kustannustehokas taimikonhoito inkeroinen 26.4.2016

KUSTANNUSTEHOKAS TAIMIKONHOITO

27.4.2016 Suomen metsäkeskus 1

Kouvola 26.4.2016

Esityksen sisältö


Vesakoituminen

Taimikonhoidon vaikutus taimikon kehitykseen

Taimikonhoitotarpeen ennaltaehkäisyn keinot

Taimikonhoidon kustannukset

Koneellinen taimikonhoito

Taimikonhoidon kannattavuus ja

kustannustehokkuus

Yhteenveto

VESAKOITUMINEN


Vesakoituminen


© Luonnonvarakeskus

6 27.4.2016

Vesakoituminen


Taimet kilpailevat erityisesti vedestä,

mutta myös valosta, ravinteista ja

kasvutilasta.

Voimakas juuristokilpailu on osoitettu astiakokeilla

(Aaltonen 1942).

Lehtipuuston syntymisen ja vesomisen

vähentäminen tärkeää!

Varhaisperkaus antaa kasvutilaa, mikä vähentää

piiskausvaurioita.

Varjostetut männyn taimet kelpaavat hirville.

Vesakon kilpailun vaikutus havupuihin


Vesominen

9 27.4.2016 Suomen metsäkeskus

Noin puolet perkauskannoista vesoo.

Kantoihin syntyy noin 10 vesaa, joista

2–4 jää eloon.

Toistuva vesominen ei estä

vesomista, mutta hidastaa vesojen ja

juuriston kehitystä.

Vesasyntyisten puiden kannot

vesovat enemmän kuin

siemensyntyisten puiden kannot.

Voiko vesomista hillitä?


Vesomiseen vaikuttaa

• kantoläpimitta ja -korkeus

• puulaji

• syntytapa

• kaatoajankohta + sääolot

• varjostus/kilpailu

• kasvupaikka

sekä näiden yhdysvaikutus.

Kantolpm:n vaikutus koivun vesomiseen


Kantolpm:n vaikutus vesojen pituuskasvuun


Kaatoajan vaikutus vesomiseen


Kaatoajankohdan vaikutus

vesomiseen

Ei vaikutusta vesovien kantojen osuuteen ja

vesojen lukumäärään (tulokset ristiriitaisia;

juurten ravintovarat, kasvihormonit, säätekijät,

yms.).

Vaikuttaa vesojen pituuskasvuun, joka on

pienin kesä-heinä-elokuussa kaadettujen

puiden vesoilla.

Vesomisen ehkäisy ja vähentäminen?


Kemiallinen vesakontorjunta

(metsäsertifiointi).

Purppuranahakka-sieniliuoksella käsitellyt

kannot lahoavat nopeammin ja vesominen

estyy tai on heikkoa.

Konekitkentä poistaa lehtipuut juurineen.

Lehtipuiden kehitys on nopeampaa kuin havupuiden

– pituuskasvuero määrää perkauksen ajoituksen (1/3)

.

Kylvömännikkö, VT-kasvupaikka

0

2

4

6

8

10

12

0 5 10 15 20 25

Pituus, m

Metsikön ikä, vuotta

Valtamännyt

Keskimännyt

Vesakoivut

Siemenkoivut

0

2

4

6

8

10

12

0 5 10 15 20 25

Pituus, m


Valtamännyt

Keskimännyt

Vesakoivut

15


– pituuskasvuero määrää perkauksen ajoituksen (2/3) Istutuskuusikko, MT-kasvupaikka

0

2

4

6

8

10

12

0 5 10 15 20

Pituus, m


Valtakuuset

Keskikuuset

Vesakoivut

Siemenkoivut

0

2

4

6

8

10

12

0 5 10 15 20

Pituus, m


Valtakuuset

Keskikuuset

Vesakoivut

16

Lehtipuut - Björkdahl (1983); Elfving (1982)

Havupuut - Motti-simulaattori

Huom! Lehtipuiden ja havupuiden välistä kilpailua ei ole otettu huomioon.


– pituuskasvuero määrää perkauksen ajoituksen (3/3) Kahden vuoden viive

kuusen istutuksessa

Viivästetty varhaisperkaus

kylvömännikössä

0

2

4

6

8

10

12

0 5 10 15 20 25

Pituus, m


Valtamännyt

Keskimännyt

Vesakoivut

0

2

4

6

8

10

12

0 5 10 15 20

Pituus, m


Valtakuuset

Keskikuuset

Vesakoivut

Lehtipuut - Björkdahl (1983)

Havupuut - Motti-simulaattori

Huom! Lehtipuiden ja havupuiden välistä kilpailua ei ole otettu huomioon.

