Tarina erään opiskelijan arjesta

Turun kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan lehTi

KYLTERIELÄMÄÄ

pUpUTYTTÖ JA GRADUKIMMA

UUsI pääsIhTeeRI

OpIsKelIJAYRITTäJäT

Mutta hätäavuksi vuokraamasi legioonalainen saattaa hyvinkin lukea. Hänenpääaineensa voi olla myös esimerkiksi kemia, kansantalous, tietojärjestelmätiede,historia, laskentatoimi tai vaikka jokin kieli. Legioonan työntekijärekisteri koostuunoin 1500 korkeakouluopiskelijasta ja vastavalmistuneesta työnhakijasta. Kaut-tamme tavoitat kaupungin parhaan opiskelijapotentiaalin.

Laadukasta vuokratyövoimaa kiireavuksi tai asiantuntijoiksi ammattitehtäviin.Yhdestä satoihin, päivästä kuukausiin. Legioona palvelee yritystäsi joustavasti jaammattitaidolla, lyhyelläkin varoitusajalla. Vuokraa Legioona.

TOIMISTO. TALOUS. PALVELU. IT. VARASTO. TEOLLISUUS. > WWW.LEGIOONA.COM

HÄTÄ EI LUE LAKIA

HALUATKO ANSAITA RAHAA OPISKELUJESI OHELLA?

LIITY LEGIOONAAN!

Kysy lisätietoja.

nordea.fi

Check-in hyvään alkuun.Sinä 18–25-vuotias, liity jo tänään.Jos olet 18–25-vuotias, voit saada Nordean Check-

in-asiakkaana monia rahanarvoisia palveluja ja etuja:

maksuttoman Visa Electron -kortin, luottoa Käyttö-

tilillesi, asuntolainaa ilman järjestelypalkkiota sekä

A

kotivakuutuksen pienemmällä omavastuulla – vain

muutamia etuja mainitaksemme. Tutustu Check-in-

asiakkuuteen konttorissamme tai osoitteessa

www.nordea.fi/check-in.

nordea.fi

Teemme sen mahdolliseksi

Nor

dea

Pan

kki S

uom

i Oyj

Sisällys 4/06

TuKYTapahtumiaKYlista ja käytävägallupOpiskelijaelämääOpiskelijayrittäjätKyleisöSEFEUusi pääsihteeriUrilla: Jarno PihlavaAsiakaspalvelun helmetPuputyttö ja gradukimmaBlue1MesehaastatteluViihteelläRavintolakriitikotPorin kuulumisiaTakasivun täytteetKolumni

6-78-9

10-1112-1516-1920-2122-2324-2526-27

2830-31

3233

34-3536373839

s. 16-19 s. 8-9

Kasanen Lähteenmäki

�

Nouseeko jo?127 109 nimeä vaatii 15 prosentin korotusta 14 vuoden vakiosummaan, mikä on ratkaisu? Vaikka kyseessä on helppo yhtälö opiskelijoille, on se ilmeisen mahdoton tehtävä asiasta päättäville. Valtava paine opintotuen korottamiseksi täyttää kaikki mahdolliset mediatyhjiöt – on vain ajan kysymys koska padot murtuvat. kamppai-lu, lobbaus ja työnteko yhteisen asian puolesta jatkuu edelleen. kukin tehköön sen minkä voi.

Mikäli nyt kävisi niin, että opintoraha nousisi vaikka sen 15 %, syntyisi meille ny-kyisille opiskelijoille oiva mahdollisuus leimata itsemme ”niiksi, jotka vielä joutuivat kärvistelemään”. isomman opintorahan piirissä aloittaville olisimme kaiken kokenei-ta sotaratsuja, joiden ansiosta tulevilla opiskelijasukupolvilla on leivän sijaan ciabat-taa pöydässä. aikoja ennen suurta korotusta muisteltaisiin ”niinä hyvinä aikoina” ja tarinoita opiskelijaelämän ankeudesta maustettaisiin vesitonnikalalla ja makaronilla.

60- ja 70-lukujen opiskelijat muistamme heidän kuohkeista kampauksistaan ja val-lankumouksellisista trumpettihousuistaan. kasarivuosia värittävät neonvalot ja sali-housut, kun taas 90-luku on monelle yhtä kuin ällöt värit hiusdonitsien kera. olisim-meko me byrokratiakoneiston jalkoihin jäänyt joukko, joka jäi ilman nousukauden hedelmiä? raha ja sen puute on yleisesti hyväksytty keskustelunaihe – toisin kuin yltäkylläisyys.

Taitaa kuitenkin olla niin, että arjen tapahtumista ne suuretkin muistelot syntyvät - rahasta viis. yhteiset projektit ja riennot opiskelukavereiden kanssa ovat laatuaikaa, jota ei hevillä vaihtaisi pois. areenat nimeltä parkki ja Monttu lämmittävät mieltä varmasti vielä kiikkustuolissakin.

opiskelijaelämän rientoihin pääsee vaivattomasti mukaan ylioppilaskuntatoiminnan kautta. Tarjolla on hyvin pitkälti kaikkea mitä kylteri voi kaivata ja mikäli nykyinen tarjonta ei riitä, on uuden toimijaryhmän perustaminen aina mahdollista. uusi luku-vuosi on vasta alussa, vielä siis kerkeää mukaan.

Muikeita lukuhetkiä uudistuneen kylisteen parissa!

tapio.heikinheimo@tse.fi

päätoimittajaTapio Heikinheimo

toimittajat ja kuvaajatTapio Aalto, Mikko Aaltonen,

Emmi Autio, Mikko Karhulahti, Ari Kasanen, Tomi Keskinen, Katja

Koivisto, Mikko Lampikoski, Heikki Lähteenmäki, Kiira Palola, Sampo Rouhiainen, Päivi Surakka, Pietari

Suvanto, Aura Vuorenrinne

painopaikkaNewprint, Raisio

33. vuosikertaISSN 1458-4077

ilmestymispäivä 29.9.2006

julkaisijaTurun kauppakorkeakoulun

ylioppilaskuntaRehtorinpellonkatu 3

20500 TURKUwww.tukkk.fi/ky

mediakorttiwww.tukkk.fi/ky/kyliste

Kyliste ilmestyy viisi kertaa luku-vuoden 2006-2007 aikana. Toimi-tus pidättää oikeuden muokata ja

lyhentää juttuja.

kannen kuvamalli Sampo Rouhiainenkuva Mikko Lampikoski

käsittely Tapio Heikinheimo

Toimitusporukalle Iso kiitos panostuksestanne,

tästä on hyvä jatkaa.

palaute osoitteeseenkyliste@tse.fi

Kyliste

�

NEHÄN OVAT KUIN KAKSI MARJAA

Big Brotherrealityohjelma todella näyttää nykykielen tason. ”niinku tiiätsä mä niinku yritin tota vitun ovea tiiätsä niinku aukas-ta. Mut sitte toi manki niinku kävi muhun käsiks sillonku mä tiiätsä niinku olin nukkumassa? ei vittu mä sanoin et on se kumma kun ei niinku saa nukkua tiiätsä rauhassa!”

Tästä huolimatta on tuon sopulilauman seuraaminen varsin koukuttavaa. sitä kummasti luulee tuntevansa henki-löt vain tv-kuvan lähettämän materiaalin perusteella. Talon ihmisistä tulee usein puhuttua kuin mistä tahansa tutusta joka nyt on sattunut sekoilemaan kännissä. ohjelma-aika-kin on kohdallaan: iltakymmeneltä harvemmin enää tekee mitään tähdellistä ja tunnin mittaisen peepshown jälkeen voikin mennä tyytyväisenä nukkumaan – ja vielä ihmisten ajoissa.

houseaah, pitkästä aikaa oikeasti jotain katsomisen arvoista tv:ssä. sairaalamaailmaan sijoittuva house ei ole ihan perin-teinen sairaaladraamasarja eikä britti hugh laurien esittämä tohtori Gregory house ole aivan tavallinen lääkäri. omien elämänkokemustensa kyynistyttämä tohtori laukoo suorat sanat niin potilaille kuin kollegoillensakin ja harjoittaa siinä

[KY]LISTA

Kylisteen uusi päätoimittajakylisteen päätoimittaja vaihtui jälleen. Millaiseksi muotoutuu lehden uusi linja ja kestääkö nykyinen päätoimittaja yli puoli vuotta? olemme suurten kysymysten äärellä.

Pupu on poppupujaiset, pupuinfot, pupugalleria, pupuopas... pitkäkorvaper-heemme on jälleen jokasyksyiseen tapaan saanut lisäystä ja käytä-villä näkyy uusia naamoja enemmän kuin ihmismieli käsittää. Taas kerran kypsempien jänisten on aika tajuta elämän realiteetit ja oma vanhuutensa.

Monttukoulumme ruokailujärjestelyt kilpailutettiin keväällä ja amica sai jat-kaa Montun pyörittämistä. Mielenkiintoinen muutos on, että ruuan hinta on laskenut, mutta laatu vielä enemmän: opiskelijaystävällisen hintaisia ruokia on yksi vaihtoehto vähemmän. onko tämä 15 sentin arvoista? keskustelu käy kuumana...

Pässi vaihtuipäässihteerin vaihtumisen myötä ylioppilaskunnan hallintoon saatiin yliopistolaisverta. onko tämä ylioppilaskuntien yhdistämisen alku-soittoa?

Syksyn lämpöäJoinain päivinä voisi luulla vielä elettävän elokuuta syyskuun lopulla-kin. Villapaidat nurkkaan ja rannalle pintaa käristämään, eläköön kas-vihuoneilmiö ja ikuinen kesä! Todisteet keskiaukeamalla. Big BrotherTähän mennessä talossa on jo nähty kännejä, naisten ja miesten välisiä kielisuudelmia, isompia kännejä, sammuneen naisen kähmintää, alpa-koiden keritsemistä, tajuttomia kännejä, nuorallakävelyä, asukkaiden eriarvoistamista... kristallipallossamme näkyy tulevista tapahtumista tipaton kuukausi, turkulaisen kakin keritseminen ja Joutsenlampi-ba-letin harjoitukset.

Opiskelijoiden parkkipaikkatilannehenkilökunnan määrän lisääntymisellä on korkeakoulun taholta pe-rusteltu sitä, ettei opiskelijoiden käytössä ole enää montaakaan parkki-paikkaa koulun ympäristössä. nekin, joita ei ole annettu henkilökun-nalle, toimivat asuntovaunujen pitkäaikaisparkkeina tai ovat muuten yleiskäytössä (eli aina varattuna). parkkipaikkatilanteen huonontumi-nen on herättänyt jo vuosien ajan Tuky-forumilla runsaasti keskuste-lua. opintoraha-asioista järjestetään jo mielenosoitusta, milloin tästä nousee kapina?

Vuosijuhlat lähestyvät...... ja ovat täällä nopeammin kuin luuletkaan. suositeltavin lähesty-mistapa lienee sama kuin muihinkin opiskeluun liittyviin asioihin: tuudittaudu mahdollisimman pitkään siihen, että aikaa hankintoihin, valmisteluihin jne. on ruhtinaallisesti, herää todellisuuteen edeltävänä viikonloppuna könttää juhlalookisi kasaan paniikkikiireessä parissa päi-vässä. KY (Helsingin kauppa-

korkeakoulun ylioppilaskunta)

KY (liukuvoide intiimejä tilanteita

varten)

Kuluvana syksynä olemme taas saaneet seurata telkkarista eli töllöstä eli mustasta laatikosta monenlaista viihdyttävää ja valitettavan

usein monesta syystä tuskallistakin ohjelmantynkää. Seuraavassa kommenttikooste mieleenpainuvimmista:

SYKSYN TV-SARJAT

�

ohessa jokseenkin epäortodoksisia hoitomenetelmiään. kir-velevän kuiva ja sarkastinen huumori hemmottelee katsojan nauruhermoja ja siellä täällä sinkoilevat ”elämänviisaudet”, housismit, iskevät terävästi juuri silloin kuin luulit jo toi-puneesi edellisestä. sarja on noussut yhdeksi katsotuimmaksi sarjaksi Jenkkilässä, eikä syystä. Tätä ei kannata missata!

Kylmä rinKiadebisi. Muuta ei tarvita. loistosarja alkaa taas pyöriä maa-nantai-iltojen iloksi. sarjan raaka ja kovin suora tunnelma pitää katsojan otteessaan. Voi kunpa tämä herkku jatkuisi koko pitkän talven ajan!

mtV Finlandin realitytTämä on malliesimerkki siitä, miten laidasta laitaan voidaan kanavan ohjelmisto valita. Melkein puolet MTV:n ohjelmista tuntuu olevan nykyään nuorisorealityä ja julkkisdokument-teja ja se toinen puoli sitten perinteisiä musiikkivideoita ja muita musiikkiohjelmia. yllättävän koukuttavaa on seurata esimerkiksi showpainija hulk hoganin perheen elämää, joka ei paljoa legendaarisesta osbournes-sarjasta jälkeen jää. real World:austin ihmissuhdesekoiluineen tarjoaa tirkistelymah-dollisuuksia vaikka muille jakaa, samoin kuin treffiohjelmat Dismissed (kaksi tyyppiä vie kolmannen kaksille treffeille, ja tämä valitsee lopuksi toisen tyypeistä) ja roomraiders (kol-me tyyppiä kaapataan kotoaan ilman ennakkovaroitusta ja joku tutkii heidän huoneensa ja valitsee sitten yhden huo-neen perusteella treffeille).

pimp My ride on yhä autontuunauksen mahtiohjelma, siis se alkuperäinen jenkkiversio Xzibitin ja West Coast Cus-tomsin kera. sillä make no mistake, myös britit ovat taas is-keneet kirveensä kultasuoneen, tai oikeammin omassa versi-ossaan sen ohi. Brittiversiossa juontaa laiha työläisheppu Tim Westwood, joka kuvittelee kovasti olevansa gangsta-asenteen malliesimerkki, mutta enemmänkin katsojaa hyvällä tuurilla naurattaa tai välillä melkein itkettää äijän huseeraus ruudus-sa. eikä niistä autoistakaan oikein saada niin omaperäisiä kuin jenkeissä, vaikka jenkkiversion omistajille luovutetuista, tuunatuista autoista bling-vanteet varmaan varastetaankin jo ensimmäisenä yönä kadulla. yleensä realityä ja julkkisdok-kareita saadaan seurata MTV:n alkuillasta eteenpäin. Äläkä unohda vanhoja south park-jaksoja myöhäisillassa!

1. Millaista on ollut palata kesän jälkeen opiskelemaan?2. Mikä on parasta/huonointa opiskelussa?3. Mitä ilman et opiskelijana tule toimeen ja miksi?4. Mitä teet valmistuttuasi?

KÄYTÄVÄGALLUP

Tuulia Saaristo, vk 2004, laskentatoimi1. Työntäyteistä. On paljon kursseja, mutta myös todella kivaa, koska näkee kavereita.2. Parasta on kun pystyy kehittämään itse-ään. Huonoa on kun joskus työmäärä voi olla todella suuri.3. Mercatorin kahvilaa. Olen kahviaddiktoitu-nut ihminen.4. Menen varmaan töihin ja kenties ulko-maille.

Jukka Torkkeli, vk 2004, laskentatoimi1. Vuoden tauon jälkeen ei tunnu oikein hyvältä. Vähän on kujalla, mutta kyllä se siitä etenee.2. Itse opiskelu on hyvää toimintaa. Miinuk-sia ei paljon ole, mutta perusopinnot ovat kesken, niin joutuu olemaan koululla hieman enemmän kuin huvittaisi.3. Elämän peruspilarit pitää olla kunnossa. Vapaa-aika on ehdottoman tärkeää – täytyy olla rentoutumisaikaa.4. Toivottavasti jotain alan töitä.

teksti ja kuvat MIKKO AALTONEN

Katri Paukku, vk 2004, yritysjuridiikka1. No ihan kivaa, koska ei ole kauheasti kurs-seja. Ei tarvitse ainakaan olla töissä.2. No huonointa on varmaan tenttiin luku tai se on ärsyttävintä. Minä en oikeastaan tiedä, mikä on parasta. Oppii uusia asioita.3. Kalenteria, koska minä en muista koskaan missä minun pitäisi olla ja milloin.4. Töitä. Toivon mukaan elämäni on kiva eikä minun tarvitse koskaan enää opiskella. Toivottavasti voin matkustella paljon.

Lauri Kiviranta, vk 2004, tietojärjestelmä-tiede1. Ihan mukavaa.2. Parasta on tietysti halvat ruuat, ja se että saa opiskella näinkin hyvässä koulussa. Huonointa on tietysti se, että itse opiskelu on kuluttavaa ja raskasta, mutta kyllä sen kestää, kun pitää ensi kesän mielessä.3. Kalenteria ja muistilehtiötä. Ja Proffaa!4. Kovasti töitä.

Kuluvana syksynä olemme taas saaneet seurata telkkarista eli töllöstä eli mustasta laatikosta monenlaista viihdyttävää ja valitettavan

usein monesta syystä tuskallistakin ohjelmantynkää. Seuraavassa kommenttikooste mieleenpainuvimmista:

SYKSYN TV-SARJAT

�

LäksiäisetPääsihteeri Matti Koiviston läksiäisiä juhlittiin 1.9 iltapäi-vällä Parkilla kakkukahvien merkeissä. Matin läksiäisiä olivat juhlimassa niin monet opettajat, yhteistyötahot kuin ylioppilaskunnan toimijatkin.

Matti päätti kunnioitet-tavan kolmen vuoden uran Turun KYn pääsihteerinä. Kiitos näistä vuosista.

AvajaisetKorkeakoulun avajaiset pidet-tiin 4.9 iltapäivällä juhlasalis-sa. Tilaisuudessa puhui myös ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Heidi Kron-ström. Kronströmin puheen, jossa hän käsitteli opiskelijan hyvinvointia, voit lukea yliop-pilaskunnan sivuilta.

Juhlapuheiden ja stipendi-en jakamisen jälkeen juhlaväki siirtyi aulaan keskustelemaan vapaamuotoisesti.

Lounge4.9 Montussa järjestettiin jo perinteeksi muodostunut lounge-tapahtuma, jossa opiskelijat voivat keskustella toistensa ja opettajien kanssa vapaamuotoisesti. Osallistu-jien joukossa oli mm. rehtori Tapio Reponen, kuten myös suuri joukko muita henkilö-kunnan edustajia.

