2 2006

BET0602 Kansi vaihtoehto 9.6.2006, 22:332

betoni 2 2006 1

2 2006

SISÄLTÖ – CONTENTS

betoni 76. vuosikerta – volumeilmestyy 4 kertaa vuodessaTilaushinta 46 euroaIrtonumero 11,50 euroaPainos 15 000 kplISSN 1235-2136Aikakauslehtien Liiton jäsenToimitus – Editor StaffPäätoimittaja – Editor in chiefArkkitehti SAFA Maritta Koivisto(vapaalla 1.1.-31.10.2006)vt. päätoimittajaDI Olli Hämäläinenvt. toimitusJuttupakki, DI Sirkka Saarinentaitto – layoutForssan Kirjapaino, Marjatta KoivistoKäännökset – TranslationsTiina HiljanenTilaukset, osoitteenmuutoksetToim.siht. Irmeli Kosonenirmeli.kosonen@betoni.comtel. +358 (0)9 6962 3627RIA-, RIL-, SAFA-jäsenet ao. järjestöihinJulkaisija ja kustantaja – PublisherSuomen Betonitieto Oy –Concrete Association of FinlandPL 11, Unioninkatu 1400131 Helsinki, Finlandtel. +358 (0)9 6962 360telefax +358 (0)9 1299291www.betoni.comToimitusneuvosto – Editorial boardTait.lis. Ulla-Kirsti JunttilaTkT Anna KronlöfArkkitehti SAFA Mika PenttinenDI Markku RotkoDI Ossi RäsänenRI Kimmo SandbergDI Arto SuikkaDI Klaus SöderlundArkkitehti SAFA Hannu TikkaRI Harri TinkanenDI Matti J. VirtanenDI Matti T. VirtanenDI Pekka VuorinenIlmoitukset – Advertising ManagerAnnukka Siimestel. +358 (0)9 6962 3623gsm +358(0)40 8668 427telefax +358 (0)9 1299 291annukka.siimes@betoni.comJulkaisu Bookers OyOrvokki Toivanentel. +358 (0)9 77382219telefax +358 (09) 9 737 318orvokki.toivanen@bookers.fiKirjapaino – PrintersForssan Kirjapaino OyKansi – CoverAs. Oy Helsingin Arabianvillat -taideseinä. Ku-vataiteilijat Tiina Kuhanen ja Johanna Hyrkäs.Kuva: Maritta Koivisto, 2006.

PÄÄKIRJOITUS – PREFACE 11Lauri Ratia, diplomi-insinööri

PIENTALOKAUPUNKIA ETSIMÄSSÄ 12Matti Visanti, arkkitehti SAFA

ASUNTO OY HELSINGIN ARABIANVILLAT 16Hannu Huttunen, arkkitehti SAFA

ARABIANVILLOJEN TAITEESSA KUULUU ASUKKAIDEN ÄÄNI 21Sirkka Saarinen

VILLA VETRO 24Pekka Helin, arkkitehti SAFA ja Mariitta Helineva, B.S. Arch.

VILLA REPO 28Tuomo Siitonen, arkkitehti SAFA

ESPOON ASUNTOMESSUILLA KIVITALON MODERNIT TUULET 32Leena Tanskanen, toimittaja

ASUNTO OY TRIADI- KOLMEN ASUNNON TALO PAIKALLAVALAEN 35Petri Mannonen, diplomi-insinööri

PIENTALO KIVESTÄ – ELEMENTTIKIN ON SALLITTU 36Sirkka Saarinen

ESTEETÖN PIENTALO 38Heikki O. Haulisto, rakennusarkkitehti

TEEMANA ASIAKASPALVELU VALMISBETONITEOLLISUUDESSA 40– Osaamisen ja kumppanuuden merkitys kasvaa– Palveluilla erotutaan– Palvelut tuovat asiakkaille säästöjä

Sampsa Heilä, diplomi-insinööri

TUOTANTOMALLI BETONIELEMENTTIEN TOIMITUSKETJUN HALLINNASSA 46Jukka Hörkkö, projektipäällikkö

RAKENTEELLINEN TURVALLISUUS JA BETONIRAKENTEET 48Arto Suikka, diplomi-insinööri

ENERGIANSÄÄSTÖ BETONIRAKENTEIDEN AVULLA 51Arto Suikka, diplomi-insinööri

TERMA-PROJEKTI: energiansäästöä termistä massaa aktiivisesti hyödyntämällä 54Jouni Punkki, tekniikan tohtori

KOKEMUKSIA JA NÄKÖKANTOJA LUONNONKIVESTÄ YLEISTEN ALUEIDEN PÄÄLLYSTEENÄ 56Reijo Järvinen, projektinjohtaja

BETONITUOTTEET YMPÄRISTÖRAKENTAMISESSA – UUSI KÄSIKIRJA 59Seppo Petrow, diplomi-insinööri

BETONIKIVIRAKENTEITA RASKAASEEN KUORMITUKSEEN 60Leena Korkiala-Tanttu, diplomi-insinööri

KIVIEN KONEELLINEN LADONTA NOPEUTTAA TYÖTÄ JA SÄÄSTÄÄ TYÖNTEKIJÄÄ 62Seppo Närhi, toiminnanjohtaja

HENKILÖKUVASSA REINO HÄNNINEN 66Sirkka Saarinen

BETONITIEDON UUSIA JULKAISUJA, KURSSEJA, UUTISIA 70

BET0602 s01 9.6.2006, 22:341

betoni 2 2006 11

Rakennusala on tottunut määrittelemään laadunvarsin tekninesti: rakentaminen on laadukasta, jostyö on tehty piirustusten ja normien mukaan. Näinpitääkin olla. Oikaista ei kerta kaikkiaan saa eikävirheisiin ole varaa, sillä pelissä on ihmisten turval-lisuus.

Laatu on osa yrityksen jokapäiväistä toimintaa.Laatujärjestelmä, laboratoriot ja laaduntarkkailuovat avainasemassa varmistamassa tuotteidemmeteknistä laatua.

Mutta onko laatua se, että asuntoon kantautuuviereisen moottoritien melu, toimistorakennuksentilat eivät jousta eri yritysten tarpeiden mukaan tainyt niin trendikäs silta näyttää kymmenen vuodenpäästä auttamattoman rumalta – vaikka kaikki ontehty suunnitelmien mukaan?

Näin ei tietenkään ole. Olen sitä mieltä, että ra-kentamisen laatu on nähtävä monilta eri puolilta.Laatua on kokonaisuus, joka toimii kohteen elinkaa-ren ajan.

Olen ollut mukana kiinteistö- ja rakennusalan Vi-sio 2010 -työssä, jossa yhdeksi viidestä keskeisestätavoitteesta on nostettu se, että asuntoja rakenne-taan asiakkaiden ehdoilla. Kun käyttää maalaisjär-keä, tämä on tietenkin selvä päämäärä.

Kun Kestävä Kivitalo -hanketta käynnisteltiinrunsaat kymmenen vuotta sitten, olimme mielestä-ni aikaamme edellä – tai ehkä otimme opiksemmeaiemmilta sukupolvilta. Kestävä Kivitalo -konseptinidea on perinteinen paikallarakentaminen ja siitäsaatava helppo muunneltavuus. Kun rakennuksenkäyttäjän toiveet elävät matkan varrella, muutoksia

ANNETAAN ASIAKKAAN PÄÄTTÄÄ

LET THE CUSTOMER DECIDEIn the construction business, quality has typically beendefined in highly technical terms: high-quality building iscarried out in compliance with drawings and norms. Andso it should be. Shortcuts must not be used and errorshave to be eliminated, as building always involves thesafety of people.

Quality is part of the everyday operation of any busi-ness. The quality system, laboratories and quality controlplay a key role in the assurance of the products’ technicalquality.

But does quality entail noise from the motorway near-by, office facilities that cannot be adapted to the needs ofthe different companies, or a bridge, so trendy as new buthopelessly ugly ten years later? And yet, everything wasdone according to plans.

Of course it does not. I personally think that the con-cept of quality in building has to be reviewed from manydifferent aspects. An entity that remains functionalthroughout the life cycle of the product is quality.

I have been involved in the Vision 2010 project imple-mented by the property and building trades, in which oneof the five main objectives is to produce housing at theresidents’ terms. Common sense will naturally tell us thatthis is the obvious goal.

When the Durable Stone House project was started agood ten years ago, I thought we were ahead of our time -or maybe we utilised the lessons learned by the genera-

pystytään tekemään vielä ra-kennusvaiheessa ja sen jäl-keen, kun käyttäjän tarpeetmuuttuvat.

Hieno esimerkki laaduk-kaasta, käyttäjien tarpeettäyttävästä kivirakentami-sesta on esimerkiksi Siilin-järven Vuorelassa. Sinne val-mistunut kolmen kerrostalon ryhmä sai toukokuunalussa vuoden 2006 Kestävä Kivitalo -palkinnon.Eräänä tärkeänä perusteluna oli moottori- ja rauta-teiden läheisyydessä sijaitsevien rakennusten erin-omainen äänieristävyys ja tämän huomioonottami-nen kohteen suunnittelussa ja toteutuksessa.

Kestävä Kivitalo korostaa myös laadun esteettis-tä ja ekologista ulottuvuutta. Laatua on se, että ra-kennus kestää, muuntuu ja elää vuosikymmenestäja sukupolvesta toiseen. Kävelyretki vaikkapa Hel-singin keskustassa osoittaa, että kivestä paikallara-kennetut talot ovat kestäneet ja kestävät ylivoimai-sesti parhaiten ajan hammasta.

Kivitalot kestävät paitsi aikaa, myös tulta. NäinRakennusteollisuus RT ry standardointipäällikköTauno Hietanen totesi erinomaisessa esitykses-sään toukokuisessa Kestävä Kivitalo -seminaarissa.Betoni ja tiili eivät pala, ja palotilanteessa ne säi-lyttävät erinomaisesti lujuutensa.

Rakennusta, joka täyttää sekä tekniset että toi-minnalliset laatuvaatimukset, ei voi tehdä yksin.Rakennusalan toimijoiden on pakko ketjuuntua. Seon myös jatkossa suurin haasteemme. Pitkäkestoi-

set alihankintasuhteet ovat alalla vieläkin liian vie-ras asia. Moninkertainen kilpailuttaminen on arki-päivää; työmailla ostetaan mahdollisimman halval-la sen sijaan, että jo suunnitteluvaiheessa koottai-siin verkosto, jolla päästään parhaaseen mahdolli-seen lopputulokseen ja laatuun. Tällainen toiminta-tapa ei ole ristiriidassa kannattavuuden kanssa,päinvastoin. Uskon, että ketjuuntuminen ja kestä-vät strategiset kumppanuudet ovat eräs keino pa-rantaa rakennusalan tuottavuutta.

Onneksi suhtautuminen laatuun on muuttunutviimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi,osittain myös pakon sanelemana, joka on hyvä asia.Nykyään on pakko ottaa vakavasti asiakkaiden vaa-timukset ja tiedostaa rakentamisen laadun monetulottuvuudet. Menestyminen vaatii asiakastarpeentyydyttämisen ei vain tänään vaan niin, että asiakastuntee tyytyväisyyttä tehtyihin ratkaisuihin vuosia,jopa vuosikymmeniä.

Lauri Ratia,diplomi-insinööri,toimitusjohtaja, Lohja Rudus Oy Ab

tions before us. The Durable Stone House concept isbased on traditional in-situ building, which translates intoa high degree of modifiability. As the wishes of the end-users change during the project, modifications can still beimplemented at the construction stage. And even after-wards, as the residents’ needs change.

A fine example of high-quality stone building thatmeets the needs of the end-users can be found in the Vuo-rela area of Siilinjärvi. A group of three apartment buil-dings completed there won the Durable Stone HouseAward for 2006 at the beginning of May. One of the keycriteria was the excellent soundproofing of the buildingslocated near a motorway and a railway, and how this hadbeen taken into consideration in the design and imple-mentation of the project.

Durable Stone House also emphasises the aestheticand ecological aspect of quality. A quality building is st-rong, modifiable and alive, decade after decade, from onegeneration to the next. A stroll through downtown Helsin-ki, for example, can show that in-situ built stone buildingshave survived the wear and tear of time in a superior man-ner.

Stone houses do not resist only time, but also flames.This is how Tauno Hietanen, the Standardisation Mana-ger for the Confederation of Finnish Construction In-dustries put it in his excellent presentation in the DurableStone House seminar in May. Concrete and brick are non-

flammable, and retain their strength well in a fire.A building that meets both the technical and the func-

tional quality requirements cannot be realised as a soloproject. Operators in the construction trade have to chainup. This will be our biggest challenge also in the future.Long-term subcontracting relationships are still too muchof a rarity in our business. Multiple competitive biddingarrangements, on the other hand, are normal practice.Materials and services are purchased at the lowest priceto the building sites, instead of forming a network alreadyat the planning stage to ensure the best possible end-re-sult and quality. This approach would not be in contradic-tion with profitability, either. Far from it. I believe thatchaining up and long-term strategic partnerships providea means to improve the profitability of building business.

Fortunately attitudes have changed significantly in thepast ten years as far as quality is concerned. Partly becau-se there was no alternative, which is a good thing. Todaywe have to respect the customers’ requirements and ack-nowledge the many aspects involved in the quality of buil-ding. Success can only be achieved by fulfilling thecustomer’s needs, and the customer must be as happywith the solution years and years later as he is when theproject is first completed.

Lauri Ratia,M.Sc. Eng.,Managing Director, Lohja Rudus Oy Ab

Pent

ti Vä

n skä

12 betoni 2 200612

PIENTALOKAUPUNGIN TRADITIOVanhat kaupungit ovat olleet pientalokaupunkeja,niin Suomessa kuin muuallakin. Kaupunkien kasva-essa kerrostalot ovat korvanneet pientalot keskus-toissa ja niiden liepeillä. Erityisesti Suomessapientalokeskustat on purettu, johtuen mm. puuma-teriaalista, kaupungistumisen nopeudesta, talotek-niikan kehittymisestä ja arkkitehtuuri-ideologioista.Maissa, joissa pientalot ovat olleet kivestä ja muu-tenkin korkealuokkaisia rakenteiltaan, on edelleenpaljon pientaloja myös kaupunkien keskustoissa janiiden reunavyöhykkeillä. Niitä myös edelleen ra-kennetaan, ne eivät ole vain vanhoja suojelukohtei-ta. Euroopassa tiiviitä pientalokaupunginosia onpaljon varsinkin Belgiassa, Hollannissa, Englannis-sa, Tanskassa, Saksan eräissä osissa jne.

Kaupunkirakennustaiteellisesti korkealuokkaisetklassiset puutarhakaupungit Ebenezer Howardinhenkeen ovat yksi versio pientalokaupungista. Niitäon monessa Länsi-Euroopan maassa. Suomeenkinniitä yritettiin rakentaa. Lähimmäksi kaupunkityypinihannetta pääsivät ehkä Kulosaaren huvilakaupun-ginosa ja puu-Käpylä.

Kaupunkimaisia työväestön puutaloalueita ra-kennettiin monien kaupunkiemme katuvarsille use-ampana vuosikymmenenä vuoden 1900 molemminpuolin. Rakennustehokkuuden kannalta päästiin sa-moihin tonttitehokkuuksiin kuin myöhemmillä esi-kaupunkien kerrostaloalueilla, noin 0.7 - 0.8.

1900-luvun alussa Eliel Saarinen yritti tuodameille länsieurooppalaista englantilaisesta kulttuu-rista peräisin olevaa kaupunkipientalotyypistöä.Osa hänen ajatuksistaan näyttää olevan sukuamyös puutarhakaupunkiaatteelle. Joitakin Saarisenrakennuksia toteutettiin, mutta rakentamistapa eijuurtunut maahamme.

Myöhemmin perinteisten kaupunkipientalojen japientalokaupunkien traditio meillä katkesi. Entistäselvemmin tehokkaat alueet rakennettiin kiviraken-teisilla kerrostaloilla ja vähemmän tehokkaat useinpuurakenteisilla pientaloilla. Suomen rakentami-sesta tuli EU:n kerrostalovaltaisinta, Espanjan jäl-keen.

Pientalon käyttökelvottomuutta katuympäristöönliittyvänä rakennuksena korosti se, että pientalora-kentamisen ihanteeksi tuli suurella tontilla olevavapaasti sijoitettu asuinrakennus. Paljon käytettyrintamamiestalotyyppi esimerkiksi johti yleisestinoin 0.1:n tonttitehokkuuteen, mikä ei ole enää

mahdollista varsinaisena kaupunkipientalona. Lop-putuloksena esimerkiksi Helsingin maapinta-alastasuurin osa on pientaloaluetta, lähes 60 %, muttaväestä noin 86 % asuu kerrostaloissa. Suomalainenpientalorakentamisen traditio ei siis voi ratkaistaasuntokysymyksiä laajemmassa mitassa.

Pientalokaupungin ihanne on ollut vaihtelevastiesillä. 1970-luvulla puhuttiin paljon Jyväskylän Kor-tepohjan tyyppisestä pientalokaupungista. 1980-lu-vulla ajatuksena oli pienentää kerrostalojen mitta-kaavaa ja rakennettiin paljon 3-kerroksisia pienker-rostaloja. Niiden rakentaminen loppui lamaan janiihin liitettyihin hissinrakentamisvaatimuksiin.

Vuosituhannen vaihteen tienoilla on pientalokau-punki ja kaupunkipientalo jälleen kerran mietinnänkohteena, johtuen yleisestä vaurastumisesta japientalojen arvostuksen kasvusta. Päinvastoin kuin1980-luvulla, jolloin pienennettiin kerrostalojen mit-takaavaa, nyt yritetään muuttaa pientaloa kaupunki-rakentamiseen soveltuvaksi. Tavallaan voi sanoa,että jatkamme Eliel Saarisen yritystä lähentää maa-tamme läntisen Euroopan arkkitehtuuritraditioon.

MISSÄ PIENTALOKAUPUNKIA VOI OLLA?Pientalojen määrä ei näytä johtuvan valtakunnankoosta tai asukastiheydestä. Se johtuu maan raken-tamisen historiasta. Ja valtakunnallista traditiotaon mahdollista ohjata yhteisin päätöksin.

Kaupunkien kannalta on selvää, että matalalla jatiiviillä kaupunkipientalojen rakentamisella ei voikorvata keskusta-alueiden tehokasta rakentamista-paa. Pientaloista koostuvan kaupungin rakentamis-tehokkuuden ylärajana lienee 0.7 - 1.2, riippuenkaupungista ja rakennuspaikan tarkemmasta sijain-nista. Mikäli on tarvetta suurempaan maankäytöntehokkuuteen, pientalokaupunki ei ole ratkaisu.Pientalokaupunkimainen rakennustapa on vaihto-ehto laitakaupungin rakentamiseksi kerrostalojensijaan. Toki pienempiä täydennysrakentamiskohtei-ta voi olla lähempänäkin keskustaa.

Ympäristöministeriö määritteli tiiviin ja matalantonttitehokkuusrajaksi Suomen oloihin e=0,3:ksi.Helsingin oloissa on alarajana pidetty noin 0.5:tä.Tämä sanelee, missä kaupunkipientalojen rakenta-minen on mielekästä.

MINKÄLAINEN PIENTALOKAUPUNKI ON?Oleellisinta pientalokaupungille on urbaani ympä-ristö, mikä on Suomessa uusilla pientaloalueilla

harvinaista. Kun pientalokaupungin tonttitehok-kuudet alkavat lähestyä esikaupunkien kerrostalo-tonttien tonttitehokkuutta, on tontin maantaso ra-kennettava taloudellisesti, ilman kerrostalotonteil-le tyypillisiä väli- ja suojakaistoja. Tulee tarvetta ra-kentaa kiinni tontin reunoihin ja naapuritaloihin.Kadut saavat selkeästi rajatun luonteen. Pientalo-kaupungin asukas on näkyvä osa kaupunkilaisyhtei-söä. Pientalokaupungissa on julkista kaupunkitilaa,jossa ihminen näyttäytyy muille. Kadut ovat sellai-seen erittäin sopiva ja kaupunkirakentamisen tradi-tioon sopiva paikka.