TAIMIKONHOIDON VAIKUTUS TAIMIKON KEHITYKSEEN


Varhaisperkaus


– Nopeuttaa kuusen läpimitan kasvua 20–30 % seuraavan

2–3 vuoden aikana perkauksesta.

– Männiköissä kasvu paranee vähemmän (5–10 %), mutta

vähentää erityisesti latvavaurioita.

Myöhempi taimikonhoito


– kasvu keskittyy parhaisiin

puihin

– puut saavuttavat

käyttöpuun mitat

ensiharvennukseen

mennessä

Myöhempi taimikonhoito


Ajankohta ja jäävän puuston

tiheys valitaan tavoitteen

mukaisesti niin, että

– seuraavaksi tehdään

ensiharvennus

– ensiharvennus on kannattava

– laatukehitys on hyvä

– tuhoriski minimoituu

Taimikon harvennuksen ajoitus ja voimakkuus

-kylvömännikön järeytyminen

22

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

1 2 3 4 5 6 7 8 9Valtapituus taimikon harvennuksessa, m

Keskiläpimitta ensiharvennuksessa, cm

1500 runkoa/ha2000 runkoa/ha3000 runkoa/haEi taimikonhoitoa

Kylvömännikkö (Hdom =14 m): - runkoluku ennen taimikon

harvennusta on 5000 r/ha - ensiharvennuksessa kasvamaan

jää 1100 r/ha - poistuvien runkojen

keskiläpimitta on sama kuin kaikkien runkojen keskiläpimitta ennen ensiharvennusta (laatuharvennus)

23

Kylvömännikkö (Hdom =14 m): - runkoluku ennen taimikon

harvennusta on 5000 r/ha - ensiharvennuksessa kasvamaan

jää 1100 r/ha - poistuvien runkojen

keskiläpimitta on sama kuin kaikkien runkojen keskiläpimitta ennen ensiharvennusta (laatuharvennus) 0

20

40

60

80

100

120

140

160

1 2 3 4 5 6 7 8 9Valtapituus taimikon harvennuksessa, m

Ainespuupoistuma, m3/ha 1500 runkoa/ha

2000 runkoa/ha

3000 runkoa/ha

Ei taimikonhoitoa

Taimikon harvennuksen ajoitus ja voimakkuus

– kylvömännikön ensiharvennuspoistuma

ENNALTAEHKÄISY


Taimikonhoitotarpeen säätely Ennen uudistamistoimia Vesasyntyinen lehtipuusto - Päätehakkuupuuston kokonaismäärä - Lehtipuun määrä päätehakkuu-

puustossa (mahdollisuudet poistaa lehtipuu jo viimeisessä harvennuksessa?)

Puuston aukkoisuus ja lehtipuun määrä lisäävät pintakasvillisuuden ja vesasyntyisen lehtipuuston kehitysedellytyksiä

Luke/ Oksanen

Luke / Oksanen

Taimikonhoitotarpeen säätely

Uudistamistoimet Siemenistä syntyvän lehtipuuston määrä uudistusalalla - Säästöpuiden ja reunametsän

lehtipuiden määrä / siemennyskyky

Säästöpuiden valinnalla ja sijoittelulla vaikutetaan erityisesti koivun määrään uudistusalalla

L. Haataja

Taimikonhoito-

tarpeen säätely Uudistamistoimet Uudistamistoimenpiteiden nopeus

→ viive uudistamistoimissa aikaistaa ja lisää varhaishoidon ja varhaisperkaustarvetta ja viivästyneessä kohteessa voidaan joutua tekemään useampi perkaustoimenpide

Luke / Oksanen

T. Saksa

Taimikonhoito-

tarpeen säätely

Uudistamistoimet

Muokkaustavan valinta

- Mitä enemmän

maanpintaa rikotaan

puunkorjuussa ja

maanmuokkauksessa,

sitä enemmän saadaan

siemensyntyistä

lehtipuuta

T.Saksa

Metla / Oksanen

Metla / Oksanen

TAIMIKONHOIDON KUSTANNUKSET


30 27.4.2016

Taimikonhoidon kustannukset

Taimikonhoidon kustannukset vastaavat lähes

puolta koko metsänuudistamisketjun kustannuksista.

Uudistamisketjun kustannukset muodostavat puolestaan

lähes kaksi kolmasosaa koko metsänhoidon ja

metsänparannustöiden kustannuksista.