Korkeakoulu oli tilannut tilaisuuteen myös laaduk-kaan tarjoilun ja osallistujat saivatkin herkutella pastei-joilla, täytetyillä croissanteilla ja munkeilla. Perinteisesti myös Montun baari oli auki, ja halukkaat pystyivät ostamaan olutta, siideriä ja muita virvok-keita.

Mitä kaikkea tapahtuu?

kävelin muutama viikko sitten koulun käytävillä ja huomasin, etteivät

ne enää humisseetkaan tyh-jyyttään. Montussa oli lounas-aikaan jopa ruuhkaa ja koulun etuoven eteen oli ilmestynyt sa-doittain polkupyöriä. ihanaa!

syksy on selvästi potkaistu käyntiin.

uudet puput on taas saatu tyytyväisinä akateemisen uran-sa alkuun, viimeisetkin vaih-to-opiskelijat ovat saapuneet ja ensimmäiset bileet, sitsit, urhei-lukisat ja muut tapahtumat on jo pidetty. parkki on ollut ahke-rassa käytössä: parhaimmillaan kokoushuone, saunatilat ja ala-kerta ovat olleet samanaikaisesti eri käyttäjien käytössä. Johan täällä olikin kesällä tyhjää, ter-vetuloa takaisin!

ylioppilaskunnan hallinto on myös aloittanut oman

arkensa. kokoukset ovat keski-viikkoisin ja aamukoulut näillä näkymin maanantaisin. patrial-la porukkaa on välillä kiireeksi-kin asti ja erilaisia tapaamisia on ollut paljon.

Tänä syksynä olemme ehti-neet pitää koulutusviikonlopun kaikille uusille ylioppilaskun-nan toimijoille, ohjeistaa tuto-reita ja toimijaryhmiä erilaisissa koulutuksissa, kertoa pupuille mistä ylioppilaskunnassa on kyse, valita uusi webmaster ja haalarinhankkijat, esittää edus-tajistolle toimintasuunnitelmi-en toteutussuunnitelmat, pitää lukuisia tapaamisia muiden

ylioppilaskuntien edustajien kanssa, kiertää syl:n ja seFen tapaamisissa ja koulutuksissa, valmistella kuntalaiskyselyä, vahvistaa hallituksen kokoon-pano, vaihtaa pääsihteeri ja pal-jon muuta!

Älkää silti säikähtäkö, ei meiltä ihan heti tekeminen lopu. koko vuodeksi on suun-niteltu erilaisia tapahtumia ja on päätetty, mitä lähdemme ajamaan edunvalvontapuolella. löydät suunnitelmamme netti-sivuilta www.tuky.fi joita päivi-tetään parasta aikaa.

Myös suomen ylioppi-laskuntien liiton (syl)

suunnalta on syksyllä tulossa yhtä jos toistakin. opintoraha-kampanjaa jatketaan nyt vielä voimakkaammin kuin aiem-min. sen suunnalta on tulossa jopa tukimielenosoitus (9.10. klo 14.00, vanha suurtori), jo-ten kaikki halukkaat mukaan!

seuratkaa ilmoittelua ky-räilijässä, forumilla, aktiivi-listalla ja ilmoitustauluilla. Maksuttomuuskampanja puo-lustaa opiskelun maksutto-muutta suomessa. se on tulos-sa vasta myöhemmin syksyllä, joten siitäkin ilmoittelemme myöhemmin lisää.

syl yhdessä muiden opiske-lijajärjestöjen kanssa on perus-tamassa vaalikonetta eduskun-tavaaleja varten. näin toivotaan parempaa äänestysaktiivisuutta nuorilta, jotka muuten helposti jättävät äänioikeutensa käyttä-mättä.

Vaalikoneeseen voit tu-tustua ennakkoon osoitteessa www.valtikka.fi/vaalikone.

Jo jonkin aikaa kesken ollut projekti on kansallinen opis-

kelijakorttihanke. kortin lisäksi on suunniteltu nettipalvelinta nimeltä lyyra, josta jokainen opiskelija voisi muokata oman näköisensä. Tämä palvelin tuli-si toimimaan ylioppilaskuntien nettisivujen kautta.

Meille täällä Turussa kortti olisi positiivinen hanke, sillä sii-hen kuuluu siru, jolla voi mak-saa ostoksensa. Todennäköistä on, että kun korttia nyt tämä vuosi kokeillaan, otetaan se Tu-russa käyttöön ensi syksynä.

Tämä vuosi tulee olemaan vähintään yhtä työntäytei-

nen kuin aiemmat vuodet. Tä-män vuoden erikoisuusus on rakenteellinen kehittäminen. olemme yhdessä muiden tur-kulaisten ylioppilaskuntien ja opiskelijakunnan kanssa koko ajan varpaillamme asian suh-teen, ja pyrimme tuomaan opiskelijoiden äänen kuuluviin. yhdessä meissä on enemmän voimaa!

nyt kauden teeman, hy-vinvointi yhteisössä, mukaisesti haluan toivottaa teille kaikille paljon voimia ja iloisia ajatuksia yhä pimenevään syksyyn.

Muistakaa nauttia syksystä!

Heidi Kronström Ylioppilaskunnan

hallituksen puheenjohtaja

Tapahtunutta

�

TuKY-päiväTuKY-päivänä toimijaryhmät olivat jälleen pystyttänet stän-dejä ja esittelivät toimintaansa uusille innokkaille pupuille. Perinteen mukaan lähes jokaiselta ständiltä sai karkkia ja monissa pääsi osallistumaan myös arvontoihin.

Palkinnot vaihtelivat haa-larimerkeistä jaoston VIP-kort-tiin. Osaava ständien kiertäjä pystyi tarjoiluja yhdistämällä saamaan myös oikein hyvän kahvitarjoilun.

SeminaariTurkulaisten ylioppilaskuntien yhteistyöseminaari ”yhdessä vai erikseen?” alkoi 22.9 julki-sella keskustelutilaisuudella Educariumissa. Keskusteluti-laisuuden jälkeen ylioppilas-kuntien hallintojen edustajat siirtyivät työryhmiin keskuste-lemaan mm. kaksikielisyyden vaikutuksista ja liikkuvuudesta ylioppilaskuntien välillä.

Ohjelma jatkui vapaa-muotoisempana illalla, ja ensimmäisenä vuorossa oli leikkimielinen köydenveto yli-oppilaskuntien välillä. Köyttä vedettiin Rehtorinpellonkadun yli, ja tietenkin kauppakorke-alle päin vetävä joukkue voitti aina.

TapahtunuttaOpintotuki – ei mikään turha kumppani

suomessa, hyvinvointival-tiossa olemme tottuneet siihen, että valtio pitää

huolta kaikista, tarveharkin-taisesti tietysti. Joskus näyttää varsinkin opiskelijan näkökul-masta siltä, että maamme hal-linto arvottaa eri kansanryhmät eri tavalla. ovatko opiskelijat todella jääneet alakynteen?

opiskelijajärjestöt syl (suomen ylioppilaskuntien liitto) ja saMok (suomen ammattikorkeakouluopiske-lijayhdistysten liitto) ovat vii-me keväänä lähteneet ajamaan opintorahakampanjaa nouse Jo!, jonka tavoitteena on saada 15 %:n tasokorotus opinto-rahaan. lisäksi opintorahasta halutaan indeksisidonnainen etuus. Faktat ovatkin opiskeli-joiden tukena.

opintorahaa on viimeksi korotettu vuonna 1992,

jonka jälkeen elinkustannukset ovat nousseet suomessa 18,5 prosenttia. lisäksi 90-luvun juustohöylä – leikkaukset vai-kuttivat tietysti myös opintotu-keen. opintorahaa leikattiinkin vuonna 1995 elinkustannusin-deksien samalla noustessa.

käytännössä kustannusten nousu on laskenut opiskelijan toimeentuloa lähes 20 prosen-tilla 90-luvun alun tasosta. eli toisin sanoen, jos opintoraha olisi seurannut elinkustannus-ten nousua, olisi se 387 euroa.

Tällä hetkellä opintoraha on korkeakouluopiskelijalle maksimissaan 259,01 euroa, ve-

ronalaista tuloa. Tämän lisäksi opintotuen asumislisä on enim-millään 201,60 euroa.

opintorahan on siis riitet-tävä kattamaan osa asumiskus-tannuksista sekä riitettävä vielä ruokaan, opiskelutarvikkeisiin ja muuhun elämiseen. luon-nollistahan on, että opiskelija tekee töitä opiskelujen ohella turvatakseen toimeentulonsa, mikä taas johtaa hyvin useassa tapauksessa valmistumisen lyk-kääntymiseen.

Mielestäni on melko risti-riitaista, että paine no-

peaan valmistumiseen on suuri samalla, kun tilastojen mukaan suuri osa opiskelijoista elää köy-hyysrajan alapuolella.

kun opiskelija joutuu suo-riutumaan elämässään monella eri taholla, on uusi maisteri hel-posti jo valmiiksi loppuun pala-nut ja siirtyy opiskelijaelämästä suoraan sairaslomalle. Tuskin tämäkään on kenenkään etujen mukaista. Varsinkin nykytilan-teessa, kun suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen on yksi yhteiskunnan suurimpia haas-teita, luulisi edes osaksi ratkai-sun löytyvän nuoren osaamisen hyödyntämisestä.

riittävä toimeentulo on tietysti kuitenkin vain yksi edel-lytyksistä, joka edistää opiske-

lun sujuvuutta.

paine opintorahan korotta-miseen on nyt kohdistunut

valtionpäättäjiin. keväällä avat-tu nettiadressi sulkeutui 11.9, ja se luovutettiin eduskunnalle 12.9. adressi keräsi yhteensä yli 127 000 nimeä. keväällä lähe-tettiin myös avoin kirje puolue-johtajille, mihin vastasi 7 puo-luetta.

Tavoitteen takana on sanot-tu olevan yli 500 000 opiske-lijaa, ja onhan tavoite toki, ai-nakin allekirjoittaneen mielestä sekä henkilönä että viranhaltija-na erittäin kannatettava.

Mikä parasta, tällä ker-taa opiskelijan ei tarvitse olla vastarannan kiiskinä ja sanoa kaikkeen ei – kyllÄ kiitos, enemmän rahaa minunkin elä-miseeni.

Tässä odotellaan sitten ensi kautta ja valmistaudutaan in-nolla odottamaan mitä mielen-kiintoisimpia vaalikampanjoita.

Sari KokkilaSoposihteeri

“Jos opintoraha olisiseurannut elinkustannustennousua, olisi se 387 euroa.”

�

ilmassa oli suuremmankin urheilujuh-lan tuntua, kun kauppakorkeakoulun

rehtori Tapio reponen avasi ensimmäisen Turun ja helsingin kauppakorkeakoulu-jen ylioppilaskuntien välisen jalkapallo-ottelun keskiviikkona 13.9. klo 12.50 kupittaan tekonurmella. Juhlapuheessa rehtori muisteli korkeakoulujen ja yli-oppilaskuntien aikaisempia yhteenottoja urheilun saralla ja toivotti reilusti ja tasa-puolisesti onnea kummallekin joukkueel-le, erityisesti kotijoukkueelle.

itse peli alkoi hieman nolosti Tu-kyn joukkueen kannalta, kun ky pääsi jo pelin alkuminuuteilla kotijoukkueen puolustuksen pienen sekaannuksen joh-dosta helposti 0-1 johtoon. ehkä se oli kuitenkin tarvittava herätys kotijoukku-eelle, sillä avausmaalin jälkeen kentällä oli vain yksi joukkue. Tuky painoi päälle koko ensimmäisen puoliskon ja vyörytti vastustamattomasti hyökkäyksiä kerta toisensa perään ky:n maalille. yritys pal-kittiinkin useampaan otteeseen, tosin ku-kaan ei tarkalleen muista kuinka monta maalia tehtiin ja ketkä ne tekivät. yleisesti hyväksytyn arvion mukaan Tuky pussitti

ainakin neljä häkkiä, joku puhui jopa vii-destä. lisäksi yksi Tuky:n maaleista hy-lättiin kiistanalaisesti muka paitsiona.

Toisella puoliajalla Tuky teki useam-pia vaihtoja ja kierrätti pelaajia eri

paikoilla, ja ehkä siitäkin syystä ensim-mäisellä puoliskolla nähty sulava yhteis-peli ei enää ottanut luistaakseen, vaikka yksi komea erikoistilannemaali suoraan kulmasta nähtiinkin jakson alussa. ky sen sijaan sai paremmin ja paremmin pe-lijuonesta kiinni ja vieraili entistä useam-min Tukyn päädyssä.

Tukyn korkea rutiinitaso kuitenkin piti tilanteen ennallaan, kunnes ky pääsi iskemään yhdellä onnistuneella unelma-vedolla toisen puoliajan puolessa välissä ja vielä hetken päästä uudestaan Tukyn veräjänvahdin hienoisella avustuksella. pelin laittoi jännäksi tässä vaiheessa tuo-mari, joka ilmoitti “virallisen” tilanteen olevan 4-3. Viimeiset minuutit eivät kui-tenkaan enää tuoneet lisämaaleja ja Tuky pääsi juhlimaan ansaittua voittoa parkille komea voittopokaali mukanaan.

perinteeksi muodostuneet aurasoudut soudettiin tä-

näkin vuonna aurajoen rannas-sa hienossa auringonpaisteessa. ylioppilaskuntien välisessä kil-pailussa kauppakorkea sijoittui toiseksi sekä naisten että mies-ten sarjassa. Voitot menivät Tu-run yliopistolle ja kolmossijat Åbo akademille.

alkuperäisestä esikuvastaan, Cambridge-oxford -soutu-kilpailusta, kauas jäävät aura-soudut on kuitenkin suomen mittakaavassa nätisti hoidettu paketti. nettisivusto on ajan ta-salla ja mukiinmenevän näköi-nen, soutujen hallitus ymmär-

tää pr:n päälle, lipunmyynti on hoidettu erinomaisesti ja tapah-

tuman tunnelma on yleislep-poisa. Valitettavaa souduissa oli

kuitenkin kärsiä kovaäänisten todella kaakkoon asetetuista ää-nitasoista ja jatkuvasta kuulutta-misesta, joka sisälsi harvinaisen vähän asiaa. Tapahtuman ar-vokkuutta reippaasti laski myös yrityksille myyty ranta. Joka pömpelissä sai heittää palloa ja tavoitella vesipulloa. Tyyliä ensi vuonna lisää kiitos.

Jatkot ovatkin kemuvuoden kulmakiviä ja kuuluvat monen jokavuotisiin perinteisiin. ikui-sen huvituksen lähde on Vip-lounge 994-hallin katonrajassa, jossa soutukerma kavereineen on tavisten ihailtavana.

TuKY taiteili voittoon

Ja taas soudettiinAuRASOuduT 12.9.2006

Tom

i Kes

kine

n

-

-

Heikki Lähteenm

äki

TOMI KEsKINEN

päIvI surAKKA

Tom

i Kes

kine

n

10

A Avecpartneri, punssi ja pastilli. Miksi tyytyä yhteen?

B Bussi sillikselle lähtee korkeakoulun edestä kello 11.00. Älä myöhästy, sillä vain siten löydät tiesi sa-laiselle silliaamiaiselle.

C Cocktailtilaisuuskokkareille kutsu kapsahtaa, jos ylioppilaskuntien ker-maan kuulua saa!

D Darra, dagen efter,eihän sitä sovi Wuosijuhlien jälkeen darraa potea. niinpä tätä epätoivottua olotilaa siir-retään sujuvasti ainakin päi-vällä eteenpäin, ja jatketaan juhlintaa lauantaiaamuna silliksellä!

E Emäntä Reetta NoukkaWuosijuhlien Tarja. ylioppi-laskunnan emännän löydät juhlista pääpöydästä.

F Frakkiakateemisissa vuosijuhlissa miehet pukeutuvat mieluusti frakkiin ja naiset täyspitkään iltapukuun. Myös tumma puku on miehillä mahdolli-nen.

G Grande Valseole parkettien partasuti– osallistu tanssikurssille Wuo-sijuhlaviikon maanantaina.

H HuomionosoituksetJaetaan ylioppilaskunta-toiminnassa ansioituneille toimijoille edustajiston juh-lakokouksessa, cocktail-tilai-suudessa ja iltajuhlassa Mari-na palacessa.

I Isäntä Pasi JokinenWuosijuhlien pentti. yliop-pilaskunnan isännän löydät pääpöydästa emännän vie-restä.

J JatkotMeno jatkuu Bar & nigh-tClub Montussa.

K Kuntanauhaaidon Tukylaisen tunnistat Wuosijuhlissa sinikultaises-ta kuntanauhasta. Miehillä oikealta vasemmalle, naisil-la toisinpäin. kuntanauhaa kunnioittaen, älä anna sen koskea paljasta ihoa. hanki omasi Wanhasta narikasta.

L Lasse KurkilahtiTänä vuonna meillä on suuri kunnia saada juhlapuhujaksi entinen Tukylainen, nykyi-nen kemira oyj:n pääjohtaja, eläva legenda lasse kurkilah-ti. Tämän puheen sinä haluat kuulla!

M Mitä? Missä? Milloin?ylioppilaskunnan Wuo-sijuhlat. Marina palace. 20.10.2006.

N Nakkilaisetemännän ja isännän pik-kuapurit. ei joulupukki ja

-muorikaan joulusta selviäisi ilman tonttujen korvaama-tonta apua. lihaa säästämät-tä, laadusta tinkimättä.

O OhjelmaWuosijuhlaviikolla riittää ohjelmaa. itse päätapahtu-maan valmistautuessasi voit hankkia etukäteishuumaa osallistumalla edustajiston juhlakokoukseen, etiketti- tai tanssikurssille, rahvaanjuh-liin tai muuten vain haistella Wuosijuhlan tuntua koulum-me käytävillä.

P Puhe naiselleTämä perinteinen puhe on kunnianosoitus kaikille meil-le naisille. petri karvinen saisi palavan nuotionkin kuumak-si! Grrnau...

Q EtiQuettehio taitosi salonkikelpoisiksi etikettikurssilla Wuosijuhla-viikon torstaina.

