteraanipiiri ry, Suomenkasarmi rak. 15,

13130 Hämeenlinna tai puh. (03) 675 6839 (mato klo 9.0012.00),[email protected]. Toimitus postiennakolla.

Tilaukset: Loimaan Seudun Sotaveteraanien

Perinneyhdistys r.y., Risto Jaakkola, Loimaankatu 8 C 5, 32200 Loimaa,

puh. 050 566 0456, [email protected]

Toimitus postiennakolla.

Sotaveteraanipiirien myyntituotteetIisakki-puukkohinta 50 euroa

Syntymä- päiväkynttilähinta 15 euroa

99. Sen vahvuus oli noin 4 200 henkilöä, ja sen tuli olla toimintavalmis kolmen vuorokauden kuluttua hälytyksestä. Kolmannen portaan muodostivat reser-vistä kootut Er.P 66, 67 ja 68 sekä Ras-kas Patteristo 77. Tämän portaan jouk-kojen vahvuus oli noin 3 300 henkilöä ja sen tuli olla perustettu kolmessa vuo-rokaudessa. Kaikkiaan Osasto Helsin-gin kokonaisvahvuus nousi hieman yli 16 000 henkilön. Kaikki valmistelut oli käskyn mukaan suoritettava toukokuun loppuun mennessä.

Helsingin puolustuksen raskasta tul-ta kenttätykistön ohella edustivat ras-kaat rannikkopatterit Kytössä, Isosaa-ressa, Pirttisaaressa ja Rysäkarilla, yh-teensä neljä 152 mm:n ja viisi 254 mm:n tykkiä.

Taistelusuunnitelmat…Helsingin puolustusjoukkojen koulut-tamisen ohella laadittiin myös opera-tiiviset suunnitelman kaupungin puo-lustamiseksi. Niiden muukaan Hy-vinkää-Helsinki radan länsipuoli tuli kuulumaan JR 88:n ja itäpuoli JR 77:n vastuulle. Niiden tuli torjua rannikko-tykistön tuella maihinnousut, mutta il-moitse tulevien maahanlaskujen rajoit-taminen ja tuhoaminen kuului paikal-lisille. suojeluskunnille, jotka saisivat tarvittavan miehistötäydennyksen kol-mannen portaan reserviläisistä. Tarvit-

taessa niiden tukemiseen voitiin käyttää III/JR 99:aa sekä Er.P 66:aa. Maahanlas-kujen torjumiseksi oli tarkoitus siirtää lähinnä koulutuskeskusten pataljoonia mm. Kirkkonummen-Espoon-Siunti-on aukeille sekä Tikkurilan-Malmin alueille. Pataljoonien oli varauduttava myös toimimaan Sipoon, Nurmijärven ja Boxbyn mahdollisille maahanlasku-alueille.

Malmin lentokentän ilmatorjuntayk-siköt alistettiin Osasto H:lle. Kanta-kaupungin puolustus uskotiin osaston parhaimmalle ja liikuntakykyisimmäl-le Er.P 30:11e päätehtävänä paikallisen hallinnon suojaaminen.

Osasto Helsingin valmius nousee ja hiipuu…Puna-armeijan suurhyökkäys Kannak-sella kesällä 1944 muutti Osasto H:n tehtäviä. Kaikki irtisaatavat miehet oli keskitettävä torjumaan suurhyökkäys-tä ja se merkitsi Osasto H:n resurssi-en vähenemistä. Lomalaisia Helsingin kaduilla ei juuri näkynyt ja sotakou-lut lopettivat toimintansa. Oli keksit-tävä jotain muuta tilalle. Palvelukseen suunniteltiin kutsuttaviksi 1900-1901 syntyneet reserviläiset sekä 1899 syn-tyneet eli nostoväen 1. luokka. Heinä-kuussa Osasto H esitti, palvelukseen kutsutaan 1896-1898 syntyneet korvaa-maan lomalaisten puuttumisesta syn-

tynyttä vajetta. Taistelusuunnitelmissa pääpaino pantiin Porvoon tien suun-nassa tapahtuvan puna-armeijan pans-saroidun hyökkäyksen torjuntaan.

Tuo suurhyökkäys vei päämajan kai-ken huomion. Päämaja palasi Helsin-kiin heinä-elokuun vaihteessa 1944, kun Viipurinlahden taisteluihin me-nestyksellä osallistunut saksalainen 122.Divisioona sai 29. heinäkuuta käs-kyn palata Tallinnaan. Epäluulot oli-vat vahvat, ja siksi ylipäällikkö määrä-si divisioonan laivattavaksi Hangossa eikä Helsingissä, mitä saksalaiset olisi-vat halunneet. Näille ilmoitettiin kohte-liaasti mutta päättäväisesti, että laivaus pääkaupungissa voisi aiheuttaa neuvos-toilmavoimien hyökkäyksiä Helsinkiin, ja niitä haluttiin välttää. Samantapaisen tempun saksalaisille teki ylipäällikkö, kun mainittu divisioona ja 303.Rynnäk-kötykkiprikaati tulivat maahan: hän si-joitti divisioonan Viipurinlahdelle pai-nopistesuuntaan, jottei se voisi antaa tukea mahdolliselle saksalaismieliselle kumoukselle. Toki syynä ylipäällikön menettelyyn oli myös omien joukkojen irrottaminen muualla tapahtuvaan tor-juntataisteluun.

122.Divisioonan laivauksen siirtä-minen Hankoon Helsingin asemesta on nähtävä Mannerheimin varotoime-na. Laivaus alkoi 3. elokuuta, ja samana päivänä ylipäällikkö hälytti Osasto H:n,

johon kuului tuolloin yksi rykmentin esikunta, viisi pataljoonaa, kaksi kent-tätykistöpatteristoa, raskas patteri, vies-tiosasto sekä autoja lääkintäkomppa-niat. Hälytys kuitenkin peruutettiin jo iltapäivällä.

Valmiuden kohottamisen syynä lie-nee ollut pelko vallankaappausuhasta: Ryti oli eronnut ja silloin raukeni myös Ribbentrop-sopimus. Mannerheim va-littiin eduskunnan täysistunnossa ta-savallan presidentiksi, joten hän halu-si suojata vaihtoon liittyvät seremoniat Eduskuntatalon edustalla välikohtauk-silta. Osasto Helsingin toiminta olikin tämän jälkeen liki nollassa, ja 1. loka-kuuta Kotijoukkojen esikunta antoi käskyn osaston lakkauttamisesta. Osas-to Helsinki ei koskaan joutunut aseelli-seen taisteluun, mutta se muistutti ole-massaolollaan siitä, ettei Suomen pää-kaupunkiin tulla ikään kuin sivuovesta noin vain.

Anssi Vuorenmaa

Artikkeli perustuu kapteeni Ari Suont-lahden Maanpuolustuskorkeakoulus-sa 1998 laatimaan diplomityöhön ”Pää-kaupunkiseudun puolustusjärjestelyt 1939-1944”.


JohdantoSuomeen laivattavat rynnäkkötykit oli-vat uusia ja panssarimiehillemme vie-raita. Rynnäkkötykkipataljoonan BT-42-kalusto tunnettiin kyllä, mutta siitä luovuttaisiin syksyn kuluessa. Panssa-ridivisioonan johdon avustuksella Pää-maja päätti komentaa Saksaan 22 vau-nujen käyttäjää ja 17 huoltohenkilös-töön kuuluvaa sotilasta. ”Laguksesta” lähti 33 henkilön pääjoukko junalla Hel-sinkiin 12.-17.6., sieltä Hankoon 19.6. ja laivalla edelleen Tallinnaan. Vasta me-rellä ovat komennukselle lähteneet mie-het saaneet kuulla osaston johtajalta, kapteeni Werner von Troil´ilta, matkan tavoitteen. Aamulla 23.6. oli Berliinis-sä miehiämme vastassa kaksi saksalai-supseeria, joiden johdolla jatkettiin 62 km:n päähän Adolf Hitler-leirille, mis-sä sijaitsi Artillerieschule II:n alainen Sturmartillerieschule. Berliinin etelä-puolella sijaitseva paikkakunta on ni-meltään Jüterbog.

Äänislinnassa oli lähtijöille jaettu uu-det varusteet ja merellä ommeltiin pans-sarin mustat kauluslaatat kesäpuseroi-hin, joiden oikeassa hihassa komeilivat

Jatkosota 25.6.1941 – 19.9.1944

kolminuolitunnukset. Lakkien vasem-paan reunaan oli jo vappuun mennessä kiinnitetty vastaavat pienikokoiset tun-nukset, joten nyt oltiin valmiit ”edusta-maan” ylipäällikön reserviyhtymää.

PeruskoulutuksessaSaksassa rynnäkkötykistö kuului kent-tätykistöön, ei panssarijoukkoihin. Syy tähän kumpusi ensimmäisen maail-mansodan päiviltä; hyökkäävää jalkavä-keähän oli tuettu kevyiden kenttätykki-en suorasuuntaustulella. Jo 1920-luvulla saksalaiset olivat ryhtyneet kehittä-mään tykeistään ”itseliikkuvia.”

Sturmartillerieschulessa annettiin kurssimuotoista peruskoulutusta kai-kille rynnäkkötykistöön sijoitetuil-le. Suomalaiset jaettiin kahteen kurs-siosastoon, vaunujen käyttö- ja tekni-seen henkilöstöön. Saksalaiskouluttajat olivat päteviä ja tehtäviinsä perehtynei-tä. Havaintovälineet olivat korkeatasoi-sia, samoin opetusmenetelmät. Sotu-reidemme mieliala ja innostus pysyivät kiitettävinä koko kurssin ajan. Harmil-liseen murheeseenkin törmättiin. Pää-maja oli unohtanut matkalta tulkit.

Äänislinnasta komennukselle läh-teneiden nimet ja joukot tunnetaan. Kolme upseeriamme joutuivat nyt toi-mimaan myös tulkkeina. Vain insi-nööriluutnantti Björn Lindbergille tulkkaaminen oli vaivatonta, mutta kun Suomesta runsas viikko ennen koulu-tustilaisuuden päättymistä saatiin tulk-ki, vänrikki Bruno Zschauer, tekniset detaljitkin alkoivat selvitä. Aliupsee-reiden ja miehistön koulutus kesti viisi viikkoa, upseereiden kuusi. Sotilasmes-tari Valdemar Hellemo osallistui up-seeriosastossa kuudennen viikon kou-lutustapahtumiin. Eräs seikka on hyvä tiedostaa. Vaunut, joilla ammuttiin, olivat lyhytputkisia Sturmgeschütz 40 Ausführung D- ja E-muunnoksia, mut-ta pitkäputkisilla, lähinnä Stu 40 Aus-führung F- ja F/8-muunnoksilla harjoi-teltiin.

Suomalaiset saivat 22.7. seurata kor-kean tason vieraiden kunniaksi järjes-tettyä suurta taisteluammuntaa Jüter-bogin ampumakentällä. Viimeisellä viikolla upseeriosasto vieraili Kum-mersdorfissa, Waffenamtille (asevi-rastolle) kuuluvassa salaisessa koelai-toksessa, jossa kehitettiin panssarialan erilaisia keksintöjä kokeiluasteelta sarja-tuotantoon asti. Wünsdorfissa von Troil ja Lindberg tutustuivat Maavoimien Moottorointikouluun ja siellä arktisten olojen aiheuttamien huolten ja hanka-luuksien poistamiseen moottoreiden käynnistys- ja käyntivaiheista. Muut kohteet olivat Berliinin Borsigwaldes-sa sijainnut Alkett-tehdas ja jättiyritys, Marienfeldin Daimler-Benz-tehdas.

Erikoisajoneuvot ja varaosat puhuttavatKenraaliluutnantti Paavo Talvela vas taanotti rynnäkkötykkiupseerit

17.7.1943 Berliinissä. Hän mainitsi Pää-majan hankkivan toistaiseksi vain 30 rynnäkkötykkiä. Insinööriluutnant-ti Lindberg mainitsi tässä yhteydessä, että Stu 40-kaluston ”pysyminen taiste-lukunnossa tulee olemaan riippuvainen erikoistyökalujen ja varaosien saannis-ta.” Talvela otti saman kannan kehot-taen hankkimaan uudelle Rynnäkkö-tykkipataljoonalle saksalaisten mää-rävahvuuksien mukaisen lisäkaluston. Sotataloustarkastaja, kenraaliluutnant-ti Leonard Grandell antoi Berliinissä 25.7. upseereillemme (von Troil, kap-teeni Tor Kumlin, Lindberg, Zschau-er) tehtävän kalustomäärävahvuuksi-en ”ylimalkaisten” tietojen hankinnasta Sturmgeschütz-pataljoonallemme.

Tiedot saatiin Ausrüstungsabteilun-gilta (varusteluosastolta) itärintamal-la kunnostautuneen, Hauptmann E. Metzgerin avustamana. Osaston johtaja esitti lisäksi, että kalustoa lähetettäisiin Suomesta vastaanottamaan komennus-kunta aivan kuten Romaniakin oli me-netellyt. Saksalaisten ehdotus toimitet-tiin oitis Panssaridivisioonan Esikun-nalle.

Taistelukaluston merikuljetukset alkavatOpinnot Jüterbogissa eivät olleet eden-neet juuri alkua pidemmälle, kun 10 vaunuista oli laivatttu s/s Aldebara-niin Stettinissä (Szczecin) 3.7.1943. Po-rin Mäntyluoto oli kaluston tulosata-ma ja 8 vaunua lisää lähti s/s Argossa 13.8. aluksi Helsinkiin ja sieltä Poriin. S/s Leo kuljetti Poriin 12 vaunua ja s/s Mira Poriin huoltotyökalusarjoja. Kol-messa ensin mainitussa laivassa oli 17-25 laatikollista vaunujen materiaalia. Aluksissa oli usein muidenkin aselajien ja puolustushaarojen taisteluvälineitä. Kuljetuksista huolehtivat Suomen Höy-rylaivaosakeyhtiön (SHO) kauppa-aluk-set johtajana tarmokas toimitusjohtaja, ministeri Henrik Ramsay. Tulosatamis-ta Stu 40-kalusto siirrettiin rautateitse Varkauteen ja sieltä omiin hakaristei-hin, suomalaisväreihin ja - numeroihin maalattuna Äänislinnaan. Suomessa vaunuhin tehtiin heti tai myöhemmin parannuksia välinelisäysten ja - poisto-jen kautta. Majuri Veikko Lounila aloit-ti uuden pataljoonan perustamisen ja pian ryhdyttiin miehistöjen totiseen kouluttamiseen.

Erikoisajoneuvot, viestivälineet ja työkalut saapuvatUudet koulutettavat ilmoittautuivat marraskuun lopulla Magdeburgin lä-hellä sijaitsevassa Burgissa, 105 km Berliinistä länteen. Panssarikeskuk-sen insinöörimajuri Guido Ruotzi joh-ti 14 sotilaan osastoa. Miehet olivat Stu

Panssarikalustohankinnat Saksasta 1943−1944

Koulutus on alkamassa Rynnäkkötykistökoulussa Jüterbogissa kesällä 1943. Jalka-käytävällä seisova vääpeli Kauko Aulanko valmistautuu ilmoittamaan osaston sak-salaisupseerille. Kuvan joka soturi kuului kesän 1944 tehomiehiin.

Eversti Albert Puroma ja Volkswagen Typ 82 Kübelwagen (der Kübel = pytty). Saksalaiset kutsuivat autoa Kübeliksi tai Napoleoniksi ja ”Laguksen” miehet kop-pakuoriaiseksi.

Sotilasjohtomme katseet kohdistuivat Päämajan yhteydessä toimineen saksalaisen yhteysesikunnan avulla talvella 1943 sarjatuotantoon saatuun rynnäkkötykkivaunuun, jonka virallinen nimi oli Gepanzerte Selbstfahrlafette für Sturmgeschütz 7,5-cm-Kanone Ausführung G. Ky-seessä oli viimeisin, eniten rakennettu rynnäkkötykkimuunnos.

Päämajan sotatalousesikunnan hankintasopimus n:o 1 189 vauh-ditti asioiden kulkua. Kaupan toisena osapuolena oli kauppahuone Joseph Veltjens Waffen & Munition A/G, jonka välityksellä Saksa oli jo loppukesällä 1940 toimittanut taisteluvälineitä ja ampumatarvikkeita maahamme. Hankintasopimus oli laadittu monimutkaiseen muotoon ja järjestelmään. Suomi näet osti tarvikkeensa suomalaiselta toiminimeltä Oy Dahlberg & Hilbert Ab:ltä, joka oli allekirjoittanut hankintasopimuk-sen myyjänä ja Suomen puolustusministeriö ostajana. Päämaja tilasi Panssaridivisioonalle 45 rynnäkkötykkiä, joskin Saksa lähetti 1943 vau-nuja 30 määrittäen niille hinnan seuraavan vuoden kesäkuun alussa.


Jatkosota 25.6.1941 – 19.9.194440-kaluston viesti-, ase- ja niiden kor-jaus- ja asennustöihin sijoitettua väkeä, jotka samalla ottivat Suomeen lähetet-tävän materiaalin vastaan. Wünsdor-fissa, Panssarijoukkojen koulussa, mie-hemme perehtyivät vaunujen eri järjes-telmiin ja erikoisajoneuvoihin. Osasto palasi Suomeen jouluun 1943 mennessä.

Erikoisajoneuvojen ja varaosien kul-jetukset alkoivat SHO:n aluksilla Stetti-nistä 18.12. Poriin sekä Turkuun. Neljä alusta ehti lähteä Stettinistä ennen Itä-meren Punalippuisen laivaston ilma-voimien hyökkäystä satamalaitteiden ja - rakenteiden tuhoamiseksi. S/s Capella oli ensimmäinen Danzigista (Gdańsk) 23.2.1944 kuljetuksia jatkanut laiva. Kevätkauden kuljetukset päättyivät s/s Canopuksen tuloon Poriin 25. kesäkuu-ta. Seitsemällä rahtilaivalla oli Suomeen tuotu Stu 40-kaluston erikoisajoneuvot, varaosat ja ammukset.

Syksy 1943 oli voimallista koulutus-kautta. ”Jüterbogin kävijät” olivat opet-taneet innokkaasti aseveljiään. Komen-tajat vaihtuivat 15.11., jolloin majuri Lounila siirtyi Panssarikoulutuspatal-joonaan ja majuri Eric Åkerman as-tui komentajaksi ”Rynnäkköön”. Luut-nantti Stig Sippel määrättiin 1.12. v.t. päälliköksi Erilliseen Panssarikomp-paniaan, johon keskitettiin BT-42-ryn-näkkötykit. Ryn.Tyk.P:n kirjavahvuus oli 15.11. yhteensä 310 soturia. Vaunuja oli pataljoonalla 25, AseV 6:lla 4 ja yksi oli purettuna Panssarikeskuksessa.

Erikoisajoneuvot ja varaosat tulivat tammikuussa 1944 Itä-Karjalaan sa-moihin aikoihin, jolloin saksalaisten saartorengas Leningradin ympäriltä murtui. Syntyi uusi strateginen tilanne. Ylipäällikkö päätti siirtää Panssaridi-visioonan pohjoiselle Kannakselle 8.2. alkaen. Insinöörikapteeniksi ylennet-ty Lindberg esitti samalla, että uudet, vastasaapuneet 45 erikoisajoneuvoa oli sisäänajettava ennen junakuljetuksia. Niin tapahtui ja yhtymä saapui 52 ju-nalla pohjoiselle Karjalankannakselle 1. maaliskuuta kuluessa.

Sturmgeschütz 40-rynnäkkö-tykit kahdeksassa panssari-taistelussa ja taistelujen merkitys

Panssaritaistelulla tarkoitetaan yhteen-ottoa, jossa molemmat osapuolet käyt-tävät panssarivaunujaan. Kannaksella käytiin kesällä 1944 yhdeksän panssa-ritaistelua, joista kahdeksassa mukana oli Ryn.Tyk.P:n taistelukalustoa. Val-keasaaressa 10.6. tapahtuneen Lenin-gradin Rintaman yhtymien murron jäl-keen ensimmäinen Panssaridivisioo-nan joukkojen käymä torjuntataistelu alkoi 11.6. Polviselässä, mutta se ei ol-lut panssaritaistelu, sillä vain venäläis-ten kärkiyhtymällä, 30.Kaartinpanssa-riarmeijakunnalla oli panssarikalustoa, ei suomalaisilla. Tosin majuri Into Tuo-rin komentama Panssarijääkäripatal-joona tuhosi Polviselän – Palokankaan maastoissa panssarintorjuntatykein 11. - 13.6. yhteensä 27 punapanssaria, joka aikaansai sen, että kaartinkenraaliluut-nantti Nikolai Simonjakin ”läpimurto-armeijakunta” lopetti VT-aseman kol-kuttelut, ja vedettiin rintamareserviin.