Auto on suuri osasyy kaupunkien laajenemiseenja rakenteen harvenemiseen laitakaupungilla. Liik-kuva liikenne ja autojen säilytys vie oman osansamaan pinnasta kaiken muun kustannuksella, koskamuita toimintoja ei ole samalla tavoin normitettueikä muilla kaupunkitoiminnolla ole sellaista omaalainsäädäntöä kuin autoilulla. Pientalokaupungissaasiaa on lähestyttävä samoin kuin nykyisissä van-hoissa keskustoissa, maata on käytettävä taloudel-lisesti ja järkevästi. Mm. kadunvarsipysäköintiä eitule syrjiä, koska se säästää maata, lisää kaupunki-maista tunnelmaa ja edistää kadunvarren liiketilo-jen syntyä ja niiden käyttöä. Ajoneuvonsa jättävätai siihen menevä kansalainen on näin myös tavat-tavissa julkisessa kaupunkitilassa. Mikäli kadutmuodostavat verkon (toivottavasti) eikä umpikatu-järjestelmää, voi kadulla nähdä jopa vieraita läpi-kulkijoita!

Maankäyttölaki toteaa, että kaupunki voi asema-kaavassa “osoittaa ja luovuttaa kiinteistön käyt-töön tarvittavat autopaikat kohtuulliselta etäisyy-deltä’’. Tässä tapauksessa kiinteistönomistajaltaperitään autopaikkojen järjestämisestä vapautu-mista vastaava korvaus kunnan hyväksymien mak-superusteiden mukaan. Eli kustannuspuoli on jär-jestyksessä, vaikka autot olisivatkin kadulla.

Muutamat viimeaikaiset esimerkit ovat liittäneetyhteen puurakentamisen ja tiiviin-matalan kaupun-kirakentamisen, mm. Oulun puu-Linnainmaa ja Hei-nolan asuntomessualue. Tällainen käsitteiden nait-taminen on tarpeetonta. Monen kaupungin henkeensopii hyvin kivirakenteinen tiivis-matala pientalo-kaupunki.

MINKÄLAINEN ON KAUPUNKIPIENTALO?Pientaloksi määritellään 1-, 2- tai 3-kerroksinentalo, jossa ei ole asuntoja päällekkäin. Kaupunki-

PIENTALOKAUPUNKIA ETSIMÄSSÄ

Matti Visanti, arkkitehti SAFAprojektipäällikkö, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Artik

kelin

val

okuv

at: M

atti

V isa

nti

BET0602 s12-15 Visantti 9.6.2006, 22:4212

136 betoni 2 2006

pientalo on rakennustavaltaan, tonttitehokkuudel-taan, huoneistokokojen ja pinta-alojen suhteen jo-takin kerrostalojen ja omakoti- tai rivitalojen välilläsovellettuna katuympäristöön. Kerrostalon määri-telmä sanoo talon olevan kerrostalo, mikäli huo-neistoja on päällekkäin. Kaupunkipientalona voisipitää myös taloa, jossa olisi pieni sivuasunto jos-sain kerroksessa tai työhuoneisto katuvarren ker-roksessa.

Kaupunkipientalon tontti voi olla pieni tai suuri.Pienen yhden talon tontin etuna on, että perinteisiäpientaloihin liittyviä ihanteita (”oma tupa - omalupa”) voi noudattaa helpommin kuin tuottajamuo-toisesti suurella tontilla olevassa yksittäisessä pi-entalossa. Ei ole sinänsä estettä, etteikö suuri tuot-tajamuotoinen tonttikin soveltuisi kaupunkipienta-lojen rakentamiseen.

Kaupunkipientalo voi olla kiinni kadussa tai naa-puritaloissa tontin rajalla. Tuottajien talomallistoton tehty tilanteisiin, jossa talon ympäri voidaan kul-kea ja sijoittaa ikkunoita kaikille sivuille, joten ny-kyisellään ne eivät sovellu kaupunkipientaloiksi.Mallistoissa ei ole myöskään yksikerroksisia at-rium-taloja, joilla toivottava rakentamistehokkuuson myös mahdollista saavuttaa.

Kellarit ja ullakot ovat kaupungeissa tavallisia jaantavat mahdollisuuksia monipuoliselle kaupunki-elämälle. Ne myös tukevat pientaloasumisen ihan-teeseen kuuluvaa aputilojen runsautta. Tuottajam-

me ovat tämän unohtaneet, joten asiaan on paneu-duttava.

Tiivis rakennustapa johtaa pieniin pihatiloihin,jotka ovat liian pieniä autojen pysäköintiin. Tästäsyystä osa tai kaikki tonttien normien mukaisistaautopaikoista kannattaa sijoittaa tavanomaisestapoiketen kaduille tai autotallin.

Suomalaisen pientalon kaavoituksessa yleinenkahden kerroksen enimmäiskorkeus on seuraustayleisimmän rakennusaineen puun paloteknisistäkäyttörajoituksista. Kaupunkipientalo voisi hyvinolla kivirakenteinen, jolloin rakentamisen vapaus-aste olisi suurempi.

MITEN TIIVIS JA MATALAPIENTALOKAUPUNKI TEHDÄÄN?Vanhojen kaupunginosien tiivis-matala-alueiden vi-suaalinen ja toiminnallinen rikkaus syntyi omaeh-toisen rakentamisen kautta hankkeiden pienen mit-takaavan seurauksena. Taloja rakennettiin saata-vissa olevista materiaaleista ja mielissä kajastavis-ta asumisen ihanteista. Taloista tuli tekijöidensänäköisiä. Niissä voi olla myös asukkaiden omia yk-silöllisiä työtiloja. Tämä maailman vanhin tapa onedelleen mahdollinen.

Yhä yleistyvä tuottajamuotoinen pientaloraken-taminen useimmiten toteutetaan suurille tonteillemonistamalla niille pientaloja. Tuottajamuotoisestitoteutetulla pientalolla on etunsa. Se on monessa

suhteessa kaupungin, kaupunkisuunnittelijan, talo-suunnittelijan ja asukkaankin kannalta edullinen.Myös määrälliset tavoitteet on helpompi saavuttaakuin pienemmillä tonteilla. Tuottajamuotoisen ra-kentamisen heikkous on, että se ei helposti johdaurbaaniin ympäristöön eikä toimintojen monipuoli-suuteen.

Suuri osa tiivis-matala-rakentamista on jatkos-sakin tavalla tai toisella tuottajamuotoista, koskakaupunkipientalon eli omakotitalon rakentaminenon yksityisen ei-ammattilaisen kannalta vaativatyö. Parhaiten laadun ja toteuttamisen optimointihyvän urbaanin pientalokaupungin rakentamiseksilöytynee perinteisen ja tuottajamuotoisen tavan vä-limuodoista täydennettynä kaupungin merkittävälläosuudella, koska kaupungin tulee vastata julkisentilansa laadusta ja kaupungin imagosta.

1Kivirakenteisia kaupunkipientaloja Tampereen Villilässä.

1

BET0602 s12-15 Visantti 9.6.2006, 22:4213

14 betoni 2 200614

2Vanha Rauma. Pientalokaupunkitraditio, jota emme jatka-neet. Yksikerroksisetkin talot riittävät luomaan kaupun-kia.

3Poundbury Englannissa. Pientalokaupungin traditiota onjatkettu nykyaikana.

4Eliel Saarisen lanseeraamaa talotyypistöä HelsinginMunkkiniemessä. Ei saanut tuulta siipiensä alle huolimat-ta hyvästä kaupunkimaisesta laadusta.

2

3

4

KAUPUNKIPIENTALON JA PIENTALOKAU-PUNGIN KEHITTÄMISEHDOTUKSIAHelsingissä on todettu, että pientalomaisen kau-punkiasumisen kehittäminen käy luontevasti uusienpientalovaltaisten alueiden suunnittelun ja raken-tamisen kautta. Asiaa on päätetty edistää mm. ke-hittämällä seuraavia asioita:– Pientalon määritelmää ja siihen liittyviä rakenta-

mismääräyksiä tarkistetaan.– Kehitetään kaksi-kolmekerroksista kaupunkipien-

talomallistoa siten, että sellainen kulttuurisesti,kustannuksiltaan, esteettömyys- ja rakentamis-määräysten näkökulmasta voi soveltua Helsinginolosuhteisiin.

– Tontinluovutusmenettelyjä arvioidaan uudelleen.– Arkkitehtikilpailuja kaupunkipientalojen toimin-

nallisten, kaupunkikuvallisten ja teknisten kysy-mysten ratkaisemiseksi järjestetään erityisestiAlppikylässä, Viikinmäessä ja Myllypurossa.

– Kaupunkipientaloalueille sopivia pysäköintirat-kaisuja kehitetään, mm. autotalleja ja kadunvar-sipysäköintiä.

– Saatuja kokemuksia tiiviistä ja matalasta raken-tamisesta kerätään.Suomalaisen rakentamiseen liittyvä hallinto,

BET0602 s12-15 Visantti 9.6.2006, 22:4314

156 betoni 2 2006

LOOKING FOR A LOW-RISE TOWNThe concept of an ideal low-rise town has varied in Finlandover the time. In the 1970s, the Kortepohja area in Jyväsky-lä was frequently referred to as a typical low-rise town. Inthe 1980s, the idea was to reduce the scale of apartmentbuildings, with several 3-storey building projects carriedout. The recession, as well as the stipulations that calledfor lifts also in these buildings, stopped this trend.

At about the turn of the millennium, low-rise towns andtown houses once again became the topic of discussion asa result of general affluence and the increased appreciati-on of detached housing. Contrary to the 1980s when ef-forts were focused on reducing the scale of apartment buil-dings, the new style was to modify detached houses toadapt them to urban building. In a way, it could be said thatwe continue Eliel Saarinen’s attempts to close the gap bet-ween architectural traditions in Finland and in Western Eu-rope.

The Ministry of the Environment defined a plot ratio of e= 0.3 for densely built-up low-rise areas. In Helsinki a mi-nimum plot ratio of ca. 0.5 has been applied. This dictateswhere building of low-rise town houses is rational.

Town houses can be built on a small or a large plot. The

5Heinolan asuntomessualue on uutta pientalokaupunkia.Huolellista katusuunnittelua, mutta riittävätkö autotallitja vajat luomaan urbaanin tunnelman?

6Pieni pientalokorttelin katu Helsingin Pikku-Huopalahdes-sa. Yritys jatkaa vanhaa kivirakenteisen pientalokaupun-gin traditiota, jota Suomessa on aiemmin ollut kaupunki-en keskustoissa.

5

6

6

advantage of small, single-house plots is that the traditio-nal ideal features of detached houses can be implementedwith more ease than in a single low-rise building built on alarge plot. However, there is no obstacle as such to buil-ding a low-rise town house on a large developer plot.

A low-rise town house can be bordered on the street oron the neighbouring house at the border of the plot. Base-ments and attics are common in towns and give an oppor-tunity for a diversified urban life. They also support theideal concept of abundant auxiliary space, connected withlow-rise housing. Our developers seem to have forgottenthis, so it needs to be brought up again.

Densely built-up areas translate into small courtyardsthat cannot be used as parking areas. For this reason it isadvisable to locate part or all of the regulatory parking spa-ce of a plot on streets or in garages, contrary to normalpractice.

The maximum two-storey height commonly applied tolow-rise planning in Finland results from the restrictions ofthe most common building material, wood, in terms of firetechnical safety. Town houses could well be built usingstone materials, which would ensure a higher degree offreedom in the building projects.

mm. tekniset normit, liikenteelliset normit, ympäris-tönormit, usein jopa perinteinen suomalainen mo-dernistinen arkkitehtuuri tuottaa helposti kerrosta-lovaltaista tasakattoista harvahkoa ja yksipuolistaesikaupunkialueetta. Urbaani pientalokaupunki onmonessa suhteessa tämän vastakohta, joten monisuunnittelija joutuu ajattelemaan rutiininsa uudes-taan.

Monet ostavat talonsa tuottajien luetteloidenpohjalta. Siksi malliston kehittäminen on tärkeää.Naapureihin ja katuun kiinnirakennettavia talotyyp-pejä ei ole, ei myöskään atrium-tyyppiä. Talojenkiinnirakentaminen toisiinsa vaatii käytäntöjen hio-mista, koska tontin rajaan ja naapuriin kiinni raken-nettaessa syntyy helposti riidan aiheita.

Asuntotuotannossa tulee pyrkiä erilaisten vaih-toehtojen tarjoamiseen. Tarvitaan kerrostaloja, pien-kerrostaloja, pientaloja. Matala urbaani rakentami-nen sopii monelle kaupunkilaiselle, vaikka meillä einiitä nyt paljon olekaan. Kaupunkipientalon traditioon meillä niin heikko, että meillä on tilaisuus alkaasellaisen luominen. Tässä suhteessa olemme va-paammassa tilanteessa kuin enemmän perinteensäkahlitsemat keskieurooppalaiset kaupungit.

BET0602 s12-15 Visantti 9.6.2006, 22:4315

16 betoni 2 200616

Arabianvillojen kaupunkikuvalliset teemat nouse-vat asemakaavan ja lähiympäristön suunnitteluoh-jeen sisällöllisistä tavoitteista. Rakennussuunnitel-mat noudattavat asemakaavan ja lähiympäristönsuunnitteluohjeen henkeä ja pyrkivät tulkitsemaanniiden keskeisiä ideoita.

Rakennukset on ryhmitetty tontille siten, ettäasunnoista on saatu mahdollisimman laajat ja mo-nipuoliset näkymät ympäröivään maisemaan jakaupunkitilaan – asunnoista avautuvat näkymätsekä Vanhankaupunginlahdelle että iltapäiväaurin-gon suuntaan. Ryhmityksen myötä talot myös por-rastuvat rantamaisemassa rytmikkäästi ja muodos-tavat yhtenäisen muusta rakennusrintamasta erot-tuvan kokonaisuuden.

Julkisivumateriaalina on asemakaavassa määrä-tyn vaalean puhtaaksimuuratun tiilen sijaan vaaleakuultorappaus muuratulle pinnalle, jolloin raken-nusten julkisivupinnat ovat muurimaisen eheitä janiiden värisävyä on voitu säätää halutuksi. Vaalei-den sileiden pintojen vastapainoksi julkisivujen pai-nopisteisiin on esitetty erilaisin menetelmin käsi-teltyjä värillisiä betonipintoja.

Kunkin talon ytimen muodostaa saunaosasto,joka kevyenä paviljonkimaisena rakenteena kurkot-taa rakennusten kattojen yli avaten näkyviin kokomaisemapanoraaman. Maksaruohon verhoama kat-topinta leviää saunaosastoa ja terasseja ympäröi-väksi pihanurmeksi. Molemmin puolin saunaosas-toa sijaitsevat terassit ovat puupintaisia aurinko-kansia, yhteistilojen kesäisiä jatkeita.

Talot ovat perusmuodoltaan kuutiota, jotka piir-tyvät rannan ja meren puolelta selkeiden kappalei-den ryhmänä. Julkisivuja jäsentävät parvekenau-hat, vapaa ikkuna-aukotus, maalatut betonielemen-tit ja rannan suunnassa sarjan muodostavat värilli-set graafisen betonin menetelmällä toteutetut lin-tukuvat – lokit, joista on ehtinyt tulla taloryhmäntunnus. Gunnel Nymanin pihan puolelta talokuutioton ikään kuin ”leikattu auki” ja leikkaukseen muo-vattu muurin ja portin rajaama yksityinen sisään-käyntipiha. Saapuminen tontille, taloihin ja asuntoi-hin jäsentyy asukkaiden reviiriä ja talokohtaista yk-sityisyyttä vahvistaviin vyöhykkeisiin. Rakennusryh-män sarjallisuutta ja yksittäisten talojen identiteet-tiä tukevat porraskäytävän sisäänkäynnin viereinentaideseinä ja sisääntulopihan kullekin talolle omi-nainen tunnuspuu, lajeina magnolia, katsura ja kir-sikka.

Taloja ympäröivän ulkotilan jakaminen hierarkki-sesti julkisuusasteeltaan eri tasoisiin osiin jäsentäämyös pihatilaa. Muurit ja portit katoksineen johdat-tavat alueella kulkijaa ja luovat pihan lähimiljööseenihmisen kokoista mittakaavaa, joka tuo taloryhmänympäristöön ripauksen pientalomaisuutta ja huoli-teltua keskieurooppalaista esikaupunkimaisuutta.

ASUNNOTLähtökohtana asunnoissa on ollut monipuoliset nä-kymät useampaan suuntaan sekä asuntojen sisälläettä asunnoista ulos. Normaalikerroksen pohja onratkaistu kolmella asunnolla, jotka ovat väljiä japlaaniltaan avoimia. Asuntojen keskipinta-alat ovattarkoituksellisesti suuria ja väljyyden avulla on py-ritty saamaan asumiseen erityistä mukavuutta jalaatua: väljät asuinhuoneet, suuret ruokailutilat,monipuoliset hygieniatilat ja osittain kiinteästi lasi-tetut parvekkeet. Asunnoissa ja koko talossa on py-ritty luomaan edellytykset esteettömyyden toteutu-miselle. Asuntojen väljyys on antanut tähän hyvätmahdollisuudet.

ASUNTO OY HELSINGIN ARABIANVILLAT

Hannu Huttunen, arkkitehti SAFAARK-House Arkkitehdit Oy

ASUNTO OY HELSINGIN ARABIANVILLATsuunnittelu- ja toteutusvuodet: 2002 -2005asuinkerrostaloryhmä, 33 asuntoakerrosala 4264 m2

asuinpinta-ala 3460 m2

kokonaistilavuus 14610 m3

arkkitehtisuunnittelu: ARK-House Arkkitehdit Oysisustussuunnittelu: Konehuonemaisemasuunnittelija: Maisemasuunnittelu

Hemgårdtaideprojekti: Johanna Hyrkäs,

taiteen maist., arkkitehti,Tiina Kuhanen,taiteen maist.

rakennesuunnittelija: Finnmap Oyjlvi-suunnittelija: Helsingin Kartech Oysähkösuunnittelija: Sähkösuunnittelu

Kortemaa Oypääurakoitsija SVR Westerlund Oytilaaja, rakennuttaja: VVO Rakennuttaja Oy /

Asunto Oy HelsinginArabianvillat

1

BET0602 s16-20 Huttunen 9.6.2006, 22:5916

176 betoni 2 2006

1Asemapiirros.

21. kerros.

33. kerros.

4Talo C, julkisivu luoteeseen.

5,6Rakennusten ylimmän kerroksen kulmauksessa ‘’lentä-vät’’ lokit on toteutettu graafisena betonina ja element-teinä.

2 3

4

5

6

BET0602 s16-20 Huttunen 9.6.2006, 23:0117

18 betoni 2 200618

8

10

9

Artik

kelin

val

okuv

at: J

ussi

Tia

inen

7,8,10,11Rakennukset porrastuvat rantamaisemassa rytmikkäästi.Ne muodostavat yhtenäisen muusta rakennusrintamastaerottuvan kokonaisuuden.

9,12Kunkin talon ytimen muodostaa ylimmän kerroksen pavil-jonkimainen saunaosasto.