R Rahvaanjuhlat WJ-Vii-kon keskiviikkona Parkillapyttipannua, ofeliaa ja rent-

tumaista napanderien otta-mista antaumuksella... pal-jasta sisäinen junttisi!

S Snapsit ja Seremonia-mestarisnapsit ovat perinteinen osa juhlaillallista. seremonia-mestari on vastuussa illan juonnosta ja siitä, että snap-sit nautitaan oikeaan aikaan snapsilaulujen raikuessa.

T Team WJ 2006ihmiset Wuosijuhlien takana.

U Upseeri ja herrasmies Mikael Miikkola komentajakapteeni Miik-kola iskostaa hyvät tavat paatuneimpaankin kylteriin etikettikurssilla WJ-viikon torstaina. ole paikalla ja opi maailmanmiehen/-naisen tavat.

V Valkosuklaapannacotta...sulaa Wuosijuhlijoiden suussa kahvin ja punssin kera. osa hienostunutta juhlame-nua.

W www.tuky.fi/ vuosi-

juhlat pysyt kärryillä Wuosijuhlien suhteen seuraamalla tätä si-vustoa. Tutustu siellä ohjel-maan ja menuun!

X Paikka XTarkkaakin tarkempi koordi-naatti salaiselle sillispaikalle.

Y YlioppilaskuntaTuky – vetreä ja viriili päi-vänsankarimme.

Z ZZZ...rankan, mutta antoisan Wuosijuhlaviikon jälkeen Ze-taa palloon! Vältä tätä kesken jatkojen.

Ä ÄLÄ

...missaa näitä juhlia!

Oppaasi akateemisen juhlinnan kiemuroihin

Wuosijuhlien aakkoset

rEETTA NOuKKA ja LEENA pIEKKArI

11

OMAN ONNENSA RAKENTAJAT

TOM

I KE

SK

INE

N JA K

ATJA KO

IVIS

TO

Jos he ovat vähemmistössä työelämässä, ovat he vielä harvempi näky opiskelijoiden keskuudessa. silti heitä löytyi meidän koulustamme

ainakin kolme: akateemisia, opiskelevia yrittäjiä. samaan aikaan heihin saatetaan liittää tiettyä ihailua ja kunnioitusta, mutta myös ihmettelyä

ja ehkä hieman - suomessa kun ollaan - kateuttakin. Mutta mitä on opiskelevan yrittäjän arki? Annetaan heidän kertoa itse.

Ari Kasanen

12

e saattavat kävellä koulun käytävällä sinua vastaan, etkä huomaa mitään. he käyvät samoilla kurs-

seilla, tekevät samat tehtävät, ja samat tentit. ero on siinä, että heille opiskelu ei enää ole täysipäiväistä, vaan sen tilal-le on tullut oma yritys. Jotkut saattavat heidät tietää, mutta pääsääntöisesti he ovat pitäneet matalaa profiilia koulun käytä-villä. Matalalento on ollut ehkä viisastakin, ja oli se sitten har-kittua tai luonteenomaista niin syy tähän on kaikilla sama: lu-ennolla he haluavat olla opiske-lijoita muiden joukossa. Mutta koulurakennuksen ulkopuolel-la torvet soivat äänekkäämmin ja vauhti on kovempaa - ja tu-levaisuudessa vauhdin pitäisi vain kiihtyä entisestään.

Alku aina hankalaa?

Monella on käsitys, että yrityk-sen perustaminen vaatii muh-kean alkupääoman, ja on vaike-aa, aikaa vievää ja byrokraattista paperien pyörittelyä, jossa vi-ranomaiset pyrkivät kaikin ta-voin hankaloittamaan aloitusta. haastateltavien mukaan tämä on enemmänkin harhakäsitys, tosin sen he kaikki myöntävät, että jatkossa asiat eivät ainakaan helpotu.

Eero Mäkitalo: “perusta-minen ei sinänsä ollut vaikea homma.”

Antti Lundstedt: ”oikeas-taan talousasiat ja se puoli on ollut hanskassa, se on koulun kautta tullut. koulu ei suo-raan auttanut perustamisessa, mutta Malisen Pasilta saatiin liiketoimintasuunnitelmaan ja tukirahoituskysymyksiin hyvin apuja.”

Anssi Kiviranta: “aika yk-sinkertaiset ne sopimukset ja il-moitukset kaupparekisteriin oli. Ja meilläkin tämä on sen tyyp-pistä liiketoimintaa, että tässä oli helppo lähtee liikenteeseen. ei meillä ollu alussa toimistoa, ja kiinteet kustannukset oli tosi

minimissään. pari ekaa vuotta meni sillai, että tehtiin himas-ta käsin, kun ei siinä tarvinnut kun nettiyhteyden. Mutta kyllä se on vähän niin, että kun sitten tulee uusia projekteja, niin niis-sä on aina ne omat alkuhanka-luutensa.”

al: ”yrityksen pyörittämi-nen vaikeutuu oikeastaan koko ajan kasvun myötä. Byrokratia lisääntyy ja tulee paljon enem-män hallintoon liittyviä töitä. esimerkiksi juuri nyt palkka-hallinto kuormittaa aika paljon. Mutta tietysti siinä samalla op-

pii valtavasti lisää.”eM: ”Tietysti kun liiketoi-

minta kasvaa niin riskit lisään-tyy. pitää suunnitella tarkem-min.”

peilataan vielä hetki ajassa taaksepäin. Molemmilla yri-tyksillä on jo sen verran histo-riaa takana, että perspektiiviä ja vertailupohjaa oman toiminnan arviointiin todennäköisesti löy-tyy. haastateltavat myöntävät, että huteja on matkan varrella tullut ja asioita tehtäisiin nyt varmasti toisin. silti mielen-kiintoisinta on huomata, että vanhoja mokia ei surkutella vaan uuden mahdollisuuden saatuaan liikkeelle lähdettäisiin suuremmalla panostuksella heti alusta.

ak: “kyllä sitä on menty metsään useitakin kertoja. nyt

niille tietysti aina naureskellaan, että silloin oltiin kyllä yössä. Joskus on vaan uskonut johon-kin ideaan enemmän kuin mitä sillä sitten todellisuudessa on-kaan ollut kysyntää.”

al: “Varmaan tehtäisiin aika paljonkin asioita toisella tapaa, mutta ei mitään sellais-ta suurta tule mieleen. ehkä jos oltaisiin uskottu hommaan enemmän, niin oltaisiin voitu ottaa alussa vaikka sadan tonnin laina. ei olis tarvinnut aina ker-ryttää ensin ylimääräistä, ennen kuin pystyttiin tekemään jotain

suurempia investointeja.”eM: ”alussa kun käveli

töistä kotiin, mietti että onko tässä mitään järkeä, tuleeko täs-tä mitään. ei siten, että me ei oltais itse siihen uskottu, mutta siinä on vain niin paljon epä-varmuustekijöitä. ei voinut olla varma, että lähteekö tää tästä kasvuun. Mutta työtä tekemällä kaikesta on selvitty. ”

ak: “Tää ala mahdollisti sen, että me ollaan aina edetty ilman velkaa ja kasvettu tulo-rahoitteisesti. Jos nyt perus-taisi yrityksen uudelleen, niin ehkä sitä lähtisi liikenteeseen suuremmalla panostuksella ja pääsis tähän tilanteeseen pal-jon nopeammin. Mutta tietysti siihen elämäntilanteeseen, kun kuitenkin oltiin opiskelijoita, niin varmin ratkaisu oli lähteä

pikkuhiljaa liikenteeseen. li-säksi toi meidän ala oli kuitenki vielä ihan lapsen kengissä.”

Valmistuminen kiikarissa

keskustelu siirtyy pikkuhiljaa arkipäivään ja ensimmäiseksi puheenaiheeksi otetaan opiske-lun ja työn yhdistäminen. ensi-reaktio haastateltavilla on leveä hymy, joka kertoo jo paljon. Jokainen on kuullut tarinoita ikiopiskelijoista, jotka työ on vienyt mennessään ilman pa-luuta opiskelijaelämään. pahim-missa tapauksissa valmistumi-nen on ollut kiinni muutamasta kurssista, jotka ovat vain jää-neet roikkumaan, noh, ikuisiksi ajoiksi. Mutta ainakin tässä jou-kossa jokainen vakuuttaa kovaa, että valmistuminen on edelleen tavoitteena - vaikka sitten vähän hitaammalla tahdilla.

eM: “opiskelu sujuu yllät-tävän hyvin. Tunneissa laskien kokopäivätoimisesti kyllä ol-laan töissä, mutta siinä ohessa ollaan kuitenkin myös pystytty opiskelemaan aktiivisesti. kyllä pikkuhiljaa opiskelemallakin valmistuu, tosin ei nyt ihan suositusajassa. yrittäjyydessä on koulun suhteen myös se etu, että työajat on aika joustavia. Jos on jotain pakollisia koulu-juttuja, niin sitten vain sovittaa ne omaan työkalenteriin.”

al: ”eli kyllä meillä on tar-koitus valmistuakin. sehän tässä opiskelussa on se pointti.”

ak: “Tosin varsinkin sel-laiset kurssit on vaikeita, jot-ka kestää puoli vuotta ja joilla on läsnäolopakko, esimerkiksi jotkut kielen kurssit. ne pitäis sitten aina jaksaa jauhaa paikan-päällä. Mutta kyllä mulla sellai-nen selkeä tavoite on, että mä tuun valmistumaan. sen eteen kun on tässä jo kuitenkin sähis-ty aika paljon.”

samanaikaisesta opiskelus-ta ja yrittämisestä voi olla jopa hyötyä. Vakiopalaute kurssiky-selyissä on toivomus, että käy-täntöä pitäisi liittää enemmän

Ari Kasanen

“Ehkä jos oltaisiin uskottu hommaan

enemmän, olisi joku sadan tonnin

laina voinut olla mahdollinen.”

Antti LundstedtIkä: 24 vuottaVuosikurssi: 2003Pääaine: markkinointi

Ari Kasanen

13

teoriaopetuksen yhteyteen. haastateltaville tämä mahdol-lisuus näyttäisi avautuvan kuin tarjottimella. Vai toteutuuko sittenkin se vanha klisee, että teoriaoppi ja käytännön todel-lisuus harvoin kohtaavat liike-elämässä. Tai ehkä kaikki riip-puukin vain omasta tahdosta.

ak: “Joo, varmasti jostain markkinoinnin kursseista on ollut hyötyä, mutta hyvin pit-kälti nuo työjututkin on perus-tiedoilla ja -taidoilla tehtäviä juttuja. uusia ajatuksia on var-masti tullut, kun jotain markki-noinnin juttuja käydään luen-nolla läpi ja niitä sitten peilaa siihen miten niitä voisi soveltaa omaan toimintaan.”

al: ”kyllä koulukin ollaan osittain saatu liitettyä meidän työjuttuihin, esimerkiksi liike-toimintasuunnitelman teke-minen. siihen saatiin koulun kautta tukea ja yrittäjyyden kurssilta opintoviikkojakin. Ja nyt kun ollaan kanditöitä teke-mässä, niin niidenkin aiheet on aika hyvin onnistuttu liittämään meidän työjuttuihin.”

eM: ”Ja kun kursseilla on jokin case-tehtävä, niin siihen on helposti pystytty valitsemaan sellainen case, mikä liittyy mei-

dän omiin projekteihin tai asi-akkaiden toimialaan. samalla mielenkiinto nousee moninker-taiseksi, kun tietää pohtivansa todellisia asioita.”

Vapaus ja vastuu

kun päästään raha-asioihin, alkavat vastaukset putoilemaan huomattavasti hitaammin ja kiertoteitse. raha ja yksityis-henkilön ansiot ovat edelleen tabu suomessa. Vaikka menisi kuinka hyvin, ei sitä pidä naa-purille näyttää. Ja jos menee huonosti, niin sitten ei aina-kaan pidä suutaan aukoa. osal-le omista tuloista vaikeneminen on ehkä vaatimattomuutta, toi-sille tietoinen päätös, joillekin molempia. kukaan ei tulojaan kadulla kuuluttele. Ja onhan meillä kaikilla oikeus siihen.

ak: “Joo hoituu. eli en ole opintotuen piirissä. sillä tavalla tää on kyllä ihan täyspäiväinen juttu.”

al: ”Jos antaisi sellaisen yli-malkaisen vastauksen, niin tie-tysti joskus on pirusti kannatta-vampaa olla yrittäjä kuin tehdä palkkahommia. Mutta toisaalta jos firma investoi paljon, niin sehän on suoraan meidän pal-

koista pois. eli välillä kannatta-vampaa ja välillä ei, mutta po-tentiaalia on paljon enemmän, kun periaatteessa viivan alta jää suoraan omistajan omaan tas-kuun.”

oli raha-asiat niin tai näin, haastateltavat näyttävät olevan tyytyväisiä valintaansa ja ehkä-pä sittenkin se suurin motivaa-tio tulee jostain muualta kuin pankkitilin saldosta. yrittäjyy-den hyvät ja huonot puolet osaa jokainen arvata ja niiden kerto-minen saattaa tuntua vanhan toistamiselta. Mutta jotkut asi-at vain ovat sellaisia, että niitä ei pidä liian kevyesti vähätellä, saati ohittaa.

al: “parasta oman yrityksen johtamisessa on jonkinlainen osittainen vapaus. ei oo kukaan pompottamassa koko ajan selän takana. huonointa on oikeas-taan se, että joskus työt venäh-tää iltaan, mutta silti ne on vain

pakko hoitaa. Toisaalta, jos joku päivä pitää olla pois, niin se on periaatteessa mahdollista – käy-tännössä harvemmin – mutta jonkinlainen vapaus siinä on kai kuitenkin.”

eM: ”Mun mielestä parasta on se, että kun aamulla on sel-lainen olo, että on mukava tul-la töihin. saa tehdä semmoisia juttuja mistä tykkää, jolloin ei myöskään tule niitä tunteja niin laskettua. Toki se vähä ärsyttää, jos toimistolla joutuu olemaan yhteentoista asti illalla, ja me-nee kotiin vaan nukkuakseen ja herätäkseen taas seitsemältä. Mutta onhan se kyllä sitten taas palkitsevaakin.”

ak: “Joo, parasta tässä on joustavuus työnteossa, että ei oo kukaan katsomassa päälle, voi tulla ja lähteä miten haluaa, ja tehdä koulujuttuja jos on tar-vetta. Mutta toisaalta on siinä se vastuupuolikin eli itse pitää

Mainostoimisto Neljä Ulottuvuutta OyPerustamisvuosi: 2005Toimiala: MainostoimistotToimipisteen osoite: DataCity, Lemminkäi-senkatu 14–18 C, 20520 TurkuHenkilökunnan määrä: 5

Mainostoimisto Neljä Ulottuvuutta Oy perustettiin vuonna 2005, kun pitkäaikaiset ystävykset Antti Lundstedt ja Eero Mäkitalo päättivät toteuttaa pitkäaikaisen unelman-sa omasta yrityksestä. Toimisto tuottaa monipuolisia graafisia materiaaleja printeistä ja nettisivuista radiomainoksiin ja multi-mediaan, sekä laajimmillaan suunnittelee yrityksen koko markkinoinnin alusta lähtien. Tämän vuoden alussa yritykseen on palkattu työntekijöitä, ja yhteensä yrityksen omaa henkilökuntaa on nyt viisi henkilöä omistajat mukaan lukien. Lisäksi satunnaisia projekteja hoidetaan alihankkijoilla. Asiakkaat ovat pääasiassa Turun seudun yritykset, kuitenkin Porista Helsinkiin asti on yhteyksiä. Asiakas-yritysten kokoluokka vaihtelee pk-yrityksistä yhteen pörssiyritykseen.

Ari Kasanen

Eero MäkitaloIkä: 23 vuottaVuosikurssi: 2003Pääaine: markki-nointi

“Alussa kun käveli töistä kotiin, mietti

että onko tässä mitään järkeä,

tuleeko tästä mitään.”

Ari K

asanen

1�

Jadecon AyPerustamisvuosi: 2000Toimiala: InternetpalvelutToimipisteen osoite: Maariankatu 1 B 44, 20100 TurkuHenkilökunnan määrä: 5

Telkku.com ja sitä hallinnoiva Jadecon Ay perustettiin vuonna 2000 Anssi Kivirannan ja kahden muun osakkaan toimesta. Maan toiseksi arvostetuimman verkkobrändin ylläpitämisen ja kehittämisen lisäksi Jadecon tekee räätälöityä www-ohjelmointia yrityk-sille, esimerkiksi verkkokampanjasivuja ja verkkokauppoja. Liikevaihdosta noin puolet muodostuu Telkku.comin myynnistä ja toinen puolikas muista projekteista. Yritys on vaihtamassa lähiaikoina yhtiömuotoaan osakeyhtiöksi liiketoiminnan paremman hallittavuuden ja järjesteltävyyden vuoksi. Telkku.com:ssa mainostajina ovat olleet mm. Nokia, TeliaSonera, Elisa, DNA, Pohjola, Nelonen ja Veikkaus.

katsoa, että kaikki hoituu.”Ja nämä herrat eivät ole läh-

teneet leikkiin vain leikkimään. reipasta kasvua tavoitellaan joka vuosi, uusia projektia et-sitään koko ajan, ja laakereille ei jäädä makoilemaan hetkek-sikään.

al: “Tulevaisuus näyttää kyllä asiakkaiden osalta ihan hyvältä, ja tavoite on kasvaa edelleenkin tästä. nyt on eletty oikeastaan jonkinlaista murros-aikaa. Muutimme juuri syys-kuun alussa semmoisesta yh-den huoneen kokoisesta vähän isompiin tiloihin.”

eM: ”Vanhatkin asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä ja teh-neet lisää toimeksiantoja eli sillä tavalla ei oo mitään kriisiä näköpiirissä. positiivisin mielin katsotaan eteenpäin.”

ak: “paljon on uusia rauto-ja tulessa, että ihan toiveikkai-na mennään eteenpäin. sitä en tiedä missä ollaan kymmenen tai edes viiden vuoden päästä, mutta kyllä tässä meillä on aika paljon kaiken näköisiä juttuja. Mutta kyllä tällä hetkellä on sellainen mielenkiintoinen vai-he, että ei esimerkiksi oikein malttaisi edes mennä tekemään mitään noita kursseja.”

