betoni 2 2010

betoni 1 20102

2 201080 vuotta

BET1002_Kansi 28.6.2010, 09:392

Finnsementti Oy I 21600 Parainen I Puhelin 0201 206 200 I Telefax 0201 206 311 I www.finnsementti.fi

BET1002_II_III_IVkansi 28.6.2010, 12:322

2 2010 1

2 2010SISÄLTÖ – CONTENTS

betoni 80. vuosikerta – volumeilmestyy 4 kertaa vuodessaTilaushinta 54 euroaIrtonumero 13,50 euroaPainos 16 100 kplISSN 1235-2136Aikakauslehtien Liiton jäsen

Toimitus – Editorial StaffPäätoimittaja – Editor in chiefArkkitehti SAFA Maritta KoivistoAvustava toimittaja – EditorJuttupakki, DI Sirkka SaarinenTaitto – LayoutMaritta Koivisto jaForssan Kirjapaino: Marjatta Koivisto

Käännökset – TranslationsTiina Hiljanen

Tilaukset, [email protected], RIL-, RKL-, SAFA-, VAR -jäsenet omiinjärjestöihinsä

Julkaisija ja kustantaja – PublisherBetoniteollisuus ry –Construction Product Industry, RTT ryPL 381, Unioninkatu 1400131 Helsinki, Finlandtel. +358 (0)9 12 991telefax +358 (0)9 1299 291www.betoni.com

Toimitusneuvosto – Editorial boardTait.lis. Ulla-Kirsti JunttilaTkT Anna KronlöfTkT Jussi MattilaDI Seppo PetrowDI Markku RotkoDI Ossi RäsänenRI Kimmo SandbergDI Arto SuikkaArkkitehti SAFA Hannu TikkaRI Harri TinkanenDI Matti J. VirtanenDI Matti T. VirtanenDI Pekka Vuorinen

Ilmoitukset – Advertising ManagerJulkaisu Bookers OyOrvokki Toivanentel. +358 (0)9 77382219telefax +358 (09) 9 737 [email protected]äBetoniteollisuus ry:n jäsenyritykset:Paula Karvonentel. +358 (0)9 1299 401gsm + 358 (0)50 376 2005telefax +358 (0)9 1299 [email protected]

Kirjapaino – PrintersForssan Kirjapaino Oy

Kansi – CoverRuiskubetonoitu RuBe-kiipeilyseinä Kuortaneella.Suunnittelu: Iiro Laaksonen.Kuva: Lujitustekniikka Oy.

80 vuotta

Me r

ced e

s-Be

n z m

u se o

Hio t

u t b

e to n

ilatti

a t ja

niid

e n s

u oja

u s

Mo d

e rn e

ja e

sijä

n nite

ttyjä

silt

a pa l

kke j

a

PÄÄKIRJOITUS – PrefaceBETONILLA VAI ILMAN ? 5Lauri Jääskeläinen – With or without concrete?

MERCEDES-BENZ MUSEO STUTTGARTISSA 6– RAKENTAMISTA BETONIN TEKNISTEN RAJOITUSTEN PUITTEISSAMaritta Koivisto – Mercedes-Benz Museum in Stuttgart

BETONIA SISUSTUKSEEN 16Sirkka Saarinen – Concrete in interior decoration

HANNU SIRENIN “TEOS 2010, FORUM BOX” – PAIKALLAVALETTUA BETONIA 20Hannu Siren ja Betonin toimitus – TEOS 2010 – a cast-in-situ concrete work of art by Hannu Siren

HIOTUT BETONILATTIAT JA NIIDEN SUOJAUS 24Maritta Koivisto – Polished concrete floors and their protection

LÄNSILINKKI – VÄYLÄ JÄTKÄSAAREEN 30Petri Mattila – Länsilinkki provides access to Jätkäsaari

MODERNEJA ESIJÄNNITETTYJÄ SILTAPALKKEJA 35Mirva Vuori, Sami Purtola, Juha Rämö – Modern pre-stressed bridge beams

BETONIRAKENTEIDEN KUNNON TARKASTUS MIRA-LAITTEELLA 38Torsten Lunabba, Guy Rapaport – Condition inspection of concrete structures using MIRA equipment

RUISKUBETONILLA HYVÄ ALUSTA KIIPEILYYN JA SKEITTAUKSEEN 41Sirkka Saarinen – Shotcrete makes a good climbing and skateboarding base

SPU ERISTEET – ENERGIATEHOKKUUTTA BETONIRAKENTEISSA 44Pasi Käkelä – SPU Insulation improves the energy efficiency of concrete structures

VALITSEMISEN TUSKA KÄYTTÖÖN ! – KOLUMNI 49Jussi Mattila

PURKUBETONI KIERRÄTETÄÄN TIENPOHJIKSI – TULEVAISUUDESSA EHKÄ MYÖS TALOIKSI 50Satu Huuhka – Demolished concrete reused in road base courses – maybe also in houses in future

JALO SIPPOLAN KILPAILUTYÖ ”KOTTERIA” VOITTI 56KERROSTALON KORJAUKSEN IDEAKILPAILUNMaritta Koivisto – Competition invited ideas for refurbishment of a prefabricated apartment building

HENKILÖKUVASSA – HELI VÄLIHARJU 60Sirkka Saarinen

BETONIALAN UUSIA JULKAISUJA, KURSSEJA, UUTISIA, TUOTEUUTISIA 62

BET1002 01 Sisalto 28.6.2010, 09:411

2 2010 5 PÄÄKIRJOITUS – Preface

1Arabianrannassa sijaitsevan Asunto Oy HelsinginFlooranaukion ja Kumpulan Kiinteistöt Oy Lon-toonkujan julkisivun kaareviin betonipintoihin onupotettu mm. kierrätysposliinia mosaiikkimaisek-si pinnaksi. Kohde valmistuu vuoden 2011 lopulla.Arkkitehtitoimisto Heikkinen & Komonen Oy. Be-tonielementtien toimitus Parma Oy, Kangasalantehdas.

Suomea on totuttu pitämään betonirakentamisensuurvaltana. Tarkemmin ottaen silloin puhutaan be-tonielementtirakentamisesta. Totta onkin, että ele-mentti on meillä säilyttänyt asemansa yllättävänhyvin. Monissa muissa maissa on palattu paikalla-valurakentamiseen lähes tyystin.

Paikallavalurakentamisen ja pakkasen vaikea yh-distelmä on edesauttanut elementin valta-asemaa.Väheksyä ei kuitenkaan pidä elementtiteollisuudentarmokkuutta tuotekehittelyssä ja markkinoinnissa.

Miksi elementti betonista tehtynä kalskahtaaedelleen hiukan epäilyttävältä, kun elementtipuusta tehtynä herättää pikemminkin myön-teisiä mielikuvia?

Betoniteollisuudella on kaikki valtit käytet-tävissään osoittaa tekokiven mahdollisuudet.Siihen tarvitaan viimeistelyä, viimeistelyä javiimeistelyä. Ei maallikkoa myöskään vakuutakuljetuksessa kolhiintuneet elementit, huoli-maton asennus, epätasainen saumaus eikäepäjatkuvuuskohdista johtuvat valumajäljet.Valujäljessäkin on usein toivomisen varaa.

BETONILLA VAI ILMAN ?

Graafinen betoni viimeistään paljastaa betoninyllättävän herkkyyden. Betonin plastisuus ei osoit-taudukaan ainoaksi keinoksi tuottaa elämyksiä.

Rakentamisen kansainvälistyminen on tosiasia.Rakennusteollisuus opettelee kuumeisesti CE-mer-kittyjen tuotteiden pelisääntöjä. Syytä onkin, koskaSuomi eräiden muiden oppositiomaiden tavoin jou-tuu jatkossa tunnustamaan merkin pakollisuuden.Kantavissa tai säänkestävyyttä vaativissa raken-teissa käytettävä sementti on meilläkin ollut pakol-lisen CE-merkinnän piirissä jo kahdeksan vuotta.

WITH OR WITHOUT CONCRETE ?

Finland has traditionally been considered a major nationas far as concrete construction is concerned. Or to bemore precise, as far as pre-cast concrete construction isconcerned. And it is true that in Finland concrete has re-tained its position surprisingly well. Many countries havealmost completely reverted to in-situ construction.

The difficult combination of in-situ construction andsub-zero temperatures may have contributed to the domi-nant position of pre-cast construction. The efforts focus-ed by the pre-cast industry on product development andmarketing have also played a major role.

Why is it that pre-cast concrete units still have aslightly suspicious ring while pre-fabricated wooden pro-ducts hold more positive connotations?

The concrete industry holds all the trump cards for pro-ving the possibilities of artificial stone. What is needed isfinishing, finishing and finishing. Pre-cast elements da-

maged in transport, negligent installation, uneven jointsor seepage stains caused by discontinuity points do notexactly convince a layman. The quality of the actual pou-ring work also often leaves a lot to be desired.

Graphic concrete, if nothing else, reveals the surpri-sing sensitivity of concrete. Plasticity proves not to bethe only property of concrete that makes it possible tocreate something special.

The internationalisation of building is a fact. The buil-ding industry is ardently learning the game rules for pro-ducts with the CE mark. And so it should, because Finlandalong with some other opposition countries will be forcedto accept that the CE mark is compulsory. The CE markhas also in Finland been required of cement used in load-bearing and exposed structures already for eight years.

What is expected of concrete – and all basic buildingmaterials? Carbon neutrality is an imperative that has to

be made into a virtue. We are getting news from theworld suggesting that the carbon footprint of cement canbe significantly reduced.

Although ecology is the priority, aesthetics should notbe forgotten, either. The strength of concrete lies in thesurprise based on the combination of brutality and sensi-tivity. Modern Finnish church architecture provides ex-cellent examples of this. Or maybe the concrete surface,when at its best, just is as ruggedly beautiful as the soulof a Finn.

Lauri JääskeläinenHead of DepartmentCity of Helsinki,Building Control Department

Mitä betonilta – ja yhtä hyvin muilta rakenta-misen perusmateriaaleilta – odotetaan? Hiili-neutraalisuus on imperatiivi, josta tulee tehdähyve. Maailmalta kantautuu uutisia, jotka mah-dollistavat sementin hiilijalanjäljen merkittävänpienenemisen.

Vaikka ekologia jyrää, ei pidä sivuuttaa este-tiikkaa. Betonin voima piilee yllätyksessä, jokasyntyy brutalismin ja herkkyyden yhdistelmästä.Moderni suomalainen kirkkoarkkitehtuuri tarjoaatästä loistavia esimerkkejä. Ilmankin betonia voi

rakentaa. Mutta ehkä betonipinta, silloinkun se esiintyy parhaimmillaan, on karunkaunista kuin suomalainen sielu.

Lauri JääskeläinenvirastopäällikköHelsingin rakennusvalvontavirasto

Parm

a Oy

BET1002 05 Paakkari 28.6.2010, 09:425

2 201066

BET1002 06-15 Mercedes 28.6.2010, 09:476

2 2010 7

Mercedes-Benz museon rakentaminen Stuttgartis-sa on ollut yksi suurimmista betonirakentamisenhaasteista. Haastetta toivat rakennuksen moni-muotoinen geometria, tukirakenteiden etäisyydetja isot kuormitukset. Laajojen, moneen suuntaakaareutuvien teräsbetonirakenteiden toteuttami-nen sekä erittäin tiukoilla laatuvaatimuksilla toteu-tettavat kaarevat betonipinnat olivat rakentajillevaativa tehtävä. Rakennuksen koko suunnittelutehtiin kolmiulotteisena 3D -mallintamalla. Hankeedustaakin rakentamista betonin teknisten rajoit-teiden puitteissa.

Veistoksellinen rakennus tarjoaa kävijöilleen ai-nutkertaisen museokokemuksen. Kohde voitti myösSaksan Architekturpreis Beton -palkinnon vuonna2008 (Concrete Architecture Award 2008).

Mercedes-Benz Maailma (Mercedes-Benz Welt) si-joittuu 53 000 neliömetrin tontille, Daimler -teh-taan pääportin eteen Stuttgartin Untertürkheiminalueella, kehätien B14 varrella. Uuteen rakennus-kompleksiin kuuluu Mercedes-Benz museo sekäMercedes-Benz keskus. Keskus liittyy suoraan mu-seorakennukseen noin 100 metrin maanalaisen yh-teyden kautta. Toinen yhteys syntyy rakennusta ym-päröivän yhtenäiseksi suunnitellun laajan puisto-alueen kautta Sinne on rakennettu ulkoilmanäyttä-mö ja tapahtumatiloja.

Mercedes-Benz museossa ovat nähtävissä brän-din ja yhtiön kaikki aikakaudet ja virstanpylväät: al-kaen henkilöliikenteen alusta ajoneuvojen histori-asta ulottuen moottoriajoneuvon tulevaisuuteen.

SUUNNITTELUArkkitehtitoimisto UN Studio van Berkel & BosAmterdamista voitti kansainvälisen arkkitehtuuri-kilpailun vuonna 2001. Rakennustyöt käynnistyivätsyksyllä 2003 ja museo avattiin yleisölle keväällä2006.

”Tämä on museo legendaarisesta moottoriajo-neuvosta. Museo on tarkoitettu ihmisille, jotka liik-kuvat, unelmoivat ja oppivat sekä haluavat vaikut-tua rakennuksen lumosta, valosta ja tilasta. Se onmyös museo kaupungille, uusi maamerkki juhlista-maan Stuttgartin kuuluisimman keksinnön perin-nettä ja innovaatiota,” kertoo arkkitehti TobiasWallisser UN Studiosta.

Museon sisäänkäynti on nostettu kerroksellaylöspäin, jolloin museorakennus erottuu teollises-ta ympäristöstään. Tasaisesti nouseva rinne johtaavierailijan pääsisäänkäynnille. Pre-show-hissitkorkeassa atriummaisessa aulassa kuljettavat vie-railijat ylimpään kerrokseen, josta rakennuksenkiertokäynti etenee ylhäältä alaspäin.

Vertikaalinen rakennelma tiivistää museon ohjel-man suhteellisen pienelle alueelle. Pohjapiirustuson kolmiapilan muotoinen. Viisi horisontaalista ta-soa sisältää kukin yksikerroksisen tai kaksikerroksi-sen osan museon kokoelmille ja näyttelyille. Kaikkitekniset elementit on keskitetty isoihin yksikköihin.Ne on sijoitettu kotelopalkkeina joko atriumiin taijulkisivulle ja näin on saatu kaikille tasoille pilarit-tomat rakenteet.

Viisi kaksikerroksista legendahuonetta esittele-vät kuvataulujen kertomana yhtiön historian huippu-

MERCEDES-BENZ MUSEO STUTTGARTISSA– RAKENTAMISTA BETONIN TEKNISTEN RAJOITUSTEN PUITTEISSA

Maritta Koivisto, päätoimittaja Betoni

1Mercedes Benz-museon pohjapiirustus on kolmiapilanmuotoinen.

2, 3Maisematason alla sijaitsevat ravintola, museon kauppaja ulkonäyttämötilat. Ulkonäyttämön rakenteet ovat pai-kallavalettua betonia, jonka puhdasvalupinnat ovat erit-täin korkeatasoiset. Betoni luo kiinnostavan vuoropuhe-lun teräs- ja lasijulkisivumateriaalien kanssa.

2

1

3

Artik

kelin

val

okuv

at: M

erce

des

Benz

ja P

eri.

BET1002 06-15 Mercedes 28.6.2010, 09:477

2 201088

hetket, Mercedes-Benz legendan aikajärjestykses-sä. Viisi ulos avautuvaa yksikerroksista kokoelma-huonetta on järjestetty teemojen mukaan. Päivänva-lon ansiosta ne luovat vastakohdan legenda-tilojenasettelulle.

Atriumista on pääsy näyttelyyn, museon koulu-tustiloihin, museon kauppaan ja maisematason allasijaitsevaan ravintolaan. ”Museon suunnittelu pyr-kii vastaamaan kysymyksiin, jotka koskevat Merce-des-Benzin identiteettiä, autolla ajon kokemusta,autoa yleisellä tasolla sekä nykyaikaista elämystämuseosta,” kertoo arkkitehti Ben van Berkel.

”Hienostuneen muotokielen ja geometrian to-teuttaminen oli mahdollista ainoastaan paikalla

valettuja betonirakenteita käyttäen. Tasaisten kak-soiskaartuvien pintojen luominen rakenteissaosoittautui erityisen haasteelliseksi. Tämän takiarajoittavat tekijät valumuottien valmistamiseksiotettiin huomioon jo suunnittelun alkuvaiheessa.Talon koko geometria rakennettiin parametrisoitu-na suunnittelumallina, jotta voitaisiin määrittäätoteutettavuuden rajat”, kertoo Wallisser.

Arkkitehdit toteuttivat kaikkien kaksoiskaartuvienrakenteiden suunnittelun tilallisena tietokonemalli-na, joka siirrettiin eteenpäin eri suunnittelijakonsul-teille ja rakennusliikkeille. Suunnitelmien tuottami-nen kolmiulotteisesta datasta automatisoitiin.

4Mercedes-Benz Maailma sijoittuu 53 000 neliömetrin ton-tille, Daimler -tehtaan pääportin eteen Stuttgartin Unter-türkheimin alueella, kehätien B14 varrella. Uuteen raken-nuskompleksiin kuuluu Mercedes-Benz museo sekä Mer-cedes-Benz keskus.

5Rakennus on jaettu kahdeksaan päätasoon, jossa erote-taan tavalliset kerrokset (tasot 3-7) sekä erikoiskerrokset(tasot 0, 1, 2, Z2 ja 8) käyttötarkoituksen ja kantavien ra-kenteiden vuoksi.

6, 7Museon sisäänkäynti on nostettu kerroksella ylöspäin.

4

5

BET1002 06-15 Mercedes 28.6.2010, 09:478

2 2010 9

6

7

BET1002 06-15 Mercedes 28.6.2010, 09:479

2 201010

KANTAVAT RAKENTEETRakennusprojektin suurimmat haasteet olivat ra-kennuksen monimuotoinen geometria, tukirakentei-den etäisyydet ja isot kuormitukset. Lisäksi raken-nustyömaa sijaitsi entisellä täyttömaa-alueella.

Koska normaalit mitoituksen rajat ylitettiin tois-tuvasti yksittäisten rakenneosien muodon vuoksi,rakenteellinen mitoitus voitiin tehdä vain raja-arvo-tarkastelujen pohjalta. Laaja-alaiset kaarevat te-räsbetonirakenteet valettiin paikalla, kuten puhdas-valupinnatkin, joille oli asetettu erittäin korkeatlaatuvaatimukset.

Museorakennuksen pohjapiirustus muistuttaakaartuvaa kolmikulmiota, kolmiapilaa, jonka sivu-jen pituudet ovat noin 80 metriä. Rakennus on kor-keudeltaan 48 metriä ja se on jaettu kahdeksaanpäätasoon, jossa erotetaan tavalliset kerrokset (ta-sot 3-7) sekä erikoiskerrokset (tasot 0, 1, 2, Z2 ja 8)käyttötarkoituksen ja kantavien rakenteiden vuok-si. Horisontaaliset lattiatilat levittäytyvät 30 metriäleveiksi ja ne ovat varsinaisia näyttelyalueita. Kes-kiosassa, joka rajoittuu kolmeen portaikkoon ja his-sikuiluun, on 40 metriä korkea atrium.

Museo on rakennettu spiraalin muotoisesti: ver-tikaaliset kuormat on jaettu toisaalta kolmen, ra-kennuksen sisään sijoitetun ytimen kautta ja tämänlisäksi seinien ja julkisivuun sijoitettujen pilareidenavulla. Tuenta vaakavoimille tapahtuu rakennuksensisällä olevien ydinten avulla. Ne on kytketty yh-teen ympäröivien tilarakennelmien avulla, joissaseinän paksuudet ovat jopa 500 millimetriä ja käy-tetyn betonin lujuusluokka K55.

Jokaisessa tavallisessa kerroksessa on yksi le-genda- ja kokoelmataso, joka sijaitsee aina 1,08metriä alempana kuin siihen liittyvä legendataso.Legendataso on ympäröity ulkopuolelta kehäpalkil-la. Näin muodostuu kehänmuotoinen ramppi, jonkakautta vierailija siirtyy seuraavalle legendatasolle.

8

9

10

8Rakennuksen vertikaaliset kuormat on jaettu toisaaltakolmen, rakennuksen sisään sijoitetun ytimen kautta.

9Laaja-alaiset kaarevat teräsbetonirakenteet valettiin pai-kalla. Muottijärjestelmät olivat PERIn eri järjestelmät.

10Ramppi muodostuu kotelomaisesta kannatuspalkista, jon-ka ulkoseinä on nouseva. Rakenteellinen paksuus palkis-sa on 500 millimetriä ja betonin lujuusluokka K55. Ramppion tuettu ytimiin ja julkisivun pilareihin. Se jakaa verti-kaaliset kuormat kaarevana jatkuvana kannatinpalkkina.

BET1002 06-15 Mercedes 28.6.2010, 09:4810

2 2010 11

Ramppi muodostuu kotelomaisesta kannatuspal-kista, jonka ulkoseinä on nouseva. Rakenteellinenpaksuus palkissa on 500 millimetriä ja betonin lu-juusluokka K55. Ramppi on tuettu ytimiin ja julkisi-vun pilareihin. Se jakaa vertikaaliset kuormat kaa-revana jatkuvana kannatinpalkkina. Kotelonmuotoi-sen kannatinpalkin sisällä on väliseinät (100 cm -235 cm), jotka varmistavat kuormien jakautumisenpilareiden ja rampin välillä.

Teräsbetonipilarit on sijoitettu julkisivun alueellemolemmissa pohjakerroksissa. Ne ovat poikkileik-kaukseltaan kuusikulmaisia ja mitoiltaan 1,6 m x0,8 m. Pilarit asennettiin 70 - 90 asteen kaltevuu-teen ja korkeimmillaan ne ovat 8-metrisiä.

Julkisivun pilarit ovat kuusikulmaisia myös E2-tasosta ylöspäin. Näkyvissä pinnoissa on trapetsi-kuvio ja pinnat kallistuvat toisiaan kohti. Niin kut-sutut nelijalkatuet ovat erikoismuotoisia julkisivu-pilareita. Nelijalkatukia on yhteensä 18. Ne ovatmuodoltaan ylösalaisen Y-kirjaimen mallisia, taipu-vat tasosta ulospäin ja ovat korkeudeltaan 14 met-riä. Horisontaaliset kuormat on jaettu taipumiskoh-dasta teräksisen tuen avulla. Tuet tehtiin esival-mistettuina teräsbetonielementteinä tai komposiit-tirakenteisina, joissa oli teräsytimet.

Yksi kierre koostuu kahdesta kiertävästä pinnas-ta, jotka muodostavat kerroksen korkuisen kotelo-palkin ytimen alueella, joka kiertää itsensä talonulkoreunaa kohti kaltevaan kattoon. Katossa raken-nepaksuus on 500 millimetriä ja betonin lujuus-luokka K55. Kattojen välille on asetettu väliseiniä(60 cm - 100 cm), jotka vahvistavat kotelopalkkia taitoimivat tukirakenteina tasaisemmalla alueella.

Kaksiulotteinen malli oli riittämätön monimut-kaiselle geometrialle. Geometria toteutettiin esi-valmistettujen muottimallien avulla, jotka sovitet-tiin levytyksen kanssa sisäänrakennetussa mallis-sa. Jotta saavutettaisiin suoraviivainen kuva muo-tista ja kaarevasta betonipinnasta, muottilevyt olileikattava kokoon, jossa otettiin huomioon materi-aalin luonteenomaiset tiedot. Muottilevyinä käy-tettiin 9 millin paksuisia Betoplan - paneeleja, jotkaleikattiin cnc-leikkauskoneella haluttuun kokoon.

Näyttelyhuoneiden lattiat ja katot muodostettiinkomposiittiteräspohjista, jotka ovat jänneväliltäänjopa yli 30 metriä. Katot koostuvat 800 - 1000 milli-metriä korkeista teräskannatinpalkeista ja 200 mil-limetriä paksusta betonilaatasta. Muotteina käytet-tiin Holorib-levyjä. 140 milliä paksu ripustettu puh-dasvalubetonikatto on ripustettu läheisistä teräs-kannattimista.

11

12

11Keskiosassa, joka rajoittuu kolmeen portaikkoon ja hissi-kuiluun, on 40 metriä korkea atrium.Yksi kierre koostuu kahdesta kiertävästä pinnasta, jotkamuodostavat kerroksen korkuisen kotelopalkin ytimenalueella, joka kiertää itsensä talon ulkoreunaa kohti kal-tevaan kattoon. Betonoinnin kuormat, 2500 tonnia perkierre tai legendaramppi siirrettiin alas pohjalaatallekiinteiden tukikehien avulla, jotka ovat samantyyppisiäkuin silloissa.

12Rakennuksen leikkaus. Museorakennus on korkeudeltaan48 metriä ja se on jaettu kahdeksaan päätasoon.

BET1002 06-15 Mercedes 28.6.2010, 09:4811

2 201012

LEGENDARAMPITViisi noin 70 metriä pitkää legendaramppia ovatmuodoltaan puolipyöreitä teräsbetonisia kotelo-palkkeja, jotka tukeutuvat julkisivun pilareihin. Nerakentuvat kotelopalkista, joka koostuu suorakul-maisesta poikkileikkauksesta kolmikulmaiseen. Le-gendaramppien lattiat muodostuvat edellä maini-tuista teräskomposiittikatoista ja alapuolella ole-vasta puhdasvalupinnasta, joka on kaareva yhdenakselin suhteen ja joka liittyy julkisivupilariin. Jopa2,5 metrin levyiset väliseinät on sijoitettu ramppiensisälle, jotta suuret kuormat voi siirtää pilareille.

Rakennustekniset järjestelmät, kuten ilmanvaih-to ja sprinklerit, asennettiin rakennusvaiheessa jää-viin onttoihin tiloihin.

Kuten “kilpailut ja ennätykset” kerroksessa myöskotelokannatinpalkkien alapuolet on rakennettukäyttäen kolmiulotteisia, esivalmistettuja muotti-runkoja ja sitten päällystetty yksittäisillä esilaske-tuilla puhdasvalupintaisilla muottilevyillä. Kerrok-senkorkuiset, 500 millin paksut seinät sijaitsevatlegendaramppien ulkopuolilla.

KIERTEETLaivan potkurin siiven muotoinen kierre alkaa por-taikosta huoneenkorkuisena, vertikaalisena kotelo-palkkina ja tasoittuu julkisivua kohden. Näin muo-dostuu laakea, melkein 40 metriä pitkä ramppi, jon-ka kaltevuus on noin 13 astetta julkisivua myöten.Tämän laatikkokannatinpalkin ala- ja yläpuoletmuodostuvat kahden akselin suhteen kaarevistabetonipinnoista, alapuoli on tämän lisäksi tehtykorkealuokkaisesta puhdasvalubetonista. Arkkiteh-tien suunnitelmat koskien muottipintoja, ankkuri-pisteiden, ruuvireikien ja sprinkleriaukkojen kohtiatäytyi toteuttaa suurella tarkkuudella myös tässäkaksoisakselikaartuvassa pinnassa. Kuormien ja-kaantuminen ja päärungon tukeminen toteutettiinkotelokannattimen sisällä, raskaasti raudoitettujenväliseinien ja ripojen avulla. Niiden paksuudet oli-vat jopa metrin luokkaa.

13Kuormien jakaantuminen ja päärungon tukeminen toteu-tettiin kotelokannattimen sisällä, raskaasti raudoitettu-jen väliseinien ja ripojen avulla. Niiden paksuudet olivatjopa metrin luokkaa.

13

14

BET1002 06-15 Mercedes 28.6.2010, 09:4812

2 2010 13

Legendojen ja kierteiden suuret kuormat pystyt-tiin siirtämään vain rajallisesti jo valmiiseen raken-teeseen. Betonoinnin kuormat, 2500 tonnia perkierre tai legendaramppi siirrettiin alas pohjalaa-talle kiinteiden tukikehien avulla, jotka ovat sa-mantyyppisiä kuin silloissa.

Rakennusteknisten haasteiden lisäksi haasteenaoli myös hyvin lyhyt rakennusaika. Koska kaikki ra-kennuksen osat ovat tiiviisti yhteydessä toisiinsa,logistiikka oli suunniteltava yksityiskohtaisesti johyvissä ajoin.

LÄHTEET:– Opus C, Concrete Architecture & Design, issue

2, 2008. Ad-media GmbH. 2008.– Mercedes-Benz Museum Stuttgart.

www.mercedes-benz.com/museum– PERI GmbH, Germany

www.peri.de

15

14, 15Horisontaaliset lattiatilat levittäytyvät 30 metriä leveiksija ne ovat varsinaisia näyttelyalueita. Keskiosassa, jokarajoittuu kolmeen portaikkoon ja hissikuiluun, on reilu 40metriä korkea atrium. Pre-show-hissit aulassa kuljetta-vat vierailijat ylimpään kerrokseen, josta rakennuksenkiertokäynti etenee ylhäältä alaspäin.

MERCEDES-BENZ MUSEOArkkitehtisuunnittelu: UN Studio, AmsterdamRakennesuunnittelu: Werner Sobek Engineering

& Design, StuttgartRakenteiden urakointi: Ed. Züblin AG, Stuttgart

Wolff & Müller GmbH &Co. KG, Stuttgart

BET1002 06-15 Mercedes 28.6.2010, 09:4813

2 20101414

16

17

BET1002 06-15 Mercedes 28.6.2010, 09:4814

2 2010 15

MERCEDES-BENZ MUSEUM IN STUTTGART

The Mercedes-Benz Museum in Stuttgart won the Conc-rete Architecture Award 2008. The building is one of thegreatest challenges in European concrete constructiondue to the futuristic design, geometry and form techno-logy. There is not a single straight angle in the building.The Museum building contains both extensive reinfor-ced concrete structures that curve in several directionsand curved as well as flat concrete surfaces producedpursuant to extremely strict requirements. The entirebuilding design process was implemented utilisingthree-dimensional 3D design.