BET0602 s16-20 Huttunen 9.6.2006, 23:0118

196 betoni 2 2006

Asunnon sydämen muodostava keittiö on keskei-nen osa asuntojen identiteettiä. Keittiöt ovat keske-nään samaa sukua, kalustemaisia yksiköitä, joistaon näköyhteys kaikkiin asunnon yhteistiloihin. Keit-tiö muodostaa yhtenäisen kalusteen, joka hahmot-tuu asunnon sisätilassa pienenä ”talona talossa”.

Kylpyhuoneet ovat väljiä monitoimiyksiköitä,”hemmotteluosastoja”, joissa on tilavaraukset eril-liselle ammeosastolle tai esimerkiksi löylyhuoneel-le. Ensisijaisena vaihtoehtona on saunaton asunto.Ratkaisun avulla on alleviivattu kattokerroksen sau-na-takkahuoneosaston asemaa ”meidän omanasaunanamme”.

– Muunneltavuutta ja joustavuutta on tutkittuvalittujen asumistavoitteiden puitteissa. Osa asun-noista on muunnettavissa useampihuoneiseksi jaosassa asunnoista on erillishuone omalla sisään-käynnillä. Asuntoja on myös mahdollista yhdistäätoisiinsa eteistilojen kautta, kuten yhdessä tapauk-sessa on tehtykin. Asuntojen kiinteät tilat kutenkeittiö-, wc- ja kylpyhuonetilat on keskitetty siten,että valtaosa asuntojen alasta on muunneltavaa yh-tenäistä asuintilaa, jota voidaan jakaa kevyin sei-nin. Väljyys sinänsä jo tuo asuntoihin joustavuutta.

Asuntoja on yhteensä 33 kpl, keskimääräinenasuntokoko on noin 94 m2.

RAKENNERATKAISUTTalojen runko on betonirakenteinen sekatekniikalla.Kerroskorkeus on normaalista asuntorakentamises-ta poiketen 3200 mm, mikä nykyisten energiatek-nisten ratkaisujen vuoksi muuttunee jatkossa nor-miksi. Pystysuuntaiset kantavat rakenteet, pilarit jakantavat seinät sekä ulkoseinien sisäkuoret ovatbetonielementtejä samoin kuin parvekkeiden pieli-seinät ja -laatat. Laadullisin perustein valittiin väli-ja yläpohjan toteutustavaksi paikalla valettu betoni.Alapohjaholvi on ontelolaattarakenteinen ja porras-huoneiden tasanteet ovat massiivilaattoja. Holvienpaikalla valun avulla saavutettiin asuntoihin ehjätkattopinnat sekä parempi ääneneristys.

Julkisivujen betonipinnat, aidat ja portit toteu-tettiin kuorielementteinä, jotka käsiteltiin Tikkuri-lan FinnGard 500 suojapinnoitteella. Tämä mahdol-listi tavoitellut intensiiviset värisävyt. Alun perineräät elementeistä oli tarkoitus toteuttaa lasuuri-pintaisina. Lokki-elementit on toteutettu ns. graafi-sena betonina. Tekniikka on erittäin mielenkiintoi-nen ja rajoituksistaan huolimatta tarjoaa uusia jul-kisivun käsittelymahdollisuuksia. Sisääntulopihaarajaavien taideseinien toteutuksessa päädyttiinmaalaamaan kuviot betonielementtipinnalle käyt-täen eri kiiltoasteita. Pimeinä vuorokauden ja vuo-denaikoina taideseinät valaistaan monivärivaloin,jolloin taideseinät yhdessä muodostavat katutilanpäätteeksi valopylonin. 12

11

7

Artik

kelin

val

okuv

at: J

ussi

Tia

inen

BET0602 s16-20 Huttunen 9.6.2006, 23:0119

20 betoni 2 200620

HOUSING CORPORATION ASUNTO OY HELSINGINARABIANVILLAT

The three residential apartment buildings of Arabianvillatare grouped on the plot so that the views from the apart-ments to the surrounding environment and the town spa-ce are as wide and diversified as possible. With a cubicbasic shape, the buildings create a group of distinct bo-dies as seen from the shore and the sea. The façades arecharacterised by continuous balconies, the free arrange-ment of window openings and the painted prefabricatedconcrete elements, enlivened by the coloured images ofbirds realised using the graphic concrete method; theseseagulls have already become the symbol of the group ofbuildings.

The core of each building is the sauna section – a light-weight pavilion-type structure that reaches above theroof level providing a panoramic view of the landscape.

On the courtyard side the building cubes have been“cut open”, with a private entrance yard concealed be-hind the masonry wall and the gate. The hierarchical divi-sion of the outdoor space round the buildings into sec-tions of varying degree of publicity renders the yard area adisciplined appearance. The masonry walls and the gateswith their canopies form natural passages and create ahuman-size scale for the courtyard milieu, which gives thebuildings a touch of detached-house atmosphere and arefined Central European suburban feeling.

The starting point in the design of the apartments hasbeen to provide diversified views in several directions,both inside the apartments and to the outdoor environ-ment. In part of the apartments the number of rooms canbe increased, and some apartments have a separate roomwith own entrance. The apartments can also be combinedthrough the front hall areas. The total number of apart-ments is 33 and the average apartment area is ca. 94 m2.

The concrete frames of the buildings have been imple-mented using a mixed technique. The vertical load-bea-ring structures, the columns and the load-bearing walls aswell as the inner shells of the external walls are prefabri-cated concrete elements, as are also the sidewalls andthe slabs of the balconies. The ground-floor vault is a hol-low-core slab structure and the landings in the stair hallsare massive slabs.

15

14

15

13

Juss

i Tia

inen

Juss

i Tia

inen

Juss

i Tia

inen

13,14,15Asuntojen suunnittelun lähtökohtana on ollut monipuoli-set näkymät useampaan suuntaan sekä asunnon sisälläettä asunnosta ulos.

BET0602 s16-20 Huttunen 9.6.2006, 23:0120

21betoni 2 20066

Helsingin kaupunki velvoittaa Arabianrannan alu-een rakennuttajat käyttämään 1 - 2 % rakennus-investoinneista taiteelliseen yhteistyöhön. Alueenrakentamisen alkamisesta eli vuodesta 2000 lähti-en Arabianrantaan onkin toteutettu jo noin 50 tai-deprojektia. Velvoite on ollut tuloksellinen: paitsialueen asukkaille taideteokset rakennusten por-taikoissa, seinissä, pihoilla tuottavat mieluisiaahaa-elämyksiä satunnaisillekin alueella kävijöille.

Syksyllä 2005 valmistuneessa kolmen nelikerrok-sisen talon kokonaisuudessa, Asunto-osakeyhtiöArabianvilloissa taide, kaupunkirakentaminen ja-asuminen ovat nivoutuneet toisiinsa erittäin kiinte-ästi. VVO Rakennuttaja Oy:n tilaaman taideprojek-tin vetäjät kuvataiteilija Tiina Kuhanen ja kuvatai-teilija-arkkitehti Johanna Hyrkäs kertovat, ettäosallistuminen rakennusprojektiin sen suunnitte-lusta toteutukseen asti avasikin ainutlaatuisenmahdollisuuden pohtia taiteen, arkkitehtuurin ja ra-kentamisen vuorovaikutusta asunrakentamisessayhteisöllisestä näkökulmasta.

Tavoitteena, joka myös näyttää onnistuneen erin-omaisesti, oli rohkaista asukkaita ottamaan omatvoimavaransa käyttöön. “Kutsuimme tulevia asuk-kaita alusta lähtien mukaan taloihin tulevan taiteen

ARABIANVILLOJEN TAITEESSA KUULUU ASUKKAIDEN ÄÄNI

ideointiin ja toteutukseen. Työmaavaiheessa löytyiyhteinen kohtaamispaikkakin, kun saimme urakoit-sijan työmaakoppirivistöön oman taidekoppimme,jossa järjestettiin tapaamisia, otettiin vastaan ide-oita, esiteltiin luonnoksia. Samalla luotiin vuorovai-kutusta myös asukkaiden ja rakentamiseen osallis-tuneiden välille”, Kuhanen ja Hyrkäs kertovat.Hauska yksityiskohta on taidekopille suunniteltuoma lippu, johon ehdotuksia tuli niin rakentajiltakuin asukkailtakin.

TEHDÄÄN YHDESSÄ MYÖS JATKOSSATärkeä tavoite oli vaikuttaa myös toteutusprosessinjälkeiseen aikaan. Asukkaita rohkaistiin projektissaomatoimisuuteen ja yhteistoimintaan myös tule-vaisuudessa. Yksi osoitus taiteilijoiden ja asukkai-den onnistuneesta vuorovaikutuksesta on sekin,että toukokuisen iltapäivän kiertokävelyn aikana jo-kainen pihalla liikkunut asukas tervehti ilahtuneena“omia” taiteilijoitaan.

Ideoinnin lisäksi asukkaat tekivät taidetta myöskonkreettisesti: osoituksena on jokaisen talon sau-naosastossa asukkaiden yhteisissä savipajoissa te-kemät astiastot. Materiaalina on Arabianrannastakairattu savi.

Ulospäin näkyvin Arabianvillojen taideprojektintuloksista on jokaisen rakennuksen taideseinä. Ra-kennuksen sisällä kiinnittyy huomio ensimmäiseksihuoneistojen ulko-oviin, joista jokainen on erilainen.Taiteilijat suunnittelivat jokaisen oven yhteistyössäasunnon tulevan asukkaan kanssa. Yhteiseksi ovienaiheeksi valikoitui asukkailta lähtenyt ehdotus käyt-tää Arabianvillojen pihasuunnitelman tehneen mai-sema-arkkitehti Gretel Hemgårdin jokaisen talon pi-haan sijoittamaa nimikkopuuta yhteisenä kuva-ai-heena asuntojen ulko-ovissa. Pihojen nimikkopui-den mukaan A- talon aiheeksi valittiin kirsikka, B-ta-lon aiheeksi magnolia ja C- talon aiheeksi katsura.

“Ovet ovat luoneet taloille omaa identiteettiä.Jopa niin, että asukkaat eivät olisi missään nimessähalukkaita muuttamaan naapuritaloon, koska omantalon oviratkaisut ovat vastanneet omia tarpeita japersoonallisuutta naapuritaloa paremmin. Myös neasukkaat, jotka ovat ostaneet asunnon vasta lähem-pänä muuttoa, eivätkä ole ehtineet mukaansuunnitteluprosessiin, ovat kertoneet huoneistonsaoven tulleen pian omaksi”, taiteilijat kertovat.

Ulkopuolisille näkymättömin, mutta tulevilleasukkaille ehkä merkityksellisin on huoneistokoh-

tainen muistikirja. Siihen asukkaat voivat kirjataelämään ja asumiseen As Oy Helsingin Arabianvil-loilla liittyviä merkittäviä hetkiä. Muutoissa kirjajää huoneistoon, jossa seuraava asukas jatkaateksteillään huoneiston historiaa.

Rakennusvaihe pysyy puolestaan asukkaidenmuistissa “Äänijälkien” avulla. Ääniteos on tehtyyhteistyössä rakentajien ja suunnittelijoiden kans-sa ja siihen on tallennettu mm. työkoneiden ja työ-kalujen käytön ääniä, keskusteluja, laulua, Arabian-rannan lähiluonnon ääniä. Ääniteos on tallennettucd:lle ja se soi hiljaisena rakennusten hisseissä.

TAIDESEINÄT KUNNIANOSOITUSGUNNEL NYMANILLETalot suunnitellut arkkitehti Hannu Huttunen mää-ritteli jo tontista käydyn arkkitehtuurikilpailun voit-taneessa ehdotuksessaan talojen julkisivuista pai-kat lähes 5 metriä leveille ja 15 metriä korkeille tai-deseinille. Taiteilijoiden ja arkkitehdin yhteistyö olihyvin tiivistä myös koko taideprojektin ajan. Kuha-nen ja Hyrkäs kertovat, että yhdessä asukkaidenkanssa päätettiin taideseinien aiheeksi ottaa lasi-taiteilija Gunnel Nymanin työt, onhan talojen osoi-tekin Gunnel Nymanin Piha 2.

Seiniin asukkaat toivoivat mm. näyttävyyttä jalaatua, mutta myös omaa identiteettiä, joka tekisikohteesta tunnistettavan. Gunnel Nymanin lasi-esineiden ainutkertaisuus ja jäljentämättömyys yh-distyi myös keskustelussa seinien uniikkiuteen.Asukkaat valitsivat Gunnel Nymanin tuotannostakolme itseään kiinnostavaa esinettä, joista taiteili-jat kehittelivät sabluunat ja tapettiseinämallit tai-deseiniin. Aiheet olivat Huntu-maljakossa toistuvakupla-muoto, Calla-maljakko ja Serpentiini-maljak-ko. Maalaukset suunniteltiin “ulkopihojen tapetti-seiniksi”, jotka yhdistävät sisätilaa ja ulkotilaa. Ne

1Kuvataiteilija Tiina Kuhanen ja kuvataiteilija-arkkitehtiJohanna Hyrkäs kertovat, että Arabianvillojen uraauurta-va taideprojekti on ollut innostava ja palkitseva myös heil-le itselleen. Erityisesti he korostavat yhteisöllisyyttä: mu-kana ovat olleet alusta lähtien asukkaat, suunnittelijat jarakentajat.

1

Sirk

ka S

aarin

en

Jan

ne S

uhon

en.

2

Sirkka Saarinen, toimittaja

BET0602 s21-23 Arabian 9.6.2006, 23:0321

22 betoni 2 200622

ART IN ARABIANVILLAT IS THE VOICE OF THERESIDENTS

The City of Helsinki requires that developers in theArabianranta area spend 1-2% of building investments inartistic cooperation. Since the beginning of the construc-tion of the area in 2000, about 50 art projects have alrea-dy been implemented.

The estate completed in the autumn of 2005, HousingCorporation Arabianvillat, consists of three four-storeybuildings. The estate is characterised by close inter-lin-king of art, urban building and urban living. According tothe art project leaders artist Tiina Kuhanen and artist/ar-chitect Johanna Hyrkäs, participation in the constructionproject from the design stage to implementation offered aunique opportunity to ponder the interactivity of art, archi-tecture and building in housing development from thecommunal viewpoint.

Inside the building attention is drawn to the entrancedoors of the apartments, each different from the others.The artists designed the doors together with the futureresidents. A special feature concealed to visitors but per-haps the most important to the residents is the apart-ment-specific journal, in which the residents can recordany memorable moments that reflect their life and livingin Arabianvillat. “Sound tracks” ensure that the construc-tion stage is not forgotten. Sounds of various work machi-nes and use of tools, discussions and singing were recor-ded for the residents, and are played softly in the lifts ofthe buildings.

The most visible art project product on the outside isthe art wall on each building. The residents selected threeitems, vases, that attracted them, from the production ofglass artist Gunnel Nyman, who has given her name to thestreet on which the buildings stand. The project artiststhen developed wallpaper models of these vases for theart walls of the buildings. They were designed as wallpa-pered walls in the courtyard, connecting the interior spacewith the exterior space. The art walls were realised usinga pattern painting technique. The walls are illuminated inthe evenings and at nights, and with the light behind them,passers-by create colourful shadows on the walls.

2Arabianvillojen savesta tehdyt saunaosastojen astiastot,kullakin talolla on oma väri.

3C-talon Huntu-maljakosta muotokielensä löytänyt Kupla-seinä.

4B-talon Gunnel Nymanin Calla-maljakosta aiheensa saa-nut taideseinä.

Tuom

o So

veri

3

Tuom

o So

veri

4

BET0602 s21-23 Arabian 9.6.2006, 23:0322

23betoni 2 20066

5A-talon ovien aihe on talon nimikkopuu kirsikka. Taide-seinä yhdistää rakennuksen sisä- ja ulkotilaa.

6C-talon ovien ideana oli koko talon korkeudelle kasvavakatsura-puu.

7A- ja B-talojen seinät muodostavat porttiaiheen pihaltarantapuistoon katsottaessa.

Juss

i Tia

inen

7

5

Tuom

o So

veri

Tuom

o So

veri

6

toteutettiin sabluunamaalaustekniikalla, maalarei-na olivat Kuhanen ja Hyrkäs itse.

“Me taiteilijat olemme valmiisiin seiniin hyvintyytyväisiä. Tekniikkana maalaus oli mielestämmeluonteva, yksinkertainen ja sympaattinen keino to-teuttaa idea oman identiteetin omaavista tapetti-seinistä. Gunnel Nymanin lisäksi Gunnel Nymaninpihassa ovat läsnä asukkaat, sekä tietysti me taitei-lijat. Pihan tunnelma on huonemainen ja lämmin.Olemme pyrkineet suunnittelemaan seinät toisiinsasekä osaltaan rakennusten arkkitehtuuriin sopiviksikokonaisuuksiksi. Niin, että “tapetti” luo taustanpihan tapahtumille”, Kuhanen ja Hyrkäs kertaavat.

Pimeään aikaan julkisivujen seinät valaistaan.Valon eteen mentäessä tapettiseinälle muodostuukulkijoista värikkäät varjot. Valoteoksen ideoinnis-sa ja toteutuksessa taiteilijoita on avustanut valais-tussuunnittelija Pentti Koivisto.

Lisää Arabianvillojen taideprojektista inter-netsivuilla www.arabianvillat.net.

BET0602 s21-23 Arabian 9.6.2006, 23:0423

24 betoni 2 200624

VILLA VETRO, KIRKKONUMMI

Pekka Helin, arkkitehti SAFA ja Mariitta Helineva, B.S. Arch.Helin & Co Arkkitehdit

Taloryhmä on suunniteltu asukkaille, jotka ovattyöskennelleet pitkään poissa kotimaasta, Italias-sa, Texasissa ja Brasiliassa. Arkkitehtuurissa koros-tuu tästä syystä saaristoluonnon läsnäolo ja pohjoi-sen valon kierto.

Sisätila jatkuu lasiseinän yli lehtikuusiterassille,tämä leikkaa tarkasti koskemattomiin kalliopinnanuurteisiin, jäkäliin, laakakatajiin, vanhoihin mäntyi-hin. Saaret rajaavat merellisen maisematilan, jokakääntyy lahdeksi niemen taakse. Juhannuksen ai-kaan aurinko nousee merestä ja myös laskee sinne.Rakennusryhmän kaarimuoto lähtee paikasta, sentopografiasta ja sisätilojen liitoksesta avautuviinnäkymiin. Toiminnat sijoittuvat avoimesti toisiinsa,ovellisia huoneita ei ole. Liukuvaa tilaa rajaavat ta-kaseinä ja kaksi kantavaa kaarenmuotoista sisäsei-nämää. Valoaukot takaseinällä suuntautuvat met-sän yli illan horisonttiin. Vierashuone ja sauna ovaterillisiä, samoin monikäyttöinen porttirakennus.

Suunnittelu tapahtui tiiviissä dialogissa asukkai-den kanssa, myös materiaalien valinta. Sisätilaanvalittiin vaalea betoni puhdasvalupinnalla. Tässäpaikassa se rajaa elävän luonnon arkkitehtoniseenkokonaisuuteen herkimmin. Oleellista on myösvalo, sen kulman, intensiteetin ja värin vaihtelu.Betoni kuultavan vaaleana, lautamuotin hienollatekstuurilla luo vastaanottavan pinnan valon liik-keille. Kaarevat seinänosat on koveralta puoleltapinnoitettu vakoisenharmaalla, kiillotetulla vaha-stukolla. Lattia on paksua tammilankkua.

Merenpuoleinen julkisivu on lähes kokonaan la-sia. Maanpuoleinen sivu nousee kallioiden väliintummana gabromuurina, sen yläpuolella on ikkuna-aukkojen vyöhyke, jonka umpiosat ovat kuparisä-leikköä. Viuhkan muotoinen vesikatto on myös ku-

1Villa Vetro, asemapiirros.

2Villa Vetro, pohjapiirros.

3Saaristoluonto on voimakkaasti läsnä Villa Vetrossa.