Uskallus ja yritys

ehkä kaikista ei voi tulla yrit-täjiä, mutta myöskään mikään ihmemies yrittäjän ei tarvitse olla. Tärkeintä onkin uskallus tarttua tilaisuuteen ja tahto teh-dä töitä.

eM: “periaatteessa kenes-tä tahansa voi tulla yrittäjä, jos vain on itseluottamusta lähteä siihen, ja on valmis tekemään töitä sen eteen. Mutta eihän se vaan ole kaikkien juttu.”

al: ”Jotkut ei pysty elää-mään sen kanssa, että aina ei saa vakiopalkkaa. riskinottokyky on aika olennainen.”

ak: “kyllä se niin on, että ehkä kenestä tahansa ei tule yrittäjää. kyllä siinä kuitenkin tarvitaan sellaista tiettyä riskin-

ottokykyä ja asennetta, että ei kaipaa mitään safetynettiä. eli sun pitää uskaltaa ottaa riski it-sensä työllistämisestä.”

kysyttäessä ohjeita tuleville yrittäjille nykyisetkin yrittäjät vetävät hetken henkeä ja miet-tivät tarkasti ennen kuin vas-taavat. Vinkkejä olisi varmasti vaikka pilvin pimein, mutta mitä kannattaisi päällimmäi-senä muistaa ja muille ohjeiksi antaa?

ak: “Tee liiketoiminta-suunnitelma, ja käänny yritys-hautomoiden ja Te-keskusten puoleen heti alkuun. se olis voinut olla itsellekin hyvä jut-tu silloin aloittaessa. pyri myös pitämään duuni ja vapaa-aika erillään. helposti juttu menee semmoiseksi, että jauhetaan

myöhään iltaan asti eikä nukuta ollenkaan. Ja se ei tee hyvää pi-temmän päälle.”

al: ”ainakin yksi perusjut-tu on, että osakeyhtiölain vaati-mukset ja muut juridiset jutut pitää olla kunnossa. Joko itse pitää perehtyä niihin tai sitten ne pitää ostaa palveluntarjoajil-ta.”

ulkopuolinen huomaa nopeasti yhteisen yhdistävän tekijän haastateltavien välillä. kaikista välittyy erityinen ta-sapainoisuus. Vaikka suunni-telmat ovat suuria, pysyvät jalat kaikilla vakaasti maanpinnalla. Ja ehkäpä se ei ole aivan sattu-maa. pikavoittojen tavoittelijat löytyvät muualta.

Mikko Lam

pikoski

-

Anssi KivirantaIkä: 28 vuottaVuosikurssi: 2003Pääaine: markki-nointi

Mikko Lam

pikoski

“Kyllä sitä on menty metsään

useitakin ker-toja. Nyt niille

tietysti aina naureskellaan,

että kyllä silloin oltiin yössä.”

1�

KYLTERIELÄMÄÄpäätimme selvittää ovatko

huhut villistä opiskelijaelämästä totta. soluttauduimme oikeiden

opiskelijoiden joukkoon viikon ajaksi ja kirjasimme ylös

huomionarvoiset asiat, joihin tyypillinen opiskelija jatkuvasti

törmää. Tässä on tulos.

MA07.55: Jätän kännykän rauhaan viidennen torkkukomennon jälkeen. Miten ihmees-sä herääminen voi joka ikinen vuosi vain vaikeutua, vaikka vanhetessa tajuaakin sen akateemisen vapauden ihanan piirteen, että lukujärjestyksensä saa suunniteltua itse. Tämänaamuisesta herätyksestä voin kiittää Weboodia, joka kaatumisellaan jätti mi-nulle hyvin vähän valintoja rästiin jääneen

ruotsin kielen keskustelukurssin ajankohdan suhteen. ei muuta kuin jogurtit naamaan ja menoksi. pyö-rämatkan aikana sormistani katoaa tunto, yöpakkaset ilmeisesti jatkuvat aamullakin.

10.03: yritän käyttää vartin tau-on hyödyksi ja haalin kirjoja perjan-taina olevaa kansiksen tenttiä varten. saan kolmesta kirjasta yhden, muut ovat lainassa ja varauslistakin näyttää pelottavan pitkältä. onneksi toinen kirjoista löytyy Åbo akademin kir-jastosta. Missä ihmeessä se on?

11.47: perhanan luennoitsija ei voinut lopettaa ajoissa. nyt Mon-tun jono tekee jo matopeleistä tuttua tiukkaa käännöstä fudispelin kohdal-la. en jaksa jonottaa, haen kanasäm-pylän Mercalta.

12.40: istun luennolla. nukuttaa. onneksi olen takarivissä. aistit toi-mivat sen verran, että tiedostan sla-idien vaihtuvan verkkaiseen tahtiin, mutta mitään niistä ei rekisteröidy kovalevylle. päätän hieman skarpata. rationaalinen päätöksenteko ja te-hokkaat markkinat. Jään miettimään otsikkoa. nykyiset talousteoriat ovat kyllä ihan yhtä tyhjän kanssa. ihmi-nen on laiska, tyhmä ja huono teke-mään päätöksiä. Voi vitsi, siinähän oliskin ideaa kun loisi kokonaan uu-den tehottomuuden ja epärationaali-suuden talousteorian. saisi ehkä ni-mensä historiaan. nobel-palkinnon. Äh, liian vaivalloista.

18.12: alkaa olla melkoisen nälkä. päätän tehdä vähän päivällistä, mut-ta joudun vaikean päätöksen eteen: keitänkö tänään pastan al dente vai läpilöysäksi. päätöksentekokykyä koettelee myös valinta tonnikalan ja tomaattimurskan välillä. Tonnika-lapurkin viimeinen käyttöpäivä on ollut tomaattipurkin vastaavaa ai-kaisemmin, joten päätän syödä ka-lan pois ensin. Juomaksi rasvatonta maitoa. etsin leipää kaapista, mutta samalla muistan, että söin viimeiset viipaleet aamulla. ruokailun jälkeen en ehdi tiskata, kun on niin kiireitä

koulujuttujen kanssa. avaan tv:n ja liimaudun sohvalle.

23.02: havahdun ilmaisjakelu-lehtien ryminään, mikä ihme noita jakajia vaivaa kun tähän aikaan liik-kuvat? koulujutut jäivät nyt lievästi sanottuna tekemättä, mutta eihän se yksi kerta mitään. huomenna teen sitten tämänkin päivän tehtävät. pe-rustelen itselleni, että niinhän se oike-astaan on muutenkin tehokkaampaa. Ja kyllähän mä nämä tehtävät osaisin joka tapauksessa, vaikka joku niistä jäisikin tekemättä. itse itselleni anta-mani synninpäästön jälkeen voinkin hyvillä mielin mennä nukkumaan: huomenna menen ajoissa tunneille, olen skarppina koko päivän, ja teen kaikki kasaantuneet rästit pois alta.

TI

09.49: insinööreille kymmenen pistettä, papukaijamerkki ja hala-uksetkin päälle torkkutoiminnon keksimisestä! koululla pitäisi olla 25 minuutin päästä, matka kestää 10 minuuttia. aamupala jää syömättä – jotainhan on uhrattava taistossa ai-kaa vastaan. hyvin alkaa taas.

10.24: Vihdoin koululla. Täytyy olla kiitollinen siitä, että luento sattuu olemaan isossa salissa. sellaiseenhan on näennäisesti helppo luikkia vähän myöhässäkin ilman, että häiritsee muita. Mitä nyt ovi narisee avatessa. päät kääntyvät, vastaan vaivaantu-neella hymyllä. kaverit ovat motissa keskellä ja penkkirivien reunapaikat on jo viety, joten eturivi kutsuu. Tun-nen, kuinka sata silmäparia seuraavat huomaamatonta hiipimistäni rappu-

sia alas. saan koko luennon kestävän kunnian vastailla lehtorin esittämiin ”kai nyt joku tämän tietää?” -kysy-myksiin.

11.55: pitäisi lähettää tärkeä säh-köposti, mutta kaikki koneet ovat varattuja. Menen moikkaamaan käytäväkonetta näpyttelevää kaveria-ni. onpas kiusallista: Voinko katsoa ruutua, jossa vilisee henkilökohtai-sia sähköposteja vai pitääkö sijoittua niin, että nojaan pöytään ja katson

kaveria silmiin? sähköpostit hoidet-tuamme menemme hyppytunnin kunniaksi Bryggeen syömään. euron hinnankorotus ei tunnu missään näi-den herkkujen rinnalla.

15.03: uusi lukukausi, uudet kurssit ja, mikäs sen mukavampaa, uudet projektityöt. Vaikka aihe sat-tuisikin osumaan omien mielenkiin-non kohteiden kanssa yksiin, tulee aikataulujen kanssa lähes poikkeuk-setta ongelmia. uskomatonta, kuin-ka jokainen luennoitsija yllättyy aina yhtä paljon siitä, ettei vapaaehtoisia löydy komppanian verran ensimmäi-sille, kahden viikon päästä oleville, esityspäiville! Miksi sukunimeltään aakkosien alkupuolelle sijoittuvia on ihan joka kerta pakko rankaista ja täyttää aikataulu vapaaehtoisten

“Koulujutut jäivät nyt lievästi sanot-tuna tekemättä, mutta eihän se yksi kerta

mitään. Huomenna teen sitten tämänkin päivän tehtävät.”

1�

KYLTERIELÄMÄÄpäätimme selvittää ovatko

huhut villistä opiskelijaelämästä totta. soluttauduimme oikeiden

opiskelijoiden joukkoon viikon ajaksi ja kirjasimme ylös

huomionarvoiset asiat, joihin tyypillinen opiskelija jatkuvasti

törmää. Tässä on tulos.

MA07.55: Jätän kännykän rauhaan viidennen torkkukomennon jälkeen. Miten ihmees-sä herääminen voi joka ikinen vuosi vain vaikeutua, vaikka vanhetessa tajuaakin sen akateemisen vapauden ihanan piirteen, että lukujärjestyksensä saa suunniteltua itse. Tämänaamuisesta herätyksestä voin kiittää Weboodia, joka kaatumisellaan jätti mi-nulle hyvin vähän valintoja rästiin jääneen

ruotsin kielen keskustelukurssin ajankohdan suhteen. ei muuta kuin jogurtit naamaan ja menoksi. pyö-rämatkan aikana sormistani katoaa tunto, yöpakkaset ilmeisesti jatkuvat aamullakin.

10.03: yritän käyttää vartin tau-on hyödyksi ja haalin kirjoja perjan-taina olevaa kansiksen tenttiä varten. saan kolmesta kirjasta yhden, muut ovat lainassa ja varauslistakin näyttää pelottavan pitkältä. onneksi toinen kirjoista löytyy Åbo akademin kir-jastosta. Missä ihmeessä se on?

11.47: perhanan luennoitsija ei voinut lopettaa ajoissa. nyt Mon-tun jono tekee jo matopeleistä tuttua tiukkaa käännöstä fudispelin kohdal-la. en jaksa jonottaa, haen kanasäm-pylän Mercalta.

12.40: istun luennolla. nukuttaa. onneksi olen takarivissä. aistit toi-mivat sen verran, että tiedostan sla-idien vaihtuvan verkkaiseen tahtiin, mutta mitään niistä ei rekisteröidy kovalevylle. päätän hieman skarpata. rationaalinen päätöksenteko ja te-hokkaat markkinat. Jään miettimään otsikkoa. nykyiset talousteoriat ovat kyllä ihan yhtä tyhjän kanssa. ihmi-nen on laiska, tyhmä ja huono teke-mään päätöksiä. Voi vitsi, siinähän oliskin ideaa kun loisi kokonaan uu-den tehottomuuden ja epärationaali-suuden talousteorian. saisi ehkä ni-mensä historiaan. nobel-palkinnon. Äh, liian vaivalloista.

18.12: alkaa olla melkoisen nälkä. päätän tehdä vähän päivällistä, mut-ta joudun vaikean päätöksen eteen: keitänkö tänään pastan al dente vai läpilöysäksi. päätöksentekokykyä koettelee myös valinta tonnikalan ja tomaattimurskan välillä. Tonnika-lapurkin viimeinen käyttöpäivä on ollut tomaattipurkin vastaavaa ai-kaisemmin, joten päätän syödä ka-lan pois ensin. Juomaksi rasvatonta maitoa. etsin leipää kaapista, mutta samalla muistan, että söin viimeiset viipaleet aamulla. ruokailun jälkeen en ehdi tiskata, kun on niin kiireitä

koulujuttujen kanssa. avaan tv:n ja liimaudun sohvalle.

23.02: havahdun ilmaisjakelu-lehtien ryminään, mikä ihme noita jakajia vaivaa kun tähän aikaan liik-kuvat? koulujutut jäivät nyt lievästi sanottuna tekemättä, mutta eihän se yksi kerta mitään. huomenna teen sitten tämänkin päivän tehtävät. pe-rustelen itselleni, että niinhän se oike-astaan on muutenkin tehokkaampaa. Ja kyllähän mä nämä tehtävät osaisin joka tapauksessa, vaikka joku niistä jäisikin tekemättä. itse itselleni anta-mani synninpäästön jälkeen voinkin hyvillä mielin mennä nukkumaan: huomenna menen ajoissa tunneille, olen skarppina koko päivän, ja teen kaikki kasaantuneet rästit pois alta.

TI

09.49: insinööreille kymmenen pistettä, papukaijamerkki ja hala-uksetkin päälle torkkutoiminnon keksimisestä! koululla pitäisi olla 25 minuutin päästä, matka kestää 10 minuuttia. aamupala jää syömättä – jotainhan on uhrattava taistossa ai-kaa vastaan. hyvin alkaa taas.

10.24: Vihdoin koululla. Täytyy olla kiitollinen siitä, että luento sattuu olemaan isossa salissa. sellaiseenhan on näennäisesti helppo luikkia vähän myöhässäkin ilman, että häiritsee muita. Mitä nyt ovi narisee avatessa. päät kääntyvät, vastaan vaivaantu-neella hymyllä. kaverit ovat motissa keskellä ja penkkirivien reunapaikat on jo viety, joten eturivi kutsuu. Tun-nen, kuinka sata silmäparia seuraavat huomaamatonta hiipimistäni rappu-

sia alas. saan koko luennon kestävän kunnian vastailla lehtorin esittämiin ”kai nyt joku tämän tietää?” -kysy-myksiin.

11.55: pitäisi lähettää tärkeä säh-köposti, mutta kaikki koneet ovat varattuja. Menen moikkaamaan käytäväkonetta näpyttelevää kaveria-ni. onpas kiusallista: Voinko katsoa ruutua, jossa vilisee henkilökohtai-sia sähköposteja vai pitääkö sijoittua niin, että nojaan pöytään ja katson

kaveria silmiin? sähköpostit hoidet-tuamme menemme hyppytunnin kunniaksi Bryggeen syömään. euron hinnankorotus ei tunnu missään näi-den herkkujen rinnalla.

15.03: uusi lukukausi, uudet kurssit ja, mikäs sen mukavampaa, uudet projektityöt. Vaikka aihe sat-tuisikin osumaan omien mielenkiin-non kohteiden kanssa yksiin, tulee aikataulujen kanssa lähes poikkeuk-setta ongelmia. uskomatonta, kuin-ka jokainen luennoitsija yllättyy aina yhtä paljon siitä, ettei vapaaehtoisia löydy komppanian verran ensimmäi-sille, kahden viikon päästä oleville, esityspäiville! Miksi sukunimeltään aakkosien alkupuolelle sijoittuvia on ihan joka kerta pakko rankaista ja täyttää aikataulu vapaaehtoisten

“Koulujutut jäivät nyt lievästi sanot-tuna tekemättä, mutta eihän se yksi kerta

mitään. Huomenna teen sitten tämänkin päivän tehtävät.”

1�

puuttuessa aakkosjärjestyksessä? 16.12: koulusta kotiin palattuani

olen todella pirteä ja palan halusta päästä kirjojen ja tehtävien kimp-puun. nukahdan somasti sohvalle tenttikirja sylissäni. herään tunnin kuluttua puhelimen pirinään, pekka ja Viivi pyytävät oluelle. pienen ar-pomisen jälkeen olen jo menossa.

20.22: uskomatonta mutta totta, kotona ollaan. olenkohan vihdoin päässyt sivistyneiden juo-matapojen makuun? oluttuoppien voimalla laskiksen harkat ja huo-minen sanakoe tuntuvat harrasteli-joiden puuhastelulta. olen tulessa. pitäisiköhän ilmoittautua jo kevään graduryhmään?

KE 09.54: herään. Tiedän sen heti. olo on liian virkeä, tuntuu kuin olisin ollut hereillä jo pidempäänkin. en laittanut herätystä päälle illan ahke-ruuspuuskassa. noh, yksi englannin tunti sinne tänne. saan itseni jälleen kerran vakuuttuneeksi siitä, että en olisi siellä kuitenkaan mitään uutta oppinut – katsonhan jenkkileffoja lähes päivittäin ilman tekstityksiä. puolessa välissä koulumatkaa tih-kusade yltyy ja ympäristö muuttuu nopeasti pieneksi vesistöksi. Muis-tan suunnitelleeni sateenvarjon mu-kaanottoa vain vartti sitten pepso-dentit suussani. on se kumma kun yksinkertaisemmankin asian muis-tamiseen tarvitsee muistilapun tai kalenterimerkinnän. Joudun siirtä-mään kaksi mummopyörää syrjään,

jotta saan oman maastopyöräni pää-oven katoksen alle sateensuojaan.

10.30: ennen aTk-luokkaan siirtymistä viihdytän itseäni hetken lueskelemalla vanhoja kylisteen nu-meroita, näihin juttuihin ei kyllästy ikinä! Taulukkolaskennan harkkatyö masentaa: miksi en tehnyt muistiin-panoja maanantain luennolla? siel-lähän käytiin läpi juuri näitä data table -hässäköitä. Missä on leinon Timo? onneksi pekka sattuu paikal-le, muutaman vinkin jälkeen olen-kin jo tulostamassa pDF-versiota. Datailun jälkeen siirrymme Mont-tuun ansaitulle lounaalle.

