1 2006

BET0601 Kansi 21.3.2006, 12:582

betoni 1 2006 1

1 2006

SISÄLTÖ – CONTENTS

PÄÄKIRJOITUS – PREFACE 1Tapani Mäkikyrö, dipl.ins.

VUODEN BETONIRAKENNE 2005:KAMPIN KESKUKSEN LIIKENNETERMINAALIT 10Maritta Koivisto, arkkitehti SAFA

KAMPIN VALUISTA SUURIN OSA TEHTIIN ERIKOISBETONEILLA 14Sirkka Saarinen, dipl.ins.

VUODEN BETONIRAKENNE 2005 -KUNNIAMAININTA:TAPIOLAN UIMAHALLIN PERUSKORJAUS JA LAAJENNUS 16Maritta Koivisto, arkkitehti SAFA

HAGENBERGIN AMMATTIKORKEAKOULU 19Tarja Nurmi, arkkitehti SAFA

PELASTUSOPISTO 4. VAIHE, KUOPIO 25Janne Kentala, Mikko Heikkinen, Markku Komonen arkkitehdit SAFA

PELASTUSOPISTO 4. VAIHEEN RAKENTEET 30Hannu Sormunen, dipl.ins.

VTT DIGITALO 32Tuomo Siitonen, professori arkkitehti SAFA

DIGITALOSSA TOTEUTETTIIN RAKENNEINNOVAATIOITA 38Sirkka Saarinen, dipl.ins.

LYHTY-TALO KEHITYSVAMMAISILLE HELSINGIN KONALASSA 40Minna Lukander, arkkitehti SAFA

KIVINEN KUKKULAKAUPUNKITONTINLUOVUTUSKILPAILU HELSINGIN VIIKINMÄESSÄ 46Sirkka Saarinen, dipl.ins.

ASUNTO OY TRIADI - KOLMEN ASUNNON TALO PAIKALLAVALAEN 47Petri Mannonen, dipl.ins.

KOKEMUKSIA RAKENNESUUNNITELMIEN KOLMANNEN OSAPUOLEN TARKASTUKSESTA 48Jorma Puhto, dipl.ins.

TUOTESERTIFIOINTI RAKENTAMISEN LAADUN TUKENA 50Matti T. Virtanen, dipl.ins.

ELEMENTTIEN CE-MERKINTÄ JA EUROKOODIEN KÄYTTÖÖNOTTO 53Tauno Hietanen, dipl.ins.

LAATUA JA KILPAILUKYKYÄ VALMISOSARAKENTAMISELLA 56Arto Suikka, dipl.ins.

HENKILÖKUVASSA HARRI TINKANEN 58Sirkka Saarinen, dipl.ins.

BETONITIEDON UUSIA JULKAISUJA, KURSSEJA, UUTISIA 63

betoni 76. vuosikerta – volumeilmestyy 4 kertaa vuodessaTilaushinta 46 euroaIrtonumero 11,50 euroaPainos 15 000 kplISSN 1235-2136Aikakauslehtien Liiton jäsenToimitus – Editor StaffPäätoimittaja – Editor in chiefArkkitehti SAFA Maritta Koivisto(vapaalla 1.1.-31.10.2006)vt. päätoimittajaDI Olli Hämäläinenvt. toimitusJuttupakki, DI Sirkka Saarinentaitto - layoutForssan Kirjapaino, Marjatta KoivistoKäännökset – TranslationsTiina HiljanenTilaukset, osoitteenmuutoksetToim.siht. Irmeli Kosonenirmeli.kosonen@betoni.comtel. +358 (0)9 6962 3627RIA-, RIL-, SAFA-jäsenet ao. järjestöihinJulkaisija ja kustantaja – PublisherSuomen Betonitieto Oy –Concrete Association of FinlandPL 11, Unioninkatu 1400131 Helsinki, Finlandtel. +358 (0)9 6962 360telefax +358 (0)9 1299291www.betoni.comToimitusneuvosto – Editorial boardTait.lis. Ulla-Kirsti JunttilaTkT Anna KronlöfArkkitehti SAFA Mika PenttinenDI Markku RotkoDI Ossi RäsänenRI Kimmo SandbergDI Arto SuikkaDI Klaus SöderlundArkkitehti SAFA Hannu TikkaRI Harri TinkanenDI Matti J. VirtanenDI Matti T. VirtanenDI Pekka VuorinenIlmoitukset – Advertising ManagerAnnukka Siimestel. +358 (0)9 6962 3623gsm +358(0)40 8668 427telefax +358 (0)9 1299 291annukka.siimes@betoni.comJulkaisu Bookers OyOrvokki Toivanentel. +358 (0)9 77382219telefax +358 (09) 9 737 318orvokki.toivanen@bookers.fiKirjapaino – PrintersForssan Kirjapaino OyKansi – CoverVTT Digitalon aidan koodattu teksti ”Digitalo”on graafista betonia. Arkkitehtitoimisto TuomoSiitonen Oy, 2005. Kuva Maritta Koivisto, 2005.

BET0601 s01 20.3.2006, 15:581

betoni 1 2006 9

RAKENTEIDEN TURVALLISUUS – UUDET TYÖKALUT KÄYTTÖÖN

Kantavien rakenteiden turvallisuuteen liittyen onkolmen vuoden kuluessa tapahtunut Suomessa pal-jon. Lukuisat vastoinkäymiset ja läheltäpiti -tilan-teet ovat herättäneet huomaamaan, ettei mikäänole itsestään selvää. Katon kannattaja ei kestäkäänmitä vain. Entisenä konstruktöörinä tiedostan, ettäkantavan rakenteen tuotantoketjussa on paljonmahdollisuuksia epäonnistumisille. Melkeinpä ih-mettelen, että on onnistuttu selviämään näinkin vä-hillä vahingoilla.

Onneksi rakentajakenttä kauttaaltaan valpastuija valtiovalta sitä myös edellytti vaatien 0-tolerans-sia. Alan keskeiset toimijat ryhtyivät yhteistyössätorjumaan ”pandemiaa”. Viranomaistaho pyydettiintyöhön mukaan ja selvitysmies sai tehtäväksi esit-tää näkemykset tarvittavista toimenpiteistä. Niidenpohjalta RIL on tehnyt soveltamisohjeen rakentei-den kantavuuden varmistamiseksi. Sitä kokeillaannyt käytännössä. Erityisesti seurataan sen soveltu-mista erityyppisissä pilottikohteissa eri puolillamaata. Soveltamisohje saa lopullisen muotonsanoin vuoden kuluttua. Ympäristöministeriön28.2.2006 julkistama uudistettu rakentamismäärä-ys A1 Rakentamisen valvonta ja tekninen tarkastusnivoo puolestaan kaiken yhteen. Siinä on mukanarakenteiden kantavuuden varmistaminen uudellatavalla, ja se toimii yhdessä RIL:n soveltamisohjeenkanssa.

Myös meneillään olevassa TASSU-projektissatehdään ansiokasta työtä valmisosarakentamisenrakenteellisen turvallisuuden parantamiseksi. Sekohdistuu yleisesti käytettyyn ja vaativaan tuotan-totapaan ja on keskeistä myös betoniteollisuudelle.

Perusratkaisut rakenteiden kantavuuden varmis-tamiseksi on tällä erää tehty ja työkalut odottavatkäyttäjiä. Rakenteelliset riskit eivät silti välttämät-

tä ole vielä hallinnassa, sillätyökalujen sisällön omaksumi-nen ja niiden todellinen vuoro-vaikutteinen käyttöönotto ei oleaina helppoa. Tuloksia voidaanodottaa vasta sitten, kun onotettu kantaa lukuisiin uusiinasioihin ja nähty vaivaa raken-teiden turvallisuuden puolesta.Jos uusi yhteistyökulttuuriomaksutaan, voidaan oheis-tuotteena parantaa rakentami-sen laadunhallintaa myös muil-ta osin.

Kun tapahtuneita epäonnis-tumisia on tutkittu, on yleensätodettu vakavia yhteistyön jatiedonkulun puutteita. Työsken-telytapaa on kuitenkin mahdoton säätää määräyk-sillä. Säädöksillä voidaan vaatia vain toiminnanlopputulosta. Ulkopuolisen tarkastuksen tehokashyödyntäminen edellyttää uudenlaista avointa tar-kastuskulttuuria, oikea-aikaista Workshop-työsken-telyä. Tarkastus tuodaan pois kammioista, ilmapiirirentoutuu ja tarkastaja ja tarkastettava avustaji-neen ovat tasavertaisessa vuorovaikutussuhteessaesitellen vuoron perään näkemyksiään. Samallaedistetään tiedonkulkua, yhteistyötä ja uuden oppi-mista. Molemminpuolinen tietämys kumuloituu.

Vapaaehtoisen työskentelytavan käyttöönotto onpitkälti kiinni asenteista ja siitä, miten johtajat jaesimiehet sitoutuvat tavoitteisiin. On syytä huoma-ta, että tätä Worshop-taitoa edellytetään tässä yh-teydessä vain vaativimmissa hankkeissa, joissa onmyös osaavimmat asiantuntijat.

Turvallisuusriskit liittyvät usein laajoihin yläpoh-

jiin ja yllättäviin lumikuormiin. Sitä tukevat myösviimeaikaiset viestit Euroopasta. Yllättäviä luon-nonkuormia selitetään ilmaston muutoksilla. Se on-kin tosiasia, johon pitää jatkossa hallitusti varau-tua. Betonirakenteilla on monia etuja, kun tavoitel-laan kestäviä ja turvallisia rakenteita olosuhteidenmuuttuessakin. Ne ovat selväpiirteisiä myös liitos-tensa osalta. Niiden omapaino on riittävä vaimen-tamaan yllättäviä kuormitustilanteita. Myös paloti-lanteessa niiden kantavuus säilyy pitkään. Oikeintoteutettuina betonirakenteet sopeutuvat vaativiin-kin ympäristöolosuhteisiin kantaen kuormansa lä-hes ikuisesti.

Tapani Mäkikyrö, diplomi-insinööri, virastopäällikkö, Oulun kaupungin rakennusvalvontavirasto

A lot has happened in Finland in the past three years con-cerning the safety of load-bearing structures. An applica-tion guide has been prepared in collaboration betweenthe construction trade and authorities in order to ensurethe load-bearing capacity of structures. This guide is nowbeing put into practice. Building regulation A1, renewedby the Ministry of the Environment, introduces a new met-hod for the validation of the load-bearing capacity ofstructures.

When failed structures have been investigated, seriousflaws have usually been established in cooperation andcommunication. However, it is impossible to control workpractices by means of regulations. Efficient utilisation ofexternal inspections requires a new, open inspection cul-ture, a Workshop approach adapted correctly to the

schedule. Inspections need to be brought out of the cham-bers, the atmosphere must be more relaxed, and the rela-tionship between the inspector and the inspectee as wellas their assistants shall be based on equal interaction, inwhich both parties have an opportunity to express theirviews. This will also improve communication, cooperationand learning. Knowledge will accumulate on both sides.

To a great extent, attitudes and the commitment of themanagement and the supervisors will determine how wi-dely a voluntary practice is adopted. It should be notedthat in this context Workshop skills are only required inmore demanding projects, which are implemented by themost knowledgeable experts.

Safety hazards are often connected with large roof sur-faces and unexpected snow loads. This observation is

supported by recent messages from Europe. Unexpectedsnow loads are attributed to climatic changes. This is cer-tainly a fact that requires controlled management in thefuture. Concrete structures offer many benefits in termsof structural strength and safety also in changing condi-tions. Joining technology is another advantage of concre-te structures, and their own weight is sufficient to receiveunexpected loads. Concrete structures also maintain theirload-bearing capacity for a long time in a fire. When cor-rectly implemented, concrete structures are the right cho-ice for the most demanding environmental conditions,and bear the loads virtually forever.

Tapani Mäkikyrö, M.Sc. Office Manager, Building Inspection Office of Oulu

SAFETY OF STRUCTURES – IMPLEMENTING NEW TOOLS

Sirk

ka S

aarin

en

BET0601 s09 Paakkari 20.3.2006, 16:169

betoni 1 200610

Helsingin ydinkeskustassa sijaitsevat Kampin kes-kuksen liikenneterminaalit saivat Vuoden Betonira-kenne 2005 -tunnustuksen. Tuomaristo kiitti sekäammattitaitoista arkkitehti- ja rakennesuunnitteluaettä osaavaa toteutusta, jossa laadukkaalla ja vaa-tivalla betonin käytöllä on aikaansaatu viihtyisä,toiminnallinen ja käyttöturvallinen kokonaisuus.

Liikenneterminaalien persoonallinen luonne yh-distettynä haasteellisiin rakennevaatimuksiin onosattu ratkaista kansainvälisestikin esimerkillisellätavalla. Rakennushankkeen laajuus ja sijainti ovatedellyttäneet kaikilta osapuolilta poikkeuksellisenlaaja-alaista yhteistyötä.

Kampin keskuksen julkisen liikenteen palveluko-konaisuuden muodostavat matkustajapalvelualue,Espoon ja kaukoliikenteen terminaalit (Helsinginlinja-autoasema), Helsingin metro, Matkahuollonrahtiterminaali sekä sen alla sijaitseva pysäköinti-laitos.

MONIPUOLISTA BETONIN KÄYTTÖÄBetonia on käytetty monipuolisesti vaativissa run-korakenteissa. Paikallavaletuilla betonirakenteillaja puhtaaksivaletuilla betonipinnoilla on näyttävärooli rakennuksen sisätilojen arkkitehtuurissa jatunnelman luojana. Betoni materiaalina luo persoo-nallisen, ajattoman kontrastin yhdessä luonnonki-ven, lasin sekä teräksen kanssa. Visuaalisesti tyy-likkäät, numeroidut betoniset sisäänkäyntiportit oh-jaavat bussien matkustajaliikennettä turvallisestisuoraan lähtölaitureille.

Erityisesti korostuvat Kampin uuden metroase-man tunnusmerkkinä taiteilijoiden Pekka Paikkarin,Kristina Riskan, Kati Tuominen-Niittylän sekä koh-teen arkkitehtien yhteistyönä syntynyt näkyvä, visu-aalinen ja mieleenpainuva kohtauspaikka Gekko:metron liukuportaita suojaava orgaanisesti muo-toiltu kaareva itsetiivistyvällä betonilla valettu kan-sirakenne, joka on ulkopuolelta verhoiltu keltaisilla,liskon nahan kuviota muistuttavilla keraamisillalaatoilla ja liukuportaiden puoleiset lautamuottipin-nat on kuultomaalattu valkoiseksi. Gekkon välittö-mässä läheisyydessä on myös hankkeen arkkiteh-tien Aki Davidssonin ja Timo Kiukkolan suunnittele-ma, Helsingin veden kanssa yhteistyössä toteutettujuomalähde ja sen vierelle asetetut betoniset is-tuinpaadet, ns. kyläkivet.

RAKENTEILLA SADAN VUODENKÄYTTÖIKÄVAATIMUSTerminaalin betonirakenteilta vaadittiin erityistä

VUODEN BETONIRAKENNE 2005:KAMPIN KESKUKSEN LIIKENNETERMINAALIT

pitkäaikaiskestävyyttä ja rakenteet on mitoitettu100 vuoden käyttöiän mukaisesti. Kampin betonira-kenteiden säilyvyystarkastelujen lähtökohtana onollut eurooppalainen betonistandardi SFS EN 206-1ja käytettyjä betonirakenteita voidaan verrata silta-rakentamisen laatuvaatimuksiin. Alueen kallio-olo-suhteet ja vaativat louhintatyöt asettivat suunnitte-lulle ja rakentamiselle myös erityisen tiukat reuna-ehdot.

Järeät betonipilarit ovat bussiliikenteen alueilla12 x 18 metrin ruudussa, pisimmät jännevälit noin21 metriä ja pilarien betonin lujuusluokkana on käy-tetty K9160-1. Välipohjarakenteet ovat pääosin jäl-kijännitettyjä laattapalkistoja, joiden betonin lu-juusluokka on K45-1. Laattapalkisto on valettu noin2 200 m3:n osissa.

Kohteen betonirakenteille on asetettu tiukka tii-veysvaatimus. Tiiveyttä on varmistettu lisäämällämassaan sideaineeksi silikaa, käyttämällä riittävänpientä vesisideainesuhdetta sekä hyvää betoninjälkihoitoa, millä voidaan päästä kloridirasitetussaympäristöluokassa XD3 asetettuun 100 vuodenkäyttöikään. Terminaalin kantavat välipohjat onerikseen vesieristetty. Kovalle kulutukselle alttiitterminaalien ja ajoramppien betonilattiapinnat onviimeistelty hyvin kulutusta kestävällä, korundipoh-jaisella pintasirotteella.

Kohde on hyvä esimerkki julkisesta rakentami-sesta, jossa betonin käytöllä on aikaansaatu kestä-vää ja laadukasta rakentamista. Toteutunut kohdeon osoitus ammattitaitoisesta suunnittelusta ja en-siluokkaisesta toteutuksesta.

Liikenneterminaalien bruttoala on yhteensä53 600 m2 ja bruttotilavuus yht. 274 000 m3.

Suunnittelusta ja toteutuksesta palkittiin:Rakennuttaja: Helsingin kaupunkiArkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Davidsson

OyRakennesuunnittelu: Aaro Kohonen OyKVR-urakoitsija: SRV Viitoset Oy

Kampin liikenneterminaalien vaativia rakenteitaja toteutusta on seurattu tiiviisti Betoni-lehdenpalstoilla (Betoni 2/2004: Arto Rautiainen, Kampinkeskus – Suomen suurin työmaa; Teuvo Meriläinen,Kampin betonirakenteet – säilyvyys ja käyttöikä-mitoitus, Jannis Mikkola, Kampin keskuksen lou-hintatyöt ja Betoni 2/2005: Aki Davidsson, TimoKiukkola, Teuvo Meriläinen, Kampin keskus – Lii-kenneterminaalit).

1Vuoden Betonirakenne 2005 -palkinnot jaettiin Kampinterminaalin rakennuttajalle, arkkitehti- ja rakennesuun-nittelulle ja toteuttajalle. Palkitut (vasemmalta): Aki Meu-ronen, Veikko Leino ja Teuvo Meriläinen Aaro KohonenOy:stä, Heimo Sillanpää ja Jukka Nikkola SRV ViitosetOy:stä, Timo Kiukkola ja Aki Davidsson ArkkitehtitoimistoDavidsson Oy:stä, Harri Kauppinen ja Seppo JanhunenHelsingin kaupungilta. Palkinnot jakoi tuomariston pu-heenjohtaja Hannu Martikainen (oik.).

2Kampin uuden metroaseman tunnusmerkiksi noussutGekko on metron liukuportaita suojaava orgaanisestimuotoiltu kaareva, itsetiivistyvällä betonilla valettu kan-sirakenne.

3Paikallavaletuilla betonirakenteilla ja puhtaaksivaletuillabetonipinnoilla on näyttävä rooli sisätilojen arkkitehtuu-rissa ja tunnelman luojana. Metrotunnelin liukuportaanpintoina on betonia ja kalliota.

1

Sirk

ka S

aarin

en

Jus

si T

iain

enTi

mo

Kiuk

kola

2

3

Maritta Koivisto, arkkitehti SAFAPäätoimittaja, Betoni

BET0601 s10-13 Kamppi 20.3.2006, 16:2310

betoni 1 2006 11

BET0601 s10-13 Kamppi 20.3.2006, 16:2411

12 betoni 1 200612

4Liikenneterminaalit otettiin käyttöön kesäkuussa 2005,koko Kampin keskus avattiin maaliskuussa 2006.

5Gekon liskonnahkakuviointi ulottuu terminaalin kaikkiinkerroksiin.

6Bussien lähtölaitureille vievät portit ovat betonielement-tirakenteiset.

CONCRETE STRUCTURE OF THE YEAR 2005:TRAFFIC TERMINALS AT KAMMPI CENTREThe traffic terminals at the Kamppi Centre in the very heartof Helsinki were awarded the Concrete Structure of theYear 2005 Prize. The judges commended both professionalarchitectural and structural design, and the skilful imple-mentation based on high-quality and challenging use ofconcrete to create a pleasant, functional and safe entity.

The personal character of the traffic terminals combin-ed with the demanding structural requirements has beenrealised in en exemplary manner, even by internationalstandards. The extent and location of the Centre havemade exceptionally wide collaboration over several dis-ciplinary borders an absolute necessity.

Concrete has been used in a versatile manner in thedemanding frame structures. The cast-in-situ concretestructures and the fairface concrete surfaces play a signi-ficant role in the interior architecture and in creating theatmosphere.

The lifetime required of the concrete structures in theterminals was exceptionally long and they were dimen-sioned for a lifetime of 100 years. The durability analysesof the concrete structures at Kamppi are based on the Eu-ropean SFS EN 206-1 standard, and the quality require-ments applied to them could be compared to bridgeconstruction. The rock conditions in the area and the chal-lenges of excavation work also resulted in exceptionallytight edge conditions for the design and building project.

The structures were also specified to meet extremelytight requirements in terms of tightness. For this reason,silica was used in the fresh concrete as a binder, the wa-ter-binder ratio was kept low and special attention waspaid to curing. All this will ensure the 100-year lifetime inthe chloride-stressed environmental exposure class XD3.The load-bearing floors in the terminal were waterproo-fed separately, and a corundum-based, wear-resistanttopping was used on the concrete floors in the terminalsand the drive ramps that are subjected to heavy wear.

VUODEN BETONIRAKENNE 2005 -TUOMARISTO:rakennusneuvos Hannu Martikainen (pj.), Betonikeskus ryprofessori Tuomo Siitonen, Suomen Arkkitehtiliitto SAFArakennusarkkitehti Asko Eerola, Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIAtekn.lis. Timo Tirkkonen, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILdipl.ins. Jorma Puhto, Suomen Betoniyhdistys rypäätoimittaja Veijo Käyhty, Rakennuslehti

SIHTEERIT:arkkitehti SAFA Maritta Koivisto, Suomen Betonitieto Oydipl.ins. Olli Hämäläinen, Suomen Betonitieto Oy

VUODEN BETONIRAKENNE 2005 EHDOKKAATTalo Repo, omakotitalo, SavonlinnaTalo Artjoki, omakotitalo, KauniainenTalo Solidus, omakotitalo, OuluOulun asuntomessujen kivitalokortteli, OuluVilla Vetro, omakotitalo/loma-asunto,Kirkkonummi, PorkkalaLyhty-talo, HelsinkiAsunto Oy Helsingin Arabianvillat, HelsinkiKampin keskuksen liikenneterminaalit, HelsinkiDigi-talo, EspooOnnentähti-hotelli, TuuriKemin oikeustalo, KemiMartinkallion koulu, EspooKauppakeskus Sello, EspooKauppakeskus Jumbo, laajennus, VantaaPelastusopiston peruskorjaus ja laajennus, KuopioTapiolan uimahallin peruskorjaus ja laajennus, Espoo

Juss

i Tia

inen

Juss

i Tia

inen

4

5 6

Tim

o Ki

ukko

la

BET0601 s10-13 Kamppi 20.3.2006, 16:2412

136 betoni 1 2006

7Pysäköintihallin sirotepintainen betonilattia kestää hyvinkulutusta.

8Leikkaus.

7

8

Tim

o Ki

ukko

la

1. KAMPIN METROASEMA2. METROASEMAN VANHAT LIUKUPORTAAT3. METROASEMAN UUDET LIUKUPORTAAT4. ESPOON TERMINAALI, BUSSIHALLI5. KAUKOLIIKENTEEN TERMINAALI, ODOTUSTILA6. KAUKOLIIKENTEEN SISÄÄNKÄYTTI NARINKKA-AUKIOLLA7. RAHTITERMINAALI8. KAMPPIPARKKI

BET0601 s10-13 Kamppi 20.3.2006, 16:2413

betoni 1 200614

Kampin keskus terminaali-, liike- ja toimistotiloi-neen oli isojen lukujen työmaa. ”Myös meille se olisuurin työmaa kaikilla mittareilla mitattuna”, myyn-tipäällikkö Timo Salminen Lohja Rudus Oy Ab:stätoteaa.

Timo Salminen ja laadunvalvontapäällikkö JussiRajala istahtavat maaliskuun alussa aamukahvillekertaamaan ison hankkeen vaiheita. Mikäs on ker-ratessa, sillä betonintoimittajankin kannalta hankemeni hyvin: julkisiakin kiitoksia on tullut sekä suun-nittelijoiden että urakoitsijoiden edustajilta.

80 000 KUUTIOTA VALMISBETONIAKampin betonitoimitukset ovat jatkuneet loppumet-reille, lähes maaliskuun alun avajaispäivään. Vaati-vimmat betonirakenteet tehtiin kuitenkin ensim-mäisessä vaiheessa liikenneterminaalia rakennet-taessa. Kokonaisuudessaan Kamppi nielaisi 80 000kuutiota valmisbetonia. Suurin osa tehtiin vain pa-rin kilometrin päässä sijaitsevalla Lohja RuduksenRuoholahden tehtaalla. Isoimmissa valuissa beto-nia toimitettiin myös Roihupellon ja Konalan teh-tailla. Yksittäisiä betonikuormia kertyi yhteensänoin 16 000.

Suurimpiin torialueen kertavaluihin kului betonianoin 1 500 kuutiota. Valujakso tehtiin yhtäjaksoi-sesti ilman työsaumoja, koska molempiin suuntiinjälkijännitettyihin palkkeihin ei haluttu tehdä väli-ankkurointeja. Keskimäärin holvivalut olivat 700 –1000 betonikuution suuruisia.

ENNEN UUSIA BETONINORMEJAKoska Kampin betonirakenteiden suunnittelu ajoit-tui ”aikaan ennen uusia Betoninormeja”, sekä ra-kennesuunnittelu että betonintoimittaja tekivät be-tonirakenteiden sadan vuoden käyttöiän saavutta-miseksi uraauurtavaa työtä. Terminaalin rakenteetjoutuvat alttiiksi esimerkiksi tiesuoloille. Ankarakloridivaatimus asettaa suojabetonille ja vesiside-ainesuhteelle kovat vaatimukset. Koska kotimaisiakloridikorroosiovaatimukset huomioon ottavia käyt-töikävaatimuksen täyttäviä ohjeita ei ollut käytettä-vissä, rakennesuunnittelija vertaili suunnitelmiavarten laajasti kansainvälisiä, erityisesti sillanra-kentamiseen liittyviä selvityksiä.

