betoni 3 2007

betoni 3 20072

3 2007

BET0703_Kansi 18.10.2007, 14:452

betoni 3 2007 1

PÄÄKIRJOITUS – PREFACE 13Olli Hämäläinen

HARMAATA JA VÄRIKÄSTÄ – BETONIN ROOLI SAUERBRUCH HUTTONIN RAKENNUKSISSA 14Tarja Nurmi

DOCK MIDFIELD, ZÜRICH – PUOLI KILOMETRIÄ MAISEMAA JA PÄIVÄNVALOA 22Tarja Nurmi

VUODEN YMPÄRISTÖRAKENNE 2007: 30HÄMEENLINNAN KIRKKO- JA TORIPUISTO– KUNNIAMAININNAT KERAVALLE JA HELSINKIINSirkka Saarinen

BETONI TUO ILOA YMPÄRISTÖÖMME 40Marja Kuisma

ISTUSKELURYHMÄNÄ BETONINEN MINIKOULU 44Sirkka Saarinen

KIVIKAUPUNGIN PIHAT – AS. OY ISO ROOBERTINKATU 24 JA AS. OY TEHTAANKATU 36 B 46Kati Miettinen-Suominen

KIRKKO KUIN POUL HENNINGSENIN VALAISIN 52Arvi Ilonen

fib – FEDERATION INTERNATIONALE DU BETON 57– KANSAINVÄLINEN BETONIRAKENTEIDEN JÄRJESTÖTapio Aho

TALLINNAN LENTOKENTÄLLE BETONIPUTKET SUOMESTA 60– SADEVESIVIEMÄRÖINTIÄ SEITSEMÄN KILOMETRIÄLeena Hietanen

E18 MUURLA – LOHJA -MOOTTORITIE 62Juha Sillanpää

ITSETIIVISTYVÄ BETONI JA SEMENTTIVALINNAT SILLANRAKENTAMISESSA 68Seppo Matala

SEINÄELEMENTTIEN JA ONTELOLAATTOJEN SAUMAUS PUMPATTAVILLA SAUMAMASSOILLA 71Pekka Haanpää, Arto Suikka

TERÄSBETONISEN MASTOPILARIN PALOMITOITUS EUROKOODIN MUKAAN 74Mikko Salminen

TALONRAKENTAMISEN SIDOSRYHMIEN MIELIKUVA BETONISTA 76Markku Vesa

JÄNNEBETONIN TULO SUOMEEN 78Petri Janhunen

HENKILÖKUVASSA HARRI LANNINGSirkka Saarinen 82

BETONITIEDON UUSIA JULKAISUJA, KURSSEJA, UUTISIA 84

3 2007SISÄLTÖ – CONTENTS

betoni 77. vuosikerta – volumeilmestyy 4 kertaa vuodessaTilaushinta 50 euroaIrtonumero 12,50 euroaPainos 15 000 kplISSN 1235-2136Aikakauslehtien Liiton jäsen

Toimitus – Editorial StaffPäätoimittaja – Editor in chiefArkkitehti SAFA Maritta KoivistoAvustava toimittaja – EditorJuttupakki, DI Sirkka SaarinenTaitto – LayoutMaritta Koivisto jaForssan Kirjapaino, Marjatta Koivisto

Käännökset – TranslationsTiina Hiljanen

Tilaukset, osoitteenmuutoksetToim.siht. Irmeli [email protected]. +358 (0)9 6962 3627RIA-, RIL-, SAFA-jäsenet ao. järjestöihin

Julkaisija ja kustantaja – PublisherSuomen Betonitieto Oy –Concrete Association of FinlandPL 11, Unioninkatu 1400131 Helsinki, Finlandtel. +358 (0)9 6962 360telefax +358 (0)9 1299 291www.betoni.com

Toimitusneuvosto – Editorial boardTait.lis. Ulla-Kirsti JunttilaTkT Anna KronlöfArkkitehti SAFA Mika PenttinenDI Markku RotkoDI Ossi RäsänenRI Kimmo SandbergDI Arto SuikkaDI Klaus SöderlundArkkitehti SAFA Hannu TikkaRI Harri TinkanenDI Matti J. VirtanenDI Matti T. VirtanenDI Pekka Vuorinen

Ilmoitukset – Advertising ManagerAnnukka Siimestel. +358 (0)9 6962 3623gsm +358(0)40 8668 427telefax +358 (0)9 1299 [email protected]

Julkaisu Bookers OyOrvokki Toivanentel. +358 (0)9 77382219telefax +358 (09) 9 737 [email protected]

Kirjapaino – PrintersForssan Kirjapaino Oy

Kansi – CoverJokikivipintainen betoni.Kuva: Maritta Koivisto

BET0703 s01 Sisalto 18.10.2007, 12:031

betoni 3 2007 13

Miten ennakoida suhdannehuiput ja miten niihinvoi varautua? Tarvitaan uusia ajatuksia ja uusiatoimenpiteitä, jotta rakentamisen tuleva kehitysolisi paremmin ennakoitavissa. Tällä hetkellä tar-jolla on runsaasti samanaikaisia, mutta erisuuntai-sia signaaleja. Voittaja on se, joka osaa tulkitanämä ennusmerkit oikein.

Rakennusteollisuuden suhdanteita ennakoivatRakennusteollisuus RT:n lisäksi useat tutkimuslai-tokset. Tälle vuodelle laaditut rakentamisen ennus-teet lähtivät joko viime vuoden tasosta tai enintäänpienestä kasvusta. Kuluva vuosi kuitenkin yllätti ra-kentajat. Teollisuus- ja varastorakentamisen, liike-rakentamisen sekä toimistorakentamisen määräkasvoi erittäin vahvasti. Teollisuusrakentamisenkasvun taustalla on lukuisia PK-yritysten hankkeitasekä muutamia suurhankkeita. Varastorakennuksi-en määrän kasvun taustalla on ennen kaikkea Vuo-saaren sataman vaikutus: uuden sataman johdostalogistiikkaketjut järjestellään uudelleen. Liikera-kentamista pitivät puolestaan yllä lukuisat keskus-liikkeiden ja kiinteistökehittäjien hankkeet. Toimis-torakentamisen kasvun taustalla on erityisesti pää-kaupunkiseudun vilkas kysyntä.

Rakennusteollisuuden ja sitä palvelevan raken-nusaineteollisuuden toimenpiteiden tueksi tarvi-taan luotettavaa tietoa rakentamisen ja eri tuot-teiden tarpeiden kehityksestä. Rakennusluvista jaaloituksista kertovat Tilastokeskuksen tiedot ovatluotettavia ja kaikkien saatavilla. Tilastotiedot

VARMUUTTA RAKENTAMISEN ENNAKOINTIIN

valmistuvat kuitenkin niin myöhään, ettei niillä voiolla juurikaan ohjaavaa vaikutusta. Teollisuuteenvaikuttavien johtopäätöksien tekeminen tilastojenperusteella vaikeutuu entisestään, kun huomioim-me lisäksi erilaiset väylähankkeet sekä muut ras-kaan teollisuuden erilaiset hankkeet, jotka eivätedellytä rakennuslupaa. Tällaisista hankkeista eiole saatavilla koottua tietoa. Tänä vuonna näitähankkeita oli tavanomaista enemmän, mikä yhdis-tettynä edellä mainittuun voimakkaaseen kasvuunjohti betoniteollisuuden erittäin vahvaan, osin en-nakoimattomaan kuormitukseen.

Betoniteollisuus selvisi kuormastaan lähes puh-tain paperein. Valmistuskapasiteetteja kyettiinkasvattamaan kysynnän mukaisesti. Suuremmallakoetuksella olivat suunnittelun sekä sementtiteol-lisuuden kapasiteetit.

Prosessiteollisuuden, betoniteollisuuden osaltasen tärkeimmän tavarantoimittajan eli sementtite-ollisuuden, mahdollisuus vastata nopeisiin kysyn-nän kasvupiikkeihin on rajallinen. Valmistuskapasi-teetin kasvatus edellyttää mittavia investointeja,joiden toteutuksen aikajänne on vähintään vuosi.Ainoaksi vaihtoehdoksi jää siten tuonti, mikäli koti-maisen teollisuuden kapasiteetti ei riitä.

Olli HämäläinenToimitusjohtajaSuomen Betonitieto Oy

CERTAINTY TO CONSTRUCTION FORECASTS

How to correctly forecast periods of economic boom andhow to prepare for them? New ideas and new action areneeded to make future trends in the construction businesseasier to forecast. At present, there are several simulta-neous signals that point in different directions. Whoeverinterprets these signals correctly, is the winner.

In addition to the Confederation of Finnish Construc-tion Industries, several research institutes also makeforecasts of trends in the building business. Theforecasts published for 2007 were based on the level of2006, or at most indicated a slight increase. However,2007 took the builders by surprise. The volume ofconstruction projects of industrial, commercial and officefacilities as well as warehouses increased significantly.The increase in industrial construction was contributedto by several projects implemented by small and medium-size companies, in addition to a few large-scale projects.The volume of warehouse space construction wasprimarily influenced by the Vuosaari Port project:logistics chains are being re-organised due to the newport. Numerous projects realised by central retail

corporations and real estate developers maintainedconstruction of commercial facilities at a good level,while the increasing demand in the Helsinki region, inparticular, was behind the increase in the constructionvolumes of office facilities.

The action taken by the construction industry andthe associated building material industry needs to besupported by reliable information about the develop-ment of new needs for building and different products.Statistics Finland provides reliable information aboutbuilding permits and initiated projects. This informa-tion is available to everybody, but statistics are usuallycompleted at such a late stage that they cannot reallybe utilised as a steering influence. Using statistics asa basis for drawing conclusions that can affect the in-dustry becomes even more difficult, if we also takeinto account the different fairway projects and otherprojects in heavy industry, for which no building per-mits are needed. No information is available of theseprojects in a collected form. The number of suchprojects was exceptionally high in 2007, which com-

bined with the strong increase referred to above resultedin the concrete industry facing an extremely high, tosome extent unforeseen demand.

The concrete industry passed this challenge with al-most flying colours. The production capacities could beincreased to meet the demand. The greatest burdenswere borne by design functions and capacities in thecement industry.

The cement industry, which for the concrete industryis the process industry that serves as the most importantsupplier, has a limited capacity to meet rapid peaks indemand. Massive investments would be needed toincrease the production capacity, and theimplementation of these would take at least a year. Thismeans that the only alternative is import, if domesticcapacity proves inadequate.

Olli HämäläinenManaging Director,Suomen Betonitieto Oy

1Luhdanmäen rautatiesilta on jännitetty betoninen jatkuvakotelopalkkisilta Kerava-Lahti-oikoradalla. Sillan suun-nittelijoina ovat toimineet SuunnitteluKORTES Oy ja Ark-kitehtitoimisto Jussi Tervaoja Oy. Kerava-Lahti-oikoratavalittiin Vuoden 2006 Betonirakenteeksi.

BET0703 s13 18.10.2007, 14:5413

betoni 3 200714

HARMAATA JA VÄRIKÄSTÄ – BETONIN ROOLI SAUERBRUCH HUTTONINRAKENNUKSISSA

Tarja Nurmi, arkkitehti SAFA

Nimi Sauerbruch Hutton Architects kätkee taak-seen onnistunutta saksalais-englantilaista yhteis-työtä. Tämä Matthias Sauerbruchin ja Louisa Hutto-nin vuonna 1987 perustama arkkitehtitoimisto oneittämättä kiinnostavimpia eurooppalaisia osaajia.Se edustaa ehdotonta A-ryhmää erityisesti ympä-ristöasiat syvällisesti oivaltavien arkkitehtitoimis-tojen joukossa.

Sauerbruch Huttonin rakennukset erottuvat katu-kuvassa ja ympäristössään myös polykromiansavuoksi. Myös niiden interiööreistä löytyy ilahdutta-vaa värimaailmaa, joka tuskin miellyttää tiukimpiaminimalisteja. Betoni toimii usein hyvin merkittä-vässä roolissa heidän materiaaleiltaan hyvinkin hy-bridisiltä näyttävien rakennusten uumenissa tai sit-ten hienostuneina, poikkeuksellisen viimeistellynnäköisinä pintoina tai kappaleina.

LÄPIMURTO 1990-LUVULLALäpimurtotöitä ovat Berliinin Adlershofiin valmistu-nut Photonikzentrum - Fotoniikkakeskus (1995-98) jasuurkaupungin keskustaan kohonnut, vanhaa toimis-totornia täydentävä siipimäinen GSW - Hauptwer-waltung - pääkonttorirakennus (1991-99). Se on ilah-duttava poikkeus Berliinin viime vuosikymmenen ra-kennusbuumin tuotosten joukossa, nimenomaanFriedrichstrassen tasapaksussa ympäristössä.

Kummallekin on leimaa-antava sekä vapaa muo-to että värikylläisyys. GSW- rakennuksessa huomiokiinnittyy myös laadukkaisiin betonirakenteisiin.Välipohjilla on oma roolinsa talon uuden toimisto-osan energiakonseptissa. Kateellisia huokauksiasuomalaisissa suunnittelun ammattilaisissa herät-tävät pinnoiltaan kosketellessa lähes samettimai-sen pehmeät, betoniset kaksoispilarit. Ne kehitet-tiin muotteineen juuri ja ainoastaan tähän taloon.Pilarit ohenevat kerros kerrokselta, mikä sekin tuorakenteellista hienostuneisuutta.

Photonikzentrumin laboratorio-osa on esimerkkisiitä, miten arkkitehtuuri, konstruktio ja tekniset jär-jestelmät on taitavasti kytketty toisiinsa teollisestivalmistetun, kustannuksiltaan taloudellisen beto-nirungon täälläkin toimiessa osana rakennuksen il-mavaihto- ja energiakonseptia. Ulkoapäin lasinen,pohjamuodoltaan ameebamainen rakennuspari on-kin käytännössä betonirakennus.

1

2

3

Jan

Bitte

rJa

n Bi

tter

BET0703 s14-21 Sauerbruch 18.10.2007, 17:0314

15betoni 3 2007

1Adlershofin fotoniikkakeskuksen laboratoriorakennus onvärikylläinen betonirakenne.

2Ulkoapäin lasinen, pohjamuodoltaan ameebamainen ra-kennuspari on käytännössä betonirakennus.

3Fotoniikkakeskuksen pohjakerros.

4Fotoniikkakeskuksen sisähallin betoniportaikko.

5Betonirunkorakenne.

4

5

Jan

Bitte

r

Saue

rbru

ch H

utto

n

Sauerbruch Hutton

BET0703 s14-21 Sauerbruch 18.10.2007, 17:0315

16 betoni 3 200716

MAGDEBURGIN EXPERIMENTELLE FABRIKMagdeburgiin toteutettu Experimentelle Fabrik elikokeellinen tehdas (1998-2001) kätkeytyy vuoros-taan kuin suuren raidallisen kattopeitteen alle. Senkolme ”rakennusmassaa” on kiedottu kolmivärisen,kirpeänvärisen aaltoteräskaton alle. Lähiympäristöon itäsaksalaista kuivaa betonielementtitalomas-saa, sikäläisiä Plattenbau- rakennuksia täynnä. Tu-levaisuuden toimitilarakennus erottuu niistä reip-paasti edukseen.

Sisätiloissa betoni näyttäytyy huikean väripale-tin peittämänä, mutta on silti materiaalina voi-makkaasti läsnä. Toisen kerroksen parven kaiteensiksakkaus kertoo ikään kuin teollisen prosessinrytmistä.

4Magdeburgin Experimentelle Fabrik eli kokeellinen teh-das kätkeytyy suuren raidallisen kattopeitteen alle.

5Magdeburgin kokeellisen tehtaan aulassa betoni näyt-täytyy kirkkaissa väreissä.

1GSW - Hauptwerwaltung - pääkonttorirakennuksen beto-niset kaksoispilarit ovat nähtävissä joka kerroksessa. Be-toniset kaksoispilarit kehitettiin muotteineen vain tähäntaloon. Pilarit ohenevat kerros kerrokselta, mikä sekin tuorakenteellista hienostuneisuutta.

2GSW:n pohjakerros.

3GSW:n uudisosa täydentää vanhaa toimistotornia Berlii-nin keskustassa.

1

2

3 5

4

Anne

tte K

islin

gJa

n Bi

tter

Jan

Bitte

rGe

rrit E

ngel

Sau e

rbru

ch H

u tto

n

BET0703 s14-21 Sauerbruch 18.10.2007, 17:0416

177 betoni 3 2007

5

4

BET0703 s14-21 Sauerbruch 18.10.2007, 17:0417

18 betoni 3 200718

POLIISI- JA PALOASEMABerliinin hallintokortteleiden kiinnostavimpiin raken-nuksiin kuuluu niitä palveleva yhdistetty palo- ja po-liisiasema (1999-2004).

Osin vaurioituneen punatiilisen rakennuksen kyl-keen on tuotettu matalampi lisäsiipi, jonka mosaiik-kimainen, säleikköä muistuttava lasijulkisivu onsaanut värinsä poliisi- ja pelastuslaitoksen vihreäs-tä ja punaisesta. Tämä julkisivu toimii rakennuksentunnuksena eri vuorokaudenaikoina.

Paikalla valettu betoni esiintyy tässä talossa par-haimmillaan entisen sisäpihan paikalle tehdyssähissi- ja porrastornissa. Valutyön jälki on harvinai-sen kaunista, vaikutelma on jotenkin 1700-lukuinenja kiviaineksinen.

1Berliinin hallintokortteleiden poliisi- ja paloaseman sä-leikkömäinen lasijulkisivu ja sen takana olevat kerroksettukeutuvat reippaisiin betonirakenteisiin.

2Paloaseman hissi- ja porrastornin kaikki rakenteet ovatuusia. Betonityön jälki on laadukasta.

3Poliisi- ja paloaseman porras- ja hissitorni alhaalta. Beto-niportaikkoa voi ihailla lasisesta hissistä käsin.

1

2

Jan

Bitte

r

Jan

Bitte

r

BET0703 s14-21 Sauerbruch 18.10.2007, 17:0518

197 betoni 3 2007

3

Jan

Bitte

r

BET0703 s14-21 Sauerbruch 18.10.2007, 17:0519

20 betoni 3 200720

2

1, 3Umweltbundesamt Dessau. Pääsisäänkäynnin vieressäon näkyvimpänä osana julkisivusta ulos sekä suureen si-sätilaan tunkeutuva, rosopintainen betoninen auditorio.Saman teeman pienempiä versioita löytyy peremmältäpitkänomaisen, lasikatteisen puutarhan uumenista. Beto-ni on läsnä voimakkaasti tuntuvana, orgaanisen oloisenaja aitona materiaalina muiden joukossa.

2Umweltsbundesamtin pääauditorion betoninen rakennus-massa päivällä. Betoniset “talot talossa” antavat sisäpi-haan ihmisen mittakaavaa.

1

UMWELTBUNDESAMTIN ELI LIITTOVALTIONYMPÄRISTÖHALLINNON TOIMISTOTALOBauhausin kotikaupunkiin, Dessauhun hajasijoite-tun Umweltbundesamtin eli liittovaltion ympäristö-hallinnon toimistotalon (1998-2005) moniaineksi-nen ja -värinen arkkitehtuuri nyansoidaan maanta-sossa pohjamuodoltaan orgaanisten, betonisten”talojen” avulla. Niistä suurin, myös ulkopuolisiapalveleva auditorio tunkeutuu betonisena myös la-sisen sisäänkäyntijulkisivun ulkopuolelle. Pienem-pien, ”talo talossa” - rakennusnoppien betonipin-nan rosoisuus nivoo pikkurakennukset tiukemminosasiksi kestävän kehityksen periaatteiden mukai-sesti toteutettua kokonaisuutta.

Sauerbruch Hutton-toimiston muissakin raken-nuksissa betonilla on roolinsa ja tehtävänsä. Toi-misto pyrkii työskentelemään suoraan betoniteolli-suuden kanssa ja saa parhaimmillaan aikaiseksihaasteellisia tulkintoja nykyaikaisesta betonin käy-töstä, jopa tunnusomaisen ”orgaanisemman” arkki-tehtuurinsa puitteissa.

Uudempaa tuotantoa ja toimintaa voi seurata si-vuilta www.sauerbruchhutton.com. Toimistonedustajia on vieraillut myös Suomessa, viimeksivuonna 2006 Vuoden Betonirakenneseminaarissa,jolloin luennoitsijana oli yksi pääosakkaista, JuanLucas Young.

LISÄTIETOJA:Tuore kirja toimiston projekteista ilmestyi viimevuonna, ja se antaa kattavan kuvan toimistontöistä ja filosofiasta:”Sauerbruch Hutton Archive”.Lars Muller Publishers 2006.ISBN-10: 3-03778-083-5

Anne

tte K

islin

gJa

n Bi

tter

BET0703 s14-21 Sauerbruch 18.10.2007, 17:0520

217 betoni 3 2007

GREY AND COLOURFUL –CONCRETE IN SAUERBRUCH HUTTON’S BUILDINGS

The name Sauerbruch Hutton Architects is an alias forsuccessful German-British cooperation. The architecturalbusiness founded by Matthias Sauerbruch and LouisaHutton in 1987 represents the absolute top class amongarchitects that pay particular attention to environmentalissues.

Sauerbruch Hutton’s buildings stand out in the street-scape due to their polychromic nature. Delightful colourschemes also characterise the interior of the buildings,probably making them somewhat less attractive to thepure minimalists. Concrete often plays a significant roleinside their buildings, which in terms of materials oftenappear quite hybrid. Concrete can also be found in re-fined, exceptionally cleanly finished surfaces or individualobjects.

The breakthrough projects of the architects include thePhotonikzentrum – Photonics Centre in Adlershof in Berlin(1995-98) and the annex-like supplement to an old officeblock, the GSW – Hauptwerwaltung headquarters erect-ed in the very centre of the city (1991-99). It makes a de-

3

lightful exception to the buildings completed in Berlin dur-ing the construction boom of the last decade, particularlyin the boringly uniform environment of FriedrichstrasseStreet.

Both buildings are characterised by free form and rich-ness of colours. In the GSW building, attention is alsodrawn to high-quality concrete structures. The laboratorysection of the Photonikzentrum is an example of ingen-ious combination of architecture, construction and techni-cal systems, with a prefabricated, cost-efficient concreteframe that serves as part of the building’s ventilation andenergy concept. The pair of buildings, with a glass exteri-or and an amoeba-like base plan is in practice a concretebuilding.

The experimental factory – Experimentelle Fabrik – inMagdeburg (1998-2001), on the other hand, is concealed un-der a huge striped roof cover. The three building masses ofthe complex are wrapped under a tricolour corrugated steelroof. Inside the building, concrete is covered by a splendidpalette of colours, but still has a strong presence as a materi-

al. The zigzag of the balcony balustrade on the second flooralso reflects the rhythm of an industrial process.

One of the most interesting buildings in the adminis-trative blocks of Berlin is the combined fire and police sta-tion that serves this area (1999-2004). A lower annex hasbeen built on the side of a partly damaged redbrick build-ing. The mosaic glass façade of the new building that re-sembles a lattice repeats the green and blue colours offire and police services. The façade also acts as the signfor the building at different times of the day. Cast-in-situconcrete is shown at its best in the lift and stair towerbuilt in place of the old atrium. The pouring work has beencarried out exceptionally beautifully, producing a sort of astony 18th century impression.

Concrete plays a distinct role also in other buildings de-signed by Sauerbruch Hutton Architects. They work direct-ly with the concrete industry, and in their best projectshave created challenging interpretations of modern use ofconcrete, even within the scope of the more “organic” ar-chitecture that Sauerbruch Hutton is known for.

Annette Kisling

BET0703 s14-21 Sauerbruch 18.10.2007, 17:0621

betoni 3 200722

Zürichin lentokenttää on rakennettu ja laajennettuvuodesta 1946 lähtien. Tärkeä ilmailuliikenteen sol-mukohta sijaitsee Gattin laaksossa kaupungin poh-joispuolella. Alueella on jo noin 270 000 asukasta jarunsaasti työpaikkoja. Sveitsiläiset sanovatkin:”Meidän Amerikkamme sijaitsee Zürich Nordissa”.

Uusimmat, Zürichin keskustasta 10 kilometrinpäässä sijaitsevan lentokentän kokemat muutoksetja parannukset ovat viime vuosilta. Niihin kuuluvatsekä junayhteydet täysin nykyaikaistanut uusimaanalainen rautatieasema kaikkien saavutetta-vissa olevine ostoskeskuksineen että näyttävä Air-side Center. Näiden rakentaminen vei kaikkineenkahdeksan vuotta.

Keskeisenä maamerkkinäkin toimiva, lasijulkisi-vuinen ja teräsrakenteinen Airside Center käsittääkymmenittäin myymälöitä, ravintoloita ja muita tilo-ja, jotka palvelevat kaikkia lentomatkustajia. Senarkkitehdit ovat Sir Nicholas Grimshaw ja ChrisNash. Yleisilme on avara ja eksklusiivinen, vaikkamyymälöiden joukosta löytyvät myös tavanomaisettax-free-paratiisit.

Virtaviivaisin tulokas on Dock Midfield tai lyhy-emmin Dock E. Sen suunnittelijaryhmä on nimel-tään ARGE Zayetta Zürich. Työtyhmässä ovat olleetMartin Spuhler Architect BSA/SIA, Angélil/ Gra-ham / Pfenniger / Scholl Architecture, Nicole,Chartrand, Knoll AG, Heyr Kaufmann Partner Bauin-genieure AG ja Amstein + Walthert AG BeratendeIngenieure SIA.

PITKÄ TALO PITKILLE LENNOILLERakennus on puoli kilometriä pitkä, betonirunkoi-nen rakennus, johon varsinaiselta lentokenttäkes-kukselta on maanalainen pikayhteys. Ilmasta käsinrakennus erottuu selkeästi omaksi yksikökseen,jota todella suuret lentokoneet parven tavoin ym-päröivät: portteja on 27. Lentokoneiden suuruusvääristää mittakaavan, ja talon mittasuhteet avau-tuvat vasta silloin, kun saapuu sen ylempiin kerrok-siin ultratehokkaan ja -modernin Skymetron beto-niputkesta.

Uusi terminaali sijaitsee siis itsenäisenä jätti-läispaviljonkina keskellä lentokenttää. Se on omis-tettu erityisesti pitkän matkan lennoille eli on sa-malla lentokentän monikulttuurisin risteyspaikka.

Suunnittelijoiden tavoitteena oli luoda rakennus,jossa arkkitehtuuri, rakennustekniikka ja talon pe-rusrunko seurustelevat keskenään mahdollisimmanloogisesti.

Rakentaminen perustustöistä alkaen tuli suorit-

DOCK MIDFIELD, ZÜRICH– PUOLI KILOMETRIÄ MAISEMAA JA PÄIVÄNVALOA

Tarja Nurmi, arkkitehti SAFA

1

2

Ralph Bensberg

BET0703 s22-29 Zurich 18.10.2007, 15:4822

23betoni 3 2007

1, 2, 3Dock Midfield eli Dock E on puoli kilometriäpitkä betonirunkoinen rakennus, johon varsi-naiselta lentokenttäkeskukselta on maanalai-nen pikayhteys. Lentokoneet ympäröivät ra-kennusta ja portteja on 27.

4, 5, 6Dock Midfieldin poikkileikkauspiirroksia.

Ralph Bensberg3

4

5

6

BET0703 s22-29 Zurich 18.10.2007, 15:4823

24 betoni 3 200724

taa lentokentän muita toimintoja häiritsemättä jasiten, että maaston muoto tuli säilyttää. Tämä johtisiihen, että rakennus ei ole niin sanotusti vatupas-sissa, mitä ei silmin voi havaita. Jos terminaalinpitkittäisakselin kohdalla laittaa pallon itäpäädynlattialle, vierii se kiihtyvää vauhtia toiseen päähäntaloa. Tämä on ollut haaste insinööreille, vaikka ra-kennus sinänsä on suorakulmaisen koordinaatistonmanifestaatio.

VIRTAVIIVAISTA ARKKITEHTUURIADock E:n arkkitehtuuri on selkeän sveitsiläistä. Tiu-kan budjetin raameissa siitä kuitenkin on tullut ar-vorakennus, jossa materiaalit ja erilaiset toiminnal-liset elementit tukevat toinen toisiaan. Arkkitehtuu-rin yleisote on napakka, mutta laatu on kaikkiallaläsnä. Erityisesti tämä lentokenttärakennus poikke-aa uusista terminaaleista siinä, että muotokieli onhyvin ankaraa ja funktionaalista. Trendien sijastarakennuksessa on linjakasta ajattomuutta.

Erityisesti kiinnittyy huomio puhtaaksi valettui-hin betonipilareihin ja -pintoihin, suuriin lasipintoi-hin ja pääkerrosten hienostuneeseen, himmeästikiiltävään yhtenäiseen ”terrazzo” eli mosaiikkibe-tonilattiaan, joka koostuu suurista laatoista.

Rakennuksen suuri koko takaa sen, että matkus-tajat eivät ehkä huomaa sen olevan pituussuunnas-sa kuusi promillea kallellaan. Tämä tarkoittaa sitä,että maaston muotoa myötäilevän terminaalin lat-tiapintojen korkeusero päädystä päätyyn on kolmemetriä, mikä sekin on ollut haaste sekä rakenne-suunnittelijoille että esimerkiksi ovien toimittajille.

Viistous pituussuunnassa tarkoitti kuitenkintiettyjä erikoisratkaisuja: suorakulmaisen oloisenrakennuksen sisälle kätkeytyy kallistumasta johtu-en paljon insinööritaitoa koetelleita erikoisratkai-suja. Volyymi vaati myös teknisten järjestelmienhajauttamista.

7, 8Betonipinnat ovat verhoilemattomia, jolloin rakennuksenstruktuuri hahmottuu. Ramppeja pitkin johdatetaan väliti-lojen liikennöintiä.

9Ylimmän kerroksen näköalaterassit on koko pituudeltaankatettu teräsrakentein, joiden välissä sijaitsevien vyöhyk-keiden ”katteena” on aurinkosähköelementtejä.

10Arkkitehtuuri on selkeän ajatonta.

Ralp

h Be

nsbe

rgRa

lph

Ben s

b erg

BET0703 s22-29 Zurich 18.10.2007, 15:4824

257 betoni 3 2007

9

10

TILARATKAISUTSuhteellisen kapearunkoisen rakennukset tilat ja-kautuvat eri kerrosten suhteen seuraavasti: Alimpa-na on niin sanottu konehuonekerros. Seuraavaksitulee ns. liikennekerros Skymetron virtaviivaisinelähtö- ja tuloasemineen. Maantasossa sijaitsee ns.tarmac- kerros, jonka yhteydessä on lentorahdin jamatkatavaran käsittely. Tämän yläpuolella on tuloa-ula ja sen päällä lähtöaula maksimaalisine näkö-aloineen – onhan se tila, jossa nimen omaan odotel-laan. Ylimpänä, kevyempänä, kapeampana ja teräs-rakenteisena sijaitsevat salonkikerros ja sen pitkilläsivuilla näköalaterassit aurinkosähköelementtika-toksineen. Varsinaisia kerroksia on siis viisi, ja niitälävistävät sekä porras- ja hissitornit että himmeidenlasipintojen ympäröimät talvipuutarhakuilut.

Rakennuksen keskeisin tila johtaa ihmiset pitkiäliukuportaita myöten ylemmille tasoille suoraanSkymetro- junista. Keskeinen tila osoittaa myös ta-lon rakennejärjestelmä, ja tässä tilassa on pilarei-den luomaa ylvästä katedraalimaisuutta. Muuteneleettömän rakennuksen tunnusväri, heleän viinin-punainen, on poikkeuksellisen dominoivasti läsnäjuuri tässä tilassa. Betoninen lattia kiiltää upeasti,kuten itse pääkerroksissa.

Rakennuksen selkeä, mahdollisimman yksinker-tainen ja toistoon perustuva ratkaisu tekee mahdol-liseksi sen toiminnallisen ja teknisen kestävyydenja joustavuuden ainakin neljännesvuosisadan täh-täimellä. Betonivalupinnat ovat joka puolella ver-hoilemattomia, jolloin rakennuksen struktuuri hah-mottuu sen käyttäjille. Isojen ikkunapintojen läpinäkyvät lentokoneiden nokat antavat matkustuksel-le poikkeuksellista juhlavuutta ja teatraalisuutta,joka usein puuttuu vanhemmilta lentokenttätermi-naaleilta.

Betonirungolla on erittäin tärkeä tehtävä termi-naalin ekotasapainolle, sillä runko varastoi ja tasaalämpöä. Ylimmän kerroksen näköalaterassit onkoko pituudeltaan katettu teräsrakentein, joiden vä-lissä sijaitsevien vyöhykkeiden ”katteena” on aurin-kosähköelementtejä. Ne on täysin integroitu jätti-läisrakennuksen arkkitehtuuriin. Rakennuksen tie-tynlaiseen kestävä kehityksen mukaiseen ideologi-aan liittyvät toki myös johdonmukaiset kalusteet jamateriaalit, joiden ylläpito on helppoa.

Lähtöaulojen yleisilme on ilmava ja rennon teho-kas. Ylimmän tason salongeissa on virtaviivaistamutta pingottamatonta kodikkuutta vaativimman-kin liikematkustajan mieleen. Myös lasten hoidolleon varattu omat tilansa.

Ralp

h Be

nsbe

rgRa

lph

Bens

berg

BET0703 s22-29 Zurich 18.10.2007, 15:4925

26 betoni 3 200726

Ralp

h Be

n sb e

rgW

ALO

T arja

Nu r

mi

11

12

13

14

15

14Leikkaus asennusbetonirakenteen ja mosaiikkibetonipin-talattian liittorakenteesta. Välitila kantavaan betonira-kenteeseen on 250 mm.

15Leikkaus asennusluukun kohdalta. Terminaalin tekniikkaakuljetetaan lattioiden välitilassa.

MARJATTA.TÄMÄ KUVA LÖYTYYNIMELLÄ L100741.TIF

BET0703 s22-29 Zurich 18.10.2007, 15:4926

277 betoni 3 2007

LATTIATTerminaalin pääkerrosten lattiat ovat hienosti kiil-tävää mosaiiikkibetonia. 27 lähtöportin kautta kul-kee suuri määrä kansainvälisiä asiakkaita, joten lat-tiat ovat alttiina kovalle kulutukselle. Kysymykses-sä on Sveitsin tähän mennessä suurin yhtenäinen,tällä tekniikalla toteutettu pintabetonilattiakoko-naisuus.

Tavoitteena on ollut poikkeuksellisen korkea es-teettinen laatu. Itse lattioista käytetään nimitystäholorib suspended floor construction (asennuslat-tia, välitila noin 250 mm ).

Paikallavalettu 15 mm paksu mosaiikkibetoninenpintalattia on valettu asennusbetonilattian (135mm paksu) kanssa liittorakenteeksi. Työ on ollut es-teettisistä ja teknisistä syistä erittäin vaativa. Ra-kenneratkaisu on johtanut erittäin runsaaseen lii-kunta- ja reunasaumamäärään: yli 20 000 metriä22 000 neliömetriä kohden. Betonilattia on hiottukiilltäväksi kauttaaltaan.

Toteutuksen aikataulu oli erittäin tiukka ja par-haimmillaan työmaalla oli kerralla 30-40 henkilöä.Lattiat toteutti sveitsiläinen yritys WALO(www.walo.ch). Lattiaurakan hinta oli 6,8 miljoonaaSveitsin frangia.

JULKAISUJA JA LISÄTIETOJA:– Flughafenkopf. Hochparterre -lehden erikoisnu-

mero, joka esittelee Zürichin lentokentän uu-disrakennuksia. Erikoisnumerosta on tehty kir-ja, johon kontribuutionsa ovat tuoneet mm.Laurence Bonvin, Alain de Botton ja RaphaelUrweider. ISBN 3-909928-05-6

– Sonderduck aus Heft 48/2002 / tec21: DockMidfield.