15.42: kaljakaupan kautta ko-tiin! Mutta mihin ihmeeseen lai-toin takkini? sadepäivän ansiosta naulakko on täynnä toinen toistaan märempiä, tummia rotseja. olisin voinut vaikka vannoa, että jätin tak-kini ensimmäiseen peiliväliin. Vartin etsimisen jälkeen se kuitenkin löytyy kahden takin alta keskeltä naulakko-riviä. kaupassa vaikeudet jatkuvat: sijoitanko litrahinnaltaan halpaan mäyräkoiraan vaikka kotona on vie-lä Viron tuliaisia – periaatteessahan sixpack voisi riittää? Taiteilen kotiin mäyriksen kanssa.

18.15: etkoilemme yo-taloissa asuvan Mikan luona. illan ohjelma

koostuu etukäteiskeittoilusta ja pu-pujaisten jatkoista. Vaikka suurin osa porukastamme on jo vuosikurssia n, koemme edelleen olevamme velvol-lisia toivottamaan uudet opiskelijat tervetulleiksi yhteisöömme. Jokai-sella on tuttuun tyyliin vähintään yksi uunituore pupugalleria hyppy-sissään, keskustelu tämän vuoden tarjonnasta käy kuumana.

24.00: olen ollut Montun kalja-jonossa noin vartin ja alan pikkuhil-jaa saavuttaa tuon kaikkien tavoit-teleman keitaan. nyt ne bileet vasta alkavat! Valloitamme tanssilattian noin 14 kertaa.

02.56: parkille päästyäni silmät alkavat painaa ja askel tuntuu ras-kaalta. ehkä en ole juonut viimeisen tunnin aikana tarpeeksi? korjaan tilanteen tyhjentämällä pullon yk-kösellä alas.

~04: kotimatkalla iskee yllät-tävä nälkä ja päätän mennä hesen jonoon – niiden sadan ihmisen taak-se siis. Vuoroni tullessa vääntäydyn luukusta puoliksi sisään kioskiin, ja huudan tilaukseni kymmenen sen-tin päässä seisovalle myyjälle. siirryn paheksuvien katseiden painostuk-sesta hieman syrjemmäs syömään. yritän vielä viimeistä kontaktia nais-puolisilta vaikuttaviin haalarihenki-löihin ajattomalla ”käyttekste usein täällä?” -klassikolla ilman tulosta.

TO

07.30: iso oksu. olo on kauhea.

09.43: kännykkä ja todellisuu-dentaju pakottavat ihmisraadon ylös, ranskan tunnille on mentävä täynnä olevan poissalokiintiön ta-kia. Vapina ja heikotus vaikeuttavat aamutoimia. pyörämatka on todel-la outo, tuntemattomilta näyttävät ihmiset moikkailevat ja lähes kaik-ki vastaantulijat hymyilevät minut

“Olisin voinut vaikka vannoa, että jätin takkini ensimmäiseen peiliväliin. Vartin

etsimisen jälkeen se kuitenkin löytyy kah-den takin alta keskeltä naulakkoriviä.”

Tomi Keskinen

1�

nähdessään. 11.02: aina yhtä reipas ranskan

lehtori on kuittaillut koko tunnin il-meisen väsähtäneestä olemuksestani. ajatukseni haahuilevat epämääräisen pleksin takana, en saa niistä otetta. p-a-k-k-o saada kahvia!

11.40: ruokajonossa. edelleen. kaikki pakkautuvat syömään tietysti yhtä aikaa ja lisäksi koululla on jokin yrityskonferenssi – puolet ruokailuti-

lasta on otettu 50 vieraan käyttöön, tosin paikalle ilmestyy vain koural-linen. edelläni on muutaman hen-gen seurue. ilmeisesti eräs seurueen ystävistä tulee paikalle juttelemaan tovereilleen ja samalla ”huomaamat-tomasti” ujuttautuu jonon sekaan. Verenpaine nousee pykälän ja mei-naan jo avata suuni, mutta päätän sittenkin olla hiljaa. ystävällinen

palvelu linjaston päässä siirtää synkät ajatukset sivummalle.

12.30: olen jostain syystä vaelta-nut Mercan ylemmälle ylikulkusillal-le. Mieleeni tulvahtavat vauhdikkaat kuvat indiana Jonesin seikkailuista ilmassa leijuvilla lasipoluilla Viimei-nen ristiretki -elokuvassa. Fiilis on huikea, tunnen olevani nuori harri-son Ford.

15.22: projektityön parissa puu-hastelua takana kohta kaksi ja puoli tuntia. saldo: kolme kuppia kahvia, 13 kuumaa kissaa bongattuna irC-galleriasta ja nolla sivua tekstiä. pää-tämme jatkaa ensi viikolla, onhan tässä vielä aikaa. alan penkoa tent-tiarkistoa huomista tenttiäni varten. Vesiperä! kyllä nyt opiskelijoiden oikeuksia poljetaan, pitääkin laittaa heti mailia koposihteerille.

17.11: lukusalissa on jäätävän kylmä. noh, pysyypähän ainakin he-reillä. Takanani joku datanaama hak-kaa läppäriään niin että sali raikaa. Meillä karpaaseilla on onneksi rat-kaisu joka ongelmaan: ei muuta kuin korvatulpat korviin ja nenä kohti prujua, jonka anneilla olen päättänyt mennä tentistä läpi.

PE

10.00: Mitä ihmettä, ovikello soi? en ole muistaakseni sopinut mitään menoja tälle aamulle. sen täytyy olla TV-lupatarkastaja! sakkomaksu viu-

hahtaa varmasti jos avaan oven, TV on suoralla linjalla ulko-oven kanssa. Mitä jos se huomaa että olen täällä? Menen peiton alle piiloon ja annan ovikellon rämistä.

12.05: Tuskanhiki helmeilee ohi-molla. luulin syksyn olevan jo niin pitkällä, että kylmät aamut ovat va-kio. huppari ja huivi olivat sitten-kin liikaa tässä auringonpaisteessa. Tilanne vain pahenee kun pääsen Monttuun. ruoka-altaista hohkaava kuumuus saa kasvoni suorastaan va-lumaan hikeä. yritän olla cool, mutta peli on jo menetetty. Tavallisesti niin mukava nainenkin linjaston päässä katsoo minua oudosti, kun annan hänelle kädessäni lionneet 2,20 €. onneksi sentään bongaan Timon, pentin ja saaran lounasseurakseni.

14.03: Järkytyin aamun tapahtu-mista niin paljon, että viime hetken pänttäykset jäivät väliin. ymmärrän tenttipaperin sanoista noin kolme neljäsosaa, tartun silti härkää sarvista ja annan kynän laulaa. ei ole suuri yllätys että pöytäni klenkkaa häiritse-västi, konseptipaperimyttyä kehiin ja voin taas keskittyä olennaiseen. olen valmis alle tunnissa, mahdollisuudet läpäisyyn lienevät noin 40/60.

16.00: Tarkistan pankkitilini sal-don: 12,43 euroa, opintotuki tulee vasta maanantaina. Viikonlopun kuviot näyttävät harvinaisen selviltä: junalla sinne missä ruokaa on - poru-koiden luo.

Päiväkirja perustuu Turun kauppakorkeakoulussa majailevan toimituksenporukan kokemuksiin.

-

“Mitä jos se huomaa että olen täällä?

Menen peiton alle piiloon ja annan

ovikellon rämistä”

Tomi Keski

nen

Tapio Heikinheimo

1�

Ei ihme, että naisia pelottaa kävellä ulkona.

LIIKAA MIEHIÄ ILMAN VAATTEITA

Iiiii! Poikia ILMAN paitoja!

Rattopoikia. Muoviasusteet ovat syksyn trendi.

Banaanihymy!

20

“Se on näin iso.”

Balettitanssijan vapaapäivä.

Mantereella ei ole väliä, paidattomuus pysyy. Kuvassa team Macao

LIIKAA MIEHIÄ ILMAN VAATTEITA

“MÄ TEIN TÄN MEHUN IHAN ITE!”Turun vesipelastajat Ry.Muoviasusteet ovat syksyn trendi.

21

SEFE ON ROCKuudet puput ovat aloittaneet opiskelun-sa intoa puhkuen. ainakin nesun pu-puinfo oli kyllin näkövinkkelistä täynnä nuoria huimapäitä ja riennot tuntuvat houkutelleen mukaansa suuren joukon jä-nösiä. hyvä puput! on hienoa, että hyö-dynnätte alusta lähtien ylioppilaskuntam-me palvelu¬tarjontaa (=mm. bileitä, mutta myös paljon muuta). itse neljännen vuosi-kurssin opiskelijana alkaa tuntea itsensä jo aika konkariksi näiden nuorikkojen rinnal-la. Vaan emmepä mekään vielä mitään fos-siileja ole. ilahduttavan paljon törmää vielä ylempiinkin vuosikurssilaisiin sekä koululla että viihteellä.

Voin suositella kaikille lähtemistä mu-kaan ylioppilaskuntamme toimintaan. uskallan väittää, että se on opettavais-ta, hauskaa ja auttaa jaksamaan muu-ten melko harmaassa opiskelijan arjessa. ylioppilas¬kuntamme on juuri sopivan suuri, josta löytyy varmasti jokaiselle oman näköistä puuhaa.

itse olen viime vuosina ollut mukana jos jonkin näköisessä ylioppilaskunnan toimes-sa: nesussa, edustajistossa, sova-valiokun-nassa, opo-valiokunnassa sekä tutorina peräti kahdesti. puuhaa on riittänyt, mutta olen myös saanut paljon ikimuistoisia ko-kemuksia ja rutkasti uusia tuttavuuksia! olen toiminut nyt vuoden myös suomen ekonomiliitto seFen kylteriyhdyshenki-lönä. kyllinä minun tehtäväni on auttaa sinua parhaani mukaan kaikissa seFeen liittyvissä asioissa.

nyt annankin ajankohtaisen vinkin jo kokeneemmalle yo-kunta aktiiville: kiin-nostaisiko sinua uudet haasteet? nyt sinulla

on harvoin avautuva tilaisuus hakea seFen kylteriyhdyshenkilön paikkaa koulussam-me (minun nykyinen työni). Minä eläköi-dyn kyllin pestistä tämän vuoden päätteeksi ja uusi kylli aloittaa työnsä tammikuussa 2007! haku on nyt käynnissä ja jatkuu lo-kakuun loppuun (29.10.06). lisätietoja löydät seFen ilmoitustaululta atk-käytä-vältä tai tiedustelemalla suoraan minulta.

kuten ylioppilaskuntamme palveluissa, myös seFen palveluissa on paljolti sinusta itsestä kiinni kuinka paljon rahanarvoisia etuja hyödynnät ja otat käyttöösi. Jos sinul-la on jotain kysyttävää koskien seFen pal-veluja, ole toki rohkeasti yhteydessä. parhai-ten saat minuun yhteyden sähköpostitse tai puhelimitse, mutta toivottavasti tulet toki juttelemaan myös koululla!

puhtia opiskeluihin ja törmäilemisiin,

laura TelénseFen kylteriyhdyshenkilöTurun kauppakorkeakoululaura.telen@sefe.fi041-534 9492

Pssst PUPU! Saat Ekonomi-lehden mar-raskuusta eteenpäin ja Kauppalehden tammikuusta lähtien suoraan kotiisi.

Laura Telén

Heipähei pupuset ja varttuneemmat kylterit!

Lehtiedut: Kauppalehti, Ekono-mi- ja Campus.fi -lehdetKesäpalkka-, alkupalkka- ja gra-dupalkkiosuosituksetTyöttömyysvakuutusmahdolli-suus (IAET-kassa, tutustu:

www.iaet.fi)Työsuhdepalvelut: uraneuvonta, työnhaun tuki ja työsuhdejuris-tin palvelutLehtialennuksia Talentumin ja Yhtyneiden Kuvalehtien julkai-suistaVakuutusalennukset If:ltäIlmaisjulkaisut, esim. Kylterin työnhaun opas

•

•

•

•

•

••

Kylterin hyötyjä SEFEstä

22

reinhardt Överstol

PATRIAN uuSI POMO

teksti KIIrA pALOLA kuvat HEIKKI LäHTEENMäKI

2�

syyskuun alussa ylioppilaskun-tamme sai uuden pääsihteerin, kun pitkäaikaisen ”pässin” Matti koiviston virkakausi päättyi. ke-väällä tehtävään valittu Johanna

kärki aloitti työt patrialla ja ainakin omien sanojensa mukaan on viihtynyt uusissa ym-pyröissä hyvin. Vaikka Johanna ei olekaan kylteri, ei hän tule kaukaa: takana ovat so-siaalipolitiikan opinnot Turun yliopistossa ja aktiiviura Tyy:ssa.

Johanna on 29-vuotias paljasjalkainen turkulainen. hän aloitti Turun yliopis-

tossa englannin kääntämisen opiskelijana, mutta silloinen sivuaine sosiaalipolitiikka tuntui kiinnostavammalta ja vei mukanaan. sivuaineena Johanna opiskeli valtio-oppia, poliittista historiaa, kehitysmaantutkimus-ta ja aikuiskasvatustiedettä, joten tutkinto on todella laaja-alainen. ”kyllähän tässä on paljon tullut opiskeltua, mutta kaikki aineet ovat olleet hyvin mielenkiintoisia. opinnot ovat ihan viimeistä vaille valmiit. Graduni käsittelee ulkomaisten tutkinto-opiskelijoi-den lukukausimaksuista käytyä keskustelua. palautin gradun syyskuun alussa, joten nyt ollaan todellakin loppusuoralla,” Johanna sanoo.

opintojensa ohella Johanna on osallis-tunut Turun yliopiston ylioppilaskunnan eli Tyy:n toimintaan hyvin aktiivisesti. hän oli hallituksen kV-kehy-vastaava vuonna 2000 ja jatkoi hallitusvuoden jäl-keen kv-sihteerinä. lisäksi hän on ollut mm. edustajiston varajäsenen ja mukana strategiatyöryhmässä ja yliopiston halli-tuksessa. lista on vaikuttavan pitkä. har-rastuksekseen Johanna mainitseekin juuri ylioppilaskuntatoiminnan.

Monia kuntalaisia on varmasti askar-ruttanut se, miksi Johanna päätti

hakea ylioppilaskuntamme pääsihteeriksi. Johanna itse kertoo, että valmistuminen al-koi lähestyä ja hänestä tuntui siltä, että piti hankkia lisää työkokemusta. ”pääsihteerin työ tuntui mielekkäältä ja halusin vielä tehdä työtä opiskelijoiden kanssa ja ennen kaikkea opiskelijoiden eteen. päätin hakea

ja katsoa, miten käy, vaikken Tuky:sta niin paljon tiennytkään – lähinnä perusasioita, ja tässä sitä nyt ollaan”. kun Johannalta kysyy mahdollisista ennakkoluuloista kyl-tereitä kohtaan, purskahtaa hän nauruun. ”Tietyn tyyppisiä stereotypioitahan aina on… esimerkiksi humanistit pukeutuvat aina mustiin ja kauppatieteilijät ajattelevat vain rahaa. Minulla on kuitenkin useam-pia kavereita kauppakorkeassa, osa on ollut toimijoinakin Tuky:ssa, joten tiesin kyllä, minne olin tulossa”.

Johanna sanoo kotiutuneensa patrialle hyvin. ”aluksi tietysti jännitti, mutta kaikki on lähtenyt hyvin käyntiin. koiviston Mat-ti antoi hyvät ohjeet ja lupasi auttaa jatkos-sakin. paljon on hommaa ja kestää vielä en-nen kuin työ muuttuu rutiiniksi. Toimijat ja työkaverit ovat olleet todella mukavia”. Johanna kertoo myös ylioppilaskuntien toimintakulttuureissa olevan eroja. suu-rimmaksi Tyy:n ja Tuky:n väliseksi eroksi hän mainitsee sen, että meillä toimijat ovat nuorempia kuin Tyy:ssa. siellä toisen vuo-sikurssin opiskelijoita ei vielä ole hallituk-sessa, vaan vasta ainejärjestöissä ja sitä kaut-ta lähdetään mukaan. ”Mutta eihän tällä sinänsä ole merkitystä, yhtä innokkaitahan kaikki ovat,” hän lisää.

pääsihteerin pesti kestää kaksi vuotta ja tärkeintä on Johannan mielestä pitää

huolta siitä, että opiskelijoilla on kaikki hyvin. opintotuki on jatkuvasti tapetilla ja hän kannattaa tuen nostamista: ”pelkällä opintotuella ja -lainalla ei yksinkertaisesti tule toimeen”. kun Johannalta kysyy, missä hän näkee itsensä kymmenen vuoden kulut-tua, menee hän hiukan mietteliääksi. ”Voisi olla todella kivaa olla töissä jossain isossa kansainvälisessä järjestössä, esimerkiksi yk:ssa, mutta todennäköisemmin työskente-len jonkinlaisissa projektihommissa jossain valtion virastossa tai järjestössä. iso kan-sainvälinen organisaatio voisi olla mielekäs, koska se tarjoaisi paljon mahdollisuuksia. kansainvälinen sosiaalipolitiikka ja hyvin-vointivaltioiden väliset erot kiinnostavat kovasti.” Vaikka Johanna onkin ylioppilas-kuntamme tuore pääsihteeri, ei hän suun-

nittele kauppakorkeakouluun opiskelijaksi hakemista. ”kaverit ovatkin nauraneet, että voisin hakea sivuaineoikeutta! Mutta olen jo opiskellut yhdeksän vuotta ja on mukava tehdä välillä muutakin. Jos tämä olisi tullut vastaan aikaisemmin, olisin saattanutkin tehdä sivuaineen kauppakorkeassa.”

lopuksi Johanna vielä lähettää terveisiä kuntalaisille: ” opiskeluelämä ei ole pelkkää opiskelua! Vaikka valtion taholta on tullut rajoituksia opiskeluaikojen lyhentämiseksi, on hyvä tavata kavereita ja harrastaa. yliop-pilaskuntatoimintaan osallistuminen antaa paljon. se on hauskaa ja opettavaista, pääsee tapaamaan uusia ihmisiä ja luomaan kon-takteja. Työelämässä arvostetaan muutakin kuin huippunopeasti tehtyä tutkintoa.” -

Nimi: Johanna KärkiSynt.aika: 28.3.1977Pääaine: sosiaalipolitiikkaKiinnostuksen kohteet: kv sosiaa-lipolitiikka, hyvinvointivaltiotHarrastukset: yo-kuntatoiminta, liikunta

••••

•

Pääsihteerimme

Syksy toi tullessaan muutoksia, kun TuKY:n pitkäaikaisen pääsihteerin Matti Koiviston virkakausi päättyi ja

Johanna Kärki yliopiston puolelta otti Patrian haltuun.

