betoni 1 2011

betoni 1 20102

1 2011

Kansi-2.indd 2 12.5.2011 20:50:00

1 2011 1

1 2011

SISÄLTÖ – CONTENTS

betoni 81. vuosikerta – volumeilmestyy 4 kertaa vuodessaTilaushinta 54 euroaIrtonumero 13,50 euroaPainos 15 650 kplISSN 1235-2136Aikakauslehtien Liiton jäsen

Toimitus – Editorial StaffPäätoimittaja – Editor in chiefArkkitehti SAFA Maritta KoivistoAvustava toimittaja – EditorJuttupakki, DI Sirkka SaarinenTaitto – LayoutMaritta Koivisto jaForssan Kirjapaino: Marjatta Koivisto

Käännökset – TranslationsTiina Hiljanen

Tilaukset, [email protected], RIL-, RKL-, SAFA-, VAR -jäsenet omiinjärjestöihinsä

Julkaisija ja kustantaja – PublisherBetoniteollisuus ry –Construction Product Industry, RTT ryPL 381, Unioninkatu 1400131 Helsinki, Finlandtel. +358 (0)9 12 991telefax +358 (0)9 1299 291www.betoni.com

Toimitusneuvosto – Editorial boardTkT Anna KronlöfTkT Jussi MattilaDI Seppo PetrowDI Petri KähkönenRI Kimmo SandbergDI Arto SuikkaArkkitehti SAFA Hannu TikkaRI Harri TinkanenDI Matti J. VirtanenDI Matti T. VirtanenDI Pekka Vuorinen

Ilmoitukset – Advertising ManagerJulkaisu Bookers OyOrvokki Toivanentel. +358 (0)9 77382219telefax +358 (09) 9 737 [email protected]äBetoniteollisuus ry:n jäsenyritykset:Paula Karvonentel. +358 (0)9 1299 401gsm + 358 (0)50 376 2005telefax +358 (0)9 1299 [email protected]

Kirjapaino – PrintersForssa Print

Kansi – CoverPyhän Laurin kappeli, Vantaa.Vuoden betonirakenne 2010. Avanto Arkkitehdit Oy.Kuva: Kuvio.com/Anders Portman

PÄÄKIRJOITUS – PrefaceKIVITALO ON EKO 7Lauri Kivekäs – A stone building is an eco building

VUODEN BETONIRAKENNE 2010 – PYHÄN LAURIN KAPPELI, VANTAA 8KUNNIAMAININTA: KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU,

PAJA UUDISRAKENNUS

Maritta Koivisto, Anu Puustinen ja Ville Hara, Sirkka Saarinen – Concrete structure of the year 2010:The Chapel of St. Lawrence, Vantaa

PERTTI KUKKONEN VIIMEISTELI KAPPELIN VALKOBETONIPINNAT 22Sirkka Saarinen

PALAAKO ? – KOLUMNI 23Jussi Mattila

PUHDASVALUPINTOJEN TOTEUTTAMINEN 24Petri Mannonen, Seppo Petrow – Production of fair face concrete surfaces

EXPERIENCIAS SOBRE ARQUÍTECTURA ESPAÑOLA 32Marina Fogdell, Leena Jaskanen, Ulla Vahtera – Experiencias sobre arquítectura española

OSCAR NIEMEYERIN KALOTTI LASKEUTUI RAVELLON RINTEESEEN 40– Avaruusalus vai lokin valkoinen täräytys?

Risto Pesonen – Oscar Niemeyer’s Ravello Auditorium

PYSÄKÖINTITALO OIKEILLA RATKAISUILLA 46– TEHOA RAKENTAMISEEN, VÄLJYYTTÄ PYSÄKÖINTIIN

Leena-Kaisa Simola – A car park with right solutions

UUSI JULKAISU – 48ERISTE- JA LEVYRAPPAUSTEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

Jukka Lahdensivu – New publication for planning and implementation of insulationand panel plaster systems

JULKISIVUKORJAUKSELLA VOIDAAN VAIKUTTAA MYÖS 56RAKENNUSAKUSTIIKKAAN

Jaakko Koskinen – Facade renovation can affect also building acoustics

RUDUS OY, LAPPEENRANNAN TEHDAS … VOITTI … 61BETONITEOLLISUUDEN TYÖTURVALLISUUSKILPAILUN 2010

BETONIN TYÖTURVALLISUUSKISAN ELEMENTTISARJA ARVIOITSIJAN SILMIN 64… mistä tullaan? … missä ollaan? … entä miltä näyttää suunta?

Juha Merjama

TTY:N ARKKITEHTUURIN LAITOKSEN BETONISTUDIO 2010 66YMPÄRISTÖBETONI – JULKISEN TILAN BETONIVEISTOKSIA

Maria Pesonen – Concrete studio 2010 in architecture department of Tampere university of technology

HENKILÖKUVASSA – MARTTI MATSINEN 70Sirkka Saarinen

BETONIALAN UUSIA JULKAISUJA, KURSSEJA, UUTISIA 72

P yh ä

n La

u rin

ka p

p eli,

Va n

taa

Rave

llo A

u dito

rium

E ris

te- j

a le

vyra

p pa u

s

BET1101 s01 Sisalto 12.5.2011, 19:201

2 1 2011

Miten haluat näkyä Haluatko hyödyntää jakelukanavaammeTarvitsetko uusia yhteistyökumppaneita

?

käytäbetoni-lehteänäkymiseesi!

ehdotakampanjaa!

Orvokki Toivaseen+358 (0) 9 7738 2219

Julkaisu Bookers Oy

ä!

Räätälöimme palvelumme aina asiakkaan tarpeiden mukaisesti – olipa kyse sitten uudesta, kiiltävästä design-betonilattiasta tai saneerattavasta sirote-, epoksi- tai betonilat-tiasta. Kulunut, pölyävä lattia kannattaa kunnostaa ajoissa, muuten lattia on vaaraksi koneille, laitteille ja ihmisten terveydelle.

Mitä aikaisemmin työ suoritetaan sitä edullisemmaksi saneeraus tulee. Kunnos-tamme lattiasi nopeasti, vaivattomasti ja niin, että työ ei häiritse tilan normaalia käyttöä.

Anna meille lattiahaasteesi niin tarjoamme sinulle ratkaisun.

WSP Finland Oyp. 0207 864 12 www.wspgroup.fi

BETONITUTKIMUKSETohut- ja pintahievetolujuuskloridimääritykset

HAITTA-AINETUTKIMUKSETPAH, PCB, Pbasbestianalyysit

MIKROBITUTKIMUKSETLAADUNVARMISTUSKOKEET

Tutkittua tietoa pintaa syvemmältä!

BETONILABORATORIO

BET1101_Ilmosivut 12.5.2011, 21:512

1 2011 3

Kestävien kivipintojen puolestaKotimaiset Tikkurila Finngard -tuotteet on kehitetty kiviainespinnoille

pohjoismaisiin olosuhteisiin, ammattilaisten käyttöön. Finngard-menetelmien avulla

löydät helposti ja nopeasti oikean käsittely-yhdistelmän kivipinnoille. Ota yhteys

alueesi edustajaan tai tutustu tarkemmin: www.tikkurila.fi /fi nngard

BET1101_Ilmosivut 12.5.2011, 21:513

4 1 2011

Steel-Kamet OyRahvontie 20 85100 Kalajoki, Finland

Tel. +358 8 463 9500Fax +358 8 463 9501Email: [email protected]

ww

w.s

teel

kam

et.c

om

POHJOISMAIDEN JOHTAVALTA TOIMITTAJALTA:

Lisätietoja: www.steelkamet.com

BHS-sekoittajat, varaosat ja kunnossapito

Betonitehtaat kaikkiin tarpeisiin

Kattava lämmitys- ja vesiratkaisu Turbo 3X

CONCRETE EVIDENCE

BET1101_Ilmosivut 12.5.2011, 21:514

1 2011 5

DuPo

nt O

vaal

i, Du

Pont

™, T

he M

iracl

es o

f Sci

ence

™, j

a Ty

vek®

ova

t DuP

ont y

htiö

n, ta

i sen

tytä

ryht

iöid

en re

kist

eröi

miä

tava

ram

erkk

ejä.

©Co

pyrig

ht 2

006.

Kai

kki o

ikeu

det p

idät

etää

n. Pro www.lapamixer.com

LAPA Mixer KyMutastentie 1,FI-16900 LammiPuh. (03) 6332 138Fax (03) 6332 238

B e t o n i n s e k o i t t i m e t

Kilterinkuja 2, PL 23, 01601 Vantaa Puh. 09 2525 2425

Varastokuja 1, 21600 Parainen Puh. 020 7430 620

BET1101_Ilmosivut 12.5.2011, 21:515

1 201166 www.rudus.fi

BetoPlus–ohjelmaa hyödynnettiin Crusellin-sillan valujen ennakkosuunnittelussa ja lujuudenkehityksen seurannassa.

Lämpötilojen jakauma massiivisen seinän ja anturan liitos-kohdissa. Anturassa lämmityskaapelit. BetoPlus-ohjelman tuloste.

Helpota työtäsi. Ruduksen BetoPlus -ohjelmalla voit laskea ennak-koon erilaisissa ympäristöolosuhteissa millaisella betoniresep-tillä valu kannattaa toteuttaa. Ohjelma kertoo tarkasti rakenteessa saavutettavan lämmön ja lujuuden kehityksen. Talvivaluissa raken-teeseen voidaan valita säätilaan ja muottiratkaisuun parhaiten soveltuva betonilaatu. Työmaalla betonista mitattujen lämpötila-tietojen perusteella voidaan jälkikäteen laskea sen tarkka lujuus tarkasteluhetkellä ja siten määrittää sopiva muotinpurkuhetki. Massiivisissa rakenteissa voimakas betonin sitoutumislämmön kehitys ja sitä seuraava jäähtyminen voivat aiheuttaa rakentee-seen voimakasta halkeilua, jos rakenne ei pääse vapaasti kutistu-maan. Laskelmien perusteella rakenteeseen voidaan valita jo ennakkoon oikeat betonilaatuvaihtoehdot sääolosuhteiden mukaan ja näin vähentää oleellisesti rakenteiden halkeiluriskiä. Työmaalla lämpötilojen mittaus rakenteista voidaan suorittaa kätevimmin ohjelmoitavilla tietoa tallentavilla dataloggereilla. Niistä purettava tieto voidaan lähettää sähköpostilla Rudukselle laskentaa varten.

Tutustu BetoPlussan työhösi antamiin hyötyihin: www.rudus.fi >Betonit >Työmaapalvelut.

Kysy lisää alueesi betoniasiantuntijoilta.

Jäätyykö vai lämpiääkö liikaa?

BET1101_Ilmosivut 12.5.2011, 21:516

1 2011 7 PÄÄKIRJOITUS – Preface

Mediassa ja poliittisella kentällä on otettuvahvasti kantaa puurakentamisen lisäämiseksijulkisilla tukitoimilla erityisesti kerrostalorakenta-misessa. Kannanotot perustuvat puuteollisuudenosin harhaanjohtavaan tiedottamiseen, jota eijuuri ole kyseenalaistettu. Väitteet eivät kuiten-kaan kestä kriittistä tarkastelua, vaan ovat selväs-ti harhaanjohtavia.

Rakentamisen materiaalivalintojen tulee ainaolla asiakkaiden päätettävissä ilman keinotekoisiaja kilpailua vääristäviä julkisia tukia. Materiaalientäytyy antaa vapaasti kilpailla omilla vahvuuksil-laan ja kustannuksillaan. Materiaalineutraalius onmyös koko Rakennusteollisuuden yhteinen linja.

Betoni on saavuttanut vahvan aseman rakenta-misessa yksinomaan hyvien ominaisuuksiensavuoksi. Ne vastaavat vahvalla tavalla kestävänrakentamisen periaatteisiin:– Lähes 100% kotimaisuusaste. Betoniteollisuus

työllistää suoraan noin 5 000 ihmistä ja välilli-sesti saman verran. Betoniteollisuus kattaakoko maan ja betoni raaka-aineineen tuleeyleensä läheltä. Se on aito ”lähituote”.

– Ylivoimainen paloturvallisuus– Vahva kustannuskilpailukyky– Massiivisuuden tuoma energiatehokkuus

rakennuksen käyttöaikana– Pitkä käyttöikä ja vähäinen huoltotarve– Betonin kierrätettävyys on erinomainen ja sen

kierrätysaste on Suomessa jo 80% eli lähesmiljoona tonnia vuodessa. Betonimurskeellavoidaan korvata infrarakenteissa kaksinker-tainen määrä luonnonkiviaineksia. Betoni onmyös todellinen hiilinielu, koska sen kokoelinkaaren jatkuva karbonatisoituminen sitoohiilidioksidia ja betonimurskeessa tämä ilmiökiihtyy moninkertaiseksi.

– Muita betonin vahvuuksia ovat kestävyys, ra-kenteellinen turvallisuus, ääneneristävyys,kosteudenkestävyyden tuoma alhainen herk-kyys homeongelmille, tasainen sisälämpötila jatiiveys.

Puurakentamista on markkinoitu vähäisillä tai jopamiinusmerkkisillä hiilidioksidipäästöillä, jotka pe-rustuvat epätieteellisesti ja vertailukelvottomastitehtyihin aineistoihin. Suurimmat puutteet näissäovat:– Keskittyminen pelkästään rakennusosan val-

mistuksenaikaisiin päästöihin koko raken-nuksen elinkaaren kattavan tarkastelemisensijasta ja

– Puiden kasvun aikaisen hiilidioksidin sitoutu-misen laskeminen puurakenteiden hyväksiajatuksella, että se ikään kuin ”varastoituisi”puurakenteisiin, vaikka todellisuudessa se va-pautuu elinkaaren päässä.

Oheisessa kuvassa on esitetty tuloksia norjalaises-ta tutkimuksesta, jossa vertailtiin kokonaisten ker-rostalojen hiilidioksidipäästöjä siten, että vertai-luun otettiin mukaan kaikki rakennusaikaiset mate-riaalit ja varusteet ja tarkasteltiin koko rakennuk-sen elinkaarta. Sen mukaan massiivisen, betonirun-koisen talon hiilidioksidipäästöt olivat pienemmätkuin vastaavan kevyen, puurunkoisen talon. Kestä-vät valinnat johtivat parhaaseen lopputulokseen

KIVITALO ON EKO !

myös ympäristön kannalta, kuten yleensä käy.Koko elinkaaren aikaisissa ympäristövaikutus-

arvioinneissa, joissa on todella huomioitu kaikkikäytönaikaiset ympäristövaikutukset, kuten raken-nuksen energiankulutus, huolto- ja korjaustyöt,eteen tulevat muutostyöt jne., ei eri ratkaisujenvälillä ole merkittäviä eroja. Eroistakin suuri osajohtuu laskentaan liittyvistä epävarmuuksista, joi-ta on valitettavan paljon; yksi on tuotteiden todel-linen käyttöikä. Sen sijaan todella iso merkitys onsillä, kuinka tehdyt valinnat, kuten rakennustuot-teet, rakenneosat, talotekniset ratkaisut jne. toi-mivat todellisuudessa, oletusten sijaan. Lisäksioleellista on huomioida ympäristövaikutusten li-säksi paljon muitakin tekijöitä. Näitä ovat mm. tur-vallisuuden, terveellisyyden ja viihtyisyyden ta-soon liittyvät tekijät, joiden täytyy pysyä raken-nukseen sijoittavan, sen lopulta omistavan ja siinäasuvan käsissä.

Lauri Kivekäs, dipl.ins.,puheenjohtaja, Rakennustuoteteollisuus RTT ry,puheenjohtaja, Betoniteollisuus ry,toimitusjohtaja, Rudus Oy

Lähd

e: J

OMAR

- A

Mod

el f

or A

ccou

ntin

g th

e En

viro

nmen

tal

Load

s fro

m B

uild

ing

Cons

truct

ions

, StØ

200

7

A STONE BUILDING IS AN ECO BUILDING

Strong opinions have been voiced in the media and in the politi-cal playground on promoting wooden construction through pub-lic support measures, particularly in the construction of high-rise apartment buildings. The opinions are based on the commu-nication of the timber industry, which is misleading in someparts, but has not been questioned much. The claims do notwithstand critical scrutiny, however, but are clearly misleading.

The material choices in building projects must always beat the discretion of the clients, without any artificial publicsupport measures, which distort competition. Materials mustbe allowed to compete freely on their own strengths andcosts. Material neutrality is also the common policy of theConfederation of Finnish Construction Industries.

Concrete has achieved a strong position in constructionsolely due to its good properties. They relate strongly to theprinciples of sustainable building:- Degree of domestic origin almost 100%. The concrete

industry employs directly some 5000 people and indi-rectly about the same number. Concrete industry coversthe whole country and concrete as well as the raw mate-rials for concrete are usually delivered from local sour-ces. Concrete is a genuine locally produced product.

- Superior fire safety properties- Strong cost competitiveness- Energy efficiency based on massiveness during the life-

span of the building- Long lifespan and low maintenance need

- The recyclability of concrete is excellent and the degreeof recycling is already 80% in Finland, i.e. almost twomillion tons every year. Crushed concrete can be used toreplace double the amount of natural stone materials ininfrastructures. Concrete also acts as a real carbon sink,as carbonation that continues throughout the life cycleof concrete binds carbon dioxide; the rate of this pheno-menon is multiplied in crushed concrete

- Other strengths of concrete include durability, structuralsafety, sound insulation, low susceptibility to mouldproblems owing to good moisture resistance, uniforminternal temperature and tightness.Wooden construction has been marketed with low oreven negative carbon dioxide emissions based on uns-cientific and non-comparable studies. The greatestshortcomings of these are:

- They focus only on emissions during the manufacture ofthe building part, instead of a comprehensive analysisthat covers the entire life cycle of the building, and

- The absorption of carbon dioxide during the growing of thetrees is considered an advantage for wooden structures,as if the carbon dioxide is “stored” in the wooden structu-res, although it will be released at the end of the life cycle.

The Figure presents results of a Norwegian study, in whichthe carbon dioxide emissions of whole apartment buildingswere compared, taking into account all the materials andequipment used at the construction stage, and extending the

analysis over the entire life cycle of the building. The studyshowed that the carbon dioxide emissions of a massive buil-ding with a concrete frame were smaller than the emissionsof a comparable building of light wooden construction. As isusually true, sustainable choices produced the best end resultalso in terms of the environment.

Environmental impact assessments, which cover the enti-re life cycle and truly take account of all the environmentalimpacts during the lifespan, such as the energy consumptionof the building, maintenance and repair works, required modi-fications, etc. do not indicate any major differences betweendifferent solutions. And a large share of the differences thatare found is due to uncertainties related to calculations; thenumber of such uncertainties is regrettably high, one beingthe true lifespan of products. What is of great significance,on the other hand, is how the choices made, such as buildingproducts, structural parts, building systems, etc. actuallywork in reality. It is also essential that attention also be paidto many other factors apart from the environmental impacts.These include factors related to the level of e.g. safety,health, and comfort, which the investor, the owner and finallythe resident of the building must be able to control.

Lauri Kivekäs, MSc (Eng.)President, the Finnish Association of ConstructionProduct Industries RTTPresident, Finnish Concrete IndustryManaging Director, Rudus Oy

BET1101 s07 Paakkari 12.5.2011, 19:257

1 201188

Pyhän Laurin kappeli palkittiin vuoden 2010 betoni-rakenteena taitavasta suunnittelusta sekä ammat-titaitoisesta toteutuksesta. Rakennuttajan, käyttä-jien ja suunnittelijoiden yhteistyöllä sekä osaavallabetonin käytöllä on aikaansaatu toimiva ja arkki-tehtoninen rakennus, joka istuu historialliseen mai-semaan ja jossa korostuu käsityön leima.

Pyhän Laurin kappelin tekijöiden tinkimätönasenne laadun aikaansaamiseksi näkyy harmoni-sessa lopputuloksessa, totesi tuomaristo peruste-luissaan.

Pelkistetyn ja muodoltaan selkeän rakennuksenmateriaalit korostavat rakennuksen toimintoja.

Kappelin runkorakenteissa ja näkyvissä pinnois-sa betonia on käytetty kokonaisvaltaisesti. Veistok-sellisissa betonirakenteissa korostuvat betonin mo-noliittisuus ja konstruktiivisuus sekä pinnoissa be-tonin hienopiirteisyys. Puhtaat linjat hiljentävät jaylevöittävät tunnelmaa.

Erityisesti kappelin hyvästijättötilassa, aulati-loissa ja portaikossa paikallavaletut valkobetoni-seinät luovat tunnelmaa ja antavat tapahtumillerauhallisen, valoisan taustan. Rakennukseen integ-roitu taide korostaa arkkitehtuurin olemusta. Ku-vanveistäjä Pertti Kukkosen Ristin tie -taideteoksetsaleissa kuvaavat elämän polun taitekohtaa. PekkaJylhän lasitaideteos ”Sielu” sijaitsee vainajiennäyttötilan portaikossa ja ”Suru” näyttötilassa.

Uutta betoni-innovaatiota edustavat Pertti Kuk-

VUODEN BETONIRAKENNE 2010

– PYHÄN LAURIN KAPPELI, VANTAA

1

kosen suunnittelemat seinämuureihin upotetut ris-tinmuotoiset valokuitubetonista valmistetut teok-set, joiden valo kajastaa hämärällä ohuen slamma-uksen läpi.

Kappelin rakenteille on asetettu 200 vuodenkäyttöikävaatimus, mikä on asettanut teknisiähaasteita niin suunnittelulle kuin rakentamiselle.Suunnittelun apuna on käytetty myös elinkaarisi-mulaatiota.

Kellarikerroksen rakenteet on tehty vesitiiviinä.Rakennuksen maanpäällisissä osissa on kantavanarakenteena kahden kiven paksuinen massiivitiili-muuri. Kantavat väliseinät ja kellarikerroksen ra-kenteet ovat puhtaaksi valettua valkobetonia. Pai-kallavalettujen seinien muottityöt ovat olleet vaati-via. Muottijärjestelmässä ei ole näkyviin jääviä lä-pipulttauksia, vaan muotit on tuettu ulkopuolelta jatarvittavat läpiviennit tehty alapuolelta. Muottipin-toihin on määritelty tarkasti kaikki yksityiskohdat.Jälkikäteen tehtyjä piikkauksia tai porauksia ei oletarvittu. Valitut rakenteet varmistavat erinomaisenäänieristyksen ja tilaisuuksien yksityisyyden myöslentomelua vastaan. Lattiamateriaaleina on sisäti-loissa luonnonkiven lisäksi mustaksi värjättyjä ko-vabetonilattioita.

Pyhän Laurin kappeli on osoitus hankkeesta, jos-sa eri osapuolien ammattitaitoisen yhteistyön tu-loksena on aikaansaatu laadukas ja persoonallinenlopputulos. Taitavalla ja innovatiivisella suunnitte-lulla on yhdistetty betonin esteettiset mahdollisuu-det ja tekninen kestävyys.

Pyhän Laurin kappeli perustuu vuonna 2003 avoi-men arkkitehtikilpailun voittaneeseen ehdotukseenPolku, tekijöinään Anu Puustinen ja Ville Hara Avan-to Arkkitehdit Oy:stä. Puustinen ja Hara ovat vas-tanneet kappelin kokonaissuunnittelusta kalusteitaja tekstiilejä myöden.

Suunnittelusta ja toteutuksesta palkittiin:Rakennuttaja: Vantaan seurakuntayhtymäArkkitehtisuunnittelu: Avanto Arkkitehdit OyRakennesuunnittelu: Insinööritoimisto

R.J. Heiskanen OyPääurakoitsija: Rakennuspartio Oy

PYHÄN LAURIN KAPPELIKirkkotie 45, VantaaArkkitehtisuunnittelu: Avanto Arkkitehdit Oy

Anu Puustinen,arkkitehti SAFAVille Hara, arkkitehti SAFA

Sisustussuunnittelu: Avanto Arkkitehdit OyValmistumisvuosi: 2010Bruttoala: 1879 m2

Tilavuus 7800 m3

Rakennesuunnittelija: InsinööritoimistoR.J. Heiskanen Oy

Rakennuttaja: Vantaan seurakuntayhtymäPääurakoitsija: Rakennuspartio Oy

Maritta Koivisto, päätoimittaja Betoniarkkitehti SAFA

1Pyhän Laurin kappelin suunnittelusta ja toteutuksestapalkitut edustajat.

2, 3Pyhän Laurin kappeli on osoitus hankkeesta, jossa eri osa-puolien ammattitaitoisen yhteistyön tuloksena on aikaan-saatu laadukas ja persoonallinen lopputulos.

Mar

itta

Koiv

isto

BET1101 s08-22 Pyhä Lauri UUSI 12.5.2011, 19:378

1 2011 9

2

3

tuom

as U

ushe

imo

Tuom

as U

ushe

imo


1 201110

VUODEN BETONIRAKENNE 2010– KUNNIAMAININTAKYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU,PAJA UUDISRAKENNUS

Kymenlaakson ammattikorkeakoulun uudisraken-nus ”Paja” palkittiin Vuoden Betonirakenne 2010 -kilpailussa kunniamaininnalla vaativasta arkkitehti-ja rakennesuunnittelusta ja toteutuksesta, jossabetonin käytöllä on merkittävä osa lopputulosta.Talon kantavissa rakenteissa betonia on käytettykokonaisvaltaisesti. Laadukkaasti toteutettu koko-naisuus on arkkitehtonisesti raikas ja persoonalli-nen uudenlainen ammattioppilaitos ja se sopeutuuhyvin Kouvolan Kasarminmäen kulttuurihistorialli-sesti vaativaan ympäristöön, kiitti tuomaristo.

Betonin hyvät ominaisuudet tulevat esiin rakennuk-sen monoliittisissa ja teknisesti vaativissa raken-teissa. Paikallavalettu epäsymmetrinen, veistoksel-linen kierreporras on näkyvä elementti kahvilatilo-jen ja pajatilojen välillä. Kahvilan ja neuvottelutilo-jen rosoiset betoniseinät luovat kontrastin tilojenmuille pinnoille ja materiaaleille. Pajatilojen beto-niset kattoikkunarakenteet ja valkobetonista vale-tut istuinryhmät istutusaltaineen antavat arkkiteh-tonisesti raikkaan ilmeen ulkotiloihin ja toiminnalli-sesti yhdistävät ulkotilan ja sisätilan toisiinsa. Pi-hakansi on päällystetty mustaksi pigmentoiduistapihalaatoista. Rakennuksen päädyssä on betonistavaletut ulkoportaat.

Suuret pajatilat sijoittuvat lähes kokonaan maanalle, josta ne avautuvat ikkunaseinän ja kattoikku-noiden kautta ulkotiloihin. Paraatitasolla, maanta-sokerroksessa sijaitsevat pääsisäänkäynti ja kah-vio, joiden julkisivut ovat lasia.

Lähes kokonaan maan alle upotetussa rakennuk-sessa runkorakenteille on asetettu 150 vuodenkäyttöikävaatimus. Erityisesti rakennuksen veden-pitävyys on asettanut haasteita niin suunnittelulle,toteutukselle kuin ylläpidolle. Rakennesuunnitteluon tehty uusien euronormien mukaan. Pajakerrok-sen kattorakenteena on 400 – 500 mm korkuinen,kahteen suuntaan jälkijännitetty pilarilaatta. Ra-kennuksen taustaseinä on noin 5 metriä korkeamaanpaineseinä, joka on varustettu siivekkeillä jatuettu yläreunastaan pajakerroksen kattolaattaan.Pajatilojen betonilattioissa on epoksikäsittely, hier-to tai sirotepinta.

Paja-rakennus on osoitus betonin vahvuuksista.Toteutunut kohde on osoitus hankkeesta, jossa eriosapuolien pitkäjänteisellä ja ammattitaitoisen yh-teistyön tuloksena on aikaansaatu arkkitehtonisesitaidokas ja teknisesti kestävä ja laadukas lopputu-los. Tuomaristo toteaa perusteluissaan, että kahvi-latilojen betoniset puhdasvalupinnat eivät täytä

VUODEN BETONIRAKENNE 2010 EHDOKKAAT (13 kpl)Ehdokkaat käsittelyjärjestyksessä.

Kohde Arkkitehti:

Paja, Kymenlaakson ammattikorkeakoulun uudisrakennus, Kouvola Arkkitehdit NRT OyPyhän Laurin kappeli, Vantaa Avanto Arkkitehdit OyKirkkojärven koulu, Espoo Verstas arkkitehdit OyHollolan Salpakankaan Sovituksenkirkko, Hollola Arkkitehtitoimisto Havas Rosberg OyPuistokoulun laajennus ja Päivärinteen päiväkoti, Jyväskylä Arkkitehtitoimisto Sari Nieminen OyIitin kirkon katon peruskorjausVoimatalon uudet betonijulkisivut, peruskorjaus , Helsinki Arkkitehtitoimisto SARC OyAs Oy Posliinikatu 2, Helsinki Arkkitehtitoimisto Jukka TurtiainenKuopion asuntomessujen kivitalot useita toimistojaLänsilinkki -silta, Ruoholahti, HelsinkiCrusellin -silta, Ruoholahti-Jätkäsaari, Helsinki WSP Finland OyPARMAtornit, Summa, Tuulivoimalatornien jalustatHämeenlinnan teatteri, Hämeenlinna Arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka Oy

1

Tuom

as U

ushe

imo

1 - 3Betonin hyvät ominaisuudet tulevat esiin Paja-rakennuk-sen monoliittisissa ja teknisesti vaativissa rakenteissa.Paikallavalettu epäsymmetrinen, veistoksellinen kierre-porras on näkyvä elementti sisätiloissa.


1 2011 11

VUODEN BETONIRAKENNE 2010 TUOMARISTO:

dipl.ins. Jarmo Murtonen, Betoniteollisuus rydipl.ins. Tapio Aho, Suomen Betoniyhdistys ryrakennusarkkitehti RIA Asko Eerola, Rakennusinsinööritja -arkkitehdit RIApäätoimittaja Riitta Ollila, Rakennustaito -lehtiprofessori, arkkitehti SAFA Markku Komonen, SuomenArkkitehtiliitto SAFAprofessori Jari Puttonen, Suomen RakennusinsinöörienLiitto RILSihteerit:arkkitehti SAFA Maritta Koivisto, Betoni-lehti /Betoniteollisuus rydipl.ins. Olli Hämäläinen, Betoniteollisuus ry

kaikilta osin laatuluokkavaatimuksia ja muottisuun-nitteluun olisi ollut tarpeen kiinnittää enemmänhuomiota.

Paja-rakennus perustuu Arkkitehdit NRT Oy:narkkitehtikutsukilpailun voittoon vuonna 2006.Pääsuunnittelijana on toiminut arkkitehti TeemuTuomi ja projektiarkkitehtina Tommi Suvanto.

Pajan kokonaisala 4 045 b-m2 ja tilavuus 25 340 m3.Paja on esitelty Betoni-lehdessä 3/2010 ss. 26-35.

Suunnittelusta ja toteutuksesta palkittiin:Rakennuttaja: Kymenlaakson

ammattikorkeakouluArkkitehtisuunnittelu: Arkkitehdit NRT OyRakennesuunnittelu: Finnmap Consulting OyPääurakoitsija: NCC Rakennus Oy

Kakkois-Suomi

Vuoden Betonirakenne -kilpailu järjestettiin 41. kerran jasiihen osallistui tänä vuonna 13 ehdotusta. Palkinto an-netaan vuosittaisen kilpailun perusteella rakennuskoh-teelle, joka parhaiten edustaa suomalaista betoniraken-tamista. Kilpailun tarkoituksena on tehdä tunnetuksi jaedistää suomalaista betoniarkkitehtuuria, -tekniikkaa ja-rakentamista. Kilpailun järjesti Betoniteollisuus ry.