Rakennepiirustuksissa ja työselityksissä määri-teltiinkin jokaiselle betonilaadulle oma ohjeensa jakuvattiin kyseiselle rakenteelle kohdistuvat ympä-ristörasitusten luokat. Kun betonimassa ei esimer-

kiksi lämpötilavaihtelujen takia kuitenkaan työmaal-la aina toimi niin kuin teoriassa, seurattiin herkintuntosarvin niin sen pumpattavuutta kuin sitoutu-mistakin. ”Hienosäätöä tehtiin tarvittaessa. Esimer-kiksi kylmissä olosuhteissa tehdyissä seinävaluissasovimme yhdessä suunnittelijan kanssa ”sementti-cocktailista”, jolla valun nousunopeus saatiin halu-tuksi”, Rajala kertoo esimerkin suunnitelmien elä-misestä. Massan koostumuksen kannalta kriittisintarkasteltu tehtiin hänen mukaansa pakkassuola-kestävyyden osalta: ”Huokosvaatimus oli enintään0,22 ja vaativissa rakenteissa enintään 0,18.”

Kampin päärakennesuunnittelija, diplomi-in-sinööri Teuvo Meriläinen Aaro Kohonen Oy:stä ker-too paikallavalujen onnistuneen suunnitellusti:”Valut onnistuivat hienosti ja betonirakenteet ovattiiviitä ja hyvälaatuisia. Betonimassan toimittajanseurantaraporttien mukaan betonien lujuudet, huo-kosjaot, vedentunkeumaluvut ja betonimassan il-mamäärät ovat täyttäneet hyvin sille asetetut vaati-mukset.”

Hyvä esimerkki betonin laadunvalvonnan satsa-uksista on Rajalan kertoma työmaalla tehtyjen il-mamäärämittausten luumäärä: niitä tehtiin peräti2882 kappaletta.

ENNAKKOKOKEET ALOITETTIIN JOENNEN KAUPPOJASalminen ja Rajala korostavat, että betonintoimit-taja tunsi vastuunsa lähtiessään vaativaksi tiedet-tyyn hankkeeseen. Rajalan mukaan töitä alettiintehdä hartiavoimin jo huomattavasti ennen työ-maan ensimmäisiä valuja: ”Betonireseptien ensim-mäiset ennakkokokeet aloitettiinkin itse asiassaennen kuin kauppa oli edes varmistunut”, hän huo-mauttaa ja sanoo myös oman BetoPlus-ohjelmanolleen tärkeä apuväline ennakkosuunnittelussa.

Ennakkokokeiden tärkeyden ohella miehet koros-tavat, että betonintoimittajan pitää olla koko ajanvalmis myös ylläreihin. ”Lopullinen tulos nähdäänaina vasta tuotannossa, jossa pitää olla valmis no-peisiinkin muutoksiin. Kampin betoneissa se tar-koitti esimerkiksi sitä, että betonimyllärien piti pi-dentää massan sekoitusaikoja minuutilla, jotta not-kistimista saatiin haluttu teho”, Rajala kertoo esi-merkin.

Normaaliksi luokiteltavaa rakennebetonia eiKampin terminaaliosaan toimitettu juuri lainkaan,rakenteilta vaadittava säilyvyys, kantavuus ja ym-

KAMPIN VALUISTA SUURIN OSA TEHTIIN ERIKOISBETONEILLA

Sirkka Saarinen, toimittaja

1Kampin valmisbetonitoimitus oli betonitoimittaja LohjaRudukselle iso kauppa sekä kuutioissa että euroissa. Tii-viisti projektissa olivat mm. laadunvalvontapäällikkö Jus-si Rajala (vas.) ja myyntipäällikkö Timo Salminen.

Sirk

ka S

aarin

en

1

Lohj

a Ru

dus

BET0601 s14 -15 Kampin 20.3.2006, 16:2814

betoni 1 2006 15

2Kampin keskuksen betonirakenteet suunniteltiin tulevien,nyt jo voimassa olevien Betoninormien käyttöikävaati-musten mukaisiksi.

3Yksittäisiä betonikuormia Kamppiin kertyi yhteensä noin16 000.

YHTEISTYÖTÄSalminen ja Rajala yhtyvät Kampin suunnittelijoi-den ja urakoitsijoiden kehuihin työmaan erityisenhyvästä yhteistyöhengestä: ”Vanha ilmaisu, jonkamukaan köyttä ei voi työntää eteenpäin, päteeKampissa hyvin. Betonintoimittajan näkökulmastatyömaalla olikin työnnön sijasta kiitettävästi imua”,Salminen naurahtaa.

päristöluokitukset edellyttivät lähes poikkeuksettaerikoisbetonien käyttöä.

Isojen kuormien takia betonirakenteilta vaadit-tiin myös isoja lujuuksia: anturoissa K40, tasoissaja seinissä K45 ja pilareissa K60. Alhaisten vesi-si-deainesuhdevaatimusten takia vertailulujuudet ylit-tyivät merkittävästi. Yksittäisissä betonitäyteisissäteräspilareissa oli jopa K90 lujuusvaatimus. ”Netehtiin itsetiivistyvällä betonilla pumpaten pilarinalaosasta”, Rajala kertoo hyvin onnistuneista it-be-tonivaluista.

TOIMITUSTÄSMÄLLISYYS TÄRKEÄÄKampin valut tehtiin yleensä yöaikaan. Esimerkiksikello 16 iltapäivällä aloitettu valu oli valmis yhdek-sältä seuraavana aamuna. Salminen myöntää, ettäbetonivalujen aloituksen viivästyminen on betonin-toimittajalle valitettavankin tuttu juttu. ”SikäliKamppi ei ollut poikkeus, että jonkun kerran siellä-kin jouduttiin odottelemaan. Viivästymisissä ei kui-tenkaan aina ole kyse raudoitusten tai muiden edel-tävien töiden viiveistä vaan myös säätila sotkee vä-lillä ennakkosuunnittelua”, hän myöntää ja huo-mauttaa, että betonintoimittajalle odottaminen ai-heuttaa ongelmia, jos kapasiteettia on myyty joseuraaville työmaille.

Yksi Kampin kriittinen alue betonitoimittajankannalta oli pumppaus. Pumppausmatkat olivatusein pitkiä, joten työmaalla tehtiin paljon linja-pumppauksia. ”Varsinkin alkuvaiheen isoissa antu-ravaluissa betonireseptejä jouduttiin pumppauksentakia säätämään. Kesäkuumalla pumppujen hyd-rauliikkaöljyt näet kuumenivat liikaa. Ongelmat rat-kesivat optimoimalla notkistimien määrää”, Rajalakertoo.

Lohja Rudus

2

3

BET0601 s14 -15 Kampin 20.3.2006, 16:2815

betoni 1 200616

Tapiolan uimahallin peruskorjaus ja laajennus Es-poossa palkittiin Vuoden Betonirakenne 2005 -kil-pailussa kunniamaininnalla haastavasta arkkitehti-ja rakennesuunnittelusta ja toteutuksesta, jossabetonin käytöllä on merkittävä osa näkyvää loppu-tulosta. Betonirakenteista ja -pinnoista on saatulaadukkaita, joissa yksityiskohdatkin näkyvät.

Betonin hyvät ominaisuudet tulevat esiin raken-teissa ja käyttöpinnoissa. Rakennuksen rakenteissaja arkkitehtuurissa on käytetty betonin plastisia jamonoliittisia ominaisuuksia. Erityisesti laajennus-osan allastilojen sisäarkkitehtuuri perustuu puh-taaksivalettuihin betoniseinäpintoihin, joissa vedenläheisyys, valo ja varjot vaihtelevat. Betonipinnoillaon luotu tiloihin tunnelma, jossa materiaalin ole-mus on voimakkaasti läsnä.

Arkkitehti Aarne Ervin suunnittelema Tapiolan ui-mahalli valmistui vuonna 1965. Ulkoaltaat raken-nettiin 1967 ja kolmas kerros otettiin käyttöön1968. Taitavalla suunnittelulla on säilytetty perus-korjatun rakennuksen rakennustaiteelliset arvot jahallin pohjoispuolelle sijoittuva laajennusosa avau-tuu ympäröivään puistoon paviljonkimaisena, valoi-sana lyhtynä. Se liittyy vanhaan halliin lasiseinäi-sen nivelosan välityksellä. Kapeat pystyikkunat val-koisissa betoniulkoseinissä ja pari metriä sisäänve-detyn kuntosalitilan seinät avaavat näkymiä ympä-röivään puistoon, mutta suojaavat käyttäjiä liialli-selta huomiolta. Seinien välistä luonnonvalo pää-see myös maanpinnan alla sijaitsevaan uuteen al-lashalliin.

Uusitut tai peruskorjatut rakenteet ja tekniikkaon sovitettu ammattimaisesti vanhoihin rakentei-siin. Entisiin vedenkäsittelytiloihin katsomon alleon sijoitettu ilmanvaihtokonehuone, höyrysaunat japoreallasosasto, puku- ja pesutilat kolmessa ker-roksessa on rakennettu uudestaan. Vanha allas-osasto on peruskorjattu. Pääosin vanhat betonira-kenteet ovat kestäneet hyvin vaativissa olosuhteis-sa. Ulkona oleva vanha betoninen hyppyallas olimyös hyväkuntoinen kovalle pakkasrasitukselle jou-tuneita reunoja lukuunottamatta.

Vanhan osan pilareiden korjausvaluissa on käy-tetty itsetiivistyvää betonia. Laajennusosan moni-toimiallas betonoitiin vesitiiviiksi suhteitetulla ra-kennebetonilla. Monitoimialtaan yläpuolinen beto-nirakenteinen kuntosali on ripustettu yläpohjara-kenteista. Näkyvät betonirakenteet on betonoituammattitaidolla itsetiivistyvällä betonilla, jolla on

VUODEN BETONIRAKENNE 2005 -KUNNIAMAININTA:TAPIOLAN UIMAHALLIN PERUSKORJAUS JA LAAJENNUS

aikaansaatu laadukkaat, sileät ja tasaväriset puh-dasvalupinnat.

Betonirakenteilla ja -pinnoilla on Tapiolassa pit-kä perinne. Tapiolan 1950-luvun suomalainen puu-tarhakaupunkimalli sekä useimmat julkiset raken-nukset lähistöllä edustavat hyvää suomalaista be-toniarkkitehtuuria. Keskusaltaan kokonaisuuteenkuuluva uimahalli on asemakaavalla suojeltu (sr-1).Nyt peruskorjattuna kohde laajennusosineen onosoitus hankkeesta, jossa eri osapuolien pitkäjän-teisellä ja ammattitaitoisen yhteistyön tuloksenaon aikaansaatu laadukas lopputulos, joka jatkaaosana Tapiolan kansallismaisemaa.

Tapiolan uimahallin kerrosala on 2418 m2 ja laa-jennusosan kerrosala 559 m2.

Suunnittelusta ja toteutuksesta palkittiin:

Rakennuttaja: Espoon kaupunkiArkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Nurmela –

Raimoranta – Tasa OyRakennesuunnittelu: JP-Kakko OyUrakoitsija: YIT Rakennus Oy

Kunniamaininnan saanut kohde on esitelty Beto-ni-lehdessä 2/2005 (Antti Luutonen ja Kari Raimo-ranta, Tapiolan uimahallin peruskorjaus ja laajen-nus; Asko Miettinen, Rakenteet ja betonitekniikka).

1Tapiolan uimahallin peruskorjauksesta ja laajennuksestaVuoden Betonirakenne 2005 -kunniamaininnan saivatkohteen rakennuttaja, arkkitehti- ja rakennesuunnittelusekä toteuttaja. Palkitut vasemmalta: Pertti Liljegren jaVille Sivunen YIT Rakennus Oy, Pekka Kolari ja Lars Hag-man Espoo kaupunki, Kari Raimoranta ja Antti LuutonenArkkitehtitoimisto Nurmela – Raimoranta – Tasa Oy, Veik-ko Voho ja Pentti Leino JP-Kakko Oy. Palkinnot jakoi tuo-mariston puheenjohtaja Hannu Martikainen (oik.).

1

Sirk

ka S

aarin

en

2,3Hallin pohjoispuolelle sijoittuva laajennusosa avautuuympäröivään puistoon paviljonkimaisena, valoisana lyhty-nä.

4Uimahallin allasta syvennettiin.

Ant

ti Lu

uton

en

2

Antti

Luu

tone

n

3

Maritta Koivisto, arkkitehti SAFA,päätoimittaja, Betoni

BET0601 s16-18 Tapiola 20.3.2006, 16:3116

betoni 1 2006 17

2

CONCRETE STRUCTURE OF THE YEAR 2005– HONORARY MENTION:RENOVATION AND EXTENSION OF TAPIOLA SWIM-MING HALLThe Tapiola swimming hall renovation and extension pro-ject in Espoo won an honorary mention in the ConcreteStructure of the Year 2005 Competion for challenging ar-chitectural and structural design and for the implementa-tion, in which concrete plays a significant part in the vi-sible end-result. The concrete structures and surfaces arecharacterised by high quality and exposed details.

The good properties of concrete have been taken ad-

vantage of in the structures and on wear surfaces. Thestructures and the architecture are to a large extent basedon the plasticity and monolithic properties of concrete.The interior architecture in the extension part, in particu-lar, relies on fairface concrete wall surfaces mirroring thevicinity of water as well as the variations of light and sha-de. Concrete surfaces create an atmosphere characteri-sed by the very essence of the material.

Tapiola swimming hall was originally designed by ar-chitect Aarne Ervi and built in 1965. Skilful design ensu-red that the renovation project preserved the architecturalvalues of the building, while the extension part on the

north side of the hall opens up into the surrounding parkas a pavilion-type lantern filled with light. All the new andrenovated structures and technology have been profes-sionally adapted to the existing structures.

Tapiola is known for its long traditions in the use ofconcrete structures and surfaces. The 1950s Finnish gar-den city model realised in Tapiola as well as most of thepublic buildings in the area represent Finnish concrete ar-chitecture at its best. The swimming hall, which is part ofthe Tapiola central basin complex, is protected in thetown plan.

34 Antti Luutonen

BET0601 s16-18 Tapiola 20.3.2006, 16:3217

betoni 1 200618

5Näkyvät betonirakenteet on betonoitu ammattitaidolla it-setiivistyvällä betonilla, jolla on aikaansaatu laadukkaat,sileät ja tasaväriset puhdasvalupinnat.

5

Antti

Luu

tone

n

Antti

Luu

tone

n

6Laajennusosan sisäarkkitehtuuri perustuu puhtaaksiva-lettujen betonipintojen, veden ja valon yhteisvaikutuk-seen.

7Laadukkaat betonipinnat on valettu itsetiivistyvällä beto-nilla.

76

Antti

Luu

tone

n

BET0601 s16-18 Tapiola 20.3.2006, 16:3218

betoni 1 2006 19

Hagenbergin ammattikorkeakoulurakennus saivastikään Ylä-Itävallan vuoden rakennuksen palkin-non. Talo on osa pientä kampusta ja liittyy toimin-noiltaan läheisessä Hagenbergin linnassa sijaitse-vaan matematiikan RISC -tutkimusinstituuttiin. Am-mattikorkeakoulu on keskittynyt mediaan ja tieto-teknologiaan, mutta sen ympäristö on perinteistämaaseutua.

Suomalais-itävaltalainen arkkitehtitoimisto Ber-ger + Parkkinen tunnetaan entuudestaan Pohjois-maiden Berliinin suurlähetystökompleksista. Wie-nistä käsin työskentelevä toimisto on menestynytuseissa arkkitehtuurikilpailuissa ja suunnitteleeparaikaa mm. Norjan suurlähetystön residenssira-kennusta kotikaupunkiinsa. Vastikään palkittu ope-tusrakennus on jo kooltaan substantiaalinen, eikäse suunnittelutehtävänä ollut helppo.

MUOTO PAIKALLISESTA PERINTEESTÄJyrkähkössä rinteessä sijaitseva rakennus on lai-nannut hahmonsa perinteisestä yläitävaltalaisestamaalaistalosta. Isot, kuin pienoislinnoitukset nimel-tään Vierkanter (”neliskanttinen”) ovat seudulletyypillisiä talonpoikaistiloja karja- ja asuinraken-nuksineen sekä umpipihoineen.

Arkkitehdit ottivatkin tämän talotyypin ratkaisun-sa malliksi ja toteuttivat ammattikorkeakoulun tar-vitsemat tilat hahmoltaan kompaktiksi kokonaisuu-deksi, tehden siitä nykyaikaisen tulkinnan.

Jyrkässä rinteessä solakoiden betoni-teräspila-reiden kannattelemat, osin kuin ilmassa leijuvinasijaitsevat valkoiset rakennusmassat sisältävätopetus- ja toimistotilat. Ne kiertävät nurkastaan ri-kottuna kehänä keskuspihaa, jonka kautta ylärin-teestä on taloon pääsisäänkäynti. Alapuolella si-jaitsevista auditorioista suurimman viisto katto toi-mii myös pihaan liittyvänä oleskelutilana, ja kaksimuuta luentosalia sijaitsee valkoisen rakennus-massan alla, omana kappaleenaan. Autoilijat voivatajaa takakautta kuin kaksoisvoileivän väliin, ulkoanäkymättömälle avoimelle paikoituskannelle.

Toinen sisääntulo rakennukseen tapahtuu kau-niin metsikön ja linnan sekä kylän suunnalta. Ylöskeskuspihalle pääsee sekä pitkää, viistoa puullaverhoiltua ramppia pitkin että kuin kujamaisten por-taiden kautta.

Alfred Berger sanoo ratkaisun perusajatuksenviittaavan kaukaisesti myös Le Corbusieriin. Tavoit-teena on ollut tehdä käyttörakennuksesta kuin pienikylä, jossa kulkureitit eivät sijaitse näkyvästi vainjossain keskushallissa vaan muodostavat eräänlai-sia aukioita, polkuja ja salaisia väyliä yllätyksineen.Toisaalta talon henki on myös selkeän pohjoismai-nen, sisätilat vaaleita ja pelkistettyjä. Portaikkojen

ja valaisimien teollinen, rento ote viittaa alitajui-sesti myös Bauhausin Dessaun rakennuskomplek-siin.

PUNAISET LUENTOSALITAlimmassa kerroksessa sijaitsevat auditoriot ovathienon punaisia, paikalla valettuja viistolattiaisia ja-kattoisia betonikappaleita, joista on näköalaikku-nat maisemaan ja kohti metsän takaista pientä lin-naa, RISC -instituutin toimipakkaa. Niiden hiemanepätasainen väri johtuu valutekniikasta, mutta kar-kea muottilaudoitus tuo julkisivuihin rosoisuutta,jonka avulla työmaan tekniset, paikalla valamiseenusein liittyvät virheet ikään kuin häipyvät. Betonisetauditoriot on sisältä verhoiltu tammipaneelein, is-tuimet ovat suomalainen tervehdys Itävaltaan eliYrjö Kukkapuron mallistoa. Alimman kerroksen lat-tiat ovat teollista puuparkettia, toimisto- ja luokka-huonekerrosten lattiat ovat asennuslattioita japäällystetyt pehmeän ruskeanoranssein laatoin.

BETONIA, KEVEYTTÄVaikka rakennus on solidin betoninen, antavat ala-rinteen solakat pilarit sille keveyttä ja lennokkuut-ta. Rakennuksen sisällä aistii sen kiviaineksisuu-den. Keskenään hyvin erilaiset portaikot ja porras-huoneet näyttävät myös talon betonisuutta. Kes-kuspihan kahvila-ruokasali on vuorostaan kevyenlasinen lisä muuten solidiin taloon. Sen kalustus ontodella laadukas, ja paviljonki kelpaa näyttämöksisekä arvokkaille tapahtumille että rennoille klubeil-le. Taloa käytetään myös hagenbergiläisten ko-koontumisiin ja erilaisiin tilaisuuksiin. Opetustilatsijaitsevat sopivasti erillään näistä julkisista taipuolijulkisista talon osista.

Huolimatta kompaktista muodosta ja betonisuu-desta, tämä kompleksi seurustelee aktiivisesti mai-seman kanssa ja kätkeytyy koostaan huolimattahienosti metsän taakse. Tämä luonnon kanssa seu-rustelu on osa sen skandinaavista ilmettä.

KEVYT MYÖS KUSTANNUKSILTAANHinta sen sijaan on Itävaltaa: neliöhinta valaisimi-neen ja sisätilojen verhoiluineen on noin 1000 eu-roa. Tämä on saavutettu selkeällä materiaalien va-linnalla, tilasuunnittelulla ja toimintojen erottelullatoisistaan. Kevyemmät rakenteet ja avoportaikotovat teollisen oloisia, mutta missään ei ole säästet-ty väärällä tavalla. Maantason pinnoitukset ovat

HAGENBERGIN AMMATTIKORKEAKOULU

Tarja Nurmi, arkkitehti SAFA

1Asemapiirros

1

BET0601 s19-24 Tarja Nurmi 20.3.2006, 16:5019

20 betoni 1 200620

nupu- tai luonnonkiveä, rampit tai ulkotilojen viistotkäveltävät pinnat puuta. Konstailevia erikoisratkai-suja kuten teknisiä julkisivujärjestelmiä ei ole tar-vittu. Komean metsän varjossa olevan rakennuksenikkunat ovat avattavia ja suuriin lasipintoihin liittyykaihtimia ja valoa läpäisemättömiä verhoja. Kalus-tus on selkeätä, yhteisissä tiloissa on heleitä väri-pilkkuja mutta ei tungettelevaan trendikkyyteenasti.

BETONIRAKENTEISIIN LIITTYVÄTERIKOISRATKAISUTArkkitehtien tavoitteena on ollut panostaa tiettyihinperusasioihin, joista ei ole tingitty. Näitä ovat sekäbetoniset luokkahuonesiivet että paikalla valetutväribetoniset, monoliittimaiset auditoriot. Poltetunoranssin värin aikaansaamiseksi tehtiin monia ko-keiluja, ja tämä talo poikkeaakin Itävallassa julkais-tuista, lähinnä vanhan vaaleanpunaisen värisistäuudemmista betonirakennuksista.

Kaksikerroksiset pohjois- ja eteläsiivet ovat pis-teittäin kannatettuja. Leijuvuus saatiin aikaan siro-jen, teräksisten ja betonitäytteisten liittorakennepi-

2Leikkaus

33. kerros

42. kerros

51. kerros

6Paikallavalettujen väribetonisten, monoliittimaiseten au-ditorioiden poltetun oranssin värin aikaansaamiseksitehtiin monia kokeiluja. Hieman epätasainen väri johtuuvalutekniikasta, mutta karkea muottilaudoitus tuo julki-sivuihin rosoisuutta, jonka avulla työmaan tekniset, pai-kalla valamiseen usein liittyvät virheet ikään kuin häipy-vät.

7Alimmassa kerroksessa sijaitsevat auditoriot ovat hienonpunaisia, paikalla valettuja viistolattiaisia ja -kattoisiabetonikappaleita.

2

3

4

5

6

7

Gera

ld Z

ugm

ann

Gera

ld Z

ugm

ann

BET0601 s19-24 Tarja Nurmi 20.3.2006, 16:5020

21betoni 1 20066

6

7

BET0601 s19-24 Tarja Nurmi 20.3.2006, 16:5121

22 betoni 1 200622

8

9

Gera

ld Z

ugm

ann

Gera

ld Z

ugm

ann

BET0601 s19-24 Tarja Nurmi 20.3.2006, 16:5222

23betoni 1 20066

lareiden avulla. Niiden vapaa korkeus on 14 m.Ylempien kerrosten kuormat johdettiin seinälevyjenvälityksellä katosta. Molempien alakerrosten suu-ret pilarivälit johtivat seinälevyrakenteeseen, jossakattorakenteet ovat ontelolaatoista.

Talolla oli tiukka kustannusraja, joten rakenne-ratkaisuna on puhdas teräsbetonirakenne. Kokonai-suus sisältää myös jännittämätöntä betonia, ruisku-betonia ja värjättyä puhdasvalubetonia.

Auditorioiden ulkoseinien halkeamien estämi-seen takaavaan raudoitukseen kiinnitettiin erityistähuomiota, sillä seinillä on samanaikaisesti kannat-tavia, tiivistäviä ja optisia ominaisuuksia.

Tiina Parkkinen tähdentää toimiston töissä pyrit-tävän materiaalien autenttisuuteen ja selkeyteen jatietynlaiseen käsittelemättömyyteen. Materiaaliva-linnoissa merkitsee laatu ja autenttisuus. Muunmuassa betoniportaikkojen yhteydessä käytettyelegantti teräsverkko tulee paljon edullisemmaksikuin lasi, ja sitä voi käyttää sekä ulkona että sisällä.Arkkitehtien omassa uudessa wieniläistalossa onpaljon Hagenbergissä kokeiltujen ratkaisujen laina-uksia.

NEUBAU FACHHOCHSCHULE HAGENBERG

Arkkitehtuuri: Berger+Parkkinen ArchitektenZiviltechniker GmbH /www.berger-parkkinen.com

Rakenteet: Vasko+Partner ZT GmbH, WienRakennuttaja: FH OÖ Immobilien GmbH,

4600 Wels

Suunnittelu alkoi 06/2002, rakentaminen alkoi14/2003, talo valmistui 09/2004Tontin pinta-ala: 5 673 m2

Kerrosala: 11 642 km2

Kustannukset: 11, 7 miljoonaa euroa

8Jyrkässä rinteessä solakoiden pilareiden kannattelemat,osin kuin ilmassa leijuvina sijaitsevat valkoiset rakennus-massat sisältävät opetus- ja toimistotilat.

9Talolla oli tiukka kustannusraja, joten rakenneratkaisuna onpuhdas teräsbetonirakenne. Kokonaisuus sisältää myösjännittämätöntä betonia, ruiskubetonia ja värjättyä puh-dasvalubetonia.