4Merenpuoleinen julkisivu on lähes kokonaan lasia.

Hann

u Va

llas

1

2

3

Mic

hael

Per

lmut

ter

4

BET0602 s24-27 Helin 9.6.2006, 23:0524

256 betoni 2 2006

3

4

BET0602 s24-27 Helin 9.6.2006, 23:0625

26 betoni 2 200626

VILLA VETRO, KIRKKONUMMIValmistumisvuosi 2004Tontti 15 730 m2

Päärakennus 150 m2

Vierastalo 55 m2

Sauna 45 m2

Talousrakennus 70 m2

Suunnittelijat Helin & Co Arkkitehdit Oy/Pekka Helin, arkkitehti SAFA,Mariitta Helineva, B.S. Arch.

Rakennussuunittelu WSP Kortes Oy/JukkaAla-Ojala, Antti Lääkkö

Sähkösuunnittelu JPM-Sähköyhtiö Oy/Jarmo Ruotsalainen

LVI-suunnittelu Insinööritoimisto OlaviLindström Oy/Olli Lindström

Maisemasuunnittelu MaisemasuunnittelutoimistoMARS/Raija Seppänen

Pääurakoitsija Oy Kreuto Ab

paria. Muuria on kevennetty lehtikuusirimoituksinja pergoloin, köynnökset nostavat elävän maanpeit-teen ylös.

Koskematonta luontoa on rakennusvaiheessavarjeltu tarkoin. Käsiteltävää maanpintaa jäi si-sääntulon eteen puretun rakennuksen pohjasta. Tä-hän on istutettu paikalle tyypillisiä luonnonkasveja,sedumia, ahomansikkaa, katajaa, villiruusua. Pai-kalta purettiin 1970-luvulla rakennettu suuri puna-tiilitalo, joka oli kauttaaltaan homeen vallassa.

Rakennukset lämmitetään maalämpöpumppuunliitetyllä vesikiertolämmityksellä.

5

6

Pertt

i Nis

onen

Pertt

i Nis

o ne n

7

Mic

hael

Per

lmut

ter

8 Michael Perlmutter

BET0602 s24-27 Helin 9.6.2006, 23:0826

276 betoni 2 2006

VILLA VETROThe group of houses was designed to residents who hadspent long periods of time away from Finland, in Italy, Te-xas and Brazil. For this reason, the architecture emphasi-ses the presence of the archipelago nature and the cycleof Nordic light. The starting point of the curved form of thegroup of houses is the location, the topography, and thelinking of the interior spaces with the views opening upfrom the houses. Functions are joined together openly,there are no doors between the rooms. A guest room andthe sauna are separated from the houses, and there isalso a separate gate building that serves many purposes.

The design process was based on close dialogue withthe residents, including the selection of materials. Light-coloured fairface concrete was chosen for the interiorspace. In this specific location it creates the most sensiti-ve border between the organic nature and the architectu-

ral entity. Light is also an essential factor, the variationsin the angle, intensity and colour of light. The reflective,light surface of the concrete, textured finely with boardformwork, receives the movements of light. The concavesurfaces of the curved wall sections are coated with whi-te-grey, polished waxy plaster. The floors are made ofthick oak planks.

The façade toward the sea is almost completely gla-zed. On the landside, the wall rises up between the rocksas a dark Gabro wall, with a zone of window openingsabove characterised by copper screens installed on thesolid parts. The material of the fan-shaped roof is alsocopper. Larch laths and pergolas lighten up the heavywall, and climbing plants lift the organic ground up.

The buildings are heated with water-circulation hea-ting connected to a ground heat pump.

5Muuria on kevennetty lehtikuusirimoituksin ja pergoloin.

6Koskematonta luontoa on rakennusvaiheessa varjeltu tar-koin.

7Kaarevat seinäosat on koveralta puolelta kiillotettu val-koisenharmaalla, kiillotetulla vahastukolla.

8Villa Vetrossa näkyy, että sen asukkaat ovat työskennel-leet pitkään ulkomailla, mm. Brasiliassa.

9Sisätila jatkuu lasiseinän yli lehtikuusiterassille. Sisäsei-nät ja katto ovat paikalla valettua betonia.

10Toiminnat sijoittuvat avoimesti toisiinsa, ovellisia huonei-ta ei ole. Vierashuone, sauna ja monikäyttöinen porttira-kennus ovat erillisiä.

9

10 Pertti Nisonen

Pertt

i Nis

onen

BET0602 s24-27 Helin 9.6.2006, 23:1027

28 betoni 2 200628

Villa Repo tähyää pienen kumpareen takaa merinä-kymää, joka avautuu Soukan rantatien toisella puo-len. Kapea tontti saneli rakennuksen perusmuodon.Naapurien vastaiset pitkät ulkoseinät oli luontevaatehdä kantaviksi. Ne muurattiin betoniharkoistakannattelemaan rakennuksen poikkisuuntaisia on-telolaattoja.

Kahden pitkittäisen muurin rajaama mikrokos-mos koostuu erikorkuisista sisä- ja ulkotiloista. Ta-loon tulija astuu pohjoisen muurin läpi eteläänavautuvalle sisääntulopatiolle. Se on koverrettusuorakaiteiseen perusmuotoon. Pation portaat joh-dattelevat sisääntuloaulaan, jota hallitsee takka.Näkymä jatkuu kaksi kerrosta korkean olohuoneenja lasikuistin läpi merimaisemaan.

Sauna- ja oleskeluparvi ovat toisessa kerroksessa.Korkeuserojen saumaan sijoittuva portaikko ja leikki-tila rajaavat itäpään makuuhuoneiden yksityisyyden.

Pitkänomaiseen rakennuskappaleeseen on tehtykaksi ulosvetoa. Itäpäädyssä vanhempien makuu-huoneen uloke kurkistaa länsisuuntaan merelle.Merinäkymä on tarjolla myös saunasta ja keittiöstä,jonka erkkeri-ikkunasta voi nähdä kuka on tulossa.

Keittiö alakerrassa ja sauna oleskeluparvella jä-sentävät sisätilaa puuviilupintaisina kappaleina.Luonnonkiveä on käytetty sisällä ja ulkona seinämi-en ja tasojen päällysteenä.

Tilakokonaisuuden ylle kaartuu ulkomuurien va-raan rakennettu puukatto.

VILLA REPO, ESPOO

Tuomo Siitonen, professori, arkkitehti SAFAArkkitehtitoimisto Tuomo Siitonen Oy

VILLA REPOArkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto

Tuomo Siitonen Oy/Tuomo Siitonen,Päivi Holmström

Rakennesuunittelu: Insinööritoimitso J&JPellosniemi/Jouko Pellosniemi

LVI-suunnittelu: InsinööritoimistoOlavi Lindström Oy/Raino Vuori

Sähkösuunnittelu: Pertti Lausamo Oy/Pertti Lausamo

Rakennuttaminen ja Indepro Oy/valvonta: Pekka Aalto,

Hannu HannulaPääurakoitsija: Rakennuspalvelu

Heikki Porras Oy/Heikki Porras

1

2

3

Juss

i Tia

inen

BET0602 s28-31 Siitonen 9.6.2006, 23:1128

296 betoni 2 2006

4

5

6

1Julkisivu kaakkoon.

2Leikkaus.

3Kellarikerros.

4Pitkät, kantavat ulkoseinät muurattiin betoniharkoista.

51. kerros.

62. kerros.

BET0602 s28-31 Siitonen 9.6.2006, 23:1229

30 betoni 2 200630

Juss

i Tia

inen

8

Juss

i Tia

inen

9

8Taloon tulija astuu pohjoisen muurin läpi etelään avautu-valle sisääntulopatiolle.

9,10,11Kahden pitkittäisen muurin rajaama mikrokosmos koostuuerikoisista sisä- ja ulkotiloista.

Juss

i Tia

inen

BET0602 s28-31 Siitonen 9.6.2006, 23:1330

316 betoni 2 2006

VILLA REPO

Villa Repo stands behind a small hill, looking out to thesea. The basic shape of the building was determined bythe narrow plot. The natural solution was to realise thelong external walls facing the neighbours as load-bearingwalls, built of concrete blocks to support the transversehollow-core slabs of the building.

The micro-cosmos bordered by two longitudinalmasonry walls consists of indoor and outdoor spaces of

varying heights. The building is entered through the northwall into the entrance patio that opens up to the south.The stairs from the patio lead into the entrance hall domi-nated by an open fireplace. The sea view can be admiredthrough the two-storey tall living room and the glazedporch.

The longish building body is characterised by two prot-rusions. On the east end of the building the master bed-room is cantilevered to provide a peak of the sea in thewest. The sea view opens up also from the sauna and the

kitchen, where a bay window serves as a lookout point tothe entrance area.

The downstairs kitchen and the sauna on the indoorbalcony are veneer-coated bodies that determine therhythm of the indoor space. Natural stone has been usedboth indoors and outdoors as countertops.

The wooden roof supported on the outdoor masonrywalls curves over the building entity.

Juss

i Tia

inen

10

Juss

i Tia

inen

119

BET0602 s28-31 Siitonen 9.6.2006, 23:1531

32 betoni 2 200632

Yksi Espoon asuntomessujen hulppeista erikoisuuk-sista on seitsemän kytketyn kivitalon rivistö. Suo-meen tämä rakentamisen tapa rantautuu messujenmyötä ja kuten niin moni muukin tyylillinen virtaus,hienoisella viiveellä.

– Meillä on pitkä puurakentamisen perinne jaaina on ollut tilaa rakentaa. Suomessa on tehty ta-lot seisomaan keskelle isoa tonttia. Etenkin pää-kaupunkiseudulla tontit ovat kuitenkin melko kallii-ta ja rakentamismaata voi nykyään olla vaikea saa-da, Blok-It -talon suunnittelija, arkkitehti Aaro Virk-kunen pohtii.

Korttelin kokonaissuunnittelussa Espoon kanssayhteistyötä tehnyt ja messutalo Tetriksen suunnitel-lut arkkitehti Katja Maunuaho tietää, että kytkettymalli asettaa suunnittelulle omat haasteensa. - Toi-sissaan kiinni olevien talojen suunnittelu ja yhteen-sovittaminen vaatii aikaa ja yhteisymmärrystä. Ra-sitesopimuksia laadittaessa naapurusten välinenyhteispeli oli välttämätöntä. Pieniä myönnytyksiävarmasti jouduttiin tekemään puolin ja toisin. Ra-kennuspaikka antoi suunnittelulle kuitenkin selvätsuuntaviivat, sillä pienellä tontilla ei tilaa ollut hu-kattavaksi.

KYTKETYISTÄ PIENTALOISTA SUUNTAUSAlueen kaavoituksessa mukana ollut arkkitehti Mik-ko Kivinen uskoo, että kytkettyjen pientalojen ra-kentaminen voi kääntyä tiivisti kaavoitettujen kau-punkimaisten ympäristöjen suuntaukseksi lähitule-vaisuudessa. Kivitalot ovat viime vuosina kasvatta-neet suosiotaan.

– Tämä tapa saattaa suomalaisista vielä tuntuaharvinaiselta ja erikoiselta, mutta esimerkiksi Kes-ki-Euroopassa näin on jo totuttu rakentamaan. Tii-viissä pientalorakentamisessa on etuja. Se on hyvävaihtoehto esimerkiksi kerrostaloasumiselle kau-pungissa. Näillä tonteilla on korkeita tehokkuuksiaeli vaikka tontit ovat pieniä, rakennusoikeutta onmelko paljon, Kivinen kuvailee.

Kauklahden seitsemällä kivitalolla on omat suun-nittelijansa. Kivitalojen tyylit ovat moderneja ja yk-silöllisiä, vaikka lähtökohtana kaavoituksessa on ol-lut suunnittelulle tiukat rajoitukset antava matala jatiivis kaupunkirakentaminen.

– Suunnittelussa on otettu huomioon Kauklah-den kylämäisyys esimerkiksi siten, että yli 3-kerrok-sisia taloja ei rakennettaisi. Julkisivu- ja kattoma-teriaaleja sekä istutuksia on harkittu vehreän ympä-

ristön hengessä, Kivinen kertoo.Kivitalojen rakentajat haluavat entistä tilavam-

pia koteja, mikä on näkynyt myös rakennusluvissa.Kauklahden taloissa tilaa on saatu tehokkaasti ava-ralla huonekorkeudella. – Koska talot ovat kiinnitoisissaan, ei rakennuksen korkeutta voinut nostaaloputtomasti. Tetris sai nimensä tilan ja tehokkuu-den vaatimusten mukaan. Erikokoiset tilat rakentu-vat toistensa lomaan kuten erilaiset palikat Tetris-pelissä. Neliöt ja kuutiot käytetään parhaalla mah-dollisella tavalla, Maunuaho kertoo.

MONELLA RUNGOLLAMONENLAISTA PINTAAKauklahden kytketyt pientalot ovat nykyaikainenesimerkki vaihtoehtojen synnyttämästä yksilöllisyy-destä. Monimuotoisuuden vaara, liika karnevalisti-nen linjattomuus, on vältetty lähtöajatuksella mata-lasti ja tiivisti sekä kiviaineksen monipuolisellahyödyntämisellä. Kivi näkyy julkisivuissa monessaeri muodossa tiilestä rapattuun pintaan. Taloja yh-distävät myös samansuuntaiset, maanläheiset väri-sävyt.

Runkomateriaaleja on useita. Ne vaihtelevat Si-porexista tiileen, teräkseen ja harkkoon. Suunnitte-lijat korostavat, että rakennuksen rungon valinta onmonitahoinen prosessi, jossa on otettava huomioonniin rakennuksen omistajien, käyttäjien kuin itse ra-kennushankkeeseen osallistuvien tahojen tarpeet.Myös rakennuksen sijainti ja ympäristö asettavatvaatimuksia valinnoille. Perustusratkaisuissa beto-nin uudet tuotteet ja sovellukset ovat lisääntyneetvoimakkaasti, esimerkkinä alapohjien elementtirat-kaisut. Tiili tekee vahvasti tuloaan julkisivumateri-aaliksi.

Pientalon rakentajan eduksi tiilen ominaisuudetovat kehittyneet. Virkkunen kehuu Blok-It -talonrunkona käytettyä Wienerbergerin Poroton-kenno-tiiliharkkoa. – Kennotiili on hyvin kätevää ja jouhe-voittaa rakennusprosessia. Tiilen ominaisuuksienansiosta lisälämmöneristystä tai erillistä höyrysul-kua ei tarvita. Kaikki tarvittava on yhdessä ja sa-massa paketissa, Virkkunen kertoo.

Kauklahdessa tavoitteena on laadukas ja kestä-vä rakentaminen. Tästä kertoo myös se, että kytket-tyjen talojen välipohjat ovat paikalla valettua beto-nia. – Välipohjaratkaisua ei olisi muuten voinut to-teuttaa järkevästi. Tetris-talossa välipohja on kah-dessa tasossa. Välintasanteella on makuuhuone ja

työpistetila sekä ylempänä tasona, jolla on makuu-huoneita ja saunaosasto, arkkitehti Ari Bungers ku-vailee.

KIVELLE PEHMEYTTÄ PUUTARHALLAKauklahdessa vihreydellä ideoidaan luovasti. Esi-merkiksi Blok-It -talon sisäänkäyntiä ympäröi har-somaisesti muurattu ulkopiha, jonka sisälle onsuunniteltu kasvamaan iso puu. Muutoin taloissa eijuurikaan ole oleskeluun tarkoitettua etupihaa.

– Ulkopihan avulla saadaan yksityisyyttä ja omaatilaa myös rakennuksen etualalle, Virkkunen sanooja jatkaa: – Persoonallista arkkitehtonista ilmettäkivitaloon voi luoda esimerkiksi ulkopihalla ja suu-rilla ikkuna-aukoilla.

Mielenkiintoisia lisäulottuvuuksia kivitaloihintuovat terassit, parvekkeet ja piharakennukset, joi-hin on rakennettu niin saunaa kuin varastoakin. Esi-merkiksi Linnea-talon edustalle on suunniteltu puo-likaaren muotoinen varasto- tai lisärakennus. Tet-riksen pihalla puolestaan on monitoimitila ja kesä-keittiö.

– Pihapintojen materiaalina on käytetty poltettuapihatiiltä, joka on Suomessa aika vähän käytettymateriaali. Tiilitalon pihalla se tuntui luontevaltavalinnalta, Maunuaho sanoo.

ESPOON ASUNTOMESSUILLA KIVITALON MODERNIT TUULET

Leena Tanskanen, toimittaja

1Persoonallista perspektiiviä. Linnea-kivitalon puoliym-pyrän muotoinen piharakennus täydentää hyvin jyhkeääpäärakennusta.

2Kytketyt kivitalot ovat Espoon asuntomessujen erikoi-suutta. Hollannissa jo tuttu rakennustyyli tekee nyt tu-loaan myös Suomeen.

Tuom

as P

ietin

en

1

2

Tuom

as P

ietin

en

BET0602 s32-34 Tanskanen 9.6.2006, 23:1632

336 betoni 2 2006

1

2

BET0602 s32-34 Tanskanen 9.6.2006, 23:2133

34 betoni 2 200634

3Punatiili tekee tuloaan julkisivuihinkin.

ESPOO HOUSING FAIR PRESENTS MODERNSTONE HOUSES

One of the special features of Espoo Housing Fair is therow of seven linked stone houses. Architect Mikko Kivi-nen who has been involved in the planning of the areabelieves that in the near future detached houses linkedtogether may become a primary trend in densely plannedurban areas. The popularity of stone houses has inc-reased in the recent years.

– The Finns may still find this a rare and strange met-hod of building, but in Central Europe for example, this isquite a typical approach. Densely built areas of detachedhouses provide a good alternative to e.g. urban apartmentbuildings. The plot ratios are high despite the small size ofthe plots and the large building rights, says Kivinen.

The seven stone houses in Kauklahti were each desig-ned by different architects. The styles are contemporaryand individual, although the starting point in town plan-

ning was low-rise and dense urban building, which entai-led strict design restrictions.

– The village-like image of Kauklahti influenced theplanning process, and the height of the buildings, forexample, was limited to three storeys. Façade and roofingmaterials as well as plantings were selected so as to cre-ate a green atmosphere to the environment, Kivinen tells.

Stone house builders want more spacious homes,which is also reflected in the building permits. In theKauklahti houses increased room height has efficientlycreated more space.

Stone is visible in the façades in many different forms,from brick to plastered surfaces. Earth colours form anot-her similarity between the houses. Many different framematerials, from Siporex to brick, from steel to buildingblocks, have been utilised.

Tuomas Pietinen3

BET0602 s32-34 Tanskanen 9.6.2006, 23:2334

35betoni 2 20066

ASUNTO OY TRIADI – KOLMEN ASUNNON TALO PAIKALLAVALAEN

Petri Mannonen, diplomi-insinööri,projekti-insinööri, Betonitieto Oy

Betoni-lehti seuraa kolmen asunnon Asunto OyTriadin rakentamista Helsingin Kulosaaressa. Ra-kennus toteutetaan paikallavaletulla betonilla. Jut-tusarjan edelliset osat on julkaistu numeroissa 3/2005, 4/2005 ja 1/2006.

Kevään aikana työmaalla on saatu julkisivun lo-put valkobetonityöt tehtyä. Betonitöistä on jäljelläenää kaksi metriä pitkän sisääntulopihan ulokeli-pan rakentaminen.