Kenraalimajuri Laguksen komenta-ma Panssaridivisioona tuhosi divisioo-natasolla eniten venäläisten panssarika-lustoa, 130 vaunua. Majuri Åkermanin Rynnäkkötykkipataljoona lopetti Kan-naksen taisteluissa 87 vihollispanssarin liikkeet menettäen kokoonpanoistaan vain kahdeksan Stu 40-vaunua, Kuu-terselässä 15.6. viisi, Talinmyllyn tiellä 28.6. kaksi ja Vuosalmella 11.7. yhden Stu 40-vaunun. Menetyksiin verrattuna voittojen määrä oli suuri, suurempi kuin yhdelläkään suomalaisella taistelupatal-joonalla kesän aikana. Kapteeni Yrjö K. K. Talvitien johtama 2.Rynnäkkötykki-komppania romutti samana kesänä 43 venäläisvaunua eli puolet pataljoonan tuhoamista. Eniten vihollispanssareita tuhosivat Ryn.Tyk.P:n sotilaista:

korpr. Olli Soimala 11 punapanssaria korpr. Mauri Kokkonen 9 punapans-saria alik. Olavi Taponen 8 punapanssaria

Alikersantti Pentti Nertamo lyhytputkisen Stu 40 Ausführung E:n johtajan paikalla Jüterbogissa, jossa miehemme ampuivat E-version aseilla.

SHO:n alus on saapunut Mäntyluotoon kesällä 1944. Ruuman pohjalta erottuu kaksi rynnäkkötykkiä, joista lähimmän kanuuna on varustettu Saukopf- (Emakko-) ase-kilvellä. Moottoritilan päälle on pinottu sivusuojalevyjä.

Oravankydön maastossa alkoivat 6. elokuuta 8-päiväiset yhteistoimintaharjoitukset JR 49:n ja JR 57:n kanssa. Ps. 531-41:n johtaja kersantti Pentti Rissanen näkyy luukustaan. Uusien 3./Ryn.Tyk.P:n vaunujen palkkiristit eivät vielä 15.8. ketään hämmentäneet.

Ryn.Tyk.P:n vaunumiehistöjen pa-neutumista vaunujensa tekniikkaan voidaan pitää aktiivisena ja innostu-neena. Soturimme ovat kiitelleet erito-ten Sturmien tähtäys- ja tähystyslaitteit-teita, toimintavarmoja vaunuradioita ja panssarintorjunta-ammusten läpäisy-kykyä.

Sturmgeschütz III- , Panzer IV- ja T-34-kalusto saapuvatRisto Ryti ja ulkoministeri Joachim von Ribbentrop allekirjoittuivat myöhään illalla 26.6. Presidentinlinnassa sopi-muksen valtioiden välisestä eräänlai-sesta liittosopimuksesta tiedon siitä le-vitessä maailmalle nopeasti. Lännen ja eritoten Ruotsin tiedotusvälineet aloit-tivat myllytyksen: Suomesta Saksan liit-tolainen!

Ns. Ryti – Ribbentrop-pakti käynnis-ti uudet sotatarvikekuljetukset. S/s Leo lähti Danzigin uusien miinaporttien kautta Poriin 25.6. ruumassaan mm. 5 StuG III-vaunua, sen konekivääreitä ym. Kuljetukset käsittivät taas eri ase-lajien taistelumateriaalia, ei vain pans-sariaseen. Riian panssarivarikolta nou-dettiin kolme T-34-taistelupanssaria, joka ei merkinnyt suuriakaan. Saksa oli luvannut toimittaa maahamme 15 Pan-zer IV- taistelupanssaria kuukausittain.

Ensimmäinen erä saapuikin täysimää-räisenä Ensoon 1.9. ja StuG III-kalustoa oli elokuussa tuotu Suomeen 29 vaunua. Vm. saksalaisvaunuilla ei enää taisteltu vihollista vastaan.

Suomi sai yhteensä 59 rynnäkkötyk-kiä. Vain Saksan liittolainen Romania sai enemmän, 120. Saksan oma Sturm-geschütz-tuotanto käsitti 11 690 ryn-näkkötykkiä ja -haupitsia ml. M.A.N.:n tehtailla kootut alustat. Suomessa tie-dettiin 1.9., että s/s Najadeniin oli lai-vattu samana päivänä 10 StuG III-vau-nua, kahdeksan Panzer IV:ää ja kah-deksan Ford-kuorma-autoa. Luvan saatuaan alus lähtisi Hankoon. Aluk-sen ruumaan oli nostettu juuri Laguk-sen esittämät StuG III-vaunut kehitteillä olleen Rynnäkkötykkiprikaatin tarpeita varten. Omat kauppamiehemme, kuten mm. Martti V. Terä tiesivät s/s Merca-torin lähtevän Turkuun 2.9. Alukseen oli nostettu viidestä StuG III:sta kolme vaunua. Runsaan viikon liitoksistaan repeilleet asevelisuhteet katkesivat Sini-kan päivänä 2.9. täysin. Alusten lähdöt peruutettiin.

Erkki Käkelä Everstiluutnantti, asessori


Sotahistoriallisia museoita, paikkoja ja matkoja

Hakkapeliitoista rauhanturvaajiin – perusnäyttelyLiisankatu 1, 00170 Helsinki

P. 0299 530 259

Autonomiasta Atalantaan – näyttely Suomen sotahistoriasta

Sotamuseon ManeesiIso Mustasaari, Suomenlinna, 00190 Helsinki

Avoinna 5.5.–30.9.2014 päivittäin 11–18P. 0299 530 261

Sukellusvene VesikkoSusisaari, Tykistölahti, Suomenlinna, 00190 Helsinki

Avoinna 5.5.–30.9.2014 päivittäin 11–18P. 0299 530 260

Lippujen hinnat / kohde: 5 / 3 €, perhelippu 12 €

Postiosoite: Sotamuseo, Maurinkatu 1 (PL 266) 00170 Helsinki

www

Avoinna tiistaista torstaihin 11-17, perjantaista sunnuntaihin 11-16, maanantaisin suljettu

Sotaveteraanit ilmaiseksi

SOTAMUSEO

Sotamuseo

Huittisten museo

Presidentti Risto Ryti - juuret HuittisissaKuvanveistäjä Lauri Leppäsen taiteen näyttely

Museo avoinna la-su 12-16, 1.6.-15.8.

myös ti-pe 12-17Ryhmille myös sopimuksen mukaan

Sotiemme veteraaneille vapaa sisäänpääsy

Huittisten museoKirkkotie 4, 32700 Huittinen, p. 02-5604319

www.huittinen.fi/museo

Marskin Maja www.marskinmaja.fi

LOPPI040-5480525 040-5278087

Museo Tilausravintola Kokoukset Pitopalvelu& 010 289 8100 (Tampere) & 010 289 8101 ryhmät & 010 289 8102 (Helsinki)

Puhelut 8,35 snt/puh +17,17 snt/min. Palvelumaksu 19 e/varaus.

Balkanin niemimaalla 20.–25.10.Belgrad – Sarajevo – Mostar – Split.Asiantuntijaopas evl Ilmari Hakala.1698 € Karjalan kannas 8.–10.6., 10.–12.7.Ihantala, Portinhoikka, Muolaa, Äyräpää, Kiviniemi, Siiranmäki, Kuuterselkä, Raivola, Terijoki, Summa, Viipuri.Asiantuntijaopas professori Martti Turtola.489 €

Viipurin alueella - 70 vuotta Tali - Ihantalan suurtaistelusta24.–25.5., 14.–15.6., 5.–6.7. ja 13.–14.9.Asiantuntijaopas ev Tapio Niitynperä.298 € Laatokan kierros 26.–29.6.Asiatuntijaopas professori Martti Turtola.586 € Normandian maihinnousu 9.–13.10.Asiantuntijaopas evl Ilmari Hakala.1356 €

Tuntemattoman sotilaanjäljillä 10.–13.7., 14.–17.8.Sortavala, Läskelä, Kollaa, Suojärvi, Petroskoi, Syväri, Aunus, Tuulos, Salmi.Asiantuntijaopas evl Ilmari Hakala ja Leena Hakala.695 €

Inkerinmaa 26.–29.6. Valkeasaari – Repino – Terijoki, Pohjois-Inkeri: Lempaala – Toksova – Kaukola – Hatsina, Länsi-Inke ri: Kolppana – Kupanitsa – Skuo ritysa – Kaprio – Narva-Joesuu , Kure-mäen Pühtitsan luosta ri, Tallinna.Asiantuntijaoppaat evl Ilmari Hakala ja Leena Hakala.638 € Vienan Karjala ja Solovetsk13.–17.8.Kalevalan laulumaat; Vuokkinie-men kylä, Kalevala ja Venehjärvi, Solovetskin luostarisaaristo, Rukajärventie.Asiantuntijaopas professori Martti Turtola.489 €

Sisilian kiertomatka 8.–16.11.Matkalla tulee tutuksi niin toisen maailmansodan tapahtumat kuinkuvitteellisen tv-komissaari Salvo Montalbanon maisemat.Asiantuntijaopas ev Sampo Ahto.1986 € Jokiristeily Volga – Don12.–19.9.Helsinki, Nizhny Novgorod, Kozmodemyansk, Cheboksary, Kazan, Samara, Saratov, Volgograd, Rostov Don, Helsinki.Asiantuntijat Jyrki Härkönen ja Gustav Hägglund. Tunnelmaa luovat Vieno Kekkonen, Elina Sauri ja Pekka Pentikäinen.alk. 1876 €

Risteily Pekingistä Hongkongiin 7.–19.9. Kiina, Japani, Etelä-Korea, Hongkong Pekingin nähtävyydet ja Kiinan muuri, Tianjin, Etelä-Korean Busan, Japanin Nagasaki ja Okinawa, Hongkong. Toisen maailmansodan ratkaisutaisteluja käytiin Euroopan lisäksi Kaukoidässä, jossa vastakkain olivat USA ja Japani. Syventävien luentojen ja runsaan retkiohjelman lisäksi Royal Caribbean m/s Voyager of the Seas laivan palveluihin kuuluu korkeatasoinen viihdeohjelma ja täysihoito.Asiantuntijaopas Marja-Liisa Tiensuu ja evl Ilmari Hakala.

2496 €

Ilmari Hakala

Leena Hakala

Sampo Ahto

Gustav Hägglund

Martti Turtola

Marja-Liisa Tiensuu

Tapio Niitynperä

Korkein luottoluokitus©Soliditet 2013

24 h verkkokaupasta www.lomalinja.fi

Kulttuuria ja sotahistoriaa

IlmatorjuntamuseoKlaavolantie 204300 TUUSULAp. 040-3143470,[email protected]

Avoinnati-su klo 11-17(6.5. - 3.9. 2014)talviaikanake-su klo 11-17(1.12.-31.1. sovikäynti etukäteen!)

Lisää tietoa Porkkalan vuokrakaudesta.

Mahtavia kuvia myös paluusta1956.

Kahvitarjoilua tilauksesta.

www.degerby.fi

Tilaa opastusta ryhmille 040-5418526 tai [email protected]


JR 200 perustamisesta on 8. helmikuuta kulunut tasan 70 vuotta. Suomen Sotave-

teraanien Viron yhdistys yh-dessä Virossa toimivan perin-neyhdistyksen kanssa isännöi-vät rykmentin 70. vuosipäivää saaden tukea Viron suojelus-kunnalta, Töölön reserviupsee-reilta sekä Viron sisäministeri-ön Poliisi- ja rajavartiokorkea-koululta.

Päivän juhlallisuudet alkoi-vat kunniakäynnillä Tallinnan Metsäkalmistulla sijaitsevalla Suomen-poikien hauta-alueel-la. Kukkalaitteensa muistoki-velle laskivat:

Suomen-poikien ja Virossa toimivan perinneyhdistyksen edustajina Villem Ahas ja Pee-ter Kivimäe

Suomen suurlähetystön edustajina puolustusasiamies Pekka Sviili ja Ari Harjula

Töölön reserviupseerien edustajina Risto Rantakari ja Villem Ahas

Suomen-poikien Suomessa toimivan perinneyhdistyksen edustajina Nyyrikki Kurki-vuori ja Mati Blumfeldt

Helsingin reserviupseeripii-rin ja Suomen reserviupseerilii-ton edustajina Ilkka Hankkila ja Pekka Rautalahti

Huoltoapusäätiön edustajina Pekka Calonius ja Pentti Itko-nen

Juhlapäivä jatkui Murastes-sa, Viron sisäministeriön Po-liisi- ja rajavartiokorkeakou-lun tiloissa. Seremoniamesta-ri Jaen Teär ilmoitti paikalle

saapuneet Suomen-pojat Suo-jeluskunnan päällikölle, pri-kaatikenraali Meelis Kiilille. Kenraali piti lyhyen puheen ve-teraaneille korostaen heidän arvokasta panostaan sotilaina Suomessa ja toiminnasta Vi-ron vapauden hyväksi. Korkea-koulun puolesta JR 200:n mie-hiä tervehti kapteeni Teet Kiik ja vapaustaistelijoiden puoles-ta puheenjohtaja Gunnar Laev. Juhlakokous päättyi tuttuun Endel Stafenaun sotilaslauluun Teid me tervitame kodumaa metsad.

Juhlapäivän vietto jatkui buffet-pöydän antimien ää-

JR 200 perustamisen 70-vuotisjuhlallisuudet

ressä ja vapaamuotoisella oh-jelmalla. Laulusta huolehti-vat kapteeni Teär kitaran säes-tyksellä ja Suomen-pojat itse. Vaikka ikävuosia on kertynyt jo 90, ei sitä laulamisesta voinut päätellä. Komeasti kajahtivat vanhat sotilaslaulut ja silmis-sä oli sama pilke kuin 70 vuot-ta sitten Suomea puolustettaes-sa. Suotakoon Teille veteraanit terveyttä ja hyviä vuosia elä-männe ehtoolla. Tekonne eivät ole vaipuneet unholaan.

Elagu JR200, elagu Soome-poisid!

Nyyrikki Kurkivuori

Prikaatikenraali Meelis Kiili luovutti puheenjohtaja Villem Ahasille arvonannon osoituksena veteraanien panoksesta kunniamiekan. Kuva: Hans Gabrielsson

ERIKOISMATKOJEN ASIANTUNTIJA

JaPi-Matkat Oy Sotahistorian matkat 2014: Karjalan Kannas 27.-29.6. 310 € Talvisodan Kannas ja Taipaleenjoki 2.-4.5 330 € Viro – Narva 29.-31.8. 445€ Tuntemattoman sotilaan sotatie 21.-24.8. 450 € Aunus – Maaselkä 16.-20.7. 560 € Uhtua – Kiestinki - Rukajärvi 2.-6.7. 535 € Hinnat sis : kuljetus alk. Karhula, majoitus kahden hengen huoneessa, puolihoito Ryhmäviisumi 70,00 €/hlö sis.hoitokuluvakuutus sotahistorian oppaina: Pekka Ripatti/ Martti Turtola/ Esa Urhovaara

Kerää oma ryhmä, räätälöimme Teille oman matkapaketin. Ryhmän kerääjälle vapaa tai alennettu matka!

Liity Sinäkin tyytyväisten matkustajiemme joukkoon!

Katso lisää www.japi-matkat.fi Puh 05 3559365 Kaivokatu 10 [email protected] 49400 Hamina

MSV-Metsätyö OyKöyliö

Ipa-Pesu OyLahti

Amitec OyLaitila

Kiitos Sotaveteraaneille Kuopiosta Nro 119

Kiitos Sotaveteraaneille Lammilta Nro 118


Karttulan Metsätyö OyKuopio



Suomen Sotaveteraani-en Viron yhdistyksen ja Viron vapaustaistelijoi-

den Tallinnan yhdistyksen pe-rinteistä kirkkopyhää vietet-tiin Kaarlin kirkossa 23. hel-mikuuta. Jumalanpalveluksen hienoin perinne on ollut edel-lisen vuoden aikana viimei-seen iltahuutoon kutsuttujen nimien lukeminen. Seurakun-nan sunnuntaijumalanpalve-luksesta johtuen todettiin vete-raanien viettävän kirkkopyhää ja molemmat veteraaniryhmät mainittiin. Suomen-poikia on poistunut keskuudestamme yhteensä 42, joista 25 Viros-sa, 7 Ruotsissa, 8 Kanadassa ja USA:ssa, 1 Suomessa (105-vuo-tiaana) ja 1 Australiassa. Va-paustaistelijoiden Tallinnan yhdistyksen jäsenten rivit ovat harventuneet 28 veteraanilla. Jumalanpalveluksesta Suomen-pojat vieraineen siirtyivät lä-heisen suojeluskuntatalon ra-vintolaan pienimuotoiselle juh-lalounaalle.

Tapahtumat Helsingissä 24.2. Suomen-poikien perinneyhdis-tyksen edustajat Reijo Tanska-

nen ja Paavo Naumanen laski-vat yhdistyksen kukkalaiteen Viron vapaussodassa taistellei-den suomalaisvapaaehtoisten muistomerkille Helsingin Van-hankirkon puistossa ja Viron suurlähettiläs Mart Tarmak ja puolustusasiamies Kaupo Kiis laskivat Viron valtioval-lan kukkalaitteen. Töölön Re-serviupseerit oli asettanut kun-niavartion.

Malmin sankarihaudoil-la virolaisten vapaaehtoisten hauta-alueella laskivat kukka-laitteet yhdistyksen puolesta Nyyrikki Kurkivuori ja Rei-jo Tanskanen ja suurlähetystön puolesta Mart Tarmak ja Kau-po Kiis. Lippuvartion oli aset-tanut Kadettikoulu.

Muistopuheen piti reserviin siirtynyt Merivoimien komen-taja, kontra-amiraali Veli-Juk-ka Pennala. Hän totesi muis-tosanoissaan mm. mm. seuraa-vaa:

– Paikka, jossa nyt olem-me, on osa yhteistä tarinaam-me. Edessämme lepäävät Suo-men sotien sankarivainajat, suomalaiset ja virolaiset rinta rinnan. He antoivat kaikken-sa, osa puolustaessaan Suomen

Viron itsenäisyyspäivänä perinteiset menotvapautta ja osa vielä sen lisäk-si Viron kunniaa. Tältä sanka-rihautausmaalta löytyy myös 16-vuotias sankarivainaja, Jan-ne Väinsalu, kalastaja Viru-maalta, joka 15-vuotiaana pa-keni kotikylästään Suomeen, antoi väärät henkilötiedot ja liittyi laivastoomme. Hän oli nuorin Suomen-poikien sanka-rivainajista ja ainakin nuorim-pia sankarivainajia koko kent-täarmeijassamme.

– Nuorten miesten oli sil-loisissa oloissa tehtävä raskai-ta päätöksiä. Suomen pojat va-litsivat kolmannen mahdol-lisuuden ja lähtivät Suomeen taistellakseen Suomen vapau-den ja Viron kunnian puoles-ta. Aikalaisten sanoin ’Me läh-dimme kolmatta tietä, emmekä kadu’. Suurin osa tuli Suomeen alkuvuodesta 1943. Loppuvuo-desta 1943 joukko oli jo kasva-nut niin suureksi, että voitiin perustaa JR 200. Se osallistui Kannaksen rajuihin torjunta-taisteluihin etulinjassa.

– Suomen poikien sota ei kuitenkaan loppunut meidän välirauhaan. Edessä oli jälleen rintaman vaihto ja uusi epätoi-voinen torjuntataistelu ylivoi-maista vihollista vastaan koti-maan kamaralla. Viimeistään tällöin he lunastivat esimer-killään paikkansa myös Viron historiassa. Lopputuloksena osa Suomen pojista jatkoi met-säveljinä, osa pakeni Ruotsiin ja osa jatkoi sieltä kaukaisiin mai-hin. Viroon jääneiden Suomen poikien osa oli kova. Yli puolet heistä sai pitkän vankileirituo-mion Siperiassa.

Vuosikokousesitelmän piti suurlähettiläs Mart Tarmak. Esitelmöitsijän setä Guido Muttikas kuului Suomen-poi-kiin.