10Autoilijat voivat ajaa takakautta kuin kaksoisvoileivän vä-liin, ulkoa näkymättömälle avoimelle paikoituskannelle.

10 Gerald Zugmann

BET0601 s19-24 Tarja Nurmi 20.3.2006, 16:5223

24 betoni 1 200624

HAGENBERG POLYTECHNIC UNIVERSITYThe Hagenberg Polytechnic University was recently awar-ded the Upper Austria Building of the Year Prize. The buil-ding is part of a small campus and functionally connectedwith the Research Institute of Symbolic Computation(RISC) located in the Hagenberg Castle near the Universi-ty. The building has been designed by Berger + Parkkinen,a Finnish-Austrian architectural office.

Standing on a fairly steep hillside, the University buil-ding imitates the traditional Upper Austrian farmhouses.The building masses supported on slender columns con-tain teaching and office facilities. The facilities form a cir-cle with broken corners, running round the central courty-ard through which the building is accessed from the top ofthe hill. The sloped roof of the largest of the atriums be-low serves as an extension to the courtyard, and two ot-her lecture rooms build up a separate body under the whi-te building mass.

Although the building itself is of solid concrete, theslender columns lower on the hill render it a light and spi-rited character. The stone material is clearly present insi-

de the building. The concrete nature is emphasised alsoby the dissimilar staircases and stair halls. The cafeteria-cum-canteen in the central courtyard, on the other hand,is a light glass addition to the otherwise solid building.Despite its compact form and concreteness, the complexis in active interaction with the landscape and discreetlyhides itself behind the woods. This oneness with the na-ture is part of the building’s Scandinavian appearance.

The objective of the architects has been to select cer-tain basic elements as focal areas, in which no compromi-ses have been allowed. These elements include both theconcrete classroom wings and the cast-in-situ colouredconcrete auditoriums of monolithic character. Several tri-als were made to produce the colour of burnt orange, andas a result, the building differs from other recent Austrianconcrete buildings that have mainly been realised in thetraditional pink colour.

The tight building budget determined the choice ofreinforced concrete for the structural solution. Non-prestressed concrete, shotcrete and dyed fairface concre-te were also included in the total solution.

11Huolimatta kompaktista muodosta ja betonisuudesta, ra-kennuskompleksi seurustelee aktiivisesti maiseman kans-sa ja kätkeytyy koostaan huolimatta hienosti metsäntaakse. Tämä luonnon kanssa seurustelu on osa sen skan-dinaavista ilmettä.

12Talon henki on selkeän pohjoismainen, sisätilat ovat vaa-leita ja pelkistettyjä.

11 12Gerald Zugmann Gerald Zugmann

BET0601 s19-24 Tarja Nurmi 20.3.2006, 16:5224

betoni 1 2006 25

Pelastusopisto on sisäasiainministeriön alainenvaltakunnallinen pelastustoimen ammatillinen op-pilaitos ja koulutuskeskus. Sen tontilla sijaitsee en-tuudestaan arkkitehtuurikilpailun pohjalta 1992 to-teutuneet koulurakennus ja asuntola, 1995 valmis-tunut opetusrakennus sekä 1998 rakennettu pesu-halli (suunnittelu arkkitehti Riitta Korhonen). Se-naatti-kiinteistöjen projektinjohtopalveluna toteut-tamassa 4. rakennusvaiheessa on valmistunut uusiopetusrakennus ja kurssihotelli.

Kadun varteen sijoittuva betoninen kurssihotellisulkee tontille avoimen katutilan ja muodostaa pa-rin aiemmin rakennetulle letkutornille Pyörönkaari-bulevardin päätteenä. Rakennuksen jalustassa onpysäköintitiloja henkilöautoille ja pelastusajoneu-voille. Sisätiloissa majoitushuonesolukkoon leik-kautuvat punaiset oleskelutilat pilkkovat satametri-sen keskikäytävän moderniksi kylänraitiksi.

Uusi opetusrakennus sijaitsee satelliittina tontinpuistoalueella. Sen tilarakenne on yksinkertainen:kerroksia lävistää neljä rakennuksen keskivyöhyk-keellä olevaa valokuilua.

Pelastusopiston arkkitehtuuri pyrkii olemaan us-kollinen tarkoitukselleen. Opisto kouluttaa oppilai-taan selviytymään kaoottisissa olosuhteissa. Sel-keä, tiivis pohjaratkaisu, täsmällinen ulkoarkkiteh-tuuri antaa taustan koulutukselle, jonka on määräkehittää varmuutta, huolellisuutta ja kestävyyttä –ammattitaidon pohjaa.

PELASTUSOPISTO, 4. VAIHElaajuustiedot: tontin pinta-ala 46 919 m2,

e = 0.7kerrosala 10 902 kem2

bruttoala 13 928 brm2

tilavuus 56 584 m3.valmistunut: 2005rakennuskustannukset: 13,5 milj. euroarakennuttaja: Senaatti-kiinteistöt,

Pohjois- ja Itä-Suomenalue, Kuopio

projektinjohtokonsultti: ISS Proko Oykäyttäjä: Pelastusopistoarkkitehti: Arkkitehtuuritoimisto

Heikkinen - Komonen Oysisustusarkkitehti: Arkkitehtuuritoimisto

Heikkinen - Komonen Oyrakennesuunnittelu: Rakennussuunnittelutoimisto

Sormunen & Timonen Oy

PELASTUSOPISTO 4. VAIHE, KUOPIO

Janne Kentala, Mikko Heikkinen, Markku Komonen, arkkitehdit SAFAArkkitehtuuritoimisto Heikkinen-Komonen Oy

1Asemapiirros.

2Pelastusopiston 4. rakennusvaiheessa valmistui uusiopetusrakennus ja kurssihotelli.

3Kuopion Pelastusopiston 4. vaihe valmistui vuonna2005.

1

BET0601 s25-31 Pelastusopisto 20.3.2006, 20:4425

betoni 1 200626

3

2. kerros

1. kerros

2

Juss

i Tia

inen

Juss

i Tia

inen

BET0601 s25-31 Pelastusopisto 20.3.2006, 20:4426

betoni 1 2006 27

BET0601 s25-31 Pelastusopisto 20.3.2006, 20:4527

28 betoni 1 200628

BET0601 s25-31 Pelastusopisto 20.3.2006, 20:4628

29betoni 1 20066

4

5

4,5Uusi opetusrakennus sijaitsee satelliittina tontin puisto-alueella. Sen tilarakenne on yksinkertainen: kerroksia lä-vistää neljä rakennuksen keskivyöhykkeellä olevaa valo-kuilua.

6Sisätiloissa majoitushuonesolukkoon leikkautuvat punai-set oleskelutilat pilkkovat satametrisen keskikäytävänmoderniksi kylänraitiksi.

7, 8Selkeä, tiivis pohjaratkaisu ja täsmällinen ulkoarkkiteh-tuuri antavat taustan koulutukselle, jonka on määrä kehit-tää varmuutta, huolellisuutta ja kestävyyttä - ammattitai-don pohjaa.

6

8

7

Juss

i Tia

inen

Juss

i Tia

inen

Juss

i Tia

inen

Juss

i Tia

inen

Juss

i Tia

inen

BET0601 s25-31 Pelastusopisto 20.3.2006, 20:4729

30 betoni 1 200630

EMERGENCY SERVICES COLLEGE,STAGE 4, KUOPIOThe existing buildings of the Emergency ServicesCollege in Kuopio before the 4th building stage in-cluded the college and the dormitory completed in1995, the training building completed in 1995 aswell as the washing facility built in 1998. A newtraining building and a hotel for course participantswere built at the 4th building stage.

The hotel is a concrete building on the streetside, where it closes the open street space leadingto the plot and makes up a pair with the previouslybuilt hose tower. The foundation of the buildingcontains parking space for passenger cars andemergency vehicles. Inside the building, red as-sembly lounges cut through the accommodationcells, and chop up the one hundred-metre long cent-ral corridor into a modern village street.

The new training building is located as a satellitein the park area of the lot. The space solution of thebuilding is simple; four light shafts in the centralrange of the building penetrate the floors.

The architecture of the Emergency Services Col-lege seeks to remain loyal to the purpose of the col-lege. The College trains students to cope in chaoticcircumstances. The clear, concise plan of the facili-ties and the precise external architecture create asuitable setting for training that aims at developingconfidence, diligence and endurance – the founda-tion of professional competence.

Kurssihotellissa on teräsbetoninen pilari-palkkirun-ko pysäköintikerroksissa ja kalustohallissa. Asuin-kerroksissa on kantavat väliseinät pysäköintikerros-ten palkkilinjojen kohdilla, muut majoitushuoneidenväliset seinät ovat kevytrakenteisia. Tällä pyrittiintilojen muuntelumahdollisuuteen, mikäli siihen il-menee tarvetta tulevaisuudessa. Samasta syystä ti-lojen mitoituskuormat ovat suuremmat kuin mitämajoitustiloissa yleensä käytetään. Asuinhuoneidenja keskikäytävän väliset elementtiseinät jäykistävätrakennuksen pituussuunnassa, pysäköintikerroksis-sa jäykisteinä toimivat ympärysseinät.

Rakennus on perustettu kalliolle, ja paikalla vale-tuista anturoista ylöspäin se on täyselementtiraken-teinen. Julkisivut ovat yhdistelmä betoni- ja puuele-menttejä, elementit ovat yleensä pieniä ja niitä onpaljon. Julkisivujen kuvion toistuvuuden vuoksi ele-

PELASTUSOPISTO 4. VAIHEEN RAKENTEET

Hannu Sormunen, diplomi-insinööriRakennussuunnittelutoimisto Sormunen & Timonen Oy

menteissäkin päästiin melko pitkiin valmistussar-joihin.

Opetusrakennus on perustettu maanvaraisesti.Sekin on täyselementtirakenteinen väestönsuojiamyöten. Rakennuksessa on ontelolaattavälipohjaakantava poikittainen jännebetonipalkisto, joka tu-keutuu ulkoseinälinjoilla pilareihin, keskilinjoillakantaviin väliseiniin. Päätyseininä ovat kantavatsandwich-elementit. Muut ulkoseinät ovat teräksi-seen apurunkoon kiinnitettyjä puuelementtejä, joi-den ulkopuolen pintaverhous tehtiin työmaalla ele-menttien asennuksen jälkeen.

Opetusrakennuksesta päärakennukseen johtavakulkusilta on omilla pilareillaan seisova teräsristik-ko. Lattiana on ristikon alapaarteisiin tukeutuva be-tonilaatta. Muut teräsrakenteet ovat palosuojassaseinien ja katon sisällä.

Leikkaus

9

9Rakennus on perustettu kalliolle. Paikallavaletuista antu-roista ylöspäin se on täyselementtirakenteinen. Julkisivutovat yhdistelmä betoni- ja puuelementtejä, elementitovat yleensä pieniä ja niitä on paljon.

Leikkaus

Juss

i Tia

inen

BET0601 s25-31 Pelastusopisto 20.3.2006, 20:4730

31betoni 1 20066

2. kerros

9

BET0601 s25-31 Pelastusopisto 20.3.2006, 20:4731

betoni 1 200632

Rakennus suunniteltiin Otaniemen kampusalueenKivimieskortteliin alunperin VTT Tietotekniikaantarpeisiin. Konseptiin vaikutti ulkopuolisen konsul-tin, Evata Oy:n, laatima kuvaus uudesta työyhteisö-mallista ja sitä tukevasta ympäristöstä alkaen sul-jetusta tutkijan ”kammista” avoimeen torimaiseenyhteistilaan ”tupineen”, ”verstaineen”, ”raittei-neen” ja ”klubeineen”.

Digitalon hahmossa näkyvät toimintojen ja tilo-jen järjestelyt sekä erityisen tarkasti valvotut tieto-turvanäkökohdat. Kuutta, kerroksittain 20 - 40 hen-gen työtilasolun käsittävää kuutiota yhdistää avoti-la, jossa luikertelevassa, vapaamuotoisessa kappa-leessa on työntekijöiden yhteistiloja. Ihmisten jainstallaatioiden pystysuuntainen liikenne sijoittuurakennuksen keskelle. Tältä kaikkien käytössä ole-valta alueelta siirrytään teknisten ja aputilojenerottamiin, yksityisempiin työtilasoluihin. Niistähalusimme tehdä mahdollisimman joustavia niin ti-lojen jakamista, kuin kalustamistakin ajatellen.Noin 16 x 16 metrin alueelle voidaan sijoittaa kai-kenlaiset toimistotilatyypit tai niiden erilaiset yh-distelmät tiukasta huonekonttorista täysin avoi-meen tilaan, ilman rajoittavia rakenteita tai talotek-niikkaa.

Kantavat seinät ja pitkäjännelaatat muodostavat

VTT DIGITALO

Tuomo Siitonen, professori, arkkitehti SAFAArkkitehtitoimisto Tuomo Siitonen Oy

Digitalon rakennejärjestelmän. Kantava katujulkisi-vu oli luonteva valinta Otaniemen punatiilikampuk-sella. Toinen kantava seinälinja erottaa tekniikka-ja aputilavyöhykkeen työtiloista. Työtilasolun keski-alueella on vaakarakenteena TT-laatta, joka antaaasennuksille mahdollisimman suuren tilan korkeus-suunnassa. Välipohjat ikkunaseinien vierellä ontehty ontelolaatoista, jonka ansioista toimistoihinsyntyy sileä, heijastava kattopinta epäsuoralle va-laistukselle.

VTT DIGITALO, TOIMISTORAKENNUSTilaaja: Senaatti-kiinteistötRakennuttajatehtävät:

Haahtela-rakennuttaminen OyArkkitehtisuunnittelija:

Arkkitehtitoimisto Tuomo Siitonen OyRakennesuunnittelija: JP Kakko OyKäyttäjä: VTT Valtion teknillinen tutkimuskeskusPinta-ala 8017 krsm2, hyötyala 6893 m2

Tilavuus 38 000 m3

Suunnittelu alkoi 12/2002, työmaa käynnistyi 10/2003/projektinjohtourakka, talo valmistui 09/2005

1Asemapiirros.

2Poikkileikkaus työhuoneesta.

1 2

BET0601 s32-37 VTT Digitalo 20.3.2006, 20:2532

betoni 1 2006 33

3Katujulkisivun isoihin ikkunoihin asennettiin tiilenvärinensäleikkö, joka päästää luonnonvalon ja puistonäkymät toi-mistotiloihin, mutta pienentää ulospäin isoja lasipintoja.

4Maantasokerros.

3

6

Valokuvat: Jussi Tiainen

4

BET0601 s32-37 VTT Digitalo 20.3.2006, 20:2633

34 betoni 1 200634

5

6

BET0601 s32-37 VTT Digitalo 20.3.2006, 20:2634

35betoni 1 2006

5Saarekeosissa on vapaamuotoisia tauko- ja neuvottelu-tiloja, työalue-oleskelusaarekealueita.

6Punatiili-ilme jatkuu myös rakennuksen sisäpuolelle.

7Kolmen kerroksen korkuinen lasiseinärakenne on jännitet-ty, jotta se toimii molempiin suuntiin, sekä tuuli- että imu-kuormalle.

8Keskihallin alin kerros on avointa aulatilaa. Sen yläpuolel-le kahteen kerrokseen on ripustettu kaartuvamuotoinenteräsrakenne, jossa vaihtelevanmuotoiset keskialueensaarekkeet on yhdistetty käytävin.

9Kohteen arkkitehdit ovat olleet mukana mm. Tekesin”Tuottava toimisto 2005” -projektissa. Tekes-tutkimus an-toi hyviä eväitä myös Digitalon muuntojoustavuus- ja mo-nikäyttöisyystavoitteen toteuttamiseen.

5

6

7 8

9

BET0601 s32-37 VTT Digitalo 20.3.2006, 20:2835

36 betoni 1 200636

10

11

BET0601 s32-37 VTT Digitalo 20.3.2006, 20:2936

37betoni 1 2006

VTT DIGITALO – DIGITAL HOUSE

The digital house in the Otaniemi campus area was origi-nally designed for the needs of VTT Information and Com-munication Technology. The exterior of the house reflectsthe layout of the functions and the facilities, and the par-ticularly high degree of information security.

There are six cubic work area cells arranged on diffe-rent floors, each for 20-40 employees. They are connectedby an open space that consists of a slithering freeformbody that contains assembly facilities for the staff. Verti-cal movement of people as well as vertical installationruns are concentrated in the centre of the building. Thecommon area leads to the more private work area cells,separated by various technical and auxiliary facilities.The cells have been designed as flexible as possible, interms of both space divisions and fixtures. The ca. 16 x 16metre areas are suited for all types of office facilities orany combinations of various types, from a strict officeroom to a completely open space, without any restrictingstructures or mechanical engineering systems.

The structural system of the digital house consists ofthe load-bearing walls and long-span slabs. In the red-brick Otaniemi campus, a load-bearing façade was thenatural choice. The horizontal structure in the centre ofthe work area cell is a TT slab, which maximises the verti-cal space available for installations. By windowed walls,intermediate floors are built of hollow-core slabs, produ-cing a smooth, reflective ceiling surface in the offices,ideal for indirect lighting.

10,11Keskialueen siltarakenteen seinät ovat valkoista lami-naattipintaista rakennuslevyä, johon läpinäkyvyyttä tuo-vat lasiseinäosuudet ja ikkuna-aukotukset.

12Otaniemen punatiilihenkeen istuva kolmikerroksinen ra-kennus muodostuu pitkänomaisen keskusaulan molem-min puolin sijoittuvasta kuudesta työaluesaarekkeesta.

13Aksonometria työaluesaarekkeen rakenneratkaisusta.

10

11

12

13

BET0601 s32-37 VTT Digitalo 20.3.2006, 20:3037

38 betoni 1 200638

VTT Digitalossa yhteistyötä tilaajan, käyttäjän sekäarkkitehti- ja rakennesuunnittelijoiden välillä oli“normaalikohdetta” enemmän. Se on ollut myös tu-loksellista: tilaajalla, siis Senaatti-kiinteistöillä, oliesimerkiksi rohkeutta toteuttaa uudenlaisia raken-neinnovaatioita, kuten TT-ontelolaatta -välipohja-ratkaisu, jolla kerroskorkeus saatiin pidettyä 3,7metrissä. Normaaliratkaisulla se olisi noussut 4,2metriin.

Digitalon käyttäjät tekevät paljon ryhmätyötä,toisaalta tarvitaan myös tiloja, joissa työntekijäpystyy keskittymään työhön ilman ulkopuolisia häi-riötekijöitä. Rakennuksen muuntojoustavuus- jamonikäyttöisyystavoitteet olivatkin suunnitteluntärkeitä lähtökohtia.

Keskihallin alin kerros on avointa aulatilaa. Senyläpuolelle kahteen kerrokseen on ripustettu kaar-tuvamuotoinen teräsrakenne, jossa vaihtelevan-muotoiset keskialueen saarekkeet on yhdistettykäytävin. Saarekeosissa on vapaamuotoisia tauko-ja neuvottelutiloja, työalue-oleskelusaarekealueita.Nopissa keskitytään omiin projekteihin, keskihallinyhteiskäyttötilat antavat mahdollisuuden vuorovai-kutukseen ja kommunikaatioon.

Digitalon noppamaiset työtilat ovat pilarittomia,jänneväliltään 16 metrin avoimia tiloja, joita kulloi-senkin tarpeen mukaan voidaan sisustaa avo-koppi-konttoritarpeen ja niiden erilaisten yhdistelmienmukaan. Tilojen avoimuuden tuntua on lisätty käy-tävälasiseinäelementeillä.

TT-ONTELOLAATTA -RATKAISUKERROSKORKEUDEN TAKIAKerroskorkeus pyrkii talotekniikkavaatimusten takialähes jokaisessa toimistohankkeessa kasvamaantavoitelluista korkeuksista. Digitalossakin kerros-

korkeus oli perinteisellä välipohjaratkaisulla nouse-massa 4,2 metriin. Siitä olisi aiheutunut huomatta-va julkisivuneliöiden ja rakennuskuutioiden kasvu,kustannusnousu olisi ollut hankkeelle liian iso.

Arkkitehti ideoi tilaa tekniikalle ratkaisulla, jossavälipohjassa yhdistettiin ontelo- ja TT-laatta. Ideaalähdettiin työstämään tiiviissä yhteistyössä koh-teen rakennesuunnittelijan JP Kakko Oy:n kanssa.

Työtilojen työhuonevyöhykkeellä on käytetty on-telolaattaa, mutta käytävillä ja keskialueella, jossaiv-kanavat kulkevat, vaihdettiin ontelolaatta TT-laattaan. Talotekniikan vaatimat pääkanavat sijoi-tettiin TT-laattojen ripojen väliin. Ontelolaatta-alu-eille menevät poikkisuuntaiset, pienemmät sivu-haarat vietiin TT-laattojen ripoihin tehdystäsysteemirei’ityksestä.

TT-laatan ripojen systeemirei’itys selkiytti myöstyömaan toimintaa: etukäteen voitiin sopia, mistämenee lvi, sähkö, atk. Ylimääräiset reiät varmista-vat, että myös tulevaisuudessa muutokset ja lisäyk-set on helppo tehdä.

Käytäväalueen TT-laatasta saatiin toinenkin hyö-ty: käytäväseinien yläosaan joudutaan yleensä te-kemään ns. otsarakenteet. TT-laatan rivat muodos-tavat nyt samalla otsapinnat käytävän molemminpuolin.

BETONIRUNGON SISÄLLÄRIPUSTETTU TERÄSRAKENNEDigitalon runko on betonia. Mausteena on muuta-ma teräsliittopilari. Seinälinjat ovat kantavia. Varsi-nainen toimistonoppa-alue on täysin pilariton. Jul-kisivussa on betoninen, eristetty sisäkuorielementtija paikallamuuraus.

Sisätilan katseenvangitsijaksi nousee keskiosanripustettu teräksinen siltarakenne. Ripustetun ra-

DIGITALOSSA TOTEUTETTIIN RAKENNEINNOVAATIOITA

Sirkka Saarinen, toimittaja

1Poikkileikkaus työaluesaarekkeesta.

2Välipohjan TT-laatta- ontelolaattaratkaisu säästi kerros-korkeudesta 40 senttiä. Isot talotekniikkavedot mahtuvattyötilojen keskialueen TT-laattojen ripojen väliin. Poikit-taisvedot kulkevat systeemirei’ityksen kautta ontelolaat-ta-alueelle.

3TT-laattojen ripojen välistä pääsee työtiloihin luonnon-valoa.

kenteen ansiosta keskusaulan alin kerros on täysinpilaritonta, avointa tilaa. Kaksi kerrostasoa on ri-pustettu neljännestä kerroksesta iv-konehuoneenseinärakenteessa olevista ristikoista. Ero ns. nor-maaliratkaisuun on periaatteessa siinä, että pilariton korvattu vetotangoilla.

Vaikka VTT Digitalo on Otaniemen hengen mu-kaisesti punatiiltä, siinä on paljon myös kevyempääjulkisivua. Piiloon jäävät noppien sisäjulkisivut ovataulassa lasia ja noppien sivuilla terästä, ulospäinnäkyvät päädyt ovat punatiiltä.

Kaavoittajan Otaniemeen haluaman nauhaikku-namaisen ilmeen ja arkkitehdin haluaman luonnon-valon ja isojen ikkunoiden ristiriita on Digitalossaratkaistu säleiköillä. Katujulkisivun isoihin ikkunoi-hin on asennettu tiilenvärinen säleikkö, joka pääs-tää luonnonvalon ja puistonäkymät toimistotiloihin,mutta pienentää ulospäin isoja lasipintoja.

Kolmen kerroksen korkuinen lasiseinärakenne onjännitetty, jotta se toimii molempiin suuntiin, siissekä tuuli- että imukuormalle.

1

BET0601 s38-39 Digitalo 20.3.2006, 17:2238

396 betoni 1 2006

2

3

Sirk

ka S

aarin

enSi

rkka

Saa

rinen

BET0601 s38-39 Digitalo 20.3.2006, 17:2239

betoni 1 200640

Lyhty-talo on saanut nimensä rakennuttajansa Lyhtyry:n mukaan. Yhdistys on aloittanut toimintansavuonna 1996 ja ylläpitää Lyhty-talon lisäksi kahtapienempää kehitysvammaisten ryhmäkotia Pitäjän-mäellä. Lyhty-talo on 24 kehitysvammaisen aikuisenja juuri kotoaan muuttaneen nuoren aikuisen koti.

Talossa asutaan kolmessa ryhmäkodissa sekäneljässä itsenäisempään asumiseen suunnitellussayksiössä. Rakennuksessa toimii myös opetusyksik-kö Lamppu, jossa harjoitellaan itsenäisen elämäntaitoja, ulkotyöpaja Lato, jonka työpajalaiset hoita-vat ja rakentavat pihoja sekä musiikinopetusyksik-kö, jonka tilat täydellisesti varustettuine studioi-neen valmistuvat kuluvan kevään aikana. Näihin yk-siköihin tullaan myös talon ulkopuolelta opiskele-maan, harrastamaan tai työskentelemään.

Lyhty-talo on rakennettu Helsingin kaupunginomistamalle tontille. Rakennus porrastuu pohjoi-seen viettävään rinteeseen. Pohjoispuolen sisään-tulopihalta on käynti rakennuksen julkiseen osaan,aulaan ja opetusyksiköihin. Ryhmäkodit sijaitsevatrakennuksen keskikerroksessa ja niihin käydään si-sään eteläpuolen pihoilta. Keskikerrokseen sijoit-tuu myös saunaosasto. Kolmannessa kerroksessasijaitsevat yksiöt.

Tontilla on muinaismuistolain alainen ensimmäi-sen maailmansodan aikainen taistelukaivanto. Kai-vannon betonista rakennettu osa tuli säilyttää jakunnostaa Museoviraston hyväksymällä tavalla.