Lisätietoja:Betoniteollisuus ry:Maritta Koivisto, gsm 040-9003577 [email protected],Olli Hämäläinen, gsm 050-1513tai [email protected]://www.betoni.com

3

4

2

Tuom

as U

ushe

imo

Mik

ael L

inde

nM

aritt

a Ko

ivis

to

4Pajan suunnittelusta ja toteutuksesta palkitut edustajat.


1 201112

Vantaan seurakuntayhtymä järjesti keväällä 2003yleisen arkkitehtuurikilpailun historiallisen PyhänLaurin kirkon läheisyyteen rakennettavan uudensiunauskappelin suunnittelusta. Alue on luokiteltuvaltakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialli-seksi miljööksi. Kilpailuun tuli 194 ehdotusta ja senvoitti Avanto Arkkitehtien ehdotus Polku.

SUHDE YMPÄRISTÖÖN, MASSOITTELUVanha kivikirkko kellotapuleineen säilyttää hallitse-van roolinsa maisemassa. Uusi kappeli täydentääympäristöä ja yhdistää alueen elementtejä, koros-tamatta omaa asemaansa. Kappeli jättää vanhoillerakennuksille oman reviirin ja liittyy osaksi hauta-usmaata avautumalla sen suuntaan. Se rajaa hau-tausmaan pohjoislaidan ja jättää huoltopihan lii-kenteen selkänsä taakse. Rakennus on sovitettuympäröivien rakennusten mittakaavaan jakamalla

se pienempiin osiin. Hautausmaan ladottujen kivi-muurien teemaa on jatkettu. Suorakulmaisten muu-rien suojaan kätkeytyy kolmen erikokoisen salinsarja. Kellotorni muurien kulmassa täydentää som-mitelman ja ohjaa katseen ylöspäin.

RAKENNE, MATERIAALIT, KÄYTTÖIKÄ,ELINKAARIRakennuksessa on käytetty samoja materiaaleja,kuin ympäristön vanhoissa rakennuksissa. Kanta-vat seinät ovat massiivitiilirakenteisia. Rakenne ta-saa lämpötilan ja kosteuden vaihteluita varaavuus-ominaisuuksiensa ansiosta. Slammatut, valkoisek-si kalkkimaalatut muurit antavat tapahtumille rau-hallisen, valoisan taustan.

Runko on muilta osin teräsrakenteinen. Välisei-nät ovat paikalla valettua valkobetonia. Kattopin-nat on tehty kuparista kuten Pyhän Laurin kirkossa-kin. Kappelin kuparipinnat on patinoitu käsityönä.Salien seinä- ja sisäkattopinnoilla on patinoitua ku-pariverkkoa. Kupariverkko toimii puoliläpinäkyvänäpintana kappelisalien ja hautausmaan välillä anta-en näkösuojaa lasiseinän molemmin puolin. Se ra-joittaa myös auringon lämpökuormaa saleissa.Puutarhoja ja pihoja reunustavat luonnonkivimuuriton ladottu rakennuspaikalta louhitusta kivestä.Yleisötilojen lattiat ovat liuskekiveä.

Kappelille asetettiin kahdensadan vuoden käyt-töikätavoite. Runkorakenne kestää sen todistetus-ti. Luonnonmateriaalit vanhenevat arvokkaasti.Suunnittelun apuna käytettiin elinkaarisimulaatio-ta. Kestävyyden lisäksi materiaalivalintoja ohjaa-va tekijä oli kotimaisuus. Rakennustyölle oli lei-mallista paikalla rakentamisen suuri määrä ja kä-sityövaltaisuus. Työtavat sitovat rakennusta paik-kaansa ja näyttävät ihmisen käden jäljen.

TOIMINNALLISUUSSuunnittelun lähtökohtana oli eläytyminen sure-van omaisen asemaan. Hautajaiset ovat omaisillehenkisesti raskas ja ainutkertainen tapahtuma. Ti-laisuuden sujuminen häiriöttä on ensiarvoisen tär-keää. Surevaa omaista tuetaan arkkitehtuurin kei-noin, annetaan surulle tilaa. Hautajaisväki kulkeekappelissa rauhallisen rituaalireitin, polun, jossaheitä johdatetaan ylävalon avulla tilasta toiseenvälitilojen kautta. Välitilat antavat aikaa valmis-tautua hautajaisten seuraavaan vaiheeseen.

Kappelissa on hiljaista. Äänieristykseen ja il-manvaihdon äänettömyyteen on kiinnitetty erityis-tä huomiota.

Anu Puustinen ja Ville Hara, arkkitehdit SAFAAvanto Arkkitehdit Oy

PYHÄN LAURIN KAPPELI, VANTAA

1

Avan

to A

rkki

tehd

it Oy

1Asemapiirros. Vanha kivikirkko kellotapuleineen säilyttäähallitsevan roolinsa maisemassa. Uusi kappeli täydentääympäristöä ja yhdistää alueen elementtejä.

2Slammatut, valkoiseksi kalkkimaalatut muurit antavat ta-pahtumille rauhallisen, valoisan taustan. Kappelin kupari-pinnat on patinoitu käsityönä.

3Valaistuksen vaihtuminen ilmentää tiloja herkästi. Sisäti-lat kalusteineen ovat yksityiskohtia myöden pelkistettyjä.Paikallavalupintojen vuoropuhelua korostavat kalusteidentammipinnat ja luonnonkivilattiat. Isoon saliin mahtuu130 henkilöä. Pertti Kukkosen “Ristin tie”-teos on muurat-tu käsintehdyistä erikoistiilistä seinän rakenteeseen.


1 2011 13

2

3

Tuom

as U

ushe

imo

Tuom

as U

ushe

imo


1 201114

Kappelin tilat on jaettu kahteen tasoon. Sakraa-litilat, iso sali, pieni sali ja uurnanluovutustila, si-jaitsevat auloineen maan tasossa. Aulasta omai-set pääsevät vainajien hyvästijättötilaan kellari-kerrokseen. Henkilökunnan työtilat ovat salien vä-lissä ja kellarikerroksessa. Siunaustilaisuuksissaliikenne on yksisuuntainen. Eri käyttäjäryhmienreitit eivät risteä.

Rakennuttajalla oli tahto saada kestävä ja laadu-kas rakennus. Aikaa suunnitteluun ja toteuttami-seen annettiin riittävästi. Yhteistyö tilaajan jasuunnittelijoiden välillä perustui vuorovaikutuk-seen. Kappelin työntekijät kommentoivat hankettatoiminnallisessa työryhmässä. Suunnittelijat osal-listuivat työntekijöiden työprosesseihin toiminnanymmärtämiseksi. Ehjän kokonaisuuden aikaansaa-miseksi sisustus, kiintokalusteet, esineistö, urku-jen julkisivut ja kirkkotekstiilit suunniteltiin kaikkisamassa toimistossa. Suunnittelun tueksi teetet-tiin lukuisia mallisuorituksia ja prototyyppejä.

POLKUKappelin arkkitehtuurissa kuvataan kristityn mat-kaa ajasta iäisyyteen. Polku johdattaa läpi hiljaisenkappelin hautausmaalle. Valkeaksi rapattu muuri jaylävaloraita sen vieressä johdattavat tilasta toi-seen, hämärästä matalasta valoisaan ja korkeaan.

Saavutaan muurin viertä. Muuri ja torni muurinpäätteenä kertovat maallisesta vaelluksesta ja senpäättymisestä. Käännytään muuria seuraten si-sääntulopihalle katoksen alle. Piha on luonnonkivi-pohjainen vesiallas.

Astutaan hämärään, matalaan odotustilaan, jos-ta aukeaa näkymä taaksepäin, yli sisääntulopihanpappilan vanhaan puutarhaan. Odotustilassa on

54

6

7

Avan

to A

rkki

tehd

it Oy

41. kerros

4Kellarikerros

6, 7Leikkaukset


1 2011 15

8

9

Tuom

as U

ushe

imo

Tuom

as U

ushe

imo

8Pertti Kukkonen ”Ristin tie”-teos jatkuu pienessä salissa.Saliin mahtuu 30 henkilöä.

9Arkkitehtoninen “Polku” johdattaa eteisestä salitiloihin.Valo tulee ylhäältä kattoikkunoista.


1 20111616

10

11

12 13

Kuvi

o.co

m/A

nder

s P o

rtma n

Min

n a H

o pia

Kuvi

o.co

m/A

nder

s Po

rtman

10, 11Sisäänkäynnin ja käytävätilan muureihin on upotettu”henkiä”, joiden valo kajastaa hämärällä ohuen slamma-

uksen läpi. Ristinmuotoiset Pertti Kukkosen suunnittele-mat taideteokset on toteutettu valokuitubetonilla.

12, 13Pekka Jylhän taideteos “Sielu” on sijoitettu vainajiennäyttötilaan johtavaan portaikkoon. Taustan valkobetoni-seinä korostaa lasiteoksen luomaa tunnelmaa.

Kuvio.com/Anders Poertman


1 2011 17

hetki aikaa katsahtaa taaksepäin muistaen yhdessäelettyä elämää.

Matka jatkuu siirtymällä valoraitaa seuratenkappelisaliin. Kappelisali avautuu korkeana tilanapäättyen muurin valoisaan käännekohtaan, jonkajuurella vainaja kohdataan. Seinä hautausmaallepäin on puoliläpinäkyvä, lasin molemmin puolin onpatinoitu kupariverkko, verho tämän ja tuonpuolei-sen välillä. Kappelisalista poistutaan katoksen allapuutarhan kautta hautausmaalle. Polku kääntyy -mutta jatkuu.

TAIDEKappelin taideteoksista järjestettiin yleinen kuva-taidekilpailu syksyllä 2007. Kilpailu ajoitettiin en-nen lopullisten työpiirustusten laatimista, jotta tai-de voisi aidosti olla osa arkkitehtuuria.

Ensimmäisen palkinnon voitti kuvanveistäjäPertti Kukkonen ehdotuksellaan ”Ristin tie”. Kukko-sen veistokset hyödyntävät taitavasti massiivitiili-muureja. Muureihin on lisäksi upotettu ”henkiä”,joiden valo kajastaa hämärällä ohuen slammauk-sen läpi. Pertti Kukkonen toteutti myös kappelin ku-paripintojen vaativat patinointityöt.

Toisen palkinnon sai Pekka Jylhä ehdotuksellaan”Pyhä”. Lasiveistokset heijastavat valoa ympäril-leen. Arkkitehtuurin ja taiteen yhteinen tehtävä onsurevan lohduttaminen.

14

15

Tuom

as U

ushe

imo

Tuom

as U

ushe

imo

n14Kappelin pääsisäänkäynnin piha on luonnonkivipohjainenvesiallas.

15Matalassa odotustilassa aukeaa näkymä taaksepäin, ylisisääntulopihan pappilan vanhaan puutarhaan.


1 20111818

16

17 20

Ins.

tsto

R.J

. Hei

skan

en O

y

T uo m

a s U

u sh e

imo

Avan

to A

rkki

tehd

it Oy

18

19

16 - 18Hyvästijättötilaan johtavat valkobetonirakenteiset paikal-la valetut portaat.


1 2011 19

KAPPELIN RAKENTEETKAHDEKSISADAKSI VUODEKSI

Sirkka Saarinen, toimittaja

”Hyvin haastava, erityisesti arkkitehtuurin ja mate-riaalien takia. Lisähaastetta rakenteille toi raken-teiden 200 vuoden käyttöikä. Myös korkealla olevapohjavesi piti ottaa huomioon”, toteaa Pyhän Laurinkappelin päärakennesuunnittelija Kari Toitturi Insi-nööritoimisto R. J. Heiskanen Oy:stä.

Rakennesuunnittelun ohjenuorana oli arkkiteh-din vahva näkemys lopputuloksesta. Kappelin ra-kenteissa on käytetty montaa materiaalia: tiiltä,betonia paikallavalettuna ja elementteinä, terästä,lasia, kuparia. Juuri eri materiaalien liitoskohdatolivatkin Toitturin mukaan sekä suunnittelulle ettätoteutukselle näytön paikkoja.

Kappelin detaljeja kehitettiin ja piirrettiin mää-rätietoisesti niin että teknisen toimivuuden ohellamyös ulkonäkö saatiin toivotuksi. ”Esimerkiksi por-taiden kaiteet valettiin ilman työsaumoja”, Toitturikertoo puhtaaksivalettujen paikallavalujen vaati-vuudesta.

VAATIVAA MUOTTISUUNNITTELUAKorkealla olevaa pohjavettä ei lähdetty alentamaanvaan kellarin alarakenteet tehtiin vesitiiviinä. ”Ym-pärysseinät ulotettiin kallioon saakka ja tiivistettiininjektoimalla. Kallion päällä olevan maanvaraisenlattian alla on metrin paksuinen salaojitettu sora-kerros. Mahdolliset vuotovedet voidaan pumpatasitä kautta pois”, Toitturi kertoo.

Kappelin kantavat ulkoseinät ovat paikallamuu-rattuja valkoiseksi slammattuja massiivitiiliseiniä.Yksi julkisivuista on lasia. Muu kantava runko on te-rästä, väliseinät puolestaan paikallavalettua valko-betonia.

”Valupinnalle jäävien valkobetonisten rakentei-den muottisuunnittelu oli erittäin vaativaa. Näinvaativaa kohdetta ei meilläkään ole aikaisemminollut. Useimmiten näkyviin jäävät pinnat näet ta-soitetaan”, Toitturi toteaa.

21

Avan

to A

rkki

tehd

it Oy

Avan

to A

rkki

tehd

it Oy

22

19, 20Valupinnalle jäävien valkobetonisten rakenteiden muotti-suunnittelu oli erittäin vaativaa.

21, 22Seinäleikkaukset.


1 20112020

”Koska muottikiinnikkeitä ei saanut jäädä näky-viin, ne piti sijoittaa joko alakaton yläpuolelle tailattian alapuolelle. Myös työmaan suurmuottika-lusto oli erityisesti tätä kohdetta varten räätälöi-tyä. Työmaa ja arkkitehti hakivat sopivaa muotti-materiaalia lukuisin koevaluin.”

”Paikallavaluportaiden rakennesuunnitelmissatyösaumojen kohdat valittiin tarkkaan yhdessäarkkitehdin kanssa sellaisiksi, etteivät ne vaikutalopulliseen ulkonäköön”, Toitturi kertoo esimerkinsuunnittelijoiden ja työmaan tiiviistä yhteistyöstä.

KELLOTORNI ELEMENTEISTÄVuoden Betonirakenne -tunnustuksen saaneessakappelissa on paikallavalun lisäksi myös betoniele-menttejä. Muuratulta näyttävässä ylväässä kello-tornissa on näet betonielementtirunko. Betoniele-menttien pinnalla on verhomuuraus. Jäykistäväksirakenteeksi ne on yhdistetty yläosan teräspalkeilla.

200 vuoden käyttöikä tarkoitti Toitturin mukaanmuun muassa sitä että raudoituksissa on käytettypaljon ruostumatonta terästä. ”Myös suojabeto-nikerrokset ovat normaalia paksumpia, eli 45-millisiä.”

23

24

Kuvi

o.co

m/A

nder

s P o

rtma n

Kuvi

o .co

m/A

n de r

s P o

rtma n

23Kellotornissa on betonielementtirunko. Betonielement-tien pinnalla on verhomuuraus. Jäykistäväksi rakenteeksine on yhdistetty yläosan teräspalkeilla.

24Patinoitu kupariverkko on puolinäkyvä pinta, joka symboli-sesti on tuonpuoleisen verho.


1 2011 21

CONCRETE STRUCTURE OF THE YEAR 2010:THE CHAPEL OF ST. LAWRENCE, VANTAA

The Chapel of St. Lawrence won the 2010 Concrete Struc-ture of the Year award for skilful design and professionalimplementation. Cooperation between the Client, theend-users and the designers, combined with competentuse of concrete has produced a functional and architectu-ral building adapted to the historic landscape. The Chapelbears the clear stamp of handicraft and the uncompromi-sing attitude of the builders with respect to producingquality is visible in the harmonious end result.

The Vantaa Association of Parishes organised in thespring of 2003 an open architectural competition for thedesign of a new funeral chapel near the historic Church ofHoly Lauri. The area has been declared a nationally signif-icant milieu of cultural history. A total of 194 entries werereceived and the entry called “Path” submitted by AvantoArchitects was selected as the winner.

The old stone Church and its bell tower retain theirdominant role in the landscape. The new Chapel comple-ments the environment and connects the elements of thearea in a non-assuming manner. The building has beenadapted to the scale of the surrounding buildings by divid-ing it into smaller parts. The theme of the stacked stonewall enclosing the cemetery has been continued. A seriesof three halls of different sizes is hidden inside rectangu-lar walls. The bell tower in the corner of the walls com-pletes the composition and directs one’s eyes upwards.

The new building was built using the same materialsas in the existing buildings. Load-bearing walls are mas-sive brick walls. The storing properties of the constructionequalise temperature and humidity variations. Baggedwalls coated with white lime plaster provide a calm, lightbackground to the events.

The rest of the frame is built of steel structures. Parti-tion walls are cast-in-situ white concrete walls. The cop-

per roofing repeats the roofing of the Church. The coppersurfaces have all been patinated by hand, and patinatedcopper net is used on the walls and ceilings of the halls.The copper net acts as a semi-transparent surface be-tween the Chapel halls and the cemetery, screening theview from both sides of the glass wall and restricting theheat load of the sun inside the halls. The natural stonewalls running round the gardens and courtyards havebeen stacked with stones excavated on the site. Publicareas feature slate floors.

The target lifespan of the Chapel is two hundred years.Life cycle simulation was utilised in design. Materialchoices were guided by not only durability, but also do-mestic origin. The project was characterised by the largeamount of work carried out on the site and handicraft ori-entation. The work methods tie the building to its locationand show off the human touch.

The cast-in-situ white concrete walls create the ambi-ance particularly in the farewell room, lobby areas andthe staircase, providing a calm, light background to theevents. The art integrated in the building emphasises theexpression of the architecture. The “Via Crucis” works ofart by sculptor Pertti Kukkonen depict the turning point oflife’s path. Kukkonen played also two other roles in theimplementation of the Chapel; he finalised the white con-crete cast-in-situ structures and carried out the demand-ing patination process of the copper surfaces.

Pekka Jylhä’s glass art is represented by “Soul” in thestaircase to the coffin display room and by “Grief” in theactual display room. Pertti Kukkonen has designed cross-shaped works of art realised in fibre optic concrete. Theyhave been embedded in the walls and in darkness reflecta glimmer of light through the thin bagging.

PYHÄN LAURIN KAPPELI

Rakennustyyppi: siunauskappeliKilpailu avoin arkkitehtuurikilpailu,

1. palkinto, 2003Sijainti: Pappilankuja 3, VantaaValmistumisvuosi: 2010Bruttoala: 1879 m2

Kokonaiskustannukset: 10 milj. e (sis. alv)Tilaaja: Vantaan SeurakuntayhtymäKäyttäjä: Vantaan SeurakuntayhtymäRakennuttaja: Vantaan Seurakuntayhtymä

Suunnittelijat:Arkkitehdit: Avanto Arkkitehdit Oy/

Ville Hara ja Anu Puustinen(pääsuunnittelija),arkkitehdit SAFA

Avustajat: Felix Laitinen, arkk. yoTommi Tuokkola,arkkitehti SAFA,Jonna Käppi,arkkitehti ARB (Uk) SAFAPiotr Gniewek, arkk. yoAsami Naito, arkk. yo

Sisustusarkkitehti: Avanto Arkkitehdit Oy/Kai Korhonen, sisustus-arkkitehti SIO,arkkitehti SAFA

Maisema-arkkitehti: Maisema-arkkitehditByman Ruokonen Oy/Eva Byman, Niina Strengell

Rakennesuunnittelu: InsinööritoimistoR J Heiskanen Oy/Kari Toitturi, Helena Lomperi

LVI-suunnittelu: InsinööritoimistoLeo Maaskola Oy/Jukka Sainio, Esa Leino

Sähkösuunnittelu: Insinööritoimisto VeikkoVahvaselkä Oy/Rauno Nyblom, Lassi Jalava

Valaistussuunnittelu: Tülay SchakirAkustinen suunnittelu: Akukon Oy/

Olli SalmensaariTekstiilisuunnittelu: Avanto Arkkitehdit Oy

Urakoitsijat:Pääurakoitsija: Oy RakennuspartioSähköurakoitsija: Lassila&Tikanoja Oyj/

Kiinteistötekniikka/Sähköpalvelut

LVI-urakoitsija: Sähköpeko Etelä-Suomi OyPuukalusteurakoitsija: Wooden OyMetallikalusteurakoitsija: Selki-Asema OyMetalliverkkourakoitsija: Inlook OyKuvataiteilijat: Pertti Kukkonen,

Pekka JylhäUrkurakentaja: Urkurakentamo

Veikko Virtanen OyViher- ja pihaurakoitsijat: Lemminkäinen Oy ja

Suomen Graniittikeskus Oy

25Kuvio.com/Anders Portman

25Vainajien näyttötilan valkobetoniset seinät luovat har-monisen taustan Pekka Jylhän näyttävälle “Suru”-taide-teokselle.


1 20112222

Pertti Kukkonen voitti kappelin taideteoksista jär-jestetyn yleisen taidekilpailun ”Ristin tie” -ehdotuk-sellaan. Hänellä oli kappelin toteutuksessa myöskaksi muuta roolia: hän viimeisteli näkyville jäävätvalkobetoniset paikallavalurakenteet ja teki myöskappelin kuparipintojen vaativat patinointityöt.

Taidekilpailu oli sikäli poikkeuksellinen, että sejärjestettiin jo ennen lopullisten työpiirustusten al-kamista. Niinpä taiteesta tuli aito osa arkkitehtuu-ria. Kuvanveistäjä Pertti Kukkonen pääsi myös seu-raamaan työmaata monttuvaiheesta lähtien, sillähän aloitti tuolloin taideteoksen tekemisen työ-maan vieressä olevassa hallissa.

Siten hän oli myös näkemässä ongelmakohdat,joita syntyi näkyviin jääviin betonipintoihin. ”Val-kobetonin valu ei ole helppoa. Myös kova talvi olitekijöille tosi vaativa”, Kukkonen taustoittaa syitäviimeistelytarpeeseen.

Näkyviin jäävä valkobetonipinta on sikälikin ar-moton että siinä näkyvät pienetkin sävyerot. Kap-pelin sävynhaun promilleluokan tarkkuudesta ker-too se että valkobetonissa oli 0,0125 % mustaapigmenttiä. Jo pieni vesimäärän vaihtelu aiheuttaasävyeroja.

Betoni on Kukkoselle tuttu materiaali: hän onpaitsi käyttänyt sitä monissa taideteoksissaan ke-hittänyt ja keksinyt erityisesti betonin ulkonäköön

ja väriin liittyviä asioita. Ensimmäinen patentoitubetonikeksintö oli kuparibetoni. Betonipallas -yri-tyksellä on kokemusta myös betonipintojen kor-jaamisesta ja viimeistelystä, esimerkiksi Kirkko-järven koulusta Espoossa. Siellä näkyviin jäävätpaikallavalupinnat viimeisteltiin kauttaaltaan ns.Andotekniikalla.

”Kappelin betonivalujen erilaiset yksityiskohdat,kuten pinnat, työsaumat ja kulmat vaativat monen-laisia korjauksia, joten myös käsittelytapoja oliuseita. Osassa viimeistelykerros oli hyvin ohut, lä-hinnä sementtiliimalla käsittelyä, osassa käytettiinpaksua massakerrosta, jossa oli mukana kunnollamyös kiviainesta. Joissakin kohdissa hiottiin yli-määräistä massaa poiskin. Kuitenkin siten että lop-putulos on samannäköinen kuin alkuperäinenmuottipinta”, hän kertoo.

Pyhän Laurin kappelissa betonin viimeistelytyötteki jo pidemmän aikaa yhteistyötä tehnyt työryh-mä, joka koostuu betonin hyvin tuntevista taiteili-joista. ”He osaavat hakea ja toteuttaa halutunlai-sen sävymaailman”, Kukkonen kertoo. Osaamises-ta kertoo parhaiten se, että kappelin viimeistellytkohdat eivät silmämääräisesti eroa sävyltään ei-vätkä pinnaltaan alkuperäisestä paikallavaletustavalkobetonipinnasta.

PERTTI KUKKONENVIIMEISTELI KAPPELINVALKOBETONIPINNAT

Sirkka Saarinen, toimittaja

Kuvi

o.co

m/A

nder

s Po

ertm

an

24Kappelin betonivalujen erilaiset yksityiskohdat, kuten pin-nat, työsaumat ja kulmat vaativat viimeistelyjä, joita teh-tiin tapasukohtisesti eri käsittelytapoja käyttämällä.


1 2011 23

kolumni

Palaako?

byJussi MattilaToimitusjohtajaSuomen Betoniyhdistys [email protected]

Turvallisuus on yksi voimakkaimminyhteiskuntaamme leimaavista teemois-ta. Ponnistelemme kohti parempaa työ-turvallisuutta, kohti turvallisempia ajo-neuvoja ja liikenneympäristöjä, kohtiturvallisempia kemikaaleja jne. Autotovat esimerkki siitä, miten paljon tur-vallisuuteen panostetaan. Autojen ha-lutaan olevan aktiivisesti turvallisia.Siis niin johdonmukaisia hallita, ettäonnettomuuksia sattuu mahdollisim-man harvoin. Autojen passiivisella tur-vallisuudella taas pyritään huolehti-maan siitä, että onnettomuuden sattu-essa auto suojaa matkustajia tehok-kaasti. Edellisten lisäksi autoja kehite-tään myös niin, että niiden törmäys ja-lankulkijoihin olisi mahdollisimmanhellävarainen, jos se ylipäätään onmahdollista.

Suurin osa nykyajan ihmisten aktivitee-teista liittyy rakennuksiin, siis asumi-seen, työntekoon ja vapaa-ajan viettä-miseen sisätiloissa. Loogista on, ettärakennustenkin tulisi olla mahdollisim-man turvallisia käyttäjilleen.

Rakennusten paloturvallisuutta koske-via määräyksiä ja ohjeita on kuitenkinvastikään muutettu toiseen suuntaan.Poliittiset päättäjämme ovat sitä miel-tä, että palavien rakennusmateriaalienkäytön laajentaminen kerrostaloraken-tamisessa on yhteiskunnan edun mu-kaista. Toinen puoli tätä mitalia on se,että rakennusten paloturvallisuusnäyttää valitettavasti heikkenevän. Pa-loturvallisuutta nakerretaan monellatavalla. Palokuorman määrän lasken-nassa ollaan poikkeamassa eurooppa-laisista periaatteista, rakenteiden palo-suojauksessa tultaneen sallimaan ns.EI-luokiteltujen rakenteiden käyttö,vaikka EI-luokitus ei ole tarkoitettu tä-hän tarkoitukseen vaan rakenteidenosastointiin, jossa rakenteen takana onjäähdyttävä huonetila, erilaisia palo-suojaustapoja sallittaneen käytettävänilman, että niiltä edellytetään asianmu-kaisia tuotehyväksyntöjä, vain muuta-

mia esimerkkejä mainitakseni.

Vanha sanonta muistuttaa, että tulellaei ole syytä leikkiä. On syytä pitää mie-lessä, että tulipalo on luultavasti yksimerkittävimmistä rakennuskantaammeliittyvistä turvallisuusuhkista. Suomes-sa palaa nimittäin kansainvälisesti mi-taten usein. Rakennuspaloja joko syt-tyy tai sytytetään vuosittain yli 6000kpl, joista lähes puolet kerrostaloissa.Päivittäin sytytetään tahallaan keski-määrin noin 5 …10 paloa. Rakennuspa-loissa kuolee vuosittain noin 100 hen-keä ja niissä vammautuu selvästi yli500 henkeä. Rakennuspalot aiheuttavatvuosittain noin 150…200 miljoonaa eu-ron omaisuusvahingot, mikä on jo kan-santaloudenkin kannalta huomattavasumma.

Käsityksemme suomalaisen kerrostalo-kannan hyvästä paloturvallisuudestaperustuu siihen, että kerrostalot on teh-ty pääosin palamattomista rakennus-tarvikkeista jo lähes sadan vuodenajan. Tämän johdosta sekä asukkaatettä pelastustyöntekijät voivat luottaasiihen, että huoneistopalot eivät kehitysuuronnettomuuksiksi. Pidämme itses-tään selvyytenä, että tavanomainenkerrostalon huoneistopalo ei leviä ym-päröiviin huoneistoihin eikä missääntapauksessa aiheuta rakenteiden sortu-mista. Vaaravyöhykkeessä olevat huo-neistot voidaan tyhjentää asukkaistahallitusti ilman henkilövahinkoja. Myössammutus- ja pelastustyötä tekevätosaavat ennakoida palon kehittymisenja voivat työskennellä ilman ennakoi-matonta hengen- tai terveyden vaaraa.

Kun rakennuksen runko on tehty pala-mattomasta materiaalista, huoneis-tossa oleva palokuorma voi palaa lop-puun, ja sen jälkeen palo sammuu.Jos rakennuksen runko on palavaamateriaalia, myös se alkaa lopultaosallistua paloon, ja seuraukset ovatsen mukaiset.

Julkisuudessa on esitetty, että Turunpalo voitaisiin jo unohtaa. Niin voidaantehdä, jos talot rakennetaan jatkossa-kin pääosin palamattomista materiaa-leista. Muussa tapauksessa katastrofitulee pitää visusti mielessä. Ainakaanminun tiedossani ei ole, että keskeistenrakennusmateriaalin palokäyttäytymi-sessä olisi tapahtunut muutoksia viimevuosisatoina.

BET1101 s23 Kolumni 12.5.2011, 19:4323

1 20112424

Puhdasvalua on käytetty perinteisesti infraraken-teissa kuten silloissa ja muureissa. Puhdasvalube-tonipintojen käyttö on lisääntynyt myös julkisivuis-sa ja sisätiloissa. Vaatimukset ovat niissä tiukem-mat kuin silloissa ja muureissa, koska pintoja tar-kastellaan lähempää. Tiukempia vaatimuksia aihe-uttaa usein myös erilainen pintastruktuuri. Talonra-kentamisessa myös väribetonipintoja käytetäänpaljon.

BETONIPINTOIHIN LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄBetonipintoihin liittyy useita sen pintalaatua kuvaa-via termejä. Koska termien käytössä on myös se-kaannusta, käydään seuraavassa läpi yleisimpiätermejä.

• Puhdasvalupinta on yleisnimi kuvaamaan hy-välaatuista betonipintaa. Se viittaa betonipinnanlaatuluokkaan A. Käsitettä ei kuitenkaan saa käyt-tää laatuluokan määrittelyssä. Se ei myöskään si-sällä ohjeita betonipinnan toteutustavasta eikä ha-lutusta muottipintamateriaalista.

• Sileävalupinta ei määritä lainkaan betonipin-nan laatuluokkaa. Se viittaa haluttuun muottipinta-materiaaliin (sileät vanerit).