Tilaisuudessa Suomen Viro-

yhdistysten liiton (SVYL) pu-heenjohtaja Sanna Immanen kiinnitti Reijo Tanskasen rin-taan liiton ansiomerkin. Luo-vutuspuheessaan puheenjoh-taja Immanen totesi mm. seu-raavaa:

– Reijo Tanskanen on tun-nollisesti hoitanut yli 20 vuotta Suomen-poikien perinneyhdis-tyksen ja sen edeltäjän JR 200 Killan sihteerin vaativaa luot-tamustehtävää. Hän on katta-van virolaisen ja suomalaisen ystäväverkon kautta hankkinut veljesmaamme Viron laajan ja syvällisen asiantuntemuksen, joka on antanut mahdollisuu-den toimia monipuolisesti vi-rolaisveteraanien hyväksi. Hä-nen työnsä tunnusmerkkejä ovat ajan tasalla olevat taidolla laaditut, viimeistellyt pöytäkir-jat ja jäsentiedotteet. Niin ikään hän on huolellisesti valmistel-lut kokoukset ja niihin liittyvät asiakirjat, jolloin niin puheen-johtajan kuin myös hallituk-sen jäsenten työskentely on ol-lut mahdollisimman tehokasta. Me vuosikokoukseen osallistu-jat olimme tuntevinamme his-torian siipien havinaa ja leh-den yhdistyksemme annaaleis-sa kääntyvän, sillä niin mittava on Reijo Tanskasen panos vuo-sien varrella Suomen-poikien ja yhdistyksemme hyväksi ollut.

Vuosikokous sujui mallik-kaasti emerituspuheenjohta-ja Seppo Lahtelan johdolla. Hallitukseen kuuluu alkaval-la toimikaudella puheenjohta-jan lisäksi kuusi jäsentä, kuten aiemminkin. Puheenjohtajak-si ”reserviin” siirtyvän allekir-joittaneen seuraajaksi valittiin Risto Haimila. Vuosikokouk-sen valitseman uuden hallituk-sen järjestäytymiskokoukses-sa entiset varapuheenjohtajat Kaarina Dromberg ja Sam-po Martiskainen valittiin jat-kamaan tehtävissään. Entisis-tä hallituksen jäsenistä jatkaa Anneli Järvinen. Uusiksi jä-seniksi valittiin Paavo Nau-manen, Marko Maaluoto sekä Antti Moisio. Viimeksi mai-nittu valittiin sihteeriksi.

Uudelle puheenjohtajalle ja Suomen-poikien perinneyh-distyksen nuorentuneelle hal-litukselle toivotan menestys-tä työssänne ja Suomen-po-jille mahdollisimman hyvää terveyttä ja sisältörikasta elä-män taivalta edelleenkin.

Nyyrikki Kurkivuori

Risto Haimila, komentaja evp.Syntynyt Lappeenrannassa 1958

Toimi viimeksi Suomenlahden meripuolustusalueen esikunta-päällikkönä 2011-2012

Puolustusasiamiehenä Tallinnassa 2004-2008

Toimii nykyisin vesiliikenneonnettomuuksien johtavana tutki-jana Onnettomuustutkintakeskuksessa 1.5.2013 alkaen.

Tutustui Suomen-poikiin Viron vuosina. Pitää veteraaniperin-teen säilyttämistä tärkeänä, missä Suomen-poikien perinneyh-distyksellä on oma tehtävänsä.

Puheenjohtaja Nyyrikki Kurkivuori (vas.) luovutti yhdistyksen standaarin Viron suurlähettiläs Mart Tarmakille ja kontra-amiraali Veli-Jukka Pennalalle.

Risto Haimila valittiin Suomen-poikien perinneyhdistyksen pu-heenjohtajaksi.

SVYL:n puheenjohtaja Sanna Immanen luovutti liiton ansiomerkin toiminnanjohtaja Reijo Tanskaselle.


Päiväjuhla vietettiin Ison-kyrön liikuntasalissa, jonne kokoontui salin

täyteinen juhlayleisö. Monet asiantuntijat kertoivat juhlas-sa monipuolisesti Napuen ta-pahtumien taustoista ja itse ta-pahtumista. Avaussanoissaan Isonkyrön kunnanvaltuuston puheenjohtaja Miko Heinilä viritti juhlayleisön alueen mie-lenmaisemaan, Pultavan hävit-tyyn taisteluun ja sen seurauk-siin.

Tohtori ja professorit luennoimassaProfessori Kari Hokkanen va-lotti laajasti koko Suuren Poh-jan sodan (1700-1721) tausto-ja, eri liittoutumia ja Ruotsin

Perinne kantaa Pohjanmaalla - Napuen taistelusta 300 vuotta

nuoren kuninkaan, Kaarle XII, hallintoa ja sotatoimia. Hän myös kertoi Napuen taisteluun värvätyn sotaväen kunnosta ja heikosta koulutustasosta, mit-kä seikat vaikuttivat sotatapah-tumien kulkuun. Pälkäneellä tapahtunut Kostianvirran tais-telun häviö rohkaisi venäläisiä jatkamaan etenemistä. Hok-kanen totesi, että Suomen jäl-jellä oleva sotavoima oli Poh-janmaalla. Hän myös pohti, olisiko Suuri Pohjansota voi-nut päättyä toisinkin ja vastasi itse: kyllä ja ei. Joka tapaukses-sa ratkaiseva taistelu olisi käyty myöhemmin jossakin muualla.

Tutkijatohtori Ville Sarka-mo kertoi, että Napuen taiste-lun aikaisen kirkkoherra Lars

Aejmelaeuksen kanta oli, että taistelu oli virhe. Ratsuväen sotaneuvottelu oli käyty hä-nen pappilassaan. Neuvottelus-sa tuli esiin vaikea valinta, to-teutettaisiinko taistelu Napuen kentällä vai Isonkyrön-Ilmajo-en välisellä metsätiellä. Arm-felt ajoi tahtonsa läpi, eli valit-si Napuen; kyse lie ollut hänen omasta kunniastaan. Sarka-mon yksityiskohtaisesta ku-vauksesta kävi selväksi, että suomalaisten oikealla sivus-talla saavutettiinkin voittoja: kuusi tykkiä pystyttiin valtaa-maan viholliselta. Kun taiste-lut jatkuivat, venäläiset kasa-kat koukkasivat suomalaisten sivustaan ja saivat suomalai-set joukot sekaisin. Jälkeenpäin Armfelt ei kokenut itse syyllis-tyneensä virheisiin, vaan hän vieritti tappion kokemattoman nostoväen päälle. Suomalaisil-la sotilailla ei kuitenkaan ollut valinnan varaa, he toivat julki uskollisuutensa kotikontujaan ja isänmaataan kohtaan. Soti-laat kokivat, että oli kunniak-kaampaa kuolla kuin kestää kotien tuho ilman vastarintaa.

Professori Kustaa H.J. Vil-kuna kertoi yksityiskohtaisesti Isonvihan (1714-1721) aikaises-

ta sotarosvouksesta ja siviilivä-estön raa asta kohtelusta Na-puen taistelun jälkeen. Venä-läisillä oli yleinen käsitys, että Jumala antoi valloittajille kaik-ki oikeudet. Hävityskäskyssä määrättiin tuhottavaksi karja, poltettaviksi pappilat ja talot, myös sillat tuli tuhota. Tuhotyö jatkui edeten pohjoiseen, aina Hailuotoon ja Oulun seudul-le saakka, missä tuho oli kaik-kein julminta. Vuonna 1716 yh-tenä yönä tapettiin Hailuodos-sa 800 ihmistä.

Sodan jälkimaininkeina kai-kenlaisia virkamiehiä alettiin pitää ”ryssänrenkeinä”, tällai-siksi koettiin mm. nimismie-het. Sotilailla oli todellinen valta ja komendantit toimivat pelättyinä, arvaamattomina alistajina. Ryssäntuomarit rin-nastettiin käskyttäjiin. ”Mo-nelle valtaa saaneelle oli oman edun tavoittelu tärkeintä, siksi täällä on vaikuttanut herravi-ha, joka on jatkunut sukupol-vesta toiseen”, päätti Vilkuna esityksensä.

Linja-autoilla taistelukentälleIsonkyrön kirkosta televisioi-dussa muistojumalanpalveluk-sessa saarnasi Turun arkkihiip-pakunnan piispa Kaarlo Kal-liala. Saarnasta kävi ilmi, että piispan vähäkyröläinen esi-isä oli Napuen taistelun kaatunei-den joukossa. Piispa peilasi so-dan kauheuksiin liittyviä tun-toja mm. oman isoisänsä koke-musten kautta.

Kirkonmäeltä juhlakansa

ohjattiin linja-autoilla Napuen taistelukentille. Jokaisessa bus-sissa oli opas, joka kertoi pai-kan päällä tapahtuneista tais-teluryhmityksistä ja taistelujen kulusta.

Kirkosta lähetettiin seppel-partiot Napuen taistelutapah-tumien muistomerkille, jonne bussikuljetukset toivat juhla-väen.

Kunnan koulukeskuksessa tarjottiin juhlaväelle vanhan ajan mallilla valmistettu keitto-lounas, jonka jälkeen juhlavie-railla oli mahdollisuus tutustua kirjaston tiloissa Napuen tais-telun kirjalliseen materiaaliin näyttelyn muodossa.

Juhlan musiikista vasta-si Turun laivaston soittokunta komentajakapteeni Timo Ko-tilaisen johdolla, yhdistyneet mieskuorot, johon yli sadan miehen kuoroon oli koottu lau-lajat Kyrönjoen mieskuorosta, Laihian mieslaulajista, Mies-kuoro Pohjan Miehistä ja Mies-kuoro Ilkanmiehistä. Lisäksi näytelmästä ”Lumi ja hurme” kuultiin kolme musiikillista kohtausta.

Näytelmää Lumi ja Hurme, joka valottaa Napuen taistelun aikaa ”kotirintaman” kautta, esitettiin helmikuun ajan Isos-sakyrössä. Näytelmäesityksiä on luvassa myös elokuussa, jol-loin seuraa juhlien toinen vai-he taistelunäytöksineen Ison-kyrön Vanhan kirkon tuntu-massa.

Esko Petäjä

Napuen taistelu käytiin Isonkyrön Napuen kylän alueella Kyrönjoen jäällä ja joen rantamilla 19.2.1714. Napuen taistelu oli jatkoa Pälkäneen Kostianvirran taistelulle, jonka venäläiset voittivat. Tapahtumasta Pohjanmaalla on jäänyt elämään vahva herraviha. Taistelu kesti vain runsaat kaksi tuntia. Suomalaisia kaatui runsaat 2600 miestä, venäläisiä kaatui n. 1500. Vangiksi joutui n. 500 suomalaista sotilasta. Pakkotyöhön Venäjälle vietiin ainakin 700 nuorta, lasta ja naista. Siviiliväestöön kohdis-tuvat kidutukset, raiskaukset, asumusten poltot (”polte-tun maan taktiikka”) rasittivat jäljelle jäänyttä väestöä. Elämä jatkui piilopirteissä. Sunnuntaina 16. helmikuuta vietettiin Napuen taistelun 300-vuotismuistojuhlaa.

Matti Visannin suunnittelema Napuen patsas, jonne seppeleet laskettiin puolustusvoimien, Isonky-rön kunnan ja Napuen sukujen toimesta. Muistomerkki on pystytetty 1920.

Kuvassa ovat Mäki-Reinin veljekset, vas. Toivo, Tapani ja Jorma. Vel-jesten Reini-kodista Napuen taistelussa kaatuivat kaikki miehet.

Transsinkko OyLappeenranta

LVI-Toivanen OyLappeenranta

Lappeenrannan Kuljetusosakeyhtiö

Automaalaamo Jukka&Hytti Oy

Lappeenranta

Kiitos Sotaveteraaneille Lappeenrannasta Nro 120

Kiitos Sotaveteraaneille Lapinjärveltä Nro 115


Kymenlaakson Sotavete-raanipiiri kutsui vuo-sikokouksessaan Bör-

je Broaksen Pyhtäältä ja Panu Loikkasen Kouvolasta kunnia-jäseniksi. Piiri kiitti kunnia-merkein ansioituneita työnsä tukijoita ja jäseniä. Arto Mik-konen valittiin edelleen piirin

Tutut tahdit Kymenlaaksossa

Kuvassa vas. piirin varapuheenjohtaja Kai Holmberg, Suomen So-taveteraaniliiton ansiomitalin saaneet Pia Ruuskanen, Arja Kumpu, Juha-Antero Puistola ja puheenjohtaja Arto Mikkonen.

puheenjohtajaksi. Kai Holm-berg jatkaa varapuheenjohtaja-na. Myös piirihallituksen ero-vuoroiset valittiin uudelleen vuosiksi 2014-15.

Teksti ja kuva: Roope Nieminen

Reserviläisjärjestöt ovat Pohjois-Karjalassa tul-leet vahvasti mukaan

veteraaniperinteen asialle. So-taveteraaniyhdistysten toi-mintaan on tullut reserviläi-siä kiitettävästi. Viimeisin pu-heenjohtajan vaihto tapahtui Kontiolahdella, kun Pohjois-Karjalan Reserviläispiirin pu-heenjohtaja Hannu P Marti-kainen otti vastaan puheen-johtajuuden Kontiolahden Sotaveteraanien vuosikokouk-sessa 6.3.

Reserviläisjärjestöt vahvasti mukana sotaveteraaniyhdistyksissä

Pohjois-Karjalan Aluetoi-miston päällikön ev Jouni Mattilan käynnistämä, Kaa-tuneiden muistopäivän alla koko maakunnan alueella to-teutettava sankarihautausmai-den muistomerkkien kunnos-taminen tehdään yhteistyössä seurakuntien ja reserviläisten kanssa.

Talvisodan päättymisen muistokonsertissa 13.3.2014 Joensuussa Pohjois-Karjalan Maakuntajoukot olivat muka-na vapaaehtoisina toimijoina.

Teksti ja kuva: Ari Hevonkoski

Tehtäviä siirtyy Pohjois-Karjalassa uudelle sukupolvelle. Kuvassa Hannu P Martikainen (vas), Pohjois-Karjalan Sotaveteraanipiirin puheenjohtaja Jorma Mikkonen ja Sotaveteraanipiirin kunniapu-heenjohtaja Olavi Lösönen.

Suur-Savon sotaveteraa-nipiirin alueen kuntien veteraaniasioiden yhte-

yshenkilöt ja veteraaniyhdis-tysten- ja piirin vastaavat ko-koontuivat Mikkelissä, Kar-kialammella Savon Prikaatin entisiin tiloihin sosiaalialan neuvottelupäiville.

Veteraanien etuuksien ja tu-levaisuuden näkymiä sekä yh-teistyötä kuntien kanssa valot-ti Sotaveteraaniliiton sosiaa-lisihteeri Anni Grundström. Todettiin kuntien kotiin vietä-vien palveluiden määrärahojen tuleen hyvin käytetyiksi, jos-kin pieniä ongelmia tuntui ole-van lähinnä ns. liitoskuntien toimintojen osalta. Laitoskun-toutuksen osalta kannettiin yhteistä huolta määrärahojen käyttämättömyydestä. Lähinnä kuntoutuksen myöntämisen ja kuntoutusajanjakson välisenä aikana tapahtuvien veteraani-en sairastumisten ja kuolemi-en johdosta jää joitakin varat-tuja kuntoutuspaikkoja käyttä-mättä.

Yhteystietojen päivitys kun-tien veteraanivastaaviin säh-köpostiosoittein todettiin ole-van piirin, yhdistysten ja lii-ton suuntaan hallinnassa,

mikä edesauttaa toimijoiden yhteydenpitoa ja asioiden ajan tasalla pitoa.

Tietosuojakysymyksenä tuli esiin veteraanien tietojen saat-taminen yhdistyksiltä tarvitta-vin osin kuntavastaaville – voi-daanko luovuttaa tietoja lakia rikkomatta? Todettiin asian hoituvan tietyissä avuntarpeen ilmoittamisissa terveellä maa-laisjärjellä, onhan kysymyk-sessä veteraanien etuuksista huolehtiminen. Todettiin, että veteraanien rintamatunnuk-seen voidaan saada vahvistus paikallisen puolustusvoimien aluetoimiston kautta.

Yhtenä hieman epäselvänä asiana oli esillä sosiaalihuolto-lain mukaisten veteraanipalve-luiden ALV-osuudet. Tähänkin

Suur-Savon alueen sosiaalihenkilöt koolla

Neuvottelupäivän osanottajat tarkkaavaisina...

saataneen selvyys veroviran-omaisten ohjeiden yhdenmu-kaistamisten myötä.

Keskusteluissa sivuttiin pal-jon veteraanien arkitoimintoi-hin liittyviä kysymyksiä, joihin kuntien edustajat antoivat osal-taan ajanmukaista ja selventä-vää tietoa.

Kuntaedustajat olivat yksi-mielisesti päivän antiin tyyty-väisiä ja toivoivat vastaavan-laisia tapaamisia vuosittain, jolloin saadaan tiedot ajanta-saistettua ja päivitettyä niin yh-teyshenkilöiden kuin kuntien, piirin ja liitonkin osalta.

Juhani Manninen Hirvensalmen

Sotaveteraaniyhdistyksen varapuheenjohtaja

Pohjois-Pohjanmaan So-taveteraanipiirin vuo-sikokous pidettiin Mu-

hoksella. Luvultaan liki sataan nousevaa kokousväkeä oli kai-kista piirin 21 yhdistykses-

Liiton ansiomitalein ja -ristein palkitut vas.: Hannu Seppä, Paavo Kurttila, Tapio Junkkonen, Jorma Ojala, Markku Sak-ko ja Matti Laukkanen.

Pohjois-Pohjanmaan piiri koolla Muhoksellatä. Huomionosoitukset kuu-luivat päivän juhlallisuuksiin. Luukas Jokiranta Kuusamos-ta kutsuttiin kunniajäsenek-si, vuoden 2014 sihteerin lau-tasen sai Iin Mauno Hautala.

Liiton myöntämä ansiomita-li ojennettiin oululaiselle leh-tori Hannu Sepälle, kultaisen ansioristin sai Paavo Kurtti-la Oulusta ja ansioristin Tapio Junkkonen Lumijoelta, Jorma Ojala ja Markku Sakko Meri-järveltä sekä Matti Laukkanen Piippolasta.

Piirin hallitus jatkaa Aarno Strömmerin johdolla melkein entisin kokoonpanoin. Raahen edustajaksi hallitukseen tuli yhdistyksen uusi puheenjoh-taja Kauko Lumiaho ja yhdis-tysten naisten toiminnan yh-dyshenkilöksi Veera Huttunen Oulusta. Kesäkuisten liittopäi-vien järjestelyt olivat tietenkin keskeisesti esillä piirin lähiajan työtehtäviä koskevassa tiedo-tuksessa ja keskustelussa.

Martti Lamminaho

KÄRCHER OY


Länsi-Suomen Sotilaslää-nin Keski-Suomen alue-toimisto on onnitellut

adressilla vuoden 2014 alusta kaikkia keskisuomalaisia vete-raanijärjestöihin kuuluvia rin-tamasotilastunnuksen omaa-via 90 ja 95 vuotta täyttäviä ja heitä vanhempia veteraaneja joka vuosi syntymäpäivänään. Sotainvalidi-, sotaveteraani- ja rintamaveteraanipiirit toimit-tivat aluetoimiston päällikön toivomuksesta syntymäpäivä-luettelot aluetoimistolle. Vali-tettavasti järjestöihin kuulu-mattomia ei voida onnitella,

Ruotuväki muistaa sotavanhuksiaan

Sihteeri Riitta Maukonen esittelee veteraanille lähtevää adressia everstiluutnantti Janne Oksaselle.

koska käytettävissä ei ainakaan vielä ole heidän tietojaan.

Saadun palautteen mukaan onnittelu on veteraanien pa-rissa koettu iloisena yllätyk-senä. Aluetoimiston päällikön everstiluutnantti Janne Oksa-sen mukaan tämä on vähin-tä, millä veteraaneja voidaan muistaa. Toki puolustusvoimat on Keski-Suomessa tukenut ve-teraaneja monella muullakin tavalla, esimerkkinä Sotiemme Veteraanit -keräykseen osallis-tuvat varusmiehet.