Sisävalmistustyöt ovat hyvässä vauhdissa. Kevy-et väliseinät on saatu kokonaisuudessaan tehtyä,ne tehtiin muuraten HB-Priima-väliseinälevystä.Väliseinälevyt muurattiin ohutsaumatekniikalla.Kohteessa käytettiin sekä 68 mm että 88 mm pak-sua väliseinälevyä. Rakennuttajan mukaan kivipoh-jaiseen väliseinälevyyn päädyttiin kosteissa tilois-sa, koska se on kosteusteknisesti varma ratkaisu.Väliseinälevyillä oli myös helppo ratkaista äänitek-niset ongelmat makuuhuoneiden välillä. Valinnassapainoi myös se että talosta haluttiin tehdä kokonai-suudessaan kivitalo, ei pelkästään kantavien raken-teiden osalta.

Saunaosaston lattiat on tarkoitus jättää betoni-pinnalle, sitä ennen ne hiotaan ja pintakäsitellään.Ylempien kerrosten lattioihin asennetaan vielä lat-tialämmitys ja parketti.

Autotallin ja varastotilan lattiaan tehtiin sirote-pinnoite suoraan tuoreen betonin päälle.

Tasoitetyöt alkoivat toukokuun puolessa välissä,tasoitetöihin kuuluvat päätyasuntojen päätyseinät,kevyet väliseinät, katot ja hormit. Osa betonisistasisäseinistä jätetään betonipintaisiksi. Julkisivula-situkset on paria ikkunaa pois lukien tehty. Yläker-roksien parkettilattiat lattialämmityksineen ovat tu-levia töitä.

Myös rakennuksen yläpohja tehtiin paikallavala-en käännettynä rakenteena.

Kohteen suunnittelijat ja yhteistyötahot:Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto

Huttunen & Lipasti OyRakennesuunnittelu: Insinööritoimisto Oy

Matti Ollila & CoMuottitoimittaja: Ramirent OyjWisa-Form Elephant-muottimateriaalit: UPM-Kymmene OyValmisbetonitoimittaja: Lujabetoni OyVerkkoraudoitteet: Tammet OyRullaraudoitteet: Fundia Betoniteräkset OyHB-Priima-väliseinäharkot: HB-Betoniteollisuus Oy

1Julkisivua tielle päin. Kuvassa näkyvät parvekesyvennyk-set on valettu valkobetonista.

2Näkymä sisäportaan viereisestä seinästä, joka jätetäänpuhtaalle betonipinnalle. Seinä on tehty tärytettävällä,harmaalla betonilla.

HOUSING CORPORATION ASUNTO OY TRIADI –A CAST-IN-SITU THREE-APARTMENT BUILDINGBetoni Magazine follows the construction of the three-apartment Housing Corporation Triadi in the Kulosaariarea of Helsinki. The building is realised as a cast-in-situconcrete building. Previous articles in the series havebeen published in issues 3/2005, 4/2005 and 1/2006.

White concrete placing has been completed on the site,and the lightweight partition walls built of HB-prima parti-tion board are also ready. According to the plans, concretefloors will not be coated in the sauna department, but justground and finished. In the garage and in the storage rooma topping layer was realised directly on freshly pouredconcrete. Some of the internal walls will also display aconcrete surface. The roof slab of the building is also acast-in-situ structure, realised as an inverted structure.

2

Petri

Man

none

n

Petri

Man

none

n

1

BET0602 s35 Triadi 9.6.2006, 23:2435

36 betoni 2 200636

Kivirakenteisen pientalon valinnassa tärkeitä lähtö-kohtia ovat korkealaatuinen suunnittelu ja asuk-kaan edellyttämä yksilöllisyys. Kivitaloon päätynytrakentaja painottaa valinnassaan useimmiten ra-kentamisen helppoutta, energiataloutta, terveelli-syyttä ja turvallisuutta.

Kivirakentamiseen liittyy massiivisuuden kauttahyvä tiiveys, pieni energiankulutus ja erinomainenäänieristys. Muita kivirakenteen plussia ovat ter-veellinen sisäilma, palamattomuuden kautta tulevaturvallisuus ja rakenteiden erinomainen lujuus.

Kivitalon runkoratkaisuja on tarjolla useita: pai-kallavalu, betoniharkko, kevytsoraharkko, siporex,elementti. Kivirakentamisen suosion kasvun myötävaihtoehtojakin on tullut lisää. Kävimme katsasta-massa niistä kaksi: harkkoelementti- ja EPS-ele-menttijärjestelmän.

KIVITALOHARKKOELEMENTTIJÄRJESTELMÄLLÄHarkkoelementtijärjestelmän takaa löytyy helsinki-läinen rakennusyritys, U-H Rakennus Oy, jossa jär-jestelmää alettiin ideoida vuosituhannen vaihteentienoilla: ”Järjestelmälle on haettu patentteja kos-kien itse harkkoseinäelementtiä sekä harkkoseinä-elementin raudoitusta”, myyntijohtaja Eero Kaskelakertoo.

”Järjestelmän perustuote on lämpöeristetty be-toniharkko, joista tehdään tehtaalla valmis suurele-mentti. Harkot ja elementit valmistaa Rakennusbe-toni- ja Elementti Oy Hollolassa, me markkinoimmeja rakennamme”, hän täsmentää työnjaon. Ensim-mäiset järjestelmällä rakennetut talot valmistuivatvuonna 2002, tähän mennessä pien- ja paritaloja ontehty noin 60. Keväällä 2006 käynnistyy ensimmäi-nen rivitalokohde Hyvinkäälle.

Kaskelan mukaan alkuperäinen ajatus mahdolli-simman pitkälle viedystä elementoinnista ja kerta-tai ammattirakentajaa palvelevasta kokonaiskon-septista on toteutunut myös käytännössä: ”Työ-maalle tuotaessa mittatarkoissa elementeissä onvalmiiksi asennettuna ikkunat sekä lvis-tekniikanasennusputkitukset soveltuvin osin. Ikkunoiden pie-let on valmiiksi tehtaalla tehty samoin sisä- ja ulko-puoliset pohjatasoitukset.”

”Kun koko konseptin mukaisen toimituskokonai-suuden – anturasta vesikattoon – asennus kestää5-8 viikkoa, ei työmaa ole yhtä riippuvainen sääolo-suhteista kuin paikalla muuratessa. Runkoraken-teet pysyvät kuivina pystytyksen aikana, joten lop-

putuotteen laatu ei kärsi rakennusaikaisista kos-teusvaurioista”, hän jatkaa elementtijärjestelmänplussien listaamista.

EPS-ELEMENTILLÄ SAUMATON JULKISIVUK.M. Repo Oy:n elementtitehtaalta Savonlinnastalähtee puolestaan pientalotyömaille EPS-element-tejä. ”Tällä hetkellä lähinnä NCC:lle, yksittäisiäkohteita olemme olleet kuitenkin toteuttamassa joaikaisemminkin etupäässä Savonlinnan seudulle.ensimmäiset EPS-elementit teimme kolmisen vuot-ta sitten”, toimitusjohtaja Antti Repo kertoo.

Keski-Euroopassa jo pitkään käytetty EPS-eris-teinen sandwich-elementti rantautui Suomeen ker-rostalorakentamisen kautta. ”Meidän valmista-miamme EPS-elementtejä on esimerkiksi VantaanPakkalan kerrostaloissa kymmeniä tuhansia neliöi-tä. Palomääräysten takia EPS on nyt vaihdettu ker-rostaloissa lamellivillaan. Sitä on meidänkin tilaus-kannassamme tällä hetkellä noin 70 000 neliötä”,Repo laskee. Pientalorakentamisessa EPS täyttäämyös palomääräykset.

”Elementtirakentamisen edut, mutta saumatonjulkisivu”, Repo tiivistää. ”Itse elementti on tekijöil-le selkeä: kun sandwich-elementissä on betonikuo-ret ja lämmöneriste, EPS-elementissä sisäkuori ja

PIENTALO KIVESTÄ – ELEMENTTIKIN ON SALLITTU

Sirkka Saarinen, toimittaja

lämmöneriste tehdään tehtaalla, ulkopinnan rappa-uksen teemme työmaalla. NCC:n kanssa olemmetähän mennessä toteuttaneet 15 pientalokohdet-ta”, Repo laskee toukokuussa 2006.

UH R

aken

nus

Oy

1

1 U-H Rakennus Oy:n harkkoelementtirakenteisia pientalo-ja on tähän mennessä rakennettu noin 60.

2EPS-elementtirakenteisen pientalon julkisivuista tuleesaumattomat, kun ne rapataan työmaalla.

3EPS-elementin sisäkuori valmistetaan tehtaassa, jossasiihen kiinnitetään myös eriste. Ulkoseinän rappaus teh-dään työmaalla.

4Harkkoelementin teko ei vaadi muotteja, joten monimuo-toistenkin elementtien teko on joustavaa, tässä Sipoo-seen rakenteilla olevan talon erkkeri harkkoelementeistä.

5Elementtirakentamisessa siirretään rakentamista tehtaa-seen: harkkoelementtirungon pystytys kestää työmaallanoin 2-3 viikkoa.

K.M

. Rep

o Oy

2

BET0602 s36-37 Pientalo 9.6.2006, 23:2536

376 betoni 2 2006

DETACHED STONE HOUSE – SEVERAL FRAMEOPTIONSIn the selection of a detached stone house, importantstarting points include high-quality design and the indivi-duality required by the resident. Most builders that decideon a stone house appreciate the easiness of building,energy economy, health aspects and safety.

The massiveness that characterises stone buildingsguarantees good tightness properties, low energy con-sumption and excellent soundproofing. Other benefits in-clude healthy indoor air, fire safety and excellent structu-ral strength.

There are several alternative frame solutions for stonehouses: a cast-in-situ structure, concrete blocks, light-weight aggregate concrete blocks, siporex, and prefabri-cated elements. The increased popularity of stone buil-ding has increased the number of alternatives further. Be-toni Magazine checked out two of the novelties: the blockelement system and the EPS element system.

The basic product in the block element system is aheat-insulated concrete block. These blocks are used toprefabricate a large element at the plant. As the installa-tion of the entire conceptual delivery entity – from thefoundation base to the roof – takes 5-8 weeks, the site isnot as dependent on weather conditions as in solutionsbased on building on the site. The frame structures re-main dry during erection, whereby the quality of the end-

K.M

. Rep

o Oy

3

UH R

aken

nus

Oy

product is not impaired due to humidity damage duringthe construction period.

The K.M. Repo Oy element factory in Savonlinna deli-vers so-called EPS elements to home building sites. Allthe benefits of prefabricated building, but a seamless

façade. The element itself is a straightforward structure:while sandwich elements consist of concrete shells andheat insulation, the inner shell and the heat insulation ofEPS elements are prefabricated at the plant, but the exter-nal surface is plastered on the site.

UH R

aken

nus

Oy

2

4

5

BET0602 s36-37 Pientalo 9.6.2006, 23:2637

38 betoni 2 200638

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on noin 2,4miljoonaa vakituisesti asuttua asuntoa, joista pien-taloissa peräti 1,3 miljoonaa eli 54,1 %. Pientalojaovat omakoti- ja paritalot sekä rivi- ja ketjutalot.Vuonna 2004 myönnettiin lupa 29 409 asunnolle,joita omakoti- ja paritaloissa 13 726 ja rivi- ja ketju-taloissa 5 129, pientaloissa yhteensä 18 492.

Elinkaariajattelu edellyttää sekin ehdotonta es-teettömyyttä. Ennusteen mukaan “Suomi harmaan-tuu 2009”. Vuoteen 2050 mennessä alle 50-vuotiai-den määrä lisääntyy 1 %, yli 75-vuotiaiden 75 %.Määrällisesti alle 15-vuotiaita on vähemmän kuin65 vuotta täyttäneitä. On helppo kuvitella, mitä semerkitsee esteettömyyden merkityksen kannalta.Velvollisuutemme on tänään suunnitella ja raken-taa yhteiskunta myös huomisen tarpeisiin välttyäk-semme turhilta korjaus- ja muutoskustannuksilta.

Pientaloasuntojen esteettömyys on merkittävätekijä puhuttaessa yhteiskunnan tasa-arvoisestasaavutettavuudesta. Maankäyttö- ja rakennuslakiedellyttää, että “asuinrakennusten ja asumiseenliittyvien tilojen tulee rakennuksen suunniteltukäyttäjänmäärä ja kerrosluku sekä muut olosuhteethuomioon ottaen täyttää liikkumisesteettömälle ra-kentamiselle asetetut vaatimukset”. Lisäksi “asun-tosuunnittelulla tulee edistää asumiseen tarkoitet-tujen tilojen toimivuutta sekä soveltua erilaisiin jamuuttuviin asumistarpeisiin”.

Rakentamismääräyskokoelman osat F1 Esteetönrakennus ja G1 Asuntosuunnittelu antavat asiastavarsin selkeät määräykset ja ohjeet. G1/3.2.3 mää-rää, että pientaloasunnon käymälä- ja pesutilan onoltava varustettavissa myös pyörätuolin ja pyörälli-sen kävelytelineen käyttäjälle. Asuntojen yhteistentilojen tulee niidenkin soveltua liikkumisesteistenkäytettäviksi. Kohdassa 3.3.1 määrätään ovien jakulkuaukkojen vapaaksi leveydeksi vähintään 800mm, joka ohjeen mukaan tarkoittaa kulkuaukon to-dellista leveyttä myös avatun ovilevyn kohdalla.

MÄÄRÄYKSET ”VÄLTTÄMÄTÖN PAHA”?Määräyksiin suhtaudutaan usein kuin välttämättö-mään pahaan. Yhden wc-istuimen ja suihkun luoksejärjestetään kulku, muihin ei. Seurauksena saattaaolla kaksitasoinen asunto, jossa makuuhuoneet jaesteetön peseytymistila ovat eri kerroksissa. Onesimerkkejä siitä, kuinka tilapäisestikin, esimerkik-si polvioperaation jälkeen, huonosti liikkuva henkilöon pulassa tällaisessa kodissa. Vaihtoehto kotona

toipumiselle on kallis oleskelu laitoksessa, mikälisellaiseen edes pääsee. Siksi kokonaisuuden toimi-vuus tulee asettaa etusijalle eikä vähimmäisvaati-musten toteuttaminen.

Eri tasojen väliseen liikkumiseen muutenkin kuinportaita pitkin on viisasta varautua. Ikääntyessäportaiden käyttö väistämättä vaikeutuu. Pohjarat-kaisussa on syytä varata sopiva tila päällekkäin eritasoilla mahdollista riittävän kokoista hissiä tainostinta varten, tai ainakin suunnitella porras kai-denostimelle soveltuvaksi. Kenelle tahansa ahtaat,kapeat ja kiertyvät portaat ovat vaaralliset, puhu-mattakaan siitä, kuinka vaikeata on niissä tavaroi-den siirtäminen. Useimmat ihmiset ovat joskus elä-mänsä varrella liikkumis- ja toimimisesteisiä.

ESTEETTÖMYYS PALVELEE KAIKKIASisäänpääsystä määrätään kohdassa 4.2.1 seuraa-vasti: “Pientalotontin tai rakennuspaikan rajaltasekä autopaikalta asuntoon maantasokerroksessajohtava kulkuyhteys ja sisäänkäynti rakennetaanmyös liikkumisesteiselle soveltuvaksi, jos se maas-ton muodon ja korkeuserot huomioon ottaen onmahdollista.” Tämä vaatimus ei useinkaan käytän-nössä toteudu. Tuntuu kuin pientalotontit kaavoitet-taisiin säännöllisesti “maaston muodon ja korkeus-erot huomioon ottaen” niin, ettei esteetöntä si-säänpääsyä voida muka vaatia ja tehdä, vaikkamääräys on selkeä ja yksiselitteinen.

Mikäli rakennusluvan hakija katsoo, ettei hänmaastollisista olosuhteista johtuen todellakaan voitoteuttaa esteetöntä sisäänkäyntiä, on hänen, siishakijan, eikä rakennusvalvontaviranomaisen velvol-lisuus osoittaa pätevästi kyseinen seikka. Mielestä-ni vain todella perustelluissa tapauksissa voidaanvaatimuksesta poiketa. Etenkin ns. valmistaloissanykyään suosittu korkea sokkeli koetaan oikeutuk-sena poiketa vaatimuksesta. Näin asia ei ole. Kun-non suunnittelulla voidaan lattiatason ja sisään-käyntikohdan maanpinnan korkeusero tehdä sopi-vaksi luiskaa varten.

Ympäristöministeriön asunto- ja rakennusosas-ton ylijohtaja Jouni J. Särkijärvi kirjoittaa Asu ja ra-kenna -lehdessä 3/2005: “Ainoa pientaloja koskevamuutos oli näiden sisäänkäynniltä vaadittava es-teettömyys. – Pyörätuolirampit saattaa olla tarkoi-tuksenmukaista suunnitella irrallisiksi, etenkin josniille ei ole jatkuvaa käyttöä. Lupaviranomainen voisilti edellyttää, että ne ovat olemassa jo otettaessa

rakennus käyttöön.” Jotta esteettömyys toteutuisi,lupaviranomaisen tulee vaatia, että mahdollinen ir-rallinen luiska on talossa, luiska ei ole kaltevuudel-taan liian jyrkkä ja soveltuu sille osoitettuun paik-kaan ja että sitä osataan käyttää.

Espoon kaupungin julkaisemassa Liikkumises-teetön asunto, Ohjeita pientalon suunnitteluun -op-paassa edellytetään seuraavaa: Mikäli sisäänkäyn-tiin on suunniteltu portaita, tulee käytössä olla siir-rettävä luiska, joka mahdollistaa liikkumisesteisenhenkilön pääsyn asuntoon. Paitsi pyörätuolin japyörällisen kävelytelineen (rollaattorin) käyttäjää,tämä helpottaa myös lastenvaunujen kanssa liikku-van pääsyä sisälle. Helsingin rakennusvalvontatoi-miston julkaisussa Suosituksia esteettömän pienta-lon rakentamiseksi, perustelee esteettömän si-säänkäynnin tarvetta sillä, että “asunto soveltuuvierailuun kaikille ja tarvittaessa liikkumisesteisenhenkilön asumiseen ilman suuria muutostöitä”.Opas kiinnittää myös huomiota esteettömyydestälapsiperheille koituvaan hyötyyn.

Oiva esimerkki esteettömän sisäänpääsyn tar-peellisuudesta on ympäristöministeri Jan-ErikEnestamin videoitu tervehdys Stakesin ja Invalidilii-ton 3.2.2006 järjestämään Esteettömyysseminaa-riin, jossa hän kertoo omakohtaisen kokemuksenperheelleen tehdystä, mallikelpoiseksi tarkoitetus-ta omakotitalosta. Ministerin liikkumisesteinen äitituli tutustumaan poikansa uuteen taloon, mutta eipäässyt sisään. Sisäänkäynti oli näet toteutettupelkästään portain.

Esteetön sisäänkäynti – pientalossakaan – ei siispalvele ainoastaan vammaista asukasta, vaan kaik-kia taloon tulijoita ja jopa seuraavaakin asukasta jahänen tuttavapiiriään. Tuntuu usein siltä, että lainvaatimusten ja hyvien ohjeiden kiertämiseen käyte-tään paljon enemmän ajattelua, aikaa ja vaivaakuin toimivan kunnon pientalon suunnitteluun. Ovi-teollisuus on jo laajentanut tuotantoaan uusienvaatimusten tasolle. Toivottavasti valmistaloteolli-suuskin on valmis niin tekemään.

ESTEETÖN PIENTALO

Heikki O. Haulisto rakennusarkkitehti ,Turun kaupungin esteettömyysasiamies

BET0602 s38-39 Haulisto 9.6.2006, 23:2638

396 betoni 2 2006

1,2Uusien kerrostalojen sisäänkäynneissä on huomioitu es-teettömyys. Pientalojen sisäänkäynneissä tulee huomioi-da samat vaatimukset. Kuvassa näkyvät Asunto Oy Hel-singin Arabianvillojen luiskatut sisääntulot.