– Dock Midfield / Werkbericht. Tekstien copy-right kirjoittajien, toimittanut Barbara Raschig.Julkaisija Unique / www.uniqueairport.com.ISBN 3-9522617-0-X

– Suunnittelijan internetsivut: www.spuehler.ch

DOCK MIDFIELD, ZÜRICHHALF A KILOMETRE OF LANDSCAPE AND DAYLIGHT

The Airport of Zürich has been built and expanded since 1946.This important nodal point in air traffic is located in the Gattvalley north of the town. The most recent changes and refur-bishments carried out at the airport some 10 kilometres fromthe town centre have been implemented in the last few years.

The Airside Center that with its glass façades and steelconstruction also serves as a central landmark comprisesdozens of shops, restaurants and other facilities. It was de-signed by Sir Nicholas Grimshaw and Chris Nash to portray ageneral atmosphere of space and exclusivity.

The most streamlined addition is Dock Midfield, Dock E,designed by the team ARGE Zayetta Zürich. This half a kilomet-re long building with a concrete frame is connected to the ac-tual airport centre by an underground express corridor. In otherwords, the new terminal is an independent giant pavilion inthe centre of the airport. The objective of the designers was tocreate a building in which architecture, building technologyand the basic frame interact as logically as possible.

The architecture of Dock E is clear-cut Swiss. Despitethe tight budget, it still managed to become of building ofvalue, with different materials and functional elements thatsupport each other. The overall architecture is characteri-sed by practicality, but quality is displayed everywhere. Theform language is very stern and functional. Instead oftrends, the building represents elegant timelessness.

Attention is particularly drawn to fairface concrete co-lumns and surfaces, large glass surfaces and the refined,subdued glossy uniform terrazzo concrete floor on the mainfloors, comprised of large slabs.

The large size of the building ensures that passengers willprobably not realise it is six decrees inclined. The differencein floor level between the opposite ends of the terminal thatis adapted to the form of the terrain is 3 metres. Due to thisinclination, some special solutions were needed: a lot of en-gineering expertise was required inside the apparently rec-tangular building.

Escalators carry passengers alighting from Skymetrotrains in the central area of the building to the upper floors.This central area that reveals the structural system of thebuilding is almost a cathedral in nature, owing to the massivecolumns. Bright burgundy as the symbolic colour of the other-wise bland building has an exceptionally dominant presenceparticularly in this area. The concrete floor glistens magnifi-cently, as it does also on the main floors.

The clear, straightforward solution of the building, basedon repetition, ensures its functional and technical durabilityand flexibility for a life cycle of at least 25 years. Concretesurfaces have been left uncovered everywhere to make thevisitors aware of the structure of the building.

The concrete frame plays a significant role in the eco ba-lance of the building, as it stores and equalises heat. The pa-norama terraces on the top floor are covered with full-lengthsteel structures, with solar power elements used as “roofing”in the zones between the structures. These have been comp-letely integrated in the architecture of the gigantic building.

LENTOASEMARAKENNUKSENKANTAVAT RAKENTEETDock Midfield, Zürichin lentoaseman uusi terminaa-lirakennus suunniteltiin alusta lähtien konseptilla,jossa arkkitehtuuri, talotekniikka ja kantavat raken-teet muodostavat toistensa kanssa keskustelevankokonaisuuden. Rakennuksessa kaikki sen elemen-tit näyttävät peittelemättä tarkoituksensa. Arkki-tehti-, rakenne- ja talotekniikkasuunnittelijoidentyössä se tarkoitti luonnollisesti tiivistä yhteistyötä.

Toiminnallisten vaatimusten perusteella raken-nesuunnittelijan tehtäväksi tuli luoda rakennuksel-le runko, joka on yksinkertainen, joustava ja talou-dellinen. Konstruktööri päätyi käyttämään kaikkinämä tavoitteet täyttävää pinnoittamatonta beto-nirunkoa.

Konsepti ja runko asettivat rakennesuunnitteli-jalle monia vaatimuksia. Ensimmäinen haaste oli12 metriä syvä peruskaivanto, joka tehtiin pehme-ään tai erittäin pehmeään jääkauden jälkeen jär-ven pohjaan kerrostuneeseen savikkoon. Koskapohjaveden pinta on lähes maanpinnan tasossa,rakennuspaikan kuivatus oli erittäin vaativaa jakallista. Monivaiheisen patoseinästön avulla poh-javeden pintaa laskettiin 11 m. Maapohjan murtu-minen vältettiin käyttämällä ponttiseinää, jokaulotettiin 22 m syvyyteen. Ponttiseinää paalutet-tiin yhteensä 44 km, joista on ankkuroitua 7,2 km.Ponttiseinän tuennan rakennusvaiheessa tekiväterikoismiehet erikoismenetelmin, jotta varmistut-tiin seinän turvallisuudesta.

Rakennus perustettiin paksujen, 0,9 - 1,5 m, pai-kallavalettujen porapaalujen varaan. Porapaalutulottuvat 32 m perustustason alla olevaan moree-niin. Paaluja käytetään energiavarastoina, minkävuoksi niihin on asennettu 12,2 km lämmönvaihto-putkistoja. Taitava miehistö rakensi erittäin vaikeis-sa olosuhteissa menestyksellisesti 22 000 m2 laa-jan peruskuopan.

Varsinainen rakennuksen runko optimoitiin täyt-tämään kaikki esitetyt vaatimukset. Ottamallahuomioon pieni rakennekorkeus, varmuus maanjä-ristystä vastaan, talotekniikka ja muuntojousta-vuus sekä rungon näkyvyys, valittiin rakenteeksilaatta, joka vahvistettiin pisimpien jännevälien

Tarja

Nur

mi

Tarja

Nur

mi

16

17

11Liukuportaat terminaalin tulo- ja lähtöaulaan johtavatylös Skymetron pääteasemalta.

12, 13, 16, 17Mosaiikkibetonilattiat ovat korkealuokkaiset. Anna-MariaBauerin “Intervall”-teos sijaitsee odotusaulassa.

BET0703 s22-29 Zurich 18.10.2007, 15:4927

28 betoni 3 200728

osalla matalapalkein.Rakennus on jäykistetty kuudella tornilla, joiden

sisällä ovat porrashuoneet, hissit ja tekniikan pys-tykuilut. Vääntöjäykkyyden saavuttamiseksi kuilu-jen seinät yhdistettiin toisiinsa teräsrakentein, joi-den sitkeys vaimentaa voimakkaiden maanjäristyk-sien liike-energian. Betonin kutistuman aiheuttamarungon lyhenemä hoidetaan saumajärjestelmällä,jotka pultattiin kiinni kutistuman tapahduttua. Len-tokoneisiin johtavat kulkusillat ja -rampit sekä kat-torakenteet ovat teräsrakenteita. Kattorakenteenulokepalkit toimivat samalla sekä varjostavana riti-länä että valaisimien kannattajina. Teräsrakenteenlämpöliikkeet hallitaan liikkuvin liitoksin.

Kokonaiskonseptin perusidean, siis pintaraken-teiden välttämisen, mukaisesti kantavat rakenteetovat näkyvillä, tungettelematta, mutta vahvasti läs-nä. Insinöörirakenteet ovat siten oleellisia raken-nuksen arkkitehtuuria tukevia elementtejä.

LÄHDE:Dock Midfield, Werkbericht -kirja, käännös termi-naalin rakenteista Olli Hämäläinen.

18

Ralp

h Be

nsbe

rg

19

18, 20Kantavat betonirakenteet ovat näkyvillä puhdasvalupin-toina. Rakennuksen rakenteeksi valittiin betonilaatta,joka vahvistettiin pisimpien jännevälien osalla matalapal-kein. Rakennus on jäykistetty kuudella tornilla, joiden si-sällä ovat porrashuoneet, hissit ja tekniikan pystykuilut.

19Välitiloissa kulkevat lentokoneisiin johtavat kulkusillat ja-rampit sekä kattorakenteet ovat teräsrakenteita.

BET0703 s22-29 Zurich 18.10.2007, 15:5028

297 betoni 3 2007

20

DOCK MIDFIELD, ZÜRICHLOAD-BEARING STRUCTURES IN AIRPORTBUILDING

The structural designer was assigned to create a simple,flexible and economical building frame, using functionalrequirements as the starting point. The designer decidedto choose an uncovered concrete frame that would fulfilall of the objectives.

The basic idea of the total concept was to avoid sur-face structures, and as a result, all the load-bearing struc-tures were left visible. This makes the engineering struc-tures essential elements that give shape to the architec-ture of the building.

The structural designer was faced with many require-ments due to the concept and the frame. The first chal-lenge was the 12-metre deep foundation pit excavated insoft or extremely soft clay soil deposited at the bottom ofthe lake after the ice age. The foundations consist of 0.9 –1.5 m thick cast-in-situ drilled piles. The piles are utilisedas energy storages with 12.2 km of heat exchange pipingrunning inside them.

Requirements specified for the frame that was to beleft visible included e.g. low structural height, seismicresistance, building technology and flexibility for modifi-cations. The selected frame structure was a slabreinforced in long span sections with low beams. Thebuilding is stiffened with six towers. In order to ensuretorsional rigidity, the walls of the shafts were tiedtogether with steel structures. The shortening of theframe caused by concrete shrinkage is compensated forby a joint system that was anchored with bolts aftershrinkage had occurred.

Ralp

h Be

nsbe

rg

Ralph Bensberg

BET0703 s22-29 Zurich 18.10.2007, 15:5129

betoni 3 200730

Vuoden 2007 Ympäristörakenne -kilpailun voittajak-si on valittu Hämeenlinnan Kirkko- ja Toripuisto.Kunniamaininnan kilpailussa saivat Keravan Kes-kuspuisto ja Otto-Iivari Meurmanin puisto Helsin-gissä. Puutarhaliiton ja Rakennusteollisuus RT ry:nTuoteteollisuusjaoston järjestämän kilpailun tulok-set julkistettiin 10.10.07 Hämeenlinnassa.

Vuoden Ympäristörakenne -kilpailun tavoitteenaon tehdä tunnetuksi tasokkaita ympäristökokonai-suuksia, joissa hyvällä suunnittelulla ja toteutuk-sella on luotu esteettisesti ja toiminnallisesti kes-tävä, hyvä ympäristö.

Kilpailussa myönnettiin kunniakirjat palkittujenkohteiden rakennuttajille sekä suunnittelussa ja to-teutuksessa keskeisimmin mukana olleille tahoille.voittaneen kohteen osalta ne saivat rakennuttajinaHämeenlinnan kaupunki/tekniikka ja ympäristö/luonnonhoitotoimisto sekä Hämeenlinnan Vanajanseurakunta, suunnittelija: Ramboll Finland Oy ja to-teuttajat Destia/Hämeen palveluyksikkö, Hämeen-linnan kaupunki/tekniikka ja ympäristö/luonnonhoi-totoimisto sekä Vankeinhoitolaitos/Etelä-Suomenaluevankila/Vanajan vankila.

Keravan Keskuspuiston osalta kunniakirjat jaet-tiin rakennuttamisesta, suunnittelusta ja toteutuk-sesta Keravan Kaupunkitekniikka/kaupunkiympä-ristölle ja toteutuksesta Destia/päällyste- ja ympä-ristöpalveluille. Otto-Iivari Meurmanin puistonosalta kunniakirjat jaettiin rakennuttamisesta Hel-singin kaupunki/Rakennusvirasto/Katu- ja puisto-osastolle, suunnittelusta Maisema-arkkitehtitoi-misto Näkymä Oy:lle ja toteutuksesta Helsinginkaupunki/Rakennusvirasto/Ympäristötuotanto/Pohjoinen viheryksikölle.

KIRKKO- JA TORIPUISTOONNISTUNEESTI ALKUPERÄISEEN ASUUNHämeenlinnan kirkon ympäristön ja toripuiston pa-lauttaminen alkuperäiseen asuunsa on onnistunuterinomaisesti. Kohteen historiallinen tausta onasettanut toteutukselle tiukat rajoitukset, muttakohteesta on onnistuttu saamaan arvokkaalla taval-la tämän päivän vaatimusten mukainen. Tavoittee-na on ollut jokapäiväistä kulutusta kestävä puisto,johon ihmiset tulevat mielellään. Keskeinen sijaintiHämeenlinnan ruutukaavassa tekee puistosta oi-vallisen käyntikohteen monille eri käyttäjäryhmille.

Vuoden Ympäristörakenne tuomariston mielestäkohteen suunnittelu on selkeää. Materiaalivalin-noissa on oltu johdonmukaisia ja kohteen rakennus-tekninen toteutus on hyvin korkeatasoinen. Kohtee-seen on valittu uudet, siihen erinomaisesti sopivatvalaisimet, jäteastiat ja penkit. Puiston kaiteet jasuoja-aidat on puolestaan toteutettu vanhojen mal-lien mukaisesti. Puiston vanhat sivupaviljongit tuo-vat kohteeseen eloa ja ne on otettu luontevaksiosaksi kokonaisuutta uudelleen linjattujen kivituh-kapintaisten käytävien ansiosta. Puistokokonaisuuspalvelee erinomaisesti sekä käyttäjiä että Hämeen-linnan keskustailmettä.

Tuomaristo pitää Hämeenlinnan kirkon ympäris-tön ja toripuiston entisöintiä onnistuneena esimerk-kinä kaupunkien ja kuntien halusta panostaa kes-kustaympäristön parantamiseen. Historiallistenkohteiden entisöinti on vaikea tehtävä, mutta Hä-meenlinnassa tässä on onnistuttu hyvin.

Arvokkaan historiallisen kohteen ylläpitoon onkuitenkin kiinnitettävä huomiota, ja siksi tuomaris-to toivoo Hämeenlinnan kaupungin kiinnittävänerityistä huomiota alueen siivoukseen ja kunnos-sapitoon.

VUODEN YMPÄRISTÖRAKENNE 2007:

HÄMEENLINNAN KIRKKO- JA TORIPUISTO

– KUNNIAMAININNAT KERAVALLE JA HELSINKIIN

Sirkka Saarinen, toimittaja

1, 2Hämeenlinnan kirkon ympäristöstä ja toripuistosta on tiu-kat historialliset vaatimukset huomioon ottaen onnistuttusaamaan arvokkaalla tavalla tämän päivän vaatimustenmukainen. Keskeinen sijainti Hämeenlinnan ruutukaavas-sa tekee puistosta oivallisen käyntikohteen monille erikäyttäjäryhmille.

3Vesialtaan ympärille tehtiin kiveys Armas Lindgrenin alku-peräisen ajatuksen mukaisesti.

2

3

Kuvat: Seppo Petrow1

BET0703 s30-39 VuodenYmp 18.10.2007, 16:0630

31betoni 3 2007

2

3

BET0703 s30-39 VuodenYmp 18.10.2007, 16:0731

32 betoni 3 200732

4

ENVIRONMENTAL STRUCTURE OF THE YEAR 2007

The winner of the Environmental Structure of the Year2007 Award is the park round the Church and the marketplace in Hämeenlinna. The Central Park of Kerava and theOtto-Iivari Meurman Park in Helsinki both won an honor-ary mention.

The Environmental Structure of the Year Award isgranted every year in recognition of high-quality and ver-satile environmental planning and construction.

The restoration of the surroundings of HämeenlinnaChurch and the market place park is a successful exampleof the will of towns and municipalities to focus efforts onimproving their central areas. The restoration of historicalareas is a challenging task, but in Hämeenlinna the imple-mentation was carried out excellently. The historicalbackground set tight limits to the implementation of theproject, but the end result meets the requirements of to-day in a dignified manner. The objective was to create apark resistant to everyday wear and tear, a place wherepeople like to come. The central location of the park in thegrid plan of Hämeenlinna makes it an attractive site formany different user groups.

The planning of the park is very straightforward, mate-rial choices are consistent and implementation in terms ofconstruction technology displays a high level of quality.The park complex serves both the users and the down-town image of Hämeenlinna excellently.

The Central Park of Kerava and the buildings around itform a well thought out entity. The planning solution of

OTTO-IIVARI MEURMANIN PUISTO ONVIEHÄTTÄVÄ KOKONAISUUSOtto-Iivari Meurmanin puisto Helsingin Käpylässäon onnistunut esimerkki pienimuotoisesta, hallitus-ta puistorakentamisesta kaupungin ydinkeskustanulkopuolisilla alueilla. Puisto on kunnostettu rau-halliseksi, ympäristöön hyvin sopivaksi alueeksi,jossa kaikki elementit ovat paikallaan. Kohde onperinteinen kaupunkipuisto, jossa kasvi- ja kaluste-valinnat ovat onnistuneita. Erityisen viehättävä jaonnistunut on kohteen värikäs, läpi kesän kukkivaperennaryhmä. Kokonaisuudessaan kyseessä ononnistunut arjen ympäristö.

Kohteen reunalla sijaitseva ala-aste takaa puis-tolle ja siihen kuuluvalle leikkialueelle runsaan käy-tön. Tästä syystä tuomaristo haluaa kiinnittää huo-miota käytön vaatiman ylläpidon merkitykseen.

Vuoden Ympäristörakenne -kilpailun tuomaristossaolivat edustettuina Puutarhaliiton, Rakennusteolli-suus RT ry:n, Kiviteollisuusliiton, Viherympäristölii-ton, Suomen Maisema-arkkitehtiliiton, SuomenArkkitehtiliiton, Suomen Kuntaliiton, ympäristömi-nisteriön ja lehdistön edustajat.

KERAVAN KESKUSPUISTO– MITTAVA PANOSTUS KAUPUNKIKUVAANKeravan Keskuspuisto ja sitä ympäröivät rakennuk-set muodostavat onnistuneen kokonaisuuden. Koh-teen kaavallinen ratkaisu on hieno. Suomen oloissaharvinaisen suuri ja näyttävä vesiaihe on hallitseva,vaikka tuomaristo arvioikin eräiden ympäristön rat-kaisujen saattavan viedä siltä voimaa.

Materiaaleista korostuu betoni, sillä kohteen uu-tuudesta johtuen kasvillisuuden rooli on vielä pieni.Kohteessa on toteutettu uusia ja innovatiivisia rat-kaisuja esimerkiksi ääntä ja valoa käyttämällä.

Keravan Keskuspuisto on oiva esimerkki pienenkaupungin mittavasta panostuksesta kaupunkiku-vansa kehittämiseen. Kohteen rahoitukseen ovatosallistuneet myös kuuden Keskuspuistoon rajoittu-van asuintalon taloyhtiöt. Keskuspuisto tuleekinjatkossa nostamaan näiden asuntojen arvoa.

Vaikka Keravan Keskuspuiston alueella on run-saasti erilaisia yksityiskohtia ja runsaasti värejä,joiden paljous hajottaa kokonaisuuden harmoni-suutta ja joissakin teknisissä ratkaisuissa oli puut-teita, on kohde käyttäjiensä löytämä paikka.

Koska puistot ovat asukkaiden käyttöä varten, onmyös Keravalla kiinnitettävä tulevaisuudessa huo-miota puiston ylläpitoon ja siivoukseen kohteen ta-son säilyttämiseksi.

BET0703 s30-39 VuodenYmp 18.10.2007, 16:0732

337 betoni 3 2007

6

4Keravan Keskuspuisto on rakennettu useassa vaiheessa2000-luvun alkupuolelta lähtien. Tuloksena on kaupunki-laisten viihtyisä olohuone, jonka katseenvangitsija onupea vesiaihe: laaja vesiallas taide- ja ääniteoksineen.

the area is great. The park is dominated by a water themethat is exceptionally extensive and impressive in Finnishcondition, although some solutions in the surrounding en-vironment may drain it of some of its power. Concretestands out as a material, because due to the young age ofthe park vegetation has not yet conquered much ground.Some new and innovative solutions have been realised inthe park, utilising e.g. sound and light.

The Central Park of Kerava is a splendid example of asmall town wanting to develop their townscape. Thehousing corporations that own the six apartment build-ings round the Central Park have also participated in thefunding of the project, knowing that the park will increasethe future value of the apartments.

The Otto-Iivari Meurman Park in the Käpylä area ofHelsinki is a good example of small-scale, controlled parkconstruction in areas outside the city centre. The park hasbeen renovated into a calm area excellently adapted tothe environment, with all the elements in correct places.It is a traditional town park with successfully selectedplants and fixtures. The lower grade school on the side ofthe park ensures that the park and the associated play-ground do not lack activity.

5, 6Otto-Iivari Meurmanin puisto Helsingin Käpylässä toimiisekä julkisena puistona että koulun pihana. 1950-luvunhenkeen kunnostettu puisto on rauhallinen ja kaunis puu-tarhakulttuuria henkivä toiminnallisesti hyvä puisto, jokakestää myös kulutusta.

5

BET0703 s30-39 VuodenYmp 18.10.2007, 16:0733

34 betoni 3 200734

Kesän 2006 aikana Hämeenlinnan keskustan tär-keimmät puistot kokivat perusteellisen muodon-muutoksen: runsaan käytön ja ilkivallan rasittamat,edellisen kerran yli 50 vuotta sitten remontoidutpuistot täyttävät jatkossa kaikilta osin keskeisim-pien edustuspuistojen vaatimukset.

Puistot ja vihreys ovat kautta historian olleetolennainen osa Hämeenlinnaa. Puistokadut ja em-pirekaavan mukaisesti tonttien välille jätetyt,puuistutuksin toteutetut palokujat sekä talojen yk-sityispuutarhat ovat luoneet vihreää kaupunkiku-vaa. Kaupungin sijainti kauniiden vesireittien var-rella on tuonut rantojen vehreydelle aivan omanmerkityksensä. Jo 1900-luvun alusta lähtien onpuistojen arvo ymmärretty paitsi kaupunkilaistenomaksi iloksi myös matkailun kannalta. Kukoista-vat puistot ja upeat istutukset ovat aina olleethyvä syy tulla tutustumaan ja viettämään aikaaHämeenlinnaan.

Hämeenlinnan maine puistojen kaupunkina syn-tyi 1800-luvun puolella. Silloin saivat alkunsa ku-vernööri Rehbinderin Kaupunginpuisto eli “Parkki”,keskustan puistoista mm. jo hävinneet Seurapuistoja Tähtipuisto sekä itärannalla Keinusaaren Pinella-puisto. Maineen kruunasi kansallisaarteeksi nope-

asti kohonnut 1900-luvun vaihteen molemmin puo-lin syntynyt eversti Hugo Standertskjöldin luomusKarlbergin maisemapuisto eli Aulanko.

TORIPUISTOArvokkaan ja keskeisen, mutta hyvin laajan ja hank-alasti hoidettavan torialueen järjestäminen tuliajankohtaiseksi vuonna 1908. Hämeenlinnassa syn-tyneeltä ja sittemmin kuuluisan Gesellius-Lindgren-Saarinen arkkitehtikolmikon Armas Lindgreniltä ti-lattiin suunnitelma ulkonäön kohentamiseksi ja to-rikaupan uudelleenjärjestämiseksi. Lindgren syven-tyi työhön asian vaatimalla vakavuudella ottaenhuomioon torin laidalla sijaitsevat kolme merkittä-vää, klassismin eri vaiheita edustavaa julkista ra-kennusta. Suunnitelman mittakaavan lähtökohdak-si Lindgren valitsi kirkon.

Lindgren suunnitteli Toripuiston ajan arkkitehto-nisen tyylin mukaisesti terassoiduksi muotopuistok-si - kiviaidoin ja pilarein erotetuksi koristeelliseksipuistoalueeksi istutuksineen ja nurmikenttiä jäsen-tävine hiekkakäytävineen. Kivetyn torin puolella ko-rostui keskiakseli kirkolta toriaukion yli ja keskus-tasta säteettäin lähtevät käytävät torin kulmiin. To-ripuiston erotti kirkosta katu, joka kirkon sisään-

HÄMEENLINNAN TORI- JA KIRKKOPUISTO– EDUSTUSPUISTOJEN PERUSKUNNOSTUS HISTORIAA KUNNIOITTAEN

Susanna Lappalainen, suunnitteluhortonomiHämeenlinnan kaupunki, Luonnonhoitotoimisto

Piirroskuvat: Ramboll Finland Oy

1Hämeenlinnan Kirkko- ja Toripuisto ennen peruskorjausta.

2Puiston peruskorjaussuunnitelma.

3Puiston historiallinen tausta on asettanut peruskorjauk-selle tiukat rajoitukset. Kirkon välittömän ympäristön ki-veäminen lisää avoimuutta, kun ilkivallantekijöitä hou-kutteleva epämääräinen pensaskasvillisuus on poistettu.

4Puistossa on uudet, sen luonteeseen erinomaisesti sopi-vat valaisimet, jäteastiat ja penkit. Puiston kaiteet jasuoja-aidat on toteutettu vanhojen mallien mukaisesti.Kirkko- ja Toripuistosta on peruskorjauksessa saatu joka-päiväistä kulutusta kestävä puisto, johon ihmiset tulevatmielellään.

1

3

4

2

Kuva

t: Se

ppo

Petro

w

BET0703 s30-39 VuodenYmp 18.10.2007, 16:0734

357 betoni 3 2007

BET0703 s30-39 VuodenYmp 18.10.2007, 16:0735

36 betoni 3 200736

käynnin edessä kaartui loivasti torin suuntaan.Puiston keskellä olevasta suihkulähteestä pyydet-tiin luonnos kuvanveistäjä Emil Haloselta. Valtuus-to päätyi kuitenkin säästösyistä yksinkertaisem-paan, Lindgrenin suunnittelemaan vaihtoehtoon.Lindgren lisäsi suunnitelmiin myöhemmin myös pa-viljonkirakennukset. Lindgrenin suunnitelmien mu-kainen Toripuisto valmistui vuonna 1911.

Toripuiston ilme muuttui suuresti seuraavinavuosikymmeninä istutettujen puiden, kuten alareu-nan lehmusrivin, kasvaessa. Täydellisen uudistuk-sen Toripuisto koki 1950-luvulla. Lindgrenin keski-käytävä poistettiin ja käytävät siirrettiin paviljonki-en edestä yhtenäiseksi muodostettavien nurmialu-eiden reunoille. Nurmialueiden keskelle, entisenkäytävän kohdalle sijoitettiin kaksi patsasta. Keski-akseli kirkolta torille ja keskiaukio säilyivät. Katu-korkeuden noustua rakennettiin puistoon portaatmyös Linnankadun puolelta. Nurmialueiden hoitoavarten rakennettiin myöhemmin automaattinenkastelujärjestelmä.

KIRKKOPUISTOVehreän puiston ympäröimä kirkko on aina ollut hal-litsevassa asemassa kaupunkikuvassa – KustaaIII:n hoviarkkitehti Despréz:n suunnittelema kirkkoon kaupungin vanhin rakennus. Kirkko on vihittykäyttöön v. 1798 ja sitä on ympäröinyt puistikko jo1800-luvun alkupuolelta lähtien. Puiston järjestämi-sen aloitti apteekkari Bjuggin puutarhuri K.R. Son-tag istuttamalla puistoon vaahteroita ja jalavia. Sa-mainen puutarhuri sai tehtäväkseen myös satojenlehmusten istuttamisen kaupungin katujen varsille.Kaupunkilaisilla oli tapana kesäiltoina ja pyhäpäivi-nä kokoontua istuskelemaan Kirkkopuistoon ja kirk-koon tulevat maalaiset istuivat kesäsunnuntaisinpuistossa odottamassa jumalanpalveluksen alkua.Lindgrenin piirtämässä Toripuiston suunnitelmassaon esitetty myös kirkon edusta vaahterariveineen japensasaitoineen.

PUISTOKUNNOSTUS PIETEETILLÄKunnostuksen lähtökohdaksi valittiin puistojen kult-tuurihistoriallisten arvojen esiintuominen palaa-malla Armas Lindgrenin historiallisiin suunnitel-miin. Nykyinen, luonteeltaan hyvin erilainen ja an-karakin käyttö sekä ilkivallan torjuminen sovitettiinmukaan hakemalla mahdollisimman kestäviä rat-kaisuja ja rakenteita. Istuskeluun ja oleskeluun onvarattu runsaasti mahdollisuuksia ja paviljonkienympäristöä väljennettiin ajatellen niiden mahdollis-

ta käyttöönottoa. Kalusteiksi valittiin modernit,mutta samalla ajattoman tyylikkäät penkit sekä ros-ka-astiat kestävästä metallista. Linnankatua ja pe-rennaistutusalueita rajaavat valurauta-aidat muo-toiltiin vanhan mallin mukaan.

Käytävien pinnoitteena säilytettiin historiallisinperustein soramurske. Viimeistellyn ilmeen aikaan-saamiseksi käytäviä reunustaa graniittinen luon-nonkivirajaus. Vesialtaan ympärille tehtiin kiveysLindgrenin alkuperäisen ajatuksen mukaisesti. To-rin vastainen muuri houkuttelee istuskeluun edus-tan siistin kiveysalueen myötä.

Osa Toripuiston muureista ja portaista korjattiinperustamalla, latomalla ja saumaamalla ne uudes-taan. Kaikki kivirakenteet pestiin ja putsattiin. Kirk-kopuiston puolelle rakennettiin kaksi kokonaan uut-ta luonnonkivimuuria puistoa rajaamaan. Hallitus-kadun puolella olevat vanhat betonirakenteet pois-tettiin. Myös Kirkkopuistoon tehtiin graniittiseenreunatukikiveen kiinnitettyä valurauta-aitaa.

NYKYPÄIVÄN TEKNIIKKAAPuistojen kunnallisteknisiä rakenteita, kuten sade-ja jätevesiviemäröintejä, uusittiin. Rakennustenkattovedet johdetaan suoraan rännikaivoihin. Kum-paankin puistoon rakennettiin automaattinen nur-mialueiden ja istutusten kastelujärjestelmä ylläpi-toa helpottamaan. Kirkkopuiston valaistussuunnit-telun yhteydessä suunniteltu Toripuiston valaistustoteutettiin uutta puistosuunnitelmaa vastaavaksi.Kirkkopuiston erikoisvalaistus on hiljattain tehty,joten siellä uusitaan vain Hallituskadun ja Linnan-kadun katuvalaisimet.

Erillisenä työnä puistoremontin yhteydessä teh-tiin täydellinen peruskorjaus paviljonkirakennuksil-le. Vesi- ja viemärivalmiudet sekä sähkö helpotta-vat jatkossa rakennusten käyttöönottoa. Paviljon-keihin kaupunki odottaa nyt pienimuotoista yritys-toimintaa Toripuiston elämän virkistämiseksi uusiintuuliin.

KASVILLISUUSKirkkopuistolla on iso merkitys kirkollisten juhlien“taustana” – tärkeitä tapahtumia, kuten konfirmaa-tioita, on juhlistettu myös puistossa. Kirkon välittö-män ympäristön kiveäminen lisää avoimuutta, kunilkivallantekijöitä houkutteleva epämääräinen pen-saskasvillisuus on poistettu. Kirkkopuistosta kaa-dettiin myös vanhoja ja huonokuntoisia vaahteroita,niin turvallisuuden kuin eheän maisemakuvan ta-kaamiseksi.

5Puiston vanhat sivupaviljongit tuovat kohteeseen eloa jane on otettu luontevaksi osaksi kokonaisuutta uudelleenlinjatuilla kivituhkapintaisilla käytävillä.Paavo Cajanderin patsas sijaitsee puistossa.

6Puiston rakennustekninen toteutus on hyvin korkeatasoi-nen. Kuvassa etualalla on Larin-Kyöstin patsas ja taustal-la näkyy Hämeenlinnan raatihuone.

Torin vastainen vanha lehmusrivi uusittiin, koskaosa puista oli tehtyjen kuntokartoitusten mukaanhuonossa kunnossa. Samassa yhteydessä rivi siir-rettiin vähän kauemmaksi vanhasta kivimuurista,koska puiden juurien työntyminen muurin rakentei-siin oli liikuttanut muurikiviä paikoiltaan. Rakenteetsuojattiin ja muuri oikaistiin. Linnankatua reunusta-maan ja vesialtaan aukion ympärille istutettiin leik-kaamalla siistinä pidettävät pensasaidat. Kaikissanurmialueissa käytetään siirtonurmi-istutuksia, jot-ta saadaan nopeasti siistiä ja valmista pintaa. Kuk-kivia päivänliljoja sekä kevätsipuleja on istutettukeskusaukion ja paviljonkien lähelle.

Peruskorjauksen jälkeen puistot täyttävät sekärakenteiden, kalusteiden, varusteiden, istutusten jamerkittävänä osana myös kunnossapidon osaltakaupungin keskeisimpien edustusviheralueidenvaatimukset. Ydinkeskustan puistojen hyvän arjentoivotaan tuovan yhä enemmän viihtyisiä elämyksiäniin asukkaille kuin matkailijoille. Kunnostus on to-teutettu yhteistyössä Hämeenlinnan kaupungin jaHämeenlinna-Vanajan seurakunnan kanssa.

LÄHTEET:– Puistojen kaupunki – Hämeenlinnan vanhojen

puistojen historiaa ja puistokulttuuria. Inka-Maria Laitila. Hämeenlinnan kaupungin Histo-riallinen museo 1995.

5

6

BET0703 s30-39 VuodenYmp 18.10.2007, 16:0736

377 betoni 3 2007

5

6

BET0703 s30-39 VuodenYmp 18.10.2007, 16:0737

38 betoni 3 200738

Keravan uusi Keskuspuisto on satunnaisen harvoinkeravallakäyneelle yllätys. Varsinkin iso vesiaihe javesialtaassa sijaitseva Antti Maasalon Oodi Vedel-le -teos luovat syksyn pimeinä iltoina, musiikin javalaistuksen täydentäminä elämyksen, jollaista eiSuomessa muualla liene tarjolla.

Keskuspuisto vahvistaa Keravan keskustan puis-toakselia Aurinkomäki - Paasikivenpuisto - Keskus-puisto. Puisto luo viihtyisän kulkuväylän pohjoisistakaupunginosista kävelykadulle ja asemalle.

Puiston polkuverkoston päällysteenä on kestäväbetonikiveys, sen päävärinä on Keravalla muuten-kin runsaasti käytetty keltainen. Oleskelua vartenpuistossa on runsaasti penkkejä. Myös roskakorejanäkyy kiitettävän paljon. Puiston päässä on puoles-taan monipuolinen, eri-ikäisille lapsille sopiva leik-kialue välineineen. Sen vieressä oleva oleskelunur-mi on tarkoitettu kaupunkilaisten oleskeluun, aurin-gonottoon ja vaikkapa piknik-retkille.

Puiston pääkäytävän länsipuolella on iso kivituh-kapintainen kenttä, joka palvelee viereisiä kouluja,urheiluseuroja ja omatoimisia liikkujia. Myös kas-villisuus on runsas: eri lajeja on laskettu olevan yli70. Ne tuovat alueelle ympärivuotista viihtyisyyttä.

Puiston rakentamien on Keravalla ollut iso, yh-teensä 1,6 miljoonan euron satsaus. Puistoon ra-joittuvat kuusi asuntoyhtiötä osallistui puiston ra-kentamiseen kukin 50 000 eurolla.

VESIAIHEAJATUS JO1980-LUVUN ARKKITEHTIKILPAILUSSAKeskustan ensimmäinen asemakaava on peräisinvuodelta 1927. Paikalla sijaitsi jo silloin urheilu-

VESIAIHE KERAVAN KESKUSPUISTON SYDÄMENÄ


kenttä. Yleiskaavassa 1979-2010 alue merkittiinpuistoalueeksi, johon oli varattu tilaa urheilukentäl-le. 1980-luvun puolessa välissä järjestetyn yleisenaatekilpialun voitti arkkitehti Kay Bierganns ehdo-tuksella Schwanensee. Ehdotuksen kantava idea oliiso vesiallas, jota puisto ja hotellirakennus kehysti-vät. Ajatus vesiaiheesta keskustassa jäi itämään.