Lyhty-talo on betonista paikallavalettu ja muu-rattu. Betoni valikoitui pääasialliseksi rakennusma-teriaaliksi monestakin syystä. Rakennusteknisestibetoni mm. toteuttaa hoitolaitoksen rakenteidenpaloluokitusvaatimuksen. Rakennuttaja asetti ra-kennukselle laatutavoitteita äänieristyksen, kestä-vyyden ja viihtyisyyden suhteen. Äänieristystavoit-teet ryhmäkotien asuinhuoneille olivat vastaavatkuin kerrostalon asuinhuoneistojen välisten seinienarvot eli 55 dB. 180 mm paksu paikalla valettu beto-niseinä täyttää tavoitteen ja on rakennedimensioil-taan esimerkiksi vastaavaan levyseinään verrattu-na huomattavasti ohuempi.

Asukkaista monet liikkuvat erilaisin apuvälineinja sisätilojen materiaalien tulee kestää kulutusta jakolhuja. Niinpä oli luontevaa antaa rosoisten beto-niseinien jäädä sellaisiksi, ei yrittää silotella niitätai suojata listoin. Arkkitehtonisena tavoitteena on-kin ollut pyrkimys yksiaineisuuteen, samojen mate-riaalien ja aiheiden käyttämiseen niin ulkona kuin

sisällä. Julkisivut on muurattu läpivärjätyistä be-toniharkoista. Rakennus on istutettu paikoilleen jarinteeseen betonisin tukimuurein. Betonin rinnallaarkkitehtonisena elementtinä ovat puiset ikkunat jajulkisivun puupinnat sekä pitkähköt puuräystäät.Oman lisänsä julkisivuun tuovat jokaiseen asuntoonkuuluva parveke tai terassi.

Interiöörissä betoniseinät on valettu havuvaneri-muotteihin. Tavoitteena on ollut saada elävä puu-syiden ja oksien tekstuuri seinäpintoihin. Asuinhuo-neiden sisäänkäynnit on merkitty paitsi seinän pol-veilulla myös betonipinnan corten-käsittelyllä. Be-toni materiaalina esiintyy sisällä myös kattopin-noissa, jotka kaikki ovat akustoivaa Paracem-levyä,sementin ja kuusilastun sekoitetta. Ensimmäisenkerroksen aulassa tulijaa tervehtii aina takkatuli.Takan kuori on lasuurivärjätystä betonista valettu.

Lopuksi Tarja Nurmen sanoin (ark 2/2005) ”Erityi-sen ansiokasta ja tunnusomaista tälle rakennuksel-le on kokonaisote ja huolellisuus, jolla taloon onasetuttu: on uutta, on vanhaa, on lahjaksi saatua jaoikealla tavalla arvoonsa pantua. Eri puolilla raken-nusta on Artekin vanhempiakin mööpeleitä, 1950-luvun nojatuoleja ja Eamesin värikkäitä palluk-kanaulakoita. Sisääntulijaa tervehtii lahjoituksenasaatu Eamesin keinutuoliklassikko, jossa joku usein– suuren takan tuntumassa – istuu tutkiskellen ta-lon uusia kävijöitä. Tilanne on aina hallinnassa, jatulija tuntee olevansa tervetullut.”

LYHTY-TALO KEHITYSVAMMAISILLE HELSINGIN KONALASSA

Minna Lukander, arkkitehti SAFAArkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy

Tästä kiitos Lyhdyn ihmisyyttä ja yksilöllisyyttäkannustavalle ilmapiirille, jolle rakennus on kotina.

LYHTY-TALOValmistumisvuosi 2004Kokonaisala 2304 m2

Tilaaja, käyttäjä ja rakennuttaja: Lyhty ryArkkitehtisuunnittelu, sisustussuunnittelu:Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli OyVihersuunnittelu/Ympäristösuunnittelu:

Molino OyRakennesuunnittelu: Projektikeskus OyPääurakoitsija: PEAB Seicon OyRakennuttajatehtävät ja projektin johto:Insinööritoimisto Projektikeskus Oy

1Asemapiirros.

2Lyhty-talo on 24 kehitysvammaisen aikuisen ja juuri koto-aan muuttaneen nuoren aikuisen koti. Talossa asutaankolmessa ryhmäkodissa sekä neljässä itsenäisempäänasumiseen suunnitellussa yksiössä.

3Interiöörissä betoniseinät on valettu havuvanerimuotteihin.

1

2

3

BET0601 s40-45 Lyhty-Talo 20.3.2006, 20:1540

betoni 1 2006 41

BET0601 s40-45 Lyhty-Talo 20.3.2006, 20:1541

42 betoni 1 200642

5

42. kerros

51. kerros

63. kerros

7, 8Asukkaista monet liikkuvat erilaisin apuvälinein ja sisäti-lojen materiaalien tulee kestää kulutusta ja kolhuja. Niin-pä oli luontevaa antaa rosoisten betoniseinien jäädä sel-laisiksi, ei yrittää silotella niitä tai suojata listoin.

4 2. kerros

7

8

1. kerros

3. kerros

6

BET0601 s40-45 Lyhty-Talo 20.3.2006, 20:1742

436 betoni 1 2006

7

8

BET0601 s40-45 Lyhty-Talo 20.3.2006, 20:1743

44 betoni 1 200644

SHELTERED ACCOMMODATION FOR SPECIALNEEDS RESIDENTS IN LYHTY HOUSE INHELSINKILyhty (Lantern) House in the Konala town block of Helsinkiis the home of 24 mentally retarded residents, some olderand some young adults who have just moved out of home.Lyhty House consists of three group homes and four 1-bedflats designed for more independent living. A teachingunit, an outdoor workshop and a music education unitcomplete the facilities.

Lyhty House is a cast-in-situ concrete masonry buil-ding. The client laid down specific quality requirements interms of sound insulation, durability and living comfort.Many of the residents need some mobility equipment andthe interior materials have to be wear and tear resistant.The natural choice was to leave the concrete surfacesrough, without smoothing them or protecting them withmouldings.

The architectural starting point has been mono-mate-rialism, utilising as far as possible the same materials andmotifs both inside and on the outside. The façades arebuilt of through-died concrete blocks, and the building isset in place and against the hillside with concrete retai-ning walls. Wooden windows, wooden façade surfacesand longish wooden eaves are used as another architec-

tural element apart from concrete. The façade is charac-terised by the balconies and terraces of the individualflats.

In the interior the concrete walls were cast in soft-wood plywood forms, in order to create a living texture oftimber grains and knots. In the lobby on the ground floorvisitors are welcomed by warm flames in an open firepla-ce with a shell cast of lazure-painted concrete.

9Arkkitehtonisena tavoitteena on ollut pyrkimys yksiainei-suuteen, samojen materiaalien ja aiheiden käyttämiseenniin ulkona kuin sisällä.

10Oman lisänsä julkisivuun tuovat jokaiseen asuntoon kuu-luva parveke tai terassi.

9

10

BET0601 s40-45 Lyhty-Talo 20.3.2006, 20:1844

456 betoni 1 2006

11Betonin rinnalla arkkitehtonisena elementtinä ovat puisetikkunat ja julkisivun puupinnat sekä pitkähköt puuräys-täät.

12Julkisivut on muurattu läpivärjätyistä betoniharkoista.

Valokuvat: Jussi Tiainen

11

12

BET0601 s40-45 Lyhty-Talo 20.3.2006, 20:1945

betoni 1 200646

Helsingin kaupunki järjestää yhteistyössä ympäris-töministeriön ja Rakennusteollisuus RT:n Betonitoi-mialan kanssa tontinluovutuskilpailun Viikinmäenlänsiosan kolmessa korttelissa. Erityisinä tavoittei-na kilpailussa on rinnerakentamisen, matalan ja tii-viin rakentamistavan sekä kivirakentamisen kehit-täminen.

Tontinluovutuskilpailun aloitusseminaari helmi-kuun puolessavälissä keräsi Helsingin kaupunki-suunnitteluviraston auditorioon runsaasti kiinnos-tuneita. Iltapäivän kuluessa kerrattiin Kaupunki-suunnitteluviraston tonttiasiamies Tuomas Kivelänjohdattelemana sekä kilpailun kulkua että rinnera-kentamisen erityispiirteitä. Kaupunkisuunnitteluvi-rastosta kilpailualueesta ja rinnerakentamisestakaupunkiasumisessa kertoivat arkkitehdit Taru Tyy-nilä ja Tero Santaoja. Arkkitehti Kirsti Sivén kertoipuolestaan suunnittelijan kokemuksia rinneraken-tamisen ihanteista ja realiteeteista. Kirsti Sivén &Asko Takala Arkkitehdit Oy on toteuttanut useitarinnerakentamiskohteita. Ihanteita voi Sivénin mu-kaan hakea vaikkapa Välimereltä, mutta realiteetti-na on aina otettava huomioon Suomen ilmasto.

Seminaarin kuulijat saivat myös tietoiskun beto-nitalon energiataloudesta ja talotekniikasta VTT:nMikko Saaren tarjoilemana, harkko- ja elementtira-kentamisen ratkaisuista tiiviissä kaupunkirakenta-misessa kertoi Lujabetoni Oy:n Kari Turunen, rapa-tuista julkisivuista ja rappaustekniikoista maxitOy:n Martti Huhtilainen ja betonijulkisivun uusistamahdollisuuksista Parma Oy:n Heikki Aapro.

YHDEN PERHEEN TALOISTAPIENKERROTALOIHINKilpailu toteutetaan ensisijaisesti rakennusliikkeil-le ja rakennuttajille suunnattuna ilmoittautumiskut-sukilpailuna. Tavoitteena on valita hankkeille to-teuttajat niin että ne rakennuttavat asemakaavan jalähiympäristön suunnitteluohjeen mukaisia vapaa-rahoitteisia asuntokohteita, jotka edustavat arkki-tehtuuriltaan, asuttavuudeltaan ja teknisiltä ratkai-suiltaan mahdollisimman korkeatasoista talonra-kentamista ja ottavat huomioon paikan ja maastonominaispiirteet.

Kilpailun tontit ovat Viikinmäen pientalomaisenrinnekaupunginosan aloitustontit, joiden perusteel-la koko alueen imago muodostuu. Alue on maantie-teellisesti arvokkaalla paikalla Vantaanjoen par-taalla.

Kilpailukorttelien topografia on jyrkkää kallio-maisemaa. Kilpailukorttelin asemakaava mahdol-listaa erilaiset rakennustyypit: yhden perheen talot,kaupunkirivitalot, terassitalot ja pienkerrostalot.

Alueella on aikaisemmin ollut ampumarata. Senjäljiltä maaperässä on lyijyä, jonka Helsingin kau-punki kuorii ja kuljettaa pois. Kilpailualueelta puus-to joudutaan sen takia pääosin poistamaan. Van-taanjokeen rajoittuva rinnemaasto kuitenkin säilyy.

KIVIRAKENTAMISEN KEHITTÄMISTÄRakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalinatulee käyttää värirappausta, väribetonia tai vastaa-vaa.

Yksi kilpailun järjestäjistä on RakennusteollisuusRT:n betonitoimiala ja yhtenä kilpailun tavoitteenaon tiiviiseen ja matalaan, pientalomaiseen rakenta-mistapaan soveltuvan kivirakentamisen kehittämi-nen.

Kehittämisteemoja ovat mm.:– kivirakenteet rinnerakentamisessa sekä raken-

nusten että pihojen osalta– energiansäästö kivirakenteita hyödyntäen,

passiiviset ja aktiiviset keinot (maaston käyttö,matalaenergiaratkaisut, kivirakenteiden läm-pöä varaavat ominaisuudet)

– kivirakenteiden ääneneristys- ja palonkesto-ominaisuuksien hyödyntäminen sekatalotyy-peissä, joissa asuntoja sijoitetaan osittain taikokonaan päällekkäin

– julkisivuratkaisut.

Kilpailussa ”bonuspalkintona” on Rakennusteol-lisuus RT:n betonitoimialan jakama yhteensä10 000 euron suuruinen kivirakentamisen kehittä-mispalkinto. Se annetaan kilpailuehdotukselle tai-ehdotuksille, joissa parhaiten toteutuu jokin tai joi-takin edelläluetelluista kehittämisteemoista.

Kilpailuaika päättyy 28. elokuuta 2006. Kilpailuon tarkoitus saada ratkaistua kolmen kuukaudenkuluessa eli hyvissä ajoin ennen vuodenvaihdetta.

– Sirkka Saarinen

KIVINEN KUKKULAKAUPUNKI– TONTINLUOVUTUSKILPAILU HELSINGIN VIIKINMÄESSÄ

1Kilpailun tontit, jotka sijaitsevat kartalle merkityn alueenkeskivaiheilla, ovat Viikinmäen pientalomaisen rinnekau-punginosan aloitustontit. Niiden perusteella muodostuukoko alueen imago.

1

BET0601 s46 Viikki 20.3.2006, 17:3846

betoni 1 2006 47

Betoni-lehti seuraa kolmen asunnon Asunto Oy Tri-adin rakentamista Helsingin Kulosaaressa. Raken-nus toteutetaan paikallavaletulla betonilla. Juttu-sarjan edelliset osat on julkaistu Betoni 3/2005:ssäja Betoni 4/2005:ssa. Tässä osassa keskitytään jul-kisivujen valkobetonivaluihin.

Suunnittelun lähtökohtiin osaltaan vaikuttanutkaava vaati rakennukseen julkisivun päämateriaa-liksi vaaleaa tiiltä tai muuta vaaleaa kiviainesta.Muu vaalea kiviaines tarkoitti käytännössä rappa-usta tai valkobetonia. Tilaajat päätyivät Suomessaharvemmin paikallavalussa käytettyyn valkobeto-niin.

Tilaajien tavoitteena oli saada hyvää pintalaatuaja osittain tämän vuoksi päädyttiin käyttämään itse-tiivistyvää betonia. Tämän vuoksi myös muottiva-neri oli erikoislaatua, muovilaminaatilla pinnoitet-tua WISA-form Elephant-muottivaneria. Tällämuottivanerilla betonipinnoille saadaan himmeä,samettinen pinta. Muotit eivät myöskään vaadimuottiöljyn käyttöä. Muotteina julkisivuvaluissakäytettiin jo runkovaiheessa muottikalustona toimi-nutta Manto-järjestelmämuottia.

Julkisivujen valkobetonivalut on helmikuun lop-pupuolella lähestulkoon tehty, loput valut tehdäänmaaliskuun aikana. Suurimmat valkobetonipinnattulivat talon kumpaankin päätyyn, joka on pinta-alaltaan noin sata neliömetriä. Korkeussuunnassavalut olivat yhden kerroksen korkuisia, maksimis-saan 3,5 metriä. Ennen yläpuolisen valun aloitta-mista alapuolisen valkobetonivalun yläreunaan sa-hattiin kulmahiomakoneella ohjuria käyttäen vaa-kasuuntainen, 20-30 mm syvä ura, ja betonilippanaputeltiin vasaralla pois. Näin valujen rajapintasaatiin vaakasuoraksi ja mahdollisimman huomaa-mattomaksi. Ennen muotin asentamista sen alareu-naan asennettiin tiiviste jolla vähennettiin muotinvuotamista. Lisäksi valun aikana betonivalumatpestiin välittömästi painepesurilla pois. Valkobeto-nia kuluu julkisivuihin yhteensä noin 80 m3.

Julkisivun betonin lujuusluokka on K45-50. Jottajulkisivubetonista saadaan väriltään valkoista, käy-tettiin betonissa murskattua, valkoista kiviainestasekä valkosementtiä. Koska betoni joutuu säärasi-tusten armoille, sen on oltava säänkestävää. Senvuoksi julkisivubetoni tehtiin huokostettuna.

Valkobetoninen julkisivu on 120 mm paksu. Sii-hen asennettiin ruostumaton, keskeinen verkkorau-doitus, joten rakenteen ohuus toi omat lisähaas-teensa valuille. Tämän vuoksi julkisivujen betonoin-nissa kokeiltiin erilaisia valutapoja. Betonia pum-

pattiin sekä alakautta muottiin venttiilikappaleenkautta että valettiin perinteisellä tavalla yläkautta.Myös valukohtien etäisyyttä muutettiin valujen ku-luessa. Itsetiivistyvän valkobetonin sekä perintei-sen runkobetonin toimittaja on Lujabetoni Oy ja jul-kisivujen RST-raudoiteverkot toimitti Tammet Oy.

Parvekkeen ja väliseinän päädyt, jotka toimivatkantavina rakenteina, tehdään 200 mm paksuina,myöskin valkobetonista.

Julkisivujen pintojen laadussa oli ensimmäisissävaluissa jonkin verran parannettavaa, mutta työnedetessä löydettiin kohteeseen sopivat, oikeat työ-tavat sekä betonisuhteitus. Itsetiivistyvyyden, pak-kaskestävyyden, oikean vaalean värin ja hyvän pin-talaadun yhdistelmän aikaansaaminen ei olisi on-nistunut ilman betonitoimittajan hyvää betonitek-nologista osaamista.

Triadin työmaalla on parhaillaan käynnissä beto-nisten portaiden valutyöt. Myös väliseinien ja takanmuuraus jatkuvat. Julkisivulasitukset, jota on yh-teensä 220 m2, käynnistyvät viikolla 11.

Kohteen suunnittelijat ja yhteistyötahot:Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto

Huttunen & Lipasti OyRakennesuunnittelu: Insinööritoimisto

Oy Matti Ollila & CoMuottitoimittaja: Ramirent OyjWISA-Form Elephant-muottimateriaalit: UPM-Kymmene OyValmisbetonitoimittaja: Lujabetoni OyVerkkoraudoitteet: Tammet OyRullaraudoitteet: Fundia Betoniteräkset

OyHB-Priima-väliseinäharkot: HB-Betoniteollisuus

ASUNTO OY TRIADI – KOLMEN ASUNNON TALO PAIKALLAVALAEN

Petri Mannonen, diplomi-insinööri, projekti-insinööri, Betonitieto Oy

1Betonilehti on seurannut Triadin rakentamista syksystä2005 lähtien. Helmi-maaliskuussa valettiin valkobetoni-sia julkisivuja itsetiivistyvällä betonilla.

2Seinässä näkyvä vaakasuuntainen jälki on valukertojenraja, jota tullaan vielä häivyttämään kevyellä hionnalla.

Petri

Man

none

nPe

tri M

anno

nen

1

2

HOUSING CORPORATION ASUNTO OY TRIADIBetoni Magazine follows the construction project of threeapartments in Housing Corporation Asunto Oy Triadi. Theprevious articles have been published in Betoni 3/2005and 4/2005. This time the article focuses on the placing ofwhite concrete on the facades.

The clients were hoping for a good surface quality, andpartly because of this self-compacting concrete was se-lected. The largest white concrete surfaces were realisedon the ca. 100-square metre ends of the house. The maxi-mum height of the poured concrete was 3.5 m and a totalof ca. 80 m3 of white concrete was placed on the facades.

In the first placings of concrete, the quality of the faça-de surfaces was not optimum, but as the work progres-sed, correct work methods and mixing ratios for this parti-cular project were found.

BET0601 s47 Triadi 20.3.2006, 17:5047

betoni 1 200648

Syksyllä 2004 SKOL:n rakennetoimikunnan muuta-mat edustajat miettivät, mitä tulisi tehdä, kun tä-män vuoden aikana oli sattunut useita erilaisia ra-kennevaurioita. Joukossa oli vakaviakin sortumia.Yhteisesti todettiin, että kolmannen osapuolen tar-kastustoiminnalle on nyt yhteiskunnallinen tilaus,koska rakentamisessa on tapahtunut yllättävän pal-jon virheitä myös suunnitelmien osalta. Rakennus-valvontaviranomaisilla ei enää ole resursseja tar-kastaa suunnitelmia, lisäksi uusi rakennuslaki mää-rää hankkeeseen ryhtyvän vastuuseen.

TARKASTUSMENETTELY HAKEEVIELÄ MUOTOAANTarkastustehtävien toimeksianto on aina rakenta-miseen ryhtyvän tehtävä. Käytännössä rakennus-valvonta esittää tarkastuksen tarpeellisuutta vaati-viin, lähinnä AA-luokan kohteisiin. Eräät valveutu-neet rakennuttajat ja urakoitsijat ovat omien laatu-järjestelmiensä ja riskienhallintaohjelmiensa puit-teissa oma-aloitteisesti kiinnittäneet ulkopuolisentarkastajan projektiinsa.

Tarkastustoiminnan kustannustaso Suomessahakee vielä suuruusluokkaansa. Tarkastustyön laa-juus ennakkoon on vaikeasti arvioitavissa, kunsuunnitelmien laatutasosta ei ole tietoa. Kun tar-kastustoiminta lisääntyy ja suunnittelijat tiedosta-vat, että heidän kohteellaan on ulkopuolinen tar-kastus, suunnitelmien taso todennäköisesti para-nee ja tarkastuksen työmäärä vähenee. Tarkastus-työn veloituksen pitää mielestäni kuitenkin perus-tua aikaveloitukseen, jolloin työ on mahdollista teh-dä tarpeeksi laadukkaasti. Tarkastustyön suuruus-luokasta ei vielä uskalla sanoa muuta kuin että tar-kastuksesta ei ole tarpeen tehdä saksalaismallistakaiken kattavaa ja jopa 40 % suunnittelukustannuk-sista olevaa työtä. Suomessa työmäärä asettuneehaarukkaan 8 - 20 % rakennesuunnittelukustannuk-sista.

Lähtökohta oikea-aikaiselle tarkastukselle olisimielestäni rinnakkaisuus suunnittelutyön kanssa,jolloin yhteistyö suunnittelijan kanssa voi olla myösideoivaa ja yhteiseen hyvään lopputulokseen pyrki-mistä. Oulun rakennustarkastaja Tapani Mäkikyrönperäänkuuluttamat ”workshopit” ovat kannatetta-via osana tarkastustyötä.

Ensimmäiset tarkastuskohteet ovat pääosin ol-leet ns. jälkitarkastuksia eli rakennusvaihe on ollutjo hyvin pitkällä, rakennuksen runko jo lähes pystys-

sä. Tietysti tällaisellakin tarkastustoiminnalla voi-daan hakea varmistusta sille, että suunnitelmissaei ole karkeita virheitä. Jos suunnitelmissa jotainolisi vialla, tarvittavat korjaustoimenpiteet ovathankalia, kun ei selvitä enää pelkästään suunnitel-mien muuttamisella.

TARKASTUSTOIMINNANTEHTÄVÄLUETTELO KOEKÄYTÖSSÄSKOL:n rakennetoimikunnassa laadittiin keväällä2005 tarkastustoiminnan tehtäväluettelo, joka onnyt koekäytössä. Tehtäväluettelo rasti ruutuun va-lintoineen antaa hyvän mahdollisuuden rajata tar-kastustehtävä tarkoituksenmukaisella tavalla. Mo-nissa projekteissa vain tietyt asiat ovat vaativia jatarkastustoiminta voidaan rajoittaa niihin.

Olympiastadionin itäkatsomon katoksen teräsra-kenteiden tarkastustoiminta alkoi jo ennen em. teh-täväluettelon laatimista, mutta tarkastustyö tehtiinpitkälle samoja periaatteita noudattaen kuin mihintehtäväluettelokin pyrkii. Kohteen vaativuus johtisiihen, että tarkastajakin joutui ideoimaan yhteis-palavereissa mahdollisia ratkaisuja. Päätöksen va-littavasta toteutuksesta teki aina kuitenkin suunnit-telija, jolla siten säilyy vastuu tehdyistä suunnitel-mista.

Tarkastustoiminnan yhteydessä on tullut myös yl-lättäviä yhteydenottoja, kun oma nimi on löytynytFISE Oy:n tarkastajien luettelosta. On esitetty mm.kysymyksiä täyttääkö kilpailijan tekemä ratkaisuSuomen rakentamismääräyskokoelman varmuusta-son. Ymmärtääkseni valvonta määräystenmukai-sesta rakentamisesta kuuluu kuntien rakennusval-vontaviranomaisille, mutta tietäen heidän niukatresurssinsa todellinen valvonta jää monesti puut-teelliseksi, joten tuomaria taikka alimittaisten rat-kaisujen torjujaa ei käytännössä löydy ellei rakenta-miseen ryhtyvä itse ymmärrä, mistä on kysymys.

Yksi esimerkki tällaisesta määräysten varmuus-tason alituksesta on ns. kevythallien pilariperustus,joka on tehty asfaltin päälle asennetulla teräslevyl-lä ja teräslevy on ”ankkuroitu” neljällä 25 mm:n har-jatangolla maahan 1 metrin syvyyteen. Rakennus-valvontaan esitettyjen laskelmien mukaan pilariinja perustuksiin kohdistuu imukuorma, jolloin oikeil-la osavarmuuskertoimilla laskemalla kokonaisvar-muus on 0.68, kun ei huomioida harjatankojen tar-tuntaa maahan. Harjatankojen tartuntaa on tietääk-seni mm. VTT yrittänyt määrittää, mutta tietooni

tulleiden kokeiden tulokset ja koejärjestelyt ovat ol-leet hyvin epävarmoja.

FISE-päivillä syksyllä 2005 esitin tämän esimer-kin, joka mielestäni ei täytä Suomen rakentamisko-koelman määräysten vaatimaa varmuustasoa. Täl-laisia kevythallien perustuksia on Suomessa tiettä-västi kymmeniä. Tällainen suunnitelma ja toteutusei mielestäni ole ns. hyvän rakentamistavan mukai-nen ratkaisu.

FISE Oy:n johdolla on käynnistymässä hanke net-tipohjaiseksi rakennusvirhepankiksi, johon mm.suunnitelmien tarkastajat esittävät virheellisiä javastoin hyvää rakentamistapaa tehtyjä ratkaisujayleiseen tietoon saatettavaksi. Virhepankkiin pää-tyvien esimerkkien on läpäistävä FISE Oy:n hallituk-sen nimeämän toimikunnan käsittely.

