betoni 4 2006

betoni 4 20062

4 2006

%HW��.DQVL ��

betoni 4 2006 1

4 2006

SISÄLTÖ – CONTENTS

betoni 76. vuosikerta – volumeilmestyy 4 kertaa vuodessaTilaushinta 46 euroaIrtonumero 11,50 euroaPainos 15 000 kplISSN 1235-2136Aikakauslehtien Liiton jäsenToimitus – Editor StaffPäätoimittaja – Editor in chiefArkkitehti SAFA Maritta Koivistovt. toimitusJuttupakki, DI Sirkka Saarinentaitto – layoutForssan Kirjapaino, Marjatta KoivistoKäännökset – TranslationsTiina HiljanenTilaukset, osoitteenmuutoksetToim.siht. Irmeli [email protected]. +358 (0)9 6962 3627RIA-, RIL-, SAFA-jäsenet ao. järjestöihinJulkaisija ja kustantaja – PublisherSuomen Betonitieto Oy –Concrete Association of FinlandPL 11, Unioninkatu 1400131 Helsinki, Finlandtel. +358 (0)9 6962 360telefax +358 (0)9 1299291www.betoni.comToimitusneuvosto – Editorial boardTait.lis. Ulla-Kirsti JunttilaTkT Anna KronlöfArkkitehti SAFA Mika PenttinenDI Markku RotkoDI Ossi RäsänenRI Kimmo SandbergDI Arto SuikkaDI Klaus SöderlundArkkitehti SAFA Hannu TikkaRI Harri TinkanenDI Matti J. VirtanenDI Matti T. VirtanenDI Pekka VuorinenIlmoitukset – Advertising ManagerAnnukka Siimestel. +358 (0)9 6962 3623gsm +358(0)40 8668 427telefax +358 (0)9 1299 [email protected] Bookers OyOrvokki Toivanentel. +358 (0)9 77382219telefax +358 (09) 9 737 [email protected] – PrintersForssan Kirjapaino OyKansi – CoverAistipaviljonki. TKK arkkitehtiosaston betonityö.Kuva: Anne Kinnunen 2006

PÄÄKIRJOITUS – PREFACE 9Risto Vahanen, diplomi-insinööri

WOLFSBURGIN TIEDEKESKUS PHAENO 10Markku Rainer Peltonen, arkkitehti SAFA

POLO TECNOLOGICO, QUARRATA 14Jarmo Raveala, Sten Kallis, arkkitehdit SAFA

ARKKITEHTI MYÖS RAKENNUTTAJAN ROOLISSA 18Jarmo Raveala, arkkitehti SAFA

TALO HIENOVIRTA, KAUNIAINEN 19Yrjänä Vuojala, arkkitehti SAFA

TRIADI ON VALMIS 24Sirkka Saarinen

VILLA HANNUS, HELSINKI 28Kimmo Friman, Arkkitehti SAFA

TALO REPO, SAVONLINNA 32Kirsti Sivén, arkkitehti SAFA

ASUINTALON PESUTILAT BETONISTA 36Antti Talvitie, arkkitehti SAFA

AISTIPAVILJONKI – Otaniemen arkkitehtiosaston ensimmäisen vuosikurssin betonityö 2006 38Anna Kronlöf, tekniikan tohtori, Kimmo Lintula, arkkitehti SAFA

ARKKITEHTIOPISKELIJOIDEN BETONISTUDIO, TAMPERE 42Kari Salonen, arkkitehti SAFA, Maria Pesonen, arkkitehti SAFA

BETONI – ART AND UTILITY 46Samu Viitanen

VUOSAAREN KIRKON PERUSKORJAUS JA LAAJENNUS 48Arvi Ilonen, arkkitehti SAFA

PYHÄN ANNAN LASTENKIRKOSSA MONIA ELÄMYKSIÄ 50Sirkka Saarinen, toimittaja, Helena Ypyä, arkkitehti, sisustusarkkitehti

TAIDETTA SIELLÄ MISSÄ LIIKUTAAN 52Sirkka Saarinen, toimittaja

AALTOPYLVÄÄT – LASIMOSAIIKKIA BETONIJALUSTOISSA 54Sirkka Saarinen, toimittaja

RUSKEAKSI PATINOITUA BETONIA 55Sirkka Saarinen, toimittaja

TILA- JA OPASTEJÄRJESTELMÄ GRAAFISESTA BETONISTA 56Sirkka Saarinen, toimittaja

KORKEITA ELEMENTTIRAKENNUKSIA 57Arto Suikka, diplomi-insinööri

RAKENNUKSEN MASSAN VAIKUTUS ENERGIATEHOKKUUTEEN 61Timo Kalema, professori

BETONIVALMISOSARUNGON RAKENTEELLISEN TOIMINNAN VARMISTAMINENASENNUSVAIHEESSA 64Hannu Kyckling, tekniikan yo.

Betonirakenteiden päällystettävyyden arviointi kuntoon 65Sami Niemi, diplomi-insinööri

RAKENNUSVIRHEPANKKI (RVP) 69Klaus Söderlund, diplomi-insinööri

HENKILÖKUVASSA LAURI KIVEKÄS 70

BETONITIEDON UUSIA JULKAISUJA, KURSSEJA, UUTISIA 72

%(7��V��

betoni 4 2006 9

LOPPUVATKO RAKENTAMISESTA TEKIJÄT?

Rakennusala elää jälleen noususuhdanteen harjal-la. Alitajunnasta kumpuavat huolestuneet muistot90-luvun alun rakennusalan hypestä ja nopeastaromahtamisesta. Nyt merkit eivät kuitenkaan viit-taa nopeaan muutokseen vaikka joillain rakentami-sen sektoreilla hinnat ovatkin jo irtautuneet talou-dellisesta reaalimaailmasta. Mutta tämähän vaintasaa suhdanteita.

Myös suunnittelutoimistoissa eletään kuumeis-ta aikaa. Parissa vuodessa rakennesuunnittelutoi-mistojen tilauskanta on SKOL:in tilastojen mukaankaksinkertaistunut ja tilauskanta on nyt keskimää-rin erittäin hyvä. Osasyynä lienee se, että suuria ra-kennushankkeita on paljon suunnitteilla ja toisaal-ta se, että tilaajat haluavat varmistaa resurssithankkeeseensa jo paljon etukäteen. Tilastojen mu-kaan korjausrakentamisen osuus tilauskannasta onpudonnut merkittävästi. Tämä ei välttämättä mer-kitse sitä, että korjausrakentamisen osuus rakenta-misessa olisi ainakaan olennaisesti pudonnut.Koska korjaushankkeet ovat keskimäärin pieniä jalyhytkestoisia, ei niiden vaikutus näy samalla pai-nolla tilauskannassa. Markkinatilanne on johtanutkaikilla rakentamisen osa-alueilla pulaan ammatti-taitoisesta henkilöstöstä. Rakennesuunnittelijoistaarvioidaan olevan noin 200 suunnittelijan välitöntarve, johon pulaan ei ole nopeasti löydettävissäratkaisua.

Rakentamiseen kuten koko yhteiskuntamme ra-kenteisiin tulee vaikuttamaan voimakkaasti väes-tön ikärakenteen muutos. Seuraavien 15 vuoden

aikana yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä kasvaanoin 400 000 hengellä ja toisaalta työikäisen väes-tön määrä pienenee lähes 150 000 hengellä. Muu-toksesta seuraavasta väestökadosta kärsivät kaikkimuut seutukunnat paitsi Oulun, Jyväskylän ja Tam-pereen seudut sekä eteläinen ruuhkasuomi ainaAhvenanmaalle asti. Tämä tulee polarisoimaan ra-kennus- ja kiinteistömarkkinat: kasvukeskuksissarakennetaan edelleen voimakkaasti kun taas taan-tuvilla alueilla poistetaan tarpeettomia kiinteistöjäkäytöstä ja ylläpidetään vain niitä, jotka tarvitaantuottamaan palvelut pienenevälle ja ikääntyvälleväestölle. Kiinteistökannan vähittäinen alas ajami-nen asettaa seutukunnat ennen kokemattomienhaasteiden eteen.

Muutokset työllisten määrässä heijastuvat kokoelinkeinoelämään, varsinkin rakentamiseen. Suun-nittelutoimistojen kannalta tilanne ei näytä kuiten-kaan kovin synkältä. SKOL:in tilastojen mukaan hei-dän jäsenyritystensä henkilökunnan ikäjakauma onkeskimäärin varsin tasainen ja terve eikä eläköity-minen näyttäisi vaarantavan yritysten henkilöre-sursseja tai tulevaisuutta. Tilastoista puuttuvatkuitenkin monet pienet paikalliset suunnittelutoi-mistot, joiden omistajat ovat eläköitymässä ja yri-tyksille ei ole näköpiirissä jatkajaa.

SKOL:in tilastoissa näkyy selkeä notkahdus 90-luvun lamavuosina rakennusalalla opiskelunsaaloittaneiden ja aikanaan valmistuneiden määrissä.Tilanne on noista vuosista korjaantunut rakentami-sen arvostuksen ja vetovoiman lisäännyttyä merkit-

tävästi. Ammattikorkeakouluihin ja Tampereen tek-nilliseen yliopistoon rakennusalaa opiskelemaanpyrkivien määrät ovat kääntyneet selkeään nou-suun ja valmistuvien määrät tulevat lähivuosinanousemaan. Mutta on opinahjoissamme edelleenmurheensa: ammattikorkeakouluissa opintonsakeskeyttäneiden määrät ovat edelleen aivan liiankorkeat, Teknillisestä korkeakoulusta ei valmistukuin yksittäisiä rakentamisen tekniikoiden osaajiarakentamistalouden ollessa sen sijaan hyvinkin ve-tovoimainen, rakennesuunnittelijoiksi opiskelevienmäärät ovat kaikissa opinahjoissa edelleen liian al-haiset. Nyt vetävät rakentamisen talouden ja tuo-tannon opinnot. Tässä valossa pelko työmaan tuo-tantojohdon loppumisesta ei olekaan niin uhkaava.

Betoniyhdistyksen syyskokous velvoitti yhdistyk-sen hallituksen ryhtyvän pikaisesti toimenpiteisiinyhdessä muiden alan järjestöjen kanssa Teknillisenkorkeakoulun rakentamisen tekniikka-alojen nosta-miseksi uuteen kukoistukseen. Viimeisen vuosi-kymmenen kehitys opintonsa aloittaneiden ja var-sinkin valmistuvien määrän osalta on huolestuttavaja vaarantaa jo osaltaan korkeatasoisia asiantunti-joita tarvitsevien yritysten tulevaisuuden. Koko ra-kennusalan onkin oltava tukemassa opetuksen uu-delleen strukturointia ja korkeatasoisten opetusre-surssien turvaamisesta.

Risto Vahanen, diplomi-insinööri,hallituksen puheenjohtaja, Vahanen Yhtiöt

ARE WE RUNNING OUT OF BUILDERS?

The building trade is once again experiencing a boom pe-riod. Subconscious memories of the heyday of the in-dustry at the beginning of the 1990s, followed by the ra-pid decline tend to make one worried. However, this timethe signs give no indication of a swift change, despite thefact that in certain sectors of building prices no longer ref-lect the realism of the economic world. But then, this justbalances the fluctuations.

Life is hectic also in design offices at present. In thepast couple of years the order stock of building design of-fices has doubled and on average order books are extre-mely strong. This can be partly attributed to the high num-ber of major building projects under way, as well as to theclients wanting to ensure resources for their projects wellin advance. Statistics show that the share of renovationbuilding has been essentially reduced in the order books.However, this does not necessarily mean an actual reduc-tion in renovation building to any considerable extent, justthat as renovation projects are mainly minor, short pro-jects, they do not influence the order stock to the samedegree. The market situation has in all sectors of buildingresulted in a shortage of professional staff. It is estimatedthat there is an immediate void of some 200 structuraldesigners, with no quick solution in sight.

The change in the age structure of the population willhave a major impact on all areas of the society, includingbuilding. In the next 15 years the proportion of the over65-year old will increase by ca. 400 000, while the numberof working-age population will decrease by almost 150000. The changes in the number of people in employmentare reflected in the economic life as a whole, and particu-larly in the construction industry. For design offices, ho-wever, the situation does not appear too gloomy. The ave-rage age distribution of the personnel is quite even andthe number of employees reaching retirement age is notexpected to endanger the staff resources or the future ofthe firms. Statistics do not include smaller offices, howe-ver, the owners of which are about to retire with nobodyto take over their business.

Statistics show a clear decrease in the number of newstudents and graduates in construction engineering du-ring the depression in the 1990s. The situation has sincebeen significantly improved thanks to the increased ap-preciation and attraction of the building trade. The num-bers of aspiring students have taken a clear turn upwardand the numbers of new graduates are expected to inc-rease in the next few years. All is not rosy in building-re-lated education, though; the number of drop-outs is still

far too high at polytechnics, and far too few students atthe University of Technology major in construction techno-logy, while construction economics attract quite highnumbers. In general, the number of aspiring structural de-signers is still too low. At present, construction econo-mics and production are the fashionable study areas. Inthis light the fear of a shortage of site production mana-gement personnel does not appear to be as imminent.

The Autumn General Assembly of the Concrete Asso-ciation of Finland called for swift action to be taken by theBoard of the Association in collaboration with other asso-ciations in the industry to increase the attraction of theconstruction engineering programs at the University ofTechnology. The trend during the past decade in the num-ber of new students and particularly in the number of gra-duates gives cause to concern, and is already for its partbeginning to threaten the future of companies that aredependent on high-level expertise. The entire buildingtrade must support the restructuring of education in orderto secure the high standard of educational resources.

Risto Vahanen, M.Sc. (Eng.)Chairman of the Board of Directors, Vahanen Yhtiöt

%(7��V��

betoni 4 200610

Tiedekeskus Phaeno on Wolfsburgin kaupungin tuo-rein rakennus sen arkkitehtuurikokoelmassa. Tiede-keskuksen kansainvälisen kutsukilpailun, jonka lau-takuntaan kuului Suomesta Marja-Riitta Norri, voit-ti vuonna 2000 irakilaissyntyinen naisarkkitehtiZaha Hadid. Hän vakuutti juryn sekä omaperäiselläarkkitehtuurisella ehdotuksella että kaupunkisuun-nittelullisella ratkaisulla.

Wolfsburg on nuori kaupunki. Natsit perustivatsen vuonna 1938 tuottamaan autoja. Sodan sytyt-tyä autotehdas kuitenkin muutettiin ammusten jaaseiden valmistuslaitokseksi, jonka työvoima koos-tui pääasiassa itäeurooppalaisista pakkotyöläisis-tä. Sodan päätyttyä brittiläisen miehitysvallansuostumuksella ja avulla Volkswagen-autojen tuo-tanto käynnistyi kunnolla.

Saksan liitotasavallan “talousihmeen” ja alitui-sesti kasvavan Wolfsburgin asukasluvun johdostakaupunkia alettiin laajentaa. Jo 1950-luvulla AlvarAalto kutsuttiin sinne toteuttamaan kolmea eri pro-jektia. Tuorein osoitus Wolfsburgin kaupungin kiin-nostuksesta kansainvälisesti korkeatasoiseen ark-kitehtuuriin on kaupunkiin juuri rakennettu ZahaHadidin suunnittelema tiedekeskus Phaeno.

Zaha Hadid on syntynyt 1950 Bagdadissa. Hän opis-keli Lontoossa maineikkaassa Architectural Associa-tionin koulussa. 1980-luvulla Hadid tuli yhdellä iskullakuuluisaksi voitettuaan kansaivälisen “Peak LeisureClubin” arkkitehtuurikilpailun Hong Kongissa. Aluksioltiin sitä mieltä, ettei hänen suunnitelmiaan voi to-teuttaa. Vasta myöhemmin ajattelutavan muututtua jarakennusteknologian kehityttyä, alettiin hänen futuris-tisia projekteja myös toteuttaa. Vuonna 2005 Zaha Ha-didille myönnettiin hänen ennakkoluulottoman arkki-tehtuurikäsityksensä ja tuotantonsa johdosta arkkiteh-tuurin Nobeliksi sanottu Pritzker-palkinto.

Phaeno-tiedekeskus, joka sisältää noin 250 tie-teellistä kokeilupöytää on tarkoitettu ensisijaisestilapsille ja koululaisille. Se sijaitsee keskellä Wolfs-burgia, siksi rakennuksen tuli olla yhdysside erikaupunginosien välillä. Lännessä aivan sen vieres-sä on rautatieasema. Rakennuksen pohjoispuolellaon ratapiha ja samansuuntainen kanava jokilaivojavarten. Kanavan toisella puolella sijaitsevat Volks-wagenin tehtaat ja Hannoverin maailmannäyttelyävarten rakennettu Autostadt, jonne on suunniteltuHadidin Phaenosta jalankulkijoille silta, joka ylittäärautatien ja kanavan. Phaenon eteläpuolella, jossaon pääsisäänkäynti, rakennus avautuu Wolfsburginkaupungin keskustaan ostos- ja kävelykatu Por-schestrasselle, jonka toisessa päässä kohoaa Alvar

Aallon suunnittelema kulttuurikeskus.Tiedekeskus Phaeno on kohotettu ylös maanpin-

nasta kymmenen toisistaan poikkeavan onton beto-nista valetun niin sanottujen “conejen” avulla. Poh-jakerros jää näin avoimeksi ja se on luolamainen.Hadid nimittää sitä “Cone Halliksi”, jota hänen mu-kaansa voi käyttää erilaisia tilaisuuksia varten.“Cone Hallin” kattoon upotetut valaisimet antavat“luolalle” futuristista tunnelmaa. Phaenon julkisi-vut ovat betonista. Useiden erilaisten ikkunamuoto-jen vuoksi, esimerkiksi ravintolan ikkuna on suuriparabolin muotoinen, seinät on tehty pääasiassateollisuusvalmisteisista elementeistä. Koko raken-nus on noin 16 metriä korkea.

Varsinaisen rakennuksen sisätiloihin päästäänkaupungin puolelta etelästä melko huomamatto-man sisäänkäynnin kautta. Sieltä pääsylipun lunas-tuksen jälkeen noustaan liukuportaiden avulla näyt-telytilaan, “kokeilumaisemaan”, jossa sijaitsevatniin sanotut tieteelliset kokeilupöydät, joissa kävi-jät voivat tehdä luonnontieteellisiä kokeita. 7000neliömetriä kattava betonista vapaasti muotoiltutila on avoin ja aika suljettu. Tilaan ei juurikaan tuleluonnonvaloa. Näyttelykerroksessa sijaitsevien“conejen” sisällä on erilaisia toimintoja kuten luen-tosali, myymälä, toimistoja, ravintola.

Tiedekeskus Phaeno on arkkitehtonisesti ja ra-kenteellisesti kokeellinen. Epätavallisten muoto-jensa vuoksi betonin käytölle on asetettu uusiahaasteita. Esimerkiksi kymmenen erilaisen “conen”rakentamisessa on käytetty ensimmäistä kertaaSaksassa näin suuressa mittakaavassa itsestääntiivistyvää betonia. Aina 40 asteeseen kaltevat “co-nejen” pinnat ovat aiheuttaneet erikoistoimenpitei-tä niin rakennustyömaalla kuin betonin kuljetukses-sa. Wolfsburgin tiedekeskuksella Zaha Hadid onosoittanut kriitikoilleen, että hänen mahdottomal-ta vaikuttavalla suunnitelmallaan voidaan saadaaikaan mahdollista, juuri betonin avulla.

WOLFSBURGIN TIEDEKESKUS PHAENO

Markku Rainer Peltonen, arkkitehti SAFA

Klemens Ortmeyer

1Phaenon terävä kärki suuntautuu länteen rautatieasemalle.

2Phaenon julkisivu etelään kaupungin keskustaan päin.

3Sisätilanäkymä.

1

2

Klem

ens

Ortm

eyer

3

Klem

ens

Ortm

eyer

%(7��V��0DUNNX�3HOWRQHQ ��

betoni 4 2006 11

2

3


12 betoni 4 200612

Markku Rainer Peltonen Markku Rainer Peltonen4 5


136 betoni 4 2006

4Phaenonepääsisäänkäynti. Ylhäällä teollisesti valmistet-tuja ikkunaelmenttejä.

5Phaenon luolamainen avoin pohjakerros.

6Pääaula ennen näyttelyn asennusta.

7Ns. ”cone” läpäisee koko rakennuksen.

8Sisätilan kokeilupöytiä.

Mar

kku

Rain

er P

elto

nen

7

Mar

kku

Rain

er P

elto

nen

86

Klem

ens

Ortm

eyer

WOLFSBURG PHAENO SCIENCE CENTER

Science Center Phaeno is the most recent addition in thearchitectural collection of the town of Wolfsburg. The in-ternational invitation competition for the architectural de-sign of the Center was won by an Iraqi-born lady, ZahaHadid, whose entry convinced the jury in terms of bothoriginality of design and its contribution to the townsca-pe. Finland was represented in the jury by Ms. Marja-Riit-ta Norri.

The Phaeno Science Center is primarily designed forchildren and school pupils, and offers them ca. 250 desksfor scientific experiments. The building is located in thecentre of the town, and serves as a link between the diffe-rent town blocks.

Science Center Phaeno is built on ten dissimilar, hol-low concrete “conejes”, which lift the building off theground. This solution makes the basement an open, cave-like area, which Hadid refers to as the “Cone Hall”. Lu-minaires recessed in the ceiling render the “cave” a futu-ristic atmosphere. The façades of Phaeno are concretestructures. Because several different window shapes areused, like the big parabolic window of the restaurant, thewalls were mainly built of industrially produced precastelements. The height of the building is ca. 16 m.

The building is accessed from the south side, through afairly discreet entrance. An escalator takes the visitors tothe exhibition hall, an “experimental milieu”, where thedesks for scientific experiments are provided. Visitors canmake all kinds of experiments in the field of natural scien-ce. The 7000-squaremeter space is built of concrete, de-signed freely as an open plan area with very little naturallight. The “conejes” on the exhibition floor contain e.g. alecture room, a store, offices, and a restaurant.

Science Centre Phaeno is an experimental building,both in architectural terms and in structural terms. Theunusual shapes of the building resulted in new kinds ofchallenges in the use of concrete. The ten different “cone-jes”, for example, were realized using self-curing concre-te. This had never been done before in Germany on suchlarge scale. The surfaces of the “conejes” curve by up to40 degrees, which required special measures both on thesite and in the transport of concrete. The WolfsburgScience Centre shows Zaha Hadid’s critics that concreteis the solution to make her seemingly impossible designspossible.


betoni 4 200614

TAUSTAAQuarrata on noin 25000 asukkaan huonekaluteolli-suus- ja koristekasvituotantokaupunki Firenzenmetropolialueella Toscanassa Pistoian naapurissa.Kaupungin keskustassa pitkään vajaakäytössä ol-lut teollisuuskortteli, area Ex-Lenzi, oli kohteenaItalian Euroopan 3 arkkitehtikilpailussa, jossa työ-ryhmämme sai jaetun 1. palkinnon vuonna 1994.

Voittaneet työryhmät saivat kunnalta toimeksian-noksi alueen asemakaavan työstämisen voittanei-den ehdotusten pohjalta sekä myöhemmin alueenyleissuunnitelman (master plan). Rakennushankkei-den suunnittelu käynnistyi yleissuunnitelman mu-kaisesti ja työryhmämme sai suurimman uudisra-kennuksen, näyttely- ja monitoimirakennus PoloTecnologicon varsinaisen arkkitehtisuunnittelun toi-meksiannon (progetto esecutivo) kaksi vuotta myö-hemmin. Italiassa arkkitehtikilpailujen tulokset jää-vät usein toteuttamatta. Polo Tecnologicon raken-nustyöt aloitettiin kuitenkin vuonna 1999, jostasaamme kiittää silloisen kaupunginjohtaja StefanoMarinin päämäärätietoisuutta. Rakennus valmistuimonien mielenkiintoisten vaiheiden jälkeen vuonna2004.

ARKKITEHTUURIYksi kaavan kaupunkikuvallinen perusajatus oli jat-kaa A11 moottoritien suunnalta pohjoisesta nykyisel-le keskusaukiolle Piazza Risorgimentolle päättyvääakselia Ex-Lenzin korttelin läpi Quarratan maamerk-kinä toimivalle kirkon tornille (campanile). Uusilla ra-kennuksilla muodostettiin kaupallisen Piazza Risorgi-menton jatkeeksi uusi kulttuuripalvelujen aukio, Piaz-za A. Fabbri, jonka eteläsivua ja kevyen liikenteenakselia Polo Tecnologico rajaa. Rakennuksen muoto-kieleen vaikuttivat tontilta puretun vanhan kaareva-kattoisen teollisuusrakennuksen (capannone) kaare-va kattomuoto, uuteen aukioon integroitu puoliläm-min aulatila (piazza coperta) sekä kevyen liikenteenväylää campanilelle johdatteleva muunneltava näyt-tely- ja monitoimirakennelma (scaffalatura).

Pohjoismaisen näkemyksemme mukaisesti pyrim-me sopeuttamaan rakennuksen italialaisittain mo-dernille pikkukaupungille tyypilliseen rapattujen ra-kennusten kaupunkikuvaan ja rakeisuuteen. Käytim-me paikan hengen mukaisesti päämateriaaleina ki-veä ja pohjoismaisen hillittyä vaaleaa julkisivurappa-usta. Pohjoismaisuuteen viittasimme myös ”scaffa-latura”-rakennelman lähes eksoottiseksi mielletylläpohjoismaisen vaalealla havupuulla (työselityksessäpino svedese) sekä kuumasinkityn teräksellä.

POLO TECNOLOGICO, QUARRATA

Jarmo Raveala, arkkitehti SAFAArkkitehtitoimisto Suominen Raveala Mäntylä OySten Kallis, arkkitehti SAFAArkkitehtitoimisto Eeva & Sten Kallis Oy

1Asemapiirros

2Scaffalaturan pohjoismaisiksi mielletyt puusäleiköt. Auki-on pintakäsittely on paikallavalettua väribetonia.

1

2 Arno de la Chapelle

3Polo Tecnologico iltavalaistuksessa piazza A. Fabbrinsuunnalta. Puolilämmin Piazza coperta rajaa aukiotilaa oi-kealla näkyvän Cliostraat ryhmän suunnitteleman kirjas-ton kanssa.

%(7��V��-DUPR�5DYHOD ��

betoni 4 2006 15

Piirros Mauro ja Paolo Mannelli


4 5

6

Arno de la Chapelle3

4Pohja

5Poikittaisleikkaus

6Pitkittäisrakenneleikkaus


16 betoni 4 200616

Arn o

de

la C

h ap e

lle

7

8

Arno

de

la C

hape

lle

9

10

11

12




176 betoni 4 2006

Kivi- ja laatoitustyön laatu Italiassa on korkea jamyös huokeiden kivilajien valikoima on laaja. Pellitys-ten sijaan esimerkiksi ikkunasovituksissa käytetäänusein kiveä. Valitsimme kivilajiksi keskihintaisen jakauniin harmaan pietra serenan. Lopputulos on miellet-ty Italiassa pohjoismaalaiseksi rationalismiksi (esim.”rivista toscana di architettura” 03/2003).

BETONI KANTAVANA RAKENTEENALuonnosvaiheessa ajatuksemme rungon rakennejärjes-telmästä perustuivat pohjoismaiselle arkkitehdille tyy-pilliseen käsitykseen, jonka mukaan hankalia rakentei-ta ei yleensä toteutettu teräsbetonista paikallavaluna.Valitsimme suositusten ja referenssien perusteella ra-kennesuunnittelijaksi dott.ing. Mauro Mannellin jadott.ing. Paolo Mannellin, jotka tutustuttivat meidätItaliassa vireään paikallavalutekniikan osaamiseen. Ita-liassa rakennesuunnittelu keskittyy enemmän raken-teen kantavuuteen ja tasaus-, eriste- sekä pintakerrok-set esitetään usein vain viitteellisesti ”arkkitehtisuun-nitelman mukaan”. Rakennesuunnittelijat innostivatmeitä kehittämään näyttelyosan kaarevan kattomuo-don jäykistäviä rakenteita teräsbetonista sekä hake-maan vaikutteita aina Pier Luigi Nervin ja Carlo Scarpanarkkitehtuurista asti.

Koska kunnan tilaohjelma ei täsmentynyt ajoissa,noudatimme avoimen rakentamisen periaatetta, ja rat-kaisu perustui selkeään kantavien teräsbetonipilarienmoduliverkkoon. Näyttelytilojen kaarevan kattoraken-teen veto- ja puristusvoimat osoittautuivat haasteeksija ne ratkaistiin kolmiomaisilla ohuilla jäykistävillä te-räsbetonilevyillä, joilla pystyttiin välttämään näyttelyti-laa häiritsevät vetotangot ja luotiin tilan rytmiikka. Työ-maalla käytettiin Perin muottitekniikkaa ja myös jäykis-tävät levyt valettiin paikalla. Sileävalumuottipintojavarten käänsimme rakennesuunnittelijoiden kanssatyömaalle italiaksi Suomen Betoniyhdistyksen paikalla-valettujen betonipintojen laatuvaatimukset. Rakenteis-sa tuli myös huomioida seismiset määräykset, koskaQuarrata on maanjäristysaluetta.

Välipohjat toteutettiin massiivilaattana, jonka suun-nittelemisessa Studio Mannelli on kehittänyt erikois-osaamistaan. Pilarien metallisten tappiliitoslevyjensuunnittelussa he ovat olleet yhteistyössä myös suo-malaisen valmistajan kanssa. Studio Mannellin tuo-reimpia tunnettuja rakennesuunnittelukohteitaan Itali-assa ovat rakenteilla olevat arkkitehti MassimilianoFuksaksen Polo Direzionale De Cecco Pesacarassa sekäarkkitehti Renzo Pianon Nola Commercial Leisure andService Center Napolin lähellä.

14

15POLO TECNOLOGICOValmistumisvuosi 2004Laajuus 3200 m2

Tilaaja ja käyttäjä Comune di QuarrataSuunnittelijat Arkkitehdit SAFA

Jarmo Raveala ja Sten KallisYhteistyöarkkitehdit Dott. Arch. Sandra Raso

ja Dott. Arch. Carlo GromettoRakennesuunnittelu Dott. Ing. Mauro Mannelli ja

Dott. Ing Paolo MannelliLVI-suunnittelu Dott. Ing. Alessandro

MoscardiSähkösuunnittelu Dott. Ing. Andrea CarlesiPääurakoitsija Costruzioni Bologna

Vincenzo e Figli Srl.Rakennuttajakonsultti Dott. Ing. Alessando CeciariniSuunnittelua Suomen Kulttuurirahasto jaovat tukeneet Alfred Kordelinin Säätiö

Jarm

o Ra

veal

aAr

no d

e la

Ch a

p elle

13

Arno

de

la C

hape

lle

7Kolmionmuotoiset jäykistävät paikallavaletut teräsbe-tonirakenteet kaarevien vetotangottomien kattoraken-teiden jäykistäjinä.

8Paikalla valettu teräsbetonipalkki jatkuu Piazza coper-talta isoon näyttelyhalliin.

9Rakennedetaljiluonnos kaarikattoisen tilan päädystä.

10Jäykistävän kolmiolevyn rakennedetalji.

11Pitkittäisen paikalla valetun palkin rakennedetalji.

12Kaarevan yläpohjan kantavan teräsbetonin rakenne.

13Iso näyttelyhalli yläparvelta. Piazza copertalta jatkuva paikal-la valettu palkki muodostaa valosauman kaarevan katon jakorkean umpiseinän liitoskohtaan.

14Piazza coperta, puolilämmin katettu tori, näyttelykäytössä.

15Jäykistävät kolmiolevyt valettiin paikalla.


18 betoni 4 200618

kin kunnan kanssa, että direzione lavori tilattiin poik-keuksellisesti suoraan ulkopuoliselta konsultilta. Yh-teistyö viranomaisten sujui hyvin ja täytti mielestänitransparency-kriteerit. Tosin hankkeen käynnistymisvai-heessa ei saanut olla liian sinisilmäinen, koska kilpailutämän tyyppisissä suunnittelutoimeksiannoista Italias-sa on kovaa.

Miellyttävänä yksityiskohtana mainittakoon, ettäharjannostajaisten sijaan pääurakoitsija ja jotkut ali-hankkijat kattoivat työmaalle kotiseutujensa herkkuja javastavuoroisesti vein työmaalle Suomen ja Lapin herk-kuja, mikä lopulta houkutteli koko suunnittelutiimin per-heineen ikimuistoiselle matkalle Lappiin.

ARKKITEHTI MYÖS RAKENNUTTAJAN ROOLISSA

Jarmo Raveala, arkkitehti SAFA

POLO TECNOLOGICO, QUARRATA

Quarrata is a town of ca. 25000 residents in the metro-politan area of Florence, next to Pistoia in Toscana. Thetown is known for its furniture industry and productionof decorative plants. Area Ex-Lenzi is an industrial blockin the centre of the town that for a long time had beenunder-utilised. Europan 3 architectural competition wasorganized in 1994 to develop the area, and our teamcame in the tied first place in the competition.

The teams that had designed the winning entrieswere commissioned by the municipality to work out atown plan for the area on the basis of their entries. Laterthey also designed the master plan for the area. Theplanning of the building projects was started in comp-liance with the master plan, and the order for the actualarchitectural design (progetto esecutivo) of the largestnew building, the exhibition and multi-activity centrePolo Tecnologico, was given to our team. The buildingwas completed after many interesting stages in 2004.

In line with our Nordic viewpoints, our objective wasto adapt the building to the townscape and to the grani-ness created by the plastered buildings that are so typi-cal of modern Italian small towns. As befitted the at-mosphere of the location, we used stone and light faça-de plastering based on Nordic discreetness as the mainmaterials. Another reference to Scandinavia was the”scaffalatura” structure, which was realised using soft-wood conceived as almost exotic (pino svedese in thework specification) as well as hot dip galvanized steel.