Kun alueen asemakaavoitus vuosituhannen vaih-teessa käynnistyi, laadittiin kaupunkiympäristössäKeskuspuistosta yleissuunnitelmaluonnos asemakaa-vatyön pohjaksi. Asemakaavan muutos pääosin asun-toja puistoalueeksi vahvistui vuonna 2000. alueenperinteikäs, lähes 80 vuotta jatkunut urheilukenttä-toiminta siirrettiin Kalevan Urheilupuistoon, jonne ra-kennettiin uusi urheilukenttä vuosina 2002 – 2004.

RAKENTAMINEN MONESSA VAIHEESSATekninen lautakunta hyväksyi Keskuspuiston yleis-suunnitelman vuonna 2001. Puiston rakentaminenaloitettiin saman tien pallokentän rakentamisella.Sen jälkeen puiston rakentamisessa oli kahden vuo-den tauko, kun sen viereen rakennettiin uusi kau-punginkirjasto. Sen rakennustyöt valtasivat isonosan puistosta työmaa-alueeksi. Myös puiston ete-lälaidalla tapahtui: vuonna 1999 valmistui Keravanammattiopiston Keuda-talo, Paasikivenpuisto ra-kennettiin valmiiksi vuonna 2004.

Keskuspuiston rakentaminen jatkui vuonna 2004vesialtaiden rakentamisella. Ensin valmistui kirjas-ton pieni vesiallas. Iso, 120 metriä pitkä ja keskile-veydeltään 25-metrinen iso allas valmistui 2005.Altaan syvyys vaihtele 10 sentistä 65 senttiin. Vettäaltaassa on tuhat kuutiota.

Seuraavaksi rakennettiin puiston käytäväverkos-ton pohjauksia ja tehtiin valaistus- ja istutustöitä.Käytävien yhteensä 2700 neliön betonikiveykset,leikkipaikka sekä loput istutukset valmistuivat ke-sällä 2006.

PALJON KAUPUNGIN OMANA TYÖNÄPuiston ympäristösuunnittelu tehtiin kaupunginomana työnä kaupunkiympäristöyksikössä. Tekni-sessä suunnittelussa oli mukana useita konsulttejaallas- ja lvi-suunnittelun, valaistussuunnittelun jamusiikin äänilaitesuunnittelun osalta.

Kaupungin omana työnä rakennettiin pallokent-tä, hulevesiviemäröinti, leikkipaikka ja puiston län-sipuolen istutukset. Suurin ulkopuolinen urakka oliTieliikelaitoksella, nykyisellä Destialla, joka rakensiison vesialtaan.

1

2

1Puiston betonikivetyssä polkuverkostossa on käytetty run-saasti keltaista, jota on paljon myös Keravan keskustanmuilla päällystetyillä alueilla.

2Puistoon rajoittuvat asuntoyhtiöt osallistuivat rakenta-miskustannuksiin kukin 50 000 eurolla.

3JK Paasikiven patsas on osana rakennettua puistoa.

3

4

5

4Vesi maisemaelementtinä on ollut keravalaisten haavee-na pitkään. Vesialtaan Oodi Vedelle -teos sekä siihen liit-tyvä valaistus ovat kuvanveistäjä Antti Maasalon teke-miä. Teokseen liittyvän musiikin on säveltänyt Otto Roma-nowski.

5Keravan uutta keskuspuistoa rakennettiin vuosina 2001 ja2004-2006. Kaupunkipuiston on tehty olohuoneeksi, jonneon helppo tulla viihtymään ja viettämään vapaa-aikaa.

Kuvat: Seppo Petrow

BET0703 s30-39 VuodenYmp 18.10.2007, 16:0838

397 betoni 3 2007

4

5

BET0703 s30-39 VuodenYmp 18.10.2007, 16:0839

betoni 3 200740

Ympäristötaide rikastuttaa kaupunkikuvaamme.Se tarjoaa elämyksiä sekä toiminnallisuudenettä esteettisyyden kautta. Taiteilijat ovat löytä-neet betonin monipuoliset ominaisuudet ympä-ristötaiteessa.

YMPÄRISTÖTAIDE LUO YMPÄRISTÖÄYmpäristötaide on käsitteenä laaja. Raja yksittäi-sen taideteoksen ja tila- tai ympäristötaiteen välilläon liikkuva. Ympäristötaide muodostaa usein kui-tenkin saumattoman kokonaisuuden ympäristönsäkanssa ja näin paikka on olennainen osa teosta.

Korkealaatuista ympäristöä suunnitellessa myöstila- ja ympäristötaide on saanut yhä enenevästi si-jaa kohde- ja aluerakennushankkeissa. Rakentami-sessa on otettu käyttöön prosenttiperiaate, jossatietty prosentti hankkeen kustannuksista ohjataantaiteelle. Taiteilijat ovat parhaimmillaan myöspäässeet mukaan jo hankkeen suunnitteluvaihees-sa. Yksi suurimpia hankkeita, jossa taide on huomi-oitu alusta lähtien, on Helsingin Arabianrannanalue.

Ympäristötaide luo persoonallista kaupunkitilaa jasiten tukee myös alueen yhteisöllistä identiteettiä.

KIEHTOVA MUOTOKIELIMateriaalina betoni mahdollistaa monipuolisenmuotokielen. Sen pintaan ja väriin on jatkuvasti ke-hittynyt uusia sovelluksia. Sitä voidaan yhdistäämoniin eri materiaaleihin. Se soveltuu lujuusomi-naisuuksiensa vuoksi myös suuren mittaluokankohteisiin. Teoksien sijoittaminen ulkotiloihin tuomyös omat haasteensa. Materiaalin tulee kestääilmastoa ja ilkivaltaa.

Ympäristötaiteella voi olla myös toiminnallisiatarkoituksia. Sen keinoin voidaan luoda leikkiympä-ristöjä, oleskelupaikkoja, meluaitoja tai lähes mitärakenteita tahansa. Toiminnallisessa ympäristössärakenteiden on käytöstä riippuen täytettävä luon-nollisesti normaalit turvallisuusvaatimukset.

KOULUTUS AVAA UUSIAMAHDOLLISUUKSIA TAITEILIJOILLEEri materiaalien käytön tuntemus on olennainenosa taideaineiden koulutusta. ”Betoni on lumoavamateriaali notkeutensa ja moni-ilmeisyytensä vuok-si,” luonnehtii kuvanveistäjä Pertti Kukkonen. Tänäsyksynä hän on opettamassa Kuvanveistäjäliitonjärjestämällä kurssilla, joka pidetään Kuvataide-akatemian tiloissa. Kurssi käsittelee betonin käyt-töä veistotaiteessa.

BETONI TUO ILOA YMPÄRISTÖÖMME

Marja Kuisma, arkkitehti ylioppilas

1

Kuvat: Marja Kuisma

BET0703 s40-43 Marja Kuisma 18.10.2007, 16:1040

41betoni 3 2007

1Kimmo Kaivanto: Natura / Non Facit Saltus,Fleminginkatu 34, Helsinki, 1990.Kaivanto on ottanut kasvillisuuden osaksi taideteostaan.Orgaaniset muodot keskellä geometrista sisäpihaa luovatjännittävän kontrastin.

2Hannu Siren: Stoa, Itäkeskus, Helsinki, 1984.Teos on tehty sinisestä mosaiikkibetonista.Teos luo jännittävän tilan Stoan aukiolle ja muodostaayhtenäisen kokonaisuuden ympäristönsä kanssa.

3Taideteollisen korkeakoulun ympäristötaiteen kurssin pro-jekti, raitiovaunu 10:n päätepysäkki, Pikku-Huopalahti,Helsinki, 1998.Ympäristötaiteen projektina vuonna 1998 uudistettiin rai-tiovaunu 10:n päätepysäkin tienoo. Arkisen ympäristönrakenteita työstettiin taiteen keinoin.

2

3


42 betoni 3 200742

4

5


437 betoni 3 2007

CONCRETE BRINGS JOY TO THE ENVIRONMENT

Environmental art enriches the townscape by offeringboth functional and aesthetic experiences. Artists havefound the versatile properties of concrete in environmen-tal art.

Environmental art often forms a seamless entity withthe surroundings, which means that the location is an es-sential element of the artwork. Space art and environ-mental art play an ever greater role in the planning of ahigh-quality environment in both individual buildingprojects and regional development. The percentage prin-ciple adopted in construction projects, with a certain per-centage of the project costs allocated to art, has meantthat artists are often involved in the project already at thedesign stage. One of the largest projects in which art hasbeen taken into consideration from the very beginning isArabianranta in Helsinki.

Knowledge of the use of different materials is an es-sential part of education in the field of art. Artist PerttiKukkonen’s courses in the Academy of Fine Arts also cov-er the use of concrete in sculpture. Concrete is a materialthat facilitates a diversified form language. New applica-tions are constantly developed for concrete in terms ofsurfaces and colours. It can also be combined with manyother materials. The durability of concrete makes it suita-ble for large-scale objects. Environmental art can also beused to create playgrounds, lounging areas or noiseabatement walls.

4

5

6

4Pertti Kukkonen: Käärme Paratiisissa,Ruoholahti, Helsinki, 1992.Alue on suunniteltu ja toteutettu yhtenäisteoksena, jotensama muotokieli jatkuu eri elementeissä.

5, 7Sanna Karlsson-Sutisna: Elämän kukka labyrintti,Pikku-Huopalahti, Helsinki, 2005.Elämän kukka symboloi lasta sisällämme. Teoksen Elä-män kukka sijaitsee pajusta punotun labyrintin keskellä.

6Sanna Karlsson-Sutisna: Kalevalan ilmojen impi,Pikku-Huopalahti, Helsinki, 2005.Missä teos alkaa ja ympäristö loppuu? Ruohokenttä toimiiosana teosta. 7

Kukkonen kertoo: ”Kurssi auttaa taiteilijoita ym-märtämään betonin tuomia vaatimuksia. Uusienmateriaalien myötä veistotaiteen käsitys laajenee.”Kukkonen on myös opettanut kokeellista kuvanveis-toa Taideteollisessa korkeakoulussa.

Koulutuksen myötä voidaan kasvaa uuteen ym-päristökulttuuriin. Rakennetun ympäristön suunnit-telijoiden yhteistyötä kehittämällä ympäristötaidelöytää tiensä osaksi arkiympäristöämme.


betoni 3 200744

ISTUSKELURYHMÄNÄ BETONINEN MINIKOULU


Helsingin Laajasalossa sijaitseva, vuonna 1971 val-mistunut kaksikerroksinen koulurakennus on perus-korjattu kolmessa vaiheessa. Remonttiin ollaan tyy-tyväisiä: yläkoulun nettisivuilla ainakin kehutaan,että oppilaat ja henkilökunta pääsivät elokuussa2007 aloittamaan työt Helsingin uudenaikaisim-massa koulurakennuksessa. Rakennuksessa toimiimyös Laajasalon lukio, joka tosin kahden vuodenkuluttua liitetään Etu-Töölön lukion kanssa.

Tyytyväisyyttä lisää varmasti myös koulun pihalleurakan viime metreillä nousut hauska yksityiskohta,Minikouluksi nimetty teos, joka on sekä ulkokalus-te, varsinaisen koulurakennuksen pienoismalli ettäympäristötaideteos.

Koulutanhua -siiven kupeessa sijaitsevan Mini-koulun hyötytarkoitus selvisi oppilaille heti luku-kauden alkaessa; koulun katolle on nyt helppo is-tahtaa.

Mutta mistä idea tähän hauskaan ja käytännölli-seen istuskeluryhmään? Ajatus ulkoteoksesta tuliperuskorjauksen suunnitelleesta ArkkitehtitoimistoP. Kantola Oy:stä arkkitehti Pirjo Kantolalta. Mini-koulun ideoitsijat löytyvät puolestaan Com-pa-ny:sta, jossa Johan Olin ja Aamu Song suunnittelivatmonikäyttöisen teoksen, jossa yhdistettiin sekäympäristöteos että ulkokalustetarve.

MITTAKAAVA 1:40Matalan, U:n muotoisen koulurakennuksen mitta-suhteet sopivat sellaisenaan pienennettäväsi istus-keluryhmäksi. Mittakaavassa noin 1:40:een istuma-paikkoja saatiin ryhmään toistakymmentä.

Kun koulu toivoi hieman enemmän istuma-alaa,Johan Olin ja Aamu Song ottivat suoraan GoogleEarth -ohjelmaa hyödyntämällä mukaan teokseenmyös muutaman lähitalon Laajasalon alueelta. Nesijoitettiin pihan toiselle reunalle.

1

2 3 4

1Minikoulun katolle on helppo istahtaa.

2Tyytyväiset Minikoulun tekijät: Johan Olin, Kaj Lindholmja Timo Kortelainen.

3, 4Ensin valettiin rakennukset, sitten samoja filmivaneri-muotteja käyttäen sokkelit. Rakennukset koottiin ja pin-nat viimeisteltiin.

5, 6Minikoulu on sekä ulkokaluste, varsinaisen kouluraken-nuksen pienoismalli että ympäristötaideteos.

BET0703 s44-45 Minikoulu 18.10.2007, 16:1344

45betoni 3 2007

HANGING AROUND ONA CONCRETE MINIATURE SCHOOL

The two-storey school building in the Laajasalo area ofHelsinki, built in 1971, has been renovated at three sta-ges. Toward the very end of the project, a nice little detailwas added in the courtyard, called the miniature school. Itserves as both a courtyard fixture, a scale model of theactual school building, and an environmental work of art.

The versatile miniature school was born out of an ideaof Johan Olin and Aamu Song from Com-pa-ny. The di-mensions of the school building implemented in theshape of letter U could be reduced as such to create afixture on which the students can sit, or just “hangaround”. Scale models were also made of a few of theneighbouring buildings to provide more seating area.These were located on the other side of the courtyard.

The miniature school was made of concrete. The rein-forcement was installed and the sections poured on thesite in August. The buildings were poured first, and thenthe same forms were used for the plinths. The buildingswere assembled and the surfaces finished. A total of ca.seven tons of strength class K35 concrete was needed forthese weather resistant fixtures.

4

5

6

Minikoulu rakennettiin kesällä 2007. PuusepätKaj Lindholm ja Timo Kortelainen rakensivat muotitfilmivanerista, kärsivällisesti reilut 500 ikkunaa jaovea leikaten ja kiinnittäen vanerin sisäpintaan.

Raudoitukset tehtiin ja kappaleet valettiin paikanpäällä elokuussa. Ensin valettiin rakennukset, sit-ten samoja muotteja käyttäen sokkelit. Rakennuk-set koottiin ja pinnat viimeisteltiin. Säänkestävää,lujuudeltaan K35 betonia kalusteisiin kului noinseitsemän tonnia.

Lisätietoja löytyy osoitteesta:www.com-pa-ny.com [email protected]

Kuva

t: Jo

han

Olin

BET0703 s44-45 Minikoulu 18.10.2007, 16:1345

betoni 3 200746

Helsingin kantakaupungin asuinkortteleiden piho-jen uudistaminen on mielenkiintoista palapelin ko-koamista. Asukkaiden toiveet viihtyisyydestä ja toi-mivuudesta, huoltoyhtiön edellyttämät puhtaana -ja kunnossapitoseikat, rakentamismääräyksien jajärjestyssäännön asettamat rajoitukset, pelastus-toimen tarpeet sekä kaavalliset vaatimukset onsaatava soviteltua yhteen nykyisiä standardejahuomattavasti pienemmissä tiloissa ja naapureidenhyväksynnässä.

Tässä artikkelissa esiteltävät kohteet ovatAsunto Oy Tehtaankatu 36b ja Asunto Oy Iso Roo-bertinkatu 24 pienet kiviset pihat umpikortteleidensylissä. Pihat valmistuivat viime ja tänä kesänä.

ASUNTO OY TEHTAANKATU 36BTehtaankadulla asfaltoitu piha oli rajattu naapurinpysäköintialueena toimivasta pihasta repeytyneelläverkkoaidalla. Heikosti valaistua pihaa hallitsivatjäteastiat ja polkupyörät.

Suunnitelman lähtökohtana oli pienestä tilastahuolimatta erottaa toiminnot toisistaan ja muodos-taa pihalle suojattu oleskelualue. Rajanaapurin jarakennusvalvontaviraston kanssa saatiin soviteltuaaidan korvaaminen osittain muurilla siten, että py-säköintitoiminnat eivät enää häiritse pihalla oles-kelua, mutta tilallinen yhtenäisyys ja läpinäkyvyyssäilyvät. Kadulta porttikongin läpi nähtävissä olevamuurin osa toteutettiin muuta muuria korkeampanaja paksumpana ja korostettiin kauniilla Louis Poul-senin seinävalaisimella tuomaan pihalle houkutte-levuutta ja turvallisuutta sekä vahvistamaan kortte-lipihan rytmiä. Betoniharkoista muuratut muuritslammattiin ja pinnoitettiin harjaamalla TikkurilanFinnGard 500-pinnoiteella pehmein sävyin. Aita to-teutettiin Röslerin harmain teräslankaelementein.

Pyörät, tuuletusteline ja jätelajittelu rajattiin pi-han umpipäätyyn mahonkipetsatulla rimaseinäk-keellä, joka perustettiin uudelle betonilaatalle.Naapurin massiivinen tiiliseinä jätettiin hiekkapu-halletulle rosoiselle pinnalle, jonka elävyys tuotiinesiin valaistuksella.

KIVIKAUPUNGIN PIHAT– AS. OY ISO ROOBERTINKATU 24 JA AS. OY TEHTAANKATU 36B

Kati Miettinen-Suominen, arkkitehti SAFA

1, 4Pienestä tilasta huolimatta pihan toiminnot erottuvat toi-sistaan ja pihalle muodostuu suojattu oleskelualue.

2, 3Vanha asfaltoitu piha oli rajattu naapurin pysäköintialu-eena toimivasta pihasta repeytyneellä verkkoaidalla.

1

BET0703 s46-51 Pihat 18.10.2007, 17:3346

47betoni 3 2007

2 3

4

ASUNTO OY TEHTAANKATU 36BHELSINKI

Rakennuttajan edustaja:Isännöitsijäpalvelu Oy Ismo Vainiowww.isannoitsijapalvelu.fi

Arkkitehtisuunnittelu:Arkkitehtitoimisto Suominen OyKati Miettinen-Suominen ja Jarmo Suominenwww.arksuominen.com

Rakennesuunnittelu:Suomen Talokeskus Oy / RakennustekniikkaJorma Vivolin ja Nina Valliuswww.suomentalokeskus.fi

Rakennusurakointi:Insinööritoimisto Heikki Tamminen OyHeikki Tamminenwww.instotamminen.com

Betonikivet- ja laatat:Lemminkäinen Oywww.lemminkainen.fi

Valaisimet:Louis Poulsenwww.louispoulsen.com

Pinnoitteet:www.tikkurila.fi

Kivipöytä:www.ikikivi.com

Ruukut:www.lenimarkkinointi.fi

Irtokalusteet:www.ikea.fi

Kuvat: Kati Miettinen-Suominen, Jarmo Suominen

BET0703 s46-51 Pihat 18.10.2007, 17:3347

48 betoni 3 200748

5, 6Kiveys toteutettiin Lemminkäinen Oy:n Perinnekivellä roo-malaisella ladonnalla. Liikkumisväylät pihalla kivettiinharmaalla Perinnekivellä rakennuksen suuntaisesti huoli-telluin kantein.

7Pihalle tehtiin yksi kiinteä, upotettu istutusallas ikivihreil-le isoille pensaille.

5

6

Oleskelualuetta korostettiin pinnoittamalla semuurin suuntaan linjatulla valkoisella kiveyksellä.Kiveys toteutettiin Lemminkäinen Oy:n Perinneki-vellä roomalaisella ladonnalla. Liikkumisväylät pi-halla kivettiin harmaalla Perinnekivellä rakennuk-sen suuntaisesti huolitelluin kantein. Porttikongiinvalettiin vaalea betonipinta ja sen tilallista ilmettävahvistettiin seinävalaisimin. Kiveykset tehtiin van-han asfalttipinnan päälle hiekkapedille seinustojenja porttikongin vesieristysten paikkausten jälkeen.

Pihalle tehtiin yksi kiinteä, upotettu istutusallasikivihreille isoille pensaille. Lisäksi hankittiin suuretterrakotan väriset polyesteriset ruukut, jotka tuovatpihalle lämpöä ja vaihtelevuutta. Muurille raken-nettiin mahonkinen kiinteä penkki ja pihalle hankit-tiin vapaamuotoinen kivipöytä ympärivuotiseenkäyttöön.

Asukkaiden palautteen mukaan pihalla on nytetelä-eurooppalainen tunnelma ja se houkutteleeyhteiseen oleskeluun.

7

BET0703 s46-51 Pihat 18.10.2007, 17:3448

497 betoni 3 2007

ASUNTO OY ISO ROOBERTINKATU 24Iso Roobertinkadulla oli arkkitehtisuunnittelun alka-essa jo käynnissä pihan vuotavien betonikansienkorjaustyöt. Pihakansien korjaus toteutettiin pää-osin vanhan alalaattapalkiston päälle teräspalkeintuettuina betonilaattoina. Pintalaatat tehtiin kallis-tusvaluin ja uudet kiveykset asennettiin maakoste-alle betonille. Kannen vesieristys nostettiin seinilleja suojattiin betonivalulla, joka pinnoitettiin talonhenkeen hiertämällä STO laastilla.

Piha muodostuu kahdesta pienestä pihasta jakahdesta porttikongista. Etummainen pihoista

1asettuu vielä kahdelle tasolle. Ylemmältä tasoltaoli vuosien saatossa rakenneltu julkisivuun betoni-portaikkoja talossa sijaitsevan Lähetyskirkon hätä-poistumisteille. Pihaa hallitsevat ja ikkunoidenedessä kiemurtelevat portaat päätettiin korvata ke-vyemmillä teräsrakenteilla. Suunnittelu tehtiin täs-sä suojelukohteessa huolella yhteistyössä kaupun-ginmuseon, pelastuslaitoksen ja rakennusvalvonta-viraston kanssa.

Myös porrashuoneiden graniittiportaikot uusit-tiin nykyisten määräysten mukaisin mitoituksin. Pi-han kaiteet ja ikkunoiden turvakalterit uusittiin.

1, 2Asunto Oy Iso-Roobertinkadun piha muodostuu kahdestapienestä pihasta ja kahdesta porttikongista. Etummainenpihoista asettuu kahdelle tasolle. Pitkänomainen katu-mainen pihatila nostettiin korumaiseksi elementiksi ki-veämmällä se Lemminkäisen terraruskeilla Kartanonop-pakivillä ornamenttikuvioin valkoisten Kartanolaattojenmuodostamaan kehykseen. Korotettu oleskelupiha pin-noitettiin ympyräksi ladotuin punaisin graniittinoppakivin.

2

BET0703 s46-51 Pihat 18.10.2007, 17:3449

50 betoni 3 200750

ASOY ISO ROOBERTINKATU 24HELSINKI

Rakennuttajan edustaja:Isännöitsijäpalvelu Oy Ismo Vainio jaMika Blomeruswww.isannoitsijapalvelu.fi

Arkkitehtisuunnittelu:Arkkitehtitoimisto Suominen OyKati Miettinen-Suominenwww.arksuominen.com

Rakennesuunnittelu:Insinööritoimisto Konstru OyJorma Eskolawww.konstru.fi

Rakennusurakointi:Aronde OyMika Pulliwww.aronde.fi

Rautakaiteet ja -portaikot:Rauta-aika OyJarmo Anttilawww.rauta-aika.fi

Betonikivet ja -laatat:Lemminkäinen Oywww.lemminkainen.fi

Luonnonkivityöt:Askolan GranitJuhani Pousiwww.askolangranit.fi

Pinnoitteet:www.stofi.fi

Valaisimet:Targettiwww.candelaimport.fiLampaswww.luxplan.fi

Pihavarusteet:www.ovella.fiwww.joli.fi

3

4

5

Kaikki teräsrakenteet toteutti seppä Jarmo Anttilakirkon fasadin goottilaista henkeä modernisoivastitulkiten.

Pitkänomainen katumainen pihatila nostettiinkorumaiseksi elementiksi kiveämmällä se Lemmin-käisen terraruskeilla Kartanonopilla ornamenttiku-vioin valkoisten Kartanolaattojen muodostamaankehykseen. Korotettu oleskelupiha pinnoitettiin ym-pyräksi ladotuin punaisin graniittinoppakivin. Taa-immaiselle pikkupihalle tuotiin oma luonne slam-maamalla taustaseinä voimakkaan terrakottaan sä-vyyn STO Silco - tuottein. Seinälle ripustetut pyörä-koukut ja viereiset jätesäiliöt katettiin mustalla sa-delipalla.

Takapiha valaistiin kiveykseen upotetuilla valai-similla ja tunnelmaa tuovalla Lampaksen Cor-ten

pintaisella seinälampetilla. Seinälampetit valaise-vat myös porrashuoneiden sisäänkäyntejä. Kadultasaavuttaessa pienelle etuaukiolle on sijoitettu pi-han yleisvaloksi Cor-ten valaisinpylväs. Porttikon-geissa on pelkistetyt litteät, seinäpintoja korosta-vat kulkuvalot. Pihan aarteina olleet antiikkiset kot-tikärryt ja padat kunnostettiin ja maalattiin istutus-altaiksi kausikasveille.

Piha on kokenut täydellisen faceliftin ankeastaja ahtaasta takapihasta viihtyisäksi ja elämykselli-seksi osaksi keskusta-asumista.

4Vanhat kottikärryt ja padat kunnostettiin ja maalattiin is-tutusaltaiksi kausikasveille.

BET0703 s46-51 Pihat 18.10.2007, 17:3450

517 betoni 3 2007

COURTYARDS IN A STONE TOWN

The renovation of courtyards in the residential blocks indowntown Helsinki is an interesting puzzle. The resi-dents’ wishes of pleasant and functioning courtyards,the maintenance company’s requirements for easinessof cleaning and maintenance activities, the restrictionsspecified in building regulations and the Town Ordinan-ce, as well as the needs of the rescue services and thelimitations of the town plan have to be considered andadapted to areas that are considerably smaller than re-quired by current standards. And all this needs to be ap-proved by the neighbours, as well.

The projects presented in the article include thesmall stone courtyards inside enclosed blocks ofhousing corporations AsOy Tehtaankatu 36b and AsOyIso Roobertinkatu 24. The courtyards were completedlast summer and this summer, respectively.

The asphalted courtyard on Tehtaankatu Street wasseparated from the adjacent parking lot with a net fencethat was torn in many places. The courtyard was poorlyilluminated and dominated by garbage bins andbicycles. Despite the small size of the courtyard, thestarting point was to separate different functions fromeach other and to create a protected lounging area forthe residents. The next-door neighbour and the BuildingInspection Office gave permission to replace part of thefence with a built wall. This ensured that traffic in theparking lot no longer disturbs peace in the courtyard, butthe area still remained continuous and with an openview from one side to the other. The wall section visibleto the street through the gateway was built taller andthicker than the rest of the wall, and accentuated with awall luminaire to make the courtyard more attractiveand safe, and to strengthen the rhythm of the enclosedblock courtyard. According to feedback received fromthe residents, the courtyard is now characterised by asouth European atmosphere that encourages commonactivities.

When architectural design for the courtyard on IsoRoobertinkatu Street started, repairs of leaking con-crete decks were already under way. The courtyard com-prises two small courtyard areas and two gateways. Thefront courtyard further consists of two levels. The elon-gated street-like courtyard was stone-paved to turn itinto a raised decorative element. The raised loungingarea of the courtyard was paved in the shape of a circle.The smaller rear courtyard was given a character of its

own by applying on the back wall a brush coat in theshade of strong terracotta. The rear courtyard wasilluminated with luminaires recessed in the paving anda wall luminaire to create a special atmosphere. Thecourtyard had a complete facelift from an uninviting andcrowded back courtyard into a pleasant and excitingpart of downtown living.

6

7 8

9

3, 5, 6Kannen vesieristys nostettiin seinille ja suojattiinbetonivalulla, joka pinnoitettiin talon henkeen hier-tämällä STO laastilla. Pihakansien korjaus toteutet-tiin pääosin vanhan alalaattapalkiston päälle teräs-palkein tuettuina betonilaattoina. Pintalaatat teh-tiin kallistusvaluin ja uudet kiveykset asennettiinmaakostealle betonille.

7, 8Porttikongeissa on pelkistetyt litteät, seinäpintoja koros-tavat kulkuvalot.

9Taaimmaiselle pikkupihan taustaseinä slammattiin terra-kotan sävyyn STO Silco - tuottein. Pyöräkoukut on kiinni-tetty seinälle.

BET0703 s46-51 Pihat 18.10.2007, 17:3451

betoni 3 200752

Rooman länsiosassa sijaitsevaan Tor Tre Testeenrakennettu Dio Padre Misericordioso- kirkko onyksi niistä viidestäkymmenestä, kaupungin reuna-alueille valmistuneista kirkoista, jotka Vatikaanihalusi rakennuttaa kristikunnan 2000-vuotisjuhlankunniaksi. Aiheesta järjestettiin 1995 kansainväli-nen kutsukilpailu, jonka amerikkalaisen RichardMeierin laatima voittanut ehdotus toteutui lähessellaisenaan 2003.

Richard Meier nousi julkisuuteen 1970-luvunalussa, yhtenä New York Five-ryhmän jäsenenä.Ensimmäiset työt olivat lähinnä pientaloja, joideninspiraatiolähteenä oli eurooppalainen 1920- ja30-lukujen valkoinen funktionalismi. Myöhemmis-sä, isokokoisissa yksityistaloissa ja varsinkin niitäseuranneissa julkisissa rakennuksissa USA:ssa jaEuroopassa Meier rakentaa kokonaisuuden suora-kulmaisista osista, tuoden toisaalta niiden rinnallekontrastoivan elementin korostaakseen jonkin ti-lan tärkeyttä. Tor Tre Testen kirkko jatkaa samaateemaa. Kirkko-osa koostuu kaarevista osista, seu-rakuntakeskus on suorakulmainen. Rooman barok-kikirkoista moni rakentui aikoinaan samoin. Niissäluostari pihoineen edustaa yksinkertaista perusge-ometriaa, kirkkosali puolestaan rikasta tila- ja

KIRKKO KUIN POUL HENNINGSENIN VALAISIN

Arvi Ilonen, arkkitehti SAFA

3Sisääntulojulkisivu.

4Länsipääty.

muotomaailmaa.Kirkon tontti 1970-luvun ankeahkossa kerrostalo-

lähiössä on muodoltaan viuhkamainen korkeidenasuinrakennusten kehystäessä rakennuspaikkaa.Kirkko näkyy hyvin kadun päätteenä, mutta raken-nusta kiertävä, lähes kaksimetrinen betonimuuriportteineen on kaikkea muuta kuin kutsuva. Meierinkirkon sisäänkäynti on idässä ja kirkkosalista avau-tuu rajattuja näkymiä tulosuuntaan. Eteläsivu onkauttaaltaan umpinainen, länsipään ikkunoistaavautuu näkymiä puistoon, jossa on jäänteitä roo-malaisesta akveduktista.

Meier rakentaa kirkkosalin barokin mestareidentapaan pyrkimällä yhtenäisyyteen koveran ja kupe-ran muodon vastakohtaisuuksilla. Etelästä nähtynäedessä on kolme,erikorkuista kuperaa ulkoseinää,jotka paikoin jatkuvat sisätiloissa väliseininä. Kirk-kosalia ja seurakuntakeskusta erottaa kovera seinä.Viime mainittu on pystysuunnassa suora, mutta ku-perat seinät ovat myös vertikaalisesti kaarevia. Neovat samansäteisiä pallopintoja, mutta pallojenkeskipisteiden sijainti vaihtelee. Pohjaratkaisu onavoin. Noin 250 hengen kirkkosali liittyy avoimestiviereiseen pieneen kappeliin ja kastetilaan. Rippi-tuolikopit erottavat sivutiloja toisistaan.

Kirkko-osan tilat saavat luonnonvalonsa kaarevi-en seinien välisistä kattoikkunoista ja samojen sei-nien välisistä pystyikkunoista itä - ja länsipäädyis-sä. Kaarevat seinät jatkuvat ulos useita metrejä la-sipintojen ohitse sekä vaaka- että pystysuunnassaLuonnonvalo ja erityisesti auringon säteet eivätpääse suoraan sisätiloihin vaan sen sijaan monin-kertaisesti heijastuneina. Kirkkosalin alttarin taus-taseinä suodattaa länsivaloa ja sama tehtävä itäva-lon osalta on urkutilan alla olevalla seinämällä. Mo-lemmat seinämät ovat Tivolin travertiinia.

Tor Tre Testen kirkkoa voi luonnehtia valoinstru-mentiksi. Se toimii kuten tanskalaisen arkkitehdinPoul Henningsenin klassikkovalaisimet. Valaisintakatsottaessa valolähde on kätketty, mutta valo tul-vii lamelleista moninkertaisesti heijastuneena ulko-puoliseen tilaan. Kirkossa valon suunta on kääntei-nen koska valolähde on ulkopuolinen vallitsevavalo. Se ohjautuu lamellimaisten seinämien kauttasisätilaan, mutta valolähde, useimmiten kirkas au-rinko, pysyy sisätilassa katseilta suojattuna. Järjes-telyllä vältytään ikkunoihin asennettavilta, valoasääteleviltä kaihtimilta. Salien keinovalaistus nou-dattelee luonnonvalaistuksen periaatetta. Valaisi-met sijaitsevat yläikkunoiden yläpuolella, ulkotilas-sa. Täydentävää valoa antavat travertiinipintaiseen

3

1

2Poul Henningsenin -valaisin

4

1Pohjapiirros

1 eteinen2 kirkkosali3 alttari4 sakaristo5 kastetila6 kappeli7 rippituolit8 urut eteistilan yläpuolella

Kuva

t: Ar

vi Il

onen

BET0703 s52-56 Ilonen Meier 18.10.2007, 17:3752

53betoni 3 2007

3

4


54 betoni 3 200754

lattiaan upotetut spotit seinien vierustoissa.Richard Meierin 1980- ja 90-lukujen töille oli lei-

mallista julkisivujen valkoisuus ja neliöruudutus.Ulkoseinän ulkopintana oli usein emaloitu metalli-kasetti. Ruudutus on kirkossakin vallitsevaa, muttamateriaalina on nyt valkoinen betoni. Purjemaisetseinät on toteutettu valmisosista, jotka muistutta-vat meilläkin tuttua sandwich-elementtiä, ulko- jasisäpuolisine betonikuorineen. Noin 80 cm paksutelementit ovat keskenään samankokoisia, samanpallosegmentin osia, mutta kahden vastakkaisenpäädyn viistouksissa on eroja. Kaikki elementit onkuitenkin voitu tehdä yhdellä ja samalla teräsmuo-tilla. Kaarevilla kiskoilla kulkevien, liikuteltavien te-räskehikkojen avulla kootut seinät on jälkijännitettyvaaka- ja pystysuunnassa. Näin kaarevat seinätovat rakenteellisesti itsenäisiä, perustuksista ulok-keena olevia seiniä, joita ei tarvitse tukea toisiinsayläpohjapalkistolla. Pysyvään valkoisuuteen niinkuorien ulko- kuin sisäpinnoissakin on pyritty käyt-tämällä kiviaineksena Carraran marmoria ja lisää-mällä betonimassaan titaanioksidiin perustuvia fo-tokatalyyttisiä partikkeleita, jotka aktivoituvat va-lon vaikutuksesta ja neutraloivat julkisivupintaankerääntyneitä epäpuhtauksia.

Meierin kirkosta voi löytää yhtymäkohtia LeCorbusierin Ronchampin kappeliin ja Alvar AallonRiolan kirkkoon. Sen voi myös nähdä uudelleentul-kintana barokin mestarin Francesco BorromininSant´Ivo alla Sapienza-kirkosta. Molemmissa valoon pääosan esittäjä ja muotoa, tilaa ja sen dyna-miikkaa on etsitty geometrian, teknisen osaami-sen ja mielikuvituksen avulla.