The Mercedes-Benz World comprises the Museumand a centre that displays the most recent car models. Itis located in the Untertürkheim area of Stuttgart near themain gate of the Daimler facility. The internationaldesign contest was organised in 2001 and the winningentry was submitted by Architects UN Studio van Berkel& Bos from Amsterdam.

The building is shaped like a double spiral with theMuseum contained within a relatively small area. Thebase plan of the building resembles a three-leaf clover.An evenly rising hillside leads visitors to the entrance,which is one floor higher than the surrounding industrialestate. Visitors can take the panorama lift to the top floorand start the tour of the building coming down floor byfloor.

The plan drawing of the building is almost triangularwith each side ca. 80 m long. The height of the buildingis about 48 m, and it is divided into nine main levels. Thecentre, which is bordered by three stairwells and a liftshaft, features a 40 m tall atrium. The external appear-ance of the building is dominated by curved facadecolumns, which are hexagons in cross-section.

Werner Sobek Engineering and Design from Stuttgartwere consulted already at the contest stage about issuesrelated to the design of load-bearing structures.

The refined form language and the futuristic geometrycould only be implemented by means of concrete struc-tures cast in place. The creation of smooth surfaces witha double curve proved a challenge. The five ca. 70 m longsemi-circular ramps were particularly demanding, aswell as the spirals in the size of an extra-large ship’spropeller blade, starting from the stairwell as box girdersof room height and levelling out toward the façade.

16 - 20Jokaisessa tavallisessa kerroksessa on yksi legenda- jakokoelmataso, joka sijaitsee aina 1,08 metriä alempanakuin siihen liittyvä legendataso. Legendataso on ympäröi-ty ulkopuolelta kehäpalkilla. Näin muodostuu kehänmuo-toinen ramppi, jonka kautta vierailija siirtyy seuraavallelegendatasolle.

18

19

20

BET1002 06-15 Mercedes 28.6.2010, 09:4915

2 20101616

”Nimi kertoo mitä nyt teemme”, taustoittaa toimi-tusjohtaja Matti Mannonen perheyrityksen nimen-muutosta. Sisustustoimisto Trioplan Oy:stä tulinäet vuonna 2010 Sisustusbetoni Oy. Nimenmuu-tos kuvaa toiminnan muutosta aikaisemmasta las-ten leikkivälineiden valmistajasta ja liikkeenjohdonkonsultoinnista betonisten sisustustuotteiden teki-jäksi: Hyrylän tehtaalla ja Virossa on elokuusta2009 lähtien valmistettu tilaustyönä mm. keittiö- jakylpyhuonetasoja altailla ja ilman. Myös ensimmäi-set huonekalujen prototyypit sekä takkojen osatovat valmiina.

Mannosella on myös betonitausta perinteisempienbetonituotteiden valmistajana, joten materiaaliva-linta ei ollut hyppy tuntemattomaan. Ei sikälikään,että ulkomailla betonin käyttö sisustuksessa on jopidempään ollut yleistä. Korkeatasoisia valmistajialöytyy Mannosen mukaan kaikista USA:n ja Kana-dan osavaltioista.

Betoni sisustusmateriaalina on parhaillaan ran-tautumassa myös Eurooppaan. Valmistajia on nyt joainakin Ranskassa, Englannissa, Saksassa, Bel-giassa, Tanskassa ja Ruotsissa. ”Me olemme ainoavalmistaja Suomessa. Haimmekin tietotaitoa juuriUSA:sta ja sovelsimme valmistustekniikkaa yhteis-työssä suomalaisten suunnittelijoiden kanssa suo-malaiseen muotoiluun ja kulttuuriin sopivaksi”,Mannonen kertoo.

BETONIPINTA JOKA KESTÄÄ KÄYTÖNMannonen korostaa, että yrityksen tuotteet ovat janiissä pitää näkyä se mitä ne ovat: siis betonia. Si-sustusbetoni eroaa tavallisesta betonista suhteu-tuksen, muottitekniikan ja pintatekniikan osalta.

Materiaali on hienorakeista korkealujuusbeto-nia. Hienorakeisuuden ansiosta pinnat pystytäänhiomaan tasavärisiksi ja kiiltäviksi. ”Tai mattapin-taisiksi, jos suunnittelija niin haluaa.”

Betoniseos sisältää ainesosia, jotka tavanomai-seen betoniin verrattuna nostavat lujuutta ja iskun-kestävyyttä, parantavat tiiveyttä ja alentavat omi-naispainoa.

Tavallisesta betonista tehty taso on huokoistamateriaalia, joka imee nesteitä ja kestää huonostiheikkojakin happoja. Pinnat tahriintuvat helposti.Sisustusbetoni Oy:n tuotteiden tärkein valtti onkinse, että niiden pinta pystytään sulkemaan täysin tii-viiksi erikoistekniikalla.

”Pinnoitteemme ei läpäise mitään. Valmis pintakestää kotitalouden tahraavia ja syövyttäviä ainei-

BETONIA SISUSTUKSEEN

Sirkka Saarinen, toimittaja

1Sisustusbetoni on hienorakeista korkealujuusbetonia.Hienorakeisuuden ansiosta pinnat pystytään hiomaan ta-savärisiksi ja kiiltäviksi tai mattapintaisiksi. Betoniseossisältää ainesosia, jotka tavanomaiseen betoniin verrat-tuna nostavat lujuutta ja iskunkestävyyttä, parantavat tii-veyttä ja alentavat ominaispainoa. Sisustusbetoni on läpivärjättyä, mutta tuotteita on saa-tavissa myös petsattuna. Luonnonharmaa tai muun väri-nen betoni voidaan hionnan jälkeen kuultokäsitellä toi-sen värisellä kivipetsillä.

2Sisustusbetonin väri muodostuu sideaineen väristä, esiinhiottujen kiviainesten väristä ja mahdollisesta kuultokä-sittelystä. Näistä muodostuu loputon määrä värisävyjä jayhdistelmiä

3Keittiöissä betonitason suurin leveys on 120 cm ja pituus240 cm. Tavalliset keittiökalusteet kestävät betonitasojenpainon. Lisätukia ei tarvita. Myös 30 mm paksuja tausta-levyjä tehdään samasta materiaalista.

Artik

kelin

val

oku v

a t S

isu s

tusb

e to n

i Oy

1

BET1002 16-19 Sisustusbetoni 28.6.2010, 09:5116

2 2010 17

2

3


2 201018

ta, kuten etikkaa, sitruunamehua, punaviiniä ja si-nappia. Se kestää myös tavallisia liuottimia, kutenkynsilakanpoistoainetta, tärpättiä, asetonia jaksyleeniä. Pinta kestää myös kuumuutta”, Manno-nen listaa.

BETONIN OMA VÄRI SUOSITUINEntä väri? ”Sisustusbetoni on läpivärjättyä, muttatuotteemme ovat saatavissa myös petsattuna.Luonnonharmaa tai muun värinen betoni voidaanhionnan jälkeen kuultokäsitellä toisen värisellä ki-vipetsillä.”

Sisustusbetonin väri muodostuu sideaineen vä-ristä, esiin hiottujen kiviainesten väristä ja mahdol-lisesta kuultokäsittelystä. ”Niistä muodostuu lopu-ton määrä värisävyjä ja yhdistelmiä. Pystymme val-mistamaan sideainetta lähes kaikissa värisävyissä.Jos pintaa hiotaan vain vähän, tulee sideaineenväri hallitsevaksi”, Mannonen kertoo ja naurahtaaettä laajasta tarjonnasta huolimatta betonin omaväri on se halutuin. Myös musta kiinnostaa.

AINA YKSILÖLLINENSisustusbetonin tuotteet valmistetaan tilaustyönäkertakäyttömuoteissa, jolloin mitat sopivat ainayhteen kohteen kanssa. Vapaamuotoisten ja suo-rakaiteen muotoisten tasojen valmistuksessa eiole käytetyn tekniikan ansiosta eroja: ”Tietokoneohjaa cnc-jyrsintä yhtälailla suoriin kuin kaareviinmuotoihin.”

”Meidän erikoisuutemme muottitekniikassa onse että pystymme tekemään myös allasmuotit ker-takäyttömuotteina, taso ja siihen integroitu allasvaletaan yhtenä kappaleena. Asiakas voi sitenpäättää altaan muodon ja paikan vapaasti.”

Valuun voi myös sijoittaa erilaisia esineitä tai ai-hioita, jotka muodostavat hiotussa pinnassa mie-lenkiintoisia yksityiskohtia. Liikekohteen vastaanot-totiskiin voi sijoittaa esimerkiksi firman logon, työ-kalun tai muun toimialaa kuvaavan yksityiskohdan.

Mielenkiintoinen mahdollisuus on myös se, ettäsisustusbetonissa voi käyttää valokuituja. ”Olemmejo tehneet kylpyhuonetason, jonka kahden altaanpohjalla on valokuituvalaistus.”

NORMAALI SIIVOUS RIITTÄÄTuotekehityksessä on Mannosen mukaan otettuhuomioon myös betonipintojen hoito: ”Pinnalle riit-tää normaali siivous, pyyhkiminen vedellä tai ta-vanomaisilla pesuaineilla. Säännöllisiä hoitokäsit-telyitä tai hoitoaineita ei tarvita. Pinta on kova, eikä

4

5


2 2010 19

naarmuunnu helposti. Jos naarmuja tai iskujälkiäkuitenkin syntyy, voidaan niitä poistaa hiomalla oh-jeittemme mukaan.”

KUUMINTA HOTTIA SISUSTUSALALLA”Kuuminta hottia sisustusalalla”, Mannonen ker-too erään suunnittelijan kommentin, kun hän kävitutustumassa yrityksen tuotesortimenttiin Helsin-gin Kruununhaassa sijaitsevassa näyttelyhuoneis-tossa. Kommentti kuvastaa hyvin niitä patoutunei-ta odotuksia, joita betonille sisustusmateriaalinaon nyt ladattu. Niihin Sisustusbetoni Oy on Manno-sen mukaan valmis vastaamaan.

Lisätietoja:[email protected]. +358 50 5664672

CONCRETE IN INTERIOR DECORATION

Concrete has commonly been used in interior decorationfor quite some time e.g. in USA and Canada. Concrete isnow making an entrance as an interior decoration mate-rial also in Europe. Finnish company Betonisisustus Oystarted production in August 2009 and the product rangecovers e.g. kitchen and bathroom counters, with or wit-hout sinks, made to order. The first prototypes of furnitureas well as fireplace sections have also been produced.

Interior decoration concrete differs from conventionalconcrete in terms of mix design, formwork technologyand finishing methods. The material is fine grained high-strength concrete. Thanks to the grain fineness the sur-faces can be polished to a uniform colour and high gloss,or to a matte finish, if that is what the customer wants.

Counters made from normal concrete are porous andas a result absorb liquids and are poorly resistant to evenweak acids. They also become easily stained. The mostimportant advantage of the products of SisustusbetoniOy is the complete closure of their surface implementedwith a special technology. Our coating is completely non-permeable.

Sisustusbetoni Oy manufactures the products to or-der using disposable formwork, which ensures perfectdimensional accuracy. The company can also produceformwork for sinks as disposable forms. When the coun-ter and the integrated sink are cast in a single piece, thecustomer can freely choose the shape and the locationof the sink.

Interesting details can be created on the polishedsurface by embedding various objects or blanks in thecast component. The possibility of incorporating opticalfibres further enhances the attraction of interior decora-tion concrete.

5Pintaa hoidetaan pyyhkimällä sitä vedellä tai tavanomai-silla pesuaineilla. Mitään säännöllisiä hoitokäsittelyitätai hoitoaineita ei tarvita. Pinta on kova, eikä naarmuunnuhelposti. Vahausta ja öljyjä ei betonitasoille suositella.

6Yksilöllisiä sisustustuotteita ja kalusteita.

7Kylpyhuonekalusteet ja tausta- sekä sivulevyjä tehdäänsamasta materiaalista.

6

7


2 20102020

Betoni on kuvanveistäjä Hannu Sirenille tuttu mate-riaali jo vuosien takaa. Esimerkiksi Helsingin Itäkes-kuksessa olevassa Stoa -veistoksessa Siren käyttibetonia, jonka kiviaineksena oli kobolttioksidillavärjätty porsliini. Stoan hän teki vuonna 1983. Sirenoli myös yksi vuoden 1986 Concrete Näyttely -beto-niveistostapahtuman kymmenestä taiteilijasta, joi-den teokset olivat esillä eri puolilla Helsinkiä.

INSTALLAATIO BETONISTAKeväällä 2010 Hannu Sirenillä ja taidemaalariCarolus Enckellillä oli Helsingin RuoholahdessaForum Box -tilassa yhteisnäyttely, jossa Sirenkäytti betonia paikallavalettuna. Näyttelyn jäl-keen betonivalut purettiin ja kierrätettiin takaisinbetonimateriaaliksi. ”Eräänlainen installaatio be-tonista”, hän kuvaa.

Näyttelyyn liittyi myös liike; Improvisaatioteat-teri Poreella oli tilassa tanssiesityksiä, joiden näyt-tämönä ja samalla dialogikumppaneina teoksetolivat.

”Ensimmäinen lähtökohtani näyttelyä suunni-tellessani oli aika perinteinen: siirreltävät teokset,jotka sijoittuisivat Forum Boxin tilaan sen tilanhuomioiden ja rakentavassa suhteessa siihen”,Siren kertoo. Kun osin pääsiäisen ansiosta, osoit-tautui että näyttelyn ripustusaika olisi tavan-omaista pidempi, hän päätti toteuttaa teokset pai-kallavalettuina.

Kolmiosainen “Teos 2010, Forum Box” -taidete-os on muodoltaan noin yhdeksän neliön ja neljänsentin paksuinen paikallavalettu, lähes musta be-tonilaatta. Laattoja tehtiin kolme. ”Suunnittelu-vaihe oli pitkälle arkkitehtoninen lähestymistapa,jossa pohdin ja tutkin tilaa pienoismallien avulla”,Siren kertoo.

HANNU SIRENIN “TEOS 2010, FORUM BOX”– PAIKALLAVALETTUA BETONIA

Hannu Siren ja Betonin toimitus

Artik

kelin

val

oku v

a t: W

infri

d Z a

kow

ski

1, 4Kolme yksilöllistä mustaa betonilaattaa toimivat myöstanssiesitysten dialogikumppaneina. Laatat ovat osanaarkkitehtonista tilaa.

2Kuvassa Hannu Siren (vas.) ja Sinkkonen Oy:n lattiamie-het odottavat Ruduksen valmisbetonimassan saapumista.

3, 5 - 7Musta betonimassa valettiin öljyttyihin muotteihin, valunpinta märkähierrettiin ja lopuksi valmis pinta konehier-rettiin sileäksi.

1

2 3

BET1002 20-23 Hannu Siren 28.6.2010, 09:5520

2 2010 21

VANKKAA TIIMITYÖTÄToteutusvaihe oli Sirenin mukaan vankkaa tiimityö-tä, joka perustui pitkäaikaiseen yhteistyöhön jaluottamukseen. ”Tämän ammattialan toimijat ovattottuneet pitkiin asiakassuhteisiin ja toimintaver-kostoihin. Kun lähestyin melkein pystymetsästäideani kanssa mahdollisia mukaan tulevia toimijoi-ta, olin positiivisesti yllättynyt ja otettu hyvästäsuhtautumisesta ja työhön sitoutumisesta. Lähdinsiitä että mikä on sovittu, sen mukaan toimitaan janiin tapahtuikin”, hän kiittelee.

Itse työvaihe eteni siten, että lattia suojattiin ra-kennusmuovilla, valumuotit sijoitettiin lattialle jatuettiin, muotit öljyttiin. Tarkoin määritelty betoni-massa saapui ajallaan viereisestä Rudus Oy:n beto-niasemalta Jätkäsaaresta. Väripigmentti, mustarautaoksidi 7 %, sekoitettiin betonimyllyssä tasavä-riseksi massaksi. Sinkkonen Oy:n lattiamiehet kär-räsivät ja valoivat neljä senttiä paksut laatat am-mattitaitoisesti.

Valu oli pitkän päivän urakka: aamulla aloitettu jamärkähiertämällä aikaansaatu valu saatiin päätök-seen ilta kymmeneltä.

BETONI KIERTOONNäyttelyn loputtua kolmiosainen teos, Teos 2010,murrettiin paloiksi ja vietiin Ruduksen Vihdintienbetoniasemalle, takaisin kiertoon.

4

5 6 7

BET1002 20-23 Hannu Siren 28.6.2010, 09:5521

2 201022

TEOS 2010 – A CAST-IN-SITU CONCRETE WORKOF ART BY HANNU SIREN

Sculptor Hannu Siren and painter Carolus Enckell organi-sed in the spring 2010 a joint exhibition in Gallery ForumBox in Helsinki with Siren using the in-situ casting met-hod. After the exhibition the concrete works were demo-lished and recycled for reuse as concrete material.

Movement was also part of the exhibition; Improvisati-on Theatre Pore gave dance presentations using theworks of art as the stage and also as partners in dialogue.

The three-piece work of art “Teos 2010” is a cast-in-situ, dark concrete slab, ca. nine square metres in size andfour centimetres thick. Three slabs were poured. “The de-sign phase was to a large extent an architectural processwhere I pondered and studied the space by means of sca-le models”, explains Hannu Siren.

The implementation phase was team work based onlong-term cooperation and trust. The work process itselfwas implemented by first protecting the floor with plasticand then erecting and supporting the forms on the floor.Then the forms were oiled. The pigment, black iron oxidewas mixed in a concrete mixer to ensure that the concretewas of uniform colour. The pouring process was a hardday’s work: started in the morning and completed withwet float finishing at ten o’clock at night.

When the exhibition closed, “Teos 2010” was demolis-hed and taken to the concrete station of Rudus Oy forreuse.

9

8

8Teos 2010 -veistos valmiina avajaisissa Forum Boxissa.

9Teos on muodoltaan noin yhdeksän neliön ja neljän sentinpaksuinen paikallavalettu, lähes musta betonilaatta.

BET1002 20-23 Hannu Siren 28.6.2010, 09:5522

2 2010 23

10“Stoa”, Itäkeskus, Helsinki1981 - 1984Materiaali: MosaiikkiväribetoniMitat: korkeus 6,3 m, pohjan ala 12 m x 12 m

Teos perustuu Helsingin kaupungin vuonna 1981 järjestä-mään yleisen kilpailun voittaneeseen ehdotukseen. Ar-vostelussaan palkintolautakunta totesi teoksen toimivanrakennetun ympäristön jännitteisenä keskipisteenä. Veis-tos sekä luo ympärilleen että ottaa sisäänsä tilaa. Väriva-linta käy yksiin teoksen “hiljaisen suuruuden ja torin tilail-meen kanssa.”“Pyrin veistoksellani kuvaamaan ihmisen tilaa ja aikaa,sisäistä sekä ulkoista. Olennainen osa Stoaa on sen lähei-syydessä tai äärellä oleva ihminen. Stoa on kuva ja koke-mus ykseydestä ja tasapainosta ihmisen ja ajan välillä.Teos kuuluu Helsingin kaupungin taidemuseon kokoelmaan.

11“Kokonaisuus”, Espoo1985 -1986Materiaali: MosaiikkiväribetoniMitat: korkeus 2,45 m, 2,63 x 0,3 mSuomen Betoniteollisuuden Keskusliitto SBKTeknillinen korkeakoulu TKK, Rakentajanaukio,Otaniemi, Espoo

10

11

BET1002 20-23 Hannu Siren 28.6.2010, 09:5523

2 20102424

Hiotusta betonilattiasta on tullut nopeasti suosittulattia mm. Yhdysvalloissa, jossa se on vallannutmarkkinoita muilta perinteisiltä pintamateriaaleil-ta, kuten epoksilta, linoleumilta, graniitilta, marmo-rilta ja mosaiikkibetonilta. Suomessa hiottuja be-tonilattioita ei kiinnostuksesta huolimatta ole vielämoniakaan tehty. Tavallisen betonin hyödyntäminenpintamateriaalina kiinnostaa näyttävän ulkonäön,kestävyyden ja edullisuutensa vuoksi.

Hiotulla betonilattialla tarkoitetaan eriasteisella hi-onnalla käsiteltyä betonipintaa. Hionnan määrä rat-kaisee myös pinnan ulkonäön; mitä enemmän pin-taa hiotaan, sitä näkyvämmin paljastuu betonin ki-viaineksen raekoko. Tyypillinen hiontamenetelmäon timanttihionta ja erilaisia pinnan käsittelymene-telmiä ovat esimerkiksi litiumsilikaattikäsittely.

Hiontakarkeuksien määrillä sekä erilaisilla värjä-yksillä ja suojakäsittelyillä alusbetoni muuntuumelkein mihin tahansa käyttötarkoitukseen sopi-vaksi. Kiiltoaste vaihtelee mattapintaisesta heijas-tavan kiiltävään. Ainoastaan kulutuskestävyysluok-ka 1:n lattioihin ja voimakkaita happoja käsiteltä-viin tiloihin ko. lattia ei sovellu. Hiottu betoni tuleeaina käsitellä esimerkiksi litiumsilikaatilla puhtaa-napidon takia.

Teollisuus-, julkis- ja liiketiloissa hiottu be-tonilattia on hankintakustannuksiltaan edullinen janopea tehdä. Lisäksi hionta lisää tilan valoisuutta javähentää tarvittavan valontarpeen määrää.

KÄYTETTÄVÄT BETONILAADUTLähes kaikki betonilaadut maksimiraekoosta riip-pumatta soveltuvat hiottuun betonilattiaan. Uu-diskohteissa menetelmään soveltuva lähtötaso onhyvin tiivistetty ja konehierretty lujuusluokan K30- K35 betonilattia. Suurempaa lujuusluokkaa eitarvitse käyttää, sillä esimerkiksi litiumsilikaatti-käsittely parantaa betonin pintaosan kovuutta jatiivistää sitä. Mitä paremmin pinta on hierretty ko-neellisesti, sen parempi lopputulos saavutetaanhionnalla.

Betonilattian kovuuteen ja tiiviyteen vaikuttaakäytettävä litiumsilikaatti, luonnollisesti myösmassalla on merkitystä. Kiiltäväksi hiottu lattiatäyttää Betonilattiat by45/BLY7, 2002 -julkaisussamääritellyn kulutuskestävyysluokan 2. vaatimuk-set. Lattiasta tulee pölytön ja kovaa kulutusta kes-tävä. Hiontakarkeuksien määrä riippuu halutustahiontasyvyydestä sekä sliippauksen tasosta.

HIOTUT BETONILATTIAT JA NIIDEN SUOJAUS

Maritta Koivisto, arkkitehti SAFA,päätoimittaja Betoni

1

1Hiontakarkeuksien määrillä sekä erilaisilla värjäyksillä jasuojakäsittelyillä alusbetoni muuntuu melkein mihin ta-hansa käyttötarkoitukseen sopivaksi. Kiiltoaste vaihteleemattapintaisesta heijastavan kiiltävään.

2Kevythionnalla hiotaan pinnan sementtiliima pois, jolloinbetonilattiasta tulee sileämpi ja sitä on helpompi pitääpuhtaana. Kodin Terran lattia vain kiillotettiin kustannus-syistä.

3Koventaja aine sumutetaan lattiaan, senjälkeen lattiahiotaan haluttuun kiiltoasteeseen ja lopuksi pintaan levi-tetään 2-3 kerrosta pinnan “sulkevaa” ainetta. Käsittelysuojaa ja lisää pinnan kulutuskestävyyttä.

Dyny

Oy

BET1002 24-29 Hietot betonila 28.6.2010, 10:2624

2 2010 25

Hionnat voidaan aloittaa betonin kuivuttua noinkuukauden ajan.

ERILAISET TASOVAIHTOEHDOT:– Kevythionnalla hiotaan pinnan sementtiliima

pois, jolloin betonilattiasta tulee sileämpi jasitä on helpompi pitää puhtaana.

– Pintahionnalla betonilattiasta tulee heijasta-van kiiltävä ja valoa heijastava lopputulos. Kiil-täväksi hiottu pinta on vaivattomin pitää puh-taana.

– Syvähionnalla saadaan kivirakeet näkyviin.Lopputulos on heijastavan kiiltävä ja valoa hei-jastava. Ulkonäöltään se muistuttaa jonkin ver-ran paikallavalettua mosaiikkibetonia.

Hiottu betonilattia tulee aina käsitellä vähintään li-tiumsilikaatilla ja paras lopputulos saavutetaan

2

laittamalla lattiaan lisäksi litiumia sisältävää kopo-lymeerivalmistetta.

Jälkivärjäys voidaan yhdistää syvä- ja pintahion-taan. Halutulla värisävyllä betonilattiasta saadaannäyttävä ja elävä lattiapinta. Litiumsilikaatti nostaakovuutta ja litiumia sisältävä kopolymeerivalmistetekee hiotusta betonilattiasta helpon pitää puhtaa-na. Oikein hoidettuna hiottu ja litiumsilikaatilla kä-sitelty lattia kestää emäksiä, kemikaaleja, mietojahappoja ja öljyjä.

KÄYTTÖKOHTEETTyypillisin käyttökohde on uudisrakennus, muttamenetelmä soveltuu myös moniin saneerauskohtei-siin. Hiottu betonilattia soveltuu miltei mihin tahan-sa tilaan. Tavallinen betoni on erittäin muunteluky-kyinen materiaali, josta saadaan joko perustasonlattia tai korkeat ulkonäkö- ja puhtaanapitokriteerit

täyttävä lattia. Se soveltuu varastoihin, halleihin,logistiikkakeskuksiin, myymälöihin, tavarataloihin,toimistoihin, kauppakeskuksiin ja muihin teollisuus-,liike- ja julkistiloihin.

YLLÄPITO JA KUSTANNUSTEKIJÄTHiotun ja eri tavoin pintakäsitellyn (esim. silikaatti-käsittely) betonilattian puhdistukseen käytetäänph-arvoltaan 9-10 puhdistusaineita; happamiapuhdistusaineita ei saa käyttää. Lattia toimii mo-nessa tilassa hyvin pienin huoltotoimenpitein. Joslattiaa on käsitelty kopolymeeria sisältävällä li-tiumsilikaatilla ja lattia halutaan säilyttää heijas-tavan kiiltävänä, niin on suositeltavaa uusia käsit-tely tarvittaessa. Lattian huoltaminen on helppoaja edullista. Huoltaminen voidaan tehdä paikalli-sesti esimerkiksi vain kuluneille alueille.

Kustannuksiin vaikuttaa betonipinnan kone-

3

Dyny

Oy

Dyny

Oy


2 201026

hierron taso. Mitä paremmin konehierto on tehty,sen edullisempaa on hiominen. Toinen määrittä-vä tekijä on tilan koko, muoto ja kaatojen määrätlattiassa.

ESIMERKKIKOHTEENA KOLMENKULMANKODIN TERRA:– PERUSBETONILATTIA KIILLOTETTIIN

LUJAKSI SEKÄ VALOA HEIJASTAVAKSIPINNAKSI

Yhdysvalloissa on jo 1950-luvulta lähtien hyödyn-netty kalium- ja natriumpohjaisia silikaatteja be-tonilattioiden käsittelyaineena, jolloin betoni on it-sessään toiminut pintamateriaalina. 1990-luvullakäsittelyyn keksittiin yhdistää hionta, jolloin lattias-ta tuli entistä kestävämpi ja tyylikkäämpi. Vaikkatekniikka on jo vanha Yhdysvalloissa, on käsittelyrantautunut hitaasti Eurooppaan.

“Tutustuimme 2000-luvun litiumteknologiaan,jonka reaktioaika on paljon nopeampi ja lopputuloson kovempi ja tiiviimpi kuin aikaisempien aineyh-distelmien ja päätimme tuoda lattiankäsittelynSuomeen”, kertoo Dyny Oy:n toimitusjohtaja EllaSaarinen. “Testautimme myös käsittelyn ennen senkäyttöönottoa VTT:llä”, kertoo Saarinen.

“Betoni on hyvin monipuolinen materiaali, jostasaadaan aikaan hiomalla, värjäämällä ja käsittele-mällä monenlaisia uniikkeja pintoja. Näitä piirteitäei ole huomattu hyödyntää aikaisemmin. Hienointa-han tässä on se, että alusmateriaalista saadaansuoraan pintamateriaali”, Saarinen kertoo.

RÄÄTÄLÖITY KODIN TERRAKOLMENKULMAN RATKAISUPirkanmaan Osuuskauppa ja Dyny Oy ovat tehneetyhteistyötä jo 90-luvulta lähtien vanhoja market-tien lattioiden kunnostuksessa ja uusien lattioidensuojakäsittelyssä.

Kodin Terra oli ensimmäinen yhteinen uusi pai-kallavalettu betonilattiakohde.

“Halusimme kokeilla jotain uutta lattian suh-teen. Dynyn tarjoama vaihtoehto oli kustannuste-hokas, helppohoitoinen ja kestävä. Lopputulos to-distaa, että valinta oli oikea”, rakennuttajan edus-taja kiinteistöpäällikkö Tommi Terho PirkanmaanOsuuskaupasta kertoo. “Tärkeää oli valita myöslattiaratkaisu, joka olisi valoisa, jolloin liiketilanvalon määrää voidaan vähentää ja sitä kautta sääs-tää melkoisesti valaistuksen energiakuluissa”, jat-kaa Terho.

Hiottu ja kiillotettu betonilattia on näyttävä, mut-ta myös helppo pitää puhtaana. Sitä kautta se vä-hentää huoltokustannuksia.

“Jokaisesta lattiasta saadaan täysin omanlai-sensa. Eri hiontakarkeuksia käyttämällä pinnastavoidaan tuoda esiin betonin kivirouheet ja tehdäpinnasta heijastavan kiiltävä. Mitä useammallatekniikalla lattia hiotaan, sitä parempi lopputulok-sesta tulee”, kuvailee Mika Ahonen Dyny Oy:stä.

Kodin Terrassa sekä myymälän että varaston lat-tiat toteutettiin yhteistyössä Dynyn kanssa. Molem-piin valittiin tarpeisiin sopiva ratkaisu, joka istuimyös budjettiraamiin.

Kodin Terran lattia vain kiillotettiin kustannus-syistä. Jos lattia lisäksi hiottaisiin, katoaisivatmyös valutyöstä aiheutuneet jäljet.