• Raakavalupinnalla voidaan havainnollistaabetonipinnan laatuluokan C sisältöä. Sitä ei saakäyttää laatuluokan määrittelyssä.

BETONIPINNAN LAATUVAATIMUKSETJA LUOKITUKSEN KÄYTTÖBetonipinnat jaetaan kolmeen luokkaan AA, A ja B.Lisäksi näkymättömiin jääviä pintoja varten on luok-ka C. Pintojen laatutekijöitä ovat oheisessa taulu-kossa esitetyt tekijät sekä värivaihtelu. Pintojenluokitus on esitelty kirjassa By40 Betonirakenteidenpinnat/luokitusohjeet, 2003. Pinnan luokan kuvauk-sessa voidaan käyttää ohjeen By40 mukaista pinta-koodia.

Puhdasvaluissa luokkana on yleensä A. Poik-keustapauksissa haluttaessa erittäin korkeata-soista pintaa voidaan käyttää myös AA-luokkaa.

Pinnan luokituksessa on syytä jättää huomioi-matta sellaiset laatutekijät, joilla ei ole pinnan ha-lutun lopputuloksen kannalta merkitystä tai jotkaovat työteknisistä syistä mahdotonta saavuttaa.Jos vaatimukset kohdistuvat vain tiettyihin laatu-tekijöihin, on tästä tehtävä erillinen merkintäsuunnitelmiin.

PUHDASVALUPINTOJEN TOTEUTTAMINEN

Luokitustaulukko MUO ja MUK / Muottia vasten paikallavaletut pinnat. Lähde: By40Vaatimukset koskevat tarkasteltavaa pintaa, joksi valitaan yleensä yhdellä kertaa valettu pinta.

1) Heikointa C-luokan vaatimusta käytetään yleensä vain näkymättömiin jääville pinnoille (esim. perustukset ja alas-laskettujen kattojen betonipinnat).

Petri Mannonen, dipl.ins., projektipäällikkö, Betoniteollisuus rySeppo Petrow, dipl.ins., tuoteryhmäpäällikkö, Betoniteollisuus ry

BET1101 s24-31Puhdasvalupinnat 12.5.2011, 19:4624

1 2011 25

PUHDASVALUPINNAN SUUNNITTELUArkkitehtisuunnittelun lähtökohtana on tavoittee-na oleva betonipinta: tasainen vai strukturoitu,minkä muotoinen rakenne, väriltään normaali har-maa vai jokin muu sävy tai väri, mahdollisesti kuvi-oitu pinta?

Pinnan määrittelyä helpottaa vastaavat jo tehdytbetonipinnat ja niistä saatavilla olevat toteutustie-dot, joita voidaan käyttää referenssipintoina.

Millainen laatuluokka pinnalle on realististaasettaa? Yleensä puhdasvalupinnan luokka on A.Jos löytyy referenssipintoja, ne helpottavat koh-teen määrittelyssä. Lisäksi on hyvä miettiä, mitkälaatuluokan laatutekijät ovat oleellisia.

Pintojen vaatimuksia määritettäessä on otettavahuomioon mahdolliset rajoitukset. Reunaehtojapintojen osalta voivat asettaa käytettävissä olevatmuotit. Myöskään kaikkia betonilaatuja, erityisestiväribetoneja, ei välttämättä ole saatavilla kaikillapaikkakunnilla.

Puhdasvalukohteen rakennesuunnittelussa ko-rostuvat betonin halkeiluun liittyvät seikat. Halkei-lua ja sen rajoittamista on esitelty jäljempänä tässäartikkelissa.

PINTAMALLITBetonipinnan laatuvaatimuksia asetettaessa tainiistä sovittaessa voidaan By40:n pintaluokituksenlisäksi käyttää luokituksen apuna referenssikoh-teen pintamallia ja tarvittaessa mallivalurakenne-osaa. Pintamalliksi hyväksytään valmistajan aikai-semmin tekemä pinta, jonka valmistuksesta pitääolla dokumentti.

Mallirakenneosan pintakatselmus tehdään en-simmäisen valukerran jälkeen ennen varsinaisentuotannon alkua. Pintamallina voidaan käyttää

myös rakenteen sellaista osaa jonka pinnat jäävätpiiloon mutta ko. rakenne toteutetaan puhdasvalu-rakenteen tavoin.

Pintakatselmuksessa hyväksytään mallipinnat jatarkistetaan suunnitelmat, valmistustapa, valmis-tuskalusto ja laadunvalvonta sekä määritetään pin-tojen vastaanoton säännöt. Mallipinnat valmiste-taan lopullisella, käytettävällä työmenetelmällä jamuottikalustolla. Niissä kiinnitetään huomiota var-sinaisten pintavaatimusten saavuttamisen lisäksimyös kulmien, nurkkien, työsaumojen yms. laadul-lisiin näkökohtiin.

MUOTIT JA NIIDEN PINTAMATERIAALIKäytettävä muottimateriaali vaikuttaa ratkaisevastibetonipinnan laatuun. Betonipinnan laatuvaatimuk-set asettavat omat rajoituksensa käytettävällemuottimateriaalille.

• PuulevytErilaiset puulevyt, käytetyimpinä vanerit, ovat ylei-sin muottipintamateriaali. Betonipinnan sileyden jamuotin käyttökertojen lisäämisen takia ne useim-miten pinnoitetaan. Puupohjaisia muottilevyjä käy-tetään sekä eri muottijärjestelmissä että myös pie-nissä, paikalla kappaletavarasta rakennettavissamuoteissa.

Käyttökertojen lukumäärä riippuu käytön huolel-lisuudesta ja pinnalle asetettavista vaatimuksista.Puumuottilevyjen pinta on herkkä kolhuille sekäerilaisille kiinnityksille ja varauksille. Pinnoittama-ton ja öljyämätön puu imee betonista niin runsaastivettä, että sementin sitoutuminen saattaa pysäh-tyä betonipinnassa. Seurauksena on pölyävä, irtoi-leva pintakerros. Tämän vuoksi pinnoittamattomal-la vanerilla valettaessa on aina käytettävä muoti-

1Betonia käytetään myös värillisenä. Kuvassa valkobeto-nilla tehtyä paikallavaluseinää. Muottina on käytetty si-leää vanerimuottia.

Sepp

o Pe

trow

1


1 20112626

muutoin lisää huokosten määrää. Teräsmuotissa onaina käytettävä muotinirrotusainetta.

• MuottikankaatKäyttämällä muottipinnalla muottikangasta saa-daan aikaan valuhuokosettomia betonipintoja. Li-säksi kangas parantaa pinnan tiiveyttä ja säily-vyysominaisuuksia. Muottikangas jättää betoni-pintaan kangasmaisen kuvion ja saattaa aiheuttaakirjavuutta. Muottikankaan käyttö vaatii ennakko-kokeita, joilla selvitetään ratkaisun toimivuus käy-tännössä.

Muottikankaiden kiristäminen ja kiinnittäminenmuotin pintaan vaatii huolellisuutta, sillä kangasjää helposti poimuille ja aiheuttaa ei-toivottuja jäl-kiä betonipintaan. Kankaan kiinnittäminen isoillepinnoille on erityisen ongelmallista ja vaatii koke-musta. Isojen pintojen muotituksessa joudutaanmuottipultituksen takia tekemään myös kankaa-seen reikiä, joihin syntyy helposti vuotokohtia.

MUOTTISITEETMuottipinnan ja valettavan rakenteen lävistävätmuottisiteet pitävät muottipuoliskot paikallaan va-lun aikana ja lävistävät valettavan rakenteen.Muottiside voi lävistää valettavan rakenteen väli-keputken (valuholkki) sisällä, jolloin se on poistet-tavissa muotin purun yhteydessä. Jälkipaikkausjää kuitenkin näkyviin pinnan poikkeavuutena.Koska muottisiteiden käyttö on muottiteknisistäsyistä lähes aina välttämätöntä, niiden rakentee-seen jättämiä reikiä tulisi hyödyntää betonipinnanarkkitehtuurissa ja niiden sijainnista pitäisi tehdäsuunnitelma.

Elleivät muottisiteet itsessään muodosta halut-tua symmetriaa tai kuviointia, muottipintaan voi-daan kiinnittää em. kartioita muodostamaan muot-tisidejälki.

Käyttämällä kartiomaista laajennusosaa muotti-sidereiän ulostulokohdassa saadaan aikaan siistipintakokonaisuus. Kartion pohja voidaan tasatalaastilla tai saumamassalla.

TYÖSAUMAT SEKÄ RAKENTEEN KULMATJA NURKATTyösaumoja syntyy betonirakenteeseen kerrallatoteutettavien valuosien välille sekä vaaka- ettäpystysuunnassa, kun valu keskeytyy ja betoni ko-vettuu. Työsaumat jäävät käytännön toteutuk-sessa aina näkyviin valmiissa betonipinnassa.Niitä onkin jo suunnitteluvaiheessa käsiteltävä

nirrotusainetta. Myös filmipinnoitetulla vanerillaon syytä käyttää muotinirrotusainetta, koska muu-ten vaneria voidaan käyttää ainoastaan yksi taikaksi kertaa.

Levyjen jatkoskohdat jäävät kaikissa levymuo-teissa näkyviin. Jos saumakohta ei ole arkkitehto-nisesti hyväksyttävä, se voidaan häivyttää käyttä-mällä rimaa tai muuta pinnan katkaisutapaa.

• SahatavaraSahatavara on betonin perinteinen muottimateriaa-li. Betonipinta saa ulkonäkönsä sahaustekniikan jasahattavan puulajin perusteella. Sileämpi pintasaadaan eri tavoin sileäksi tai muotoon höylätystäsekä hiekkapuhalletusta sahatavarasta.

Lautamuotit on aina kasteltava hyvin. Kastelu tii-vistää muotin ja vähentää samalla betonin tarttu-mista. Lautojen vedenimukyky vaihtelee, jolloinhuolellisesta kastelusta huolimatta betonipinnassaesiintyy tummuusvaihteluita. Oksakohdat imevät

betonista vettä ympäröivää puuta enemmän aiheut-taen betonipintaan tummia kohtia.

• Lasikuitu ja muoviLasikuitua ja muovia käytetään pilarimuoteissasekä eräissä erikoismuoteissa kuten kupumuoteis-sa. Erittäin tiivispintaisina ne vaativat etenkin pys-tyvaluissa matalat valukerrokset ja huolellisen be-tonin tiivistyksen, jotta muottipintaan kertyvät il-mahuokoset saadaan poistettua.

• TeräsTeräsmuoteilla saadaan suuria, yhtenäisiä sileitäbetonipintoja. Niitä on vaikea muunnella, joten nesopivat parhaiten toistuvien rakenteiden valmista-miseen. Teräsmuottien käyttökertamäärä on suuri,mutta nekin vaativat hyvää huoltoa.

Valettaessa pystysuoraa teräsmuottia vasten tu-lee valussa käyttää valusukkaa, huolellista tiivis-tystä ja ohuita valukerroksia, koska tiivis muotti

2Muottia vasten valettujen pintojen laatutekijöitä.Lähde: By40


1 2011 27

pintaan kuuluvana osina.Suunnittelussa on otettava huomioon rakentaji-

en käytännön toiveet valuosien koosta. Onkin toi-vottavaa, että suunnittelijat ja urakoitsija tekevätmahdollisimman varhaisessa vaiheessa yhteistyötätyösaumojen sijoittelun ja yksityiskohtien suunnit-telun osalta. Myös työsaumoissa esteettiset vaati-mukset tulee sovittaa yhteen tuotantotekniikanvaatimusten ja arkkitehtonisesti hyvän lopputulok-sen aikaansaamiseksi.

Jos yhteistyö valualueiden laajuuden suunnitte-lussa ei ole etukäteen mahdollista, suunnittelijanpitäisi valita mieluummin tiheä kuin hyvin harvatyösaumajako.

• TyösaumalistatValun keskeytyessä ja taas jatkuessa valusauma-kohtaan muodostuneen kovettuneen betonin aihe-uttamaa epätasaisuutta voidaan peittää saumalis-talla. Betonipinnan arkkitehtuurin kannalta sauma-listalla korostetaan pinnan jakoa osiin. Valesau-moilla (listalla tehty sauma, jonka takana ei ole työ-saumaa) voidaan tihentää em. jakoa. Profiililtaantyösaumalistojen tulisi olla sellaisia, että muotin jasaumalistan purku onnistuu ilman betonipinnanvaurioitumisriskiä.

• Listojen käyttö ulkonurkissa ja liikuntasaumoissaRakenteen ulkonurkkien ja liikuntasaumojen vauri-oitumisriskiä voidaan pienentää pyöristämällä nemuotin sisänurkkiin asennettavilla kolmiorimoilla,jotka samalla parantavat nurkan tiiveyttä. Jos nurk-kien pyöristäminen ei arkkitehtonisista syistä olesuotavaa, lisätiivistys betonin sementtiliiman ulos-pursuamiseksi on tehtävä esimerkiksi silikonilla.

MUOTTIRATKAISU JABETONIPINNAN LUOKKABetonipinnan laatuluokka asettaa omat ehtonsavalittavalle muottiratkaisulle ja muottipintamate-riaalille.

Luokan A pintojen vaatimus ei täyty, jos käytet-ty muotti aiheuttaa jälkitöitä kuten piikkauksia japaikkauksia. Muotin pintamateriaalin tulee ollaehjää ja hyvälaatuista. Luokan A toteutukseen so-veltuvat muottikalustot ovat suurmuotit, suurka-settimuotit sekä järjestelmämuotit, joissa kaikissa

4Muottisiteiden jaottelu vaikuttaa voimakkaasti puhdas-valuseinän ulkonäköön ja siksi siitä on syytä tehdä suun-nitelma. Seinän alalaidassa näkyvät tummat alueet johtu-

5Muotin nurkka on vuotanut sementtiliimaa aiheuttaenharvavalun.

vat muottien vuotamisesta ja siitä aiheutuneesta harva-valusta.

3Lautamuottipintaa.

Sepp

o Pe

trow

Sepp

o Pe

trow

Sepp

o Pe

trow

5


1 20112828

muottipintamateriaalin on oltava ehjää ja tasa-laatuista.

Järjestelmä- ja suurmuotteja voidaan pinnoit-taa esimerkiksi ohuella vanerilla, jäljitelmämatoil-la ja muottikankailla. Hyödyntämällä näin muot-tien vahvat runkorakenteet ja harva sidontatarvevoidaan vähäisellä työmenekillä saavuttaa kor-kealaatuisia betonipintoja. Voimakkaasti kuvioi-duissa betonipinnoissa voidaan muottipintanakäyttää kuviomattoja.

Luokka AA edellyttää lähes aina uutta, puhdastamuottipintamateriaalia. Myös rakenteen muotosaattaa vaatia erikoismuotin valmistusta. Muotti-kustannuksia laskettaessa on syytä aina pyytääkohdekohtainen tarjous.

Luokan AA pinnoille voidaan asettaa vaatimuk-sia myös tietystä toteutustavasta, muottimateriaa-

lista, pintakuvioinnista, muottisiteiden sijoittelus-ta yms. Niiden toteutukseen soveltuvat muottika-lustot ovat paikallatehdyt kertakäyttöiset lauta- jalevymuotit sekä vakiopalkeista ja uudesta muotti-pinnasta (vaneri tai lauta) kootut erikoismuotit.

PUHDASVALUUN SOPIVA BETONIPuhdasvalubetonin suhteituksessa tavoitteena onhomogeeninen, hyvin koossapysyvä ja muokkau-tuva betoni.

Betonissa tulee käyttää rakenteen raudoitus javalettavuus huomioiden mahdollisimman suurtaraekokoa. Kiviainesosuuden kasvattamisella pie-nennetään betonin vesimäärää ja samalla kutis-tumaa.

Puhdasvaluun käytettävässä betonissa tulee ollariittävä hienoainesmäärä (hieno hiekka < 0,25 mmja sementti). Hienoainesmäärä vaikuttaa ratkaise-vasti betonin hyvään muokkautuvuuteen eli not-keuteen, tiivistyvyyteen ja koossapysyvyyteen. Be-tonin pumppaus asettaa myös omat vaatimuksensabetonin koostumukselle.

Betonin lujuusluokan on hyvä olla kohtuullinen,liian korkeat lujuusluokat saattavat aiheuttaa on-gelmia kutistuman kanssa.

Puhdasvalubetonissa sideaineena on syytä käyt-tää ainoastaan sementtiä. Seosaineet, kuten len-totuhka tai masuunikuonajauhe, voivat suurempi-na määrinä aiheuttaa betoniin värieroja. Lämpimä-nä vuodenaikana betonoinnin kannalta soveltuvinon normaalisti kovettuva ja viileänä nopeasti ko-vettuva sementti.

Betonin vesimäärän tulisi olla mahdollisimmanpieni. Rajoittamalla vesimäärää saadaan kutistu-maa pienemmäksi. Myös plastinen kutistuma elivalun jälkeinen kutistuma on tällöin pienempi.Plastinen kutistuma aiheuttaa esimerkiksi pinta-halkeilua raudoitusvälikkeiden, varausten ja kiin-nikkeiden kohdalla. Tarvittava lisänotkeus saadaanaikaan notkistavaa lisäainetta käyttämällä.

BETONOINTI• Betonoinnin ennakkosuunnitteluTyönjohdon, toteuttavan työkunnan ja betonintoi-mittajan on vielä ennen valutöiden aloittamista

7Rasitusluokissa XO ja XC1 eli kuivissa sisätiloissa olevanrakenteen betonointiohjeita. Lähde By50 Betoninormit2004.

6Luokan AA pinnoille voidaan asettaa vaatimuksia myöstietystä toteutustavasta, muottimateriaalista, pintakuvi-oinnista, muottisiteiden sijoittelusta yms.

Kaid

o Ha

agen

6


1 2011 29

kerrattava yhdessä betonointisuunnitelmassa läpi-käydyt asiat. Kohteen kaikki puhdasvalut tekeesama työkunta.

Betonointia ennen muottipinta on puhdistettavaliasta ja liiasta muottiöljystä, kertymät poistetaantrasselilla pyyhkien. Myös betonoinnin aikanamuottiin lennelleet suuremmat kuivahtaneet beto-niroiskeet on pyyhittävä pois.

• Pystyrakenteiden betonointiPystyrakenteiden betonoinnissa on suhteutettavasiirtomenetelmän tehokkuus puhdasvalun nousu-nopeuden ja tiivistysajan vaatimuksiin. Esimer-kiksi puhdasvaletun pilarin betonoinnissa beto-nipumppu ei välttämättä ole oikea vaihtoehto; ti-lanne voi olla sama myös seinärakenteessa. Tii-vistyskaluston teho ei ole mitoittava tekijä seinä-valuissa, useimmiten se on suurin sallittu valunnousunopeus.

Seinärakenteet pystytään tiivistämään asianmu-kaisella kalustolla betonin notkeuden ollessa S2.Jos seinä on varauksiltaan ja raudoitukseltaan vai-keasti tiivistettävissä ja kyseessä on sisäseinä, onsuositeltavaa käyttää notkistettua betonia valunot-keuden ollessa S3.

Betoni otetaan muottiin tasaisina 30 - 50 cm:nkerroksina, kukin kerros valetaan ja tiivistetäänkeskeytyksettä koko muotin pituudelta.

Pystyrakenteiden yläosat pitää tiivistää erityi-sen huolellisesti niihin kertyvän ilman hitaammanja vaikeamman poistumisen takia. Ne on uudel-leentiivistettävä hyvissä ajoin ennen betonin si-toutumista.

Tiivistyksessä käytetään ainoastaan sauvatäry-tintä, muottitäryttimen käyttö voi aiheuttaa erot-tumajälkiä. Tiivistäessä on vältettävä osumistaraudoitukseen.

Valupaikalle pitää järjestää kunnollinen, 2 - 3valopisteen valaistus niin, että työntekijät näkevätselvästi muotin pohjalle asti.

Betonipinnat pitää jälkihoitaa huolellisesti. Va-lupintojen kosteuspitoisuus on säilytettävä mah-dollisimman vakiona jälkihoidon ajan.

Puhdasvalupintojen suojausta lopputyömaanajaksi on syytä harkita, jotta ne eivät vaurioituisi ja

likaantuisi. Lisäksi pinnat on syytä käsitellä ennenkäyttöönottoa. Käsittely estää lian tunkeutumisenbetonin huokosiin ja sitoo pinnan pöly. Pölynsidon-takäsittelyyn löytyy useita eri tuotteita, muun mu-assa Tikkurila Oy:llä, Semtu Oy:llä sekä Dyny Oy:llä.

BETONIPINNAN VIRHEETHyvää betonipintaa ei saavuteta ilman panostustasekä materiaaleihin että työhön. Huolimattomastatyönsuorituksesta tai kelvottomien materiaalienkäytöstä seuraa lähes aina korjaustarve. Etenkintasalaatuista ja -väristä betonipintaa tavoiteltaes-sa korjaaminen jälkikäteen on kuitenkin käytän-nössä mahdotonta. Erot selvästi parempaan - ker-ralla valmiiksi - lopputulokseen tarvittavassa lisät-yössä ja materiaalikustannuksissa ovat useimmi-ten täysin merkityksettömiä, kunhan vain syyt vir-heisiin ja ne ennakkoon korjaavat toimenpiteetovat tiedossa.

Betonipinnan virheet voidaan jakaa värivirhei-siin ja geometrisiin virheisiin oheisen taulukonmukaisesti.

• Värivirheet– värierot (vaaleus-tummuus)– alkali- ja kalkkihärme– ruostetahrat– likaantuminen

• Geometriset virheet– huokonen– pinnan käyryys ja aaltoilu– harvavalu ja muu valuvika– valuhaava– valupurse– hammastus– nystermä– syvennys– pinnan irtoaminen (betoni- tai muottipinta)– halkeilu

• VärierotVärierot ovat betonipinnan virheistä esteettisestihäiritsevimpiä ja valitettavasti myös toteutuksenkannalta vaikeimmin hallittavissa. Oheisessa taulu-

kossa on esitetty betonipinnan väriä säätelevien te-kijöiden vaikutus pinnan vaaleuden ja tummuudenmuutoksiin

Betonin osa-aineiden seossuhteiden tulisi säilyävakiona, jotta betonipintojen väliset värierot pysyi-sivät mahdollisimman pieninä. Lisäksi betonoinnis-sa pitäisi pyrkiä samanlaiseen valutekniikkaan jatiivistykseen. Eri valualueissa tulisi pyrkiä mahdol-lisimman samaan lämpötilaan ja kosteuspitoisuu-teen; työmaaolosuhteissa tämä tarkoittaa valupin-tojen suojaamista määräajaksi.

Muoteissa tulee käyttää samanikäistä ja -koste-uksista, varastoinnin ajan auringon valolta suojat-tua sahatavaraa. Jos muottien vedenimukyky vaih-telee muotin eri osissa, se aiheuttaa herkästi pin-taan tummuuseroja.

Alkalihärme on vesiliukoista, betonissa ainaesiintyvää alkalisuolaa, joka tietyissä olosuhteissasuotautuu valkoiseksi kerrokseksi betonipintaannuoren betonin kuivuessa. Se on vesiliukoista ja onhelppo poistaa esimerkiksi painepesulla.

Kalkkihärme on puolestaan kalsiumkarbonaat-tia, joka muodostuu ilman sisältämän hiilidioksidinreagoidessa betonin kalsiumhydroksidin kanssa.Sitä syntyy paljon erityisesti silloin, kun muotinpu-run jälkeen heikkolujuuksinen ja huokoinen betoni-pinta joutuu alttiiksi ulkopuoliselle kosteudelle (ve-sisade, yökaste). Kalkkihärmettä esiintyy runsaastitodennäköisesti silloin, kun muottipinta on imuky-kyinen, betonin lujuudenkehitys hidas sekä ilmakostea ja lämpötila alhainen.

Härmeen esiintymistä voidaan rajoittaa kastele-malla imevä muottipinta kyllästyspisteeseen taivahaamalla se vettä imemättömäksi. Betonipintasuojataan muotinpurun jälkeen välittömästi muovi-kalvolla. Sekä alkali- että kalkkihärmettä voidaanvähentää parantamalla betonin tiiviyttä käyttämäl-lä alhaista vesisementtisuhdetta. Kylmässä beto-noitaessa varmistetaan betonipinnan nopea lujuu-denkehitys valitsemalla nopeasti kovettuva be-tonilaatu, lämpösuojaamalla valu ja järjestämälläkohteeseen riittävä lämmitys.

Pintoihin voi tulla ruostetahroja raudoituksestaja sidelangoista, jotka ovat liian lähellä betonipin-taa tai kiinni pinnassa. Ruoste voi aiheutua myös

Vaaleampi Betonin väri Tummempi

valkoinen ← portlandsementti → muut tyypitkorkea ← vesisementtisuhde → matalavähemmän ← hienoainesmäärä < 0,25 mm → enemmänkuusi ← puulaji → mäntyteräs, muottivaneri ← muottipintamateriaali → sahatavarakorkea ← puisen muottipinnan kosteus → alhainenkovempi ← puisen muottipinnan kovuus → pehmeämpi

auringon kellastama muottipinta →ohuempi ← muotinirrotusainekerroksen paksuus → paksumpi

veden vuotaminen muotin läpi →pienempi ← muottipaine → korkeampi

isoja runkoainerakeita pinnan lähellä →pitkä ← tärytysaika 1) → lyhyt

← betonin jälkitärytyshidas ← betonin kuivumisnopeus → nopeatäydellisempi ← sementin hydratoituminen → epätäydellisempisuurempi ← betonin kapillaarihuokosten määrä → pienempi

← kalkkihärmekovettumislämpötila → alhaisempi

100% ja < 70% ← kovettumiskosteuspitoisuus → 80 - 90 %

1) Sauvatärytys pystyrakenteissa Taulukko. Betonipinnan väriä säätelevien tekijöiden vai-kutus pinnan vaaleuden ja tummuuden muutoksiin


1 20113030

betonin osa-aineiden ruosteyhdisteistä tai betoninjälkihoitoon käytettävästä vedestä.

Valussa käytetyt likaiset muotit ja merkkauskyni-en käyttö jättävät jälkensä betonipintaan. Betoni-pinta saattaa myös likaantua valun jälkeen, jos sitäei suojata rakennusajaksi.

• HuokosetHuokoset aiheutuvat betoniin sekoituksen yhtey-dessä jäävästä ilmasta, joka ei ole tiivistyksen aika-na ehtinyt poistua yläpinnan kautta. Huokosten ko-koon ja määrään vaikuttavat keskeisimmin betonintiivistys, muottipintamateriaali, betonimassan not-keus sekä valukerroksen paksuus.

Betonin tiivistys eli täryttäminen on tärkein huo-kosten kokoa ja määrää pienentävä keino. Pystyra-kenteet kuten seinät ja pilarit ovat tiivistyksen osal-ta vaativimpia. Pystyrakenteiden oikeaoppista tii-vistystä on käsitelty toisaalla tässä artikkelissa.

Huokosmäärä on tyypillisesti pieni käytettäes-sä sahatavaraa tai pinnoittamatonta vaneria. Tii-vistä pintaa kuten pinnoitettua vaneria käytettä-essä ilma ei pääse tunkeutumaan muottipinnanläpi, mutta pienen kitkan ansiosta huokoset ovattoisaalta pieniä.

Betonimassan notkeuden kasvaessa huokostenmäärä yleensä pienenee, mutta se ei vähennä tii-vistyksen merkitystä. Tällöin myös betonin hienoai-nesmäärän (sideaine ja kiviaines < 0,25 mm) on ol-tava riittävä.

Tietty huokoisuus mielletään betoniarkkitehtuu-rissa betonisen pinnan ominaisuudeksi, joka luon-nollisella tavalla elävöittää pintaa. Etenkin väreilläkäsitellyissä pinnoissa huokoset ovat osa arkkiteh-tonista ilmettä. Pystyrakenteissa voidaan hyvintyöstettävällä betonilla ja huolellisella tiivistyksel-lä saada aikaan betonipintoja, joissa on vähän huo-kosia. Kuitenkin kokoluokan 5 - 15 mm huokosiaesiintyy lähes aina. Täysin huokosettomia pintojavoidaan saavuttaa vain muottikankaita käyttämäl-lä. Betonipinta ei kuitenkaan silloin ole enää sileäeikä siihen toisaalta jää muottipintamateriaalinjättämää kuviota.

8, 9Betonipintoja käsittelemällä voidaan häivyttää joitainpinnan virheitä. Lopputulos on ulkonäöltään kuitenkinerilainen kuin virheetön puhdasvalupinta ja seinän kor-jaaminen aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia.

Sepp

o Pe

trow

Sepp

o P e

trow

8

9


1 2011 31

PRODUCTION OF FAIR FACE CONCRETE SURFACES

Fair facing has traditionally been used in infrastructures,such as bridges and walls, but fair face surfaces have be-come more popular also on façades and interior areas.The requirements that pertain to such surfaces are morestringent than those applied to bridges and walls, as theyare viewed at a closer range. The different surface struc-ture often results in tighter requirements, too. Colouredconcrete surfaces are also commonly used in house buil-ding.

Concrete surfaces are divided into three classes; AA, Aand B. Invisible surfaces are further assigned to class C.Fair face surfaces are usually of class A. The AA class canbe used in special cases, when the surface has to be of anextremely high standard.

• Pinnan käyryys ja aaltoiluKäyryys voi johtua muotin mitoitusvirheestä, kunmuotin rakenne on alimitoitettu. Näin voi käydäetenkin itsetiivistyvää betonia valettaessa. Myösliian suuri valunopeus saattaa aiheuttaa muodon-muutoksia muottiin.

• Harvavalu ja muu valuvikaHarvavalua esiintyy erityisesti muottien saumoissaja nurkissa. Harvavalun syy voi olla betonin erottu-misesta aiheutuva kivipesä. Myös liian suuri mas-san pudotuskorkeus ja riittämätön tiivistys voivataiheuttaa harvavalua. Tiivistystä voi vaikeuttaa ti-heä raudoitus tai rakenteessa olevat varaukset.

Harvavalua voi ehkäistä käyttämällä erottuma-tonta, tasalaatuista betonia ja tiivistämällä betonihuolellisella. Lisäksi pudotuskorkeus tulee rajoittaakorkeintaan yhteen metriin.

• Valuhaava ja valupurseVesi ja hienoaines pääsevät tunkeutumaan muot-tisaumoista ulos, mikäli muottisauma ei ole tiivis.Syntyneessä valuhaavassa voi näkyä paljastunuttakiviainesta ja myös valuhaavakohdan väri voi ollaympäristöään tummempi. Muotin rakokohtaan voimyös muodostua ns. valupurse. Muottisaumojentiivistäminen estää valuhaavojen ja -purseidensyntymistä.

• Pinnan hammastukset, nystermät ja kuopatBetonin pinnan hammastukset johtuvat muottilevy-jen tasoeroista. Nystermät ovat seurausta muotis-sa olevasta kolosta ja betonipinnan syvennyksetkohoumasta tai epäpuhtaudesta muotin pinnassa.

• Pinnan irtoiluPintojen irtoamiseen on useita eri syitä. Muottejapurettaessa betonin lujuus saattaa olla liian alhai-nen. Myös karkea muottipinta tai muottiöljyn vähäi-syys saattavat aiheuttaa pinnan irtoamista. Talvibe-tonoinnissa betonin pinta on voinut päästä jääty-mään ennen jäätymislujuuden saavuttamista.