5 6

7


557 betoni 3 2007

5Näkymä salin takaosaan

6Kirkkosali

7Kappeli

8

9 8Näkymä kappelin suuntaan

9Leikkaus


56 betoni 3 200756

CHURCH LIKE A LUMINAIREBY POUL HENNINGSEN

The Dio Padre Misericordioso Church built in Tor Tre Testein the west part of Rome is one of the fifty churches thatthe Vatican had built in the fringe areas of the city to cel-ebrate the 2000th anniversary of Christianity. An interna-tional invitational competition was organised to this ef-fect in 1995, and the winning entry of American designerRichard Meier was realised almost without changes in2003.

Meier’s Church shows similarities to the RonchampChapel by Le Corbusier and to the Riola Church by AlvarAalto. It can also be seen as a new interpretation of theSant´ Ivo alla Sapienza Church designed by the master ofbaroque Francesco Borromini. Light plays the lead role inboth, and form, space and its dynamics have beensearched for utilising geometry, technical expertise andimagination.

The Church in Tor Tre Teste could be called an instru-ment of light. It functions like the classic luminaires of theDanish architect Poul Henningsen. The light source can-not be seen in the luminaire, but the light appears to bemultiplied as it pours out through the lamellae into thesurrounding space. In the church the direction of the lightis inverse, as the light source is located outside. The lightfrom the outside is directed into the interior through wallsthat act like lamellae, but the light source – most oftenbright sunlight – remains hidden to the eyes of the peopleinside the Church. Thanks to this solution, no screens areneeded on the windows to control the amount of light.Artificial lighting in the Church halls is based on the sameprinciple as natural light. The luminaries are installedabove the top windows, outside the halls. Spotlights re-cessed in the travertine flooring by the walls supplementthe internal lighting.

Like the masters of Baroque, Meier’s objective is tobuild a consistent Church hall using concave and convexforms as contradictions. The south view is dominated bythree convex walls of different heights, partly continuedinside the Church as partition walls. The Church hall isseparated from the congregation centre by a concavewall, which is vertically straight. The convex walls, on theother hand, are also vertically curved, spherical surfacesof equal radii, but with varying centres of the sphere. Thebase plan is open, and the Church hall that seats 250 wor-shippers continues openly into the adjacent small chapeland baptising room. The confessional booths separate theannex areas from each other.

The external walls are made of white concrete. Thewing-like walls have been built of precast sections withan external and internal concrete shell. These sectionsresemble sandwich elements that are also used in Fin-land. They are ca. 80 cm thick and all of the same size,sections of the same spherical segment, but the two op-posite ends have been differently chamfered. Despitethis, all the elements could be produced using the samesteel form. The walls were erected by means of steelframes travelling on curving rails, and post-tensionedboth horizontally and vertically. This makes the curvedwalls structurally independent and cantilevered outsidethe foundations, with no need to tie them together withroof beams. In order to ensure that both the internal andthe external shells of the wall sections will remain white,Carrara marble has been used as aggregate and photocat-alytic particles based on titanium oxide have been addedin fresh concrete. They become activated under influenceof light and neutralise any impurities deposited on thefaçade surface.

10Pysyvään valkoisuuteen niin julkisivun kuorien ulko- kuinsisäpinnoissakin on pyritty käyttämällä kiviaineksenaCarraran marmoria ja lisäämällä betonimassaan titaani-oksidiin perustuvia fotokatalyyttisiä partikkeleita, jotkaaktivoituvat valon vaikutuksesta ja neutraloivat julkisivu-pintaan kerääntyneitä epäpuhtauksia.

10


betoni 3 2007 57

fib – Federation Internationale du Beton– KANSAINVÄLINEN BETONIRAKENTEIDEN JÄRJESTÖ

fib (Federation Internationale du Beton) syntyivuonna 1998 aiemmin erillisinä organisaatioina toi-mineiden CEB:n (Euro-International Concrete Com-mittee, perustettu 1953) ja FIP:n (International Fe-deration for Prestressing, perustettu 1952) yhteen-liittymänä. Fib jatkaa kahden emojärjestönsä työtäkaikilla betonirakentamisen osa-alueilla. Järjestötuottaa state-of-the-art raportteja, ohjeita ja suosi-tuksia sekä suunnittelijoille, että rakentajille. Semyös vaikuttaa normien kehittämiseen, esimerkiksiEuro normit ja Aasia-Tyynenmeren alueen normit.Fib myös järjestää ja sponsoroi alan kongresseja jawork shoppeja.

Fib:n organisaatio koostuu yleiskokouksesta, pu-hemiehistöstä, teknisestä neuvostosta ja sihteeris-töstä, jonka toimisto on Lausannessa Sveitsissä.Tämän ryhmittymän alla toimivat tekniset työryh-mät, jotka koostuvat jäsenistön asiantuntijoista.Työryhmien toimintaa ohjaa ja kehittää tekninenneuvosto, joka kokoontuu 1-2 kertaa vuodessa. Talo-utta ja hallintoa ohjaa yleiskokous ja puhemiehistö.

Järjestön tavoitteiksi on säännöissä määriteltybetonirakentamisen kehittäminen kansainvälisel-lä tasolla mm. tukemalla teoreettista ja sovelta-vaa tutkimusta, edistämällä betonin teknistä, ta-loudellista, esteettistä ja elinkaariominaisuuksienkehitystä.

1 2 3

Tapio Aho, diplomi-insinööriInsinööritoimisto Magnus Malmberg Oy

1Fib:n lehti Structural Concrete ilmestyy muutaman kerranvuodessa.

2, 3Fib:n julkaisee bulletiineja eri aihealueista.

4Fib:n organisaatio ja fib:ssä toimivat ryhmät: C = Commis-sions, T = Task Groups, SAG = Special Activity Groups.

BET0703 s57-59 Tapio Aho 18.10.2007, 19:0457

58 betoni 3 200758

Näihin tavoitteisiin pyritään:

– kannustamalla tutkimusta– yhdistämällä tutkimuksen ja toteutuksen par-

haita käytäntöjä– lisäämällä uutta tietoa julkaisujen, ohjeiden ja

kansainvälisten kongressien avulla– julkaisemalla ohjeita suunnittelijoille ja toteut-

tajille– tiedottamalla jäsenistölle säännöllisesti uusis-

ta kehitys- ja tutkimustuloksista

Fib:n tärkein ydintoiminta on työryhmät joissa beto-nirakentamisen eri alueille kehitetään ohjeita, kir-joitetaan julkaisuja ja valmistellaan uutta mallinor-mia seuraavaa normisukupolvea varten. Kaikki työ-ryhmät koostuvat jäsenistön edustajista ja useim-piin työryhmiin halutaan uusia aktiivisia jäseniä.Työryhmien mielenkiinnon alue on laaja, minkä voitodeta seuraavasta tällä hetkellä toimivien ryhmienluettelosta. Merkintöjen selitys: C = Commission,T= Task Group, SAG = Special Activity Group.

C1 RakenteetT 1.1 SuunnittelusovelluksetT 1.2 SillatT 1.5 Merirakenteet

C2 Rakenteiden varmuus

C3 Ympäristönäkökohdat suunnittelussa jatoteutuksessaT 3.5 Suojaavat betonirakenteet

T 3.6 Suuntaviivat ympäristötietoiseen suunnitteluunT 3.7 Betonirakenteiden kokonaisvaltainen elinkaariarviointiT 3.8 Vihreät betoniteknologiat elinkaarisuun- nittelussaT 3.9 Betonirakenteiden ympäristötietoisen suunnittelun käyttömahdollisuudet

C4 Rakenteiden toiminnan mallintaminen jasuunnitteluT 4.1 Käyttötilojen mallintaminenT 4.2 Murtotilan mallintaminenT 4.3 Betonirakenteiden suunnittelu palotilan- teessaT 4.4 Tietokonemallinnus ja suunnitteluT 4.5 Tartunnan mallintaminen

C5 Betonirakenteiden käyttöikäT 5.3 Arviointi, kunnossapito ja korjausT 5.4 Käyttöikäsuunnittelun opas

C6 ElementtirakenteetT 6.1 OntelolaatatT 6.2 LiitoksetT 6.6 Uusi mallinormi, elementtirakenteetT 6.7 Edullinen asuntorakentaminenT 6.8 Viallisten elementtien korjausT 6.9 Elementtirakennusten suunnittelu onnettomuuskuormia vastaanT 6.10 Elementtirakenteiden suunnittelu

lievästi seismisille alueille

C7 Suunnittelu maanjäristyksen vaikutuksilleT 7.4 Maanjäristysten vaikutusten arviointi- ja

suunnittelumenetelmät siltarakenteilleT 7.5 Korkealujuus betonirakenteiden suunnit-

telu maanjäristyksen vaikutuksilleT 7.6 Tärkeimpien maanjäristys normien kriitti-

nen vertailu

C8 BetoniT 8.2 Korkealujuus / high performance (HPC)

betonien konstitutiiviset mallitT 8.3 KuitubetonitT 8.5 SilikabetoniT 8.6 Ultra High Performance Fibre Reinforced

Concrete (UHPFRC)T 8.7 Vihreä betoni

C9 Raudoitus- ja jännitysmateriaalit ja -menetelmätT 9.3 Betonirakenteiden vahvistaminen poly-

meerikuituvahvikkeillaT 9.4 Jännemateriaalien käyttöikäT 9.7 BetoniteräksetT 9.9 Jännemateriaalien ja -menetelmien

käsikirjaT 9.11 Jänneankkureiden tartuntakapasiteetin

testausmenetelmätT 9.12 Maa-ankkuritT 9.13 Ulkopuolisten jänteiden käyttö siltara-

kenteissa

C10 RakentaminenT 10.1 Betonin jälkihoitoT 10.2 MuotitT 10.5 Elinkaari ylläpito

SAG 2 Komissioissa tuotetun tiedon levittäminenSAG 4 Kiinnitykset betoni- ja tiilirakenteisiinSAG 5 Uusi mallinormiSAG 6 Teräs-betoni liittorakenteet

Fib:n jäsenistö koostuu 37 virallisesta jäsenvaltioi-ta edustavasta delegaatiosta ja noin 900 jäsenestä,jotka edustavat 60 eri kansallisuutta. Yritys- tai yh-teisöjäseniä on 183, loput ovat henkilöjäseniä. Hen-kilöjäsenyyksiä on kahdenlaisia: ns. rivijäsen ja”kannatusjäsen”. Yrityksillä on kolme kategoriaajäsenyydelle riippuen siitä kuinka paljon ne halua-

5

BET0703 s57-59 Tapio Aho 18.10.2007, 19:0558

59betoni 3 20077

vat tukea järjestön toimintaa. Järjestön tulot koos-tuvat maiden, yritysten ja henkilöjäsenten jäsen-maksuista sekä julkaisujen myynnistä. Kaikki jä-senet saavat jäsenetuina fib:n lehden StructuralConcrete. Lehti ilmestyy muutaman kerran vuodes-sa ja se on oikea ”insinöörilehti”, sillä siinä julkais-taan paljon artikkeleita muun muassa betoniraken-teiden toimintaan liittyvien tutkimusten tuloksista.Viime vuosina jutut ovat paljolti liittyneet EC2:senaihepiireihin. Lisäksi jäsenet saavat kaikki julkais-tavat bulletiinit, joita niitäkin julkaistaan useitavuosittain. Jäsenet saavat myös pienen alennuksenkongressimaksuista.

Tulemalla jäseneksi on mahdollisuus kehittääammattitaitoaan, tavata kollegoita muista maista,olla askeleen edellä ja saada laajempi näkökulmahienoon ammattiimme. Toimimalla työryhmissä onmahdollisuus vaikuttaa asioihin oikea-aikaisesti elisilloin kun sisältöjä luodaan. Suomen kansallinenetu on olla toiminnassa mukana omia tavoitteitam-me vaalimassa, jälkikäteen tai sivusta neuvomallaei voi paljoa saada aikaan. Useimpiin työryhmiinotettaisiin mielellään mukaan uusia aktiivisesti toi-mivia jäseniä. Jos komissiotyöskentelyyn halukkai-ta henkilöitä löytyy, voi ottaa yhteyttä allekirjoitta-neeseen tai Suomen Betoniyhdistykseen.

Yritysten motiivi osallistua tulevaisuuteen täh-täävään normien ja ohjeiden valmisteluun on pitkäl-lä tähtäyksellä valmistautumista tulevaisuuden bis-nes olosuhteisiin ja kilpailukyvyn varmistamista uu-sien vaatimusten määrittelemässä toimintaympä-ristössä sekä eri rakennusmateriaalien välisessäkilpailuasetelmassa. Tällä hetkellä Suomen edus-tus on varsin vaatimaton, 10 henkilöjäsentä ja kol-me yritysjäsentä, joista kaksi on eturivin rakenne-suunnittelutoimistoja ja kolmas betoniteräksiä val-mistava yritys. Betonituoteteollisuuden yritykset jarakennusurakoitsijat loistavat poissaolollaan.

Paras tapa tutustua fib:n toimintaa on osallistuakongressiin tai symposiumiin, joita järjestetään vä-hintään yksi vuodessa. Seuraava on ensi keväänäAmsterdamissa, 19.- 22.5.2008. Aiheena on ”TailorMade Concrete Structures, New Solutions for OurSociety”. Ohjelmaan voi tutustua osoitteessawww.fib2008amsterdam.nl. Samalla sivustolla voimyös ilmoittautua. Kolmen päivän kongressin aika-na esitellään tyypillisesti kaksi- kolmesataa pape-

ria, eli ohjelman voi valita oman mielenkiinnon mu-kaan. Kongressikieli on englanti.

Esiteltävät aiheet liittyvät enimmäkseen betoni-rakenteiden tutkimukseen ja mallintamiseen taivaativien hankkeiden toteutukseen. Koko ajan li-sääntyy elinkaarisuunnitteluun ja ylläpitoon liitty-vät esitelmät. Eniten esitelmiä tulee Keski-Euroo-pan maista ja uusista EU:n jäsenmaista sekä Aasi-an maista. Maailmalla harrastetaan paljon betoni-rakenteisiin liittyvää perustutkimusta, esimerkiksibetonirakenteiden leikkauskestävyyteen liittyviätutkimuksia on viimevuosina esitelty huomattavanpaljon. Myös betonirakenteiden käyttöiän arvioin-tiin ja vauriomekanismeihin liittyvät aiheet ovat ol-leet suosittuja. Säilyvyys ja sen myötä betonin ima-go on tärkeä asia maailman laajuisesti.

Ohjelmaan kuuluu aina myös teknisiä excursioi-ta, joissa esitellään mielenkiintoisimpia esimerkke-jä järjestäjämaan viimeaikaisista rakennusprojek-teista. Taso on yleensä korkea, haluavathan isännätnäyttää parasta osaamistaan. Matkaan voi lähteämainiosti myös puolison kanssa koska tarjolla onaina mielenkiintoinen ”partner programme” taivaihtoehtoisesti voi tehdä oman ohjelman. Keväi-sestä Amsterdamista löytyy varmaan mielenkiin-toista tutkittavaa sillä aikaa kun puoliso on viisas-tumassa luennoilla.

Teknisen ohjelman lisäksi tapaamisissa on myösiltaisin rento sosiaalinen ohjelma, on muun muassaavajaisiltana järjestettävät tervetuliais kokkaritsekä päättäjäisillan banketti illallisineen ja ohjel-mineen. Tilaisuudet pidetään usein kulttuurihistori-allisesti merkittävissä rakennuksissa.

Fib:n toiminnan monipuolisuuteen, seuraaviintapahtumiin ja työryhmien sisältöihin voi tutustuatarkemmin järjestön internetsivuilla osoitteessawww.fib-international.org

Lisätietoja fib:n toiminnasta:

Tapio AhoSuomen edustaja fib:n Technical CouncilissaInsinööritoimistoMagnus Malmberg [email protected]

6

6Fib jakaa joka neljäs vuosi edistyksellisille betoniraken-teille palkintoja. Vuonna 2006 sai Rakenteet -sarjassapalkinnon muun muassa Seiun´in silta, joka sijaitsee To-kusimassa Japanissa. Silta on yksiaukkoinen maantiesil-ta, jonka jänneväli on 94 m. Kyseessä on ensimmäinen tä-mäntyyppinen ristikkosilta. Ensin rakennettiin maatuet,joihin riippuvat jännekaapelit ankkuroitiin väliaikaisesti.Niiden päälle nostettiin betonilaattoja ja teräsristikonelementit, joiden päälle kansilaatta valettiin. Jännekaa-pelien päällä oleva vetopaarre juotettiin jälkivalulla yhte-näiseksi. Tämän jälkeen kaapelit irrotettiin maatuista jaankkuroitiin lopullisesti kansirakenteeseen. Rakentami-sessa tarvittiin vain vähän muottityötä ja tuloksena saa-tiin toimiva liittoristikkorakenne.

INTERNATIONAL FEDERATION FORSTRUCTURAL CONCRETE – fib

fib (Federation Internationale du Beton) was formed in1998 when two previously separate organisations, CEB(Euro-International Concrete Committee, founded in 1953)and FIP (International Federation for Prestressing, found-ed in 1952) merged. fib continues the work of its two par-ent organisations in all the fields of concrete construc-tion. The organisation produces state-of-the-art reports,guidelines and recommendations for both designers andconstructors. fib is also involved in the development ofnorms, and organises and sponsors trade congresses andworkshops.

According to the Articles of Association, the objectiveof fib is to contribute to the development of concrete con-struction at international level, by supporting e.g. theoret-ical and applied research, and promoting the developmentof concrete in terms of technology, economy, aestheticsand life cycle properties. Efforts are focused on achievingthis objective.

The membership of fib consists of 37 official delega-tions of member nations, as well as ca. 900 members thatrepresent 60 different nationalities. The number of corpo-rate and community members is 183, the rest are personalmembers. Membership offers opportunities for develop-ing professional skills, meeting colleagues from othercountries, staying a step ahead of progress and obtaininga wider view of our wonderful profession. A seat in one ofthe working groups makes it possible to influence mattersat the correct time, when contents are being created. Par-ticipation and promotion of own objectives also servesnational interests – hindsight wisdom and staying in thesidelines never yielded any results.

BET0703 s57-59 Tapio Aho 18.10.2007, 19:0559

betoni 3 200760

Tallinnan lentokentän laajennus on yksi Viron suu-rimpia rakennusprojekteja. Puolitoista vuotta kes-tävät rakennustyöt rahoitetaan pääosin EU:n Yh-teenkuuluvuusrahastosta. Turvallisuus- ja ympä-ristömääräykset edellyttivät, että lentokenttäalu-eella sadevedet kerätään keskitetysti ja johde-taan alueelle rakennettavaan sadeveden puhdis-tuslaitokseen.

Virolainen rakennusliike Eesti Ehitus ja sen tytär-yhtiö Aspi AS asentavat jättimäisiä betoniputkiaTallinnan lentokentän laajennustyömaalla. Projekti-johtaja Peeter Sarv kehuu työskentelyolosuhteita.

”Lämmin syksy helpotti asennustöitä. Yli viidenasteen pakkasessa hiekan tiivistäminen betoniput-kien alla olisi vaikeampaa”, hän sanoo.

Betoniputket ja - kaivot toimittaa Tallinnan lento-kentälle Abetoni Oy. Asennustöissä on kerrallaannoin kymmenen miestä ja viisi kaivinkonetta. Abe-toni koulutti virolaisia työntekijöitä asennustöihinennen työmaan alkua syyskuussa.

”Betonirenkaiden asennus vaatii oman ammatti-taitonsa”, Sarv sanoo.

LAAJENNUSTA RAHOITTAA EUTallinnan lentokentän laajennus tehdään kahdessavaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa laajennetaanlentotoiminta-aluetta. Rullaustietä pidennetään jalentokoneiden seisoma-aluetta laajennetaan. Ken-tälle rakennetaan myös sadevesiviemäröinti puh-distusjärjestelmineen. Toisessa vaiheessa laajen-netaan matkustajaterminaalia.

Rakennustöihin kuluu reippaasti yli miljardi kruu-nua. Pelkästään lentotoiminta-alueen laajennusmaksaa yli 500 miljoonaa kruunua eli noin 35 mil-joonaa euroa. Euroopan Unionin Yhteenkuuluvuus-rahasto antaa summasta 85 prosenttia.

Lentotoiminta-alueen laajennustyöt voitti kon-sortio, jossa ovat mukana Viron suurimmat maanra-kentajat AS Talter, AS Aspi ja Teede REV-2 sekäLemminkäinen Oy ja Eesti Ehitus AS. Sadevesivie-märeiden asennuksesta vastaavan Aspi AS:in verk-ko-osaston johtaja Aivar Krüger sanoo, ettei projek-tia olisi voinut tehdä pienemmällä ryhmällä.

”Virosta on vaikea löytää muun muassa takuitanäin suureen projektiin”, hän sanoo.

TURVALLISUUS RATKAISI VALINNANLemminkäinen Oy teki 11 vuotta sitten kiitoratojenensimmäisen laajennuksen. Kentällä käytettiin jotuolloin sadevesien keräämiseksi betoniputkia.Laajennuksen yhteydessä ei edes keskustelu vaka-vasti muista vaihtoehdoista, vaikka vanhoista put-kista uusitaan 80 prosenttia. Pääosin uusiminenjohtuu kuivatettavan alueen laajenemisesta, jolloinmyös putkien kokoa joudutaan suurentamaan.

“Valinnan sanelivat tekniset määräykset sekäbetoniputkien nopea toimitusaika”, Aivar Krügerarvioi.

Virossa hiekkapohjainen maa on tehnyt kaivuu-työt helpoksi. Maakerrosten alapuolella oleva kalk-kikivi kuitenkin on hidastanut jonkin verran kaivuu-työtä. Sadevesiviemäriä tulee maan alle 7,6 kilo-metriä ja pintaan asennettavia sadevesirännejä viisikilometriä. Betoniputkia käytetään työmaalla aina,kun putken läpimitta on yli 200 millimetriä. Parhail-laan Suomesta tulee viiden tonnin painoisia putkia,joita kuorma-auton lavalle mahtuu kerrallaan neljä.Niitä voidaan käsitellä vain koneellisesti.

“Kuljetukset hidastavat asennustöitä. Saammekerrallaan vain yhdeksän metriä putkea. Esiasenne-tut kumitiivisteet onneksi helpottavat töitä”, Krügerkiittelee.

TALLINNAN LENTOKENTÄLLE BETONIPUTKET SUOMESTA– SADEVESIVIEMÄRÖINTIÄ SEITSEMÄN KILOMETRIÄ

Leena Hietanen, toimittaja

1

1Lentoliikenne ei häiriinny Tallinnan kentällä betoniputkienasennuksen takia.

BET0703 s60-61 Tallinna 18.10.2007, 17:4560

61betoni 3 2007

2Lämmin syksy on auttanut Peeter Sarven ja Aivar Krügerinmukaan hiekan tiivistämistä raskaiden renkaiden alla.

3Peeter Sarv ja Aivar Krüger valvovat Tallinnan lentoken-tällä sadevesiviemärien asennusta. Peeter Sarven mu-kaan kaivojen paikat ovat tuottaneet suunnittelijoilleongelmia.

SUUREHKO KAUPPAAbetoni Oy toimitti putket Tallinnan lentokentälleedellisen kerran jo 11 vuotta sitten. Abetonin myyn-tipäällikkö Juhani Aunola arvioi tämänkertaisen be-toniputkitoimituksen merkittäväksi yhtiölleen.

“Tämä on suurehko kauppa. Toimitamme tavaraa2700 tonnia. Se tarkoittaa toistasataa autokuormal-lista putkia ja kaivoja Lohjan tehtaalta Viroon puo-lentoista vuoden aikana”, hän sanoo.

Laajennuksen rakennuttamisesta ja valvonnastavastaa konsulttitoimisto Ramboll Finland Oy yhteis-työssä kahden paikallisen kumppanin kanssa. Pro-jektipäällikkö Mauno Naparin mukaan suunnitteli-jat valitsivat jo kolme vuotta sitten betoniputketteknisesti parhaana. Perinteisesti satamat ja lento-kentät ovat betoniputkikohteita.

“Putkilinjojen on kestettävä isoja, raskaita kuor-mia. Niiden on oltava myös turvallisia, sillä niidenkautta kulkee myös erilaisia kemikaaleja, kuten jää-nestoaineita, Napari sanoo.

YMPÄRISTÖARVOT TÄRKEÄSSÄ ASEMASSASadevedet johdetaan kenttäalueelle rakennetta-vaan sadeveden puhdistuslaitokseen, josta puhdis-tettut vedet ohjataan kaupungin sadevesiverkkoon.

“Lentokentällä tehdään runsaasti muutoksia.Laajennuksen yhteydessä suuri osa entisistä nurmi-kentistä asfaltoidaan, jolloin kuivatettava alue kas-vaa. Kaikki sadevedet pyritään keräämään tarkastitalteen ja johtamaan jätevedenpuhdistamolle, Na-pari kertoo.

Tallinna saa juomavetensä kentän vieressä ole-vasta Ülemiste-järvestä.

“Ympäristöasiat ovat Ülemisten päävedenotta-mon takia tärkeitä, Napari korostaa.

Tallinnan lentokentän terminaali on suunniteltupalvelemaan vuosittain 1,4 miljoonaa matkustajaa.Terminaalin kautta kulkee jo tänä vuonna 1,6 mil-

2

3

CONCRETE PIPES FOR TALLINN AIRPORTDELIVERED FROM FINLAND

The expansion of Tallinn Airport is one the largestconstruction projects in Estonia. Safety and environmen-tal regulations required a centralised rainwater collectionsystem in the airport area, with water led to a rainwatertreatment plant also built in the area.

The Estonian construction company Eesti Ehitus to-gether with a subsidiary of the company, Aspi AS, is in-stalling gigantic concrete pipes on the construction site ofthe Tallinn Airport expansion project. The concrete pipesand wells are delivered by Abetoni Oy. The installationproject employs ca. 10 men and 5 excavators at a time.

The load-bearing capacity of the pipelines has to behigh. They also need to be safe, as they will carry differ-ent chemicals, such as deicing fluids. The total length ofthe underground rainwater drainage system is 7.6 km,and another 5 km of rainwater drains will be installed onthe ground. Concrete pipes are used in this project in allpipeline sections where the diameter of the pipe exceeds200 mm.

Kuvat: Albert Truuväärt

joonaa matkustajaa. Laajennettu terminaali raken-netaan 2,5 miljoonalle matkustajalle. Laajennus-työt ovat osa Viron lähitulevaisuudessa toteutuvaaliittymistä Schengen-maiden joukkoon. Lentoken-tän laajennustöiden on määrä valmistua maalis-kuussa 2008.

BET0703 s60-61 Tallinna 18.10.2007, 17:4561

betoni 3 200762

Muurlan ja Lohjan välisen moottoritien rakentami-nen on ollut käynnissä lähes kaksi vuotta. Vuodenkuluttua, marraskuussa 2008, on koko 52 kilometrinpituinen moottoritie tarkoitus ottaa liikenteelle.Tiehanke on Suomen kaikkien aikojen suurin ja setyöllistää työmaalla noin 800 henkilöä.

HISTORIATurun ja Helsingin välisen moottoritien historia onpitkä. Ensimmäinen moottoritietyömaa käynnistyiyli 50 vuotta sitten vuonna 1956, kun Tarvontien ra-kentaminen alkoi Helsingissä. Tähän mennessä vii-den vuosikymmenen aikana moottoritietä on raken-nettu 111 kilometriä. Viimeisen osuuden, 51 kilo-metrin mittaisen Muurlan ja Lohja välisen tieosanrakennustyöt aloitettiin loppuvuodesta 2005. Tämänviimeisen osuuden toteutusvauhti on aikaisempaanverrattuna huomattavan nopeaa; 52 kilometriämoottoritietä valmistuu liikenteelle otettavaksi kol-messa vuodessa. Hankkeen liikenteelleoton tavoite-päivä on 15.11.2008. Nopean toteutuksen mahdol-listaa valittu hankintamalli, elinkaarimalli.

Hankkeen tilaajana toimii Tiehallinto. Vuosien2004 - 2005 aikana käydyn kansainvälisen kilpailunperusteella hankkeen toteuttajaksi valittiin TieyhtiöYkköstie Oy, joka vastaa hankkeen suunnittelun jarakentamisen lisäksi myös sen hoidosta ja ylläpi-dosta sekä rahoituksesta 21 vuoden ajan.

SUOMEN SUURIN TIEHANKEHanke on mittava tiehanke ja sen kustannusarvioon 300 miljoonaa euroa. Kustannusten tarkempi ja-

E18 MUURLA - LOHJA -MOOTTORITIE

Juha Sillanpää, projektipäällikköTiehallinto

kautuminen selviää oheisesta kaaviosta. Tunnelienosuus on suurin, 30 % ja siltojen 21 %.

Tälle moottoritiejaksolle ovat ominaisia syvätkallioleikkaukset ja korkeat penkereet, koska tiekulkee poikkisuuntaan alueen korkeussuhteisiinnähden. Korkeiden kallioselänteiden välissä on ka-peita pelto- tai metsälaaksoja. Tästä syystä osuu-delle toteutetaan peräti seitsemän moottoritietun-nelia, joiden yhteispituus on 5,2 kilometriä. Toisenahankkeen erityispiirteenä on ylijäämämassojenpoikkeuksellisen suuri määrä, jonka käsittely on tar-jonnut palveluntuottajalle innovaatiomahdollisuuk-sia. Tien rakentamisessa on panostettu ympäristönlaatuun, mikä näkyy tunneleiden lisäksi laajana jatehokkaana meluntorjuntana, pohjavesisuojauksinasekä lukuisina maisemasiltoina.

Moottoritie varustetaan nykyaikaisella telema-tiikkajärjestelmällä, joka kerää tietoa tien liikenne-ja keliolosuhteista. Siihen kuuluvat liikenteen- ja ke-linseurantalaitteet sekä liikenteen ohjauslaitteet.Järjestelmän avulla voidaan antaa liikennetiedottei-ta, ohjata liikennettä ja hallita mahdolliset häiriöti-lanteet turvallisesti ja tehokkaasti. Erityisesti tunne-lit on varustettu useilla teknisillä järjestelmillä, jotkaosaltaan takaavat korkean tunneliturvallisuuden.

ENNÄTYKSELLINEN TOTEUTUSVAUHTIMuurlan ja Lohjan välisellä osuudella rakennustyötovat olleet käynnissä vajaat kaksi vuotta ja hank-keella työskentelee noin 800 henkilöä, joista 90 onsuunnittelijoita. Konekalustoa työmaalla on 250 -300 kpl. Maansiirtotöissä keskimääräinen päivä-vauhti on ollut jopa yli 30 000 m3ktr päivässä.

Hankkeeseen kuuluvat seitsemän kaksoistunne-lia on jo louhittu läpi ja niiden sisustus- ja varuste-lutyöt ovat käynnissä. Myös päällystystyöt on aloi-tettu kesällä 2007 ja tavoitteena on saada kolmas-osa päällysteistä tehtyä vuoden 2007 aikana. Myössiltojen rakentaminen on hyvässä vauhdissa. Kaik-kiaan 75 sillasta on kesään 2007 mennessä jo valet-tu 40 siltaa, joista useat ovat jo liikenteellä.

ELINKAARIMALLI TOTEUTUSMUOTONAHanke toteutetaan ns. elinkaarimallihankkeena, jossahanke on kilpailutettu kokonaisuutena toisin kuin pe-rinteiset rakennushankkeet, joissa suunnittelu, raken-taminen ja ylläpito on pilkottu erillisiksi urakoiksi.Palveluntuottajalla on aikaista laajempi vastuu ja toi-saalta myös enemmän vapautta mm. teknisten ratkai-sujen valinnassa. Tiehallinto Tilaajana ja palvelun-tuottaja ovat sopineet palvelumaksusta, jolla kate-taan hankkeen kustannukset ja jota maksetaan palve-

1Uusi ja vanha ykköstie Lahnajärven kohdalla.

2E18 -hankkeen kustannusten jakautuminen.

3Huitinjoen liittopalkkisilta Suomusjärvellä.

1

2 3

SkyL

ine

Foto

SkyL

ine

Foto

BET0703 s62-67 E18 18.10.2007, 17:4862

63betoni 3 2007

1

3

BET0703 s62-67 E18 18.10.2007, 17:4863

64 betoni 3 200764

4Saarilammen alikulkukäytävän jännitystyö käynnissä huh-tikuussa 2007. Sillan kannen sisällä olevat jännepunoksetesijännitetään hydraulipumpun voimalla.

5Pernjärven sillan kannen raudoitustyö on aloitettu. Siltaon hankkeen pisin, 256 metriä.

6Haarajärven vihersillan muotti- ja raudoitustyö on meneil-lään. Sillan tarkoituksena on mahdollistaa eläinten estee-tön kulku moottoritien yli.

Joun

i Saa

risto

4

5

6

Joun

i Saa

risto

Jou n

i Sa a

risto

luntuottajalle 21 vuoden ajan. Hankkeen kokonaisar-vo on noin 700 miljoonaa euroa. Kun sopimus aika-naan päättyy vuonna 2029, Tieyhtiö Ykköstie luovut-taa tien Tiehallinnolle sovitussa kunnossa.

E18 MUURLA - LOHJA -MOOTTORITIE

Moottoritietä 51,3 kmRamppeja 16,0 kmEritasoliittymiä 8 kplMuita yleisiä teitä 12,5 kmYksityisteitä 23,8 kmSiltapaikkoja/siltoja 47 kpl/75 kplKaksoistunneleita 7 kpl/5,2 kmPohjavesisuojauksia 4,2 km– Siltoja 75 kpl– Betoni 65 000 m3

– Betoniteräs 6 500 000 kg– Liittoteräsrakenteita 2 500 000 kg– Maaleikkausta 5 000 000 m3ktr– Kallioleikkausta 6 000 000 m3ktr– Murskauksia 2 700 000 t– Pilaristabilointia 140 000 m– Nauhapystyojia 70 000 m– Tb-paalutusta 150 000 m– Paalulaattaa 40 000 m2

– Geovahvisteita 230 000 m2

– Pohjaveden suojauksia 80 000 m2

– Kerrosrakenteita 600 000 m3rtr– Päällysteitä 2 000 000 m2

– Meluesteitä 28 km– Tunnelilouhintaa 5 700 m3ktr– Liikenteen hallinta: telematiikka, valaistus,

viitoitus, liikennemerkit

BET0703 s62-67 E18 18.10.2007, 17:4964

657 betoni 3 2007

”Yhteensä 100 000 kuutiota”, arvioi projektipäällik-kö Mauri Ketonen määräksi, jonka E18 Muurla -Lohja 52 kilometrin pituisen moottoritieosuuden ra-kennustyöt tulevat nielaisemaan betonia. ”Yhteen-sä 75 siltaan 49 siltapaikassa, pengerlaatat, 28 tun-nelin suuaukon betonirakenteet”, hän listaa omanvastuualueensa työmaalla. Lisäksi betonia kuluutunnelien ruiskubetonointiin.

Lokakuun alussa Ketonen kertaa tyytyväisenätyömaatilannetta, jossa betonitöiden valmiusasteon noin 75 prosenttia. ”Aikalailla täsmälleen alku-peräisten suunnitelmien mukaisesti. Vuoden 2007lopussa ollaan 85 prosentissa, joten vain kuudes-osa jää vuodelle 2008. Liikenteellehän moottoritieavataan ensi syksynä 15. marraskuuta. Urakka-aikamm. vihertöiden osalta jatkuu vuodelle 2009.”

”Täällä olemme kaikki työyhteenliittymän miehiä,emme skanskalaisia tai lemconilaisia”, Ketonen vas-taa uteluun aikaisemmista töistä. Mies paljastuu ko-keneeksi sillanrakentajaksi, joka on nykyisessä työs-sään ”lainassa” Skanskan siltayksikön vetäjän hom-mista. Työmaakuvion hän kertoo poikkeavan tavalli-sesta urakasta sikäli, että kanssakäymistä hankkeenvarsinaisen tilaajan kanssa on itsellä normaalia vä-hemmän: ”Työyhteenliittymällehän tilaaja on TieyhtiöYkköstie Oy, jolta Tiehallinto on hankkeen tilannut.”