Teksti ja kuva: Kari Korhonen

Limingan-Lumijoen so-taveteraaniyhdistys toi-mi Pohjois-Pohjanmaan

sotaveteraanipiirin perintei-sen Sukupolvet kohtaavat -toi-mintapäivän vastuullisena jär-jestäjänä talvisodan päättymi-sen muistopäivänä 13.3 2014. Se huipentui veteraanikonsert-tiin Lumijoen kirkossa, jon-ne osallistui piirin eri puolilta

kokoontuneen veteraaniväen rinnalla Limingan ja Lumijo-en koulunuorisoa. Oulun So-taveteraanikuoro lauloi johta-janaan Simo Säilänne ja solis-tina Aarno Taskila. Esiintyjinä olivat myös nuori lumijokinen laulajattaren alku Martta Kes-ki-Vähälä, lausuntaa esittänyt Matti Kamula sekä Lapin So-tilassoittokunnan vaskiryhmä.

Sukupolvet kohtasivat LumijoellaNuorten kiitokset veteraaneil-le lausui upseerikokelas Petri Lehtonen. Puolustusvoimien tervehdyksen toi everstiluut-nantti Kimmo Rajala. Tilai-suudessa puhuivat myös Lu-mijoen kunnanhallituksen pu-heenjohtaja Kari Virolainen, kirkkoherra Markku Tölli, sotaveteraaniyhdistyksen pu-heenjohtaja Seppo Pietilä sekä sotaveteraanipiirin puheen-johtaja Aarno Strömmer, joka myös laski seppeleen tilaisuu-den jälkeen sankarihaudoil-le Seppo Pietilän ja tilaisuuden juontajana toimineen Tapio Junkkosen kanssa. Lipunnos-tolla ja yhteisellä aterialla aloi-tetun päivän liikuntasuorituk-sena oli kävelytaival Lumijo-en rauhanyhdistyksen talolta kirkkoon.

Teksti ja kuva: Pekka KoivistoNuorisoa ja veteraaniväkeä Lumijoen kirkossa.

Kutsuumme laskiaistiis-tain vietosta Hennalan Sotilaskodissa oli taas

vastannut salintäyteinen ve-teraanien ja ystävien joukko.

Keski-Lahden Sotaveteraanien viimeinen laskiaistiistai Hennalan Sotilaskodissa

Kunniajäsen Vappu Seppänen.

Rykmentin komentaja, eversti Risto Kolstela korosti tervetu-losanoissaan myönteistä hen-keä ja ajattelua: ”Maanpuolus-tustyön jatkuminen alueella, Rykmentin lakkauttamisesta huolimatta, taataan parhaiten siten, että me teemme oman työmme hyvin”. Myös yhdis-tyksen puheenjohtaja Matti Kuukka kehotti iloiseen yhdes-säoloon.

Sotilaspastori Risto Kaa-kinen kertoi maailman tilan-teesta huolestuneesta äidistään. Kun Risto oli yrittänyt rauhoi-tella, oli äiti todennut: ”Sinä et ymmärrä, kun et ole koskaan ollut pommisuojassa”. Veteraa-nisoittokunnan esittämän vals-sin jälkeen astui lavalle hauska

mies Hauholta, Seppo Soitti-la. Yhdistyksemme kunniajä-seneksi kutsuttiin pitkäaikai-nen naistoiminnan vetäjä Vap-pu Seppänen. Katriina Jouko toivotti veteraanit tervetulleek-si heidän uusiin toimitiloihin-sa kaupungilla. Myös Juk-ka Simola ja Pertti Vesenterä muistivat henkilökohtaisella ”linnunpöntöllä” Risto Kolste-laa.

Veteraanisoittokunnan esit-tämän Sillanpään marssilau-lun jälkeen juhlapäällikköm-me Veli Lehtinen esitti kutsun ”Nyt vanhukset rokkaamaan.” Hyvin laskiaisrokka, kahvi ja munkki maistuivatkin.

Pertti Vesenterä

Lahden Sotaveteraanipii-rin puheenjohtajana jat-kaa Jukka Simola ja en-

simmäisenä varapuheenjohta-jana Seppo Vohlonen. Toiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Matti Kuukka.

Vuosikokouksen yhteydes-sä Sotaveteraanien kultainen ansioristi luovutettiin Veikko Koivulalle, Hertta Mälkiälle, Ilkka Oijalalle, Pekka Pallo-selle ja Helge Suhoselle. An-sioristi luovutettiin Kari Val-linkoskelle.

Sotaveteraaniliiton ansiomi-talin sai yliluutnantti Pasi Kor-

honen. Mitalin saajista eversti-luutnantti Riku Mattila ja kap-teeni Hannu Rahkonen olivat estyneitä.

Piirisihteeriksi valittiin Pertti Vesenterä (73). Vesente-rä on evp majuri, joka on teh-nyt uran huoltoupseerina vii-meisenä palveluspaikkanaan Lahden Sotilaspiiri. Reserviin hän siirtyi huoltopäällikön teh-tävistä suomalaisesta rauhan-turvapataljoonasta Libanonis-ta. Reservissä ollessaan hän on vielä ollut rauhanturvatehtä-vissä Libanonissa ja Bosniassa.

Piirisihteeri vaihtui Lahdessa

Pertti Vesenterä aloitti maalis-kuussa Lahden Sotaveteraani-piirin piirisihteerinä.

Varsinais-Suomen So-taveteraanipiirin vuo-sikokous valitsi yksi-

mielisesti everstiluutnantti evp. Tuukka Alhosen jatkamaan piirihallituksen puheenjohta-jana vuoden 2014. Piirin vara-puheenjohtajiksi valittiin myös edelleen maanviljelysneuvos Eeri Hyrkkö ja käyttöteknikko Paavo Pensamo.

Pöytyän Kyrössä pidetty ko-kous keräsi paikalle runsaat kuusikymmentä osanottajaa.

Kyrön koulukeskuksen Kur-ki-salissa pidetyssä vuosikoko-uksessa Pöytyän seurakunnan

Tuukka Alhonen jatkaa Varsinais-Suomen johdossa

Kyrön kappalainen Juha Dub-be ja Pöytyän kunnan kehitys-johtaja Markku Kaurila ter-vehtivät kokousta. Kokoukses-sa puhetta johti Kyrön Seudun Sotaveteraanien varapuheen-johtaja Jari Järvelä. Kokous hyväksyi toiminta- ja tilikerto-mukset vuodelta 2013 sekä toi-minta- ja taloussuunnitelmat vuodelle 2014.

Teksti ja kuva: Osmo Suominen

Kokouksen aluksi jaettiin Suomen Sotaveteraaniliiton myöntämät kultaiset ansioristit ja ansiomitalit.


Suomen Sotaveteraanilii-ton työ on merkittävää yhteiskunnasamme. Se

työ, jonka sotaveteraanit ja so-tainvalidit ovat tehneet Suo-men itsenäisyyden hyväksi ei koskaan saa unohtua. Itse olen sitä sukupolvea, joka ei ole sotia käynyt, mutta kunnioitukse-ni sotia käyviä kohtaan on niin suurta, että ajattelin tarttua ky-nään ja kirjoittaa.

Olen sotaveteraaniyhdis-tyksen kannattajajäsen. Soti-lasarvoltani olen alikersantti. Palvelin ilmatorjuntajoukois-sa SalpItPsto:ssa Kouvolassa 1977-78. Isäni Erkki Vaalama on virkeä 95-vuotias eläkeläi-nen, everstiluutnantti ja imat-ralaisen sanomalehti Ylä-Vuok-sen pitkäaikainen päätoimit-

Suomen Sotahistoriallinen Seura ry on järjestänyt 10. kerran “Paras sotahis-

toriallinen pro gradu -kilpai-lun”. Se on saavuttanut vankan suosion yliopistojen ja Maan-puolustuskorkeakoulun opis-kelijoiden keskuudessa. Toi-mintamuoto on myös vakiin-tunut seuran pysyväksi tavaksi edistää sotahistoriallista tutki-musta Suomessa. Seurassa näh-dään, että toisen maailmanso-dan ja Suomen käymien sotien tapahtumien tieteellinen tutki-mus on osaltaan myös sotavete-raaniperinnetyötä.

Seuran hallitus päätti koko-uksessaan 12.2. vuoden 2013 opinnäytteiden palkitsemisesta ja tulokset julkistettiin seuran vuosikokouksessa maaliskuun 26. päivänä. Ensimmäiselle si-jalle arvioitiin Antti-Veikko

Viesti kannattajajäseneltätaja. Hän palveli jatkosodassa Uhtuan rintamalla Rajajääkä-ripataljoona 8:ssa, myös komp-panian päällikkönä. Olen kaksi kertaa käynyt tutustumassa tä-män pataljoonan taistelupaik-koihin Vienan Karjalassa. Meil-lä nuoremmalla polvella sodan muistot usein kuullaan juuri ve-teraaneilta. Veteraanit ovat jo vanhentunut sukupolvi. Mei-dän nuorempien ei koskaan saa unohtaa heidän arvokasta työ-tään isänmaan hyväksi taiste-luissa ja rauhan aikana. Kan-nattajajäsenenä tahdonkin, että kannattajajäsenten ääntäkin pi-täisi kuunnella. Mitä voimme tehdä sitten kun viimeinenkin sotaveteraani on päässyt ajasta ikuisuuteen? Me voimme teh-dä paljon. Suomen Sotaveteraa-

Sotahistorian pro gradu -palkinnot jaettiin taasHaimilan pro gradu “Pääma-jan ja merivoimien suhde ran-nikolla suoritettujen operaa-tioiden suunnittelussa ja toi-meenpanossa jatkosodassa”. Tutkielma on tehty Maanpuo-lustuskorkeakoulussa ja se pal-kittiin 3 000 euron suuruisella stipendillä.

Yliluutnantti Haimilan tut-kimuksesta selviää, että Meri-voimat osallistuivat merellisten operaatioiden lisäksi myös ran-nikon sotatoimiin. Koordinoin-ti Päämajan, Merivoimien esi-kunnan ja muiden puolustus-haarojen välillä oli monestakin syystä vajavaista eikä johtanut aina tavoiteltuun tulokseen.

Toiselle sijalle arvioitiin kaksi tutkielmaa ja tekijät pal-kittiin 1 000 euron suuruisella stipendillä. Toisen palkinnon sai Jyväskylän yliopistossa pro

niliiton toimintaa on jatketta-va myös silloin, kun veteraane-ja ei enää ole! Kysynkin nyt, että mitä kannattajajäsenet voisivat tässä tilanteessa tehdä. Yhdis-tyksen toimintaa pitää tehostaa. On saatava nuorta verta mu-kaan. Kannattajajäsenten toi-mintaan voisi liittää paljonkin uutta. Sotahistorialliset luennot, käynnit vanhoilla taistelupai-koilla, sotien muistotilaisuudet, kannattajajäsenten aktivointi, onhan niitä toimintamuotoja. Siis ei unohdeta isiemme työtä, sitä työtä, kun he antoivat kaik-kensa isänmaamme hyväksi.

Antti Vaalama Heinola

email: [email protected]

Museo Militariassa Hä-meenlinnassa on esillä jalkaväenkenraali Kustaa Anders Tapolan (1895-1971) elämänvaiheista kertova näyttely. Tapola oli lempääläläisen talon-pojan poika, joka toimi merkittävissä tehtävissä puolustusvoimissa ennen sotia, sotien aikana ja sotien jälkeen. Tapola on Mannerheim-ristin ritari numero 160.

Hämeenlinnassa 28. maaliskuuta pidetyssä näyttelyn avajaistilai-

suudessa museonjohtaja Jaakko

Martikainen totesi, että vaik-ka Tapola ei suoraan liity Museo Militarian aselajeihin: tykistöön, viestiin ja pioneereihin, näyttely kuuluu ilman muuta Hämeen-linnaan, toimihan kenraali Ta-pola uransa aikana 5. D:n eli Il-ves-divisioonan komentajana ja on näin tuttu hämäläisille ja eri-tyisesti veteraaneille.

Kenraalin poika Tuomas Tapola luonnehti avajaistilai-suudessa isäänsä pikkutarkak-si ja voimakastahtoiseksi ja toi-sinaan myös vaativaksi, mut-ta inhimilliseksi niin ihmisenä kuin sotilaanakin. Erityisen tärkeää kenraalille oli huolehtia alaistensa terveydestä ja ruo-

asta. Aina korsuun tullessaan kenraali kysyikin ensimmäi-seksi: ”Ootteko pojat saaneet mehua?” Tästä syystä Tapo-la sai myös lempinimen mehu-kenraali. Tuomas Tapola toimi isänsä sotilaspalvelijana sekä 5. D:n sotilaslähettinä ennen as-tumistaan palvelukseen KTR 3:een.

Näyttelyn on suunnitellut museon tutkija FM Samuel Fabrin.

Näyttely on esillä Museo Militariassa vuoden loppuun ja siihen voi tutustua perusnäyt-telyn pääsymaksulla.

Sirkka Ojala

Kenraali ”Tupsukorva” oli pidetty komentaja

gradunsa tehnyt Juho Anna-la ja toisen Itä-Suomen yliopis-tossa opinnäytteensä tehnyt Jussi-Pekka Hiltunen. Maiste-ri Annalan tutkielman nimi on “Suomen osallistuminen Koso-vo Force -operaatioon vuonna 1999” ja maisteri Jussi-Pekka Hiltusen gradun nimi on “Ke-hityspaineita ja muutosvasta-rintaa: Suomen armeijan pans-sarintorjunta oppivana organi-saationa vuosina 1943-1944”.

Vuosikokouksen aluksi seu-ran puheenjohtaja Pentti Airio ojensi palkituille heidän kun-niakirjansa ja ensimmäisen palkinnon saanut Antti-Veikko Haimila käytti sen jälkeen pu-heenvuoron kertoen pro gra-dunsa keskeisimmistä tutki-mustuloksista.

Esko Vuorisjärvi

Suurkiitokset Teille Sotaveteraanit!

Raimo Hakkarainen OyMustijärventie 25, Ruutana

puh.03-358 3100

LÄHI- JA PERUSHOITAJIATARVITAAN KAIKKIALLA, MISSÄ

IHMISIÄ HOIDETAAN JA AUTETAAN.Lähi- ja perushoitajat työskentelevät aina lähellä ihmistä lasten, nuorten, työikäisten ja vanhusten keskuudessa. Myös lääkehoito on osa heidän työtään. Lue lisää: www.superliitto.fi

Luotettavaa tietoa terveydestä ja sairauksista kaikille suomalaisille »

Rakennusliike

NIILO KÄYHKÖ Oywww.rkl-nkayhko.fi


Rintamalta Länsirannikolle: Vancouverin suomalaiset sotaveteraanit muistelevat

Filmi sai ensi-iltansa maa-liskuun 9. päivänä Van-couverissa Kanadas-

sa. Kolmihenkisen työryhmän

Suomalais-kanadalainen dokumenttifilmiLeena Kellyn, Satu Bellin ja Ilkka Uiton lähes neljän vuo-den työ kulminoitui tähän ta-pahtumaan.

Koko suomalainen yhtei-sö oli saapunut katsomaan fil-miä sankoin joukoin. Mukana oli myös paljon Skandinavian

Keskuksen norjalaisia, tanska-laisia, ruotsalaisia ja islantilai-sia, sekä tietysti kanadalaista yleisöä.

Ralph Sultan, 80-vuoti-as kansanedustaja yhdisti pu-heessaan ruotsalaisen synty-peränsä ja tietoutensa Suomen

vaikeasta asemasta kahden suurvallan välissä toisen maa-ilmansodan aikana. Kansan-edustaja Richard Lee luovut-ti Brittiläisen Kolumbian hal-lituksen puolesta kunniakirjan illan isännille Brittiläisen Ko-lumbian sotaveteraaneille ja Vancouver Finlandia Klubille.

Sotaveteraanien puheenjoh-taja Esko Kajander luki Suo-men Sotaveteraaniliiton Ka-nadan piirin puheenjohtajan Reijo Viitalan tervehdyksen ja ojensi Kanadan piirin kunnia-kirjan Leenalle ja Satulle.

Filmin vastaava tuottaja Leena Kelly kertoi puheessaan, kuinka kaikki oikein alkoi. Leenan isoeno, ensimmäinen talvisodassa kaatunut upseeri Antti Nikula, oli innoitukse-na Rintamalta Länsirannikol-le -projektille. Päätös tallentaa Vancouverin suomalaisten so-taveteraanien tarinat tehtiin huhtikuussa 2010. Haastatte-lut aloitettiin heti, sillä aika oli käymässä vähiin. Projektin haastattelemista 30 veteraanis-ta kahdeksan oli ehtinyt pois-tua keskuudestamme ennen ensi-iltaa. Satu ja Leena etsivät myös vastausta kysymykseen, miksi niin monet veteraanit muuttivat pois Suomesta? Vai-kuttiko sota siihen?

Ohjaaja Satu Bell mainit-si puheessaan, kuinka filmi oli hyvin pienen ryhmän työn tu-los, ja kuinka jokainen veteraa-ni olisi ollut filmin arvoinen. 66 minuuttia pitkä filmi on pieni leikkaus kaikesta haastat-telumateriaalista. Kirjassa on jokaisen veteraanin pitempi ta-rina.

Tilaisuus oli hyvin kosketta-va. Yksi koskettavimmista het-kistä oli kun Eino Kyynäräi-nen, 90-vuotias sotaveteraani, astui puhujakorokkeelle ker-tomaan muutostaan Suomes-

ta Kanadaan 1950-luvulla – il-man englannin kielen taitoa, tuttavuuksia ja lähes rahatto-mana.

Itse filmi ei jättänyt kovin monta silmää kuivaksi, mutta yleisö sai myös nauraa moneen otteeseen.

Filmiä seurasi yllätyssere-monia paikalla oleville veteraa-neille. Leena Kellyn kirjoittama ja Siirtolaisuusinstituutin jul-kaisema suomenkielinen kir-ja oli Suomessa saatu painosta vasta edellisen viikon lopulla. Siirtolaisuusinstituutin johtaja Ismo Söderlingin nopean toi-minnan ansiosta kirjat saapui-vat jo kuutta päivää myöhem-min Vancouveriin, ja olivat tä-ten valmiina ojennettaviksi veteraaneille. Jokainen paikal-la ollut haastateltu veteraani tai hänen leskensä sai oman kir-jan mukaan. Veteraanien kirja on kovakantinen ja kaikki vä-rikuvat on painettu värillisinä. Ismo Söderling ja tietopalvelu-päällikkö Jouni Korkiasaari te-kivät todella suuren työn kirjan toimittamisessa ja suunnitte-lussa.

Kirjan julkistamistilaisuus on Siirtolaisuusinstituutissa Turussa torstaina 24.4. kello 17.00. Kirjan julkistuksen jäl-keen näytetään myös filmi.

Kirjaa voi ostaa pehmeäkan-tisena Siirtolaisuusinstituutin nettikaupasta, 20 € + postiku-lut: http://shop.migrationinsti-tute.fi/ tai sähköpostilla [email protected] tai [email protected]

Leena Kelly

Vancouver Finlandia Klubin puheenjohtaja David Laulainen, oh-jaaja ja tuottaja Satu Bell, vastaava tuottaja Leena Kelly ja Suo-malaiset sotaveteraanit Brittiläisessä Kolumbiassa puheenjohta-ja Esko Kajander

Paikalla olleita kunniavieraita, alarivi vas.: Hilda Kujansuu, Niilo Hyytiäinen, Allan Hakkarainen, Mirjam Horvath, Alvi Koverola, Eini Kajaan, Tauno Tirkkonen, Mike Rautiainen, Kaija Kalevala Ylärivi vas.: Inkeri Koverola, Eino Kyynäräinen, Usko Arvonen, Elsa Lyly, Jyrki Noso isänsä Jaakko Noson puolesta, Miriam Koskinen, Julia Hovi, puheenjohtaja Esko Kajander, Leena Kelly, Satu Bell

Leena Kelly

SUOMEN RINTAMALTA KANADAN LÄNSIRANNIKOLLEVancouverin suomalaiset sotaveteraanit muistelevat

Siirtolaisuusinstituutin erikoisjulkaisu E3. 158 s.ISBN 978-952-5889-60-4 (painettu)ISBN 978-952-5889-61-1 (verkkoversio)ISSN 2323-654X

Kirja kertoo miten ja miksi Vancouverin suomalaiset sotaveteraanit taistelivat Suo-men sodissa. Ainutlaatuinen ulkosuomalainen projekti kuvaa tragediaa ja toivoa – sodan seuraamuksia niin yksilön kuin kansakunnankin tasolla. Se on historiallinen leikkaus viimeisistä toisen maailmansodan veteraaneista ulkomailla.Kirja etsii myös vastausta kysymykseen, miksi niin monet veteraanit muuttivat pois Suomesta. Vaikuttiko sota jotenkin siihen? Vastaukset ovat olleet hyvin yllättäviä. Kir-ja antaa myös tuntumaa elämästä Kanadassa.