HAVAINTOJA TARKASTUKSISTATarkastamissani kohteissa ei ole tullut esiin mitäänkatastrofaalisia virheitä eikä suuria rakentamis-määräyskokoelman vaatimusten alituksia. Laskel-mien puutteellisuus ja suttuisuus ovat olleet yhteis-tä melkein jokaiselle projektille. Laskelmasivuja,toisin sanoen tietokonetulosteita, on sivukaupalla,mutta laskentamalli ja laskentakuormat ovat mo-nesti niin epätarkkoja, että laskentatulosten desi-maalit ovat täysin tarpeettomia merkityksettöminänumeroina. Tietokonelaskelmissa onkin suuri vaara,ellei laskijalla ole suuruusluokkatuntumaa saatui-hin tuloksiin. Tehdyt suunnitelmapiirustukset ovatyleensä olleet sinänsä selkeitä, mutta ristiriidat eripiirustusten ja varsinkin revisioiden välillä ovatyleisiä.

Suurimmat epäselvyydet olen havainnut kohteis-sa, joissa on päärakennesuunnittelija ja suunnitte-lua on hajautettu ns. tuoteosan suunnittelijoille.Päärakennesuunnittelija ei vielä tiedosta vastuu-taan eikä osaa arvioida työmääräänsä. Tämän voipäätellä esimerkiksi saamistani kommenteista: joskohteeseen pitää tehdä laskelmia ja käydä kaikkientuoteosien suunnittelijoiden suunnitelmat läpi,suunnittelupalkkion pitäisi olla kaksinkertainen.

Yhteenvetona tarkastustoiminasta esitän usko-mukseni. Ulkopuolisella tarkastuksella saadaansuunnitelmien taso nousemaan ja myös suunnitte-lun arvostusta parannettua. Juuri tämä oli myösyksi päätarkoituksista tarkastustoimintaa puuhaa-maan ryhtyessämme.

Kuten edellä jo otsikoin kolmannen osapuolen

Jorma Puhto, toimitusjohtaja, Insinööritoimisto Magnus Malmberg Oy

KOKEMUKSIA RAKENNESUUNNITELMIEN KOLMANNEN OSAPUOLEN TARKASTUKSESTA

BET0601 s48-49 Puhto 20.3.2006, 17:5348

betoni 1 2006 49

tarkastustoiminta hakee Suomessa vielä muoto-aan. Selvästi on kuitenkin tiedostettu tarve raken-teellisen turvallisuuden varmistamiseksi. RIL:ssä onäskettäin laajojen rakentamisen kanssa tekemises-sä olevien tahojen toimeksiannosta valmistunutkoekäyttöön laajahko ohje: Menettelytavat vaati-van rakennushankkeen rakenteellisen turvallisuu-den varmistamiseksi. Ohjeessa on keskeinen sijarakennesuunnitelmien kolmannen osapuolen tar-kastustoiminnalla. Siinä korostetaan myös laajastierivaiheisten riskianalyysien tekoa. En varauksetto-masti kannata tällaisten mekaanisten rasti ruutuuntarkastuslistojen tekemistä. Saattaa olla, että pro-jektikohtainen ongelmapaikka ei olekaan listalla jajää näin ollen huomaamatta.

1,2DHL Business Parkin varastoterminaalin runkorakentei-den suunnitelmat tarkastettiin sekä betoni- että teräsra-kenteiden osalta.

1

2Si

rkka

Saa

rinen

Sirk

ka S

aarin

en

THIRD-PARTY INSPECTION OF STRUCTURALPLANS STILL NOT IN FINAL FORMIn 2004, several incidents of collapsed roofs were re-ported in Finland. In more demanding building projects,which in practice refers to projects of class AA, the buil-ding control authorities are now demanding that thestructural plans be inspected by a third party. Some en-lightened developers and contractors have also employedoutside inspectors for their projects.

Mr. Jorma Puhto, an experienced structural designerwho has acted as an outside inspector in several projects,believes that third-party inspections provide a means toincrease the standard of the plans as well as appreciation

for the design process. However, the final form and thecosts of the inspection activities have not yet been deter-mined in Finland.

An inspection task list is currently in trial use. The “tickthe choice” format of the list creates a good basis for limi-ting the inspection assignment in an appropriate manner.In many projects the inspections can be restricted to afew issues that can be considered more demanding.

In projects where Jorma Puhto has performed inspec-tions, no catastrophic errors or gross failures to complywith the requirements of the Finnish Building Code havebeen detected. Most of the projects, however, have beencharacterised by inadequate and messy calculations.

Computer calculations are a potential source of huge er-rors, if the user does not have an idea of the correct mag-nitude of the results. The design drawings have for themost part been clear as such, but contradictions betweendifferent drawings and different revisions, in particular,are common. Most unclarities have been found in pro-jects, in which a main structural designer has delegatedthe work to several “design and build” designers. Themain structural designers have not seemed to realisetheir responsibility or be able to assess their own amountof work.

BET0601 s48-49 Puhto 20.3.2006, 17:5349

betoni 1 200650

CE-MERKINTÄ TULOSSA RAKENNUSALANTUOTEVARMENNUKSEENVaikka rakennustuotteiden CE-merkintä ei olekaanSuomessa pakollista – ainakaan toistaiseksi – onteollisuus osoittanut selkeästi kiinnostusta ottaakäyttöön tämä eurooppalainen tuotevarmennusme-nettely. Betoni- ja sementtiteollisuus sekä kiviai-nesala ovat vieneet kehitystä aktiivisesti eteen-päin. Asiakkaiden kiinnostus on vielä ollut vähäistä,mutta johtavat rakennuttajat kuten tiehallinto ja ra-tahallintokeskus ovat olleet edelläkävijöitä CE-mer-kintävaatimusten asettamisessa..

TUOTESERTIFIOINNILLA JO PITKÄ HISTORIATuotevarmennuksella on rakennusalalla pitkä histo-ria. Se on kattanut mm. lähes kaikki merkittävätkantavien rakenteiden rakennustuotteet. Tämä joh-tuu ensisijassa viranomaisvaatimuksista – vapaa-ehtoisella puolella myös johtavien valmistajien tar-peista.

Valvova viranomainen, rakennustuotteen ostajatai suunnittelija (= rakennustuotteen asiakas laa-jasti ymmärrettynä) esittää usein kysymyksiä raken-nustuotteen turvallisuudesta, terveellisyydestä,kestävyydestä ja käytettävyydestä aiotussa käyttö-tarkoituksessa. Tuotesertifiointi antaa näihin kysy-myksiin vastauksen kahta tietä. Ensinnäkin ne, jot-ka hankkivat rakennustuotteita tai vaikuttavat han-kintoihin voivat tehdä oikeita päätöksiä valitessaanmarkkinoilla olevista tuotteista sertifioidut tuot-teet. Toisaalta rakennustuotteen valmistajan jamyyjän kannalta tuotesertifiointi antaa erinomai-sen keinon osoittaa tuotteen kelpoisuus ja sitäkautta saada asema markkinoilla.

Tuotesertifioinnin pakollisuuden taustana onyleensä epätyydyttävän laadun aiheuttamat seura-usvaikutukset. Jos kantava betonielementti pettää,voi seurauksena olla ihmishenkien menetyksiä. Tä-män johdosta niille vaaditaan pakollinen tuoteserti-fikaatti. Kantavissa rakennusosissa käytettävilletuotteille onkin Suomessa jo pitkään ollut viran-omaisvaatimuksena kolmannen osapuolen valvon-ta, joka kohdistuu valmistajan laadunvarmistuk-seen ja tuotelaatuun.

SUOMESSA PITKÄT PERINTEETVapaaehtoinen tuotesertifiointi on betonialalla ol-lut yleisesti käytössä ympäristöbetonituotteiden jabetoniputkien alueella. Tämä on hyvin ymmärrettä-

TUOTESERTIFIOINTI RAKENTAMISEN LAADUN TUKENA

Matti T. Virtanen, diplomi-insinööri,yksikön päällikkö, Inspecta Sertifiointi Oy Tuotesertifiointi

1Vapaaehtoinen tuotesertifiointi on betonialalla ollut ylei-sesti käytössä ympäristöbetonituotteiden ja betoniputki-en alueella. Helsingin Arabianrannassa ympäristö onotettu huomioon rakentamisessa alusta lähtien. Kuvassavuonna 2005 valmistunut Asunto Oy Helsingin Arabianvil-lat, jotka on suunnitellut ARK-House Arkkitehdit Oy.

Mar

itta

Koiv

isto

BET0601 s50-52 Virtanen 20.3.2006, 17:5550

betoni 1 2006 51

vissä, koska valtaosa tuotteista myydään julkishallin-non vaativille asiakkaille.

Tuotesertifioinnissa menetellään niin, että puolu-eeton ja riippumaton kolmas osapuoli antaa todistuk-sen (sertifikaatin) siitä, että tuote ja/tai tuotteen laa-dunvarmistus täyttää standardien ja muitten normienvaatimukset. Tämä osoitetaan tarkastusten ja tuote-testien avulla.

Perinteinen betonialalla pitkään käytössä ollutInspecta Sertifioinnin tarkastustoiminta, ympäristö-ministeriön tyyppihyväksyntä, Suomen Betoniyhdis-tyksen käyttöselosteiden varmennus, sfs-merkintä janyt myös CE-merkintä ovat tuotesertifiointia, joillakullakin on omat pelisääntönsä, mutta jotka kuitenkinovat perusidealtaan hyvin samankaltaisia.

Kolmannen osapuolen suorittaman tuotesertifioinninosia ovat seuraavat:– tuotteen alkutestaus– tuotannon alkutarkastus– sertifikaatin myöntäminen– jatkuvan laadunvalvonnan testaukset ja val-

mistajan laadunvalvontajärjestelmän ylläpitosekä niiden tarkastaminen

– markkinoilta otettavien näytteiden testaami-nen

Toimintatavat vaihtelevat hieman riippuen tuote-sertifiointimenettelystä ja tuoteryhmästä, muttaeroavuudet ovat vähäisiä sekä asiakkaan että valmis-tajan kannalta. Useimmin käytössä on kaksi toisis-taan hieman poikkeavaa menettelyä. Tuotteen tuote-sertifioinnissa kolmas osapuoli varmentaa tuotteenominaisuudet ja valmistajan laadunvarmistusjärjes-telmän vaatimustenmukaisuuden. Esimerkkeinä tästävoidaan mainita ympäristöministeriön tyyppihyväk-syntä (esim. ontelolaattojen kantavuus), Suomen Be-toniyhdistyksen käyttöselosteiden varmennus (esim.kuormia siirtävät metalliosat) ja CE-merkinnässä vaa-timustenmukaisuudenosoittamisluokkien 1+ (esim.rakennussementit) ja 1 määrittelemät menettelyt.Näihin kaikkiin liittyy aina myös valmistajan laadun-varmistukseen kohdistuva kolmannen osapuolen suo-rittama valvonta.

Toisessa tuotesertifiointimenettelyssä varmennuskohdistuu tuotteen laadunvarmistusjärjestelmään,jonka toimivuutta arvioidaan kuitenkin nimenomaantoteutuneen tuotelaadun kautta. Tästä yleisimpänäesimerkkinä voidaan mainita Inspecta Sertifioinnin ns.

rakennustuotteiden tarkastustoiminta (esim. beto-nielementit ja valmisbetoni). CE-merkinnässä vaa-timustenmukaisuudenosoittamisluokan 2+ (esim.betonielementit) määrittelemä menettely on edel-lisen kanssa hyvin yhdenmukainen.

MITÄ TEOLLISUUS ON TEHNYTEdistääkseen CE-merkinnän käyttöönottoa Suo-messa Rakennusteollisuus RT on jo nyt tehnytmerkittävää työtä. RT:n edustajat ja teollisuudensekä rakentamisen eri sidosryhmien henkilöt ovatosallistuneet eurooppalaiseen standardointityö-hön pyrkien huolehtimaan kansallisista eduistam-me.

Mineraalituotteiden alueella on toteutettu jaosin ollaan toteuttamassa kehityshankkeita, jotkaedistävät CE-merkintää. Suomessa CE-merkin-tään siirtyminen on yleisesti ottaen pääsosin ki-vutonta, koska käytössä on ollut laaja-alaisestijokin vastaava tuotesertifiointimenettely. Tokituote- ja testausvaatimusten muuttuminen tuotullessaan lisätyötä, kehittämistarvetta ja myösjossain määrin investointitarvetta mm. testaus-laitteisiin. Uusien asioiden oppiminen on ehkäkuitenkin suurin haaste yrityksissä.

RT:n johdolla on toteutettu kiviainesten CE-merkintää edistävä hanke, jonka tuloksena onlaadittu valmistajan sisäistä laadunvalvontaakoskeva ohje. Se helpottaa kiviainesstandardienvalmistajan omaa laadunvalvontajärjestelmääkoskevien vaatimusten ymmärtämistä. Kiviaines-alalla CE-merkintä on jo tullut ajankohtaiseksimm. ratahallintokeskuksen ja tiehallinnon vaati-musten johdosta.

Betoniteollisuudessa vuodesta 1971 lähtienharjoitettu tarkastustoiminta (silloin BLT-valvon-ta) on ollut erinomaista esityötä CE-merkintäänsiirtymiseksi. Juuri päätökseen saadussa betoni-elementtien CE-merkintäprojektissa tärkein tuloson laadunvalvontavaatimusten yhteenvetotauluk-ko. Sellaisen laadinta oli tarpeellista siksi, ettävaatimukset on esitetty useissa eri standardeis-sa.

Samoin muuraustuotteiden alueella ovat val-mistumassa SFS-Käsikirjoina julkaistavat ohjeet,jotka helpottavat harkkoja, tiiliä ja laasteja kos-kevien uusien EN-standardien soveltamista. Si-ten ne tasoittavat tietä myös CE-merkinnän käyt-töönotolle.

RAKENNELUOKKIEN 1 JA 2 ELEMENTTIENJA VALMISBETONIN VALMISTAJIEN TULEEKUULUA VALVONTAANUusien betoninormien mukaan rakenneluokissa 1 ja2 valmisbetonin ja betonielementtien valmistuksentulee kuulua kolmannen osapuolen valvontaan.Käytännössä tätä valvontaa on hoitanut InspectaSertifiointi, johon vuonna 1971 aloittaneen Betoni-teollisuuden Laaduntarkastus BLT:n toiminta liitet-tiin RTL-välivaiheen kautta vuoden 1999 alusta luki-en. Aikaisemmin normien vaatimus koski vain ra-kenneluokkaa 1. Kansallinen varmennustoimintajatkuu edelleen. Se tulee osittain korvautumaan eu-rooppalaisella CE-varmennuksella, joka betoniele-menttien osalta on hyvin samanlaista kuin vanhatarkastustoiminta. Valmisbetonille CE-merkintää eiole näköpiirissä, koska harmonisoitua eurooppa-laista standardia ei ole saatu aikaan.

Yksi oleellinen ero vanhan kansallisen tarkastus-toiminnan ja CE-merkinnän välillä on. Se koskeevarmennuksen laajuutta. CE-varmennus perustuuns. rakennusten ja rakenteiden oleellisiin vaatimuk-siin ja vain niihin. Sellaiset asiakasvaatimukset,jotka koskevat esim. julkisivuelementin esteettisiäominaisuuksia ovat CE-varmennuksen ulkopuolella.Sen sijaan vanha kansallinen varmennustoimintaperustuu myös projektikohtaisiin spesifikaatioihinkuten työselityksiin ja elementtipiirustuksiin, joissamm. by40:n mukaiset pintaluokat on määritelty.Sellaisiakin elementtityyppejä on, joissa vanha var-mennus ja uusi CE-varmennus eivät tässä mielessäeroa paljoakaan toisistaan. Esimerkkinä voidaanmainita ontelolaatat. Tosin ero vanhaan systeemiintulee uusien standardien kautta.

Talon- ja sillanrakennuksessa käytettävän se-mentin on jo jonkin aikaa pitänyt olla CE-merkittyä.Sementti on talonrakentamisessa toistaiseksi ai-noa tuoteryhmä, jolle CE-merkintä on säädetty pa-kolliseksi.

BETONIKIVIAINESTEN VARMENNUSMUUTTUNUT MERKITTÄVÄSTIBetonissa käytettävän kiviaineksen kohdalla on jotapahtunut varmennusmielessä merkittävä muutos,kun valtaosa betonikiviainesten toimituksista onsiirtynyt kansallisen varmennuksen piiriin. Betoninvalmistaja ostaa tällöin varmennettua kiviainesta,jolloin omaa kiviainestestausta ei vaadita. Tämämenettely on senkin vuoksi vanhaa järkevämpi, kos-

BET0601 s50-52 Virtanen 20.3.2006, 17:5551

betoni 1 200652

ka raaka-aine on etukäteen testattu ja todettu kel-volliseksi betonin valmistukseen eikä vasta sitten,kun se on jo tuotu betonitehtaalle.

Betonikiviaineksen vaatimukset tullaan jatkossa-kin esittämään julkaisussa by43, johon kansallinenvarmennus perustuu. Toisaalta uusittavana olevaby43 pohjautuu eurooppalaiseen betonikiviaines-standardiin EN 12620, joka on myös CE-merkinnänvaatimuksena. Jos kiviainestoimittajalla on kansal-linen by43 varmennus, tulee CE-varmennus hyvinhelposti ”kaupan päälle”, jos sellaista tarvitaan.

Betonin lisäaineiden varmennuksena voidaankäyttää CE-merkintää tai kansallista Suomen Beto-niyhdistyksen käyttöselosteen varmennusta.

Betoniteräksille, raudoitteille ja kuormia siirtävil-le metalliosille CE-merkintää joudutaan vielä odot-tamaan. Betoniteräksiä koskeva EN 10080-standar-di on julkaistu ja sen siirtymäkausi on 1.9.2006 –1.9.2007. Se on luonteeltaan sateenvarjostandardi,jota täydentämään ollaan laatimassa Suomessakäytettäville betoniteräksille SFS-standardeja. CE-varmennuksen pakollisuudesta ei ole tietoa. Beto-niterästen kiepiltä oikaisulle tullee säilymään van-ha kansallinen menettely, joka perustuu InspectaSertifioinnin erityisohjeeseen EO 361.

Betonialaa koskevia EN-standardeja käsitelläänTauno Hietasen artikkelissa alkaen s. 53.

LAINSÄÄDÄNTÖ KEHITTYYCE-varmennuksen lainsäädännöllinen perusta onmaankäyttö- ja rakentamissäännöksissä, jotka kuu-luvat ympäristöministeriön hallinnonalaan. YM:nesittelystä on hyväksytty myös rakennustuotteidentuotehyväksyntälaki, joka käytännössä määritteleeCE-merkinnän sitovuuden talonrakentamisessa.Tuotehyväksyntäsäännösten mukaan CE-merkintäon yksi hyväksyttävä tuotevarmennusmenettelySuomessa – muitakin lueteltuja varmennusmenet-telyjä saa käyttää. Niiden joukossa on rakennus-tuotteiden tyyppihyväksyntä, joka kuitenkin tuleepoistumaan sitä mukaa kuin CE-merkintä tuotteelleon mahdollista. Tämä tulee koskemaan betonituot-teista laajimmin ontelolaattoja.

Väylärakentamisen alueella lainsäädäntötyö onvielä kesken. Liikenne- ja viestintäministeriössä ol-laan laatimassa sen toimialueella käytettävästäCE-merkinnästä ehdotusta, jonka valmistumisestatätä kirjoitettaessa ei ole vielä tietoa. Tämä työ onpohjana myös Tiehallinnon CE-merkintää koskevillevaatimuksille. Tiehallinto tullee vaatimaan CE-mer-kintää varsin laaja-alaisesti.

KAIKKI RAKENTAMISEN OSAPUOLETHYÖTYVÄT VARMENNUKSESTARakennustuotteen valmistajan kannalta pakollinentai vapaaehtoinen kansallinen varmennus tai CE-merkintä avaa markkinoita ja parhaassa tapaukses-sa mahdollistaa tuotteiden myynnin, joka ilman var-mennusta ei kävisi päinsä. Näihin varmennuksiinliittyy aina myös valmistajan laadunvarmistustakoskevat vaatimukset ja niiden ulkopuolinen tarkas-taminen, mikä on omiaan parantamaan valmistajanlaaduntuottokykyä.

Asiakkaan, jonka tahtotilan suunnittelija näissäyhteyksissä yleensä määrittelee, kannalta tuoteser-tifiointi edesauttaa oikean ja vaatimukset täyttäväntuotteen hankintaa sille tarkoitettuun käyttökohtee-seen. Tuotesertifioidut tuotteet ja valmistajat, joi-den laadunvarmistus on varmennettu, löytyvät hel-posti www-luetteloista. Aika, jolloin suunnittelijamerkitsi suunnitelmaan ”tuotenimi tai vastaava”saisi vähitellen alkaa olla ohi myös rakennusalalla.Varmennuksen puolesta vastaava tuote on vain toi-nen varmennettu tuote.

TUOTEINFORMAATION KULKU SITÄTARVITSEVILLE RATKAISTAVATuotevarmennuksessa on kiinnitettävä erityistähuomiota informaation kulkuun. Kunkin osapuolenon saatava oikea tieto varmennuksesta ja sen kat-tamista tuoteominaisuuksista. Esimerkiksi CE-mer-kintä kattaa aina vain oleellisiin vaatimuksiin liitty-vät ominaisuudet – ei yleensä kaikkia standardissalueteltuja. Lisäksi CE-merkinnän kiinnittäjä voi raja-ta CE-merkintäänsä liittyviä ominaisuuksia kunhanne kattavat käyttäjämaan viranomaisvaatimukset.Samoin CE-merkin kiinnittäjällä on oikeus rajatatuotteen käyttötarkoitusta siitä miten se on laajim-millaan määritelty tuotestandardissa. Rakennus-tuotteiden tyyppihyväksyntä kattaa vain yhden taimuutaman ominaisuuden – tosin yleensä niitä tär-keimpiä kuten esim. lujuuden ja palonkestävyyden.

Suunnittelijan tulisi olla tietoinen, ei yksinomaantuotteen varmennuksen olemassaolosta, vaan myösvarmennuksen kattavuudesta ja mahdollisista käyt-tötarkoitusrajauksista. CE-merkinnässä tämä selvi-ää tuotteen CE-merkin yhteydessä olevista tiedoistaja tulevat siten varmasti esille vasta tavaraa toimi-tettaessa. Suunnittelijan on kuitenkin tehtävä valin-tansa jo paljon aiemmin. Tämä asettaa CE-merkitty-jen tuotteiden valmistajien markkinoinnille haastei-ta, jotta tiedot tuotteiden ominaisuuksista ovat jat-kuvasti ajantasalla ja suunnittelijoiden saatavilla.

PRODUCT CERTIFICATION HELPS VALIDATEQUALITY OF BUILDING

In Finland, CE marking of building products is not compul-sory – at least, not yet. However, there has been obviousinterest within the industry in adopting this European pro-duct validation procedure. The concrete and cement in-dustry as well as the aggregate trade have been activepioneers in this development. So far interest among thecustomers has been limited, but major developers, suchas the Road Administration and the Rail Administrationhave lead the way in requiring CE marking.

Product certification refers to a certificate issued by anindependent third party certifying that the product and/orthe quality assurance procedures applied to the productmeet the requirements of applicable standards and othernorms. This is verified by means of inspections and pro-duct tests.

In the concrete industry, voluntary product certificationhas been commonly used for environmental concrete pro-ducts and concrete pipes. Product certification can beimplemented in many different ways, each with specificrules but all with a similar basic idea. These include e.g.inspections carried out by Inspecta Certification, whichhave been traditionally widely used in the concrete busi-ness, as well as type approvals granted by the Ministry ofthe Environment, certified product declarations issued bythe Concrete Association of Finland, SFS marking andnow also CE marking.

From the point of view of the manufacturer of a buil-ding product, a compulsory or voluntary national certifica-tion or the CE mark will open up new markets and in somecases the product could not be sold at all without certifi-cation.

From the point of view of the client, whose wishes inthis context are usually interpreted by the designer, pro-duct certification makes it easier to select the correct,conforming product for the application. Certified productsand manufacturers that use certified quality assuranceprocedures can be easily found in Internet catalogues.

Tuotesertifiointi on menettely, jossa kolmas osapuoli varmentaa tuotteen ja/tai sen valmistuksen laadunvarmistuksen vaatimustenmukaisuuden.

Tuotesertifiointia ovat mm.– CE-merkintä– betoniteollisuuden tarkastustoiminta– tyyppihyväksyntä– by:n käyttöselosteiden varmentaminen

CE-merkintä on eurooppalainen tuotesertifiointimenettely, joka perustuu viranomaisvaatimuksiinVapaaehtoinen tuotesertifiointi täydentää viranomaisvaatimuksiin perustuvaa varmentamista muiden asiakasvaatimusten osaltaSuunnittelijan pitää tietää, mitä ominaisuuksia CE-merkintä kattaa ja onko tuotteen käyttöaluetta rajattu.

BET0601 s50-52 Virtanen 20.3.2006, 17:5552

betoni 1 2006 53

ELEMENTTIEN CE-MERKINTÄ JA EUROKOODIEN KÄYTTÖÖNOTTO

Tauno Hietanen, diplomi-insinööri, Betonikeskus ry

Eurokoodit ovat kantavien rakenteiden suunnittelu-standardeja, jotka laatii eurooppalainen standardi-sointijärjestö CEN Euroopan komission toimeksian-nosta. Eurokoodit on kehitetty eurooppalaisen ra-kennusteollisuuden kilpailukyvyn parantamiseksisekä Euroopan unionin alueella että muualla maail-massa.

Julkisten hankintojen sääntely sekä rakennus-tuotedirektiivin kautta tuleva rakennustuotteidenCE- merkintä vaikuttavat osaltaan siihen, että Euro-koodit tullaan ottamaan käyttöön myös Suomessa.Näin ollen ne korvaavat aikanaan Suomen rakenta-mismääräyskokoelman rakenteiden suunnitteluakoskevat ohjeet.

EN Eurokoodien käyttö on mahdollista kansallis-ten liitteiden kanssa (NA = National Annex). Suo-messa kansalliset liitteet julkaisee ympäristöminis-teriö talonrakentamisen osalta ja Tiehallinto silto-jen osalta. EN Eurokoodit korvaavat 1990-luvullajulkaistut esistandardit (ENV), joita on voitu käyttääyhdessä ympäristöministeriön vahvistamien kan-sallisten soveltamisasiakirjojen kanssa. Eurokoo-deissa on määritelty mitä lukuarvoja tai muita para-metreja (NDP = Nationally Determined Parameters)saa päättää kansallisessa liitteessä.