Tiehallinnon tilaaman hankkeen toteuttamisestavastaavan Tieyhtiö Ykköstie Oy:n osakkaita ovat

SATATUHATTA KUUTIOTA BETONIA

Skanska Infrastructure Development AB Ruotsista,John Laing Infrastructure Ltd Isosta-Britanniasta jaLemminkäinen Oyj Suomesta. Tieyhtiö Ykköstieteettää suunnittelu-, rakentamis- ja kunnossapito-työt työyhteenliittymällä, jonka muodostavatSkanska Infra Oy ja Lemcon Oy.

SEITSEMÄN PITKÄÄ SILTAPARIATalven 2007 Ketonen kertaa olleen sillanrakentajil-le sikäli loistava, että sille osui vain parin viikonpakkasjakso, jonka aikana valuja ei voinut tehdä.”Valoimme tammikuussakin kaksi siltakantta koh-tuullisissa olosuhteissa.”

Hankkeen merkittävimmiksi silloiksi hän listaaseitsemän 140 - 250 metriä pitkää parisiltaa: Hui-tinjoki, Pernjärvi, joka on silloista pisin, Hossansal-mi, Haijala, Sepänniemensalmi, Raati ja Vestankor-pi. Niistä kolme on vesistö- ja neljä laaksosiltaa,viisi on liittoteräs- ja kaksi jännebetonirakenteisia.

Hankkeen sillat ovat tyypiltään teräsbetonisiakehäsiltoja, teräsbetonisia laattasiltoja ja jännitet-tyjä palkkisiltoja sekä liittoterässiltoja. Erikoisuuson vihersilta, joka on hyötyleveydeltään 35 metriä,se on teräsbetoninen holvisilta.

Ketosen mukaan rakenneteknisesti silloissa eiole kikkailtu: ”Niissä on käytetty koeteltuja, hyviäratkaisuja. Jo tarjousvaiheessa oli lähtökohtanalöytää keinot, joilla sillat täyttävät paitsi tiukan ai-

7


Jouni Saaristo

7Muurlan eritasoliittymästä vanhalle Ykköstielle johtavamaantie on louhittu. Taustalla näkyy kevään aikana kierto-tienä toiminut yhteys työnaikaisine kiertoliittymineen.Kuva on heinäkuulta 2007.

BET0703 s62-67 E18 18.10.2007, 17:4965

66 betoni 3 200766

kataulun myös tulevan 21 vuoden hoitovastuun vaa-timukset”, hän korostaa. Sama varma linja on hä-nen mukaansa myös perustuksissa, joissa on olo-suhteiden mukaisesti käytetty monia ratkaisuja: be-tonipaaluja, putkipaaluja, porapaaluja, maanvarai-sia rakenteita.

Seitsemän Ketosen luetteleman siltaparin mer-kitys paljastuu myös kustannusjaosta: niiden osuuson siltojen kokonaispotista peräti 70 prosenttia.”Huitinjoen, Pernjärven ja Vestankorven siltojenmolemmat kannet on jo valettu, Hossansalmessa jaSepänniemessä olemme valaneet toisen kannen.Haijalan laaksosillan molemmat kannet valetaanvielä tämän vuoden puolella, loput isojen siltojenneljästä kannesta betonoidaan vuoden 2008 ke-väällä.

Isoista silloista on jännitettyjä kaksi: Pernjärvi jaSepänniemensalmi. ”Pernjärven vesistösilta on ul-konäköseikkojen takia viisteellinen. Betonimenekinkannalta se oli isoin: siihen meni 2500 kuutiota be-tonia per silta. Kumpikin kansi valettiin yhtäjaksoi-sesti neljässä vuorokaudessa. Kaksi15 miehen va-luporukkaa teki 12-tuntisia vuoroja.”

OIKEITA MASSOJA HAETTIIN YHTEISTYÖSSÄBetonimassa työmaalle tulee kahdesta suunnasta:Salosta ja Lohjalta. Viime kevään ja kesän alkupuo-len betoniasemillakin painettiin 24-tuntisia päiviä,jotta massat saatiin työmaan kaikkiin kohteisiin.

Ketonen korostaa logistiikan tärkeyttä. ”Alussamyös haettiin oikeita betonireseptejä yhdessä be-tonintoimittajan kanssa. Erityisesti siltojen reuna-palkkien K70 P70 -betoneissa suhteitusta ja sekoi-tusaikoja piti optimoida, jotta korkealujuuksinenbetoni saatiin työmaan kannalta työstettäväksi.”

Ketonen huomauttaa, että sillantekijä elää ainaolosuhteiden armoilla: ”Isossa hankkeessa ei kovinpitkään voi odotella säätilan muutoksia. Yhden isonsiltakannen valua siirsimme viikolla, kun säätiedo-tukset lupasivat sadetta. Viikon kuluttua olikin sit-ten ankara helle, joka ei sekään ole ihannetila va-lulle”, hän kertoo esimerkin.

Täydellisyyteen ei betonitöissäkään ole päästy.Tiehallinto tilaajana on kohdistanut pistokoeseu-rantansa erityisesti siltojen rakentamisen laadun-tarkkailuun. Vaikka heinäkuun 2007 työmaarapor-tissa todetaan, että siltatöiden työ- ja laatusuunnit-telu sekä laadun dokumentointi on ajan tasalla ja

8Yhdyskäytävän seinän betonointi on käynnissä Pitkämäentunnelissa.

9Karnaisten tunnelin läntinen suuaukko ja Sepänniemen-salmen sillat. Suuaukon holvikaaren muottityö on käyn-nissä. Eteläinen silta on jo valettu ja työmaaliikenteellä.Pohjoisen sillan työsiltaa valmistellaan telineen rakenta-miseksi.

8

9

Joun

i Saa

risto

Jou n

i Sa a

risto

BET0703 s62-67 E18 18.10.2007, 17:4966

677 betoni 3 2007

E18 MUURLA-LOHJA MOTORWAY

The construction project for the motorway between Muur-la and Lohja has been in progress for almost two years.According to the plans, traffic on the 52-kilometre longmotorway will start in November 2008. This is the largestroad construction project ever in Finland, with ca. 800workers employed on the site. The cost estimate of theproject is 300 million euros.

The motorway section is characterised by deep opencuts and high embankments, because the road runs in hor-izontal direction with respect to the relief of the area.Narrow valleys of fields or woodland are located betweentall rock ridges. For this reason, seven motorway tunnelswith a total length of 5.2 km will be constructed in thissection. Another special feature of the project is the ex-ceptionally large amount of surplus earth, and theprocessing of this surplus has opened up many innovationopportunities to the service provider. In the motorwayconstruction project, special focus has been on environ-

10 Jouni Saaristo

täyttää tilaajan vaatimukset, huomautettavaakinlöytyy, kuten joitakin harvavaluja.

Ketonen toteaa, että vaikka siltamies ei tietystisiedä yhtään harvavalua, hän on varsin tyytyväinen,jos noin 100 000 näkyvällä betonipintaneliölläpäästään harvavaluissa alle promillen.

Itsetiivistyvää betonia hankkeen silloissa ei olekäytetty: ”Mietittiin kyllä. Perussiltatyössä itsetii-vistyvän betonin järkevä käyttöalue ovat pilarit.Massa vaatii kuitenkin aika rajut muotit, joten tällähetkellä käyttö on mielestäni perusteltua vain eri-koiskohteissa.”

TUNNELIEN SUUAUKOT OVATKAIKKI TYÖN ALLATunnelin suuaukkoja tehdään yhteensä 28. ”Ne ovatbetonirakenteina suhteellisen suuritöisiä ja hanka-lia toteuttaa, koska rakenteet tehdään kalliota vas-ten. Valmiusaste on tällä hetkellä noin 60 prosent-tia. Vuoden lopussa valmiusaste nousee jo 90 pro-senttiin”, Ketonen arvioi.

Sisäpuolella tunnelit ruiskubetonoidaan. Työt ei-vät ole Ketosen vastuulla, mutta laput silmillä miesei ole työmaalla kulkenut. ”Kalliota vasten tehtävä

mental quality, which in addition to the tunnels is reflect-ed in extensive and effective noise abatement efforts,groundwater protection and several landscaped bridges.

The project is realised as a so-called life cycle project,with tenders invited for the entire project in contradictionto traditional construction projects, where design, con-struction and maintenance are divided into separateprojects. The service provider bears a more comprehen-sive responsibility, but also has more freedom in the se-lection of technical solutions, for example. The FinnishRoad Administration as the Client and the service provid-er have agreed on a service payment, which covers theproject costs and is paid to the service provider over aperiod of 21 years. The total value of the contract is ca.700 million euros. When the contract expires in 2029, theservice provider Tieyhtiö Ykköstie hands the motorwayover to the Road Administration in the agreed condition.

ruiskutus on käsittääkseni jo kaikki tehty. Eristeker-roksen päälle tehtävät palosuojaruiskutukset ovatparaikaa käynnissä ja kestävät keväälle 2008.

10Hossansalmen siltojen telinetyö etenee. Pohjoisen sillantelineet ovat valmiit ja raudoitus tehty. Eteläisen sillanvälitukien ja työsillan rakentaminen on käynnissä.

BET0703 s62-67 E18 18.10.2007, 17:4967

betoni 3 200768

ITSETIIVISTYVÄ BETONI JA SEMENTTIVALINNAT SILLANRAKENTAMISESSA

Seppo Matala, tekniikan tohtoriMatala Consulting

Tiehallinto on ajantasaistanut sillanrakentamistakoskevaa ohjeistoaan vastaamaan uudistetun beto-ninormin vaatimuksia ja ”normittamalla” myös itse-tiivistyvän betonin käyttöä koskevia ohjeita. ITB-oh-jeistus katsottiin välttämättömäksi, koska beto-ninormeihin ei ole toistaiseksi sisällytetty asian-omaisia vaatimuksia ja koska kansainvälinen nor-mitustyö on vielä IT-betonin osalta keskeneräinen.

Toinen merkittävä muutos on sisällytetty Betoni-rakenneohjeeseen, jossa määritellään sillan osillerasitusympäristöstä riippuvat rasitusluokkaryhmät,joiden perusteella on asetettu vähimmäisvaatimuk-set betonin lujuudelle, P-luvulle ja betonipeitteen

nimellisarvolle. Tämän lähinnä suunnittelua koske-van ohjeen lisäksi on laadittu suunnittelijoita var-ten ohje sulfaatinkestävän sementin valitsemiseksisillanrakennuskohteissa. Seuraavassa tarkastel-laan lähemmin edellä esitettyjä ohjeita.

ITSETIIVISTYVÄN BETONINLAATUVAATIMUKSETItsetiivistyvän betonin eli IT-betonin käytön mahdol-listamiseksi Tiehallinto lisäsi sillanrakentamistakoskevaan ohjeeseen ”Sillanrakentamisen yleisetlaatuvaatimukset. Betonirakenteet – SYL 3” IT-be-tonia koskevat laatuvaatimukset jo vuonna 2005.

1Mustasaaressa sijaitsevan Raippaluodon sillan tuissa,päällysrakenteessa ja pyloneissa on käytetty sulfaatin-kestävää portlandsementtiä.

2Sillan siipimuurin pilasterin raudoitus.

3Jännitetyn teräsbetonisen palkkisillan päätypalkin ankku-rointialueen raudoitus.

1 Markku Nousiainen, TIEH

BET0703 s68-70 Seppo Matala 18.10.2007, 17:5168

69betoni 3 2007

SYL 3:n IT-betonia koskevat laatuvaatimukset kir-jattiin ohjeiston sisään tavanomaisen tärytettävänbetonin laatuvaatimusten joukkoon. Suurimmat li-sävaatimukset koskevat betonin ennakkokokeita,betonimassan laadunvalvontaa, työnsuoritusta jasen laadunvalvontaa.

IT-betoni on erikoisbetonia, jonka laatuominai-suuksien vaihtelu on herkkä osa-ainemuutoksille.Koska materiaalin käyttö varsinkin paikallavalukoh-teissa on harvinaista, tulee betonin valmistamises-sa betonin laadusta, laadun toteamiseksi tehtävistäennakkokokeista ja käytettävistä koemenetelmistäsekä vastuurajoista betonoinnin aikana ja kohteentoteutustavasta sopia ennakolta massan valmista-jan ja urakoitsijan välillä.

Tuoreen IT-betonin koostumuksen määrittämi-seksi, koossapysyvyyden ja itsetiivistyvyysominai-suuksien ja huokostusilman pysyvyyden varmista-miseksi tehdään tarvittavat ennakkokokeet. Paikal-lavalukohteissa lisäksi edellytetään, että kuljetus-matkan, lämpötilan, valumenetelmän ja rakennus-paikalla tehtävän massan notkeuden korjaamisenvaikutus tuoreen betonin ilmamäärään ja ilman py-syvyyteen selvitetään. Koska itsetiivistyvän betoninlaadunvalvontakokeiden koemenetelmiä ei olestandardoitu, jouduttiin SYL 3:een liittämään tarvit-tavien koemenetelmien kuvaukset.

Koevalun käyttö on aina suositeltavaa betoninkoostumuksen varmistamisessa. Valmistajan onlaadittava ennakkokokein varmistettu ohje notkeu-den korjaamista varten, jossa massan lämpötilanvaikutus notkeuteen on myös selvitetty. Notkeudenkorjaamisen vaikutus tuoreen betonin ilmamääräänselvitetään myös ennakkokokeilla.

Itsetiivistyvää betonia käytettäessä ennen be-tonointisuunnitelman tekoa on sovittava kohteentoteutustavasta. Ennen betonointia käsitellään jasovitaan suunnittelijan, betonin toimittajan ja ura-koitsijan kesken seuraavat toteutukseen vaikutta-vat tekijät:– valettava rakenne ja sen asettamat vaatimukset– muotti (materiaalit, suunnittelu, lujuus)– sääolosuhteet ja massan siirrot– vastuiden jako (massa, rakenne, betonointilupa)– laatukriteerit betonille sekä niiden mittaustavat.

Itsetiivistyvän betonin hyväksymiseen ja laadunval-vontaan liittyvät kokeet ja hyväksymiskriteerit esi-tetään betonointisuunnitelmassa. Hyväksymisko-keet tehdään aluksi viidelle ensimmäiselle toimite-tulle kuormalle. Jos betoni näissä kokeissa täyttää

vaatimukset, tehdään hyväksymiskokeet tämän jäl-keen joka kolmannelle kuormalle ja jokaiselle kuor-malle tehdään silmämääräinen tarkastus ennen be-tonointiluvan antamista. Pakkasenkestävän IT-be-tonin ilmamäärä mitataan aina valupaikalla.

IT-betoni on sekoitettava työmaalla ennen näyt-teenottoa. Työmaalla tapahtuvalla sekoituksellavarmistetaan, että mahdollisesti matkalla erottunutkuorma sekoittuu tasalaatuiseksi. Massan notkeut-ta ei työmaalla säädetä vedellä ja massan korjauk-sen tulee perustua ennakolta laadittuun suunnitel-maan. Mikäli itsetiivistyvän betonin laatu ei täytäsovittuja vaatimuksia, massaa ominaisuuksia voi-daan työmaalla korjata massan notkeustason jastabiiliuden suhteen, mutta ei ilmamäärän suhteen.Onnistuneen IT-betonin ja sen valutyön vaatimus-tenmukaisuuden (kelpoisuuden) osoittaminen eipoikkea tavanomaisesta betonista.

ITSETIIVISTYVÄN BETONINKÄYTTÖKOHTEITA SILLANRAKENNUKSESSAIT-betonin käyttö siltakohteissa on ollut varsin vä-häistä, vaikka ilmeistä tarvetta sen käytölle on ole-massa. Uudistunut siltasuunnittelussa noudatetta-va betonirakenneohje /4/ on lisännyt halkeamami-toituksen kautta erityisesti suolarasitettujen silto-jen rakenneosien raudoitusmääriä, jolloin raudoi-tustankojen vapaavälit jäävät usein pieniksi. Toinenvarsin yleinen tiheästi raudoitettu sillan osa on ol-lut jännitettyjen palkkisiltojen ankkurointialueet japilarit, joissa on selvä itsetiivistyvän betonin käyt-töalue. Siltojen korjauksessa on niin ikään runsaas-ti osa-alueita, joissa itsetiivistyvällä betonilla saa-vutetaan selviä etuja.

Urakoitsijat eivät ole laajasti omaksuneet IT-be-tonin käyttöä. Lopputuotteen paremmalle laadulle,reklamaatioiden ja arvonalennusten vähenemisel-le, nopeutuvalle rakennusaikataululle ja vähenty-välle työntekijätarpeelle, jotka ovat IT-betonin sel-viä etuja, ei ainakaan vielä ole ollut riittävästi ky-syntää. Elementtiteollisuudessa IT-betonin käyttöon sen sijaan yleistynyt kiitettävästi.

SILTAKOHTEIDEN SEMENTTIVALINNATSuomessa kaikkia markkinoilla olevia sementtilaa-tuja voidaan käyttää siltakohteissa. Kaikilla se-menttilaaduilla ja oikealla suhteituksella päästäänvaativaan pakkasenkestävyysluokkaan P50. Raken-teiden massiivisuuden vuoksi lämmönkehityksenhallitsemiseksi hitaimmat sementit kuten Yleisse-mentti ja Perussementti olisivat suositeltavimpia.

Mikään ei ole esteenä myöskään vielä runsaamminseostettujen sideaineiden käytölle esimerkiksi pe-ruslaatoissa, vedenalaisissa rakenteissa, P20-ta-soa olevissa siltabetoneissa ja yleisesti voimak-kaan ympäristörasituksen ulottumattomissa olevis-sa rakenneosissa. Mahdollisimman pienellä klink-kerimäärällä toteutetun sementti-seosainekombi-naation käyttö yhdistettynä pitkän kestoiän kehitty-neisiin kuorirakenneratkaisuihin olisi myös ympä-ristöystävällisin.

Koska sulfaatinkestävän portlandsementin CEMI (SR) käyttö on viime vuosina yleistynyt sillanra-kennuksessa sellaisissakin kohteissa, joissa senkäyttö ei ole tarpeellista ympäristön sulfaattirasi-tuksen vuoksi, on Tiehallinto on laatinut julkaisun”Sulfaatinkestävän sementin valinta siltojen suun-nittelussa ja rakentamisessa 15.6.2007”. Julkaisuon tarkoitettu sekä suunnittelijoille että betoninvalmistajille.

Julkaisussa käsitellään sulfaattirasituksen tasoaSuomessa, suunnittelijan tekemää rasitusluokanvalintaa sulfaattipitoisuuden raja-arvojen mukaan,betonin valmistajan tekemää sementin ja betonin

2

3

Seppo Matala

Seppo Matala


70 betoni 3 200770

valintaa määritellyn rasitusluokan mukaan ja sul-faatinkestävän sementin vaikutuksia betonin omi-naisuuksiin.

Suomessa sulfaattirasitus on yleisesti tasolla,jota ei luokitella kemiallisesti aggressiiviseksi pi-toisuudeksi. Meriveden sulfaattipitoisuus yltääyleensä rasitusluokkaan XA 1. Paikallisesti Länsi- jaEtelä-Suomen rannikkoseudulla voi esiintyä maa-perässä ja pohjavesissä aggressiiviseksi luokitelta-via pitoisuuksia, jotka saattavat edellyttää sulfaat-tirasituksen huomioon ottamista sementin valin-nassa. Paikallisesti myös sadevesien sisältämä sul-faatti voi nostaa maaperän sulfaattipitoisuutta.

Jos sillan rakenneosa sijoittuu ympäristönsäsulfaattipitoisuuden perusteella aggressiiviseenympäristöön, suunnittelija merkitsee sillan raken-nussuunnitelmaan sillan osan rasitusluokkaryh-män /4/ lisäksi kemiallista rasitusta osoittavanXA-rasitusluokan joko XA 1, XA 2 tai XA 3. Suunni-telma-asiakirjoihin ei merkitä käytettävää se-menttilaatua kuin erikoistapauksissa. Suunnitteli-ja tarkastaa lisäksi, että betonin lujuusluokkavaa-timus täyttää vähimmäislujuusluokkavaatimuksenkemiallisesti aggressiivisessa ympäristössä. Vä-himmäislujuusluokkavaatimus XA-rasitusluokissa/3/ on yleensä suurempi kuin Betonirakenneoh-jeen /4/ asettama lujuusluokan rakenneosakoh-tainen vähimmäisvaatimus.

Betonin valmistaja määrittelee kemiallisen ym-päristön rasitusluokkaryhmän (XA 1, XA 2 tai XA 3)perusteella betonin koostumuksen. Sen tulee täyt-tää SYL3:n /1/ ja julkaisun Siltabetonien P-lukume-nettely /2/ perusteella määräytyvät sillan raken-neosakohtaisen rasitusluokkaryhmän asettamat vä-himmäisvaatimukset ja aggressiivisen kemiallisenympäristön edellyttämät betonin koostumusta kos-kevat vähimmäisvaatimukset /3/.

On huomattava, että rakenneosan sijoittuminenkemiallisesti aggressiiviseen ympäristöön ei johdavälttämättä sulfaatinkestävän sementin käyttöön.Kaikkia Suomessa valmistettavia sementtejä voi-daan käyttää rasitusluokan XA 1 vaatimukset täyt-tävään betoniin. Jos sillan rakenneosa kuuluu rasi-tusluokkiin XA 2 tai XA 3 ympäristön sulfaattipitoi-suuden perusteella, sulfaatinkestävää sementtiäon käytettävä. Tässäkin on huomattava, että raken-ne voi kuulua ympäristöluokkiin XA 2 tai XA 3 jon-kin muunkin rasituksen kuin sulfaattirasituksen pe-rusteella, jolloin perusteita sulfaatinkestävän se-mentin käytölle ei luonnollisesti synny.

Sulfaatinkestävistä sementtilaaduista Suomes-

SELF-COMPACTING CONCRETEAND CEMENT CHOICES IN BRIDGE CONSTRUCTION

The Finnish Road Administration has updated the guideli-nes for bridge construction on the basis of the require-ments of the renewed concrete norm, and has also stan-dardised the guidelines for use of self-compacting conc-rete. These guidelines were considered necessary as theconcrete norms at present do not include requirementsrelated to self-compacting concrete, and as internationalstandardisation with respect to self-compacting concreteis still under preparation.

Another significant change is the definition of exposu-re class groups for bridge components, based on the ex-posure conditions. The definition is included in the guide-lines for concrete structures, and it is used as the basisfor specifying minimum requirements for concrete st-rength, P rate and the nominal value of the concrete cover.In addition to these guidelines that are mainly utilised indesign, guidelines have also been drawn up to designersfor the selection of sulphate resistant cement for bridgeconstruction applications.

The use of self-compacting concrete has been quiterestricted in bridge applications, although it is evidentthat it would be the right choice in many cases. The use ofself-compacting concrete has not gained ground amongcontractors to any significant extent. The clear advanta-ges offered by self-compacting concrete, such as betterend-product quality, less complaints and deterioration ofvalue, shorter construction schedules and smaller work-force have not been considered sufficiently important cri-teria, at least not up till now. In precast element industry,on the other hand, the use of self-compacting concretehas increased commendably.

All cement grades commercially available in Finlandcan be used in bridge applications. All the cement grades,together with correct mix designs, will produce the P50frost resistance class. Due to the massiveness of thestructures, the retarded cement grades are recommendedin order to control heat development.

sa valmistetaan sulfaatinkestävää portlandse-menttiä CEM I 42,5 N (SR). Sulfaatinkestävyysvaa-timuksen täyttää myös sideainekoostumus, jonkamasuunikuonapitoisuus on vähintään 70 %. Jos ra-kenteelle on asetettu sulfaatinkestävyys- ja P-lu-kuvaatimus, käytetään sulfaatinkestävää portland-sementtiä CEM I (SR).

Yksi syy käytön yleistymiseen on betoniteknolo-ginen. Betonin vedentarve on SR-sementtiä käytet-täessä pienempi kuin muita Suomessa valmistetta-via sementtilaatuja käytettäessä, jolloin voimak-kaasti vesi-sementtisuhteesta riippuva P-luku onollut helpompi saavuttaa. SR-sementillä valmistet-tu betoni on värisävyltään tummempaa kuin muillasementeillä valmistettu betoni. Kohteissa, joissakäytetään muottikangasta, pinnasta tulee tum-mempi kuin ilman muottikangasta ja tällöin betonintummuus korostuu entisestään SR-sementtiä käy-tettäessä. Väriä tummentaa edelleen SR-sementinyhteydessä käytettävä silika.

Kloridirasituksen alaisissa sillan osissa kutenreunapalkit ja pilarit edellytetään CEM I (SR) se-mentin yhteydessä silikan käyttämistä betonin tii-viyden parantamiseksi (silikaa 3-5 % sideaineenmäärästä). Silikan saatavuudessa on kuitenkinviime aikoina esiintynyt ongelmia. Tämän johdos-ta, kun sillan rakennussuunnitelmassa on edelly-tetty SR-sementin käyttämistä, vaikka ympäristönsulfaattirasitus ei olisi sitä edellyttänyt, on silto-jen rakennusvaiheessa jouduttu suunnitelmiamuuttamaan.

LÄHTEET:/1/ Sillanrakentamisen yleiset laatuvaatimukset.

Betonirakenteet – SYL 3. TIEH 2200034-05. +päivityssivu.

/2/ Siltabetonien P-lukumenettely. Tiehallinnonselvityksiä 30/2005. Lokakuu 2006. TIEH3200942-v.

/3/ Sulfaatinkestävän sementin valinta siltojensuunnittelussa ja rakentamisessa.

/4/ Betonirakenneohjeet 2006. TIEH 2100037-v-06.

Julkaisut 1- 4 löytyvät kokonaisuudessaan osoit-teesta www.tiehallinto.fi/sillat kohdissa:Suunnitteluohjeet ja Rakentamisohjeet.


betoni 3 2007 71

Pumpattavat saumamassat ovat yleisessä käytössäseinäelementtien ja ontelolaattojen saumaukses-sa. Työvaiheet ovat kuitenkin herkkiä virheille jamm. seinäelementtien välisissä pumppusaumoissavoi esiintyä harvuutta ja vajaatäyttöisyyttä. TTY:ssäaiheesta tehtiin diplomityö vuosina 2006-07. Sa-malla laadittiin uudet saumausohjeet, joiden pää-kohdat esitetään seuraavassa. Ohjeet on esitettykokonaisuudessaan www.betoni.com -sivuilla.

TYÖMAAHAVAINTOJASaumaustyöntekijät ovat hyvin selvillä sääolosuhtei-den vaikutuksesta saumaustyöhön. Suurimmat on-gelmat syntyvät, kun aikataulu on tiukka eivätkä sää-olot suosi saumaustyötä. Kiireeseen vedoten saumo-jen viimeistely jää helposti vaillinaiseksi ja sau-mausbetoniroiskeiden siivoaminen jää tekemättä.

Puutteellinen suunnittelu aiheuttaa ongelmia työ-maalla. Jos sauman muoto on sellainen, että pystys-aumapumppari ei näe sauman pohjalle, ei voida ollavarmoja sauman täyttymisestä. Ongelma voidaanvälttää siten, että saumausmenetelmä otetaan huo-mioon jo elementtien suunnitteluvaiheessa.

Pystysaumapumppauksen yhteydessä tukelau-doituksen puuttuminen ulkoseinälinjalla aiheuttaasaumabetonin pursuamisen seinän ulkopinnan ul-kopuolelle. Purseiden poistaminen myöhemmin onvaivalloista, ja siksi purseet tulisikin poistaa hetisaumauksen jälkeen. Tukelautojen käytöllä voidaansäästää ylimääräistä työtä jälkeenpäin, ja saumasaadaan pumpattua paremmin kokonaan täyteen.

Ontelolaattasaumaus onnistuu kohtuullisen hy-vin. Työmenetelmät ovat tavanomaisia ja tunnettu-ja. Ennen saumaustyötä kaikki esivalmistelut ontehtävä huolellisesti. Saumojen puhtaus, raudoituk-set ja aukkojen reunamuottien pitävyys tulee ollakunnossa ennen saumaustyötä. Saumabetonin täry-tykseen tulisi kuitenkin kiinnittää huomiota. Toisi-naan vain seinälinjojen betonisaumat tärytetään,vaikka tärytys olisi tarpeen myös muissa saumoissa.

Talvella kannattaisi asennuttaa sähkölämmitys-kaapelointi elementtiin jo elementtitehtaalla. Säh-kökaapelointi voidaan tehdä elementtien kaikillereunoille, jotka betonoidaan.

Suunnittelijan tulisi määritellä käytettävä sau-mausbetoni. Saumausbetoniin liittyvät termit se-koittuvat keskenään melko helposti. Ennen sauma-betonin tilausta tulee tarkistaa, että käytössä onuusimmat suunnitelmat. Työmaan tulee aina tar-kistaa, että saapunut saumausbetoni on tilauksenmukaista.

SAUMAUSOLOSUHTEETBetonielementtien saumaustyötä voidaan tehdä lä-hes kaikissa sääolosuhteissa. Helteellä (> +30°C)on vaarana tuoreen laastin liian nopea jäykistymi-nen, koska kuuma ilma haihduttaa veden massastanopeasti. Lämpimän sään pumppausongelmia voi-daan vähentää käyttämällä:

– vaaleita, esim. keltaisia pumppausletkuja (tum-ma imee itseensä lämpöä)

– käyttämällä läpinäkyvää vesiletkua tai pientäohivirtausta, jolloin vesi letkussa ei lämpeneliikaa

– järjestämällä pumppuasemalle varjostus, jottamassa ei pääse lämpenemään avoimessapumppualtaassa

– pitämällä massan notkeus mahdollisimmanlöysänä

– minimoimalla taukojen pituus, jolloin massa eiehdi jäykistyä liikaa

Talvella saumaustöitä voidaan tehdä luotettavasti–15°C pakkaseen saakka. Tätä alhaisemmassalämpötilassa saumabetonin lujuudenkehitys py-sähtyy lähes täysin sekä tuoreen betonin vaurioitu-misriski pakkasen takia kasvaa.

Talviolosuhteiden vaikutusta työsuoritukseenvoidaan vähentää käyttämällä lämmintä vettä(maksimi 40°C) ja järjestämällä työkohteeseen

SEINÄELEMENTTIEN JA ONTELOLAATTOJEN SAUMAUSPUMPATTAVILLA SAUMAMASSOILLA

Pekka Haanpää, Ramboll Finland OyArto Suikka, dipl.ins., Betonikeskus ry

1

2

1Sisäkuorielementtien saumassa on saumateräs jäänyt il-man suojabetonia.

2Sauman pumppauspuoli ja sauman pistekolo hyvin vii-meisteltynä. Tarvittaessa seinän vaakasaumassa käyte-tään painevalua.

Kuvat: Pekka Haanpää

BET0703 s71-73 Haanpaa 18.10.2007, 18:0271

72 betoni 3 200772

Viimeistelyssä massaa painetaan vielä voimak-kaasti saumaan, jotta mahdolliset tyhjät kolot täyt-tyisivät. Lopuksi ylimääräinen massa leikataan te-rälastalla ympäröivien seinäelementtien pinnan ta-soon. Jotta sauma ei jäisi ns. kovaksi, sauma voi-daan painaa noin 5 mm ympäröivää seinäpintaa sy-vemmäksi.

Pumpattavan sauman takana suositellaan käy-tettäväksi tukelautaa. Mikäli sauman takana ei oletukelautaa tai eristekerrosta, sauman kokonaantäyttyminen tulee varmistaa ja sauma tasoitetaanmyös toiselta puolelta pumppauksen jälkeen. Pum-pattavan sauman suurin suositusleveys on 80 mm.

Pystysauma-urakoitsija pumppaa yleensä myösseinäelementin ala- ja yläsaumat sekä täyttää vara-uskolot. Seinäelementin alasaumaa pumpattaessaon sauman korkeuden oltava vähintään 20 mm. Sei-näelementtien asennuspalojen ympärystät tulee tii-vistää huolella, jotta niihin ei jää ilmarakoja.

ONTELOLAATASTON SAUMAUSSaumattavan kentän tulee olla puhdas ja saumaus-työlle vapaa.

Ennen pumppaustyön aloitusta tehdään tarvitta-vat muotti- ja tukelaudoitukset ja varmistetaan ettäsaumateräkset ovat paikoillaan. Elementtitehdastoimittaa pyynnöstä ylimääräisiä valutulppia työ-

lämmitys esim. säteilylämmittäjillä tai tehokkaallavalaistuksella. Ontelolaattasaumojen yläpuoli tu-lee peittää sopivalla lämmöneristeellä, jotta sau-man yläpinta ei jäädy.

Kovalla sateella pystysaumojen pinnat voivatkastua liikaa. Saumaustyötä tehdessä pinnat saa-vat olla mattakosteat (tummat), mutta selvää vesi-kalvoa ei pinnoilla saa olla. Saumattaessa sateellatyökohde tulee olla yläpuolelta suojattu.

ESITYÖTSaumabetoni toimitetaan työmaalle joko suursä-keissä tai siilossa. Suursäkit varastoidaan työmaal-la esim. kuormalavojen päällä. Säkkien päälle levi-tetään sateen varalta suojapeite.

Työmaa osoittaa siilolle paikan, johon on kulje-tusautolla helppo päästä ja joka on riittävän suoraja kantaa enintään 28 tonnin siilon painon.

Pystysaumaurakoitsijaa varten puhdistetaannoin 1m levyinen kaista seinän vierestä. Saumojeneteen ei saa varastoida mitään, mikä estää pump-parin esteettömän pääsyn saumojen luokse. Hyvänsaumauslopputuloksen edellytys on, että pumpparinäkee koko ajan sauman täyttymisen.

Saumauspintojen tulee olla puhtaita muottiöljys-tä, pölystä, vapaasta vedestä tai jäästä ennen sau-maustyön aloittamista. Jäiset saumapinnat sulate-

taan varovasti esim. kaasuliekillä. Kuumaa höyryä eisuositella, koska se kastelee saumapinnat. Lumi jamuut irtoroskat on kätevintä poistaa paineilmalla.

Jos sekoitus-/saumauskalustoa asennetaan hol-ville, tulee alle laittaa ensin kevytpressu tai muuvastaava suojaus holvin likaantumisen estämiseksi.

PYSTYSAUMAUSSaumausurakoitsija asentaa itse mahdolliset tuke-ja tukilaudat väliseinän ympärille. Työmaa järjestäätyökohteeseen sopivaa puutavaraa. Ulkoseinientarvittavat tukelaudat asentaa työmaa.

Saumamassan notkeus pidetään mahdollisim-man notkeana, kuitenkin sellaisena, että se pysyysaumassa valumatta. Pumppausletkun pää työnne-tään saumaan ja massaa pursotetaan saumaan pi-tämällä letkun pää jo saumatun pumpatun massansisällä. Näin saadaan saumavalusta yhtenäinen.Jos massaa pudotetaan letkun päästä, ei saumatäyty kunnolla ja siihen jää paljon tyhjiä koloja.Saumamassan on ympäröitävä teräkset kauttaal-taan – vain näin taataan terästen toimivuus sekäkorroosiosuojaus.

Pystysaumamassa pumpataan noin 10 mm yli lo-pullisen seinäpinnan. Massan annetaan seistä het-ken (noin 10…30 min), jonka jälkeen saumausura-koitsija viimeistelee saumat.

3 Ontelolaataston pumppusaumausta siistillä holvilla.Kuvat: Pekka Haanpää

BET0703 s71-73 Haanpaa 18.10.2007, 18:0272

73betoni 3 20077

PUMPED JOINT COMPOUNDS FOR PRECAST WALLELEMENTS AND HOLLOW-CORE SLABS

Pumped joint compounds are commonly used for jointingof precast wall elements and hollow-core slabs. The va-rious work stages are sensitive to errors, however, andlow-density joints and inadequate filling, for example,are faults found in pumped joints between precast wallelements.