Italy boasts a high quality of stonework and tilingwork, and also offers a wide selection of inexpensivestones. Window mouldings, for example, are oftenimplemented in stone instead of sheet metal. The stonechosen by us was the medium-priced, beautiful greypietra serena. In Italy, the end-result is seen as Nordicrationalism.

At the sketching stage our ideas about the structuralsystem of the frame were based on the conception typi-cal of Scandinavian architects: difficult structures are notto be built as cast-in-situ reinforced concrete structures.The structural designers dott.ing. Mauro Mannelli anddott.ing. Paolo Mannelli introduced us to the high stan-dard of cast-in-situ technology in Italy. They encouragedus to develop a curved roof shape for the exhibition secti-on utilising reinforced concrete in the stiffening structu-res, and urged us to go all the way to the architecture ofPier Luigi Nervi and Carlo Scarpa for inspiration.

Since the detailed municipal spatial plan was notcompleted in time, we followed the principle of openbuilding, and the solution was based on a clear modularnetwork of load-bearing reinforced concrete columns.The problem of tensile and compression forces on thecurved roof of the exhibition facilities was solved withthin, triangular stiffening boards of reinforced concrete,which made it possible to exclude any disturbing ten-sions rods from the exhibition area, and to create therhythmical expression of the space. Perin’s form techni-que was used on the site and the stiffening boards werealso cast on the site. For the production of smooth facedform surfaces, we translated into Italian together withthe structural designers the quality requirements speci-fied by the Concrete Association of Finland for cast-in-situ concrete surfaces. Seismic regulations also had tobe taken into account in the structures, since Quarrata islocated in an earthquake-prone area.

Intermediate floors were built as a solid slab, the de-sign of which has given Studio Mannelli the opportunityto develop their special expertise. For the design of themetal dowel joint plates used in the columns they havealso worked in collaboration with a Finnish manufactu-rer. The most recent, well-known structural design pro-jects of Studio Mannelli in Italy include Polo DirezionaleDe Cecco under construction in Pesacara, designed byMassimiliano Fuksas, and the Nola Commercial Leisureand Service Center near Naples, designed by architectu-re Renzo Piano.

17 Arno de la Chapelle 18 Arno de la Chapelle

16Kaarevan yläpohjan rakenneperiaate.

17Scaffalatura, muunneltava näyttelyrakennelma, ilta/yöva-laistuksessa.

18Pääty Via Triestelle säilyttää tontilta puretun vanhan kaa-revakattoisen teollisuusrakennuksen (capannone) hen-gen.

Arkkitehdin toimeksiantoon Italiassa kuuluu rakennut-tajatehtäviä, erikoissuunnittelu, tarjouspyynnön valmis-telu, kustannusvastuu, kopiokustannukset jne., joistaosa teetetään nykyään alikonsulttityönä. Kunnallisenhankkeen kokonaispalkkio lasketaan suoraan laissamäärätystä taulukosta Suomen edesmenneen taksa-palkkiojärjestelmän tapaan.

Italian laissa säädetään arkkitehdille pääsuunnitteli-jan roolin tapaan myös tiukka henkilökohtainen vastuukustannusarviosta. Toimeksiantoon kuului laatia urak-kamuodon mukaisesti tarjouspyyntöasiakirjat, joihinkuuluivat työselitys (capitolato) sekä rakennusosienmitta- ja määräluettelo yksikköhinnoin (computo). Luet-telon hinta-arviot perustuivat usein itse pyytämiimmealaurakoitsijoiden ”ennakkotarjouksiin”, joiden perus-teella sitten teimme valintoja sovitun enimmäishinnanpuitteissa. Alaurakoitsijoiden ja toimittajien ”ennakko-tarjoukset” eivät kuitenkaan sitoneet pyytäjää, mikä vä-lillä kolkutti omaatuntoamme.

Olen tällä hetkellä suunnittelutyöni lisäksi osa-aikai-sesti tutkijana TKK:n rakentamistalouden laboratorios-sa, missä olemme ottaneet Polo Tecnologicon ns. case-kohteeksi avoimen rakentamisen hankkeena. Osallistunlaboratoriossa myös tehtäväluetteloiden uudistamis-hankkeeseen, missä Quarratan kokemukset ovat anta-neet hyviä näkökulmia arkkitehdin ja pääsuunnittelijantehtäväluetteloiden uudelleenarvioimiseen.

Kaavavaiheen suunnittelun olimme tehneet Torinossayhteistyössä ensimmäisen palkinnon jakaneen arkkiteh-tiryhmä Cliostraatin kanssa. Kun varsinainen rakennus-suunnittelu käynnistyi, päätimme etsiä erikoissuunnitte-lijat Quarratan lähiseudulta. Pyysimme sekä kunnaltaettä seudulla asuneelta suomalaiselta rakennusmestaril-ta listan hyvämaineisista rakennesuunnittelijoista. Stu-dio Mannellin valinta oli helppo. Valitsimme yhteistyöky-kyisiksi osoittautuneet talotekniikan suunnittelijat hei-dän suosituksensa perusteella. Paikallisten konsulttienkäyttäminen osoittautui viisaaksi ratkaisuksi.

Työmaavaiheessa arkkitehdin tehtävät ovat suoma-laista arkkitehtivalvontaa muistuttava direzione artisti-ca sekä rakennuttamistehtäväpainotteinen direzione la-vori sisältäen mm. maksupostien hyväksymisen. Tämäolisi vaatinut lähes pysyvää läsnäoloa, mikä Toscanassaei olisi ollut vastenmielinen velvollisuus. Sovin kuiten-


betoni 4 2006 19

Talo Hienovirta sijaitsee Kauniaisten vanhalla oma-kotialueella etelään viettävän, metsäiseen puis-toon rajoittuvan tontin koillisreunassa. Asukkaattoivoivat, että rakennus suunnitellaan yksinkertai-seksi ja monimutkaisia detaljeja välttäen. Suunni-telma perustuukin selkeisiin pintoihin ja pyrkimyk-seen saada sisätiloihin runsaasti luonnonvaloa eripuolilta rakennusta.

Maanpäällinen runko on jaettu pitkittäissuun-nassa kolmeen osaan: oleskelu- ja makuuhuone-osaan, keskiosan halliin sekä osin kolmen kerrok-sen korkuiseen porrastilaan. Sisätilaa hallitsevakahdeksan metrin korkuinen, puhtaaksi valettu be-toniseinä saa luonnonvaloa lasikatteen läpi.

Rakennuksen kellarikerroksessa ovat sauna- jaharrastustilat. Ensimmäiseen kerrokseen on sijoi-tettu yhtenäiset tilat sekä oleskelua että ruokailuavarten. Tiloista avautuu lasiseinän läpi näkymä pi-halle. Makuuhuoneet ja hallin yläosaan avautuvakotitoimisto ovat toisessa kerroksessa.

Rakennuksen runko on tehty osin betonisista va-luharkoista, valetusta betonista sekä teräspilareis-ta. Välipohjat ovat paikalla valettuja teräsbe-tonilaattoja, ja julkisivut on rapattu.

Asuinkerrosten lattia on leveää kuusilankkua,kellarin lattia on lakattua betonia. Osa seinistä onpuhtaaksi valettuja.

1Talo Hienovirta sijaitsee metsäiseen puistoon rajoittuvantontin reunassa.

2Leikkaus

3Leikkaus

1

TALO HIENOVIRTA, KAUNIAINEN

Yrjänä Vuojala, arkkitehti SAFA

Artikkelin kuvat: Matti Karjanoja

%(7��V��<UMDQD�9XRMDOD ��

betoni 4 200620

Mat

ti Ka

rjano

jaM

atti

Karja

noja


21betoni 4 2006

2

3

4

5Pohja kellarikerros

Mat

ti Ka

rjano

ja

2, 3Tavoitteena oli saada sisätiloihin runsaasti luonnonva-loa.

4, 5Sisätilaa hallitsee kahdeksan metriä korkea, puhtaaksivalettu betoniseinä.

Mat

ti Ka

rjano

ja

Mat

ti Ka

rjano

ja

Mat

ti Ka

rjano

ja

Pohja 2. krs

Pohja 1. krs


22 betoni 4 200622

8

7

6

TALO HIENOVIRTA, KAUNIAINEN

Kerrosala 282 kem2

Huoneistoala 236 htm2

Bruttoala 445 brm2

Tilavuus 15300 m3

Valmistumisvuosi 2004

Arkkitehti: Yrjänä Vuojala,arkkitehti SAFA

Sisustussuunnittelu: rakennuttaja ja Ulla Koskinen(pesu- ja kylpyhuoneet)

Rakennesuunnittelu: Jaakko Yli-Säntti, dipl-ins.LVI-suunnittelu: Insinööritoimisto

Jörgen Holm Oy / Jörgen Holm,lvi-insinööri

Sähkösuunnittelu: Kiikka & Konttila Oy/Zan Pujol, sähköinsinööri

Projektinjohto: GSP OyLouhinta ja Louhintaliike Mäkinen Oymaanrakennus:Paikallavalurakenteet: Aresko OyHarkkoladonta: Tepu 2000 Oy


23betoni 4 20066

HIENOVIRTA HOUSE

Hienovirta House is located in the old low-rise residentialestate of Kauniainen, in the northeast corner of the south-ward inclined plot that borders on a woodland park. Theresidents had asked the house to be designed as a simplebuilding without any complex details. The design is basedon clarity of surfaces and on an attempt to bring plenty ofnatural light into the interior from different sides of thebuilding.

The frame above ground is longitudinally divided intothree sections; the accommodation and bedroom area,the hall in the centre section and the partly three-storeytall stair hall. The interior is dominated by an eight-meterhigh fairface concrete wall that is washed with naturallight through the glass roofing.

The sauna and the leisure rooms are located in the ba-sement. The ground floor is reserved for common areas,i.e. the living room, the kitchen and the dining room. Theglass wall offers a view of the courtyard. The bedroomsand the home office that opens up into the upper part ofthe hall are located on the first floor.

The building frame was built on the site, using concre-te blocks, poured concrete and steel columns. The inter-mediate floors are cast-in-situ reinforced concrete slabsand the façades are plastered.

=In the accommodation areas floors are built of widespruce planks, and the basement floor is concrete. Someof the floors are fairface walls.

10

11

6Sisätilaa hallitsee kahdeksan metriä korkea, puhtaaksivalettu betoniseinä.

7, 8Luonnonvaloa kattoikkunasta.

9Porrastila on osin kolmen kerroksen korkuinen.

10, 11Rakennuksen kellarikerroksessa on sauna- ja harraste-tilat.

7

9


betoni 4 200624

Betoni-lehti on seurannut kolmen asunnon AsuntoOy Triadin rakentamista Helsingin Kulosaaressa. Ra-kennus on kivitalo, runko on tehty paikallavalaen be-tonista, julkisivut ovat itsetiivistyvää betonia. Rin-teeseen rakennetussa talossa on neljä kerrosta, senkokonaiskerrosala on 323 m2 ja kokonaisala 760 m2.

Työn etenemistä on seurattu Betoni-lehdissä 3 ja4/2005 sekä 1 ja 2/2006.

Triadin suunnittelijat, arkkitehdit Suvi ja RistoHuttunen suunnittelivat samalla kodin myös omalleperheelleen. Asukkaat muuttivat taloon syyskuun alus-sa 2006, kävimme katsomassa miltä näyttää sisällä.

– Triadi on kivitalo myös sisältä, Risto Huttunenesittelee. – Kantavat väliseinät ovat paikallavalet-tuja, huoneistojen sisäiset väliseinät ja hormit HB:nPriima-väliseinälevyä. Materiaalivalinnoilla haet-tiin hänen mukaansa luotettavaa ratkaisua paitsikosteuden myös ääneneristyksen ja akustiikanosalta.

Väliseiniä Triadissa on periaatteessa vain kos-teissa tiloissa. – Olemme pyrkineet tehokkaaseentilankäyttöön, jossa avoimet sisätilat muodostavatjatkumon. Kosteat tilat on sijoitettu niin, että neovat samalla eri tiloja jakavia elementtejä. Ainoas-taan lasten makuuhuoneen seinät eivät liity kostei-siin tiloihin.

PUHDASTA VALUPINTAAKaikki huoneistojen väliset seinät on jätetty puh-taaksi valupinnaksi. Betoniseinät ovat yksi iso sel-keä aihe, joka menee läpi huoneiston alhaalta ylösasti. – Sitä on reilusti ja lopputulos on sitä mitä ha-ettiin, Huttunen arvioi.

– Seinät näyttävät rehellisesti betonilta, jossatotta kai näkyy myös pientä tekemisen jälkeä. Mie-lestäni seinä on kuin iso teos, jossa näkyy elämää.Betoniseinä on myös hyvä kontrasti muille tasoite-tuille valkoisille pinnoille, hän toteaa.

Betonipintaa jätettiin myös lattioihin. Alimmassakerroksessa sijaitsevat varasto, autotallit ja tekni-set tilat. Niiden betonilattioissa on käytetty hyvinkulutusta kestävää Mastertoppia.

Sisääntulokerroksen lattiassa kaikissa kolmessahuoneistossa on betonin päällä oma materiaalinsa,joissa väri on kuitenkin sama. Yhdessä on kaakeli,toisessa 2-komponenttimaali, jonka alta näkyymyös betonin hiontapinta ja yhdessä epoksikäsitte-ly, jossa pinta on jopa kliinisen tasainen, mutta sa-malla vaikutelmaltaan varsin juhlava.

TRIADI ON VALMIS

Sirkka Saarinen, toimittaja

1Triadin runko on tehty paikallavalaen betonista, julkisivutovat itsetiivistyvää betonia. Rinteeseen rakennetussa ta-lossa on neljä kerrosta.

2,3Sisätila on tilajatkumo, jossa tilat on sijoitettu niin että neovat myös eri tiloja jakavia elementtejä.

Mik

a Vu

oto

1

Mik

a Vu

oto

2

%(7��V��7ULDGL ��

betoni 4 2006 25 Pohja sisääntulokerros

Pohja 3. krs Pohja 2. krs

Pohja 1. krs

3

%(7��V��7ULDGL ��

26 betoni 4 200626

4Huoneistojen väliset seinät on jätetty puhtaaksi valupin-naksi. Betoniseinä on hyvä kontrasti tasoitetuille valkoi-sille pinnoille.

5,6Sisätila on tilajatkumo, jossa kosteat tilat on sijoitettuniin että ne ovat myös eri tiloja jakavia elementtejä.

7Poikkileikkaus

8Päätyjulkisivu

7 8

4

Mik

a Vu

oto

5

Mik

a Vu

oto

6

Mik

a Vu

oto

%(7��V��7ULDGL ��

276 betoni 4 2006

ASUNTO OY TRIADIN YHTEISTYÖTAHOJAArkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto

Huttunen & Lipasti Oy,Suvi ja Risto Huttunen

Rakennesuunnittelu: Insinööritoimisto OyMatti Ollila & Co

Muottitoimittaja: Ramirent OyWisa-Form Elephant UPM-Kymmenen Oy-muottimateriaalit:Valmisbetonitoimittaja: Lujabetoni OyVerkkoraudoitteet: Tammet OyRullaraudoitteet: Fundia Betoniteräkset OyHB-Priima-väliseinäharkot: HB-Betoniteollisuus OyKiintokalusteet: Arttelipuu OyTasoitteet: Lakan Betoni OyEpoksilattiat: Espoon Lattiapinnoite Oy

9, 10, 11Sisääntulokerroksen lattiassa on kaikissa kolmessa huo-neistossa betonin päällä oma materiaali, joissa väri onkuitenkin sama: klinkkeri (kuva 9), kaksikomponenttinenbetonimaali (kuva 10), jonka alta näkyy myös betonin hi-ontapinta ja epoksikäsittely (kuva 11).

9

10

11

%(7��V��7ULDGL ��

betoni 4 200628

Ympäröivät talot muodostavat tiiviin ja tyylillisestieheän kokonaisuuden, jonka itseoikeutettuna koho-kohtana on Villa Johanna. Villa Hannus suunniteltiintaloyhtiön toimeksiantona kahden jugendkerrostalonmuodostaman asunto-osakeyhtiön pihan luoteis-nurkkaukseen paikan sanelemilla ehdoilla, muu osapihasta kunnostettiin asukkaiden yhteiseen käyt-töön. Rakennuksen koilliskulma väistää suurta vaah-teraa, jonka säilyttäminen oli tärkeä lähtökohta.Asuinrakennus, katos ja piha-aita muodostavat Huvi-lakujalle pihan pituisen yhtenäisen muurin. Osaksiasunnon julkisivua on rakennettu harmaantuva, leh-tikuusinen puusäleikkö, joka on näkösuoja vastak-kaisten ikkunoiden suuntaan ja toimii pääovelle japienelle terassille johtavana portaalina.

Betonista valettiin osin teräsputkipaaluille pe-rustettu alapohjalaatta, jonka päälle eristettynä ra-kenteena ladottiin seinät lämpöharkoista ja pysty-putkitusten jälkeen ontelot valettiin betonilla yhte-näisiksi ja tiiviiksi rakenteiksi. Ulkopinta kolmiker-rosrapattiin ja sisäpinta viimeisteltiin saarnipuisillapaneeleilla, samoin kelluvana rakenteena teräspel-tiprofiilin varaan valetun välipohjan ylä- ja alapintasekä puurakenteisen vesikaton sisäpinta.

Maantasoon sijoittuvat asuintilat ja kellariker-roksessa on saunaosasto ja harrastustilat. Kahdenvastakkaisen pulpettikaton liittymisestä syntyy si-sätilaan taittuva leikkausmuoto, joka heijastaa ylä-ikkunoiden valon asuntoon. Tiiviissä yhteistyössätalon asukkaan kanssa luotiin kivisen ulkokuoren

VILLA HANNUS, HELSINKI

Kimmo Friman, arkkitehti SAFA

VILLA HANNUSArkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtistudio Kimmo

Friman/Kimmo Friman,Kai Korhonen

Rakennesuunnittelu: Rakennesuunnittelu MarkkuYrjönen / Markku Yrjönen

LVI-suunnittelu: Tuomi Yhtiöt Oy / MarkkuJärvinen

Sähkösuunnittelu: Decolux Oy /Tapio Kyynäräinen

Vihersuunnittelu: Maisema ja Ympäristö Oy /Kaija Uusitalo

Rakennuttaminen: OmistajaValvoja: Insinööritoimista Hanson &

Co / Seppo HeikkinenPääurakointi OmistajaRunko- ja vesikatto: Rakennuttajatoimisto

Konmes / Risto LouhosSähköurakoitsija: Decolux Oy

Tontin poikkileikkaus

Julkisivu Huvilakujalle

vastakohdaksi lämmin yhtenäinen puuydin, jota jä-sentää tilan keskellä kaksikerroksinen, muurimai-nen takka.

Neljästä kattoikkunasta kohoaa vuodenaikojenmukaan vaihtuvia näkymiä: kesällä vaahteran veh-reä lehvästö, syksyllä siemenien lenninsiipien muo-dostamat kuviot, talvella oksien musta grafiikka jakeväällä heleän kellanvihreä kukinto.

%(7��V��.LPPR�)ULPDQ ��

betoni 4 2006 29

kellari

1. kerros

Seinäleikkaus

1Talvinen pihanäkymä, taustalla Eiran sairaala.


30 betoni 4 200630

2Näkymä Huvilakujalta.

3Muurin taakse jää lounaaseen avautuvaa lasilla katettuterassi.

4Porttaali sisäänkäyntiin ja keittiön terassille.

5Kujaseinän yläikkunasta näkee Eiran sairaalaan. Takka onrapattu julkisivujen tapaan valkoiseksi.

6Takkatilan taustalla kerroksia yhdistävä, mustaksi patinoi-tu teräsporras.

7Kattoikkunat tuovat valoa asuntoon, avaavat näkymiä ym-päristön rakennuksiin ja viereisten puiden latvoihin.

2 3

4

Ympäristömalli

Mat

ti Ka

ngas

puro

Jari Jetsonen Jari Jetsonen

Jari

Jets

onen


316 betoni 4 2006

VILLA HANNUS

The surrounding houses form a tight and consistent entityin terms of style, with Villa Johanna as the obvious high-light. Villa Hannus was designed at the request of the realestate company into the northwest corner of the courty-ard shared by two housing companies, and the startingpoint was to adapt the building to its location. The rest ofthe courtyard was refurbished for use as a common areafor the residents. The northeast corner of the house brus-hes against a huge maple, which was absolutely to bepreserved. The entire length of the courtyard is borderedby a uniform wall created by the residential building, theshelter and the courtyard fence along Huvilakuja Street. Agreying wooden screen made of Siberian larch has beenintegrated into the façade of the building to provide priva-cy from the windows in the opposite buildings and to ser-ve as a portal leading to the entrance door and to thesmall terrace.

The concrete floor slab was poured partly on tubularsteel piles. The walls were built of heat-insulated concre-te blocks, and after vertical pipes had been installed, thecavities were filled with concrete to produce solid andtight structures. The outer surface was plastered in threelayers, and the internal surface was finished with ashpanels, which were also used on the top and bottom sur-face of the ceiling placed as a floating structure onto asteel profile, as well as on the internal surface of thewooden roof structure.

The living quarters are on the ground floor, and a saunaunit as well as recreational facilities are provided in thebasement. The two opposite lean-two roofs joined toget-her create a folding sectional shape inside the house,which reflects light from the upper windows into therooms. The warm, uniform wooden core was designed inclose cooperation with the resident to create a contradic-tion for the stone exterior. A two-storey, built fireplace inthe centre of the space specifies this core.

5

6

7

Jari Jetsonen

Jari

Jets

onen

Kim

mo

Frim

a n


betoni 4 200632

TALO REPO SAVONLINNA

Kirsti Sivén, arkkitehti SAFAKirsti Sivén & Asko Takala Arkkitehdit Oy

Talo Repo rakennettiin järvenrantaan SavonlinnanKirkkoniemeen. Muutaman omakotitontin käsittä-vän uuden asemakaavan lähtökohtana oli ollut alu-een laidalla sijaitseva vanha, puinen kouluraken-nus. Talo Revon tontti on kadun päässä viimeisenä,ja sen sijainti antoi mahdollisuuden tulkita kaavantiukkoja vaatimuksia hieman vapaammin. Tilaajahalusi kaksikerroksisen vaalean kivitalon, kun alu-een muut talot ovat puulla verhoiltuja, keltaisia ta-lotehtaiden tyyppitaloja. Tontti on niemen kärjessä,ja järvinäkymät avautuvat joka suuntaan. Luoteissi-vulta tonttia rajaa kadun päätteenä oleva kääntö-paikka ja naapuritontti, koillissivulla on rantaanjohtava jalankulku- ja huoltotie.

Tontilla oli rakennusoikeus myös erilliselle sau-narakennukselle, joka yhdessä päärakennuksenkanssa muodostaa kadulta päin suojatun ja rantaanpäin avautuvan pihapiirin. Päärakennus sijoitettiinkadun päätteeksi niin, että katua vasten on kapeapääty. Epäsymmetrisen katon harja on päädynsuuntainen, jolloin rakennus on kadulle päin rauhal-lisen matala kaksikerroksisuudestaan huolimatta,ja pitkä lape liukuu loivaa rinnemaastoa myötäillenrannan suuntaan kurkottavan parvekkeen päälle.

Sisään tultaessa avautuu kaksi kerrosta korkeanolohuoneen lasiseinän kautta järvinäkymä, jota toi-selta sivulta kehystävät ruokailutilan terassi ja ma-kuuhuonekerroksen parveke suojaten samallaasuntoa ja pihaa kadulle päin. Toisessa kerroksessaovat makuuhuoneet, joihin kaikkiin liittyy myös par-veke: isolla makuuhuoneella laaja terassi järvellepäin ja lasten makuuhuoneilla yhteinen, piha- ja jär-vinäkymään suuntautuva parveke. Kellarikerrokses-sa ovat autotallit sekä kuntohuone ja saunaosasto.Saunaosastosta on pääsy ulos vilpolaan aivan ran-nan tuntumassa.

Erillisessä, puurakenteisessa piharakennuksessaon puulämmitteinen sauna takkahuoneineen ja te-rasseineen. Pihasaunalta pääsee laiturille ja ui-maan. Pihasaunan takan ja piipun verhous muurat-tiin tummasta liuskekivestä, puuseinät ovat har-maalla, tervantuoksuisella Roslagenin mahongillakuullotettuja. Pihasaunan yhdistää päärakennuk-seen puinen pergola ja säleseinä, jotka suojaavatpihaa katseilta kadulta päin.

Kun tilaajana on betonialan ammattilainen, hyö-dynnettiin talossa betonitekniikoita monipuolisesti.Runko tehtiin pääosin elementtirakenteisena, mut-ta julkisivupinnat muurattiin ja rapattiin. Paikalla-valupintoja on näkyvissä parvekelaattojen alapin-toina mm. pääsisäänkäynnissä ja ruokailutilan te-1

Graf

ical

Oy

2

1Kun tilaajana on betonialan ammattilainen, hyödynnettiintalossa betonitekniikoita monipuolisesti. Runko tehtiinpääosin elementtirakenteisena, mutta julkisivupinnatmuurattiin ja rapattiin.

2, 3Epäsymmetrisen katon harja on päädyn suuntainen, jol-loin rakennus on kadulle päin rauhallisen matala kaksiker-roksisuudestaan huolimatta, ja pitkä lape liukuu loivaarinnemaastoa myötäillen rannan suuntaan kurkottavanparvekkeen päälle.

Asemapiirros

Asko

Tak

ala

3

Asko

Tak

ala

%HW��V��.LUVWL�6LYHQ ��

betoni 4 2006 33

2

3


34 betoni 4 200634

4, 7Järvinäkymä on läsnä myös sisätiloissa.

6Kun tilaajana on betonialan ammattilainen, hyödynnettiintalossa betonitekniikoita monipuolisesti. Runko tehtiinpääosin elementtirakenteisena, mutta julkisivupinnatmuurattiin ja rapattiin.

5Kaksi kerrosta korkeasta olohuoneesta on portaat yläker-ran makuuhuoneisiin.

8Talo Repo rakennettiin järvenrantaan Savonlinnan Kirkko-niemeen.

TALO REPOHuoneistoala 204 + 41 hm2

Kerrosala 229 + 50 kem2

Kokonaisala 393 + 51 brm2

Tilavuus 1434 + 171 m3

Rakennuttaja: Kari Repo ja Marja RepoRakennussuunnittelu: Kirsti Sivén & Asko Takala

Arkkitehdit Oy/Kirsti Sivénarkkitehti SAFA (PS),Riku Rönkä arkkit. yo

Rakennesuunnittelu: InsinööritoimistoTanskanen Oy/Juha Karvinen

LVI-suunnittelu: Savonlinnan LVI-suunnitteluOy/Matti Pukkila

Sähkösuunnittelu: Sähköpalvelu Paananen/Ismo Paananen

kellarikerros

Leikkaus

Pohja 1. kerros

Pohja 2. kerros

rassin katossa. Nämä pinnat tehtiin lautamuottiinvalaen. Vain kellarikerrokseen menevä porras onbetonia ja laatoilla päällystetty, yläkerran portaanulokeaskelmat on tehty liimatusta tammesta ja te-räksestä, kaiteet ovat lasia ja liimattua tammilevyä.Parvekelaatat ovat betonia, parvekkeiden kantavatpystyrakenteet terästä. Punertavaksi kuullotettuapuuta on käytetty parvekkeiden kaidelevyissä ja sä-leiköissä sekä kattorakenteissa. Parvekkeiden lasitovat täyskorkeita, puitteellisia liukulaseja. Graniit-tia on käytetty talon sokkelien ja terassien tukimuu-rien verhouksissa sekä pihan terassoinneissa.

5

Asko

Tak

ala

4

Asko

Tak

ala


356 betoni 4 2006

5 6 Asko Takala

7 Asko Takala 8 Asko Takala


betoni 4 200636

Märkätilojen kosteusongelmia välttääkseen niin ra-kennuttajat, kuin suunnittelijatkin ovat tottuneetvalitsemaan useinmiten kivirakenteen. Tämä ei kui-tenkaan vielä takaa rakennuksen elinkaaren mit-taista kosteuseristystä. Tuttuja ongelmakohtia ovatsaumat eri materiaalien tai eritavoin liikkuvien ra-kennusosien välillä. Pahimpia ovat kokemusten mu-kaan lattiakaivon ja lattiapinnoitteen välinensauma, sekä ulkoseinän ja väliseinän välinen si-sänurkka. Sauman molemmin puolin on kosteutta japesutilojen olosuhteita kestävä materiaali, muttaitse sauma ei tahdo kestää.

Espooseen rakennettuun kaksikerroksiseen oma-kotitaloon haluttiin ratkaisut, jotka eivät tuottaisipettymystä joidenkin vuosien kuluessa. Kiviraken-teiset pesutilat – pesuhuone, sauna ja viereinenkodinhoitohuone – olivat itsestäänselvyys, koskakoko rakennus toteutettiin betonielementtitalona.Suunnittelun alkuvaiheessa tämä kivirakenteisuusymmärrettiin betoniseinien- ja ala- ja välipohjien li-säksi muurattuina väliseininä. Kun rakennuksen be-tonielementtitoimittajaksi varmistui BetoniluomaOy, tuli kuvioihin mukaan kiiltohiotusta betonistavalmistettu kokonainen saunaosastoelementti.

ASUINTALON PESUTILAT BETONISTA

Antti Talvitie, arkkitehti SAFA

Taustalla olivat arkkitehti Antti Talvitien, rakenne-suunnittelija Markku Savelan ja Betoniluoman yh-teiset kokemukset hiotun betonin käyttäytymisestäkosteutta vastaan.

Julkisivuelementtien hiottu betonipinta oliosoittautunut suhteellisen edulliseksi muihin katu-tason laadukkaisiin kivipintoihin verrattaessa.Hiottu pinta kestää hyvin arkikolhuja ja tätä ko-vempiakin iskuja. Ennen kaikkea pinta ei päästä si-säänsä kosteutta. Siihen ei imeydy vesi eikä töhri-jän spraymaalikaan. Pinta on lisäksi kaunista ja ai-toa. Se ei jäljittele mitään, vaan pinnan ulkonäkötulee suoraan materiaalista ja työstötekniikasta.Vaikka työstö on koneellista, betonimassan kiviai-neksen hioutuminen on joka kerta yksilöllistä.Hiottuihin luonnonkivilaattapintoihin verrattunahiotun betonin etu on mahdollisuus suurempiinsaumattomiin pintoihin tai saumojen jakamiseenkiviladelmaa vapaammin.

Hiottua betonia on toki aiemminkin käytetty sisä-tilojen edustavana materiaalina, jossa yhdistyvätkantava rakenne ja viimeistelty hoitovapaa pinta.Laajaa saumatonta rakennetta ei kuitenkaan oleosattu riittävästi käyttää hyväksi sisätiloissa. Kunvalmistettiin koko saunaosasto yhtenä kappaleenatäysin varustettuna, toteutuivat omakotitalohank-keen tekniset vaatimukset kerralla.

Saumattoman hiotun betonipinnan myötä pesuti-loihin saatiin laatoitetun pinnan saumarasteriole-muksesta poikkeava ulkonäkö. Laatoituksen sau-maus viestittää katselijalle kiistattomasti, että sei-nä on rakennettu pala palalta. Tämä johtaa ajatuk-sen seinän levymäisyyteen ja siihen, miten huoneetoikeastaan ovat vain levy- tai tasomaisten pintojenrajaamia tiloja.

Saumaton tila antaa toisenlaisen, orgaanisem-man vaikutelman. Se on kuin umpikallioon louhittujuhlava kiiltoseinäinen sali. Laattarivien lukumäärätlattiassa ja seinillä eivät enää toimi tilamitoituksennormaaleina ilmaisimina. Betonisaunaosastolla mi-toituksen onnistumisen arviointi perustuu toiminto-jen sujuvuuteen ja tilan tunnelmaan. Ratkaisun on-gelma liittyy tilan saneerattavuuteen. Miten nostaamuhkea saunaosastokappale pois kaksikerroksisenbetonitalon alakerrasta, jos sen varaama tila joskushalutaan toiseen käyttöön? Saattaa olla parempijättää pesutilaelementti paikoilleen ja saneerataviereisiä huoneita. Ja miksi pesutilaelementtiä sa-neeraisikaan, sillä se säilyy varmasti paljon kauem-min toimivana ja tyylikkäänä verrattuna muilla ta-voin toteutettuihin vastaaviin tiloihin.

1 Mikael Lindén

2

Mik

ael L

indé

nM

ikae

l Lin

dén

3

%(7��V��

betoni 4 2006 37

1Kiiltohiotusta betonista valmistettu kokonainen sauna-osastoelementti.

2Saumattoman hiotun betonipinnan myötä pesutiloihinsaatiin laatoitetun pinnan saumarasteriolemuksesta poik-keava ulkonäkö.

3Hiottu pinta kestää hyvin arkikolhuja ja tätä kovempiakiniskuja. Ennen kaikkea pinta ei päästä sisäänsä kosteutta.

4, 5Saumaton tila antaa laatoituksesta poikkeavan, orgaani-semman vaikutelman. Se on kuin umpikallioon louhittujuhlava kiiltoseinäinen sali.

2 4 Mikael Lindén

5

Mik

ael L

indé

n

3

%(7��V��

betoni 4 200638

Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosaston raken-nusopin opiskelijoiden vuoden 2006 betoniharjoi-tustyönä oli sarja yksittäisiä, vapaasti Vanhankau-punginlahden maastoon sijoittuvia paviljonkeja,jotka toimivat osana kuvitteellista ulkonäyttelyalu-etta. Paviljongin teemana oli rakentaa tila valitunpaikan ominaista aistimusta tai luonnonelementtiävarten käyttäen teräsbetonille ominaisia arkkiteh-tonisia mahdollisuuksia.

Työssä tutustuttiin teräsbetonin rakenteellisiinomaisuuksiin sekä betonille luonteenomaisiin työ-tapoihin. Arvosteluperusteina olivat arkkitehtoni-nen kokonaisote, rakenteellinen johdonmukaisuus,materiaalin innovatiivinen käyttö sekä detaljointi.