• HalkeiluHalkeilu on ominaista teräsbetonirakenteille. Hal-keamien rajoittaminen ja halkeilemattomuus saa-daan aikaan eri keinoin. Halkeamien leveyttä voi-daan rajoittaa raudoituksen avulla. Raudoitetunbetonin luonteesta ja kustannussyistä on tarkoi-tuksenmukaista, ettei halkeiluvaatimuksia asete-ta liian vaativiksi ja että niitä sovelletaan vain

asiaankuuluviin rakenneosiin.Halkeamaton rakenne voidaan saada aikaan lä-

hinnä oikealla betonin koostumuksella, hyvällä tii-vistämisellä, kovettumisen aikaisten lämpötilojenja lämpötilaerojen säätelyllä, jälkihoidolla sekä oi-kein valituilla rakenneratkaisuilla. Jos halutaan var-mistua siitä, ettei rakenne käytön aikana halkeile,rakenne on jaettava liikuntasaumoilla riittävän pie-niin osiin, jännitettävä ja/tai muotoiltava niin, ettäulkoisten ja pakkovoimien aiheuttamat vetojänni-tykset jäävät riittävän paljon betonin kulloistakinvetolujuutta pienemmäksi.

Rakennusosien kutistumisliikkeet kannattaaohjata liikunta- ja kutistumissaumoihin tai tarkoi-tuksellisesti esimerkiksi sahaamalla tehtyihin ra-kenteiden heikennyksiin. Myös rakenneosien laa-kerointi auttaa yleensä pakkovoimien pienentä-misessä.

BETONIPINTOJEN KORJAAMINENPuhdasvalupinnoille sallitaan laatuvaatimustensaavuttamiseksi vähäiset pintojen korjaukset. Ky-seeseen tulevat pienten lohkeamien korjaamisentai huokosten täyttämisen tapaiset keinot. Korjatta-vat kohdat erottuvat yleensä muusta pinnasta lä-hinnä värisävynsä osalta, vaikka korjattu pinta täyt-täisi kaikki pinnalle asetetut laatuvaatimukset. Kor-jaustyötä mietittäessä on huomioitava että korjaa-maton, laatuvaatimukset alittava pinta voi joskusolla paremman näköinen kuin korjattu vaatimuksettäyttävä pinta.

Korjaustyöt tulee tehdä betonilla, jonka säilyvyysja muut ominaisuudet vastaavat käytetyn betoninominaisuuksia. Jos käytetään valmistuotteita, niilläon oltava varmennettu käyttöseloste. AA-luokanpintojen korjaaminen ei ole sallittua.

• Tadao Ando -käsittelyKäsittely on saanut nimensä kehittäjänsä, japani-laisen arkkitehti Tadao Andon mukaan. Menetel-mässä erikoistuneiden ammattimiesten käsityönätehdään suuria tasalaatuisia samettimaisia pinto-ja. Käsittelyssä pinnassa olevat isot huokoset javastaavat korjataan hiekan, valkosementin ja nor-maalin sementin seoksella. Tämän jälkeen pintaslammataan sementtiseoksella ja lopuksi pintakastellaan ja pestään laimennetulla suolahapolla.Tadao Ando -käsittelyä on esitelty julkaisussa by 40Betonirakenteiden pinnat/luokitusohjeet.

LÄHTEET:– By40 Betonirakenteiden pinnat/luokitusohjeet

2003– By50 Betoninormit 2004– Puhdasvaluohje 2011 Betoniteollisuus ry/

Suomen Rakennusmedia Oy (julkaistaan v. 2011aikana)

10Tadao Ando -käsitelty seinä

Klau

s Sö

derlu

nd

10


1 20113232

Helsingin rakennusvalvontaviraston kaupunkikuva-osasto teki opintomatkan Madridiin 22. - 26.9.2010.Ryhmä tutustui matkalla sekä Madridin esikaupun-kien uusiin asuinalueprojekteihin että vanhaan kes-kusta-alueeseen. Lisäksi oli tilaisuus toimistovie-railuun ja retkeen kaupungin ulkopuolelle Toledoon.

Espanjalaista arkkitehtuuria kuvaa parhaiten sa-naa ”variación”, monimuotoisuus. Enää ei vainBarcelona ole espanjalaisen arkkitehtuurin kelaku-va – omintakeinen ja vahva arkaaisuus nostaa pää-tään kautta maan. Leimaa-antavaa on maanlähei-syys, pragmaattisuus ja käsityön tuntu. Materiaalitovat tunnistettavat, värit vahvat ja muotokieli veis-toksellinen. Taakse on jäänyt Francon aika, jokaleimasi pitkään rakentamista ennen kaikkea Mad-ridissa – tuon aikakauden rakentaminen on ilmeel-tään raskasta, totista ja viileän mahtailevaa.

EXPERIENCIAS SOBRE ARQUÍTECTURA ESPAÑOLA

Marina Fogdell, arkkitehti SAFALeena Jaskanen, arkkitehti SAFAUlla Vahtera, arkkitehti SAFAHelsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto

Artikkelin valokuvat:Marina Fogdell, arkkitehti SAFAEstúdio de arquítectura de Salvador Pérez ArroyoPaula Roine-Äärimaa, arkkitehti SAFAKalle Vahtera, arkkitehti yoUlla Vahtera, arkkitehti SAFA

1Madridin esikaupungeissa rakennetaan monimuotoisesti.

Arkkitehdin asema on vahva läpi koko rakentami-sen prosessin. Pääsuunnittelijana arkkitehti vastaakaikista erikoissuunnitelmista allekirjoituksellaan,työmaavaiheessa työparina toimii valvova raken-nusarkkitehti.

SOSIAALINENASUNTORAKENTAMINEN MADRIDISSAMadridilla ei ole voimakasta omaa historiaa tai pai-kallista kulttuuria suhteessa ympäröiviin vanhoihinpääkaupunkeihin. Kaupunki on aina ollut avoin uu-sille näkökulmille ja vaikutteille. Vuorovaikuttei-suus on mahdollistanut vapaan ja luovan lähtökoh-dan madridilaisen arkkitehtuurin kehittymiselle vii-meisten vuosikymmenien aikana.

Madridin kunnallinen asuntoja kiinteistötoi-misto EMVS ”Empresa Municipal de la Vivienda yel suelo de Madrid” on suuri rakennuttaja. Arkki-tehtuurikilpailujen kautta EMVS on palkannut sekäespanjalaisia että ulkomaalaisia nuori ja lahjakkai-ta arkkitehtejä suunnittelemaan uusia, isoja kort-telikokonaisuuksia kasvaviin lähiöihin. Vaikuttaasiltä, että alueet ovat olleet uusien ideoiden kokei-lukenttiä ja monelle nuorelle suunnittelijalle ontarjottu tilaisuus esittää taitojaan. EMVS:n raken-nuttamat alueet erottuvat selvästi yksityisten ra-kennuttajien perinteisimmistä kohteista.

PAU DE VALLECAS (PLAN DE ACTUACIÓNURBANÍSTICA DE VALLECAS)Vallecas on Madridin eteläinen, perinteinen työläis-kaupunginosa. Alueelle asettui paljon maahan-muuttajia 1950-luvulla ja siitä muodostui Madridinsuurin alempien yhteiskuntaluokkien kaupungin-osa. Viimeisten vuosien aikana valtava kohennuson tapahtunut, kun kaupunginosaan on rakennettu25 000 uutta asuntoa. Vallecas koostuu kahdestaosasta, Puente de Vallecas ja Villa de Vallecas.

Tunnettu ja usein julkaistu kohde on Puente deVallecasissa sijaitseva ”Eco Boulevard”. Uusi koko-naisuus muodostuu Bulevar de la Naturalezasta,kadun kolmesta teräsrakenteisesta ”ekologisestapuusta” sekä kadun varrelle rakennetuista uusistaasuinkortteleista. Puiden on tarkoitus toimia väliai-kaisesti asukkaiden tapaamispaikkoina ja kuumanvuodenajan viileinä suojarakenteina kunnes bule-vardin oikeat puut ovat kasvaneet.

2 - 6Puente de Vallecasin uudet asuinkorttelit.2

BET1101 s32-39 Madrid 12.5.2011, 19:4832

1 2011 33

3

5

6

4

BET1101 s32-39 Madrid 12.5.2011, 19:4833

1 201134

VILLAVERDEVillaverden kaupunginosa sijaitsee Vallecasin län-sipuolella. Englantilainen arkkitehtitoimisto DavidChipperfield architects on suunnitellut veistokselli-sen betonirakennuksen ympäristöön, jossa muutenon lähes yksinomaan perinteisiä, 7- ja 8- kerroksi-sia, keltatiilisiä ja harjakattoisia asuinrakennuksia.Asemakaavan puitteissa Chipperfieldin on kehittä-nyt uuden ratkaisun, joka poikkeaa ympäristön ra-kennuksista.

7, 8Villaverden kaupunginosassa on David Chipperfield ark-kitehtien suunnittelema veistoksellinen betonirakennus.

9, 10Carabanchel lähiössä arkkitehtitoimisto FOA (Foreign Of-fice Architects) on käyttänyt asuintalon julkisivumateriaa-lina bambuverhoilua.

7

8

9

10

BET1101 s32-39 Madrid 12.5.2011, 19:4934

1 2011 35

PAU CARABANCHELMadridin lounaisosassa sijaitseva Carabanchel onmonikulttuurinen lähiö jossa on useita EMVS:n ra-kennuttamia hienoja, arkkitehtuurilehdistössäusein julkaistuja kohteita. Englantilainen arkkitehti-toimisto FOA (Foreign Office Architects) on käyttä-nyt asuintalon julkisivumateriaalina bambuverhoi-lua. Säleikkö suojaa lämpimän kauden paahtavaltaauringolta ja luo suojaisan ja turvallisen ulkotilanasunnoille. Jokaisella asunnolla on oma parvekebambuverhon takana. Verhot ovat asennettu hel-posti avattaviin teräskehyksiin ja julkisivusta muo-dostuu jatkuvasti muuttuvan valon ja varjon sommi-telma. Pohjakerros on maanläheisesti puhdasvalu-betonin ja istutetun viherseinän yhdistelmä.

Bambutalon naapurirakennus on espanjalaisenDosmasuno arquitectosin suunnittelema ”palikka-peli”. Asuntojen peruskomponentti - olohuone, ma-kuuhuone ja märkätilat - on sijoitettu isoon L-muo-toiseen betonirakenteiseen rakennusmassaan. Ra-kennuksen pihan puolella suurempien asuntojen li-sätilat leijuvat ilmassa erikokoisina metalliraken-teisina ulokkeina.

Carabanchelissa, Calle de Carpio y Tortalla sijait-sevan, ensivaikutelmaltaan karun asuintalon viehä-tys löytyy vaihtelevasta betonipintojen käsittelystäja harkituista yksityiskohdista.

11, 12Carabanchellissa on Dosmasuno arquitectosin suunnitte-lema asuintalo, jossa olohuone, makuuhuone ja märkäti-lat on sijoitettu isoon L-muotoiseen betonirakenteiseenrakennusmassaan.

13, 14Carabanchelissa, Calle de Carpio y Tortalla sijaitsevanasuintalon julkisivuissa on vaihtelevaa betonipintojen kä-sittelyä ja harkittuja yksityiskohtia.

13

14

11

12

BET1101 s32-39 Madrid 12.5.2011, 19:4935

1 201136

SANCHINARROHollantilainen arkkitehtitoimisto MVRDV ja madri-dilainen arkkitehtitoimisto Blanca Lleó Asosiadosovat yhteistyössä suunnitelleet kaksi asuinraken-nusta, jotka sijaitsevat Sanchinarron pohjoisessalähiössä. Kaksikymmentäkaksi kerrosta korkea ra-kennus, ”Mirador” (näköalapaikka) on suunnitteli-jan selostuksen mukaan vertikaalinen kylä, jossarakennusmassan keskelle leikattu aukko muodos-taa asukkaiden oleskelupaikan ja torin. Rakennuskostuu yhdeksästä erillisestä ”korttelista”, jotka onkoottu päällekkäin. Erisävyiset betoni-, kivi- ja laat-tapinnat erottavat korttelit toisistaan. Kirkkaan pu-naiset osat korostavat porrashuoneita ja käytäviä.

Toisessa rakennuksessa ”Celosia” (ristikko) on

etsitty vaihtoehtoista ratkaisua suljetulle korttelilleja talon ristikkomainen sommitelma on koottu kol-mestakymmenestä betonikappaleesta, joiden väliinon jätetty tyhjiä tiloja. Kappaleet sisältävät 1-3 ma-kuuhuoneen asuntoja ja väliin jäävät aukot ovatasukkaiden yhteispihoja.

Madridin esikaupunkien rakennusten mittakaavaja veistoksellisuus ovat vaikuttavia. Voimakkaidenvärien ja materiaalin käyttö on taitavaa. Rakennuk-sissa on myös paljon innovatiivisia ratkaisuja ja de-taljeja, mm. aukotuksen variaatioita sekä auringol-ta ja kuumuudelta suojaavien luukkujen ja verhosei-nien käyttöä julkissivuaiheena.

ARKKITEHTITOIMISTOSALVADOR PÉREZ ARROYOMadridilainen arkkitehti Salvador Pérez Arroyo onyksi kansainvälisesti tunnetuimmista espanjalaisis-ta nykyarkkitehdeistä. Salvado Pérez Arroyo toimiiprofessorina Madridin Teknillisen korkeakoulunarkkitehtiosaston arkkitehtuurin projektit -aineryh-mässä sekä vierailevana professorina Lontoossa,Kööpenhaminassa, Venetsiassa ja Krakovassa.

Salvador Pérez Arroyo pitää toimistoaan tällähetkellä Madridissa, mutta sen tulevaisuus on vaa-kalaudalla rakennusalaa Espanjassa lamauttaneenhuonon taloudellisen tilanteen vuoksi. Rakentami-nen on vähentynyt lähes pysähdyksiin ja arkkiteh-deistä valtaosa, jopa 80 % on työttömänä. Arkkiteh-titoimiston siirtyminen työn perässä muualle maail-maan on todennäköistä.

”With the structures I allways go risky” toteaaSalvador Pérez Arroyo kertoessaan äärirajoja ta-voittelevasta, rakenteellisesta lähestymistavas-taan suunnittelutehtäviin. Hän tutkii jokaisesta koh-teesta rinnakkaisia vaihtoehtoja ja uudistaa ajatte-luaan jatkuvasti. Uudet materiaalit ja tekniset inno-vaatiot innoittavat kokeiluihin.

Valtaosassa Madridissa toteutetuista hankkeista

15, 16Hollantilainen MVRDV ja madridilainen arkkitehtitoimistoBlanca Lleó Asosiados ovat yhteistyössä suunnitelleetkaksi asuinrakennusta, jotka sijaitsevat Sanchinarronpohjoisessa lähiössä. Kaksikymmentäkaksi kerrosta kor-kean rakennuksen ”Miradorin” julkisivuissa betoni-, kivi-ja laattapinnat erottavat “korttelit” toisistaan.

17, 18Sanchinarron toisessa rakennuksessa ”Celosia” (ristikko)on etsitty vaihtoehtoista ratkaisua suljetulle korttelille jatalon ristikkomainen sommitelma on koottu kolmestakym-menestä betonikappaleesta, joiden väliin on jätetty tyhjiätiloja.

15 16

17

BET1101 s32-39 Madrid 12.5.2011, 19:4936

1 2011 37

käytetään kuitenkin rakennusmateriaalina betonia,hinnan ja saatavuuden vuoksi. Betoni rakenne- jajulkisivumateriaalina on pääosassa myös SPA:nPohjois-Espanjaan, Oviedoon suunnittelemassakulttuurikeskuksessa, La Eríassa.

KULTTUURIKESKUS LA ERÍASyyskuussa 2010 virallisesti avattu Oviedon uusikulttuurikeskus sijoittuu kaupungin keskustaraken-teen laidalle, uudempien asuintalojen ja Carlos Tar-tiere -jalkapallostadionin väliseen rinteeseen. Voi-makkaasti laskevaan maastoon, rinteen myötäises-ti istutettu rakennus yhdistää ja hallitsee maisema-tilaa. Rakennukseen on esteetön sisäänkäynti sekäylemmältä katutasolta että viisitoista metriä alem-pana sijaitsevan puiston kautta.

Kulttuurikeskuksen tilat jakautuvat ramppien yh-distäminä kolmeen kerrokseen, yhteensä tilaa on900 m2. La Ería esittelee Asturian alueen pääkau-pungin historiaa ja kulttuuria. Oviedon kaupunkihakee vuoden 2016 kulttuuripääkaupungiksi.

RINTEESEEN ISTUTETTU MUURIRAKENNUSIdea rakennuksen hahmolle löytyy vanhoissa kult-tuureissa käytetystä muuraustavasta. Kyklooppi-muureiksi kutsutaan ilman laastia, pienellä liikku-mavaralla toisiinsa sovitetuista kalkkikivisiirtoloh-kareista rakennettuja muureja. Epäsäännöllisiäkalkkikivilohkareita työstettiin mahdollisimman vä-hän. Tätä muuraustyyliä on käytetty mykeneläisenkulttuurin aikana mm. Kreikan Mykenessä.

Kulttuurikeskuksen ainoa näkyvä julkisivupintaon muurattu nk. kyklooppimuurien tapaan suurista,lasyyrivärjätyistä betoniharkoista. Arkkitehti on toi-minut eräänlaisena arkeologina ja luonut rakennus-paikalle uudenlaisen identiteetin tämän jättimäisis-tä lohkareista muodostuvan hahmon avulla. La Eríankyklooppimuuri ei rajaa vaan yhdistää tätä suurmai-semaa. Kooltaan vaihtelevien ja harkitun epäsään-

19Kulttuurikeskus La Ería Oviedossa.

18

19

BET1101 s32-39 Madrid 12.5.2011, 19:4937

1 20113838

nöllisesti limitettyjen betoniharkkojen lomaan onsuunniteltu istutuslokeroita köynnöskasvillisuudel-le. Muuripinnasta erottuu ainoastaan yksi arkkiteh-toninen aihe, vaaleana hohtava näköalaparveke.

BETONIRAKENTEIDEN KUDELMAMaisematilaa rajaava muuri tukeutuu sisempään,kantavaan betoniseinään. Julkisivu kytkeytyy kokosisätilan matkalta poikittaisiin, kantaviin betonipin-toihin, jotka kiinnittyvät paikalla sijainneeseen kal-liorinteeseen. Kulttuurikeskuksen tilat soljuvat kol-messa tasossa portaiden ja luiskien välittäminäylemmältä katutasolta aina jalkapallostadionia reu-nustavalle puistoalueelle. Luonnonvaloa näihinosin luolamaisiin tiloihin tihkuu kattopinnan ovaalinmuotoisten kattoikkunoiden kautta. Poikittaisiin be-toniseinämiin tukeutuvat betonivälipohjat ovat kan-tavia laattarakenteita, osin ulokkeilla. Sisätilojenseinäpintoihin on osin jätetty näkyviin paikalla en-nen sijainneen rinteen kalliopintaa. Käsittelemättö-mät betonirakenteet tukeutuvat tähän kallioon.

Salvador Pérez Arroyo on luonut Oviedoon veis-toksellisen maamerkkirakennuksen. Rakennuksen

23

2421

20

22 25

BET1101 s32-39 Madrid 12.5.2011, 19:5038

1 2011 39

EXPERIENCIAS SOBRE ARQUÍTECTURA ESPAÑOLA

The Townscape Department of Helsinki Building Inspec-torate visited Madrid in September 2010 to explore thenew residential estate projects in the suburbs of the cityas well as the old downtown area. An opportunity wasalso offered to visit an office and to make an excursionoutside the city to Toledo.

Spanish architecture is best described by the word“variación”, variation. Barcelona is no longer the onlyshowcase of Spanish architecture; individual and strongarchaity is beginning to evolve all over the country. Archi-tecture is characterised by a down to earth approach,pragmatism and the feel of handicraft. Materials areidentifiable, colours strong and form language sculptural.Gone is the era of Franco, which for a long time gave astamp of heaviness, seriousness and cold pompousnessto building, particularly in Madrid.

The architect plays a strong role throughout thebuilding process. As the main designer, the architect isrequired to authorise all special designs with hissignature. At the worksite phase the designer architectis assisted by a supervising architect.

sinkertaisesti liukuportaita pitkin. Osatekijät kuu-lostavat banaaleilta, mutta arkkitehdit MartínezLapeña ja Elías Torres ovat laatineet suunnitel-man kokonaisuudelle, joka on yhtaikaa sekä nöy-rä että dramaattinen sovitus paikkaansa. Raken-nus- ja maisemasuunnittelun rajaa ei ole. Tänäänkaupungin korkeimmalle osalle pääsee esteettö-mästi, vaivattomasti ja helposti orientoituen.

Rodaderon rinne, jolle liikennejärjestelyt on si-joitettu, koostuu maaperältään pehmeähköistä,vuosisatojen aikana kertyneistä epähomogeenisis-ta kerroksista. Uusien rakennusosien perustuksetulottuvat 30 metrin syvyydessä olevaan kallioon.Ainutlaatuisen projektin onnistuminen on edellyt-tänyt huolellisuutta ja ammattitaitoa. Vanhat valli-tukset on varjeltu kauttaaltaan sijoittamalla por-taikon sisäänkäynti niiden perustusten alapuolelle.Varsinainen nousu alkaa vallituksen takaa. Paik-kaan on syntynyt kaupungin uusi portti Bisagran jaCambrónin porttien lisäksi.

Visuaalista ja ympäristöllistä vaikutusta on vai-mennettu maastouttamalla portaikon mittavat reu-nusrakenteet osaksi rinnettä. Näkyvät uudet pinnatovat absoluuttisen homogeeniset. Uusi ympäristöon kauttaaltaan yksimateriaalisesti betonia, jonkasävy on paikallinen – Toledon arkkitehtuurin ja mai-seman vaalea okra. Turistipyydykseksi kasvatettuleima teräksentuottajasta on maltettu unohtaa.

Portaikon kuusi peräkkäistä liukuporrasta asettu-vat 36 metrin korkeuseron matkalle ja mutkittelevatkulmikkaasti ylös rinnettä. Paikan topografiaanujuttautuminen on tehty silti väkivallatta. Tunnelmaverrattuna köysiratamaisen yksivartisen porrasyh-teyden kaltaiseen suoraviivaisuuteen on yhtaikaasekä diskreetti että kiinnostava.

Portaikot tukeutuvat betoniperustuksiin ja rajau-tuvat yhdeltä sivultaan paikalle valettuun seinään,jota on taivutettu katokseksi ja samalla luomaanjatkuvuutta rinteen maisemoinnille. Silti katto eitarkasti myötäile maaston kaltevuutta, vaan silleon myös annettu rooli nostoin näyttää pitkä jatku-va portaiden liike ja sitä säestävä tilanmuodostus.Samalla kulkijalle avautuvat näkymät maisemaanja Toledon uudempaan osaan. Kaukaa katsottunatyön luonne on juuri näissä avauksissa – rintee-seen piirtyy murtuma, hiushalkeama valolle. Kau-pungin kasvoissa näkyvät ajat.

hahmo on yksinkertaisuudessaan ja yksimateriaa-lisuudessaan visuaalisesti voimakas, lähes arkaai-nen. Rakennus kokoaa ympäröivää kaupunkitilaa,yhdistää ja aktivoi uudella tavalla kaupunkiraken-teen laita-aluetta. Betonin käyttö julkisivu- ja ra-kennemateriaalina juurruttaa kulttuurikeskus LaErían juuri tähän paikkaan.

TOLEDOONKuusikymmentä kilometriä Madridista kaakkoonTajo-joen jyrkillä rantarinteillä sijaitsee 75 tuhan-nen asukkaan Toledo. Sen historia ulottuu yli kah-den vuosituhannen taakse, roomalaisten vuonna192 ennen ajanlaskua perustaman Toletum-linnoi-tuksen vaiheisiin.

Vuonna 1986 tämä Toledon maakunnan ja Kasti-lia-La Manchan itsehallintoalueen pääkaupunki ni-mettiin UNESCOn maailmanperintöluettelon koh-teeksi. Tunnetuimpia nähtävyyksiä ovat Atcázarinlinna 600-luvulta sekä viisilaivainen goottilainenkatedraali, jotka volyymeillään ovat myös maise-madominantit niin kaukomaisemassa kuin myösmateriaaliltaan ja mittakaavaltaan homogeenises-sa rakennuskannassa.

PROBLEMATIIKKAKaupunkien elinvoimaisuuden yksi avaintekijä ontoimiva liikenne. Kun tiivis kaupunkirakenne on his-toriallisesti merkittävä, attraktiivinen ja sijoittuujyrkkään rinnemaastoon, kasvaa liikkumisen proble-matiikka eksponentiaalisesti.

Monen historiallisen kaupungin tavoin myös To-ledo on tarttunut ongelmaan. On löydetty yksinker-tainen ratkaisu, se on toteutettu ja tulos on ennak-koluuloton, raju - ja siksi kiinnostava. Nykyarkki-tehtuurientusiasti tuskin priorisoi kaupunkia muu-toin kovinkaan kärkeen, mutta lisäarvo onkin nytsaatu haitaksi miellettävästä asiasta – välttämät-tömyydestä tehtiin attraktio.

LA GRANJA ESCALATORRadikaalia ratkaisua parantaa maailmanperintö-kohteen saavutettavuutta ja linkittää eri-ikäisetkaupunginosat toisiinsa on toteutettu pitkin2000-luvun alkua. Hankkeessa on kaksi perus-osaa: 400 auton paikoitustila on piilotettu rintee-seen ja kulku historialliseen keskustaan sujuu yk-

20 - 25Kulttuurikeskus La Ería Oviedossa.

26 - 29La Granja Escalator.

26

27

28

29

BET1101 s32-39 Madrid 12.5.2011, 19:5039

1 20114040

Nyt jo 103-vuotias Oscar Niemeyer näyttää ikään-tyessäänkin säilyttävän lennokkuutensa. Brasilia-lainen arkkitehti on sijoittanut nimeänsä kantavanAuditoriumin viinitarhojen keskelle tavalla, jokakonserttirakennuksen muodosta ja rakenteellisestaoivaltavuudesta huolimatta ei ole saanut ravello-laisten hyväksyntää.

Eteläisessä Italiassa Amalfin rannikolla sijait-seva Ravello on tunnettu kesäisistä musiikkijuhlis-taan. Vuosi sitten vihityn, uuden konserttisalin tar-ve lähti liikkeelle ajatuksesta tehdä juhlista vuo-den ympäri jatkuvia.

OSCAR NIEMEYERIN KALOTTI

LASKEUTUI RAVELLON RINTEESEEN

– Avaruusalus vai lokin valkoinen täräytys?

Risto Pesonen, [email protected]

Vuonna 2000 käynnistyneen Auditorium-hank-keen takana on ollut musiikkijuhlien nokkamies, mi-lanolainen Domenico De Masi, joka viettää kesän-sä Ravellossa. De Masi pyysi arkkitehdiksi OscarNiemeyerin ja tämä lupautui antamaan ystävälleenpanoksensa palkkiotta. Suunnittelun alkaessa Nie-meyer oli 92-vuotias.

Oscar Niemeyer on jatkanut jo Brasílian ajoiltanäyttävää arkkitehtuuriaan vapaan viivan rohkeanavetäjänä Ravellossakin. Siellä hän ei tosin itse kos-kaan käynyt, mutta betonille mestari on pysynyt us-kollisena.

AUDITORIUM OTTAA MUOTONSARAVELLON KUMPAREISTAAuditorium Oscar Niemeyer´ssa on veteraanille tut-tu betoni vahvassa roolissa. Hän on hyödyntänyt ra-kennuksessa upeasti materiaalin parhaita ominai-suuksia, lujuutta ja plastisuutta.

Konserttisalihanketta vastaan on kuitenkin alus-ta alkaen noussut voimakas kansanliike. Sen ym-märtää katsellessaan kaarevaan kuorirakenteeseenperustuvaa, vitivalkoista rakennusta Ravellon vuo-ristoisessa kaupunkimaisemassa. Auditoriumia ovatarvostelijat kutsuneet avaruusalukseksi vieraalta pl-aneetalta ja kansan suussa se kulkee vielä halveks-ivammin lokin jätöksenä. Italialaistyyppinen hässäk-kä olikin valmis jo luonnosvaiheessa ja sitä on vainlisännyt rahoituksen ja käytön epäselvyydet.

Koko Auditorium on tilavuudeltaan suhteellisenpieni, kokonaisuudessaan 25 000 kuutiometriä. Semuodostuu erittäin ahtaalle tontille sijoitetustakahdesta valkoisesta rakennusmassasta ja niitä yh-distävästä pitkulaisesta piazzasta. Isommassa ra-kennuksista ovat konserttisali ja harjoitustilat japienemmässä kahvio ja myymälä. Tämän kokonai-suuden alle on sijoitettu kahteen tasoon paikoitus-tilat 80 autolle.

Rakenteellisesti toimiva kuorimainen kattora-kenne on puolisuunnikkaanmuotoinen. Sen leveäm-mässä päässä ovat penkkirivit ja kapeammassaesiintymislava. Katto liittyy toiselta sivureunaltaanpiazzalle avautuvaan sisääntulojulkisivun suureenikkunarakenteeseen ja toiselta sivureunaltaan lä-hes umpinaiseen ”takaseinään”.

Esiintymislavan takana olevaan seinään on kuinviilletty kaarevareunainen ikkuna-aukko, jostaavautuu upea näkymä alas Välimeren rantamaise-miin. Sinänsä arveluttava ratkaisu: ainakin päivälläaurinkoisella säällä on aika vaikeaa katsoa esiinty-jiä vastavaloon.

Artik

kelin

val

oku v

a t:

J ukk

a J u

n tu n

e n, a

rkki

teh t

i SAF

A ja

Co m

u ne

d i R

a ve l

lo

1

2

BET1101 s40-45 Ravellan 12.5.2011, 19:5740

1 2011 41

3

4

BET1101 s40-45 Ravellan 12.5.2011, 19:5741

1 201142

5KALOTIN JÄNNITETYT RAKENTEETKUIN RAPARPERIN RUOTEETOscar Niemeyer pyrki välttämään konserttisalissakalliita ratkaisuja ja tavoitteena oli pitää myösmaatöiden määrä suhteellisen rajattuna. VaikkaAuditorium on pieni, on se kuitenkin vaatinut jyrkäs-sä maastossa kahden hehtaarin alueelta maansiir-toja. Ennen töiden aloittamista kaivualue tuettiinteräksisillä ponteilla, joita käytettiin 24 000 metriä.Jyrkkä rinne jouduttiin varmistamaan maansiirronjälkeen massiivisin tukirakentein.

Kapea tontti vaikeutti pienehkön, 400 kuuntelijankonserttisalin sijoittamista. Ongelma on ratkaistukääntämällä istuinrivit rinteen suuntaisiksi ja aset-tamalla esiintymislava ”tyhjän päälle” ulokkeelle.Näin konserttisalin nouseva permanto mukailee al-kuperäistä rinnettä ja esiintymislava on 12 metri-sellä ulokkeella tonttia kiertävän serpentiinitienpäällä. Tälläkin vähennettiin maatöiden määrää.