ACCESSIBLE HOME

There are ca. 2.4 million permanent residences in Finland,and up to 1.3 million of them, or 54.1% are in detachedhouses. In statistics, detached houses include single andtwo-family houses, terraced houses and chain houses.

The accessibility of residences in detached houses isan important factor in the sense of an equally accessiblesociety. Quite clear regulations and instructions are provi-ded in the Finnish Building Code Section F1, Accessiblebuilding, and Section G1, Housing planning. The toilet andwashing facilities of detached houses, for example, shallbe designed so that they can be equipped as required forusers of wheelchairs and wheeled walkers. Common are-as in residences must also be accessible by persons withrestricted mobility. The free width of doors and openingsshould be at least 800 mm.

A requirement that is fulfilled regrettably seldom con-cerns accessibility of the entrance to the building from theborder of the plot or the building site, as well as from theparking area. According to the requirement, this accessi-bility should be ensured provided the form of the terrainand the differences in height permit it. By means of properplanning any height differences between the floor leveland the ground level at the entrance point could be elimi-nated by a ramp, however.

Also in detached houses, accessible entrances do notbenefit only handicapped residents, but everybody ente-ring the house, and even the next residents and their visi-tors. The author of the article, building architect Heikki O.Haulisto feels that in many cases more time and effort isspent on planning how to get round regulations andinstructions, than on designing a functioning detachedhouse.

1

Mar

itta

Koiv

isto

2

Mar

itta

Koiv

isto

BET0602 s38-39 Haulisto 9.6.2006, 23:2739

40 betoni 2 200640

Toimittaja, DI Sampsa Heilän tekemässä juttukoko-naisuudessa kysytään, mitä on asiakaspalvelu val-misbetoniteollisuudessa. Vastaajiksi valikoituivatRakennusteollisuus RT:n tuoteryhmäpäällikkö Sep-po Petrow sekä muutamien valmisbetonia tekevienyritysten edustajat.

Seuraavassa Betoni-lehdessä 3/2006 samaa ky-symystä lähestytään betonielementtiteollisuudenvinkkelistä.

Betoni- ja rakennustekniikan jatkuva kehitys johtaasiihen, että osaamisen ja asiantuntijapalveluidenmerkitys kilpailutekijänä korostuu hinnan rinnalla.Halvimman betonin sijaan on yhä tärkeämpää löy-tää kokonaistaloudellisin ratkaisu, joka monesti voitarkoittaa kalliimman erikoisbetonin käyttöä jatuotteiden räätälöintiä. Tulevaisuudessa pärjäävätparhaiten ne valmisbetoniyritykset ja rakennusliik-keet, jotka kehittävät läheisessä yhteistyössä pitkä-jänteisesti koko ketjun toimintaa.

“Valmisbetoniyritysten palvelut painottuvat be-tonin ominaisuuksien kehittämiseen ja räätälöimi-seen betoniteknologian keinoin sekä käyttötapojenkehittämiseen yhdessä rakennusliikkeiden kanssa.Asiakaspalvelulla ja yhteisellä kehitystoiminnallapyritään saamaan valmisbetonin käyttö mahdolli-simman kilpailukykyiseksi”, valmisbetonin ja beto-nituotteiden tuoteryhmäpäällikkö Seppo PetrowRakennusteollisuus RT:stä sanoo.

EI PELKKÄ HINTAHinta on valmisbetonissa tärkeä kilpailutekijä, mut-ta uusissa tuotteissa myydään yhä enemmän osaa-mista. Itsetiivistyvä betoni IT on hyvä esimerkki ta-vallista betonia kalliimmasta erikoisbetonista, jonkakäytöllä rakennusliikkeet voivat kuitenkin sopivissavalukohteissa säästää kokonaiskustannuksissa.

“Koska tärytystä ei tarvita, työmaalla voidaan vä-hentää valumiehiä ja puhdasvalupinnat saadaanentistä parempilaatuisiksi”, Petrow sanoo IT-beto-nista, jonka nimilyhenne kuvaa hyvin betoniteknolo-gian lisääntyvää hi-tech -luonnetta.

Nopeasti kuivuva betoni puolestaan nopeuttaaoikein käytettynä koko rakennushanketta, ja siksiurakoitsijat ovat valmiita maksamaan siitä korke-ampaa hintaa. Nesteytetyt betonit ja kuumabetonitolivat aikanaan vastaavalla tavalla uusia betonite-ollisuuden ratkaisuja asiakkaiden ongelmiin.

Kuljetuskalusto ja pumppuautot ovat myös osa

asiakaspalvelua. Niissä on tapahtunut jatkuvaa ke-hitystä. Pumpuissa pisimmät puomit ylettyvät yli 40metrin päähän, ja kuljetusautojen koko on kasvanutja varustelu parantunut. Nykyisin jo yli 70 prosent-tia valmisbetonista toimitetaan pumpattuna.

“Kaluston taso on Suomessa korkea. Me olemmehalukkaita ottamaan uusinta tekniikkaa käyttöön.”

Tekninen neuvonta ja laskentapalvelut auttavaturakoitsijoita valitsemaan kohteisiin optimaalisetbetonilaadut ja työmenetelmät niin, että kokonai-suus on mahdollisimman taloudellinen. Kehitys-työstä yhä suurempi osa tehdään yhdessä raken-nusliikkeiden kanssa. Parhaimmillaan kehittäminenon jatkuvaa ja pitkäjänteistä kumppanuutta.

KUMPPANUUS EI SYNNY VUODESSA“Kilpailukyky koostuu pienistä asioista, ja siksi jär-jestelmällisyys ja tavoitteellisuus ovat kehitystyös-sä tärkeitä asioita. Kumppanuus ei kehity vuodessatai yhden projektin aikana, vaan se vaatii selvästipidemmän ajan.”

Rakentaminen on teknistynyt ja myös valmisbe-tonin tuotantoon ja käyttöön liittyy entistä tärkeäm-pänä osana tekninen osaaminen. Enää ei riitä, ettätuotekehitys ja tekninen neuvonta hallitsevat beto-niteknologian, vaan koko asiakaspalveluketjun tila-usten vastaanotosta ja tuotannosta lähtien on osat-tava ainakin erottaa sellaiset asiakkaiden kysymyk-set joihin oman organisaation pitäisi reagoida.Oman henkilöstön ja asiakkaiden systemaattisenkoulutuksen merkitys on noussut.

Sähköinen laskutus ja asiakkaille toimitettavienraporttien kehittäminen ovat esimerkkejä viime ai-kojen kehityshankkeista.

“Asiakaspalveluiden merkitys ja niiden määrä onselvästi kasvanut valmisbetoniyrityksissä, muttapalveluketju päättyy kaikilla siihen kun betoni pum-pataan muottiin. Kukaan ei ole lähtenyt tarjoamaanvalupalvelua esimerkiksi joidenkin ruotsalaistenyritysten tavoin.”

LAAJENEEKO PALVELUKETJUPetrow arvioi, että tulevaisuudessa palveluketjunlaajentamista saatetaan harkita joissakin yrityksis-sä vakavammin, jos liiketoimintaa ja asiakkaille tar-jottavaa palveluvalikoimaa halutaan kasvattaa. Pal-velu voidaan ostaa alihankintana esimerkiksi lattia-urakoitsijalta.

“Riskit kasvavat kuitenkin huomattavasti suh-

OSAAMISEN JA KUMPPANUUDEN MERKITYS KASVAA

1“Asiakaspalvelun laatu ja yrityksen osaaminen on tulevai-suudessa entistä tärkeämpi kilpailutekijä. Kumppanuudenmerkitys korostuu”, tuoteryhmäpäällikkö Seppo PetrowRakennusteollisuus RT:stä sanoo.

TEEMANA ASIAKASPALVELU VALMISBETONITEOLLISUUDESSASa

mps

a He

ilä

Sampsa Heilä, toimittaja

2Tapiolan uimahallin peruskorjauksessa ja laajennuksessakäytettiin itsetiivistyvää betonia. Sillä pystytään teke-mään erittäin hyvälaatuisia puhdasvalupintoja.

BET0602 s40-45 Palveluilla 9.6.2006, 23:2940

416 betoni 2 2006

teessa betonin myyntiin. Urakoinnin osuus onyleensä selvästi betonikauppaa suurempi, jotenurakoitsijan on luontevampaa solmia kauppa kuinbetonitoimittajan.”

Kuljetuksesta, pumppauksesta ja erikoisbetonienkehittämisestä asiakasta voidaan veloittaa suo-raan, mutta monia palveluita ja kehitystoimintaa onvaikea erikseen hinnoitella.

“Yritykset hyötyvät tarjoamistaan palveluista li-sääntyvän betonimenekin, asiakkaiden sitoutumi-sen ja hieman paremman betonin hinnan muodos-sa. Jos asiakas tottuu saamaan valmisbetonitoimit-tajalta sellaista tietoa, jonka avulla hän säästää ra-kentamisen kokonaiskustannuksissa tai välttää vir-heitä, hän asioi mielellään jatkossakin saman yri-tyksen kanssa.”

TIEDONHALLINTA AVAINASEMASSAMonissa suurissa hankkeissa, kuten Kampissa jaSanomatalossa, on valmisbetoniyrityksen palvelu-kyvyllä ollut Petrowin mukaan hinnan ohella suurivaikutus siihen, että yritys on saanut kaupan.

“Tällaisessa tuotteessa, jota ei voi tehdä varas-toon, on tiedonhallinta ja logistiikka kaiken a ja ojotta toimitukset saadaan hoidettua tarkasti ajal-laan. Siksi kehittyneet tietojärjestelmät ja toimin-nanohjausjärjestelmät ovat tärkeä osa asiakaspal-velun laatua ja toiminnan tehokkuutta.”

Tietotekniikkaa on hyödynnetty jo pitkään esi-merkiksi betonin suhteutusohjelmissa, mutta ohjel-mien tarkkuus ja laskentateho on nykyisin aivantoista luokkaa kuin alkuvaiheessa. Nykyaikaisessabetonipumpussakin on paljon tietotekniikkaa.

Tulevaisuudessa jokaisessa betoniautossa on sa-telliittipaikannin, ja kaikki tarvittavat tiedot voidaanvälittää myös langattomasti valmisbetoniyritystenja niiden yhteistyökumppaneiden kesken. Laaja-kaista- ja mobiiliteknologian nopea kehitys yhdis-tettynä tietokoneiden laskentakapasiteetin voimak-kaaseen kasvuun tehostaa huomattavasti koko pal-veluketjun toimintaa.

Seppo Petrowin kertoma esimerkki 1980-luvultahavainnollistaa, miten nopeaa tietotekniikan kehi-tys on ollut.

“Nokia, joka silloin valmisti myös tietokoneita, eionnistunut toimittamaan Lohja Rudukselle sellaistatilausjärjestelmää betonitoimituksille kuin se alus-tavasti lupasi. Tietokoneiden laskentateho riitti juu-ri ja juuri 20 betonipumpun laskentaan.”

CUSTOMER SERVICE TRANSLATES INTO PROFIT

With the continuous development of concrete and buil-ding technology, the significance of expertise and expertservices as a competitive factor alongside price is moreand more emphasised. Instead of the most inexpensiveconcrete, it is ever more important to find a solution thatensures good total economy. In many cases this maymean that a more expensive special concrete and tailoredproducts are the best solution. In the future, the ready mixconcrete companies and construction businesses that en-gage in close cooperation in order to ensure long-termdevelopment of the entire chain will be the most success-ful operators in the field.

The services offered by ready mix concrete companiesfocus on the development and tailoring of the propertiesof concrete utilising means of concrete technology, aswell as on the development of applications together withconstruction businesses. The objective of customer servi-ce and common development activities is to improve thecompetitiveness of ready mix concrete.

Antti

Luu

tone

n

2

Price is an important factor of competition in the readymix concrete market, but the sales of new products areever more influenced by the degree of expertise. Self-compacting concrete is a good example of a special conc-rete, which is more expensive than standard concrete butthe use of which in suitable applications will translateinto savings in the total costs.

Information technology has been utilised for a longtime in concrete mix design software, but the accuracyand the efficiency of the software has improved enor-mously over time. A modern concrete pump also relies alot on information technology.

In the future, every concrete truck will be quipped witha satellite positioning system and wireless communicati-on of all the required information between the ready mixconcrete company and the cooperation partners is routinepractice. The rapid development of broadband and mobiletechnology, combined with the huge increase in the com-puting power of computers will improve the efficiency ofthe entire service chain to no end.

BET0602 s40-45 Palveluilla 9.6.2006, 23:2941

42 betoni 2 200642

Pieni erikoispalveluyritys vai suuri täyden palveluntalo? Molemmilla strategioilla voi menestyä.

”Tuotteissa ei välttämättä ole kovin suuria erojaeri valmistajien kesken, joten palvelut tarjoavat kei-non erottumiseen”, Lujabetoni Oy:n valmisbeto-niyksikön johtaja Anse Rajala sanoo.

Lujabetonin kasvu on ollut vahvaa. Yrityksen vii-me vuoden liikevaihto 96 miljoonaa euroa oli 14prosenttia edellisvuotista suurempi. Samaan ai-kaan henkilöstön määrä kasvoi sadalla 530 hen-keen.

Rajalan mukaan suurelta osin alihankkijoidenkautta tarjottavien palveluiden osuus ja niiden mer-kitys yhtiön liiketoiminnalle kasvaa koko ajan. Val-misbetonipuolella palvelut ulottuvat kuljetuksistaja pumppauksista laadunvalvontaan ja tekniseenneuvontaan.

”Palveluiden tarjoaminen maksaa, ja suora ta-loudellinen hyöty palveluista on meille pieni. Hyväl-lä palvelulla on kuitenkin asiakkaillemme suuri mer-kitys. Niiden avulla olemme saaneet heidän luotta-muksensa niin että he käyttävät jatkossakin meidäntuotteitamme ja palveluitamme.”

Lujabetoni teki IT-betonivalut Espoon Tapiolan ui-mahalliin, joka sai kunniamaininnan Vuoden betoni-rakenne 2005 -kilpailussa. Rajalan mukaan hyvä yh-teistyö urakoitsijan kanssa oli ratkaisevaa hank-keen onnistumiselle.

”Tavoitteenamme on olla toimintapaikkakunnal-lamme tuotelaadussa ja palveluissa eli toiminnanlaadussa paras”, Rajala toteaa.

TAMPEREEN TUOMIOKIRKOSTAVALTIONEUVOSTON LINNAANSiinä missä Lujabetonille on suurena yrityksenä tär-keää kattava kokonaispalvelu ja laaja tuotevalikoi-ma, on Hyvinkään Betoni Oy valinnut erikoistumisenrappauslaasteihin valmisbetonin myynnin rinnalla.Erikoistuminen oli yritykselle myös keino selviytyärakentamisen lamavuosista.

Hyvinkään Betonin liikevaihto on alle kaksi mil-joonaa euroa ja yritys työllistää kahdeksan henkeä,mutta laastipuolen referenssikohteiden lista on vai-kuttava. Siltä löytyvät muun muassa Hotelli Kämp,Kansallisteatteri ja Valtioneuvoston linna Helsin-gistä sekä Tampereen tuomiokirkko ja Raatihuone.

”Olemme panostaneet paljon henkilökohtaiseentyömaaneuvontaan ja rappauslaastien kokonais-osaamiseen. Osaamisesta saa myös korvauksen,

kun asiakkaat ovat tyytyväisiä palveluumme ja käyt-tävät tuotteitamme”, tekninen johtaja Harri Kallioi-nen sanoo.

Kallioisen mukaan yritys tekee rappausyritystenja suunnittelijoiden kanssa sesongin ulkopuolellakehitystyötä, jolla pyritään jatkuvasti parantamaantuotteiden ominaisuuksia.

”Mikään tuote ei ole täydellinen, vaan aina täy-tyy kehittyä”, Kallioinen kuvaa yrityksen asennetta.

Neuvonnan ja asiantuntijapalveluiden rooli tuleeKallioisen mukaan jatkossa edelleen kasvamaansekä ammattirakentamisessa että pienrakentajienparissa, jotta työt osataan tehdä oikein ja tuottei-den ominaisuudet voidaan hyödyntää täysimääräi-sesti.

LINEAARIKIIHDYTTIMEN RASKASBETONIJA OLKILUODON UUSI YDINVOIMALALemminkäinen-konserniin kuuluvan Forssan BetoniOy:n liikevaihto oli viime vuonna lähes 17 miljoonaaeuroa ja henkilöstön määrä 50.

”Ääriesimerkki tietotaitoa vaativasta kohteestaon lineaarikiihdyttimen raskasbetoni, jonka toimi-timme Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirilleMeilahden sairaalan syöpäosastolle. Yhteistyösuunnittelijan ja tilaajan kanssa on tällaisessahankkeessa hyvin läheistä”, toimitusjohtaja AnttiHujanen sanoo.

Vaativia ongelmia riittää ratkaistavaksi myös Ol-kiluotoon rakennettavassa uudessa ydinvoimalas-sa, johon Forssan Betoni toimittaa 250000 kuutio-metriä betonia.

Hujasen mukaan palvelut ovat aina olleet osa be-tonitoimituksia, mutta esimerkiksi pumppauksenosuus on kasvanut pitkään prosentin tai pari vuo-dessa. RT:n tilastojen mukaan pumppauksen osuusvalmisbetonitoimituksista on noin 70 prosenttia.Paikkakuntakohtaiset erot ovat suuria.

”Kuluttajille tuoteneuvonta on vähintään yhtätärkeää kuin ammattirakentajille, koska pienraken-tajalle betoninvalmistaja voi olla ainoa kunnon tie-tolähde”, Hujanen sanoo.

PALVELUILLA EROTUTAAN

SERVICES MAKE A DIFFERENCE

A small firm providing special services, or a full-servicecompany? Both can be successful strategies. For the rea-dy mix concrete unit of Lujabetoni Oy, for example, theshare and the significance of services provided primarilythrough subcontractors increase continuously. In the rea-dy mix concrete business services range from transportsand pumping to quality control and technical guidance.

While for Lujabetoni as a large-scale company a com-prehensive total service package and a wide selection ofproducts are important, Hyvinkään Betoni Oy has chosento specialise in plastering mortars, in addition to delive-ring ready mix concrete. The company has focused a lot ofefforts on personal consulting services on the sites and ontotal expertise in plastering mortars.

For Forssan Betoni Oy an extreme example of an appli-cation demanding knowhow is the heavy-aggregate conc-rete that the company supplied to the construction site ofthe oncology ward of the Meilahti hospital. Close coope-ration between the designer and the client is required insuch a project. The new nuclear power plant unit underconstruction in Olkiluoto, where Forssan Betoni delivers250000 cubic metres of concrete, also involves numerousdemanding problems.

Services have always been part of concrete deliveries,but for a long period of time the share of pumping, forexample, has increased one or two percent every year, tothe current level of 70%. However, there are significantdifferences between various towns.

Product advice is at least as important to consumersas it is to professional builders, as for a homebuilder theconcrete supplier can be the only reliable source of infor-mation.

TEEMANA ASIAKASPALVELU VALMISBETONITEOLLISUUDESSA

Sampsa Heilä, toimittaja

Hyvi

nkää

n Be

toni

BET0602 s40-45 Palveluilla 9.6.2006, 23:2942

436 betoni 2 2006

1

1Hyvinkään Betoni on toimittanut Helsingin Merikadulla si-jaitsevan kauniin jugendtalon kunnostukseen kaikki laas-tit ja maalit.

2Kokonaan paikallavaletussa Asunto Oy Triadissa Helsin-gin Kulosaaressa Lujabetoni on yhdessä asiakkaan kans-sa varmistanut muun muassa massiivisten valujen lämpö-tilan kehityksen hallintaa.