Työ tehtiin pienoismalleina mittakaavaan 1:10,neliön kokoiselle alustalle, josta itse paviljonki kat-toi kolmasosan. Ratkaisusta riippuen myös ulkoalu-etta voitiin käsitellä. Ryhmät suunnittelivat ja val-mistivat muotit ja massat sekä valoivat ja kokosivatrakennukset, joko paikalla valaen tai käyttäen ele-menttejä. Massoissa käytettiin erilaisia kiviainek-sia, sementtejä ja pigmenttejä. Pintoja käsiteltiinmekaanisesti sekä kemiallisesti. Työssä korostui-vatkin luonnon ja ihmisen vuorovaikutus; juurevattilat sekä eteeriset paikalla valetut betonipinnat.

Työn tavoitteena on antaa perustyökalut tulevai-suuden betoniarkkitehtuurin suunnitteluun tekemi-sen kautta. Vuosittain järjestettävään, pakolliseenharjoitustyöhön osallistui tänä vuonna noin 60 opis-kelijaa. Harjoitustyöt kehittyivät neljä viikkoa kes-täneen jakson aikana luentojen ja luonnosmallienkautta taidokkaasti ja ennakkoluulottomasti toteu-tettuihin raudoitettuihin betonitöihin. Betonityö oliensimmäinen Otaniemen uusissa pajatiloissa tehtyharjoitustyö, ja vahvisti käsitystä työpajassa ryhmi-nä tehdyn työn merkityksestä monipuolisen oppimi-sen kannalta -arkkitehtuuri on tekemisen taidetta!

Luennot piti professori Antti-Matti Siikala jatekn. tri Anna Kronlöf sekä arkkitehti Kimmo Lintu-la. Työtä ohjasivat lisäksi tuntiopettajat, arkkitehditRisto Huttunen, Kimmo Lintula, Anu Puustinen jaKatariina Rautiala.

Opetustyötä ovat tukeneet Betonitieto Oy, Finn-sementti Oy, Parma Betonila Oy ja Semtu Oy.

AISTIPAVILJONKI– OTANIEMEN ARKKITEHTIOSASTON ENSIMMÄISEN VUOSIKURSSIN BETONITYÖ 2006

Anna Kronlöf, tekn.tri, VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikkaKimmo Lintula, arkkitehti SAFA

1

2

3

1,3Tekijät: Anniina Vainio, Aino Seppänen, Mari Ariluoma,Karoliina Tuokkola-Liljavirta.

2Tekijät: Anssi Lauttia, Kuutti Halinen, Mirja Puoskari,Markus Heinonen, Lars Mattila.

Valokuvat: Anne Kinnunen

%(7��V��$QQD�.URQORI ��

betoni 4 2006 39

2

3


40 betoni 4 200640

PAVILION OF SENSES– CONCRETE WORK BY FIRST-YEAR STUDENTS INDEPARTMENT OF ARCHITECTURE AT OTANIEMI IN2006

The concrete work exercise of the students of buildingtechnology in the Department of Architecture at theTechnical University consisted in 2006 of a series of indi-vidual pavilions located freely in the terrain in Vanhakau-punginlahti area. The pavilions served as part of an imagi-nary outdoor exhibition. The theme of the pavilions was tobuild a space that reflected the experience one could sen-se in that specific location or a natural element that domi-nated the location, using the architectural possibilitiesthat are typical of reinforced concrete.

The work was realised as 1:10 scale models on a one-squaremeter base, of which the pavilion itself took up onethird. Depending on the solution, it was possible to work onthe terrain as well. The teams designed and built the formsand prepared the fresh concrete, and poured and assembledthe buildings, either on the site or using precast elements.Different aggregates, cements and pigments were used, andthe surfaces were worked both mechanically and chemically.The work emphasised the interaction between the natureand people; space connected with its surroundings and ethe-real concrete surfaces cast on the site.

4 5

6

4Tekijät: Maija Kolari, Hilla Rudanko, Anssi Kankkunen,Robin Landsorff, Mesi Koponen.

5Tekijät: Anniina Vainio, Aino Seppänen, Mari Ariluoma,Karoliina Tuokkola-Liljavirta

6Tekijät: Janne Saario, Toni Halonen, Janne Leino, HelmiKajaste, Harri Lindberg.

7Tekijät: Iiris Sumu, Hanna Korhonen, Annina Stadius, SariTakala, Marja Pelo.

8Tekijä: Julia Pettersson Hakava, Vendla Sandström, EmmaPitkäjärvi, Leea Riittinen, Rabbe Tiainen.


416 betoni 4 2006

7

8 Anne Kinnunen


betoni 4 200642

ARKKITEHTIOPISKELIJOIDEN BETONISTUDIO, TAMPERE

Kari Salonen, professori, arkkitehti SAFAMaria Pesonen, assistentti, arkkitehti SAFATampereen teknillinen yliopisto

Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtuurinosaston rakennusopin kurssien tarjonta kattaa ra-kennusfysiikan perusteet, suunnittelun ja rakenta-misen prosessit, menetelmät ja vaatimukset, raken-teiden suunnittelun perusteet sekä tärkeimmät ma-teriaalit. Painopistettä on muutaman vuoden aikanasiirretty luento-opetuksesta laboratorio- ja studio-tyyppiseen toimintaan. Olemme myös pyrkineetosallistumaan vuosittain järjestettäviin rakennus-

alan suurtapahtumiin. Resurssiemme rajallisuudenvuoksi olemme kokeneet erittäin positiivisena ra-kennusteollisuuden myönteisen suhtautumisenopetuksemme kehittämiseen ja monipuolistami-seen.

Kolmannen vuosikurssin opiskelijoille suunnatunrakennusopin ammattikurssin yhteydessä tutustu-taan tärkeimpiin runko- ja julkisivumateriaaleihinpaitsi erillisten materiaaliharjoitusten myötä myössuunnittelemalla oma lohko yhteiseen pienkerros-taloon. Kullekin opiskelijalle osoitetaan tietty run-kojärjestelmä sekä julkisivurakenne ja -materiaali.Tehtävänä on suunnitella oma osuus kohteesta pe-rustuen kyseisen materiaalin ominaisuuksiin ja il-mentää julkisivuarkkitehtuurissa tuon materiaalinluonnetta. Betonin osalta julkisivu tutkitaan sekäsandwich-rakenteena että erityyppisinä kuoriele-menttirakenteina. Valmiit työt koostetaan ”Jana”-julkisivuksi, jossa eri lohkot yhdistettyinä muodos-tavat rikkaan ja ilmeikkään kokonaisuuden.

Viime keväänä opiskelijat saivat kokea myöskonkreettisesti, miten betoniopit siirtyvät teoriastakäytäntöön. Saimme järjestää betonistudiommeParman Kangasalan tehtaalla, jossa alan ammatti-laisten opastuksella valettiin opiskelijaryhmiensuunnittelemat betonilaatat.

Työn tavoitteena oli tutustua betoniin materiaali-na sekä valu- ja muottityön eri vaiheisiin. Laatanvalmistuksessa sovellettiin sellaisia betonin muo-toiluun, kuviointiin ja pintakäsittelyyn liittyviä tek-niikoita, jotka tulevat kysymykseen esimerkiksi be-tonisten julkisivutuotteiden valmistuksessa. Kol-men hengen opiskelijaryhmille osoitettiin tietty tee-ma laatan suunnittelun lähtökohdaksi, mutta muu-ten he saivat täysin vapaat kädet työnsä ideointiin.Laatat tehtiin 400 x 400 x 40 mm kokoisiksi ja niillähavainnollistettiin seuraavia betonille mahdollisiamuotoiluteemoja ja käsittelytekniikoita:– pintatekstuuri– uritus– graafinen kuviointi / hionta / pesu– plastinen muoto– reliefi.

Opiskelijat lähestyivät aiheitaan ilahduttavanennakkoluulottomasti ja muottitarvikkeita etsittiininnovatiivisesti. Käytetyt piirilevyt, näkkileipä,kapa-levy pohjalliset ja vesiletkut osoittautuivat oi-valliseksi muottimateriaaliksi. Plastiset muodot jauritukset toteutettiin uretaania ja puuta työstämäl-lä. Graafinen betoni sai pioneerityölle arvoisensaaiheen Alvar Aallosta. Myös käytettävät värisävyt

Taru

Arv

io

1Valutyöt tehtiin Parman Kangasalan tehtaalla, jossa opis-kelijat saivat opastusta asiantuntijoilta: Henri Raitio saaneuvoja Parman Matti Raukolalta (oik) ja FinnsementinPia Rämöltä.

2Valmiit työt sekä työvaiheet analysoitiin alan asiantunti-joiden kanssa pidetyssä arviointitilaisuudessa.

3, 4Opiskelijat lähestyivät aiheitaan ilahduttavan ennakkoluu-lottomasti ja muottitarvikkeita etsittiin innovatiivisesti.

1

olivat opiskelijoiden valittavissa. Finnsementti pys-tyi toimittamaan materiaalia, jolla toivotut värit to-teutuivat.

Valutyö suoritettiin Parma Oy:n Kangasalan teh-taalla. Tarvittavat työvaiheet, kuten muottikäsitte-lyt, betonin suhteutus, laatan raudoitus ja valuntärytys tehtiin henkilökunnan opastamana. Eri osa-tekijöiden merkitys havainnollistui täten konkreetti-sesti.

Valmiit työt sekä työvaiheet analysoitiin alanasiantuntijoiden kanssa pidetyssä arviointitilaisuu-dessa. Teknisesti eniten yllätyksiä aiheutti hidasti-men käyttö: sen annostelu oli lopputuloksen kan-nalta erittäin oleellista tai se saattoi reagoida outo-jen muottimateriaalien kansa ennalta arvaamatto-masti.

Mittakaavallisesti tietyt muottitarvikkeet olivathyvin pienipiirteisiä verrattaessa betonin normaa-leihin muottipintoihin. Siksi oli ilahduttavaa havai-ta, kuinka hyvin betoni pystyi toistamaa myös pie-niä muotoja. Tästä mielenkiintoisena esimerkkinäoli piirilevyillä kuvioitu betonilaatta, jossa hieno-mekaniikka ja ”perusbetoni” kohtasivat oivalla ta-valla.

Plastiseen muodonantoon perustuvat pinnat on-nistuivat myös hyvin. Uritukset toistuivat terävinäja täsmällisinä, mikäli muotin päästöt oli asianmu-kaisesti huomioitu. Näkkileipä- ja letkumuoteilla to-teutetut laatat olivat mielenkiintoinen kokeilu siitä,miltä toiseen materiaaliin sitoutuvat muodot vai-kuttivat betonissa. Letkun pätkät toistivat bambuamuistuttavaa pintaa ja näkkileivän negaatio har-hautti optisesti. Laattojen pintatekstuuri kutsui kä-sin koskettamaan ja tarkistamaan materiaalin tun-tua.

Työ valotti konkreettisesti kaikessa rakentami-sessa oleellista eri osatekijöiden yhteensovittami-sen tärkeyttä. Onnistunut lopputulos on monen teki-jän summa ja vaatii useiden alojen asiantuntijoidenosaamisen onnistuakseen. Työn myötä tuleviasuunnittelijoita rohkaistiinkin kontakteihin raken-nusteollisuuden kanssa, sillä suunnittelijoiden javalmistajien välisellä yhteistyöllä voidaan kehittääympäristöömme entistä innovatiivisempia ja kor-keatasoisempia tuotteita. Jokainen valutyö on jon-kun määrittelemä, mikseipä myös samalla jonkunsuunnittelema.

TTY:n rakennusopin ammattikurssi – sekä opis-kelijat että opetushenkilöt – kiittää asiantuntevastaja innostavasta yhteistyöstä erityisesti Parma Oy:nKangasalan tehdasta sekä Finnsementti Oy:tä.

%(7��V��.DUL�6DORQHQ ��

betoni 4 2006 43

Arto

Jal

onen

2

3 4

3Teemana kuviointi hidasteella (graafinen betoni).Tekijät: Unnu Kuusinen, Petra Björkman, Iida Kalakoski.

4Teemana reliefi. Tekijät: Akseli Leinonen, Turkka Ehramaa,Tuomas Vepsäläinen.

Laattojen valokuvat: Arto Jalonen


44 betoni 4 200644

5 6

7 8

9 10


456 betoni 4 2006

11 12

13

CONCRETE STUDIO FOR STUDENTS OFARCHITECTURE

In the Department of Architecture at the Technical Universityof Tampere, the vocational course in building technology thatthe third-year students are expected to attend includes anintroduction to the most important frame and façade materi-als both in the form of material exercises and by designingone section in a common low-rise apartment building. Eachstudent is assigned a certain frame system, façade construc-tion and façade material. The students shall design one sec-tion of the building utilizing the specific properties of the as-signed material and reflecting the properties of the materialin the façade architecture. For concrete, the studied optionsinclude a sandwich façade construction as well as precastshell structures of different types. The completed designs areimplemented as a façade, in which the combination of thedifferent sections creates a rich entity full of expression.

A Concrete Studio was organised last spring at the Kan-gasala plant of Parma, where the students had the opportuni-ty to cast under supervision of professionals the concrete sl-abs designed by the student teams.

The students approached their assigned subjects in anunprejudiced spirit, and showed real innovation in looking forform materials. Used circuit boards, hard bread and waterhoses proved excellent material for the forms. Plastic shapesand grooves were realised using urethane and wood. As apioneering subject, graphic concrete needed a motif presti-gious enough, so Alvar Aalto was selected. The students alsohad a free hand in choosing the colours. Finnsementti wasable to deliver material to realise all the desired colours.

The scale of some form accessories was very small incomparison with normal concrete form surfaces. It was de-lightful to see how well concrete repeats even small shapes.Surfaces based on plastic shaping were also successfullyrealised. Grooves appeared sharp and exact, provided due at-tention was paid to form cants.

5Teemana pintatekstuuri. Tekijät: Jussi Tähkiö, TuomoJoensuu, Panu Härmävaara.

6Teemana pintatekstuuri. Tekijät: Satu Sarjala, Anna-Maria Nevalainen, Sari Moilanen.

7Teemana uritus. Tekijät: Katja Kivimäki, Suvi Mattila,Anna Kojo.

8Teemana plastinen muotti. Tekijät: Minna Kulojärvi,Henri Raitio, Mika Sahlström.

9Teemana reliefi. Tekijät: Marjut Lund, Eevamaria Timlin,Laura Suomala.

10Teemana pintatekstuuri. Tekijät: Jani Järvinen, KalleMälkki, Jouni Lehtonen.

11Teemana kuviointi hidasteella (graafinen betoni). Tekijät:Unnu Kuusinen, Petra Björkman, Iida Kalakoski.

12Teemana plastinen muoto. Tekijät: Essi Tyson, Marika Ko-nola, Toni Tuominen.

5 -12Betonistudiossa tehdyt 10 betonilaattaa olivat jokainenuniikkikappaleita.

13”Jana-julkisivu” on kolmannen vuosikurssin opiskelijoillesuunnatun rakennusopin ammattikurssilla tehty työ. Kul-lekin opiskelijalle osoitetaan tietty runkojärjestelmä sekäjulkisivurakenne ja -materiaali, jonka perusteella suunni-tellaan oma osuus kohteesta kyseisen materiaalin luon-netta ilmentäen.


betoni 4 200646

Betonin käyttöön on aina liittynyt selkeästi funktio-naalisuus ja betonin kauneus on toteutunut parhai-ten arkkitehtuurissa jossa funktionalismi ja ehkäjopa minimalismi on ollut edustettuna. Uskonkin,että käytetäänkö betonia sitten suuren tai pienenkohteen, kuten huonekalun toteuttamiseen, tär-keintä lopputuloksen kannalta on pyrkimys ymmär-tää betonin idea ja ympäristö jossa käyttö toteutuu.

Arvostan itse minimalismia ja kestävyyttä, sitäettä esineitä on vähän, mutta niillä on merkitystä.Jotta tulevat sukupolvet voivat arvioida menneidenkulttuuria ja tapoja voidaan kestävyyden käsittee-seen lisätä aivan toisenlainen aikaperspektiivi. Be-toni on oikein toteutettuna lähes ikuinen, olemattakuitenkaan ympäristöhaitta.

Huonekalua suunnitellessa on tärkeää myössuunniteltavan esineen idea. Pöydän idea on yksin-kertaistettuna taso; sen yläpintaa voidaan käyttääjoko lasku- tai työtasona. Kulttuurissamme on tuoli-en käytön myötä tasoon liittyneet jalat.

Esimerkiksi Rondo-pöydässä länsimaisen pöydänidea toteutuu vertikaali- ja horisontaalipintojenkontrastina; kansi on kiiltäväksi hiottu ja kyljet taashyvin robustit.

Betonista voidaan toteuttaa värejä tai rikastet-tua valkoista. On tarkoituksenmukaista, että värimuodostuu sekä pastaan lisätystä pigmentistä, ettävärillisestä runkoaineesta. Usein mielenkiintoinenlopputulos saavutetaan pastan ja runkoaineen väri-en toisiaan tukevalla kontrastilla.

Betoni antaa mahdollisuuden tehdä abstraktiapintaa/taidetta, jossa yhdistyy luonnon vaikutus.Tällöin tekijä määrittelee konseptin, kuten muotintasaisuuden ja asennon tai suihkuttaa esimerkiksimuotin ja betonin väliin vettä, jolle antaa mahdolli-suuden löytää oman reittinsä kohden maata. Muo-tin purun jälkeen tekijällä on mahdollisuus vielämuokata lopputulosta, häivyttää, korostaa ja/taipestä tai hioa esille kokonaan uusi pinta.

Myös hieno betonin ominaisuus on mahdollisuustehdä kivenkaltainen kappale, jossa sekä jalat ettäkansi ovat yhtenäiset. Kivestä toteutettuna tällai-nen vaatisi huomattavasti työtä ja aiheuttaisi mate-riaali hävikkiä.

Huonekalu on selkeästi funktionaalinen esine jamonesti korostetaan teollisen valmistettavuudenprinsiippiä, olen itse sitä mieltä, että huonekalunarvo on myös vahvasti estetiikassa ja kestävyydes-sä. Betonista valmistetuille huonekaluille on omi-naista veistoksellisuus ja pinnan monimuotoisuus.

Rajoittavana tekijänä betonia käytettäessä on

BETONI – ART AND UTILITY

Samu Viitanen

CONCRETE – ART AND UTILITY BY SAMU VIITANEN

The use of concrete has always been clearly characteri-sed by functionality, and the beauty of concrete has beenbest implemented in architecture that represents functio-nalism, maybe even minimalism. I believe that whetherconcrete is used in a large object, or a small one, such asfurniture, the most important aspect in terms of the end-result is an attempt at understanding the idea of concreteand the environment in which it is used.

Personally I appreciate minimalism and durability, kee-ping the number of objects small but choosing only signi-ficant objects. In order for the future generations to beable to assess past cultures and practices, a completelydifferent time perspective can be added to the concept ofdurability. When correctly implemented, concrete is prac-tically everlasting, but still not an environmental hazard.

In the design of furniture, the idea of the designed ob-ject is also important. The idea of a table is simply a plane; the topsurface can be used to place objects on it or to work on. In ourculture, the use of chairs requires that the plane also have legs.

1Rondo-pöydässä länsimaisen pöydän idea toteutuu verti-kaali- ja horisontaalipintojen kontrastina; kansi on kiiltä-väksi hiottu, kyljet ovat hyvin robustit.

2Punaisen pöydän pigmenttipitoisuus on 6%, jossa mustaaja punaista pigmenttiä on suhteessa 1/10.

3Hieno betonin ominaisuus on mahdollisuus tehdä kiven-kaltainen kappale, jossa sekä jalat että kansi ovat yhte-näiset.

4,5Betoni antaa mahdollisuuden tehdä abstraktia pintaa/tai-detta, jossa yhdistyy luonnon vaikutus.

6, 7Betonista valmistetuille huonekaluille on ominaista veis-toksellisuus ja pinnan monimuotoisuus.

paino. Se rajoittaa huonekalujen kokoa tiloissa, joi-hin ei nostokoneita ole mahdollista tuoda. Betonis-ten huonekalujen heikko kohta ovat myös kulmat,jotka terävissä iskuissa helposti murtuvat.

Huonekalun valmistaminen betonista on melkotyölästä. Periaatteessa yhden pöydän tekeminenvaatii työtä kolmen pöydän edestä. Ensiksi muotinvalmistus, toiseksi runko, jonka olemme tehneet6 mm harjateräksestä ja rappausverkosta, jossa si-sällä on keventävänä elementtinä polyuretaani-levy, ja kolmanneksi betonin valu muottiin. Muottiavoidaan käyttää useampiakin kertoja, mutta varsi-naiseen sarjatuotantoon siirryttäessä idea muuttuuja pinnasta tulee helposti persoonaton.

Muotit on tehty pääasiassa filmivanerista puu-runkoon. Olemme käyttäneet myös alumiinimuottia.

Pastan aineksina on käytetty sekä tavallista ettävalkosementtiä. Perusseoksen lisänä Parmixin poly-meeriä ja Sikan filleriä. Pigmenttinä on käytettySemtun betonivärejä, esimerkiksi punaisen pöydänpigmenttipitoisuus on 6%, jossa mustaa ja punaistapigmenttiä suhteessa 1/10.

Runkoaineena olemme käyttäneet 0-2, 2-5 ja 5-12 mm kalkkikiveä, 2-5 mm kyaniittia, sekalaistahiekkaa sekä soraa ja mustaa pikkukiveä Raahesta.

Kirjoittaja on nude interiorin perustaja ja itse oppi-nut muotoilija, joka sittemmin on suorittanut tutkin-non sisustusarkkitehtuurissa Politecnico di Mila-nossa.

Concrete can be implemented in colours or in enrichedwhite. It is purposeful that the colour is created both by apigment added in the paste, and by coloured aggregate.An interesting end-result is often achieved by an inter-supporting contrast of the paste and the aggregate.

With concrete, it is possible to design an abstract sur-face/art that is influenced by the nature. The artist defi-nes the concept, such as the smoothness and position ofthe form, or sprays water between the form and the conc-rete, for example, which finds it own way down towardthe ground. After the form has been stripped, the end-re-sult can still be worked, by fading, emphasizing or wa-shing, or by grinding up a completely new surface.

Concrete can be used to create a stone-like piece withboth the legs and the top made of a single piece. If reali-zed in stone, this would be a highly work-consuming ef-fort with great material losses involved.

A piece of furniture is clearly a functional object and itis often emphasized that it must be possible to producefurniture industrially. In my opinion, the value of furnitureis to a large extent also dependent on aesthetics and du-rability. Furniture made of concrete is characterized bysculpture-like expression and versatility of surfaces.

The weight of the material is a limiting factor in theuse of concrete. It restricts the size of furniture in facili-ties where no lifting gear can be used. Corners are also aweakness of concrete furniture, as sharp impacts can ea-sily break them. Producing furniture of concrete is quitelaborious. In principle, the amount of work required tomake one table would be enough to make three tables ofsome other material.

%(7��V��6DPX�9LLWDQHQ ��

betoni 4 2006 47

1

2

3

4

5

6

7

%(7��V��6DPX�9LLWDQHQ ��

betoni 4 200648

VUOSAAREN KIRKON PERUSKORJAUS JA LAAJENNUSHELSINKI

Arvi Ilonen, arkkitehti SAFAArkkitehtuuritoimisto Pirkko ja Arvi Ilonen

2

1

Artik

kelin

kuv

at A

rvi I

lon e

n

Vuosaaren kirkko on valmistunut 1980. Seuraavalla vuosi-kymmenellä alkanut kaupunginosan uusien osa-alueidenrakentaminen kasvatti asukasmäärää huomattavasti jateki ajankohtaiseksi Vuosaaren pääkirkon laajentamisen,joka toteutui 2006. Kirkon peruskorjaus ja noin 600 m2:nlaajennus ratkaisivat toimintatilojen lisätarpeen ja kahdenasunnon käyttötarkoituksen muutoksella saatiin tarvittavathenkilökunnan lisätyötilat.

Tontin liikenne- ja pysäköintijärjestelyt tehtiin yhteistyös-sä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa. Alkuperäisen kaa-van mukainen, liikenteellisesti hankala pysäköintialue siir-rettiin toimivampaan paikkaan ja sen viereen tehtiin kävely-katu, joka liittyy lähiympäristön laajaan kevyen liikenteenväylästöön.

Alkuperäistä kirkkosalia oli helppo laajentaa viereisiinseurakuntasaleihin poistamalla siirtoseinät salien välistä.Muiden salitilojen uudelleenjärjestelyt olivat myös melkohelppoja johtuen pilarilaatta-rakennejärjestelmästä ja ver-raten suurista jänneväleistä. Uusi seurakuntasali rakennet-tiin aiemmalle sisäpihalle ja uusi, entistä laajempi pihatehtiin vanhan osan ja laajennuksen rajakohtaan. Seura-kuntasali avattiin viereiseen männikköön salin korkuisellalasiseinällä pihavaikutelman säilyttämisen vuoksi. Neliö-mäisen salin uudet kantavat pilarit ovat neliön sivujen kes-kellä, koska ne liittyvät vanhoihin pilareihin. Salin ulokkeel-la oleva, lasinen ulkonurkka auttaa pihavaikutelmaan pyrit-täessä. Laajennusosa käsittää lasten tiloja sekä Marielun-din kappelin, joka toimii myös ruotsinkielisen Matteuksenseurakunnan kirkkosalina.

Laajennusosan kantavat rakenteet tehtiin paikallavalu-na pilarilaatta-järjestelmää ja kantavia teräsbetoniseiniäkäyttäen. Julkisivumateriaalina on punatiili kuten alkupe-räisessäkin osassa. Tiilet teetettiin vanhan osan tiiltä malli-na käyttäen koska laajennuksen ei haluttu erottuvan voi-makkaasti kokonaisuudessa.

Alkuperäisessä kirkkosalissa ja laajennuksen kahdessapäätilassa, seurakuntasalissa ja kappelissa on yksi seinäkäsitelty muista seinistä poikkeavasti. Kirkkosalin puhtaak-sivaletussa betoniseinässä on hiekkapuhaltamalla tehtytaiteilija Mauri Favénin alttaritaideteos, seurakuntasalinsuuressa lasiseinässä on hiekkapuhaltamalla tehtyjä teks-tikenttiä ja kappelin alttariseinä on itsetiivistyvästä beto-nista valettu seinä sellaisenaan.

Katkelma Vuosaari-lehden laajasta artikkelista, jossaVuosaaren kirkkoherra Seppo Tirkkonen kuvailee uudistet-tua kirkkoa, osoittaa kuinka hyvin käyttäjä tuntee talonsa jamyös siinä käytetyn rakennustekniikan: ” Itselleni Marie-lundin kappelin alttariseinä saarnaa väkevästi. Saarna syn-tyy ennen muuta rakentamisen tekniikasta. Seinä on synty-nyt valtavasta paineesta. Alhaalta päin on muottiin puris-tettu erityistä itsestään tiivistyvää ja tasoittuvaa betonia,nestemäistä kiveä. Paineen näkee siitä, miten yksityiskoh-taisesti, pienempiä syitä myöten, muottien laudat ovat jäl-jentyneet betonipintaan. Muotti on pysynyt kasassa vainlukuisten sidepulttien ansiosta ja kun betoni on kuivunut jamuotti on purettu, on sidepulttien jättämiin reikiin työnnet-ty metallitapit, ikään kuin näiden tukirautojen muistoksi jakunniaksi.

Huomaan alttariseinän edessä miettiväni, mitkä ovat nemeidän elämämme sidepultit ja tukiraudat, jotka estävätelämäämme hajoamasta pirstaleiksi kovassa paineessatai muuttumasta täysin muodottomaksi ja hallitsematto-maksi. Nostan usein katseeni myös kulmaikkunan vieressäolevaan ristiin, joka samoin on kovassa paineessa, muotinmukaisesti, puristunut betonista.”

3

VUOSAAREN KIRKKO, HelsinkiPeruskorjaus ja laajennus 2006Rakennuttaja: Helsingin seurakuntayhty-mäArkkitehti: Arkkitehtuuritoimisto

Pirkko ja Arvi IlonenRakennesuunnittelija: Finnmap ConsultingPääurakoitsija: YIT OyIT-betonimassantoimittaja: Lujabetoni Oy

%(7��V��$UYL�,ORQHQ ��

betoni 4 2006 49

1Vuosaaren pääkirkko laajennettiin vuonna 2006. Kirkonperuskorjaus ja noin 600 m2:n laajennus ratkaisivat toi-mintatilojen lisätarpeen ja kahden asunnon käyttötarkoi-tuksen muutoksella saatiin tarvittavat henkilökunnan lisä-työtilat.

2Laajennusosan julkisivumateriaalina on punatiili, kutenalkuperäisessäkin osassa.

3Seurakuntasalin suuressa lasiseinässä on hiekkapuhalta-malla tehtyjä tekstikenttiä.

4Kappelin alttariseinä on itsetiivistyvästä betonista valettuseinä sellaisenaan.

5Kirkkosalin puhtaaksivaletussa betoniseinässä on hiekka-puhaltamalla tehty taiteilija Mauri Favénin alttaritaideteos.

4 5

%(7��V��$UYL�,ORQHQ ��

betoni 4 200650

Suuren suosion saanut Pyhän Annan lastenkirkko, ni-metty Jeesuksen isoäidin neitsyt Marian ja profeettaHannan mukaan, Vantaan Itä-Hakkilassa vihittiin pe-ruskorjauksen jälkeen käyttöön jouluksi 2004. Kalkki-hiekkatiilestä ja betonista rakennetun pulpettikattoi-sen, arkkitehti Göran Malmströmin suunnitteleman,vuonna 1968 valmistuneen kirkon peruskorjaus ja mit-tavat muutostyöt tehtiin erityisesti lasten, perheiden jahiljaisuuden päivien viettämisen ehdoilla.

Kohteen pääsuunnittelija oli rakennusarkkitehtiMarkku Toivakka Arkkitehtuuritoimisto M.A.T ky. Kirk-kosalin ja seurakuntatilojen sekä betoniteosten suun-nittelu on ollut arkkitehti, sisustusarkkitehti HelenaYpyän, Studio Y, vastuulla. Häntä on avustanut sisus-tusarkkitehti Ulla Pohjola.

Kirkonmäellä sijaitsevan rakennuksen muutos-töiden yhteydessä sekä sisätilat että piha-alue sai-vat uuden ilmeen.

PYHÄN ANNAN LASTENKIRKOSSA MONIA ELÄMYKSIÄ

Sirkka Saarinen, toimittajaHelena Ypyä, arkkitehti, sisustusarkkitehti, Studio Y

4

Suorakaiteen muotoinen kirkkosali muistuttaa var-haiskristillistä yksilaivaista basilikaa. Materiaaleina onkäytetty seinissä vaaleaa hiertopinnoitetta, viistostilaskevassa katossa sävytettyä koivua, lattioissa keraa-mista laattaa koristelaatoin sekä muussa sisustukses-sa jalavaa ja siihen sävytettyä koivua. Hengellistä tun-nelmaa kohottamaan on kirkkosalin yläikkunoihin han-kittu Raamatun kertomuksiin pohjautuvat lyijylasimaa-laukset. Tilaa hallitsee kuvanveistäjä Kaija-Riitta Iivo-sen kirkkoon jo vuonna 1987 suunnittelema keraami-nen, maanläheisiä värejä toistava kolmiosainen altta-ritriptyykki ‘’Kirjoitettu on’’. Kirkkosalin sisustus muun-tuu erilaisiin käyttötilanteisiin muunneltavin kerronta-alttarein ja piiloon asennetuin ripustusjärjestelminsekä runsaan kerrontarekvisiitan avulla.

PELKISTETTYÄ BETONITAIDETTAGloria Deo tervetulo-paasi ohjaa kävijän kirkkoon.

Aulassa ‘’Itkumuurin’’ kolot täyttyvät paperille kir-joitetuista rukouksista. Kirkkosaliin kuljetaan ‘’Kas-teportti’’-teoksen kautta. Alkukristillisen tavan mu-kaan kastefuntti on sijoitettu sisääntuloportin lä-helle. Sisäpihalla olevan ulkoalttarin ja kastefuntinyhdistää symbolisesti ‘’Kuiva joki’’ -teos.

Betonisten teosten suunnittelu on Helena YpyänStudio Y:stä ja niiden teknisestä toteutuksesta onvastannut Pertti Kukkonen Betonipallas Oy:stä. Teok-set ovat pelkistettyjä ja niiden muotokieli on minima-listinen ja massoittelu geometrinen. Materiaalina onkäytetty kuparipatinoitua, sinisävyistä betonia, johongrafiikka ja tekstit on toteutettu hiekkapuhaltamalla.Lopulliseen tulokseen päästiin useiden kokeilujen jamallien avulla. Sinisellä on kautta aikojen kuvattupuhtautta, totuutta, uskollisuutta ja harrasta hurs-kautta. Kirkkotaiteessa sininen liitetään taivaan väri-nä myös Neitsyt Mariaan.

1 Sirkka Saarinen Helena Ypyä2

%(7��V��

betoni 4 2006 51

1’’Sallikaa lasten tulla minun luokseni’’, toivottaa GloriaDeo-betonipaasi tulijan tervetulleeksi Pyhän Annan las-tenkirkkoon.

2Kuvanveistäjä Kaija-Riitta Iivonen suunnitteli kirkkoon jovuonna 1987 keraamisen, maanläheisiä värejä toistavankolmiosainen alttaritriptyykin ‘’Kirjoitettu on’’. Alkukristilli-sen tavan mukaan kastefuntti on sijoitettu sisääntuloportinlähelle.

3Kastekirkon portin betonireliefiin on kuvattu Jeesuksenkaste ja neitsyt Marian vanhemmat, Joakim ja Pyhä Annasekä modernilla tavalla toteutettuna Anna itse kolmante-na kuva-aiheena. Pyhää Annaa, neitsyt Mariaa ja Jeesus-lasta kuvaava teos liittää vertauksellisesti sukupolvienketjuun kolme eri-ikäistä ihmistä. Teokseen on kiinnitettylasten silmien korkeudelle, kosketeltavaksi tarkoitettujapronssista valettuja kristillisiä symbolikuvia, jotka viittaa-vat menneisiin aikoihin.