Luke / Oksanen

Varhaisperkauksessa poistuma on tyypillisesti 10 000–20 000 runkoa/ha ja sen keskimääräinen läpimitta on 1–2 cm.

Nuoren metsän kunnostuskohteella poistumaa on tyypillisesti 10 000–15 000, mutta poistuman keskimääräinen läpimitta on 3–6 cm, ja työn vaatima aika siten moninkertainen varhaisperkaukseen verrattuna.

31 27.4.2016

Erkki Oksanen/Luke

02468

1012141618

0 2 4 6 8 10 12 14 16

Leh

tip

uu

sto

n p

pa,

m2/h

a

Taimikon ikä, vuotta

Uotila ym. 2012

32 27.4.2016

Lehtipuuston pohjapinta-ala eri ikäisissä istutuskuusikoissa

0

1

2

3

4

5

0 10000 20000 30000Työ

ajan

me

ne

kki,

pv/

ha

Poistuman tiheys, kpl/ha

5 cm

3 cm

1 cm

Lähde: Hämäläinen 1983, Metsäalan TES 2010

Poistuman vaikutus taimikonhoidon ajanmenekkiin

Taimikonhoidon ajoituksen vaikutus ajanmenekkiin

0

2

4

6

4 8 12 16 20

Aja

nm

en

ekk

i, p

v/h

a


Kuusi, MT

0

2

4

6

4 8 12 16 20

Aja

nm

en

ekk

i, p

v/h

a


Mänty, VT

Lähde: Uotila ym. 2014

Varhaisperkauksesta

aiheutuu vain vähän

kustannuksia koko

uudistamisketjua

tarkasteltaessa.

Varhaisperkauksen vaikutus taimikonhoidon kokonaiskustannuksiin

Lähde: Koskinen 2013

Varhaisperkaus on

tuottavinta keväällä

tehtynä; kesällä

työajanmenekki noin 35

% ja syksyllä noin 18 %

suurempi kuin keväällä.

0

1

2

3

4

5

6

7

8

Kevät Kesä Syksy

Teh

oty

öaik

a, h

ha

-1 Totaali Reikä

Työn toteutusajankohdan vaikutus varhaisperkauksen ajanmenekkiin

Kustannustehokkaat taimikonhoitoketjut Taimikonhoidon kohteiden tunnistaminen Yhden taimikonhoitotoimenpiteen kohteet - karuimmat, kuivat männyn kasvupaikat - koivun istutusalat Kahden taimikonhoitotoimenpiteen kohteet - viljavat kuusen istutusalat pääsääntöisesti (lehtipuiden aiheuttama riski havupuille) - männyn viljelykohteet pääsääntöisesti (lehtipuiden aiheuttamat latvavauriot, hirvituhoriski) Kohteet, joissa kaksi taimikonhoitotoimenpidettä ei riitä takaamaan havupuuston kehitystä - yleensä pienialaisia uudistusalan osia? - jätetäänkö luontaisesti uudistumaan ? - näiden kohteiden tunnistaminen jo uudistamisvaiheessa !

Kustannustehokkaat taimikonhoitoketjut Taimikonhoidon toimenpiteet

Taimikonhoidon kustannustehokkuuden kehittämisessä on avainasemassa taimikonhoitotyön ajoitus.

Varhaisperkaus - Ajoitus vuosissa - Ajoitus vuoden aikana

Myöhempi taimikonhoito - Kuusella ja koivulla mahdollisimman varhain - Kuusikoissa ajoitus niin, että vältetään

ennakkoraivaustarve ensiharvennusvaiheessa - Männiköissä taimikon harvennus myöhemmin puuston

laatukehityksen varmistamiseksi

39 27.4.2016

Päämäärätietoinen taimikonhoito Siirrytään kasvatettavan

puuston pelastamisesta

määrätietoiseen ja

optimaalisesti ajoitettuun,

ennalta ajateltuun

taimikonhoidon ohjelmaan.

Kukin taimikonhoito-

operaatio takaa

kasvatettavalle puustolle

hyvät olosuhteet aina

seuraavaan

toimenpiteeseen saakka. Kuvat: Oksanen/Luke

Kustannustehokkaat taimikonhoitoketjut


Taimikonhoidon periaatteet

– Mieluummin ajoissa kuin myöhään.

– Raivaussahalla tehtävät varhaisperkaukset

ajoitetaan keskikesälle.

– Toimenpide on edullinen, kun poistettava

puusto on pienikokoista ja helppo raivata.