Jointing professionals are usually well aware of theinfluence of weather conditions on jointing work. Thebiggest problems are encountered when the schedule istight and weather conditions do not favour jointing work.Deficient planning also causes problems on the site. Thedesigner should define the jointing concrete to be used. Itshould also always be verified that the correct grade ofjointing compound has been delivered to the site.

A good jointing result is ensured by good cooperationbetween the site, the jointing contractor and the materialsupplier.

A Master’s Thesis on the jointing of precast wall ele-ments and hollow-core slabs was written at the TampereUniversity of Technology in 2006 - 2007. New guidelinesfor jointing were also drawn up in this context. Theguidelines can be found on the Internet atwww.betoni.com.

maalle. Läpimenot voidaan tukkia myös esim. mine-raalivilla- tai EPS-paloilla. Samalla varmistetaan,että saumateräkset ja mahdolliset läpivientikappa-leet on asennettu valmiiksi.

Jos ontelolaataston saumaus tehdään normaalil-la betonilla, on saumat aina tiivistettävä huolelli-sesti tärysauvalla. Pumpattaessa saumat itsetiivis-tyvällä betonilla erillistä tiivistystä ei tarvita.

Jos laatastolle on tulossa pintavalu, jätetäänsaumat noin 20 mm vajaaksi pintabetonin tartun-nan parantamiseksi. Jos laatastolle tulee pintata-soite, pumpataan saumat täyteen ja saumojen pin-nat tasataan teräslastalla.

Jos saumat on pumpattu normaalilla betonilla,on saumat hyvä esikäsitellä käsitasoitteella ennenpumpputasoitteen levitystä. Jos saumat on pum-pattu itsetiivistyvällä massalla, ei erillistä ositteluatarvita.

SAUMAUSTYÖN LOPETUSSaumaustyön päätyttyä pumppari poistaa asenta-mansa tukelaudat ym. väliaikaiset rakenteet, keräämateriaalit kasaan sekä siivoaa jälkensä.

Laastijätteet kerätään lattialta ennen niiden ko-vettumista ja viedään niille varattuun paikkaan.

Saumauspumppu pestään joko holvilla tai maas-sa. Holvilla varotaan liian veden käyttöä, jotta ei

kastella ja liata rakenteita.Pumppari suojaa vajaaksi jääneet suursäkit kas-

tumiselta ja työmaa siirtää ne odottamaan seuraa-vaa pumppauskertaa.

LAADUNVARMISTUSPumpparilla tulee olla riittävä ammattitaito työn te-kemiseen. Saumaustyössä tulee aina ottaa huomi-oon tuotekohtaiset tekniset tiedot ja työohjeet.

Saumaustyön laatua tulee valvoa. Seinien pys-tysaumojen täyttymistä voidaan kontrolloida esim.painelemalla saumaan 5 mm paksulla rautatangol-la, kun valu on enintään 60 minuutin ikäinen.

Julkisivun ns. sisäkuorielementtejä saumattaes-sa on aina varmistuttava ulkopuolelta, että saumaja varauskolot ovat täyttyneet, eikä esimerkiksilämmöneristeen taakse jää lämpövuotoja aiheutta-via koloja tai suojaamattomia saumateräksiä.

Työmaan, saumausurakoitsijan ja materiaalitoi-mittajan hyvä yhteistyö varmistavat hyvän lopputu-loksen. Onnistuneella saumaustyöllä varmistetaanrungon vakavuus ja palonkestävyys sekä lämpötek-ninen- ja äänitiiveys.

Viite: Haanpää, Pekka. Betonielementtien liitostenjuotosvalujen onnistuminen. Diplomityö (luonnos).Tampereen teknillinen yliopisto. 2007.

4

4Pystysauman pumppausta.

BET0703 s71-73 Haanpaa 18.10.2007, 18:0273

betoni 3 200774

TERÄSBETONISEN MASTOPILARIN PALOMITOITUS EUROKOODIN MUKAAN

Mikko Salminen, diplomi-insinööri,TTY, Rakennetekniikka

Teräsbetonisen mastopilarin palomitoitus eurokoo-din mukaan - diplomityö tehtiin Tampereen teknilli-sen yliopiston rakennetekniikan laitoksella välillämarraskuu 2006 - toukokuu 2007. Diplomityön tar-kastajina toimivat professori Matti Pentti (TTY), TkLHarri Isoherranen (Parma) ja TkL Timo Inha (TTY).Työn valvojana oli DI Tauno Hietanen (Rakennuste-ollisuus RT) ja lisäksi työtä ohjasi DI Jari Hietala(TTY). Diplomityön rahoitti Einar Kahelinin rahasto.

TAUSTAAEurokoodissa on kaksi vaihtoehtoa jäykistettyjenteräsbetonipilareiden palotilanteen taulukkomitoi-tukseen: menetelmät A ja B. Menetelmä A on yksin-kertainen käyttää, mutta siinä rajataan pilarin nur-jahduspituus niin pieneksi, että mastopilareille seei sovellu käytännössä lainkaan. Menetelmä B so-veltuu vielä pilareille, joiden hoikkuus λ=80, muttatämän menetelmän käyttö on monimutkaisempaa javaatii iterointia. Jäykistämättömien pilareiden, ku-ten mastopilareiden taulukkomitoitus voidaan euro-koodin mukaan esittää kansallisessa liitteessä.

Työn tavoitteena oli kehittää tyypillisten masto-pilareiden palomitoitukseen soveltuva laskentaoh-jelma / -taulukko, jossa käytetään eurokoodin mu-kaisia menetelmiä pilarin palonkestävyyden määrit-tämiseksi. Eurokoodithan otetaan rakennesuunnit-telussa käyttöön vuosien 2007 ja 2010 välisenä siir-tymäaikana.

TEORIAA MASTOPILAREISTAMastopilarilla tarkoitetaan pilaria, joka on alapääs-tään momenttijäykästi kiinni, mutta yläpään sivusiir-tymää ja kiertymää ei ole estetty. Tyypillisesti masto-pilarit ovat suhteellisen hoikkia rakenteita ja toimivatosana kehää. Niiden sivusiirtymän suuruus riippuunäin ollen kehän kaikkien pilarien jäykkyyksistä.

Hoikan mastopilarin toimintaa on selvitetty ku-vassa 1. Epäkeskinen kuormitus aiheuttaa yläpää-hän taivutusmomentin Ne. Momentin seurauksenapilariin syntyy taipuma Δ. Tasapainotilanteessa tai-vutusmomentin pilarin juuressa täytyy olla M =N(e+ Δ). Kuvassa 1 on esitetty myös pilarin yhteis-vaikutusdiagrammi. Viiva 1 kuvaa pilarin vapaassapäässä vaikuttavaa taivutusmomenttia kuorman Nfunktiona. Tässä tapauksessa taivutusmomentti onsuoraan verrannollinen kuormaan. Viiva 2 puoles-taan kuvaa juuren momenttia, joka riippuu myös pi-larin taipumasta ollen näin epälineaarinen.

Taipumasta Δ tulee mastopilarilla nelinkertainenverrattuna molemmista päistä nivelellisesti tuet-

tuun samanlaiseen pilariin. Mastopilareilla tämäotetaan huomioon käyttämällä toisen kertaluvuntarkasteluissa nurjahduspituutena 1o vähintään ar-voa 2l, missä l on pilarin todellinen pituus.

TUTKIMUKSEN TOTEUTUSTutkimus rajattiin käsittelemään hoikkia (λ=60-140), poikkileikkaukseltaan neliön muotoisia mas-topilareita, joiden poikkileikkaus oli väliltä 480 x480 mm2 – 680 x 680 mm2. Tutkittavat palonkesto-ajat rajattiin välille R 60 - R 120 ja eurokoodin mu-kaiset betonin lujuusluokat välille C30/37-C50/60.Raudoituksen keskiöetäisyyden poikkileikkauksenreunasta oletettiin olevan 50 mm. Näiden rajaustenulkopuolelta tutkittiin myös joitain pienempiä poik-kileikkauksia ja palonkestoaikoja siten, että lasken-nan toimintaa pystyttiin vertaamaan soveltuviinkoetuloksiin.

Betonin lujuuden aleneminen palossa otettiinhuomioon redusoimalla poikkileikkausta käyttäenEN 1992-1-2:n liitteen B mukaista vyöhykemenetel-mää. Raudoituksen palotilanteen jännitys-venymä-yhteys määritettiin EN 1992-1-2:n kohdan 3.2.3 mu-kaisesti. Tämän jälkeen pilarin kapasiteetti lasket-tiin kuten normaalilämpötilassa ottaen toisen ker-taluvun vaikutukset huomioon EN 1992-1-1:n koh-dan 5.8.5 mukaisella nimelliseen käyristymään pe-rustuvalla menetelmällä.

Poikkileikkausten lämpötilojen laskennassa käy-tettiin FEM-laskentaa ja siitä saadut tulokset syö-tettiin Excel-taulukkoon, jossa laskettiin ja piirret-tiin redusoidulle pilarille yhteisvaikutusdiagrammi.

KÄYTETYT MENETELMÄTEurokoodin mukaista vyöhykemenetelmää sovellet-tiin tutkimuksessa siten, että tutkitut poikkileikka-ukset jaettiin 20:n samansuuntaiseen ja samanle-vyiseen vyöhykkeeseen, joista lämpötilat eri palon-kestoajoilla määritettiin symmetrian takia vain10:ssä. Lämpötilat määritettiin kunkin vyöhykkeenneljännespisteessä, koska tällöin saatiin hyvin kokovyöhykettä kuvaava lämpötila-arvo. Vyöhykkeidenlämpötilojen perusteella saatiin laskettua heikenty-neen vyöhykkeen paksuus az, joka poistetaan poik-kileikkauksen kaikilta sivuilta. Lisäksi poikkileikka-uksen keskipisteen lämpötilan perusteella määri-tettiin redusoidun poikkileikkauksen lujuuden hei-kennyskerroin, joka oli kaikilla tutkituilla tapauksil-la 1. Poikkileikkausten lämpötilajakaumat eri palon-kestoajoilla määritettiin FEM-laskennalla käyttä-mällä COMSOL Multiphysics-ohjelmaa, johon syö-

1Epäkeskisesti kuormitetun mastopilarin vapaakappaleku-va sekä pilarin vapaan pään ja juuren momentit yhteisvai-kutusdiagrammissa kun kuormitusta kasvatetaan.

2FEM-laskennalla määritetty poikkileikkauksen 480 x 480mm2 neljänneksen lämpötilajakauma palonkestoajallaR 120.

BET0703 s74-75 Mikko Salminen 18.10.2007, 19:2074

75betoni 3 2007

4

Esimerkki mitoi’tusdiagrammista.

Suhteellinen normaalivoima υ = ja suhteellinen mo-

mentti μ = .

Ned,fi

bhfcd

tettiin eurokoodin mukaiset betonin ja teräksen ma-teriaaliarvot. Symmetrian takia tutkittiin vain yhtäneljännestä poikkileikkauksesta. Kuvassa 2 on esi-tetty poikkileikkauksen 480 x 480 mm2 neljännek-sen lämpötilajakauma palonkestoajalla R 120.

Toisen kertaluvun vaikutukset otettiin huomiooneurokoodissa esitetyllä nimelliseen käyristymäänperustuvalla menetelmällä. Tässä menetelmässäpilarilla arvioidaan olevan suurin mahdollinen mi-toittavaa normaalivoimaa vastaava käyristymä. Sii-tä aiheutuu taipuma ja näin toisen kertaluvun mo-mentti. Lasketuissa yhteisvaikutusdiagrammeissatoisen kertaluvun vaikutus otettiin huomioon vä-hentämällä kutakin normaalivoimaa vastaava toi-sen kertaluvun momentti poikkileikkauksen kestä-vyyttä vastaavasta yhteisvaikutusdiagrammista.

VERTAILU POLTTOKOKEISIINLaskennan toimintaa verrattiin yhteensä 16 Bel-giassa, Saksassa ja Kanadassa tehtyyn polttoko-keeseen. Kokeissa poltetut pilarit olivat nivelellis-esti tuettuja ja suurimmillaan niiden poikkileikkausoli 300 x 300 mm2, joten vertailupohjaa todellisiinmastopilareihin ei ollut. Seitsemän verratun pilarinhoikkuus λ oli kuitenkin suurempi kuin 60, joten toi-sen kertaluvun vaikutukset tulivat ainakin niissäselkeästi esille.

Laskettuja palonkestoaikoja verrattiin myös Lie-gen yliopistossa kehitetyn SAFIR-menetelmän an-tamiin tuloksiin samoista polttokokeista. Graafinenvertailu polttokokeiden todelliseen ja SAFIR-mene-telmän antamaan palonkestoaikaan on esitetty ku-vassa 3. Tästä huomataan, että lasketut tuloksetovat pääosin konservatiivisia. Kaksi tapausta onselvästi epävarmalla puolella, mutta myös SAFIR-menetelmällä laskettaessa näille polttokokeillesaadaan liian pitkät palonkestoajat.

TULOKSETLaskentaohjelmalla laadittiin erilaisia mitoitusdiag-rammeja, joilla pystytään tarkistamaan tyypillistenmastopilareiden palonkestävyys. Periaatteena on,että aluksi valitaan oikeaa poikkileikkausta ja pa-lonkestoaikaa vastaava diagrammi. Sitten sijoite-taan siihen eurokoodin mukaisia kuormien pienen-nyskertoimia ja yhdistelmiä vastaavat ensimmäisenkertaluvun suhteelliset rasitukset. Tämän jälkeenvalitaan mekaanisen raudoitussuhteen ja pilarinhoikkuuden mukainen käyrä, joka kuvaa pilarin ka-pasiteettia ja katsotaan ovatko rasituspisteet käy-rän sisäpuolella.

Tuloksien perusteella ei voida tehdä yleispäteviäjohtopäätöksiä siitä, voiko palomitoitus tulla mas-topilarille mitoittavaksi. Nyrkkisääntönä voidaantietysti todeta, että tämän todennäköisyys kasvaapalonkestoajan, kuormitusasteen ja hoikkuudenkasvaessa. Kuvassa 4 on esitetty yksi ehdotus mi-toitusdiagrammiksi. Diagrammeja voidaan lasken-taohjelman avulla laskea lisää tai muuttaa halutullatavalla. Suunnittelijan työkaluksi laaditaan jatkot-yönä diagrammeja sisältävä suunnitteluohje.

KIRJALLISUUTTA:– SFS-EN 1992-1-2. Eurokoodi 2: Betonirakentei-

den suunnittelu - Osa 1-2: Yleiset säännöt - Ra-kenteiden palomitoitus. 2005, Suomen Stan-dardisoimisliitto SFS.

– SFS-EN 1992-1-1. Eurokoodi 2: Betonirakentei-den suunnittelu - Osa 1-1: Yleiset säännöt ja ra-kennuksia koskevat säännöt. 2005, SuomenStandardisoimisliitto SFS.

FIRE DESIGN OF UNBRACED REINFORCED CON-CRETE COLUMN ACCORDING TO THE EUROCODES

There are two possibilities in the Eurocodes to designbraced reinforced concrete columns under fire conditionswith tabulated data: methods A and B. Method A is suita-ble exclusively for short columns whereas method B iscomplicated to use and cannot be applied for the mostslender columns. Tabulated data for unbraced structureslike cantilever columns may be found in a Country’s Na-tional Annex.

The purpose of this study was to create a spreadsheetcomputation with Eurocode standards, which could beused to determine the fire resistance of the most com-monly used reinforced cantilever concrete columns in Fin-land. The zone method, which is presented in EN 1992-1-2, was used to reduce the cross-section. Second order ef-fects were taken into consideration with EN 1992-1-1method based on nominal curvature.

The functionality of this study’s spreadsheet computa-tion was examined by comparing it to test results. The fireresistance in minutes given by the spreadsheet computa-tion was compared with the fire resistance of 16 testedcolumns. Correlation with the test results and SAFIR-method proved that the spreadsheet computation is suita-ble for it’s purpose.

This study was also about determining the influencesof different factors on the columns’ fire resistance. Basedon this, suggestions for designing diagrams were estab-lished. This study presents also a case where capacity of

unbraced and slender column is determined at normaltemperature as well as in fire conditions.

The study presents two different examples of design-ing diagrams for fire conditions. Spreadsheet computa-tion enables to include more designing diagrams or adjustthem as needed.

3Laskentatulosten vertailu polttokokeisiin ja SAFIR-mene-telmään.

Med,fi

bh2fcd

BET0703 s74-75 Mikko Salminen 18.10.2007, 19:2075

betoni 3 200776

Betonitieto Oy teetti keväällä 2007 haastattelutut-kimuksen talonrakentamisen sidosryhmien piirissätavoitteena selvittää mielikuva betonista raken-nusmateriaalina ammattimaisessa talonrakenta-misessa. Haastateltavia oli yhteensä 30 ja heedustivat kaavoittajia, arkkitehteja, rakennesuun-nittelijoita, rakennuttajia ja urakoitsijoita. Tekn.lis.Markku Vesa Eurodevo Oy:stä teki haastattelut jalaati yhteenvedon.

Kullakin rakennusmateriaalilla, betonilla, puullaja teräksellä, on runkorakentamisessa omat luon-taiset käyttöalueensa. Kaikista rakennusmateriaa-leista syntyy hyvä lopputulos, jos laatu hallitaan ra-kennusprosessin eri vaiheissa. Betonirakentaminenon rakentamisen ”valtatekniikkaa”. Se tarkoittaa,että se osataan koko ammattirakentamisen ketjus-sa hyvin ja ylimääräiset kustannukset ovat monientoistojen ansiosta hioutuneet minimiin.

Haastateltavien mukaan kustannusten ollessayhtä suuret valinta useimmiten kohdistuu betoniin,koska myös tekniset syyt yleensä puoltavat betoninvalintaa. Betoni on käytännössä itsestään selvärunkomateriaali asuinkerrostaloissa ja erittäin kil-pailukykyinen toimistorakennuksissa. Teräksenluontaisimmat käyttökohteet löytyvät liike- sekäteollisuus- ja varastorakentamisesta erityisesti sil-loin, kun vaadittuihin jänneväleihin ei muilla vaihto-ehdoilla päästä.

Betoniin liitetyt arvot viestivät pysyvyyttä ja tur-vallisuutta. Puuhun sisältyy emotionaalisia arvojaja mielikuvatasolla se usein yhdistetään kestäväänkehitykseen. Teräkseen taas liitetään moderneja ar-voja, kuten dynaamisuus ja trendikkyys.

Suoritetussa mielikuvatason vertailussa betoniosoittautui vahvaksi perusasioissa: kestävyydes-sä, turvallisuudessa, elinkaariedullisuudessa jakilpailukyvyssä. Erityisesti ulkonäköön liittyvissäasioissa betonilla on parantamisen varaa. Haasta-tellut arvioivat myös betonirakentamisen T&K:n javiestinnän muita materiaaleja heikommaksi. Mie-likuva betonista on kaiken kaikkiaan varsin hyvä –haastateltujen yleinen mielikuva kaikista materi-aaleista on samalla tasolla.

Kaikkia haastateltuja henkilöitä pyydettiin arvot-tamaan asteikolla 1-5 eri ominaisuuksia ja asioitamielikuvatasolla betonin, puun ja teräksen osalta.Yhteenveto kaikkien haastateltujen antamien arvi-oiden keskiarvojen osalta on esitetty seuraavissakaavioissa:

Haastatellut rakennuttajat, urakoitsijat ja ark-kitehdit toivovat, että betonijulkisivut hyväksyt-täisiin vaihtoehdoksi nykyistä useammin.

1

TALONRAKENTAMISENSIDOSRYHMIEN

Evira-Elintarviketurvallisuusvirasto

As. Oy Helsingin Arabianvillat

As. Oy Espoon Säterinrinne

graafinen betoni

mielikuvabetonista

BET0703 s76-77 Mielikuva 18.10.2007, 18:2776

77betoni 3 2007

Betonielementtijulkisivu on edullisin ja nopein ra-kennustapa ja sitä haluttaisiin käyttää enemmän.Kehitysmahdollisuuksia nähdään useita, kutenmuun muassa:– graafinen betoni tehostuskeinona– materiaalien yhdistely– parvekkeet julkisivun jäsentelyssä– betonin plastisuuden hyödyntäminen– puhdasvalupintojen käyttö.Kaavoittajien edustajilla on ennakkoluuloja betoni-elementtijulkisivuja kohtaan eri syistä johtuen.Vanhojen betonijulkisivujen aiheuttama mielikuva-rasite on edelleen mielipiteiden taustalla. Betoni-elementtijulkisivujen saumojen häivyttäminen osa-taan nykyään hyvin, ja myös nykytekniikalla tuotet-tujen betonijulkisivujen kestävyyteen luotetaan.Betoniteollisuuden odotetaan osallistuvan aktiivi-sesti julkisivujen kehittämiseen, korjaamiseen so-veltuva tekniikka ja tuotteet mukaan lukien.

Keskeisenä haasteena toteuttajille esitetään ny-kyistä hallitumpi toimitusketjun toiminta. On löy-dettävä keinot, joilla taataan julkisivun suunnitel-mien mukainen laadukas toteuttaminen. Liianusein hyvä suunnitelma ja tavoite ovat jääneet to-teutumatta, kun kilpailuttamisen seurauksena to-teuttajaksi valitaan taitamaton elementtivalmista-ja tai kohde toteutetaan riisuttuna kustannustenalentamiseksi.

Betoniteollisuus tulee näiden haastatteluista ve-dettävien johtopäätösten mukaisesti määrätietoi-sesti panostamaan betonijulkisivujen kehittämi-seen yhteistyössä rakentamisen eri sidosryhmienkanssa. Koko betonirakentamisen tutkimusta ja ke-hitystyötä tullaan tarkastelemaan kriittisesti, jasuunnitelmana on tehostaa ja aktivoida sitä. Myösviestintää täsmennetään ja kohdennetaan eri ta-voin. Betoniset pientalot ovat kasvattaneet viimevuosina merkittävästi markkinaosuuttaan. Betoninkäyttöä myös pienimuotoisessa tuottajamuotoises-sa asuntorakentamisessa tullaan aktiivisesti edis-tämään ja kehittämään. Rakennesuunnittelun työ-kaluja parannetaan edelleen, ja elementtisuunnit-telun kapasiteettiin niin määrällisesti kuin laadulli-sesti pyritään vaikuttamaan mm. ottamalla käyt-töön uusia suunnitteluohjelmia.

LISÄTIETOJA:Toim. joht. Olli Hämäläinen,Suomen Betonitieto Oy, puh. 050-1513Tekn. lis. Markku Vesa,Eurodevo Oy, 0400-314 703sekä www.betoni.com

As. Oy Helsingin Triadi

BET0703 s76-77 Mielikuva 18.10.2007, 18:2777

betoni 3 200778

Tämä kirjoitus perustuu pääosin artikkelin kirjoitta-jan isän diplomi-insinööri Matti Janhusen arkistos-sa säilyneisiin asiapapereihin sekä päiväkirjamer-kintöihin. Suorat lainaukset on kursivoitu.

Esijännitetyn betonin käytön toivat Suomeenkaksi kansainvälisissä yhteyksissä erittäin aktiivis-ta diplomi-insinööriä: Beato Kelopuu ja Matti Jan-hunen. Edellinen oli vuonna 1941 nimitetty maail-manlaajuisesti toimivan tanskalaisen Christiani &Nielsen A/S:n perustaman ja edelleen osittainomistaman Silta ja Satama Oy:n toimitusjohtajaksija jälkimmäinen toimi vuonna 1939 perustamansaKevytbetoni Oy:n toimitusjohtajana. Silta ja Satamaoli Kevytbetonin kilpailija sillä yksi sen liiketoimin-ta-alue oli VSB-kevytbetonin valmistus ja myynti.

Matti Janhunen oli liikkunut Hollannissa ja Eng-lannissa toimiessaan vuosina 1935-39 Oy ShellAb:n teknisen osaston apulaisjohtajana. Jo vuonna1934 hän oli TVH:n stipendiaattina tehnyt 2,5 kuu-kauden opintomatkan Ruotsiin, Tanskaan ja Nor-jaan. Kevytbetoni Oy:n liiketoiminta perustui Belgi-asta vuonna 1938 ostettuun Betocel-kevytbetoninlisenssiin, jonka tiimoilta Janhunen solmi liikeyhte-yksiä myös Skandinavian maihin ja Sveitsiin. Vuon-na 1946 hän perusti Ruotsiin Isoleringsbetong AB:n.

Syyskuussa 1948 järjestettiin International As-sociation for Bridge and Structural Engineering(IABSE)-järjestön kolmas ja ensimmäinen sodanjäl-keinen kongressi Liègessä Belgiassa, jossa yksi esi-jännitetyn betonin pioneerejä professori GustaveMagnel piti esitelmän tästä uudesta teknologiasta.“Suomalaisia mukana Ylinen, Backmann, Bruuno(Kivisalo), Kelopuu, Rahtu rouvineen, prof. Wegeli-us ja Angervo ynnä minä. … Seuraavana päivänäteimme opintomatkan prof. Magnelin luo ja hänenjohdollaan useille työpaikoille etujännitettyjä beto-nitöitä katsomaan. Suuria töitä ja mielenkiintoisia.Minä innostuin niin että koetin saada edustuksenSuomeen ja tässä suhteessa rupesi nousemaanpaha ristiriita Kelopuun (oli myös mukana) ja minunvälille. Hän oli myös siitä kovin kiinnostunut.”

Seuraavana vuonna Janhunen tutustui useisiintanskalaisiin betonielementtitehtaisiin. Nämä mat-kat olivat yhtenä innoittajana hänen suunnitellessataitelaatan muotoista palkkia, jonka ensimmäinenkoekuormitus tapahtui 23.11.49 – samoihin aikoihinkun Kevytbetoni neuvotteli Etelärantaan rakennet-tavan Teollisuuskeskuksen julkisivuelementtiura-kasta. Tämän työn käynnistyttyä Janhunen perustivuonna 1951 Rakennuselementti Oy:n ja alkoi suun-nitella jännebetonielementtejä valmistavan teh-

taan rakentamista samalla kun hän kävi neuvottelu-ja hyvän ystävänsä arkkitehti Aarne Ervin suunnit-teilla olevan Helsingin yliopiston Instituuttiraken-nuksen elementtirakenteista.

Toukokuussa 1950 osallistui joukko suomalaisinsi-nöörejä: mm. Matti Janhunen, Beato Kelopuu, AulisJunttila, Magnus Malmberg, Toivo Pöysälä Deutsche-Beton-Vereinin kokoukseen Wiesbadenissa. Tällämatkalla tutustui Janhunen mm. Wayss & Freytaginja Spanbeton AG:n elementtitehtaisiin sekä Dycker-hoff & Widmannin ratapölkkytuotantoon. “Kävimmemyös eräällä Schüttbeton työmaalla, jossa rakennet-tiin taloja tiilimurskabetonista. Näimme muuten mitävaltavia probleemoja hampurilaisilla on järjestääk-seen valtavien rauniokasojen poiston. Juuri tuoDyckerhoff & W rakensi paraikaa n. 2 milj. DM mak-savaa sorteeraus ja murskauslaitosta!”

“Kesäkuun alussa kävin neuvotteluja Junttilanyhteenjohdattamana prof. Ylisen kanssa yhteistoi-minnasta etujännitettyjen rakennuskappaleittenvalmistamisen alalla. Ylinen on osakkaana GeniusOy:ssä ja heillä on pyrkimys startata taikka ainakinosallistua tämäntapaisten artikkelien valmistami-seen. Minä taas olen perustanut Rakennusele-mentti Oy nimisen yrityksen samaan tarkoitukseenja jotta turha kilpailu vältettäisiin olisivat he olleethalukkaat ostamaan osan osakkeista k.o. yhtiöstä.En kuitenkaan ollut oikein halukas myymään niitäainakaan vielä.”

Lokakuussa 1950 järjestettiin Kööpenhaminassakurssi “etujännitetyssä betonissa” ja siihenkinosallistuivat sekä Janhunen että Kelopuu, samoinmm. Ylinen. Janhusen kurssikaveri Ylinen välittinyt tapaamisen tri Christian Ostenfeldin kanssa.Tämän toimisto Chr.Ostenfeld & W.Jønson olisuunnitellut mm. Kaukopään tehtaiden esijännite-tyt rakenteet. Tämän matkan aikana tutustui Jan-hunen Hedehusene Teglverkin “etujännitettyihintuotteisiin”. “Tähän päättyi hauska matka. Kurssitolivat tavallaan antoisat. Kelopuukin esiintyi, esittelipari työtään. Hän onkin jo päässyt vähän alkuun etu-jännitetyssä mutta luulen ettei kannata paljonkaantehdä suuria töitä paremminkin pikkuelementtejä.”

Huhtikuussa 1951 oli Janhunen taas Saksassa,jossa näki mm. “2,5 mm:n langalla esijäykistetyn ra-tapölkyn”. Ja seuraavassa kuussa:“ Aamulla 29.5saavuin Kööpenhaminaan ja otin yhteyden tri Osten-feltiin. Neuvottelin hänen toimistossaan hänen jains. Kalhaugen kanssa Yliopiston instituuttiraken-nuksen esijännitys töistä. He neuvoivat minua kovinja lupasivat tehdä piirustukset tehtaasta. Samoin

JÄNNEBETONIN TULO SUOMEEN

Petri Janhunen, diplomi-insinööri

1Wiesbadenissa oppia hakemassa vasemmalta diplomi-insinöörit Matti Janhunen, Magnus Malmberg, Beato Ke-lopuu, Aulis Junttila sekä Topi Pöysälä.

2Porthanian suunnittelijat arkkitehti Aarne Ervi (vas.) jadiplomi-insinööri Uuno Varjo.

Kuvat: Matti Janhusen arkisto

1

2

BET0703 s78-79 Janhunen 18.10.2007, 18:3178

79betoni 3 2007

luettelon mitä tarvitsee koneita. Aamiaisen tarjositri Ostenfelt ja sitten ajoimme katsomaan erästätehdasta Larsen & Nielsen, jossa pienissä ja vaati-mattomissa tiloissa tehtiin hienoja esijännitettyjäelementtejä. Hieno asia että sain nähdä tämän.”

Tämän matkan aikana Janhunen teki Hedehuse-ne Teglverkin kanssa yhteistyösopimuksen, jonkamukaan hän sai lähettää miehen 4+1 viikoksi näi-den tehtaalle. “He antavat kaiken tietonsa ja semaksaa 10 000:- kr.” “Paluumatkalla Tukholman ko-neessa oli ins. Peltonen, arkkit. Suhonen, Juho Aal-to, Westerlund, jotka olivat olleet tutkimassa por-rassyöksyjä Tanskassa ja Ruotsissa. Olipa hyvä ett-en tavannut heitä edell. iltana, siitä olisi tullut kallisja kipeä ilta!”

Näihin aikoihin julkaistiin Rakennustaito-lehdes-sä (3/51) Matti Janhusen artikkeli “Esijännitetystäbetonista”.

Kelopuu puolestaan oli kirjoittanut jo Liègenkongressin jälkeen yksityiskohtaisen artikkelin“Etujännitettyä betonia Belgiassa” Rakennusin-sinööri-lehden numeroon 9/1948. Hän päättää ar-tikkelinsa: ”Nämä edut ovat siksi huomattavia, ettäolisi harkittava mahdollisuuksia sovelluttaa etujän-nitetyn betonin käyttöä myös meidänkin maassam-me.” Silta ja Satama valmistikin Kelopuun johdollaensimmäiset kaapelein jännitetyt palkit työmaallavalettuina elementteinä Repola-Viipuri Oy:n Piki-saaren sahan kattoon vuonna 1949. Palkit olivat n.11.5 metrin pituisia sekundääripalkkeja, jotkaasennettiin paikallavalettujen pääpalkkien väliin.Ne jännitettiin Magnel-Blaton-menetelmällä. Sa-mana vuonna rakensi Enso-Gutzeit dipl.ins. SimoSchultzin johdolla Kaukopään kartonkitehtaan. Senkattopalkisto tehtiin Freyssinet-kaapelein jännitet-tyinä elementteinä. Rakennuksen pituussuuntaisetpalkit jännitettiin jatkuviksi. Vuonna 1949 rakensiSilta ja Satama myös paikalla valetun Mullinkos-ken sillan, joka on ensimmäinen jännitetty siltamaassamme. 50-luvun alussa rakensi Silta ja Sata-ma Helsingin liikennelaitokselle raitiovaunuhallitKoskelaan. Niiden kattoristikot ja -palkit tehtiinelementteinä. Vuonna 1951 se rakensi Lappeen-rantaan Kaukas Oy:n kuorimohallin pääkannattajatmyöskin Magnel-menetelmällä jälkijännitettyinäelementteinä. Mm. näitä töitä käsiteltiin KelopuunRakennustaito-lehden (8/52) artikkelissa “ Esijän-nitetty betoni”

PORTHANIAArkkitehti Aarne Ervin suunnittelemassa Helsingin

Yliopiston Insituuttirakennuksen runkotyössä elo-kuussa 1951 olivat Rakennuselementti ja Silta jaSatama kaksi varteenotettavaa tarjoajaa. Kelo-puulla ei ollut käytössään jännebetonitehdasta jahän tarjosikin rakennuksen välipohjan ripalaatta-elementtejä normaalisti raudoitettuina ja hankki tu-ekseen Ruotsista Betongindustri AB:n Strängbe-tongfabrikenin yli-ins. Ulf Bjuggrenin lausunnon,joka pyrki todistamaan jännebetoniratkaisun epä-edulliseksi. Matti Janhunen puolestaan piti pää-kannattajina ”rautaristikkopalkkeja” asennuksenkannalta parempina.

Monien vaiheiden jälkeen päätyi yliopisto loka-kuussa 1951 jakamaan työn siten, että Silta ja Sa-tama sai tehdäkseen Freyssinet-kaapelein jännite-tyt 14 metrin pituiset pääpalkit ja Rakennusele-mentti jännebetoniset ripalaatat, joita oli 8235 m2.Instituuttirakennuksen, jolle sen valmistuttua an-nettiin nimeksi Porthania, jännitetyt rakenteetsuunnitteli Ostenfeld & Jønson, dipl.ins. Uuno Var-jon ollessa päärakennesuunnittelija. Rakennuksenpääurakoitsija oli Oy Concrete Ab. Rungon asennusajoittui vuoteen 1952. Seuraavana vuonna tilattiinRakennuselementiltä myös julkisivujen klinkkeri-laattapintaiset sandwich-elementit, joiden lämpö-eristeenä se käytti kevytbetonia.

Kilpailu Kelopuun ja Janhusen välillä oli varsinkireää. Tammikuussa 1952 Janhunen kirjoittaa: ”Kale (Tirronen) oli muuten tavannut Kelopuun olles-saan mukana retkeilyllä viimeinmainitun työmaalle.Kelopuu oli lähettänyt minulle terveisiä että hän tu-lee vastustamaan esijännitettyjä tuotteita! Kale olisanonut että taidat olla jostain vähän katkera mihinhän en suinkaan mutta Instituuttirakennuksessasaatiin esijännitetyt tuotteet läpi vain propagandal-la! Häntä siis harmittaa että minä huomasin laittaatuon jännebetonitehtaan ja sain Instituuttityön.”

RAKENNUSELEMENTIN TEHDASRakennuselementin Pitäjänmäen tehtaan esijänni-tysalustat suunnitteli siis Ostenfeld & Jønson, jol-ta oli myös saatu käyttöön ruotsalaisen ”Strengbe-toni-tehtaan” piirustukset. Tehdasta suunniteltiinsamanaikaisesi Porthanian urakkaneuvottelujenkanssa. Sen ensimmäiset jännebetonipalkit valet-tiin 19.4.1952. Muiksi alkuvuosien tuotteiksi tuli-vat mm. esijännitetyt lyöntipaalut, Jännex-aitatol-pat, maantiekaiteet, ontelolaattaparvekelevyt, jul-kisivuelementit sekä MJ-palkit.