Pertt

i Kuk

kone

n

4, 7Kastemaljan pohjassa loistavat hiotut sinisävyiset kupa-ribetoniin valetut lasinpalat. Kastemaljan reunassa onsyvennys kastekynttilälle. Kastefuntista vesi kulkeutuusymbolisesti pois Jordanin virraksi kutsuttua ‘’Kuiva joki’’-teosta pitkin. Joki yhdistää kirkon sisätilat ja pihamaallaolevan suojaisan ulkoalttarin.

5Lasten korkeudelle seinälle asennettu teline perinteisillemehiläisvahasta tehdyille tuohuskynttilöille.

6Kirkon eteisaulassa on ‘’Itkumuuri’’-teos, jonka koloihinkirkossakävijä voi sujauttaa paperilappuselle kirjoitta-mansa rukouksen jumalalle.

8Lattioiden roomalaisladotut keraamiset laattapinnat ku-violaattoineen ja lasten suunnittelemine sinisävyisinehiekkapuhallettuine vertauskuvalaattoineen ohjaavatmielen luontevasti eri raamatunkertomuksiin.

3

5

4

6

7

8

Sirk

ka S

aarin

en

Hele

n a Y

p yä

Hele

n a Y

p yä

Hele

n a Y

p yä

P ertt

i Ku k

kon e

n

4

%(7��V��

betoni 4 200652

TAIDETTA SIELLÄ MISSÄ LIIKUTAAN


1

2

Vesa

Hon

kane

n

Taiteesta on ilahduttavasti tullut luonteva osa ym-päristöä. Taide-elämyksiä saadakseen ei enää tar-vitse ylittää taidenäyttelyn tai gallerian kynnystä,julkisten tilojen lisäksi se on läsnä niin asunto- kuinliikennealueilla.

Kävimme tutustumassa kolmeen kuluneena syk-synä julkistettuun teokseen: ‘’Mammaan’’ HelsinginArabianrannassa, Kyyjärvellä kiertoliittymässä ko-hoavaan ‘’Purteen’’ ja Helsingin Kampissa, Narinkka-torilla olevaan yrittäjäpatsas ‘’Levertyyn’’. Teoksillaon julkistamisajankohtansa lisäksi toinenkin yhtäläi-syys, materiaalina on käytetty betonia – sillä myösyrittäjäpatsaan verkkomaisen alumiinirakenteen si-sällä sykkii betonisydän.

PEHMEÄMUOTOINEN ‘’MAMMA’’Helsingin kaupungin Arabianrannan uudella asun-toalueella noudattama prosenttiperiaate tuo jatku-vasti uusia ilonaiheita sekä alueen asukkaille ettäsiellä vieraileville. Prosenttiperiaatehan tarkoittaasitä, että kaupunki velvoittaa rakentamista vartenluovuttamillaan tonteilla rakennuttajia käyttämään1-2 % jokaisen tontin hankintakustannuksista tai-teeseen. Periaate ulottuu myös katu- ja viheraluei-den rakentamiseen.

Betoni materiaalina on olut vahvasti mukana alu-een taideteoksissa. Betonilehdessä 3/2006 esiteltiin‘’Oasen’’, taiteilija Ann Sundholmin kolme nukkuvaaleijonaa. Syyskuun alussa paljastettiin puolestaan‘’Mamma’’, joka on taiteilija Paula Blåfieldin 3,5 met-riä korkea taideteos. Mamma löytyy Roomankatu 5B:n sisäpihalta.

Vaasalaisen Blåfieldin taideteos tehtiin KurikassaAbetonin tehtaalla. Työ oli betonimiehillekin mie-lenkiintoinen haaste. Myyntipäällikkö Juhani Save-la kertoo, että lähtökohtana oli vain kymmenen sen-tin korkuinen pienoismalli. Pehmeälinjaisessa vaa-leansinisessä teoksessa ei ole ainoatakaan terävääkulmaa. 3,5 metriä korkea taideteos painaa liki7000 kiloa. Mamman synnyttämiseen kului aikaanoin vuosi.

‘’PURSI’’ KYYJÄRVEN MAAMERKKINÄValtateiden 13 ja 16 risteykseen Kyyjärvellä saatiinsyksyllä paitsi uusi turvallisuutta lisäävä kiertoliit-tymä myös upea maamerkki kunnalle. Kiertoliittymänkeskellä kohoaa kyyjärveläisen taiteilijan Taina Nopo-sen suunnittelema ‘’Pursi’’. Myös teoksen tekijä jalahjoittaja on omalta paikkakunnalta, Kyyjärven suu-rin yritys Betset Oy.

Noponen kertoi kiertoliittymän juhlavassa vihki-äistilaisuudessa, että Purren iso pilari kuvaa va-

1

Mar

itta

Koiv

isto

%(7��V��7DLGH ��

betoni 4 2006 53

Nop

ola

New

s

3

5

Mar

itta

Koiv

isto

P ertt

i Ku k

kon e

n

4

pautta, työllisyyttä sekä tahtoa seistä pystypäin jauurastaa. Sininen alaosa symboloi puolestaan Kyy-järveä Saarijärven vesistöreitin latvaosassa, senyläpuolella kiemurtava käärmeaihe on peräisin kun-nan vaakunasta, teoksen kolme aukkoa puolestaankotia, uskontoa ja isänmaata.

YRITTÄJÄVEISTOKSESSA BETONINEN SYDÄNHelsingin Kampissa, uudella Narinkkatorilla sijait-sevan taideteoksen on suunnitellut kansainvälisentaidekilpailun voittanut ruotsalainen kuvanveistäjäEva Löfdahl.

Veistos koostuu kuusi metriä korkeasta alumiini-verkosta ja sen sisällä olevasta mustasta puolitois-tametrisestä betonikivestä, jonka rakenteen on rää-tälöinyt kuvanveistäjä Pertti Kukkonen BetonipallasOy:stä yhteistyössä Klaus Söderlundin kanssa. Löf-dahlin ajatus ytimeksi oli laavakivimäinen, huokoi-nen materiaali, jota on vaikea tunnistaa. Pari kuu-kautta kestäneiden kokeiden jälkeen löytyi lopultaajatusta vastaava betoniseos.

Betoni koostuu mustasta kiviaineksesta ja karbo-rundumista, jolla pintaan saatiin aikaan kimaltele-via kiteitä. Huokoisuus tehtiin lisäämällä betoniinpuolitoistakertainen määrä styroksirouhetta. Kovet-tumisen jälkeen pintahidastettu betoni pestiin pai-nepesurilla kiviaineksen paljastamiseksi. Tämänjälkeen liuotettiin styroksi näkyvältä osuudelta tin-nerillä ja tolueenilla. Pinta pestiin hapolla sement-tiliiman poistamiseksi ja vielä tinnerillä happope-sussa paljastuneen styroksin poistamiseksi.

Kappale valmistettiin Lemminkäisen tehtaallaTuusulassa.

Mar

itta

Koiv

isto

6

1‘’Mamman’’ pehmeät muodot on toteutettu betonista.

2‘’Mamman’’ suunnitteli vaasalainen taiteilija Paula Blå-field.

3‘’Pursi’’-taideteoksen suunnitteli kyyjärveläinen taiteilijaTaina Noponen.

4Uudessa kiertoliittymässä sijaitseva ‘’Pursi’’ on Kyyjärvenuusi maamerkki.

5, 6Yrittäjäpatsaan laavamaiseen sydämeen löydettiin oi-keanlainen betoniseos pari kuukautta kestäneiden kokei-den jälkeen.

%(7��V��7DLGH ��

betoni 4 200654

Tamperelainen taiteilija, taidegraafikko Tuula Lehti-nen myöntää, että sininen on hänen värinsä. Siitäkertovat myös hänen työhuoneensa materiaalihyl-lyt, joilla sinisen sävyiset emalilasi-laatikot vievätselvästi suurimman tilan.

Hehkuva sininen hallitsee myös Tuula LehtisenKalevan uintikeskuksen lisärakennukseen tekemää‘’Aaltopylväät’’ -teosta. Näyttävät lasimosaiikkityötovat osa kolmea uutta hyppytornia, joiden jalustoi-hin ne on kiinnitetty.

Lehtisen työssä käyttämä emalilasi, smalto, ontuotu Venetsiasta. Taiteilija sommittelee halu-amansa kuvion työhuoneensa isolle pöydälle, jossase kiinnitetään verkkoon. Samalla tekniikalla hänon tehnyt myös teoksia, jotka on kiinnitetty be-tonilaatalle. Marraskuun alkupäivinä työhuonettahallitsi lasimosaiikkitekniikalla tehtävä LempäälänIdeaparkin keskusaukiolle tuleva näyttävä ‘’Juoma-lähde’’ vesiaiheineen.

Kalevan uintikeskuksen hyppytornin jalat ovatbetonia, Parma Oy:n Kangasalan tehtaalla valettuja

AALTOPYLVÄÄT – LASIMOSAIIKKIA BETONIJALUSTOISSA


1Tuula Lehtinen teki ensin lasimosaiikkityön työhuoneel-laan, jossa se kiinnitettiin verkkoon. Se puolestaan kiinni-tettiin betonijalkoihin elementtitehtaalla.

2Taideteos on sananmukaisesti osa rakennetta. Hyppytor-nit asennettiin Kalevan uintikeskukseen jo syksyllä, kokolaajennushanke valmistuu keväällä 2007.

3Betoni aaltoilee.

4Lasimosaiikki kiinnitettiin elementteihin epoksilla.

elementtejä. Tuula Lehtinen kertoo, että taideteok-sen teko olikin monen eri osapuolen tiivistä ja he-delmällistä yhteistyötä: ‘’Luonnosvaiheessa kävinrunsaasti keskusteluja laajennuksen suunnittelijan,arkkitehti Eero Lahden kanssa. Toteutusvaiheessayhteistyö elementtien tekijöiden kanssa oli hyvinantoisaa. Samoin yhteistyö jatkui mosaiikkienasennusvaiheessa tehtaalla.’’

Aaltopylväät asennettiin uintikeskukseen syksyl-lä. Itse laajennus tosin valmistuu vasta ensi kevää-nä, jolloin uimarit pääsevät nauttimaan myös lasi-mosaiikin aaltoilusta betonin pinnalla.

Tuula Lehtinen on monen materiaalin käyttäjä:‘’Graafikkona aloitin painotöistä, joista olen vähi-tellen siirtynyt muihin materiaaleihin, erityisesti la-siin. Betoniin olin aikaisemmin tutustunut lähinnälasimosaiikkitöiden laattamaisina alustoina. Kaar-tuvien, monimuotoisten hyppytornijalustojen myötäkiinnostukseni betoniin ja sen mahdollisuuksiinkasvoi. toivottavasti pääsen tulevaisuudessa käyt-tämään sitä enemmän töissäni’’, hän toivoo.

1

3

2

4

Heta

Lai

taka

riHe

ta L

aita

kari

Heta

Lai

taka

riM

atti

Rauk

ola

%(7��V��/HKWLQHQ ��

betoni 4 2006 55

RUSKEAKSI PATINOITUA BETONIA

1, 2Lappeenrannan teknisen yliopiston hissikuilut on raken-nettu lautamuotteihin valetuista elementeistä ja käsiteltypaikan päällä. Kuvassa 1 hissikuilu ennen käsittelyä jakuvassa 2 käsiteltynä.

3, 4Espoonportin betonirakenteet on tehty paikallavalunalautamuotteihin. Hiekkapuhalluksen jälkeen ne on käsi-telty patinavärin aikaansaamiseksi.

Pertti Kukkonen

Juss

i Tia

inen

Kuvanveistäjä Pertti Kukkonen on paitsi betonin en-nakkoluuloton käyttäjä omassa veistotaiteessaanmyös uupumaton kehittäjä. Kehitystyö tehdään Be-tonipallas Oy:ssä, jonka Kukkonen perusti vuonna2000 tekniikan tohtori Risto Mannosen kanssa. Tu-loksena on syntynyt jo lukuisia toteutukseen eden-neitä hankkeita, joita on esitelty myös Betonilehdenpalstoilla.

Yksi, jo käyttöön edennyt innovaatio on Betoni-pallas Oy:n kehittämä kemiallinen käsittely, jolla onmahdollista värjätä vanha tai uusi betonipinta rus-kean eri sävyillä. Menetelmällä imeytetään kemial-lisia aineita betonipintaan, jotka reagoivat muuta-man tunnin kuluessa sementin kanssa muodostaenveteen liukenemattomia, kestäviä väriyhdisteitä.Pinta on kuultava eikä peitä betonin omaa raken-netta.

Käsittely voidaan toteuttaa paikan päällä, jolloinesimerkiksi elementtirakenteissa ei synny element-tikohtaisia sävyeroja.

Menetelmää on käytetty mm. Arkkitehtuuritoi-

1 2

4

3

Pertt

i Kuk

kone

n


misto Heikkinen-Komonen Oy:n suunnittelemanLappeenrannan teknillisen yliopiston laajennukses-sa, jossa betonisia hissikuiluja värjättiin Kukkosenmenetelmällä ruskeiksi. Senaattikiineistöjen kohdevalmistui vuonna 2003.

Menetelmä sopii hyvin myös ympäristörakentei-siin. Esimerkiksi Espoonportissa, paikallavaletunradan alikulussa on ruskeaksi patinoitua betonia.Kohteen ympäristösuunnitelmat laati SITO, tilaaja-na oli Espoon kaupunki. Espoonportin koko hankettaesiteltiin laajemmin Betonilehdessä 3/2006. Pe

rtti K

ukko

nen

%(7��V��.XNNRQHQ ��

betoni 4 200656

TILA- JA OPASTEJÄRJESTELMÄ GRAAFISESTA BETONISTA


Eeva Kaisa Berry suunnitteli tilallisen opastejärjes-telmän Koroistenniemen kulttuuripolulle Turkuundiplomityönään TKK:n Arkkitehtiosastolle. Työ val-mistui vuonna 2006. Sen ohjaajana toimi professoriSimo Paavilainen.

Berry perusti opastejärjestelmän toiminnat ja es-tetiikan tekemäänsä selvitykseen tulevan kulttuuri-polun alueen merkittävästä historiasta. Koroisten-nimellä on nähtävillä ja näkymättömissä ihmisenjälkiä esihistoriallisista kalmistoista 1960-luvun yli-oppilaskylään. Merkittävämpänä muinaismuistonaon Koroistenniemi, jolla 1200-luvulla sijaitsi Turunensimmäinen piispanistuin.

Opastejärjestelmän materiaaliksi hän valitsigraafisen betonin, jossa häntä kiinnosti sen ajatto-muus ja plastisuus yhdistettynä materiaalin piirto-tarkkuuteen. Työn toisessa osassa hän selvitti koe-valuilla miten graafinen betoni soveltuu opastejär-jestelmän edellyttämään tarkkaan informaatiokäyt-töön. Työ sisälsi 48 laatan koevalutyön, jolla selvi-tettiin kolmella eri massalla, neljälle eri pesusyvyy-dellä ja neljällä eri kuviolaatalla tekniikan soveltu-vuutta hahmoteltuun opastejärjestelmään.

48 KOEVALUAKoevalutyössä Berry etsi esimerkiksi pienintä mah-dollista toistuvaa tekstin kokoa, pienintä mahdollis-ta toimivaa rasteria ja sitä miten ohutta viivaa tek-niikalla voidaan saada aikaan. Tutkitut kohdat pe-rustuivat hänen aiempiin kokemuksiinsa graafisenbetonin käytöstä ympäristötaiteessa. Neljällä eripesusyvyydellä selvitettiin eri vahvuisten hidastin-aineiden vaikutusta kuvioinnin piirtyvyyteen. Koe-valuilla tutkittiin myös erilaisten massojen vaiku-tusta kuvioinnin toistuvuuteen sekä erilaisia nur-kanpyöristysmahdollisuuksia ja uhrautuvan graffi-tinsuoja-aineen vaikutusta graafiseen betonipin-taan. Opastekäyttöä ajatellen selvitettiin, millä eh-doilla typografia toistuu betonin pinnalla.

Opastekäyttöä varten Berry etsi mahdollisimmanhyvin toimivaa vaalean harmaan ja mustan väri-kontrastia. Koevaluissa käytettiin kolmea eri tavoinaikaansaatua harmaata sementtiä. Kiviaineksenakoelaatoissa oli Hyvinkään mustaa gabro.

Koevalutyö onnistui hyvin. Kaksi kolmesta mas-sasta toimi hyvin ja kaksi neljästä pesusta onnistuiennakkoarvion mukaisesti. Neljästä pesusyvyydes-

1Eeva-Kaisa Berry tuki graafisen betonin mahdollisuuksiaTurussa sijaitsevan Koroistenniemen kulttuuripolun opas-tejärjelmässä.

2Työ sisälsi 48 laatan koevalutyön, jolla selvitettiin kolmel-la eri massalla, neljälle eri pesusyvyydellä ja neljällä erikuviolaatalla tekniikan soveltuvuutta hahmoteltuun opas-tejärjestelmään.

3Aksonometria valmiista opastejaksosta.

tä kaksi keskisyvää pesua toisti kuviot ja tekstit lä-hes yhtä hyvin. Myös matalin pesu oli teknisesti on-nistunutta mutta sävyiltään harmaan sementin jamustan kiven yhdistelmä ei tarkoitusta varten toi-minut. Syvimmällä pesulla kuvioiden reunoista tulitarkoitukseen liian epäselvät.

Koevalujen kuviot toistuivat paremmin ja tarkem-min kuin Berry etukäteen osasi odottaa. Pieninkinkokeiltu tekstileikkaus oli luettavissa. Sen sijaansuurissakin negatiiviteksteissä oli ongelmia. Koe-valuissa kokeiltiin myös, miten tuore valupinta voi-daan pestä muutamassa sekunnissa pilalle. Myösuhrautuvan graffitinsuoja-aineen vaikutusta onnis-tuneeseen pintaan kokeiltiin.

Koevalujen tulosten perusteella Berry uskoo,että graafista betonia voidaan soveltaa myös infor-maatiokäyttöön tekniikan rajat huomioiden. Kohdepitää suunnitella ja valaa huolellisesti, tekstiä tuleeolla vähän ja sen erottuvuus on hyvä testata koeva-luin. Kuvioiden tulee olla selkeitä ja yksinkertaisia.Pintojen säilymisen kannalta on olennaista, että neeivät altistu pakkassuolarasitukselle ja ne suojataanhuolellisesti uhrautuvalla ja testatulla graffitinsuo-ja-aineella tai muulla kohteeseen sopivalla pinnoit-teella. Pystypinnat kestävät vaakapintoja paremminja vaakapintojen mahdollinen mekaaninen kulumi-nen pitää huomioida kuviota suunniteltaessa. Aikatulee lopullisesti näyttämään miten hyvin tarkattekstit kestävät mahdollisia ympäristövaikutuksia.

VEISTOKSELLINEN KOKONAISUUSTyön kolmannessa osassa Berry suunnitteli histo-riaselvityksen ja graafisen betonin koevalujen pe-rusteella sarjallisen opastejärjestelmän, joka tekeenäkyväksi suunnittelualueen historiaa ja arvoa osa-na tulevaa kulttuuripolkua ja toimii ulkotilan kalus-teina. Tavoitteena oli suunnitella betonista veistok-sellinen kokonaisuus, joka ilmentää omaa aikaam-me yhtenä ajallisena kerrostumana ikiaikaisessakulttuurimaisemassa.

Koevalutyön toteutti Parma Oy:n Forssan julkisivu-tehdas maaliskuussa 2006. Parmasta työssä olivatmukana myyntipäällikkö Heikki Aapro ja Forssan julki-sivutehtaan kehitystoiminnasta vastaava laatupääl-likkö Jouni Erkkilä. Koevalumassat suunnittelivat Ber-ryn antamien sävyohjeiden mukaan tekn.tri RistoMannonen ja Jouni Erkkilä. Graafinen Betoni Oy toi-mitti koevalujen kalvot. Risto Mannonen ja Harri Lan-ning ohjasivat ja neuvoivat koevalutyössä graafisenbetonin tekniikan suhteen. Työssä auttoivat myös mo-net muut asiantuntijat ja koevalun yksityiskohtiin jatyötapoihin tehtaalla osallistuneet henkilöt.

2

3

1

%(7��V��%HUU\ ��

betoni 4 2006 57

Eri Euroopan maissa rakennetaan parhaillaan kor-keita rakennuksia ja monet niistä tehdään betoni-elementeistä. Rakenteilla oleva asuinkerrostaloHaagissa ja toimistotalot Brysselin pohjoisen rauta-tieaseman alueella ovat hyviä esimerkkejä siitä,miten betonielementeillä voidaan toteuttaa korkei-ta rakennuksia nopeasti ja taloudellisesti.

42-KERROKSINEN ASUINKERROSTALOHAAGIINHaagin keskustassa rakenteilla olevan Het Strijkij-zer vuokra-asuinkerrostalon on suunnitellut arkki-tehtitoimisto AA Architects. Rakennesuunnittelija-na on toiminut Corsmit Raadgevend Ingenieursbu-reau BV ja urakoitsijana Boele & Van Eesteren.

Runko oli alun perin suunniteltu paikallavaletuk-si, mutta urakoitsija halusi muuttaa rakennuksentäyselementtirakenteiseksi nopeuttaakseen raken-tamista ja helpottaakseen työmaan logistiikkaa. Lo-kakuun lopulla rakennus oli nousemassa noin 110metrin korkeudella. Asennus etenee 2 kerrosta 6-päiväisen työviikon aikana.

Rakennustyömaa sijaitsee erittäin ahtaalla ton-tilla kolmen kadun risteyksessä, joista kahdella onjatkuva raitiotieliikenne. Rakennustarvikkeiden lo-gistiikkaan onkin jouduttu paneutumaan todenteol-la. Asennus tapahtuu yhdellä torninosturilla.

Rakennusmalli on tutkittu tuulitunnelikokeessakahteen kertaan ja rungon jäykistys on suunniteltuFEM-ohjelmalla. Kaikki pystyrakenteet toimivat jäy-kistävinä rakenneosina ulkoseinän betonisen sisä-kuoren muodostaessa ulomman jäykistävän putki-rakenteen.

Rakennus on paalutettu 450x450 mm paaluilla,joissa betonin lujuus on K55. Paaluilla on enimmil-lään rasituksena 800 kN vetoa, 3000 kN puristustaja 200 kNm taivutusta. Kerrokset 1–4 ovat pääosinpaikallavalua betonin lujuuden ollessa suurimmil-laan K85.

KORKEITA ELEMENTTIRAKENNUKSIA

Arto Suikka, diplomi-insinööriRakennusteollisuus RT

1Het Strijkijzer-asuinkerrostalon asennus kohoaa 110 met-rin korkeudella. Rakennuksen kulmissa on isot pyöreätparvekelaattaelementit, jotka on varusteltu turvakaiteinalhaalla.

Arto

Sui

kka

1

%(7��V��$UWR�6XLNND ��

betoni 4 200658

Pääosin 250 mm paksut seinäelementit ovat lu-juudeltaan K65. Pidemmät seinäelementit ovat 11metriä pitkiä. Elementtien pystysaumat on ham-mastettu lyhyillä ulokkeilla, joiden avulla vältetäänvaarnaraudoitus. Seinien vaakasaumoissa on beto-nivaarnaus. Seinissä on pystysuunnassa vetovyö-hykkeitä, joissa alemman elementin terästartunnattyöntyvät ylemmän elementin injektoitaviin reikiin.

Laattaelementit ovat 220 mm paksuja ja 3 metriäleveitä massiivilaattoja. Laatat on tuettu teräsosienavulla seinäelementtien väliin. Laattaelementtienpäälle tulee 70 mm paksu pehmeämpi täytekerros,johon voidaan asentaa putkituksia. Julkisivuksi tu-lee terässäleikkö, joka jälkiasennetaan lämmön-eristeen kanssa ulkopuolelta.

Rakennuksessa on noin 30000 krs-m2. Alemmis-sa kerroksissa on 300 kpl pieniä 36 m2 opiskelija-asuntoja ja ylemmissä 72-144 m2 isoja vuokra-asuntoja.

Elementtitekniikan ansiosta rakennuskustannuk-set on saatu painettua tasolle 1000 euroa/m2. Val-mistuessaan heinäkuussa 2007 rakennus on Hol-lannin korkein asuinrakennus ja Haagin maamerkki.

BRYSSELIN 37-KERROKSISETTOIMISTOTALOTBelgiassa monet uudet toimistorakennukset on to-teutettu täyselementtiratkaisuna. Brysselin pohjoi-sen rautatieaseman lähelle on tehty kymmenkuntauutta toimistorakennusta. Korkein 37-kerroksinenelementtirakennus on 130 m korkea. Alun perin ra-kennukset oli suunniteltu teräsrunkoisiksi. Urakoit-sija tarjosi kuitenkin betonielementtiratkaisua, jokaoli kustannuksiltaan selvästi edullisempi ja toteu-tettavissa lyhyemmällä rakennusajalla. Tuoteosa-toimittajana toimi Ergon ja ensimmäisenä toteutet-tiin 36-kerroksiset kaksi Galaxy-toimistotaloa.

Paitsi kustannukset ja rakennusaika, betoniele-menttirungon etuna teräsrunkoon verrattuna olivatkahden tunnin palonkestävyys ilman erillisiä palo-suojauksia, välipohjien pienemmät taipumat, pa-rempi ääneneristys ja ripalaattavälipohjan hyvä so-veltuvuus talotekniikan putkistoasennuksille.

Hissikuilut taloissa ovat paikalla liukuvalettujajäykistäviä torneja, joiden ympärille elementtirunkokootaan. Rungon asennusnopeudessa on päästy ta-solle 2 kerrosta 8 päivässä.

BETONILUJUUDET KASVANEETKäytettävän betonin lujuus on noussut koko ajan javiimeisenä mukaan on tullut itsetiivistyvän betonin

2Het Strijkijzer-asuinkerrostalo: jäykistävät väli- ja ulkosei-näelementit asennettuna. Seinäelementtien pystyliitos onporrastettu vaarnaterästen välttämiseksi.

3Het Strijkijzer-asuinkerrostalo: seinäelementtien välisenporrastetun sauman muotitus juotosvalua varten. Punai-set nuolet osoittavat laattaelementtien kannatuskonsoli-en paikat seinän päälle.

2

3

Arto

Sui

kka

Arto

Su i

kka


59betoni 4 2006

käyttö. Brysselin ellipsinmuotoisessa tornitalossapyöreiden pilareiden koko oli rajattu 600 mm:iin.Betoni lujuutena pilareissa on käytetty aina K95-lu-juutta ja itsetiivistyvällä betonilla pyöreät pilaritvoitiin valaa umpimuotteihin. Ylempien kerrostenpilarit on valettu K60-betonilla. Tarvittaessa beto-nin sitkeyttä on palotilannetta varten parannettu li-säämällä massaan polypropyleenikuituja.

Palkit ovat yleensä matalapalkkeja käytettynäjoko ontelolaattojen tai ripalaattojen kanssa. Jatku-va sortuma on otettu suunnittelussa huomioon mm.lisäämällä laataston saumaraudoitusta niin, ettämille tahansa pilarille ajateltu kuorma voi katastro-fitilanteessa siirtyä viereisille rakenteille.

Yhdessä rakennuksessa rakentamisaikaa voitiinedelleen lyhentää kaivamalla kellarikerroksia aukisamaan aikaan kun rungon asennuksessa edettiinkerroksissa ylöspäin. Tämä toteutettiin asentamal-la ensin 28 kpl 41 tonnia painavia ja 14,5 metriä pit-kiä perustuspilareita bentoniittikaivantoon. Pilaritoli kääritty 3-kertaiseen muoviin, jotta bentoniitti eitartu niihin. Kun pilarien yläpäät saatiin yhdistettyäpaikallavalurakenteella, jatkui rakentaminen sekärungon asennuksena ylöspäin että pysäköintiker-rosten kaivuna ja rakentamisena alaspäin. Tällä ta-voin rakennuksen kokonaisrakennusaikaa saatiinlyhennettyä yli vuosi perinteisiin menetelmiin ver-rattuna.

Korkeissa rakennuksissa elementtirakentaminenon varteenotettava vaihtoehto lyhentyneen raken-nusajan ja alentuneiden kustannusten vuoksi. Kus-tannuksiin vaikuttavat toistuvuuden kautta aikaan-saatava tuotevakiointi ja valmistus tehtaassa opti-miolosuhteissa sen sijaan, että kaikki työ tehtäisiinkorkealla hankalissa olosuhteissa. Rungon jäykis-tyssuunnittelu vaatii ammattitaitoa ja tarvittaessaelementtirakenteiden apuna käytetään paikallava-luja teräsristikkorakenteita.

4Ellipsinmuotoinen toimistotalon runko tekeillä. Reunapal-kit on muotoiltu kaarevaksi ja ontelolaattavälipohjassalaattojen päät ovat vinoja.

5Ellipsinmuotoinen toimistotalon Brysselissä: palkin ns.jatkuvaa sortumaa varten suunnitellut lisäteräkset kulke-vat pilarielementin läpi. Palkeissa on valmiit reiät turva-kaiteita varten.

4

5

Arto

Sui

kka

Arto

Sui

kka


60 betoni 4 200660

5

6Elementtirunkoiset Galaxy-toimistotalot. Lasijulkisivujenasennus on menossa ja toisen runko vielä nousee.

HIGH-RISE PRECAST BUILDINGS

At present, high-rise buildings are under construction inseveral European countries, and many of them are built ofprecast concrete elements. A residential apartment blockin Hague and office blocks in the area of the northern rail-way station in Brussels are good examples of utilizationof precast concrete elements in constructing high-risebuildings swiftly and economically.

The frame of the Het Strijkijzer building of rental apart-ments under construction in the centre of Hague was ori-ginally planned to be cast-on-site, but the contractoropted for a completely precast building the shorten theconstruction process and to facilitate logistics on the site.At the end of October, the building had reached a heightof ca. 110 m. Installation of the precast elements pro-ceeds at a rate of two storeys per every 6-day workingweek.

In Belgium, many of the new office blocks have been

realised as completely precast solutions. Some ten newoffice buildings have been completed near the northernrailway station of Brussels. The tallest of them is 130 mhigh, with 37 storeys. The original plans were based on asteel frame. However, the contractor suggested a precastconcrete solution that offered considerably lower buildingcosts and a shorter building period.

Use of precast concrete elements is a solution worthconsidering for high-rise buildings due to the shorterconstruction time and lower costs. The reduction in costs isachieved through product standardization based on repea-tability, as well as on manufacture taking place at the fac-tory in optimum conditions instead of working on heightsand in the harsh conditions often prevailing on building si-tes. The design of frame stiffening requires professionalskills. If necessary, cast-in-situ and steel lattice structuresare used to support the precast building process.

Arto Suikka6


betoni 4 2006 61

TAUSTAARakennusten energiatehokkuus on energiatehok-kuusdirektiivin mukana tullut käsite. Sitä ei olemääritelty tarkasti direktiivissä vaan se voidaanmäärittää kansallisesti. Yleensä sillä tarkoitetaanrakennuksen lämmityksen ja jäähdytyksen koko-naisenergian kulutusta laskettuna lattia-pinta-alaakohti ottaen huomioon myös lämmityksen ja jääh-dytyksen apulaitteiden sähkönkulutus. Rakennus-ten lämmöneristystason paraneminen ja järjestel-mien tulo monimutkaisemmiksi ovat aiheuttaneetsen, että energiatehokkuudessa myös jäähdytys jasähkönkulutus ovat merkittäviä tekijöitä.

Rakennusten lämpökapasiteetin eli massan vai-kutusta alettiin tutkia 1970-luvulla, kun rakennus-ten lämpöteknisiä simulointimalleja tuli käyttöön.

Silloin kiinnostus oli lähinnä siinä, miten paljonlämpökapasiteetin avulla voidaan säästää lämmi-tysenergiaa. Lämpökapasiteetin merkitys on nous-sut uudelleen esille siksi, että rakennusten energia-tehokkuusdirektiivi vaatii energiankulutuksen las-kemisen. Energiankulutus lasketaan sekä rakennuk-sen suunnitteluvaiheessa että myös rakennuksenenergiatodistusta varten. Kun tällainen viranomais-ten vaatima laskelma joudutaan tekemään, on tie-tysti mielenkiintoista ja tärkeää, mitä tekijöitä jamillä tavalla laskennassa otetaan huomioon. Ne te-kijät, jotka otetaan suunnittelulaskennassa huomi-oon, ohjaavat osaltaan rakennuksen suunnittelua.

Rakennusten lämpökapasiteetin merkitys energi-ankulutukseen on tunnettu jo kauan. Aiemmin mas-siivisten rakenteiden energiansäästökyky otettiin

RAKENNUKSEN MASSAN VAIKUTUS ENERGIATEHOKKUUTEEN

Timo Kalema, professoriTampereen teknillinen yliopisto

1Kun tutkimuksessa verrattiin keveintä ja raskainta pientalo-vaihtoehtoa, massiivisuus pienensi lämmitysenergian kulu-tusta noin 4 % ja jäähdytysenergiankulutusta noin 40 %,kun ikkuna-pinta-ala on suhteellisen pieni, noin 12 % lattia-alasta. Jos ikkunapinta-ala on suuri, esimerkiksi 20 % lat-tia-alasta, massan vaikutus lämmitysenergiaan on yli 10 %.

1

%(7��V��7LPR�.DOHPD ��

betoni 4 200662

4

2Pientalon lämmitys- ja jäähdytysenergian kulutus lattia-alaa kohti laskettuina eri ohjelmilla, kun lämmityksenasetusarvolämpötila on 21 oC ja jäähdytyksen 25 oC.

3Massan suhteellinen vaikutus lämmitys- ja jäähdytys-energian kulutukseen, kun ikkunapinta-ala/lattia-ala on12 – 45 %.