– Kiinnitä huomiota taimikonhoidon

kokonaiskustannuksiin.

– Harvenna taimikko tavoitteen mukaisesti.

– Valitse kasvatustiheys niin, että ensiharvennus

on kannattava.

– Männyllä hyvä laatu saadaan nopean

järeytymisen kustannuksella.

Luke/Erkki Oksanen

41

42 27.4.2016

Erkki Oksanen/Luke

Myöhemmän taimikonhoidon oikealla ajoituksella voidaan välttyä ennen ensiharvennusta tehtävältä alikasvoksen ja pienpuuston

ennakkoraivaukselta. Etenkin kuusikoissa riittävän tiheän

taimikon latvusto sulkeutuu taimikonhoidon jälkeen niin nopeasti ettei lehtipuuvesakko pääse kehittymään.

43 27.4.2016

Ennakkoraivaustarpeen aiheuttaa: • Hoitamattomuus

• Liian tiheäksi taimikon-harvennuksessa

jätetty taimikko.

• Liian aikaisessa vaiheessa tehty taimikonhoito ja sitä seuraava vesominen.

Ennakkoraivaus voi olla tarpeen myös hyvin hoidetuissa taimikoissa, jos olosuhteet alikasvoksen kehitykselle ovat erityisen suotuisat. Tällaisia kohteita ovat erityisesti ravinteikkaat turvemaat, vettä hyvin pidättävät hienojakoiset kivennäismaat sekä äestetyt männyn istutusalat.

Erkki Oksanen/Luke

KONEELLINEN TAIMIKONHOITO


Koneellisen taimikonhoidon

menetelmät Yleisimmät käytössä olevat

koneellisen taimikonhoidon laitteet

ovat Naarva Oy:n P25 kitkevä

perkaaja, sekä katkaisevalla

periaatteella toimivat Usewood Oy:n

Tehojätkä ja MenSe Oy:n raivauspää.

Ville Kankaanhuhta

Karri Uotila

Karri Uotila

Naarva P25 kitkevä perkaaja

Usewood Tehojätkä ja UW40 raivain

Mense raivauspää

Karri Uotila

Tämä 6 vuotta aiemmin kitketty kuusikko ei tarvitse enää myöhempää taimikonhoitoa.

Alustavan arvion mukaan tilanne on vastaava n. 70 %

kitkentäkohteista. (Lähde: Kukkonen 2011)

Konekitkettyjä taimikoita

Kohdevalinta onnistuminen on

konekitkennässä tärkeää.

Konekitkentään soveltuvat

vähäkiviset ja

pinnanmuodoltaan tasaiset

kivennäismaiden kuusen ja

männyn taimikot

• Kasvatettavan puuston

pituus n. 1 m

• Perattavan puuston pituus

alle 2 m

Karri Uotila

Konekitkennän kohdevalinta

Tehollinen työajanmenekki

kitkentään hyvin soveltuvassa

kohteessa on noin 6–7 h/ha ja

kustannukset 500–600 €/ha.

Työkauden aikana voidaan

perata noin 200 ha.

Karri Uotila

Konekitkennän tuottavuus

Taimikonhoito raivaussahalla Kitkentä -300 € Varhaisperkaus -600 € Kitkentä -400 € Myöhempi TH (-100 € Myöhempi TH) 800 € Ensiharvennus 900 € Ensiharvennus 100 € 200 €

Laskelma ei sisällä korkotekijää. Kustannusten nykyarvoistaminen diskonttaamalla muuttaa menetelmien välistä vertailua, koska kustannukset painottuvat eri ajankohtiin. Laskelman oletuksilla menetelmät ovat 3 % korkokannalla kustannustehokkuudeltaan tasavertaisia.

Karri Uotila

Lähteet: Strandström & Poikela 2010, Hämäläinen ym. 2013

0

5

10

15

20

0 5000 10000 15000 20000 25000

Käy

ttö

ajan

me

ne

kki,

h/h

a

Poistuma, runkoa/ha

MetsuriTehojätkäMenSe hakkuukoneMenSe pienkaivinkone

Työn tuottavuus koneellisessa taimikonhoidossa,

katkaisevat menetelmät

KANNATTAVUUS


Varhaisperkaus • Varhaisperkauksella varmistetaan, että arvoikkaiksi puiksi

kehittyvät taimet pärjäävät kilpailussa.

• Varhaisperkauksen ansiosta taimikonharvennus on aikanaan riskittömämpi ja edullisempi toteuttaa.