“Rintamalta Länsirannikolle -dokumentti on kulttuuriteko, sillä se kertoo muistojen elinvoimaisuudesta vuosikymmenestä toiseen. Dokumentti on muistutus siitä, että lapsuuden ja nuoruuden kotiseutu elää ikuisesti ihmisen mielessä. On hämmästyttävää huomata, kuinka suuri merkitys suomalaisuudella ja sotamuistoilla on ollut näille ihmi-sille.” – Mika Kulju, tietokirjailija, teoksen Raatteen tie kirjoittaja.

Tilaukset: Kirja on hankittavissa nettikaupastamme:

http://kauppa.siirtolaisuusinstituutti. /

Tai: Siirtolaisuusinstituutti Satu Löppönen satu.lopponen@utu. , puh. 02 28 404 40

Hinta 20 € + toimituskulut

ANNIKOLLEANNIKOLLE

Tervetuloa Leena Kellyn kirjanjulkistustilaisuuteen Siirtolaisuusinstituuttiin, Eerikinkatu 34, Turku torstaina 24.4.2014 klo 17.00!

Julkistuksen jälkeen näytetään vielä aiheeseen liittyvä lmi (kesto n. 60 min). Kahvitarjoilu!


Salmin ortodoksisen seu-rakunnan kirkkoja lienee perimätiedon mukaan ol-

lut ainakin kolme. Kaksi en-simmäistä puusta rakennettua kirkkoa ovat sijainneet Kirk-kojoen varrella olevalla hauta-usmaalla. Ensimmäinen - Kris-

”Pikkutietoutta kauniista Karjalasta”Luovutetun alueen kirkkoja 2

tuksen ylösnousemiselle py-hitetty - on palanut. Toinen kirkko rakennettiin samalle paikalle ja pyhitettiin Herran kasteen muistolle. Kirkko hä-vitettiin 1839. Kolmas kirkko rakennettiin tiilestä korkeal-le törmälle Tulemajoenvarrelle

rakennuttajana kreivitär Anna Orlov-Tsesmenskaja. Kirkon rakentaminen aloitettiin 1817 Pavel ja Ivan Gromovin johdol-la ja työtä kesti seitsemän vuot-ta. Kirkko pyhitettiin Pyhän Nikolaoksen muistolle ja vihit-tiin 1823. Jostain syystä kirkkoa jouduttiin remontoimaan usei-ta kertoja ja 1932 tehtiin perus-teellinen remontti, jossa kirkon sisustusta uusittiin, mm. val-koinen ikonostaasi maalattiin sinertävän harmaaksi. Korjaus-töitä johti arkkitehti J. Viiste. Kirkon sivualttareista oikean-puoleinen oli pyhitetty Mosko-van Pyhän metropoliitan Alek-sein ja vasemmanpuoleinen Pyhän vanhurskaan Herran äi-dinäidin Annan muistolle. Kir-konkellot - yhteensä yhdeksän - olivat kirkon kolmikerroksi-sen tornin toisessa kerroksessa. Suurin kello painoi 700 kiloa.

Talvi- ja jatkosotien aikana kirkon torni oli tähystyspaik-kana molemmin puolin, jos-ta syystä sitä ammuttiin pal-jon ja torni vaurioitui pahoin. Alas romahtanut katto korjat-tiin 1941-1944. Kirkon sisustus, kellotapulin portaat sekä sen ylin kerros tuhoutuivat taiste-luissa. Neuvostoaikana 1940-1941 kirkon sisustus oli hävi-tetty ja sen arvokkaat kalleudet ryöstetty. Katon korjausta lu-kuunottamatta muut korjaus-työt jäivät kesken 1941-1944.

Terijoen alueesta muodos-Salmin kirkko

tettiin 1898 Raivolan seura-kuntaan kuuluva kappeliseu-rakunta. Jo 1880 kauppias An-drei Durdin rakennutti kirkon Ollinpäähän. Kuokkalan yksi-tyinen kirkko valmistui 1894. Suomen itsenäistyttyä muo-dostettiin Terijoen itsenäinen seurakunta, johon myöhem-min liitettiin Kellomäen-Kuok-kalan alueet sekä Raivola.

Terijoelle 1880 rakennettu kirkko paloi 1907. Uusi kirkko valmistui 1914 rakennusaineena tiili, rapattiin valkoiseksi ja ku-polit maalattiin taivaansinisiksi. Pääalttari vihittiin Neitsyt Ma-rian kasanilaisen ikonin muis-tolle, oikeanpuoleinen alttari pyhitettiin Pyhän Nikolaoksen muistolle ja vasemmanpuolei-nen Pyhän Sergei Radonezilai-sen muistolle. Kelloja kirkon torneissa oli peräti 11 kappaletta ja ne oli valettu Jaroslavissa Ve-näjällä. Suurin kello painoi liki 6 000 kiloa. Kirkon rakentami-seen tarvittavat varat - 150 000 ruplaa - hankki seurakunta.

Talvisodan alkupuolel-la puna-armeijan raskaat tykit Kronstadtista ja Totlebeniltä ampuivat kirkon tapulin alas. Suomalaisten vallattua Terijo-en takaisin 1941 kirkkoa ei voi-tu kunnostaa rintaman lähei-syyden vuoksi. Sotien jälkeen Terijoen seurakunta rakennut-ti Järvenpäähän puisen kirkon, joka 1950 siirtyi Helsingin seu-rakunnan hallintaan.

Sortavalan seurakunnan alueella on ollut useita orto-doksisia kirkkoja. Tässä yhtey-dessä esitellään kaupungin kes-kustassa sijaitseva Pietarin ja Paavalin kirkko. Toinen huo-mattava kirkko on Johannek-sen kirkko. Pietarin ja Paavalin kirkko vihittiin 1873 vihkijänä Pietarin metropoliitta Isidor. Kirkon suunnitteli akateemik-ko Nikolai Grebenka, samoin hän suunnitteli ikonostaasit, ja ikonit maalasi akateemikko Shijtsov. Vuonna 1925 kirkosta tuli tuomiokirkko.

Kirkon tapulissa oli seitse-män kelloa, joista suurin pai-noi liki 1 000 kiloa ja pienin 17 kiloa. Talvisodassa kirkko jäi pääpiirtein eheäksi, mutta kaikkea kirkon omaisuutta ei ehditty pelastaa. Ikoneista säi-lyi vain yksi, tosin kellot saa-tiin evakuoiduiksi; suurin kel-loista varastettiin varastosta Jyväskylässä. Neuvostoaikana 1940-1941 kirkko toimi tallina, sisustus tuhottiin sekä ryöstet-tiin. Vuonna 1941 suomalaiset löysivät kirkon lattialta miinan, joka onneksi saatiin vaaratto-maksi. Kirkko kunnostettiin 1941-1944, kunnes se jälleen jäi Neuvostoliitolle 1944. Arkki-piispa oli vihkinyt kunnoste-tun kirkon seurakunnan käyt-töön elokuussa 1943.

Anssi Vuorenmaa

Suomen Sotaveteraaniliiton Ruotsin piirin vuosikoko-us pidettiin Viking-termi-

naalissa m/s Gabriella-laivalla 24.3., jonka jälkeen keula suun-nattiin kohti Helsinkiä.

Ruotsin veteraaneille tutuksi

Ruotsin Sotaveteraanipiirin edustajat vierailullatullut komentajakapteeni Han-nu Rantala oli järjestänyt vie-railun Pääesikuntaan. Eversti-luutnantti Ville-Veikko Vuorio Pääesikunnan henkilöosastolta otti vieraat vastaan ja toi Pääesi-kunnan päällikön, vara-amiraa-

Vierailijat Pääesikunnan sisäpihalla

li Juha Rannikon tervehdyksen vieraille ja esitteli Pääesikunnan toimintaa ja varusmiespalveluk-sen nykynäkymiä ja suunnitel-mia. Lounaan jälkeen Kaaderi-laulajat lauloi everstiluutnantti, dir.cant. Matti Orlamon joh-dolla. Kuoron puheenjohtaja, eversti Heikki Hult esitteli up-seerikuoron taustaa.

Ruotsin Piirin varapuheen-johtaja ja Fagerstan yhdistyk-sen puheenjohtaja Heikki Lir-berg käsitteli kiitospuheessaan 1900-luvun sotien jälkeisiä maailmanpoliittisia päätök-siä. Hän kiitti puheensa lopuk-si isäntiä antoisasta vierailusta. Ruotsin Piirin puheenjohtaja Jouni Knuuttila luovutti Pää-esikunnalle piirin viirin.

Teksti: Kirsti Pekari Kuva: Esa Janatuinen

KUNTOUTUKSEEN SAARENVIREESEEN

Kunniakansalaistemme kuntouttaminen on ollut päätehtävämme jo yli 20 vuotta ja tätä

työtä jatkamme edelleen!

KUNTOUTUS KANNATTAA AINA!


Kauhajoen sotaveteraa-nitoiminnassa tapah-tuu taas. Kesäkuun

ensimmäisenä päivänä kes-kusurheilukentällä pidettävän potkupyöräkisan valmistelu sai loistavan lähdön. Tempauksen suunnittelukokouksen puheen-johtajaksi ja koko ruljanssin ve-täjäksi valittiin Mauri Ala-Ke-turi.

Kaikissa neljässä LLKY:n kunnassa kerrotaan jo kootta-van viestijoukkuetta. Niin teh-dään myös ainakin Kurikassa. Kunnista tulee siis kisaamaan nelihenkinen joukkue, josta ai-nakin yhden on oltava kunnan johtoryhmästä.

Yllättävän suosion Ala-Ke-turi arvelee selittyvän sillä, että kyseessä on uudenlainen ta-pahtuma, jonka soisi jossakin muodossa tulevan perinteeksi.

Muina sarjoina on ennak-kotiedoista poiketen vain yli

Potkupyöräkisa sai mahtavan lähdön

80-vuotiaiden sarja ja tänä vuonna esikoulunsa päättävi-en sarja.

Tapahtumassa on myös kol-me lyhyttä puhetta, musiikkia, runoa.

Kesäjuhlan erikoisuus on lottakahvila, jossa kahvia tar-joilee aina innokkaasti ”pas-saavien” sotaveteraaninaisten

Kesäjuhla sai hyvän alun. Ensimmäisessä suunnittelutapaamisessa oli runsaasti sotaveteraaniasiaan lämpimästi suhtautuvaa väkeä.

lisäksi aitoon lotta-asuun son-nustautuneita neitokaisia. Tar-jolla on myös ”korviketta”. Juhlaan tuovat seutukunnan tervehdyksen kansanedustaja Lasse Hautala ja sotaveteraa-nien tervehdyksen Sotavete-raaniyhdistyksen puheenjohta-ja, talousneuvos Olavi Kangas-niemi.

Varsinais-Suomen sota-veteraanien huolto- ja tukiyhdistys piti vuo-

sikokouksensa Turun Upsee-rikerholla. Paikalla oli 18 yh-distyksen jäsentä. Yhdistyk-sen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Pirkko Kuorehjärvi

Huolto- ja tuki kokousti TurussaTurusta. Kuvassa kokousväki kuuntelemassa VTT Ville Laa-masen esitelmää Olavi Paavo-laisesta, ja hänen matkastaan Neuvostoliittoon 1939.

Teksti ja kuva: Osmo Suominen

Suomalaiset Sotaveteraa-nit Amerikassa -yhdistys vietti 80-vuotisjuhlaansa

maaliskuussa Lake Worthissa Floridassa.

Juhlapäivä aloitettiin juma-lanpalveluksella, pääjuhla pi-dettiin Suomi Talolla. Paikalla oli noin 150 vierasta, heistä 17 sotaveteraania.

Juhlapuheen piti Suomen Washingtonin suurlähettiläs Ritva Koukku-Ronde. Sotave-teraaniliiton terveiset juhlaan toi varapuheenjohtaja Erkki Heikkinen.

Suurlähettiläs Koukku-Ron-de totesi:

– Suomen tarinaa ei voi ym-märtää tuntematta talvi- ja jat-kosodan tapahtumia. Suomi selvisi sodista, ja tämä koke-mus on muokannut suomalais-

ta identiteettiä voimakkaam-min kuin mikään muu asia. Sisällissodassa jakautunut kan-sa yhdisti voimansa vuosina 1939- 1945 ja kävi urhoolliseen taistoon voimakasta vihollista vastaan. Itsenäisyytemme san-karitarina osoittaa, mitä yh-tenäinen, asiaansa uskova ja määrätietoinen kansakunta voi saada aikaan.

Sotaa ei käyty turhaan. Suo-mea ei koskaan valloitettu ja saatoimme aloittaa maan jäl-leenrakennuksen vapaana ja it-senäisenä valtiona.

Suurlähettiläs Koukku-Ron-den puhe on kokonaisuudessan luettavissa liiton verkkosivuil-la: www.sotaveteraaniliitto.fi

Teksti: Erkki Heikkinen Kuva: Rauno Loukkola

Amerikan yhdistys täytti 80 vuotta

Rintamaveteraaniliitto täytti huhtikuun alussa 50 vuotta ja juhlisti sitä

Helsingin yliopiston juhlasalis-sa. Tervetulosanat lausui liiton puheenjohtaja, ministeri Mat-ti Louekoski. Juhlapuheen piti eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma, joka esitti samal-la liitolle valtiovallan onnittelut

sekä kiitokset pitkästä ja mer-kittävästä työstä veteraanien hyväksi.

Puolustusvoimien terveh-dyksen esitti puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puhe-loinen. Veteraaniliittojen val-tuuskunnan edustajana terveh-dyksen piti Juhani Saari.

Yleisö, jäsenistöä ja kutsu-

Rintamaveteraaniliitto 50 vuoden ikään

Sotaveteraani Väinö Kosonen (92) valmistautuu juhlaan kotonaan suomalaisten perustamassa Lepokodissa. Väinö taisteli mm. Kar-humäessä, Poventsassa ja Tolvajärvellä. Seinällä kunniapaikalla Mannerheimin kuva ja Väinön itsensä maalaamia tauluja. Juttu-kaverina liiton varapuheenjohtaja Erkki Heikkinen.

Vevan edustajat vas. Eija Kilgast, Aarno Strömmer, Markku Seppä, Sakari Sippola ja Juhani Saari onnittelivat juhlivaa liittoa. Onnit-teluita ottivat vastaan Antti Simola, Sulo Leivo ja Matti Louekoski.

vieraita nautti puheiden ohella korkeatasoisesta musiikkioh-jelmasta. Kaartin Soittokun-ta, johtajanaan musiikkimajuri Jyrki Koskinen, avasi tilaisuu-den Sillanpään marssilaulul-la. Sikermä sotavuosien säveliä herkisti monen mielen, samoin tuttu Veteraanin iltahuuto. Sii-nä solistina oli nuori varusmies Ilari Kekki.

Nuorten taidokkaista esi-tyksistä nautittiin Vaskivuoren lukion tyttökuoron esittäessä kaksi kappaletta, johtajanaan Matti Suomela.

Rintamaveteraaniliitto pe-rustettiin 5.4.1964 Helsingin suomalaisella kauppakorkea-koululla. Alusta alkaen sen ta-voitteena oli lakisääteisen avun ja tuen hankkiminen entisille rintamasotilaille.

Liitto julkisti historiateok-sen puolen vuosisadan taipa-leelta, Pitkä on askelten kaiku kirjoittajana Tero Tuomisto.

Saint-Gobain Glass Finland Oyliiketoimintayksikkö Sekurit

Ihode


Näyttelyn avajaiset jär-jestettiin Harjavallan kirjastossa 13.3. Tilai-

suus aloitettiin seppeleenlas-kulla Harjavallan sankarihau-dalla. Kirjastoon oli järjestetty tila kirjastotoimenjohtaja Satu Soppelan ja hänen henkilö-kuntansa toimesta. Harjavallan kaupungin tarjoaman lounaan, hernekeiton tarjoilivat perus-koulun yhdeksännen luokan tytöt.

Harjavallan kaupunginval-tuuston puheenjohtaja Reijo Nummikari esitti kaupungin tervetulotoivotuksen. Paikal-lisen sotaveteraaniyhdistyksen ohella kaupunki on ollut erit-täin aktiivinen näyttelyn toteu-tuksessa.

Itse näyttelystä ja sen esineis-tön kokoamisesta kertoi Harja-vallan Sotaveteraanien perin-neyhdysmies Kullervo Tupi. Hänen mukaansa kaikki esillä olevat näyttelyesineet ovat aito-ja ja alkuperäisiä; poikkeukse-na puolijoukkueteltan pienois-malli, jonka oli valmistanut honkilahtelainen ammattikou-lun oppilas Aino Siltala.

Suomen Sotahistoriallisen seuran puheenjohtaja, prikaa-tikenraali Pentti Airio käsitteli puheessaan käsite-eroa: olivat-ko Suomi ja Saksa jatkosodas-sa liittolaisia valtiollisella tasol-la vai aseveljiä. Airion mukaan

maat olivat aseveljiä, koska mi-tään valtioiden välistä sopi-musta ei ollut tehty. President-ti Risto Ryti oli allekirjoittanut lupauksen olla irrottautumat-ta sodasta henkilö Risto Ryti-nä, ei tasavallan presidenttinä. Näin Suomi saattoi neuvotella erillisrauhasta.

Suomen Sotaveteraanilii-ton tervehdyksen juhlaan toi liiton puheenjohtaja, prikaati-kenraali Finn-Göran Wenn-ström. Puheessaan hän käsit-teli esineistön merkitystä myös henkilökohtaisella tasolla. Hän kertoi mm. koskettavasta kir-jeestä, jonka hänen äitinsä oli saanut veljeltään rintamalta.

Harjavallan Sotaveteraani-

en puheenjohtaja Jaakko Suon-tausta kiitti puheenvuoros-saan näyttelyn toteuttamista edesauttaneita, rahallisesti tu-keneita, esittelytilan suunnit-telijaa, näyttelyn luoneita toi-mijoita, veteraaneja ja heidän omaisiaan, jotka ovat lahjoit-taneet tai antaneet lainaksi esi-neitään näyttelyyn sekä juhlan esiintyjiä ja järjestäjiä.

Näyttelyn paljastuksen suo-ritti Finn-Göran Wennström Harjavallan Pelimannien Lee-na Kiven johdolla soitettua kappaleen Ilta Kannaksella.

Vitriinistä ei voi kävellä ohi!

Tapio Paukkunen

Kun käsky kävi – Harjavaltaan pysyvä näyttely

Näyttelyesineissä on Äänislinnan puhelinluettelo vuoden 1944 alusta.

Näyttelyn avajaisiin oli saapunut runsas sotaveteraanien, paikallisten toimijoiden ja kutsuvieraiden joukko.

Nivalan yläkoululaiset sukelsivat kevätnäyt-telyssään sota-aikai-

seen maailmaan. Sotateeman ideoi kuvataiteen lehtori Riitta Latvala-Erkkilä. Hänen van-hemmiltaan jääneitten valoku-vien myötä kiinnostus sota-ai-kaan alkoi nostaa päätään, hän kertoo.

Hän kertoo näyttäneensä kuvia myös muille opettajille ja hekin olivat innostuneet ai-heesta. Nivalan kirjaston näyt-telytilassa Tillarigalleriassa ol-leeseen Kohtalon vuodet -näyt-telyyn oli koottuna aiheeseen liittyvää kuvataidetta ja käsi-töitä.

Eri luokka-asteet 7-9 ovat kaikki olleet innolla rakente-lemassa pienoismalleja mm. rakennuksista. On tehty huo-neentauluja mietelauseineen ja kantaaottavia julisteita.

Näyttely oli esillä reilut kak-si viikkoa 17.3 – 2.4. Varsinkin veteraaniväkeä näyttely kiin-nosti erityisesti.

Samaan teemaan liittyi myös historian lehtorin Ai-no-Maija Viljamaan ideoima ”Sota-ajan iltamat” yläkoulun eli Niva-Kaijan koulun tilois-sa 26.3. Runsaslukuinen yleisö, jonka kokopukuun ja solmioon pukeutuneet koululais-herras-miehet ottivat koulun pääovella vastaan, saivat nauttia monen-laisesta tarjoilusta korvikkei-neen kaikkineen. Myös koulu-

talon seinille oli ripustettuna erilaista sota-aikaista rekvisiit-taa, jota sen ajan asusteisiin pu-keutuneet vapaaehtoiset auliisti esittelivät.