Kodin Terraan valittiin betonin harmaa pinta.Muitakin vaihtoehtoja on värjätä harmaa lattiabe-toni: lattia voidaan värjätä ennen betonin sinetöi-mistä kiinni. Jälkivärjäystekniikalla tavallinen har-maa betoni värjätään paikan päällä halutun väri-seksi. Näin väri imeytyy betonin sisään. Valikoi-massa on lähes 20 eri värivaihtoehtoa.

4

5

4Nokian Kolmenkulman Kodin Terran betonilattia toteutet-tiin 100 mm paksuna saumattomana maanvaraisena be-tonilaattana, jossa käytettiin Celsan Bamtec®-mattorau-doitetta. Paalutetulla osuudella lattia toteutettiin maan-vastaisena raudoitettuna 250 mm:n paalulaattana.

5Myymälän puolelle haluttiin satsata enemmän: sinnetehtiin dyny®Basic-lattia. Lattia hierrettiin tasaiseksi jasenjälkeen lattia kiillotettiin ja käsiteltiin C2 Super Hardja C2 Seal -tuotteilla.

6, 7Talven 2010 aikana myymälän puolta kiillotettiin ja käsi-teltiin Super Hardilla. Helmikuussa alkoi myymälän vii-meinen vaihe, Seal-käsittely, joka tehdään tarkoituksellaviimeisenä, jotta uusi lattia saa kuivua rauhassa kuukau-den verran. Lisäksi kun viimeinen silaus laitettiin pintaanjuuri ennen hyllytystä, lattia ei päässyt ryvettymään ra-kennustyömaan aikana.

Dyny

Oy

Mar

itta

Koiv

isto


2 2010 27

6

7

Dyny

Oy

Dyny

Oy


2 201028

YHTEISTYÖSSÄ VAATIVAALATTIAA TEKEMÄSSÄBetonilattian onnistumisessa vaaditaan yhteistyö-tä lattiaurakoitsijoiden välillä. Terran lattiaprojektitehtiin yhteistyössä pääurakoitsijan SRV Pirkan-maan kanssa. Forssan Betoni Oy toimitti kohtee-seen betonin, Celsa Steal Oy mattoraudoitteet jaLattia-Miredex Oy hoiti valutyön sekä Dyny pinta-käsittelyt. Ilman hyvää yhteistyötä ei lattiasta tuletoimivaa, eikä pintakäsittely pysty pelastamaanlattian tekovaiheessa sattuneita virheitä.

Kolmenkulman alueen maa-aines on savea, kal-liota ja kivilohkareita. Terra perustettiin osittainanturoilla moreenin päälle tiivistetyn murskeen va-raan ja osittain porapaalujen varaan. Terran be-tonilattia toteutettiin 100 mm paksuna saumatto-mana maanvaraisena betonilaattana, jossa käytet-tiin Celsan Bamtec®-mattoraudoitetta. Paalute-tulla osuudella lattia toteutettiin maanvastaisenaBamtec®-raudoitteilla raudoitettuna 250 mm:npaalulaattana.

”Käytetty lattiabetoni oli K30, jossa massan laa-tuun kiinnitettiin erityistä huomiota, samoin jälki-hoitoon halkeilun välttämiseksi”, kertoo rakennus-päällikkö Markku Mäkinen SRV:ltä.

Terrassa käytettiin kolmea erilaista käsittelyä.Noutovarastoihin tehtiin pelkästään C2 Super Hardkäsittely hierrettyyn lattiaan, sillä siellä vaatimuk-sena oli lattian kovuuden nostaminen ja pölyttö-myys. Myymälän puolelle haluttiin satsata enem-män: sinne tehtiin dyny®Basic-lattia.

Kodin Terran myymälään haluttiin kiiltävä, help-pohoitoinen pinta. Lattia-Miredex hiersi lattian ta-saiseksi ja Dyny kiillotti sen ja käsitteli C2 Super

9

8

8Rovaniemen kelkkatehtaan vihreä sirotelattia on muut-tunut suojaamattomana himmeäksi ja vaikeaksi ylläpi-tää puhtaana. Nyt se korjataan hiomalla niin että vihreäväri säilyy. Lopuksi lattia suojakäsitellään litiumsilikaat-tikäsittelyillä.

9Kolmenkulman Kodin Terran noutovarastoihin tehtiin pel-kästään C2 Super Hard käsittely hierrettyyn lattiaan, silläsiellä vaatimuksena oli lattian kovuuden nostaminen japölyttömyys.

10K-Rauta Vantaanportin vanha sirotepintainen betonilat-tia ennen korjauskäsittelyä.

11K-Rauta Vantaanportin betonilattia hionnan ja Dynynlitiumkäsittelyiden jälkeen.

Mar

itta

Koiv

isto

Dyny

Oy


2 2010 29

1110

Hard ja C2 Seal -tuotteilla. Puutarhamyymälässä to-teutettiin lattian osa-alueita myös punaisella väril-lä ja hiottiin karkeasti.

Projekti alkoi loppusyksystä 2009 noutovarastonkäsittelyillä. Talven aikana myymälän puolta kiillo-tettiin ja käsiteltiin Super Hardilla. Helmikuussa al-koi myymälän viimeinen vaihe, Seal-käsittely, jokatehdään tarkoituksella viimeisenä, jotta uusi lattiasaa kuivua rauhassa kuukauden verran. Lisäksi kunviimeinen silaus laitettiin pintaan juuri ennen hylly-tystä, lattia ei päässyt ryvettymään rakennustyö-maan aikana.

Yhteensä käsiteltyä lattiaa tehtiin kohteeseenlähes 20 000 m2:n verran.

KÄSITTELY MAKSAA ITSENSÄ TAKAISINDynyn ratkaisu tuli jonkun verran kalliimmaksikuin sirotelattia, jota yleensä käytetään vastaavis-sa tiloissa. Muutaman euron lisä neliöhinnassatekee lattiasta helppohoitoisen, kiiltävän, pölyttö-män ja siistin näköisen. Lattialle saatiin myös kor-kea valonheijastavuus, jolloin tilojen valoisuus li-sääntyy ja säästöä saadaan valaistuksen energi-ankulutuksesta.

Lattiaan kannattaa panostaa, sillä pinta-alalli-sesti sitä on kiinteistössä paljon ja kulutusaste lat-tiassa on kova. Laadukkaaseen käsittelyyn satsaa-minen maksaa itsensä takaisin huolto- ja ylläpito-kuluissa.

Jatkossa käsiteltyä lattiaa ylläpidetään normaa-lilla päivittäissiivouksella. Lattia ei vaadi vahauk-sia. Siivousliike käyttää kahdesti kuussa C2 Main-tenance -erikoispuhdistusainetta, joka sisältää li-tiumia. Se ylläpitää lattian kiilto- ja kestävyysomi-naisuuksia. Huolloksi riittää Seal-käsittelyn uusi-

minen 0,5 - 1,5 vuoden välein. Uusiminen on help-poa ja nopeaa ja sen voi tehdä paikallisesti kulu-neille alueille.

Vieressä sijaitsevaan ABC Kolmenkulman liiken-nemyymälään tehtiin myös perinteinen dyny®Suo-jaus mosaiikkibetonilaattalattiapinnoille.

LÄHDEAINEISTOA:– Betonilattiat - lattiatyypit, pintakäsittelyt,

peruskorjaus. 2010. Betoniteollisuus ry.– Dyny Oy. www.dyny.fi

Dyny Oy on 1991 perustettu kivi- ja betonilattioi-den pintakäsittelyn asiantuntija. Se on erikoistu-nut liike-, ja julkis- ja teollisuuden tilojen kivi- jabetonilattioiden pintakäsittelyihin.Yrityksen suurin innovaatio on käsittely, jolla alus-betonista saadaan suoraan pintamateriaali.Yritys kehittää jatkuvasti tekniikoitaan. Yksi tuo-reimmista uudistuksista on litiumteknologiaa hyö-dyntävien C2-suoja-aineiden yhdistäminen betoninhiontaan.

POLISHED CONCRETE FLOORSAND THEIR PROTECTION

Polished concrete floors have quickly gained popularity ine.g. United States, where they have replaced other tradi-tional flooring materials, such as epoxy, linoleum, grani-te, marble and terrazzo concrete on the market. In Finlandpolished concrete floors have attracted interest, but haveonly been implemented in a few projects. Conventionalconcrete is preferred in floors due to its impressive appe-arance, durability and low price.

The appearance of the surface depends on the qualityof polishing. Diamond polishing is a typical polishing met-hod and the surface can be finished using various met-hods, such as e.g. lithium silicate densifiers. The baseconcrete can be made suited for almost any application byspecifying the correct grit level as well as various dye andprotection systems. The degree of shine can range frommatte finish to a mirror gloss surface. A polished floor isonly ruled out as a floor option in facilities where wearresistance class 1 is required of the floor or where strongacids are handled. Polished concrete must always be tre-ated with e.g. lithium silicate for purposes of cleaning.

The benefits offered by polished floors in industrial,public and commercial facilities include low investmentcosts and short installation time. Polishing also increa-ses the lightness of the room and reduces the amount ofrequired lighting.

Dyny Oy introduced a floor application method based onlithium technology in Finland at the beginning of the 2000s.Pirkanmaan Osuuskauppa used this method for the floorsof the Kodin Terra store and warehouse in a recent project.

Cooperation between the developer and Dyny Oy datesback to the 1990s. Dyny has refurbished old store floorsand treated new floors with a protective application. TheKodin Terra store was the first cast-in-situ concrete floorproject.

The criteria that influenced the selection of the floorincluded cost effectiveness, easiness of maintenance anddurability. The light effect was also important, as it trans-lates into savings in lighting energy consumption.

Dyny

Oy

Dyn y

Oy


2 20103030

LÄNSILINKKI – VÄYLÄ JÄTKÄSAAREEN

Petri Mattila, diplomi-insinööri Valmistuttuaan Länsilinkki sujuvoittaa HelsinginMechelininkadun eteläpäässä Ruoholahden läpikulkevaa liikennettä, ja toisaalta yhdistää Jätkä-saaren uuden kaupunginosan keskustaan. Silta vä-littää liikennettä kolmella kaistalla molempiinsuuntiin ja siirtää risteävän liikenteen eri tasoon.Kevyt liikenne pääsee sillan ali, jolloin liikenneva-loissa odottelu vähenee. Ympäristössä raitiovau-nureitistö järjestetään sopimaan uusiin ajatuksiin.Aiemmin samalla kohdalla autoilijoiden päänsär-kynä ollut sataman junaliikenne on jo historiaa.

Varsinainen Länsilinkin silta on totutusta poiketentaiteilijan käsialaa, sillä visuaalisen suunnittelunon tehnyt kuvanveistäjä Martti Aiha, Aiha Environ-ments Oy:stä työryhmineen.

Tavanomaisesta poikkeavat linjat sekä esimer-kiksi pilareiden vapaa muoto ja sijoittelu ovat li-sänneet jonkin verran esimerkiksi mittaustyötä jahidastaneet muottityötä. Samalla työmaahenkilös-tö on kuitenkin huomannut rakentavansa ainutlaa-tuista ja mielenkiintoista kohdetta. Sillasta tehtyä3D-mallia on työmaakopissa tutkittu tietokoneenruudulta tarkkaan.

“Teemme taideteosta”, työmaata johtava vas-taava mestari Mikko Parkkinen Niska & NyyssönenOy:stä kehaisee.

Harvinainen siltaratkaisu on sekin, että läheskaikki betonirakenteet peitetään metallihohtoväril-lä maalattavalla merialumiinilevyllä. Siinä meneehieno lautamuotitettu betonipinta piiloon!

Parkkinen kertoo kuitenkin, että kyseessä on hie-no urakka, josta sillan muodon lisäksi liittyvien työ-vaiheiden organisointi on tehnyt erittäin mielen-kiintoisen.

Työmaa-alueella on samalla mylläyksellä uusit-tu kaikki vesijohdot ja viemärit. Lisäksi Helen onvetänyt uudet kaukolämmön ja kaukojäähdytyksenputket. Teleoperaattorien tiedonsiirtokaapeleidenlisäksi maahan on kätketty tavallista sähköä ja esi-merkiksi liikenteenohjauksen vaatimat kaapelit.

Suuri osa töistä jouduttiin tekemään meriveden

1

3

pinnan alapuolella ja työ tehtiin ponttiseinien sisäl-lä pitämällä kohde kuivana pumppaamalla. Töidenkoordinointi on ollut vaativaa, mutta sujunut hyvin,mistä Parkkinen antaa kiitoksen HKR-Rakennutta-jan projektinjohtaja Sauli Kivivuorelle.

Betonia siltaan ja muihin rakenteisiin kuluu noin3 400 m3. Sillan kansi vesieristettiin perinteiseentapaan bitumikermillä. Sijainnista aiheutuva erikoi-suus on sillan alikulun rakentaminen vesitiiviiksi al-taaksi pohjaveden nousun varalta. Rakenteessa onbentoniittimatto, sekä sen päällä muovikalvo jasuojahuopa ennen mursketäyttöä. Pinnan korkomerenpintaan nähden on vain noin +1.00.

SUUNNITTELUSiltasuunnittelusta Ramboll Finland Oy:ssä vas-tannut diplomi-insinööri Sami Noponen kertoo ettäsuunnittelu lähti taiteilijan ajatusten pohjalta.Muutoksia tarvitsi tehdä melko vähän, sillä MarttiAihan ideat olivat pitkälti toteutettavissa. Tukienlähellä laattaa oli jonkin verran paksunnettava, japilareiden paikat ja muodot päätettiin yhdessä.Kaikki pilarit ovat kooltaan ja muodoltaan erilaisia,pyöreitä ja soikeita, ja niiden sijoittelu poikkeaatavanomaisesta insinöörilinjasta.

Noin metrin paksuista laattarakennetta mitoit-tavaksi tekijäksi muodostuivat lävistys ja halkeilu-rajatila. Teräksen määrä pilareiden kohdalla muo-dostui melko suureksi.

Sillan keskelle suunniteltiin soikean muotoinenvaloaukko. Aukon ja esimerkiksi tukimuurien muo-don antoi taiteilija ja konstruktööri päätti raken-teelliset asiat. “Yhteistyö oli tiukasta aikataulustahuolimatta sujuvaa”, Noponen kertoo.

Silta on perustettu halkaisijaltaan ø 406 mm:ntai ø 610 mm:n 109:n porapaalun varaan. Itsetii-vistyvällä K40 IT-betonilla valetut paalut vietiinkallioon saakka, ja niiden pituus oli 10 ...17 metriä.

“Porapaaluihin päädyttiin ennen kaikkea ym-päristöä häiritsevän tärinän ja melun vähentämi-seksi”, Noponen kertoo.

Erik

a M

attil

a

Hann

u Hj

erpp

e / A

iha

Envi

ronm

ents

Oy

1Havainnekuva Mechelininkadun sillalta ja näkymä kohtipohjoista.

2Havainnekuva idästä.

3Länsilinkin työmaata johtava vastaava mestari MikkoParkkinen.

5Yleiskuva lännestä. Sillan betonityöt ovat valmiit.

BET1002 30-34 Lansilinkki 28.6.2010, 13:3430

2 2010 31

5

2

Erik

a M

attil

aHa

nnu

Hjer

ppe

/ Aih

a En

viro

nmen

ts O

y

4Tasokuva sillan kannesta.

Ram

boll

Finl

and

Oy

BET1002 30-34 Lansilinkki 28.6.2010, 13:3431

2 201032

MATERIAALIVALINNATTyypillinen siltakannen valuissa massana käytet-tävä betonityyppi oli K40-1 P30 ja reunapalkeissaK45-1 P50. Tavallista rakennebetonia käytettiinesimerkiksi tukimuureissa. Näkyviin jäävät sillanbetonikaiteet ja tukimuurit valettiin väribetonilla,jossa betonimassassa oli mustaa väripigmenttiä2% sementin painosta.

Pakkastalvi hankaloitti betonointia jonkin verran.Pumppauksen rajana pidettiin -15 °C. Pääosin työsujui hyvin, kuten yleensäkin betonitoimitukset.Valmisbetonin toimittanut Rudus Oy siirtyi juuri va-luvaiheen aikana pois Ruoholahdesta uuteen Jät-käsaaren betoniasemalleen.

Laudoitukseen käytettiin sahatavaraa rakenteenvapaan muodon takia. Pilareissakaan ei ole toistu-vuutta, joten järjestelmämuottien käyttö ei ollutmahdollista. Kaikki raudoitus tehtiin omana työnäCelsa Steel Services Oy:n valmisraudoitteista.

LÄNSILINKKI, RUOHOLAHTI, HELSINKI

Tilaaja: HKR-RakennuttajaUrakoitsija: Niska & Nyyssönen OySuunnittelija: Ramboll Finland OyValmisbetoni: Rudus OyRaudoitteet: Celsa Steel Services Oy

7

6Sillan pokkileikkauskuvia.

7Valoaukko sillan alapuolelta.

6

Erik

a M

attil

a

Ram

boll

Finl

and

Oy

BET1002 30-34 Lansilinkki 28.6.2010, 13:3432

2 2010 33

8

Erik

a M

attil

aEr

ika

Mat

tila

E rik

a M

a ttil

a

9 10

8Yleiskuva idästä ja vesieristettä.

9Soikea pilari liittyy porapaaluun.

10Pilarin valupintaa. Laudoitukseen käytettiin sahatavaraarakenteen vapaan muodon takia.

BET1002 30-34 Lansilinkki 28.6.2010, 13:3433

2 201034

LÄNSILINKKI PROVIDES ACCESS TO JÄTKÄSAARI

When completed, the Länsilinkki Bridge currently underconstruction will improve traffic flow through Ruoholahtiarea, and on the other hand, link the new Jätkäsaari townblock with the city centre. Traffic crosses the bridge onthree lanes in both directions with intersecting traffic se-parated onto a different grade. Bicycles and pedestriansmove under the bridge. Tram routes will also be adaptedto the new arrangements.

11

Hann

u Hj

erpp

e / A

iha

Envi

ronm

ents

Oy

11Havainnekuva valmiista sillasta idästä katsottuna.

12Päällysrakenteen detaljipiirros.

The bridge was designed by Ramboll Finland Oy.Sculptor Martti Aiha, who was responsible for the visualdesign of the bridge, and his team produced the ideasused as the starting point in the design of the bridge. Allthe columns are different in size and shape, round andelliptical, and located differently from the conventionalengineering line. The design incorporates an ellipticallight well in the centre of the bridge.

The total amount of concrete used in the bridge andthe other structures is about 3400 m3, but this is hardlyvisible in the end result. Almost all of the concrete struc-tures are covered with marine aluminium sheet paintedwith metallic paint. The exposed bridge railings andabutments were poured of black-dyed concrete.

The unconventional contours of the bridge and the freeform and location of the columns, for example, increasedthe amount of measuring work to some extent and sloweddown the formwork process. At the same time, however,the building crew became very aware of the unique andinteresting nature of their worksite.

Punching shear and the limit state of cracking becamethe determining factors for the dimensioning of the ca.one-metre thick deck structure. A rather large amount ofsteel reinforcement was required by the columns.

13Kannen raudoituspiirros.

12

BET1002 30-34 Lansilinkki 28.6.2010, 13:3434

2 2010 35

Hollantilainen Spanbeton BV on vuodesta 1948, pe-rustamisestaan lähtien, ollut mukana esijänitystek-niikalla tehtävien siltojen ja viaduktien kehittämi-sessä. Spanbeton oli todellinen uranuurtaja alal-laan ja on vuosien saatossa tuonut inframarkkinoil-le useita standardoituja ratkaisuja. Yritys on osaConsolis Groupia.

Tänä päivänä vähintään 80 % kaikista Hollannissarakennettavista silloista, joiden jänneväli on yli 50metriä toteutetaan käyttäen esijännitettyjä ele-menttipalkkeja. Markkinajohtaja Spanbetonilla onmoderni tehdas, jossa on hyvät mahdollisuudet val-mistaa laaja valikoima erilaisia siltatuotteita.22000 kN:n jännityskapasiteetti ja 200 tonnin nos-turit mahdollistavat suurten tuotteiden valmistami-sen ja käsittelyn.

KOKONAISRATKAISUJA SILLANKANSIENRAKENTAMISEENSpanbetonin toiminnan periaatteena on tarjota ko-konaisvaltaisia ratkaisuja sillankansien rakentami-seen. Omat suunnittelu- ja asennusosastot ovat osakonseptia. Yhteistyötä tehdään pitkäaikaistenkumppaneiden kanssa niin kuljetuksissa kuin työ-maalla tehtävien jälkijännitystöiden osalta.

Paraikaa Amsterdamissa on käynnissä suuriWestrandwegin infrasturktuuriprojekti, jossa kau-pungin länsipuolen vilkkaalle teollisuusalueelle ra-kennetaan 10 kilometriä uutta moottoritietä 3,3 kmpituisella matkalla. Uusi tie tulee kulkemaan 10metriä maanpinnan yläpuolella, jo aiemmin raken-netun tie- ja infrasturktuuriverkoston yllä. Tätähanketta varten Spanbetonissa on kehitetty uusikannatinpalkkiratkaisu. 2,8 metriä leveä kannatin-

MODERNEJA ESIJÄNNITETTYJÄ SILTAPALKKEJA

Mirva Vuori, diplomi-insinööri, Project Manager,Consolis OySami Purtola, diplomi-insinööri, tuoteryhmä-päällikkö, Parma OyJuha Rämö, diplomi-insinööri, projektipäällikkö,Parma Oy

palkki koostuu kotelopalkista (boxbeam) ja kahdes-ta pohjalaatasta, joiden avulla elementin systee-mileveyttä voidaan kasvattaa. Se myös mahdollis-taa arkkitehdin edellyttämän suljetun alakannen. 10 toisiinsa liitettyä palkkia mahdollistavat 45metriä pitkän ja 30 metriä leveän jännevälin raken-tamisen. Vierekkäin asennettujen palkkien väliinvaletaan paikalla 90 cm leveät liitoslaatat, jonkajälkeen koko rakenne jälkijännitetään poikkisuun-taan. Näin liikenteen aiheuttamat kuormat saadaanjaettua kaikille palkeille.

Yhden boxbeam-palkin paino on noin 150 tonnia.Projektiin toimitetaan kaikkiaan noin 900 tällaistapalkkia, joista osa on vaakasuunnassa kaarevia,mahdollistaen kaarevatkin siltarakenteet. Palkit va-letaan Koudekerk aan den Rijn tehtaalla noin 45 kmpäässä työmaalta, jonne ne kuljetetaan rekoilla.

Eräs erikoisuus Westrandwegin tieprojetissa onsilta, joka ylittää kanavan viistosti. Sillan pääjänneon 64 metriä pitkä. Myös tämän sillan osalta raken-nuttaja valitsi mahdollisimman siron elementtipalk-kiratkaisun. Spanbeton suunnitteli ratkaisun, jossakäytetään 1,85 m korkeita kotelopalkkeja, jotkaovat lähes 62 metriä pitkiä ja painavat noin 160 ton-nia. Pääjänteen toteuttamiseen tarvitaan 25 kappa-letta tälläisiä 1,18 m leveitä palkkeja. Nämä kanna-tinpalkit ovat pisimmät elementtipalkit, jotka Hol-lannissa on tähän mennessä tehty. Niidenkin kulje-tus hoidetaan rekoilla.

Rakennuttajan ”Van Hattum en Blankevoort”:inja Spanbetonin projektin alusta asti tekemän onnis-tuneen yhteistyön tuloksena edellä kuvatulla teknii-kalla uudelle moottoritielle tullaan rakentamaanyhteensä 12 siltaa tai viaduktia.

Artik

kelin

val

okuv

at: C

onso

lis O

y

1Tyypillinen esijännitetyillä elementtipalkeilla toteutettusilta Hollannissa”.

1

BET1002 35-37 Consolis_sillat 28.6.2010, 11:0635

2 201036

2

3


2 2010 37

MODERN PRE-STRESSED BRIDGE BEAMS

In Holland, at least 80% of all bridges with a span of morethan 50 metres are built using pre-stressed precast conc-rete beams. The market leader Spanbeton BV runs a fac-tory with good facilities for producing a wide variety ofbridge products. A pre-stressing capacity of 22000 kN and200-ton cranes make it possible to produce and handlelarge units.

Spanbeton has developed a new beam girder solutionfor the Westrandweg infrastructure project currently un-der way in Amsterdam. The 2.8 metres wide beam girderconsists of a box-beam and two base slabs, which canbe used to increase the system width of the unit. The en-closed lower deck defined by the architect is also madepossible by the new solution.

The 45 m long and 30 m wide span is realised with 10inter-connected beam girders. They are installed side byside with 90 cm wide connecting slabs poured betweenthem on the site. The entire construction is then post-tensioned in transverse direction to ensure that the lo-ads resulting from traffic are distributed evenly on allgirders.

In Finland pre-cast concrete bridges account for onlyabout five percent of all bridges. In Parma’s opinion thesolutions developed by their sister company Spanbetonbring promising possibilities for Finnish bridge construc-tion, too.

The Dutch box-beam solution makes it possible tobuild a bridge completely of precast concrete units with alower cross-section than in the present precast concretesolutions. Factors that improve the outward appearanceof the bridge also include a level bottom surface of thedeck and an edge beam that can be formed. The edgebeam could in part also be implemented with e.g. dyedconcrete using various finishing alternatives.

RAKENTAMINEN LIIKENTEEN EHDOILLAEräs merkittävä seikka Hollannin siltahankkeissaon se, että liikenteen häiritseminen rakennustöilläon erittäin rajoitettua. Kaikki liikenteen hidastami-set ja pysäyttämiset on minimoitava. Tästä johtu-en muun muassa osa palkeista asennetaan yöai-kaan. Tuolloinkin liikenteen saa pysäyttää vain hy-vin lyhyiksi ajoiksi. Spanbetonin menetelmässätämä vaatimus on huomioitu ja liikennettä haittaa-vien vaihdeiden kestoon on kiinnitetty erityistähuomiota.

Eestissä puolestaan E-Betoonelement on tar-jonnut ja toimittanut moderneja elementtipalkki-ratkaisuja Eestin siltamarkkinoille vuodesta 2000alkaen. Ratkaisuun sisältyy kannen suunnittelusekä elementtien tuotanto ja asennus. Toistaiseksipisin jänne on ollut 33 metrinen elementti Kärknansillassa vuonna 2000. Vuonna 2008 toteutettiinVaidan 160 metriä pitkä silta ja Aruvallan 90 met-riä pitkä silta.

UUSIA MAHDOLLISUUKSIAMYÖS SUOMALAISSILTOIHINSuomessa betonielementtirakenteisten siltojenosuus on hyvin pieni, vain noin viisi prosenttia kai-kista silloista. Parman näkemyksen mukaan sisar-yritys Spanbetonin ratkaisut tuovat lupaavia mah-dollisuuksia myös Suomen siltarakentamiseen.

Hollantilainen kotelopalkkiratkaisu mahdollis-taa tehokkaan täyselementtiratkaisun nykyisiä ele-menttiratkaisuja matalammalla poikkileikkauksel-la. Ulkonäköä parantavia seikkoja ovat myös muunmuassa tasainen kannen alapinta sekä muotoilta-va reunapalkki. Reunapalkin voisi toteuttaa myösosittain esimerkiksi väribetonista erilaisia pintakä-sittelyvaihtoehtoja hyödyntäen.

Parman tavoitteena on pilotoida ratkaisua myösSuomessa, jolloin toimitukseen voisi sisältyä sekäsuunnittelu että valmisosien asennus. Jännitetty-jen siltapalkkien valmistamiseen soveltuvia linjojaParmalla on useilla tehtailla.

2Westrandweg-projektissa asennusvaihe käynnissä.Hanketta varten Spanbetonissa on kehitetty uusi kan-natinpalkkiratkaisu. 2,8 metriä leveä kannatinpalkkikoostuu kotelopalkista (boxbeam) ja kahdesta pohjalaa-tasta, joiden avulla elementin systeemileveyttä voidaankasvattaa. Se myös mahdollistaa arkkitehdin edellyttä-män suljetun alakannen. 10 toisiinsa liitettyä palkkiamahdollistavat 45 metriä pitkän ja 30 metriä leveän jän-nevälin rakentamisen.

3Westrandweg-projektin pisin kotelopalkki. Palkit ovat1,85 m korkeita kotelopalkkeja, jotka ovat lähes 62 metriäpitkiä ja painavat noin 160 tonnia. Kuljetus työmaalle ta-pahtuu rekoilla.

4Aruvallan 90 metriä pitkä silta Eestissä.

4


2 20103838

BETONIRAKENTEIDEN KUNNON TARKASTUS MIRA-LAITTEELLA

Torsten Lunabba, tekniikan lisensiaatti,vanhempi asiantuntija Destia Oy,Guy Rapaport, insinööri, projektipäällikkö,Ramboll Finland Oy

Ulkomaalaisessa kirjallisuudessa /1/ mainitaan,että jännitetyistä silloissa on usein säilyvyysongel-mia. Eniten vaurioita aiheuttavat puutteellinensuojaputken injektointi ja kannen vuotava veden-eritys.

Suomessa pelätään eniten, että vuotavista lii-kuntasaumoista tunkeutuu vettä ankkureiden kaut-ta jänteiden suojaputkiin. Näin oli käynyt esimerkik-si Savilahden sillassa Mikkelissä (kuvat 1 ja 3) janäin olisi voinut käydä myös Saimaan kanavan ylit-tävässä Mälkiän sillassa, joka tarkastettiin sillanpurkutöiden yhteydessä talvella 2008 - 2009.

Injektointi oli Mälkiän sillassa onnistunut vainosittain (kuva 2). Jänneankkureita peittävässä beto-nivalussa oli myös halkeamia, mihin kloridipitoinenvesi oli tunkeutunut. Onneksi ruostevauriot olivatetupäässä vain ankkurikappaleiden ulkopinnoissa.Yhdessä jänteessä vesi oli kuitenkin päässyt myösankkurikappaleen sisään.