2

3

huomioon ulkoseinien ja yläpohjien U-arvovaatimuk-sissa. Esimerkiksi vuoden 1976 lämmöneristysmäärä-yksissä (RakMK C3) raskaan ulkoseinän lämmönläpäi-sykertoimen sallittu maksimiarvo oli 0,70 W/Km2 ja ke-vyen 0,40 W/Km2. Vuoden 1978 määräyksissä vastaa-vat arvot olivat 0,35 ja 0,29 W/Km2. Vuodesta 1985eteenpäin kevyen ja raskaan ulkoseinän U-arvovaati-mus on ollut sama.

1970-luvulla rakennusten massalla pyrittiin pienen-tämään lämmitysenergian kulutusta. 2000-luvulla ra-kennusten lämmöneristystason, erityisesti ikkunoiden,paraneminen, lämmön talteenoton käyttöön otto ja si-säisten lämpöenergioiden kasvu sähkön kulutuksen li-sääntyessä ovat johtaneet siihen, että nykyajan raken-nuksissa massiivisuudella saatavat edut näkyvät myösviihtyisämpänä sisäilmastona (alemmat kevään ja ke-sän sisälämpötilat) ja pienempänä jäähdytystarpeena.

Standardi ISO DIS 13 790, Thermal Performance ofBuildings – Calculation of Energy Use for Space Hea-ting and Cooling, on Euroopassa paljon käytetty ja mm.rakennusten energiatehokkuusdirektiivissä mainittukuukausitason laskentamenetelmä. Tämän laskenta-menetelmän keskeinen asia on ns. sisäisten energioi-den hyväksikäyttöaste (utilisation factor), joka riippuumm. rakennuksen lämpökapasiteetista ja joka vaikut-taa siihen, miten paljon sisäiset lämpöenergiat pienen-tävät talvella lämmitysenergian kulutusta ja toisaaltasuurentavat kesällä jäähdytysenergiankulutusta. Hy-väksikäyttöaste on tietokonesimulointeihin pohjautuvakorrelaatiokerroin, jonka pätevyyttä on joskus epäilty.Utilisation factor-kertoimen oikeellisuus on olennaistalaskennan luotettavuuden kannalta.

TUTKIMUSRakennusmateriaaliteollisuuden rahoituksella tehdys-sä pohjoismaisessa tutkimuksessa haluttiin selvittää,mikä vaikutus rakennuksen lämpökapasiteetilla onlämmitys- ja jäähdytysenergian kulutukseen ja sisä-lämpötiloihin. Hyvin yksinkertaiseksikin analysointiavarten pelkistetyn rakennuksen energiankulutuksenlaskenta on melkoisen epätarkkaa. Laskennan lopputu-los riippuu paljon siitä, miten laskija tulkitsee todelli-suuden laskentamalliin ja tietysti myös käytetystä las-kentaohjelmasta. Tästä syystä lämpökapasiteetin vai-kutusta haluttiin tutkia kuudella simulointiohjelmalla(Consolis Energy, Ida Climate and Energy, SciaQPro,Tase, VIP, VTT Talomalli) ja standardin ISO DIS 13 790:nedeltäjään EN 832 perustuvalla, vielä kehittelyvaihees-sa olevalla ohjelmalla maxit energy. Kaikilla ohjelmillaoli käyttäjinä eri henkilöt. Tutkijoita oli mukana Suo-mesta, Ruotsista ja Norjasta sekä yliopistoista, tutki-

4Yötuuletuksen vaikutus jäähdytysenergian kulutukseen.Laskelma VIP-ohjelmalla.


betoni 4 2006 63

INFLUENCE OF BUILDING MASS ON ENERGYEFFICIENCY

The building material industry funded a Nordic research pro-ject to establish the influence that the thermal capacity of thebuilding has on the consumption of heating energy and coolingenergy, as well as on indoor temperatures. The calculation ofenergy consumption is relatively inaccurate, even for quitestraightforward buildings. The result of the calculation is to alarge extent dependent on how the actual conditions are inter-preted into the calculation model, and naturally also on the cal-culation program used. For this reason, the influence of thethermal capacity was studied using six simulation programs(Consolis Energy, Ida Climate and Energy, SciaQPro, Tase, VIP,VTT Talomalli) and the “maxit energy” program, still under de-velopment, which is based on EN 832, the predecessor of theISO DIS 13 790 standard. The project was implemented by re-searchers from Finnish, Swedish and Norwegian universities,research institutes and from the business sector.

The building mass influences both the consumption of hea-ting energy and cooling energy, and the indoor temperatures inthe spring and summer months. The influence of the buildingmass is dependent on many factors, such as the type and shapeof the building, the size and orientation of the windows, the setvalues of indoor temperature, local weather and sources ofshade near the building. Thus, it is impossible to give a univer-sally valid indication of its influence. In the ideal situation theinfluence of the building mass should be evaluated separatelyin each case at the design stage, in order to take advantage ofthe positive influence of the mass so as to reduce the consump-tion of heating energy and cooling energy and to lower indoortemperatures in summer months. ISO DIS 13790 produces quitereliable results in the calculation of heating energy consumpti-on, as its utilisation factor is correct except for extremely lightstructures.

muslaitoksista että yrityksistä.Laskelmia tehtiin nykyiset lämmöneristysmääräyk-

set täyttävälle pientalolle ja asuinkerrostalolle. Kumpi-kin rakennus kuvattiin pelkistettynä yksi- tai kaksihuo-nemallina ja tulokset esitettiin energiankulutuksenalattiapinta-alaa kohti. VTT Talomallilla laskettiin myöstodellisen huonejärjestyksen mukainen talo. Rakenne-vaihtoehtoja oli hyvin kevyestä rakennuksesta, jossa eiollut lainkaan massiivisia pintoja, rakennukseen, jossakaikki pinnat olivat massiivisia. Herkkyystarkasteluillatutkittiin mm. ikkunoiden koon vaikutusta asiaan. Pää-osin laskelmat tehtiin käyttäen Helsingin säätietoja.

Tutkimuksessa haluttiin selvittää seuraaviaasioita:– Mikä on lämpökapasiteetin vaikutus lämmitys- ja

jäähdytysenergian kulutukseen ja sisälämpötiloihin– Onko lämpökapasiteetti sellainen suure, joka tulisi

ottaa huomioon rakennuksen suunnitteluvaiheessa– Onko monissa Euroopan maissa käytössä oleva las-

kentamenetelmä ISO DIS 13 790 pätevä Suomenolosuhteissa.

LASKENNAN TARKKUUS ON SUHTEELLISTAPientalon lämmitysenergian kulutus lattiapinta-alaakohti on noin 60 – 70 kWh/m2/a ja jäähdytysenergian 4– 14 kWh/m2/a eri ohjelmilla ja eri ihmisten laskemina(kuva 2). Sekä lämmitys- että jäähdytysenergian abso-luuttisen kulutuksen laskentaepävarmuus on noin 10kWh/m2/a. Jos sisälämpötila halutaan pitää kesälläkinalle arvon 25 oC, jäähdytysenergian kulutus on pienta-lossa noin 10 % lämmitysenergian kulutuksesta. Asuin-kerrostalossa jäähdytysenergian kulutus on huomatta-vasti suurempi, noin 30 kWh/m2/a, mikä on jo noin puo-let vuotuisesta lämmitysenergiasta. Todellisuudessa einäin suurta jäähdytysenergiaa tarvita tuuletuksenvuoksi, jonka vaikutuksesta on esimerkki kuvassa 4.

Kuvasta 2 voidaan vetää se johtopäätös, että ener-giatehokkuusvaatimuksen antaminen pelkkänä kulu-tuksena lattiapinta-alaa kohti voisi johtaa hyvin erilai-siin käytännön ratkaisuihin riippuen siitä kuka energi-ankulutuksen laskee ja millä ohjelmalla. Toinen johto-päätös on se, että kuukausitason laskentamenetelmämaxit energy antaa simulointiohjelmien kanssa täysinvertailukelpoisia tuloksia lämmitysenergian osalta. ISODIS 13790:lla on mahdollisuus laskea myös jäähdytys-energian kulutus, mutta tätä ominaisuutta ei ole maxitenergy-ohjelmassa.

Vaikka energiankulutuksen absoluuttisen tason las-keminen oikein suunnittelutietojen perusteella on vai-keaa, eri ohjelmilla pystytään luotettavasti ja hyvin sa-mansuuntaisesti arvioimaan eri suunnitteluparametri-

en suhteellinen vaikutus energiankulutukseen. Tällai-sia parametreja ovat rakennuksen massan ohella mm.rakennuksen muoto ja ikkunoiden koko, rakenne jasuuntaus.

MASSA PIENENTÄÄ ENERGIANKULUTUSTAKun verrataan keveintä (lämpökapasiteetti/lattia-ala50 kJ/m2K ja aikavakio 17 h) ja raskainta (lämpökapasi-teetti/lattia-ala 610 kJ/m2K ja aikavakio 210 h) pientalo-vaihtoehtoa, massiivisuus pienentää lämmitysenergiankulutusta noin 4 % ja jäähdytysenergiankulutusta noin40 %, kun ikkuna-pinta-ala on suhteellisen pieni, noin 12% lattia-alasta. Jos ikkunapinta-ala on suuri, esimerkiksi20 % lattia-alasta, massan vaikutus lämmitysenergiaanon yli 10 % (kuva 3). Toisaalta jos verrataan käytännössäesiintyviä rakenteita, joissa esimerkiksi pientaloissa onyleensä massiivinen lattia, kevyen ja raskaan rakennuk-sen energiankulutusten ero on pienempi.

Rakennuksen massan vaikutus tulee parhaiten esille,kun pystytään hyödyntämään vuorokauden sisäisiä läm-pötilan ja auringon säteilyn vaihteluita. Kuvassa 4 on esi-merkki miten luonnollinen yötuuletus kesäaikana pienen-tää huomattavasti enemmän massiivisen talon jäähdy-tysenergian kulutusta kuin kevyen.

ENERGIATEHOKKUUDEN LASKENTATämän tutkimuksen perusteella näyttää siltä, ettästandardiin ISO DIS 13790 (tai sen edeltäjään EN 832)perustuva laskenta antaa vuotuisen lämmitysenergiankulutuksen tyypilliselle suomalaiselle asuinrakennuk-selle hyvinkin luotettavasti. Lämmityksen osalta ener-giatehokkuuden laskenta simulointimallilla ei tuo lisä-arvoa. Standardiin ISO DIS 13790 sisältyvä hyväksi-käyttöaste (utilisation factor) on riittävän oikea Suo-men ilmastossa ja suomalaisille rakennuksille lukuunottamatta äärimmäisen keveitä rakennuksia.

Kuvissa 2 ja 3 maxit energy:n jäähdytysenergia onfiktiivinen luku, koska ohjelma ei laske jäähdytysener-giaa.

JOHTOPÄÄTÖKSETMassa vaikuttaa sekä lämmitys- että jäähdytysenergi-an kulutukseen että kevät- ja kesäajan sisälämpötiloihin.Massan vaikutus riippuu monista tekijöistä, mm. raken-nuksen tyypistä ja muodosta, ikkunoiden koosta ja suun-tauksesta, sisälämpötilojen asetusarvoista, paikallisestasäästä ja ympäristön varjostuksista. Siksi sen vaikutustaei pysty ilmoittamaan yleispätevästi. Parasta olisi, josmassan vaikutus arvioitaisiin aina suunnitteluvaiheessakullekin tapaukselle ja pyrittäisiin hyödyntämään mas-san positiivista vaikutusta pienentää lämmitys- ja jääh-

dytysenergian kulutusta ja alentaa kesäajan sisälämpöti-loja. Lämmitysenergian kulutuksen laskennassa standar-di ISO DIS 13790 antaa luotettavia tuloksia, koska sen hy-väksikäyttöaste (utilisation factor) on oikea lukuun otta-matta hyvin kevyitä rakenteita.

LÄHTEET– T. Kalema, P. Pylsy, P. Hagengran, G. Jóhannesson, M.

Airaksinen, T. H. Dokka, M. Öberg, M. Pöysti, K. Rapp &J. Keski-Opas, Nordic Thermal Mass – Effect on Energyand Indoor Climate, Tampere University of Technology,Institute of Energy and Process Engineering. Report 184.Tampere 2006. 105 pp.

– Thermal Performance of Buildings – Calculation of Ener-gy Use for Space Heating and Cooling. ISO/DIS 13790.ISO TC 163/SC 2. 15.2.2005.

– Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/ /EYRakennusten energiatehokkuudesta. Bryssel 2002. 23 s.


betoni 4 200664

Betonielementit ovat Suomessa yleisiä monikerrok-sisten asuin-, toimisto, liike- ja julkisten rakennus-ten sekä teollisuus- ja varastorakennusten rungois-sa. Useat vakavat tapaturmat, joita rakennuksillatapahtuu, sattuvat juuri elementtien asennuksenyhteydessä. Asennettaessa elementtejä työsken-nellään usein korkealla tilapäisten ja keskeneräis-ten rakenteiden varassa ja käsitellään suuria kap-paleita. Näissä olosuhteissa virheet ja vahingot

BETONIVALMISOSARUNGON RAKENTEELLISEN TOIMINNANVARMISTAMINEN ASENNUSVAIHEESSA

Hannu Kyckling, tekniikan ylioppilas

johtavat helposti vakavaan tapaturmaan. Valmis-osarungon rakenteellisen toiminnan varmistaminenasennusvaiheessa on ohjeitten, normien ja työs-kentelytapojen osalta puutteellista niin kauan kunihmishenkiä menetetään asennusvaiheessa sattu-vien onnettomuuksien vuoksi. Parannettavaa löytyyniin valvonnasta, asennustilanteen rakennussuun-nittelusta, asennustyöstä, asennustyön valvonnas-ta kuin asennussuunnitelmastakin.

Betonielementtien asennuksen onnistumisenedellytys on asennusaikaiset vakavuuslaskelmat,rakennesuunnitelmat, huolellisesti tehty asennus-suunnitelma sekä elementtien asennusjärjestys.

Rakennesuunnittelijan on tehtävä asennusaikai-set vakavuuslaskelmat ottamalla huomioon kaikkimahdolliset kuormitustapaukset asennuksen aika-na. Liitoksien oikealla suunnittelulla voidaan myösvaikuttaa huomattavasti elementtien asennusaikai-seen toimintaan. Lisäksi rakennesuunnittelijan olisisyytä aina työmaalla käydessään tarkistaa, että ele-menttien asennus etenee suunnitelmien mukaisesti.

Asennussuunnitelma on tehtävä erittäin huolelli-sesti ja rakennesuunnittelijan olisi syytä olla muka-na asennussuunnitelman laatimisessa ja otettavakantaa hänen mielestään tärkeisiin asioihin. Myösvalvojan olisi syytä ottaa kantaa asennussuunnitel-maan ja vaatia sen parantamista, jos katsoo sen ai-heelliseksi. Lisäksi on käytettävä kuhunkin asen-nustilanteeseen soveltuvia työkaluja ja elementiton asennettava suunnitelmien mukaisesti.

Asennustyön toteutuksessa tärkeintä betoniele-menttirungon asennusaikaisen toiminnan kannalta

Elementin Tukipinta Tukipinta Tukipinta Tukipinta tyyppi Suomessa Ruotsissa Norjassa Keski-

Euroopassa

Ontelolaatta 60 mm 60 mm 80 mm 70 mmH = 200




Kuorilaatta 40 mm

TT-laatta v 100-150 mm

V = laatalta tuleva horisontaalinen kuorma tuellebn = tukipinnan leveysδn, sall = sallittu neopreenilaakerin puristusjännitys

Taulukko 1: Laattaelementtien tukipintojen pituuksien suunnitteluarvojen vertailu.

60 mm bn * δn,sall 1

Betonielementit ovat Suomessa yleisiä monikerroksistenasuin-, toimisto, liike- ja julkisten rakennusten sekä teolli-suus- ja varastorakennusten rungoissa. Useat vakavat ta-paturmat, joita rakennuksilla tapahtuu, sattuvat juuri ele-menttien asennuksen yhteydessä.

ENSURING STRUCTURAL FUNCTIONING OF A PRE-CAST CONCRETE FRAME AT INSTALLATION STAGE

Precast concrete elements are commonly used in Finlandin the frames of multi-storey residential, office, businessand public buildings as well as industrial buildings andwarehouses. Many of the severe accidents that take pla-ce on building site occur in the installation of concreteelements. Installation of precast elements often involvesworking at heights on temporary and unfinished structu-res, and handling heavy-weight blocks. In such conditionsmistakes and mishaps can easily result in a serious injury.Improvements should be made in supervision, buildingdesign at the installation stage, the installation work it-self as well as in installation plans.

Successful installation of precast concrete elementsrequires separate stability calculations and structural de-signs for the installation stage, a carefully preparedinstallation plan and a correct installation sequence. Theinstallation plan shall be drawn up with special care, andwith the structural designer taking part in the process topoint out issues important from his/her point of view. Thesupervisor should also express an opinion about theinstallation plan. In addition, the right tools shall be avai-lable for each installation situation, and the elementsmust always be installed in compliance with the plan. Inorder to ensure correct functioning of the precast concre-te frame at the installation stage, it is crucial that instal-lation is implemented as planned.

on tehdä asiat suunnitelmien mukaisesti. Tärkeääon myös ilmoittaa heti vaaratilanteista ja suunnitel-mien puutteista. Ilmoittamalla asioista heti saa-daan varmuus sille, että vaaratilanteet eivät pääsetoistumaan ja suunnitelmien virheet ja puutteetsaadaan korjattua. Useampikerroksissa rakennuk-sissa yhden kerroksen asennuksen jälkeen voisisuorittaa asennuskatselmuksen, jossa voisi esittääparannuksia ja mahdollisesti esille tulleet virheetelementeissä, suunnitelmissa ja asennuksessa voi-taisiin korjata seuraavaan kerrokseen.

Suomessa betonielementtien tukipintojen pituu-det ovat samaa suuruusluokkaa kuin muuallakin Eu-roopassa, joten oikein toimiessaan pituudet ovatriittäviä. Huomiota tulisikin kiinnittää tukipintojentoimivuuteen talvella. Lisäksi asennusaikaisia on-gelmia olisi syytä tutkia tiiviissä yhteistyössä ele-menttiasentajien kanssa, jolloin jokainen virhe,vaaratilanne ja parannusehdotus tulisi kirjattuaylös ja näin voitaisiin asennusprosessia parantaakokonaisuudessaan.

1

%(7��V��+DQQX�.\FNOLQJ ��

betoni 4 2006 65

BETONIRAKENTEIDEN PÄÄLLYSTÄMISENOHJEISTUS-PROJEKTI – BEPOBetonin kosteus on viime vuosina ollut kovasti kes-kustelua ja joskus jopa tunteita herättävä aihe. Eri-tyistä huomiota ovat saaneet osakseen betonin kui-vumisnopeus, kosteusraja-arvot sekä kosteuden-mittaus. Betonin kuivumista on viimeisen kymme-nen vuoden aikana tutkittu laajalti mm. Suomessaja Ruotsissa ja kuivumisnopeuteen vaikuttavat teki-jät ovat hyvin tiedossa. Kuivumistutkimusten ohellamyös tietämys erilaisista kosteusmittausmenetel-mistä sekä erityisesti niiden mahdollisista virhete-kijöistä on lisääntynyt merkittävästi.

Tutkimustyön tulosten seurauksena betonin kos-teusmittausta on alettu ohjeistaa ja esimerkiksi hy-vää rakentamistapaa kuvaavassa SisäRYL 2000 Ra-kennustöiden yleiset laatuvaatimukset – julkaisus-sa ohjeena on, että betonialustan kosteus ennenpäällystystyöhön ryhtymistä mitataan suhteellisenakosteutena. Betonin suhteellisen kosteuden mitta-uksesta on julkaistu mm. RT-ohjekortti

Ohjeistuksesta huolimatta tilanne ’’kentällä’’ onedelleen villiä. Mittauksia tehdään mm. päällystettä-vyyskosteusmittauksiin täysin soveltumattomilla pin-takosteudenosoittimilla, karbidimittarilla sekä esimer-kiksi kalibroimattomilla suhteellisen kosteuden mitta-päillä ottamatta lainkaan huomioon mittaukseen liitty-viä lukuisia epävarmuustekijöitä. Kosteusmittaukseenliittyvien tutkimusten perusteella suhteellisen kosteu-den mittaamiseen liittyvät ohjeet ovat viime vuosinamuuttuneet merkittävästi. Muutos on aiheuttanut har-havaikutelman, että nykybetonit kuivuvat huomatta-vasti hitaammin kuin ennen, vaikka näin ei suinkaanole tapahtunut. Esimerkiksi mittaamalla betonilattiara-kenteen suhteellista kosteutta 1980-luvulla julkaistu-jen ohjeiden mukaisesti, voidaan suhteellisen kosteu-den arvoksi saada esimerkiksi 70 %, kun nykyohjeidenmukaan mitattaessa tulokseksi voidaan saada yli 90 %suhteellista kosteutta.

Mittaustapa on siis muuttunut huomattavasti vii-me vuosina, mutta kosteusraja-arvot ovat pysyneetsuurin piirtein samoina. Vaikka onkin näyttänyt sil-tä, ettei juuri kukaan tiedä, mistä kyseiset raja-ar-vot ovat tulleet ja mihin ne perustuvat, niistä on ha-luttu pitää ‘’kynsin hampain’’ kiinni. Lisäksi eri jul-kaisuissa on hyvinkin paljon toisistaan eroavia ar-voja. Esimerkiksi mosaiikkiparketin edellyttämätbetonin suhteellisen kosteuden raja-arvojen vaihte-luväli on 60-85 % julkaisusta riippuen. Nykyisiä mit-tausohjeita käyttäen normaalista betonista valetunvälipohjan kuivuminen 60 % suhteelliseen kosteu-teen voi kestää pitkälti toista vuotta hyvissäkin olo-suhteissa. Aiemmin yleisesti käytössä olleella kar-bidimittarilla kyseinen raja-arvo on voitu saavuttaajo muutamassa kuukaudessa, kun rakenteen pinta-osat ovat kuivuneet. Kyse ei siis olekaan välttämät-

tä siitä, että nykyiset betonit kuivuisivat huonom-min kuin ennen.

Betonirakenteiden päällystämiseen liittyvät useattutkimusprojektit ovat osoittaneet, että kosteusmitta-uksen kehittymisen myötä olemassa olevat kosteusra-ja-arvot vaativat tarkennusta. Syksyllä 2004 käynnisty-neen ‘’Betonilattioiden päällystämisen ohjeistus’’ eliBePO -projektin yhtenä tavoitteena oli saada aikaanyhtenäiset, eri osapuolten hyväksymät, ohjeet be-tonilattioiden päällystämiseksi. Projektin vetovastuuoli Humi-Group Oy:llä, mutta hankkeeseen osallistuisuuri joukko tavalla tai toisella betonilattioiden pääl-lystämisen kanssa tekemisissä olevia yrityksiä ja yh-teisöjä. Koska hankkeessa oli mukana päällystämis-problematiikan kannalta eri osapuolia, kuten materi-aalivalmistajia, rakennusurakoitsijoita, lattianpäällys-teurakoitsijoita ja rakennuttajia, kokouksissa ja työryh-missä käytiin hyvinkin hedelmällisiä keskusteluja. Neauttoivat näkemään ja ymmärtämään monia asioita erinäkökulmista.

Projektissa toteutettiin olemassa olevan tiedonkoonti. Lisäksi tiettyjen seikkojen varmistamiseksi teh-tiin mittavat laboratoriotestit, joissa tutkimusaiheinaolivat: Eri lattianpäällysteiden alle päällystämisen jäl-keen eri lähtökosteuspitoisuuksilla kehittyvät kosteus-jakaumat; Erilaisten puupohjaisten päällysteiden kos-teuseläminen; Vedeneristeiden ja laattojen tartunta-vetolujuuden riippuvuus betonin lähtökosteuspitoisuu-desta; Kahden elementtiteollisuuden betonimassan jakolmen valmisbetoniteollisuuden betonimassan kuivu-misen ja kutistumisen välisen yhteyden selvittäminensekä betonipinnan turpoamisen määrittely erilaisissapäällystystapauksissa.

BETONIRAKENTEIDEN PÄÄLLYSTETTÄVYYDEN ARVIOINTI KUNTOON

Sami Niemi, diplomi-insinööriTutkimus- ja kehityspäällikkö, Humi Group Oy

1

1Uivan parketin asennus eri alustabetonin kosteuspitoisuuk-sissa. Alusmateriaalin alle muodostuva kosteuspitoisuusnoudattaa hyvin vanhaa teoriaa, eli likimäärin arvostelumit-taussyvyydeltä mitattu suhteellinen kosteuspitoisuus (RH)tasaantuu päällystämisen jälkeen alusmateriaalin alle. Pääl-lystämisen jälkeen betoni kuivuu hitaasti alusmateriaalinläpi. Koska alusmateriaalin vesihöyrynläpäisykyky on merkit-tävästi pienempi kuin parketin ja lakan ei päällysteen alapuo-linen kosteuspitoisuus nouse juurikaan ilmankosteutta kor-keammaksi. Ainoastaan talven kuivimpana ajanjaksona par-ketin alapuolinen kosteuspitoisuus on 10-15 RH-yksikköä il-mankosteutta korkeampi kuitenkin siten, että betonin lähtö-kosteuspitoisuuden vaikutus on hyvin pieni.

Projektijulkaisu ja uusi päällystettävyydenarvi-ointiohjeisto ovat tällä hetkellä viimeistelyvaihees-sa. Uusi ohje pyritään saamaan mahdollisimmanlaajaan käyttöön, jotta siitä voidaan käyttökoke-musten perusteella jalostaa uudet kaikkien osapuo-lien hyväksymät viranomaisohjeet.

PROJEKTIN MERKITTÄVIMMÄT TULOKSETBetonissa päällystyshetkellä vallitsevalla kosteus-pitoisuudella on hyvin vähäinen vaikutus nykyai-kaisten alusmateriaalien päälle uiviksi asennetta-vien parkettien ja laminaattien kosteusrasituksiin.Betonin riittävän kuivatuksen merkitys onkin tässätapauksessa lähinnä alusmateriaalin alle kehitty-vän kosteuspitoisuuden rajoittamisessa. Tällä onmerkitystä tasoitteille ja mahdollisille alusmateri-aalin alle jääville epäpuhtauksille ja niiden kos-teusvaurioitumiselle, kuten kuvasta 1 näkyy.

%(7��V��6DPL�1LHPL ��

betoni 4 200666

2Esimerkki elementtiteollisuuden tasomassan ja patterimas-san kutistumiskäyttäytymisestä, kun betonit pääsevät kui-vumaan hyvin kuiviksi. Käytännön rakenteissa kuivuminenharvoin etenee alle 50 RH%:n tason. Kuvasta nähdään, ettäem. kosteustason jälkeen tapahtuva kutistuminen on varsinpientä. Kyseisillä massoilla rakenteen ydin kutistuu hitaam-min ja vähemmän kuin pinta. Kaikilla tutkimuksessa mukanaolleilla valmisbetoneilla ytimen ja pinnan välinen kutistumi-sero oli kuvassa näkyvää pienempää, joskin kutistuminen olikokonaismäärältään hieman elementtibetoneita suurem-paa. Eri betonilaaduille määritettyjä kuivumistilanteen ku-tistumismääriä voidaan hyödyntää arvioitaessa päällystä-misen jälkeen tapahtuvia jäännöskutistumia esimerkiksipintarakennejärjestelmältä vaadittavan muodonmuutosky-vyn määrittelemiseksi.

Ohjeessa tuodaan selvästi esille se, että puupoh-jaisten päällysteiden asennuskosteuspitoisuudellaon oleellinen merkitys päällysteiden kosteusliikkei-siin. Ohjeessa annetaan myös suuruusluokkatietoailmankosteusvaihtelun aiheuttamista muodonmuu-toksista erilaisille puupohjaisille päällysteille. Li-säksi esitetään Suomen olosuhteissa normaalistitapahtuva sisäilman kosteuspitoisuusvaihtelu vuo-denaikojen mukana ja vaihtelun vääjäämättömätvaikutukset päällysteisiin. Edellä mainituin vääjää-mättömin tosiasioin perustellaan se, että parket-tien kohtuullinen rakoilu talvella ja turpoaminen ke-sällä ei ole vika vaan materiaalien normaalia koste-uselämistä.

Vedeneristeen tartuntavetolujuus ei riipu lainkaantai korkeintaan hyvin vähän alustabetonin kosteuspi-toisuudesta. Riittävän tartunnan varmistamiseen vai-kuttaa eniten betonipinnan laatu ja vedeneristystyönhuolellisuus. Mikäli vedeneristetoimittajan raja-arvojaei saavuteta, voidaan vedeneristys ja laatoitus tietyinedellytyksin tehdä hieman kosteammallekin. Tällöinon erityisesti huolehdittava hyvästä tartunnasta alus-taan ja alustabetonin jatkossa tapahtuvan kutistumi-sen huomioimisesta esimerkiksi vedeneristekerostapaksuntamalla tai käyttämällä muodonmuutoskykyi-sempiä kiinnityslaasteja. Lisäksi tulee kiinnittää eri-tyishuomiota myös joustavien saumojen oikeaan to-teutukseen. Toisin sanoen koko pintarakennejärjestel-mä tulee valita oletettavissa olevia päällystämisen jäl-keen tapahtuvia muodonmuutoksia silmälläpitäen.

Mikäli rakenteet ehditään saamaan hyvin kuivik-si, voidaan vedeneristys ja laatoitus tehdä normaa-limenettelyllä. Aikataulusyistä tai mistä tahansamuustakin syystä voidaan siis jatkossa vedeneris-tää ja laatoittaa kosteampiakin rakenteita riskittö-mästi käyttämällä laadukkaampia ja muodonmuu-toskykyisempiä materiaaleja. Tämä on oleellistamuun muassa massiivisissa rakenteissa, joissa eiole mitenkään mahdollista saavuttaa materiaalival-mistajien omia raja-arvoja ainakaan koko rakenteenpaksuuden mukaan määritettävällä mittaussyvyy-dellä. Samasta syystä mittaussyvyyksien suunnitte-luun annetaan uudessa ohjeessa maksimisyvyys.

Projektissa selvitettiin viiden eri betonilaadunkuivumisen ja kutistumisen välistä yhteyttä. Kuivu-essaan betoni kutistuu ja kastuessaan se turpoaa.Pienemmillä koekappaleilla pystyttiin myös selvit-tämään kappaleen pinnan ja ytimen välistä kutistu-miseroa kuivumisen edetessä. Saatuja tietoja voi-daan hyödyntää vedeneristettävissä rakenteissasekä kuivien tilojen laatoituksissa. Uudessa ohjees-sa annetaan työkalut päällystämisen jälkeistenmuodonmuutosten arviointiin ja sitä kautta kiinni-tysaineiden valintaan ja joustavien saumojen oike-aan sijoitteluun. Näin vältetään muun muassa turharakenteen kuivattaminen esimerkiksi tilanteessa,jossa rakenne tulee pysymään koko käyttöikänsäkosteana vedeneristyksen ja laatoituksen jälkeen.Jos rakenne ei ikinä kuivu, ei se myöskään kutistu.Näin on usein esimerkiksi allasrakenteissa. Projek-tissa havaittiin myös, että kostuessaan betoni tur-poaa yllättävän paljon. Tämän asian huomioiminenesimerkiksi rakenteita tasoitettaessa ohjeistetaanmyös uudessa ohjeessa.

UUSI PÄÄLLYSTYSOHJEOhjeet on laadittu aivan uuteen muotoon, jotta niitä

3

2

3Erityyppisten betonipintaan kohdistuvien toimenpiteidenvaikutukset betonipinnan kutistumiseen, kun rakennenormaaleissa huoneilman olosuhteissa. Tasoitus kostut-taa betonipintaa. Kuvassa näkyvä paksuhkon tasoituksenvaikutus on havainnollistettu pienillä koekappaleilla, jot-ka upotettiin veteen 8 viikon kuivumisen jälkeen 2 viikok-si. Laatoituksen ja vedeneristyksen vaikutusta on havain-nollistettu suurilla rakennekoekappaleilla. Kuvan laatoi-tustapauksessa laatoitus tehtiin ilman primeria, reilullakiinnityslaastipaksuudella levein saumoin. Näin työvai-heen alustaa kasteleva vaikutus oli maksimissaan ja be-tonin kuivuminen päällystämisen jälkeen oli mahdollisim-man nopeata. Kaikki vedeneristeet läpäisevät jonkin ver-ran vesihöyryä, joten betoni jatkaa kuivumistaan vedene-risteen läpi. Alussa betonipinnan kosteuspitoisuus nou-see kuten kokeessa käytetyn julkisen tilan muovimatonalla on todettu. Tästä aiheutuu betonipinnan lievää tur-poamista. Vedeneristetyn betonirakenteen kutistuminenon vedeneristyksen jälkeen hyvin hidasta mikä osaltaanselittää laattojen kiinnipysyvyyden yleistä parantumistanestemäisten vedeneristeiden laajamittaisen käyttöön-oton jälkeen. Oleellisinta on kuitenkin havaita, että mikälibetonipinta kostutetaan juuri ennen laatoitusta, betoninkuivattamisella saavutettu kutistuminen saatetaan me-nettää lähes kokonaan ja laattojen kiinnipysyvyys voivaarantua, koska laattojen kiinnitysaineelta vaadittavamuodonmuutoskyky saatetaan aliarvioida

%(7��V��6DPL�1LHPL ��

67betoni 4 2006

4

5

4Uudet yleisimmät lattia- ja seinärakenteet huomioivatkosteusmittaussyvyydet. Oleellista on huomata, ettäpäällystettävyyden arviointiin tarvitaan koko rakenteenpaksuuden mukaan määritetyn mittaussyvyyden lisäksilähemmäs pintaa jäävä mittaussyvyys. Lisäksi uudessaohjeessa maksimimittaussyvyydeksi, jolta päällystettä-vyyden arviointia milloinkaan tarvitaan, ehdotetaan 7cm:ä. Tämä perustuu mm. siihen, että massiivisia raken-teita on menestyksekkäästi päällystetty esimerkiksi par-keteilla, vaikka hyvin syvältä tehdyissä mittauksissa ei olepäästy lähellekään materiaalivalmistajien edellyttämiäraja-arvoja. Massiivisissa rakenteissa vaaditaan joka ta-pauksessa päällystettävyyden arvioinnissa koko pintara-kennejärjestelmän kosteudensieto- ja läpäisykyvyn koko-naisvaltaista arviointia sekä mahdollisen hyvin pitkänajan kuluessa tapahtuvan rakenteen kuivumisen ja siitäaiheutuvan kutistumisen huomioimista.

ei voi sekoittaa vanhoihin ohjeisiin. Väärinkäsitys-ten välttämiseksi ohjeissa ei ole yhtä suurta tauluk-koa, joka sisältää kaikki mahdolliset päällysteet.Kullekin päällystetyypille (kelluva parketti; lami-naatti; alustaan liimattava parketti; muovi-, linole-um-, tekstiili-, kumimatot ja -laatat; keraamiset laa-tat kuivissa tiloissa ja keraamiset laatat märkäti-loissa) on omat sivunsa, joissa perustellusti ohjeis-tetaan päällystettävyyskriteerit.