2�

Pihlava aloitti opinnot Turun kauppakorkea-koulussa vuonna 2000. ensimmäinen syk-sy kului kuitenkin sydneyn olympialaisten parissa, joten opiskelujen makuun hän pää-si kunnolla vasta myöhemmin. siitä eteen-

päin säntillisen oloinen pihlava opiskelikin kertomansa mukaan entistä tehokkaammin. opinnot edistyivät jou-tuisasti täyspainoisesta harjoittelusta huolimatta. opis-kelujen ja uintiharjoitusten yhdistäminen vaati pihlavan mukaan itsekuria ja omatoimisuutta. ”Tein tarkat suun-nitelmat siitä, mitä kursseja aioin opiskella milloinkin.” uintimatkat luonnollisesti verottivat läsnäoloa koulussa ja usein harjoitus- ja kilpailumatkojen vapaa-aika kuluikin tenttikirjojen parissa. Muu-ten melko i t s e n ä i s e s t i opiskellut pih-lava kertoo p y rk i n e e n s ä aina olemaan paikalla tentti-viikoilla, jotta kurssit tulisivat ajallaan suoritetuksi.

Käytyään pakollisia kursseja läpi pihlava huomasi ra-hoitusalan tuntuvan kiinnostavalta ja päätti valita

pääaineekseen kansantaloustieteen ja sivuaineekseen las-kentatoimen. opintojen edetessä kiinnostus rahoitusalaa kohden vahvistui. Mies kertoo erityisesti Paavo okon olleen innostava opettaja. hän on edelleen gradunsa tiimoilta yhteydessä tähän ”kunnioitusta herättävään ja

kokeneeseen professoriin”. kansantaloustieteen kurssien lisäksi pihlava mainitsee hyödylliseksi esiintymis- ja pu-hetaidon opetuksen.

Pro gradu -työnsä aiheeksi pihlava valitsi sijoittajien käyttäytymisen osakemarkkinoilla. aihe vastaa osu-

vasti hänen nykyistä työtään osuuspankin sijoitusneu-vojana. ”päätehtävänäni on konsultatiivinen osakesalk-kujen hoitaminen. Tärkeässä osassa ovat luonnollisesti asiakastapaamiset, joissa pyritään löytämään jokaiselle oikeanlainen vaihtoehto pankin sijoitustarjonnasta.”

pukuun pukeutuva vesipeto seuraa päivittäin mark-kinoiden kehitystä ja uutisia voidakseen tarjota asiakkail-

leen parhaiten sopivia sijoi-tuskohte i ta . hän kertoo saaneensa kou-lusta hyvän t eoree t t i s en pohjan työ-hönsä, mutta m u i s t u t t a a , että jokaisessa

työtehtävässä parhaan opin saan vasta tekemällä. ”Myyn-titaitoja ja markkinointihenkisyyttä olisin toivonut ope-tukseen lisää. ne ovat pankkialalla tärkeitä”, pihlava vinkkaa koulun suuntaan.

Tällä hetkellä Jarno pihlavan tähtäin on asetettu hel-singissä joulukuussa järjestettäviin uinnin eM-kilpai-

luihin. Työ vie luonnollisesti suuren osan ajasta, mutta hyvä uintivire jatkuu ja työnantajakin suhtautuu jous-

Jarno Pihlavateksti sAMpO rOuHIAINEN kuva HEIKKI LäHTEENMäKI

“Koulusta sai hyvän teoriapohjan työelämään, mutta esimerkiksi käytännön myyntitaitoja ei voi

oppia kuin tekemällä”

Harva huippu-urheiluja onnistuu yhdistämään totisen treenauksen ja opiskelun. Poikkeuksiakin on, esimerkkinä tästä koulumme vesipeto

2�

-

tavasti myös pihlavan toiseen ammattiin. ensi vuoden alusta alkaen pihlava aikoo siirtää uinnin hieman taka-alalle, tavoitteena on saada gradu valmiiksi kevään aika-na. ”olisi varmaan kannattanut ottaa toimeksianto niin olisin valmistunut nopeammin”, hän naureskelee. ”Gra-du on ollut viime aikoina työn ja uinnin jälkeen arvojär-jestyksessä kolmantena. halusin kuitenkin ottaa tämän työpaikan kun sitä tarjottiin, sillä eihän niitä työtarjouk-sia joka päivä tule.”

pihlava ei aio luopua uintiurastaan ainakaan vielä aivan lähitulevaisuudessa, sillä työuransa aikana hän on pystynyt parantamaan ennätyksiään ja kehittymään ui-marina. ”Työn vuoksi olen kuitenkin joutunut muutta-maan harjoitteluani, enkä ole aina voinut harjoitella niin paljon kuin olisi ehkä tarpeellista. Toisaalta ajan puute on opettanut minua tehostamaan harjoitteluani ja kes-kittymään omiin vahvuuksiini altaassa.”

Jarno kertoo viihtyvänsä hy-vin Osuuspankin leivissä. Työ on mielenkiintoista ja vastaa hyvin opintoja kauppa-korkeakoulussa.

Jarno PihlavaSyntynyt 14.5.1979Turun Seudun Osuus-pankin sijoitusasian-tuntijaKilpauimari mm. 11 Pohjoismaiden ennätystä, 21 Suomen ennätystä, 37 Suomen mestaruutta, useita arvokisamitaleja Seura: Raision urhei-lijatTurun kauppakor-keakoulun opiskelija vuosikurssilta 2000Siviilisääty: avioliitossaLempiruoka: Vaimon tekemä lohipasta

•••

••

•

•

••

Mikä mies?

2�

JO ENSIMMÄISESSÄ työpaikassani törmä-sin erääseen raivohulluun. olin ollut töissä vain viikon, ja kyseisen asiakkaan jälkeen olin miltei valmis lyömään hanskat tiskiin. Tulen ikuisesti muistamaan tämän naisen, joka halusi vaihtaa vuotta aikaisemmin os-tamansa pehmolelun uuteen – luonnolli-sesti ilman kuittia. kieltäydyin kohteliaasti vaihtamasta tuotetta ja selitin syyn ystäväl-lisesti. nainen ei ymmärtänyt, miksei tuo-tetta voinut vaihtaa ja jankutti kuluttajan oikeuksistaan. Toistin yhä uudestaan, että vuosi sitten ostettua tuotetta ei saa vaihtaa, ei ainakaan ilman kuittia. lopulta nainen sai raivokohtauksen ja alkoi huutaa: ”etkö sinä tiedä? asiakas on aina oikeassa! sinä et tiedä mitään palveluammatista. olet saanut tämän työn varmaankin makaamal-la pomosi kanssa. sinä huora! sinä väität, että minä valehtelen. asiakas ei valehtele! Minä en valehtele. sinä valehtelet!” lopul-ta nainen otti kiinni paidastani ja ravisteli. purskahdin itkuun. siinä vaiheessa hänen miehensä, pariskunnan muutaman vuoden ikäinen tytär sylissään, totesi hiljaa: ”kulta, anna hänen olla.” nainen jätti minut rau-haan, mutta jatkoi huutamistaan ja hauk-kumistani kaupan ulkopuolella. pehmolelu jäi vaihtamatta.

kyseinen episodi opetti ainakin ym-märtämään, että asiakas ei ole aina oikeassa. pomoni vain nauroi, kun hänelle kerrottiin tapahtuneesta. Jälkikäteen olen miettinyt, että oli hyvä törmätä jo heti uran alussa to-delliseen ”helmeen”, sillä myöhemmin olen kohdannut jos jonkinlaisia asiakkaita, enkä

enää ota heidän purkauksiaan itseeni.

NYKYÄÄN LAIVAYHTIöN lähtöselvi-tyksessä tapaan päivittäin erilaisia ihmisiä tapoineen. Viimeksi eilen olin ”helvetin pilkun nussija”, koska en päästänyt alaikäi-siä laivaan ja hetkeä myöhemmin taas sain kuulla olevani ”illan tähti”, koska onnistuin hankkimaan asiakkaalle juuri hänen halu-amansa hytin. Todellisia ”helmiäkin” tulee vastaan silloin tällöin. Viime kesänä eräs tanskalaismies ei ollut innoissaan siitä, että suomessa pitää aina yli 50 euron pankki-korttiostoksen yhteydessä näyttää henkilöl-lisyystodistustaan. hän haukkui suomen ja suomalaiset pystyyn. selitin iloisesti, että tämähän on vain teidän omaksi parhaak-senne, hyvä herra. Ja siitäkös hän riemastui: ”like i was a cheater and this wasn’t my card! you stupid girl!” hän jatkoi huutoaan pitkään, ja kuulin kunniani sekä kaikkea mahdollista euroopan maantieteestä aina Tanskan pankkijärjestelmään. lopulta mies vielä uhkasi tulla takaisin ja tappaa minut. no, vielä häntä ei onneksi ole näkynyt.

oma lukunsa asiakkaiden joukossa ovat ikuiset flirttailijat 2,5 promillen humalas-sa. lisäksi joidenkin vieraiden kulttuurien edustajat yrittävät aina päästä halvemmalla kuin muut. kun heille selittää, ettei erityis-kohtelu valitettavasti ole mahdollista, saa kuulla olevansa rasisti tai ainakin tiukkapi-po. kyseisissä tapauksissa tekisi mieli nostaa hintoja entisestään. kanta-asiakkaiden lis-taan voisi myös lisätä perheenisät ja –äidit, jotka ovat ajaneet farmariautoillaan halki

suomen katras mukanaan ja kun vihdoin päästään Turun satamaan, on kärsivällisyys lopussa. Vaikka edessä on vielä pari viikkoa euroopassa, sattuu ensimmäinen kiukun-purkaus terminaalissa joko omille lapsil-le tai sitten viattomalle lähtöselvittäjälle. erään kerran toivotinkin yhdelle perheelle mukavaa matkaa ja vastaukseksi autoa aja-nut isä huusi: ”ai vielä siinä naljailet!? kuule saa nähdä päästäänkö köpistä pidemmälle, kyllä tässä on jo muutaman kerran ottanut päähän niin maan perkeleesti!”

RAIVOSTUTTAVIMPIA ASIAKKAITA koko työurani ajan ovat olleet he, jotka eivät tunnu ymmärtävän sääntöjä, joita työntekijäkään ei saa rikkoa. en voi pääs-tää laivaan alaikäisiä. en saa vaihtaa tuot-teita ilman kuittia tai vaihto-oikeutta. en saa antaa ilmaisia drinkkejä. en saa antaa tavaraa ilmaiseksi. Jos laivan yhdeksännellä kannella ei ole a-hyttejä, en voi sellaiseksi muuttua.

asiakaspalvelun todellisia helmiä eivät kuitenkaan ole rasittavat tai hermoja raas-tavat asiakkaat, vaan he, jotka kiittävät ja ovat ystävällisiä sekä ymmärtäväisiä. asi-akkaankin on hyvä muistaa, että tiskin toi-sella puolella on ihminen, joka vain tekee työtään, eikä mikään kone, jolle saa purkaa viikon patoutumiaan. sama pätee myös meihin asiakaspalvelijoihin. Vaikka kuinka väsyttäisi ja joku asiakas ottaisi päähän, ei palvelun laadusta saa tinkiä. asiakas kui-tenkin maksaa työntekijän palkan, oli hän oikeassa tai ei.

ASIAKASPALVELuN HELMIÄ

-

Jokainen asiakaspalvelutyötä tehnyt tietää työn vaativan ominaisuuksia kuten iloisuutta, joustavuutta

ja ennen kaikkea kärsivällisyyttä. Sanonta ”asiakas on aina oikeassa” tuskin on vieras kenellekään.

Tapio Heikinheim

o

KIIrA pALOLA

2�

Tässä sitä nyt ollaan. sisällä koulussa, jossa haluan opiskella. Tuntuu mukavalta. alkuperäisen suun-nitelmani mukaan minun piti olla täällä jo viime lukukaudella. sen sijaan vietin kyseisen vuoden Vaasassa opiskellen kauppatieteitä yliopistolla. Tuon

vuoden aikana päätökseni kuitenkin vahvistui. haluan opiskella Turun kauppakorkeakoulussa ja tässä sitä nyt ollaan.

ensimmäiset viikot ovat menneet nopeasti. lukujärjestys on aika täysi tunneista, mutta se ei haittaa. innostusta lukemiseen riittää vielä ainakin toistaiseksi. Myös opiskelun oheistoiminta vie melko paljon aikaa. Bileitä ja tapahtumia on tarjolla vaikka jokai-selle illalle. itse olen toistaiseksi ottanut aika rauhallisesti juhlarin-tamalla, sillä tekemistä on ollut muutenkin paljon. Tällä hetkellä suurin projektini on pupujen haalareiden hankinta. Vaikka meitä onkin kolme tyttöä haalaritiimissä, vie projekti suuren osan vapaa-ajasta. Tehtävä on kuitenkin hauska ja mielenkiintoinen, joten tässä sitä nyt ollaan.

Mietin yleensä liikaa asioita. Vaikka koulua on käyty vasta noin kuukauden verran, pohdin jo omaa pääainevalintaani, mahdollisia sivuaineitani sekä jopa kandityön ajankohtaa! Tuntuu vain jotenkin siltä, että on pakko piirtää jonkinlainen suunnitelma tai aikajana opiskeluista jo tässä vaiheessa. Toisaalta koulunkäynti tällä hetkellä edellyttääkin tietynlaista suunnittelua, sillä opiskelujeni aloituspis-te tässä koulussa on hieman erilainen kuin yleensä. Vaasassa suori-tin suurimman osan ensimmäisen vuoden opinnoista, joten olen taiteillut tämän vuoden lukujärjestykseni jonnekin ensimmäisen, toisen ja jopa kolmannen vuoden välille. kurssien valinta tuntui alkuun aika hankalalta. opiskelen paljon kieliä, joten kielten taso-jen valitseminen tuntui melkeinpä mahdottomalta. Mitä kursseja tarjotaan milloinkin? Mitä kursseja haluaisin ottaa mukaan luku-järjestykseeni? Mitä kursseja minun pitäisi ottaa lukujärjestykseeni? kysymysten lista tuntui loputtomalta. Joihinkin kysymyksiin olen jo saanut vastauksen, joidenkin kysymistä jatkan edelleen. Tässä sitä nyt ollaan.

koulu on toistaiseksi täyttänyt odotukseni. kaikki ihmiset ovat olleet todella mukavia ja avuliaita. opiskelu on hauskaa ja moti-voivaa. on mahtavaa solmia koko ajan uusia ystävyyssuhteita sekä huomata, miten moni vanha tuttu käy nyt kanssani samaa koulua. Voisi siis sanoa, että olen tehnyt hyvän valinnan opiskelupaikka-ni suhteen. Vaikka olenkin saanut tutustua tähän yhteisöön vasta muutamien viikkojen ajan, tunnen jo nyt vahvasti olevani osa sitä.

Tässä sitä nyt ollaan.

nimi: Nina Lindströmvuosikurssi: 2006ikä: 22 vuottapääaine: kansantaloustiede?sivuaineet: ei vielä tiedossa

•••••

Taustat

Tässä juttusarjassa seuraataan kahden hyvin eri opiskeluvaiheessa olevan kylterin kulkua Turun kauppakorkeakoulussa.

&

30

ostin viime vuoden elokuussa matkan Brasiliaan. sen piti olla palkinto valmiista gradusta. aloitin graduryhmässä syyskuussa ja pian tajusin, että kuukauden lomani etelä-amerikan lämmössä tu-lisi olemaan vain välinollaus. asetin gradutavoit-

teekseni toukokuun lopun. syksy meni graduaihetta miettiessä. halusin tehdä graduni paikkatietojärjestelmiin liittyen, mutta aihe ei vaan ottanut tarkentuakseen. olin lähtenyt gradutyöskentelyyn suurella innolla, into kuitenkin laantui vähitellen. Joulukuussa otin graduohjaajani neuvosta yhteyttä mahdolliseen toimeksianta-jaan ja vuoden alussa pääsinkin mukaan erittäin mielenkiintoiseen projektiin. lähdin uudella innolla graduntekoon ja hyvillä mielin tuulettumaan Brasiliaan. palattuani takaisin suomeen kaikki kui-tenkin muuttui. projekti oli pistetty jäihin teknisten ongelmien takia. oma graduni oli riippuvainen yrityksen keräämästä aineis-tosta. iski paniikki. Mitä nyt - pitääkö gradu aloittaa alusta täysin uuden aiheen kanssa?

nyt olen mukana saman konsernin toisen yrityksen vastaavan-laisessa projektissa. Tähän pisteeseen pääsemiseen vaadittiin useita viikkoja hermoilua ja ikuisuudelta tuntuvaa odottelua. Graduni koskee kaupan tilanhallintaa ja asiakasliikennettä eli sitä, miten asiakas liikkuu myymälässä. Tulosten analysoinnissa pääsen käyttä-mään niitä paikkatietojärjestelmiä. Toukokuun loppu tuli ja meni - tavoitteeni siirtyi. kesä meni johdantoa ja teoreettista viitekehystä kirjoittaessa. sivuja on jo 80. nyt keräykseen liittyvät tekniset on-gelmat on selätetty, aineisto kerätty ja aineiston analysointi alussa. uusi valmistumistavoitteeni on joulukuu.

olen huomannut, että gradu pistää tekijänsä usein nöyräksi. Välillä olo on turhautunut ja on tehnyt mieli vääntää itkua mutta parin päivän päästä onkin voittajafiilis ja oman tutkimuksen teke-minen on vaan niin siistiä. Graduntekijöillä on selkeä pakkomiel-le puhua gradustaan 24/7 - niin myös minulla. puolustuksekseni täytyy todeta, että kaikki myös aina kysyvät: “Mites gradu?” Jos-kus tuntuu siltä, että kahvitteluun ja gradusta puhumiseen menee enemmän aikaa kuin gradun varsinaiseen tekemiseen. Mutta gra-dunteko onkin luova prosessi - ajatukset vaativat aikaa kehittyäk-seen ja keskustelemalla muiden kanssa voi saada uusia ideoita gra-duun. ei siis pidä potea huonoa omaatuntoa pienistä kahvihetkistä. näin ainakin vakuutan itselleni.

nimi: Varpu Uotilavuosikurssi: 2001pääaine: logistiikkasivuaineet: talousmaantiede, kv. liiketoiminta ja tietojärjestelmätiedeopintoviikkoja: 189ns. gradua vaille valmis KTM

•••••••

Taustat

& teksti NINA LINDsTrÖM ja vArpu uOTILA kuvat HEIKKI LäHTEENMäKI

31

Vaihtarikuulumise

t vaihdetaan

nykyään Mesellä

!