KYMMENEN SILLANSYSTEMAATTINEN TUTKIMUSDestia Oy alikonsulttinaan Ramboll Finland Oy tutkikymmenen eri sillan ankkurialueita Hämeen, Uu-denmaan ja Keski-Suomen tiepiirien alueilla. Apu-na käytettiin Mira tomografialaitetta, joka on ma-talataajuuksinen leikkausaaltoihin perustuva ultra-äänitomografiajärjestelmä, joka sopii rakennettarikkomattomaan materiaalitutkimiseen. Mira-lait-teen matkatietokoneen näytölle tuottamaa kuvaaei pidä sekoittaa röntgen- tai muun läpäisylaitteentuottamaan kuvaan. Mira laitteen kolmiulotteinenkuva saadaan leikkausaaltojen heijastumista.

Operaattori selvittää ensiksi aallon nopeudenbetonirakenteessa. Mikäli aallon nopeus on luok-kaa 2500 m/s, on se merkki jännitetylle betonira-kenteelle tyypillisestä korkealuokkaisesta betonis-ta. Mikäli aallon nopeus on luokkaa 2000 m/s, ol-laan jännittämättömän betonin alueella ja sitäalemmilla nopeuksilla voidaan jo puhua huonolaa-tuisesta tai rapautuneesta betonista.

Taajuusalueen 100 KHz kuvaan saadaan näky-viin kaikkein pienimmät muutamien millimetrienkokoiset vauriot. Tunkeutuma on tällöin vain noin200 mm. Matalimmilla 20-30 kHz:n taajuuksillapäästään runsaasti raudoitetuissa betoniraketeis-sa 1-1,5 m ja harvaan raudoitetuissa rakenteissa2,5 m syvyyteen, mutta vaurioiden tulee tällöin ollasuurempia jotta niitä havaittaisiin.

Kuvaa käsiteltäessä operaattori aloittaa karke-asta kontrastista. Kontrastia tarkentaessa todelli-

1

2

1Vesivuoto kotelopalkin ja alalaatan liittymäkohdassakotelon sisällä Savilahden sillassa.

2Mälkiän sillan pituussuuntainen jänne.

BET1002 38-40 Jannitettyjen 28.6.2010, 11:0938

2 2010 39

set vauriot tulevat jossakin vaiheessa äkillisestiesiin (kuva 5). Kun kontrastia edelleen lisätään,vaurioiden lisäksi tulevat esiin luonnolliset vaihte-lut äänen nopeudessa ja heijastumisessa. Tyhjäti-lat ja materiaalivaihtelut betonin sisällä sekä beto-nin ja teräksen rajapinnat antavat heijastusvaiku-tuksia, joita ei pidä tulkita rakenteessa oleviksivaurioiksi silloin kun ne ovat tavanomaisen vähäi-siä (kuva 6). Vain kokenut käyttäjä pystyy säätä-mään taajuusalueen ja kontrastin siten, että etsitythaitalliset viat löytyvät ja vaarattomat materiaali-vaihtelut ja pienet harvavalut erottuvat todellisistavaurioista.

MIRA LAITTEEN KÄYTTÖKELPOISUUSMira laitteella jänteet voitiin luotettavasti paikan-taa. Tämä oli hyvinkin tarpeellista, koska jänteidensijainti ei vastannut suunnitelmia. Vauriot olivatMira laitteella paikannettavissa ainakin lähinnä ul-kopintaa olevissa jänteissä. Syvemmällä raken-teessa tulkintaa vaikeuttavat merkittävästi ankkuri-alueen tiheä raudoitus. Harmia oli myös poikkipal-keista ja ylälaatoista, jotka estivät laitteen tuomi-sen jänteen kohdalle. Tutkimuksissa löytyi yksi jän-ne, mistä injektointi jostakin syystä puuttui koko-naan. Muut vauriot olivat seurausta epätäydellises-tä injektoinnista. Vaurioiksi luultiin usein suojaput-

3Savilahden silta.

4MIRA - Tomographer, Germann Instruments.

3

4


2 201040

5

kien jatkoskohtia, joissa kierresaumaputket ovatpäällekkäin tai missä putken päälle on kierrettyteippiä.

Mira tomografialaitetta on käytetty myös Tor-niojoen ratasillan virtapilareiden korjaustyössä,missä Mira laitteella voitiin paljastaa ne onkalot0,5-1,0 m:n syvyydessä, joita piti injektoida uudel-leen. Lisäksi on laitetta käytetty hyvällä menestyk-sellä halkeaminen ja onkaloiden etsimiseen silta-kansien muotoiluvalun alta. Mira laitteella voi-daan paikantaa onkalot, harvavalut, halkeamat, la-minoituminen, jne. kunhan betoni-, teräs- tai kivi-pinnasta löytyy riittävän tasainen pinta antenninnastoja varten. Mikäli betonin pinnassa on peh-meämpiä kerroksia, Mira tutkimuksia ei voi tehdä.Toistaiseksi on vielä selvittämättä onnistuisiko tut-kiminen asfalttibetoni- ja valuasfalttikerroksenläpi.

KIRJALLISUUS/1/ Management of Post-Tensioned Grouted Duct

bridges 2000.Piarc Committee on Road bridges (V11).

6

5Injektoimaton jänne Lieviön (U-1113) sillassa, voimakasheijastuma erottuu selvästi vaurion kohdalla.

6Lievät ja ympäristöstä vähemmän erottuvat heijastumatLieviön (U-1113) sillan onnistuneesti injektoidussa jän-teessä.

CONDITION INSPECTION OF CONCRETESTRUCTURES USING MIRA EQUIPMENT

Prestressed bridges often suffer from durability problems.Problems are mostly caused by deficient injection of theprotective conduit and leaking waterproofing of the deck.The biggest fear in Finland is for water to gain accessfrom leaking expansion joints through the anchors intothe protective conduits of the tendons.

Destia Oy together with its sub-consultant RambollFinland Oy has used Mira tomography equipment in theinspection of the anchor areas of bridges. The equipment,which is designed for non-destructive material tests,consists of a low-frequency ultrasonic tomography sys-tem based on shear waves.

The tendons can be reliably located with Mira equip-ment. Damages can be detected at least on tendonsclosest to the external surface. The dense reinforce-ment of the anchor area makes interpretation more dif-ficult deeper in the structure.

Provided there is an adequately level surface for theantenna pins on the concrete, steel or stone surface, Miraequipment can be used to locate voids, honeycombing,cracks, laminations, etc. If softer top layers are applied onthe concrete surface, Mira equipment cannot be used. Atpresent it is not known if inspections could be madethrough a layer of asphalt concrete or mastic asphalt.


2 2010 41

Ruiskubetonointi on tekniikkana vanha: paineilmanavulla ruiskutettiin betonimassaa muottia tai muutapintaa vasten jo 1910-luvulla. Sata vuotta vanhantekniikan etuja on aina ollut se että ruiskubetonitaipuu muotoon kuin muotoon. Nyt se on taipunutmyös nykyajan uusien harrastusten, kuten kiipeily-seinien ja skeittialueiden alustoiksi.

Molempien uutuustuotteiden takana on betoni-rakenteiden korjauksiin ja kalliorakenteiden vah-vistamiseen erikoistunut Lujitustekniikka Oy. Yrityskäynnisti puolitoista vuotta sitten ”lama on mah-dollisuus” -projektin, jonka tavoitteena oli kehittääuusia tuotteita. Tuloksena on RuBe-tuoteperhe,joka sisältää ruiskubetonista valmistettuja ja yksi-löllisesti suunniteltuja tuotteita.

RUISKUBETONOINTI TERÄSRUNGON PÄÄLLEKuortaneen Urheiluopistolle valmistunut kiipeilyko-konaisuus on ensimmäinen Suomen sääolosuhtei-siin ja ulkokäyttöön sopiva kiipeilykokonaisuus.Teollinen muotoilija Iiro Laaksosen suunnittelemakokonaisuus sisältää 13 metriä korkean, kiipeilypin-ta-alaltaan 140-neliöisen kiipeilyseinän sekä erityi-sesti aloittelijoille sopivan 3 metriä korkean, pinta-alaltaan 60-neliöisen boulderointiseinän, jossa lii-kutaan suurelta osin vaakatasossa. Kiipeilytuntumavastaa luonnonkalliota monipuolisine reitteineen.

Kiipeilyseinät toimitettiin Kuortaneelle valmiinaelementteinä. Niiden ytimenä on teräsrunko, jokaon päällystetty ruiskubetonilla käyttäen kuivaseos-menetelmää. Ruiskubetoni antaa mahdollisuudenerilaisille pintastruktuureille ja muodoille. Materi-aalina se on säänkestävä ja soveltuu ulkokäyttöön.Ruiskubetonoitu seinämä on helppohoitoinen, käyt-tökustannukset tulevat lähinnä varusteista, kutenirto-otteista ja köysistä.

RuBe-climbingwall täyttää Suomen Standardi-soimisliiton EN 12571-1 ja 12571-2 standardit.

Kiipeilyseinät sijaitsevat Kuortaneen Urheilu-opistolla metsän keskellä mäen päällä, jonka joh-dosta kiipeilijälle tulee tunne paljon korkeammastapaikasta kuin mitä 13 metriä on. Kiipeilyreitit onmerkitty tietyn värisillä otteilla ja numeroitu vai-keustason mukaan asteikolla 1-10.

RUISKUBETONILLA HYVÄ ALUSTA KIIPEILYYN JA SKEITTAUKSEEN

Sirkka Saarinen, toimittaja

1

1-4Kuortaneen kiipeilyseinät on suunnitellut teollinen muo-toilja Iiro Laaksonen. 13 metriä korkea ruiskubetonoitu kii-peilyseinä on käytössä ulkona huhti-lokakuun aikana.

Artik

kelin

val

okuv

at: L

ujitu

stek

niik

ka O

y

BET1002 41-43 Kuortane 28.6.2010, 13:3941

2 201042

3 4

2

BET1002 41-43 Kuortane 28.6.2010, 13:3942

2 2010 43

SHOTCRETE MAKES A GOOD CLIMBINGAND SKATEBOARDING BASE

Shotcreting is an old technique: fresh concrete wassprayed with compressed air against a mould or someother surface already in the 1910s. One of the advanta-ges of the 100-year old technique has always been itsflexibility; shotcrete can be moulded in any shape. Todayit is moulded to create bases for modern recreational ac-tivities, such as wall-climbing and skateboarding.

Both of the novelty products have been produced byLujitustekniikka Oy, which is a company specialising inrepairs of concrete structures and reinforcement of rockstructures. The Company’s RuBe product range includesindividually designed shotcrete products.

SKEITTAUSPINTA HIOTAANRuBe-tuoteperheen ensimmäinen skeittipuisto val-mistui puolestaan Lohjalle vuonna 2008.

Skeittialusta tehdään ruiskuttamalla esimuotoil-lun maapenkan päälle 50-100 mm ruiskubetonia.Pinta hiotaan kevyesti. Kulmiin asennetaan kuuma-sinkityt vahvistusputket.

LISÄTIETOJA:– Lujitustekniikka Oy

www.lujitustekniikka.fi

5 -7Lohjan skeittipuisto on tehty RuBe-ruiskubetonointiteknii-kalla. Puisto valmistui vuonna 2008.

5

6

7

BET1002 41-43 Kuortane 28.6.2010, 13:3943

2 20104444

YLEISTÄPolyuretaanin teollinen valmistus alkoi varsinai-sesti toisen maailman sodan jälkeen Saksassa,Englannissa ja USA:ssa. Suomessa polyuretaaninkäyttö yleistyi 1960-luvulla. 1960-luvulla polyure-taanin käyttö syrjäytti lähes kaikki muut lämmön-eristeet kylmäkalusteissa, ja 1970-luvulta lähtiensen käyttö rakennusteollisuudessa ja rakennustenlämmöneristeenä on yleistynyt kiihtyvällä vauhdillaenergiatehokkuusvaatimusten kiristymisen myötä.

Siirryttäessä passiivi- ja nollaenergiatasolle ra-kennusten energiankulutuksessa, vaaditaan läm-möneristeiltä koko ajan yhä enemmän. Tässä jo nytalkaneessa muutoksessa esiin nousevat polyure-taanin käytön tärkeimmät edut: erinomainen läm-möneristävyys, ilmatiiviys-, lujuus- ja kosteustekni-set ominaisuudet.

SPU ERISTEIDEN VALMISTUSPolyuretaanin pääraaka-aineet ovat MDI, polyoli japonneaine, joka tänä päivänä on pentaania (ODPon nolla). Raaka-aineiden sekoittamisen jälkeenkemiallisessa eksotermisessa reaktiossa syntyypentaani täytteistä, umpisoluista polyuretaanieris-

tettä. Rakennuseristeinä käytettäviä jäykkiä poly-uretaanieristeitä valmistetaan yleisesti kahdestaerityyppisestä vaahdosta nk. PUR-vaahdosta taiPIR-vaahdosta.

Polyuretaanieristeitä voidaan valmistaa muotti-valuna (blokivaluna), yksittäisvalumenetelmällä taijatkuva valumenetelmällä. SPU Eristeiden valmis-tus tapahtuu jatkuvana valuna kaksoisnauhalait-teella (laminaattorilla). Raaka-aineseos levitetäänalemmalla nauhalla liikkuvan pintakalvon päälle.Laajetessaan vaahto saavuttaa ylempää nauhaapitkin liikkuvan pintakalvon ja tarttuu siihen. Pinta-kalvoina, laminaatteina, voivat olla esim. erilaisetpaperit, AL-laminaatit tvs. Tänä päivänä lähes yk-sinomaan pintalaminaatteina käytetään diffuusio-tiiviitä alumiinilaminaatteja.

MITATSPU Eristeiden maksimipituus on 3700 mm ja mak-simileveys 1200 mm. Paksuuksia saa 30…200 mmasti 10 mm välein, liimattuna myös paksumpana.Levyt voivat olla suorareunaisia tai pontattuja jokokahdelta sivulta tai ympäripontattuja. Betoniele-menttiteollisuudessa melko useasti käytetään mää-räpituuteen valmistettua ja 600 mm leveää eristele-vyä, jolloin ansaat saadaan levyjen saumoista tuo-tua toiseen betonikuoreen. Levyjen saumat pää-sääntöisesti vaahdotetaan.

LÄMMÖNJOHTAVUUSLämmönjohtavuuden, +10 °C keskilämpötilassamitatusta laboratorioarvosta, käytetään lyhennet-tä λ10. Näiden laadunvalvonnan laboratoriossamittaamien tulosten perusteella valmistaja mää-rittää tuotteelle λdeclared -arvon. Arvon määrityspe-rusteet jäykille polyuretaanilevyille on annettutuotestandardissa EN 13165, joka ohjaa jäykkienpolyuretaanilevyjen valmistusta ja laadunvalvon-taa. λdeclared -arvon perusteella määritetään varsi-nainen suunnittelussa käytettävä λdesign -arvo otta-en huomioon materiaalista riippuvat heikennykset(mm. kosteuden vaikutus, ilmanläpäisevyyden,lämpötilan, vanhenemisen vaikutus).

PU tuotteiden pieni lämmönjohtavuus perustuuponneaineen (pentaani) ilmaa paljon pienempäänlämmönjohtavuuteen. Lämmönjohtavuuden määrit-tämisessä otetaan huomioon eristeen vanhenemi-nen ts. ponneaineen diffuntoituminen eristeen huo-kosista. Tuotestandardissa annetaan vanhenemi-sen laskemiseen menetelmä, jolla laskettuna tuot-teen lämmönjohtavuus täyttää ilmoitetun arvon yli

SPU ERISTEET – ENERGIATEHOKKUUTTA BETONIRAKENTEISSA

Pasi KäkeläKehityspäällikkö, SPU Systems Oywww.spu.fi

1

1Polyuretaanin (PUR/PIR) kemiallinen kestävyys.

BET1002 44-48 SPUeristeet 28.6.2010, 13:4744

2 2010 45

25 vuoden kuluttua valmistuksesta. Tämän jälkeenkaasujen diffuntoituminen on niin vähäistä, etteisillä ole enää merkitystä. Laboratoriossa mitatutλ10 arvot ovat noin 0,004 W/mK λdesign -arvoa pie-nempiä, joten uuden eristeen lämmönjohtavuus onsiis selvästi pienempi kuin ilmoitettu arvo. KoskaSPU Eriste on umpisoluinen ja lähes täysin ei-hyg-roskooppinen, lämmönjohtavuusarvoon ei sisällymuita korjauksia, vaan ainoa huomioon otettavaheikennys on vanheneminen. Sen vaikutuksen val-mistaja ottaa huomioon ilmoittaessaan lämmön-johtavuuden arvoa.

SPU Eristeille laboratoriossa mitatut arvot (λ10)ovat luokkaa 0,019 W/mK. Kun huomioon otetaantilastolliset tekijät ja vanheneminen tuotestandar-din EN 13165 mukaisesti saadaan ilmoitetuksi ar-voksi 0,023 W/mK, joka on siis myös suunnittelu-arvo (λdeclared = λdesign).

Betonielementeissä, riippuen käytetyistä ansais-ta tai kiinnikkeistä, määräysten mukainen U-arvosaavutetaan 130…150 mm eristepaksuudella japassiivienergiatasoiset elementit 230…260 mmeristepaksuudella.

KOSTEUSPolyuretaanieristeiden vesihöyrynvastus on erit-täin suuri. Pinnoittamattoman SPU Eristelevyn(100 mm) vesihöyrynvastus on luokkaa 150…200 x109 m2sPa/kg, diffuusiotiiviillä laminaateilla pin-noitettuna > 4000 x 109 m2sPa/kg. Vertailuksi voi-

daan ottaa höyrynsulkumuovi (PE 0,2 mm), jonkavesihöyrynvastus on noin 500 x 109 m2sPa/kg. SPUAL eristeiden vesihöyrynvastus on siten noin 8 ker-taa suurempi kuin höyrynsulkumuovilla.

Polyuretaani kestää hyvin kosteutta. Umpisolura-kenteensa ansiosta siihen imeytyy vähän vettä. Ve-denimeytymä 100 %:n suhteellisessa kosteudessaon enintään 0,2 tilavuus-%, kelluntakokeessa enin-tään 0,5 tilavuus-% ja upotuskokeessa (110 pv, upo-tussyvyys 60 cm) enintään 3,0 tilavuus-%.

KEMIALLINEN KESTÄVYYSPolyuretaani kestää hyvin mm. polttoaineita, mine-raaliöljyjä, liimoja, pakokaasuja, teollisuusilmas-toa, laimeita happoja ja emäksiä. Polyuretaani eilahoa, mätäne eikä homehdu. Se on hajuton ja fy-siologisesti haitaton. Kemiallisesti polyuretaani onneutraalia ja toimii hyvin betonin kanssa.

ELINKAARIVertailtaessa eri lämmöneristeitä keskenään, PU-eristeillä toteutettuna matala- ja jopa passiiviener-giarakenteet ovat ohuita, mikä merkitsee suurtasäästöä sekä materiaali että työkustannuksissa.Paksummista rakenteista aiheutuu lisäkustannuk-sia runkomateriaaleihin, sokkeliin, ulkopinnoittee-seen ja kattomateriaaleihin. Myöskään passiivita-lon arkkitehtuuri ei kärsi “bunkkeri”-seinistä ja -ka-tosta, vaan ohuemmilla rakenteilla arkkitehtisuun-nitteluun jätetään lisää mahdollisuuksia – onhan

2Passiivienergiatason talon betonielementtien asennuskäynnissä.

2 Artikkelin kuvat SPU Systems Oy ellei toisin mainittu

BET1002 44-48 SPUeristeet 28.6.2010, 13:4745

2 201046

talon ulkonäkö tärkeää myös energiatehokkaassarakentamisessa. Ahtaille tonteille rakennettaessamatalaenergia- tai passiivienergiarakennuksissatehokkaita eristeitä käyttämällä saavutetaan myösetua erilaisina hyödynnettävinä pinta-aloina.

Tutkimukset osoittavat polyuretaanin edullisuu-den sekä rakennuskustannuksissa että elinkaari-kustannuksissa sekä TKK:n että englantilaisenBRE:n tutkijat ovat todenneet, että passiiviener-giarakentaminen on edullisinta polyuretaanieris-teillä toteutettuna. TKK:n Kestävä Energia-tutki-musohjelman tulosten mukaan SPU Eristeillä to-teutettuna passiivitalon rakennuskustannus onnoin 5000 euroa edullisempi kuin villaeristeillä to-teutettuna. Niin ikään englantilaisen BRE-tutki-muslaitoksen tutkijat vertailivat polyuretaani- javillaeristeisen matalaenergiarakennuksen elinkaa-rikustannuksia. Tässä vertailussa polyuretaani oliedullisin ratkaisu.

PU-eristeet säilyttävät ominaisuutensa raken-teissa hyvin eikä perusmateriaalissa tapahduikääntymisestä johtuvia muutoksia. Rakennuksenelinkaaren päätyttyä PU-eristeet voidaan uusio-käyttää esimerkiksi routaeristeinä.

TYYPPIHYVÄKSYNTÄSPU Systems Oy:llä on ympäristöministeriön tyyp-pihyväksyntäpäätös, jonka mukaan SPU Eristeitävoidaan käyttää enintään kahdeksankerroksisenP1-luokan rakennuksen ulkoseinän lämmöneristyk-seen ja tiivistämiseen Suomen rakentamismääräys-kokoelman osan E1 kohdan 8.3.1 mukaisena raken-nustarvikkeena edellyttäen, että ulkoseinään liitty-vän osastoivan rakennusosan osastoivuusvaatimuson enintään 60 minuuttia.

Tyyppihyväksynnässä esitetään detaljeja mm. ik-kunaliittymien osalta, millä tavoin ne tulee toteut-taa niin, että vaaditut RakMk osan E1 vaatimuksettäytetään. Pääperiaatteena detaljeissa on riittäväsuojaus eristetilaan. Suojaus voidaan tehdä käyttä-mällä hyväksi ikkunakarmia tai erillistä palosuoja-kerrosta. Käytettävä suojaustapa eristeelle riippuusiitä, onko elementti tuulettuva vai ei ja tietysti ik-kunakarmin leveydestä. Tyyppihyväksyntäpäätöson saatavilla SPU Systems Oy:n kotisivuilta,www.spu.fi.

KUIVUMINEN JA ERISTEIDEN URITUSTARVEPU-eristeiden ilman- ja vesihöyryntiiviys on hyväasia, mutta tietyissä tapauksissa rakenteiden kui-vumista ajatellen se on myös otettava huomioon.

PU-eriste sallii kuivumisen vain yhteen suuntaan.Tämä tulee ottaa huomioon pinnoitettaessa, varsin-kin, jos pinnoitus tapahtuu tiiviillä pinnoitteella,esim. kosteissa tiloissa.

PU-eristeen urituksen vaikutus BSW-elementinulkokuoren kuivumiseen on olematon eikä urienkäytölle löydy perusteita. VTT:llä tehdyn tutkimuk-sen mukaan urituksen tarvetta SPU eristeisten be-tonielementtirakenteiden eristeen ulkopinnassa eivoida perustella muulloin, kuin ulkopinnastaan ra-joitetusti vesihöyryn diffuusiota läpäisevissä tapa-uksissa. Tällaisia tapauksia voi olla esim. suuretluonnonkivilaatat elementin pinnassa. Muissa ta-pauksissa urien käyttö saattaa jopa heikentää ele-menttien toimintaa.

KORJAUSRAKENTAMINENSPU Eristeet soveltuvat myös korjauskohteisiinetenkin, kun halutaan parantaa vanhan kohteenenergiatehokkuutta paksuntamatta rakenteita.

Vanha ulkoverhous eristyksineen puretaan ja si-säkuori pestään. Suurimmat epätasaisuudet piika-taan pois ja syvennykset tasoitetaan. SPU Eristettävoidaan tarvittaessa myös paikallisesti työstääsuurimpien epätasaisuuksien kohdalta. Tuuletusra-on sisäpinnalle asetettujen palovaatimusten mu-kaisesti, voidaan eristeen tuuletustilan puoleisenpinnan palo- ja pintaluokkavaatimus täyttää jokohyväksytyllä mineraalivillalla, tuulensuojakipsi- taikuitusementtilevyllä riippuen vaatimuksesta.

Palosuojavilla asennetaan SPU Eristeen pintaanmuuraustyön yhteydessä tai käytettäessä muutasuojalevyä, se voidaan liimata SPU Eristeeseenkiinni jo tehtaalla. Julkisivuverhouksen tiili toimiiseinässä varsinaisena palosuojana. Käytettäessäkevyitä julkisivuja, esim. laattoja, täytyy PU-eris-teen pintaan tulevan suojavillan täyttää sille ase-tetut palovaatimukset, koska julkisivuverhousta eikatsota palosuojaksi. Ohut villakerros tasoittaa si-säkuoren pieniä epätasaisuuksia sekä puristettunaestää ilman liikkeen SPU-eristeen ja sisäkuorenvälissä.

ENERGIATEHOKKUUSPolyuretaanieristeet soveltuvat erittäin hyvin ma-tala-, passiivi ja nollaenergiarakennuksiin niin al-haisen lämmönjohtavuuden takia, kuin myös eris-tyksellä saavutettavan hyvän ilmatiiviyden takia.SPU Eristeillä toteutetuista matala- ja passiivi-energiataloista mitatut ilmatiiviysluvut ovat olleetalle 0,5 1/h, pienimmillään 0,09 1/h.

1. Vanha betonisisäkuori2. Puristettu pehmeä villa >20 mm3. SPU AL -eriste (paksuus vaaditun U-arvon mukaisesti)4. Kipsilevy 9 mm tvs. liimattuna SPU Eristelevyyn5. Tuuletusrako6. Tiilimuuraus 85 mm (toimii palosuojana)

3Tyyppihyväksyntädetalji 1A.

4Tyyppihyväksyntädetalji 2B.

5SPU korjausmenetelmä, kipsilevy palosuojana. Tuuletus-raon sisäpinnalle asetettujen palovaatimusten mukaises-ti, voidaan eristeen tuuletustilan puoleisen pinnan palo-ja pintaluokkavaatimus täyttää joko hyväksytyllä mine-raalivillalla, tuulensuojakipsi- tai kuitusementtilevylläriippuen vaatimuksesta.

BET1002 44-48 SPUeristeet 28.6.2010, 13:4746

2 2010 47

6

7

6, 7Kuopion Opiskelija-asunnot Oy:n (Kuopaksen) nollaener-giatalon pilottihanke käynnistyi syksyllä 2009 Kuopiossa.Hankkeessa kehitetään ARA-tuotantoon soveltuvaa koh-tuuhintaista nollaenergiatalon konseptimallia. Kuopaksen kohde valmistuu kesällä 2010. Rakennuk-seen tulee 47 esteetöntä opiskelija-asuntoa. Hanke to-teutetaan yhteistyössä ARAn, Kuopaksen, JärvenpäänMestariasunnot Oy:n, Tekesin, Sitran ja VTT:n kanssa. Talon seinien lämmöneristyksen lämmönläpäisykerroineli U-arvo on ainoastaan 0,08 W/m2K. Eristeratkaisuna on300 millimetriä SPU Eristettä.

6Kuopion nollaenergiatalo rakennusvaiheessa keväällä2010. Betonielementtien toimittajana ja asennuksesta onvastannut Lujabetoni Oy/Lujatalo Oy.

7Kuopion nollaenergiatalon julkisivupiirros.

BET1002 44-48 SPUeristeet 28.6.2010, 13:4747

2 201048

9

8, 9Lahden Talot Oy, Lanssikatu. Rakenteilla oleva Lahdenkaupungin omistaman Lanssikadun vuokrataloyhtiön uu-diskohde on matalaenergiatalo. Talojen lämmitysmuotoon maalämpö ja lisäksi lämmin käyttövesi tuotetaan osinaurinkokeräimillä.

SPU INSULATION IMPROVES THE ENERGYEFFICIENCY OF CONCRETE STRUCTURES

The industrial production of polyurethane really startedin Germany, England and USA after World War II. InFinland the use of polyurethane gained wider ground inthe 1960s. Polyurethane replaced almost all other insu-lation materials in refrigeration appliances in the1960s. With the introduction of the tighter energy effi-ciency requirements, the popularity of the material hassince 1970s increased at an ever higher rate in theconstruction industry and as thermal insulation in buil-dings. The most important advantages of polyurethaneinclude properties related to thermal insulation, air-tightness, durability and moisture resistance.

Low energy and even passive energy structures imple-mented using PU insulation are quite thin in comparisonwith other thermal insulation materials, which translatesinto considerable savings in both material and work costs.PU insulation retains its properties in the structures wit-hout any changes caused by ageing appearing in the basicmaterial. At the end of the life cycle of the building, PUinsulation can be reused as e.g. frost insulation.

PU insulation only allows drying in one direction,which is something that has to be considered in the appli-cation of coatings.

Polyurethane insulation materials are well suited tolow energy, passive energy and zero energy buildings notonly due to their low thermal conductivity but also owingto the excellent air-tightness that can be achieved withthe insulation. The air-leak rates measured in low energyand passive energy houses implemented using SPU Insu-lation have been under 0.5 l/h, even down to 0.009 l/h.

The first low energy pre-cast concrete apartment buil-ding in Finland was also built using SPU Insulation. Thefirst Finnish zero energy pre-cast concrete apartmentbuilding is also under construction. The zero energyapartment building chosen as a spin-off project at theKuopio Housing Fair is the next step from passiveconstruction toward a building self-sufficient in energy.

Sen lisäksi että tiiviit rakenteet säästävät ener-giaa suoraan pienempinä vuotoina, hyvällä ilmatii-viydellä saadaan betonirakenteiden massiivisuushyödynnettyä parhaalla mahdollisella tavalla. Tiivi-ys on myös edellytys LTO-laitteistojen tehokkaalletoiminnalle. Kaikki nämä osatekijät vaikuttavat si-säilmaan ja -olosuhteisiin.