Niemeyerin ryhmän kaavailema alkuperäinen ra-kenneratkaisu perustui konserttisalin teräsbetoni-sen takaseinän käyttämiseen ulokkeen ja kattora-kenteen tukemisessa. Paikalliset suunnittelijat kui-tenkin ehdottivat siihen tehtävään lisäksi salin jul-kisivun yläreunaa kiertävää, kaarimaista jännitettyäkaksoispalkkia. Esiintymislavan uloke lepää lisäksivankkojen palkkien päällä, jotka tukeutuivat per-mannon allaolevaan, katsomon ja lavan välissä si-jaitsevaan tynnyrimäiseen betonirakenteeseen.Koska ehdotetut rakenteet tähtäsivät toteutuksenhelpottamiseen ja ne ulkonäöllisesti voitiin toteut-taa elegantisti, Niemeyer hyväksyi muutokset.

6

7 8

5, 7Ennen töiden aloittamista kaivuualue tuettiin teräksisilläponteilla, joita käytettiin 24 000 metriä. Jyrkkä rinne jou-duttiin varmistamaan maansiirron jälkeen massiivisin tu-kirakentein.

6Konserttisalin istuinrivit on asetettu rinteen suuntaisiksija esiintymislava on asetettu ”tyhjän päälle” ulokkeelle.Näin konserttisalin nouseva permanto mukailee alkupe-räistä rinnettä ja esiintymislava on 12 metrisellä ulok-keella tonttia kiertävän serpentiinitien päällä.

BET1101 s40-45 Ravellan 12.5.2011, 19:5742

1 2011 43

Konserttisalin kuorimainen katto on pinta-alal-taan 1500 neliömetriä. Sen rakenne perustuu jänni-tettyihin kaareviin palkkeihin ja niiden varassa ole-vaan ohueen betonikuoreen. Puolisuunnikkaan ka-peaa päätä kohti voimakkaasti kaareutuville pal-keille näyttäisi Niemeyer ottaneen muodon luon-nosta. Jännitetyt palkit tukevat esiintymislavanpäälle kääntyvää kattorakennetta kuin raparperi-lehden ruoteet.

Kun kattopalkiston ja ohuen betonikuoren valu-muotit purettiin ja kaunisti kaareutuva rakenne tulinäkyville, kaikki paikallaolijat puhkesivat spontaa-nisiin hurraa-huutoihin. Oscar Niemeyerille rak-kaan kalottirakenteen toteutus oli onnistunut vai-keissakin olosuhteissa tavoitteiden mukaisesti.

9

10

11

8 - 10Konserttisalin kuorimainen katto on pinta-alaltaan 1500neliömetriä. Sen rakenne perustuu jännitettyihin kaare-viin palkkeihin ja niiden varassa olevaan ohueen beto-nikuoreen. Jännitetyt palkit tukevat esiintymislavan pääl-le kääntyvää kattorakennetta kuin raparperilehden ruo-teet.

11Esiintymislava on 12 metrisellä ulokkeella tonttia kiertä-vän serpentiinitien päällä. Konserttisalin alle on sijoitettukahteen tasoon paikoitustilat 80 autolle.

BET1101 s40-45 Ravellan 12.5.2011, 19:5843

1 201144

EU:N TUKI TAKAISIN?Oman harmillisen lisänsä upeaan Auditorium Os-car Niemeyer -hankkeeseen ovat tuoneet rahoi-tusepäselvyydet ja konserttitilojen vajaakäyttö.Tammikuussa 2010 kolmipäiväisissä juhlallisuuk-sissa vihitty rakennus ei jatkanut musiikkijuhliaedes syksyyn, puhumattakaan festivaalien ympä-rivuotisuudesta.

Viime vuoden aikana on konserttisalissa ollutvain kaksi tilaisuutta. Ravellolaiset Pino Buonocoreja Michelangelo Mansi kertovat vajaakäytön johtu-van musiikkijuhlien ja kaupungin välisestä kinaste-lusta, joka konkretisoitui De Masin vetämän festi-vaalien johtokunnan erottamiseen viime vuonna.

Konkreettiseksi syyksi vajaakäytölle riitelyn si-jasta tarjotaan salin liian pientä, vain 400 henkilöävetävää katsomotilaa. Musiikkijuhlien päätapahtu-mapaikkana kun on parin sadan metrin päässä si-jaitseva Villa Rufolo, jonka puutarhaan rakennetaankesäisin 900 kuuntelijaa vetävä katsomo.

Myös rakennuskustannukset karkasivat käsistä,mitä selittävät ainakin osin hankkeen toteuttamis-vaikeudet. Paikalliset hidastivat eri oikeusasteissakolmen ensimmäistä vuotta suunnittelun käynnis-tämistä ja seuraavat kolme vuotta jatkui taistelurakennussuunnitelmia vastaan. Vuonna 2006 kon-serttisali vihdoin sai rakennusluvan.

Missä sitten syy lieneekin ja minne rahat katosi-vatkaan, ovat kustannukset kohonneet alkuperäi-sestä arviosta lähes kolmanneksella ja arvioidaannyt nousevan 16 miljoonaan euroon. Sen ja epätyy-dyttävän raportoinnin johdosta uhataan EU:n ympä-rivuotisen turismin kehittämiseen antamaa tukea-kin vetää pois. Viiden miljoonan tukea on toivottusaatavan nostettua vielä kolmella miljoonalla,mikä on jyrkästi torjuttu.

Mikä kuitenkin tärkeintä, veteraaniarkkitehdinloistelias kynänjälki toistuu Auditorium OscarNiemeyer´ssa erittäin taidokkaasti toteutettuna jaRavellon konserttisali saa varmasti käyttöä jo lähi-tulevaisuudessa.

12

13

12, 13Esiintymislavan takana olevaan seinään on kuin viillettykaarevareunainen ikkuna-aukko, josta avautuu upea näky-mä alas Välimeren rantamaisemiin.

BET1101 s40-45 Ravellan 12.5.2011, 19:5844

1 2011 45

OSCAR NIEMEYER’S RAVELLO AUDITORIUM

At the age of 103 years, Oscar Niemeyer does not appearto have lost any of his vivacity. The manner in which theBrazilian architect has placed the Auditorium that carrieshis name in the middle of vineyards has not met with theapproval of Ravello people, despite the shape and struc-tural ingenuity of the building.

Located in southern Italy on the Amalfi coast, Ravellois known for the music festival organised every summer.The need for the new concert hall, which wasinaugurated a year ago, stemmed from the idea ofdeveloping the festival into a year-round event. A widecampaign opposing the concert hall was started at thevery beginning of the project, however. The oppositiondescribes the Auditorium as a space ship from an alienplanet and the locals show their contempt by referring toit as seagull’s droppings. An Italian-style hullabalooresulted already at the drafting phase and has since beenreinforced by irregularities related to financing and use.

The Auditorium is relatively small, 25,000 cubic me-tres. It consists of two white building masses placed in areally small plot, and an oblong piazza that connectsthem. The structurally functioning shell-type roof con-struction is trapezoidal in form. The bench rows are in thewider end and the stage in the narrow end. The roof isfrom one side joined with the large window structure ofthe entrance façade that faces the piazza, while the otherside is joined with an almost solid “rear wall”.

The placement of the concert hall that seats an audi-ence of 400 was difficult due to the narrow plot. The prob-lem has been solved by turning the seat rows parallelwith the hillside and placing the stage on a ledge, “abovenothing”. The inclined stalls follow the original hillside

and the stage is placed on a 12-metre ledge above theserpentine road that winds round the plot.

Concrete plays a vital role in Auditorium Oscar Nie-meyer, which is characteristic of the veteran. He has uti-lised the best properties of the material – strength andplasticity – in a magnificent manner.

The original structural solution drafted by Niemeyer’steam was based on using the reinforced concrete rearwall to support the ledge and the roof construction. Localdesigners proposed that the curved, tensioned doublebeam running round the top edge of the hall façadewould also be used for that purpose. The ledge on whichthe stage is placed is further supported on sturdy beams,and they are supported on the barrel-like concretestructure under the stalls, between the grandstand andthe stage. As the proposed structures were designed tofacilitate implementation and could be realised in anelegant manner, Niemeyer approved the changes.

The roof construction of the Auditorium is based ontensioned, curved beams and a thin concrete shell restingon them. The beams become more strongly curved to-wards the narrow end of the trapezoid, which suggests ashape that Niemeyer has found in the nature. The ten-sioned beams support the roof structure curving abovethe stage just like the midribs support rhubarb leaves.

When the formwork of the roof beams and the thinconcrete shell were stripped and the beautifully curvedconstruction was revealed, everybody present on the sitewas moved to spontaneous cheering. Oscar Niemeyer’sbeloved calotte structure had been successfully imple-mented according to the objectives despite the difficultconditions.

14

14Auditorium on tilavuudeltaan suhteellisen pieni, kokonai-suudessaan 25 000 kuutiometriä. Se muodostuu erittäinahtaalle tontille sijoitetusta kahdesta valkoisesta raken-nusmassasta ja niitä yhdistävästä pitkulaisesta piazzasta.Isommassa rakennuksista ovat konserttisali ja harjoitusti-lat ja pienemmässä kahvio ja myymälä.

BET1101 s40-45 Ravellan 12.5.2011, 19:5845

1 20114646

PYSÄKÖINTITALO OIKEILLA RATKAISUILLA

– TEHOA RAKENTAMISEEN, VÄLJYYTTÄ PYSÄKÖINTIIN

Leena-Kaisa Simola, toimittaja, Povitasku

RIPALAATTA

– laatan alapuolelle on lisätty jäykistysrivat,jolloin pintavalun aikana ei tarvita erillistätukea

– mahdollistaa rakennusvaiheessa pidemmätjänne- ja kehävälit, myös pilaripalkkirivitvähenevät, tilan käytettävyys paranee

– nopeuttaa rakennusprosessiakokonaisuudessaan, sillä asennusnopeuskasvaa elementtimäärän vähentyessä

– Parma Oy on hakenut ripalaatallepatenttisuojausta

Parma Oy:llä on vuosikymmenien kokemus betoni-elementtirakenteisten pysäköintitalojen rakentami-sesta. Nyt Parman pysäköintitaloratkaisua on kehi-tetty niin, että liittorakenteessa uusi ripalaatta kor-vaa soveltuvissa kohdin perinteisen kuorilaatan.Elementtien asentaminen on entistä ripeämpää jajännevälit pidempiä eli pysäköintitalo nousee entis-tä nopeammin ja väljempänä.

Parman ratkaisu perustuu täyselementtiraken-teisen pysäköintitalon rungon urakkaan ”avaimetkäteen” tuoteosatoimitukseen. Yhteistyö rakennut-tajan, arkkitehdin ja pääurakoitsijan kanssa alkaajo rakennussuunnittelusta. Parma vastaa pysäköin-titalon rungon suunnittelusta, elementtien toimi-tuksesta sekä asennuksesta. Kokonaisuus täyden-netään pysäköintikannen vesitiiviillä liittovaluilla.Parma myöntää pysäköintitasojen liittorakenteen

1

vesitiiveydelle kymmenen vuoden takuun. Kokonai-suus voi sisältää myös tasojen vedenpoistojärjes-telmät.

– Mitä aikaisemmin pääsemme mukaan projek-tin suunnitteluun, sitä toimivampi ja kustannuste-hokkaampi ratkaisu saadaan aikaiseksi. Kun runko-jako saadaan optimaaliseksi, myös hinta pysyy koh-tuullisena, myyntipäällikkö Esko Pynssi ParmaOy:stä toteaa.

TÄYDELLINEN LIITTORATKAISUKouvolan Prisman pysäköintitalo on tuore referens-si Parman pysäköntitalojen ratkaisusta. Se osoittaaelementtiratkaisun nopeamman toteutuksen pai-kalla valuun verrattuna.

– Aikatauluthan ovat aina projektikohtaisia. Kou-volan Prisman parkkiin tuli noin 20 000 neliötä va-lettuja pysäköintitasoja. Parkkitalon rakentaminenaloitettiin viime vuoden maaliskuussa ja viimeisetvalut tehtiin elokuussa. Paikalla valu olisi kestänytpuoli vuotta kauemmin, Esko Pynssi arvelee.

– Jokainen viikko työmaalla maksaa. Siksi mepyrimmekin kaikessa tuotekehityksessä ratkaisui-hin, jotka vähentävät myös rakentamisessa tarvitta-vaa aikaa. Mieluummin tehdään työtä elementti-tehtailla hallituissa olosuhteissa kuin työmaallasään armoilla, hän lisää.

Kouvolan Prisman parkkitaloratkaisussa käytet-tiin uutta liittorakennetta. Se muodostuu jännebe-tonipalkeista, ripalaatoista sekä paikalla valetustapintavalusta. Pysäköintikannen liittorakenne mah-dollistaa pidemmät jännevälit, jolloin pilarijakoavoidaan harventaa ja parkkiruutuja leventää.

VÄLJÄÄ JA NOPEAANykyisin pysäköintitaloja tehdään entistä enem-män erillisinä rakennuksina eikä esimerkiksi kaup-pakeskusten alakerroksiin. Kauppojen asiakkaathaluavat ajaa sujuvasti halliin ja pysäköidä autonsatilavaan ruutuun. Rakennuttajat puolestaan vastaa-vat tilojen käyttäjien vaatimuksiin. Kun pysäköinti-ruudun leveys oli ennen 2,5 metriä, on se nyt jo aikausein 2,8 metriä.

– Perinteisen kuorilaatan mitoitus vaatii pysä-köintihalliin pystypilareita viiden metrin välein. Näinollen kahden pilarin väliin saatiin kaksi autopaikkaa.Ripalaattaa käyttämällä pilarien väliin saadaan kol-me entistä leveämpää pysäköintiruutua. Samallasäästetään myös rungossa: tarvitaan vähemmänsekä pilareita että palkkeja. Kun lisäksi yksi ripa-laatta korvaa kolme kuorilaattaa, tämä tietää huo-

1Ripalaatan havainnekuva

Kuva

t: Pa

rma

Oy

2

BET1101 s46-47 Ripalaatta 12.5.2011, 20:0146

1 2011 47

mattavasti nopeampaa rungon valmistumista,myyntipäällikkö Teemu Hämäläinen Parma Oy:ltäkertoo.

Parmalla on vahvoja näyttöjä pysäköintalojenosaamisesta: esimerkkejä on sekä useiden kymme-nientuhansien neliöiden pysäköintitaloista kutenHartwall Areena, kauppakeskukset Iso Omena jaJumbo, Helsinki-Vantaan P3 ja Finnsteven talo Vuo-saaren satamassa että lukuisa joukko pienempiäkohteita. Tänä keväänä valmistuu Lahteen Kauppa-keskus Karisman pysäköintitalo, joka on samaasuuruusluokkaa Kouvolan Prisman kanssa.

– Kaikki pysäköintitalot ovat erilaisia ja ratkaisuträätälöidään tapauskohtaisesti. Ripalaatta ei taivukaikkeen, vaan kuorilaattaa tarvitaan monimuotoi-sempaan rakentamiseen. Peruskonsepti on kuiten-kin periaatteessa aina sama, Esko Pynssi toteaa,

2, 3Kouvolan Prisman pysäköintitalo on toteutettu Parmanratkaisulla. Väljään ja selkeään pysäköintitaloon mahtuu1 200 autoa.

4Lahden Karistoon, Karisman kauppakeskukseen on ra-kenteilla 20 000 neliön pysäköintitalo. Parman ratkaisu jaripalaatan käyttö mahdollistavat tehokkaan rakentami-sen: elementtien asennus aloitettiin maaliskuussa 2011ja kesäkuussa pysäköintitalo on valmis.

3

4

Ripalaattaa valmistetaan toistaiseksi ParmanNastolan tehtailla, mutta valmiudet sen tuotantoonon myös muilla Parman runkotuotetehtailla.

A CAR PARK WITH RIGHT SOLUTIONS

Parma Oy boosts decades of experience in the construc-tion of precast concrete car parks. Parma’s car park solu-tion has now been developed with a new rib slab used inapplicable points of the composite structure to replacethe traditional solid slab. The erection of the precastunits becomes a swifter process and spans are longer,which translate into shorter building periods and moreopen-plan car parks.

Parma’s solution is based on a turnkey contract on thedesign/build of the frame of the all-precast car park.Cooperation between the developer, the architect and themain contractor starts already at the building design sta-ge. Parma is in charge of the design of the car park frameas well as the delivery and erection of the precast units.The entity is complemented with watertight compositegrouting of the parking deck. Parma gives the watertightcomposite structure of the parking decks a warranty often years. The overall delivery may also include drainingsystems for the car park levels.

BET1101 s46-47 Ripalaatta 12.5.2011, 20:0147

1 20114848

Eristerappausjärjestelmät ja niissä käytettävättuotteet ja menetelmät ovat kehittyneet voimak-kaasti aivan viime vuosina. Erilaiset ohutrappauk-set ovat kasvattaneet merkittävästi osuuttaan julki-sivuissa sekä uudis- että korjaustuotannossa. Myöserilaiset levyjen pãF le tehtävät tuulettuvat ohut-rappausjärjestelmät tekevät tuloaan Suomen mark-kinoille.

Uudisrakentamisen kiristyneisiin lämmöneristys-vaatimuksiin on ollut suhteellisen helppo vastataeristerappauksella. Tulevaisuudessa energiansääs-tötavoitteet tulevat koskemaan myös korjaamista,johon voidaan myös monissa tapauksissa suunni-tella eristerappauksia. Aktiivisen rakentamis- jakorjaustoiminnan seurauksena katsottiin tarpeelli-seksi laatia eriste- ja levyrappauksia käsitteleväohje By 46 Rappauskirja 2005:n rinnalle ohjaamaanrakentamisen kehitystä rakenteiden käytön kannal-ta turvalliseen suuntaan.

By 57 Eriste- ja levyrappaus 2011 on siis koko-naisuudessaan täysin uusi julkaisu, johon onkoottu ohjeet erityyppisten eristerappausjärjes-telmien suunnittelua ja toteuttamista varten.Ohje kattaa ensikädessä erilaisten lämmöneris-teiden päälle tehtävät rappausjärjestelmät, muttatämän lisäksi käsitellään kattavasti myös rapatta-vaksi tarkoitettujen levyjen päälle tehtäviä ns.tuulettuvia rappauksia.

KIRJAN RAKENNEOhje on jaettu neljään kokonaisuuteen, joissa kus-sakin on pyritty käsittelemään kaikki kyseiseen ko-konaisuuteen keskeisesti liittyvät asiat siten, ettäkirjassa ei tarvitse juurikaan selailla sivuja edes-takaisin. Samoin asiaan liittyvien erilaisten stan-dardien samanaikainen tarkastelu on pyritty mini-moimaan.

Yleiset asiat koostuvat eristerappausjärjestel-mien esittelyosuudesta, jossa on selostettu järjes-telmien toimintaperiaatteita ja eristerappausjär-jestelmien sekä niissä käytettävien laastien hyväk-syntä- ja testausmenettelyjä. Kirjan loppuun onkoottu kaikkia rapattuja pintoja koskevat hoito- jahuolto-ohjeet. Käytetyt termit ja määritelmät onkoottu liiteosaan.

Toinen kokonaisuus muodostuu ohut- ja paksu-rappaus-eristejärjestelmien suunnittelu- ja toteu-tusohjeista uudisrakentamiseen liittyen. Tässäkohdassa käsitellään sekä paikalla- että elementti-rakentaminen. Ohjeistuksessa selostetaan sekä

UUSI JULKAISU

ERISTE- JA LEVYRAPPAUSTEN SUUNNITTELUUN JA

TOTEUTUKSEEN

Jukka Lahdensivu, tekn. lis.Tampereen teknillinen yliopisto TTYRakennustekniikan laitos

2Hierrettyä rappauspintaa.

1By 57 Eriste- ja levyrappaus 2011 on uusi julkaisu, johonon koottu ohjeet erityyppisten eristerappausjärjestelmiensuunnittelua ja toteuttamista varten.

Fesc

on O

y

BET1101 s48-55 Eristerappaus 12.5.2011, 20:0348

1 2011 49

esimerkkipiirroksin ja -kuvin että tekstin avulla mil-laisilla toimilla eri rappausjärjestelmillä voidaansaavuttaa yleisissä suunnitteluohjeissa esitetytvaatimukset.

Korjausrakentaminen muodostaa ohjeen kol-mannen kokonaisuuden. Tässä ohjeistuksessa kä-sitellään eristerappausjärjestelmien käyttöä julki-sivun peittävässä korjauksessa, mutta ei eristeenpäälle tehtyjen rappausten korjaamista. Ensin käsi-tellään yleisinä asioina lyhyesti vanhan kiviaines-pohjaisen julkisivun korjaustarpeen toteamistasekä vanhan julkisivun lisäkiinnitystarpeita ja van-han julkisivupinnan purkamista. Tämän jälkeen oh-jeistetaan ja esitetään vaatimuksia ohut- ja paksu-rappaus-eristejärjestelmille korjausrakentamiseenliittyen. Niiltä osin kuin eristerappausten tekemi-nen korjauskohteissa on samanlaista kuin uudisra-kentamisessa, ohjeessa viitataan vastaavaan uu-disrakentamisen kohtaan ja vaatimuksiin.

Tuulettuvat levyrappaukset on koottu omaksi ko-konaisuudekseen, sillä tuulettuvina rakenteina nepoikkeavat merkittävästi niin lämpö- ja kosteus-teknisen toimintatapansa puolesta kuin liitos- jadetaljisuunnittelultaan suoraan lämmöneristeenpäälle tehtävistä eristerappausjärjestelmistä.Niissä kuitenkin käytetään samoja rappaus- ja pin-noitustuotteita kuin ohutrappaus-eristejärjestel-missä, joten siksi niiden mukanaolo tässä ohjees-sa on luontevaa.

ERILAISET ERISTERAPPAUSJÄRJESTELMÄTJA UUDET NIMETEri rappausjärjestelmien nimet kuvaavat laastiker-roksen paksuutta, rappausalustaa sekä korostavatyhtenäistä järjestelmäluonnetta. Materiaalivalmis-

3 Paro

c Oy

3Uudisrakentamisessa tehdään varsin monimuotoisia ra-kennuksia eristerapatuista betonielementeistä.

4Esimerkki lämmöneristeiden tiivistyksestä sokkeliin. Rap-pauskerroksen tulee olla vähintään 10 - 15 mm sokkelinulkopuolella, jotta rappauskerrokselle ja sokkelille eimuodostu kontaktia ja sitä kautta ohutta rappauskerrostarikkovia pakkovoimia. Rappauksen alareunan tippalistanmuodostava alareunalista estää tehokkaasti rappauspin-taa pitkin valuvan veden kapillaarisen imeytymisen rap-pauksen alareunasta pohjarappauslaastiin.

4


1 201150

tajien toimesta eristerappausjärjestelmien osista,laasteista, pinnoitteista, lämmöneristeistä sekärappausverkoista ja muista tarvikkeista tulee muo-dostua testattu toimiva kokonaisuus. Näin ollenkäytössä ovat seuraavat kolme toiminnaltaan eri-laista järjestelmää.

Ohutrappaus-eristejärjestelmässä rappaus-kerros muodostaa lämmöneristeiden ulkopintaansuhteellisen taipuisan ja sitkeän yhtenäisen, muo-vipinnoitetulla lasikuituverkolla lujitetun levyn, jokakiinnittyy kauttaaltaan verkotuslaastilla lämmön-eristeen ulkopintaan. Ohutrappauksen paksuus ontyypillisesti 5 - 10 mm. Ohutrappaus-eristejärjestel-mässä lämmöneristeet kiinnitetään alustaan liima-laastilla sekä tarvittaessa lisäksi mekaanisin kiin-nikkein. Kauttaaltaan alusrakenteeseen liimatun,eristeen ulkopinnassa olevan rappauksen liikkeetmääräytyvät alustan, eli rakennuksen rungon jalämmöneristeiden liikkeiden mukaan. Ohutrappaus-eristejärjestelmiin suunnitellaan liikuntasaumojavain rappausalustassa olevien rakennuksen rungonliikuntasaumojen kohdille. Ohutrappaus-eristejär-jestelmällä on mahdollista saada saumattomat yh-tenäiset julkisivut. Ohutrappaus-eristejärjestelmienrappausalustana käytettävä lämmöneriste on tyy-pillisesti joko lujaa eristerappauksia varten valmis-tettua mineraalivillaa tai eristerappauksia vartenvalmistettua solumuovilevyä (yleensä EPS).

Paksurappaus-eristejärjestelmässä rappa-uskerros muodostaa lämmöneristeiden ulkopintaanmetallisella rappausverkolla lujitetun, tyypillisesti20 - 25 mm paksuisen jäykän levyn, joka kiinnittyymekaanisin kiinnikkein lämmöneristeen läpi alusra-kenteeseen. Rappaus liikkuu tasonsa suunnassasuhteellisen vapaasti lämmöneristeen päällä, jotenrappauskerroksen lämpö- ja kosteusliikkeet pääse-vät tapahtumaan. Koska rappaus pääsee liikku-

Ther

miS

ol O

y

5Julkisivun peittävä korjaus ohutrappaus-eristejärjestel-mällä. Vasemmalla valmista pintaa, taustalla eristeidenasennus käynnissä.

6Esimerkki ohuteristerappauksen liittymisestä toiseenjulkisivumateriaaliin. Liitos on tehtävä erilaiset liikkeetsallivaksi. Sadevesitiiviyden varmistamiseksi liitos tii-vistetään joko paisuvalla saumanauhalla tai elastisellasaumamassalla.

6


1 2011 51

maan alustaansa nähden, paksueristerappaukseentarvitaan rappauskerroksen lämpö- ja kosteusliik-keiden johdosta liikuntasaumoja sekä vaaka- ettäpystysuunnassa noin 12 - 15 m välein. Tämän lisäk-si rappauskerrokseen tehdään liikuntasauma ra-kennuksen rungon liikuntasauman kohdalle.

Tuulettuvat levyrappaukset tehdään rappaus-alustana toimivan levyn päälle. Levyn tulee olla hy-vin säänkestävä ja sen kosteus- sekä lämpötila-muodonmuutosten tulee olla tarpeeksi pienet. Le-vyjen taustalle järjestetään yhtenäinen tuuletusra-ko, jolloin rappausjärjestelmää voidaan käyttäämyös kevyiden rankarakenteisten seinien julkisivu-verhoiluna. Ulkoseinärakenteen lämmöneristys jailmatiiveys kuuluvat tavanomaisen rakennesuun-nittelun piiriin eikä niitä käsitellä tässä yhteydessä.Rapattaviin levyjärjestelmiin kuuluvat yleensä le-vyt, niiden kiinnikkeet sekä levyn saumojen käsitte-lyratkaisu. Levyjen päälle tehtävä varsinainenohutrappausjärjestelmä voidaan joissakin tapauk-sissa valita myös muiden kuin levytoimittajan jär-jestelmistä.

ERISTE- JA LEVYRAPPAUSJÄRJESTELMILLEASETETTAVAT VAATIMUKSETPerusvaatimukset ohutrappaus-eristejärjestelmil-le on esitetty eurooppalaisessa ohjeessa ETAG004, External thermal insulation composite sys-tems with rendering. Ohjeen mukaisesti tarkastel-tava eristerappausjärjestelmä tulee testata koko-naisuutena sekä erikseen tiettyjen ominaisuuksienosalta materiaalikohtaisesti. Kansallisessa oh-jeessa By 57 Eriste- ja levyrappaus 2011 on otettuperuslähtökohdaksi, että myös paksurappaus-eris-tejärjestelmien sekä tuulettuvien levyrappausjär-jestelmien tulee vastaavasti täyttää ETAG 004 mu-kaiset vaatimukset. Monilta osin kansallisen oh-

7 Paro

c Oy

7Vaurioiden ennaltaehkäisyn kannalta on oleellista huo-lehtia pellitysten ja vedenpoiston moitteettomasta toi-minnasta sekä liitosten sadevedenpitävyydestä.

8Rakennuksen nurkassa oleva liikuntasauma paksurap-paus-eristejärjestelmässä. Kaikissa eristerappausjär-jestelmissä tulee liikuntasaumoissa ensisijaisesti käyt-tää järjestelmään kuuluvia liikuntasaumaprofiileja.

8


1 201152

jeen vaatimukset kaikille Suomessa käytettävillerappausjärjestelmille ovat kuitenkin ETAG 004:äätiukemmat. Tästä esimerkkinä mm. laastien ja rap-pausjärjestelmien pakkasenkestävyysvaatimuksetsekä ohut- ja paksurappaus-eristejärjestelmissäkäytettäviltä lämmöneristeiltä vaadittavat ominai-suudet. Vaatimusten tavoitteena on toisaalta mää-ritellä tehtävän työsuorituksen laatutaso nykyistäparemmin sekä osaltaan varmistaa käytettävienjärjestelmien ja materiaalien soveltuminen suo-malaiseen ilmastoon.

Rappausten mitoitus tuulenpaineelle ja -imullesekä omapainolle tehdään voimassaolevien kuor-mitusohjeiden mukaan. Omapainon arvioimista var-ten kirjassa on esitetty suuntaa-antavia arvoja erirappausjärjestelmien painoista sekä erilaisten läm-möneristeiden tyypillisistä tiheyksistä. Erityisesti

suurten eristepaksuuksien kohdalla tarkemmat ar-vot tulee tarkastaa valitun rappausjärjestelmän toi-mittajalta, jotta järjestelmään mahdollisesti kuulu-vat mekaaniset kiinnikkeet pystytään mitoittamaanoikein.

Rappausten mekaanista rasitusta varten on esi-tetty ETAG 004:n mukainen luokitus, jonka mukaiseniskukuorman rappauksen tulee kestää. Myös rappa-usjärjestelmien suunnitteluohjeissa on esitetty me-netelmiä rappauskerroksen iskunkestävyyden pa-rantamiseksi. Tästä huolimatta mekaaniselle rasi-tukselle altistuvat seinät tai seinänosat tulee tarvit-taessa suojata esimerkiksi kaiteilla tai istutuksilla.

Eristerapattujen pintojen halkeamat ovat sekäesteettinen että rakenteen kosteus- ja pakkasrasi-tusta lisäävä haitta. Rapatuissa julkisivuissa voiesiintyä eriasteista halkeilua mm. laastin kutistu-

misesta sekä lämpö- ja kosteusliikkeistä johtuen.Halkeilun määrään ja halkeamaleveyksiin voidaanensisijaisesti vaikuttaa oikein sijoitetulla ja riittä-vän lujalla rappauksen verkotuksella sekä tarvitta-villa liikuntasaumoilla. Halkeamien kautta sadeve-si voi päästä imeytymään laastikerroksiin ja mah-dollisesti rakenteen sisään. Halkeamien vaikutus-ten minimoimiseksi eristerappausten pinnassaesiintyvälle halkeilun määrälle sekä halkeamale-veyksille on asetettu varsin tiukat raja-arvot, jotkaeivät saa ylittyä.

ALUSRAKENTEETTuulettumattomilla ohut- ja paksurappaus-eriste-järjestelmillä verhoiltavien seinien tulee olla ensi-sijaisesti kiviainespohjaisia rakenteita. Rakenteetvoivat olla valettuja, ladottuja tai muurattuja ra-kenteita toteutettuna joko paikalla rakennettuinatai elementtirakenteisina. Seinän runkorakennetoimii rappauksen ja lämmöneristeiden kantavanarakenteena sekä monessa tapauksessa myös ra-kennuksen vaipan ilmatiiveyskerroksena.