Kunkin päällysteen ohjesivulla neuvotaan myösmittamaan oikein ja annetaan perusohjeet mahdol-listen mittausepätarkkuuksien hallintaan. Tämä ontärkeää paitsi oikeiden tulosten saamiseksi myössiksi, että lukija ymmärtää, että esimerkiksi uusiraja-arvo 85 %RH saattaa olla tiukempi vaatimuskuin vanha 80 %RH. Kyse ei siis ole siitä, että muu-tetaan lukuarvoja, tai että sallittaisiin päällysteenalla korkeampia kosteuspitoisuuksia. Puhuttaessatodellisista kosteuspitoisuuksista lukuarvot vainpoikkeavat vanhoista suurenkin mittausvirhemah-dollisuuden sallivista raja-arvoista tilanteesta riip-puen suurestikin. Eri osapuolten välillä on vielä senverran näkemyseroja, että uusia raja-arvoja ei voidajulkaista ennen viimeisiä keskusteluja.

Uusi päällystysmittausten ohjeistus on pääosinnykyisten ohjeiden mukainen. Joitakin tarkennuksiaeri rakenneratkaisujen mittaussyvyyksiin on kuiten-kin tehty. Tässä oleellisena tekijänä on se, ettäuseimmat päällysteet läpäisevät varsin hyvin vesi-höyryä, jolloin päällysteen alle ei tule välttämättälähellekään yhtä korkeaa kosteuspitoisuutta kuinmäärityssyvyydeltä on mitattu. Vanhat ohjeet pe-rustuvat olettamukseen täysin vesihöyryä läpäise-mättömästä päällysteestä.

Myös valmiin rakenteen mittauksille annetaanohjeet. Tällaisia mittauksia tarvitaan vauriotutki-muksissa sekä esimerkiksi silloin, kun halutaan var-mistua päällystyksen onnistumisesta. Kyseisissämittauksissa on oleellisinta ymmärtää ero ennenpäällystystä syvältä betonista tehtävään mittauk-seen. Arvostelumittaussyvyydellä kosteuspitoisuuslähes aina ainakin alkuvaiheessa nousee päällystä-misen jälkeen. Mahdollinen liiallinen kosteuspitoi-suus on todettavissa vain heti päällysteen alta teh-tävillä mittauksilla, jolloin pystytään huomioimaanmyös tasoitteiden ja liimojen rakenteeseen tuomakosteus. Eri syvyyksiltä mitattu kosteusjakauma se-littää päällysteen kosteusrasituksen syytä muttavain heti päällysteen alta mitattua kosteuspitoi-suutta verrataan päällysteiden, pinnoitteiden, nii-den alusmateriaalien ja kiinnitysaineiden sekä ta-soitteiden kosteudensietokykyyn.

Välittömästi päällysteen alla vallitseva kosteus-pitoisuus voidaan joustavilla päällysteillä mitatahelposti ja nopeasti ns. viiltomittausmenettelyllä.Kovien ja jäykkien päällysteiden alla oleva kosteusvoidaan porareikämittauksen ohella mitata ns. näy-tepalamittausmenetelmällä. Kaikkien em. mittaus-periaatteiden suoritus ohjeistetaan uudessa oh-jeessa perusteellisesti ja mittauksiin helposti syn-tyvien epätarkkuuksien hallintaan annetaan työka-lut. Näin menettelemällä uusiin raja-arvoihin ei tar-vitse sisällyttää vanhoihin raja-arvoihin sisältyviäjoskus hyvinkin suuria mittausvirheitä.

5Arvioitaessa päällysteen mahdollista kosteusvaurioitu-mista on ensisijainen mittaussyvyys heti päällysteen alla.Kyseinen kosteuspitoisuus ei missään vaiheessa saa ollaliian kauaa tasoitteiden, liimojen ja päällysteiden kosteu-densietokykyä korkeampi. Syvemmältä rakenteesta mitat-tua kosteuspitoisuutta ei milloinkaan tule suoraan verratapintarakenteiden kosteudensietokykyyn. Eri syvyyksiltätehtävillä lämpötilan ja suhteellisen kosteuspitoisuudenporareikämittauksilla voidaan arvioida mahdollisen liialli-sen kosteuspitoisuuden aiheuttajaa ja kosteudenkulkeu-tumissuuntaa laskemalla em. suureiden avulla eri syvyyk-sillä vallitsevat vesihöyrynsisällöt (Abs). BePO-projektinkokeissa todettuja valmiin rakenteen kuivumisnopeuksiaja lukuisien muiden koesarjojen tuloksia voidaan hyödyn-tää eri-ikäisistä rakenteista saatujen tulosten arvioinnis-sa, kun arvioidaan miten korkealla kosteuspitoisuus onpian päällystämisen jälkeen ollut.

%(7��V��6DPL�1LHPL ��

68 betoni 4 200668

NEW STUDY AND NEW GUIDELINE FOR ASSESS-MENT OF COATABILITY OF CONCRETE STRUCTURES

Several research projects focused on the coating of conc-rete structures have shown that with the development ofmoisture measurement techniques, an explication of theexisting moisture limit values is needed. In the autumn of2004, the project “Guidelines for coating of concretefloors”, or BePO project, was started. One of the aims ofthe project was to create consistent guidelines approvedby the various parties for coating of concrete floors.

The moisture content of the concrete at the time the flooris coated has a vary small influence on the moisture stressesof parquet and laminate floorings installed as floating struc-tures on modern base materials. In this case, sufficient curingof concrete is primarily important in order to limit moistureunderneath the base material. This influences levellers aswell as any impurities under the base material, and the pos-sible moisture damages that might occur in them.

The guideline very clearly states that for wooden co-atings, the moisture content plays a significant role in themoisture movement of the coating. The guideline alsoprovides information about the magnitude of deformationcaused by air humidity variations in wooden coatings. Thenormal seasonal moisture variations of the indoor air inFinnish conditions are also specified, as well as the inevi-table influence of these variations on coatings.

The adhesive strength in tension of the waterproofingis not at all or at most very slightly dependent on themoisture content of the underlying concrete. Sufficientadhesion is mostly influenced by the quality of the concre-te surface as well as by carefully implemented waterp-roofing. If the limit values indicated by the supplier ofwaterproofing are not achieved, waterproofing and tilingcan on certain conditions be installed on a slightly morehumid surface.

If there is enough time to allow the structure to dry proper-ly, waterproofing and tiling can be installed using a normalprocedure. For reasons of project schedules or for any otherreason, however, also more humid structures can now bewaterproofed and tiled provided high-quality materials witha sufficient deformation capacity are used. This is an essen-tial factor with solid structures, for example, in which the li-mit values specified by the material manufactures cannot beachieved, at least not at the entire measurement thickness,which is defined on the basis of the thickness of the structu-re. For this same reason, the new guideline also specifies themaximum depth for planning of the measurement depths.

Rakennusvirhepankki avattiin lokakuun puolessavälissä ympäristöministeriön kanssa yhdessä jär-jestetyssä tilaisuudessa.

JÄRJESTELMÄN TARKOITUSRakennusvirhepankin (RVP) tarkoitus on hyvän ra-kentamistavan edistäminen. Pankkiin kuuluvien esi-merkkien avulla:– vähennetään markkinoilta epäkelpoja ratkaisuja.

Se parantaa suunnittelun ja tuotekehityk-sen tasoa koska kukaan ei halua saada kortistoonomia virheitään.

– rakennushankkeiden riskikohdat voidaan tunnis-taa aikaisempaa helpommin ja laajemmin.

– virhe-esimerkit auttavat sekä alan normeja uudis-tettaessa että normien tulkinnassa.

– esimerkeistä saadaan aineistoa täydennyskoulu-tukseen.

– kortistoa voidaan käyttää hyväksi rakennushank-keen tehtävien määrittelyssä, etenkin rajakohtientapauksessa.Pankkiin kerätään yleisimmät ja turvallisuuden

kannalta riskialttiimmat rakennusvirheet. RVP:nkorttien tekemiseen osallistuvat korttiehdotustentekijöiden lisäksi FISE ja sen arviointilautakunnat.Korttien laatimistyöhön osallistuu siten yli 200

RAKENNUSVIRHEPANKKI (RVP)

Klaus Söderlund, diplomi-insinööri,toimitusjohtaja, FISE Oy

Korttiehdotus

FISE:n toimisto

RVP:n toimintaperiaate

Sihteerijärjestön

arviointilautakunta, 23 kpl

arviointilautakunnan

sihteeri viimeisteleeFISE:n hallitus

hyväksyy

www.fise.fi/rakennusvirhepankki

1Rakennusvirhepankin toimintaperiaate.

1

%(7��V��6DPL�1LHPL ��

69betoni 4 20066

maamme parasta asiantuntijaa. Näin taataan jär-jestelmän luotettavuus.

KORTTIEN TEKEMINENEhdotuksia RVP-korteiksi saavat pääsääntöisestilähettää päteväksi todetut Rakenteiden tarkastajattai rakennusvalvontaviranomaiset. Myös muut ra-kennusalan toimijat voivat tehdä korttiehdotuksia,mutta siinä tapauksessa on syytä ottaa etukäteenyhteyttä FISE:n toimistoon.

Esimerkit esitetään mahdollisimman yksityiskoh-taisella tasolla ja puhtaasti tekniseltä kannalta il-man tapaukseen liittyviä tuotenimiä tai osapuolia.Mukaan pyritään saamaan ainakin toistuvimmat jaopettavaisimmat tapaukset. Korttia kohti esitetäänvain yksi virhe, joten yhdestä rakennusvirheestä voisyntyä useitakin kortteja. RVP-korttiin liitetäänmyös kuvaus oikeasta, hyvän rakentamistavan mu-kaisesta ratkaisusta. RVP-korttiluettelo, RVP-kortti-ryhmittely ja RVP-korttilomake sekä tekniset ohjeetsen täyttämiseen löytyvät FISE:n tai Rakennusvir-hepankin kotisivuilta.

KORTTIEN KÄSITTELYVirhe-esimerkit lähetetään FISE:n toimistoon, jokakäy ne läpi ja toimittaa edelleen sopivalle arviointi-lautakunnalle. Arviointilautakunta arvioi kortin si-sällön ja esittää korttia hyväksyttäväksi tai hylättä-väksi FISE:n hallitukselle. Kun FISE:n hallitus on hy-väksynyt korttiehdotuksen, voidaan kortti liittää Ra-kennusvirhepankkiin. Tällä menettelyllä saadaanvaltakunnan paras asiantuntemus tarkastamaanesimerkit ja hyväksymään myös niihin liittyvät hy-vän rakentamistavan mukaiset oikeat ratkaisut.

YKSI YLI YHDENYksi yli yhden periaate tarkoittaa sitä, että FISE:npätevyyksien toteamisessa arvioinnin tekee sihtee-rijärjestön lautakunta ja lopullisen hyväksynnänFISE:n hallitus. Tällä menettelyllä on haluttu estääpätevyysmenettelyn kartellisoituminen ”hyvä veli”kerhoksi, jossa veljet myöntävät pätevyyksiä toisil-leen ja varjelevat alaansa ulkopuoliselta häirinnäl-tä. Tämä FISE:n yleisperiaate toimii hyvin myös Ra-kennusvirhepankin tapauksessa.

KULTTUURIN MUUTOSLentoliikenteessä kuoli vielä toisen maailman so-dan jälkeen ihmisiä kuin kärpäsiä, kuluneen verta-uksen mukaisesti. Määrätietoisella työllä kun jär-jestelmästä tehtiin avoin, tietoa levittävä, virheistä

keskusteleva ja niistä oppiva. YmpäristöministeriJan-Erik Enestamin peräänkuuluttama 0-toleranssivoidaan vastaavalla menettelyllä saada myös ra-kennusalalle.

TULEVAISUUSKortistossa on tällä hetkellä 13 korttia. Kymmenkun-ta korttia on arviointilautakuntien käsittelyssä jaalustavasti on ollut puhetta yli tusinasta kortti-ai-heesta. Toisin sanoen: kortiston lähitulevaisuusnäyttää korttien määrän suhteen turvatulta. Pidem-mällä tähtäimellä olisi luonnollisesti parasta joskorttien määrä vähenisi rakentamisen laadun para-nemisen kautta virheiden vähentyessä. Toivokaam-me, että järjestelmä ainakin sinne asti toimii, perus-tuuhan se melkoiselle määrälle aatteellista työtä.

FISE:1,3 palkattua henkilöä8 sihteerijärjestöä23 arviointilautakuntaa200 asiantuntijaa

LUETTELO HYVÄKSYTYISTÄ KORTEISTA 30.11.2006

SUUNNITTELU (S)Rakenteet / Puu (PU)RVP-S-PU-1 Hoikan puuristikon suunnittelu 20.6.2006.Rakenteet / Betoni (BE)RVP-S-BE-2 Jännebetonipalkin ylisuuret reiät ja palkinkestävyys jännevoiman siirron yhteydessä 20.6.2006.RVP-S-BE-3 Jännebetonipalkin ylisuuret reiät ja palkinleikkauskestävyys 20.6.2006.RVP-S-BE-4: Jännitetyn harja-I-palkin ylälaipan raudoi-tusvirheet 3.10.2006.RVP-S-BE-5: Virheet ontelolaatta-matalapalkkirakenteenvälisen liitoksen suunnittelussa 3.10.2006.RVP-S/M-BE-6: Betonilaatan kuormatietojen virheellinenmäärittely 3.10.2006.

LVIRVP-S-LVI-7: Pientalon tulo- ja poistoilmalaitteiston ul-koilmasäleikkö 3.10.2006.

MUUTRVP-S-MU-8: Alakaton rakenne- ja kannakointipuutteet3.10.2006.

VALMISTUS (V)Rakenteet / Betoni (BE)RVP-V-BE-9: Ontelolaatta-matalapalkkirakenteen puut-teellinen asennuksen aikainen tuenta 3.10.2006.RVP-V-BE-10: Liittopilareiden betonointi 3.10.2006.RVP-V-BE-11: Kerroksen korkuisen betonielementtipilarinyläpään epätasaisuus 3.10.2006.Rakenteet / Teräs (TE)RVP-V/M-TE-12: Puutteet teräsrakennetoimituksen laa-dunvarmistuksessa 3.10.2006.

LVIRVP-S/V/M-LVI-13: Muoviputkella tehty vesijohtoasen-nus 3.10.2006.

%(7��V��6DPL�1LHPL ��

betoni 4 200670

Mieheksi, jolla vuosi sitten täyttyi 20 vuotta samantyönantajan palveluksessa, Lauri Kivekäs on ehtinyttehdä varsin monipuolisia töitä. Pohjimmiltaan hänmyöntää olevansa betonimies, ilahduttavaa siis on,että vuodenvaihteessa voimaan tulevassa LohjaRudus Oy Ab:n uudessa organisaatiossa toimiala-johtajaksi siirtyvän Lauri Kivekkään vastuualuee-seen tulee pitkästä aikaa myös betoni.

PALJASJALKAINEN TEEKKARILauri kertoo oman ammatinvalintansa olleen äärim-mäisen helppo: – Olen paljasjalkainen otaniemeläi-nen, jossa asuin 25-vuotiaaksi. Vesihallituksessatyöskennellyt DI-isäni oli Teknillisessä korkeakou-lussa erikoisopettajana, joten TKK-laisuus oli osakasvuympäristöä. – En muista koskaan edes ajatel-leeni muuta kuin rakennusalaa. Omiin lapsiin Laurinteekkarigeenit eivät sen sijaan näytä periytyneen:21-vuotias tytär opiskelee kauppatieteitä Mikkelis-

HENKILÖKUVASSA LAURI KIVEKÄS

Betonilehden henkilögalleriassa on tällä kertaahaastateltavana diplomi-insinööri Lauri Kivekäs(s. 1956 Espoossa)

sä, 17-vuotialla lukiolaispojalla tulevaisuus on vieläauki. Ainakin nyt hänelläkin tuntuu olevan vetoakaupalliselle puolelle.

Omista kouluajoista keskustelu juontaa nykyhet-keen: – Vaikka rakennusalan suosio on onneksi olluttaas hienoisessa kasvussa, se ei ainakaan työnjoh-topuolen rekrytoinnissa vielä näy. Esimerkiksi Loh-jan kiviaines- ja murskauspuolella meillä on ollutkeväästä lähtien kaksi työnjohtajapaikkaa auki. Sa-manlainen on tilanne myös asfalttipuolen ja Abeto-nin työnjohtorekrytoinneissa. Sen sijaan myynti-puolelle hakijoita on runsaasti.

Edes päättötyömahdollisuus ja sen jälkeen mah-dollisuus jatkaa töissä eivät tunnu amk-opiskelijoi-ta houkuttavan työmaatehtäviin. Lauri tervehtiikinilolla rakennusmestarikoulutuksen uudelleenaloit-tamista. – Olen varma, että nuorissa on edelleenmonia sellaisia, joita työmaapuoli kiinnostaa. Vali-tettavasti rakennusmestari- koulutuksenkin vaiku-tukset näkyvät vasta vuosien kuluttua.

VTT:LLÄ ARKTISTA BETONITEKNOLOGIAALauri itse aloitti työt opiskelujen ohessa jo varhai-sessa vaiheessa: – Kävin pari vuotta opiskeltuaniarmeijan ja aloitin sen jälkeen VTT:llä puolipäi-vätyöt. Kokopäiväiseksi siirryin neloskurssilla. DI-paperit Lauri sai käteensä vuonna 1982.

Laurin betoniura alkoi VTT:n betonilaboratorios-sa. – Laboratorio oli 1970- ja 80-luvuilla voimis-saan, tutkijoita oli määrällisestikin paljon. Omaksierikoisalakseni tuli arktinen betoniteknologia. Sö-derlundin Klausin kanssa, joka oli Partekissa eri-koistunut aiheeseen, käytiin jopa Alaskassa opinto-matkalla.

Tutkimustyö antoi Laurin mukaan paitsi edelleenselkäytimessä olevan betoniteknologian tuntemuk-sen, hyvää kokemusta projektityöskentelystä. Sa-malla oppi myös tuntemaan alan ihmisiä ja verkos-toja, Lauri summaa VTT-aikaa vuoteen 1985, jolloinhän siirtyi Lohja Oy:öön.

– Tulin valmisbetonipuolelle tuotekehitys- ja laa-dunvalvontahommin Konalan labraan. Sen jälkeentehtävät ovat vaihtuneet useita kertoja. Ei niinkäänoman urasuunnittelun takia, vaan aloite on yleensätullut muualta, on joko pyydetty tai käsketty, Laurinaurahtaa.

1980-luku oli Lohjassa kasvun aikaa, mentiinmyös ulkomaille: – Koko ajan oli paikkoja vapaanaja henkilökiertokin oli nopeaa; vuosi-pari ja taas uu-

siin hommiin, Lauri kertaa. – Itse siirryin valmisbe-tonin kehitystehtävistä ensin markkinointiin, sitenelementtipuolelle reseptikehityksen pariin.

– Olin Tammisaaressa Raaseporin tehtaan pääl-likkönä kolme vuotta. Ainoa miinus oli pitkä työmat-ka Espoosta, muuten viihdyin erittäin hyvin. Sielläoli työntekijöillä korkea työmoraali, työt tehtiin hy-vin ja väellä oli hyvä henki. Samanlainen ilmapiirioli Kurikan tehtaalla, Lauri muistelee kokemuksi-aan, kun hän kiersi yrityksen tehtailla vertailemassaja kehittämässä betonireseptejä.

VUOSI AMERIKASSALohja oli 1980-luvun puolessa välissä hankkinut Ala-bamasta Southern Ready Mix -valmisbetoniteolli-suuden ja 1980-luvun loppupuolella elementtiteolli-suutta Floridasta. – Lähdin Floridan kautta Alaba-maan marraskuussa 1991. Tarkoitus oli olla sielläkolme vuotta. Amerikanreissu jäi kuitenkin vuoteenLohjan ja Partekin yhdistymisen seurauksena.

Laurinkin tehtävät Lohjassa joutivat katkolle:-Itse asiassa pari viikkoa elin siinä uskossa, ettei töi-tä löydy. Amerikanvuoden jouduin olemaan erossaperheestä, koska vaimon jatko-opiskelun takia hei-dän muuttonsa lykkääntyi. Sen takia en ollut enäähalukas Suomessa siirtymään pääkaupunkiseudul-ta Kurikkaan, jossa vaimon työmahdollisuudet olisi-vat olleet huonot, Lauri kertaa vaihetta, jonka seu-rauksena hän siirtyi Lohjan ympäristöteknologianpariin.

YMPÄRISTÖTEKNOLOGIASSAMYÖS URAKOINTIAYmpäristöteknologia -toimialan perustamisen taus-tana olivat sekä Lohjassa että Partekissa kypsytel-lyt ajatukset betonin kierrätyksestä: – Lentotuhkaaoli jo käytettykin jonkun aikaa, Lohjassa kehitettiinbentoniittijauheen käyttöä kaatopaikkaeristyksiinja Partekissa saastuneiden maiden ekobetonointia.Laman aikana ala oli myös yksi niistä harvoista,joka oli kasvava.

– Tosi mielenkiintoinen ala, jossa itse tein töitä10 vuotta. Maanrakennusala oli minulle ihan uusi.Ympäristöpuoli oli Lohjalle siinäkin mielessä eri-koista, että puhtaasta materiaalitoimittajasta siir-ryttiin myös urakointiin. Kaatopaikkaeristeiden ra-kentaminen ja saastuneiden maiden kunnostami-nen olivatkin puhtaasti urakointia.

Vuonna 2003 Lohja kuitenkin luopui urakoinnista.

Sirk

ka S

aarin

en

%(7��V��

betoni 4 2006 71

– Loppujen lopuksi se oli yritykselle urakointibis-neksenä liian pieni erikoisuus. Sopivan ostajakandi-naatin ilmaantuessa Lohjan uudella irlantilaisomis-tajalla oli ilmeisesti myös haluja luopua pienen,mutta tiettyjä riskejäkin sisältävästä alueesta, Lau-ri arvioi.

Kierrätys kuitenkin elää Lohjassa edelleen vah-vana: – Betonin ja lentotuhkan kierrätys ovat voi-missaan. Se on järkevää toimintaa ja tietysti näinsuuressa yrityksessä velvollisuuskin. Kierrätykselläon myös paljon synergiaa yrityksen toimintojenkanssa, Lauri huomauttaa.

MISTÄ KIVEÄ JATKOSSA?Laurin siirtyminen Lohjan kiviainespuolelle vuonna2003 merkitsi paitsi taas uutta myös huomattavastiisompaa toiminta-aluetta. – Monipuolisuuskin yl-lätti: ulkopuolelta katsottuna kun näyttäisi siltä,että riittää kun kivi murskataan ja myydään. Perus-kysymykseksi osoittautui kuitenkin se, mistä kiveäjatkossa saadaan, Lauri toteaa.

Kun kymmenen vuotta sitten rakentamisen tar-vitsemasta kiviaineksesta noin kolmasosa oli kalli-osta murskattua, loput soraa, tilanne on kääntynytpäinvastaiseksi. Nyt pääkaupunkiseudun kalliokivi-aines joudutaan hakemaan 15-25, mutta muutamanvuoden kuluttua jo 25-35 kilometrin päästä, hän ar-vioi. Toisaalta sitä ei ole kauempanakaan hirveästitarjolla. Laurin mukaan nyt onkin toteutumassa jovuosia pelätty uhkakuva kiviaineksen saannin vai-keutumisesta.

Kiviainesvarojen käyttö pitäisi hänen mukaansahoitaa alueellisena asiana. Hän harmittelee, ettäkaavoituksessa kiviainesten ottoa ei ole aikaisem-min huomioitu lainkaan: – Vasta nyt ollaan liikkeel-lä, kun Itä-Uudenmaan ja Uudenmaan maakunta-kaavaan ollaan merkitsemässä kiviaineksen otto-alueita. Se ei valitettavasti enää auta tämän hetkentilanteessa.

– Kukaan ei tunnu olevan Suomessa vastuussasiitä, mistä kivi otetaan. Siitä sen sijaan kannetaanisoa huolta, ettei kiveä varmasti mistään oteta. Va-littajien oikeudet on huolehdittu todella hyvin, toi-mijan oikeuksista ei kanneta huolta, Lauri toteaaaidosti huolissaan asiasta.

MELU JA PÖLY KURIINKiven rikkomisen ja murskauksen periaatteet eivätole juuri muuttuneet, tehoa ja kokoa on kuitenkin

1Lauri Kivekäs siirtyy vuodenvaihteessa Lohja Ruduksenaluejohtajan pallilta toimialajohtajaksi. Nykyisen kiviai-nestoiminnan lisäksi mies palaa juurilleen, kun hän saavastatakseen valmisbetonitoiminnan. Tulevassa työsal-kussa tai -tietokoneessa ovat myös kierrätys- ja asfaltti-asiat.

tullut koneisiin paljon lisää. Pöly pystytään pitä-mään veden avulla hyvin kurissa. Sen sijaan melu-ongelman ratkaiseminen on vaikeampaa.

Keskusta-alueilla käytetään Laurin mukaan johiljaisempaa porakalustoa. Ruduksellakin on käy-tössään viime keväänä hankittu huomattavasti ai-kaisempia malleja hiljaisempi uutuuspora. Se on la-jissaan ensimmäinen Suomessa, laitteen toimitta-jan mukaan jopa maailmassa.

Murskausasemien meluongelmia ollaan keskus-ta-alueilla ratkaisemassa viemällä murskat sisäti-loihin. – Meilläkin on Helsingin keskustan lähelläviisi murskauskeskusta, joihin tavara tuodaan pie-nemmiltä työmailta. Viikissä asema on jo sisätilois-sa ja ilmeisesti Konalassakin keskus sijoitetaan si-sälle.

Melu- ja pölyhaittoja pystyttäisiin Laurin mukaanvähentämään tehokkaasti myös keskittämällä kivi-ainesottoa: – Mennään yhdessä paikassa syvälle,tehdään iso monttu sen sijaan että lähinnä tasa-taan kalliota, kuten tähän mennessä on tehty. Pit-källä tähtäimellä iso monttu on myös hyvä maanlä-jityspaikka, joista niistäkin on huutava pula, Laurinappaa kaksi kärpästä yhdellä iskulla.

Hyvä esimerkki keskittämisestä löytyy hänen mu-kaansa Irlannista Dublinin läheltä: – Sadan metrinpäästä sitä ei maisemassa edes huomaa. Myösmelu- ja pölyhaitat ovat vähäisiä, koska louhinta jamurskaus tehdään montun pohjalla.

KOKO SUOMI TOIMINTA-ALUEEKSIKiviainespuolella Laurin alueeseen kuului Uusimaa,vuodenvaihteessa kenttä laajenee koko Suomenkattavaksi: – Kiviaineksen lisäksi palaan betonipuo-lelle, työsalkussa ovat myös kierrätys- ja asfalttiasi-at. Asfalttipuolelle ehdin saada tuntumaa kolmenkuukauden pikavisiitillä, kun minut hälytettiin pys-tymetsästä väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi, Laurikertoo.

– Onneksi oli talviaika eli asfalttipuolella ei ta-pahtunut kovin paljon, hän toteaa pilke silmäkul-massa ja epäilee olleensa historian ainoa toimitus-johtaja, jonka aikana ei tehty yhtään kauppaa. –Kun helmikuussa saatiin oikea toimitusjohtaja, hänsai toisena päivänä 5 miljoonan kaupan. Miehelläon siis merkitystä, Lauri arvelee.

Vuodenvaihteen organisaatiomuutos tarkoittaaLaurin osalta isoa muutosta sikälikin, ettei hänelläole yhtään ”omaa bisnestä”. – Työ ei siis ole enää

niin käytännönläheistä, kun jatkossa alaisista onaina joku vastuussa kunkin alueen liiketoiminnasta.

BETONITIEDOT KAIPAAVAT PÄIVITYSTÄSe, että betoni tulee taas kehiin, tuntuu Laurista hy-vältä: – Betonimiehenä olen aina itse itseäni pitänyt.Betoni on se, jossa uskallan jossain mielessä pitääitseäni asiantuntijanakin. Kiviaines-, ympäristö- jaasfalttipuolella ei tulisi mieleenkään esiintyä asian-tuntijana, Lauri toteaa, vaikka korostaakin, että omatbetonitiedot vaativat varmasti päivittämistä.

Niinpä hän ei uskallakaan vastata mitään kysymyk-seen suomalaisen valmisbetonin nykytilasta kehitysmie-lessä: – Toki sivusta seuraten on näyttänyt, että esimer-kiksi Kestävä Kivitalo -projektissa on tehty hyvää työtä.Samoin itsetiivistyvä betoni on tullut oikeasti käytäntööneli ei siellä ainakaan laakereilla ole levätty.

LIIKUNTA ON YKKÖNENLiikunta on Laurin vapaa-ajanharrastuksista ehdo-ton ykkönen. – Varsinkin pojan kanssa liikutaan yh-dessä erittäin paljon, vähintään viisi kertaa viikos-sa: tennistä, sulkista, kössiä, sählyä, uintia. Talvellahiihtoa ja parin vuoden ajan myös pojan innostama-na lumilautailua.

Lauri hakee liikunnasta ja urheilusta nimen-omaan kuntoa ja hauskuutta, ei kilpailua. – Lapset-kaan eivät koskaan innostuneet urheiluseuroissapelaamisesta juuri niiden kilpailuhenkisyyden takia.Olen nyt viitisen vuotta vetänyt Mannerheimin las-tensuojeluliiton järjestämää isä-poika-sählyä Ola-rissa. Siellä ei lasketa osallistumiskertoja vaannautitaan liikunnan riemusta. Tuontyyppistä toimin-taa uskon monen muunkin kaipaavan, Lauri arvelee.– Vaikka Olarin sählyporukassa lapset ovat 6-20-vuotiaita, jotkut jo armeijankin käyneitä ja isät vas-taavasti muutaman kymmenen vuotta vanhempia,sitä pystyvät kaikki pelaamaan yhdessä.

1

Sirk

ka S

aarin

en

Sirkka Saarinen

%(7��V��

72 betoni 4 2006

Kansainvälinen betonirakenteiden jär-jestö fib jakaa joka neljäs vuosi pal-kinnot edistyksellisille betoniraken-teille. Tuomariston valintakriteereihinkuuluvat suunnitteluosaaminen, ra-kentamistapa, työn laatu, ympäristö-näkökulma ja säilyvyys sekä uudenkehittäminen.

Palkinnot jaetaan rakennusten jarakenteiden sarjassa. Tänä vuonnapalkittiin vv. 2002-2006 toteutettujakohteita. Voitto jaettiin seuraavienkohteiden kesken:A) Rakennukset– Turning Torso-asuinkerrostalo, Malmö, Ruotsi– Laiturikatos, Calgary, KanadaB) Rakenteet– Rion- Antirion’in silta, Kreikka– Aallonmurtaja- Pysäköintitalo, Monaco– Seiun’in silta, Tokusima, Japani

Lisäksi kilpailussa jaettiin molem-missa sarjoissa useita kunniamainin-toja. Kaikki kohteet on esitelty tarkem-min julkaisussa ”2006 fib Awards forOutstanding Concrete Structures, bul-letin 36”, ks. www.fib-international.org.

Turning TorsoKyseessä on Malmön uusi maamerk-ki, 54 kerrosta ja 190 m korkea asuin-kerrostalo. Rakennuksen on suunni-tellut arkkitehti Santiago Calatrava.Rakennus on jaettu 9 päällekkäiseenkuutioon, jotka kaikki kiertyvät niin,että rakennuksen runko kääntyy 90astetta matkalla juurelta huipulle. Ra-kennus tukeutuu 7 m paksuun pohja-laattaan ja sen suunnittelukäyttöikäon 120 vuotta. Runko on paikallavalet-tua betonia pääosin lujuudeltaan K60.Julkisivua kiertää myös jäykistävä te-räsristikko. Rakentamisessa oli run-saasti haasteita, mitkä näkyivät myösalkuperäisen kustannusarvion reilunaylityksenä.

Shawnessy’n laiturikatosKatos muodostuu 9 ulokepilarin pääl-le rakennetusta kupolikatosta. Katto-

fib PALKITSI EDISTYKSELLISIÄ BETONIRAKENTEITA

1

2

3

4

5

%(7��V��

betoni 4 2006 73

Arto Suikka

1190 metriä korkea Turning Torso.

2Shawnessy’n laiturikatos.

3Monacon pysäköintitalo telakalla, kun al-taaseen on jo päästetty vesi.

4Tokusiman maantiesilta.

53 kilometriä pitkä vinoköysisilta Rion-An-tirion

6Monacon pysäköintitalon poikkileikkaus.

rakenne koostuu kaarimaisista ele-menteistä, jotka ovat 18 mm paksuaerittäin korkealujuuksista kuitubeto-nia. Elementit ovat 6 m leveitä ja5,15 m syviä. Käytetyn betoni puris-tuslujuus oli 151 MPa ja taivutuslu-juus 25 MPa.