Paras osa illasta oli vie-lä tulossa. Koulun auditori-ossa varsinaiset iltamat lähti-vät liikkeelle presidentti Kyösti Kallion itsenäisyyspäivän ra-diopuheella 6.12.1940 jatkuen liittomme kunniamarssilla Sil-lanpään marssilaululla. Ohjel-ma jatkui musiikin ja ilmaisu-taidon oppilaiden esittämänä ja sota-ajan asuihin pukeutunei-na päättyen muotinäytökseen, ja kuten iltamiin kuuluu - tans-seihin. Tosin vain kolmen kap-paleen verran, joihin koulun rehtori myös ”viran puolesta” osallistui.

Veteraaniväen puolesta voi olla todella kiitollinen siitä, että opiskeleva nuorisomme saa tällä tavalla itse osallistua sota-ajan perinteen esillä pitä-miseen. Suuri kiitos siitä opet-tajille ja muille puuhahenki-löille. Tällainen tapahtumaket-ju ei toteudu normaalin työajan puitteissa. On ilahduttavaa, että veteraaniväelle läheinen asia on saanut aktivoitua koko koulun väen ja sen myötä koko paikkakunta on saanut kurkis-taa hieman vuosikymmenten taakse.

Teksti: Pentti Seppä Kuvat: Hanna Parhaniemi

Yläkoululaisten sota-aiheinen näyttely Nivalassa

Oppilaiden tekemiä julisteita

Oppilaiden tekemä pienoismalli


Ennakko-ilmoittautuminen alkanutJuhlajunaan pääsevät muut-kin kuin veteraanit, joten va-raa paikkasi ajoissa ja maksa ennakkomaksu yhdistyksen pankkitilille. Maksu sisältää höyryjunakyydin ja asumisen Nurmeksessa. Ennakkoilmoit-tautumisen voit tehdä interne-tissä: www.rukajarvensuunnanhis-toriayhdistys.fi(kansalaisjuhla 2014)

Mukaan pääsee ilmoittautu-misjärjestyksessä 500 ensim-mäistä ja maksamalla 50 €:n ennakkomaksun. Laskelman mukainen junamatkan lopul-linen hinta on enintään 100 €. Junaan toivomme saavamme 350 maksavaa asiakasta.

Lisäksi Rukajärven suun-nan historiayhdistys on neuvo-tellut juhlavieraille VR:n kans-sa edullisen paluukyydin Liek-

Ilmoittaudu ennakkoon - varaa paikka höyryjunaanKansalaisjuhla 70 vuotta Jatkosodan päättymisestä

sasta kotipaikkakunnalle, koska höyryjuna palaa vain Lieksasta Nurmekseen. Lieksasta voi mat-kustaa edullisesti normaaleilla junavuoroilla sekä Joensuun että Kontiomäen suuntaan. Nur-meksen yöpymisestä 4.-5.9.2014 neuvottelut ovat kesken.

Ohjelmaan ja aikatauluihin voi tulla muutoksiaJuhla Lieksassa järjestetään joka tapauksessa. Samoin höyryju-namatka Nurmeksen ja Lieksan välillä, mutta mikäli riittävää määrää maksavia asiakkaita ei saada, höyryjunamatkasta Kiu-ruveden ja Nurmeksen väliltä joudutaan luopumaan. Edel-lä esitetyt juhlan ohjelma ja ai-kataulut ovat alustavia ja siksi kannattaa heti ilmoittautua ja antaa itsestään mahdollisim-man tarkat yhteystiedot, jotta voimme tehdä juhlan järjestä-miseen liittyvät tarkennukset.

Alustava matkaohjelma:4.9.2014

Klo 08.00-09.30 Seminaari Kiuruvedellä

Klo 09.30-10.30 Ruokailu - siirtyminen Kiuruveden asemalle

Klo 11.15 Höyryjuna lähtee Kiuruveden asemalta

Klo 12.00-12.44 Tapahtuma Iisalmen asemalla

Klo 14.25-15.28 Tapahtuma Kajaanin asemalla

Klo 17.05-17.35 Tapahtuma Sotkamossa Vuokatin asemalla

Klo 19.00-19.30 Tapahtuma Valtimon asemalla

Klo 20.06 Saapuminen Nurmekseen, iltapala, majoittu-minen

5.9.2014

klo 06.00 Herätys, aamupala

Klo 07.50 Lähtö Nurmeksen asemalta

Klo 08.59 Saapuminen Lieksaan

Klo 11.00-13.00 Kansalaisjuhla 70 vuotta Jatkosodan päätty-misestä

Klo 13.00 Ruokailu

Klo 14.00-16.00 Seminaari

Klo 16.00 Päätöskahvit

Klo 17.30 Höyryjuna palaa Nurmekseen

Rahankeräys jatkuu”Kansalaisjuhlan 70 vuotta Jatkosodan päättymisestä Lieksassa” järjestelyt tulevat maksamaan ja sitä varten juhlatoimikunta on päättänyt aloittaa rahankeräyksen Rukajärven suunnan historiayhdistyk-sen Poliisihallituksen myön-tämällä rahankeräysluvalla. Varat käytetään juhlajunan, Lieksan 5.9.2014 juhlan ja siihen liittyvään seminaariin sekä valokuvanäyttelyn järjestämisestä syntyviin kustannuksiin. Veteraaneille ja heidän saattajilleen ta-pahtuma on maksuton.

Ylä-Savon alueella paikalli-nen POP pankki tukee ve-teraanijuhlaa järjestämällä keräyksen konttoreissaan.

Rahankeräyslupa numero: 2020/2013/2393

Rukajärven suunnan histo-riayhdistys ry

POP-Pankki/Iisalmi IBAN FI79 4783 0010 1126 67

BIC HELSIHH

Varaa matka ajoissa, koska paikkoja on rajoitetustiIlmoittautuminen, joka koskee vain niitä, jotka haluavat matkustaa höyryjunalla oheisen lomakkeen mukaisilta paikkakunnilta Nur-meksen kautta Lieksaan. Varaus on tehtävä ja veteraaneille matka ja asuminen on maksuton. Veteraanit voivat tehdä ilmoittautumisen yhdistyksen postiosoitteella: Rukajärven suunnan historiayhdistys ry, os. c/o Tenho Tikkanen, Purokuja 3 C, 02300 Espoo. Puhelin 040 540 8045. www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi(kansalaisjuhla 2014)

Ilmoittaudun juhlaan:Nimi: ___________________________________________Olen veteraani ja Joukko-osastoni oli Yksikkö: ________________________________________________Katuosoite: _______________________________________ Postinro: ___________ Postitoimipaikka: _______________Puh: _____________________________Sähköposti: _______________________________

Tulen juhlajunaan mukaan (raksi ruutuun x)

❏ Kiuruveden asemalta 4.9.2014 klo 11.15❏ Iisalmen asemalta 4.9.2014 klo 12.44❏ Kajaanin asemalta 4.9.2014 klo 15.28❏ Vuokatin asemalta 4.9.2014 klo 17.35❏ Valtimon asemalta 4.9.2014 klo 19.30❏ Nurmeksesta 5.9.2014 klo 07.50❏ Palaan Lieksasta Nurmekseen 5.9.2014 klo 17.30❏ Varaan yösijan Nurmeksessa 4.- 5.9.2014

Juhlajunaan suunnitellaan matkan ajaksi ohjelmaa. Junassa ker-romme juhla- ja ohituspaikkakuntien historiatietoa. Haastatte-lemme veteraaneja. Junassa on mukana Mannerheim, jota esittää harrastajanäyttelijä Mikko Remes. Marski haastattelee jokaista matkalle osallistuvaa veteraania. Junassa on mukana Kiuruveden mieskuoro ja Ylä-Savon veteraaniorkesteri, jotka esittävät Ruka-järvellä sävellettyä ja sovitettua elävää musiikkia matkan aikana.

Junassa on mukana myös tiedotusvälineitä.

Höyryjuna lähtee 4.9.2014 Kiuruvedeltä ja pysähtyy Iisalmen, Kajaanin, Vuokatin ja Valtimon asemilla, joissa jokaisessa paikassa pienimuotoinen ohjelmallinen tapahtuma musiikkiesityksineen. Junassa on ohjelmaa, paikallisesittelyt ja veteraanihaastatteluja. Yövymme Nurmeksessa, josta aamulla jatkamme Lieksaan, jossa pidämme kansalaisjuhlan ja juhlaseminaarin.

Veteraaneille matka ja yöpyminen on ilmainen, muilta peritään matkan hinta.

Tämä höyryveturi vetää juhlajunan vaunuja Kiuruvedeltä Lieksaan. Takaisin tullaan VR:n vakiovuo-roilla. Kuva: Jouko Martiskainen.

Lisätietoja päivitetään: www.rukajarvensuunnanhis-toriayhdistys.fi

Tenho Tikkanen Juhlatoimikunnan puolesta

Elokuva Luotola OyLappeenranta

Kaivopumppu M. Kulmala Oy

Lempäälä

Kiinteistö-Vesasto Oy LKVLempäälä


Ryhmä Pieninkä hiihti Vienan Karjalassa tu-hooja- ja tiedustelupar-

tio Kalevan maaliskuun lopus-sa vuonna 1944 hiihtämän rei-tin. Retkellä tutustuttiin partio Kalevan kohteisiin – Suopas-salmen ja Suopasvaaran kyliin – ja samalla tehtiin yli 200 kilo-metrin hiihtovaellus.

Retki alkoi Lietmajärven ny-kyiseltä asemalta. Sieltä hiih-dettiin vanhan Lietmajärven kylän paikalle, jossa tutustut-tiin järven rannalle sijoitetun rintamavastuussa olleen patal-joonan komentopaikan aluee-seen. Luonnonkauniilla alu-eella on nykyisin paikallisten asukkaiden kesäasuntoja. Niis-tä jotkut näyttävän olevan sota-aikaisia suomalaisten tekemiä rakennuksia.

Lietmajärveltä suunnattiin illan pimentyessä kohti Nuok-kijärven ja Uimosenjärven kannaksella sijaitsevaa Arinan/Vihtorin kenttävartiota, jon-ka kautta myös partio Kaleva kulki. Kohteeseen savuttiin sa-kenevassa räntäsateessa klo 21 jälkeen, jossa oli jo leiri pystys-sä odottamassa jälkijoukkoa. Ruokailun jälkeen mentiin vii-vyttelemättä levolle.

Seuraavana aamuna tutkit-tiin ja valokuvattiin kenttävar-tiota parin tunnin ajan. Tämän jälkeen ylitettiin Nuokkijärvi tasatahtia lykkien viidentois-ta kilometrin matka. Rastas-lahdesta matka suuntautui vie-lä viisi kilometriä sisämaahan, jossa leiriydyttiin.

Aamulla oli herätys ennen viittä. Matkaan lähdettiin vii-vyttelemättä. Seuraava yöpy-minen oli viisi kilometriä Suo-pasvaaran kylän eteläpuolella. Leiri oli suunnilleen paikassa, jossa dokumenttien mukaan myös partio Kaleva majoittui. Aamulla jatkettiin tutkimaan Suopasvaaran kylää. Siellä oli vielä pystyssä kaksi rakennusta

Ryhmä Pieninkä - partio Kalevan laduillaja yhdet kohtuullisessa kunnos-sa olevat rauniot.

Matka jatkui vielä saman päivän aikana kohti Suopas-salmea. Ryhmä piilotti varus-teensa samaan paikkaan, missä Partio Kalevalla oli ollut reput piilossa hyökkäyksen aikana. Suopassalmen tutkimisen ja kuvaamisen jälkeen palattiin tähän paikkaan yöpymään. Suopassalmella ei ollut jäljellä yhtään vanhaa rakennusta. Sen sijaan siellä oli uudehko datsa-kylä, jossa oli ainakin toista-kymmentä kesämökkiä.

Aamulla oli edessä lähtö pa-luumatkalle kohden Nuokki-järveä. Yli neljänkymmenen kilometrin hiihdon jälkeen yö-vyttiin erään järven rannalla. Sieltä matka jatkui peilijääs-sä olleen Nuokkijärven yli ta-satyönnöillä kenttävartio Ari-naan, josta otettiin matkaan sinne tulomatkalla kätketyt muonat ja muut tarvikkeet. Viimeiseksi yöksi majoitut-tiin Uimosenjärven itärannal-le suomalaisten sodanaikaisen huoltotien varteen upealle lei-ripaikalle.

Tiivistelmä: Ryhmä Pieninkä hiihti 23.–29.3. 2014 Vienan Karjalas-sa tuhooja- ja tiedustelupartio Kalevan maaliskuun lopussa vuonna 1944 hiihtämän reitin. Retkellä tutustuttiin partio Ka-levan kohteisiin – Suopassal-men ja Suopasvaaran kyliin – ja samalla tehtiin yli 200 kilo-metrin hiihtovaellus.

Poikkeuksellisen vähälumi-sen talven vuoksi lumet olivat erittäin vähissä. Ryhmä joutui etenemään välillä myös kävel-leen. Joet ja purot olivat sulina, joten reitti piti kierrättää näi-den yli siltojen kautta tai tehdä itse silta ylityspaikkoihin. Jär-ven ja Tsirkka-Kemijoki olivat kuitenkin vahvassa jäässä.

Sää suosi retkeä. Ensimmäi-

sen päivän jälkeen hiihdettiin loistavassa auringonpaiseessa. Yöllä oli muutama aste pakkas-ta, jonka vuoksi hanki kesti oi-kein hyvin hiihtäjiä.

Partio Kalevan kohteena ol-leissa kylissä ei ollut enää vaki-tuista asutusta eikä juurikaan alkuperäisiä rakennuksiakaan. Suopassalmen osalta jäi vielä selvitettävää siellä sota-aikana olleen korsukylän sijainti. Jos se on ollut alkuperäisten ku-vausten mukaisessa paikassa, niin se on kyllä ihme, sillä kor-sukylästä itse suojattavaan ky-lään olisi ollut matkaa melkein kaksi kilometriä. Korsukylän paikka täytynee vielä selvittää sulan maan aikaan.

Retken aikana ja partio Ka-levan osalta keskeisissä koh-teissa kuvattiin retkistä teh-tävään videoelokuvaan tuleva kuvamateriaali.

Retkellä olivat mukana Ryh-mä Pieningästä Ari Komulai-nen, Risto Kiiskinen, Kari Jun-nikkala ja Isto Turpeinen.

Teksti ja kuvat: Isto Turpeinen

Kenttävartio Arinan (myöh. Vihtori) rakenteita ja piikkilankaestei-tä tutkimassa Kari Junnikkala.

Kaikki pienemmät joet ja purot olivat sulia. Niistä ei päässyt yli muutoin kuin käyttämällä teitä tai tekemällä itse sillan. Kuvassa Ari Komulainen ylittämässä Suopasvaaran eteläpuolella virtaa-vaa Lotkajokea.

Vanhassa Lietmajärven kylässä oli sota-aikana rintamavastuussa olleen pataljoonan komentopaik-ka. Nyt siellä on paikallisten kesämökkejä. Kuvassa Ari Komulainen.

Kuljetusliike Esko Kosunen Ky

Leppävirta

Liedon PK-Metalli Oy

MLB Electronics OyLohja

NäsegårdLoviisa

Nikopuu OyHaukivuori

Vesa TorniainenHirvensalmi

Kiitos Sotaveteraaneille Loviisasta Nro 107

Kiitos Sotaveteraaneille Lohjalta Nro 103

Kiitos Sotaveteraaneille Mynämäeltä Nro 105


T:mi Tero SalminenPälkäne

Kuljetusliike Timo Tuominen

Pälkäne

Koneurakointi EJM Markula Oy

Pöytyä

Autokoulu Ajomestari OyPöytyä

Tankkipojat OyRaisio

Ranuan Lämpö Oy

RTK Palvelu OyRauma

Komtek OyRiihimäki

Apricon OyRiihimäki

Metsä-Koskela OyRuovesi

Maanrakennusliike Manninen Oy

Ruovesi

Kiitos Sotaveteraaneille Raumalta Nro 109

Tasoite ja Maalaustyö Vista Oy

Mäntsälä

Mäntän Rengaspiste OyMänttä

Pihkis OyMänttä

www.pihkis.com

P. Dahlin Oy-eristysliike-

Naantali

JE Leino OyNaantali

Päijänne Sähkö OyNastola

www.paijanne-sahko.fi

Dosetec Exact OyNastola

www.dosetec.fi

Laattatyö Wikman OyNokia

NokiPirkka OyNokia

Rekon OyNousiainen

Valtimon Sähkötyö OyNurmes

Nordcontact Oy-käännöspalveluja, -Suomi, Ruotsi, Englanti ja Venäjä

Nurmijärvi, puh. 044-271 1429

Moto Pro OyNurmijärvi

Orimattilan Lämpöasennus Oy

Kuosan Betoni OyOrimattila

Oriveden MaalauspalveluOrivesi

Katterla OyOulu

Tilitoimisto Maila Vallström OyOulu, Kemi

www.tilitvallstrom.fi

Ruskon Metalli ja Kuljetus Oy

Oulu

Ollakka Data Consulting Ky

Oulu

Outokummun Energia OyOutokumpu

Hämeen Moreenijaloste Oypuh.0400-833 707

Padasjoki

MootteroParkano

Talosuunnittelu P. ViitasaloParkano

www.talosuunnitteluviitasalo.fi

Oy Herrfors AbPietarsaari

Byggnads Ab Nynäs Rakennus Oy

Pietarsaari

Tiilimäen Romuliike OyPori

Upcast OyPori

MG-Trans KyPorvoo

Kuljetus Taponen A. OyPusula

Koneyhtymä Makkonen Alpo ja Aaro

Pyhäntä

Kiitos Sotaveteraaneille Porvoosta Nro 88

Kiitos Sotaveteraaneille Pertunmaalta Nro 108

2 /14 D e n 16 a p r i l 201450

Som grund för Finlands Krigsveteranför-bunds mångsidiga traditionsarbete har varit de aktiva lokalföreningarnas olika insatser som t.ex. skapandet av traditionslokaliteter, byggandet av korsur och grundandet av mu-seer i mindre skala. Föreningarna har pu-blicerat matriklar och böcker om sin verk-samhet; de berättar om föreningen och dess veteraner ävensom om livet på orten under kriget hårda år. På så sätt har man överfört värdefulla uppgifter från ortens krigsvetera-ner – män och kvinnor – till kommande ge-nerationer.

På basen av de diskussioner, som fördes i Krigsveteranförbundet uppgjordes år 2002 det första programmet för bevarandet av traditionerna. Det innehöll 60 punkter om-fattande verksamhetsrekommendationer. Från den grunden startade arbetet mera ko-ordinerat. Veteranorganisationerna stifta-de den 24.4.2003 Traditionsförbundet Ek-lövet med syfte att fungera som riksomfat-tande koordinator för traditionsarbetet. En betydande fixpunkt i förbundets medverkan att igångsätta denna verksamhet, var beslu-tet i anslutning till Nationella veterandagen den 27.4.2005 i Torneå, att traditionsarbetet skulle överföras från veteranorganisationer-na via Traditionsförbundet Eklövet till kom-mande släkten. Bevarandet av de regionala traditionerna garanteras genom samarbets-arrangemang, då Traditionsförbundet inte kommer att grunda egna regionala organi-sationer.

Planeringen av Krigsveteranförbundets traditionsarbete är intimt förknippat med utvecklandet av förbundets strukturer. Un-der de framför oss varande åren med för-ändringar är det angeläget att utveckla orga-nisationsfältet så, att man, då antalet fören-ingar minskar, ändå är förmögen att fullfölja sitt huvuduppdrag att stöda krigsveteraner-na och deras makor/makar så länge de är i behov av hjälp. För detta uppdrag, som sträcker sig långt in på 2020-talet, behöver vi ett välfungerande regionkommunalt för-eningsfält.

På förbundsmötet i Åbo år 2008 påbör-jades uppföljningen av distriktens framtids-planer uppgjorda enligt perioder motsva-rande tiden mellan tvenne förbundsmöten, härvid inbegripet organiserandet av tradi-tionsarbetet. I början av år 2011 såg man i Krigsveteranförbundets diskussioner sam-arbetsmöjligheter i utvecklandet av tradi-tionsarbetet på regional nivå. Utgående från diskussionerna meddelade Krigsveteranför-bundet sig vara berett att fungera som en hållfast medverkare i det regionala tradi-tionsarbetet med sin kommande organisa-tion, men uttryckligen i samarbete med alla Traditionsförbundets medlemsförbund.