SPU Eristeillä on toteutettu Suomen ensimmäi-nen betonielementtirakenteinen matalaenergia-kerrostalo. Rakenteilla on myös Suomen ensim-mäinen betonielementtirakenteinen nollaenergia-kerrostalo. Kuopion asuntomessujen oheiskoh-teeksi valittu nollaenergiakerrostalo on seuraavaaskel passiivirakentamisesta kohti energiaomava-raista rakennusta. Rakennus perustuu passiivita-lolle tyypillisiin energiatehokkaisiin rakenneratkai-suihin, joita täydentää talon oma uusiutuvan ener-gian tuotanto. Talon seinien lämmöneristyksenlämmönläpäisykerroin eli U-arvo on ainoastaan0,08 W/m2K. Eristeratkaisuna on 300 millimetriäSPU Eristettä. Tehokkaasti eristävän ulkovaipan li-säksi talon energiantarvetta vähentävät muun mu-assa ilmanvaihdon lämmön talteenottolaitteet jaenergiatehokkaat hissit, kodinkoneet ja valaistus-

järjestelmät sekä luonnonvalon tehokas käyttö. Ta-loon asennetaan myös huoneistokohtainen veden-ja energianmittaus.

LÄHTEITÄ:– Thermal insulation materials made of rigid po-

lyurethane foam (PUR/PIR), Properties-Manu-facture. BING Report N1, October 2006.

– Tyyppihyväksyntäpäätös YM158/6221/2007.Ympäristöministeriö 2007.

– Life cycle environmental and economical analy-sis of polyurethane insulation in low energybuildings. BRE March 2010.

– SPU-eristeisen betonisandwich-elementtienuritustarve. Tutkimusselostus nro VTT-S-06111-09. VTT, 2009.

8

Lahd

en T

alot

Oy

Lah d

e n T

a lo t

Oy

BET1002 44-48 SPUeristeet 28.6.2010, 13:4748

2 2010 49

Valitsemisen tuska käyttöön!

Jussi MattilaToimitusjohtajaSuomen Betoniyhdistys [email protected]

kolumni

Lin

nu

nla

ulu

n se

isa

kk

ee

lta

Seppo Petrow kirjoitti edellisessä Betoni 1/2010-lehdessä ansiokkaasti betonilattioista. Jos juttujäi lukematta, lehti kannattaa kaivaa vielä kertaal-leen esille. Tai lukea juttu betoni.com -sivuilta.

Maanvaraisia betonilattioitahan on tehty ns.maailmansivu. Siitä huolimatta niissä epäonnistu-taan edelleen luvattoman usein. Näin tapahtuu,vaikka nykyiset materiaalit ja tuotantotekniikatovat olleet käytössä jo lähes parikymmentä vuotta.Mikä hommassa sitten mättää?

Kuten Seponkin kirjoituksessa todetaan, valtaosabetonilattioiden ongelmista liittyy betonin halkei-luun sekä reunojen ja nurkkien nousuun. Nämä on-gelmat ovat peräisin samasta ilmiöstä, betonin ku-tistumisesta. Eikö kutistumaa sitten voida hallita?Tähän vastaus on, että kyllä voidaan, jos osataan jahalutaan.

Lääkkeet betonin valuvaiheen plastisen kutistu-misen ja myöhemmin tapahtuvan kuivumiskutistu-misen aiheuttaman halkeilun hallintaan löytyvätmm. edellä mainitusta jutusta. Tämä ai kuitenkaanyksin riitä, vaan huomiota pitää kiinnittää myös be-tonin lämpötilan kehittymiseen valun jälkeen.

Epäonnistuneisiin betonilattioihinhan syntyyuseasti halkeilua jo parina ensimmäisenä päivänävalun jälkeen. Syyksi esitetään usein betonin kuivu-miskutistumista, vaikka betoni on tuolloin varmuu-della vielä aivan läpeensä märkää. Kuivumiskutis-tumisesta ei siis voi olla kyse. Jos kyseessä ei ole joplastisessa vaiheessa syntynyt halkeilu, syynä onyleensä betonilaatan lämpöliike.

Epäedullisissa olosuhteissa juuri valetun be-tonilaatan lämpötila voi laskea esimerkiksi jo valuaseuraavana yönä 30 °C:lla. Se vastaa noin 0,3 pro-millen kutistumista ja vieläpä siinä vaiheessa, kunbetonin vetolujuus on vielä lähes täysin kehittymät-tä ja alustan kitkavoimat laatan lujuuteen verrattu-na siis hyvin suuria. Tästä seuraa varmuudella hal-keamia. Betonin lämpötilan hallintaan tulisikin kiin-nittää työsuunnitelmissa ja laadunvarmistuksessapaljon nykyistä enemmän huomiota.

Betonilattia on vaativa kokonaisuus, jossa monienasioiden on oltava kohtuullisen hyvin kohdallaan,jotta lopputulos olisi onnistunut. Vaatimukset liitty-vät sekä käytettäviin materiaaleihin, rakennetyyp-piin että käytettäviin työtapoihin ja -olosuhteisiin.

P.S. – Ai mistä Linnunlaulun seisakkeelta?Linnunlaulu sijaitsee radan varressa likimain Pasilan jaHelsingin rautatieasemien puolivälissä. Tämä rataosalienee Suomen ruuhkaisin ja siksi Linnunlaulun kohdallajunat vartoavat joskus hyvän tovin – parhaimmillaan ylipuolikin tuntia. Siksi merkittävä osa tästäkin jutusta onideoitu Linnunlaulun virtuaaliseisakkeella, kun matkusta-jia ei junasta poiskaan päästetä. Kyllä kävellen olisi jos-kus ollut paljon nopeammin perillä!

Merkittävin este todella laadukkaiden betonilat-tioiden tekemiselle ei ehkä kuitenkaan ole tekni-nen. Sen sijaan syynä voikin olla se, että tavoitelta-vaan laatuun ei kiinnitetä riittävän varhain huomio-ta. Alan ohjeissa ei ole ehkä riittävän selkeästi tuo-tu esille niitä vaihtoehtoja, joilla laatuun voidaan jatulee konkreettisesti vaikuttaa. Lattioiden suunnit-telijoilla, tilaajilla ja käyttäjillä ei ole nyt selkeäävalinnan paikkaa, jossa selvitettäisiin, miten tärkeäasia lattian laatu lopulta on ja paljonko lattian laa-tuun halutaan panostaa. Nykykäytäntö noudatteleeliian usein ajopuuteoriaa. Betonilattia tehdään senkummempia miettimättä vanhalla rutiinilla, ja hal-keamien määrä riippuu tuurista. Joskus halkeilee,joskus ei.

Betoniyhdistyksen vastaperustettu toimikuntaNT-116 on saanut tehtäväkseen ohjata Betonilat-tiat by45/BLY 7, 2002 -ohjeiden, uudistamista.Oman visioni mukaan uusiin lattiaohjeisiin saa-daan halkeilun torjunnalle luokat, jotka voisivatolla vaikkapa seuraavat:

luokka AA – erittäin vähän halkeileva lattia,luokka A – vähän halkeileva lattia,luokka B – hallitusti halkeileva lattia jaluokka C – ei vaatimuksia halkeilulle.

Ajatus on, että kullekin laatuluokalle esitetään yk-sityiskohtaiset vaatimukset sekä soveltuvalle ra-kennetyypille eri käyttökohteisiin (paksuus, betoninlujuus, raudoitus, liikuntasaumat), käytettävillemateriaaleille (betonin sementtimäärä ja -tyyppi,notkeus, maksimiraekoko, vesimäärä) että työnsuo-ritukselle (massan siirtotapa letkukokoineen, tiivis-tystapa, jälkihoito, työskentelyolosuhteet).

Luokkien myötä suunnittelijat ja sen myötä latti-oita tilaavat pannaan selkeään valintatilanteeseen.Minkälainen betonilattia halutaan? Toki vaihtoeh-doilla on aina hintansa, mutta ilman valinnan tus-kaa asia ei ratkea oikeassa järjestyksessä. Periaatetoimii muuallakin, se maksaa joka päättää, ja jou-tuu kokemaan valinnan tuskan.

BET1002 49 Kolumni 28.6.2010, 12:0049

2 20105050

Rakentamisen ympäristövaikutukset ovat merkittä-viä: rakennusala kuluttaa noin puolet Euroopassavuosittain käytetyistä luonnonvaroista ja tuottaa yli40 % jätteistä. Rakennusalan ympäristökuormienvähentämispyrkimysten painopiste on – täysin ai-heellisesti – ollut käytön aikaisen energiankulutuk-sen minimoimisessa. Energiatehokkuuteen panos-taminen ei kuitenkaan tarkoita, että rakennuksenvalmistamisen ja sen purkamisen ympäristövaiku-tukset voitaisiin nyt hyvällä omallatunnolla jättäähuomiotta. EU:n uusi jätedirektiivi vauhdittaneeSuomessakin kierrätystä rakennusalalla. Sen vaati-mukset tulevat jäsenmaissa voimaan vielä tänävuonna.

Direktiivi edellyttää, että rakennus- ja purkujättees-tä 70 paino-% kierrätetään vuoteen 2020 mennes-sä. Lisäksi jätepolitiikassa on noudatettava viisipor-taista hierarkiaa, jossa jätteen synnyn ehkäisy javalmistelu uudelleenkäyttöön asetetaan murskatunmateriaalin uusiokäytön edelle. Jätteiden hyödyn-tämisessä on vieläpä käytettävä parasta saatavillaolevaa tekniikkaa. Rakennusosien uudelleenkäytöntarkoitus on säästää luonnonvaroja ja energiaasekä välttää jätettä ja päästöjä.

Betoni on niin maailmanlaajuisesti kuin Suo-messakin yleisin käytetty rakennusmateriaali. Kunesimerkiksi betonielementtirakenteisten asuinker-rostalojen purkujäte koostuu lähes 95-prosentti-sesti betonista, ei kysymystä betonin kierrätykses-tä voida sivuuttaa.

PURKUTYÖMAILTA JAONTELOLAATTATEHTAALTABetonijätteestä 80 % syntyy purkutyömailla ja 20 %ontelolaattatehtailla, joissa materiaali saadaankierrätettyä takaisin tuotantoprosessiin. Nykyääntavanomaisin tapa hyödyntää purkubetonia on käyt-tää sitä murskattuna maanrakentamisessa, mikä onsopinut hyvin yhteen perinteisen, maansiirtoon pe-rustuvan, rikkovan purkutavan kanssa. Lisäksi murs-kaaminen on lähes ainoa tapa paikallavaletun beto-nin kierrätykseen. Teoriassa paikallavalurakentei-

PURKUBETONI KIERRÄTETÄÄN TIENPOHJIKSI – TULEVAISUUDESSA EHKÄ MYÖS TALOIKSI

Satu Huuhkaarkkitehti, tutkijaEntelkor - energiatehokas lähiökorjaaminenTampereen teknillinen yliopisto

1

den timanttisahaaminen elementtien tapaisiksi le-vyiksi ja näiden levyjen uudelleenkäyttö voisi myösolla mahdollista.

Murskattua betonia, josta teräkset on poistettusulatettavaksi, voidaan käyttää maanrakentamisenohella uuden betonin runkoaineena. Kun betoni-murskeen osuus on enintään 20 % runkoaineesta,betonin ominaisuudet eivät poikkea merkittävästiluonnonkiviaineksesta valmistetusta.

Tiheään rakennetussa Keski-Euroopassa, jossaluonnonrunkoaineista on pulaa, pyritään purkubeto-ni hyödyntämään täysimääräisesti. Esimerkiksi Hol-lannissa uusiomateriaalia on säädösten mukaan ol-tava 80 % runkoaineesta uutta betonia valmistetta-essa. Runkoaineen seassa voidaan käyttää uusio-materiaalina myös murskattua tiiltä tai lasia, mikäantaa betonipinnalle poikkeuksellisen, koristeelli-sen värin ja ilmeen.

UUSIORUNKOAINE VAATIIENEMMÄN SEMENTTIÄUusiorunkoainebetonin valmistuksessa tarvitaantavanomaista enemmän sementtiä, ellei murskeenhienointa ainesta seulota pois. Tätä hienoainestaon murskeesta lähes puolet. Valmisbetoniin sitou-tuneesta energiasta lähes 90 % on peräisin semen-tin sisältämästä fossiilisesta energiasta. Sementinmäärää lisäävänä uusiorunkoaineen käyttö ei siksiensisijaisesti olekaan keino energian säästämisek-si vaan luonnonvarojen käytön vähentämiseksi jajätteen välttämiseksi.

Maanrakentamisessa sen sijaan murskeen hie-noaineksesta on hyötyä: se on edellytys hyvälle tii-vistymiselle ja betonin uudelleenkovettumiselle,joiden ansiosta betonimurskeella on parempi kan-tavuus kuin kalliomurskeella. Toisaalta betonimurs-keen valmistus on selvästi kalliimpaa kuin kivi-murskeen, toisaalta taas betonimurskaa käytettä-essä rakennekerrosten paksuus voidaan puolittaa.Kuitenkin betonin murskaaminen ja käyttö maan-täyttöihin on uusiokäyttöä raaka-aineena eli ns.materiaalikierrätystä, jossa betonin arvo laskee.

1Betonin murskausasema Hollannissa. Paikallisten sää-dösten mukaan uusiomateriaalia on käytettävä 80 %runkoaineesta uutta betonia valmistettaessa.

2Purkutavan valinta vaikuttaa oleellisesti rakennusosienkierrätyksen edellytyksiin.

3Päältä päin mikään ei viesti, että cottbuslainen pienker-rostalo on rakennettu puretuista betonielementeistä.Purettua betonia on hyödynnetty myös muurirakentees-sa metalliverkon sisällä.

1

Antti

Pirh

onen

BET1002 50-55 Purkubetoni 28.6.2010, 12:0250

2 2010 51

Wik

imed

ia C

omm

ons

Clau

s As

am

2

3

Satu

Huu

hka

BET1002 50-55 Purkubetoni 28.6.2010, 12:0251

2 201052

4

PURETAAN BETONIELEMENTITKOKONAISINAElementtirakenteisten asuinkerrostalojen purkami-seen on Saksassa kehitetty vaihtoehtoinen mene-telmä, jossa elementit irrotetaan ehjinä ja kokonai-sina. Menetelmää on tutkittu erityisesti Berliinin jaCottbusin teknillisissä yliopistoissa. Elementtienpurkaminen ehjänä ja niiden uudelleenkäyttö uu-disrakentamisessa on osoittautunut mahdolliseksija edulliseksi, vaikka niitä ei ole alun perin suunni-teltu sitä silmälläpitäen. Rungon ja vaipan kustan-nuksista on yleensä saavutettu noin 30 %:n säästö.Rahallisen säästön ohella merkittäviä ovat ympä-ristösäästöt, jotka ovat kiistattomia riippumatta sii-tä, mitataanko niitä primäärienergiasisältönä, hiili-dioksidipäästöinä, rikkidioksidipäästöinä tai uusiu-tumattomien luonnonvarojen kulutuksena. Koera-kennuskohteina on toteutettu parisenkymmentäprojektia kylmistä autosuojista matalaenergiata-soisiin asuinrakennuksiin. Toimintamallin vientiäItä-Eurooppaan tutkitaan.

Suomessa ehjänä purkamista ja uudelleenkäyt-töä on kokeiltu toden teolla ensi kertaa RaahenKummatin lähiössä, jossa madalletuista kerrosta-loista puretuista elementeistä on rakennettu arkki-tehtien Harri Haganin ja Petri Kontukosken suunni-telmien mukaan autokatoksia ja huoltokonehalli.

Kiinteistö Oy Kummatin toimitusjohtajan LeoSassin mukaan konehalli tuli omalta tontilta pure-tuista elementeistä rakentamalla 50 % halvem-maksi kuin uudesta rakennettaessa. Ehjänä purka-minen on Kummattia urakoivan Rakennusliike Leh-don mukaan kilpailukykyinen purkutekniikka myössilloin, kun uudelleenkäyttöä ei suunnitella. Mene-telmän siisteydestä on etua, kun rakennuksia pure-taan asutussa, tiiviissä yhdyskuntarakenteessa.Pöly- ja meluhaitat on pidettävä minimissään ja ti-

4Puretuista betonielementeistä rakennetut autokatoksetRaahen Kummatissa. Katoksiin käytettiin parvekepieliele-menttejä sekä umpinaisia sandwich-elementtejä.Autokatosten uusi, raikas ilmiasu toteutetaan julkisivula-minaattilevytyksellä, joka samalla suojaa betonia kastu-miselta ja näin ollen myös pakkasrapautumiselta.

5Ehjänä purettuja ulkoseinäelementtejä Raahen Kummatintyömaalla.

Harri

Hag

an

Petri

Kon

tuko

ski

5

BET1002 50-55 Purkubetoni 28.6.2010, 12:0252

2 2010 53

Satu

Huu

hka

laa toiminnalle, esimerkiksi purkujätteen varas-toinnille ja betonin murskaukselle, on vähän. SekäSaksassa että Suomessa ajatus elementtien uudel-leenkäytöstä on syntynyt luonnollisena jatkeenakerrostalojen osittaiselle purkamiselle, jossa ele-menttien hallittu irrotus on välttämätöntä jäljellejäävän rungon vahingoittumisen ehkäisemiseksi.

Ehjänä purettaessa elementtien asennustyösuoritetaan ikään kuin päinvastaisessa järjestyk-sessä. Koko rakennus tuetaan vinotuin, liitoksetavataan piikkaamalla tai timanttisahaamalla jaelementit nostetaan nosturilla alas kerros kerrok-selta. Käytetyt liitokset vaikuttavat irrotuksen on-nistumisen edellytyksiin. Esimerkiksi puukkokanna-tus, joka on myös Suomessa yleisin julkisivuele-menttien kannatustapa, on purkamisen kannaltakiitollinen. Jos nostolenkit on katkaistu tai niidenkunto on huono, käytetään nostamiseen esimerkik-si tilapäisiä ankkureita.

Kun tekniikka opittiin hallitsemaan, purkamisenhinta muodostui Saksassa kaksinkertaiseksi tavan-omaiseen, rikkovaan purkamiseen verrattuna. Suo-messa kokemuksia ehjänä purkamisesta ei vieläole riittävästi, jotta hintatasoa voitaisiin kunnollaarvioida.

Kun irrotusta kokeiltiin ensimmäisen kerran Myl-lypuron purkukokeilussa 2000-luvun alussa, kus-tannukset arvioitiin moninkertaisiksi tavanomai-seen purkamiseen nähden. Raahen Kummatissataas ehjänä purkaminen osoittautui tavanomaistapurkamista edullisemmaksi, mutta purkujäljen laa-tu ei kaikin osin vielä vastaa uudelleenkäytettävilleelementeille asetettavia tavoitteita. Tekniikka kui-tenkin kehittynee. Toisaalta on huomioitava, etteiehjänä purkamiselle juuri ole vaihtoehtoja kerros-talojen madaltamisessa, jossa jäljelle jäävän ra-kennuksen stabiliteetti ei saa vaarantua.

Purkamisen jälkeen elementit voidaan tarvitta-essa vielä muokata timanttisahaamalla haluttuunkokoon ja muotoon. Edullisinta on luonnollisestikäyttää vanhat osat muokkaamattomina ja täyden-tää niitä uusilla materiaaleilla. Uudelleenkäytössäliitokset joudutaan suunnittelemaan uudelleen, sil-lä alkuperäisiä liitoksia ei yleensä voida enää hyö-dyntää. Muuten uudelleenkäytössä mukaillaan kor-jausrakentamisesta tuttuja tekniikoita: lisäläm-möneristetään käyttötarkoituksen niin vaatiessa japinta verhoillaan vaurioitumisen pysäyttämiseksimyös kylmissä rakenteissa.

Saksalaiset koerakennuskohteet ja kirjoittajanoman diplomityön suunnitelmaosuus osoittanevat,että kierrätetyistä betonielementeistä on täysinmahdollista toteuttaa korkeatasoista nykyarkkiteh-tuuria.

Käytettyyn materiaaliin liittyviä riskejä hallitaanuudelleenkäytettävien rakennusosien ja uudisra-kennuskohteiden valinnalla. Betonirakenteidenvaurioitumismekanismit tunnetaan, ja uudelleen-käyttöön voidaan haluttaessa valita vain sellaisiarungon osia, jotka ovat olleet sisätiloissa säältäsuojassa. Useampikerroksisten konstruktioiden ra-kentaminen edellyttää Saksan tapaan tarkastus-menettelyä, jotta voidaan varmistua siitä, ettei pur-kaminen vaurioita elementtien kantokykyä.

Homevaurioriskin osalta sandwich-elementtieneristetila on todettu TTY:n tutkimuksessa mikrobeil-le epäsuotuisaksi kasvuympäristöksi. Eristetyt ele-mentit voidaan myös jättää käyttämättä, vanhat ul-kokuoret ja eristeet voidaan poistaa tai ulkoseinä-elementit voidaan hyödyntää esimerkiksi kylmissätai puolilämpimissä piharakennuksissa.

6Erilaisia tapoja purkaa tyypillistä lähiökerrostaloa. Kuvaon osa artikkelin kirjoittajan Satu Huuhkan diplomityötä.

6

BET1002 50-55 Purkubetoni 28.6.2010, 12:0253

2 201054

PURETTAVAKSI SUUNNITELTU RUNKOBetonielementtirunkojärjestelmät voidaan suunni-tella purettaviksi. Esimerkiksi Alankomaissa onkäytössä CD-20 -järjestelmä, joka perustuu pultti-liitoksiin ja vähäisiin juotosvaluihin, ja jonka käyt-tökohteita ovat toimisto- ja koulurakennukset. Pu-rettavat järjestelmät soveltuvat erityisesti sellai-siin kohteisiin, joille voidaan toiminnan perusteellaennustaa varsinaista teknistä ikää lyhyempää käyt-töikää, kuten päiväkodit, koulut tai vanhustentalotja myymälä-, tuotanto- tai varastorakennukset.

Teollisuushallien liitokset ovat Suomessakin jonyt usein helposti irrotettavia, ja halleja onkin siir-retty paikasta toiseen. Halleissa yleiset TT- ja HTT-laatat ovat liitostensa puolesta helpommin irrotet-tavia kuin asuinrakennusten ontelolaatat.

Purettavuuden huomioiminen myös uusienasuinkerrostalojen elementtien tuotannossa moni-puolistaisi kuitenkin betonirakenteiden uudelleen-käyttömahdollisuuksia tulevaisuudessa. Oleellisiaasioita ovat esimerkiksi nostolenkkien jättäminenrakenteeseen, liitosten irrotettavuus sekä purkami-sen ohjeistus jo suunnitteluvaiheessa.

Uudelleenkäytössä on kuitenkin aina mahdol-lista harjoittaa myös luovuutta: Lahdessa teolli-suusrakennuksesta purettuja betonipalkkeja käy-tettiin puisen piharakennuksen anturoina. Berlii-nissä massiivisista välipohjaelementeistä raken-nettiin pystyyn nostettuna omakotitalon seinät ta-vanomaista suuremman huonekorkeuden aikaan-saamiseksi.

70-LUVUN LÄHIÖTALOISSA KORJAUSJA PURKU VAIHTOEHTOINANiin Suomessa kuin ulkomaillakin betonielementti-rakenteisten kerrostalojen purkaminen kytkeytyytällä hetkellä voimakkaasti 1970-luvun lähiöbuuminaikaisen rakennuskannan tulevaisuudennäkymiin.Parasta rakennuksen kierrättämistä on tietenkinsen käyttäminen pienin muutoksin nykyisellä pai-kallaan. Se ei kaikkialla vain ole mahdollista yhteis-kunnallisen rakennemuutoksen vuoksi. Muuttotap-piokunnissa elementtilähiöt taantuvat, niiden asu-kasmäärät pienenevät ja niin alueiden kuin yksit-täisten rakennustenkin kehityksen ja olemassaolonedellytyksiä on usein lähestyttävä kutistumisenkautta. Todellisuutta on, ettei lähiökerrostalo asu-mismuotona vastaa enää ihmisten asumistarpeisiinja -ihanteisiin.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAnmukaan jopa 40 000 aravavuokra-asuntoa pitää

Satu

Huu

hka

7Lähiökorttelia täydentävä piharakennussuunnitelma pure-tuista betonielementeistä. Uudelleenkäytetyt osat onmerkitty aksonometrisiin kuviin harmaalla. Rakennuksellaon viherkatto, julkisivuverhoilussa hyödynnetään purku-lautoja. Kuva on osa Satu Huuhkan diplomityötä.

7

BET1002 50-55 Purkubetoni 28.6.2010, 12:0354

2 2010 55

lähivuosina korjata perusteellisesti tai purkaa.Ruotsissa vastaavaa ongelmaa ratkottaessa 60 %poistettavista asunnoista on purettu. Lähiökerros-talot tarjoavat siis eräänlaisen materiaalipankin be-tonielementtien uudelleenkäyttöä ajatellen.

Asuinkerrostalojen osittainen purkaminen onerityisen käyttökelpoinen menettelytapa silloin,kun kyse on asuntokannan käyttöasteongelmista,mutta se voi olla perusteltua myös kasvukeskuksis-sa yhtenä keinona lähiöiden eriarvoistumisen eh-käisemiseksi sekä houkuttelevuuden ja terveenasukasrakenteen turvaamiseksi.

Asuinkerrostalojen madaltaminen ja betoniele-menttien uudelleenkäyttö täydennys- tai uudisra-kentamiseen on rakennetun ympäristön uudelleen-suunnittelua, jossa parannetaan lähiympäristönmittakaavaa, rakennusten massoittelua sekä aluei-den ja asuntojen tilallisuutta ja toiminnallisuutta.

KILPAILUVALTIKSIBetonielementtien uudelleenkäyttö on yksi tapa,jolla betonirakentaminen voi erottua edukseenajankohtaisessa rakennusaineiden välisessä kilpai-lussa, jossa argumentteina toimivat ekologisuus jaekotehokkuus. Betonielementtien uudelleenkäyttölähiöiden korjausrakentamisen yhteydessä voi tar-jota volyymiltään merkittäviä uusia liiketoiminta-malleja teollisen rakentamisen kentällä toimivilleyrityksille.

LISÄTIETOA– Huuhka, Satu. Kierrätys arkkitehtuurissa. Beto-

nielementtien ja muiden rakennusosien uudel-leenkäyttö uudisrakentamisessa & lähiöidenenergiatehokkaassa korjausja täydennysra-kentamisessa. Diplomityö. Tampereen teknilli-nen yliopisto. 2010.Diplomityö on ladattavissa:http://www.tut.fi/units/ark/pdfs/D-huuhka.pdf

Satu

Huu

hka

8Purkuelementeistä suunniteltu toistuva, kytketty pientalolähiöiden täydennysrakentamiseen. Lapekatoilla on aurin-kopaneelit, julkisivuverhoilussa hyödynnetään purkutiiliä.Kuva on osa Satu Huuhkan diplomityötä.

8

DEMOLISHED CONCRETE REUSEDIN ROAD BASE COURSES– MAYBE ALSO IN HOUSES IN FUTURE

The construction industry is responsible for about 50%of the annual consumption of natural resources in Euro-pe and produces more than 40% of the waste. Pursuantto the new waste directive of the EU, 70 percent byweight of construction and demolition waste must by re-cycled by the year 2020. Concrete is the most commonbuilding material worldwide. Concrete accounts for al-most 95% of the demolition waste of e.g. pre-cast conc-rete apartment buildings.

Some 80% of concrete waste is generated on demoliti-on sites and 20% in hollow-core slab factories, where thematerial can be recycled back into the production process.The most common form of reusing concrete is to crush itfor use in civil engineering. Apart from civil engineeringapplications, crushed concrete can be used as aggregatefor new concrete, when the steel reinforcement has beenremoved for melting. When the proportion of crushed con-crete does not exceed 20% of the aggregate, the proper-ties of the concrete will not significantly differ from virginaggregates.

In densely populated Central Europe where virgin ag-gregates are in short supply demolished concrete is reus-ed to a degree as high as possible. In Holland, for examp-le, regulations stipulate that 80% of the aggregate must

be recycled material in new concrete.An alternative method has been developed in Germany

for the demolition of pre-cast concrete apartment buil-dings. The pre-case panels are in this method removed inone piece. When the pre-cast panels are removed like thisand then reused, savings of about 30% can be achieved inthe costs of the building frame and envelope. In Finlandthis method of removing the pre-cast panels in one piecefor reuse was for the first time put to a true test in theKummatti suburb in Raahe, where apartment buildingswere converted into lower-rise buildings and the removedpre-cast elements used to build carports and a shed formaintenance machinery.

The demolition of pre-cast concrete apartment buil-dings is at present both in Finland and abroad strongly lin-ked with the future prospects of the building stock datingback to the suburban boom of the 1970s. Partial demoliti-on of apartment buildings is an especially rational appro-ach where the low degree of utilisation of the buildingstock becomes a problem. The method may also prove jus-tifiable in growth centres as a means to prevent inequali-ty development in the suburbs and to safeguard the at-tractiveness and the sound resident structure of the area.

BET1002 50-55 Purkubetoni 28.6.2010, 12:0355

2 20105656

JALO SIPPOLAN KILPAILUTYÖ ”KOTTERIA”VOITTI KERROSTALON KORJAUKSEN IDEAKILPAILUN

Maritta Koivisto, arkkitehti SAFA,päätoimittaja Betoni

1 - 4Ehdotus “Kotteria” on Jalo Sippolan ehdotus. Uuden kat-tokerroksen suunnittelulla päästään eroon tasakatosta.

”Realistinen, kokonaisuuden hallitseva ote, mikäheijastaa tekijän vankkaa ammattitaitoa” oli yksiniistä palkintolautakunnan perusteluista Julkisivu-yhdistyksen “Kerrostalon korjauksen ideakilpailus-sa”, minkä vuoksi ensimmäinen palkinto päätettiinantaa ehdotukselle nimeltä ”Kotteria”.”Kotteria” on viidettä vuotta Oulun yliopiston arkki-tehtuurin osastolla opiskelevan Jalo Sippolan käsi-alaa.

Toisen palkinnon saavan ehdotuksen ”Palat paikal-laan” ansioina palkintolautakunta piti muun muas-sa sitä, miten ansiokkaasti ja materiaalimaailmal-taan kauniisti ja luontevasti julkisivusommittelu ontoteutettu. Lautakunnan mielestä julkisivuihin onsaatu kiinnostava kokonaisote uudella, innovatiivi-sella elementtitekniikalla. ”Palat paikallaan” on vii-dettä vuotta Tampereen teknillisen yliopiston arkki-tehtuurin laitoksella opiskelevien Sini Kotilaisen jaNea Tuomisen ideoima.