3Forssan Betoni toimittaa Olkiluodon uuteen ydinvoima-laan 250000 kuutiometriä betonia. Suurten ammattilais-kohteiden lisäksi asiantuntijapalvelut ovat tärkeitä myöspienrakentajille, joille betoninvalmistaja voi olla ainoatietolähde betonin ja työtapojen valintaan.

1

3

Luja

beto

ni

2

BET0602 s40-45 Palveluilla 9.6.2006, 23:3043

44 betoni 2 200644

TEEMANA ASIAKASPALVELU VALMISBETONITEOLLISUUDESSA

BetoPlus-palvelu ja muut asiantuntijapalvelut aut-tavat Lohja Ruduksen asiakkaita saavuttamaan kus-tannussäästöjä ja varmistamaan rakentamisen laa-tua. Rudukselle palveluihin panostaminen tuoenemmän betonikauppoja ja auttaa sitouttamaanasiakkaita.

BetoPlus -palvelu on Lohja Ruduksen tunnetuin japisimpään tarjottu asiakaspalvelu valmisbetoninmyynnin rinnalla. Betonin lujuudenkehityksen hal-linnassa auttavan ohjelman ja siihen liittyvänlaskentapalvelun avulla voidaan optimoida kohtee-seen ja sääolosuhteisiin taloudellisin betonilaadun,suojauksen, lämmityksen ja jälkituennan yhdistelmäsekä laskea tarkasti muotinpurkulujuuden saavutta-misen ajankohta. Sujuvan muottikierron ja runko-työn aikataulussa pysymisen ohella menetelmä aut-taa myös laadunvarmistuksessa.

”Palvelu on hinnoiteltu erikseen, mutta suuretasiakkaat odottavat saavansa meiltä sen ilman lisä-veloitusta. BetoPlus-palvelun ja muiden tarjo-amiemme asiantuntijapalveluiden avulla saammeenemmän kauppoja ja joskus myös paremmalla hin-nalla, koska asiakkaille on tietotaidostamme selväärahallista hyötyä projektin läpiviemisessä”, LohjaRudus Oy Ab Valmisbetonin kehitysjohtaja PenttiLumme sanoo.

Yritykseen tulee paljon puheluita ja sähköposte-ja, joissa pyydetään apua betonin ja oikeiden työta-pojen valintaan. Ruduksen asiantuntijat tarjoavatmyös itse aktiivisesti neuvontapalveluita ja he käy-vät työmailla opastamassa.

Viimeisten kymmenen vuoden aikana Suomessaon tehty paljon esimerkiksi betonin kuivumiseen jaemissioihin liittyviä tutkimuksia muun muassa Teke-sin Terve talo -teknologiaohjelmassa. Rudus onosallistunut keskeisiin hankkeisiin yhdessä tutki-muslaitosten kanssa ja saanut paljon tietoa, jotahyödynnetään asiakkaiden ongelmien ratkaisemi-sessa omassa asiakaspalvelussa tai Humi-Groupinkonsulttipalveluiden kautta.

Suurena yrityksenä Lohja Rudus tarjoaa erittäinlaajan tuotevalikoiman, minkä lisäksi betonilaatujaräätälöidään asiakkaiden erikoistarpeiden mukaan.Monipuoliset tuote-esitteet ja työohjeet löytyvätmyös internetistä.

KOULUTUSTA JA KÄYTÄNNÖNONGELMIEN RATKAISUALohja Rudus on panostanut paljon asiantuntijoiden-

sa aikaa asiakkaiden koulutukseen. Kun esimerkiksibetoninormit uudistuivat ja asiakkaat kokivat nevaikeaselkoisiksi, järjestettiin rakennusliikkeille jamuille yhteistyökumppaneilleen kymmenittäin kou-lutustilaisuuksia.

”Suurin osa palveluistamme painottuu asiakkaanongelmien ratkaisemiseen. Se ei onnistu pelkäs-tään istumalla konttorilla, vaan asiantuntijoidemmeon mentävä asiakkaan luokse ja työmaille”, Lummetoteaa.

Itsetiivistyvä betoni on esimerkki tuote-kehityksestä, jossa kalliimmalla erikoisbetonilla voi-daan muutoin vaikeasti tiivistettävissä kohteissavähentää valutyövoiman tarvetta ja saavuttaakustannussäästöjä tärytysvaiheen poisjäännin ansi-osta. Samalla voidaan parantaa laatua ja puhdas-valupintojen tasaisuutta.

Lumpeen mukaan parhaita tuloksia saavutetaansilloin, kun yrityksen omat asiantuntijat voivat työs-kennellä pitkäjänteisesti yhteistyössä asiakkaanasiantuntijoiden kanssa. Lohja Ruduksella on ollutSkanskan kanssa jo yli 11 vuotta tutkimus- ja kehi-tysryhmä, joka kokoontuu noin kahden kuukaudenvälein käsittelemään käytännön hankkeissa esiinty-viä ongelmia. Yhteistyöllä on onnistuttu saamaanhuomattavia parannuksia mm. ääneneristykseen,kosteudenhallintaan ja pintojen tekoon liittyviin tek-nisiin pulmiin ja työmenetelmiin.

HINTAKILPAILUSTA SIIRRYTTÄVÄAITOON KUMPPANUUTEENKoska rakentaminen on ihmisten välistä toimintaa,on aidon kumppanuuden edellytys Lumpeen mieles-tä se että ihmiset tuntevat toisensa ja haluavat yh-dessä ratkaista ongelmia. ”Anonyymien ihmistenkanssa keskustelu painottuu vääjäämättä tuotteenhintaan sen sijaan että etsittäisiin yhdessä kokohankkeen ja asiakkaan kilpailukyvyn kannalta pa-rasta ja taloudellisinta ratkaisua. Valitettavan suuriosa partnershipeistä on näennäiskumppanuutta,joka jää puheen asteelle”, Lumme sanoo.

Kestävä kivitalo -ryhmä on Lumpeen mielestähyvä esimerkki aidosta kumppanuudesta ja yritys-ten välisestä verkottumisesta, josta on asiakkaillehyötyä. Kaikki keskeiset betonirakentamisen osa-puolet käsittävä ryhmä on yhdessä kehittänyt beto-nirakentamista ja sen tekemä työ edesauttaa asiak-kaita tekemään laadukkaita ja taloudellisia betoni-rakenteita.

”Ryhmä voi tarjota asiakkaille betoniin liittyvänasiantuntijapalvelun lisäksi esimerkiksi raudoittei-siin ja muotteihin liittyvää neuvontaa.”

Lumme uskoo, että rakentamisessa on tulevaisuu-dessa entistä enemmän kysyntää asiantuntijapalve-luille. Kun rakentaminen teknistyy ja siihen liittyvätieto pirstaloituu, on yhden ihmisen entistä vaikeam-paa hallita viidakkoa, joka muodostuu rakenteidenlujuutta ja kustannuksia koskevan tiedon ohellamuun muassa rakennusfysiikasta sekä rakentamisenelinkaari-, ympäristö- ja terveysvaikutuksista.

”Osaavien palveluntarjoajien tarve kasvaa. Pie-net konsultit verkottuvat jatkossa enemmän suurtenyritysten kanssa ja tarjoavat yhdessä asiantuntija-palveluita.”

PALVELU JA KEHITTÄMINENLÄHTEE JO STRATEGIASTA”Jos vaihtoehtona on olla pelkkä valmisbetonin toi-mittaja tai yritys, joka tarjoaa asiakkailleen ja yh-teistyökumppaneilleen entistä enemmän palveluitaja kehittää toimintaansa, me olemme jo strategias-samme valinneet jälkimmäisen toimintatavan, Loh-ja Rudus Valmisbetonin Etelä-Suomen aluejohtajaReijo Kostiainen sanoo.

Hän korostaa, että pumppukalusto ja kuljetus-autot ovat asiantuntijapalveluiden rinnalla tärkeäosa palveluita. ”Meidän siipiemme suojassa on pel-kästään Etelä-Suomessa pian 50 betonipumppua jasata betoninkuljetusautoa. Niistä löytyy varmastikooltaan ja ominaisuuksiltaan asiakkaan jokaiseentarpeeseen sopiva kalusto.”

Ruduksella on myös laadunvalvonta-autoja kier-tämässä työmaita. Puristuskoekappaleiden testauson lähes poistunut, mutta säänkestävien betonienilmamittaukset ovat kasvaneet ja työllistävät var-sinkin infrahankkeissa omia laborantteja.

Lohja Ruduksella on Etelä-Suomessa logistiikka-järjestelmä, jonka avulla tiedetään tarkastikuljetusautojen sijainti ja saapuminen työmaille.Järjestelmä helpottaa kuljetusten suunnittelua yh-dessä tiheän tehdasverkoston kanssa. Tuotantoavoidaan jakaa tehtaille joustavasti kuormitustilan-teen sekä autojen ja työmaiden sijainnin mukaan.

”Täsmälliset toimitukset ovat osa palvelun laa-tua. Me laskemme kuorman olevan ajallaan, jos seon työmaalla viiden minuutin sisällä tilatustatoimitusajasta. Sen jälkeen se on myöhästynyt”,Kostiainen sanoo.

PALVELUT TUOVAT ASIAKKAILLE SÄÄSTÖJÄ

Sampsa Heilä, toimittaja

BET0602 s40-45 Palveluilla 9.6.2006, 23:3044

456 betoni 2 2006

1

YHTEISTYÖN TIIVISTÄMINENHYÖDYTTÄISI KOKO ALAASkanskan kanssa tehtävä läheinen yhteistyö onKostiaisen mielestä hyvä esimerkki yhteistyön mo-lemminpuolisista hyödyistä. Hänen mukaansa Ru-dus näkisi mielellään alalla enemmänkin strategi-sia kumppanuuksia. ”Skanska on valinnut meidätyhdeksi strategiseksi yhteistyökumppanikseen,koska betoni on olennainen materiaali rakentami-sessa ja he ovat halunneet systemaattisesti kehit-tää sen käyttöä. Samalla kun he ovat kyenneet yh-teistyön ansiosta vahvistamaan paikallavalu-rakentamisen osaamista ja kilpailuasemaa, meolemme saaneet lisättyä valmisbetonin myyntiä.”

Läheinen yhteistyö auttaa rakentajia hankkeidenaikataulun, kustannusten ja laadun hallinnassa. Eri-tyisen tärkeää yhteistyö on vaativissa kohteissa,kuten Kampin Keskuksen rakentamisessa, jossa olikäytössä Lohja Ruduksen koko palveluvalikoimalaadunvalvontapalveluista BetoPlussaan.

Kostiaisen mukaan Lohja Rudus aikoo jatkaa lin-jalla, johon kuuluvat erittäin laaja tuotevalikoima jaasiantuntijapalvelut. Kehitystyötä tehdään kokoajan laajalla rintamalla väribetonien kehittämisestäasiakkaiden saamien jälkilaskentaraporttien paran-tamiseen.

”Jatkuvasti lisääntyvä tietotekniikan hyödyntä-minen ja siirtyminen sähköiseen liiketoimintaan an-tavat asiakaspalveluun oman lisänsä. Yksi osa kehi-tysvisiotamme voisi olla se, että hyvät kumppanim-me voivat tulevaisuudessa tehdä tilauksen sähköi-sesti extranet-tilausjärjestelmästä.”

1Oikoradan siltavalut ja niiden laadunvalvonta ovat työllis-täneet paljon Lohja Ruduksen asiantuntijoita. Työmaillaon tarvittu myös tehokasta pumppukalustoa.

2BetoPlus-järjestelmässä loggeri mittaa ja tallentaa työ-maalla rakenteen lämpötilan kehitystä.

3Laboratorio- ja asiantuntijapalvelut ovat tärkeitä asiak-kaiden sitouttamisessa.

2

3

Lohj

a Ru

dus

Lohj

a Ru

d us

SERVICES TRANSLATE INTO SAVINGS FORCUSTOMERS

BetoPlus Service and other expert services help custo-mers of Lohja Rudus achieve costs savings and ensure thequality of their building projects. For Rudus, the effortsfocused on providing services increase the concrete salesvolume and commit customers better to the company.

BetoPlus Service is the best-known and oldest form ofcustomer service offered by Lohja Rudus alongside thesale of ready mix concrete. BetoPlus programme has beendesigned for the management of concrete’s developmentof strength. Together with the integrated calculation ser-vice, the programme translates into savings for builders,as they can be used to optimise the combination of themost economical concrete grade, protection, heating andrepropping for each application and different weatherconditions, and to calculate accurately the time point forform stripping.

In the future, the demand for expert services will inc-rease further in the construction business. With buildingbecoming ever more technical in nature and the relatedinformation more fragmented, it will be increasingly moredifficult for a single person to master the jungle of struc-tural strengths, costs and also, for example, constructionphysics and the influence of construction on life cycles,the environment and human health.

The demand for expert service providers increases.Small consultants will create networks with large compa-nies and together provide the required expert services.

Lohj

a Ru

dus

BET0602 s40-45 Palveluilla 9.6.2006, 23:3045

46 betoni 2 200646

Skanska Oy on ollut mukana tuotemallintamisen ke-hittämisessä jo noin kuuden vuoden ajan. Tänä ai-kana tuotemallintaminen on kehittynyt ja yleistynytkoko rakennusalalla voimakkaasti ja varsinkin suun-nittelussa se on jo saavuttanut yleisen hyväksynnäntämän hetken ja erityisesti tulevaisuuden suunnit-telutapana.

Kehitystyö on suuntautunut erityisesti arkkiteh-din tuotemallintamiseen ja rakennusten suunnitte-lutiedon kuvaamiseen tuotemallin avulla. Skanskarakennusliikkeenä on luonnollisesti erityisen kiin-nostunut tuotannon kehittämisestä ja mallintamis-teknologian käyttöä ollaankin nyt laajentamassauudelle alueelle: erityisesti tuotannon tarpeisiin vi-ritettyihin tuotantomalleihin.

TOIMITUSKETJUN HUKAT JA HÄIRIÖT KURIINYhtenä ensimmäisistä käytännön sovelluksista tuo-tantomallista on vuonna 2005 toteutettu kehitys-projekti, jossa betonielementtien toimitusketjuaaina suunnittelusta asennukseen pyrittiin hallitse-maan tuotantomallin avulla. Tavoitteena oli saadatoimitusketjun hukat ja häiriöt vähentymään muut-tamalla prosessi mahdollisimman läpinäkyväksi jaluotettavaksi.

Pilottiprojektina oli Asunto Oy Vantaan Kielotor-ni, 16-kerroksinen tornitalo Vantaan Tikkurilassa,jossa erityisesti elementtitoimitus kuului ns. kriitti-siin toimituksiin, sillä varamestaa asennukselle eiollut. Toinen riski, joka mallintamisella haluttiin eri-tyisesti torjua, oli elementtien mittavirheet.

Kohteessa mallinnettiin kaikki julkisivuelementit,joihin edelleen voitiin liittää malliin tietoattribuutte-ja, tässä tapauksessa erityisesti aika-tietoja. Mallinelementteihin liitettiin tieto tavoitteen mukaisestaasennuspäivästä ja siitä takaisinpäin laskien tarkas-tushetket kuljetukselle ja elementtien valmistuksel-le. Asennustyön eteneminen ja koko toimitusketjupystyttiin näin simuloimaan etukäteen. Toteutumis-ta seurattiin Enterprixe-mallipalvelimen avulla. Kai-killa hankkeen osapuolilla oli reaaliaikainen yhteysmalliin ja näin jokainen pystyi seuraamaan element-tien toimitusketjua suoraan omalta tietokoneeltaan.

Tavoitteena oli, että läpinäkyvyyden lisääntyessäjokainen osapuoli pystyisi aiempaa parempaan en-nakointiin ja aika-puskureita voitaisiin näin vähen-tää. Elementtien valmistus- ja kuljetustieto päivit-tyi malliin suoraan julkisivuelementtitoimittaja Par-ma Oy:n tuotannonohjausjärjestelmästä. Skanskan

asennustyönjohtaja lisäsi malliin asennustiedon.Projekti onnistui erinomaisesti, eikä elementtientoimitusketjussa esiintynyt häiriöitä, eikä mittavir-heitä ollut.

TUOTTEEN TUNNISTAMINENRFID-TEKNOLOGIAN AVULLAJatkona edelliselle otettiin toimitusketjun seuran-taan mukaan tuotteiden tunnistaminen Rfid-tekno-logian avulla. Tätä testattiin Asunto Oy Espoon Mi-ran työmaalla, jossa betonielementti- ja ikkunatoi-mitusten seurannassa ja hallinnassa käytettiinRFID-tageja. Elementit toimitti Rakennusliike A.Taskinen Kiteeltä.

Tavoitteena oli testata Rfid-teknologian hyötyjätoimitusketjun seurannassa ja tietojen keruussa,tagien kiinnitystä, sekä niiden kirjoittamista ja luke-mista.

Tuotantomallista saatiin kullekin elementille yk-silöllinen ID-numero, joka kytkettiin RFID-tagin tun-nukseen. Näin saatiin yhdistettyä virtuaalinen jafyysinen tuote toisiinsa. Tarra-tagit kiinnitettiin be-tonielementtien tunnuslappuihin ja laput kiinnitet-tiin elementteihin nauhan päähän, tarkoituksena

saada tagien lukeminen helpoksi eri suunnista.Ratkaistavana ongelmana olikin oikean paikan löy-täminen tageille; elementtiä käsitellään ketjun erivaiheissa useasta eri suunnasta; tehtaalla pääasi-assa lattiatasosta ja työmaalla elementtiä vastaan-otettaessa elementtifakista ylhäältä päin.

Tagit luettiin normaalilla Nokian matkapuheli-mella, johon oli vaihdettu kuoreksi Rfid-lukija. Mat-kapuhelimeen laadittiin ohjelmistot prosessin luku-toimintoja varten. “Virtuaalisten elementtien” jatunnisteiden yhdistäminen tapahtui Enterprixe-mal-lipalvelimessa, puhelimien ja käyttäjien hallinnointiNokian LI-serverillä, tietoliikenneyhteydet järjestiTeliaSonera.

Prosessissa käyttäjä tunnisti aina ensin itsensälukemalla puhelimella oman henkilötaginsa, jonkajälkeen luettiin elementtitagi. Järjestelmä tunnistinäin käyttäjän ja yhdisti hänet roolin mukaiseen toi-mintaan, tieto tapahtumasta liitettiin mallipalveli-men elementtiin.

Elementtiä vastaanotettaessa pystyttiin myös te-kemään nopea vastaanottotarkastus puhelimeenlaaditun midletin, ohjelman, avulla.

Elementtitoimituksen seuranta onnistui hyvin,

TUOTANTOMALLI BETONIELEMENTTIEN TOIMITUSKETJUN HALLINNASSA

Jukka Hörkkö, projektipäällikköSkanska Talonrakennus Oy

1Rfid-ketju.

BET0602 s46-47 Horkko 9.6.2006, 23:3146

47betoni 2 20066

PRODUCTION MODELLING FOR USE IN THE MANA-GEMENT OF THE CHAIN OF SUPPLY OF THE PRE-FABRICATED ELEMENTSSkanska Oy has been developing product modelling fornearly six years. The focus has been on describing thedesign-solution with a product model and particularly onthe architects-model.

Now Skanska is taking the next step, which is the useof Production modelling.

The first pilot-project using production modelling wasthe housing company Vantaan Kielotorni, where all thefacade’s prefabricated elements were modelled and sa-ved on an Enterprixe model server. Here, the focus wason minimizing the risk of delivery faults and faults in thecomponent’s dimensions. The fasade-element´s assemb-ly was on a critical path, because there were no alternati-ve assembling-places on hand. A target in this projectwas also to make the process transparent in order to mini-mize buffers (waste of time). All of the elements posses-sed time attributes, such as the planned assembling-dayand, counting backwards, the delivery and manufacturingdays. Consequently, all players involved were able to fol-low the delivery with the internet on real-time. This pilotwas a success as there were no faults in either delivery orin the component’s dimensions.