På förbundsmötet i Uleåborg inkomman-de juni kommer distriktens framställningar om regionala och regionkommunala star-ka föreningar att bli föremål för prövning. Dessa föreningar bör ha goda förutsättning-ar att förverkliga förbundets stödverksamhet under de kommande utmanande åren. Man har tänkt, att de skall vara stöttepelare i det kommande traditionsarbetet och därför bör de av förbundet valda traditionskontaktper-sonerna delta i distriktens planeringsarbe-te. Distrikten sänder sina planer till förbun-dets byrå senast 30.4.. Förbundsstyrelsen be-handlar dem den 7.5. och fullmäktige den 14.5. På förbundsdagarnas framtidsforum presenteras några mest utvecklade rapporter som exempel till fortsatt arbete.

Förbundsmötet i Uleåborg följs av en två-års period, som på många sätt är betydan-de på organisationsfältet i anledning av de oundvikligen kommande förändringarna. Därför är det viktigt att under tiden för den distriktsmässiga planeringen ha diskussio-ner även på det lokala planet för att få syn-punkter till distriktets planering.

För det fortsatta arbetet är förbundet i be-hov av fältets goda, mångsidiga lokala pla-ner.

Finn-Göran Wennström Översättning Holger Strandberg

Traditionsarbetets olika steg

På social- och hälsovårdsmi-nister Paula Risikkos föredrag-ning har regeringen gjort fram-ställning om ändring av lagen om frontmännens pensioner så, att Folkpensionsanstalten kan till kommunerna överläm-na personuppgifter om dem, som erhåller fronttillägg. Moti-vet för den föreslagna ändring-en är att befrämja kommuner-nas möjligheter att ordna reha-bilitering och servicetjänster hem åt alla de frontveteraner, som är berättigade härtill och därvid på det sätt, som mot-svarar frontveteranens verkli-ga behov. ”På detta sätt korrige-

Knuten håller på att lösasras den orimliga situation, som förhindrat frontveteraner att få den rehabilitering och de ser-vicetjänster till sina hem, vil-ka rättmätigt tillkommer dem”, säger social- och hälsovårdsmi-nister Paula Risikko.

Anslaget i statsbudgeten för servicetjänster till frontvete-ranens hem och för hans/hen-nes rehabilitering fördelas till kommunerna enligt antalet frontveteraner, vilka är berät-tigade till dessa förmåner. Sär-skilt i stora kommuner har det visat sig svårt att finna de ve-teraner, som är berättigade till denna service emedan sekre-

Under ett par decennier har de, som utfört arbete till förmån för krigsveteranerna växlat och inne-hållet i deras arbete fått nya tyngd-punkter. I föreningarna har den stödande verksamheten inriktats på dem, som inte längre själva för-mår delta i föreningsarbetet. Detta är helt i linje med förbundsmöte-nas enhälligt uttalade intensioner och är ett uttryck för den omsorg, som vår organisation kan visa sina medlemmar.

Stor förändring har skett bland dem, som utför arbetet. Tidiga-re utfördes nästan allt arbete av krigsveteranerna själva. Numera utförs arbetet av personer, vilka är yngre än veteranerna. De fung-erar som ordförande, sekreterare, skattmästare, verksamhetsledare, byråföreståndare, socialrådgiva-re och som veterankontaktperso-ner och i många andra uppgifter. I vår organisation finns tusentals män och kvinnor, som utför upp-gifter, som de finner vara dyrbara och meningsfulla.

Särskilt tidigare sökte sig krigs-veteranerna till offentligheten och ville informera den stora allmän-heten om arbetet i vår organisa-tion. Kunskapen om veteranerna var på god nivå. På tio år har me-dia märkbart förändrats..Nu har tillkommit vid sidan om den tra-ditionella tidningspressen digita-la och sociala media. Förr räckte med att följa med tidningarna. Nu är pressens andel på nedgång.

Till förbundets personal kom-mer varje morgon uppföljning på nätet av vad under det föregående dygnet har publicerats i olika ny-hetsfora. Från uppföljningen sak-nas tidningarna och nu för tiden är det inte lätt att få tag i sådana.

Nyheter med krigsveteranin-nehåll har omfångsmässigt mins-kat betydligt. Är det måhända an-språkslöshet hos de yngre funk-tionärerna? Våra krigsveteraner är ju av toppklass. 90 % av de män, som i år fyller 89 år eller är äldre, har frontveterantecknet och an-delen kvinnor i samma ålderska-tegori närmar sig 20 %. Toppar i denhär ålderspyramiden kommer att finnas ännu under många år, visserligen mindre, men ännu en värdefull andel i vårt lands åld-ringsstruktur.

Särskilt krigsveteranerna, de-ras makor/makar och änkor/änk-lingar måste synas, då man ord-nar medelinsamlingar för dem. Det lyckas inte på annat sätt än att vara framme. Den stora all-mänheten har också visat sig ha fel uppfattningar.”Inte finns det ju mera så många veteraner och deras organisationer har miljon-förmögenheter, som används till förmån för de yngre funktionä-rerna.” Att dementera sådana fel-aktiga uppgifter förutsätter att vi öppet deklarerar vår verksamhet och lyfter fram krigsveteraner-na till central position. Vi mås-te också svara på frågan varför vi alltfort ordnar penninginsam-lingar. Det är inte heller illa att berätta om föreningens tillgång-ar och samtidigt redogöra för hur föregående års insamlade medel använts. Det är det bästa sättet att även i år skaffa medel för att stöda krigsveteranerna, deras makor/makar och änkor/änklingar.

Markku Seppä Översättning Holger Strandberg

Att synas är ett livsvillkor

tessbestämmelserna har för-hindrat FPA att till kommuner-na lämna uppgifter om i kom-munen boende veteraner. FPA har uppgifterna om frontvete-ranerna eftersom FPA månat-ligen utbetalar fronttillägget åt dem.

Svårigheten att erhålla upp-gifter har varit en delorsak till att man inte nått kontakt till alla veteraner, som tillkommer dessa förmåner. Dessa omstän-digheter har för sin del kunnat medverka till, att anslag i en del kommuner blivit outnytt-jade. Att nu få personuppgifter till kommunerna i handlägg-

ningen av veteranärendena ger möjlighet att erbjuda service-tjänster även genom personlig information till vederbörande veteran. Hittills har kommu-nernas information postats ge-nom FPA:s förmedling. Med tilltagande ålder är det inte så säkert att veteranen har reage-rat på ett brev från kommunen, i vilket funnits information om rehabilitering och servicetjäns-ter till hemmet.

Kommunen får från FPA en-dast namnet och socialskydds-signum på dem, som erhåller fronttillägg. Kommunerna har inte rätt att överlåta dessa data

vidare eller använda dem för andra ändamål än i rehabili-teringsärenden och andra stö-dande servicetjänster.

Regeringen avgav lagförsla-get i ärendet den 6 mars och la-gen avses träda i kraft snarast möjligt.

Anni Grundström Översättning Holger

Strandberg

512 /14 D e n 16 a p r i l 2014

Kanslirådet Holger Strandberg i Vasa fyller 90 år den 16 juni.

Holger Strandberg föddes i Hangö och avlade ekonomexa-men i Helsingfors 1948. Studi-erna kompletterades ytterliga-re med kurs i administration i Göteborg 1968.

Han är bland annat heders-medlen I Finlands Krigsvete-ranförbund, hedersordförande för Vasa krigsveterandistrikt och Österbottens försvarsgille,

Holger Strandberg 90 år

Vi gratulerar

samt hedersledamot i Finlands Röda Kors.

Sin första tjänst erhöll han vid Strömberg Ab i Vasa, där han tjänstgjorde som byrå-chef och senare som socialchef 1948-1955. Därefter övergick han till hälsovårdssektorn för att först bli ekonomichef för mentalvårdsdistriktet 1955-1971, och ekonomidirektör för centralsjukhuset i Vasa från 1972. Från 1980 till pensione-

ringen 1987 verkade han som Vasa sjukvårdsdistriktets för-valtningsdirektör.

Holger Strandberg var ock-så 11 år medlem i stadsstyrel-sen i Vasa samt sammanlagt 12 år stadsfullmäktiges ordfö-rande.

För sina insatser har Holger Strandberg ihågkommits med en rad utmärkelser, bland an-nat FK 3 1993, FVR R 1 2008, Kommendörstecknet av Kung-

liga Nordstjärneorden 1998 och Kommendörstecknet av Islands Falk-Orden år 2000.

År 1974 blev han Islands ho-norär vicekonsul i Vasa och 1986 honorär konsul. Republi-kens president utnämnde ho-nom till Kansliråd 1982.

Holger Strandberg har sär-skilt verkat för krigsveteraner-nas väl och för deras organi-sationer. Det arbetet fortgår bland annat genom flitigt över-

sättningsarbete för veteraner-nas tidningar och skrifter.

I Finlands Krigsveteranför-bund verkade han som medlem i fullmäktige 1993-2014, där-av en tid som viceordförande och även som styrelsemedlem. Hans militärgrad är sergeant.

Bertel Widjeskog

Rakennusliike T. Rauman Oy

Salo

Sähkösuunnittelu RAI OySuomusjärvi

Leon Hallit SaloPertteli

www.kp-ravintolat.fiPuutavaramyynti

Sami KoivuSastamala

AP Wood OyPunkaharju

Veikko Heinonen OyPunkaharju

JL-Rikotus OySeinäjoki

Siilin Putkipojat OySiilinjärvi

Pajuniemi OySipoo

www.pajuniemi.fi

Someron Laatta-asennus Oy

Somero

T:mi Napis Palvelut Arja Sirviö

Sotkamo

Betoninkuljetus M. Pohjolainen Ky

Suonenjoki

Rakennusliike A.Kimonen tekee myös veteraaneille remontteja Suonenjoella!!

Puh.0400-131 737

Säkylän MetsätyöSäkylä

MEP-Kuljetus OyTaivalkoski

Ugly BoyTammela

Turtolan Kaivin OyTampere

Arkkitehtuuritoimisto Rauno Kangasniemi Oy

Tampere

Tampereen Sähköpalvelu Oy

Arkkitehtiruutu OyTampere

Maanrakennus MöllerYlöjärvi

France-Moteur OyTampere

WSK-Sähkö OyTampere

Arkkitehtistudio Kujala&Kolehmainen Oy

Tampere

Transjack KySiivikkala, -tuontiautojen kuljetukset euroopasta-

puh.0400-636 522

Lean Ware OyTampere

www.leanware.fi

Kiinteistöhuolto Untamo Selamo

Tervo

Matti Tamsi OyTeuva

www.tamsin.fi

Nikka KyTornio

Kiitos Sotaveteraaneille Tampereelta Nro 113

Kiitos Sotaveteraaneille Tammisaaresta Nro 110

Kiitos Sotaveteraaneille Somerolta Nro 99


Kirjat

Jarkko Kemppi: Kenraali ja sotataidon kehittäjä NV Her-salo. Docendo 2013. 264 s

Jarkko Kemppi on kirjoittanut kenraalimajuri Niilo Viktor Her-salon elämäkerran, täytyy sanoa – oli jo aika. Kun lukee kaksi- ja puo-lisataasivuisen kirjan, voi todeta lyhyesti: kirja on täysosuma. Siinä on Hersalon elämän sotilaallinen, yhteiskunnallinen ja perhe-elämä hyvin esitettynä yksissä kansissa. Hersalo, vuoteen 1935 Sigell, syn-tyi Hollolassa 14.3.1895. Hän oli siis hämäläinen, mutta pääosan elämäntyöstään teki Satakun-nassa – sekä suojeluskuntatyössä että talvi- ja jatkosodan divisioo-nankomentajana. Jo pikkupoika-na hän oli huimapäinen ja karai-si itseään kylmillä uinneilla – jopa hengenvaarallisesti. Urheilu oli Hersalolle alusta lähtien tärkeä asia, hän tiedosti asian niin, että vain kovakuntoinen kansa säilyy hengissä niissä mittelöissä, joita Suomen kansa varmaan joutuu kohtaamaan. Urheiluseurat oli-vatkin suojeluskuntien runko ja niissä Hersalon panos oli suuri, sekä henkisessä että ruumiillises-sa mielessä.

Vapaussodassa Hersalo oli le-gendaarisen Hans Kalmin jou-koissa. Kalm oli kova soturi ja ’Kuhmoisten pirujen’ teot olivat

Jukka Seppinen: Kivi bolsevikin kengässä, Neuvostoliiton tavoitteet Suomessa 1917-1970, Mi-nerva, ISBN 978-952-492-865-6, 463 s. Juva 2014

Valtiotieteen tohtori Jukka Seppisen uusin kirja saa luki-jansa hämilleen: noinko Neu-vostoliiton ja Suomen poliitti-set suhteet yli 50 vuoden ajan todella kehittyivät? Kun pää-osa kirjasta käsittelee sodanjäl-keistä aikaa, on ainakin keski-iän ylittäneillä lukijoilla tuosta ajasta jo omakohtaisiakin nä-kemyksiä.

Seppinen toteaa tai vahvis-taa sen vallitsevan käsityksen, että Neuvostoliitto yritti vuo-sina 1939-1944 Suomen valloi-tusta, mukaan luettuna myös talvi- ja jatkosodan välinen aika. Vain puolustustahtoinen armeija esti tämän hankkeen toteutumisen ja sotilaat saavat-kin kirjassa kiitettävän avosa-

Lauri Palva (1905 – 2005) kir-joitti kirjan Sankarivainajien tie kotiin 1997 ja luovutti kustannusoikeudet 2003 Riihimäen Rotaryklubille, joka edelleen luovuttaa kirjan tuoton lyhentämättö-mänä Riihimäen Sotainvali-deille.

Rovasti Lauri Palva, sodanai-kainen sotilaspastori sai käs-kyn 24.2.1940 perustaa I AKE: n kaatuneiden huollon. Huollon tarkoituksena oli organisoida taistelukentälle jääneiden aseto-vereiden kotiin kuljetus, jotta he pääsisivät kotipitäjänsä multiin. Lupaus, joka oli annettu, että ” Kaveria ei jätetä” haluttiin lunas-taa ja se lunastettiin. Lauri Palva kirjoitti kirjan omiin muistiinpa-noihinsa, työssä KEK:ssä mukana olleiden lottien Marjatta Usvan (os. Karvinen) ja Liisa Liesisen (os. Marttinen) runsaaseen mate-

nan. Väite siitä, että Neuvosto-liitto tuki koko sodan jälkeisen ajan monella tavoin Suomes-sa voimia, joiden se toivoi saa-van aikaan vallankumouksen, ei sen sijaan vakuuta. Niin kuin ei vakuuta sekään väite, että so-dan aikaiseen “rauhanoppositi-oon kuuluneet saivat virkoja tai hyvän alun poliittiselle uralleen. Samalla tästä joukosta kasvoi viides kolonna, joka auliisti ku-vasi lähihistoriaa Moskovan sa-nelemien ehtojen mukaisesti”. - Tätäkin kehitystä oli, mutta Sep-pinen yksinkertaistaa ja yleistää liiaksi asioita. Hänen mainitse-mastaan joukosta kohosi sen-tään kaksi presidenttiä, kolme pääministeriä ja useita muita ministereitä, joiden lojaalisuutta isänmaataan kohtaan ei ole syy-tä epäillä.

Työtä hän on joka tapauksessa tehnyt väitteidensä todistamisek-si paljon, siitä kertoo esim. hen-kilöhakemisto, joka käsittää yli 500 nimeä alkaen jostakin SKP:n

“Vaaran vuodet” luultua pidemmät?Sankarivainajien tie kotiinLauri Palvan kirjaa saatavana

Lauri Palva (1905-2005) toimi sodan aikana KEK:ssa. Hänen 1997 kirjoittamaansa kirjaa on vielä saatavana.

riaaliin, sota-arkistoon ja keskus-telujen virittäminä nousseisiin muistikuviin nojautuen.

Kirjan hinta on 10 € ja sitä on saatavilla kesäkuun ”Rosvopaisti” -tilaisuuksissa.10 kpl:n ja sitä suu-remmat tilaukset postitse Jouko Virtanen puh. 040 548 6065

Maanpuolustajan muotokuvanykymittapuun mukaan karmei-ta, mutta päämäärä oli selvä: itse-näinen Suomi. Vapaussodan jäl-keen Suomen oli ratkaistava lin-jansa. Saksalla oli edelleen suuri vaikutus Suomen päättäjiin. Lo-pulta Suomen maanpuolustus löysi oman linjansa – suomalai-sen mallin. Tätä voidaan perus-tella sillä, että nuoren valtion up-seeristo koostui monista elemen-teistä – oli Venäjällä palvelleita, Saksan jääkäreitä, monissa Eu-roopan maissa, Ruotsi, Ranska, Saksa, Italia – sotakorkeakoulun suorittaneita. Silti lopputulos oli, että nämä pätevät upseerit loi-vat suomalaisen taktiikan, jonka avulla Suomi säilyi hengissä Toi-sen maailmansodan myrskyissä.

Hersalo ei ollut jääkäri, vaik-ka ikänsä puolesta olisi voinut olla. 1910-luvulla hän hoiti su-kunsa maatilaa ja maanpuolus-tuksen saralla keskittyi suoje-luskuntatyöhön. Hän kävi Sak-san sotakorkeakoulun 1923-25 ja sai yleisesikuntaupseerin arvon 1930. Saksan SKK:n kurssinjoh-tajana toimi yleisesikuntamajuri Wilhelm Brückner, jota Hersalo suuresti arvosti.

Hersalo oli todellinen kirjalli-nen kyky, jonka kynästä suoltui armeijan ja suojeluskuntien oh-jesääntöjä ja artikkeleja. Hersa-lon kirjallinen tuotanto on kun-

nioitettava, lukuisia ohjesääntöjä ja taistelijan oppaita yksittäises-tä taistelijasta rykmentin tasolle. Hersalo toimi Tuusulassa sijait-sevan Suojeluskuntain Päällys-tökoulun johtajana 1925-28. Hä-nen aisaparinaan oli saksalainen everstiluutnantti Stahel. Hersalon ajatus oli, että armeijan ja suoje-luskuntien upseerikoulutus voi-taisiin yhdistää, mutta puolustus-voimat ei ollut tähän valmis.

Hersalon suuri ajatus – ja on-gelma – oli, miten liikkeellepan-tavan armeijan upseerit suoriu-tuvat tehtävästään. Kyse siis oli reserviupseereista, joiden panos talvi- ja jatkosodassa oli ratkai-seva. Hersalo koulutti reservin johtajia suojeluskuntajärjestössä, sekä ohjesääntöjä kirjoittaen että käytännön harjoituksin. Loppu-tulos oli hyvä – mutta silti paljon suomalaista verta vuoti. Marskin talvisodan päiväkäskyn kiitos re-servin upseereille puhuu puoles-taan.

Talvisodassa Hersalo toi-mi aluksi Täydennys- myöhem-min 21.D komentajana. Hänen tarmokkaana huoltopäällikkö-nään oli everstiluutnantti Paa-vo Susitaival, joka räväkkään ta-paansa suoritti varushankintoja entisistä ’asuinpaikoistaan’ Rii-himäen ja Hämeenlinnan van-kiloista. ’Vanha aktivisti’ Susitai-

paikallistason vähäisestä toimi-jasta. Alkuperäistä aineistoa on löytynyt yli 10 suomalaisesta arkistosta ja viiden muun maan arkistosta mukaan luettuna Moskovan arkistoja.

Kirjan sankariksi - ainoaksi laatuaan - nousee Urho Kekko-nen, ensin ministerinä ja sitten presidenttinä. Pyrkiessään pi-tämään Suomen lännen tiellä, sai hän kuitenkin tehdä toinen toistaan syvempiä kumarruk-sia itään. Ei presidentti Paasiki-vikään Seppisen mielestä suu-riin synteihin sortunut, mutta ei vedä vertoja Kekkoselle.

Jos kirjasta haluaa löytää “punaisen langan”, on se suo-mettumishistorian synty ja kehitys sotavuosista lähtien. Myös tästä asiasta monella lu-kijalla on varmaan omakoh-taisiakin käsityksiä ja voi olla, että ne eivät ole yhteneviä kir-jan kirjoittajan kanssa.