• Puusto kehittyy nopeammin ja laadukkaammaksi. Tämän ansiosta puunmyyntitulot kasvavat ja syntyvät aikaisemmin.

• Toimenpide on kannattava, mikäli sen tuottama nettonykyarvo on positiivinen.


Varhaisperkaus kannattaa Ikä Hoidettu Ikä Hoitamaton

€/ha €/ha

5 Varhaisperkaus -304 5 Ei varhaisperkausta 0

13 Taimikonharvennus, kuusta 1 700

kpl/ha, rauduskoivua 200 kpl/ha

-460

18 Taimikonharvennus, istutustaimia

jäljellä 700 kpl/ha, lisäksi runsaasti

hieskoivuja sekä luontaisia

kuusentaimia, rauduskoivuja ja

hieman mäntyjä

-675

28 Ensiharvennus 690

30 Ensiharvennus, runkolukuun 1 000

kpl/ha

1 187

40 2. harvennus 1 085

45 2. harvennus runkolukuun 650

kpl/ha

4 242

52 3. harvennus 2 449

63 Päätehakkuu 18 338 63 Päätehakkuu 12 309


Varhaisperkaus

55

0

2 000

4 000

6 000

8 000

10 000

12 000

14 000

1 2 3 4 5 6

€/ha

Laskentakorko

Nettonykyarvo 5 vuoden iällä

Hoidettu

Hoitamaton

27.4.2016 Suomen metsäkeskus

Taimikonharvennus • Taimikonharvennus aiheuttaa kustannuksia

kiertoajan alkupuolella, mutta parantaa koko kiertoajan kannattavuutta.

• Hoidon kannattavuus syntyy useista tekijöistä: » hakkuissa korjattavan puuston laatu paranee ja järeys kasvaa,

» kasvanut järeys pienentää erityisesti ensiharvennuksen korjuukustannuksia (€/m³),

» kiertoaika lyhenee ja hakkuutulot aikaistuvat,

» tuhoriski pienenee.


Taimikonharvennuksen kannattavuus


Vertailulaskelma istutuskuusikolle (MT): -kustannukset metsätilastollisen vuosikirjan keskiarvoina (2014) -hoitokustannukset metsäalan TES:n ajanmenekkifunktioilla -harvennukset mh-suositusten mukaan paitsi ’hoitamattomassa’ 1. harv. 1200 r/ha:iin -uudistus kun keskilpm 27 cm


Vertailulaskelma kylvömännikkö (VT): -kustannukset metsätilastollisen vuosikirjan keskiarvoina (2014) -hoitokustannukset metsäalan TES:n ajanmenekkifunktioilla -harvennukset mh-suositusten mukaan paitsi ’hoitamattomassa’ 1.harv. 1100 r/ha:iin -uudistus kun keskilpm 25 cm


SUMMA SUMMARUM


1. Vähennä taimikonhoitotarvetta jo ennen päätehakkuuta Kasvata päätehakkuupuusto täystiheänä loppuun asti

Minimoi lehtipuiden määrä jo kasvatushakkuissa

Tee ennakkoraivaus muutama vuosi ennen päätehakkuuta

2. Uudista sopivalla uudistusketjulla ilman viivettä Muokkaa ja viljele uudistusala ennen heinittymistä ja vesottumista

3. Turvaa uudistamistulos varhaishoidolla Torju pintakasvillisuus

Täydennysviljely vain selkeissä tuhokohteissa

Tavoitteellisen taimikonhoidon säännöt 1/2


4. Ylläpidä nopea alkukehitys varhaisperkauksella Poista taimia haittaava lehtipuuvesakko

Tee varhaisperkaus mieluummin ajoissa kuin myöhään

5. Säädä kasvatustiheys myöhemmässä taimikonhoidossa Kasvatustiheys tavoitteiden mukaiseksi

Harvenna puustoa riittävästi; seuraava toimenpide on ensiharvennus, ei ennakkoraivaus!

6. Kiinnitä huomio ketjun kokonaiskustannuksiin Oikein ajoitettu varhaisperkaus ja sitä seuraava taimikonhoito on

kustannuksiltaan edullisempi kuin kerran tehty viivästynyt taimikonhoito

Tavoitteellisen taimikonhoidon säännöt 2/2


KIITOS! Suomen metsäkeskus

Metsänhoidon asiantuntija Pekka Kuitunen

puhelin 029 432 4436

[email protected]

www.metsäkeskus.fi

www.metsään.fi

www.facebook.com/suomenmetsakeskus


kustannustehokas taimikonhoito inkeroinen 26.4.2016

Education