Viime aikoina suomen ilmatilassa on ollut vilkasta. useampi halpalentoyhtiö on käy-nyt kääntymässä, mutta vain harva on jäänyt pysyväksi ilmiöksi. suomi ei ole halpalento-

operaattorille helppo markkina-alue. Maantieteellinen etäisyytemme keski-euroopan suurkaupungeista ja ete-lä-euroopan lomakohteista on pitkä. lCC-operaattorin (low cost carrier) konsepti perustuu suuren matkustaja-volyymin reittiväleihin, joissa nonstop-tarjonta on juuri se, mitä markkinat haluavat. suomen väestön määrä on pieni keski-euroopan maihin verrattuna ja sekin ihmis-määrä on sijoittunut maantieteellisesti laajalle alueelle. parhaiten halpalentoyhtiöt ovat kotiutuneet englantiin ja etenkin lontoon stanstedin kentälle, jonka ympäris-töstä löytyy 7 milj. matkustajan potentiaali. Tässä yksi syy siihen, miksi Turun kentällä ei lCC-operaattoria ole näkynyt. Vasta sitten kun Turku on destinaationa vetovoimainen keski-euroopasta tuleville matkustajille, voidaan tännekin odottaa tuntuvaa lisätarjontaa. hel-sinki tuotteena myy jo keski-euroopassa, mutta Turulla on vielä tehtävää. kulttuuripääkaupunki 2011-projekti muuttaa toivottavasti paljon tätä asiaa, kunhan kaupun-gistamme löytyy yhteinen vahva tahtotila kulttuurin tu-kemiseksi kaikilla tahoilla.

Toisaalta lCC-operaattorit eivät ole suomen lento-matkustuksen ja matkailun kannalta ratkaisevassa

roolissa. Tarjontaa Turun kentältä on nytkin sekä työ- että vapaa-ajanmatkustuksen tarpeisiin. perinteisten len-toyhtiöiden ja halpalentoyhtiöiden hintaero on usein hy-vin pieni, varsinkin kun ottaa huomioon, että matkustaja saa paljon enemmän. Jatkolentojen kautta matkustajalle aukeaa koko maailma eikä pelkästään nonstop-kohteiden tarjonta. reittilentoyhtiön matkustajasta pidetään huolta määränpäähän asti, vaikka jatkolennot olisivat myöhäs-sä. Catering on edelleen useassa varausluokassa mukana lipun hintaan kuuluvana. kanta-asiakasohjelmat tuovat pisteitä, asiakaspalvelua on saatavissa usean kanavan kautta ja kenttinä ovat kaupunkien pääkentät. Tämä tar-koittaa ajansäästöä ja mukavuutta, mikä on tärkeää niin lomalaiselle kuin työmatkalaiselle. niinpä on turha jäädä odottamaan matkasuunnitelmien kanssa lCC-operaat-torin laskeutumista Turun kentälle. nauttikaamme sen sijaan nykyisten reittilentoyhtiöiden tarjoamasta globaa-lista mahdollisuuksien maailmasta.

Olli AaltonenMyyntipäällikkö

Blue1 TurkuTukkk:n avoimen yo:n opiskelija

MIKSI HALPALENTOYHTIÖ EI TuRuN LENTOKENTTÄÄ PELASTA?

32

Tapsa sanoo:Miten menee?

Iiro sanoo:huonosti nyt kun ollaan taas macaossa :P

täällä on ollu ihan hullut kelit.. niin kuuma ja kostea ettei tee mieli kävellä ulkona yli varttia. tultiin just hong kongista mis oli vähän eri meininki ja paljon lepposampi ilmastokin

Tapsa sanoo:Mutta eikö siellä olis tarkotus olla seuraavat neljä kuukautta?

Iiro sanoo:mahdollisimman vähän... aina kun koulu antaa myöden niin lentolippu jonnekin päin aasiaa

Tapsa sanoo:Eli syksy kuluu jossain muualla kuin koulun penkillä?

Iiro sanoo:hyvin pitkälti.. sen verran nyt pitää koulun penkkiäkin kuluttaa että saa tuet ja stipendin

Tapsa sanoo:Varmaan ihan fiksua. Miten majoituspuoli on hoidettu siellä, asutteko kampuksella vai jossain ihan muualla?

Iiro sanoo:asuttiin kolme yötä campuksella. alusta asti etsittiin off-campus kämppää. Eli nyt on alla tämmönen 4h+3*kph+k.. paikalliseen tason nähden aika siisti kämppä. vuokra on 250 per naama+sähkö+vesi+kaasu (liesi toimii kaasulla)

Iiro sanoo:niin ja tässä kämpässä on sähköistetty verhojen sulkemis/avaamis-systeemi, poreamme ja hierova nojatuoli. Ulkoota löytyy tenniskentät, uima-allas ja sali

Tapsa sanoo:Kuulostaa siltä että hinta-laatu-suhde on ainakin kohdallaan! Keitä kaikkia siellä samassa kämpässä asuu?

Iiro sanoo:täällä asuu meiki, nurmi, pepe ja kaasalainen

Tapsa sanoo:Onko bileet joka ilta vai vain perjantaisin?

Iiro sanoo:vähän miten sattuu. Ollaan saatu pidettyä aika hyvin toi juominen aisoissa kuitenkin.

Iiro sanoo:koulua on pelkästään tiistaina ja perjantaina, joten keitille voi lähteä viitenä iltana viikossa

Iiro sanoo:tai siis vaihtoehtoja on viis

Tapsa sanoo:Kuulostaa rankalta.

Tapsa sanoo:Mä ymmärsin että sinne Macaoon lähti iso remmi, yhteensä n. 10 henkilöä, pidättekö näihin muihin yhteyttä?

Iiro sanoo:tänne lähti kaheksan tyyppiä.. ollaan oltu niitten kanssa aika paljon tekemisissä.

Tapsa sanoo:Mites kouluhommat - löytyikö mielenkiintoisia kursseja?

Iiro sanoo:oli siellä jotain ihan mielenkiintoisia.. ehkä kiinnostavimmat kiinan kielen kurssi ja kiinan kulttuuri -kurssi

Tapsa sanoo:Onko siellä hoidettu vaihtariasiat hyvin? Onko koulun puolesta viihdettä?

Iiro sanoo:koulun puolesta oli perehdyttämisviikko, joka oli ihan hyvin organisoitu ja täällä on semmonen yks vaihtarivastaava joka on ehkä maailman avuliain ihminen. melkeen joka päivä on jonkun vaihtarin luona pippalot et löytyyhän niitä jos jaksaa käydä

Tapsa sanoo:Eroaako tyypillinen koulupäivä Macaossa paljon turkulaisesta? Onko opetusmetodeissa eroja?

Iiro sanoo:aika pieniä luokkia.. opettajat koittaa saada keskustelua aikaseks mut paikalliset on niin ujoja ettei siitä tuu mitään. ja kun tunneilla kysytään jotain niin porukka vastaa ala-asteen tyyliin kuorossa oikean vastauksen, aika hupaisaa touhua.

Iiro sanoo:aika paljon on hommaa.. tai vaihtelee kursseittain mut yhessä laskiksessa ainakin tulee aina pirusti kotitehtäviä ja melkeen joka tunti on pistarit

Tapsa sanoo:Miltä paikallinen ruoka maistuu? Onko pakki pysynyt kunnossa?

Iiro sanoo:pakki on pysynyt kunnossa. ei oo ollu sen suhteen minkäänlaisia ongelmia. Ruoka ei vaan oo mitään erityisen hyvää täällä. Jotain luukanaa on aika paljon. Koulussa tosin on törkeen hyvä ala carte -rafla mistä saa 2-3 eurolla pirun hyvää sapuskaa. Kinkkimättö on täällä aika halpaa mut heti jos on jotain länsimaisempaa niin maksaa vähintään tuplat

Tapsa sanoo:Voitteko suositella Macaota vaihtokohteeksi kokemustenne perusteella? Onko jotain erityistä huomioitavaa?

Iiro sanoo:jos meinaa viettää koko vaihtoajan macaossa eikä tykkää uhkapeleistä, niin ei pysty suosittelemaan. Jos kuitenkin meinaa matkustella ja käyttää macaota enemmänkin tukikohtana ja jos tosiaan tykkää uhkapeleistä niin tää on oikea valinta vaihtokohteeksioliko siistiä?

Tapsa sanoo:Miten uhkapelit vaihto-opiskeluun liittyyvät?

Iiro sanoo:tähän paikkaan ne liittyy sillä tapaa että täältä löytyy kaikkia mahdollisia uhkapelin muotoja ( casinot, greyhoundit, ravit )

Iiro sanoo:ja jos haluaa lisää matkabudjettia niin voi hakea profitia casinoilta

Tapsa sanoo:Onko taifuuneja näkynyt?

Iiro sanoo:pari on menny jo.. mut ei ne paikallisten mielestä ollu vielä kovia. Itse en oo ikinä ollu niin kovassa myrskyssä

Tapsa sanoo:Onko jotain viimeisiä sanoja?

Iiro sanoo:Raimon sanat: yritys sata, toteutus nolla

KohdeYliopiston nimi on Uni-versidade de MacauPerustettu yksityiseksi koulutuspaikaksi rikkai-den hongkonglaisten lapsilleNykyään julkinen laitos Macaon omistuksessaOpiskelijoita n. 6000Opetuskieli englanti

VaihdossaIiro Aalto Vuosikurssia 2004Pääaine laskentatoimi

•

•

•

••

•••

Infot

Vaihtarikuulumise

t vaihdetaan

nykyään Mesellä

!

TApIO HEIKINHEIMO

33

RAVINTOLAKRIITIKOT MAISTAVAT

Tämän ruokaisan juttusarjan tarkoituksena on tehdä tutuk-si kauppakorkeakoulun opis-kelijalle tuntemattomampia opiskelijaravintoloita. Ravin-tolakriitikot iskevät vuosien kokemuksella joka tiistai tark-kaan harkittuun kohteeseen tarkoituksena luoda katsaus ruokaan, palveluun sekä ilma-piiriin.Arvostelu tapahtuu vanhalla hyväksi havaitulla asteikolla 0.5–3.4. Pääruoasta arvosteluun vaikuttavat sekä maku että annoksen koko, lisukkeet arvioidaan tuoreuden sekä vaihtoehtojen mukaan, palveluun vaikuttavat ruokien saatavuus sekä henkilökunnan ystävällisyys ja il-mapiiriin vaikuttavat tilat, sisustus sekä viihtyvyys.Kokonaisarvosana annetaan makkaroina asteikolla 1-5.

teksti ja kuvat ravintolakriitikot

Kommentit ja juttuehdotukset osoittee-seen ravintolakriitikot@tse.fi

Tottisalmi/UnicaKriitikot iskivät: 5.9.06Makuhermoja koeteltiin: Broileripyörykät currykastikkeella

ICT/UnicaKriitikot iskivät: 12.9.06Makuhermoja koeteltiin: Lihapyörykät kermaisella sipulikastikkeella

Tottisalmeen mennessä on sisimmässä aina hiukan omituinen tunne, joka mitä luultavimmin johtuu talossa sijaitsevasta ylioppilaiden terveyttä huolta-van säätiön toimipisteestä. Tästä rakennuksesta ei ole totuttu hakemaan nautintoja, vaan enemmän-kin poistamaan niiden aiheuttamia seurauksia.

Tottisalmen ravintola kuitenkin yllättää posi-tiivisesti ovesta sisään luimistelevan ravintolakrii-tikon. Tarjolla on testipäivänä kolme eri pääruoka-vaihtoehtoa, leipäpöytä näyttää kelvolta ja salaatit suorastaan kutsuvat luokseen lapioimaan. Miinus-maininnan aiheuttaa juomatiski, jossa vähemmän houkuttelevat juotavat on hämäävästi asetettu juomaosaston alkupäähän.

Annos koettiin testiryhmässä erittäin passe-liksi. Tästä huolimatta, perinteiden velvoittamana, pakotettiin yksi ryhmämme jäsenistä tuplaamaan annoksensa, josta koituikin 1,5 euron ylitysmaksut. Viehättävän naishenkilön ollessa laskutustehtävis-sä, ei kriitikkotoverimme voinut kovin ponnek-kaasti vastustella tuomiota, vaan tyytyi hymyssä suin maksamaan vaaditun summan. Ilmapiiri ei tällä vierailulla ollut aivan yhtä inspiroiva kuin vaik-kapa Montussa, joskin juureshaukka kommentoi Tottisalmesta seuraavaa: ”Sisustus parani selvästi ruokailun edetessä!”.

Erikoisuutena Tottisalmessa on pihviperjantai, jota kriitikot lämpimästi suosittelevat. Koska hinta-kin on tavallista korkeampi (4,35€), ei perjantaisin tarvitse olla huolissaan jaloissa pyörivistä huma-nisteista. -steakholder-

Seurueemme saapui uuteen tietokylään parhaa-seen lounasaikaan. Jo ennen varsinaiseen ruoka-laan astumista olivat kaikki kriitikot huomanneet stereotypiat nörteistä todeksi. Paikka kuhisi mitä erilaisimpia bittijonoihin lukkiutuneita maahisia. Muista opinahjoista ruokailemaan tulleet opis-kelijat oli helppo tunnistaa jo pelkän sukupuolen perusteella. Nopeiden laskutoimitusten avulla ha-vaitsimme, että miehillä oli selvä valta-asema ky-seisessä ruokalassa. Reilun sadan ruokailijan jou-kossa oli alle kourallinen kauniimman sukupuolen edustajia.

Ruuaksi kriitikot valitsivat lihapullat kermaisel-la sipulikastikkeella. Kastike oli tavallista tehdas-versiota huomattavasti maukkaampi ja sai osak-seen suurta kiitosta. Myös vegevaihtoehto, jonka tietenkin kriitikko juureshaukka sai arvostella, oli maultaan kohtalainen.

Normaalihinnoittelun jonossa oli valittavana kahta erilaista salaattia ja kolmea tuoretta leipää. Pääruokia oli tavallisella opiskelijahinnalla tarjol-la kolmea ja kunnon porvareille on tarjolla vielä muutama kalliimpi vaihtoehto, jotka löytyvät rik-kaiden jonosta.

Jonotus ruokalassa toi väistämättä mieleen karjan ulosajon keväisin. Jonot oli järjestetty kuin kiimaiselle nautalaumalle. Toimivuus kärsii ark-kitehtuurin ehdoilla. Ruokien ottaminen aiheutti sekavan tilanteen, kun kaksi eri jonoa yhtyy lopus-sa yhdeksi sekamelskaksi, josta on etuilun ja tak-tikoinnin avulla mahdollisuus päästä seuraavaan jonoon maksua odottamaan. Yleisesti oli huomat-tavissa, että nörtit eivät ole kovin käytännönlähei-siä ihmisiä. -soppamies-

PÄÄRUOKA: 2,5LISUKKEET: 3,1PALVELU: 3.1ILMAPIIRI: 2,0 ♂ : ♀ 1:3

YHTEENSÄ:

PÄÄRUOKA: 2,8LISUKKEET: 1,6PALVELU: 1,7ILMAPIIRI: 1,6♂ : ♀ 1:50

YHTEENSÄ:

RavintolaKirkkotie 13

Lounas10.30-15.30

alaspäin1 min

juurihoidosta

RavintolaJoukahaisenkatu

3-5

Lounas10.15-16.00

kävellen7 min

TuKKK:lta

3�

KESÄLOMA ON OHI. nyyh? ei todella-kaan. syksy tuo tullessaan muutakin kuin pimeyttä, sateita ja keltaisia lehtiä. Ja jos ajatellaan koulumme opiskelijakuntaa suu-rena lehtipuuna, tämä kylteripuu eroaa peruskoivuista juuri syyskäyttäytymisensä ansiosta. Vaikka muutama kylteripuumme lehdistä onkin onnistuneesti lennähtänyt tuulten mukana työelämän puolelle, tilalle on heti alkusyksystä kasvanut uusia elin-voimaisia kylterinalkuja. syksy on porissa tunnetusti tuulista aikaa, joten uudet vih-reät lehtemme joutuivatkin heti rankkojen bilepuuskien pyörteisiin.

ensimmäinen kouluviikko perintei-sesti: Tiistaina (29.8.) pupuille pidettiin tutustumisbileet, joiden järjestelyistä vas-tuussa oli porkyn iloinen ja ruskettunut hallitus. illan ohjelmaan kuului tutustumi-sen lisäksi riman alitusta limbokilpailussa sekä muuta sekalaista laulua ja leikkiä.

keskiviikkona oli vuorossa toisen vuo-den opiskelijoiden järjestämä saunailta, joihin melkein kaikki puput osallistuivat. Vanhempi opiskelijapolvi piti huolta siitä, että rimanalituksia nähtiin ilman limboa-kin. ensimmäinen kouluviikko päättyi hieman rauhallisempiin tunnelmiin, kun

puput kiersivät kau-punkia tutustuen porin tärkeimpiin ”nähtävyyksiin”.