Esko Vuorisjärvi

val oli mukana Mäntsälän kapi-nassa saaden vankeustuomion. Hersalon esikuntapäällikkö tal-visodassa oli majuri Eino Takku-la eivätkä herrat tulleet lainkaan toimeen keskenään. Hersalo kir-joitti esityksiä armeijakuntaan saadakseen miehen vaihdetuksi, mutta tähän ei suostuttu.

Kun lähdettiin jatkosotaan, puolustusvoimissa oli 3900 up-seeria, joista 1300 reserviupseeria. Hersalo toimi koko jatkosodan ajan 15.D komentajana. Tätä voi-daan pitää Marsalkan luottamuk-sena, sillä vain Heiskanen 11.D komentajana ja Raappana 14.D komentajana olivat samoissa teh-tävissä jatkosodan ajan. 15.D toi-mi jatkosodan ajan Itä-Kannak-sella. Sekä neuvostojoukoille että suomalaisille Hiitola oli tärkeä paikka, joka raskaiden taistelu-jen jälkeen vallattiin elokuussa 1941. Venäläiset vetäytyivät Kil-polansaareen, josta saivat evaku-oiduksi pääosan henkilöstöä ja materiaalia. Kilpola oli Hersalolle kova paikka. Tämän kirjoittaja on käynyt monia keskustelua Hersa-lon adjutantin kanssa, joka kertoi Hersalon pettymyksestä.

Asemasodassa 15.D oli Viisjo-en lohkolla. Asemasodassa moni asia pyrki rapistumaan, mut-ta kenraali teki kaikkensa, ettei puolustus rapistuisi. Hersalo teki

jatkuvia tarkastuskäyntejä etu-linjaan, korosti koulutuksen, ku-rin ja linnoittamisen merkitystä. Erikoista, että Hersalon ylem-män esikunnan, armeijakunnan esikuntapäällikkö oli eversti Yrjö Takkula, Eino Takkulan veli. Suhteet eivät olleet hyvät! Hersa-lo arvosteli julkisesti myös ken-raali Laatikaista ja monia muita-kin, jotka hänen mielestään an-siotta saivat Mannerheim-ristin.

Hersalo oli itsenäinen suoma-lainen, joka kertoi kantansa ku-via kumartamatta. Hän kirjoit-ti sotien jälkeen suojeluskuntien historian, Hatan kustantama-na. Tässäkin oli monia vaihei-ta – Hata liikeyrityksenä ei aina pitänyt, mitä oli sovittu. Hersalo ei ollut sotien jälkeen ’Kekkosen miehiä’, tämä on tullut monessa yhteydessä selväksi.

Hersalon fyysisistä ominai-suuksista todettakoon huono-kuuloisuus. On monia kaskuja siitä, kun huonokuuloiset Hersa-lo ja Pajari ’keskustelevat’ huuta-en: ’tämä jää sitten vain meidän väliseksi’.

Niilo Viktor Hersalo kuoli 13.2.1979 ja siunattiin maanpuo-lustuväen saattamana Hollolassa. Kunnia suomalaiselle sotapäälli-kölle.

Antti Pekola


Huhtikuun krypto

Sanakilpa Lehdessä 1.2014 kilpailusanamme oli ”Kuurankukka”. Hyväksyttyjä sanoja löytyi 43 kpl, jotka ovat:

Akka, akku, akkuna, ankka, arkku, aura, (6)Kaakku, kakka, kakku, kana, kankku, kanukka, kara, kauna, kaura, kruuna, kruunu,

kukka, kukkura, kunkku, kura, kurkku, kuru, kuura, kuurna, (19) Naku, naru, naukku, nauku, nauru, nukka, nurkka, (7)Raakku, raanu, rakka, rakuuna, ranka, raukka, rukka, ruukku, ruuna, (9)Urakka, uurna, (2)

Kaikkien osallistujien kesken arvottiin kolme Tuija Sauran CD-levyä ”Minä katson tätä maata”. Palkinnon saavat Erkki Kittilä, Riihikoski, Riitta Leveelahti, Pirkkala ja Pent-ti Peltola, Helsinki. Seuraava kilpailusanamme on ”KEVÄTESIKKO”. Lähettäkää vasta-uksenne perjantaihin 30.5. mennessä kirjeessä tai postikortilla: PL 600, 00521 HELSINKI, faksilla numeroon (09) 6126 2020 tai sähköpostilla osoitteeseen [email protected]. Vastaukseen kirjoitetaan lähettäjän nimi ja osoite, kirjekuoreen lisäksi ”Sana-kilpa”. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kolme pakkausta Suomen lippukortteja.

Virkistä muistiasi1. Kuinka pitkä on ravirata?2. Minkä sanaluokan sanat eivät tai-

vu sijamuodoissa?3. Mitä on H2O?4. Mikä eläin on Törö?5. Montako olympiakultaa Paavo

Nurmi voitti?6. Mikä oli ”Elämän tie”

Oikeat vastaukset sivulla 55

Vanhustyön Keskusliitto Ry

Helsinkiwww.vtkl.fi

ISÄNNÖINTI • HUOLTO • SIIVOUS JA KORJAUSPALVELUT

Juvankatu 10, 33710 Tamperewww.kaukajarviok.fi

PAREMPIIN HETKIIN

KYYHKYLÄVETERAANIKUNTOUTUKSEN EDELLÄKÄVIJÄ

Kyyhkylässä voit kuntoutua, virkistyä ja saada tarvit-taessa yksilöllistä hoitoa. Sinua tai omaistasi auttaa

ystävällinen, ammattitaitoinen ja sitoutunut henkilökunta.

KESÄTARJOUS veteraaneille ja puolisoille

89€/vrk TÄYSIHOITOLOMA

Kysy lisää: puh. 015 203 3362 tai [email protected]

KYYHKYLÄN KUNTOUTUSKESKUS Kyyhkyläntie 9, 50700 Mikkeli

WWW.KYYHKYLA.FI


Haetaan yhteyttäOlen Lahden Seudun Inkerikerhon perustajajäsen ja haen yhteyttä inkeriläispataljoonan (Er.P6) entisiin sotilaisiin tai heidän jälkeläisiinsä.

Tarkoituksena on muistaa heitä ns. Muistopenkil-lä. Penkin sijoituspaikka tulee olemaan Taipalsaa-ren Karhunpäässä, Putronniemessä. Putronniemi on Mooses Putron Muistosäätiön hallinnassa. Säätiö on museoinut alueen ja ylläpitää inkeriläisyyttä mo-nin eri tavoin. Hankkeen taustalla on Lahden Seudun Inkeriseura ry ja hankkeen asiamiehenä toimii Arvo Korkkinen.

Vapaaehtoiset inkeriläissotilaat taistelivat Suomen armeijassa vuosina 1943-1944 ainakin seuraavilla loh-koilla: Korpikylä, Punnus ja Kuparsaari. Pataljoonaan kuului 700 inkeriläistä sekä muutama kymmen suo-malaista kantahenkilöstöä. Kerään luovutuskirjaan näiden henkilöiden kuvia (sota-ajalta sekä rauhan ajalta) sekä lyhyitä kertomuksia näiden miesten koh-taloista.

Penkki on betonijalustalla ja istuinlankut ovat tam-mea. Penkkiin kiinnitetään laatta, jossa kerrotaan, keiden muistoa penkillä kunnioitetaan.

Penkki luovutetaan Putronniemen hoitotoimikun-nalle 18.5.2014 Putronniemessä.

Ystävälliset yhteydenotot: Arvo Korkkinen, Nie-

menkatu 1 as 2, 15140 Lahti, puh. 044 581 7681, [email protected]

* * * * *

Onko kellään tietoa Kiestingissä aikavälillä elokuu-joulukuu 1941 tapahtuneesta ampumatapauksesta, jossa kuoli useita lottia ja saksalaisia sotilaita? Olen tutkija ja teen kirjaa kuuden veteraanin sotakokemuk-sista. Nyt jo edesmennyt tiedonantajani kertoi Kies-tingissä syksyllä tai syystalvella 1941 tapahtuneesta ampumatapauksesta, jossa suomalainen sotilas me-netti hermonsa ja ampui sukupuolikontaktissa olleet lotat ja saksalaissotilaat, joita molempia oli ollut use-ampia. Tapauksesta ei ole löytynyt mitään dokument-tia, joten en ole pystynyt varmentamaan sen todenpe-räisyyttä. Yhteydenotot: Jaana Laamanen, [email protected] tai puhelin: 040 766 3645 (vastaajaan voi jättää soittopyynnön). Kiitos.

* * * * *

Olen kiinnostunut kotisaareni kylän Koiviston Tiu-rinsaaren sotien jälkeisistä vaiheista. Saaressa oli Tiu-rin patteri ja saareen tuotiin Savosta sotilaita. Saunam-me oli valtiolle mobilisoitu, sen käyttöä rajoitettiin vie-

lä sotien jälkeenkin. Olen kuullut myöhemmin, että kylä poltettiin sotilaiden paettua, varmaa tietoa minul-la ei ole. Ystävälliset yhteydenotot: Pirkko Tanninen, Kuusitie 3 F, 13720 PAROLA, puh. (03) 637 1154.

* * * * *

Kuvassa oleva taulu on Salon Seudun Reserviupseerit ry:n kerhotilojen seinällä.

Taulun on maalannut turkulainen Vilho Parma (1915-1982). Taulun koko on n 60x40 cm ja se on maalat-tu pahville 1971. Tiedossam-me ei ole, ketä kuva esittää. Taulun myynyt perniöläi-nen vanhan tavaran kauppias muisteli taulun tulleen hänelle Perttelistä jossain kuo-linpesän huutokaupassa. Tiedämme Parman tehneen jollekin sotaveteraaniyhdistykselle toteemipaalun. Löy-dämmekö näin tykistön kapteenista enemmän tietoja? Ystävällisesti

Arto TuominenSalon Seudun Reserviupseerit ry / Kerhomestari

JH-Lastaus OyTornio

Vesijohtoliike Järviset OyTurenki

Turun Vapaavarasto OyTurun Varakonepalvelu Oy

Turku www.varakonepalvelu.fi

AA-Pintarakennus OyTurku

Seepsula-YhtiötTuusula

J. Laakso OyTuusula

Jousiteos OyTuusula

www.jousiteos.fi

TNT Teerimaa OyUusikaupunki

Rautarakenne S. Lipponen Oy

Kalanti

Sähkö-Keskinen OyValkeakoski

LVI-Inset OyVantaa

www.inset.fi

Kiinteistösaneeraus OyVantaa

www.alco.fiElementtiasennusliike

H. Tourunen OyVantaa, www.h-tourunen.fi

Meconet Oy

Kuljetus Leo Koivulahti OyVantaa

Varkauden Tehokaivu OyKuvansi

Metsä-Morri KyVirrat

Oy Varax-Products AbÄhtävä

Kiitos Sotaveteraaneille Vihdistä Nro 100

Kiitos Sotaveteraaneille Turusta Nro 104

Kiitos Sotaveteraaneille Torniosta Nro 123


JulkaisijaSuomen Sotaveteraaniliitto ry–Finlands Krigsveteranförbund rf

Suomen Aikakauslehtien liiton jäsen

Päätoimittaja Markku Seppä

ToimitusKellosilta 4 C00520 Helsinkipuh. päätoimittaja (09) 6126 2012sähköposti [email protected] [email protected] faksi (09) 6126 2020 internet www.sotaveteraaniliitto.fi

Osoitteenmuutokset ja lehden peruutuksetSotaveteraaniliiton jäsenet ilmoittavat osoitteenmuutoksista omaan yhdistykseensä tai liittoon Riina Lillforsille, PL 60000521 Helsinkipuh. (09) 6126 2015sähköposti [email protected]

Lehden tilaukset ja hinnatSotaveteraaniliittoon kuulumattomat voivat tilata Sotaveteraani-lehden liiton toimistosta puh. (09) 6126 2015 /Riina Lillfors. Lehden vuosikerran hinta on 15 euroa. Irtonumero maksaa 4 euroa.

ToimitusneuvostoPuheenjohtaja Kari MäntyJäsenet: Anni Grundström, Antti Henttonen, Göran Lindgren, Pertti Nieminen, Markku Seppä, Aarno Strömmer, Eeva Tammi, Finn-Göran Wennström, sihteeri Marja Riukka

Toimitus ei voi vastata pyytämättä lähetetystä aineistosta.

Ilmestyminen 20141/14: 19. helmikuuta • 4/14: 17. syyskuuta2/14: 16. huhtikuuta • 5/14: 5. marraskuuta3/14: 25. kesäkuuta • 6/14: 17. joulukuuta

Ilmoitushinnat1,60 euroa/pmm. Väri- ja määräpaikkailmoituksista sovitaan erikseen.

Lehti CD-levynäSotaveteraani-lehden pääsisältö on kuunneltavissa CD-levynä (ns. Daisy-äänite), jonka vuosikerran hinta on liiton jäsenille 8,50 euroa ja muille 17 euroa. Näkövammaisten Keskusliitto lainaa kuunteluun tarkoitettuja Daisy-soittimia. CD-levyjä voi tilata Sotaveteraaniliiton myyntitoimistosta: PL 600, 00521 Helsinki, puh. (09) 6126 2015, sähköposti [email protected]

IlmoitusmyyntiMedia-ammattilainen Adspace OyIsoharjantie 4 C rak. 371800 Siilinjärvi Isto Valkeapää puh. 040 735 7571

TaittoTaittotalo PrintOneVehkalahdentie 12 A00950 Helsinkipuh. 050 320 8972sähköposti [email protected]

PainopaikkaSuomen Lehtiyhtymä Oy, Tuusula 2014ISSN 0782-8543

Krypton ratkaisu

Virkistä muistiasi oikeat vastaukset1. 1000 m2. Verbit3. Vettä4. Kala5. 9 kultaa6. Huoltoreitti Laato-

kan kautta Leningra-din piirityksen aikana 1941-43

Kokoonnutaan

JR7:n, JR49:n, KTR15:n, ErP12:n ja muut 2.D:n veteraanit, lotat, lesket ja jälkipolvet kutsutaan elämäntovereineen ja saattajineen tämän vuoden aikana seuraaviin tilaisuuksiin:1. Porrassalmi-päivä Mikkelissä perjantaina 13.6.Klo 12.00 Kunniakäynti Porrassalmen taistelun muistomerkillä. Mu-

kana JR7:n perinnelippu Siirtyminen Upseerikerholle, jossa hernekeittolounas Porrassalmi VII- juhlakirjan julkistaminen ja juhlaesitelmä:

Siiranmäki 1944 Palkitsemiset ja Savon Sotilasperinneyhdistys Porrassalmen

vuosikokous Jv-museossa erikoisnäyttely ”Karjalan kannas 1944”2. Porrassalmen taistelun 225-vuotis-taistelunäytös lauantaina 14.6. klo 13 Porrassalmella3. Asevelitapaaminen Helsingissä 4.9. Klo 10.30 Bussikuljetus Postitalon edestä (Marskin patsaan puolelta)

HietaniemeenKlo 11.00 Kunniakäynti Marsalkka Mannerheimin ja jv-kenraali Adolf

Ehrnroothin haudoilla sekä sankariristilläKlo 12.00 Paluukuljetus Ostrobotnian ravintolaan, Töölönkatu 3, II

kerrosKlo 12.30 Lounastilaisuus, alkutervehdys, viimeiseen iltahuutoon kut-

sutut, puhe Pr.kenr. Lauri Kiianlinna, Oltermannin-sauva, lounas, Suomen Marsalkka Mannerheimin (näyttelijä Timo Närhinsalo) tervehdys, kuvavälähdyksiä vuosien varrelta, va-paa sana. Lounas: Alkuruokana keitto, pääruokana kokoli-haruoka, leipä, voi ja kahvi/tee. Ruokajuomana vesi. Muut juomat maun ja kukkaron mukaan. Kala- tai kasvisvaihto-ehto myös saatavana – toive esitettävä tilisiirron tekstiosassa

Ilmoittautuminen ja osallistumismaksu 27 euroa/henkilö NORDEA-pankkiin, tilille: JR7:n Veteraanit FI35 1336 3000 1033 71, viimeistään 28.8. mennessä. Maksettaessa käytettävä viitenumero on 5555.

Tilaisuuksia koskevat tiedustelut puhelimitse Juhani Hämäläinen 0500 252 798, Juha Koivisto 050 363 8118, Simo Salminen 040 302 1951 tai Jukka Kinnunen 040 748 0785. Pyydämme nuorta polvea avusta-maan kuljetuksissa eri tilaisuuksiin.

JR 7 - PERINNETOIMIKUNTA

Piikkirykmentin (JR 25) juhla 15.6. KouvolassaKutsumme Piikkirykmentin veteraanit, heidän puolisonsa ja leskensä sekä omaiset ja saattajat Piikkirykmentin juhlaan Kouvolaan. Tilaisuus alkaa osallistumisella yleiseen jumalan-palvelukseen Kouvolan keskuskirkossa klo 10.00. Kirkonme-nojen jälkeen, n. klo 11.15, kokoonnutaan Piikin patsaalle kirk-kopuistoon keskuskirkon edustalla. Veteraaneille, heidän omaisilleen ja sotilaspojille tarkoitettu juhla jatkuu kahvitar-joiluineen Kouvolan seurakunnan seurakuntakeskuksen Ma-ria-salissa. Piikkiläiset ja sotilaspojat tervetuloa.

Kunniamerkit.


43 Sama kaiku on askelten -CDKymmenen sota-veteraanikuoron ja Haminassa sotave-teraanien konsertis-sa taltioiduista ää-nitteistä on koottu 38 laulua sisältävä tupla-CD.

Hinta 20 euroa

Sotaveteraaniliiton myyntitoimisto palvelee

Täytä ja postita oheinen tilauskuponki tai tilaa puhelimitse.

6 Suomen lippu Hinta 30 euroa

4 Liiton standaari Hinta 35 euroa

2 JäsenmerkkiMyös kannattajajäsenille

Hinta 15 euroa

1 Sotaveteraani mitali Myös kannattajajäsenille

Hinta 15 euroa

✂

TILAUSKORTTISuomen Sotaveteraaniliitto PL 600, 00521 HELSINKI

Nro ................ kpl ...................

Nro ................ kpl ...................

Nro ................ kpl ...................

Nro ................ kpl ...................

Nro ................ kpl ...................

Nro ................ kpl ...................

Nro ................ kpl ...................

Nro ................ kpl ...................

Nimi (tekstaten):

................................................................Lähiosoite:

................................................................Postinumero ja -toimipaikka:

................................................................2/14

KÄYNTIOSOITE: Kellosilta 4 C, Itä-Pasila. Raitiovaunu 7 B kulkee Kellosillan pysäkille.

Toimisto avoinna ma-pe 8.30-16.00. Soita Riinalle (09) 6126 2015 tai Marjalle (09) 6126 2016Sähköposti: [email protected] • [email protected]

Verkkokauppa palvelee osoitteessa: www.sotaveteraaniliitto.fiTuotteitamme myynnissä liittopäivillä Oulussa, tervetuloa ostoksille!

31 Yrjö Jylhä: KiirastuliRunokokoelmaTalvisodan runoutta vuodelta 1941. Kuvitettu.

Hinta 25 euroa

9 Tammenlehvä- hautakivimerkkiKorkeus 90 mm

Hinta 20 euroa

8 Liiton virallinen hautakivimerkkiHalkaisija 60 mm. Myös uurnamerkkinä.

Hinta15 euroa

12 Uusi juhla-DVDSotaveteraani- ja perinnekuorot Helsingin Jäähallissa 14.3.2010.Arvokas DVD Talvisodan muistojuhlasta.

Hinta 25 euroa5 Isännänviiri Kotipihalle tai mökille. Sinivalkoisen viirin pituus neljä tai viisi metriä. Hinnat 60 ja 70 euroa

Adressit onnitteluun ja osanottoon

Tilaukset Sotaveteraaniliitosta Puh. (09) 6126 2015, (09) 6126 2016

[email protected] • [email protected] osoitteessa www.sotaveteraaniliitto.fi

Adressi nro A1 Adressi nro A2 Adressi nro A3 Adressi nro A5 Adressi nro A6 Adressi nro A7 Adressi nro A8

Liitossa toimii myös adressien kirjoitus- ja

toimituspalvelu.

12.50 e/kpl

kuntoutus ja palvelumäärärahat kunnittain, sivut 16-17 2_2014.pdf · 2014-04-14 · n:o 2/2014 n...

Documents