Samanaikaisesti Eurokoodien kanssa on valmis-tunut CE-merkintään johtavia betonielementtientuotestandardeja. CE-merkinnässä ilmoitetut omi-naisuudet pätevät kaikissa Euroopan talousalueenmaissa ilman uusia tarkistuksia ja testauksia.

EUROKOODIT JA NIIDEN AIKATAULUEurokoodit muodostuvat yhdeksästä pääosasta ku-van 1 mukaan. Yhteensä standardeja tulee olemaan57 ja karkea arvio lopullisesta sivumäärästä on yli4000 sivua. Pääosat jakautuvat yksittäisiin standar-deihin kuvan 2 periaatteen mukaan. Suuri osa stan-dardeista on jo julkaistu englanniksi tai ne ovat ai-nakin hyväksymisvaiheessa. EN 1990 ja ensimmäi-set kuormitusosat on julkaistu suomenkielisinä.Ajan tasalla olevan tiedon suomessa vahvistetuistaja suomeksi julkaistuista Eurokoodeista saa Stan-dardisoimisliiton sivuilta www.sfs.fi > Julkaisut >SFS-luettelo > SFS-ICT ryhmä 91.080.

Kuvassa 3 on Eurokoodien yleisaikataulu. Suo-messa on asetettu tavoitteeksi, että ensimmäisen“paketin” suomennokset ja kansalliset liitteet val-mistuvat kuluvan vuoden 2006 aikana. Ensimmäi-seen pakettiin kuuluvat ainakin keskeiset kuormi-tusosat sekä kaikkien materiaali-Eurokoodien ylei-set osat ja palomitoitus. Käyttö tulisi mahdolliseksivuoden 2007 puolivälissä. Käytön edellytyksenä onkansallisten liitteiden lisäksi suunnittelun apuväli-neiden laatiminen, tietokoneohjelmat, käsikirjat,esimerkit ja koulutus. Tässä on alan järjestöille jaohjelmistotaloille huomattava työsarka.

Ympäristöministeriö on ilmoittanut tukevansaeurokoodien käyttöönottoa. Rakentamismääräysko-koelman B-osan suunnitteluohjeet tullaan kumoa-maan vuonna 2010. Tämä vuosi on eurooppalaisenstandardisoimisjärjestön ilmoittama takaraja kan-

1Eurokoodi-järjestelmän pääosat

2Materiaali-Eurokoodien osien periaate

sallisten suunnittelustandardien kumoamiselle.Eurokoodien käyttöönottoa koskevaa tietoa koo-

taan Help Deskiin RIL:n sivuille www.ril.fi. Siellä onmyös linkkejä muille hyödyllisille sivuille.

Betonirakenteiden ja liittorakenteiden Eurokoo-deista on valmiina ja englanniksi julkaistu osat:1-1 Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat sään-

nöt1-2 Palomitoitus2 SillatBetonirakenteille on vielä julkaistavana jo hyväk-sytty osa 3 säiliörakenteiden suunnittelusta.

Betonirakenteiden suunnittelun EN 1992-1-1:nkansallinen liite oli lausunnolla vuoden 2005 lopus-sa. Käytännön muutokset Betoninormiin nähden ei-vät ole niin suuria kuin aluksi näyttää. Varmuusker-toimet ja varmuustaso pysyvät likimain samana.Voimasuureiden laskeminen ja mitoitus taivutuksel-le ei juuri muutu. Hoikalle pilarille on vaihtoehtoisiamenetelmiä. Eniten muuttuu leikkaus- ja lävistysmi-toitus sekä käyttörajatilat. Käyttörajatiloja selvite-tään meneillään olevassa diplomityössä.

Palomitoituksessa tulee pilareille uudet taulukot,jotka ottavat hoikkuuden vaikutuksen aiempaa tar-kemmin huomioon. Muuten ei tule juurikaan muu-toksia Betoninormiin nähden.

STANDARDIT JA TUOTEHYVÄKSYNTÄSuomen tuotehyväksyntälaki sisältää neljä menet-telyä, joista CE-merkintä on ensisijainen. Kaikille

BET0601 s53-55 Hietanen 20.3.2006, 20:4153

betoni 1 200654

3Eurokoodien yleisaikataulu

4Määräykset, ohjeet, standardit ja tuotehyväksyntä

5Betonirakenteita koskevien standardien järjestelmä

6Elementtien CE-merkintämenetelmät

tuotteille CE-merkintä ei ole mahdollinen, eikä sitäole Suomessa ainakaan toistaiseksi määrätty pa-kolliseksi. Kolme aiempaa hyväksyntämenettelyäon edelleen käytössä sen mukaan miten ympäristö-ministeriön asetuksilla niistä tuoteryhmittäin pää-tetään.

CE-merkinnälle vaihtoehtoisia viranomaishyväk-syntöjä ei saa olla. Ympäristöministeriö on ottanutkannan, että tyyppihyväksyntöjä myönnetään ole-maan voimassa enintään CE-merkinnän siirtymä-ajan päättymiseen. Ministeriö tulee antamaan ase-tuksilla tyyppihyväksyntäohjeet niille tuoteryhmille,joita jatkossa voidaan tyyppihyväksyä.

Tuotehyväksyntävaihtoehtoja sekä määräyksien,ohjeiden ja standardien suhteita havainnollistetaankuvassa 4.

Kuvassa 5 esitetään kantavia betonirakenteitakoskeva standardijärjestelmä. Yksittäisiä standar-deja on moninkertainen määrä kaaviossa esitettyi-hin nähden. Materiaalistandardit eli EN 206-1 viite-standardeineen ovat jo lähes täysin Betoninormienjärjestelmässä. Sementti on toistaiseksi ainoa ra-kennustuote, jolle CE-merkintä on Suomessa pakol-linen. Kiviainesten CE-merkinnästä on toteutettuRakennusteollisuus RT:n ja kiviainesten toimittajienselvitys- ja koulutusprojekti.

3

4

BET0601 s53-55 Hietanen 20.3.2006, 20:4154

55betoni 1 2006

ELEMENTTIEN CE-MERKINTÄKuvasta 5 näkyy, että merkittävä osa betoniele-menttien standardeista on valmiina ja julkaistu suo-meksi. Kuvassa vihreällä pohjalla olevat standarditovat valmiit. CE-merkinnän siirtymäajat julkaistaanEU:n virallisessa lehdessä. Useilla elementeillä seon joko alkanut tai alkamassa. Siirtymäajan pituuson useimmilla elementeillä kaksi vuotta.

Elementin kantokyvyn ja palonkeston ilmoittami-seen on kolme vaihtoehtoista tapaa, kuva 6. Ne pe-rustuvat EU:n komission ohjeeseen Eurokoodeistaja niiden käytöstä CE-merkinnässä (Guidance PaperL).

Menetelmä 1 soveltuu yksinkertaisille pitkinäsarjoina valmistettaville tuotteille. CE-merkinnässäilmoitetaan mitat ja materiaalitiedot, joilla kantoky-ky voidaan laskea käyttömaassa voimassa olevallanormilla.

Menetelmässä 2 ilmoitetaan kantokyky ja palon-kestävyys Eurokoodeilla ja käyttömaan kansallisel-la liitteellä mitoitettuna. Tämäkin menetelmä sopiivain suhteellisen vakioiduille tuotteille.

Menetelmä 3 on tarkoitettu tiettyyn kohteeseenyksilöllisesti suunnitelluille elementeille. CE-mer-kinnässä viitataan kohteen suunnitelmiin. Suunnit-telussa voidaan käyttää voimassa olevaa normia,eli Betoninormia tai Eurokoodeja.

Normijärjestelmien ristiinkäyttö ei pääsääntäi-sesti ole luvallista. Kuormissakin on eroja. Koko ra-kennuskohde tulisi suunnitella joko Suomen nor-meilla tai Eurokoodeilla, paitsi jos elementtien si-säinen mitoitus ei vaikuta muuhun rakennusrungonmitoitukseen.

Betonielementtien CE-merkintään kuuluu pakolli-sena niin sanottu ilmoitetun laitoksen suorittamavalmistajan laadunvalvonnan varmennus. Käytän-nössä tämä on samaa kuin nykyinen Suomen normi-en mukainen pakollinen tarkastettu valmistus. Be-toniteollisuushan aloitti ensimmäisenä rakennus-tuoteteollisuudessa kolmannen osapuolen suoritta-man tarkastustoiminnan jo vuonna 1971 kun silloinvapaaehtoinen Betoniteollisuuden LaaduntarkastusBLT perustettiin.

RT:n Betoniteollisuudessa laadittiin elementtienCE-merkinnän pilottiprojektissa standardien mukai-set laadunvalvontamallit ontelolaatoille, pilareilleja palkeille sekä lyöntipaaluille. Mukana oli kolmepilot-yritystä, laatukonsultti ja laaduntarkastuselin.Mallit annetaan jäsenyritysten käyttöön.

Valmistajalle ja varsinkaan asiakkaalle ei CE-merkintään siirtyminen ole itse tuotteen ja sen laa-dun kannalta suuri muutos. Laadunvalvonta ja do-kumentointi systematisoituvat rakennustuotedirek-tiivin menettelyjen mukaiseksi.

EUROCODIEN KÄYTTÖ CE-MERKINNÄSSÄ

5

6

CE MARKING OF PREFABRICATED ELEMENTS ANDENFORCEMENT OF THE EUROCODE PROGRAMME

The Eurocodes are design standards for load-bearingstructures, prepared by the European Committee for Stan-dardization, CEN, on mandate by the European Commissi-on. The Eurocodes have been developed to improve thecompetitiveness of the European construction industryboth within the European Union and globally.

The regulatory control of public acquisitions as well asthe CE marking of building products called for by the

Construction Products Directive for their part will contri-bute to the enforcement of the Eurocode programme alsoin Finland. In the future, the Eurocodes will replace theregulations of the Finnish Building Code as far as the de-sign of structures is concerned.

Product standards, which will lead to the introductionof CE marks for prefabricated concrete elements, havebeen developed in parallel with the Eurocodes. The CEmarking of prefabricated concrete elements requires averification of the manufacturer’s quality control process,performed by a so-called notified body. In practice, this

corresponds to the compulsory inspection of manufactureas stipulated in the current Finnish norms. In fact, concreteindustry was the first branch to start third-party inspec-tions, already in 1971 when the then voluntary organisati-on, Quality Control of Concrete Industry BLT, was founded.

From the point of view of the manufacturer and particu-larly the customer, the adoption of the CE mark is not amajor change in terms of the actual product and the qualityof the product. Quality control and documentation proces-ses will be more consistent to conform to the proceduresspecified in the Construction Products Directive.

BET0601 s53-55 Hietanen 20.3.2006, 20:4255

betoni 1 200656

Vuoden Betonirakenne 2005 -tilaisuuden yhteydes-sä 9. helmikuuta pidettiin betonivalmisosarakenta-misen seminaari Espoon Dipolissa. Seminaariesi-telmissä perehdyttiin laajasti suunnitteluun ja tie-donhallintaan, tuoteosakauppaan, matalaan ja kor-keaan betonirakentamiseen, uusiin julkisivuratkai-suihin sekä valmisosarakentamisen kilpailukykyyn.

Seminaari puheenjohtaja Tapio Pitkänen Lujabe-tonista totesi avauspuheenvuorossaan, että betoni-valmisosarakentamisen avulla hallitaan vaativa ra-kentamisprosessi. Ratkaisut voidaan räätälöidä asi-akas-, toiminto- ja prosessikohtaisesti. Yhteistyö jakumppanuus ovat jatkossa avainasemassa.

TIEDONHALLINTAA UUSIN KEINOINIlkka Romo RT:stä kertoi tiedonhallinnan ja suunnit-telun kehittämisestä sekä ProIT- projektin tuloksis-ta. Tuotemallinnus lisääntyy kovaa vauhtia. Suun-nittelun aikataulutus edellyttää vielä mallin sisäl-lön ja vaiheistuksen suunnittelua. Suunnittelijan,hankinnan, työmaan ja ylläpidon tuotemallit tuleesaada toimimaan kokonaisuutena. Tuotekirjastojatulee vielä kehittää, mutta tuotemallinnus on avain-tekijä mm. tuottavuuden kehittämisessä.

Mallintamisen hyötyjä ovat– Nopeampi ja tehokkaampi prosessi (tiimityö)– Parempi suunnittelu- ja toteutuslaatu– Elinkaarikustannusten optimointi (LCC)– Ympäristövaikutusten hallinta (LCA)– Käyttö- ja ylläpitovaiheen tiedonhallinnan pa-

raneminen– Parempi asiakastarpeiden täyttäminen; vaihto-

ehtovertailut, visualisointi, olosuhdesimulointi– Parempi tuottavuus ja kannattavuus.

LAATUA JA KILPAILUKYKYÄ VALMISOSARAKENTAMISELLASEMINAARI 9.2.2006

Arto Suikka, diplomi-insinööri,tuoteryhmäpäällikkö, RT Betoniteollisuustoimiala/Betonikeskus ry

1Tuotemallinnus on avaintekijä mm. tuottavuuden kehittä-misessä. Tuotemallinnus lisääntyykin kovaa vauhtia. Hy-vää potkua sille on antanut mm. ProIT-projekti.

2Elementtisuunnittelun lähtötietojen kerääminen voi viedäkoko valmisosasuunnittelun ajasta 30 - 70 %. Lähtötieto-luettelot ja pelisäännöt ovatkin tärkeitä tuotemallipohjai-sessa suunnittelussa.

1

2

BET0601 s56-57 Suikka 20.3.2006, 18:0456

betoni 1 2006 57

Elementtisuunnittelun lähtötietojen keräämi-nen voi viedä koko valmisosasuunnittelun ajasta30-70 %, totesi Markku Varis Finnmap ConsultingOy:stä. Lähtötietoluettelot ja pelisäännöt ovattärkeitä tuotemallipohjaisessa suunnittelussa.Tietotarpeet pitää määrittää aikataulutettuna jayhteistyön tulee olla avointa. Tuotemallinnuksenavulla suunnitteluvirheet vähenevät, käytetäänvalmiita tyyppidetaljeja, kaikki tieto on samassapaikassa ja elementtien tarkistus muuttuu visuaa-lisemmaksi.

Tuoteosien tietovirroista ja logistiikasta puhuiTuomas Särkilahti Skanska Talonrakennus Oy:stä.Skanska Etelä-Suomen yksikkö on mallintanut noin40 kohdetta. Jo nyt on nähtävissä, että kokonais-prosessi nopeutuu, päätöksenteolle saadaan pa-rempi tuki ja suunnittelun laatu paranee. Myöspartnereiden osaaminen saadaan paremmin käyt-töön. Skanska on rakentanut myös asukasporttaa-lin, jossa projektin ajantasatieto on saatavilla. Senavulla kohde voidaan visualisoida ja asukaskohtai-set muutokset saadaan koottua samaan paikkaan.

Hyvästä mallista saadaan noin 70-80 % tarvitta-vista määrätiedoista. Kustannuslaskijan mielipideSärkilahden mukaan onkin, “mieluummin huonokinmalli kuin ei mallia ollenkaan”.

Skanska on testannut myös mobiilia RFID- tekno-logiaa valmisosien toimituksen seurantaan. Järjes-telmässä tuotetoimitusta seurataan elementteihinliitettyjen RFID- tunnisteiden ja matkapuhelintapäätelaitteena käyttävän tietojärjestelmän avulla.Testaus on osoittanut, että RFID- teknologia ja mat-kapuhelin muodostavat toimivan tekniikan työmaantarpeisiin.

PINNOITETTAVUUSPROJEKTISTAJO TULOKSIASami Niemi Humi-Group Oy:stä kertoi meneilläänolevasta betonirakenteiden pinnoitettavuusprojek-tista. Projektin tulokset julkaistaan syksyllä. Mitta-uksin selvitetään, mikä kosteustila betonilla tuleeolla, jotta lattia- ja seinäpinnoitteet voidaan turval-lisesti asentaa. Mm. parketin alla voidaan käyttääalusmateriaaleja, jotka kestävät kosteutta ja estä-vät kosteuden nousemasta parkettiin asti. Tutki-muksessa selvitetään myös, miten hyvin betoninkosteusmittauksen avulla voidaan arvioida betoninjäljellä olevan kutistuman määrä.

TUOTEOSAKAUPALLA KOKONAISUUKSIATuoteosakaupalla tarkoitetaan, että ostaja määrit-telee kaupan kohteen teettämällä luonnossuunni-telmat ja määrittämällä toiminnalliset vaatimukset.Myyjä suunnittelee ja toteuttaa kohteen sovitussalaajuudessa hyödyntäen mahdollisimman paljonomaa suunnittelu- ja tuotanto-osaamistaan. Tuote-

osakauppa voi koskea runkoa, julkisivua, parvekejär-jestelmää jne.

Markku Rotko Parma Oy:stä painotti tuoteosakau-pan hyötyjen tulevan kokonaisuuden hallinnasta, te-hokkaammista ratkaisuista ja kustannus- sekä aika-säästöistä. Mahdollisia sudenkuoppia voivat ollaurakkarajat, vaihtoehtojen vertailun vaikeus ja koko-naisuuden hallinta. Tapio Pitkänen valaisi omassaesityksessään kivitalopakettitoimituksen sisältöä jaetuja. Betonirakentajat tarjoavat tiiviiseen ja mata-laan asuntorakentamiseen niin erilaisia harkko- kuinelementti- ja paikallavaluratkaisuja.

MONET KORKEAT RAKENNUKSETELEMENTTIRAKENTEISIASuomessa korkeat rakennukset eivät ole olleet ylei-siä. Nyt kuitenkin on noin 50 vähintään 12-kerroksis-ta rakennusta on suunnitteilla tai tekeillä, totesiHarri Tinkanen Insinööritoimisto Ylimäki & Tinkasel-ta. Ontelolaatastot käyvät hyvin 16-kerroksisiin ra-kennuksiin asti ja vielä 25-kerroksisen rakennuksenkaikki pystyseinät on edullista tehdä elementeistä.Tämän on osoittanut tekeillä oleva As Oy HelsinginCirrus, jonka julkisivut ovat myös elementeistä. Väli-pohjat ovat paikallavalua. Elementtien valmistus- jaasennustoleransseina kohteessa käytettiin erikois-luokkaa E.

Betonivalmisosarakentamisen kustannuksista jakilpailukyvystä kertoi Esa Turkka YIT RakennusOy:stä. Hänen mukaansa elementtirakentamisellarunko saadaan nopeasti pystyyn ja työvaiheet työ-maalla vähenevät. Tämä parantaa työmaan hallitta-vuutta ja kustannusriskit vähenevät.

ELEMENTTIJULKISIVUSSASAUMATTOMIA RATKAISUJAArkkitehti Hannu Huttunen ARK- House Arkkiteh-dit Oy:stä painotti rungon suunnittelujoustavuuttaja julkisivujen saumattomuutta toivoen näihin li-sää kehitystä. Välipohjarakenteen tulee mukautuaerilaisiin tilaratkaisuihin ilman, että se nostaamerkittävästi kustannuksia. Huttunen korostimyös asumisen yksilöllisten tarpeiden huomioon-ottamista valmisosarakentamisessa.

Betonijulkisivuihin on tullut uusia vaihtoehtojasisäkuorielementtien ja rappauksen kautta. ParmaOy:n ratkaisuja esitteli Pentti Kujala. Rapatun jul-kisivun teko on pystytty teollistamaan varsin pit-källe kun ensimmäinen laastikerros valetaan teh-taalla sandwich-rakenteen ulkokuoreksi. Rapattujulkisivukin tarvitsee liikuntasaumoja noin 10-12metrin välein, mutta ne eivät ole samalla tavallanäkyviä kuin elementtisaumat yleensä.

Tehtaalla kertaalleen maalatut julkisivut ovattulleet taas käyttöön. Tehtaalla maalaus voidaantehdä säävaihteluilta suojassa ja työmaalle saa-daan heti lopullisessa värissään oleva tuote. Toi-nen maalauskerta tehdään työmaalla.

Kujala kertoi myös uusista betonielementtipar-vekkeista vanhoihin taloihin. Niillä saadaan aivanuutta ilmettä vanhoihin rakennuksiin ja rakennus-ten arvo samalla nousee.

Seminaari osoitti, että betonivalmisosaraken-taminen on kilpailukykyistä ja että määrätietoisenkehitystyön avulla on löydettävissä edelleen uusiaratkaisuja sekä suunnittelun ja tiedonhallinnanalueella että tuoteratkaisuissa.

3Betonijulkisivuihin on tullut uusia vaihtoehtoja sisäkuori-elementtien ja rappauksen kautta. Rapatun julkisivunteko on pystytty teollistamaan varsin pitkälle kun ensim-mäinen laastikerros valetaan tehtaalla sandwich-raken-teen ulkokuoreksi.

3

Par

ma

Oy

BET0601 s56-57 Suikka 20.3.2006, 18:0457

betoni 1 200658

HENKILÖKUVASSA HARRI TINKANEN

Betonilehden henkilögalleriassa on tällä kertaahaastateltavana rakennusinsinööri Harri Tinkanen(s. 1956 Virolahdella)

Insinööritoimisto Ylimäki & Tinkanen Oy:n suunnit-telujohtaja Harri Tinkanen on paljon tien päällä:”Kahtena-kolmena päivänä viikossa ajan pääkont-toriltamme Kotkasta pääkaupunkiseudulle, jossa onpääosa kotimaan suunnittelukohteitamme. Puolen-toista tunnin ajomatka ei ole kohtuuton, sillä ajonaikana pystyn hoitamaan hyvin esimerkiksi puhelu-ja. Sijainnin osalta Kotkalla on myös etunsa: sieltäon sama ajomatka Turkuun ja Pietariin, jossa siellä-kin meillä on monia kohteita”, hän kuittaa epäilytreissaamisen raskaudesta.

Rakennusalaan Harri tutustui jo koulupoikana,kun hän oli kesät töissä enon rakennusliikkeessä,Rakennuspartio Oy:ssä. Rakennusinsinööriksi hänvalmistui vuonna 1980 Kotkan teknillisestä oppilai-toksesta. Työmaata enemmän kiehtoi suunnittelu”ehkä sen takia, että matematiikka sujui kouluaika-na vaivattomasti”.

Valmistuttuaan Harri tuli töihin Helsinkiin raken-nesuunnittelijaksi Kaista & Sebbakselle. Kolmenvuoden jälkeen hän siirtyi Kotkaan Pitkäsen & Su-hosen toimistoon.

YRITTÄJÄKSI JO NUORENA”Nuoruus ja hulluus”, Harri perustelee rohkeuttahypätä vuonna 1984 nuorena miehenä yrittäjäksi.Yhdessä Rauli Ylimäen kanssa he perustivat Insi-nööritoimisto Ylimäki & Tinkanen Oy:n, jossa Raulihoitaa toimitusjohtajan ja Harri suunnittelujohtajanpostia. Katuakaan 22 vuoden takaista päätöstä eiilmeisesti ole tarvinnut, sillä alun kolmen hengenyritys on kasvanut 42 henkeä työllistäväksi toimis-toksi. Pääkonttori on Kotkassa, Helsingin Malmillaon ollut pienempi toimisto vuodesta 1987.

”Suunnittelemme kaikkea talonrakentamista,eniten toimeksiantoja on asunto- ja liikerakentami-sen puolelta. Toimistorakentamisen elpyessä niidenosuus töistä on taas lisääntynyt, kotimaan teolli-suusrakentaminen keskittyy etupäässä kotikulmilleKotkaan. Yksi voimakas kasvualue on ollut koulut jaerilaiset palvelutalot”, hän summaa töitä. SKOL:nsuuruusjärjestyslistalla toimisto on tällä hetkelläsijalla 11.

Yrityksen vuotuisesta liikevaihdosta tulee 20-30prosenttia vientihankkeista. Toimisto on osakkaanavientiyrityksessä Eagle Group International Oy:ssä,jolla on toimipisteet Kotkan lisäksi myös Pietarissaja Tallinnassa. Isoja Venäjän hankkeita ovat olleetesimerkiksi Pietarin vuoden 2000 MM-kisojen jää-halli, neljä tupakkatehdasta Philip Morrisille ja tällä

hetkellä käynnissä olevat Morskoi Voksal terminaa-li ja YIT-Lentekin asuntokohteet. Kiinaan Ylimäki &Tinkasen toimisto on ollut suunnittelemassa Ko-neelle hissitehtaan.

KORKEAT RAKENNUKSETHarri ei suostu ottamaan harteilleen toimittajan tar-joamaa korkeiden rakennusten gurun viittaa, vaikkatoimiston ja hänen oma nimensä onkin viime aikoi-na vilahdellut taajaan julkisuudessa esiteltäessäkorkeita asuinrakennuksia. Toimiston käsialaa onnäet paraikaa rakenteilla olevan Suomen korkeim-man asuinrakennuksen Cirruksen rakenteet. Tuorei-ta referenssejä ovat myös Vantaan Tikkurilaan vuo-denvaihteessa valmistunut 16-kerroksinen Kielotor-ni ja pari vuotta sitten valmistuneet 12-kerroksisetMajakka ja Lucia.

Korkeuden lisäksi Cirruksessa on rakenteellisestipoikkeuksellista se, että kantavat pystyrakenteetovat toisesta kerroksesta asti betonielementtira-kenteisia. ”Cirrus onkin herättänyt kiinnostustamyös naapurimaissa, olen vastikään käynyt keskus-telemassa samoista asioista sekä Riikassa että Pie-tarissa. Tieto näyttää YIT:n hyvien nettisivujen kaut-ta leviävän nopeasti naapurustoon.”