Kolmannen palkinnon voittaneessa ehdotukses-sa ”Wrap” on palkintolautakunnan mielestä esitet-ty ansiokkaasti uusia tapoja ja materiaaleja ener-giataloudellisten ongelmien ratkaisemiseksi.”Wrap” on Teknillisessä korkeakoulussa kolmattavuotta opiskelevan Kuisma Rasilaisen ehdotus.

Lunastuspalkinnot palkintolautakunta päätti ja-

kaa ehdotuksille ”Terassitalo”, joka on Oulun yli-opistossa opiskelevan Jussi Eskelisen käsialaa,sekä ”Avaruuden ikkuna”, jonka on tehnyt Teknilli-sessä korkeakoulussa opiskeleva Jari Mänttäri.

Kilpailu oli suunnattu OY:n, TKK:n ja TTY:n arkki-tehtikouluissa opiskeleville. Palkintoina jaettiin yh-teensä 7 000 euroa. Palkinnot julkistettiin 2.2.2010Korjausrakentamisen tulevaisuuspäivä -tapahtu-massa Wanhassa Satamassa Helsingissä.

LÄHIÖKERROSTALOJEN KORJAAMISENMAHDOLLISUUDET KIINNOSTAVATJalo Sippola kertoi tehneensä kilpailutyönsä ”Kot-terian” Korjausrakentamisen laboratorion kerrosta-lokorjauskurssin harjoitustyönä. Kerrostalo ei suun-nittelukohteena kerro hänen mielestään tarinaakulttuuristamme, vaan perinteinen lähiötalo onasultaan persoonaton ja kolkko. ”Siksi halusin juur-ruttaa rakennuksen paikkaansa ja puhaltaa siihenkodin tuntua. Uuden kattokerroksen suunnittelumotivoi hankkiutumaan eroon tasakatosta, itsellenivieraasta elementistä. Halusin myös tutkia puun-käytön mahdollisuuksia lähiökorjauksessa”, Sippo-la kertoi ehdotuksestaan.

Sini Kotilaisen ja Nea Tuomisen ehdotuksessa“Palat paikallaan” tekijät halusivat kertomansa mu-kaan tuoda esille sosiaalisempaa asumista. Lisäksiekologisuus oli heidän työssään tärkeä näkökulma.

Nea Tuomisen mielestä korjausrakentamista jaennen kaikkea 70-luvun kerrostalojen korjaamistavoitaisiin kehittää paljon. “Monet lähiökerrostalo-rakentamisen korjauskohteet ovat melko mielikuvi-tuksettomia ainakin Suomessa. Korjausrakentami-sessa voitaisiin panostaa enemmän yhteisöllisyy-teen ja yhteisten tilojen kohentamiseen. Myös eko-logisuusnäkökulmat voitaisiin tuoda enemmänesiin. Mielestäni hyviä julkisivukorjausrakentami-sen referenssikohteita oli vaikea löytää. Ne eivätole tulleet esille julkisuudessa tai niitä ei ole”, NeaTuominen mainitsi heidän työskentelyynsä liittyen.

Myös “Wrap” ehdotuksen tehneen Kuisma Ra-silaisen mielestä lähiötalojen korjaushankkeissaollaan turhan varovaisia ja konventionaalisia, min-kä vuoksi hän kaipaisi niihin rohkeampaa otetta javillimpiä ideoitakin. “Suomalainen lähiökerrosta-loasuminen kärsii mielestäni tarpeettoman huo-nosta maineesta. Tärkeää onkin rakennusten fyy-sisten ominaisuuksien lisäksi pyrkiä parantamaanniiden imagoa ja houkuttelevuutta sekä luomaanhyvää ja mielenkiintoista elinympäristöä laajem-massakin mittakaavassa”, Rasilainen totesi kilpai-luun liittyen.

COMPETITION INVITED IDEAS FORREFURBISHMENT OF A PREFABRICATEDAPARTMENT BUILDING

Julkisivuyhdistys r.y., a Finnish association that focuseson the development of façade construction, organised inthe autumn of 2009 together with the Departments of Ar-chitecture at the University of Oulu, the Tampere Univer-sity of Technology and the Helsinki University of Techno-logy a competition inviting ideas for the refurbishment ofan apartment building. The objective was to improve thefaçade expression, the energy efficiency and the functio-nality of a 1970s prefabricated building, as well as to re-new the courtyard milieu. The building was a typicalprefabricated block of flats, with a flat roof and no lift.

The background to the selection of the competition as-signment was the extensive stock of apartment buildingsbuilt in the 1960s or later in the so-called prefabricationera. A major part of these buildings now requires or soonwill require refurbishment for the first time. In part of thebuilding stock the concrete structures of the façades aredamaged to such an extent that they require fairly massiverepairs. There are many architectural options available forcases where the expression of the building will have to bechanged due to repairs. Façades play a minor role in thetotal costs of medium-scale renovation building in compar-ison with the potential costs of space solutions.

1

BET1002 56-59 Kerrostalokilp 28.6.2010, 12:1056

2 2010 57

KILPAILUN YLEISTASO KORKEAKilpailuun saatiin kaikkiaan 17 ehdotusta. Tehtävä-nä oli tehdä ehdotus, miten 1970-luvun elementti-kerrostalon julkisivujen ilmettä voitaisin kohentaa,energiatehokkuutta ja toiminnallisuutta parantaasekä uusia pihamiljöötä. Kilpailulla haettiin myösennakkoluulottomia ehdotuksia uudemman raken-nuskannan korjaussuunnittelun kehittämiseksi sekäyleisemmin myös 1970- ja 1980-luvun aluerakenta-misen ns. ongelmakohtien ratkaisuvaihtoehdoiksi.Erityisesti toivottiin kerrostalojen matalaenergia-korjaukseen soveltuvia, tulevaisuuteen suuntaaviaratkaisuja.

Suunnittelukohteena oli tyypillinen kolmikerrok-sinen, elementtitekniikalla toteutettu tasakattoi-nen, hissitön asuinkerrostalo.

Palkintolautakunta piti kilpailun yleistasoa kor-keana, mutta osittain yllätyksettömänä. Ehdotuk-sissa oli perehdytty kiitettävästi kilpailun tavoittei-siin ja mukana oli toki useita ennakkoluulottomiaehdotuksia sekä energiatehokkuuden, materiaalin-käytön että teknisten ratkaisujen suhteen. Rohkeatulevaisuuden visiointi jäi kuitenkin yleisellä tasollapuuttumaan.

Parhaissa ehdotuksissa oli jalostettu nykyistä ra-kennusta ja saatu siitä arkkitehtuuriltaan kiinnosta-vampi ja asuntomarkkinoilla vetovoimaisempi. Po-sitiivisia muutoksia oli saatu aikaan hyvinkin hen-noilla ja varovaisilla toimenpiteillä. Panos-tuotos-ajattelu on ollut kohdallaan.

Rakennusta voimakkaasti muuttaneet ehdotuk-set sisälsivät joukon erittäin mielenkiintoisia ehdo-tuksia. Laajojen asuntoalueiden korjausfilosofianaliiallinen muutos sisältää myös riskin kaoottisestaja ylivirikkeellisestä lopputuloksesta.

Palkintolautakunta ei korostetusti painottanutratkaisujen taloudellisuutta – sitä kuitenkaan vä-hättelemättä. Kilpailun luonteeseen ja tavoitteisiinkuului ”arkitodellisuudesta” irtautuminen ja uusienideoiden ja ratkaisutapojen etsintä. Ehdotuksilta eiarvostelussa edellytetty kuitenkaan teknisten rat-kaisujen virheettömyyttä, vaan palkintolautakuntaarvioi, olisiko esitetty idea mahdollista toteuttaasitä sen omista lähtökohdista kehittäen.

KILPAILU JÄRJESTETTIIN NELJÄNNENKERRANKilpailu toteutettiin nyt neljännen kerran yhteistyö-nä Julkisivuyhdistys ry:n, OY:n, TKK:n ja TTY:n arkki-tehtikoulujen kanssa.

Palkintolautakuntaan kuuluivat Julkisivuyhdis-tyksen puheenjohtaja, TkT Jussi Mattila Suomen 4

2

3


1 200958

6

Betoniyhdistys ry., arkkitehti SAFA, päätoimittajaMaritta Koivisto Betoni-lehti, professori Yrjö Tup-purainen ja professori Jouni Koiso-Kanttila Oulunyliopisto, professori Kari Salonen ja yliassistenttiHarri Hagan Tampereen teknillinen yliopisto sekäassistentti Anu Puustinen, Teknillinen korkeakoulusekä toimittaja Auri Häkkinen Rakennuslehdestä.

Julkisivuyhdistys ry:n tehtävänä on edistää hyvää,kestävää ja kaunista julkisivurakentamista. Yhdis-tys viettää vuonna 2010 myös 15-vuotisjuhliaan.Yhdistyksellä on noin sata jäsentä ja ne edustavatmonipuolisesti alalla toimivia teollisuus-, urakoitsi-ja- ja suunnitteluyrityksiä sekä oppilaitoksia, tutki-muslaitoksia ja rakennuttajia.

5 - 8Sini Kotilaisen ja Nea Tuomisen ”Palat paikallaan” suun-nitelman ideoimiin julkisivuihin on saatu kiinnostava ko-konaisote uudella, innovatiivisella elementtitekniikalla.

5

6

7

8


1 2009 59

ELEMENTTITALOILLA KORJAUSTARVETTAKilpailutehtävän valinnan taustana on se, että Suo-messa on runsaasti 1960-luvulla ja sen jälkeen ra-kennettuja ns. elementtiaikakauden asunkerrosta-loja, joista merkittävä osa on tullut tai on tulossalähiaikoina ensimmäistä kertaa korjattavaksi. Ra-kennusten energiatehokkuus on yleensä erittäinheikko verrattuna uudisrakentamiseen, uusistaenergiamääräyksistä puhumattakaan. Osassa tästärakennuskannasta julkisivun betonirakenteet ovatvaurioituneet siten, että tarvitaan suhteellisen ras-kaita korjaustoimia. Näissä tapauksissa, kun ra-kennuksen ilme tulee korjaustoimien seurauksenajoka tapauksessa muuttumaan, korjaamisessa onkäytettävissä hyvin monenlaisia arkkitehtonisiamahdollisuuksia. Julkisivujen osuus keskiraskaankorjausrakentamisen kokonaiskustannuksissa onvähäinen verrattuna tilaratkaisuiden mahdollisiinkustannuksiin.

Kilpailun tavoitteena oli löytää ennakkoluulotto-mia ratkaisuja korjausrakentamiseen ja lähiöuu-distukseen erityisesti matalaenergiakorjauksennäkökulmasta rakennuksen energiatehokkuuttaparantamalla sekä myös parantaa rakennuksen jasen julkisivujen teknistä käyttöikää elinkaariajat-telun mukaisesti. Tavoitteena oli myös kohentaarakennuksen ulkonäköä ja houkuttavuutta asunto-markkinoilla sekä parantaa maantasokerroksen jaasuntojen toiminnallisuutta. Kilpailulla pyrittiinlöytämään uusia materiaali- ja suunnitteluratkai-suja tekniseen korjaamiseen sekä ehdotuksia uusi-utuvien luonnonvarojen hyödyntämiseksi. Piha-alueen esteettistä ja toiminnallista laatua kaikkiikäryhmät huomioiden tuli myös kehittää ja paran-taa liikuntarajoitteisten toimintaympäristöä.

Kilpailija sai halutessaan esittää myös täyden-nysrakentamista (maantasokerros, kattokerros,yms.) huomioiden paikoitustarve ja piha-alueen riit-tävyys. Myös rakennuksen osittainen purkaminenoli mahdollista.

LISÄTIETOJA KILPAILUSTA:Jussi Mattila, puh. 0400 637 224,[email protected] Harri Hagan, puh. 050 511 0784,[email protected] kotisivuilta:www.julkisivuyhdistys.fi taiyhdistyksen sihteeri Riina Takalapuh. 050 502 1769, [email protected]

9

10

9, 10Ehdotuksessa “Wrap”Kuisma Rasilaisen mielestä raken-nusten fyysisten ominaisuuksien lisäksi on tärkeää pyrkiäparantamaan imagoa ja houkuttelevuutta sekä luomaanhyvää ja mielenkiintoista elinympäristöä laajemmassakinmittakaavassa.


2 201060

Heli Väliharjun uravalinta, rakentamisen diplomi-insinööri, ei ollut aikanaan hänelle itselleen eikälähipiirillekään yllätys. Yllätys sen sijaan hänelle it-selleen oli se, että hän nyt, 15 vuotta valmistumi-sensa jälkeen, on Aurassa sijaitsevan A-TiilikateOy:n toimitusjohtaja.

KUNNOLLISEN KOKOINEN HIEKKALAATIKKOSelitys uravalinnasta löytyy lapsuudesta. Helin isä,Veikko Hakala perusti 50-luvun alussa Urjalaan se-menttivalimon, jossa tehtiin rumpuputkia ja kaivon-renkaita. Käsikoneella myös kattotiiliä, mutta niidentekeminen jäi, kun automaattiseen kattotiilikonee-seen vaadittua lupaa ei yrittäjälle silloin herunut.

Perheen koti oli tehtaan päädyssä, joten Helilläja pari vuotta vanhemmalla Hannu-veljellä oli ainamukavan kokoinen hiekkakasa, jossa leikkiä. Sillointehdyistä kaivon pohjarenkaista löytynevät vieläkinheidän kädenjälkensä, ihan sanan mukaisesti.

Vuonna 1971 isä perusti sementtivalimon myösAuraan, jossa käynnisti myös valmisbetonitoimin-

HENKILÖKUVASSA HELI VÄLIHARJU

Betoni -lehden henkilögalleriassa on haastateltavanadiplomi-insinööri Heli Väliharju (s. 1970 Urjalassa).

1Heli Väliharju kertoo olevansa projekti-ihminen: ”PellePeloton -tyyppinen veli keksii, sen perusteella pistetäänpystyyn projekti, jota minä sitten yritän pitää hallussa”,hän kuvaa työnjakoa perheyrityksessä.

1

vyys, etten tule perheyritykseen takaisin. Kaivon-rengaspuoli oli lopetettu 80-luvun lopulla ja laa-jennettu valmisbetonipuolta, jossa Hannu oli tii-viisti mukana. Hän myös luki rakennuspuolen ins-siksi pitkälti työn ohessa. Itse koin että tässä oli ti-laa yhdelle, oma mielenkiinto suuntautui enempirakennusliikkeisiin ja työmaalle”, Heli taustoittaa.

Ensimmäisinä opiskelukesinä oli vielä 80-luvunlopun rakentamishypetys päällä, joten kesätöitätyömailta löytyi helposti. Vuonna 1991 oli jo eri mei-ninki, sillä töitä ei ollut vakituisillekaan.

Helin määrätietoisesta luonteesta kertoo hyvinhänen kesätyön hankintansa, joka nyt netti-goog-leaikana tuntuu erikoiselta. ” Selasin korkeakoulunkirjastossa paksuja mustia kirjoja, joissa oli mait-tain eri alan yrityksiä. Saksaa lukeneena hain Etelä-Saksan ja Sveitsin pk-rakennusliikkeiden yhteystie-toja. Lähetin sitten huiman määrän kirjeitä, joissakysyin kesätöitä. Tuloksena oli parikymmentämyönteistä vastusta, joita pystyin sitten jakele-maan kavereillekin. Kunhan olin itse ensin valinnutsen, jossa palkka oli paras”, Heli nauraa.

Sveitsikokemus oli hyvä: ”Pääsin sekä sisä- ettäulkohommiin, tein mm. siltatyömailla muottitöitäja kerrostalotyömaalla sisämaalauksia. Työmaayh-teisö oli hieman sitä samaa mitä Suomessa nyky-ään; minä ja portugalilaiset, espanjalaiset ja turk-kilaiset siirtotyöläismiehet olimme se valtajoukko.Sveitsiläisiä työmailla oli hyvin vähän”, Heli kertooja sanoo myös asuntola-asumisen koulineen. ”Tokiminulla oli oma huone, mutta muut tilat olivatmeille kaikille siirtotyöläisille yhteisiä.”

TEHDÄÄN PROJEKTISveitsikesästä oli sekin hyöty, että Heli pääsi seu-raavana kesänä Tampereen YIT:lle töihin. Yllättävääkyllä, saksankielentaito oli se, joka sai YIT:n Helsin-ginpään konttorin lähettämään hakupaperit takaisinTampereelle kyselyllä, josko töitä kuitenkin löytyisi.

”Pääsin ensin Finn-Medin hankkeeseen, sittenasuntotyömaille ja sen myötä vaivihkaa työt jatkui-vat ensin opiskelujen lomassa ja vuodesta 1993lähtien täysipäiväisesti. Ensin työmaainsinöörinä,sitten projekti-insinöörinä ja loppuvaiheessa pro-jektipäällikkönä vuoden 1999 alkuun saakka.”

”Viihdyin erinomaisesti, työ oli juuri sitä mitä olintoivonutkin. Opettavinta näin jälkikäteen ajatellenoli työmaatyöskentely hyvien vastaavien mestarienparina.”

Rakennusliikesuuntautumisensa syyksi Heli itsearvelee sitä, että on selkeästi projekti-ihminen.”Rullaavassa rutiinityössä en ole parhaimmillani.Niinpä minulla on taipumus tehdä rutiineistakin it-selle projekteja, joista innostun.”

Työn lomassa Heli valmistui DI:ksi vuonna 1996.Diplomityön hän teki YIT:lle tuotemallipohjaisestasuunnittelun ohjauksesta. ”Vaikka siitä on jo aikaa

nan. Turun lähellä, isojen teiden risteyskohdassasijaitseva pikkukunta oli logistisesti sopivalla pai-kalla ja tarjolla oli hyvin soravaroja.

Auran seudulle oli perheelle äidin puolelta val-miiksi sukuyhteyksiäkin, joten muutto Urjalasta eiollut 7-vuotiaalle Helillekään niin iso hyppäys.Myös Aurassa asuttiin tehtaan kyljessä: silloin ra-kennettu omakotitalo on nyt A-tiilikate Oy:n ja A-Tiilikateasennus Oy:n toimisto.

Hiekkalaatikkoleikkien ja betoniautossa kuskienmukana olemisen rinnalle tulivat perheyrityksessäluontevasti myös oikeat työt. ”Vastasin puheli-meen; tiesin mitä kaivonrenkaat maksaa, otin vas-taan tilauksia ja sitten pääsin jo laskuttamaankin”,Heli muistelee.

TYÖMAAKOKEMUSTA SVEITSISTÄHän meni suoraan lukiosta Tampereen teknilliseenkorkeakouluun. Pääaineeksi valikoitui rakentamis-talous. ”Vaikka itse opiskelusuunnan valitseminenoli itsestäänselvyys, yhtälailla oli itsestäänsel-

Sirk

ka S

aarin

en

BET1002 60-61 Henkilokuva 28.6.2010, 12:1960

2 2010 61

ja esimerkiksi grafiikan taso on ihan muuta kuintuolloin, uskon että samat perusideologiat ja aja-tukset olioista ja tuotemalleista ovat nykyäänkinsiellä pohjana.”

SITTENKIN PERHEYRITYKSEENPerheyrityksessä oli tehty sukupolvenvaihdos jovuonna 1993, jolloin vanhemmat jäivät eläkkeelle jaHannu pääosakkaana otti Auran Betonissa vetovas-tuun. Heli tuli vähemmistöosakkaana hallitukseen.

”Veli on aktiivinen Pelle Peloton -tyyppi, kekseli-äs, tuotanto- ja tuotelähtöinen, kehittäjä, luova. Sii-nä oli perustaa lähteä uudelle alueelle, kattotiilibis-nekseen. Näimme, että silloisten kahden kattotiili-valmistajan lisäksi Suomessa oli tilaa myös uudelleyrittäjälle. Meillä oli valmiiksi tyhjä halli, johon in-vestoimme kattotiililinjan. Vappuna 1997 syntyi en-simmäinen Aura-kattotiili, jota edelleen juhlistam-me henkilökunnan kanssa vappugrillauksin.”

Samaan järjestelyyn liittyi pari vuotta myöhem-min päätös luopua valmisbetonista. Toiminta myy-tiin silloiselle Lohja Rudukselle, joka on edelleenvuokralaisena samalla tontilla.

Peruslähtökohta oli ottaa katto haltuun kokonai-suutena, niinpä saman tien perustettiin myös toi-nen yritys A-Tiilikateasennus Oy, jonka omistuspoh-ja on sama, sen toimitusjohtaja on Hannu.

”Kun Hannu parin vuoden kuluttua kysyi, olinkokoskaan ajatellut tulla töihin perheyrityksen, vasta-sin aluksi että en, tai ehkä. Hän kertoi, että josmieli joskus muuttuisi, se hetki oli juuri silloin. Yri-tys oli laajentunut ja laajentumassa, tarvittiin uusitoimitusjohtajaominaisuuksin varustettu henkilö.”

Asiaa oikeasti mietittyään Helin päätös syntyi lo-pulta nopeasti. ”Se tosin merkitsi sitä, että aikalail-la kaikki meni uusiksi. Sanouduin irti työpaikasta,jossa olin viihtynyt erinomaisesti ja rupesin reis-saamaan Tampereelta Auraan.”

Heli aloitti liiketoimintajohtajana. Toimitusjohta-ja hänestä tuli 2001: ”Alkua toki auttoi se, ettäpaikka ja ihmiset olivat tuttuja, bisnessmaailma olikuitenkin itselle uutta. Työnjako Hannun kanssa olise että luova kehittäjä keksii ja minä yritin pitäähommaa hallinnassa. Kolmantena osakkaana meil-lä on myynnistä vastaava Rauhalan Marko, perhe-taustaa hänelläkin, hän on serkkumme.”

Kattoala on Helin mukaan oma maailmansa, jollaon omat jakelureittinsä: rautakaupat, rakennusliik-keet ja talotehtaat. ”Siis hyvin erityyppistä kuin oliaikaisemmin betonirenkaiden ja valmisbetoninkanssa. Lisäväriä tuo se että betonituotteet ovatvain puolet meidän liikevaihdosta, merkittävässäroolissa ovat kattotarvikkeet, kuten tiivisteet, pelti-tuotteet, läpiviennit, kattoturvatuotteet.”

LOIMAA SOPIVASTI KARTALLAPerheyritykseen tuleminen merkitsi mullistuksia

myös omassa perheessä. Heli oli ostanut DI -puoli-sonsa kanssa Tampereelta vanhan rintamamiesta-lon ja remontoinut sen sillä mielellä että siinä asu-taan iät kaiket. Tampereella asuttiin siihen asti, kunhoitopaikan etsiminen vuonna 2000 syntyneelleesikoiselle tuli ajankohtaiseksi. Silloin oli päätettä-vä missä koti olisi.

”Kartalta katsoimme, että Loimaa on oikeallapaikalla ja siellä on rautatieasema. Minun työmat-kani Auraan kestää sieltä autolla puoli tuntia, puoli-son työmatka Tampereelle junalla tunnin.”

Perheyrityksessä työaikakäsite on ehkä vielä hä-märämpi kuin muualla? ”No eihän sitä työaikaa ole.Toisaalta työpaikka on siellä missä läppärikin, itse-kin teen paljon etätöitä kotoa. Äitiysloma-aikoinapuolestaan tuli otettua lapsi usein tänne Auraanmukaan, täällä asunut äitini oli silloin paljon lastenkanssa”, Heli kertoo. Nuorempi lapsi syntyi 2002,joten molemmat ovat nyt jo kouluikäisiä.

BETONITEOLLISUUS RY:N HALLITUKSESSAPerhe pitää Helin mukaan hyvin arjessa kiinni. Hänsanookin olevansa erittäin mustasukkainen sekätyö- että vapaa-ajasta. ”Siis siitä, mihin olen valmisajan käyttämään. Asioiden pitää olla oikeasti itselleajankohtaisia ja tärkeitä. Töissä meidän ajankäyttö-ämme ohjaa selkeä vuoden kierto: kesällä sesonki-aikana pienessä yrityksessä tehdään niitä perusjut-tuja: tarjouksia, tilauksia ja toimituksia, tuurataanloma-aikana myös toisia. Kehittämisasiat ovat sit-ten loppusyksyn ja talven asioita.”

Betoniteollisuus ry:n hallitukseen Heli on kuulu-nut 2000-luvun alkupuolelta. ”Kun kysyttiin, koinettä on tärkeätä olla mukana toimialan järjestössä,vaikka betonikattotiilen valmistajat ovat toki beto-niteollisuudessa marginaaliryhmä. Pidän silti itseä-ni tietyllä tavalla betoni-ihmisenä, sen asian edis-täminen on läheinen juttu. Hallitustyöskentelyn an-siosta saa tietoa laajemminkin koko rakentamisensektorissa. Pystyy peilaamaan mihin suuntaan alal-la ollaan menossa. Se mitä itse voi alalle tuoda onajankohtaista tietoa kuluttajakaupasta.”

SUOMALAINEN PITÄÄ PERINTEISESTÄHenkilökuntaa A-Tiilikatteella on 16, asennuspuo-len pääluku on kolmisenkymmentä. ”Meidän toi-mintaamme sopii se että omia asentajia on aikapaljon, heidän kanssaan on joustavaa toimia.”

A-Tiilikatteen tämän vuoden liikevaihto asettu-nee 5,5 - 6 miljoonaan euroon, asennuspuolen noin3,5 miljoonaan euroon.

Kolme vuotta sitten tehtiin iso investointi laajen-tamalla ja uusimalla kattotiililinja. ”Haasteelliseenaikaan”, Heli myöntää; ”Selvittiin kuitenkin kuivinjaloin, vaikka ilman pudotusta emme mekään selvin-neet. Siinä mielessä päätös oli hyvä, että se paransituottavuutta ja tehokkuutta. Löysät on otettu pois.”

Uuden tehtaan myötä lanseerattiin myös uusisileä kattotiilimalli. ”Tuote sekä ihastuttaa muttamyös vihastuttaa”, Heli naurahtaa. ”Suunnittelija-kenttä pitää, mutta volyymi on vielä pieni, sillä pe-rinteinen on se mihin on totuttu. Sileä malli vaatiimyös tietyntyyppisen rakennuksen. Kun omakotita-lorakentaminen on Suomessa pitkälle talotehtaidenhallinnoimaa, niiden mallistoihin perinteinen katto-tiili sopii usein paremmin”, hän selittää. ”Uskon uu-den mallin toki yleistyvän, mutta pikku hiljaa.”

PERHEYRITYKSESSÄ MUTKATTOMAMPAASisarukset ovat sikäli erilaisia toisen polven perhe-yrittäjiä, että nyt nelikymppisinä he ovat jo pitkäänolleet ”itsellisiä”. ”Isä valitettavasti sairastui lähesheti sukupolvenvaihdoksen jälkeen. Välillä olemmeveljen kanssa pohtineet, että olisi ollut asioita, jois-ta isältä olisi voinut kysyä. Toisaalta perheyrittäjyystarkoitti sitäkin, että varsinkin veli otti välillä isänkanssa kovastikin yhteen. Välit pysyivät hyvinä var-maankin sen ansiosta, että sukupolvenvaihdoksenjälkeen vanhemmat muuttivat Forssaan.”

Sen verran isältä tuli evästystä, että kattotiilituo-tannon aloittamiseen hän suhtautui epäillen muis-tellen 50-lukua ja värien kanssa sottaamista. ”Eisitten uskottu kuitenkaan”.

Näkyykö perheyrittäjyys nykyään? ”Enemmänkinehkä kuuluu: olemme luultavasti vähän suorasanai-sempia keskenämme kuin muuten. Varmasti myösse on perheyrittäjyydelle ominaista, että olemmeetsineet jokaiselle sen oman roolin, jossa pystyykäyttämään vahvuuksiaan ja tekemään sitä minkäkokee itselleen mielekkääksi. Se on tärkeää senkintakia, että tiedämme yrityksen olevan meidän jut-tumme, jota tulemme tekemään vielä pitkään.”

SAAPPAAT SAVESSAVapaa-ajasta pitävät pitkälti huolen omakotitaloLoimaalla sekä mökit Urjalassa ja Lapissa. Varsin-kin puutarhanhoito on Helille tärkeää. ”Pois työku-vioista vievät hyvin myös ystävät ja järjestötoimintaLoimaalla. Liikkumisesta pidän, varsinkin latino-tansseista.”

Haastattelun jo loputtua toimittaja havahtuu,että kysymättä jäi se ilmeinen kysymys: millainenon nainen betoni-toimitusjohtajana, ainakin varsinharvinainen?

”Vaikea vastata, kun en itse tiedä muusta. Ei seainakaan itselle ole ollut ongelma”, Heli sanoo.”Voi olla, että joissakin asioissa olen ehkä keskus-televampi johtaja kuin mies. Ratkaisevampaa onkuitenkin mielestäni luonne kuin sukupuoli.”

Heli kertoo olevansa saappaat savessa-tyyppi,joka haluaa ja tykkää olla tekemisissä asiakkaidenja työntekijöiden kanssa.

Sirkka Saarinen

2”Kattohommia ja projekteja riittää vapaa-ajallekin”,kertoo Heli.

2

Heli

Välih

arju

n ko

tiark

isto

BET1002 60-61 Henkilokuva 28.6.2010, 12:1961

2 201062

UUSIMMATBETONIN KOULUTUS- JATAPAHTUMATIEDOTLÖYTYVÄT OSOITTEISTA:

WWW.BETONI.COMWWW.BETONIYHDISTYS.FI

ARKKITEHDEILLE,KAAVOITTAJILLE JARAKENNUSVALVONNOILLEBETONIIN LIITTYVIÄ KOULUTUS-JA INFO-TILAISUUKSIAVUONNA 2010

Betonitieto jatkaa vuoden 2010 aika-na eri paikkakunnilla betonirakenta-miseen liittyviä maksuttomia koulu-tus- ja infotilaisuuksia arkkitehdeille,kaavoittajille, rakennusvalvonnoille,suunnittelijoille jne.