Tuulettumattomat ohut- ja paksurappaus-eriste-järjestelmät soveltuvat puurunkoisen tai muuta or-gaanista materiaalia sisältävän seinärakenteenpäällä käytettäviksi pientaloissa ja muissa vastaa-vissa rakennuksissa. Tällöinkin rakenteiden suun-nittelussa ja toteutuksessa tulee kiinnittää erityistähuomiota rakenteen kosteustekniseen toimintaan,rappauspinnan ja liitosten sadevedenpitävyyteensekä työnaikaiseen kosteudenhallintaan. Raken-nuksen julkisivujen tulee olla hyvin suojattuja viis-tosateelta esim. räystäsrakentein ja julkisivuissatulee välttää hankalasti tiivistettäviä yksityiskohtia.

Tyypillisiä tuulettuvan rappauksen käyttökohteitaovat pien-, kerros- ja toimistotalojen rankarakentei-set ulkoseinät sekä julkisivujen peittävä korjaami-nen. Levyrakenteilla on mahdollista tehdä myös kaa-revia muotoja levyjen taivutusominaisuuksien mu-kaan. Tuulettuvat levyrappaukset soveltuvat kiviai-nespohjaisten seinärunkojen lisäksi hyvin myös ns.rankarunkoisten seinien yhteydessä käytettäväksi.

OHUTRAPPAUS-ERISTEJÄRJESTELMIENKÄYTTÖ UUDISRAKENTAMISESSAKirjan tässä osassa selostetaan ja ohjeistetaan mil-laisilla toimilla erilaisilla ohutrappaus-eristejärjes-telmillä voidaan vastata eristerappauksille asetet-tuihin yleisiin vaatimuksiin sekä paikalla rakentami-sessa että betonivalmisosista rakennettaessa.Ohutrappaus-eristejärjestelmien toimivuuden kan-

10Periaatekuva paksurappaus-eristejärjestelmän kiinnityk-sestä alusrakenteeseen. Mekaaniset kiinnikkeet tuleeasentaa noin 45 ° kulmaan ja rappausverkko rappausker-roksen puoliväliin.

9Esimerkki rappausreunalla toteutetusta ikkunan vesi-pellistä.

Paro

c Oy


1 2011 53

nalta oleellista on lämmöneristeiden kiinnipysy-vyys, rappauslaastin ja eristeiden yhteen sopiminensekä koko rakenteen kosteusteknisen toimivuudenvarmistaminen liitossuunnittelussa.

Paikalla rakentamisessa ohutrappaus-eristejär-jestelmät kiinnittyvät alusrakenteeseen ensisijai-sesti liimalaastitartunnalla. Lämmöneristeidenasennuksessa tulee kiinnittää erityistä huomiotapaitsi eristeiden hyvään kiinnittyvyyteen alusraken-teeseen myös eristekerroksen ulkopinnan tasaisuu-teen. Ohuella rappauskerroksella ei ole mahdollistaoikaista tai tasata eristekerroksen epätasaisuuksia,joten lämmöneristeissä ei saa esiintyä hammastus-ta yli 1/3 rappauskerroksen paksuudesta. Lämmön-eristeiden tulee olla myös hyvin kiinni toisissaan,yli 3 mm raot eristeiden välissä on tukittava jokomineraalivillasullonnalla tai pu-vaahdolla käytetynlämmöneristeen mukaan.

Kaikissa ohutrappaus-eristejärjestelmissä varsi-nainen rappauskerros kiinnittyy lämmöneristeisiinainoastaan laastitartunnalla, järjestelmään mah-dollisesti kuuluvia mekaanisia kiinnikkeitä ei asen-neta rappausverkon läpi, joten ne eivät siten vaiku-ta varsinaisen rappauskerroksen kiinnipysyvyyteen.Rappauslaastin hyvän tartunnan varmistamiseksilämmöneristeiden pinnan tulee olla ehdottomanpuhdas ja vahingoittumaton.

Ohutrappausten halkeilemattomuus on keskei-nen tekijä niin ohutrappaus-eristejärjestelmän ul-konäön kuin pitkän käyttöiän kannalta. Rappausker-roksen halkeilun rajoittamisen kannalta rappaus-verkon oikea sijainti on keskeinen tekijä. Rappaus-verkon tulee sijaita 1/3 - 1/2 syvyydellä rappauksenpaksuudesta verkotuslaastikerroksen ulkopinnastamitattuna. Rappauskerrosten paksuutta ja rappaus-verkon sijainnin oikeellisuutta tulee tarkkailla jat-kuvasti työn aikana. Toteutuneen laadun toteamistavarten on esitetty myös ohjeistus rappausverkon si-jainnin tarkastusmenetelmistä ja määristä sekä toi-mintaohjeita laadunalituksia varten.

Ohutrappaus-eristejärjestelmän toimivuuden japitkän käyttöiän kannalta hyvä sadevesitiiveys onaivan keskeinen tekijä. Monissa ohutrappausjärjes-telmissä pinnoitteina käytetään vettähylkiviä pin-noitteita, jotka jo pienellä sateella muodostavat no-peasti rappauksen pinnalle tuulen vaikutuksestaliikkuvan vesikalvon. Tästä syystä ohutrappaus-eristejärjestelmien suunnittelussa korostuvat hal-keilun hallinta sekä liitosten sadevedenpitävyys.Liitossuunnittelun avuksi kirjaan on laadittu lukui-sia esimerkkikuvia eri liitosten toteuttamisesta

11Paksurappaus-eristejärjestelmän täyttörappauksen pin-nan työstö pintarappauksen alustaksi.

12Tuulettuvan levyrappauksen liitos kuorimuuriin elastisellasaumauksella.

sekä tekstiosassa on selostettu esitetyn liitoksenkannalta kriittisiä tekijöitä.

PAKSURAPPAUSJÄRJESTELMIENKÄYTTÖ UUDISRAKENTAMISESSAMyös paksurappaus-eristejärjestelmiä käytetäänsekä paikalla rakentamisessa että betonivalmiso-sista rakennettaessa. Paksurappaus-eristejärjestel-mien toimivuuden kannalta on oleellista varmistaarappauskerroksen kiinnipysyvyys, mahdollisimmanvähäinen painuminen sekä liikuntasaumojen ja lii-tosten hyvä kosteustekninen toimivuus.

Kaikissa paksurappaus-eristejärjestelmissärappauskerros kiinnitetään lämmöneristekerrok-sen läpin mekaanisilla kiinnikkeillä alusrakentee-seen. Vaikka kiinnikkeitä on paljon, yleensä vähin-tään 4 kpl/m2, kiinnitys on aina pistemäinen ja

Web

er O

y

11

12

Juk

ka L

ahde

nsiv

u


1 20115454

Knau

f Oy

rappauskerros siis ”roikkuu” kiinnikkeidensä va-rassa. Rappauskerroksen mahdollisimman vähäi-sen omapainosta aiheutuvan painumisen saavut-tamiseksi mekaaniset kiinnikkeet tulee asentaanoin 45 ° kulmaan. Suurilla lämmöneristepaksuuk-silla rappauskiinnikkeet ovat melko pitkiä ja niidensaaminen oikeaan asentoon saattaa olla haas-teellista, joten siihen pitää kiinnittää erityistähuomiota.

Paksurappaus-eristejärjestelmissä lämmöneris-teenä on yleisimmin levymäistä mineraalivillaa,joka on tyypillisesti enemmän kokoon puristuvaakuin ohutrappaus-eristejärjestelmissä käytettäväteristelaadut. Tästä syystä paksurappaus-eristejär-jestelmissä alustan tasaisuusvaatimukset eivät oleyhtä tiukat, koska lämmöneristeellä on mahdollistatasata hieman alustan epätasaisuuksia. Rappauk-sen mahdollisimman vähäisen painumisen kannaltalämmöneristeille on kuitenkin esitetty vähimmäis-vaatimuksia mekaanisten ominaisuuksien suhteen.

Paksurappaus-eristejärjestelmissä käytettävänmetallisen rappausverkon tulee sijaita noin puolivä-lin paikkeilla rappauksen paksuudesta täyttörappa-uksen ulkopinnasta mitattuna. Tällä pyritään var-mistamaan rappauskerroksen mahdollisimman vä-häinen kutistumahalkeilu. Rappausverkon oikea si-jainti varmistetaan asentamalla riittävästi järjestel-mään kuuluvia välikkeitä lämmöneristeen ja rappa-

13Esimerkki tuulettuvan levyrappauksen käytöstä betoniele-menttikerrostalon korjauksessa. Metallirankojen ja levy-jen asennus käynnissä.

14Rappauksen yläpää suojataan myrskypellillä. Rapattavanlevyn yläpäähän asennetaan ns. päättölista, joka muodos-taa vedennousua estävän myrskypellin.14


1 2011 55

NEW PUBLICATION FOR PLANNING ANDIMPLEMENTATION OF INSULATION AND PANELPLASTER SYSTEMS

There has been strong development in insulation plastersystems and associated products and methods. The pro-portion of thin rendering on façades in both new buildingsand renovation projects has increased significantly. Vari-ous ventilated thin plaster systems applied on panelshave also been introduced to the Finnish market.

Insulation plaster has provided a fairly easy responseto the more stringent heat insulation requirements ap-plied to new buildings. Low energy objectives will in thefuture concern also renovation and insulation plaster sys-tems offer in many cases a possible solution also to theseprojects. This made it necessary to supplement the By 46Plaster Book 2005 with a publication that focuses on insu-lation and panel plaster systems to guide the develop-ment of building in a safe direction as far as the use ofstructures is concerned.

By 57 Insulation and panel plaster systems 2011 is acompletely new publication, which contains guidelinesfor the planning and implementation of insulation plastersystems of different types. It covers rendering applied ontop of different forms of heat insulation. The so-calledventilated plaster systems applied on panels designed forrendering are also addressed in a comprehensive manner.

The publication is divided into four sections. The insu-lation plaster systems are introduced in the general sec-tion, and the second subject entity consists of planningand implementation guidelines for thin and thick plasterinsulation systems in new buildings. Renovation buildingcomprises the third section and ventilated panel plastersystems are addressed as a separate subject entity.

usverkon välissä sekä tarkistusmittauksin ennenrappaustyön aloittamista. Kirjassa on annettu oh-jeistusta tarvittavien mittausten suorittamiseensekä tehtävien mittausten laajuudesta.

Paksurappausjärjestelmissä erityisesti roiske- jahiertopintaisissa rappauksissa pintarappaus teh-dään tyypillisesti tehdasvärjätyillä kalkkisementti-laasteilla, jolloin olosuhteilla on merkittävä vaiku-tus lopputuloksen onnistumiseen. Mineraalisillavärillisillä pintarappauslaasteilla on tasaisen värinaikaansaamiseksi kiinnitettävä erityistä huomiotaolosuhteisiin rappaustyön sekä myös laastin kuivu-misen aikana. Suotuisien pintakäsittelyolosuhtei-den arvioimiseen kirjassa on esitetty apuvälineeksirappausavain. Erityisesti voimakkaat tummat väri-sävyt edellyttävät erinomaista työnsuoritusta sekäpoikkeuksellisen hyviä työolosuhteita, jotta loppu-tulos ei ole kirjava.

KORJAUSRAKENTAMINENOhut- ja paksurappaus-eristejärjestelmiä käytetäänpaljon betonielementtikerrostalojen peittävissä kor-jauksissa. Jokaisessa yksittäisessä kohteessa kor-jaustavan valinnan tulee aina perustua perusteelli-seen kuntotutkimukseen. Tällöin tiedetään kohteentodellinen kunto ja korjaustarve. Mikäli korjausta-van valinnassa päädytään peittävään korjaukseen,niin myös peitettävän julkisivun purku- tai lisäkiinni-tystarve tulee selvitä ko. kuntotutkimuksessa. Tässäkirjassa on annettu lyhyesti ohjeistusta betoniele-menttikerrostalon julkisivun korjaustavan valintaanliittyvistä vaiheista ja valintakriteereistä. Tämän li-säksi on annettu ohjeistusta ulkokuoren, joko beto-nia tai kuorimuuri, lisäkiinnitykseen liittyvistä asi-oista sekä ulkokuoren purkamisen vaikutuksistamm. sisäkuoren oikaisutarpeeseen ja vaipparaken-teen ilmanpitävyyteen, työnaikaiseen sääsuojaami-seen, lämmöneristeiden kiinnittämiseen sekä raken-nusakustiseen toimivuuteen.

Ohutrappaus-eristejärjestelmien kannalta korja-usrakentamisessa alustan epätasaisuus muodos-taa usein haasteen, koska alustan epätasaisuuksiaei ole mahdollista tasata lämmöneristekerroksellaeikä ohuella rappauskerroksella. Alusrakennettavoidaan siten joutua jonkin verran oikaisemaanesim. rappaamalla. Alusrakenteen tulee olla riittä-vän ehjä, luja ja tasainen, jotta lämmöneristeet onmahdollista kiinnittää siihen luotettavasti ja tasai-seksi alustaksi ohutrappaukselle.

Paksurappaus-eristejärjestelmissä alustan pie-net epätasaisuudet voidaan tasata usein helpostiohuella pehmeämmällä mineraalivillalaadulla. Ta-sauskerroksen tulee kuitenkin olla niin ohut, etteisiitä aiheudu merkittävää rappauskerroksen ko-koonpuristumista ja siten rappauksen painumistaalaspäin. Alusrakenteen vaurioituminen tai ohuetkuorirakenteet voivat aiheuttaa hankaluuksia rap-pauskiinnikkeiden asentamiselle ja kiinnikkeiltävaadittaville ankkurointilujuuksille.

LEVYRAPPAUSJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖTuulettuvien levyrappausjärjestelmien taakse tuleejärjestää tuuletusrako, joka vaikuttaa moniin järjes-telmän ominaisuuksiin sekä suunnitteluratkaisui-hin. Tuuletusraon johdosta rakennuksen palomäärä-ykset voivat rajoittaa puurankojen sekä erilaistentuulensuojamateriaalien käyttöä. Samoin suunnit-telussa tulee kiinnittää erikseen huomiota julkisivu-levyjen taakse päässeen veden poisjohtamiseen.Erilaiset liittymät ikkunoiden ja ovien päällä tuleemuotoilla niin, ettei vesi turmele alapuolisia raken-teita. Liitoskohdilla on merkittävä vaikutus vesivuo-tojen ehkäisemisessä, koska epäonnistuneista lii-toskohdista voi kulkeutua rakenteen sisälle merkit-täviä määriä vettä. Liitoskohdissa on otettava huo-mioon myös rakenteen tuulettuminen ja mahdollis-ten vuotovesien poistuminen. Erilaisista liitoksistaon kirjaan koottu esimerkkejä.

Vaativasta liitossuunnittelusta huolimatta levy-rappausjärjestelmillä on myös selkeitä etuja: levy-jen alusrakenne on useimmissa tapauksissa helppomitoittaa ja toteuttaa siten, että julkisivuun tehtä-vät kiinnitykset voidaan toteuttaa luotettavasti jasadevesitiiviisti, rakennuksen sisäilman kosteus-tuotto ei vaikuta julkisivurappauksen toimivuuteenja levyrappauksia on turvallista käyttää myös ranka-runkoisen talon julkisivuissa.

15Levyt asennetaan vähintään koolausvälin verran limi-tykseen.


1 20115656

JULKISIVUKORJAUKSELLA VOIDAAN VAIKUTTAA

MYÖS RAKENNUSAKUSTIIKKAAN

Jaakko Koskinen, dipl.ins.

Julkisivukorjaus saattaa vaikuttaa rakennuksen ul-kovaipan ääneneristävyyden lisäksi huoneistojenvälille saavutettavaan ääneneristävyyteen. Näitävaikutuksia on selvitetty Tampereen teknillisessäyliopistossa tehdyssä diplomityössä. Tutkimukseenosallistuivat SBK-säätiö, Julkisivuyhdistys ry,Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy, Saint-GobainWeber Oy Ab, Parma Oy, Paroc, SPU SystemsOy sekä Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy.

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää julkisivukor-jausten vaikutus huoneistojen väliseen ilmaää-neneristävyyteen, sekä julkisivuille liikennemelu-alueilla käytetyn äänitasoerovaatimuksen täyttymi-nen julkisivukorjauksen jälkeen. Tutkimus rajattiinkäsittelemään ainoastaan raskasta julkisivukorja-

usta, jonka yhteydessä betonisandwich-elementinulkokuori puretaan pois ja korvataan uudella julkisi-vurakenteella. Tutkittavia ilmiöitä tarkasteltiin pää-asiassa laajoilla laskennallisilla analyyseillä . Huo-neistojen välisiä ilmaääneneristyslukuja mitattiinlisäksi korjauskohteissa ennen ulkokuoren purka-mista sekä sen jälkeen.

TUTKITUT ILMIÖT JATUTKIMUSMENETELMÄTÄäni siirtyy eri huoneistoihin kuuluvien asuinhuo-neiden välillä niitä erottavan rakenneosan lisäksimyös sivutiesiirtymänä kaikkia sivuavia rakenteitapitkin. Mikäli sivuavien rakenteiden ominaisuuksiamuutetaan, muuttuu myös sivutien eristävyys. Ras-kas julkisivukorjaus, jonka yhteydessä elementin

1

1Alkuperäisen sandwich-elementin ulko- ja sisäkuoret toi-mivat ääneneristävyyden kannalta massiivisena monoliit-tisena rakenteena. Raskas julkisivukorjaus, jonka yhtey-dessä elementin ulkokuori puretaan pois ja korvataantoisella julkisivurakenteella, muuttaa julkisivun akustistakäyttäytymistä.

Jaak

ko K

oski

nen

BET1101 s56-60 Rakennustek 12.5.2011, 20:2056

1 2011 57

Julkisivumateriaali Lämmöneriste

1 Tiilimuuraus + tuuletusväli villa (ei määritelty tarkemmin)Tiilimuuraus + tuuletusväli SPU AL + villa

2 Parma kuorielementti (80 mm) + tuuletusväli villa (ei määritelty tarkemmin)Parma kuorielementti (100 mm) + tuuletusväli villa (ei määritelty tarkemmin)

3 Parma kuorielementti (80 mm), liimattuna eristeeseen SPU AL4 Julkisivulevyverhous + tuuletusväli villa (ei määritelty tarkemmin)

Julkisivulevyverhous + tuuletusväli SPU AL + villa5 Weber paksurappausjärjestelmä Isover FS5

(lämmöneristeen mekaaninen kiinnitys)Weber paksurappausjärjestelmä Paroc FAS1(lämmöneristeen mekaaninen kiinnitys)

6 Weber paksurappausjärjestelmä SPU AL + Isover FS5(lämmöneristeen mekaaninen kiinnitys)Weber paksurappausjärjestelmä SPU AL + Paroc FS1(lämmöneristeen mekaaninen kiinnitys)

7 Weber ohutrappausjärjestelmä Isover FS30(lämmöneristeen mekaaninen kiinnitys)Weber ohutrappausjärjestelmä Paroc FAS4(lämmöneristeen mekaaninen kiinnitys)

8 Weber ohutrappausjärjestelmä SPU AL + Isover FS30(lämmöneristeen mekaaninen kiinnitys)Weber ohutrappausjärjestelmä SPU AL + Paroc FS4–(lämmöneristeen mekaaninen kiinnitys)

ulkokuori puretaan pois ja korvataan toisella julki-sivurakenteella, muuttaa julkisivun akustista käyt-täytymistä. Alkuperäisen sandwich-elementinulko- ja sisäkuoret toimivat ääneneristävyydenkannalta käytännössä massiivisena monoliittisenarakenteena, koska ansaat kytkevät ne jäykästi toi-siinsa. Kun ulkokuori poistetaan ei jäykkää kytken-tää enää ole olemassa. Vanhasta rakenteesta jäl-jelle jäävän sisäkuoren ääneneristävyys on heikom-pi kuin alkuperäisen elementin.

Huoneistojen välisen ilmaääneneristysluvun las-kennassa käytetty menetelmä on esitetty standar-dissa EN 12354-1. Kyseinen menetelmä on yksin-kertainen, mutta tarkka ja mahdollistaa ilmiön laa-ja-alaisen tarkastelun. Standardissa esitetty las-kentamalli perustuu rakennusosien ilmaääneneris-tyslukuun sekä osien välisissä liitoksissa syntyväänliitoseristävyyteen. Laskettujen tuloksien lisäksihuoneistojen välinen ilmaääneneristysluku mitat-tiin neljässä korjauskohteessa ennen julkisivu-ele-menttien ulkokuoren purkamista sekä purkutyön jäl-keen. Mittaukset suoritettiin 1/3-oktaavikaistaises-ti taajuusalueella 50… 5000 Hz. Taajuuskaistaisetmittaustulokset antavat tarkemman kuvan huoneis-tojen välisen ilmaääneneristyksen muutoksesta.

Sivutiesiirtymän lisäksi tutkimuksen yhteydessätarkasteltiin julkisivujen äänitasoerovaatimuksentäyttymistä julkisivukorjauksen jälkeen. Äänitaso-erovaatimus annetaan kaavamääräyksenä raken-nuksen julkisivulle. Vaatimus muodostuu julkisi-vuun kohdistuvan ja sisällä sallitun äänitason ero-tuksena. Desibeleinä ilmoitettu vaatimus ei olesama asia kuin julkisivuelementin ilmaääneneris-tysluku, vaan äänitasoero on tilakohtainen ilmiö, jo-hon vaikuttavat kaikki julkisivuun liittyvät rakenne-osat sekä huonetilan tilavuus ja pinta-ala.

Äänitasoerovaatimuksen täyttymistä tarkastel-tiin laskennallisesti. Oppaassa RIL 243-1-2007 esi-tetyn mitoitusmenetelmän avulla on mahdollistatarkastella yksittäisten rakenneosien (julkisivuele-mentti, ikkuna, korvausilmaventtiili) vaikutusta saa-vutettavaan äänitasoeroon.

OLEMASSA OLEVAA RAKENNUSKANTAAEDUSTAVAT RAKENTEETTutkimusta varten tutkittiin 54 kpl olemassa olevaarakennuskantaa edustavaa julkisivuelementtiä.Elementtien rakenne selvitettiin Tampereen teknil-lisen yliopiston Rakennustekniikan laitoksen suo-rittaman Betonijulkisivujen korjausstrategiat -tut-kimuksen yhteydessä keräämästä BeKo-tietokan-

nasta. Tietokannan aineisto on kerätty Betonijulki-sivujen korjausstrategiat -tutkimukseen osallistu-neilta kiinteistönomistajilta, kuntotutkimuksiasuorittavilta insinööritoimistoilta sekä Tampereenteknillisen yliopiston Rakennustekniikan laitoksensuorittamista kuntotutkimuksista. Tietokanta sisäl-tää kuntotutkimushavaintoja ja tietoa yhteensänoin 950:stä vuosina 1960-1996 valmistuneestarakennuksesta. Suurin osa aineistosta käsittelee1970- ja 1980-luvuilla valmistuneita kohteita.

Tietokannan havainnot lajiteltiin rakentamis-määräyksissä tapahtuneiden muutosten perusteel-la neljään osaan. Aineistojen edustavuuden perus-teella tutkimus rajattiin käsittelemään vuosina1960-1987 valmistuneita kerrostalokohteita. Beko-tietokannan perusteella valitut elementit edustavatkyseisenä ajanjaksona yleisesti käytössä olleita

elementtityyppejä. Taulukossa 1 on esitetty tutki-muksessa käytetyt, olemassa olevaa rakennuskan-taa edustavat elementit aikakausittain.

Olemassa olevaa rakennuskantaa edustavienelementtien jakaumista on valittu edustavia tapa-uksia ääneneristyslaskentaa varten. Laskentavari-aatiot on muodostettu BeKo-tietokannassa yleisim-min havaitun arvon sekä keskihajonnan päässä kes-kiarvosta olevien arvojen perusteella. Näin muo-dostetut elementit kattavat noin 58 … 80 % BeKo-tietokannan havaintoaineiston havainnoista. Ole-massa olevaa rakennuskantaa edustaville elemen-teille laskettiin tutkimuksessa tarkasteltavien ilmi-öiden kannalta keskeiset mittaluvut, ilmaäänene-ristysluku (Rw), ilmaääneneristysluku tieliikenneme-lua vastaan (Rw + Ctr) sekä näiden mittalukujen muu-tos, kun ulkokuori puretaan pois.

Taulukko 2. Tutkimuksessa käytetyt korjausratkaisut.

Aikarajaus: Kantavuus: Elementtityyppi:1969 - 1971 Ei-kantava, ruutu-elementti Harjattupintainen

MuottipintainenKantava, umpi-elementti Harjattupintainen

Muottipintainen1972 - 1976 Ei-kantava, ruutu-elementti Harjattupintainen

MuottipintainenPesubetonipintainen

Kantava, umpi-elementti HarjattupintainenMuottipintainenPesubetonipintainen

1977 - 1987 Ei-kantava, ruutu-elementti HarjattupintainenMuottipintainenPesubetonipintainenTiililaattapintainen

Kantava, umpi-elementti HarjattupintainenMuottipintainenPesubetonipintainenTiililaattapintainen

Taulukko 1. Tutkimuksessa käytetyt, olemassa olevaa rakennuskantaa edustavat elementit.


1 201158

TUTKIMUKSESSA KÄYTETYTKORJAUSVAIHTOEHDOTUudet julkisivurakenteet sekä niissä käytetyt mate-riaalit valittiin yhteistyössä tutkimukseen osallistu-neiden yritysten ja järjestöjen kanssa. Valituilla ra-kenteilla pyrittiin kattamaan yleisimmät käytössäolevat ratkaisut. Uusia rakennetyyppejä muodostet-tiin yhteensä kahdeksan kappaletta. Eri variaatiotmukaan luettuna laskennassa käytettiin 15 erilaistarakenneratkaisua. Jokaista rakenneratkaisua tar-kasteltiin yhdeksällä eri sisäkuoren paksuudella.Taulukossa 2. on esitetty tutkimuksen yhteydessäkäytetyt rakennetyypit sekä niiden variaatiot.

Laskennassa käytetyt sisäkuoret edustivat BeKo-tietokannan perusteella luotujen elementtivariaati-oiden sisäkuoren paksuuksien vaihteluvälin ääripäi-tä. Uusien rakenteiden laskennassa sisäkuoren pak-suuden laskenta-arvot olivat välillä 35…190 mm.Osa rakenteista laskettiin lisäksi 10 mm välein, sisä-kuoren paksuuksilla 30…190 mm.

ULKOVAIPAN ÄÄNENERISTYSUuden julkisivurakenteen ilmaääneneristyskyky onusean muuttujan summa. Tutkimuksen yhteydessätehdyissä laskelmissa otettiin huomioon sisäkuorenpaksuuden lisäksi käytettyjen materiaalien ominai-suudet sekä liitokset sisäkuoreen. Laskennan tulos-

ten perusteella uudet rakenteet voidaan jakaa kar-keasti neljään osaan:

– raskaat rakenteet (tiilimuuraus ja kuorielementti)– levyrakenteet (julkisivulevyverhous)– paksurappausjärjestelmät– ohutrappausjärjestelmät

Laskennan tulosten perusteella raskailla rakenteil-la sekä paksurappausjärjestelmällä saavutetaankaikilla sisäkuorenpaksuuksilla alkuperäistä julkisi-vuelementtiä parempi ilmaääneneristysluku tielii-kennemelua vastaan Rw + Ctr. Ainoastaan ohutrap-pausjärjestelmän tapauksessa uuden rakenteen il-maääneneristyskyky on alkuperäistä julkisivuele-menttiä heikompi, paikoitellen jopa heikompi kuinpelkän sisäkuoren.

Ulkovaipan äänitasoerovaatimuksen täyttymistätarkasteltaessa oletettiin korjaustavasta johtuen,että myös ikkuna vaihdetaan. Äänitasoeron täytty-mistä tutkittiin BES-ohjeen mukaan luodussa, ku-vitteellisessa kohteessa. Tutkimuksessa käytettiinjulkisivulle äänitasoerovaatimuksena arvoja 30 dB,32 dB ja 35 dB. Ikkunavaihtoehtoina oli kaksi eri ik-kunaa, joista heikomman Rw + Ctr oli 42 dB ja pa-remman 46 dB. Esimerkkikohteessa oli yhteensäkahdeksan erikokoista ja muotoista huonetilaa.

2

Jaak

ko K

oski

nen

2Elementtien massa pienenee 21…71% kun elementin ul-kokuori ja lämmöneriste puretaan pois. Elementin ilma-ääneneristyskyvyn muutokseen vaikuttaa jäljelle jäävänmassan lisäksi myös alkuperäisen elementin kuortenpaksuuksien suhde.


1 2011 59

Julkisivun äänitasoerovaatimus täyttyi ohutrapat-tuja rakenteita lukuun ottamatta kaikilla tutkituillakorjausvaihtoehdoilla, kaikissa tiloissa sekä kum-mallakin ikkuna vaihtoehdolla. Ohutrapatut raken-teet täyttävät vaatimuksen vain osassa tiloista.

ÄÄNENERISTYS HUONEISTOJEN VÄLILLÄTutkimuksessa olemassa olevaa rakennuskantaaedustavien elementtien massa pienenee 21…71%kun elementin ulkokuori ja lämmöneriste puretaanpois. Elementin ilmaääneneristyskyvyn muutokseenvaikuttaa jäljelle jäävän massan lisäksi myös alku-peräisen elementin kuorten paksuuksien suhde. Ei-kantavilla ruutuelementeillä ilmaääneneristyslukuRw pienenee 4…13 dB kun ulkokuori ja lämmöneris-te puretaan pois. Yleensä ilmaääneneristysluvunmuutos on noin 5…9 dB. Kantavien umpielement-tien tapauksessa ilmaääneneristysluku Rw piene-nee 2…7 dB. Yleensä ulkokuoren ja lämmöneris-teen purkamisen vaikutus umpielementin ilmaää-neneristyslukuun on noin 2…4 dB.

Huoneistojen välisen ääneneneristävyyden kan-nalta ratkaisevaa on elementin ulkokuoren purunjälkeen jäljelle jäävän sisäkuoren paksuus ja ää-neneristyskyky. Sivutiesiirtymäreitin ilmaääneneris-tysluvun pieneneminen ei näytä kuitenkaan vaikut-tavan ulkoseinän kautta tapahtuvaan sivutiesiirty-mään. Kuvissa 4 ja 5 on esitetty kaksi rakennuksestamitattua, huoneistojen välistä ilmaääneneristysku-vaajaa taajuuden funktiona. Kuvaajassa punaisellapiirretty viiva on tilanne ulkokuoren purkamisen jäl-keen ja sininen viiva edustaa lähtötilannetta. Ylem-mässä kuvassa ilmaääneneristysluku heikkenee yh-den desibelin ja alemmassa säilyy samana.

Tutkimuksen tuloksien perusteella ei havaittumerkittävää tai toistuvaa muutosta huoneistojen-välisessä ilmaääneneristysluvussa eikä 1/3-oktaa-vikaistaisissa mitatuissa arvoissa. Mitatuissa tu-loksissa havaitut muutokset ovat pieniä ja epä-säännöllisiä. Laskennallisen analyysin perusteellahuoneistojenvälinen ilmaääneneristysluku heikke-nee suurimmassa osassa tapauksista yhden desi-belin. Laskentamalli olettaa rakenteiden liitoksetakustisesti jäykiksi, mutta kohteissa tehtyjen ha-vaintojen perusteella julkisivuelementtien liitostaei voi pitää akustisesti täysin jäykkänä, jolloin sivu-tiesiirtymän merkitys on pienempi. Lisäksi raken-teet eivät ole välttämättä alkujaankaan täyttäneetrakennusajankohdan vaatimuksia, koska niissä onollut reikiä ja rakoja. Tutkimuksen tuloksien perus-teella julkisivuelementin purkaminen ei heikennä

3

5

4

3Äänitasoero on tilakohtainen ilmiö, johon vaikuttavatkaikki julkisivuun liittyvät rakenneosat sekä huonetilantilavuus ja pinta-ala.