TIETOTEKNIIKKA EI KORVAA IHMISTÄVaikka rakennesuunnittelussa on tietotekniikan an-siosta Harrin työuran aikana tapahtunut melkoinenmurros, hän korostaa, että suunnittelijalta vaaditta-va tietämys ja ammattitaitovaatimus ei ole hävinnytmihinkään. ”Toki tietotekniikka on helpottanutsuunnittelua. Itse olemme yrittäneet pysyä tietotek-niikan osalta etujoukoissa, esimerkiksi ensimmäi-nen autoCAD tuli toimistoomme jo 1986. Cad-poh-jaiseen suunnitteluun siirtymisen jälkeen seuraavasuuri hyppäys oli 3D-laskentaohjelmistojen käyt-töön otto. Niitä käyttävät jo kaikki toimistot, Seu-raava vaihe kehityksessä eli 3D-mallintaminen onpuolestaan viimeisen puolen vuoden aikana ottanutmm. ProIT:n valmistumisen ansiosta valtavan harp-pauksen.”

”Meillä mallinnetaan tällä hetkellä kahta eri koh-detta ja tiedossa on kolme-neljä seuraavaa kohdet-ta, mallintamisen kasvu on kiihtymässä potenssiin.Toivottavasti ohjelmistot pystyvät vastaamaan nii-hin ladattuihin odotuksiin, jottei tule takapakkeja”,Harri korostaa ja kertoo, että oma toimisto on ollutmukana myös alan yhteisissä kehityshankkeissa:”Tekla Structuren paikallavaluohjelman kehitys-

työssä sekä Rakennusteollisuus RT:n ScaleCAD:nyhtenä protokäyttäjänä.”

Mistä paukut kehitystyöhön? Harri kertoo, ettäihan ensimmäisenä meneminen joka paikkaan tuleetodella kalliiksi: ”Kakkosena on kuitenkin syytä olla.Jollei uusin tieto ole käytössä, tietotekniikan kehi-tyksen kelkasta tippuu nopeasi. Esimerkiksi mallin-nuksen osalta pitää toimistoilla tässä vaiheessamielestäni olla ainakin suunnitelma aikataulusta,jolla siihen siirrytään. Oma toimistomme testasisitä ensimmäisen kerran kolmisen vuotta sittensaksalaisella tuontiohjelmalla. Silloin totesimme,ettei aika ollut vielä kypsä.”

RAKENNESUUNNITTELUN ROOLIVAIHTELEE ERI MAISSASuomalaisen rakennesuunnittelun tasoa kansain-välisessä vertailussa Harri pitää hyvänä. ”Omastakokemuksesta tiedän, että Venäjän ja Baltian mark-kinoilla ei ongelmia tule. Sen sijaan Keski-Euroo-passa suunnittelun työnjako poikkeaa meikäläises-tä. Esimerkiksi Saksassa rakennesuunnittelijan teh-täväalue on kapeampi; hän suunnittelee pääasias-sa kantavia rakenteita, jolloin niiden suunnitelmatvoivat joltain osin olla yksityiskohtaisempia kuinmeillä. Suomessahan rakennesuunnittelijalle kuu-luvat mm. palo-, vesitiiviys-, räystäs- ym. asiat.”

”Jos Suomessa kuitenkin joskus rakennettaisiinoikeita pilvenpiirtäjiä, niihin tarvittaisiin varmastikansainvälistäkin suunnittelutietämystä ja -koke-musta”, Harri arvioi.

ULKOPUOLINEN TARKASTUS KAIKKIEN ETUHarri arvioi rakennesuunnitelmien ulkopuolisen tar-kastustoiminnan käynnistyneen Suomessa hyvin:”Oikein sovellettuna se on hyvin käyttökelpoinen jamielestäni kaikkien, myös päärakennesuunnitteli-jan etu.”

Hän korostaa, että ulkopuolinen tarkastus kuuluunimenomaan kohteisiin, joissa on rakennustekni-sesti jotakin erityistä, esimerkiksi pitkät jännevälittai juuri korkeat rakennukset. ”Normaalissa raken-nuksissa suunnittelutoimiston pitää omien laatujär-jestelmien mukaisesti itse pystyä varmistamaansuunnitelmien virheettömyys.”

Harri korostaa myös sitä, että ulkopuolinen tar-kastus on nimenomaan yhteistyötä suunnittelijoi-den välillä. ”Tarkastuksen tekevää toimistoa tär-keämpää onkin se kuka on se henkilö, joka tarkas-tuksen tekee. Tarkastajan pitää pystyä jättämään

BET0601 s58-59 Tinkanen 20.3.2006, 18:0558

betoni 1 2006 59

Suunnittelutoimiston vetäjänä Harri Tinkasta huolettaasuunnittelutyön aliarvostus, joka näkyy niin suunnittelu-palkkioissa, suunnittelijoiden palkassa kuin alalle hakeu-tuvien määrässäkin.

omat pätemistarpeet sivuun ja tekemään neutraaliatyötä.”

Ylimäki & Tinkasen toimistokin on tehnyt joitakinpienimuotoisia tarkastuksia. Harri ennustaa, ettäjatkossa Suomessa muutama isompi toimisto kehit-tää ulkopuolisesta tarkastuksesta oman erikoisalu-een. ”En usko, että meidän toimistomme.”

KEHITYSPAUKKUJA BETONIINYlimäki & Tinkasen toimisto suunnittelee sekä be-toni-, puu- että teräsrakenteita. Vastauksena kysy-mykseen suunnittelijan terveisistä betoniteollisuu-delle, Harri sanoo aistineensa, että betoni ei ole la-man jälkeen päässyt samanlaiseen aktiiviseen ke-hitystyövauhtiin, jota se teki 1980-luvun lopulla.

Hän arvioi paikallavalupuolen olleen viime vuosi-na aktiivisempi, kun se on tuonut käytäntöön mm.itsetiivistyvät ja kuitubetonit. Hän toivoo lisää pot-kua erityisesti elementtipuolelta, sillä paikallava-lulla ja elementeillä on selkeästi omat vahvuutensaja käyttöalueensa. ”Esimerkiksi ontelolaatta onerinomainen tuote, jota kannattaa käyttää sille so-pivissa rakenteissa. Lisää vaihtoehtoja tarvitaanvaikkapa sandwich-elementille, joka on esteettisis-tä syistä joutunut pannaan”, Harri kannustaa tuote-kehitystyöhön. Tehtaalla valmiiksi rapatut julkisivu-elementit ovatkin hänen mukaansa yksi hyvä vas-taus sandwichille: ”Mutta muitakin tarvitaan.”

Teollisuuden kehitysponnisteluja peräänkuulut-taessaan Harri myöntää, että ei suunnittelupuolel-lakaan kustannuspaineissa ole juuri riittänyt pauk-kuja omaehtoiseen kehitystyöhön. ”Mahdollistenkehityshankkeiden täytyy liittyä johonkin projek-tiin”, hän toteaa.

SUUNNITTELUPALKKIOIDENPOHJA SAAVUTETTU?Suunnittelualaa on jo pitkään jäytänyt negatiivinensuunnittelupalkkioiden kehitys. Laman jälkeen palk-kiot ovat jääneet parinkymmenen vuoden takaiselletasolle. Samaan aikaan työtahti ja aikataulut ovatkuitenkin kiristyneet valtavasti.

Kierre on Harrin mukaan vaikea: ”Kun suunnitte-lupalkkiot ovat jämähtäneet, myös suunnittelijoi-den palkat ovat jääneet jälkeen, alan imago on kär-sinyt kovia kolhuja. Kun koneisto on äärimmilleenviritetty, se voi huonona päivänä poikia myös virhei-tä. Varsinkin hankkeissa, joissa on useita toimijoita,välimaastossa jokin asia voi jää huomioimatta”,Harri kuvaa niukkojen palkkioiden ja mahdollisten

virheiden välistä yhteyttä. Hän myöntää, että ensimmäiseksi alan itsensä

pitäisi katsoa peiliin: ”Mehän niitä tarjouksia teem-me. Valitettavasti on tyydytty odottamaan yleistäsuomalaista tapaa ratkaista ongelma: odotetaanettä käydään ensin pohjalla. Vasta sitten kun raken-nesuunnittelijoista alkaa tulla huutava pula, palkki-ot kääntyvät nousuun. LVI-puolellahan näin on jokäynyt.”

Suunnittelutoimiston vetäjänä Harria kiinnostaapaitsi se, koska kulminaatiopiste saavutetaan,myös se nousevatko ensin suunnittelijoiden palkatvai suunnittelupalkkiot. ”Pudotuskilpailu on jo aikakova. Suunnittelijoiden rekrytoinnin vaikeuksistakertoo myös se, että pieniä suunnittelutoimistojaon ostettu runsaasti, sillä se on lähes ainoa tapasaada kerralla useampia uusia työntekijöitä.”

KOULUTUKSESSA A-LUOKANSUUNNITTELIJAN PÄTEVYYDETUhkaava – ja jo vallitsevakin – suunnittelijapula onsuora seuraus koulutuksen suuntautumisesta: ”Vaik-ka ammattikorkeassa rakennusalan kokonaisaloitus-määriä on lisätty, tulee suunnittelupuolelle entistävähemmän insinöörejä. Kun suunnittelijoiden osuusoli valmistuneista insinööreistä aikaisemmin noin 40%, nyt heitä on ehkä viidennes. Sama suunta on ollutpitkään myös DI-koulutuksessa.”

”Suunnittelupuolelle valmistuvia on yksinkertai-sesti liian vähän. Monen muun tavoin mekin palk-kaamme vuosittain vähintään yhden vastavalmistu-neen ja otamme kesätöihin alan opiskelijoita. Se onvarma, mutta valitettavan pitkä tie, saada tekijöitä.”

Koulutuksen määrän lisäksi Harri harmitteleemyös suunnittelijakoulutuksen nykysuuntausta.

”Kun ammattikorkeakoulusta valmistuu insinööritit-telillä suunnittelijaksi, olisi mielestäni kohtuullistavaatia, että hänellä on suoritettuna opintoviikot,jotka takaavat eri materiaalien suunnittelijan A-luo-kan pätevyydet. Nykytilanne on valitettavasti sellai-nen, että vastavalmistuneella voi olla esimerkiksiriittävät opintoviikot puurakenteiden A-luokansuunnittelijan pätevyyden myöntämiseksi sen jäl-keen kun kokemus vaatimukset täyttyvät, mutta be-toni- tai teräspuolelta vaadittavat opintomäärät ei-vät täyty. Työnantajan kannalta on kovin nurinkuris-ta, jos suunnitteluinsinööriksi valmistuneen työnte-kijän pitää käydä jatkokursseilla peruspätevyydensaadakseen”, Harri toteaa.

YRITTÄJÄ ON AINA TÖISSÄYrittäjän muottiin Harri solahtaa sikäli, että myön-tää työn vievän ison osan ajastaan. ”Harrastuksiaei juuri ole kertynyt, sillä lasten ollessa pieniä lii-kenevä vapaa-aika kului pääasiassa perheen paris-sa. Viitisen vuotta sitten vaimon kannustamana in-nostuin hankkimaan moottoripyörän, joka mökkei-lyn ohella kuuluu nyt kesänviettoon. Myös golf onkuvioissa green cardin suorittamisen verran. Tosinse on vielä lähinnä varastointiosastolla, josko sitäoppisi joskus vielä pelaamaankin”, Harri naurahtaa.

Aikuistuneista lapsista poika seurasi isänsä jäl-kiä insinööriksi, rakennusala ei kuitenkaan houku-tellut, vaan hän valmistui langattoman verkkotek-niikan puolelta. Tytär puolestaan opiskelee kieliä.Harri itse kertoo venäjäntöiden innoittamana aloit-taneensa venäjänkielenkurssin jo neljä kertaa:”Mutten ole vielä edennyt juurikaan aakkosia pi-demmälle.”

Sirkka Saarinen

Sirk

ka S

aarin

en

BET0601 s58-59 Tinkanen 20.3.2006, 18:0559

60 betoni 1 2006

by 50BETONINORMIT 2004

Betonin eurooppalainen standardiSFS-EN 206-1 on astumassa voimaanvuodenvaihteessa. Tämä tapahtuuympäristöministeriön päätöksellä si-ten, että uusittava RakMK:n osa B4Betonirakenteet edellyttää tämänstandardin noudattamista (siirtymäai-kaa on seuraavaan kesään asti). Stan-dardiin liittyy kaikissa maissa, myösSuomessa, kansallinen liite NA (Na-tional Annex), jossa annetaan ao.maassa noudatettavia lisä- ja muu-tosvaatimuksia.

SFS-EN 206 vaikuttaa normistoom-me, suunnitteluun, materiaalivaati-muksiin, rakentamiseen, kelpoisuudentoteamiseen ja seosaineiden käyttöön.Muun muassa terminologia, vesi-se-menttisuhde, kelpoisuuden toteaminenja jopa betonimassan ja kovettuneenbetonin testausstandardit muuttuvat.

Säilyvyysvaatimukset kiristyvät.Standardin lähinnä Keski-Euroopanoloihin tehdyt pakkasenkestävyysvaa-timukset taas ovat lievempiä kuin ny-kyiset suomalaiset ja niitä tullaan ki-ristämään kansallisessa liitteessä.Ympäristöluokat muuttuvat rasitus-luokiksi ja niiden lukumäärä kasvaakolmesta (B4) kahdeksaantoista (18).

Betoni on ensimmäisenä materiaa-lina ottamassa käyttöön rakenteidenkäyttöikämitoituksen. SFS-EN 206:nohjeellinen taulukko vastaa rakentei-den 50 vuoden käyttöikää. By50:ssajulkaistaan mitoitusmenetelmä, jollarakenteen ja betonin ominaisuudetvoidaan mitoittaa aina 200 vuodenkäyttöikää varten.

SFS-EN 206:n mukaan betonin kuu-luu olla ulkopuolisen tarkastuksenalainen, eli nyt myös 2-rakenneluokanbetonin tulee olla tarkastettua.

“Betoninormiasioita” tulee siis jat-kossa esiintymään useassa eri julkai-sussa: RakMK B4, SFS-EN 206-1,

standardin kansallinen liite ja vielä li-säksi pakkasenkestävyyden osoitta-minen sekä käyttöikämitoitus.

Muutokset by15:een ovat suuria,joten julkaisu saa uuden numeronby50, josta kootusti löytyy kaikki lu-vanvaraiseen betonirakentamiseenliittyvät asiat.

263 s., 84 euroa

by 201BETONITEKNIIKANOPPIKIRJA 2004

Tässä kirjassa käsitellään betoninmateriaalitekniikkaa ja betonitöitäsekä laadunvarmistukseen liittyviä te-kijöitä. Uusien betoninormien (by 50)myötä betonin materiaali- ja laatutek-niikka uudistuivat perinpohjaisesti.

Betonitekniikan oppikirjan uusi 5.painos on tarkistettu betoninormienpohjalta. Suurimmat muutokset kos-kevat seuraavia kohtia: betonin osa-aineet, betonimassan ominaisuudet,koostumuksen määritys, vaatimusten-mukaisuuden osoittaminen ja säily-vyysvaatimukset. Muutenkin kirjan si-sältö on tarkistettu vastaamaan nykyi-siä betonirakentamista koskevia oh-jeita ja määräyksiä. Kirja antaa luki-jalle viimeisimmät tiedot onnistunei-den betonirakenteiden valmistuksenvarmistamiseksi.

570 s., 50 euroa

by 46RAPPAUSKIRJA 2005

Rapattuja julkisivuja pidetään ylei-sesti arvokkaina ja kestävinä. Arkki-tehtisuunnittelussa tällaisille raken-nuksille ja julkisivuille on yleensäasetettu korkeat ulkonäkövaatimuk-set. Rappauksella on mahdollista an-taa julkisivuille erilaisia muotoja javärejä sekä saada aikaan nykyarkki-tehtuurissa suosittuja yhtenäisiä laa-joja saumattomia pintoja. Myös rap-pauspinnan struktuurin valinta vai-kuttaa oleellisesti julkisivun ilmee-seen.

Arkkitehtonisiin vaatimuksiin pää-semiseksi rakennesuunnittelussa jarappaustyössä tulee ottaa huomioonlukuisia tekijöitä, jotta lopputulos onkaikkia osapuolia tyydyttävä. Tähäntarpeeseen Suomen Betoniyhdistysjulkaisi 1990-luvun lopussa Rappaus-kirjan by46 väliaikaisena painoksena.

Runsaan viiden vuoden käyttöko-kemusten pohjalta suunnitteluohjeeton nyt uusittu ja ne julkaistaan Beto-niyhdistyksen Tekniset ohjeet -sarjas-sa. Uusimistarvetta ovat aiheutta-neet mm. rappauslaastien nopea ma-teriaalikehitys sekä rappauskorjaus-ten tarkempien suunnitteluohjeidentarve. Uutena asiana on suunnittelu-ohjeisiin otettu eristerappaukset, joi-den kehitys on ollut nopeaa ja suosioon merkittävästi lisääntynyt viime-vuosina. Nämä ohjeet by46 Rappaus-kirja 2005 korvaavat väliaikaisen pai-noksen vuodelta 1999.

164 s., 45 euroa

by 210BETONIRAKENTEIDENSUUNNITTELU JAMITOITUS 2005

Betonirakenteiden suunnittelu onhaastava tehtävä ja vaatii hyvää tietä-mystä sekä materiaalien ominaisuuk-sista että yleisestä rakenteiden me-kaanisesta käyttäytymisestä. Betoni-rakenteiden materiaalit kehittyvätkoko ajan ja niiden lujuusominaisuu-det paranevat. Kaikkia rakennusmate-riaaleja halutaan käyttää yhä tehok-kaammin.

Betonirakenteiden suunnittelu onkehittynyt myös voimakkaasti ja vii-meinen kehitysvaihe on Eurocode-standardien tulo suunnitteluun. Tämäkirja on kooste eri maissa julkaistuis-ta betonirakenteiden käyttöä ja suun-nittelua käsittelevien teoksien aihe-piiristä sekä kotimaisesta kehitykses-tä. Se sisältää mm. taustatietoja jaselityksiä RakMK B4 ohjeista ja Euro-code 2:sta.

Kirjassa esitellään betonirakentei-den mekaanisen ja fysikaalisen toi-minnan periaatteet ja eri maissa käy-tössä olevat, yleisesti hyväksytyt me-kaaniset mallit sekä Eurocode 2:n si-sältämät suunnittelusäännöt ja mer-kintäsymboliikka. Kirja on tarkoitetturakennesuunnittelijoille, opettajille jabetoniteollisuuden tuotekehittelijöilleja -suunnittelijoille.

711 s., 92 euroa

BET0601 s60-61 20.3.2006, 18:0660

betoni 1 2006 61

TILAUKSET:

PL 11 (Unioninkatu 14)00131 Helsinkipuh. 09 – 6962 3627fax 09 – 1299 291internet: www.betoni.com

BETONI 2005KÄSIKIRJA

BETONIALAN INFOYKSISSÄ KANSISSA:

– Yritysten tuote-, laadunvalvonta-ja yhteystiedot

– Tuotteet ja palvelut– Hakemisto– Tyyppihyväksytyt tuotteet,

varmennetut käyttöselosteet– Alan koti- ja ulkomaiset järjestöt– Betonialan järjestöjen

myöntämät apurahat– Betonirakentamisen suunnittelu-

ja rakentamisohjeet– Tilastot, julkaisut ym.– Luettelo ilmoitetuista

laitoksista

BETONIKÄSIKIRJAMYÖS VERKOSSA.KÄY TUTUSTUMASSAOSOITTEESSA: www.betoni.com

272 s., 18 euroa

BETONIELEMENTTI-RAKENTAMINEN CD

TIETOPAKETTI BETONIELEMENT-TIRAKENTEISTA, NIIDEN SUUN-NITTELUSTA JA TOTEUTUKSESTA

Levylle on koottu runsaasti aineistoabetonielementtirakenteiden suunnit-telusta ja toteutuksesta.

Aineisto on tarkoitettu ensisijassarakenne- ja elementtisuunnittelijoille,betonielementtivalmistajille ja ope-tuskäyttöön.

Aineisto on koottu Power Point-esitykseksi 55 Mt, johon on linkitettyrunsaasti ohjeistusta. Linkit avautu-vat vain käytettäessä PowerPointiasen esitystilassa. Kalvomateriaaliavoidaan edelleenmuokata opetuskäy-tössä.

Levyltä löytyy myös erillisinä kansi-oina käytettäväksi mm._ Mallielementtipiirustukset (dwg)_ Vakioliitokset (M- osa, dwg + dwf)_ Sisäkuorielementtien liitokset

(dwg+ dwf)_ Pilariulokkeet (P- osa, dwg + dwf)_ Betonielementtiparvekkeet

(J- osa) ja_ Julkisivujen huoltokirjamalli

Dwg -liitokset ovat poimittavissa jaedelleen muokattavissa eri suunnitte-luohjelmissa. Betonielementtiseinienja ontelolaattojen asennuksesta onmukana noin 6 minuuttia pitkä video-filmi.

CD-ROM -tiedoston koko on yh-teensä 211 Mt. PowerPoint- kalvojaon 123 kpl.

CD, 100 euroa

Tuotelehdessä kuvataan Lyöntipaalu-tusohjeiden LPO-2005 ja standardinSFS-EN 12794 mukaiset paalutus-luokan II ja IB teräsbetoniset lyönti-paalut poikkileikkaukseltaan 250 x250, 300 x 300 ja 350 x 350 (mm2).

Tämän tuotelehden lisäksi nouda-tetaan paaluihin soveltuvin osin voi-massa olevia Betoninormeja (By50)sekä edellä mainittujen asiakirjojenniitä ohjeita, joita tämä tuotelehti taiBetoninormit eivät kata.

Tämän tuotelehden paalun rasitus-luokka on XC2 ja suunnittelukäyttöikä100 vuotta.

Tämä tuotelehti korvaa Rakennus-tuoteteollisuuden tuotelehden: Teräs-betoninen lyöntipaalu 1999.

11 s., 9 euroa10 kpl paketti 50 euroa

TUOTELEHTITERÄSBETONINENLYÖNTIPAALU 2005KIVITALO

Kirja on syntynyt Kestävä kivitalo pai-kallarakentaen -projektin tuloksena.Projektissa ovat olleet mukana raken-nusmateriaali- ja tarviketeollisuudenlisäksi merkittävät rakennuttajat, suu-rimmat rakennusliikkeet sekä parhaatsuunnittelijat ja alan konsultit.

Kivitalo-kirjaan on koottu uusintatietoa paikallarakennettavan kivitalonsuunnittelusta ja rakentamisesta.Pääpaino on asuintaloissa, vaikka mo-net ratkaisut sopivat muihinkin raken-nuksiin.

Kirjassa yli kaksikymmentä raken-nusalan asiantuntijaa kertoo omanerityisalansa uusimmat tiedot ja koke-mukset paikallarakentamisesta. Kir-jan alussa tarkastellaan paikallara-kentamisen vaikutuksia esteettiseenlaatuun, toimivuuteen ja viihtyvyyteentaloudellisuutta ja kestävyyttä unoh-tamatta. Esimerkkeinä on viime vuosi-na suunniteltuja ja toteutettuja asuin-taloja. Kirjan pääosan muodostavatpaikallarakennettavan kivitalon ra-kennustekniikat: paikallavalu ja muu-raus. Ne esitellään monipuolisesti be-tonirungoista ja muoteista raudoituk-seen ja betonin kosteudenhallintaan,muuratuista runkorakenteista ja julki-sivuista julkisivujen rappaukseen. Li-säksi kirja käsittelee paikallarakenta-misen erityiskysymyksiä kuten talo-tekniikkaa, äänitekniikkaa, kustan-nustietoa ja ympäristövaikutuksia.

Kivitalo on käsikirja rakennuttajille,urakoitsijoille ja suunnittelijoille sekäperusteellinen ja havainnollinen pai-kallarakentamisen oppikirja.

Vuonna 1998 ilmestyi kirjan ensim-mäinen painos, jonka sisältö ajanmu-kaistettiin tähän painokseen 2005.