Koulutukset ovat kestoltaan noinpuoli päivää ja maksuttomia. Ohjelmavoidaan suunnitella eri tahojen tarpei-den mukaan. Teemoina ovat mm.– Betoniarkkitehtuurin uudet

mahdollisuudet– Julkisivut– Betonipinnat– Ympäristörakentaminen– Energia- ja ympäristö– Betonirakenteiden korjaaminen

Lisätietoja kursseista ja infotilaisuuk-sista antaa ja maksuttomia koulutus-tilaisuuksia voi tilata arkkitehti SAFAMaritta Koivistolta,puh. 040 - 900 3577 [email protected]

Järjestäjä:Betoni / Betoniteollisuus ry

Asun

to O

y He

lsin

gin

Arab

ianv

illat

– A

RK-H

ouse

Ark

kite

hdit

Oy

ELEMENTTISUUNNITTELU.FI-SIVUT ON AVATTU

Betonielementtirakentamisen ohjeis-tus uudistetaan eurokoodien mukai-seksi vv. 2009 - 2010.

www.elementtisuunnittelu.fi -sivuton avattu. Sivut täydentyvät vuoden2010 aikana kuukausittain ja senjäl-keen tarpeen mukaan. Sivuilta löytyymyös elementtirakentamista koskevamateriaali, joka aiemmin on ollut si-vuilla www.betoni.com.

Sivujen päävalikko on seuraava:Tekniset artikkelitValmisosarakentaminenSuunnitteluprosessiRunkojärjestelmätPalonkestoÄäneneristysRakennuksen jäykistysJulkisivutLiitoksetElementtien toimitusElementtien asennusHuolto ja kunnossapito

Tietoa sivuilta voi hakea myös haku-koneella. Sivuille laaditut esimerkki-tietomallit ovat asuinkerrostalosta,toimistorakennuksesta ja hallista. Ai-neisto on ryhmitelty käyttäjäryhmit-täin rakennuttajalle, urakoitsijalle, ra-kennesuunnittelijalle, arkkitehdille jaopiskeluun.

Ohjeita voi tarkastella myös seuraavienteemojen alta:

RungotJulkisivutEnergiaPaloÄäniTyömaaMallinnus

HYÖDYLLISTÄ TIETOABETONIELEMENTTI-RAKENTEIDEN SUUNNITTELUSTAJA RAKENTAMISESTA

Aktiivikäyttäjät voivat rekisteröityä si-vuille. Tämä varmistaa sen, että käyt-täjä saa aina tiedon sivuille tulevastauudesta materiaalista.

Käytä hyväksesi asiantuntijoidenlaatimaa aineistoa. Se helpottaa käy-tännön projektien suunnittelua ja to-teutusta sekä varmistaa taloudellisenja toimivan lopputuloksen.

Lisätietoa sivuista antaa [email protected] ry,elementtivalmistajat

–>

SUOMEN BETONIYHDISTYS RYKOULUTTAA – SYKSY 2010

EC 4 Liittorakenteet jakansalliset liitteet21.-22.09.2010

by 60 EC 2 Suunnitteluohje28.-29.09.2010

Betonityönjohtajan pätevöityskurssi05.-06.10.2010

Betonilattia - pinnoitustyönjohtaja,pätevöityskurssi12.-14.10.2010

by 85-vuotisjuhlaseminaari ja-illallinen sekä Betonipäivät 201008.-09.11.2010

1-luokan betoni/valmisbetoni-työnjohtajan pätevöityskurssi15.-17.11.2010 I kurssijakso14.-16.12.2010 II kurssijakso11.-13.1.2011 III kurssijakso08.-10.2.2011 IV kurssijakso

Betonin peruskurssi25.-26.11.2010

Betonin kierrätystekniikat08.12.2010

Lisätietoja kursseista:www.betoniyhdistys.fi

byKOULUTTAA

BY 85 v. JUHLASEMINAARI +BETONIPÄIVÄT & -NÄYTTELY8. – 9.11.2010

SCANDIC MARINA CONGRESSCENTER, HELSINKI

Betoniteollisuus ry:n ja Suomen Beto-niyhdistys ry:n järjestämä kaksipäiväi-nen seminaaritapahtuma betonialanasiantuntijoille, sidosryhmille ja alas-ta kiinnostuneille.

Maanantaina 8.11. ohjelma:By 85 v. juhlaseminaari ja -illallinen+ näyttely- By 85 v. -juhlaseminaariohjelma

+ näyttely- iltapäiväkahvit- By 85 v. -juhlaillallinenTapahtuman ensimmäisen päivän juh-laseminaarissa luodaan katsaus yh-distyksen menneisiin vuosiin sekä tä-hystetään yhdistyksen ja koko beto-nialan tulevaisuudentekijöihin.

Tiistaina 9.11. Betonipäivät + näyttely- Betonipäivät seminaariohjelma

+ näyttely- buffet-lounasToisen tapahtumapäivän teemoinaovat kestävä kehitys ja ympäristöasiatsekä suunnittelu-, tulevaisuus- jaajankohtaisasiat.

Vuosien varrelta tuttu betoniteknii-kan näyttely järjestetään tällä kertaakaksipäiväisenä.

Jos olet kiinnostunut näytteilleaset-tajamahdollisuuksista, workshopin jär-jestämisestä tai muun oheisohjelmansuunnittelemisesta näyttelyn yhtey-teen, ota yhteyttä:[email protected] gsm +358 (0)50 376 2005.

Järjestäjät ja tiedustelut:Suomen Betoniyhdistys ry,www.betoniyhdistys.fimarjaleena.pekuri@betoniyhdistys.fiBetoniteollisuus ry,[email protected]

BET1002 62-63 Kurssit 28.6.2010, 12:2462

63betoni 2 2010

KERTTU JA JUKKA VUORISENRAHASTO

APURAHATBETONITEKNOLOGIAN ALAANKUULUVIEN TUTKIMUSTÖIDENJA MATKOJEN APURAHOIKSIYKSITYISILLE HENKILÖILLE

Hakemukset osoitteella:Suomen Betoniyhdistys ryPL 381, 00131 Helsinki”Kerttu ja Jukka Vuorisen rahasto”

Lisätietoja: Jussi Mattila,Betoniyhdistys ry,puh. 0400 637 224

EINAR KAHELININ RAHASTO

STIPENDITBETONIRAKENTAMISENOPINNÄYTETÖIHIN

Hakemukset osoitteella:SBK-säätiö c/o Betonikeskus ryPL 381, 00131 Helsinki

Lisätietoja: Olli Hämäläinen,puh. 050 1513

Stipendejä ja apurahoja voi hakea va-paamuotoisella hakemuksella kokovuoden betonirakentamiseen liitty-viin diplomi-, lisensiaatti- ja väitös-kirjatöihin, alan opinnäytetöihinsekä opintomatkojen apurahoiksi.

Rahastojen hallitus päättää hake-musten perusteella jaettavien stipen-dien määrän ja summat. Stipendiensaajille ilmoitetaan päätöksestä hen-kilökohtaisesti.

Hakemuksista tulee ilmetä hakija,yhteystiedot ja varojen käyttötarkoi-tus eriteltynä sekä mahdolliset muuthaetut avustukset.

by

Pientalon elinkaaren aikaisista ympä-ristövaikutuksista huomattava osa,noin 80 - 90 % kertyy käytössä. Suu-rin päästöjen aiheuttaja on energian-kulutus.

Rakennuksen runko vaikuttaa suu-resti energiankulutukseen. Kiviraken-teisen talon massiivista runkoa hyö-dyntämällä voidaan säästää lämmityk-seen tarvittavaa energiaa 3 -14 % jajäähdytykseen tarvittavaa energiaajopa 50 %. Parhaimpaan tulokseenpäästään, kun rakennus on rakenteel-taan sekä massiivinen että tiivis. Kivi-runko parantaa myös sisäilman laatua.

Rakennuksessa passiivisuuson hyvästäAurinkoenergian passiivisella hyödyn-tämisellä tarkoitetaan lämmityksen jajäähdytyksen parantamista ilman lisä-laitteita. Talvikuukausina rakennuskerää auringon energiaa ja lämpö va-rastoituu talon massiivirakenteisiin.Kesällä massiivinen rakenne estääauringon liiallisen lämpösäteilyn sisä-tiloihin, jolloin talo pysyy viihtyisänviileänä.

Rakennuksen massan lisäksi onsyytä kiinnittää huomiota myös ikku-noiden sijoitteluun, tilojen järjeste-lyyn, vaipan tiiviyteen, lämmöneris-tykseen sekä rakennuksen sijoitteluunja suuntaukseen tontilla.

Kivitalo tasaa sisäilman lämpö- jakosteusvaihteluita. Kesällä massiivis-ta runkoa voidaan hyödyntää ilman-vaihdon yöviilennysvaraajana niin,että erillistä jäähdytystä ei välttämät-tä laisinkaan tarvita miellyttävän si-säilmaston ylläpitämiseksi

Kivitalolaskin on netissä toimivatyökalu, jonka avulla voi helposti janopeasti tarkastella sekä vertailla erirakenteiden ja materiaalien vaikutuk-sia rakennuksen kustannuksiin. Kivi-talolaskin löytyy osoitteista:www.kivitaloinfo.fi/kivitalon kustan-nukset taiwww.mittaviiva.fi/kivitalolaskin

BETONI 10– KÄSIKIRJA ON ILMESTYNYT

BETONIALAN INFOYKSISSÄ KANSISSA:

– Yritysten tuote-, laadunvalvonta-ja yhteystiedot

– Tuotteet ja palvelut -hakemisto– Tyyppihyväksytyt tuotteet,

varmennetut käyttöselosteet– Alan koti- ja ulkomaiset järjestöt– Betonialan järjestöjen

myöntämät apurahat– Betonirakentamisen suunnittelu-

ja rakentamisohjeet– Tilastot, julkaisut ym.– Luettelo ilmoitetuista

laitoksista– Teknisiä ja ajankohtaisia artikke-

likoosteita

Betonikäsikirja on myös verkossa.Käy tutustumassa osoitteessa:www.betoni.com

MARITTA KOIVISTOLLE SUOMENLEIJONAN ANSIORISTI

Tasavallan presidentti on myöntänytBetoni -lehden päätoimittaja, arkki-tehti SAFA Maritta Koivistolle Suo-men Leijonan Ansioristin.

Koivisto on työskennellyt loppu-vuodesta 1994 alkaen Suomen Beto-nitieto Oy:n palveluksessa ensin Be-toni-lehden toimittajana ja vuodesta1996 alkaen Betoni-lehden päätoimit-tajana, graafisena suunnittelijana jaerilaisissa alan koulutustehtävissä.Vuodesta 2010 alkaen hän jatkaa Ra-kennustuoteollisuus RTT ry:n jaostos-sa Betoniteollisuus ry ja toimii Beto-ni-lehden päätoimittajana. Hänenmuita tehtäviään ovat betonin ima-gon ja viestinnän kehittäminen sekäerilaiset koulutus- ja neuvontatehtä-vät niin rakennusalan opiskelijoillekuin ammattilaisille sekä alasta kiin-nostuneille.

Koivisto on valmistunut arkkiteh-diksi vuonna 1999 Teknillisen korkea-koulun arkkitehtiosastolta. Hän onsuorittanut myös rakennusarkkitehdintutkinnon vuonna 1988 Lahden teknil-lisessä opistossa. Helsingin yliopis-tossa on aikuiskasvatustieteen javiestinnän opinnot lähes valmiit.

Koivisto on toiminut eri arkkitehti-toimistoissa suunnittelijana ja vuo-desta 1989 lähtien hänellä on ollutmyös oma suunnittelutoimisto.

Hänellä on useita luottamustehtä-viä ja toimia siviilipuolella. Koivistoon Suomen Julkisivuyhdistys ry:n hal-lituksen jäsen ja taiteellisen toimi-kunnan puheenjohtaja.

Suomen Leijonan (SL) ritarikuntaperustettiin asetuksella 747/1942, jase on Suomen ritarikunnista nuorin.Sen kunniamerkkejä annetaan tun-nustukseksi huomattavista sekä sivii-li- että sotilaallisista ansioista. SL:nkunniamerkkejä voidaan antaa myösulkomaalaisille. SL:n ritarikuntiensuurmestarina on Tasavallan Presi-dentti, jolla yksin on oikeus kunnia-merkkien antamiseen.

KEVYEMPI TULEVAISUUS– ASUMISEN VIISAAT VALINNAT– WWW.KIVITALOINFO.FI

KÄSIKIRJA 1O

by

BET1002 62-63 Kurssit 28.6.2010, 12:2463

2 201064

Bio-Ren sammaleenpoistoaineKekkilän Askellaatat Ruduksen betoniasema Arenastaden alue

ISOLA BIO-RENSAMMALEENPOISTOAINE

Lemminkäinen Rakennustuotteet Oyon tuonut markkinoille ympäristöystä-vällisen sammaleenpoistoaineen.Isola Bio-Ren poistaa tehokkaastisammaleen, levän ja jäkälän. Bio-Renei vahingoita alustaa eikä muita kas-veja, koska se ei sisällä liuottimia.

Bio-Ren Sammaleenpoistoainettavoi käyttää kaikille kattomateriaaleil-le, terasseille, muureille, kiville, puu-pinnoille, markiiseille ja julkisivuille.

Mahdollinen irtonainen sammal jakuivuneet lehdet poistetaan ennenBio-Ren-käsittelyä. Tuote on käyttö-valmis sellaisenaan ja sitä sumute-taan alipaineruiskulla tai sumutepul-lolla suoraan poistettavan kasvillisuu-den päälle. Ainetta voi käyttää ilmansuojavälineitä, koska se on vaaratoniholla tai hengitettynä. Bio-Ren on pa-kattu 5 litran kannuun. Jälkikäsittelyyn riittää kun samma-leen ja jäkälän väri on muuttunut rus-keaksi, jolloin esimerkiksi sade ja tuu-let poistavat kuivuneen kasvuston.Joskus kasvuston poisto vaatii kevyt-tä harjaamista ja alustan ruiskutta-mista vedellä esimerkiksi puutarha-letkulla. Katolla ei tule käyttää pai-neilmapesuria.

Lisätietoja:Lemminkäinen Rakennustuotteet Oypuh. 02071 [email protected]

BM TOIMITTAA KOLMENRAKENNUKSEN RUNGOTTUKHOLMAN ALUEELLE

BM-ryhmään kuuluva Betongmästar-na Sverige Ab on solminut sopimuk-set runkotoimituksista kohteisiinHoitolaitos, tilaajana NCC Construc-tion Sverige Ab, Kv. Uarda 5 ja Stock-holmsarenan, tilaajana Peab SverigeAb. Projekteihin kuuluvat elementti-en lisäksi suunnitteluosaaminen jalaaja asennus sekä työmaatoiminto-jen ohjaaminen.

Kv. Uarda 5 on ensimmäinen toimis-torakennus uudessa kaupunginosassaArenastadenissa Solnassa. Rakennuson energiatehokas toimisto, jonka ra-kennusala on noin 56 000 m2 ja tuleekäsittämään noin 2 000 toimistopaik-kaa. Kiinteistöyhtiö Faberge toimiisen rakennuttajana. Stockholmsare-nan rakennetaan Globenin viereen jasiihen tulee 30 000 istuinpaikkaa.Stockholmsarenanissa tullaan järjes-tämään urheilu- ja viihdetapahtumia.Rakennuttajana on Tukholman kau-punki kiinteistöyhtiönsä kautta.

“Toimitukset sisältävät kantavatpilari/palkkirungot, välipohjaelemen-tit ja seinät, jotka valmistamme omil-la tehtaillamme”, kertoo toimitusjoh-taja Jan Jansson. Perustyöllisyystehtaissa on turvattu vuodeksi näilläkohteilla. “ Tarjotut tekniset ratkai-sut vastaavat hyvin meidän ympäris-tö- ja energiavaatimuksia. Lisäksi te-hokas asennustyö säästää meille ai-kaa”, kertoo ostopäällikkö Patrik Ben-tersten (Kv. Uarda 5).

Tilausten yhteisarvo on 40-45 MEriippuen optioiden toteutumisesta.

BM-ryhmällä on myös vientimarkki-noilla suuret odotukset Kiirunan jatko-rakentamisessa ja Barentsin alueenisoissa rakennushankkeissa.

Lisätietoja: toim.joht. Jan Jansson,Oy Betongmästarna Abgsm +358 400 561557

RUDUKSEN UUSI BETONIASEMAJÄTKÄSAARESSA PANOSTAAYMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISYYTEEN

Helsingin Jätkäsaaressa vihittiin ke-säkuussa Rudus Oy:n uusi betoniteh-das ja sorasatama. Tällä hetkellä Suo-men nykyaikaisin betonitehdas pystyypalvelemaan tehokkaasti Helsinginniemen rakentajia. Jätkäsaari on yksiHelsingin merkittävimmistä rakenta-miskohteista 2010-luvulla. Vuoteen2020 mennessä sinne rakennetaankoti noin 16 000 helsinkiläiselle janoin 6 000 työpaikkaa. Alue on laajuu-deltaan yli 100 hehtaaria.

Jätkäsaaren betonitehtaan toimin-ta on suunniteltu energiaa säästäväk-si ja aiheuttamaan mahdollisimmanvähän päästöjä ja häiriötä ympäristönasukkaille. Asiakkaiden näkökulmas-ta lyhyiden kuljetusmatkojen lisäksiJätkäsaaren tehdas suunniteltiinmahdollisimman joustavaksi erilais-ten betonilaatujen valmistukseen. Nytrakentaja saa samalta tehtaalta kokovalikoiman betoneita; reseptejä onnoin 4 500. Jätkäsaaresta saa perin-teisten laatujen lisäksi muun muassavärillistä betonia, itsetiivistyvää beto-nia ja teräskuitubetonia.

Tehtaalla on oma Turbo-energialai-tos, jonka tuottama energia hyödyn-netään kokonaisuudessaan betoninvalmistuksessa; myös palamiskaasu-jen sisältämä energia otetaan tal-teen. “Valitulla sijainnilla pystytäänminimoimaan kuljetuksista aiheutu-vat ympäristövaikutukset. Rakennus-kohteet ovat lähellä ja betoniin tarvit-tava kiviaines tuodaan pääosin merit-se”, toteaa Rudus Oy:n toimitusjohta-ja Lauri Kivekäs.

Betonin valmistuksessa tarvittavakiviaines kuljetetaan kahdella hiekka-jaalalla tehtaan rannassa olevaanomaan sorasatamaan, josta se siirre-tään kiviainessiiloihin. Jätkäsaaren betonitehtaan kapasi-teetti on 150 kuutiota tunnissa. Teh-das siirretään muualle, kun Jätkäsaarion rakennettu valmiiksi. Rudus väistyyasutuksen tieltä.

Lisätietoja: toim.joht. Lauri Kivekäs,gsm 0400 456 747, www.rudus.fi

UUSIA ASKELPOLKU-LAATTOJAPIHOILLE

Pyöreistä askellaatoista saa tyylik-käitä polkuja ja patioita kotipihaan.Askelpolku -pihalaatoissa on uuttalaatan pyöreä muoto ja kolme erilais-ta Askelpolku -laattaa mahdollistavatlukuisten eri kuvioiden rakentamisen.

Kekkilä Oy:n keväällä markkinoil-le tuoduilla Askelpolku -laatoilla voikattaa pihanurmea halkovat tavalli-simmat kulkureitit, kuten esimerkiksireitin terassilta marjapensaille.Luonnollisen näköinen ja elävä polkusyntyy, kun yhdistelee pieniä ja isojalaattoja ennakkoluulottomasti kes-kenään.

Sarjaan kuuluvaan reiällisen laatankeskelle voi laittaa kasvin, ulkotulentai ulkovalon luomaan tunnelmaa ke-säiltoihin.

Askelpolku -laatta on helppo asen-taa itse eikä vaadi suuria pohjatöitä.

Laatat ovat läpivärjättyä betonia jakaikista kolmesta laatasta on saata-villa kaksi värisävyä: tummanharmaaja vaaleanharmaa.

Iso laatan halkaisija on 38 cm japaino 16 kg, pieni laatta on halkaisi-jaltaan 15,5 cm ja paino 2,7 kg. Reikä-laatan halkaisija on 38 cm ja reiänhalkaisija 16,5 cm, paino 13 kg. Kaik-kien laattojen paksuus on 5 cm.

Tuotteet ovat suomalaisten suun-nittelijoiden käsialaa.

Lisätietoja: www.kekkila.fi

BET1002 64-65 Uutiset 28.6.2010, 12:2664

65betoni 2 2010

PL 381 (Unioninkatu 14, 2. krs)00131 [email protected]@rakennusteollisuus.fivaihde (09) 12 991fax (09) 12 99 291

Betoniteollisuus ry(entinen Betonitieto Oy jaBetonikeskus ry)

Toimitusjohtaja Olli Hämäläinen(09) 1299 [email protected]

Tuoteryhmäpäällikkö Seppo Petrow(09) 1299 [email protected]

Tuoteryhmäpäällikkö Arto Suikka(09) 1299 [email protected]

Standardointipäällikkö Tauno Hietanen(09) 1299 [email protected]

Päätoimittaja, arkkitehti SAFAMaritta Koivisto(09) 1299 402, 040 900 [email protected]

Projekti-insinööri Petri Mannonen(09) 1299 [email protected]

Projektiassistentti Paula Karvonen(09) 1299 [email protected]

Betoniyhdistys [email protected](09) 6962 3621

Toimitusjohtaja Jussi Mattila0400 637 224

Kehitysjohtaja Risto Mannonen040 900 3578

Sihteeri MarjaLeena Pekuri040 900 3575

Koulutussihteeri Pirkko Grahn(09) 6962 36 26, 040 831 4577

BETONITIETOUTTAUNIONINKADULLABetoniyhdistys ry ja Betoniteollisuusry (entinen Betonitieto Oy ja Beto-nikeskus ry) sijaitsevat Unioninkatu14:ssa, toisessa kerroksessa.

Yhteisissä tiloissa toimii myös be-tonipintanäyttely, joka esittelee mm.erilaisia betonin väri- ja pintakäsitte-lytapoja. Näyttely on avoinna toimis-ton aukioloaikoina klo 8.15 – 16.00 jatarvittaessa esittelystä voi sopia etu-käteen arkkitehti Maritta Koivistonkanssa,gsm 040 - 9003577 [email protected]

WWW.BETONI.COM– sisältää valmistaja- ja

tuotetietoa !

.comBETONINYHTEYSTIEDOT1.1.2010 ALKAEN

ILMOITTAJALUETTELO2 2010

Ilmoittaja Sivu

Ardex Oy 2A-Tiilikate Oy 2Betoni.com 4Contesta Oy 3Elementtisuunnittelu.fi IV kansiFinnsementti Oy II kansiLakan Betoni Oy 3Omni-Sica Oy 4Rakennusmedia Oy 2Steel-Kamet Oy 4Rudus Oy III kansiWSP Finland Oy Tutkimus 2

A-Tiilikate Oy

“Viime talvena lumikuorma ja siihenliittyvät kysymykset ovat olleet laa-jasti esillä, ja erilaisia näkemyksiä onesitetty turhaa huolta herättäen”, to-teaa toimitusjohtaja Heli Väliharju A-Tiilikate Oy:stä. Vaikka lunta olisi pal-jonkin katoilla, kunnolla tehdyt tiilika-tot kyllä kestävät. “Yleissilmäys katonkuntoon on aina säännöllisin väliajoinpaikallaan, rikkoontuneet tiilet on syy-tä uusia ja läpiviennit tarkistaa. Sa-malla voi tarkistaa tarvitseeko kattoperusteellisempaa huoltoa, pesua taimaalausta. “On hyvä muistaa, että hy-vin hoidettu tiilikatto kestää 50-60vuotta”, toteaa Heli Väliharju.

Betonikattotiili on perinteinen ma-teriaali suomalaisissa katoissa. Seonkin ollut jo pitkään käytetyin kate-materiaali uusissa pientaloissa. Ny-kyisin kiinnitetään huomiota myösvalmistusprosessin ekologiseen ja-lanjälkeen. Katon pitkä käyttöikä, val-mistuksen ympäristöystävällisyyssekä kierrätettävyys käyttöiän jälkeenvaikuttavat valintaan. “Tuotekehityk-sessä panostammekin juuri pitkäikä-syyteen ja hankinnan vaivattomuu-teen ja käytön helppouteen. Vaikkavalmistamme kattotiiliä, niin toimi-tamme tillikattoja”, toteaa Väliharju.

A-Tiilikate Oy on suomalainen per-heyritys, jonka tuotantolaitokset si-jaitsevat Aurassa. A-Tiilikate Oy:ssäon käytössä laatu- ja ympäristöjärjes-telmä, joka on rakennettu kansainvä-listen ISO9001- ja ISO14001-standar-dien vaatimusten mukaisesti. InspectaOy on myöntänyt sertifikaatit laatu -jaympäristöjärjestelmälle. AURA- jaAAVA-kattotiilille on myönnetty ainoi-na suomalaisina kattotiilinä FI-merkinkäyttöoikeus. Sisaryritys A-Tiilikate-asennus Oy asentaa tiilikatot eteläi-sen Suomen alueella sekä uudis- ettäremonttikohteisiin.

Lisätietoja: Toimitusjohtaja HeliVäliharju, (02) 486 4625, gsm 050 3090682, [email protected]

SOKKELIN PINTAAN KORISTEKIVI– MUSTA GRANIITTI

Art JJ Stone ky on tuonut markkinoil-le uuden sokkelin pinnoittamiseentarkoitetun koristekiven.

Sokkeli on tärkeä osa talon julki-sivua ja se viimeistelee osaltaan talonulkoasun. Oikein toteutettu sokkeli onpitkäikäinen ja huoltovapaa. Sokkeli-en tyypillinen ongelma on maalin hil-seily tai suolojen tekemä kirjavuus be-tonipinnoissa.

Musta Graniitti -sokkelin koristekivion valmistettu läpivärjätystä kovan lu-juusluokan betonista (K80), jonka pin-nassa on aito graniittimurske. Koriste-kiven pinta on hiekkapuhallettu. Sok-kelikivet on Suomessa suola- ja pak-kastestattu.

Koristekivien valmistuksessa käy-tetään useita erilaisia käsintehtyjämuotteja, jolloin valmiista betonipin-noista tulee eri tavoin lohkomaisia.Laattoja voi yhdistellä toisiinsa ja li-mittää haluamallaan tavalla.

Koristekivet käyvät myös pihamuu-reihin ja seinäpintoihin. Tilauksestavalmistetaan eri värivaihtoehtoja jakokoja.

Art JJ Stone ky on Joensuun Hei-nävaarassa sijaitseva rakennusalanyritys, joka valmistaa kevytbetonisiakoristeita ja koristelistoja kivitalojenjulkisivuihin. Betonilistat ja valmis-teet ovat viiden millimetrin ruostu-mattomalla teräksellä (RST-harjate-räs) raudoitettua kevytbetonia. Listatsoveltuvat niin uudis- kuin korjaus-kohteisiin.

Lisätietoja:Art JJ Stone ky, Jari Vaittinengsm 050-540 [email protected]

A-TIILIKATE OY:N KATTOTIILILLEON MYÖNNETTY FI-MERKKI

Sokkelin koristekivi

BET1002 64-65 Uutiset 28.6.2010, 12:2665

BETONIN JA BETONITUOTTEIDEN VALMISTAJIA

TOIMINIMI VALM

ISB

ETO

NI

ON

TELO

LAAT

AT

TT-L

AAT

AT

HTT

-LA

ATAT

TB-

YM

. VÄ

LIP

OH

JAT

TB-

PIL

AR

IT J

A -

PALK

IT

JÄN

NE

BE

TON

IPA

LKIT

PO

RTA

AT

MU

UT

TR-E

LEM

., P

ER

US

TUK

-S

ET,

PA

RV

EK

KE

ET

JNE

.

PAA

LUT

ELE

ME

NTT

IPIE

NTA

LOT

ELE

M.H

ALL

IT Y

M. T

YY

PP

IRA

K.

PÄ

ÄLL

YS

TELA

ATAT

JA

-K

IVE

T,M

UU

YM

PÄ

RIS

TÖB

ETO

NI

MO

S.-

YM

S.

BE

TON

IPÄ

ÄLL

YS

TEE

T

PU

TKE

T JA

KA

IVO

T

KA

AP

ELI

KO

UR

UT

JAK

AN

AA

LIE

LEM

EN

TIT

SIL

LAT,

LA

ITU

RIT

, TU

KIM

UU

RIT

SIIL

O-

JA S

ÄIL

IÖE

LEM

EN

TIT

LIIT

TOLA

ATAT

MU

UR

AU

SK

IVE

T, H

AR

KO

TJA

KAT

TOTI

ILE

T

KE

VY

TSO

RA

BE

TON

I

ER

IKO

ISTY

ÖT

PIIR

US

TUS

TEN

MU

KA

AN

JULK

ISIV

UT

JA V

ÄLI

SE

INÄ

T

BETONITEOLLISUUS ry:nJÄSENYRITYKSET

KU

IVAT

UO

TTE

ET

ELE

ME

NTT

IRA

KE

NTE

ISE

TV

ÄE

STÖ

SU

OJA

T

Alavuden Betoni Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Peräseinäjoentie 210PL 10, 63301 Alavusp. 0207 579 800, fax 0207 579 [email protected]

Ansion Sementtivalimo Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •PL 48, 21531 Paimiop. (02) 477 0100, fax (02) 477 [email protected] www.asv.fi

A-Tiilikate Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Kuovintie 7, 21380 Aurap. (02) 486 460 fax (02) 486 6005www.a-tiilikate.fi [email protected] • • • •

Betonilaatta Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Alakyläntie 3, 20250 Turkup. (02) 511 8800, fax (02) 511 [email protected]ös muurikivet ja polkupyörätelineet

Betoniluoma Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •PL 37, 64701 Teuvap. (06) 220 6500, fax (06) 267 [email protected]

Betonimestarit Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •PL 57, 74101 Iisalmip. 020 7433 900, fax 020 7433 901www.betonimestarit.fietunimi.sukunimi@[email protected]:Iisalmi p. 020 7433 918 fax 020 7433 920Vantaa p. 020 7433 934 fax 020 7433 936Oulu p. 020 7433 905, fax (08) 521 0109Ruotsi, Norja Oy Betongmästarna Abp. 020 7433 927 fax 020 7433 488Maatalous Mestarifarmi Oyp. 0400 166 660 fax 017 767 0330

Iisalmen tehdasAhmolantie 3, 74510 Iisalmip. 020 7433 900, fax 020 7433 920Nastolan tehdasElementintie 12 15550 Nastolap. 020 7433 931, fax 020 7433 911BM Haapavesi OyAllastie 6, 86600 Haapavesip. 020 7433 675, fax 020 7433 671BM Oulainen OyTakojankatu 21, 86300 Oulainenp. 020 7433 675, fax 020 7433 471BM Sverige Ab •Öjebyn, Ruotsip. +46(0)911 232 450, fax +46(0)911232455Hallsberg BM Ab •Hallsberg, Ruotsip. +46(0)582 686 770, fax +46(0)58215440

Betoni-Vuokko Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Louhimontie 5, 35800 Mänttäp. (03) 474 5100 fax (03) 474 [email protected]

Betroc Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Valimontie 1, 99600 Sodankyläp. 020 757 9080 fax (016) 614 [email protected]

Betset Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Kyyjärven tehdasPL 14, 43701 Kyyjärvip. 0403 4343 00, fax (014) 417 4270www.betset.fi, [email protected]@betset.fiHämeenlinnan tehdasTölkkimäentie 13, 13130 Hämeenlinnap. 0403 4343 77, fax (03) 467 0770Laatta-Betset OyIlvestie 2, 01900 Nurmijärvip. 0403 4343 74, fax (09) 276 7402Betset-BetoniViikintie 35, 00560 Helsinkip. 0403 4343 60, fax (09) 752 2823

Elpotek Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Vasaratie 9, 48400 Kotkap. 020 447 7427, fax 020 447 [email protected]

BET1002 66-72 MOLLAT 28.6.2010, 12:3166


VALM

ISB

ETO

NI

ON

TELO

LAAT

AT

TT-L

AAT

AT

HTT

-LA

ATAT

TB-

YM

. VÄ

LIP

OH

JAT

TB-

PIL

AR

IT J

A -

PALK

IT

JÄN

NE

BE

TON

IPA

LKIT

JULK

ISIV

UT

JA V

ÄLI

SE

INÄ

T

PO

RTA

AT

MU

UT

TR-E

LEM

., P

ER

US

TUK

-S

ET,

PA

RV

EK

KE

ET

JNE

.