Kuva 4 ja 5.Rakennuksesta mitattuja ilmaääneneristyskuvaajia. Ku-vaajissa punainen viiva edustaa tilannetta ulkokuorenpurkamisen jälkeen ja sininen viiva lähtötilannetta. Ylem-mässä kuvaajassa ilmaääneneristys heikkenee yhden de-sibelin purkutyön yhteydessä. Alemmassa ilmaääneneris-tysluku säilyy muuttumattomana.


1 201160

–

FACADE RENOVATION CAN AFFECT ALSOBUILDING ACOUSTICS

A facade renovation project can improve not only thesound insulation properties of the external building enve-lope but also sound insulation between the apartments.These effects have been investigated in a Master’s Thesiswritten at the Tampere University of Technology.

The purpose was to determine the impact that facaderenovation has on airborne sound insulation betweenapartments and to study if the required sound level dif-ference specified for facades in traffic noise areas isachieved upon completion of the renovation project. Thestudy was limited to heavy renovation projects wherethe external envelope of the concrete sandwich frame isdemolished and replaced with a new facadeconstruction. The phenomena selected for the studywere primarily analysed by means of calculations. Inaddition, airborne sound insulation indices weremeasured both before and after the external envelopewas removed.

A heavy facade renovation project can affect soundconditions inside an apartment building. The results ofthe study suggest, however, that the effects are usuallyquite minor, although the sound insulation performanceof the external envelope can change quite a lot. In prob-lematic areas with a lot of e.g. traffic noise, this shouldbe taken into account in the selection of the renovationmethod. If any problems related to acoustics are identi-fied and considered already at the planning stage of therenovation project, sound insulation can be improvedeven over the original construction.

huoneistojen välistä ilmaääneneristyslukua merkit-tävästi. Pieni, noin desibelin muutos on kuitenkinmahdollinen.

TUTKIMUKSEN JOHTOPÄÄTÖKSETRaskas julkisivukorjaus voi vaikuttaa asuinkerros-talon ääniolosuhteisiin. Tutkimuksen tuloksien pe-rusteella vaikutus on kuitenkin yleensä melko vä-häinen, joskin rakennuksen ulkovaipan ääneneris-tys voi muuttua paljonkin. Ongelmallisilla alueilla,kuten liikennemelualueilla, on syytä ottaa asiahuomioon jo korjaustapaa valittaessa.

Mikäli akustiikkaan liittyvät mahdolliset ongel-mat tiedostetaan ja otetaan huomioon jo korjaus-suunnitteluvaiheessa, on korjauksen yhteydessämahdollista jopa parantaa ääneneristystä alkupe-räiseen verrattuna.

6

6Mikäli akustiikkaan liittyvät mahdolliset ongelmat tiedos-tetaan ja otetaan huomioon jo korjaussuunnitteluvaihees-sa, on korjauksen yhteydessä mahdollista jopa parantaaääneneristystä alkuperäiseen verrattuna. Raskailla rakenteilla sekä paksurappausjärjestelmälläsaavutetaan kaikilla sisäkuorenpaksuuksilla alkuperäistäjulkisivuelementtiä parempi ilmaääneneristysluku tielii-kennemelua vastaan. Ainoastaan ohutrappausjärjestel-män tapauksessa uuden rakenteen ilmaääneneristyskykyon alkuperäistä julkisivuelementtiä heikompi.

Jaak

ko K

oski

nen


1 2011 61

Rakennusteollisuus RT:hen kuuluva Betoniteolli-suus ry järjesti vuoden 2010 aikana jäsenilleensuunnatun työturvallisuuskilpailun, jonka voittajaton nyt valittu.

Kilpailun tavoitteena on saada alan yrityksetkiinnittämään entistä enemmän huomiota työtur-vallisuuteen, ja siten ehkäistä tapaturmia ja sairas-tumisia. Kilpailu liittyy osana tavoitteeseen saadaSuomeen maailman turvallisin betoniteollisuusvuoteen 2015 mennessä.

Kilpailuun osallistui 65 tehdasta, joista elementti-tehtaita oli 42, tuotetehtaita 13 ja valmisbetoniteh-taita 10.

Kilpailuun osallistuneissa tehtaissa suoritettiinturvallisuusmittaukset, joiden tuloksien perusteellavalittiin kolmen kilpailusarjan parhaat tehtaat.

Työturvallisuuskilpailun paras tehdas on valmis-betoni-sarjassa Rudus Oy, Lappeenrannan tehdas,elementit-sarjassa Lemminkäinen Rakennustuot-teet Oy, Suonenjoen tehdas ja betonituotteet-sar-jassa Lemminkäinen Rakennustuotteet Oy, Tuusu-lan päällystekivitehdas. Kaikkien kolmen sarjavoit-tajat palkittiin, ja lisäksi niiden joukosta tuomaristovalitsi koko kilpailun voittajan. Voittajaksi nousi Ru-dus Oy, Lappeenrannan tehdas. Myös vuoden 2009kilpailun voitto meni Rudukselle, tuolloin Numme-lan paalutehtaalle.

RUDUS OY,

LAPPEENRANNAN

TEHDAS

… VOITTI …

... BETONI-

TEOLLISUUDEN

TYÖTURVALLISUUS-

KILPAILUN

2010 !

Valo

kuva

t: M

ikko

Nik

kine

n, S

tory

mak

ers

1

2

3

4

2

1, 2Rudus Oy, Lappeenrannan tehdas on tehnyt erittäin jär-jestelmällistä työtä turvallisuuden eteen ottaen mukaanmyös aliurakoitsijat. Niin johto kuin koko henkilökunta onerityisen sitoutunutta turvalliseen työhön.

BET1101 s61-63 Turvallisuus 12.5.2011, 20:2361

1 20116262

Turvallisuusmittauksessa Ruduksen Lappeenran-nan tehdas sai sadasta maksimipisteestä 91,9 pis-tettä (valmisbetoni-sarjan keskiarvo oli 83,6). Lem-minkäinen Rakennustuotteet Oy, Suonenjoen teh-das sai 89,3 pistettä (elementit-sarjan keskiarvo oli72,8). Lemminkäinen Rakennustuotteet Oy, Tuusu-lan päällystekivitehdas sai 91,6 pistettä (betoni-tuotteet-sarjan keskiarvo 73,2).

Mittauksen suoritti Tapaturva Oy Juha Merjamanjohdolla. Turvallisuustyön arviointiin Tapaturvakäytti työkaluina Elmeri+ -havainnointimenetelmää,turvallisuuskymppi-taustaista turvallisuusjohtami-sen arviointityökalua, minkä lisäksi tulokseen vai-kuttivat sekä tapaturmataajuus että sairauspoissa-olojen määrä.

Tuomaristo kiittelee Ruduksen johdon ja kokohenkilöstön sitoutuneisuutta turvallisuustyöhön

Tuomariston muodostivat Rakennusliiton pu-heenjohtaja Matti Harjuniemi, Betoniteollisuus ry:ntoimitusjohtaja Olli Hämäläinen ja Etelä-Suomenaluehallintoviraston ylitarkastaja Keijo Päivärinta.

Tuomaristo kiinnitti huomiota siihen, että voitta-ja Rudus Oy, Lappeenrannan tehdas on tehnyt erit-täin järjestelmällistä työtä turvallisuuden eteen ot-taen mukaan myös aliurakoitsijat. Niin johto kuinmyös koko henkilökunta on erityisen sitoutunuttaturvalliseen työhön. Tehtaan oma-aloitteinen kehi-tystyö on merkillepantavaa, ja sen toiminnan tuke-na on yrityksen mittava turvallisuuspanostus.

Tuomaristo kiitteli koko voittajakolmikon panos-taneen työturvallisuuteen ja yleiseen asenneilma-piiriin. Niin johto kuin henkilökuntakin on motivoi-tunutta edistämään työturvallisuutta. Missään kär-kitehtaassa ei ollut yhtään sairauspoissaoloon joh-tanutta tapaturmaa vuoden 2010 aikana. Näissä

tehtaissa vaaratilanteiden ja läheltä piti -tapaus-ten käsittely on avointa, järjestelmällistä ja yhtei-söllistä.

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia lahjoitti kil-pailun voittajalle, Rudus Oy:lle, Fennia-palkinnon,joka on rahapalkinto käytettäväksi työturvallisuut-ta edistävään hankintaan. Fennia toimii yhteistyö-kumppanina turvallisuushankkeissa, sillä se on si-toutunut yhteistyössä asiakasyritystensä kanssaedistämään työturvallisuutta.

Betoniteollisuus ry:n työturvallisuuskilpailu mo-tivoi kilpailuun osallistuneita yrityksiä panosta-maan turvallisuuteen, ja lisäksi se tuotti erin-omaista tietoa hyvistä käytännöistä hyödynnettä-väksi koko toimialalla.

Lisätietoja:Rakennusteollisuus RT ry, Betoniteollisuus rytoimitusjohtaja Olli Hämäläinenpuh. 09 1299 287, gsm 050 1513

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fenniavaratoimitusjohtaja Kimmo Kilpinenpuh. 010 503 6635, gsm 050 565 1299

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fenniaviestintäjohtaja Eliisa Anttilagsm 050 598 9769

Rudus OyAluejohtaja Kauko Pokela,puh. 020 447 6002, gsm 0400 501 678Työturvallisuuspäällikkö Kari Lohva,puh. 020 447 7511, gsm 050 406 1508

4Elementit-sarjan paras oli Lemminkäinen Rakennustuot-teet Oy, Suonenjoen tehdas.

5Betonituotteet-sarjan voitti Lemminkäinen Rakennustuot-teet Oy, Tuusulan päällystekivitehdas.

3, 4Ruduksen Lappeenrannan tehtaalla jokaisessa työvai-heessa on sitouduttu turvalliseen työhön.

3 3

4

5


1 2011 63

Kivi taipuu elämään

Lemminkäisen betonituotevalikoima on suunniteltu suomalaisiin sääoloihin ja maisemaan sopivaksi. Pihan kivipinnoitteet valitaan käyttötarkoituksen, värin ja pintakäsittelyn perusteella.www.lemminkainen.fi/formento


1 20116464

Koen olevani etuoikeutetussa asemassa, olenhanviimeisen kahden vuoden aikana päässyt jotakuin-kin vapaasti katsomaan kymmenien erilaisten ele-menttitehtaiden syövereihin. Alkuun tehtaiden vä-liset erot tuntuivat olevan lähinnä tuotteesta joh-tuvia, tottahan ontelolaattatehdas poikkeaa seinä-tehtaasta. Mutta betonimaailmankuvani avartues-sa rupesi poikkeavuuksiakin näkymään. Hyvänäapuna tässä ovat olleet kisassa käytettävät arvi-ointimenetelmät, Elmeri+ etunenässä. Käyntiker-tojen kasvaessa on turvallisuusjohtamisen arvioin-nin yhteydessä käydyt keskustelut tehtaan edusta-jien kanssa kuitenkin ehkä auttaneet eniten pinnanalle pääsemisessä. Ja sitähän työturvallisuus vaa-tii ehkä eniten – prosessien, ihmisten ja toiminta-ympäristön ymmärtämistä.

MISTÄ TULLAAN?Elementtiala näyttäytyy minulle alalta, missä iso-ja mullistuksia ei viimevuosina ole juurikaan ta-pahtunut. Toki yksittäisiä parannuksia on tapah-tunut paljonkin, esimerkiksi itsetiivistyvän mas-san myötä on tärinälle ja melulle altistuminenpienentynyt merkittävästi. Siltikään vaikkapa me-tallintyöstössä tapahtunutta tietokoneaikakau-teen siirtymistä ei elementtien tekemisessä oleollut. Työmaa tavallaan perustetaan edelleenkinjoka päivä uudestaan – vastaavalla tavalla kuinon tehty ”aikojen alusta saakka”.

BETONIN TYÖTURVALLISUUSKISAN

ELEMENTTISARJA

ARVIOITSIJAN SILMIN

… mistä tullaan?… missä ollaan?… entä miltä näyttää suunta?

Juha MerjamaTapaturva Oy

1

Betonin kanssa lotraaminen on Miesten työtä.Miehet eivät tunnetusti puhu eivätkä pussaa, muttaennen kaikkea Miehet eivät valita pikkuasioistataikka siivoa. Ja sen kyllä huomaa! Siisteys ei var-sinaisesti tule ensimmäisenä mieleen puhuttaessabetonitehtaasta – mikä näkyy myös tapaturmataa-juudessa, onhan siisteys ja järjestys työturvallisuu-den ehdoton perusta. Ja ne työasennot: kaikkinai-nen ergonomiahömpötys on neitien puuhaa, siksipäMies kuluttaa jäsenensä loppuun parissa vuosikym-menessä. Vai onko joku nähnyt jossain yli 20 vuottaalalla ollutta työntekijää, jolla ei ole polvissa, risti-selässä / lonkissa taikka hartianseudulla kremppaalainkaan? Raskas työ vaatii veronsa.

Elementtitehtaiden lähihistoria on siis omastanäkövinkkelistäni tarkastellen kovasti kaukaisem-man historian kaltainen.

MISSÄ OLLAAN?Tilanne ei kuitenkaan ole niin synkkä kuin tausta-peiliin katsomalla näyttäisi. Mielestäni muutostaon jo ilmassa ja vallitsevan käytännön kyseenalais-taminen on jo käynnissä. Kiinnostus työskentely-ympäristöä kohtaan on herännyt ja ilahduttavastiympäristöä on kisan aikana kuntoon laitettukin.Myös ensimmäiset ergonomian kehityshankkeetovat nähneet päivänvalon.

Vaikka nolla tapaturmaa tehtaita onkin kisassamukana useita – esimerkiksi vuoden 2010 element-tikisaajista n. 20% – ollaan alalla joitakin poikke-uksia lukuun ottamatta yleisesti vielä kaukana nol-la tapaturmaa -ajattelutavan mukaisesta toimin-nasta. Tekemistä on työskentely-ympäristössäkinniin paljon, että edellytykset seuraavalle tasollehyppäämiseen eivät kaikilta osin täyty. Vanhoistatehdasrakennuksista aiheutuvat hankaluudet eivätselitä koko tilannetta, enemmän ilmassa on ’näinon ennenkin tehty’ -tyypistä ajattelua.

MIHIN OLLAAN MENOSSA?Muutos on siis hiljakseen käynnistynyt. Toiset ovatmuutoksessa luonnollisesti pidemmällä kuin toiset,mutta kun muutos lopulta lähtee kunnolla käyntiin,on se uskoakseni nopea. Heitänkin ilmaan arvion,että 5-10 vuoden kuluttua ei nykyisenlaista ihmistäkuluttavaa tuotantoa enää ole. Tai ainakaan sitä eioteta annettuna alan ominaisuutena.

Mitä tulevaisuus sitten voisi tuoda tullessaan?Mielestäni ratkaisu löytyy nykyisen tuotantotavankyseenalaistamisesta. Eikä työturvallisuus ole

BET1101 s64-65 Merjama 12.5.2011, 20:2564

1 2011 65

lainkaan huono lähtökohta kyseenalaistamiselle.Esimerkiksi tilan ahtaus, vastavirtaan kulkeva ta-varavirta tai epätarkoituksenmukaiset koneet ovatkaikki sekä tuotantoa että työskentelyn turvalli-suutta haittaavia ominaisuuksia. Ja näitä kaikkiaon alan tehtaissa aivan yllin kyllin tarjolla. Huonos-sa hapessa olevat työntekijät eivät myöskään teesamanlaista laatua samalla vauhdilla kuin toimi-vassa ympäristössä siistiä sisätyötä tekevät.

Jo nyt edistykselliset yksiköt ovat osoittaneet,että saman tuotteen voi tehdä siististi ja ihmisiävaarantamatta. Ja koska työtapaturma on suunnit-telematon, usein yllättävä tapahtuma, voidaan sensanoa olevan työskentelyn laadussa oleva poikkea-ma. Eli suomeksi, tapaturma on sähläystä – ei tosinvälttämättä uhrin itsensä aiheuttamaa – ja aiheut-taa aina ongelmia tuotannossa. Sujuvoittamallatuotantoa – eli pistämällä prosessit kuntoon – saa-daan oheistuotteena tapaturmataajuus painettuaalas.

Kuinka prosessit sitten pistetään kuntoon? Eihänsiihen mitään poppakonstia ole, raakaa työtä tarvi-taan koko tuotantoketjussa haalarityöntekijästäkravattityöntekijään saakka. Lyhyellä aikavälilläreagoidaan havaittuihin ongelmiin – vaikkapa nii-hin tapaturmiin – ja tehdään tarvittavat muutoksethäiriötekijöiden poistamiseksi. Pitkällä aikajänteel-lä tuotannon suunnittelua voitaisiin ohjata pois ra-kennustyömaa-ajattelusta: ei kai elementtitehtaanole pakko olla hallissa oleva rakennustyömaa?Mielestäni se voisi pikemminkin olla valmistavanteollisuuden toimintaa, missä tuotantoprosessi onviilattu viimeisen päälle. Olisiko aivan tieteisro-maanista peräisin, että elementtitehtaassakin olisiesikasausta, alihankintaa ja kokoonpanolinjaa?Mitä se sitten näillä tuotteilla onkaan.

Joka tapauksessa, tästä näkövinkkelistä katsot-tuna uskon, että tahtotila tuotannon kehittämiseksija siten myös työturvallisuuden parantamiseksi onolemassa.

Joillakin iso pyörä pyörii jo …

3

4

2

1 - 4Työturvallisuus vaatii prosessien, ihmisten ja toi-mintaympäristön ymmärtämistä ja tuotantoproses-sien kehittämistä.

BET1101 s64-65 Merjama 12.5.2011, 20:2565

1 20116666

Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtuurinlai-toksen betonistudio keskittyi syksyllä 2010 ympä-ristöbetoni-teemaan. Opiskelijoille järjestettiin kil-pailu, jonka tavoitteena oli tuottaa uusia ideoitabetonin käyttöön ympäristörakentamisessa sekäetsiä innovatiivisia keinoja kaupunkiympäristönelävöittämiseksi. Kilpailutehtävänä oli suunnitella”ympäristöbetoni” eli pienimuotoinen veistosmai-nen rakenne, jossa betonin rakenteellisia ja es-teettisiä omaisuuksia voidaan hyödyntää mahdol-lisimman hyvin. Teoksen tuli aktivoida kulkijaa lä-hestymään sitä ja houkutella aktiiviseen vuorovai-kutukseen. Sen tuli tuoda myös lisäarvoa sijoitus-paikalleen ja vahvistaa paikan henkeä.

Kilpailutehtävä oli kaksiosainen. Ensimmäisenäosatehtävänä kilpailijan tuli etsiä Tampereen kes-kustan alueelta julkinen paikka, joka kaipaa kohen-

TTY :N ARKKITEHTUURIN LAITOKSEN

BETONISTUDIO 2010 YMPÄRISTÖBETONI

– JULKISEN TILAN BETONIVEISTOKSIA

Maria Pesonen,yliopisto-opettaja TTY,arkkitehti SAFA

1

tamista, huomiota, virikettä, maamerkkiä ja jonkapaikan henkeä tulisi vahvistaa. Paikan tuli ollamyös sellainen, jossa ihminen kohtaa ympäristönsäaktiivisesti ja voi käyttää veistosta. Toisena osa-tehtävänä oli suunnitella kyseiselle paikalle ympä-ristöbetoni, joka täydentää kaupunkitilaa ja aktivoiihmisiä lähestymään sitä.

Ehdotusten arvioinnissa kriteereinä olivat inno-vatiivisuus, esteettisyys, teoksen merkitys ympä-ristössään, betonin materiaaliominaisuuksien hyö-dyntäminen sekä käytettävyys. Kilpailuehdotuksetolivat keskenään hyvin erilaisia ja jokainen työ oliomalla tavallaan uniikki. Osa töistä oli selkeästi it-senäisiä veistoksia, osa puolestaan tukeutui ole-massa oleviin rakenteisiin, kuten siltapilareihin taialikulkutunnelin seinään tuoden kohennusta nor-maalisti toissijaisiksi koettuihin kaupunkitiloihin.

Töissä oli kiitettävästi paneuduttu uusiin materi-

1. “PUNAINEN MOREENI” Anu Lahdenpohja

– ehdotus muodostaa näkyvän maamerkin aavalleranta-alueelle, jossa sen hahmo erottuu sekätalvella että kesällä

– se toimii kutsuvana välietappina rantaväylänkulkijoille ja tarjoaa kiinnostavan pysähdyspaikankeinuineen ja paikan historiasta kertovinepainokuvineen; tosin teos olisi toimiva myös ilmanlasiin painettuja kuviakin

– muoto abstrahoi taitavasti Pispalan rakennuskantaaja tukeutuu myös paikalla olleen Ranta-kylänmuistoihin

– kurinalainen geometrinen hahmo viittaa betoninrakenteellisiin ominaisuuksiin

– työ on kokonaisuutena hallittu ja huomioi kaikkitehtävälle asetetut tavoitteet

1, 2Anu Lahdenpohja: “Punainen Moreeni”.

Valo

kuva

t: TT

Y / A

ri Ra

hika

inen

BET1101 s66-69 Ympäristöbetoni 12.5.2011, 20:2766

1 2011 67

3

aalinkäyttötapoihin: betoniin oli yhdistetty valon-lähteitä tai valokuitubetonia sekä selvitetty mas-san vaihtoehtoisia koostumuksia. Myös kuitubeto-nin käyttö oli hyvin yleistä etenkin ohuissa kuori-maisissa rakenteissa. Perinteisen raskaan betoni-ilmeen vastakohtana leikittely epäuskottavilla il-luusioilla, kuten kelluva betoni tai origamihenkinenpaperimaisuus, oli mielenkiintoisena lähtökohtanamuutamissa töissä.

Sellaisen ympäristöveistoksen suunnittelu, jokatäyttäisi sekä visuaalisen että toiminnallisen as-pektin ja kiinnittyisi luontevasti sijoituspaikkaansaon haastava tehtävä. Kilpailu vahvisti vaikutelmaa,että toiminnallisuuden kannalta katsoen lastenkäyttöön soveltuvia teoksia on helpoin kehittää,mutta mikä aktivoisi aikuista? Useimmat toiminnal-liset ehdotukset soveltuvat istuskeluun ja loikoi-luun; pari työtä innostaa hyppimään tai keinumaan.

Palkintoluokkaan sijoittui 7 työtä, jotka kaikkiolivat ympäristöteoksena kiinnostavia ja toivat li-säarvoa sijoituspaikalleen. Tuomaristo valitsi voit-tajaksi Anu Lahdenpohja työn ”Punainen moreeni”.Näsijärven rantaan sijoittuva teos luo paikalle nä-kyvän maamerkin ja abstrahoi taitavasti taustallaolevan Pispalan harjakattoista rakennuskantaa tu-keutuen samalla alueella aiemmin olleen Ranta-ky-län muistoihin. Perinteinen keinu muodostaa tällevapaa-ajan käytössä olevalle nurmikentälle hyvinsoveltuvan aktiviteetin.

Toisen palkinnon sai Kati Vuohijoki lämminhen-kisellä työllään ”Räsymatto”. Työssä kotoisa räsy-matto-assosiaatio yhdistyy raikkaasti kalseille

2. “RÄSYMATTO”Kati Vuohijoki

– kotoisan räsymaton assosiaatio yhdistettynäasemalaiturille sijoittuvaan kadunkalusteen onideana kiehtova ja raikas

– muotoilu ilmentää tehokkaasti matto-teemaa jakertoo hyvin betonin plastisuudesta

– myös väri on otettu kiitettävästi oleelliseksi osaksiteosta, tosin värikkyys voisi olla vieläkin koroste-tumpi teema räsymattojen hengessä

– muodonantoa voisi kehittää vielä toiminnallisuudenkannalta, jotta se paremmin tarjoaisi laiturillakipeästi kaivattuja istumapaikkoja

– teos sopisi myös muuhun ympäristöön, vaikkakintyössä hyvin esitetty viitekehys sitoo sen hyvinaseman tunnelmaan

– suunnitelma olisi helposti kehitettävissä teolliseentuotantoon ja monistettavissa laajempaankinkäyttöön

2

4

3, 4Kati Vuohijoki: “Räsymatto”.


1 20116868

5

6

7

3. “KOTVA” Jonna Heikkinen

– varjoteemaan pohjautuva teos on idealtaanviehättävä ja omaperäinen

– teos todella haastaa kulkijan mukaan vuorovaiku-tukseen, sillä vasta käyttäjä omallaaktiivisuudellaan täydentää teoksen kokonaisuudeksi

– kolmeen osaan ketjutettu teos toimii hyvinpitkänomaisen katutilan tai puistokäytäväntunnuselementtinä

– teknisesti teos olisi parhaimmillaan lämmitetyllä jakivetyllä kävelykatualueella, sillä hiekkapintaanupotettuna se vaikeuttaa väylän kunnossapitoa

– idean oivaltaminen ja testaaminen edellyttäähallitut valaistusjärjestelyt

– idea toimisi graafisesti puhtaammin ilman pintaantehtyä kuviointia, jonka perusteet ovat vaikeastiymmärrettäviä

7, 8Ville Leivo: ”Marks the spot”.

5, 6Jonna Heikkinen: “Kotva”.

8


1 2011 69

CONCRETE STUDIO 2010 IN ARCHITECTUREDEPARTMENT OF TAMPERE UNIVERSITY OFTECHNOLOGY

The concrete studio of the Department of Architectureof the Tampere University of Technology focused in theautumn of 2010 on the environmental concrete theme. Astudent competition was organised to produce newideas for the use of concrete in environmental buildingand to look for innovative ways to enliven the urbanenvironment.

The competition assignment was to design a small-scale sculptural structure in which the structural andaesthetic properties of concrete can be utilised to themaximum. The work was to encourage a passer-by toapproach it and engage in strong interaction. It wasalso to provide added value to its location and to

asemalaitureille sijoittuvaan kalusteeseen. Muo-toilu ilmentää tehokkaasti matto-teemaa ja kertoohyvin betonin plastisuudesta. Myös tehokas värinkäyttö sopii ideaan ja tuo ratapihalle kaivattua pi-ristystä. Suunnitelma olisi helposti kehitettävissäteolliseen tuotantoon ja monistettavissa laajem-paankin käyttöön.

Jonna Heikkinen sai viehättävällä ja omaperäi-sellä ”Kotva” -työllään kolmannen palkinnon. Kol-miosainen käyttäjänsä varjoa toistava teos toimiihyvin pitkänomaisen katutilan tai puistokäytäväntunnuselementtinä. Työ toteuttaa myös parhaitenvuorovaikutteisuuden tavoitetta, sillä vasta käyt-täjä omalla aktiivisuudellaan täydentää sen koko-naisuudeksi.

Lunastuksen saivat seuraavat opiskelijat: IidaHedberg työllään ”Laineiden sylissä”, Ville Leivotyöllään ”Marks the spot”, Elina Pelkonen työllään”Bioluminesenssi” ja Raul Reunanen työllään”Maasta nousee”.

Kilpailun palkintolautakuntaan kuuluivat TTY:nnimeäminä professori Kari Salonen, yliopisto-opet-taja Maria Pesonen, kuvataiteilija Henrietta Lehto-nen, Betoniteollisuus ry:n edustajana arkkitehtiMaritta Koivisto sekä Tampereen kaupungin edus-tajana maisema-arkkitehti Ranja Hautamäki.

Kilpailun alkaessa järjestettiin teemaa käsitte-levä luentopäivä, jolloin taiteilija Pertti Kukkonen,arkkitehti Maritta Koivisto ja insinööri Matti Rau-kola esittelivät betonin mahdollisuuksia sekä es-tetiikan että materiaali- ja muottitekniikan kannal-ta. Heille ja kaikille kilpailuun sen eri vaiheissaosallistuneille lämmin kiitos innostavasta työpa-noksestaan. Kiitos myös Betoniteollisuus ry:lle,joka tuki kilpailun järjestelyjä.

strengthen the atmosphere of the site.The entries showed a commendable approach to new

applications of the material: concrete had beencombined with light sources or fibre optic concrete, andalternative mix designs had been studied. Steel fibreconcrete was also used commonly, particularly in thinshell-type structures. The traditional heavy concreteappearance was contradicted with unbelievableillusions, such as floating concrete or a paper-ish,origami-like image.

A total of seven entries were placed in the awardclass. The winning entry was “Red moraine” by AnuLahdenpohja.

9Raul Reunanen: ”Maasta nousee”.

10Elina Pelkonen: ”Bioluminesenssi”.

11, 12Iida Hedberg: ”Laineiden sylissä”.

9

11

10


1 201170

HENKILÖKUVASSA MARTTI MATSINEN

Betoni-lehden henkilögalleriassa on haastatelta-vana diplomi-insinööri Martti Matsinen(s. 1954 Helsingissä).

Diplomi-insinööri Martti Matsinen kertoo olevansasikäli erilainen rakentaja, että hänellä on peukalokeskellä kämmentä. ”Tapetointi ja maalaus onnis-tuvat, mutta rakentamishommat jätän suosiollamuille”, pääaineenaan sillanrakennussuunnitteluaopiskellut Martti kertoo.

Uravalinnassa eivät myöskään painaneet suku-rasitteet, lähisuvussa ei rakentajia ole. TKK:llepäätymisen syy oli Martin mukaan se että matema-tiikka oli aina ollut mieluista ja helppoa. Se miksirakentamisosastosta tuli ykkösvaihtoehto ei hänel-le itselleenkään ole selvä. Valinta ei ole kuitenkaankaduttanut, päinvastoin.

”Tosin jos olisin syntynyt parikymmentä vuottamyöhemmin, olisin varmaankin valinnut tietoteknii-kan. Atk-asiathan ottivat meidän opiskeluaikanavasta ensiaskeleita.”

RUDUKSELLE KESÄTÖIHINBetoni on ollut Martin uralla vahvasti mukana, joensimmäinen opiskelujen aikainen kesätyöpaikkaoli Ruduksella betonin tilauskeskuksessa. Seuraa-vina kesinä siellä tulivat tutuiksi betonivalut niinsilloissa kuin rakennuksissakin.

Pääaineestaan sillanrakennustekniikasta Marttisai kokemusta työskennellessään opiskeluajan vii-meiset 1,5 vuotta TVH:lla. ”Tein siltojen kantavuus-laskelmia.”

Diplomityönsäkin hän teki betonista, kuljetuk-sen vaikutuksesta valmisbetonin ominaisuuksiin.”Ihan tavanomainen aihevalinta se ei siltasuunnit-telijalle ollut, joten pääaineen professori pyysikintyön tarkastajaksi kollegan betonipuolelta.”

Valmistumisen Martti ajoitti niin että vei paperitaamulla TKK:lle ja oli jo illalla Korialla aloittamassavuotta armeijan harmaissa. Valmistumisen pitkittä-miseen oli syynä se että työ TVH:lla oli insinööriop-pilaan vakanssi, jota valmis DI ei olisi saanut hoitaa.