182 s., 40 euroa

BET0601 s60-61 20.3.2006, 18:0661

62 betoni 1 2006

MARINA CONGRESS CENTER,HELSINKIJÄRJESTÄJÄ: BETONITIETO OY

MAANANTAI 8.5.2006Puheenjohtaja Dipl.ins. Arto Suikka,Betonikeskus ry

KURSSIN AVAUSElementtiasennustyönjohtajien päte-vyyden arviointilautakunnan puheen-johtaja– Pätevöityskoulutus

TOIMISTO-, TUOTANTO-JA VARASTOTILOJEN RUNGOT– Runkotyypit ja niiden staattinen toi-

minta– Runkoelementit ja niiden valmistus

(pilarit, palkit, TT- ja HTT-laatat)– Elementtien varastointi– Rungon rakennusaikainen ja lopulli-

nen jäykistys, asennusaikainenkuormitus, tuentarve asennusaika-na

– Runkoelementtien liitosten toimin-taperiaate, niille asetettavat vaati-mukset asennusaikana ja valmiinarakenteena

– Tukipinnat– Liitosten materiaalit– Asentajan tarvitsemat rakenne-

suunnitelmat– Liittorakenteet– Runkoelementtien asennusohjeet

HITSAUSLIITOKSET JAVAKIOTERÄSOSAT– Hitsausliitoksille asetetut vaati-

mukset ja niiden määräytymispe-rusteet

– Hitsausolosuhteet– Laadunvalvonta– Rakennesuunnitelmissa esitettävät

asiat– Teräsosien käyttöohje

LAATASTOJEN VALMISTUSJA ASENNUS– Laattaelementtityypit ja niiden val-

mistus varastointi ja kuljetus (onte-lo- ja kuorilaatat)

– Laatastojen liitokset, tukipinnat, tu-ennat hammastusten oikaisu, sau-maraudoitus ja saumaus

– Erityiskysymyksiä: isot aukot, mär-kätilat ja porrassyöksyt

– Laattaelementtien asennusohjeet

SEINÄELEMENTTIENVALMISTUS JA ASENNUS– Seinäelementtityypit ja niiden val-

mistus, varastointi ja kuljetus– Seinäelementtien liitosten toimin-

taperiaate, niille asetettavat vaati-mukset asennusaikana ja valmiinarakenteena (väliseinät, kantavatsandwich-elementit, ruudut, nau-hat, kuoret)

– Erityiskysymyksiä: parvekkeet, eriy-tetyt julkisivut

– Seinäelementtien asennusohjeet– Asuinkerrostalon rungon asennus-

aikainen stabiliteetti

RakMK B4, KANTAVIENRAKENTEIDEN TYÖNJOHTAJAT

TIISTAI 9.5.2006

BETONIELEMENTTIENJOUSTAVA ASENNUSTYÖ– Betonielementtien yleiset asennus-

ehdot– ”Sisäinen tilaus” asennustyöstä– Ennakkokäynti työmaalla asennus-

kortin tekoa varten– Asennuskortin teko tuotantosuun-

nittelua varten– Asennussuunnitelman tekeminen– Nosturi- ja korikaluston varaus– Aloituskatselmuksen pitäminen ja

sisältö– Elementtien kuljetusten tilaus ele-

mentit valmistavalta tehtaalta– Asennustyön aloitus

– Työn aikana elementtien valmistuk-sen seuraaminen valmistavien teh-taiden osalta asennusjärjestykseenja työmaa-aikatauluun nähden

– Asennuspäiväkirja– Yleisimmät elementtiliitokset

TYÖMAANTURVALLISUUSSUUNNITTELU– Turvallisuusasiakirja ja siihen liitty-

vät suunnitelmat

ELEMENTTITYÖTÄKOSKEVAT RATUKORTITRatu-tiedon käyttö:– Työhön perehdyttämisessä ja mene-

telmän kuvaamisessa– Laatuvaatimusten selvittämisessä

ja laadunvarmistuksessa– Työ- ja ympäristöturvallisuuden var-

mistamisessa– Ajallisessa suunnittelussa ja vertai-

lulaskelmissaHavaintoja tutkijan vinkkelistä:– Menekkeihin vaikuttavista tekijöis-

tä– Työturvallisuudesta asennustyössä– Suunnittelun ja toteutuksen yhteis-

työstäLASKUESIMERKKI

RYHMÄTYÖ:ASENNUSSUUNNITELMA

KESKIVIIKKO 10.5.2006

RYHMÄTYÖN PURKUASENNUSTA EDELTÄVÄTTOIMENPITEETEtukäteissuunnittelun tärkeys:– Huolellinen perehtyminen asennus-

suunnitelmaan ja detaljeihin– Asennustyökalujen ja –tarvikkeiden

tarkastus– Työryhmän perehdyttäminen– Asennusmestan valmiuden tarkas-

BETONIPÄIVÄT JABETONITEKNIIKANNÄYTTELY25.-26.10.2006

BETONIELEMENTTIASENNUSTYÖNJOHTAJAPÄTEVÖITYSKURSSI NRO 78.-10.5.2006 KOKOUSHOTELLIMERIPUISTO, ESPOO

KURSSEILLEILMOITTAUTUMISET:

Suomen Betonitieto OyPL 11, 00131 HelsinkiPuhelin: (09) 6962 3626, 040 831 4577Faksi: (09) 129 9291Sähköposti:pirkko.grahn@betoni.com

BET0601 s62-66 20.3.2006, 21:0062

betoni 1 2006 63

taminen– Elementtien vastaanotto ja rekla-

mointi

TYÖN KULKU JAASENNUSMENETELMÄTERITYYPPISILLÄ ELEMENTEILLÄ– Asennusmenetelmät erityyppisillä

elementeillä– Elementtien saumaus– Pumppusaumaus– Tarkemittaus työn edetessä– Pääurakoitsijan, suunnittelijan ja

viranomaisten suorittamat tarkas-tukset ja katselmukset

– Paikkaukset

TERÄSRAKENTEIDENASENNUS SEKARUNGOISSA

BETONIELEMENTTIENSAUMAUS TALVITYÖNÄ– Talvityöolosuhteet– Talvityössä käytettävät materiaali-

vaihtoehdot– Saumaustyön valmistelut, toteutus

ja suojaus, malliratkaisut– Asennettujen elementtien suojaus

TYÖTURVALLISUUS– Työturvallisuusmääräykset, vastuut– Työturvallisuustarkastukset– Kaidejärjestelmät, nousutiet, aukkosuojaus– Henkilökohtaiset suojaimet– Nosturin, henkilönostimen ja nos-

toapuvälineen tarkastus– Tulityöluvat ja kortit, hitsaajan pä-

tevyystodistukset– Työtavat ja –menetelmät– Betonipumppuviat

ELEMENTTIASENNUSTYÖNJOH-TAJAN PÄTEVYYSVAATIMUKSET

PERUSKOULUTUSVähintään teknillisen oppilaitoksen taiammattikorkeakoulun rakennusosas-tolla suoritettu teknikkotutkinto taikuuden vuoden monipuolinen kokemuselementti-asennuksen työnjohtajanaja hyvä menestyminen Elementtiasen-nustyönjohtajan pätevöityskurssin kir-jallisessa loppukokeessa.TYÖKOKEMUSRiittävän monipuolinen työkokemuselementtien asennustöistä vähintäänkolmen vuoden ajalta.TENTITElementtiasennustyönjohtajan päte-vöityskurssin kirjallisen loppukokeenhyväksytty suoritus, josta on kulunutenintään kolme vuotta pätevyyttähaettaessa.PÄTEVYYDEN TOTEAMINENPätevyyden toteaa FISE Oy tätä tarkoi-tusta varten asetetun arviointilauta-kunnan esityksestä.

KURSSIN TAVOITEKurssi sisältää elementtiasennustyön-johtajan pätevyyden hankkimiseen tar-vittavat tiedolliset asiat. Kurssilleosallistuminen ei edellytä välttämättäpätevyyden saamiseksi edellytettyäperuskoulutusta, vaan kurssi soveltuumyös elementtiasennustyössä päivit-täin tekemisissä oleville ja myös vastaalalle tulleille.

ILMOITTAUTUMINEN28.4.2006 MENNESSÄ.

Kurssin järjestäjät:Suomen Betoniyhdistys r.y. jaSuomen Betonitieto Oy

SBK-säätiö myöntää vuonna 2006 Ei-nar Kahelinin rahaston stipendejä be-tonirakentamiseen liittyviin teknilli-sen korkeakoulujen diplomi-, lisensi-aatti- ja väitöskirjatöihin sekä alanopinnäytetöihin.

Stipendejä voi hakea vapaamuotoi-sella hakemuksella koko vuoden.

Säätiön hallitus päättää hakemus-ten perusteella jaettavien stipendienmäärän ja summat. Stipendien saajil-le ilmoitetaan päätöksestä henkilö-kohtaisesti.

Hakemukset osoitteella:SBK-sätiöc/o Betonikeskus ryPL 38100131 Helsinki

SBK:n hallitus on päättänyt tukeaaiempaa enemmän betoniin ja betoni-rakentamiseen paneutuvien nuortentoimintaa. Tämä tarkoittaa mm. lisä-mahdollisuuksia opinnäytestipendei-hin.

Kehotammekin opiskelijoita kysy-mään yrityksiltä ja Betonikeskukseltabetonisektorin opinnäytemahdolli-suuksia ja hakemaan säätiön stipen-dejä.

Lisätietoja antaa Olli Hämäläinen,puh. (09) 6962 3625 tai (09) 696 2360.

EINAR KAHELININRAHASTO

STIPENDITBETONIRAKENTAMISENOPINNÄYTETÖIHIN

Kerttu ja Jukka Vuorisen rahaston sti-pendejä voi hakea vapaamuotoisillahakemuksilla koko vuoden.

Rahaston hoitokunta käsittelee tu-levat hakemukset noin kuukauden ku-luessa hakemuksen vastaanotettu-aan.

Apurahat on tarkoitettu betonitek-nologian alaan kuuluvien tutkimustöi-den ja matkojen apurahoiksi yksityisil-le henkilöille. Tasavahvoista hakijois-ta Betoniyhdistyksen jäsenet asete-taan etusijalle.

Hakemukset, joista tulee ilmetä ha-kija, yhteistiedot ja varojen käyttötar-koitus eriteltynä sekä muut haetutavustukset, lähetetään osoitteella:

Suomen Betoniyhdistys ryPL 38100131 HelsinkiKirjekuoreen merkintä”Kerttu ja Jukka Vuorisen rahasto”

Apurahojen saajia informoidaanheti hoitokunnan kokouksen jälkeen.apurahat ovat tarvittaessa välittö-mästi nostettavissa. Hakemuksia kä-sittelee Betoniyhdistyksen hallituksenasettama hoitokunta: puheenjohtaja-na prof. Ralf Lindberg, jäseninä prof.Vesa Penttala ja tekn. tri Jouni Punkki.

Lisätietoja antaa hoitokunnan sih-teeri Klaus Söderlund, Betoniyhdistys,puh. (09) 696 2360.

KERTTU JA JUKKAVUORISEN RAHASTO

by

BET0601 s62-66 20.3.2006, 21:0063

64 betoni 1 2006

Rakennusteollisuuden Kustannus RTKOy on julkaissut kaksi uutta ohjetta:Pintabetonilattioiden halkeilun syyt jahalkeilun estäminen ja Kivipohjaistenseinien päällystäminen keraamisillalaatoilla.

Pintabetonilattioiden halkeilun syytja halkeilun estäminen -ohjeessa tar-kastellaan lyhyesti pintalattioiden ta-vanomaisia halkeilun syitä. Lisäksikerrotaan, miten halkeilu voidaan es-tää ja sitä voidaan vähentää. Ohje ontarkoitettu lattioiden tekijöille. Liit-teenä olevalla CD:llä ohje on esitettytiiviisti ja käytännönläheisesti.K&T 82, 36 s. + CD (8 kalvoa),B5, 2006,27,5 € + alv 8 %, yht. 29,70 €

Kivipohjaisten seinien päällystämi-nen keraamisilla laatoilla -ohje on tar-koitettu käytettäväksi keraamisillalaatoilla päällystettävien sisäseinienvalmistuksessa kivipohjaisilla alus-toilla. Ohjeen mukaan laatat kiinnite-tään joustavalla kiinnityssysteemillä,joka muodostetaan joustavalla or-gaanisella pinnoitteella. Ohje on tar-koitettu lähinnä uudistuotantoon,mutta sitä voidaan soveltaa myösvanhojen rakenteiden laatoituksiin.Liitteenä olevalla CD:llä ohje on esi-tetty tiiviisti ja käytännönläheisesti.K&T 83, 24 s. + CD (23 kalvoa),B5, 2006,27,5 € + alv 8 %, yht. 29,70 €Molemmat ohjeet yhteishintaan45 € + alv 8 %, yht. 48,60 €

Tilaukset:www.rakennusteollisuus.fi/rtkoy/kir-jakauppa tai RakennusteollisuudenKustannus RTK Oy, puh. (09) 12 991

RTK:LTA UUSIAOHJEITA:PINTABETONILATTIAT,KERAAMISET LAATAT

Finnsementti Oy:n uusi toimitusjohta-ja on DI Eero Laatio. Nykyinen toimi-tusjohtaja Rauno Vaulamo jää eläk-keelle maaliskuun 31. päivänä 2006 jaEero Laatio nimitetään FinnsementtiOy:n uudeksi toimitusjohtajaksi huhti-kuun 1. päivästä 2006 alkaen.

Eero Laatio siirtyy CRH-konserniinBoliden-konsernista, jossa hän on ol-lut Boliden Tara Mines Ltd:n toimitus-johtajana Irlannissa vuodesta 2001 al-kaen. New Boliden AB tuli Tara MinesLtd:n omistajaksi 1.1.2004 ostettuaanmainitun yhtiön osake-enemmistönOutokummulta. Eero Laatio on työs-kennellyt aiemmin pitkään Outokum-pu-konsernissa eri tehtävissä.

UUSITOIMITUSJOHTAJAFINNSEMENTTIOY:LLE

Rakennusten suunnittelua, tuotantoaja rakennusalan asiakaspalvelua voi-daan merkittävästi tehostaa tuote-mallipohjaisen suunnitteluteknolo-gian avulla. Vuoden 2005 lopussapäättyneessä Pro IT -kehitysprojektis-sa luotiin useita ohjeistoja, menetel-miä ja työkaluja, jotka helpottavattuotemallintamisen käyttöönottoa.Rakennusteollisuus RT ry:n koordinoi-ma kehitysprojekti toteutettiin laajas-sa yhteistyössä rakennusalan eri osa-puolten kanssa.

Tuotemallintamisessa esitetään ra-kennus suunnittelutietoa sisältävänävirtuaalisena mallina, jota voidaantarkastella esimerkiksi kolmiulottei-sessa muodossa. Suunnittelua ei teh-dä piirtämällä viivoja, vaan käyttämäl-lä tuoterakenteita kuten seiniä ja väli-pohjia. Tuotemallia on mahdollistakäyttää monin tavoin hyödyksi raken-nusprosessissa. Sen avulla voidaanvälttää suunnitteluvirheitä ja tehos-taa muutenkin suunnittelua, rakenta-mista ja rakennusten ylläpitoa sekätiedonkulkua rakennusprosessin osa-puolten välillä. Lisäksi suunnittelurat-kaisuja voidaan havainnollistaa asiak-kaille huomattavasti paremmin kuinennen.

Pro IT -projektissa luotiin yhteisetpelisäännöt tuotemallintamiselle ra-kennusalalla. Mallintamisohjeet ontehty arkkitehti- ja rakennesuunnitte-lua varten. Taloteknisen suunnittelunohjeet ovat tekeillä. Lisäksi Pro IT -projektissa määritettiin ja testattiintuotemallintamisen prosesseja sekäohjelmistojen välistä tiedonsiirtoa.

Tuotemallintamista testattiin Pro IT–projektissa vuonna 2005 neljässä ra-kennuskohteessa: NCC RakennusOy:n sekä Skanska TalonrakennusOy:n kerrostaloissa sekä YIT Raken-nus Oy:n liikerakennuksessa ja Oy Al-

PRO IT -PROJEKTIVAUHDITTITUOTEMALLINNUKSENLÄPIMURTOA

fred A. Palmberg Ab:n paikoitushallis-sa. Kokemukset osoittavat esimerkik-si, että vertaamalla ja yhdistämällätuotemallisuunnitelmia keskenään,voidaan paljastaa suunnitteluvirheitä.Monia aikaa vieviä tehtäviä, esimer-kiksi määrälaskentaa, voidaan tuote-mallitiedon avulla nopeuttaa ja tar-kentaa. Tuotemallintaminen onkin no-peasti yleistymässä. VTT:n tutkijaKristiina Sulakiven tekemä raporttiTuotemallipilotit 2005 löytyy kehitys-projektin internetsivuilta osoitteestawww.rakennusteollisuus.fi/proit

Projektin aineistoa, tiedotuslehdenja tuotemallintamisen käyttöä esitte-levän DVD:n voi tilata Rakennusteolli-suus RT:stä Sari Yli-Savolalta puh.(09) 12 991.

Lisätietoja:Projektipäällikkö Ilkka Romo,Rakennusteollisuus RT ry,puh. 050 520 1596.

BET0601 s62-66 20.3.2006, 21:0064

betoni 1 2006 65

Okarplast on kehittänyt elementtipii-rustuksissa käytettäville sidontapiste-varausmerkinnöille yhtenäisen mitta-kuvaston. Sen avulla suunnittelutoi-miston on helpompi mitoittaa varauk-set yhtenäistä merkintätapaa käyttä-en. Elementtitehtaalle yhtenäinenmerkintätapa tuo mittatarkkuutta janopeuttaa elementtien toteuttamista.

Mittakuvastoa on suunniteltu yh-dessä suunnittelutoimistojen ja usei-den merkittävien elementtitehtaidenkanssa.

Kuvastossa on esitelty CAD-mer-kinnät sekä 3D-mallit mittoineen käy-tettävistä varauksista. Suunnittelutoi-mistot voivat ladata valmiit varaus-blokit CAD-ohjelmistoon suoraanosoitteesta www.okarplast.fi, koh-dasta ”laatu ja ympäristö”. Myösmaksuttoman mittakuvaston voi tilatasuoraan www-sivujen kautta tai pu-helimitse Okarplastista (02) 273 9450.

Lisätietoja:www.okarplast.fi,Kimmo Laine, puh. (02) 273 9447

MITTAKUVASTOELEMENTTIENSIDONTAPISTEIDENSUUNNITTELUUN

Helsinkiläinen Marinetek on perusta-nut liiketoimintayksikön kehittämäänja valmistamaan kelluvia taloja, jotkahyödyntävät Marinetekin kehittämäätaloponttonitekniikkaa. Marinetek onEuroopan johtava laituri- ja venesata-marakentaja, jolla on liiketoimintaa30 maassa ja tuotantoa 7 tehtaassa.

Marinetekin kelluvat talot perustu-vat rakenteeseen, jossa kelluvan be-toniponttonialustan päälle kiinnite-tään halutunlainen rakennus. Kellu-van alustan muodostamiseksi voidaanjoustavasti yhdistellä erikokoisiaponttoneita rakennuksen koon mu-kaan. Kelluvat asunnot voivat olla tar-koitettuja ympärivuotiseen käyttööntai loma-asunnoiksi. Kelluvia raken-nuksia voivat olla myös esimerkiksivenesatamien huoltorakennukset jakelluvat ravintolat.

Betoniponttonit, joiden päälle ra-kennus asennetaan, ankkuroidaanesimerkiksi esijännitetyin ja ruostu-mattomin kumikaapelein meren poh-jaan. Kelluvat talot sijoitetaan suojai-siin paikkoihin, joissa ei ole liikkuvaajäätä tai suurta aallokkoa.

Ulkomailla kelluva asuminen onyleistä. Marinetek on toimittanut talo-ponttoneita mm. Tanskaan ja Englan-tiin. Marinetekilla on jo yksi kelluvatalo Espoon New Portissa testi- jahuoltorakennuskäytössä.

Lisätietoja:Ilkka Seppälä 050-552 2222,(09) 68241 010,Ville Frost 050-302 8880,(09) 68241 021.

Kuvassa Kööpenhaminan Sluseholmeninsataman kelluva klubitalo on rakennettuMarinetekin toimittamien taloponttonienpäälle.

KELLUVIA TALOJA

Peikko Group on saanut kaksi isoa Del-tabeam-liittopalkkitoimitusta Kööpen-haminaan ns. Tuborgin alueelle: Tu-borg Syd Butikscenter Waterfront–os-toskeskukseen sekä Saxobank–pankinpääkonttorirakennukseen. Kohteisiintoimitetaan yhteensä noin 6 kilometriäDeltabeamia.

Peikko Group on samalla päättänytperustaa myyntiin ja tekniseen asia-kaspalveluun keskittyvän tytäryhtiönTanskaan. Perustettavan Peikko Dan-mark As:n rekrytoinnit on aloitettu jaLahdessa työskentelee jo yhtiön en-simmäinen tanskalainen työntekijä,joka siirtyy perustettavan yhtiön pal-velukseen Tanskaan kesällä 2006.

Lisätietoja:Jorma Kyckling, myyntijohtaja, Delta-beam 040 – 761 6215, Raimo Lehti-nen, toimitusjohtaja 040 – 520 9260

PEIKKO GROUP:TYTÄRYHTIÖTANSKAAN

Lujabetoni Oy on kehittänyt osana Te-kesin päättyvää Infra-teknologiaohjel-maa paalutusjärjestelmän, jolla voi-daan vähentää materiaalihukkaa janopeuttaa paalutustöiden etenemis-tä. Järjestelmästä käytetään nimeäJOPI eli Juuri Oikea Pituus.

JOPI-paalutusjärjestelmässä kat-kaisu on osa lyöntiprosessia. Paalulyödään tarvittavaan syvyyteen japaalutuskoneeseen liitetty sahauslai-te katkaisee paalun heti lyönnin jäl-keen. Jälkikatkaisuvaihe jää pois jajäljelle jäänyt pätkä käytetään seu-raavaan pisteen aloitukseen. Lisätietoja:Infra-teknologiaohjelmasta:www.tekes.fi/infraSakari Petsalo, Lujabetoni Oy,puh. 044 585 2363.

UUSI PAALUTUS-JÄRJESTELMÄ

BETONINYRITYSUUTISIA

• Betonimestarit ryhmä ja sen omis-tajat ovat ostaneet LBP Betoni Oy:nliiketoiminnat ja kiinteistön Oulai-sissa. Yritys tulee valmistamaanvaativia betonielementtejä.

• Betset Oy, Ylitornion BetonituoteYBT Oy ja Ruskon Betoni ovat osta-neet haukiputaalaisen YM-Ele-mentti Oy:n liiketoiminnan irtaimis-toineen. Uuden yhtiön nimi on NordElementti Oy, sen toimitusjohtajanaon aloittanut Juha Alapuranen, teh-daspäällikkönä jatkaa Janne Hauta-la. YM-Elementti on ollut vuosiaSuomen suurin maatalouden tuo-tantorakennuksien valmistaja.

• Lohja Rudus Oy Ab:n tytäryhtiöAbetoni Oy on ostanut Skanska Be-toni Oy:n liiketoiminnan. Nurmijär-ven Karhukorven teollisuusalueellatoimivan Skanska Betonin päätuot-teita ovat teräsbetoniset lyöntipaa-lut, lisäksi se tekee erilaisia ele-menttejä.

• Lohja Rudus Oy Ab on ostanut talo-tekniikkaelementtien teolliseen tuo-tantoon erikoistuneen Elpotek Oy:nkoko osakekannan. Kotkassa toimi-va yritys jatkaa toimintaa entisellänimellä Lohja Ruduksen tytäryhtiö-nä, toimitusjohtajaksi on nimitettytehtaanjohtaja Kimmo Leimola.

• HB-Betoniteollisuus on saanut Vuo-den keskisuomalainen yritys -tunnus-tuksen. Sen myönsi Keski-SuomenYrittäjät ry. Yrityksen perusti sen ny-kyinenkin toimitusjohtaja Eero Nie-minen vuonna 1963 Jyväskylään Har-jun Betoni -nimisenä.

BET0601 s62-66 20.3.2006, 21:0065

66 betoni 1 2006

PL 11 (Unioninkatu 14, 2. krs)00131 Helsinkietunimi.sukunimi@betoni.comkeskus (09) 6962 360fax (09) 1299 291

Betonitieto Oyetunimi.sukunimi@betoni.com

Toimitusjohtaja Olli Hämäläinen(09) 6962 3625(09) 1299 287

Päätoimittaja, arkkitehti MarittaKoivisto (vapaalla 1.1.-31.10.2006)(09) 6962 3624, 040 9003 577

Kustannustoimittaja Annukka Siimes(09) 6962 3623

Projekti-insinööri Petri Mannonen(09) 6962 3623

Koulutussihteeri Pirkko Grahn(09) 6962 36 26

Toim.sihteeri Irmeli Kosonen(09) 6962 3627

Betoniyhdistys ryetunimi.sukunimi@btoniyhdistys.fi

Toimitusjohtaja Klaus Söderlund(09) 6962 3620

Kehitysjohtaja Risto Mannonen(09) 6962 3631

Sihteeri MarjaLeena Pekuri(09) 6962 3621

Tekninen johtaja Kari Tolonen(09) 6962 3622

Kolme betonialan yhteisöä:Betonitieto OyBetoniyhdistys r.y. jaRT Betoniteollisuus – Betonikeskus rysijaitsevat Unioninkatu 14:ssa, toises-sa kerroksessa. Kaikki kolme yhteisöäajaa betonirakentamisen asiaa sekäomassa roolissaan että yhteistyössä.

Yhteisissä tiloissa toimii betonipin-tanäyttely, joka esittelee mm. erilai-sia betonin väri- ja pintakäsittelytapo-ja suunnittelijoille ja muille rakenta-misen ammattilaisille. Näyttely onavoinna toimiston aukioloaikoina klo8.15 – 16.00.

WWW.BETONI.COM SISÄLTÄÄVALMISTAJA- JA TUOTETIETOA

.com

.com

ILMOITTAJALUETTELO1 2006

BETONITIETOUTTAUNIONINKADULLA

BETONINYHTEYSTIEDOT

Betonikeskus ryetunimi.sukunimi@rakennusteollisuus.fi

Toimitusjohtaja Olli Hämäläinen(09) 6962 3625(09) 1299 287

Sihteeri Päivi Eskelin(09) 1299 282(09) 6962 3628fax (09) 1299 291

Tuoteryhmäpäällikkö Seppo Petrow(09) 1299 289(09) 6962 3629

Tuoteryhmäpäällikkö Arto Suikka(09) 1299 290(09) 6962 3630

Standardointipäällikkö Tauno Hietanen(09) 1299 304fax (09) 1299 214

Ilmoittaja Sivu

Betonimestarit Oy 7

Contesta Oy 2

Finnmap Consulting Oy 8

Finnsementti Oy II kansi

Interrock Oy 4

KeskinäinenEläkevakuutusyhtiö Etera 7

Kiinteistöalan koulutuskeskus 5

Lakan Betoni Oy 8

Lammin Paja ky. 8

Lohja Rudus Oy Ab III kansi

Lumon Oy 3

Oy Machine Tool Co 4

Nanten Oy 2

Parma Oy IV kansi

Pielisen Betoni Oy 3

RakentajainKonevuokraamo Oyj 5

ScaleCAD 6

Soklex Oy 7

Tammet Oy 2

WSP Tutkimus Kortes Oy 4

Ylitornion Betonituote YBT Oy 4

www.betoni.com -betonisivut palve-levat laajasti betonista tietoa hake-via. Sivuja kehitetään jatkuvasti. Ke-hitystyön tärkeä tuki on sivujen käyt-täjiltä saatava palaute, jota toivommesaavamme mahdollisimman paljon.Mitä tietoa toivot betoni.com:sta löy-tyvän? Kerro ehdotuksesi suoraansähköpostitse

olli.hamalainen@betoni.com taikotisivujen kautta sivukartan vieressäolevan Palaute-painikkeenkautta.

Sivujen sisältöön pääsee helpoitenSivukartta-painikkeen kautta. Siitäaukeavat kerralla sivujen eri otsikot jaosiot. Valmistajatiedot sekä tuoreetyrityssuuruus- ja markkinaosuustilas-tot löytyvät bannereista.

Myös verkkosivujemme Keskuste-lupalsta odottaa aktiivista mielipitei-denvaihtoa!

BET0601 s62-66 20.3.2006, 21:0066