Rion-Antirion’in siltaKyseessä on 3 km pitkä vinoköysisil-ta, jonka kolme keskimäistä jännettäovat 560 m pitkiä. Rakentamisessaon ensimmäisen kerran yhdistettyoff-shore- ja sillanrakennusosaamis-ta. Pylonipilarit on toteutettu kasuu-nitekniikalla, jossa kasuunien allaolevia maakerroksia on vahvistettu30 m pitkillä ja 2 m halkaisijaltaanolevilla teräspaaluilla. Suunnittelus-

Valmisbetoniteollisuus on tärkeä osarakennusmateriaaliteollisuutta. Teh-taat sijaitsevat usein hyvin näkyvälläpaikalla ja vaikutukset ympäristöönvoivat olla monitahoiset. Kilpailun ta-voitteena onkin kiinnittää valmisbeto-niteollisuuden huomiota ympäristöön-sä ja sen suojelun tärkeyteen.

Vuoden valmisbetonitehtaiden ym-päristökilpailun järjestää Rakennuste-ollisuus RT ry valmisbetonijaosto jatuomariston jäseninä toimivat Raken-nusteollisuus RT:n, Inspecta Sertifi-ointi Oy:n sekä Fise Oy:n edustajat.

Tehtaita arvioitiin seuraavilla osa-alueilla (suluissa painoarvo):– Yleinen siisteys, jätehuollon järjes-

telyt ja kierrätys (20)– Autojen pesupaikka, betonin ja lietteen

kierrätys (20)– Sisätilojen siisteys ja puhtaanapito

(10)– Tehtaan ulkonäkö ja sopeutuminen ym-

päristöön (10)– Pölyn poisto ja torjunta, meluntor-

junta (20)– Kaluston ja tarvikkeiden ulkosäily-

tys (10)– Kuljetuskalusto, autobetonipumput

(10)Vuoden Betonitehtaaksi valittiin

Ruskon Betoni Oy:n Vantaan tehdas.Kilpailuun tehtiin määräaikaan men-nessä Rakennusteollisuus RT ry:n jä-senyrityksistä kolme ehdotusta, jotkaoli valittu yrityksen sisäisessä kilpai-lussa voittajiksi. Muut kilpailussa mu-kana olleet tehtaat olivat LujabetoniOy:n Tampereen tehdas sekä LohjaRudus Oy:n Lappeenrannan tehdas.

Kilpailun palkintona on voittaneen

YMPÄRISTÖKILPAILUN VOITTAJARUSKON BETONI OY:N VANTAAN TEHDAS

tehtaan tai yrityksen edustajalle mat-ka ERMCON kogressiin kesäkuussa2007. Kongressi pidetään EspanjanSevillassa 4.-8.6.2007.

1Ruskon Betoni Oy:n Vantaan tehdas.

2Ruskon Betoni Oy:n Vantaan tehtaan auto-jen pesu ja pesussa syntyvän lietteen kä-sittely sekä kierrätys on järjestetty esimer-killisellä tavalla. Autot pestään talvellalämmitetyissä tiloissa rakennuksen oi-keanpuoleisessa osassa. Kesällä autoka-lusto pestään rakennuksen vasemmanpuo-leisessa katetussa osassa.

2

Sep

po P

etro

w

Sep

p o P

e tro

w

1

sa on otettu huomioon maanjäristys jaison öljytankkerin törmäys siltapilariin16 solmun nopeudella.

Monacon pysäköintitaloRakennus toimii pääasiassa pysäköin-titalona Monacon rannassa, mutta sa-malla se on myös aallonmurtaja. Se ra-kennettiin Gibraltarin lähellä Espanjas-sa kuivatelakalla ja sieltä rakennus ui-tettiin Monacoon. Rakennuksen mo-lemmissa sivuissa on tankit, joiden ve-simäärällä ja täytöllä rakennuksen sy-väystä säädellään. Vaativa kohta suun-nittelussa oli myös uivan rakennuksenankkurointi nivelellä satamalaituriin.353 m pitkä, 44 m leveä ja 24 m korkearakennus vaati runsaasti vesitiivistäbetonia ja jälkijännittämistä. Suunnit-telukäyttöikä on 100 vuotta.

Seiun’in siltaTokusimaan rakennettu silta on yksi-aukkoinen maantiesilta. Sen jännevälion 94 m. Kyseessä on ensimmäinen tä-mäntyyppinen ristikkosilta. Ensin ra-kennettiin maatuet, joihin riippuvatjännekaapelit ankkuroitiin väliaikaises-ti. Niiden päälle nostettiin betonilaat-toja ja teräsristikon elementit, joidenpäälle kansilaatta valettiin. Jännekaa-pelien päällä oleva vetopaarre juotet-tiin jälkivalulla yhtenäiseksi. Tämänjälkeen kaapelit irrotettiin maatuista jaankkuroitiin lopullisesti kansirakentee-seen. Rakentamisessa tarvittiin vainvähän muottityötä ja tuloksena saatiintoimiva liittoristikkorakenne.

6

%(7��V��

74 betoni 4 2006

by 50BETONINORMIT 2004

Betonin eurooppalainen standardiSFS-EN 206-1 on astumassa voimaanvuodenvaihteessa. Tämä tapahtuuympäristöministeriön päätöksellä si-ten, että uusittava RakMK:n osa B4Betonirakenteet edellyttää tämänstandardin noudattamista (siirtymäai-kaa on seuraavaan kesään asti). Stan-dardiin liittyy kaikissa maissa, myösSuomessa, kansallinen liite NA (Na-tional Annex), jossa annetaan ao.maassa noudatettavia lisä- ja muu-tosvaatimuksia.

SFS-EN 206 vaikuttaa normistoom-me, suunnitteluun, materiaalivaati-muksiin, rakentamiseen, kelpoisuudentoteamiseen ja seosaineiden käyttöön.Muun muassa terminologia, vesi-se-menttisuhde, kelpoisuuden toteaminenja jopa betonimassan ja kovettuneenbetonin testausstandardit muuttuvat.

Säilyvyysvaatimukset kiristyvät.Standardin lähinnä Keski-Euroopanoloihin tehdyt pakkasenkestävyysvaa-timukset taas ovat lievempiä kuin ny-kyiset suomalaiset ja niitä tullaan ki-ristämään kansallisessa liitteessä.Ympäristöluokat muuttuvat rasitus-luokiksi ja niiden lukumäärä kasvaakolmesta (B4) kahdeksaantoista (18).

Betoni on ensimmäisenä materiaa-lina ottamassa käyttöön rakenteidenkäyttöikämitoituksen. SFS-EN 206:nohjeellinen taulukko vastaa rakentei-den 50 vuoden käyttöikää. By50:ssajulkaistaan mitoitusmenetelmä, jollarakenteen ja betonin ominaisuudetvoidaan mitoittaa aina 200 vuodenkäyttöikää varten.

SFS-EN 206:n mukaan betonin kuu-luu olla ulkopuolisen tarkastuksenalainen, eli nyt myös 2-rakenneluokanbetonin tulee olla tarkastettua.

“Betoninormiasioita” tulee siis jat-kossa esiintymään useassa eri julkai-sussa: RakMK B4, SFS-EN 206-1,

standardin kansallinen liite ja vielä li-säksi pakkasenkestävyyden osoitta-minen sekä käyttöikämitoitus.

Muutokset by15:een ovat suuria,joten julkaisu saa uuden numeronby50, josta kootusti löytyy kaikki lu-vanvaraiseen betonirakentamiseenliittyvät asiat.

263 s., 84 euroa

by 46RAPPAUSKIRJA 2005

Rapattuja julkisivuja pidetään ylei-sesti arvokkaina ja kestävinä. Arkki-tehtisuunnittelussa tällaisille raken-nuksille ja julkisivuille on yleensäasetettu korkeat ulkonäkövaatimuk-set. Rappauksella on mahdollista an-taa julkisivuille erilaisia muotoja javärejä sekä saada aikaan nykyarkki-tehtuurissa suosittuja yhtenäisiä laa-joja saumattomia pintoja. Myös rap-pauspinnan struktuurin valinta vai-kuttaa oleellisesti julkisivun ilmee-seen.

Arkkitehtonisiin vaatimuksiin pää-semiseksi rakennesuunnittelussa jarappaustyössä tulee ottaa huomioonlukuisia tekijöitä, jotta lopputulos onkaikkia osapuolia tyydyttävä. Tähäntarpeeseen Suomen Betoniyhdistysjulkaisi 1990-luvun lopussa Rappaus-kirjan by46 väliaikaisena painoksena.

Runsaan viiden vuoden käyttöko-kemusten pohjalta suunnitteluohjeeton nyt uusittu ja ne julkaistaan Beto-niyhdistyksen Tekniset ohjeet -sarjas-sa. Uusimistarvetta ovat aiheutta-neet mm. rappauslaastien nopea ma-teriaalikehitys sekä rappauskorjaus-ten tarkempien suunnitteluohjeidentarve. Uutena asiana on suunnittelu-ohjeisiin otettu eristerappaukset, joi-den kehitys on ollut nopeaa ja suosioon merkittävästi lisääntynyt viime-vuosina. Nämä ohjeet by46 Rappaus-kirja 2005 korvaavat väliaikaisen pai-noksen vuodelta 1999.

164 s., 45 euroa

by 210BETONIRAKENTEIDENSUUNNITTELU JAMITOITUS 2005

Betonirakenteiden suunnittelu onhaastava tehtävä ja vaatii hyvää tietä-mystä sekä materiaalien ominaisuuk-sista että yleisestä rakenteiden me-kaanisesta käyttäytymisestä. Betoni-rakenteiden materiaalit kehittyvätkoko ajan ja niiden lujuusominaisuu-det paranevat. Kaikkia rakennusmate-riaaleja halutaan käyttää yhä tehok-kaammin.

Betonirakenteiden suunnittelu onkehittynyt myös voimakkaasti ja vii-meinen kehitysvaihe on Eurocode-standardien tulo suunnitteluun. Tämäkirja on kooste eri maissa julkaistuis-ta betonirakenteiden käyttöä ja suun-nittelua käsittelevien teoksien aihe-piiristä sekä kotimaisesta kehitykses-tä. Se sisältää mm. taustatietoja jaselityksiä RakMK B4 ohjeista ja Euro-code 2:sta.

Kirjassa esitellään betonirakentei-den mekaanisen ja fysikaalisen toi-minnan periaatteet ja eri maissa käy-tössä olevat, yleisesti hyväksytyt me-kaaniset mallit sekä Eurocode 2:n si-sältämät suunnittelusäännöt ja mer-kintäsymboliikka. Kirja on tarkoitetturakennesuunnittelijoille, opettajille jabetoniteollisuuden tuotekehittelijöilleja -suunnittelijoille.

711 s., 92 euroa

Nämä ohjeet käsittävät lähinnä kallio-tilojen sementtipohjaisilla aineillatehtävää injektointia kovassa, rakoil-leessa kalliossa. Kemiallisessa injek-toinnissa ja avoleikkausten, patope-rustusten yms. injektoinnissa ohjeitavoidaan käyttää soveltuvin osin.

Lopullinen muokkaustyö injektoin-nin työohjeeksi BY 53 tehtiin vuosien2005 - 2006 aikana MTR:n ohjaukses-sa ja tilaamana. Suomen Betoniyhdis-tys BY ry puolestaan lupautui ohjeenjulkaisijaksi. Kesäkuussa 2005 jul-kaistiin ohjeesta lausuntoversio, jostasaadut kommentit otettiin huomioonohjeen viimeistelyssä. Ohjetta on py-ritty muokkaamaan erityisesti työ-maakäyttöä silmällä pitäen.

By 53:n lisäksi Suomessa on injek-tointitöitä käsittelevä kansallinenstandardi; SFS-EN 12715, POHJARA-KENNUSTYÖT. INJEKTOINTI Executi-on of special geotechnical work.Grouting, joita tämä ohje täydentää.

Tämä ohje on ensimmäinen laatu-aan ja siitä saatujen käyttökokemus-ten perusteella päätetään mahdolli-sen seuraavan päivitetyn version jul-kaisemista.

68 s., 32 euroa

by 53KALLIOTILOJENINJEKTOINTI 2006

%(7��V��$QQXNND�VLYXW ��

betoni 4 2006 75

TILAUKSET:

PL 11 (Unioninkatu 14)00131 Helsinkipuh. 09 – 6962 3627fax 09 – 1299 291internet: www.betoni.com

BETONI 2006KÄSIKIRJA

BETONIALAN INFOYKSISSÄ KANSISSA:

– Yritysten tuote-, laadunvalvonta-ja yhteystiedot

– Tuotteet ja palvelut– Hakemisto– Tyyppihyväksytyt tuotteet,

varmennetut käyttöselosteet– Alan koti- ja ulkomaiset järjestöt– Betonialan järjestöjen

myöntämät apurahat– Betonirakentamisen suunnittelu-

ja rakentamisohjeet– Tilastot, julkaisut ym.– Luettelo ilmoitetuista

laitoksista

BETONIKÄSIKIRJAMYÖS VERKOSSA.KÄY TUTUSTUMASSAOSOITTEESSA: www.betoni.com

232 s., 18 euroa

BETONIELEMENTTI-RAKENTAMINEN CD

TIETOPAKETTI BETONIELEMENT-TIRAKENTEISTA, NIIDEN SUUN-NITTELUSTA JA TOTEUTUKSESTALevylle on koottu runsaasti aineistoabetonielementtirakenteiden suunnit-telusta ja toteutuksesta. Aineisto ontarkoitettu ensisijassa rakenne- jaelementtisuunnittelijoille, betoniele-menttien valmistajille ja tilaajille, ele-menttiasennuksesta vastaaville jaopetuskäyttöön.

Aineisto on koottu Betonielement-tirakentaminen -nimiseksi Power-Point- esitykseksi 56 Mt, johon on lin-kitetty runsaasti ohjeistusta. Linkitavautuvat vain käytettäessä Power-Pointia sen esitystilassa. Kalvomate-riaalia voidaan edelleenmuokata ope-tuskäytössä.

Toinen PowerPoint – esitys on ele-menttisilloista 33 Mt.

Levyltä löytyy myös erillisinä kansi-oina käytettäväksi mm.– Mallielementtipiirustukset (dwg)– Vakioliitokset (M- osa, dwg + dwf)– Sisäkuorielementtien liitokset (dwg)– Pilariulokkeet (P- osa, dwg + dwf)– Betonielementtiparvekkeet (J- osa)

ja– Julkisivujen huoltokirjamalli

Dwg- liitokset ovat poimittavissa jaedelleen muokattavissa eri suunnitte-luohjelmissa. Betonielementtiseinienja ontelolaattojen asennuksesta onkummastakin mukana noin 3 minuut-tia pitkä videofilmi.

CD-ROM- tiedoston koko on yh-teensä 277 Mt. PowerPoint- kalvojaon yhteensä 174 kpl.

CD, 200 euroa

Ympäristöbetonituotteet tarjoavatmonipuolisia mahdollisuuksia raken-netun ympäristön laatutason ja toimi-vuuden parantamiseen. Korkeatasoi-sesti toteutetut pihat, puistot, urhei-luja vapaa-ajanalueet, aukiot ja toritlisäävät rakennetun ympäristön viih-tyisyyttä. Ympäristöbetonituotteidenkäyttö on lisääntynyt voimakkaastimyös pientalojen ja asuinkerrostalo-jen pihoissa.

Ympäristöbetonituotteiksi kutsu-taan pihan ja kulkuväylien pinnoituk-seen ja kalustamiseen käytettäviä be-tonikiviä, betonilaattoja, reikäkiviä,vesikouruja, muurikiviä, kalusteita jaerikoistuotteita. Yhteistä näille tuot-teille on kestävyys, harkitut detaljit jayhteensopivuus sekä tarvittaessa vä-rikkyys.

Ympäristöbetonituotteita käyte-tään laajasti myös erikoiskäyttökoh-teissa, joita ovat raskaan ajoneuvolii-kenteen alueet kuten suojatiet ja bus-sipysäkit, lentokenttien huoltoalueetsekä satamien, teollisuuden tms. va-rastoalueet. Näissä kohteissa pääl-lystettä rasittaa tavanomaista suu-remmat kuormitukset, kulutus ja pak-kasrasitus sekä joissakin tapauksissakemialliset rasitukset.

Tämä käsikirja on tarkoitettu suun-nittelijoiden lisäksi rakennuttajien jaurakoitsijoiden käyttöön. Kirja onmyös hyvä apuväline opiskelussa.

80 s., 35 euroa

BETONITUOTTEETYMPÄRISTÖ-RAKENTAMISESSA:KIVITALO

Kivitalo-kirjan uudistettuun painok-seen on koottu uusinta tietoa paikal-larakennettavan kivitalon suunnitte-lusta ja rakentamisesta. Pääpaino onasuintaloissa, vaikka monet ratkaisutsopivat muihinkin rakennuksiin.

Kirjassa yli kaksikymmentä raken-nusalan asiantuntijaa kertovat omanerityisalansa uusimmat tiedot ja koke-mukset paikallarakentamisesta. Kir-jan alussa tarkastellaan paikallara-kentamisen vaikutuksia esteettiseenlaatuun, toimivuuteen ja viihtyvyyteentaloudellisuutta ja kestävyyttä unoh-tamatta.

Kirjan pääosan muodostavat pai-kallarakennettavan kivitalon raken-nustekniikat:paikallavalu ja muuraus.Ne esitellään monipuolisesti beto-nirungoista ja muoteista raudoituk-seen ja betonin kosteudenhallintaan,muuratuista runkorakenteista ja julki-sivuista julkisivujen rappaukseen. Li-säksi kirja käsittelee paikallarakenta-misen erityiskysymyksiä kuten talo-tekniikkaa, äänitekniikkaa, kustan-nustietoa ja ympäristövaikutuksia.

Kivitalo on käsikirja rakennuttajille,urakoitsijoille ja suunnittelijoille sekäperusteellinen ja havainnollinen pai-kallarakentamisen oppikirja.

182 s., 40 euroa

%(7��V��$QQXNND�VLYXW ��

76 betoni 4 2006

BETONILABORANTTI-MYLLÄRI 2007 KURSSIpätevöimiskurssi 200723.-25.1.2007 I-kurssijakso12.-15.2.2007 II-kurssijakso13.-15.3.2007 III-kurssijakso18.4.2007 lopputenttiKokoushotelli Rantapuisto, Helsinki

BETONIRAKENTEIDENKORJAUS JA RAKEN-NUSFYSIIKKApätevöimiskurssi nro 11,KURSSIPÄIVÄT 1.-2.2.2007ja 8.-9.3.2007LOPPUTENTIT 30.3.2007Kokoushotelli Rantapuisto, Helsinki

Kurssin kaikki neljä päivää on tarkoi-tettu henkilöille, jotka aikovat hakeaFISEn toteamaa betonirakenteiden A-vaativuusluokan korjaussuunnittelijantai a-vaativuusluokan kuntotutkijanpätevyyttä. Kolme viimeistä päivää2.2. + 8.-9.3.2007 on tarkoitettu henki-löille, jotka aikovat hakea FISEn totea-maa korjaustyönjohtajan pätevyyttä.Neljäs, kurssin viimeinen päivä9.3.2007 on tarkoitettu henkilöille,jotka haluavat täydentää rakennus-fy-siikan peruskoulutusta vastaamaanRakMK A2:ssa esitettyjä vaatimuksia.Rakennusfysiikan tentin suorittami-nen on vaatimuksena kaikissa betoni-rakenteiden korjaamista koskevissapätevyyksissä ja pätevyyksien uusimi-sissa, lukuun ottamatta siltoja koske-via pätevyyksiä.

1. kurssipäivä 1.2.2007 on tarkoitet-tu kuntotutkijoille ja korjaustyönsuun-nittelijoilleKURSSIN AVAUS, Prof. Matti Pentti,Tampereen teknillinen yliopisto TTYBETONIRAKENTEIDEN KORJAUSPE-RIAATTEET, Matti Pentti– Paikkaus- ja pinnoituskorjaukset– Rakenteen verhoileminen– Rakenteiden uusiminenULKOBETONIRAKENTEIDEN TUR-MELTUMISILMIÖT JA NIIDEN AIHE-UTTAMAT VAURIOT,Tekn. tri Jussi Mattila, TTY– Rakenteiden historia, perusasiat– Raudoitteiden korroosio– Betonin rapautuminen– Kiinnitysten vaurioituminen– Kosteustekninen toimivuusKUNTOTUTKIMUKSEN PÄÄPERIAAT-TEET, Jussi MattilaHAVAINNOT JA MITTAUKSET,Jussi Mattila– Tutkimismahdollisuudet– TutkimismenetelmätTULOSTEN ANALYSOINTI JA RAPOR-TOINTI, Jussi Mattila– Analysoinnin periaatteet ja menet-

tely– RaportointiRYHMÄTYÖT, Dipl.ins. Kari Tolonen,Suomen Betoniyhdistys r.y.

2. kurssipäivä 2.2.2007 on tarkoitet-tu kuntotutkijoille, korjaustyönsuun-nittelijoille ja korjaustyönjohtajilleRYHMÄTÖIDEN PURKU, Yli-ins. Jor-

Kurssi on elementti- ja valmisbetoni-tehtaiden betonilaboranttien, betoni-myllärien ja sekoitinauton kuljettajienperuskurssi. Osanottajilta edellyte-tään jonkin verran käytännön työkoke-musta alalla, jotta he voivat omaksuakurssin suhteellisen tiiviin opetuksen.Lisäksi edellytetään betonitekniikanperusasioiden ja betonimatematiikantuntemista.

Kurssin tavoitteena on, että kurssinja loppukokeen hyväksytysti suoritet-tuaan henkilöllä on Inspecta Sertifi-ointi Oy:n ohjeiden edellyttämät tie-dot ja taidot. Kurssi sisältää pätevyy-den arviointilautakunnan asettamattiedolliset vaatimukset FISE:n päte-vyyden saamiseksi. Pätevyyden saa-minen edellyttää lisäksi yhden vuodentyökokemusta.

Uusissa betoninormeissa by 50-2004 on paljon uutta asiaa, joka ni-menomaan koskee betonilaborantintyötä. Sen vuoksi pätevyysvaatimuk-set on uusittu ja työkokemusvaatimuslisätty. Betonilaborantin pätevyydentoteaa FISE ja pätevyysvaatimuksetsekä hakemuslomake löytyvät FISE:nkotisivuilta www.fise.fi →pätevyys-vaatimukset ja hakulomakkeet→muutpätevyydet→uudisrakennus→betonilaborantinpätevyysvaatimukset (sivun lopustalöytyy pätevyyshakemuslomake)

I-KURSSIJAKSO: 23.–25.1.2007,kokoushotelli Rantapuisto, Helsinki– Betonirakentaminen ja laborantti– Laboratoriotöiden perusteet Inspec-

ta Sertifiointi Oy:n kannalta– Laboratoriotöiden perusteet teolli-

suuden kannalta– Työturvallisuus betonin valmistami-

sen ja käsittelyn yhteydessä– Betonin osa-aineet: rakennusse-

mentit, kiviainekset, seosaineet, li-säaineet

– Osa-aineiden laadunvalvonta ja senmerkitys betonin valmistamisenkannalta

– Betonin koostumuksen määräämi-nen: suhteituksen periaatteet jalähtötiedot, uudet suhteitusnomo-grammit, suhteituksen kulku

– Suhteitusharjoituksia ryhmätyönä– Suhteituksen korjaus notkeuden ja

lujuuden mukaan– Seosaineiden huomioiminen suhtei-

tuksessa

– Huokostuksen, notkistuksen ja hi-dastuksen vaikutus suhteitukseen

– Nuoren ja kovettuneen betonin omi-naisuudet

– Kotitehtävien antaminen

II-KURSSIJAKSO: 12.–13.2.2007,kokoushotelli Rantapuisto, Helsinki14.-15.2.2007 betonilaboratiorio– Betonin vaatimustenmukaisuuden

perusteet– Betonin puristuslujuus ja tiheys– Laskuharjoituksia ryhmätöinä ja ko-

titehtävien antaminen– Testausmenetelmät– Betonin optiset tutkimusmenetel-

mät– Suhteitusharjoitukset– Käytännön harjoituksia betonilabo-

ratoriossa, 2 päivää– Kotitehtäviä laboratoriotöistä

III-KURSSIJAKSO: 13.-15.3.2007,kokoushotelli Rantapuisto, Helsinki– Kotitehtävien palautus ja suhteitus-

harjoituksia– Korkealujuusbetonin suhteitus– Betonin tasalaatuisuuteen vaikutta-

vat tekijät– Laboratoriotöiden harjoitusten (koti-

tehtävien) tarkistus– Betonin lujuudenkehitys– Betonituotteiden massan valmistus– Erikoisbetonien suhteituksia, jäykät

massat, kevyt- ja väribetonit– Itsetiivistyvän betonin suhteitus– Betonin valinta– Betonimassan valmistus ja siirrot– Betonin vaatimustenmukaisuuden

osoittaminen– Inspecta Sertifiointi Oy:n toiminta– Säilyvyysvaatimukset, arvosteluerät– Betoniperheet: betoniperheiden

muodostaminen ja vaatimukset, las-kuharjoituksia ryhmissä, vaatimus-ten täyttyminen

LOPPUTENTTI: 18.4.2007 klo 10.00– 16.00, kokoushotelli Rantapuisto,HelsinkiKaikille kurssipäiville osallistuneet,kotitehtävät suorittaneet ja loppuko-keesta hyväksytyn pistemäärän saa-neet henkilöt saavat todistuksen kurs-sin suorittamisesta.Todistuksella voi osoittaa omaavansaFISE:n pätevyyteen vaadittavat tiedol-liset asiat.

LABORATORIOHARJOITUKSETII-kurssijaksolla 14.-15.2.2007kurssin ohjelmassa on käytännön har-joituksia betonilaboratoriossa. Labo-ratoriossa saaduista mittaustuloksis-ta tehdään kotitehtävänä asianmukai-set laskelmat, jotka palautetaan kurs-sin III-jaksolla. Ko. kotitehtävien te-keminen on yksi edellytys kurssin hy-väksyttävään suorittamiseen.

Järjestäjä jakaa osallistujille jae-taan suojahaalarit ja –käsineet labo-ratorioharjoituksia varten.

Jokaisen tulee itse varata mukaan-sa asianmukaiset jalkineet, jotta voiosallistua betonimassan ja kovettu-neen betonin testaukseen.

KURSSIN OSALLISTUMISMAKSU2450 € + alv. 22 %. Hintaan sisältyy– Osallistuminen kurssille (10 päivää)

ja loppukokeeseen (1 päivä)– Ohjelman mukaiset tarjoilut: buffet-

aamiaiset, buffet-lounaat ja päivä-kahvit + kahvileipä

– Edestakaiset bussikuljetukset käy-tännön harjoituksiin betonilaborato-rioon

– Käytännön harjoitukset betonilabo-ratoriossa 14. – 15.2.2007

– Suojahaalarit ja -käsineet laborato-rioharjoituksia varten

– Luentotekstit + kansio– julkaisu by 50 ”Betoninormit”, 2004– julkaisu by 201 ”Betonitekniikan op-

pikirja”, 2004– Lisäksi Finnsementti Oy tarjoaa sau-

nan + iltapalan kokoushotelli Ranta-puistossa kurssin ensimmäisenä il-tana 23.1.2007.

Kurssin osallistumismaksu on By:nhenkilöjäsenille 2350 € + alv. 22 %.Jäsenyydestä tulee mainita kurssilleilmoittauduttaessa.

SITOVAT ILMOITTAUTUMISET15.1.2007 MENNESSÄ:

Järjestäjät: Betoniyhdistys r.y. /Betonitieto Oy

%(7��V��

betoni 4 2006 77

ma Huura, Ins.tsto Jorma Huura OyKORJAUSHANKE, Jorma Huura– Korjaushankkeen vaiheet– RakennuttaminenKORJAUSMENETELMÄN VALINTA– Valintaprosessi– Valintaan vaikuttavat tekijätKORJAUSSUUNNITELMA,Dipl.ins. Pekka Korhonen,Ins.tsto Mikko Vahanen Oy– Työselitys– Piirustukset– Urakka-asiakirjat– UrakkamuodotLAADUNVARMISTUKSEN PERIAAT-TEET, Pekka Korhonen– Laadunvarmistusmenettely– Laadunvarmistuksen järjestäminen– Kuntotutkimuksen tilaajaohjeetLAASTIPAIKKAUSKORJAUKSET,Matti Kumpulainen, maxit Oy Ab– Laastipaikkausten toiminta– Käytettävät materiaalit– Keskeiset laatuvaatimuksetBETONIN KORJAUSTÖIDEN TYÖTUR-VALLISUUS, Tarkastaja Keijo Päivärin-ta, Uudenmaan työsuojelupiiri– Yleinen työturvallisuus– Asbesti– PCB-pitoiset saumausmassat– Purkutyöt

3. kurssipäivä 8.3.2007 on tarkoitet-tu kuntotutkijoille, korjaustyönsuun-nittelijoille ja korjaustyönjohtajilleESIKÄSITTELYT, Rak.mest. Aki Scha-dewitz, Contesta Oy– Betonin poistaminen– Betonipintojen ja raudoituksen esi-

käsittely– LaadunvarmistusHALKEAMIEN KORJAAMINEN– Korjausperiaatteet halkeamatyy-peittäin– Käytettävät menetelmät– LaadunvarmistusPINNOITUKSET, Ins. amk. Pasi Parviai-nen, Ins.tsto Mikko Vahanen Oy– Eri pinnoitetyyppien toiminta– Pinnoitetyypin valinta– LaatuvaatimuksetLAASTIPAIKKAUSTEN TEKEMINEN,Johtaja Jukka-Pekka Soila, NHK Ra-kennus Oy– Paikkaus- ja tasoituslaastityöt– Materiaalit– Työtavat ja työskentelyolosuhteet– Jälkihoito

– Laadunvarmistus työmaallaPINNOITUSTYÖT JA SAUMAUSTYÖT,Dipl.ins. Petri Silvennoinen, Oy Trem-co Ltd– Materiaalit, työtavat, esikäsittelyt– Laadunvarmistus työmaallaRUISKUBETONOINTITYÖT,Dipl.ins. Timo Rautanen, maxit Oy Ab– Ruiskubetonointimenetelmät– Ruiskubetonoinnin työmaatoteutus– Laadunvarmistus työmaallaRYHMÄTYÖT, Kari Tolonen

4. kurssipäivä 9.3.2007 on tarkoitet-tu kuntotutkijoille, korjaustyönsuun-nittelijoille ja korjaustyönjohtajilleRYHMÄTÖIDEN PURKU, Kari TolonenRAKENNUSFYSIIKAN OHJELMA-OSUUS perjantaina 9.3.2007RAKENTEIDEN LÄMPÖ- JA KOSTEUS-TEKNIIKAN PERUSTEITA,Erikoisasiantuntija Ari-Veikko Ket-tunen, Ins.tsto Mikko Vahanen Oy– Lämmön siirtyminen– Rakenteen lämpöjakauma– Kosteus ilmassa ja materiaalissa– Kosteuden siirtyminen– Rakenteen vaurioituminenRAKENTEIDEN TOIMINTA JA KORJA-USTEN VAIKUTUS, Prof. Matti Pentti,Tampereen teknillinen yliopisto– Yläpohja, ulkoseinä ja lisäeristyk-

sen vaikutus– Maanvarainen alapohja– Ryömintätilainen alapohja– Märkätilan rakenteet ja niiden korjausKORJAUSOLOSUHTEIDEN HALLINTATYÖMAALLA JA ESIMERKKEJÄ TAL-VIKORJAAMISESTA, Dipl.ins. PekkaKorhonen, Ins.tsto Mikko Vahanen OyRF-OHJELMAT RAKENTEIDEN TOI-MINNAN ANALYSOINNISSA,Dipl.ins. Jukka Huttunen, Ins.tstoMikko Vahanen OyKURSSI PÄÄTTYY.

Lopputentit 30.3.2007 on tarkoitettuhenkilöille, jotka aikovat hakea– Betonirakennusten tai siltojen A-

vaativuusluokan kuntotutkijan– A-vaativuusluokan korjaussuunnit-

telijan tai– Betonirakenteiden korjaustyönjoh-

tajan pätevyyttä tai– joko AA- tai A-vaativuusluokan be-

tonirakenteiden suunnittelijan pä-tevyyttä ja täydentää opintojaan A-vaativuusluokan rakennusfysiikan

Palkinto annetaan vuosittain suomalais-ta arkkitehtuuria ja betonirakennustek-niikkaa hyvin edustavalle rakennuskoh-teelle. Vuoden betonirakenne on valittuvuodesta 1970 lähtien.

Kilpailutuomariston jäsenet: Suo-men Arkkitehtiliitto, Suomen Beto-niyhdistys, Rakennusinsinöörit ja -ark-kitehdit, Suomen Rakennusinsinöö-rien Liitto, RT Betoniteollisuus sekälehdistön edustaja.

Seminaarin ohjelma löytyywww.betoni.com -sivuilta.

Lisätietoja Olli Hämäläinen(09) 6962 3625 taiMaritta Koivisto 040 9003 577

Järjestäjä: Betonitieto Oy

suunnittelijan pätevyyden hankki-miseksi.

Lisätietoja pätevyysvaatimuksista FI-SEn kotisivuilta www.fise.fi

Tentit on kaikille kohderyhmille samanai-kaisesti ja niistä voi suorittaa joko yhden,kaksi tai kaikki kolme.Myös ainoastaan rakennusfysiikkaa kos-kevan tentin voi suorittaa ko. päivänä.Kuntotutkijan, suunnittelijan ja työn-johtajan tenttiin sisältyy rakennusfy-siikan osuus.Kurssin osallistumismaksu sisältääosallistumisen yhteen tenttiin, use-amman tentin suorittamisesta lisäve-loitus 150 €/koe + alv. 22 %.Tentin/tentit voi myös suorittaa osal-listumatta kurssille.