VIISI VUOTTA SUUNNITTELIJANAArmeijassa ollessaan Martti laittoi hakemuksen In-sinööritoimisto Aaro Kohosella olleeseen teräsra-kenteiden suunnittelijan paikkaan. Se paikka menisivu suun, koska työ olisi pitänyt ottaa vastaan heti.”Muutaman viikon kuluttua Timo Nupponen kuiten-kin soitti ja kysyi kiinnostaisiko betonirakenteidensuunnittelijan työ, jonka voisin aloittaa heti armei-jasta päästyäni.”

”Minua kiinnosti, ja niin olin taas vahvasti kiinnibetonissa. Erikoisalueekseni tuli koneperustustensuunnittelu teollisuudelle. Jossain vaiheessa kir-joitin niistä asiantuntija-artikkelinkin RILlin Teräs-rakenne -käsikirjaan. Sillä betoniahan ne perustuk-set ovat teräsrakenteissakin.”

Lähes viisi vuotta suunnittelijana oli Martin mu-kaan sopiva rupeama: ”Alkoi tuntua, etten jaksaisi

olla laudan takana eläkeikään saakka. Keväällä1986 siirryin Partekille, valmisbetonipuolen kehi-tysinsinööriksi. Valmisbetonin reseptipuoli oli pää-asiassa Sivulan Karin tonttia, minä mietin asioitaerityisesti betonin käytön kannalta. Silloin myöslattiabetonit ja lattiaurakoitsijat tulivat tutuiksi.Betonilattiayhdistys perustettiin 1987 ja vaikkenperustamassa sitä ollutkaan, läheisissä tekemisis-sä heti alusta lähtien”, Martti viittaa myöhempiinvaiheisiin.

Myös Partekilla Martti työskenteli lähes viisivuotta. Hän veti muun muassa uuden tuotannonoh-jausjärjestelmän kehitysprojektin. Siinä pääkau-punkiseudun kuuden betoniaseman tilaukset kes-kitettiin yhteiseen tehokkaasti toimivaan tilaus-keskukseen.

”Se oli uutta Suomessa. Projektina se onnistuihyvin, mutta perusperiaate ei oikein ottanut tulta:työmaa ja betonitehdas olivat tottuneet toimimaansuoraan, tuttu vastaava ja tuttu mylläri -periaat-teella.”

Myös järjestelmän käyttöönotto kohtasi Mur-phyn lait: ”Käyttöönotto ajoitettiin marraskuulle,koska silloin betonitehtailla oli normaalisti hiljai-sinta. Kuinka ollakaan, tuona vuonna marraskuunbetonimenekki oli suurinta koskaan. Myös tietoko-ne kaatui lähes saman tien. Niinpä peruutimme jaotimme järjestelmän käyttöön asteittain. Se olikinkäytössä Partekin ja Lohjan yhdistymiseen saakka.”

LAMAVUODET KARAISIVATVuonna 1991 Martti siirtyi Hartsiteknoon vetä-mään sen maahantuontiosastoa: ”Muun muassabetonin korjaus- ja pinnoitetuotteita, katto- ja jul-kisivupinnoitteita, päätuoteryhmäksi nousivat eri-tyisesti elintarviketeollisuudessa käytettävät hy-gieniamaalit. Hartsiteknolla oli myös lattiaosasto,jonka kanssa olin paljon tekemisissä, vaikkei seomaan reviiriini kuulunutkaan”, lattiat vilahtavattaas Martin työuran kertauksessa.

”Esimerkiksi Vuoden Betonirakenne -tunnustuk-sen saanut Tähtiniemen silta pinnoitettiin Hartsi-teknon tuotteilla.” Jo Partekin akana Martti olimukana yhden vuoden betonirakenteen teossa:”Toimitimme silloin miljoonannen betonikuutionHeurekan työmaalle. Tuoreimmassa palkitussa,Pyhän Laurin kappelissa on puolestaan Piimat Oy:nlattiapinnoitteet.”

Hartsitekno, kuten koko rakentava Suomi, joutuikokemaan kovat lamavuodet, jonka takia se sittenkaatuikin vuonna 1994. ”Suomessa ei enää raken-nettu mitään. Itsekin olin tuolloin Berliinissä vetä-mässä kerrostalotyömaita. Hartsiteknolla oli Sak-sassa useampia työmaita, mutta eivät nekään pys-tyneet yritystä elättämään.”

”Olin vielä kesän konkurssipesän palveluksessa

tuntitöissä. Kun vanhat asiakkaat alkoivat soitellaja kysellä, mistä maahantuotuja tuotteita, erityises-ti hygieniamaaleja saisi, otin yhteyttä päämiehiin.Kiinnostus oli molemminpuolista ja niinpä perustinPiimat Oy:n.”

”Hygieniapinnoitteiden lisäksi maahantoin kor-jauslaasteja ja pinnoitteita siltoihin. Kun lamavuosiaelettiin edelleen, yritys ei yksin elättänyt vaan teinPiimatin ohella konsulttihommia muun muassa Beto-nitiedolle. Keräsin esimerkiksi porukkaa kursseille jaolin paljon yhteydessä suunnittelutoimistoihin.”

KAIKKI TEKEVÄT KAIKKEAVaikka Martti aloitti yksinyrittäjänä, hän teki hetitietoisen päätöksen, ettei tee töitä kotona. Piimatinensimmäinen toimitila oli toimistohuone Pakilassa.Kun rakennusala pikku hiljaa alkoi virota, myös Pii-mat laajeni. Ensin Hyttisen Matti tuli mukaan vuosi-tuhannen vaihteessa. Hänen kauttaan tulivat mu-kaan lattiapinnoitteet ja Piimatista alkoi muotoutuaselkeästi lattiafirma.

Kari Hellén liittyi puolestaan Piimatin vahvuu-teen 2003. Karin kanssa Martilla olikin jo pitkätausta sekä Partekin että Hartsiteknon ajoilta.

Nyt Piimat on selkeästi kolmen lattia-asiantunti-jan muodostama trio. Lattiatuotteet muodostavatnäet 95 prosenttia liikevaihdosta. ”Teemme jokai-nen kaikkea trukkikuskin hommista paperitöihin.Päävastuualueet ovat muotoutunet siten, että Mart-ti tekee enemmän paperitöitä, Kari kantaa vastuunvarastosta, Matti puolestaan neuvoo työmailla.

”Itse aloitin tämän aamun lastaamalla trukillakuorman. Kesäisin meillä on lisäksi harjoittelija,jotta pystytään pitämään lomat.”

Piimat sijaitsee nyt Vantaan Hakkilassa, hyvienkulkuyhteyksien, Kehä III:n, Lahdentien ja Vuosaa-ren sataman lähellä. Edellinen toimipaikka oli Es-poon Suomenojalla, sinne asiakkaat harvemmin”vain” poikkesivat, Hakkilassa aamukahvivieras eisen sijaan ole harvinainen.

MITEN TIETO SUUNNITTELIJOILLEEi ole ihme, että Betonilattiayhdistys BLY putkah-taa useita kertoja keskustelussa esiin. Piimatinneukkarin pöydälläkin on pino aineistokansioita,jotka ovat lähdössä BLY:n järjestämän lattiapäivänosanottajille.

Martti onkin koko työuransa ajan ollut aktiivinenjärjestöihminen: Partekaikana mm. SBK:ssa valmis-betonijaostossa, pinnoituspuolelle siirryttyään As-besti- ja pölynsaneerausliikkeiden Liitossa ja Uima-halli- ja kylpyläteknisessä yhdistyksessä.

Keväästä 2010 lähtien hän on toiminut BLY:n pu-heenjohtaja ja sitä ennen kaksivuotiskauden vara-puheenjohtaja. Piimatilaiset ovat muutenkin kanta-neet BLY-vastuunsa hyvin, sillä jokainen on toiminut

BET1101 s70-71 Henkilokuva 12.5.2011, 20:2970

1 2011 71

yhdistyksen puheenjohtajana.BLY:n vajaasta viidestäkymmenestä jäsenestä

noin kolmannes on lattiaurakoitsijoita, kolmannespinnoitusurakoitsijoita ja kolmannes materiaalitoi-mittajia. Martti harmittelee, että yhtään suunnitte-lutoimistoa tai rakennusliikettä ei ole vielä saatumukaan.

”Suunnittelijan osuus lattian onnistumisessa ontosi tärkeä, mutta selkeästi näkyy että kaikki eivätole ajan tasalla. Ei näet ole harvinaista että suunni-telmiin on edelleen merkattu imubetonilattia, vaik-ka kenelläkään lattiaurakoitsijalla ei enää taida ollabetonimattoja edes varastossa. Lattiasuunnitelmiatehdään vanhojen prujujen pohjalta”, Matti kertoo.

Helmikuussa pidetyt Betonilattiapäivät ilahdutti-vat juuri sen takia että siellä oli paljon suunnitteli-joita mukana. ”Meillä oli heille tarjolla myös kättäpidempää, jo valmista tai pian tulossa olevaa: viimesyksynä uusittu pinnoitusohje, BLY:n kehittämä lat-tiaohjekortisto eri lattiatyypeistä, keväällä ilmesty-vät Teräskuituohje sekä Lattiakirja, jonka julkaiseeBetoniteollisuus ry.”

”Esimerkiksi kuitubetoni on tähän saakka ollutvain pieni kappale lattiaohjeessa, teräskuituohjeenmyötä sen tunnettuus toivottavasti lisääntyy myössuunnittelijapuolella. Lattiarakennetta ei näet työnkäynnistyttyä enää lennossa muuteta, kuitulattiavaatii omanlaisensa alusrakenteet.”

Betonilattiaohjeen uusiminen on puolestaan juu-ri käynnistymässä, työryhmä kokoontuu ensimmäi-seen kokoukseensa maaliskuussa.

Miten saada tieto suunnittelijoille? ”Nykyääntyötahti on suunnittelupuolellakin niin tiukka, ettäkoulutuksen sijasta pitää saada laskutettavia tunte-ja. Yksi keino on kiertää toimistoja itse, mutta kokosuunnittelijaporukan saaminen yhtä aikaa koolle onsilloinkin vaikeaa. Aikoinaan Kohosella oli tapa,jonka mukaan joka keskiviikko oli varattu 1,5 tuntiaajankohtaiselle koulutukselle joko talon sisältä taiulkopuolelta. Se oli hyvä systeemi, johon kaikki osa-sivat varautua etukäteen”, Martti kertoo.

Tilaajan olisi hänen mukaansa syytä katsoa pei-liin: ”Maksaja määrää, jos tilaaja vaatii ja on valmismaksamaan hyvin koulutettujen suunnittelijoidensuunnitelmista, ei ongelmia tule.”

LATTIAN TEKEMINEN ON VAIKEAAMUTTEI MAHDOTONTAToimittajan kysymykseen, harmittaako kun be-tonilattioissa on niin paljon ongelmia, Martti vas-taa, että ongelmia on. Mutta suhteutettuna vuotui-siin valtaviin lattianeliömääriin, ongelmia on todel-lisuudessa aika vähän.

”Lattioissa ei ole esimerkiksi kattosortumien kal-taisia turvallisuusriskejä”, hän huomauttaa.

Hyvän betonilattian tekeminen on Martin mu-

kaan pienestä kiinni: ”Hyvän betonin pystyy pilaa-maan, mutta toisaalta huonommastakin betonistapystyy tekemään hyvän lattian. Ehkä eniten ongel-mia syntyy sen takia, että materiaalit ja laitteet ke-hittyvät koko ajan, mutta tieto ei saavuta suunnitte-lijoita. Uusi hyvä massa tai lisäaine ei välttämättätoimikaan toisen aineen kanssa. Reklamaatioissakärkipäässä on pintakerroksen irtoaminen be-tonilattiasta. Syyksi voi paljastua juuri lisäaine tailiian tiivis pintamateriaali.”

VAATIMUKSET KÄYTÖN MUKAANMartti korostaa myös sitä että kukin lattia on suun-niteltava sen käytön mukaan. Varsinkin teollisuu-dessa lattia vaikuttaa suoraan työn tekemiseen jaonnistumiseen. Yksi betonin valtti on sen pitkäikäi-syys. Sekin pitäisi Martin mukaan kuitenkin ajatellarealistisesti:

”BLY:ssä on pohdittu, onko järkeä mitoittaa park-kitalon lattia sadan vuoden käyttöikää varten. Sielläei näet ongelmana ole niinkään pakkasrasitus, vaankuluminen. Kun betonimassaan lisätään pakkasrasi-tuksen takia ilmaa, lattian teko vaikeutuu ja kulutus-kestävyys voi sitten entisestään heikentyä. Järke-vämpää olisi tehdä lattia varmoilla massoilla ja me-netelmillä, vaikkakin hieman lyhyemmäksi ajaksi jauusia betonipinta kulumisen mukaan”, hän toteaa.

ULKONÄKÖ KOROSTUUBetonilattiasta puhuttaessa tuijotetaan usein juuriteknisiin ominaisuuksiin. Ulkonäkö on kuitenkin tär-keä ominaisuus. ”Ja sen merkitys kasvaa kokoajan”, Martti korostaa. Maalin tai pinnoitteen sijas-ta betonimassa raaka-aineena halutaan näkyviin.

Piimatilla on sikäli hyvä tilanne, että heidän muu-taman vuoden markkinoimassa Design-lattia onsaanut Suomessakin jo jalansijaa: ensimmäinenkohde oli Tapiolan pääkonttori Espoossa. Sinne teh-tiin valkoinen Desig-lattia. Paraikaa meneillään ole-vassa Finlandia-talon korjauksessa tehdään puoles-taan mustaa Design-lattiaa.

Mikä Desig? ”Saumaton pintaus, jossa betonijoko hierretään tai hiotaan auki ja saadaan näkyviinkulloinkin käytetty kiviaines sekä värillinen massa”,Martti tiivistää.

Itse pinnan lisäksi tärkeäksi ominaisuudeksi nou-see saumattomuus. Juuri saumat ovat näe lattiassapaitsi ulkonäkö- myös hygieniariski, joista muodos-tuu herkästi varsinaisia pöpöpesiä.

TERÄSKUITULATTIOIDENTEOSSA EDETTY VAROVAISESTIMartti kertoo, että helmikuun Betonilattiapäivienesityksessään hän näytti ensimmäiseksi saman te-räskuitu-kalvon, joka oli jo hänen vuonna 1988 pitä-mässään esityksessä. ”Teräskuidut olivat siis jo sil-

1Martti Matsisen luotsaamassa Betonilattayhdistyksessäpohditaan erityisesti sitä, miten uusi lattiatieto saataisiinsuunnittelijoille. ”Lattioita suunnitellaan harmittavanusein vanhoilla prujuilla. Esimerkiksi sahasaumatun jasaumattoman rakenteen ero on monelle epäselvä. Niidenkäyttö tarkoittaa kuitenkin sitä että lattian alusrakenteetpitää miettiä eri tavalla. Sahasaumatussa laatassa onyksi halkeama, joka hallitaan saumalla, saumattomassapuolestaan ”miljoona” pientä hiushalkeamaa.”

loin esillä, vaikka Suomessa ne on otettu käyttöönhitaasti. Meillä arkaillaan vielä paalulaattojenkinosalta pelkän kuidun käyttämistä. Tallinnassa on kui-tenkin tehty jo kantavia laattojakin kuitubetonista.”

”Me olemme voineet hyödyntää teräskuitupuo-lella saksalaisten päämiehemme huippuasiantun-temusta. Hän on käynyt paikan päällä useissa mei-dänkin kohteessa sekä betonitehtaalla. Itse pyrim-mekin olemaan aina mukana kuitu- ja Design-lattia-kohteiden aloituksissa.”

Vuosaaren satamassa Piimat oli toteuttamassakuitubetonilattiaa, jossa suurin saumaton alue oli lä-hes 3000 m2. ”Rajoituksia ei periaatteessa saumat-tomuudelle ole, mutta käytännön syistä noin 2500neliötä on järkevä maksimi. Suurimmissa lattioissabetonitehtaan ja urakoitsijan kapasiteetti asettaarajoituksia ja lisäksi työn lopetettua tarvittavan le-veämpien saumojen erikoissaumaraudoitteen arvonousee näet kovin korkeaksi”, Martti toteaa.

LIIKUNTAA SOPIVASTIEntä lattiamiehen vapaa-aika? HarrastuksiensaMartti kertoo olevan ne tyypilliset rakentajille: ”La-jeja, joita voi harrastaa niin pitkään kuin pystyy koh-tuullisesti liikkumaan: talvella keilaaminen ja ke-sällä golf.”

Keilaseura Kaatoset perustettiin jo Partek-aika-na. ”Nyt seniorisarjaan edettyämme menestys onollut parempaa kuin nuorempina, olemme perätiHelsingin Bowlingliiton mestaruussarjassa.”

”Olen myös kova penkkiurheilija. Erityisesti jal-kapallo kiinnostaa, ulkomaanreissuihin yritänkinaina yhdistää myös paikallisen jalkapallo-ottelun.”

Martti asuu vaimonsa kanssa Espoossa. ”Rivita-lossa, jossa ei ole omakotitalon remonttihuolia”,hän naurahtaa viitaten rakentajataitoihinsa. Lo-mallakaan ei itselle kerry liikaa puhdetöitä, silläpariskunnan vakituinen lomapaikka on viikko-osakeKatinkullassa.

Liikunnan vastapainoksi Martti on innokas dek-karien lukija. ”Vareksien ja muiden listaykkösten li-säksi olen hiljattain löytänyt islantilaisdekkarit, joi-den elinpiiri on selvästi erilainen.”

Sirkka Saarinen

Sirk

ka S

a arin

e n

1

BET1101 s70-71 Henkilokuva 12.5.2011, 20:2971

1 201172

KILPAILUKUTSU !

BETONIJULKISIVU- ARKKITEHTUURIPALKINTO 2011

Betoniteollisuus ry järjestää kolman-nen kerran Betonijulkisivu- arkkiteh-tuurikilpailun. Kilpailun tarkoituksenaon tuoda esiin uusia onnistuneita be-tonijulkisivukohteita ja niiden suun-nittelijoita.

Vuonna 2007 palkinnon voitti Ark-House Arkkitehdit Oy kohteellaanAsunto Oy Helsingin Arabianvillat javuonna 2009 ArkkitehtuuritoimistoHeikkinen- Komonen Oy kohteellaanHämeenlinnan maakunta- arkisto.

Kilpailuun osallistuminenKilpailuun voi osallistua vuosina 2009- 2011 aikana Suomessa valmistu-neilla betonijulkisivukohteilla. Kilpai-luehdotuksen voi tehdä yksityinenhenkilö tai yhteisö. Osallistuvan koh-teen julkisivupinnat voivat olla eri ta-voin käsiteltyä betonia tai pinnoitet-tua betonia, kuten rapattua tai laatta-pintaa. Julkisivuissa saa olla myösmuita materiaaleja kuin betonia.

ArvosteluperusteetKilpailulla kannustetaan kehittämäänlaadukasta betonijulkisivuarkkiteh-tuuria ja kokeilemaan uusia ratkaisu-ja. Kilpailun voittaa uudisrakennuk-sen betonijulkisivu, joka parhaitenedustaa hyvää betoniarkkitehtuuria.Tärkeimpinä perusteina ovat julkisi-vun arkkitehtoninen kokonaisuus, yk-sityiskohtien suunnittelu, betoninominaisuuksien laadukas hyödyntä-minen ja uuden kehittäminen. Raken-nuksen tulee kokonaisuutena sopiahyvin ympäristöönsä.

Palkinto voidaan myöntää myöselämäntyöpalkintona betonijulkisivu-jen suunnittelijana ansioituneellearkkitehdille.

TuomaristoKilpailun 2011 tuomariston muodos-tavat arkkitehdit SAFAt Markku Puu-mala, Mari Matomäki ja Maritta Koi-visto. Tuomariston sihteerinä toimiidipl.ins. Arto Suikka Betoniteolli-suus ry:stä.

VUODEN 2011YMPÄRISTÖRAKENNE -KILPAILUKÄYNNISSÄ – NYT 21. KERTA

Puutarhaliiton ja Rakennustuoteteolli-suus RTT:n järjestämä Vuoden Ympä-ristörakenne -kilpailu on jo järjestyk-sessä 21. Järjestäjät haluavat tehdätunnetuksi ja edistää hyvää ympäris-tösuunnittelua, korkeatasoisia ulkoti-lojen kokonaisuuksia ja korkealaatuis-ta ympäristönhoitoa.

Tunnustus annetaan luontoa ja seneri tekijöitä arvostavasta suunnitte-lusta ja rakentamisesta palkittavankohteen rakennuttajalle, suunnitteli-joille, toteuttajille ja materiaalitoi-mittajille tuomariston harkitsemallatavalla.

Kilpailukohde voi olla julkinen taiyksityinen, laaja tai suppea kokonai-suus. Kilpailun ulkopuolelle on rajat-tu vain yksityiset omakotitalopihat.Kilpailuun voidaan ilmoittaa viimei-sen viiden vuoden aikana valmistu-neita kohteita. Ehdotuksia voivat teh-dä asiantuntijat, yhteisöt ja yksityisethenkilöt.

Ehdotukset Vuoden Ympäristöra-kenne 2011 -kilpailuun on jätettävä23.6.2011 mennessä osoitteella:Rakennustuoteteollisuus RTT ry /Vuoden Ympäristörakenne,Unioninkatu 14, 00130 Helsinki.Ilmoittautua voi myös sähkö[email protected]

Tulokset julkistetaan tulevan syk-syn aikana.

Lisätietoja sekä kilpailun säännötja ilmoittautumislomake löytyvät ne-tistä osoitteista:www.puutarhaliitto.fi jawww.betoni.com

Lisätietoja antavatSeppo Petrow RTT ry:stäpuh. 0500 - 422 652 taiJyri Uimonen Puutarhaliitostapuh.09 - 5841 6550

BETONIN ARKKITEHTUURIMATKAPOHJOIS-ITALIA, SVEITSI,ETELÄ-TIROLI7. – 11.9.2011

Betoni järjestää vuosittaisen arkki-tehtuuri- ja ympäristörakentamisenkiertomatkan keskiviikosta sunnun-taihin 7.-11.9.2011. Viiden päivän ai-kana kierretään ja tutustutaan uusim-piin ja mielenkiintoisiin rakennuskoh-teiin unohtamatta klassikkoja Poh-jois-Italian, Sveitsin ja Etelä-Tirolinmaisemissa.

Matkan lennot:7.9. Finnairin lento (klo 8.00 - 10.05)Helsinki - Milano11.9. Finnairin lento (klo 19.00 - 22.55)Milano - Helsinki

Hinnat täsmentyvät toukokuun ai-kana. Hinta sisältää: lennot turistiluo-kassa Helsinki - Milano - Helsinki Fin-nairin lennoilla, lentokenttäverot jamatkustajamaksut, tiedossa olevatpolttoainelisämaksut, neljän vuoro-kauden majoitus em. hotelleissa vali-tussa huonetyypissä, aamiainen päi-vittäin, lounaat ja neljä illallista, bus-sikuljetukset ohjelman mukaisesti,opastukset ja sisäänpääsyt (museotjne.)

Matkaohjelma on tekeillä ja löytyytoukokuussa www.betoni.com-sivuilta.

Lisätietoja antaa matkanjohtaja:arkkitehti SAFA Maritta Koivistopuh. 040 900 3577 [email protected]

Ilmoittautumiset: [email protected]

... TERVETULOABENVENUTI ...

WILLKOMMEN ...

KIVITALOJEN ÄÄNENERISTYS– UUSI JULKAISU

Rakennuksen ääneneristävyys onoleellinen tekijä asukkaan viihtyisyy-den kannalta. Kaupunkiympäristössätie- ja lentoliikennemelu aiheuttavatyhä tiukempia vaatimuksia rakennus-ten ulkovaipan ääneneristävyydelle.Useilla pientaloalueilla olisi syytä har-kita myös rakennusten yläpohjien to-teuttamista raskaammilla rakenteilla.Julkisivusaneerausten yhteydessä onsyytä muistaa, ettei rakenteita keven-netä liikaa, jotta ulkoseinän ääneneristävyys ei oleellisesti heikkene.

Rakennuksen sisäistä melua aihe-uttavat askeläänet ja usein musiikintuottamisesta ja kuuntelusta aiheutu-vat äänet. Massiiviset kivirakenteetsoveltuvat parhaiten näiden matala-taajuisten äänten eristämiseen.

Hyvin ääntä eristävä tiivis rakennuskuluttaa myös useimmissa tapauksis-sa vähän energiaa elinkaarensa aika-na. Tiiviiden rakenteiden lisäksi mas-siiviset rakenneosat varastoivat sekäaurinko- että lämmitysenergiaa ja vä-hentävät sitä kautta energiantarvetta.Rakennusten akustisessa suunnitte-lussa rakennukset luokitetaan A, B jaC-luokkiin. Massiiviset kivirakenteettarjoavat suunnittelijoille ja rakentajil-le luotettavat ja pitkäikäiset ratkaisut.

Tässä julkaisussa on pyritty mah-dollisimman selkeällä tavalla kuvaa-maan ääntä ja sen ominaisuuksia ra-kennuksessa sekä erilaisten rakentei-den ja rakennusten ääniteknisiä omi-naisuuksia.

Julkaisu on tarkoitettu apuneuvok-si arkkitehdeille, rakennesuunnittelu-joille ja rakentajille, jotta rakennustenäänitekninen suunnittelu ja toteutusjohtaisivat parhaaseen mahdolliseenlopputulokseen.

Julkaisun kirjoittaja, tekniikan li-sensiaatti Mikko Kylliäisellä on 15vuoden kokemus rakennusten huo-neakustiikan, ääneneristyksen ja me-luntorjunnan suunnittelusta sekä tut-kimuksesta.

Lisätietoja: www.kivitalo.fi [email protected] –>

BET1101 s72-73 Kurssit ja uutis 12.5.2011, 20:4172

73betoni 1 2011

PL 381 (Unioninkatu 14, 2. krs)00131 [email protected]@rakennusteollisuus.fivaihde (09) 12 991fax (09) 12 99 291

Betoniteollisuus ry

Toimitusjohtaja Olli Hämäläinen(09) 1299 [email protected]

Tuoteryhmäpäällikkö Seppo Petrow(09) 1299 [email protected]

Tuoteryhmäpäällikkö Arto Suikka(09) 1299 [email protected]

Viestintäpäällikkö Jari Lemetyinen(09) 1299 304, 0400 883 [email protected]

Päätoimittaja, arkkitehti SAFAMaritta Koivisto(09) 1299 402, 040 900 [email protected]

Projektipäällikkö Petri Mannonen(09) 1299 [email protected]

Projektiassistentti Paula Karvonen(09) 1299 [email protected]

Betoniyhdistys [email protected]

Toimitusjohtaja Jussi Mattila0400 637 224

Kehitysjohtaja Risto Mannonen040 900 3578

Erityisasiantuntija Kim Johansson050 550 6556

Sihteeri Nina Laaksonen040 159 9206

Koulutussihteeri Pirkko Grahn(09) 6962 36 26, 040 831 4577

BETONITIETOUTTAUNIONINKADULLABetoniyhdistys ry ja Betoniteollisuusry (entinen Betonitieto Oy ja Beto-nikeskus ry) sijaitsevat Unioninkatu14:ssa, toisessa kerroksessa.

Yhteisissä tiloissa toimii myös be-tonipintanäyttely, joka esittelee mm.erilaisia betonin väri- ja pintakäsitte-lytapoja. Näyttely on avoinna toimis-ton aukioloaikoina klo 8.15 – 16.00 jatarvittaessa esittelystä voi sopia etu-käteen arkkitehti Maritta Koivistonkanssa,gsm 040 - 9003577 [email protected]

WWW.BETONI.COM– sisältää valmistaja- ja

tuotetietoa !

.comBETONINYHTEYSTIEDOT 2011

ILMOITTAJALUETTELO1 2011

Ilmoittaja Sivu

Betoniteollisuus ry 2Contesta Oy 5Dyny Oy 2Finnsementti Oy III kansiFormento-Lemminkäinen Oy 63LAPA Mixer Ky 5Lumon Oy 4Parma Oy IV kansiRakonor Oy 5Rudus Oy 6SPU Systems Oy II kansiSteel Kamet Oy 4Tikkurila Oy 3WSP Finland Oy 2

Jari Lemetyinen

JARI LEMETYINEN BETONI-TEOLLISUUS RY:NVIETINTÄPÄÄLLIKÖKSI

Betoniteollisuuden viestintäpäällikkö-nä aloitti valtiotieteen maisteri JariLemetyinen (50) huhtikuun alusta.

Hän on aikaisemmin toiminut vas-taavissa kotimaisissa ja kansainväli-sissä tehtävissä Siemensin ja UPM:npalveluksessa. Hänellä on kokemustamyös yritysten ympäristö- ja yhteis-kuntavastuuasioista ja raportoinnista.

Jarin tehtäviä Betoniteollisuusry:ssä ovat mm. betonin ja kiviraken-tamisen viestinnän, markkinoinnin jasidosryhmätyön kehittäminen, toimin-tasuunnitelmat ja toteutus.

XXI POHJOISMAINENBETONITUTKIMUSSYMPOSIUMNCRM 201130.5. – 1.6.2011 AULANKO

Betoniyhdistys järjestää perinteisenPohjoismaisen Betonitutkimussym-posiumin 30.5.-1.6.2011 Aulangolla,Hämeenlinnassa.

Symposiumissa esitellään tällä ker-ralla yli 100 erilaista betoniin ja beto-nirakentamiseen liittyvää tutkimus- jakehityshanketta tuloksineen.

Symposium on tarkoitettu pohjois-maisille betonialan tutkijoille ja opet-tajille sekä betonialalla tutkimus- jakehitystehtävissä toimiville yritystenedustajille. Symposium kiertää kol-men vuoden jaksossa eri pohjois-maissa.

Lisätiedot ja ilmoittautuminen vii-meistään 20.5. mennessä osoitteessawww.nordicconcrete2011.fi

Symposiumhinnat sisältävät hotel-limajoituksen (3 yötä su-ke). Lyhyem-mällä majoituksella tai kokonaan il-man majoitusta hinnat pyydettäessäerikseen.

Lisätietoja antavat myöstoimitusjohtaja Jussi Mattilapuh. 0400 637 224 jaassistentti Nina Laaksonenpuh. 040 1599 206 taisähkö[email protected]

Lisätietoja muista Betoniyhdistyk-sen tulevista kursseista:www.betoniyhdistys.fi

PalkinnotKilpailussa palkitaan voittaneen julki-sivun suunnitellut arkkitehtuuritoimis-to, sen suunnittelutiimi tai yksittäinenarkkitehti-/ rakennussuunnittelija.Palkinto on 10.000,- euroa. Kilpailus-sa voidaan jakaa myös kunniamainin-toja ja muita palkintoja. Palkittavistatahoista päättää tuomaristo. Mikäliriittävän hyvää kohdetta ei löydy, tuo-maristo voi myös jättää palkinnon ja-kamatta.

KilpailujärjestelytKilpailuehdotukset toimitetaan vii-meistään 10. elokuuta 2009 klo 16.00osoitteellaBetoniteollisuus ry/ Arto Suikka,PL 381 ( Unioninkatu 14),00131 Helsinki [email protected],puh. 09 1299290. Kilpailun tulos jul-kistetaan lokakuussa Julkisivutapah-tumassa Messukeskuksessa.

BET1101 s72-73 Kurssit ja uutis 12.5.2011, 20:4173

betoni 1 2011

Documents