3Rakennuselementti Oy:n tehtaan sijoitusta pohtimassavasemmalta diplomi-insinööri Aimo Sallinen, Matti Jan-hunen sekä tämän isä, rakennusmestari Aapeli Janhunen.

4Jännitettyjen lyöntipaalujen kestävyyttä koestamassaMatti Janhunen sekä oikealla yksi asiakkaista, grynderi-näkin menestynyt Paavo Nurmi.

3

4

BET0703 s78-79 Janhunen 18.10.2007, 18:3179

80 betoni 3 200780

OPPIA HAKEMASSAEsijännitetyn betonin käyttö oli Suomessa varsinsuuren kiinnostuksen kohteena 1940 - 1950-luku-jen vaihteessa. Vuonna 1949 olivat Suomen Beto-niyhdistyksen kokouksissa käyneet tästä aiheestaesitelmöimässä sekä tri Ostenfeld että Ulf Bjug-gren. Ja Rakennusinsinöörin numerossa 3/1952 onpitkä artikkeli kahden Imatran Voima Oy:n insinöö-rin E. Kilpeläisen ja Antero Kallion Tekniikan Edis-tämissäätiön stipendin turvin tekemästä Keski-Eu-roopan opintomatkasta, jonka aikana tutustuttiinsekä jännebetonitehtaisiin että eri jälkijännitys-menetelmien käyttöön paikallavalutyömailla.

Janhunen puolestaan kierteli vuoden 1952 hei-näkuussa kymmenen päivän ajan Saksassa, Hol-lannissa ja Belgiassa, joissa hän tutustui useisiinelementtitehtaisiin, mm. Schokbetonin tehtaaseenKampenissa ja Schipolin lentokenttätyömaan ele-menttirakenteisiin. ”Shokki-menetelmä tuntui ole-van hyvin tehokas, mutta jälkipaikkausta tuntuiolevan täälläkin.”

Saksassa oli käynyt ilmi, että Kelopuu pyrki saa-maan itselleen Janhuselle jo sovitun Seibert-Stin-nesin välipohjapalkkikoneen edustuksen.

Elokuussa 1952 Janhunen osallistui IABSEn kon-gressiin Cambridgessä. Kongressin ohjelmaan kuu-

lui ekskursio Lontoon lentokentälle, jossa esiteltiinrakenteilla oleva lentokonehalli. ”Täällä näin ensi-kertaa post-tensioned palkkeja jotka siroudellaanhämmästyttivät. Tapasin niitten konstruktöörin Mr.Harris´in ja sovin että jos tarvitsen apua Seutulanhallien tullessa kyseeseen he auttavat”.

Vuoden 1953 lokakuussa vuorossa oli osallistu-minen FIP:n (International Federation for Prestres-sing) ensimmäiseen kongressiin Lontoossa. MyösKelopuu osallistui ja hän tulikin valituksi FIP:n 14-jäseniseen hallitukseen. Rakennusinsinööri-lehdennumeroon 5-6/1954 Kelopuu kirjoitti selostuksenkongressista ja sen työmaakäynneistä.

Pian Lontoon kongressin jälkeen kävi Janhunenvielä Tukholmassa betonitutkimuspäivillä.

Perehtyminen kansainväliseen kehitykseen jatkuisekä Janhusen että Kelopuun osalta edelleen seu-raavana vuonna elementtirakennuskongressissaDDR: ssä Dresdenissä. ”Mitä mielenkiintoisin ko-kous sillä mukana olivat myös – ja etupäässä heitäsiellä olikin – rautaesiripun takaisia professoreja jainsinöörejä. Venäjältä 18, Unkarista 2, Romaniasta,Puolasta jne. Kaikesta näkyi että varsinkin Venäjälläon tavaton innostus elementtirakentamiseen. He ra-kentavat muutaman vuoden sisällä 602 uutta teh-dasta! Ja tuotanto juoksevalle nauhalle järjestetty!Mutta kyllä kaikesta näkyy että jälessä ollaan ja pal-jon siellä päin.”

SEUTULAN LENTOKONEHALLITVH käynnisti suuren lentokonehallin rakennutta-misen Seutulan lentokentälle vuonna 1952. Perus-suunnitelman oli tehnyt dipl.ins. Varjo, mutta tarjo-ajille annettiin mahdollisuus myös vaihtoehtoisiinsuunnitelmiin. Janhusen vierailu Lontoon lento-kenttätyömaalla johti yhteistyöhön Pre-StressedConcrete Ltd:n Harrisin kanssa, jonka laatima suun-nitelma osoittautuikin halvimmaksi Rakennusele-mentin tarjotessa sitä yhteistyössä Oy ConcreteAb:n kanssa. Kilpailijoina olivat mm. Silta ja Sata-ma sekä Ilmari Helannon Teräsbetoni Oy. Monivai-heisten neuvottelujen ja intrigien jälkeen Concretentarjous tuli hyväksytyksi joulukuussa 1953. Tässätyössä oli esijännitystekniikalla keskeinen osuus.Hallin katon 52 metrin pituiset ja 125 tonnin painoi-set ristikkopalkit koottiin elementeistä maassa ja

5IABSE:n kongressin ekskursiokohteen, Lontoon lentokent-tähallin, rakenteita.

61950-luvulla ulkomaista oppia haettiin perhekunnittain.Kuvassa IABSE:n Cambridgen kongressin osanottajistavasemmalta Martti ja Hely Lounamaa, Elvi Kelopuu, Mattija Saga Janhunen, Margareta ja Kurt Hanson sekä BeatoKelopuu.

7Saga Janhunen ja hänen lankonsa diplomi-insinööriBruuno Kivisalo esittelemässä ekskursioselostusta.

8Seutulan lentokonehallin kattopalkkien nostotyö käynnis-sä talvella 1955.

5

6

7

8

BET0703 s78-79 Janhunen 18.10.2007, 18:3280

817 betoni 3 2007

jännitettiin yhteen Freyssinet-kaapelein. 70 metrinlevyisten oviaukkojen yläpuolella palkit kannatet-tiin pääkaarista jännitetyin riipputangoin. Ovienyläpuolinen 150 metrin pituinen vaakapalkki onmyös jännitetty sen toimiessa kaarien vetotankona.Vesikaton sileät kattolaatat ja MJ-palkit olivat jän-nebetonia. Hallin rakennustyöt ajoittuvat vuosille1954-55.

MJ-PALKKIEnsimmäiset kokeet taitelaatan muotoisella palkil-la Janhunen teki jo 1949 ja Ervi oli Janhusen mu-kaan suunnittelemassa sellaista Porthaniaan, mut-ta Ostenfeld ei sitä hyväksynyt. Taitelaatan raudoit-teita mitoitti Janhusen toimeksiannosta dipl.ins.Paavo Simula. Tämä oli myös vuonna 1952 luon-nostellut saman tapaisen palkin käyttöä eräisiinHagalundin talojen vesikattoihin, mutta asia eiedennyt. Vuoden 1953 kesällä tuotantokokeet joh-tivat lopulta myönteisiin tuloksiin ja Teora Oy:n joh-taja Leo Lyytikäinen oli jo tilannut ensimmäiset 100m2, mutta tuotanto myöhästyi ja ”kun meillä oli osavalmiina oli hänellä jo talo valmiina”. Loppujen lo-puksi toimitus n:o 1 tehtiin vuonna 1953 ”mitättö-mällä hinnalla” dipl.ins. Aulis Junttilan ”huvilaan”.

30 cm:n levyinen MJ-palkki oli poikkileikkauksel-taan ja raudoitukseltaan täysin vakioitu tuote, jokakeveytensä (100 kg/m2) ansiosta oli 5-6 metrin jän-nemitoilla erittäin kilpailukykyinen vesikatto- jamyös välipohjaelementti kunnes huomattavastisuuremmat, pidempien jännemittojen TT-laatat sensyrjäyttivät.

Janhusen ja Kelopuun pioneerityöt innostivat jakouluttivat monia heidän palveluksessaan olleitahenkilöitä jatkamaan esijännitetyn betonin parissatyöskentelyä. Rakennuselementti sai vähitellenmyös jännebetonituotteita valmistavia kilpailijoi-ta, ensimmäisenä tamperelaisen, kevytbetonin val-mistajana jo aikaisemmin kilpailleen, dipl.ins OivaRytövuoren Cellit Oy:n 1950 luvun puolivälissä.Seuraavat jännebetonitehtaat käynnistyivät vasta1960- luvun puolella.

Rakennuselementin palveluksessa olivat Seutu-lan hallin rakentamisen aikana mm. diplomi-insi-nöörit Aimo Sallinen, Heimo Kakko ja Olavi Törmä-nen. Heistä kaksi ensin mainittua perusti myöhem-

min omat insinööritoimistonsa (ins.tsto Esijännitet-ty Betoni ja ins.tsto Heimo Kakko) ja jälkimmäinenteki pitkän uran Helsingin kaupungin rakennustar-kastusviraston päällikkönä. Pitäjänmäen tehtaanpäällikkönä vuosina 1955-57 toiminut rkm. AarreNousiainen puolestaan perusti Betonila Oy:n Vihtiinvuonna 1962.

Silta ja Sataman palveluksessa esijännitystek-niikkaan perehtyivät mm. dipl.ins. Ali Sandström(vv. 1949-57) sekä dipl.ins. Pentti Kaista (vv. 1951-59). He molemmat jatkoivat uraansa omien insi-nööritoimistojensa johdossa. Sandströmin yhtiö oliinsinööritoimisto A-Betoni Oy ja Kaistan alkuun in-sinööritoimisto Pentti Kaista & Co, sitten Kaista &Sebbas ja lopulta Finnmap Oy. Kelopuu siirtyivuonna 1953 Rakennushallitukseen. Ja vuonna1957 tuli Silta ja Satama Oy Matti Janhusen omis-tukseen. Näin liittyivät toisiinsa kahden alan pio-neeriyrityksen osaamisalueet, elementtivalmistusja urakointi.

9MJ-palkin levitys katolla tapahtui miesvoimin.

10Kaksi Matti Janhusta tutkimassa MJ-palkin ensimmäistäversiota vuonna 1953. Matti jr. Janhunen jatkaa suvun pe-rinteitä toimimalla jännitettyjen rakenteiden urakoitsijana.

11Seutulan hallin rakentajia. Vasemmalta Olavi Törmänen,englantilainen konstruktööri J.N. Lowe, Aimo Sallinen,englantilainen valvoja Robert Shorter sekä Heimo Kakko.

12Tulevat diplomi-insinöörit Henri ja Petri Janhunen seu-raamassa taitelaattaelementin koekuormitusta syksyllä1949.

910

11

12

BET0703 s78-79 Janhunen 18.10.2007, 18:3281

betoni 3 200782

HENKILÖKUVASSA HARRI LANNING

Betonilehden henkilögalleriassa on tällä kertaahaastateltavana tekniikan tohtori Harri Lanning(s. 1969 Oulussa).

– Sekä tekniikka että talous kiinnostivat. Tuotanto-talous tuntui pitävän ovet sopivasti auki moneensuuntaan, Harri Lanning perustelee syytä, miksi ou-lulaispoika päätyi 1980-luvun lopussa opiskele-maan Teknilliseen korkeakouluun juuri Tuotantota-louden osastolle.

Harrin tähänastista työuraa kerratessa tuntuusiltä, että hänellä on ollut molemmille – siis teknii-kalle ja taloudelle – jo myös kovasti käyttöä.

ORGANISAATIOIDEN KEHITTÄMISESTÄVÄITÖSKIRJAAN ASTIDiplomi-insinööriksi Harri valmistui vuonna 1995 jajatkoi TKK:ssa tutkijana TAI-tutkimuslaitoksella, ny-kyiseltä nimeltään BIT. – Bissnestä, innovaatioita jateknologiaa, hyvin käytännönläheisten case-tutki-musten kautta, hän määrittelee monipuolista työn-kuvaa, jossa ei suinkaan vetäydytty tutkijankammi-oon. Päinvastoin, oltiin tiiviisti mukana yritysten jaorganisaatioiden kehittämisessä. Samalla etenivätmyös jatko-opinnot ja 2000-luvun alussa valmistu-nut väitöskirja käsitteli sekin juuri organisaatioidenkehittämistä.

BIT:n jälkeen Harri työskenteli noin viisi vuottakonsulttiyrityksissä, edelleen organisaatioiden ke-hittämistehtävissä: – Varsin laajasti tuotantoa, lo-gistiikkaa, asiakassuhteiden hallintaa, hän listaa.

RAKENNUSALALLE ULKOPUOLELTAJälkeenpäin katsottuna Harrin tutkija- ja konsultti-työt tuntuvat kuin räätälöidyltä sille, että hän kolmi-sen vuotta sitten tuli toimitusjohtajaksi GraphicConcrete Oy:öön. Graafista betonia kehittävän jamarkkinoivan nuoren ja innovatiivisen yrityksen joh-tamisessa riittänee haastetta?

– Sikäli en hypännyt tuntemattomaan, että graafi-sen betonin kehitystä olen seurannut jo alkumetreiltä.Olemme näet graafisen betonin keksijän ja kehittä-jän, sisustusarkkitehti Samuli Naamangan kanssa jonuoruuden tuttuja, molemmat olemme Oulusta kotoi-sin ja vieläpä samanikäisiäkin, Harri kertoo.

– Olin myös yhtiön hallituksessa sen perustami-sesta, vuodesta 2002 lähtien, mutten millään taval-la mukana operatiivisessa toiminnassa. Tämä olipieni yritys, kuten on vieläkin ja Veli-Pekka Ryden-felt hoiti toimitusjohtajuutta puolipäiväisenä. Toi-minnan laajentuessa tarvittiin kokopäiväinen toimi-tusjohtaja ja vuoden 2004 toukokuussa otin pestinvastaan.

Harri kertoo, että päätös ei ollut helppo: – Ra-kennusala ei ollut minulle entuudestaan kovinkaantuttu, sille ei ollut varsinaista paloa. Lisäksi kolmenpienen lapsen isänä päätöksenteossa painaa myös

1Graafinen Betoni perustuu sisustusarkkitehti SamuliNaamangan kehittämään patentoituun keksintöön, jossabetonin pintahidastinaine voidaan levittää halutunlaisek-si kuvioksi erikoiskalvolle. Kalvo soveltuu hyvin suurien-kin betonipintojen valmistukseen. Kalvoa voidaan käyt-tää myös puhdasvalupintojen valmistamisessa. Valmiitakohteita on Suomessakin jo runsaasti; Espooseen vuonna2006 valmistunut Nokian pysäköintitalo on Arkkitehtitoi-misto Larkas & Laine Oy:n käsialaa. Julkisivuelementiton tehnyt Parma Oy.

1 Graphic Concrete

BET0703 s82-83 Lanning 18.10.2007, 18:3382

betoni 3 2007 83

muiden kuin oma tulevaisuus. Toisaalta tunsin, ettämahdollisuus päästä mukaan rakentamaan suunni-telmallisesti nuorta yritystä ja sen tulevaisuuttatarjoutuu ‘’once in the lifetime’’ ja minulle se olitässä.

Omaa mukaantuloa helpotti Harrin mukaan rat-kaisevasti se, että Samuli oli vienyt asioita loista-vasti eteenpäin: – Alusta lähtien hän keräsi ympä-rilleen ihmisiä, jotka osaavat sellaisia asioita esi-merkiksi betonikemiasta, joita hän ei itse graafikko-na ja sisustusarkkitehtina hallitse. Valitettavanuseinhan innovaatioissa käy niin, että innovaattoriyrittää tehdä itse kaiken.

SUUNNITELMALLISTA ETENEMISTÄSamuli Naamanka, jonka ajatuksia graafisen beto-nin kehittämisestä voi kerrata myös Betoni-lehden(2/2003) sivuilta, onkin toiminut juuri niin kuin hänalun alkaen suunnitteli. Hän on itse vähitellen ve-täytynyt taka-alalle keskittyen huonekalusuunnitte-luun. Varsinaista yritystoimintaa pyöritetään nytneljän hengen voimin.

Harri huomauttaa, että vaikka graafisen betoninpolku ideasta käytäntöön voi yhtäkkisesti näyttäähelpolta, se on ollut pitkä taival. – Vaikka kyse onperiaatteessa yksinkertaisesta keksinnöstä, paino-tekniikan hyödyntämisestä betonipintana, sekätuotteen tekninen kehittäminen että uuden inno-vaation tuominen rakennusalan markkinoille onvaatinut ponnisteluja.

– Selkeä suunnitelma olikin kehittää graafinenbetoni tuotteena ja valmistusprosessina valmiiksitäällä Suomessa. Harri kiittelee, että yhteistyö Suo-men betoniteollisuuden kassa onkin ollut hyvää:graafista betonia tekee Suomessa jo toistakym-mentä betoniyritystä.

– Toki tuote ei ole valmis koskaan, vaikka meilläon siihen muutama patenttikin, vaan tuotetta ja toi-mintaa kehitetään tietysti koko ajan. On oltava pa-rempia kuin muut, Harri korostaa. – Vaikka olemmetällä hetkellä maailman ainoa graafisen betonintuottaja, ei sovi ylpistyä, vaan kuunneltava nöyrästiasiakasta. Kilpailijoita näet on, meille ne ovat muutmateriaalit ja betonissakin muut käsittelyt.

Aktiivisen myynti- ja markkinointityön pääsimmealoittamaan pari vuotta sitten. Siihen asti olimmeenemmän tuotekehityspainotteinen. Ensimmäisetreferenssit ovat tosin jo 2000-luvun alusta.

VAHVASTI KANSAINVÄLISTYMÄSSÄPaitsi esimerkki uuden innovaation tuomisesta koti-maan markkinoille, Graphic Concrete voisi ollacase-esimerkki myös yrityksen suunnitelmallisesta

Peter Lanning

kansainvälistymisestä. Vuonna 2007 sen ulkomaanmyynti tulee näet jo ylittämään kotimaan myynnin,vaikka Suomessakin graafisen betonin käyttö on li-sääntynyt erittäin nopeasti.

– Ruotsi, Viro, Tsekki, Tanska, Hollanti, Espanja,Harri luettelee ja kertoo juuri palanneensa Italiastayhteistyöneuvotteluista. – Kyse onkin nyt pitkälle kas-vun hallitsemisesta, sillä joka puolelle ei voi mennäyhdellä kertaa. Emme halua raapaista pelkkää pintaa,vaan toimia suunnitelmallisesti ja tiiviissä yhteistyös-sä kumppaniemme kanssa. Kysyntä esimerkiksiUSA:sta on kovaa, kyselyjä tulee myös Meksikosta,Uudesta-Seelannista, Japanista, Kiinasta, Dubaista.

Harrin mukaan graafisen betonin kansainvälistymi-selle on asetettu selkeät kriteerit. – Haluamme pääs-tä maihin, joissa on kokeilevaa rohkeaa arkkitehtuuriaja joissa elementtituotannolla on vankka asema.

– Toimintamallimme eri maissa vaihtelee: Suo-messa kuten Ruotsissakin menetelmää käyttävätuseat betoniyritykset. Joissakin maissa meillä onmuutamia yhteistyökumppaneita. Sitä kautta pystym-me varmistumaan elementtien sekä omien palvelu-jemme korkeasta laadusta.

HYVÄT KUMPPANIT JA VERKOSTOTKiinnostuneiden yhteydenottoja tulee Harrin mukaaneri puolilta maailmaa paitsi suunnittelijoilta ja raken-nuttajilta myös betoniyrityksiltä. – On yllättävän pal-jon betonialan yrityksiä, jotka hakevat aktiivisesti uu-sia tuotteita ja ottavat meihin yhteyttä. Kun arkkitehtipuhuu yleensä yhdestä projektista ja sen käynnistä-misestä, elementtiteollisuuden kanssa neuvotellaanjatkuvasta yhteistyöstä.

Harri korostaa bisneksenteossa hyvien kumppa-neiden tärkeyttä. Vaikka rakennusalaa pidetään var-sin konservatiivisena kehittäjänä, graafisen betoninosalta kokemukset ovat myönteisiä. Ulkomailla käy-tyään huomaa että varsinkin elementtiteollisuus onmeillä edelläkävijä. Elementtiteollisuudessa huomat-tiin varsin nopeasti myös mahdollisuus suurentaaomaa kakkua. Graafinen betoni kisaa näet pintanausein juuri muiden materiaalien, ei välttämättä eribetonipintojen kanssa.

– Me aiomme jatkossakin pysyä pienenä organi-saationa. Ydinosaaminen on meillä itsellämme, mut-

ta se mikä ei ole meille kriittistä, pyritään ulkois-tamaan. Neljän henkilön porukkamme keskittyylähinnä myyntiin ja markkinointiin, tuotekehityk-sessä hyödymme ulkopuolisia resursseja ja tuo-tanto teetetään alihankintana. Emme investoi sei-niin, vaan pysymme joustavana ja nopeana, Harrilinjaa.

IDEOITA MUHIMASSAPaitsi painoaineiden ja -tekniikan kehittämistä,Harrin mukaan graafisen betonin ideatynnyrissämuhii jatkuvasti myös aihioita uusille tuotteille.– Käsijarru on kuitenkin päällä. Nyt on tärkeintäsaada markkinoille ja myydä niitä tuotteita, joitameillä jo on.

Tekes on ollut vahvasti mukana graafisen beto-nin tuotekehityksessä. – Myös Keksintösäätiöstäja TE-keskuksesta tuli tukea. Nyt on kuitenkinedettävä omin jaloin, Harri korostaa.

PERHE ON TÄRKEIN– Tämä on mukavaa hommaa, Harri summaa run-saan kolmen vuoden kokemuksensa Graphic Con-creten toimitusjohtajana. – Toki innostava työnuoressa ja notkeassa yrityksessä tarkoittaa sitä,että elämä on nyt työtä ja perhettä, erityisharras-tuksiin ei ole tässä elämäntilanteessa aikaa, hänmyöntää.

Harrin harrastukset limittyvätkin kiinteäksiosaksi lapsiperheen normaalia elämänmenoa. –Kolmisen vuotta olen nikkaroinut Espoon Sou-kassa sijaitsevaa kotiamme kuntoon.

Keittiöstä on tehty kodin keskipiste, jossa istu-taan iltaa hyvien ystävien seurassa ruokaa laitta-en ja siitä nautiskellen. – Ruuanlaitossa minunosuuteni on lähinnä pilkkomista ja grillausta, sillävaimoni on ehdottomasti maailman paras kokki,Harri hymyilee. Luonnehdinnassa ei taida olla yli-sanoja, sillä ‘’maailman paras kokki’’ paljastuukoulutukseltaan ravitsemustieteilijäksi ja kök-sänmaikaksi. Taidot pääsevätkin kotona oikeuk-siinsa, sillä työssään hän järjestelee isoja urhei-lutilaisuuksia.

Sirkka Saarinen

2Harri Lanning myöntää, että hänelle itselleen nuoren in-novatiivisen yrityksen toimitusjohtajuus oli ‘’kerran elä-mässä’’ -tilaisuus. Motivaatiota ja haastetta riittää ra-kentaa yritystä suunnitelmallisesti: – Vaikka graafisellabetonilla on nyt kova imu myös maailmalla, tavoitteenaon mennä eri maihin suunnitelmallisesti laadusta varmis-tuen, ei yksittäisiin kohteisiin pelkästään pintaa raapais-ten, hän korostaa. Työ kuljettaa Harria maailmalla, muttavapaa-aikaa viisihenkinen perhe viettää tiiviisti yhdessä,tässä Sara -tyttären kanssa Ylläksellä talvella 2007.

2

BET0703 s82-83 Lanning 18.10.2007, 18:3383

84 betoni 3 2007

by 210BETONIRAKENTEIDENSUUNNITTELU JAMITOITUS 2005

Betonirakenteiden suunnittelu onhaastava tehtävä ja vaatii hyvää tietä-mystä sekä materiaalien ominaisuuk-sista että yleisestä rakenteiden me-kaanisesta käyttäytymisestä. Betoni-rakenteiden materiaalit kehittyvätkoko ajan ja niiden lujuusominaisuu-det paranevat. Kaikkia rakennusmate-riaaleja halutaan käyttää yhä tehok-kaammin.

Betonirakenteiden suunnittelu onkehittynyt myös voimakkaasti ja vii-meinen kehitysvaihe on Eurocode-standardien tulo suunnitteluun. Tämäkirja on kooste eri maissa julkaistuis-ta betonirakenteiden käyttöä ja suun-nittelua käsittelevien teoksien aihe-piiristä sekä kotimaisesta kehitykses-tä. Se sisältää mm. taustatietoja jaselityksiä RakMK B4 ohjeista ja Euro-code 2:sta.

Kirjassa esitellään betonirakentei-den mekaanisen ja fysikaalisen toi-minnan periaatteet ja eri maissa käy-tössä olevat, yleisesti hyväksytyt me-kaaniset mallit sekä Eurocode 2:n si-sältämät suunnittelusäännöt ja mer-kintäsymboliikka. Kirja on tarkoitetturakennesuunnittelijoille, opettajille jabetoniteollisuuden tuotekehittelijöilleja -suunnittelijoille.

711 s., 92 euroa

Nämä ohjeet koskevat betonin kiviai-neksena käytettäviä, kivennäismaala-jeista ja kalliosta valmistettuja kiviai-neksia.

Kiviainesohjeet by 43 / 2007 kor-vaavat ohjeet by 43 / 2001. Uudet oh-jeet on tarkastettu eurooppalaisenbetonikiviainesstandardin SFS-EN12620, kansallisen soveltamisstan-dardin SFS 7003 sekä näihin liittyvientestausstandardien pohjalta. Ohjeettoimivat kiviainesten ostajan ja myy-jän välisen sopimuksen pohjana. Vaik-ka ohjeet perustuvat yllämainittuihinSFS-EN standardeihin, on näiden oh-jeiden vaatimustaso jossain määrinniissä esitettyä korkeampi ja vastaapääpiirteissään edellisen ohjeen ta-soa.

Kiviainesten CE-merkintä tuli Eu-roopassa mahdolliseksi, kun SFS-EN12620 oli julkaistu eurooppalaisenaharmonisoituna standardina. Suo-messa viranomaisohjeet (RakMK B4)eivät kuitenkaan viittaa CE-merkin-tään. Kiviainesten CE-merkintä Suo-messa voi olla tarpeellista vietäessäkiviaineksia ja Suomessa toimivanurakoitsijan tai rakennuttajan vaati-muksesta. Tämän ohjeen noudatta-mista edellytetään kolmannen osa-puolen valvonnassa olevilta betoninvalmistajilta. Käytännössä tämän oh-jeen vaatimukset täyttävä tuote täyt-tää myös CE-merkin asettamat vaati-mukset.

64 s., 43 euroa

by 43BETONINKIVIAINEKSET 2007

by 47BETONIRAKENTAMISENLAATUOHJEET 2007

Suomen Betoniyhdistys ja Betonitietokäynnistivät vuoden 1998 alussa“ATT-projektin” betonirakentamisenlaadun kehittämiseksi. Projektissa oliedustettuina rakentamisen ketju ra-kennuttajasta betonituotteiden toi-mittajiin, viranomaisiin sekä VTT Ra-kennustekniikan eri alojen tutkijoihin.Työn tuloksena julkaistiin Betoniyh-distyksen ohje by 47 Betonirakentami-sen laatuohjeet 2000.

Väliaikaisena julkaistu ohje by 47-2000 päätettiin vuonna 2005 saattaaajantasalle ja julkaista BY:n teknisetohjeet sarjassa. Ohjeisiin on nyt ke-rätty kaikki tavanomaisten uusien be-tonirunkoisten asuin-, liike- ja toimis-torakennustenrakentamiseen liittyvätlaatutekijät, eli aikaisempien äänitek-niikan, ulkonäköominaisuuksien, si-säilman ja säilyvyyden lisäksi tässäuudessa ohjeessa käsitellään kanta-vuutta ja palonkestoa, käyttöikää, pä-tevyyksiä sekä käyttöä ja huoltoa. Ra-kennuksen toimivuusvaatimukset onmuutettu ohjeessa suunnitteluvaati-muksiksi ja teknisten ominaisuuksienvaatimuksiksi, joille on esitettytoden-tamistavat. Tämä ohje korvaa väliai-kaisen ohjeen vuodelta 2000.

Julkaisu by 47 on asuintalojen jatoimitilojen rakennuttajalle ja suun-nittelijalle tehty ohje, jonka avulla onmahdollista saavuttaa betonirakenta-misessa kohdekohtaisesti määriteltylaatutaso. Se toimii myös pääsuunnit-telijan apuna, kun hän huolehtii siitä,että betonirakenteiden suunnittelu jarakentaminen tehdään laadukkaasti.

164 s., 48 euroa

Ensimmäiset betonirakenteiden kor-jaamiseen tarkoitetut ohjeet ”BY 41Betonirakenteiden korjausohjeet 1996”laadittiin Suomen Betoniyhdistyksentyöryhmän NT-75 toimesta 1990-luvunpuolivälissä. Tuolloin korjaaminen olivasta muodostumassa osaksi raken-nusteollisuutta.

Betonirakenteiden korjaustoimintaon vilkastunut merkittävästi, minkäkautta alalle on syntynyt runsaasti uu-sia toimijoita ja osaamista sekä va-kiintuneita toimintatapoja. Tässä ti-lanteessa katsottiin tarpeelliseksipäivittää korjausohjeet vastaamaankarttunutta tietämystä ja osaamista.

Tämä uusi ohje on käytännön so-vellus eurooppalaisista SFS-EN 1504–sarjan korjausstandardeista. Se kor-vaa aikaisemman ohjeen vuodelta1996.

Julkaisussa annetaan ohjeet tyypil-listen säärasitetuissa ulkobetonira-kenteissa esiintyvien vaurioiden kor-jaamisen suunnittelua ja korjaustentoteuttamista varten. Sitä voidaankäyttää soveltaen myös muun tyyppis-ten betonirakenteiden korjaamisessa.Ohje ei sovellu sellaisenaan esim. sil-tojen ja muiden pakkassuolarasitettu-jen rakenteiden tai merkittävälle ve-denpaineelle altistuvien rakenteiden,kuten patojen korjaamiseen.

Ohje kattaa lähinnä sementtipoh-jaisilla tuotteilla tehtävät paikkauk-set, valukorjaukset ja ruiskubetonoin-nin sekä elastisten saumojen uusimi-sen ja erilaiset pintakäsittelytyöt. Ra-kenteiden injektointia ja vahvistamis-ta sekä sähkökemiallisia korjausme-netelmiä käsitellään vain pääpiirteit-täin. Ohjeessa ei käsitellä rakentei-den lisäeristys ja verhous -tyyppisiäkorjauksia.

116 s., 44 euroa

BY 41BETONIRAKENTEIDENKORJAUSOHJEET2007

BET0703 s84-85 Annukka 18.10.2007, 18:3784

betoni 3 2007 85

TILAUKSET:

PL 11 (Unioninkatu 14)00131 Helsinkipuh. 09 – 6962 3627fax 09 – 1299 291internet: www.betoni.com

BETONI 2007KÄSIKIRJA

BETONIALAN INFOYKSISSÄ KANSISSA:

– Yritysten tuote-, laadunvalvonta-ja yhteystiedot

– Tuotteet ja palvelut– Hakemisto– Tyyppihyväksytyt tuotteet,

varmennetut käyttöselosteet– Alan koti- ja ulkomaiset järjestöt– Betonialan järjestöjen

myöntämät apurahat– Betonirakentamisen suunnittelu-

ja rakentamisohjeet– Tilastot, julkaisut ym.– Luettelo ilmoitetuista

laitoksista

BETONIKÄSIKIRJAMYÖS VERKOSSA.KÄY TUTUSTUMASSAOSOITTEESSA: www.betoni.com

232 s., 20 euroa

BETONIELEMENTTI-RAKENTAMINEN CD

TIETOPAKETTI BETONIELEMENT-TIRAKENTEISTA, NIIDEN SUUN-NITTELUSTA JA TOTEUTUKSESTALevylle on koottu runsaasti aineistoabetonielementtirakenteiden suunnit-telusta ja toteutuksesta. Aineisto ontarkoitettu ensisijassa rakenne- jaelementtisuunnittelijoille, betoniele-menttien valmistajille ja tilaajille, ele-menttiasennuksesta vastaaville jaopetuskäyttöön.

Aineisto on koottu Betonielement-tirakentaminen -nimiseksi Power-Point- esitykseksi 56 Mt, johon on lin-kitetty runsaasti ohjeistusta. Linkitavautuvat vain käytettäessä Power-Pointia sen esitystilassa. Kalvomate-riaalia voidaan edelleenmuokata ope-tuskäytössä.

Toinen PowerPoint – esitys on ele-menttisilloista 33 Mt.

Levyltä löytyy myös erillisinä kansi-oina käytettäväksi mm.– Mallielementtipiirustukset (dwg)– Vakioliitokset (M- osa, dwg + dwf)– Sisäkuorielementtien liitokset (dwg)– Pilariulokkeet (P- osa, dwg + dwf)– Betonielementtiparvekkeet (J- osa)

ja– Julkisivujen huoltokirjamalli

Dwg- liitokset ovat poimittavissa jaedelleen muokattavissa eri suunnitte-luohjelmissa. Betonielementtiseinienja ontelolaattojen asennuksesta onkummastakin mukana noin 3 minuut-tia pitkä videofilmi.

CD-ROM- tiedoston koko on yh-teensä 277 Mt. PowerPoint- kalvojaon yhteensä 174 kpl.

CD, 200 euroa

Ympäristöbetonituotteet tarjoavatmonipuolisia mahdollisuuksia raken-netun ympäristön laatutason ja toimi-vuuden parantamiseen. Korkeatasoi-sesti toteutetut pihat, puistot, urhei-luja vapaa-ajanalueet, aukiot ja toritlisäävät rakennetun ympäristön viih-tyisyyttä. Ympäristöbetonituotteidenkäyttö on lisääntynyt voimakkaastimyös pientalojen ja asuinkerrostalo-jen pihoissa.

Ympäristöbetonituotteiksi kutsu-taan pihan ja kulkuväylien pinnoituk-seen ja kalustamiseen käytettäviä be-tonikiviä, betonilaattoja, reikäkiviä,vesikouruja, muurikiviä, kalusteita jaerikoistuotteita. Yhteistä näille tuot-teille on kestävyys, harkitut detaljit jayhteensopivuus sekä tarvittaessa vä-rikkyys.

Ympäristöbetonituotteita käyte-tään laajasti myös erikoiskäyttökoh-teissa, joita ovat raskaan ajoneuvolii-kenteen alueet kuten suojatiet ja bus-sipysäkit, lentokenttien huoltoalueetsekä satamien, teollisuuden tms. va-rastoalueet. Näissä kohteissa pääl-lystettä rasittaa tavanomaista suu-remmat kuormitukset, kulutus ja pak-kasrasitus sekä joissakin tapauksissakemialliset rasitukset.

Tämä käsikirja on tarkoitettu suun-nittelijoiden lisäksi rakennuttajien jaurakoitsijoiden käyttöön. Kirja onmyös hyvä apuväline opiskelussa.

80 s., 35 euroa

BETONITUOTTEETYMPÄRISTÖ-RAKENTAMISESSA

Betoni on maailman eniten käytettyrakennusmateriaali. Sen ylivoimai-seen asemaan vaikuttavat raaka-ai-neiden hyvä saatavuus, betonin edulli-suus, helposti hallittava valmistustek-nologia sekä betonin kestävyys ja tur-vallisuus materiaalina.Lisäksi betonimassiivisena rakenteena säästää läm-mitysenergiaa, tasaa sisälämpötilojaja vähentää jäähdytystarvetta. Beto-nin valmistus aiheuttaa hiilidioksidi-päästöjä ilmakehään, mutta osa pääs-töistä sitoutuu betonin karbonatisoitu-essa käytön aikana takaisin betoniinja betonirakennuksen pienempi ener-giankulutus vähentää rakennuskannanhiilidioksidipäästöjä. Tämä tekee be-tonista ekotehokkaan rakennusmateri-aalin. Betonirakenteen elinkaari voiolla jopa satoja vuosia. Koska kestä-vän materiaalin huoltokustannuksetovat lisäksi vähäiset, on betoni elin-kaariedullinen materiaali. Tässä jul-kaisussa kerrotaan tarkemmin, miksibetoni on ekotehokas ja elinkaariedul-linen rakennusmateriaali.