SEURAAVIEN VIIK-KOJEN tapahtumis-sa päästiin kummas-telemaan muiden porilaisten opiske-lijoiden ihmeellistä elämää. ohjelmaan kuului muun muassa baarikierros muiden yliopistokeskuksen asukkien sekä satakun-nan ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kanssa. Tiukan biletyksen lomasta löytyi aikaa myös urheiluharrastuksille, kun por-ky kuljetti jäsenistöään yyterin hiekkadyy-neille pelaamaan frisbeegolfia.

entäpä kuinka kylteripuumme uu-det versot suoriutuivat opiskelijaelämänsä ensimmäisistä tuulenpuuskista? alku-viikkojen näyttöjen perusteella voimme rehellisesti sanoa, että he tulevat varmasti pitämään lajikkeensa mainetta porissa kun-niakkaasti yllä.

syksymmällä on luvassa jokavuotisten

bailandojen ja kulttuuritapahtumien lisäk-si myös muutamia uutuuksia, joista erityi-sesti on mainittava sitsiretki Turkuun 4.10. Toivottavasti uudetkin opiskelijat pääse-vät tutustumaan sitsikulttuurin saloihin. emokoulun menoa tullaan myös sankoin joukoin ihmettelemään Tukyn vuosijuh-lien yhteydessä. porkyn tapahtumista ja muista edesottamuksista lisää sitten seu-raavissa kylisteissä.

porky toivottaa kaikille reippaille kyl-tereille villiä ja vallatonta syksyä!

Outi ja Henkka, PorKyn hallitus

Kylterihän menee ali siitä mistä aita on matalin

PORIN KuuLuMISIA

3�

lady in the Water on pettymys ja jää kauas M. Night Shyamalanin val-

tavirtaesikoisesta kuudennesta aistista. heti alun käsittämät-tömän kornista ja halvalla teh-dystä animaatio-selityspätkästä lähtien on selvää, ettei ohjaa-jan mielikuvitusboksi ole enää pullollaan ideoita. Meriteema (“ihmiset olivat ennen yhtä me-ren kanssa. sitten ihminen lähti sisämaahan ahneutensa ajama-na ja alkoi sotia. hän menetti yhteytensä meren maailmaan eikä kuule enää merta.”) on sen

verran hatusta vedetty linkki ihmiskunnan nykytilaan, ettei katsojan myötähäpeälle meinaa loppua tulla.

Tarina lyhykäisyydessään on satu story-nimisestä narfista (Howard), joka pulauttaa phi-ladelphialaiseen uima-altaaseen kertoakseen merijuttuja eli suu-ria totuuksia eksyksissä olevalle ihmisrodulle. soppaan on sot-kettu sota terrorismia vastaan, ilkeä ruohokoira, joka vainoaa storya sekä kerrostaloyhteisö. yleispuuro on niin väkisin vään-nettyä, että muutamat hienot

oivallukset ja nykyajan kritiikki uppoavat siihen syvälle. harmi sinänsä, ei shyamalan turhasta asiasta yritä puhua.

erityisen hämmentävää on kuitenkin ohjaajan Clint Eastwood -syndrooman perus-teettomuus. Mies on paitsi oh-jannut ja kirjoittanut tekeleen, myös näyttelee itse itselleen kirjoittamansa roolin, joka ei ole sen vaatimattomampi kuin koko maailman pelastava kir-jailija. näyttelijä shyamalan ei lurppasilmäisyydestään huoli-matta missään nimessä ole, kir-

joitustyökin on tällä kertaa mel-koisen heikkoa ja ohjaus vähän tahdotonta ja tasapaksua. elo-kuva on yksinkertaisesti tylsä.

harmistusta kuitenkin eni-ten aiheuttaa nykynäyttelijöiden parhaimmiston alikäyttö. Paul Giamatti (sideways, apinoiden planeetan uusinnon aivan nero-kas oranki) ja uskomattoman muuntautumiskykyinen Jeffrey Wright (angels in america, Broken Flowers, syriana) ovat liian päteviä rooleihinsa, vaikka miehet vetävät hommansa kun-nialla loppuun.

ELOKUVAAN INCONVENIENT TRUTH (USA 2006)

Ohjaus: Stephen GaghanKäsikirjoitus: Stephen GaghanPääosassa lähinnä Albert Gore

uvwxn ½

Tapio Aalto

ELOKUVALADY IN THE WATER (USA 2006)

Ohjaus: M. Night ShyamalanKäsikirjoitus: M. Night ShyamalanPääosissa: Paul Giamatti, Bryce Dallas Howard, Jeffrey Wright

uklmn

Päivi Surakka

Tuhoaako ihminen mie-lestäsi maapallon? onko sinulla huono omatun-

to, koska et tee mielestäsi riit-tävästi ympäristön hyväksi? Voit parantaa karmaasi jo pelkästään katsomalla tämän elokuvan, sil-lä 5 prosenttia lipputuloista lah-joitetaan ympäristönsuojeluun. Voit parantaa oloasi myös nou-dattamalla elokuvan kehotuksia, joihin kuuluvat energiansäästö-vinkit ja kapitalistisen mallin mukaan ystävien houkuttelu katsomaan elokuvaa. Minä voin ainakin hyvällä omallatunnolla kuluttaa enemmän fossiilisia polttoaineita kehotettuani yli 2000 ihmistä katsomaan eloku-

van. nämä asiathan ovat täysin rinnasteisia.

Mikäli kuitenkin olet vie-lä täysin tietämätön ilmaston lämpenemisestä etkä siitä mi-tään halua tietääkään, suositte-len jättämään tämän elokuvan katsomatta. elokuvan jälkeen et voi olla ajattelematta miten ihmisten toiminta vaikuttaa maapalloon ja tietämättömyy-teen perustuva hyvänolontun-teesi on taatusti mennyttä. Voit jopa huomata muuttavasi käyt-täytymistäsi ja etsiväsi lisätietoa ilmaston lämpenemisestä.

ajoittain toivoin joitain asi-oita käsiteltävän hieman syväl-lisemmin, sillä usein elokuva ei

päässyt pintapuolista tarkastelua pidemmälle. Tämän ongelman olisi ratkaissut lopputeksteistä löytyvä lähdeluettelon kaltainen osuus, jonka avulla halukkaat olisivat voineet tutustua tutki-muksiin tarkemmin – sellaista ei kuitenkaan valitettavasti ollut. Myöskään elokuvan kotisivuilta ei löytynyt linkkejä esiteltyihin tutkimuksiin.

Toisaalta elokuva on koh-dennettu amerikkalaiselle ylei-sölle, joka tulee välillä liiankin selvästi esille ja katsoja huomaa kokevansa itsensä hieman ul-kopuoliseksi. keskimääräinen amerikkalainen ei kuitenkaan ole kiinnostunut tekemään

laajempaa taustatutkimusta väitteiden todenperäisyydestä. nykyisenlaisena elokuva vetoaa paremmin suureen yleisöön ja elokuvan tavoite, keskustelun herättäminen ja alkusysäyksen antaminen ympäristöystävälli-semmälle elämäntavalle, saavu-tetaan paremmin.

kokonaisuutena elokuva on erittäin suositeltava, jos haluaa elokuvaltaan muutakin kuin älytöntä räiskintää ja ramboi-lua. Tähän leffaan mennessä aivoja ei todellakaan voi jät-tää narikkaan. Myös elokuvan jälkeen kannattaa varata aikaa keskustelulle, jota elokuva tulee väistämättä herättämään.

3�

kuluneen kesän ehdot-tomiin levyjulkaisujen helmiin lukeutuva mu-

sen Black Holes and Revelations ei turhaan ole suitsutuksiaan ansainnut, kyseessä on vähin-täänkin mielenkiintoinen retki nykyajan rock-musiikin nerou-teen. siinä missä 2000-luvun megatrendit poukkoilevat niin retroilevan 70-luvun rockin kuin uudelleensyntyneen emo-rockin taajuuksilla, englantilai-nen Muse pistää pakan koko-naan sekaisin.

Jo viime Absolution – levyl-lään suurempia massoja vie-hättänyt bändi tuntuu kaikesta

mahtipontisuudestaan ja yli-vuotavista melodiakuvioistaan huolimatta löytäneen neljännel-lä levyllään vielä korkeamman asteen omassa soundissaan. Vaikka ensimmäinen singleloh-kaisu supermassive Black hole osittain jopa esitti lupailuja pel-koon princemäisellä seksikkyy-dellään, toimii Black Holes and Revelations äärimmäisyyksistä toiseen poukkoilevana kokonai-suutena, joka hipoo täydellisyy-den rajapintaa.

new yorkissa yhdessä rich Costeyn (rage against The Machine, audioslave) kanssa nauhoitettu teos sisältää 11 hy-

vin erilaista ja pituista kappalet-ta, joista jokainen paistaa esiin omalla tavallaan: pelin avaava Take a Bow nojaa perinteisem-pään museiluun, Map of The problematique taas jonnekin 80-luvun avaruustietokonepe-limaailmaan ja levyn päättävä knights of Cydonia cowboy-westerniin (joka alkushokin jäl-keen tekeytyi itse asiassa levyn parhaimmistoksi). Jokaisella soittokerrallaan levystä helpos-ti löytääkin aivan jotain täysin uutta tai omaksuttavaa, kuten tarantinomaiset elokuvavivah-teet tai Queen-kuoromaisemat vain esimerkkinä. Tälläkin ker-

taa levyn hienosta kansitaitees-ta vastaa legendaarinen storm thorgerson, jonka töihin lu-keutuvat mm. Pink Floydin ja led Zeppelinin kansia.

kokonaisuudelle ei voi kuin nostaa hattua. matthew Bella-my (laulu, kitara, koskettimet) orkestereineen näyttää, miten suosion kasvattamiseksi ei tar-vita levybudjettia suurempaa markkinakoneistoa.

keskiviikon keikka 13.9. oli myyty loppuun ja klubin tilat alkoivat

käydä vaikeakulkuisiksi masso-jen pakkaantuessa lavan eteen hieman ennen yhtätoista. en-nen varsinaista koitosta Bright-boy oli käynyt lämmittämässä kansaa pääesiintyjää varten.

the sounds tarjoili alku-palaksi yleisölleen uuden Dying to Say This to You – levyn bo-nusraidalta löytyvää hieman räväkämpää versiota night after nightista. alkuvaiheessa eturi-viin soluttautuminen onnistui vielä melko kivuttomasti, mut-ta yleisön lämmetessä tila alkoi tila lavan edessä käydä vähiin.

Toisena soineen Queen of apo-logy:n aikana viimeistään selvi-si, ettei hikeä tarvitsisi säästellä keikan aikana.

säteilevä rock-kuningatar, bändin keulakuva maja ivars-son esiintyi tuttuun tyyliinsä eikä jättänyt tälläkään kertaa

rauhaan moraalinvartioita. Mimmi heilutti peppuaan, vi-lautteli pikkuhousujaan ja kis-koi biisien välissä savua keuh-koihinsa. Maja otti läheistä kontaktia eturivin faneihin ja kävi laulamassa yleisön seassa-kin; ensin lavan kulmalta lähte-

vää baaritiskiä pitkin kävellen ja hetkeä myöhemmin väkijoukon käsien päällä.

keikan kohokohta oli – ai-nakin allekirjoittaneen mieles-tä – painted by numbers. sen melankolisen iskevä meinin-ki, synanostatukset ja tarttuva

kertosäe sai yleisön hyp-pimään hurmoksessa. kunniamaininnan an-

saitsee myös keyboardtyösken-tely Tony the Beatissä. keikka päättyi ruisrockin keikan ta-voin bändin laihojen poikien, kitaristi Felix rodriguezin ja keyboardisti Jesper anderber-gin sähkörumpusessioon.

ennen encorea yleisö sai

niskaansa Majan toimesta mal-lasjuomaa ja seuraava kappale oli odotetusti kasarirokkihitti living in america. loistava ilta päättyi osuvasti hope you’re happy now – kappaleeseen. and yes, i was happy. kun ym-pärille tuli hieman tilaa totesin, että ainoa kuiva kohta vaatteis-sani oli sentin levyinen kaistale paidan alareunassa, joka oli ol-lut vyön päällä. Vielä eteisessä-kin seinät valuivat vettä...

LevyMuse

Black Holes and Revelationsuvwxn ½

Mikko Karhulahti

universumirockin paluu

Lammaspaimenkoira

KeikkaSampo Rouhiainen

Englantilaisen Musen uutuus ei jätä ketään kylmäksi. Kyseessä on bändin paras levy ja matka halki musiikillisen ilotulituksen.

The Soundsin keikalta ei kukaan lähtenyt kotiin ilman valuvaa hikeä ja suuria tunteita. Jippejippejipee.

“And yes, I was happy.”

3�

Tapio HeikinheimoPäätoimittaja“Aamupuuro rusinoilla on kivaa“

Heikki LähteenmäkiKuvaaja

“Puputyttöjen kuvaaminen on kivaa“

Mikko AaltonenToimittaja“Kupittaminen on kivaa“

Päivi SurakkaToimittaja

“Delegointi on kivaa“

Mikko KarhulahtiToimittaja“Backstagella on kivaa“

Emmi AutioToimittaja

“Sarkastinen huumori ja itseironia on kivoja“

Tapio AaltoToimittaja“Unikonsiemensämpylät on kivoja“

Tomi KeskinenToimittaja

“Futis sateella on kivaa“

Pietari SuvantoToimittaja

“Laskelmoiva keskusteleminen on kivaa“

Sampo RouhiainenToimittaja“Parvekenukkuminen makuupussissa on kivaa“

Kiira PalolaToimittaja

“Keskusteleminen on kivaa“

Katja KoivistoToimittaja“Kitarointi ja laulanta on kivaa“

LINKKIVINKIT ATK-HARJOITUKSIINhttp://www.whatjeffkilled.com/ - sivusto seuraa sanoin ja kuvin kalifornialaista Jeff-kissaa lempiajanviet-teensä, tappamisen, parissa. Kertoo kaikesta, mitä Jeff raahaa matkoiltaan omistajiensa takakuistille...

http://www.bored.com/ - sivusto täynnä tekemistä niille, joilla on - kyllä, tylsää. Linkkejä muun muassa toimistoslangi-

oppaaseen ja hulluille ketjukirjesivustoille. Ylläpitäjien mukaan sivuston tutkiminen on hyvä tylsyydenpoistotapa, koska peuka-loiden pyörittämisestähän voi saada rakkoja...

http://www.crazyfads.com/ - kannattaa ehdottomasti käydä katsomassa. Sivusto listaa aiempien vuosikymmenten ohimenneitä muoti-ilmiöitä. Sisältää muun muassa 1��0-luvul-la alkunsa saaneen hymiöiden käytön ja 1��0-luvun Macarena-tanssi.

SeUrAAVA nUMerO ilMeStyy 3. 11.

3�

Laskelmoiva keskustelija

kun Mies yriTTÄÄ saaDa seuraa, käyttää hän karkeasti kolmea eri taktiikkaa: “moukaritaktiikkaa”, “kirurgitaktiikkaa” ja “vahinkotaktiikkaa”. pahimmat humalaiset käyttävät mouka-ria naisten iskemisessä: jos mennään juttelemaan kaikille mikä liikkuu, niin kyllä joku kaatuu. kirurgitaktiikka vaati jo tiet-tyä pelisilmää sekä ennen kaikkea sosiaalista kyvykkyyttä; siinä keskitytään yhteen kohteeseen. Vahinkotaktiikka taas vaatii jo mestarin otteita: kaikki pitää näyttäytyä kohteelle vahinkona, koska kaikki hyvä tapahtuu vahingossa. Tähän taktiikkaan luottava järjestää vahingon.

helppohan tuo on keksiä iskutaktikoita miehille. Mutta mitä naiset käyttävät? yksi naispuolinen kaveri ehdotti, että naisten moukaritaktiikka olisi ”kaskelottitaktiikka”. suu auki ja syödään kaikki mahdollinen ja vesi syljetään pois. kirurgi-taktiikalle ja vahinkotaktiikalle en ole keksinyt vastineita ehkä siksi, että ne ovat liian nerokkaita miespuolisille. ”Miehet ovat loogisia ja naiset luonnosta”, näinhän Juhani palmu on sanonut viiden avioliiton kokemuksella.

sosiaalinen kyvykkyys on erittäin tärkeää paitsi seuran saa-misessa, myös muualla. laskelmoivaan keskustelijaan törmää usein, mutta hän on kuin lahjakas näyttelijä: näyttelemistä ei huomaa, se näyttää aidolta. Tällöin vastapuolelle tulee auto-maattisesti ajatus “mukavasta tyypistä, joka ajattelee samalla lailla kuin minä”. laskelmoiva keskustelija vetää sosiaalisuuden täysin ulos kontekstistaan: se perustuu järkiperäiseen suunni-telmaan. keskustelu on rationaalista, kontrolloitua ja hallittua. se on tarkoituksenmukaista näyttelemistä sekä toisen ihmisen tunteiden lukua. nauramisella, katseilla ja ”vahingossa” heite-tyillä kommenteilla rakennetaan haluttua kuvaa itsestä vasta-puolen mielessä, josta voi olla hyötyä tulevaisuudessa.

näitä nerokkaita keskustelijoita on hankala saada kiinni, mutta yksi varma keino on: Jos huomaat, että keskustelu su-juu mielestäsi mallikkaasti ja puheenaiheet koskevat enemmän itseäsi kuin häntä sekä keskustelun aikana ilmenee paljon yh-teensattumia, olet laskelmoivan keskustelijan uhri. ihmisen heikoin kohta on hän itse, ja laskelmoiva keskustelija käyttää tätä tosiasiaa häikäilemättä hyväkseen. se myös toimii, uskokaa tai älkää. kannattaa pitää mielessä, että suurimmat siat ovat uskomattoman hyviä tyyppejä!

pietari.suvanto@tse.fi

Tällä summallasyöt kerran Hesellä, juot pari kaljaa Lynissä

tai tarjoat kaverille Bristolissa.

on aika vähännaapurin bemarista.

6e/kk

Eerikinkatu 2, Turku, puh. 020 522 7050 • www.lahivakuutus.fi

Tai vaihtoehtoisesti voit vakuuttaakotisi, polkupyöräsi, tietokoneesi, matkatavarasi

ja itsesi tapaturmien varalta. Sekä sen naapurin bemarintai minkä tahansa muun omaisuuden,

jolle mahdollisesti teet vahinkoa.

Vakuutus alle 27-vuotiailleopiskelijakortilla (norm. 8,50 e/kk).

Tule käymään konttorissammetai lähetä ilmainen tekstiviestiLV OPISK numeroon 17252,

niin otamme yhteyttä.

Voita lentoliput Eurooppaan:www.puulabyrintti.fi