OSALLISTUMISMAKSUTNeljä (4) kurssipäivää +yksi (1) lopputentti1250 € + alv. 22 %, By:n henkilöjäsenet1180 € + alv. 22 %Kolme (3) kurssipäivää +yksi (1) lopputent-ti 1000 € + alv. 22 %, By:n henkilöjäsenet940 € + alv. 22 %Yksi (1) kurssipäivä (rakennusfysiikka) +lopputentti 400 € + alv. 22 %, By:n henki-löjäsenet 360 € + alv. 22 %Kurssin osallistumismaksuihin sisältyy:– by 41 Betonirakenteiden korjausoh-

jeet, 2007 (luonnos tulevasta uudis-tetusta julkaisusta)) *

– by 42 Betonijulkisivun kuntotutki-mus, 2002 *

– ohjelman mukaiset tarjoilut– osallistuminen yhteen tenttiin (seu-

raavista lisäveloitus 150 €/koe +alv. 22 %)

Osallistuminen vain lopputenttiin(osallistumatta kurssille) 150 €/koe +alv. 22 %.(kuntotutkijan, suunnittelijan ja työn-johtajan tentteihin sisältyy myös ra-kennusfysiikan tenttiosuus) Raken-nusfysiikan tentti yksistään 120 €+alv. 22 %.* by 41 ja by 42 -julkaisut eivät sisällyRakennusfysiikan 9.3.2007 –päivänosallistumismaksuun

SITOVAT ILMOITTAUTUMISET24.1.2007 MENNESSÄ:

Järjestäjät: Betoniyhdistys r.y. /Betonitieto Oy

KURSSEILLEILMOITTAUTUMISET:

Suomen Betonitieto OyPL 11, 00131 HelsinkiPuhelin: (09) 6962 3626, 040 831 4577Faksi: (09) 129 9291Sähköposti:[email protected]

VUODEN 2006BETONIRAKENTEENJULKISTAMISTILAISUUSJA SEMINAARI8.2.2007 Dipoli, Espoo

%(7��V��

78 betoni 4 2006

Lokakuun lopussa pidetyt uudistuneetBetonipäivät ja Betonitekniikan näyt-tely saivat kiitosta. Kiinnostavien ai-heiden ja rinnakkaisseminaarien li-säksi tilaisuuteen toi uutta virkeyttärunsas, lähes 200 henkeen noussutopiskelijajoukko.

Paikalla olleista opiskelijoista kaksisai myös tunnustuksen tuoreista opin-näytetöistään. SBK-säätiö myönsikunniakirjat ja stipendit Markus Heik-kilälle ja Camilla Vornaselle.

Tampereen teknillisessä yliopistos-sa opiskelevan Heikkilän diplomityökäsitteli Rautatienkatu 12:n perustus-ten vahvistamista Tampereella. Tek-nillisessä korkeakoulussa opiskelevaVornanen tutki diplomityössään eri-koislujien betonien ajasta riippuviamuodonmuutosominaisuuksia ja käyt-töä hybridirakenteissa.

Vuoden 2007 Betonipäivät ja Beto-nitekniikan näyttely pidetään MarinaCongress Centerissä Helsingin Kata-janokalla 24.10.2007.

BETONIPÄIVILLÄSTIPENDEJÄ

Betonikeskus ry:n uusi johtokunta 2007Pentti Ahopelto, Betroc OyJuha Alapuranen, YBT OyPertti Halonen, Lakan Betoni OyAntti Hujanen, Forssan Betoni OyJuhani Kauko, Joutsenon Elementti OyLauri Kivekäs, Lohja Rudus Oy AbEsa Konsti, Rakennusbetoni- jaElementti OyHannu Löytönen, Betset OyJarmo Murtonen, Parma OyEero Nieminen, HB-Betoniteollisuus OyMarkku Pesu, MH-Betoni OyTapio Pitkänen, Lujabetoni OySeppo Saarelainen, Betonimestarit OyJuhani Uljas, LemminkäinenBetonituote OyMarkku Vähä-Mustajärvi,Mikkelin Betoni OyHeli Väliharju, A-Tiilikate Oy

Vuoden 2006 kuluessa järjestäyty-neen betoniteollisuuden piiriin tulleetuudet jäsenet: Ruskon Betoni Oy,Matrella Oy, Elpotek Oy, SuonenjoenBetonituote Oy?.

1Camilla Vornanen ja Markus Heikkilä vas-taanottivat Betonipäivillä SBK-säätiönmyöntämät stipendit erinomaisista diplo-mitöistä.

BETONIUUTISIA

1

SBK-säätiö myöntää vuonna 2006 ja2007 Einar Kahelinin rahaston stipen-dejä betonirakentamiseen liittyviinteknillisen korkeakoulujen diplomi-, li-sensiaatti- ja väitöskirjatöihin sekäalan opinnäytetöihin.

Stipendejä voi hakea vapaamuotoi-sella hakemuksella koko vuoden.

Säätiön hallitus päättää hakemus-ten perusteella jaettavien stipendienmäärän ja summat. Stipendien saajil-le ilmoitetaan päätöksestä henkilö-kohtaisesti.

Hakemukset osoitteella:SBK-säätiöc/o Betonikeskus ryPL 38100131 Helsinki

SBK:n hallitus on päättänyt tukeaaiempaa enemmän betoniin ja betoni-rakentamiseen paneutuvien nuortentoimintaa. Tämä tarkoittaa mm. lisä-mahdollisuuksia opinnäytestipendei-hin.

Kehotammekin opiskelijoita kysy-mään yrityksiltä ja Betonikeskukseltabetonisektorin opinnäytemahdolli-suuksia ja hakemaan säätiön stipen-dejä.

Lisätietoja antaa Olli Hämäläinen,puh. (09) 6962 3625 tai(09) 696 2360

Kerttu ja Jukka Vuorisen rahaston sti-pendejä voi hakea vapaamuotoisillahakemuksilla koko vuoden.

Rahaston hoitokunta käsittelee tu-levat hakemukset noin kuukauden ku-luessa hakemuksen vastaanotettuaan.

Apurahat on tarkoitettu betonitek-nologian alaan kuuluvien tutkimustöi-den ja matkojen apurahoiksi yksityisil-le henkilöille. Tasavahvoista hakijois-ta Betoniyhdistyksen jäsenet asete-taan etusijalle.

Hakemukset, joista tulee ilmetä ha-kija, yhteistiedot ja varojen käyttötar-koitus eriteltynä sekä muut haetutavustukset, lähetetään osoitteella:

Suomen Betoniyhdistys ryPL 38100131 HelsinkiKirjekuoreen merkintä”Kerttu ja Jukka Vuorisen rahasto”

Apurahojen saajia informoidaanheti hoitokunnan kokouksen jälkeen.apurahat ovat tarvittaessa välittö-mästi nostettavissa. Hakemuksia kä-sittelee Betoniyhdistyksen hallituksenasettama hoitokunta: puheenjohtaja-na prof. Ralf Lindberg, jäseninä prof.Vesa Penttala ja tekn. tri Jouni Punkki.

Lisätietoja antaa hoitokunnan sihteeriKlaus Söderlund, Betoniyhdistys,puh. (09) 696 2360.

KERTTU JA JUKKAVUORISEN RAHASTO

EINAR KAHELININRAHASTO

STIPENDITBETONIRAKENTAMISENOPINNÄYTETÖIHIN

by

YRITYSUUTISIABM -ryhmään kuuluva Betongmäs-tarna Oy on ostanut Abetong Ab:ltaTukholman lähellä, Hallsbergissa sijait-sevan betonielementtitehtaan liiketoi-minnat, kiinteistön ja kaluston. Kaupanmukana uuden, perustettavan yhtiönpalvelukseen siirtyy 44 työntekijää.

Lohja Rudus Oy Ab on ostanut Par-ma Oy:n Joutsenon tehtaan valmisbe-toniliiketoiminnan. Joutsenon tehdasvalmistaa valmisbetonin lisäksi ontelo-laattoja, jota toimintaa Parma jatkaa.

Betonielementtien tuotantoteknolo-gioihin erikoistunut Elematic-ryhmäon ostanut X-TEC Oy Ltd:n koko osake-kannan yrityksen perustajaosakkailta.Ontelolaattakoneita valmistava X-TECjatkaa toimintaansa erillisenä yhtiönäElematic-ryhmässä.

Indvstri Kapital on myynyt Consolis-ryhmän LBO France-nimiselle pää-omasijoittajalle. Parma Oy on Consolik-sen suomalainen tytäryhtiö.

%(7��V��

betoni 4 2006 79

Abetonin asennusvalmiit jätevesijär-jestelmät on tarkoitettu haja-asutus-alueiden omakoti- ja pientaloihin, va-paa-ajan asuntoihin ja mökeille. Puh-distamot, säiliöt sekä harmaan vedenimeytyskaivot on valmistettu turvalli-sesta ja luontoystävällisestä betonista.

Tilava betoninen säiliö on helppohuoltaa ja se kestää vuodenaikojenvaihtelut ja käytön rasitukset. Normaa-liolosuhteissa säiliö ei vaadi erillistäankkurointia vaan pysyy tukevasti aloil-laan käytön, asennuksen ja ympärys-täytön aikana. Betoninen säiliö kestäämyös ympäröivän maan paineen vai-keissakin pohjavesiolosuhteissa.

Abetonin kaksiosastoinen, biologis-kemiallinen AG-puhdistamo on kehitettyyhteistyössä tunnetun suomalaisen puh-distamoyrityksen Goodwell Oy:n kanssa.Vain vähän huoltoa vaativa AG-puhdis-tamo voidaan sijoittaa pienellekin tontil-le, minne esimerkiksi maapuhdistamonrakentaminen ei ole mahdollista. Milkiloon puolestaan maitotiloille tarkoitettupuhdistamo, jossa käsitellään sekä mai-totilan pesuvedet että talousjätevedet.Lokalo on edullinen yhden säiliön saos-tussäiliökokonaisuus, jossa esiselkeytystehdään sisäänrakennetulla kolmikam-miojärjestelmällä.

Paikalla koottava, kiintotiivisteellinenkolmen erillisen säiliön yhdistelmä Kol-moset on hyvä vaihtoehto omatoimisellerakentajalle. Asennukseen riittää traktori-kaivuri. Abetonin umpisäiliöt ovat tilavuu-deltaan 3, 5, 6.5, 10 ja yli 10 kuutiota. 6.5kuutioon asti säiliöt ovat saumattomiaUmpiloita ja 10 kuutiosta lähtien käyte-tään normitettuja, esiasennetuilla kiinto-tiivisteillä varustettuja EK-tuotteita.

Abetonin saostussäiliöjärjestelmäkäsittää kaikki valittuun järjestelmääntarvittavat säiliöt sekä perusputkipa-ketin asennusohjeineen.

Lisätietoja: www.abetoni.fi,Abetoni Oy, projektipäällikköMika Tulimaa, puh. 050 581 5016,[email protected]

ASENNUSVALMIITJÄTEVESI-JÄRJESTELMÄT

Vuonna 1953 perustettu RakentajainKonevuokraamo Oyj, jonka nimi muut-tui 24.11 Cramoksi tunnetaan hyvinrakennustyömaiden kone- ja laite-vuokraamona, mutta se on nykyisinpaljon muutakin. Päätoimialoihin kuu-luvat myös timanttiporaus- ja sahaus-palvelut, kuivauspalvelut ja lattiapal-velut. Lisäksi Cramo asentaa telineitä,työmaahissejä, mastolavoja ja siirret-täviä työmaatiloja.

Cramon laajaan asiakaskuntaankuuluvat muun muassa rakennusliik-keet, teollisuus, maanrakennusyrityk-set ja yksityishenkilöt. - Asiakkaat ha-luavat tänä päivänä kokonaisvaltaistapalvelua, mikä osaltaan johtuu työ-maiden kiristyneistä aikatauluista,ammattitaitoisen työvoiman puut-teesta, koneiden ja laitteiden teknis-tymisestä sekä tarpeesta tehostaatoimintaa. Me tarjoamme koko maankattavan toimipisteverkoston avullakaikki rakennustyömaalla tarvittavatpalvelut yksittäisistä koneista ja lait-teista työmaan sähköistykseen, läm-mitykseen ja valaistukseen saakka,työmaapalveluiden toimialajohtajaMika Helenius toteaa.

Merkittävä toimija useillapalvelualueillaCramo on tehnyt timanttiporausta ja-sahausta yli 30 vuotta ja on Suomes-sa selkeä markkinajohtaja. - Pystym-me vastaamaan nopeasti ja kattavallamiehityksellä isojenkin teollisuusyri-tysten tarpeisiin. Kuivauspalveluissateemme rakennusaikaista kosteuden-hallintaa, kuivaamme kiinteistöjen ve-sivahinkoja ja teemme kosteuskartoi-tuksia ja -mittauksia sekä lämpöka-merakuvauksia.Lattiapalvelut sisältävät muun muassa ki-vipintojen hiontaa, jyrsintää sekä sement-tiliiman, pinnoitteiden ja lian poistamista.– Lattiaosastollamme on laserohjattu be-toninlevityskone, jolla pystytään levittä-mään betonimassaa 1000 – 2500 neliö-

CRAMO TARJOAALAAJOJA PALVELU-KOKONAISUUKSIARAKENTAJALLE

metriä päivässä. Koneen avulla pystytäänkäyttämään jäykkää ja isokivistä betoni-massaa. Laajoja pinta-aloja betonoidessabetoninlevityskoneen käytön selkeä etuon pinnan tasaisuus. Samanlaiseen lop-putulokseen on mahdoton päästä perin-teisillä menetelmillä.

Kokonaisvaltainen lämmitys-,sähköistys- ja valaistuspalveluTalven tullessa rakennustyömailla ontaas aika miettiä lämmityksen tarvet-ta. Cramon asiakas saa täydellisenlämmityspalvelun työmaan koostariippumatta. – Asiakas luonnollisestipäättää haluaako hän käyttää kauko-lämpöä, polttoöljyä, kaasua tai muutalämmitysjärjestelmää. Jos on kysy-mys esimerkiksi vesikiertolämmityk-sestä, käymme asentamassa työ-maalle kaikki tarvittavat laitteistot japalvelumme mukautuu asiakkaan tar-peisiin projektin edetessä.

Cramo kartoittaa työmaalla myössähköistyksen ja valaistuksen tar-peen, ehdottaa asiakkaalle sopiviavaihtoehtoja sekä suorittaa laitetoi-mitukset ja -asennukset.

– Lämmityksen, sähköistyksen javalaistuksen tarve on syytä ennakoidahyvissä ajoin. Voimme asentaa lait-teistot joustavasti jo ennen kuin niilleon konkreettisesti käyttöä. Työmaanaikataulu saattaa kärsiä, jos tilaustehdään vasta ensimmäisenä pakkas-päivänä, joskin toimitusajat palveluil-lamme ovatkin yleensä nopeat, muis-tuttaa Helenius.

Lisätietoja: Cramo Oy,puh. 010 661 10,www.rk.fi

Suvi Hämäläinen

2

2”Palvelut suunnitellaan huolellisesti asi-akkaan toiveiden mukaan”, työmaapalve-luiden toimialajohtaja Mika Helenius ker-too”

KERROSTALOT1880-2000 -KIRJA

Kerrostalot 1880-2000 -kirja tarjoaa pe-rusteellisen läpileikkauksen kerrostalo-rakentamisen vaiheista 1800-luvun lo-pun tiilimuurirunkoisesta uusrenessans-sitalosta nykyaikaiseen elementtiker-rostaloon. Siihen on koottu perustiedotasuintalojen rakenteista, rakennusma-teriaaleista ja LVIS-tekniikasta 120 vuo-den ajalta.

Vanhan kerrostalokantamme uudista-minen muuttuviin tarpeisiin on korjaus-rakentamisen suuri haaste. Kerrostalot1880-2000 -kirjassa esitellään yksityis-kohtaisesti kullekin aikakaudelle tyypil-liset rakennustekniset ja arkkitehtonisetratkaisut edeten taustatekijöistä asuin-alueiden ja talotyyppien kautta runko-tyyppeihin ja rakennusosiin. Korjaus- jateema-artikkeleissa on tietoa yleisim-pien rakennusosien ja teknisten järjes-telmien ylläpitoon ja korjaamiseen. Kir-jassa kerrotaan myös asunto-osakeyhti-ön kunnossapitovastuun jakautumises-ta. Runsas ja havainnollinen kuvitus tu-kee yleistajuista tekstiä.

Kirjan tiedot perustuvat Rakennustie-tosäätiössä vuosina 1985-2006 tehtyynlaajaan ja perusteelliseen tutkimussar-jaan, josta on tähän mennessä ilmesty-nyt kolme julkaisua: Kerrostalot 1880-1940, Kerrostalot 1940-1960 ja Kerros-talot 1960-1975. Uusin kirja sisältää yh-teenvedon kirjasarjan aiempien osienrakenteita ja LVIS-järjestelmiä kuvaa-vasta osuudesta. Lisäksi siinä on run-saasti ennen julkaisematonta aineistoakuten vuosia 1975-2000 käsitteleväosuus, entistä monipuolisempi ja suu-relta osin värillinen kuvitus, entistä laa-jemmat tiedot rakennusmateriaaleistasekä ylläpitoa ja korjaamista käsittele-vät teema-artikkelit

Petri Neuvonen (toim.); Kerrostalot1880-2000 - arkkitehtuuri, rakennustek-niikka, korjaaminen. ISBN 951-682-794-2. Kirjoja voi ostaa kustantajan verkko-kaupasta www.rakennustieto.fi jaRakennustiedon kirjakaupoista.

%(7��V��

betoni 4 200680

1 2006PÄÄKIRJOITUS – PREFACE 1Tapani Mäkikyrö, dipl.ins.

VUODEN BETONIRAKENNE 2005:KAMPIN KESKUKSEN LIIKENNETERMINAALIT 10Maritta Koivisto, arkkitehti SAFA

KAMPIN VALUISTA SUURIN OSA TEHTIIN ERIKOISBETONEILLA 14Sirkka Saarinen, dipl.ins.

VUODEN BETONIRAKENNE 2005 -KUNNIAMAININTA:TAPIOLAN UIMAHALLIN PERUSKORJAUS JA LAAJENNUS 16Maritta Koivisto, arkkitehti SAFA

HAGENBERGIN AMMATTIKORKEAKOULU 19Tarja Nurmi, arkkitehti SAFA

PELASTUSOPISTO 4.-VAIHE, KUOPIO 25Janne Kentala, Mikko Heikkinen, Markku Komonen arkkitehdit SAFA

PELASTUSOPISTO 4.-VAIHEEN RAKENTEET 30Hannu Sormunen, dipl.ins.

VTT DIGITALO 32Tuomo Siitonen, professori arkkitehti SAFA

DIGITALOSSA TOTEUTETTIIN RAKENNEINNOVAATIOITA 38Sirkka Saarinen, toimittaja

LYHTY-TALO KEHITYSVAMMAISILLE HELSINGIN KONALASSA 40Minna Lukander, arkkitehti SAFA

KIVINEN KUKKULAKAUPUNKITONTINLUOVUTUSKILPAILU HELSINGIN VIIKINMÄESSÄ 46Sirkka Saarinen, toimittaja

ASUNTO OY TRIADI -KOLMEN ASUNNON TALO PAIKALLAVALAEN 47Petri Mannonen, dipl.ins.

KOKEMUKSIA RAKENNESUUNNITELMIENKOLMANNEN OSAPUOLEN TARKASTUKSESTA 48Jorma Puhto, dipl.ins.

TUOTESERTIFIOINTI RAKENTAMISEN LAAHUN TUKENA 50Matti T. Virtanen, dipl.ins.

ELEMENTTIEN CE-MERKINTÄ JA EUROKOODIENKÄYTTÖÖNOTTO 53Tauno Hietanen, dipl.ins.

LAATUA JA KILPAILUKYKYÄ VALMISOSARAKENTAMISELLA 56Arto Suikka, dipl.ins.

HENKILÖKUVASSA HARRI TINKANEN 58Sirkka Saarinen, toimittaja

2 2006PÄÄKIRJOITUS – PREFACE 11Lauri Ratia, diplomi-insinööri

PIENTALOKAUPUNKIA ETSIMÄSSÄ 12Matti Visanti, arkkitehti

ASUNTO OY HELSINGIN ARABIANVILLAT 16Hannu Huttunen, arkkitehti

ARABIANVILLOJEN TAITEESSA KUULUU ASUKKAIDEN ÄÄNI 21Sirkka Saarinen, toimittaja

VILLA VETRO 24Pekka Helin, arkkitehti, SAFA ja Mariitta Helineva, B.S. Arch.

VILLA REPO 28Tuomo Siitonen, arkkitehti SAFA

ESPOON ASUNTOMESSUILLA KIVITALON MODERNIT TUULET 32Leena Tanskanen, toimittaja

ASUNTO OY TRIADI- KOLMEN ASUNNONTALO PAIKALLAVALAEN 35Petri Mannonen, diplomi-insinööri

PIENTALO KIVESTÄ – RUNKOVAIHTOEHTOJA ON USEITA 36Sirkka Saarinen, toimittaja

ESTEETÖN PIENTALO 38Heikki O Haulisto, rakennusarkkitehti

TEEMANA ASIAKASPALVELU VALMISBETONITEOLLISUUDESSA 40– Osaamisen ja kumppanuuden merkitys kasvaa– Palveluilla erotutaan– Palvelut tuovat asiakkaille säästöjäSampsa Heilä, toimittaja

TUOTANTOMALLI BETONIELEMENTTIEN TOIMITUSKETJUN HALLINNASSA 46Jukka Hörkkö, projektipäällikkö

RAKENTEELLINEN TURVALLISUUS JA BETONIRAKENTEET 48Arto Suikka, diplomi-insinööri

ENERGIANSÄÄSTÖ BETONIRAKENTEIDEN AVULLA 51Arto Suikka, diplomi-insinööri

TERMA-PROJEKTI: ENERGIANSÄÄSTÖÄ TERMISTÄMASSAA AKTIIVISESTI HYÖDYNTÄMÄLLÄ 54Jouni Punkki, tekniikan tohtori

KOKEMUKSIA JA NÄKÖKANTOJALUONNONKIVESTÄ YLEISTEN ALUEIDEN PÄÄLLYSTEENÄ 56Reijo Järvinen, projektinjohtaja

BETONITUOTTEET YMPÄRISTÖRAKENTAMISESSA – UUSI KÄSIKIRJA 59Seppo Petrow, diplomi-insinööri

BETONIKIVIRAKENTEITA RASKAASEEN KUORMITUKSEEN 60Leena Korkiala-Tanttu, diplomi-insinööri

KIVIEN KONEELLINEN LADONTA NOPEUTTAATYÖTÄ JA SÄÄSTÄÄ TYÖNTEKIJÄÄ 62Seppo Närhi, toiminnanjohtaja

HENKILÖKUVASSA REINO HÄNNINEN 66Sirkka Saarinen, toimittaja

3 2006PÄÄKIRJOITUS – PREFACE 11Teppo Lehtinen, rakennusneuvos

KUMU, VIRON TAIDEMUSEON UUSI PÄÄRAKENNUS 12Pekka Vapaavuori, arkkitehti SAFA

PALACIO DE CONGRESOS, TENERIFE MAGMA 18Pertti Vaasio, rakennusarkkitehti

1 2006 2 2006

BETONI-LEHTIEN SISÄLTÖ 2006

%(7��V��

betoni 4 2006 81

WEILIN & GÖÖSIN ENTISEN PAINOTALON MUUTTAMINENKULTTUURI- JA MUSEOKESKUS WEEGEE-TALOKSI ,Henna Helander,arkkitehti SAFA 22

WeeGee-TALOSSA NÄKYY SEN KOKO HISTORIA 25Sirkka Saarinen, toimittaja

BETONINEN ”TAIDEMUURI” ESPOON EMMA-TAIDEMUSEON EDUSTALLE 29

HESPERIAN SAIRAALA, RAKENNUS 32 30Mika Penttinen, arkkitehti SAFA

YHTEISTYÖN ONNISTUMINEN NÄKYY LOPPUTULOKSESSA 36Sirkka Saarinen, toimittaja

UUDET BETONIPARVEKKEET VANHAAN KERROSTALOON 37Juha Soilu, rakennusarkkitehti, Marko Penttilä, diplomi-insinööri

VUODEN YMPÄRISTÖRAKENNE 2006 AURINKOLAHTI VUOSAARESSA,KUNNIAMAININNAT OULUUN JA VAASAAN 40Sirkka Saarinen, toimittaja

AURINKOLAHTI – MERELLINEN ASUINALUE VIIHTYISINEJULKISINE ALUEINEEN HELSINGIN VUOSAARESSA 42Aino-Kaisa Nuotio, suunnitteluhortonomi

VAASAN KESKUSTA UUDISTUI KÄVELYKESKUSTAKSI 47Timo Martonen, kaupungininsinööri

MICROPOLIS, HELSINKI 51Janne Saario, maisema-arkkitehti yo

HOVINSUON RULLALAUTAILUPUISTO 54Henri Kangas, arkkitehti yo

VEISTOSTEN TÖÖLÖNLAHTI 2006 56

OASEN - NUKKUVAT LEIJONAT ARABIANRANTAAN 58

ESPOONPORTTI - RIL:N VUODEN SILTA 2006 60Jari Mäkynen, arkkitehti, Pekka Mantere, diplomi-insinööri

TEEMANA ASIAKASPALVELU ELEMENTTITEOLISUUDESSA 64– Palvelut kasvavat tuotemyyntiä nopeammin– Parmalle palvelut jo runkoa suurempaa liiketoimintaa– Luja-kivitalosta lähes puolet on palveluaSampsa Heilä, toimittaja

MATALAPALKKIEN SUUNNITTELU JA ASENTAMINEN 70Arto Suikka, diplomi-insinööri

SILTAPALKKIEN KORJAUSVALUT ITSETIIVISTYVÄLLÄ BETONILLA 72Sirkka Saarinen, toimittaja

BETONIPAALUJEN TERÄSOSAT KÄYTTÖSELOSTEEN PIIRIIN 73Jari Hietala, diplomi-insinööri, Timo Männistö, kehitysinsinööri

RAUDOITTEIDEN korvaaminen hiili- ja lasikuitutangoilla ja -PUNOKSILLA 74Juha Ratvio, kehityspäällikkö, Ossi Räsänen, diplomi-insinööri

ESCS-2006, EUROPEAN SYMPOSIUM ON SERVICE LIFEAND SERVICEABILITY OF CONCRETE STRUCTURES 76Vesa Anttila, diplomi-insinööri

YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISET BETONIT ESCS-2006 SYMPOSIUMISSA 78Mika Tulimaa, diplomi-insinööri, Leif Wirtanen, tekniikan tohtori

www.eurocodes.fi – EUROKOODI HELP DESK 81Timo Tikanoja, diplomi-insinööri

HENKILÖKUVASSA AKI DAVIDSSON 82Sirkka Saarinen, toimittaja

4 2006

3 2006

PÄÄKIRJOITUS – PREFACE 9Risto Vahanen, diplomi-insinööri

WOLFSBURGIN TIEDEKESKUS PHAENO 10Markku Rainer Peltonen, arkkitehti SAFA

POLO TECNOLOGICO, QUARRATA 14Jarmo Raveala, Sten Kallis, arkkitehdit SAFA

ARKKITEHTI MYÖS RAKENNUTTAJAN ROOLISSA 18Jarmo Raveala, arkkitehti SAFA

TALO HIENOVIRTA, KAUNIAINEN 19Yrjänä Vuojala, arkkitehti SAFA

TRIADI ON VALMIS 24Sirkka Saarinen

VILLA HANNUS, HELSINKI 28Kimmo Friman, arkkitehti SAFA

TALO REPO, SAVONLINNA 32Kirsti Sivén, arkkitehti SAFA

ASUINTALON PESUTILAT BETONISTA 36Antti Talvitie, arkkitehti SAFA

AISTIPAVILJONKI – Otaniemen arkkitehtiosaston ensimmäisenvuosikurssin betonityö 2006 38Anna Kronlöf, tekniikan tohtori, Kimmo Lintula, arkkitehti SAFA

ARKKITEHTIOPISKELIJOIDEN BETONISTUDIO, TAMPERE 42Kari Salonen, arkkitehti SAFA, Maria Pesonen, arkkitehti SAFA

BETONI – ART AND UTILITY 46Samu Viitanen

VUOSAAREN KIRKON PERUSKORJAUS JA LAAJENNUS 48Arvi Ilonen, arkkitehti SAFA

PYHÄN ANNAN LASTENKIRKOSSA MONIA ELÄMYKSIÄ 50Sirkka Saarinen, toimittaja, Helena Ypyä, arkkitehti, sisustusarkkitehti

TAIDETTA SIELLÄ MISSÄ LIIKUTAAN 52Sirkka Saarinen, toimittaja

AALTOPYLVÄÄT – LASIMOSAIIKKIA BETONIJALUSTOISSA 54Sirkka Saarinen, toimittaja

RUSKEAKSI PATINOITUA BETONIA 55Sirkka Saarinen, toimittaja

TILA- JA OPASTEJÄRJESTELMÄ GRAAFISESTA BETONISTA 56Sirkka Saarinen, toimittaja

KORKEITA ELEMENTTIRAKENNUKSIA 57Arto Suikka, diplomi-insinööri

RAKENNUKSEN MASSAN VAIKUTUS ENERGIATEHOKKUUTEEN 61Timo Kalema, professori

BETONIVALMISOSARUNGON RAKENTEELLISEN TOIMINNAN VARMISTAMINENASENNUSVAIHEESSA 64Hannu Kyckling, tekniikan yo.

BETONIRAKENTEIDEN PÄÄLLYSTETTÄVYYDEN ARVIOINTI KUNTOON 65Sami Niemi, diplomi-insinööri

RAKENNUSVIRHEPANKKI (RVP) 69Klaus Söderlund, diplomi-insinööri

HENKILÖKUVASSA LAURI KIVEKÄS 70

betoni 4 20062

4 2006

%(7��V��

82 betoni 4 2006

PL 11 (Unioninkatu 14, 2. krs)00131 [email protected] (09) 6962 360fax (09) 1299 291

Betonitieto [email protected]

Toimitusjohtaja Olli Hämäläinen(09) 6962 3625(09) 1299 287

Päätoimittaja, arkkitehti SAFAMaritta Koivisto(09) 6962 3624, 040 9003 577

Kustannustoimittaja Annukka Siimes(09) 6962 3623

Projekti-insinööri Petri Mannonen(09) 6962 3633

Koulutussihteeri Pirkko Grahn(09) 6962 36 26

Toim.sihteeri Irmeli Kosonen(09) 6962 3627

Betoniyhdistys [email protected]

Toimitusjohtaja Klaus Söderlund(09) 6962 3620

Kehitysjohtaja Risto Mannonen(09) 6962 3631

Sihteeri MarjaLeena Pekuri(09) 6962 3621

Tekninen johtaja Kari Tolonen(09) 6962 3622

Kolme betonialan yhteisöä:Betonitieto OyBetoniyhdistys r.y. jaRT Betoniteollisuus – Betonikeskus rysijaitsevat Unioninkatu 14:ssa, toises-sa kerroksessa. Kaikki kolme yhteisöäajaa betonirakentamisen asiaa sekäomassa roolissaan että yhteistyössä.

Yhteisissä tiloissa toimii betonipin-tanäyttely, joka esittelee mm. erilai-sia betonin väri- ja pintakäsittelytapo-ja suunnittelijoille ja muille rakenta-misen ammattilaisille. Näyttely onavoinna toimiston aukioloaikoina klo8.15 – 16.00.

WWW.BETONI.COM SISÄLTÄÄVALMISTAJA- JA TUOTETIETOA

.com

.com

ILMOITTAJALUETTELO4 2006

BETONITIETOUTTAUNIONINKADULLA

BETONINYHTEYSTIEDOT

Betonikeskus [email protected]

Toimitusjohtaja Olli Hämäläinen(09) 6962 3625(09) 1299 287

Sihteeri Päivi Eskelin(09) 1299 282(09) 6962 3628fax (09) 1299 291

Tuoteryhmäpäällikkö Seppo Petrow(09) 1299 289(09) 6962 3629

Tuoteryhmäpäällikkö Arto Suikka(09) 1299 290(09) 6962 3630

Standardointipäällikkö Tauno Hietanen(09) 1299 304fax (09) 1299 214

Ilmoittaja Sivu

Ardex Oy 7

Betoni-lehti 4

Betonimestarit Oy 3

Berset Oy II kansi

Contesta Oy 3

Finnmap Consulting Oy 4

Finnsementti Oy IV kansi

Forssan Betoni Oy 2

Forssan Kirjapaino 6

Halfen-Deha Ab 2

Kiinteistöalan Koulutuskeskus 2

Lakan Betoni Oy 8

Leimet Oy 4

Lemminkäinen Betonituote Oy III kansi

Mikkelin Betoni Oy 5

Rakentajain Konevuokraamo Oyj 7

Renope Oy 4

Suomen Betonitieto Oy 2

Tammet Oy 3

X-Tec Oy Ltd 5

www.betoni.com -betonisivut palve-levat laajasti betonista tietoa hake-via. Sivuja kehitetään jatkuvasti. Ke-hitystyön tärkeä tuki on sivujen käyt-täjiltä saatava palaute, jota toivommesaavamme mahdollisimman paljon.Mitä tietoa toivot betoni.com:sta löy-tyvän? Kerro ehdotuksesi suoraansähköpostitse

[email protected] taikotisivujen kautta sivukartan vieressäolevan Palaute-painikkeenkautta.

Sivujen sisältöön pääsee helpoitenSivukartta-painikkeen kautta. Siitäaukeavat kerralla sivujen eri otsikot jaosiot. Valmistajatiedot sekä tuoreetyrityssuuruus- ja markkinaosuustilas-tot löytyvät bannereista.

Myös verkkosivujemme Keskuste-lupalsta odottaa aktiivista mielipitei-denvaihtoa!

%(7��V��

betoni 4 2006

Documents