64 s., 22 euroa

BETONIRAKENTEIDENYMPÄRISTÖ-OMINAISUUDET

BET0703 s84-85 Annukka 18.10.2007, 18:3785

86 betoni 3 2007

ScaleCAD 2 -SEINÄELEMENTTIENSUUNNITTELUOHJEL-MAN KOULUTUS1.- 2.11.2007TAITOTALON KONGRESSIKESKUS,HELSINKI

Järjestäjät:Betonitieto Oy / Betonikeskus ry

ScaleCAD pähkinänkuoressa:– ScaleCAD on laatta-, runko- ja sei-

näelementtien suunnitteluohjelma– ScaleCAD on itsenäinen suunnitte-

luohjelmisto, joka on yhteensopivamuiden cad-ohjelmien kanssa.

– Kaikki tarvittavat elementtiobjektitominaisuuksineen sisältyvät ohjel-maan.

– ScaleCAD ohjaa suunnittelijaa mit-tojen, aukkojen, reikien, liitosten jaraudoituksen suunnittelussa sekäalustavan kantokyvyn arvioinnissa.

– ScaleCAD sisältää integroidut tie-donsiirron osat elementtitoimittajanvastaanottojärjestelmään ja siinä onhuomioitu valmiudet IFC- standardinmukaiseen tiedonsiirtoon.Koulutus järjestetään modernissa

ATK-luokassa, joissa jokaisen osallis-tujan käytössä on tietokone Scale-CAD-ohjelmistoineen. Kouluttajanatoimii Janne Lievonen Jidea Oy:stä.

Lisätiedot kurssin sisällöstä jaScaleCAD -ohjelmistosta: Jaospääl-likkö Arto Suikka, RakennusteollisuusRT/Betonikeskus ry puhelin (09) 1299290, 0500 500 131.

Koulutustilaisuuteen voidaan ottaamax. 12 henkilöä, minimimäärä tilai-suuden järjestämiseksi on 6 henkilöä.Osallistumismaksu 650,- + alv. 22 %.

Ilmoittautumiset :22.10.2007 mennessä!

TIETOJENPÄIVITYSKURSSIBETONILABORANTEILLEJA -MYLLÄREILLESEKÄVALMISBETONITYÖN-JOHTAJILLE29. - 31.1.2008

KONGRESSI- JA KOULUTUS-KESKUS MERIPUISTO, ESPOO

Kurssi on tarkoitettu– Betonilaboranteille ja -mylläreil-

le, jotka ovat suorittaneet Be-tonilaborantti-myllärikurssin en-nen vuotta 2003

– Valmisbetonityönjohtajille, jotkaovat suorittaneet betonityönjoh-tajatentin ennen vuotta 2004, eliennen standardin SFS-EN 206-1perustuvan betoninormin by 50käyttöön ottoa.

Kurssi sopii hyvin myös “RakMKB4: Betonin uudet vaatimukset” -kurs-sin käyneille, sillä laajempana jaenemmän harjoituksia sisältävänä seauttaa betonilaboranttia tai valmisbe-tonityönjohtajaa noudattamaan työs-sään RakMK B4:n vaatimuksia.

Tämän kurssin käytyään ja siitäsaadulla kurssitodistuksella betonila-borantti tai valmisbetonityönjohtajavoi osoittaa päivittäneensä FISE:n pä-tevyyteen vaadittavat tiedolliset asi-at koskien SFS-EN 206-1 sisältöä.Kopio kurssitodistuksesta liitetäänmukaan pätevyyshakemukseen.

Järjestäjät:Betoniyhdistys r.y./Betonitieto Oy

SILTATEKNIIKANNEUVOTTELUPÄIVÄT13.-14.11.2007– SUUNNITTELU, RAKENTAMINEN JA KORJAAMINEN

RANTASIPI SVEITSI, HYVINKÄÄ

Järjestäjät:Betoniyhdistys r.y. ja Tiehallinto/Siltatekniikka

Ohjelma löytyy:www.betoniyhdistys.fi -sivuilta.

Ilmoittautumiset:29.10.2007 mennessä.

BETONINPERUSKURSSI29. - 30.11.2007HOTELLI MATINLAHTI, ESPOO

Järjestäjät:Betoniyhdistys r.y. / Betonitieto Oy

Kurssi on tarkoitettu betoniteollisuu-dessa toimiville henkilöille, jotkatyössään tarvitsevat perustietoja be-tonista ja sen ominaisuuksista. Erityi-sen hyvin kurssi sopii betonilaborant-ti-myllärikurssille osallistuvalle hen-kilölle, joka haluaa kartuttaa esitieto-jaan alalta sekä saada opetusta be-tonilaborantti-myllärikurssilla tarvit-tavasta matematiikasta.

Kouluttajana toimii tekn. tri RistoMannonen Betoniyhdistyksestä.Ohjelma torstaina 29.11.2007– Betoniktekniikka– Tärkeimmät käsitteet betonitek-

niikassa– Kiviaineksen ominaisuuksien

määrittäminen– Betonin koostumusOhjelma perjantaina 30.11.2007– Betonimatematiikka– Betonin valmistaminen– Kovettuneen betonin testaukset– Lisä- ja seosaineannostelu– Betonin lujuusOsallistumismaksu 450,- + alv. 22 %.

Ilmoittautumiset:20.11.2007 mennessä!

BETONILABORANTTI-MYLLÄRI– PÄTEVÖITYSKURSSI 2008

22.-24.01.2008 I-KURSSIJAKSO11.-14.02.2008 II-KURSSIJAKSO11.-13.03.2008 III-KURSSIJAKSO16.4.2008 LOPPUTENTTI

HOTELLI MATINLAHTI, ESPOO


Kurssi on elementti- ja valmisbetoni-tehtaiden betonilaboranteille, betoni-mylläreille ja sekoitinauton kuljettajil-le tarkoitettu peruskurssi. Osanotta-jilta edellytetään jonkin verran alankäytännön työkokemusta, jotta he voi-vat omaksua kurssin suhteellisen tii-viin opetuksen. Lisäksi edellytetäänbetonitekniikan perusasioiden ja be-tonimatematiikan tuntemusta.

Kurssin tavoitteena on, että kurssinja loppukokeen hyväksytysti suoritet-tuaan henkilöllä on Inspecta Sertifi-ointi Oy:n ohjeiden edellyttämät tie-dot ja taidot.

Kurssi sisältää betonilaboranttienpätevyyden arviointilautakunnan aset-tamat tiedolliset vaatimukset FISE:npätevyyden saamiseksi. Pätevyydensaaminen edellyttää lisäksi yhden vuo-den työkokemusta alalla.

Osallistumismaksu 2450,- + alv. 22 %Ilmoittautumiset:

14.1.2008 mennessä.

BETONIRAKENTEIDENKORJAUSOHJEET– BY 41 PÄIVITYSKURSSI

11.12.2007ARLAINSTITUUTTI, ESPOO


KURSSEILLE ILMOITTAUTUMISET(ELLEI TOISIN MAINITA):

Suomen Betonitieto OyPuhelin: (09) 6962 3626, 040 831 4577Faksi: (09) 129 9291Sähköposti:[email protected] [email protected]

BET0703 s86-87 Kurssit 18.10.2007, 18:4386

betoni 3 2007 87

BY-PÄIVÄTORSTAI 22.11.2007SÄÄTYTALO, SNELLMANINKATU9 – 11, HELSINKI

Ohjelma:– Aamukahvi– Avaus– Rakennesuunnittelu lähiaikoina,

kuka tekee ja mihin hintaan?– by 60: Suomalainen EC2-suunnit-

teluohje, tuleva kurssitus ja EC2-pätevyys

– EC2-laskuesimerkki– Keskustelu ja tauko– Betonirakenteiden uudet korjaus-

ohjeet (by 41 2007)– Lounas– by 51 Rasitusluokat ja käyttöikä

mm. sinkittyä raudoitusta käytet-täessä

– FISE:n uudet pätevyydet, EC 2-lii-te, energiatodistus ym.

– Betonin kiviainekset by 43 2007– Iltapäiväkahvi– Lentotuhka betonissa– Kuormia siirtävien metalliosien

käyttöselosteetMiten käytetään EC2:n ja by50:nkanssa?

– Rakennusvirheitä– CocktailsOsallistumismaksu on 300,- + alv 22 %.Betoniyhdistyksen henkilöjäsenet 250 ,-+ alv 22%.

Ilmoittautumiset:Suomen Betoniyhdistys r.y. /MarjaLeena Pekuripuh: (09) 69623621 tai 040 9003575,sähköposti:[email protected]

Järjestäjä:Suomen Betoniyhdistys r.y.

Lisätietoja tilaisuudesta www.betoniyhdistys.fi/uutiset

BETONIRAKENTEIDENKORJAUS JARAKENNUSFYSIIKKA

– PÄTEVÖITYSKURSSI NRO 12

14.-15.02.2008 1. JA 2. KURSSIPÄIVÄ13.-14.03.2008 3. JA 4. KURSSIPÄIVÄ04.04.2008 LOPPUTENTIT

HOTELLI VUORANTA, HELSINKI

Kurssin kaikki neljä päivää on tarkoi-tettu henkilöille, jotka aikovat hakeaFisen toteamaa betonirakenteiden A-vaativuusluokan korjaussuunnittelijantai a-vaativuusluokan kuntotutkijanpätevyyttä.

Kolme viimeistä päivää on tarkoi-tettu henkilöille, jotka aikovat hakeaFisen toteamaa betonirakenteidenkorjaustyönjohtajan pätevyyttä.

Neljäs, kurssin viimeinen päivä ontarkoitettu henkilöille, jotka haluavattäydentää rakennusfysiikan peruskou-lutusta vastaamaan RakMK A2:ssaesitettyjä vaatimuksia.

Rakennusfysiikan tentin suoritta-minen on vaatimuksena kaikissa beto-nirakenteiden korjaamista koskevissapätevyyksissä ja pätevyyksien uusimi-sissa, lukuun ottamatta siltoja koske-via pätevyyksiä.

Järjestäjät: Betoniyhdistys r.y./Betonitieto Oy

FISE-PÄIVÄKESKIVIIKKONA28.11.2007RUOTSALAIS-SUOMALAINENKULTTUURIKESKUS HANASAARI,AUDITORIO ASTRID, ESPOO

SuunnittelijalähtöinenrakennuttaminenOhjelma:– Aamukahvi– Avaus. Eurooppalainen ja suoma-

lainen rakennuttamistapa.– Pääsuunnittelijakäytäntöjä eri

projektimuodoissa.– Keskustelu ja tauko– Suunnittelijan käyttäminen ra-

kennuttajana nyt ja lähitulevai-suudessa.

– Kokemuksia hyvästä suunnittelutii-mistä. Onko suunnittelulähtöinenrakennuttaminen nostanut erityis-suunnittelijoiden arvostusta?

– Keskustelu ja lounas– Urakoitsijan puheenvuoro:

Esimerkkinä Kampin projekti– tuoteosatoimittajan rooli projek-

tin suunnittelutiimissä.– Kahvi ja keskustelu– Pääsuunnittelijan työkalu. by 47

Betonirakentamisen laatuohjeet.– Eurokoodit.

Mitä Eurokoodien voimaantulovaikuttaa rakennesuunnitteluunja toteutukseen vai vaikuttaakojuuri millään tavalla ?

– Rakennusvirhepankin käsittelyyntulossa olevia tapauksia.

– Kokemuksia erityismenettelystäHelsingissä.

– Keskustelu ja yhteenveto– Tilaisuuden päättäminenOsallistumismaksu 300,- + alv 22 %,FISE:n pätevyyden saaneet 250,- + 22 %.

Ilmoittautumiset:Suomen Betoniyhdistys r.y. /MarjaLeena Pekuripuh: (09) 6962 3621 tai 040 900 3575,sähköposti:[email protected] mennessä.

Järjestäjä: FISE Oy.Lisätietoja tilaisuudestawww.fise.fi/ajankohtaista jawww.betoniyhdistys.fi/uutiset

VUODEN 2007BETONIRAKENTEENJULKISTAMISTILAISUUSJA SEMINAARI7.2.2008DIPOLI, ESPOO

Palkinto annetaan vuosittain suoma-laista arkkitehtuuria ja betoniraken-nustekniikkaa hyvin edustavalle ra-kennuskohteelle.

Vuoden Betonirakenne on valittuvuodesta 1970 lähtien.

Kilpailutuomariston jäsenet:Suomen ArkkitehtiliittoSuomen BetoniyhdistysRakennusinsinöörit ja-arkkitehditSuomen RakennusinsinöörienLiittoRT BetoniteollisuusLehdistön edustaja

Julkistamistilaisuus:Perinteinen julkistamis- ja cocktail-ti-laisuus pidetään 7. helmikuuta 2008Dipolissa, Espoossa. Tilaisuuden vie-railevana arkkitehtiluennoitsijana onarkkitehti Quintus Miller / Miller &Maranta Architects Sveitsistä.

Lisätietoja: www.betoni.com

BETONIPINTOJENARKKITEHTI-SUUNNITTELU14. - 15. 11.2007PÄÄPOSTITALO, MANNER-HEIMINAUKIO 1 C, HELSINKI

Järjestäjät:SAFA / Betonitieto Oy

Kurssilla käsitellään paikallavalettu-jen betonipintojen ja elementtiraken-teisten betonipintojen valintaan jasuunnitteluun liittyviä tehtäviä. Kurs-silla käsitellään myös pintojen ikään-tymistä ja korjaamista.

Ohjelma löytyy SAFAn sivuilta:www.safa.fi [email protected]

Ilmoittautumiset:8.11.2007 mennessä: www.safa.fi

07

byLisätietoja antaa Olli Hämäläinen,puh. (09) 6962 3625 tai(09) 696 2360.

Lisätietoja antaa hoitokunnan sihteeriKlaus Söderlund, Betoniyhdistys,puh. (09) 696 2360.

STIPENDIT BETONIRAKENTAMISEN OPINNÄYTETÖIHIN

EINAR KAHELININRAHASTO

KERTTU JA JUKKAVUORISEN RAHASTO

BET0703 s86-87 Kurssit 18.10.2007, 18:4387

88 betoni 3 2007

ARDEX-SUUNNITTELIJASIVUTAVATTUArdex on avannut suunnittelijoille tar-koitetun osion internetissä. Rekiste-röidyttyään suunnittelija saa käyt-töönsä yli 60 työohjetta mm. märkäti-loista, lattiarakenteista ja ulkotilois-ta. Työohjeet ovat muokattavissa janiitä voi hyödyntää suunnitteluprojek-teissa. Suunnittelijasivut löytyvätosoitteesta www.ardex.fi

Lisätietoja Ardex Oy, puh.(09)- 6869 140

HB-PORRASLAATTAHB-Betoniteollisuus Oy:n HB-Porras-laatta on kätevä ratkaisu portaidenrakentamiseen. Porraslaatta on hyväratkaisu eri porrastuksien ja portaidenrakentamiseen. HB-Porraslaattoja voi-daan käyttää myös nurmikonreunaki-venä, jolloin korkeusvaihtoehdot ovat150 mm ja 300 mm.

HB-Porraslaatan tekniset tiedot:koko kivi: 600x300x70mm ja 1/2 kivi:600x150x70mm. Värivalikoimana onmusta, harmaa, punainen ja Karelia.

Tarkempia asennus- ja menekkitie-toja on saatavilla www.hb-betoni.fi -sivuilta. Myynti on rautakaupoissa.

Lisätietoja: Ari Kallioinen,HB-Betoniteollisuus Oy,puh. (014) 3348 233.

1., 2.Kuvissa HB-Porraslaatta harmaa 300 mmja 150 mm.

KIILTO OY:LTÄ UUSIAKUIVATUOTTEITAKiilto Oy on laajentanut laasti- ja kui-vatuotepuolen tuotevalikoimaansa.Ensimmäiset uudet kuivabetonit ja -laastit on tuotu markkinoille. Tuotteetovat: Kiilto Ohutlaasti S 06, Kiilto Se-menttilaasti S 30 ja Kiilto KuivabetoniS 100.

Nämä perustuotteet ovat sementti-pohjaisia kuivabetoneita ja laasteja,joihin työmaalla lisätään vain vesi.Erityistä huomiota tuotekehityksessäon kiinnitetty tuotteiden helppoontyöstettävyyteen ja lujuuteen; esimer-kiksi Kiilto S 30 ylittää lujuusluokanC30 (entinen K30).

Tuotteiden pakkauskoot ovat pape-rinen 25 kg säkki sekä 1000 kg kudottusuursäkki.

Lisätietoja: Kari Poikulainen,puh. 0207 710 212 tai 0400 - 868 100.

ONTELOLAATTA-TUOTANTOAUUDELLATEKNIIKALLAMikkelin Betonin tuotanto alkoi jovuonna 1968. Kesällä 1996 yritys ir-taantui Polar-konsernista ja siirtyi toi-mivan johdon omistukseen. – Päätuot-teisiin kuuluvat perinteisesti kerrosta-lojen seinäelementit, toimitusjohtajaMarkku Vähä-Mustajärvi kertoo.

Nyt yritys laajentaa tuotantoa jänni-tettyihin betonielementtirakenteisiin.Mittavalla investoinnilla on yli puoletVierumäen tehtaasta uudistettu onte-lolaattatuotantoon sopivaksi. Samallaon tehostettu seinäelementtien val-mistusta. Laitetoimittaja Elematicinuusin tekniikka on automatisoinut on-telovalmistuksen mahdollisimman pit-källe automaattisesti toimivasta beto-niasemasta täysin itsenäisesti toimi-vaan robottisahaan, joka leikkaa onte-lolaatat halutun mittaisiksi ja muotoi-siksi, nopeasti ja tarkasti.

Lokakuun alussa tehtaalla alettiinkokeilla Codator Oy:n kehittämää on-telolaattojen dimensiomittalaitetta,joka tulostaa seuraavat tiedot: ontelo-laatan päämitat eli korkeus ja leveys(sallittu mittaushajonta 2 mm), vaijerinsijainti (sallittu mittaushajonta 2 mm),vaijerin liukuma, 0-4 mm välillä ja yli 4mm (sallittu mittaushajonta 1,5 mm),aukkojen paikat (sallittu mittaushajon-ta 2 mm) ja ontelolaattojen käyryys.Kokeilu on osa rakennusaineteollisuu-den Mobilding-projektia, jota Lappeen-rannan Teknillinen Yliopisto hallinnoi.

Investointi sisältää myös uusia tuo-teinnovaatioita. Ontelolaattojen lisäk-si samalla tekniikalla valmistetaansokkelielementtejä. Uusi ontelosok-keli mahdollistaa helposti elemen-teistä rakennettavan kantava-alapoh-jaisen perustusjärjestelmän. Ontelo-sokkelille on suunniteltu kaksi erityyppiä, joten alapohja on mahdollistatoteuttaa joko puisena tai betonisena.Mikkelin Betonin ontelolaattatehdaspystyy tuottamaan yhdessä vuorossa

OKARPLAST-VAIJERI-LENKKIJÄRJESTELMÄBETONIELEMENTEILLEOkarplast-vaijerilenkkijärjestelmänavulla liitetään betonielementit toi-siinsa valusauman, lenkkiraudoituk-sen ja valusaumaan muodostuvan be-tonivaarnan avulla. Järjestelmä ontarkoitettu ottamaan vastaan ele-menttien välisen sauman pituussuun-tainen leikkausvoima.

Uudelleen käytettävällä Okarplast-vaijerilenkkijärjestelmällä saadaan ai-kaan erittäin siisti lopputulos, jotenjälkihoitotyö jää kokonaan pois. Koko-naistyöaika vaarnaa kohden on vähem-män, joten Okarplast-vaijerilenkkijär-jestelmä on hyvä vaihtoehto nykyisinkäytössä oleville vaijerilenkeille.

Lisätietoja tuotteesta:Okarplast Oy /[email protected]

TUOTEUUTUUKSIALUJABETONILTALujabetoni on tuonut markkinoille uu-den TT-laattatuotteen betonielement-tirakentamiseen, erikoisleveän Su-perTT-laatan. SuperTT mahdollistaakattorakenteiden pidemmän jännevä-lin. Kattolaatan pituus on mahdollistavenyttää SuperTT:llä aina 25 metriinsaakka. Uuden SuperTT-laatan val-mistus perustuu moderniin konetek-niikkaan.

Luja-Kivisydän on suurvalmisosa,joka yhdistää perinteisen betoniele-mentin ja modernin rappaustekniikan.Lämmöneristeen sisäpuolella on käy-tetty 120 mm paksua betoniseinää. Be-tonirunkoon kiinnitettyä EPS-eristettäon mahdollista saada eri vahvuuksilla:normaali, ultra sekä superultra.

Kivisydämen yhteydessä on julkis-tettu myös uusi Luja-kivitalomallisto,joka perustuu Luja-Kivisydän -rappa-usvalmisosaan.

Lisätietoja: www.luja.fi

BET0703 s88-89 Tuoteuutiset 18.10.2007, 19:3088

betoni 3 2007 89

MUURIKKOMAATTIAVUKSIPIHAMUURIENSUUNNITTELUUNPihaympäristön toimivuus ja viihtyi-syys edellyttää usein muurikivien käyt-töä tukimuureina tai tilan rajaajina. Vi-heralan ammattilaisten, kuten urakoin-ti- ja pihasuunnittelupalveluja tarjoavi-en yritysten työtä helpottamaan on ke-hitetty Muurikkomaatti-palvelu, jonkaavulla saa helposti ja nopeasti moni-muotoistenkin muurien tarkat ladonta-kuvat ja määrälaskennan.

Muurikkomaatti on LemminkäinenBetonituote Oy:n internet-sivuilla ole-va, animaatioon perustuva muurikivi-en suunnittelu- ja laskentatyökalu.Muurikkomaatissa piirretään suunni-teltu muuri tietokoneen ruudulle help-pokäyttöistä piirrosohjelmaa hyödyn-täen. Muurin piirtämisen jälkeen siir-rytään määrälaskuriin, jossa määritel-lään muurin korkeus. Seuraavaksi ruu-dulle tulostuvat ladontakuvat ja lista

ontelolaattoja 550 m2 ja ontelosokke-leita 160 m2 päivässä.

Noin kolmen miljoonan euron inves-tointi nostaa Mikkelin Betoni Oy:n kol-men tehtaan liikevaihdon yli 20,0 mil-joonaan euroon vuodessa ja varmistaa150 ihmisen työpaikat. Vierumäen teh-taan laajennuksen yhteydessä on ra-kennettu myös jätevesien kierrätysjär-jestelmä. Muutkin jäteaineet pyritäänsaattamaan mahdollisimman ekologi-sesti hyötykäyttöön. Tehtaan puutava-rajätteet hyödyntää naapuriin valmis-tuva Versowoodin kuorenpolttolaitos,joka toimittaa marraskuusta lähtienlämpöenergiaa Vierumäen tehtaalle.Tehtaan betonijätteet kierrätetäänmurskauksen jälkeen maanrakennuk-sen raaka-aineeksi.

Lisätietoja: Markku Vähä-Mustajärvi,puh.(015)-321 550

1. Ontelolaattatehtaan robottisaha.2. Plotteri, joka merkkaa automaattisesti tuotteet.

tarvittavista tuotteista sekä määristä.Tästä näkymästä voi tulostaa listan it-selleen ja lähettää suoraan internetinkautta tarjouspyynnön. Muurikkomaa-tista saa myös muurikivien ladonta- jaasennusohjeita.

Muurikkomaatti-palvelu löytyy in-ternet-osoitteesta www.formento.fi/muurikkomaatti.

FormentoFormento -tuotevalikoima sisältää be-tonista ja graniitista valmistettujenpäällystetuotteiden lisäksi tuotteitamuureihin, aitoihin ja rakenteiden ver-houksiin.

Betonisia muurikiviä on saatavanalähes kaikissa päällystekivien väreis-sä. Ne sopivat hyvin yhteen pihanmuiden kiveysten kanssa. Lohkotta-van betonimuurikiven rakenne helpot-taa siistien kulmien ja loivien kaartei-den tekemistä, eikä erillistä kansiki-veäkään tarvita. Muurin näkyväänosaan syntyy lohkottaessa kaunis jaelävä lohkopinta.

Lemminkäisen uusin muurituote ontehtaalla valmiiksi molemmilta puolil-ta lohkottuna toimitettava Muurikko.Uudesta muurikivestä on mahdollistalatoa suoria, suorakulmaisia ja kaare-via muotoja. Kaksipuolisena tuottee-na Muurikko soveltuu hyvin myös ai-tojen ja pilarien rakentamiseen. Muu-rikko-perhe koostuu kuudesta erimuurikivestä, jotka toimitetaan neljäl-lä eri lavalla. Kiilamaisissa Muurikonperuskappaleissa on pontit sekä reiätmahdollista raudoitusta varten. Suo-ria kulmia varten on erillinen kulma-kappale. Valmiiksi halkaistut kulma-kappaleet toimivat päätykivinä. Sileä-pintainen kansikivi viimeistelee muu-rin. Muurikko soveltuu hyvin käytettä-väksi toisen uutuustuotteen, Porraski-ven, kanssa.

Lisätiedot: Lemminkäinen Betoni-tuote Oy, puh. 02071 50100 taiwww.formento.fi

1., 2. Muurikkomaatti-palvelu helpottaa pihamuurien suunnittelua ja hankkimista.3. Muurikkomaatti antaa piirroksen perusteella ladontakuvat ja laskee tarvittavat tuotemäärät.

[FIBRE C]KUITUBETONILEVYJÄSeroc Oy markkinoi nyt Riederin kan-sainvälisesti palkittuja [fibre C] kuitu-betonilevyjä Suomessa, Baltiassa jaVenäjällä.

Euroopassa suurta huomiota saa-nut [fibre C]- kuitubetonilevy on pala-maton A-luokan materiaali. Se on ai-doista luonnon mineraaleista valmis-tettu sementtipohjainen levy, jonkavärivalikoima- ja pintakäsittelyvaihto-ehdot ovat laajat. [fibre C]:n on saanutmyös kansainvälisiä arkkitehtuuripal-kintoja.

– [fibre C] -levyn visuaalisuus ilme-nee myös siinä, että sillä päällyste-tään vuoden 2008 maailmannäyttelynExpo Zaragoza 2008:n pääpaviljonki,Seroc Oy:n toimitusjohtaja Petri Aho-nen toteaa. [fibre C] on läpäissyt vaa-tivat sääkokeet EN 12467 mukaisestija sen kimmomoduli on 20 000 N/mm2. [fibre C] asennetaan Allface-alu-miinirunkoon. Ulko- ja sisäverhouksenlisäksi sovelluksia ovat lattiat ja por-taikot sekä sisällä että ulkona.

Lisätietoja:Seroc Oy, Petri Ahonen, GSM 050 3588048, [email protected] Oy on osa Semtu-konsernia. Se-roc Oy on erikoistunut myymään jamarkkinoimaan julkisivu- ja sisäval-mistustuotteita sekä talotekniikan, ta-lonrakennus- ja yhdyskuntarakenta-miseen liittyviä tuotteita ja ratkaisuja.

Rieder Group on betonielementti-valmistaja, jonka tuotteita käytetääntalonrakennuksessa, yhdyskuntatek-niikassa ja raiderakentamisessa. Rie-der on Euroopan johtava meluestei-den ja liikenneturvallisuuutta edistä-vien betonirakenteiden toimittaja.

3

1,2

Oopperatalo, Bregenz, Sveitsi.

Parma Oy on myynyt Rajaville Oy:n Ou-lun liiketoiminnat ja Rajaville-nimenNord Elementti Oy:lle. Nord ElementtiOy:n omistavat Betset Oy, Ruskon Be-toni Oy ja Ylitornion Betonituote Oytasaosuuksin. Parma on Nord Elemen-tin uutena omistajana 47,5 %:n osuu-della ja samalla Nord Elementin nimimuutettiin Rajaville Oy:ksi.

Heinäkuun alussa tehdyssä järjes-telyssä uusi Rajaville saa omistajik-seen entisen omistuksen lisäksi sel-keästi pohjois- ja keskisuomalaistaomistusta, jolla on mielenkiinto kehit-tää yritystä Pohjois-Suomen ja Poh-joiskalotin tarpeita varten. Consoliskonserniin kuuluvan Parman mukana-olo antaa yritykselle mahdollisuudenkehittyä alan parhaan kansainvälisentietotaidon varassa. Uusi Rajaville tu-lee toimimaan pääosin Pohjois-Suo-messa ja hakee kasvua voimakkaastiPohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjanmarkkinoilta.

Toimitusjohtajana uudessa Rajavil-lessa toimii Ilkka Kangas.

Ylitornion Betonituote Oy (YBT) toi-mittaa Talvivaaran nikkelikaivoksenkaikki betonielementit kaivoskorjaa-moon, hienomurskaamoon, agglome-rointirakennukseen, saostusreaktori-rakennukseen, korjaamoon, valvonta-rakennukseen ja kaivoskonttoriin

Toimitus sisältää yhteensä noin1000 elementtiä. Toimitukset alkavatkuluvan vuoden lokakuussa ja kestä-vät ensi keväälle saakka.

Talvivaara sijaitsee Kainuussa. Tal-vivaaran alueella on Euroopan suurinhyödyntämätön sulfidinen nikke-liesiintymä. Tavoitteena on aloittaatuotannollinen kaivostoiminta vuoden2008 loppupuolella.

YRITYSUUTISIA

1

2

BET0703 s88-89 Tuoteuutiset 18.10.2007, 19:3089

90 betoni 3 2007

PL 11 (Unioninkatu 14, 2. krs)00131 [email protected] (09) 6962 360fax (09) 1299 291

Betonitieto [email protected]

Toimitusjohtaja Olli Hämäläinen(09) 6962 3625(09) 1299 287

Päätoimittaja, arkkitehti SAFAMaritta Koivisto(09) 6962 3624, 040 9003 577

Kustannustoimittaja Annukka Siimes(09) 6962 3623

Projekti-insinööri Petri Mannonen(09) 6962 3633

Toim.sihteeri Irmeli Kosonen(09) 6962 3627

Betoniyhdistys [email protected]

Toimitusjohtaja Klaus Söderlund(09) 6962 3620

Kehitysjohtaja Risto Mannonen(09) 6962 3631

Sihteeri MarjaLeena Pekuri(09) 6962 3621

Tekninen johtaja Kari Tolonen(09) 6962 3622

Koulutussihteeri Pirkko Grahn(09) 6962 36 26

Kolme betonialan yhteisöä:Betonitieto Oy, Betoniyhdistys r.y. jaRT Betoniteollisuus – Betonikeskus rysijaitsevat Unioninkatu 14:ssa, toises-sa kerroksessa.

Yhteisissä tiloissa toimii betoni-pintanäyttely, joka esittelee mm. eri-laisia betonin väri- ja pintakäsittely-tapoja. Näyttely on avoinna toimistonaukioloaikoina klo 8.15 – 16.00 ja tar-vittaessa esittelystä voi sopia etukä-teen arkkitehti Maritta Koivistonkanssa, puh. 09-6962 3624 [email protected]

.com

.com

ILMOITTAJALUETTELO3 2007

BETONITIETOUTTAUNIONINKADULLA

BETONINYHTEYSTIEDOT

Betonikeskus [email protected]

Toimitusjohtaja Olli Hämäläinen(09) 6962 3625(09) 1299 287

Tuoteryhmäpäällikkö Seppo Petrow(09) 1299 289(09) 6962 3629

Tuoteryhmäpäällikkö Arto Suikka(09) 1299 290(09) 6962 3630

Standardointipäällikkö Tauno Hietanen(09) 1299 304fax (09) 1299 214

WWW.BETONI.COMSISÄLTÄÄ VALMISTAJA- JATUOTETIETOAwww.betoni.com -betonisivut palve-levat laajasti betonista tietoa hake-via. Sivujen sisältöön pääsee helpoi-ten Sivukartta-painikkeen kautta. Sii-tä aukeavat kerralla sivujen eri otsikotja osiot. Valmistajatiedot sekä tuoreetyrityssuuruus- ja markkinaosuustilas-tot löytyvät bannereista.

Ilmoittaja Sivu

BASF ConstructionChemicals Finland Oy 12

Betonikeskus ry 4

Betonimestarit Oy 9

Contesta Oy 3

Elemento Oy Savonlinna 3

Elpotek Oy 10

Finnsementti Oy II kansi

Halfen-Deha Ab 11

Joutsenon Elementti Oy 6

Lakan Betoni Oy 12

Lammin Paja ky. 2

Lemminkäinen Betonituote OyIII kansi

Lumon Oy 6

Morenia Oy 7

Motoral Oy Ab 5

NCC Roads Oy 2

Okarplast Oy 5

Parma Oy IV kansi

Pintos Oy 3

Pultek Ky 9

Renope Oy 5

Rescon Mapei Oy 2

Ruoppaus Suominen P Oy 9

Suomen Betonitieto Oy 5, 10

Tammet Oy 12

Tikkurila Paints Oy 8

TimoL Oy 6, 9

VIA Group 10

Vink Finland Oy 10

WSP Finland Oy Tutkimus 6

ERMCONTUNNUSTUSPALKINTOSEPPO PETROWILLE

ERMCO on eurooppalainen valmisbeto-niteollisuuden järjestö, jonka jäsenistökoostuu valmisbetoniteollisuuden kan-sallisista järjestöistä. Tällä hetkelläERMCO:ssa on mukana varsinaisia jä-senmaita 21. Lisäksi liitännäisjäseniäon kaksi ja tukijäseniä yksi.

ERMCO perustettiin Münchenissäelokuussa 1967. Suomi on ollut ERM-COn jäsen perustamisesta lähtien,mutta aktiivisesti toimintaan tultiinmukaan 80 -luvulla. ERMCOn toimistoon Brysselissä, jossa on yksi toimi-henkilö teknisenä sihteerinä. ERM-COn pääsihteeri on italialainen Fran-cesco Biasioli ja presidentti espanja-lainen José Ramon Bujanda Saenz.

ERMCO on järjestänyt kongressejakolmen vuoden välein vuodesta 1969,jolloin kongressi pidettiin Pariisissa.Suomessa ERMCOn kongressi järjes-tettiin Helsingissä vuonna 2004.

Kesäkuussa Sevillassa pidetynkongressin yhteydessä jaettiin ensim-mäistä kertaa ERMCOn tunnustuspal-kintoja henkilöille, jotka ovat olleetpitkään aktiivisesti mukana ERMCOntyössä. Palkintoja myönnettiin yh-teensä kolme ja yksi näistä tunnustus-palkinnon saajista oli dipl.ins. SeppoPetrow, joka toimii Suomessa järjes-tön kansallisena sihteerinä. SeppoPetrow on ollut mukana ERMCOn toi-minnassa vuodesta 1985 lähtien erikomiteoissa ja työryhmissä. Hänenvastuullaan olivat myös ERMCOn Hel-singin kongressin järjestelyt.

Mitä toiminta kansainvälisessä jär-jestössä on antanut? – ”ERMCO onerinomainen paikka luoda kontakteja,hankkia tietoa sekä keskustella val-misbetoniin ja paikallavaluun liittyvis-tä kysymyksistä. ERMCOn toiminnassaon poikkeuksellisen hyvä ilmapiiri, pu-hutaan käsitteestä ”ERMCO family”,toteaa Seppo Petrow kysymykseen.

Lisätietoja ERMCOsta:www.ermco.eu

BET0703 s90 18.10.2007, 18:5190

betoni 3 2007

Documents