PAA

LUT

ELE

ME

NTT

IPIE

NTA

LOT

ELE

M.H

ALL

IT Y

M. T

YY

PP

IRA

K.

PÄ

ÄLL

YS

TELA

ATAT

JA

-K

IVE

T,M

UU

YM

PÄ

RIS

TÖB

ETO

NI

MO

S.-

YM

S.

BE

TON

IPÄ

ÄLL

YS

TEE

T

PU

TKE

T JA

KA

IVO

T

KA

AP

ELI

KO

UR

UT

JAK

AN

AA

LIE

LEM

EN

TIT

SIL

LAT,

LA

ITU

RIT

, TU

KIM

UU

RIT

SIIL

O-

JA S

ÄIL

IÖE

LEM

EN

TIT

LIIT

TOLA

ATAT

MU

UR

AU

SK

IVE

T , H

AR

KO

TJA

KAT

TOTI

ILE

T

KE

VY

TSO

RA

BE

TON

I

ER

IKO

ISTY

ÖT

PIIR

US

TUS

TEN

MU

KA

AN

TOIMINIMI


KU

IVAT

UO

TTE

ET

ELE

ME

NTT

IRA

KE

NTE

ISE

TV

ÄE

STÖ

SU

OJA

T

Euran Sementtivalimo Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Valimontie, 27500 Kauttuap. (02) 8387 8500, fax (02) 8387 8599www.euransementtivalimo.fi

Finnkeri Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •PL 35, 58201 Kerimäkip. (015) 578 920, fax (015) 578 [email protected]

Hartela Oy Elementtitehdas • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Betonikuja 4, 21600 Parainenp. 010 561 2050, fax 010 561 [email protected]

HB-Betoniteollisuus Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Laastitie 1, 40320 Jyväskyläp. (014) 334 8200, fax (014) 334 [email protected] tehdasTuruntie 448, 31400 Somerop. (02) 748 9350, fax (02) 748 7177

Hyvinkään Betoni O •Betonitie 7, 05840 Hyvinkääp. (019) 427 7500, fax (019) 427 [email protected](myös rappauslaastit, terastilaastit,kalkki- ja kalkkisementtimaalit)

JA-KO Betoni Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •BetonituotetehdasPL 202, Vaasantie 67101 Kokkolap. (06) 824 2700, fax (06) 824 2777www.jakobetoni.fi, [email protected], KokkolaPL 202, Outokummuntie 67101 Kokkolap. (06) 824 2730, fax (06) 824 2733Valmisbetonitehdas, PietarsaariVaunusepäntie 2 68600 Pietarsaarip. (06) 824 2720, fax (06) 724 5004

Joutsenon Elementti Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Puusementintie 2, 54100 Joutsenop. 020 765 9880, fax 020 765 9890www.joutsenonelementti.fietunimi.sukunimi@joutsenonelementti.fi

Kankaanpään Betonija Elementti Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •

PL 96 (Kuusikonkatu 4), 38701 Kankaanpääp. (02) 572 890, fax. (02) 572 8920www.elementti.fi

Kokemäen TB-Paalu Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Betonitie 14, 32800 Kokemäkip. (02) 550 2350 fax (02) 550 2325www.jvb.fi, [email protected]

Kouvolan Betoni Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Tehontie 18 / PL 20, 45101 Kouvolap. (05) 884 3400, fax (05) 321 [email protected]

Lahden Kestobetoni Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Lakkilantie 2, 15150 Lahtip. (03) 882 890, fax (03) 882 [email protected](myös väestönsuojat)

Lakan Betoni Oy • • • • • • • • •• • • • • • • • • • • • • • • • •– Joensuun tehtaatPL 42, (Pamilonkatu 15), 80101 Joensuup. 0207 481 200, fax 0207 481 [email protected]

– Lopen tehdasLäyliäistenraitti 605, 12600 Läyliäinenp. 0207 481 300, fax 0207 481 340

– Forssan tehdasPL 95, (Parmantie 1), 30101 Forssap. 0207 481 351, fax. 0207 481 369

– Jalasjärven tehdasTiemestarintie 18, 61600 Jalasjärvip. 0207 481 290, fax. 0207 481 291– Varkauden tehdasÖljytie 5, 78710 Varkausp. 040 176 3230, fax 040 604 5532

BET1002 66-72 MOLLAT 28.6.2010, 12:3167


TOIMINIMI VALM

ISB

ETO

NI

ON

TELO

LAAT

AT

TT-L

AAT

AT

HTT

-LA

ATAT

TB-

YM

. VÄ

LIP

OH

JAT

TB-

PIL

AR

IT J

A -

PALK

IT

JÄN

NE

BE

TON

IPA

LKIT

PO

RTA

AT

MU

UT

TR-E

LEM

., P

ER

US

TUK

-S

ET,

PA

RV

EK

KE

ET

JNE

.

PAA

LUT

ELE

ME

NTT

IPIE

NTA

LOT

ELE

M.H

ALL

IT Y

M. T

YY

PP

IRA

K.

PÄ

ÄLL

YS

TELA

ATAT

JA

-K

IVE

T,M

UU

YM

PÄ

RIS

TÖB

ETO

NI

MO

S.-

YM

S.

BE

TON

IPÄ

ÄLL

YS

TEE

T

PU

TKE

T JA

KA

IVO

T

KA

AP

ELI

KO

UR

UT

JAK

AN

AA

LIE

LEM

EN

TIT

SIL

LAT,

LA

ITU

RIT

, TU

KIM

UU

RIT

SIIL

O-

JA S

ÄIL

IÖE

LEM

EN

TIT

LIIT

TOLA

ATAT

MU

UR

AU

SK

IVE

T, H

AR

KO

TJA

KAT

TOTI

ILE

T

KE

VY

TSO

RA

BE

TON

I

ER

IKO

ISTY

ÖT

PIIR

US

TUS

TEN

MU

KA

AN

JULK

ISIV

UT

JA V

ÄLI

SE

INÄ

T


KU

IVAT

UO

TTE

ET

ELE

ME

NTT

IRA

KE

NTE

ISE

TV

ÄE

STÖ

SU

OJA

T

Lammin Betoni Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Paarmamäentie 8, 16900 Lammip. 020 7530 400, fax 020 7530 [email protected]

LemminkäinenRakennustuotteet Oy • • • • • • • • •• • • •• •

BetoniliiketoimintaPL 10 Puusepäntie 11, 04361 Tuusulap. 02071 50100, fax 02071 [email protected]– Ollostentie 66, 16300 Orimattila p. 02071 50150, fax. 02071 50169– Teollisuustie 23, 33330 Tampere p. 02071 50154, fax. 02071 50155– Arppentie 26, 82500 Kitee p. 02071 57527, fax 02071 57598– Myllypuronkatu 8, 57220 Savonlinna p. 02071 51000, fax 02071 51001– Mansikkaraitti 13, 77600 Suonenjoki p. 02071 51100, fax 02071 51101– Forssan valmisbetonitehdas • Kaikulantie 57, 30100 Forssa p. 02071 55730, fax 02071 55701– Pääkaupunkiseudun tilauskeskus p. 02071 55710, fax 02071 5511– Helsingin valmisbetonitehdas Kauppamyllyntie 1, 00920 Helsinki p. 02071 55713, fax 02071 55711– Espoon valmisbetonitehdas Juvantasku 4, 02920 Espoo p. 02071 55714, fax 02071 55715– Kangasalan valmisbetonitehdas Mäkirinteentie 38, 36220 Kangasala p. 02071 55750, fax 02071 55751– Lempäälän valmisbetonitehdas Telinetie 19 33880 Lempäälä p. 02071 55766, fax 02071 55767– Petäjäveden valmisbetonitehdas Pakolantie 46, 41900 Petäjävesi p. 02071 55792, fax 02071 55791 – Saarijärven valmisbetonitehdas Valimontie 1, 43100 Saarijärvi p. 02071 55716, fax 02071 55716– Ähtärin valmisbetonitehdas Rämäläntie 1550, 63950 Vehunkylä p. 02071 55764, fax 06 5277 910– Mustasaaren valmisbetonitehdas Stormossenintie, 66530 Koivulahti p. 02071 55768, fax 02071 55769– Lappeenrannan valmisbetonitehdas Kaakkoiskaari 14, 53500 Lappeenranta p. 02071 55770, fax 02071 55771– Punkaharjun valmisbetonitehdas Hiekkalahdentie 219, 58430 Kulennoinen p. 02071 55778, fax 02071 55779– Olkiluodon valmisbetonitehdas Olkiluodontie 380, 27150 Eurajoki p. 02071 55762, fax 02071 55761

Lipa-Betoni Oy • • • • • • • • •• • • • • • • • • • • • • • • •Lipatie 1, 76850 Naarajärvip. 040 3000 [email protected]

LS Laatuseinä Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Torikatu 5, 18100 Heinolap. 0500 442 810, fax 0207 969 [email protected]

Lujabetoni Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Harjamäentie 1, 71800 Siilinjärvi(pääkonttori)p. 020 789 5500,fax 020 789 [email protected]

Marttilan Betonirakennus Oy •Ahtonkaari 1 C, 21420 Lietop. 02 484 5600, fax 02 484 [email protected] Varsinais-Suomip. 0290 091 092Tilauskeskus Uusimaap. 0290 091 093Kirkkonummen betoniasemaOjangontie 20, 02400 Kirkkonummip. 0290 091 093, fax (09) 276 5013Liedon betoniasemaPääskyntie 5, 21420 Lietop. 0290 091 092, fax 02 487 9801

BET1002 66-72 MOLLAT 28.6.2010, 12:3168


VALM

ISB

ETO

NI

ON

TELO

LAAT

AT

TT-L

AAT

AT

HTT

-LA

ATAT

TB-

YM

. VÄ

LIP

OH

JAT

TB-

PIL

AR

IT J

A -

PALK

IT

JÄN

NE

BE

TON

IPA

LKIT

JULK

ISIV

UT

JA V

ÄLI

SE

INÄ

T

PO

RTA

AT

MU

UT

TR-E

LEM

., P

ER

US

TUK

-S

ET,

PA

RV

EK

KE

ET

JNE

.

PAA

LUT

ELE

ME

NTT

IPIE

NTA

LOT

ELE

M.H

ALL

IT Y

M. T

YY

PP

IRA

K.

PÄ

ÄLL

YS

TELA

ATAT

JA

-K

IVE

T,M

UU

YM

PÄ

RIS

TÖB

ETO

NI

MO

S.-

YM

S.

BE

TON

IPÄ

ÄLL

YS

TEE

T

PU

TKE

T JA

KA

IVO

T

KA

AP

ELI

KO

UR

UT

JAK

AN

AA

LIE

LEM

EN

TIT

SIL

LAT,

LA

ITU

RIT

, TU

KIM

UU

RIT

SIIL

O-

JA S

ÄIL

IÖE

LEM

EN

TIT

LIIT

TOLA

ATAT

MU

UR

AU

SK

IVE

T , H

AR

KO

TJA

KAT

TOTI

ILE

T

KE

VY

TSO

RA

BE

TON

I

ER

IKO

ISTY

ÖT

PIIR

US

TUS

TEN

MU

KA

AN

TOIMINIMI


KU

IVAT

UO

TTE

ET

ELE

ME

NTT

IRA

KE

NTE

ISE

TV

ÄE

STÖ

SU

OJA

T

Lohjan betoniasemaPysäkkitie 12, 08680 Muijalap. 0290 091 093, fax 019 324 054Marttilan betoniasemaHärkätie 1358, 215560 Ollilap. 0290 091 092, fax 02 439 3400Naantalin betoniasemaProsessikatu 17, 21100 Naantalip. 0290 091 092, fax 02 439 3400Salon betoniaemaUitonnummentie 82, 24260 Salop. 0290 091 092, fax 02 734 4896

maxit Oy Ab • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •PL 70 (Strömberginkuja 2) 00380 Helsinkip. 010 442 200, fax 010 4422 [email protected]

MH-Betoni Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Läsäntie 3, 41660 Toivakkap. (014) 8448 400, fax (014) 8448 [email protected]

Mikkelin Betoni Oy • • • • • • • • •• • • • • • • • • • • • • • • •Pursiala, 50100 Mikkelip. (015) 321 550, fax (015) 321 [email protected]äen elementtitehdasUrajärventie 112, 19110 Vierumäkip. (03) 875 610, fax (03) 718 2684Nummelan Betoni OyKaukoilantie 4, 03100 Nummelap. 044 585 6100, fax (09) 224 33 [email protected]

Monier Oy •Sinikalliontie 9, 02630 Espoop. (09) 253 3771, fax (09) 253 [email protected]

Napapiirin Betoni Oy • • • • • • • • •1 • • • • • • • • • • • • • • •Jämytie 2, 96910 Rovaniemip. 020 7933 200, fax 020 7933 [email protected]

Parma Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •www.parma.fi, [email protected] yritysnumero 020 577 5500NummelaPL 76, 03101 Nummelafax 020 577 5699ForssaPL 95, 30101 Forssafax 020 577 5413HyryläPL 108, 04301 Tuusulafax 020 577 5749JoutsenoJänhiäläntie 7, 55300 Rauha0fax 020 577 5319KangasalaMäkirinteentie 19, 36220 Kangasalafax 020 577 5259KotkaSorvaajantie 6, 48220 Kotkafax 020 577 5948KurikkaPL 19, 61301 Kurikkafax 020 577 5899NastolaElementintie 10, 15550 Nastolafax 020 577 5789Nurmijärven ontelolaattatehdasPartekintie 3, 01900 Nurmijärvifax (09) 8789 5762Nurmijärvi seinätehdasKarhutie 5, 01900 Nurmijärvifax 020 577 5769RuskoHärjänruopantie 14, 21290 Ruskofax 020 577 5377UurainenUuraistentie 529, 41290 Kangashäkkifax 020 577 5339YlöjärviPL 31, 33471 Ylöjärvifax 020 577 5294

Marttilan Betonirakennus Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •

•

BET1002 66-72 MOLLAT 28.6.2010, 12:3169


TOIMINIMI VALM

ISB

ETO

NI

ON

TELO

LAAT

AT

TT-L

AAT

AT

HTT

-LA

ATAT

TB-

YM

. VÄ

LIP

OH

JAT

TB-

PIL

AR

IT J

A -

PALK

IT

JÄN

NE

BE

TON

IPA

LKIT

PO

RTA

AT

MU

UT

TR-E

LEM

., P

ER

US

TUK

-S

ET,

PA

RV

EK

KE

ET

JNE

.

PAA

LUT

ELE

ME

NTT

IPIE

NTA

LOT

ELE

M.H

ALL

IT Y

M. T

YY

PP

IRA

K.

PÄ

ÄLL

YS

TELA

ATAT

JA

-K

IVE

T,M

UU

YM

PÄ

RIS

TÖB

ETO

NI

MO

S.-

YM

S.

BE

TON

IPÄ

ÄLL

YS

TEE

T

PU

TKE

T JA

KA

IVO

T

KA

AP

ELI

KO

UR

UT

JAK

AN

AA

LIE

LEM

EN

TIT

SIL

LAT,

LA

ITU

RIT

, TU

KIM

UU

RIT

SIIL

O-

JA S

ÄIL

IÖE

LEM

EN

TIT

LIIT

TOLA

ATAT

MU

UR

AU

SK

IVE

T, H

AR

KO

TJA

KAT

TOTI

ILE

T

KE

VY

TSO

RA

BE

TON

I

ER

IKO

ISTY

ÖT

PIIR

US

TUS

TEN

MU

KA

AN

JULK

ISIV

UT

JA V

ÄLI

SE

INÄ

T


KU

IVAT

UO

TTE

ET

ELE

ME

NTT

IRA

KE

NTE

ISE

TV

ÄE

STÖ

SU

OJA

T

Porin Elementtitehdas • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Karjalankatu 18 , 28130 Porip. (02) 633 8122 fax (02) 529 [email protected]

Rajaville Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •PL 4, (Teknologiantie 13), 90501 Oulup. 020 793 5800,fax 020 793 5801www.rajaville.fiOulun tehdasSoramäntie 1p. 020 793 5800fax 020 793 5801Haukiputaan tehdasAnnalankankaantie 20p. 020 793 5800, fax 020 793 5869

Rakennusbetoni- ja Elementti Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •PL 102 (Kukonkankaantie 8) 15871 Hollolap. (03) 877 200, fax (03) 877 [email protected](myös väestösuojat)

Rudus Betonituote Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •PL 49, 00441 Helsinkip. 020 447 711, fax 020 447 [email protected], myynti:Nummela, p. 020 447 4380, fax 020 447 4388Turku, p. 020 447 4430, fax 020 447 4433Kurikka, p. 020 447 4350, fax 020 447 4355Nurmijärvi, p. 020 447 4458, fax 020 477 4450Ympäristö-, infra- ja kunnallistekniset tuotteet:Lohja, p. 020 447 4200, fax 020 447 4255Tuusula, p. 020 447 4300, fax 020 447 4333Lahti, p. 020 447 4360, fax 020 447 4366Kurikka, p. 020 447 4350, fax 020 447 4355Turku, p. 020 447 4430, fax 020 447 4433Oulu, p. 020 447 4390, fax 020 447 4399Tampere, p. 020 447 4410, fax 020 447 4414Lappeenranta, p. 020 447 4370, fax 020 447 4377Hamina, p. 020 447 4340, fax 020 447 4344Nurmijärvi, p. 020 447 4458, fax 020 477 4450

Rudus Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •PL 49 (Pronssitie 1), 00441 Helsinkip. 020 447 711, fax 020 447 [email protected]

Valmisbetoni Etelä-Suomip. 020 447 711, fax 020 447 7238

Länsi-Suomi, p. 020 447 6200,fax 020 447 6201

Tampere-Vaasa, p. 020 447 6800,fax 020 477 6808

Lahti, p. 020 447 5400,fax 020 447 5401

Itä-Suomi, p. 020 477 6000,fax, 020 447 6007

Väli-Suomi, p. 020 447 5200,fax 020 447 5201

Pohjois-Suomi, p. 020 447 5002fax 020 447 5001

Suonenjoen Sementtituote Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Mansikkaraitti 9, 77600 Suonenjokip. 0207 792 260, fax 0207 792 [email protected]

Suutarinen Yhtiöt • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Vuorilahdentie 7, 52700 Mäntyharjup. 0207 940 640 fax 0207 940 [email protected]

Sora ja Betoni V. Suutarinen KySalmijärventie, 52700 Mäntyharjup. 0207 940 640, fax 0207 940 641(väestönsuojat K- ja S1 -luokat)

Matrella OyPursialankatu 28, 50100 Mikkelip. 0207 940 649, fax 0207 940 647

Oy Tara-Element Ab • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Murikantie 299,68410 Alavetelip. (06) 832 4000, fax (06) 864 [email protected](Myös maatalouden tuotantorakennukset)

•

BET1002 66-72 MOLLAT 28.6.2010, 12:3170


VALM

ISB

ETO

NI

ON

TELO

LAAT

AT

TT-L

AAT

AT

HTT

-LA

ATAT

TB-

YM

. VÄ

LIP

OH

JAT

TB-

PIL

AR

IT J

A -

PALK

IT

JÄN

NE

BE

TON

IPA

LKIT

JULK

ISIV

UT

JA V

ÄLI

SE

INÄ

T

PO

RTA

AT

MU

UT

TR-E

LEM

., P

ER

US

TUK

-S

ET,

PA

RV

EK

KE

ET

JNE

.

PAA

LUT

ELE

ME

NTT

IPIE

NTA

LOT

ELE

M.H

ALL

IT Y

M. T

YY

PP

IRA

K.

PÄ

ÄLL

YS

TELA

ATAT

JA

-K

IVE

T,M

UU

YM

PÄ

RIS

TÖB

ETO

NI

MO

S.-

YM

S.

BE

TON

IPÄ

ÄLL

YS

TEE

T

PU

TKE

T JA

KA

IVO

T

KA

AP

ELI

KO

UR

UT

JAK

AN

AA

LIE

LEM

EN

TIT

SIL

LAT,

LA

ITU

RIT

, TU

KIM

UU

RIT

SIIL

O-

JA S

ÄIL

IÖE

LEM

EN

TIT

LIIT

TOLA

ATAT

MU

UR

AU

SK

IVE

T , H

AR

KO

TJA

KAT

TOTI

ILE

T

KE

VY

TSO

RA

BE

TON

I

ER

IKO

ISTY

ÖT

PIIR

US

TUS

TEN

MU

KA

AN

TOIMINIMI


KU

IVAT

UO

TTE

ET

ELE

ME

NTT

IRA

KE

NTE

ISE

TV

ÄE

STÖ

SU

OJA

T

VB-Betoni Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Ouluntie 115, 91701 Vaalap. 020 7413 420, fax 020 7413 [email protected]

YBT Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Valimotie 1, 95600 Ylitorniop. 0400 93 0400, fax 0420 93 [email protected] www.ybt.fiYBT Raahe Betonimyllärinkatu 1, 92120 Raahe p. 050 582 9415, fax (08) 221 555

Ämmän Betoni Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •PL 19, 89601 Suomussalmip. (08) 617 900, fax (08) 6179 [email protected]

•

BET1002 66-72 MOLLAT 28.6.2010, 12:3171


TOIMINIMI VALM

ISB

ETO

NI

ON

TELO

LAAT

AT

TT-L

AAT

AT

HTT

-LA

ATAT

TB-

YM

. VÄ

LIP

OH

JAT

TB-

PIL

AR

IT J

A -

PALK

IT

JÄN

NE

BE

TON

IPA

LKIT

PO

RTA

AT

MU

UT

TR-E

LEM

., P

ER

US

TUK

-S

ET,

PA

RV

EK

KE

ET

JNE

.

PAA

LUT

ELE

ME

NTT

IPIE

NTA

LOT

ELE

M.H

ALL

IT Y

M. T

YY

PP

IRA

K.

PÄ

ÄLL

YS

TELA

ATAT

JA

-K

IVE

T,M

UU

YM

PÄ

RIS

TÖB

ETO

NI

MO

S.-

YM

S.

BE

TON

IPÄ

ÄLL

YS

TEE

T

PU

TKE

T JA

KA

IVO

T

KA

AP

ELI

KO

UR

UT

JAK

AN

AA

LIE

LEM

EN

TIT

SIL

LAT,

LA

ITU

RIT

, TU

KIM

UU

RIT

SIIL

O-

JA S

ÄIL

IÖE

LEM

EN

TIT

LIIT

TOLA

ATAT

MU

UR

AU

SK

IVE

T, H

AR

KO

TJA

KAT

TOTI

ILE

T

KE

VY

TSO

RA

BE

TON

I

ER

IKO

ISTY

ÖT

PIIR

US

TUS

TEN

MU

KA

AN

JULK

ISIV

UT

JA V

ÄLI

SE

INÄ

T


KU

IVAT

UO

TTE

ET

ELE

ME

NTT

IRA

KE

NTE

ISE

TV

ÄE

STÖ

SU

OJA

T

ER

IKO

ISB

ET.

JA

LA

AS

TIT

JÄN

NE

TER

ÄK

SE

T

JÄN

NE

ME

NE

TELM

ÄT

(INJE

KTO

ITA

VAT)

BT-

TAN

KO

JEN

ER

IKO

ISJA

TKO

KS

ET

AN

SA

AT, P

ISTO

KK

AAT

KIIN

NIT

YS

LEV

YT

KA

RM

IKIIN

NIK

KE

ET

PIL

AR

IKE

NG

ÄT

JAP

ER

US

PU

LTIT

PIL

AR

IKO

NS

OLI

T/LI

ITTO

PALK

IT

LYÖ

NTI

- JA

KIIL

A-A

NK

K.

SE

KÄ

KE

M. A

NK

KU

RIT

NO

STO

AN

KK

UR

I TN

OS

TOLE

NK

IT

VALU

AN

KK

UR

IT

SE

INÄ

ELE

ME

NTT

IEN

PU

LTTI

LIIT

OK

SE

T

JÄN

NE

ME

NE

TELM

ÄT

(TA

RTU

NN

ATTO

MAT

)

SA

UM

AVA

AR

NAT

SA

UM

AU

SM

AS

SA T

TER

ÄS

KU

IDU

T

TOIMINIMI BE

TON

IN J

A L

AA

STI

NLI

SÄ

AIN

EE

T

Anstar Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • •Erstantie 2, 15540 Villähdep. (03) 872 200, fax (03) 8722 [email protected]

Ardex Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • •PL 53 02651 Espoop. (09) 686 9140, fax (09) 6869 1433www.ardex.fi

BASF Oy Rakennuskemikaaliosasto • • • • • • • • • • • • • • • • • • •PL 94, (Lyhtytie 3) 11101 Riihimäkip. 010 830 2000, fax 010 830 2050www.basf-cc.fi

Finnsementti Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • •PL 115 Finnsementti Oy Sonckin kaari 16 02601 Espoop. 0201 206 200, fax 0201 206 [email protected]

Lakan Betoni Oy • • • • • • • • • • • • • • • • •• •PL 42, (Pamilonkatu 15), 80101 Joensuup. 0207 481 200, fax 0207 481 260www.lakka.fi

Leimet Oy • • • • • • • • • • • • • • • • •• •Yrittäjäntie 7, 27230 Lappip. (02) 8387 3300, fax (02) 8387 3370www.leimet.fi

maxit Oy Ab • • • • • • • • • • • • • • • • • • •PL 70 (Strömberginkuja 2) 00380 Helsinkip. 010 442 200, fax 010 4422 295www.maxit.fi

Peikko Finland Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • •PL 104, Voimakatu 3, 15101 Lahtip. (03) 844 511, fax (03) 733 0152www.peikko.fi

Pintos Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • •Pysäkintie 70, 27510 Eurap. (02) 8385 200, fax (02) 8651 755www.pintos.fi

Salon Tukituote Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • •Kaskiahonkatu 8, 24280 Salop. (02) 731 2415, fax (02) 733 [email protected]

Suomen TPP Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • •Tiistinniityntie 4, 02230 Espoop. (09) 6810 2247, fax (09) 6810 [email protected]

JÄN

NIT

ETY

T TA

NG

OT

KO

RJA

US

MAT

ER

IAA

LIT

BE

TON

IPA

ALU

JEN

TER

ÄS

OS

AT

KÄYTTÖSELOSTEILLA VARMENNETTUJA BETONIALAN TUOTTEITA

SUOMEN BETONIYHDISTYS r.y.

BET1002 66-72 MOLLAT 28.6.2010, 12:3172

Koko piha yhdestä talostaRuduksella on ympäristörakentamiseen kaiken kattava valikoimakivi- ja betonituotteita. Asiantuntijamme neuvovat mielellään.

www.rudus.fi

Hiekat • Sorat • Betonit • Mukulakivet • Pihakivet • Laatat • Aitakivet • Tukimuurit • Kalusteet • Istutusastiat

BET1002_II_III_IVkansi 28.6.2010, 12:323

Tekniset artikkelit

Valmisosarakentaminen

Suunnitteluprosessi

Rakennejärjestelmät

Runkorakenteet

Palonkesto

Ääneneristys

Rakennuksen jäykistys

Julkisivut

Liitokset

Elementtien toimitus

Elementtien asennus

Huolto ja kunnossapito

Seuraa aikaasi ja tutustu!

Käytä hyväksesi asiantuntijoiden laatimaa aineistoa

ja varmista projektillesi taloudellinen ja toimiva

lopputulos!

- - > www.elementtisuunnittelu.fi - rakennuttajalle, urakoitsijalle, suunnittelijalle,

arkkitehdille ja opiskeluun.

Käytä hyväksesi asiantuntijoideen laatimaa aineistoa

ja varmista projektillessi talouddellinen ja toimiva

lopputulos!

- - > www.elementttisuunnnittelu.fi - rakennuttajalle, urakooitsijalle, suuunnittelijalle,

arkkitehdille ja opiskelluun.

Uusi asiantuntijapalvelu!

KESTÄVIÄ JA KORKEALAATUISIArunkorakenteita sekä julkisivujanykyaikaisella valmisteknologialla.

elementtisuunnittelu.fi_184x273mm_1 copy.indd 1 24.6.2010 9:41:02BET1002_II_III_IVkansi 28.6.2010, 12:324

betoni 2 2010

Documents