The next step moving along the developing-path, wasadding the Rfid technology in this process. This was pilo-ted in the housing company Espoon Mira project. In thisproject the Rfid tag was used to connect the virtual and

2,3Vantaan Tikkurilaan vuodenvaihteessa 2005/2006 valmis-tunut Kielotorni oli pilottiprojekti, jossa mallinnettiin kaikkijulkisivuelementit, joihin edelleen voitiin liittää malliin tie-toattribuutteja, tässä tapauksessa erityisesti aikatietoja.

physical components (prefab. elements) to each other: theID-numbers (for the precast elements), which were usedfor real-time monitoring of the products, were taken di-rectly from the model. The tags were written and readwith a Nokia standard cell phone with an additional Rfid-reader-cover, while the players and phones were managedwith a Nokia LI-server and the connections arranged byTeliaSonera. The tags and virtual components were con-nected to each other using the Enterprixe model-server.

The first reading-event was made when the currentelement was manufactured, then when it was ready fordelivery and thirdly when the acceptance inspection ofthis element was made on site.

The utilization of Rfid technology in order to monitorthe precast concrete supply chains all the way from thefactory to installation on site was successful.

The third step in developing the management of asupply chain with a production model, was to use the pro-duction model for production planning in terms of theusage of site-cast concrete, mould-rotation and managingthe quantities and qualities of the concrete. These are afew matters among several others, which we are currenlystudying at Skanska in Espoo in the housing company Es-poon Reimantorni-project.

järjestelmä oli toimiva. Suurimmaksi käytännönongelmaksi nousi tagien oikean kiinnityspaikan löy-täminen ja tagien kiinnipysyminen. Tageista osatippuikin kuljetuksen aikana ja tästä syystä kaikkiaelementtejä ei työmaalla voitu tunnistaa.

MYÖS PAIKALLAVALUSSASeuraavana askeleena kehityksessä on ollut tuo-tantomallin käyttöönotto myös muussa rakentami-sessa ja tuotannonsuunnittelussa. Paikallavaluhol-vit ja niiden muottikierto, betonointimäärät, -laadutja valualueiden hallinta tuotantomallin ja osin Rfid-tekniikan avulla ovat esimerkkejä aiheista, joitaSkanskassa tutkitaan Kivenlahdessa Asunto Oy Es-poon Reimantorni projektissa.

RFID-pilotti Espoon Mirassa oli rakennusalallamaailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen, ja tuloksetolivat erittäin positiivisia. Tästä syystä Skanskassaon uudelleen priorisoitu toimitusketjun kehittämi-sen painopisteitä, ja tehty päätös lähteä laajemminsoveltamaan tunnistusteknologiaa ja tuotantomal-lintamista sen osana.

2

Sirk

ka S

aarin

en

Sirk

ka S

a arin

e n

3

BET0602 s46-47 Horkko 9.6.2006, 23:3147

48 betoni 2 200648

Keväällä sattui taas useita kattosortumia. Betonira-kenteet eivät sortuneet, mutta mm. SavonlinnanPrisman jännitetyissä HI- palkeissa havaittiin selkei-tä vaurioita. Ympäristöministeriö on tiukentanutmääräyksiään ( RakMk A1) ja ns. erityismenettely tu-lee syksyllä pakollisena käyttöön vaativissa raken-nuksissa. Rakennusteollisuus RT:n Tassu- projekti onvalmistumassa ja betoniteollisuus on antanut lisäoh-jeita mm. jännebetonipalkkien suunnitteluun.

VAATIVIEN RAKENNUSTENERITYISMENETTELY KÄYNNISTYYRakentamisen valvontaa ja teknistä tarkastustakoskevat määräykset ja ohjeet RakMk A1 tulee uu-sittuna voimaan 1. syyskuuta 2006.

Rakennushankkeessa tulee noudattaa erityisme-nettelyä, jos hankkeen suunnittelussa, rakentami-sessa tai käytössä tapahtuvasta virheestä voi seu-rata suuronnettomuuden vaara. Rakennusvalvonta-viranomainen päättää viime kädessä rakennuslu-paa myönnettäessä tai aloituskokouksessa erityis-menettelyn tarpeesta ja sen laajuudesta. Raken-nushankkeeseen ryhtyvä laatii vaativasta kohteestariskiarvion, jota erityismenettelyssä edelleen sy-vennetään tekemällä riskianalyysi.

Hanke voi kuulua erityismenettelyn piiriin, jos senrakennesuunnittelu tai rakennustyö tehdään luok-kaan AA tai rakentamisolosuhteet ovat vaativat.Yleensä hankkeeseen liittyy samalla suuri henkilö-turvallisuusriski. Vuosittain erityismenettelyn piiriinon arvioitu joutuvan enintään 5 % uudiskohteista.

RakMk A1:n mukaan erityismenettelyyn voi kuu-lua– rakennustuotteen kelpoisuuden selvittäminen puolueettoman osapuolen toimesta– työnjohtajien tiukennetut pätevyysvaatimukset– laadunvarmistusselvityksen laadinta– ulkopuoliset tarkastukset riskianalyysin osoitta-

miin kohtiin sekä– erilaisia katselmuksia työn aikana ja lopussa.

Laadunvarmistusselvitykseen voidaan sisällyttäämm. ulkopuoliset tarkastukset, suunnitelmakatsel-mukset, työmaan laatusuunnitelma ts. olennainentieto niistä toimenpiteistä, joilla rakennushankkee-seen ryhtyvä varmistaa hyvän rakennustavan täyt-tävän lopputuloksen.

Rakennusten rakenteellisen turvallisuuden joh-toryhmä on laadituttanut ohjeen ”Menettelytavatvaativan rakennushankkeen turvallisuuden varmis-tamiseksi”.

RISKIANALYYSIMALLIMikäli erityismenettely todetaan tarpeelliseksi, sekäynnistyy riskianalyysillä. RT:n vetämässä Tassu-projektissa on laadittu ohje riskianalyysin teosta.Mallissa on päädytty ns. kvalitatiiviseen tarkaste-luun, jossa käytetään tarkistuslistoja asiantuntija-arvioinnin apuna. Analyysin vaiheet on esitettyoheisessa kuvassa.

Riskianalyysimalli on parhaillaan lausuntokier-roksella ja sitä testataan kahdessa rakenteillaole-vassa hallikohteessa Vantaalla ja Oulussa. Kysy-myslistat sisältävät runsaat 100 kysymystä ja listo-ja voidaan edelleen täydentää kohdekohtaisesti.

TASSU-PROJEKTISTA UUSIA OHJEITARiskianalyysimallin lisäksi Tassu- projektissa on

tehty ohjeita betonielementtirakenteiden raken-teellisen turvallisuuden parantamiseksi:

1. Betonivalmisosien liitosten suunnittelu jahitsaus

Betonielementtejä liitetään toisiinsa joko vakio-liitoksin tai kohdekohtaisesti suunnitelluin ratkai-suin. Työmaalla tapahtuvaa hitsausta koskevat sa-mat vaatimukset kuin tehtaassa tehtävää hitsausta.Eri teräslaatujen yhteensopivuus tulee varmistaa ja

käyttää oikeita hitsausaineita. Erityistä huomiotatulee kiinnittää mustan ja ruostumattoman teräk-sen eripariliitosten sekä sinkittyjen teräsosien hit-saukseen.

2. MatalapalkkirakenteetMatalapalkit ovat joko betonia tai terästä ja laatas-to ontelolaattoja. Erityisesti teräspalkkeja ei tulesuunnitella liian hoikiksi, jolloin jo asennusvaihees-sa voi tulla ongelmia. Kullakin palkkityypillä onomat asennusvaiheen tuentaohjeensa, muttayleensä palkki tuetaan asennusaikaiselle väännöllen. 0,5 metrin päästä palkin tuelta.

Rakenteen suunnittelussa tulee ottaa huomioonpalkin mahdollinen liittovaikutus, laataston levytoi-minta, toiminta palotilanteessa ja saumaraudoituskatastrofitilannetta varten. Betoninormikortti nro18 päivitetään uusimpien koetulosten mukaiseksikesän aikana.

3. Rakennesuunnittelijan tehtäväluettelotVastaavan rakennesuunnittelijan ja valmisosasuun-nittelijan tehtäväluetteloista on laadittu uudistettuehdotus. Siinä tuodaan esille tuoteosakaupansuunnittelun työjako, rakennusaikaisten toimenpi-teiden sisällyttäminen rakennesuunnittelijan tehtä-

RAKENTEELLINEN TURVALLISUUS JA BETONIRAKENTEET

Arto Suikka, diplomi-insinööri,tuoteryhmäpäällikkö, Rakennusteollisuus RT ry

1

BET0602 s48-49 Suikka raken 9.6.2006, 23:3548

496 betoni 2 2006

väluetteloon ja mahdolliset erillistehtävät.Rakennusaikaisia tehtäviä voivat olla esimerkiksi

urakoitsijan työpiirustusten, asennussuunnitelman,valmisosien valmistuksen ja liitosten toteutuksentai raudoituksen tarkastus työmaalla.

Ehdotuksessa on erikseen määritelty betoniele-menttirungon ja -julkisivujen valmisosasuunnitte-lun tehtävät.

4. AsennussuunnitelmatBetonirakenteille on laadittu uusi asennussuunni-telmamalli. Siinä korostuvat aiempaa enemmäntyöturvallisuus, muutosten hyväksyttäminen, kat-selmukset ja pätevyydet.

Paitsi ammatillinen peruspätevyys, tulee asen-nusryhmillä olla kunnossa hitsausluokat, tulityölu-vat, turvallisuuskortit, kulkuluvat, ensiapuvalmiudetja työsuojeluvaltuutetun nimeäminen.

Työntekijän perehdyttämisestä työmaahan jatyömaan riskien kartoittamisesta on myös tehtymallilomakkeet.

Kaikki laadittu ohjeistus löytyy RT:n osoitteestawww.rakennusteollisuus.fi/tassu. Betonielement-tejä koskevat ohjeet löytyvät myös osoitteestawww.betoni.com/elementtirakentaminen.

RUNGON JÄYKISTYSSUUNNITTELUTassussa on tekeillä ohje rungon stabiliteettitarkas-teluista. Erityisesti halutaan korostaa asennusvai-heen stabiliteetin suunnittelua ja jatkuvan sortu-man estämistä lopputilanteessa. Asennusvaiheenja onnettomuustilanteen kuormituksesta on annet-tu ohjeita Eurocode 1:ssä.

Mm. ontelolaatasto tulee yleensä suunnitellatoimimaan jäykistävänä levyrakenteena. Siihen löy-tyy ohjeita eri julkaisuista, mm. uudesta BY 210,Betonirakenteiden suunnittelu ja mitoitus sekäBRO- kansion osasta G. Elementtirakennuksen jäy-kistys. Laataston rengasteräkset tulee suunnitellajokaiseen kohteeseen erikseen ja ankkuroida teräk-set riittävästi joka tilanteessa. Kuva 3.

HI- PALKKIEN SUUNNITTELUUN LISÄOHJEITASellaisissa HI- palkeissa on esiintynyt vaurioita,joissa on ollut ylälaipassa palkin keskialueella run-saasti harjateräksiä sekä puutteellinen haoitus jajotka on suunniteltu kuormitukseensa nähden mata-liksi. Havaittujen vaurioiden johdosta suositellaanpalkit suunniteltavaksi toistaiseksi seuraavasti.– Palkkityypin ja -korkeuden valinnassa tulee käyt-

tää ensisijaisesti betonielementtiteollisuudenlaatimia mitoituskäyrästöjä.

– Esijännityksen laukaisuvaiheessa betonin puris-tusjännitykset saavat olla enintään 50 % senhet-kisestä betonin puristuslujuudesta.

– Palkin ylälaipan puristusterästen määrää tuleerajoittaa. Esijännityksen laukaisutilanteen aihe-uttamia vetojännityksiä varten ylälaipassa suosi-tellaan käytettäväksi enintään T20- teräksiä.

– Yläpunoksia suositellaan käytettäväksi tasapai-nottamaan poikkileikkauksen jännityksiä alkuti-lanteessa.

– Palkin ylälaipan taitteen aiheuttama nostovoimatulee harjan kohdalla hoitaa uumaan sijoitetuillaala- ja ylälaippaan ankkuroiduilla lisäteräksillä.(Ks. kuva 4.)

– Ylälaippa tulee varustaa riittävällä haoituksella.Ylälaipassa tulee palkin keskialueella (= noin 60 %palkin pituudesta -alueella) käyttää umpihakojatai vähintään ns. triangelihakaa (BY 210, s. 654)

2

3

4

1Rakenteellisen turvallisuuden varmistaminen erityisme-nettelyllä. /www.ril.fi/

2Riskianalyysin vaiheet.

3Sideraudoituksen sijoittaminen laataston sisänurkkaan,kun pintabetonia ei käytetä.

4Kuopion Prisman onnettomuustutkintaraportissa annettuohje palkin harjan haoituksesta.

Piirros: Matti Leskelä

BET0602 s48-49 Suikka raken 9.6.2006, 23:3549

50 betoni 2 200650

aina kun puristettujen tankojen määrä on suu-rempi kuin 2T16 sekä aina puristettujen tankojenjatkoksen ja palkin harjan kohdalla ja mikäli tan-koja joudutaan sijoittamaan kahteen kerrokseen.

– Isot reiät palkin uumassa tulee suunnitella huolel-la ja ns. ristikkoanalogialla tarkistaen.

Tarkemmat ohjeet löytyvät osoitteestawww.betoni.com.

Jännitetyt HI- palkit ovat 1- rakenneluokan ra-kenteita, joiden suunnitelmien laatijalla/ tarkasta-jalla tulee olla FISE ry:n toteama AA- luokan betoni-rakenteiden suunnittelijapätevyys. Erityisen vaati-vissa rakennushankkeissa (RakMk A1) tai jos palk-kirakenteissa oleellisesti poiketaan suosituksista,tulee ulkopuolisen betonirakenteiden tarkastajanpätevyyden omaavan suunnittelijan tarkistaa suun-nitelmat.

Betoniteollisuus kantaa huolta rakenteellisestaturvallisuudesta ja pyrkii toimimaan yhteistyössäeri osapuolten kanssa. Mahdolliset riskilliset koh-teet pyritään kartoittamaan olemassaolevasta ra-kennuskannasta ja uudisrakennusten suunnitteluunja toteutukseen tehdään lisäohjeita. Kaikkien on-neksi tähän asti on vältytty vakavilta betoniraken-teiden sortumilta ja isommilta henkilövahingoilta.

STRUCTURAL SAFETY AND CONCRETESTRUCTURES

Collapsed roofs caused several accidents in Finland againthis spring. Concrete structures did not collapse, but inthe Prisma Market in Savonlinna, for example, obviousdamages were found in the prestressed HI beams. TheMinistry of the Environment has specified stricter require-ments (Finnish Building Code A1) and a so-called “specialprocedure for structural safety” will become obligatorynext autumn in demanding buildings. The Tassu project(Safe Design and Installation Solutions for PrefabricatedBuilding) of the Confederation of Finnish Construction In-dustries has been completed and concrete industry hasissued further instructions for the design of e.g. prestres-sed concrete beams.

5Kuopion Prisman HI- palkin ylälaipan halkeama.

6 ja 7Kiinteistöjen omistajien tulee myös hoitaa rakennuksia.Savonlinnan Prisman katto lumien poistoa seuraavanapäivänä.

6

5

7

Mat

ti Le

skel

äJu

ha V

a sa r

a

BET0602 s48-49 Suikka raken 9.6.2006, 23:3550

51betoni 2 20066

EU:ssa on arvioitu, että energian loppukulutuksestanoin 41 % käytetään rakennus- ja kiinteistösektoril-la. Nykyisestä kulutuksesta on laskettu voitavansäästää kustannustehokkaasti noin 22 %.

Uusi energiatehokkuusdirektiivi velvoittaa seu-raaviin toimenpiteisiin:– Kokonaisenergiatehokkuuden laskentamenetel-

män käyttöönotto– Vaatimusten asettaminen uusien ja olemassa

olevien rakennusten kokonaisenergiatehokkuu-delle

– Energiatodistukset rakennuksen käyttöönotto-,vuokraus- ja myyntitilanteeseen

– Uudisrakennuksissa (yli 1000 m2) vaihtoehtoistenenergiahuoltojärjestelmien tarkasteluKansallinen lainsäädäntö ja määräykset ovat

parhaillaan uudistettavana. Myös eurooppalaisetstandardit ovat tekeillä. Uudet laskentamenetelmätovat aiempaa kokonaisvaltaisempia ja esimerkiksivaipan U- arvojen ohella vaipan tiiveys ja rakennuk-sen massa otetaan huomioon. Eurooppalainenenergialaskentastandardi EN- ISO 13790 ottaa ra-kennuksen massan huomioon tehollisen lämpöka-pasiteetin ja ns. aikavakion avulla. Aikavakio indi-koi, miten nopeasti rakennus jäähtyy, jos lämmityskytketään pois päältä tai miten nopeasti ulkolämpö-tilan muutokset vaikuttavat sisälämpötilaan. (Kuva1) Betonirakenteiden kannalta eurooppalainen las-kentamenetelmä on merkittävä edistysaskel.

MASSIVISUUS TUO SÄÄSTÖJÄLämmitysenergian kulutukseen vaikuttavat raken-nuksen vaipan lämmöneristävyys, rakennuksenmassiivisuus, ilmanvaihto sekä rakennuksen tiive-ys. Lisäksi myös lämpimän käyttöveden kulutus vai-kuttaa merkittävästi asuinrakennusten lämpöener-gian kulutukseen.

Betonirakenteiden massiivisuuden on lukuisissatutkimuksissa todettu vähentävän sekä lämmitys-että jäähdytysenergiankulutusta. Betonirakenteetvarastoivat ja luovuttavat lämpöä.

Eurooppalaisissa tutkimuksissa on saatu massii-visilla rakenteilla kevyisiin verrattuna keskimäärinseuraavat vaikutukset / TTY: Raportti 174. Raken-nusten massiivisuus. 2003/:– lämmitysenergiassa säästöä yleisesti 2 - 15 %– jäähdytysenergiassa massan passiivinen hyödyn-

täminen säästää 10- 20 %

ENERGIANSÄÄSTÖ BETONIRAKENTEIDEN AVULLA

Arto Suikka, diplomi-insinööri,tuoteryhmäpäällikkö, RT Betoniteollisuustoimiala/Betonikeskus ry

– toimistorakennusten yöilmastointi massiivisessarakennuksessa säästää jäähdytysenergiassa jopa50%

– jäähdytystehoissa pudotusta jopa 40 %– massiivinen ja kevytrakenteista tiiviimpi (ero tii-

veydessä kevytrakenteiseen verrattuna 0,1 1/h)pientalo säästää jopa 20 % lämmitysenergian ku-lutuksessa sekä

– sisälämpötilahuipuissa pudotusta 3- 6 astetta.Massiivisuuden vaikutuksista on parhaillaan me-

nossa yhteispohjoismainen tutkimus, jossa ovat tut-kijoina mukana VTT, TTY ja maxit Oy Suomesta, KTHja Cementa Ruotsista sekä Sintef Norjasta. Tutki-muksessa lasketaan pientalo ja asuinkerrostalo 7eri laskentaohjelmalla. Alustavat tulokset pienta-loissa osoittavat massiivisuuden energiansäästöksi3 - 8 % laskentaohjelmasta riippuen. Eri ohjelmienantama energiantarve vaihtelee noin 15 %, mikä onosoitus energialaskennan yleisestä vaikeudesta.

Massiivisuuden merkitys on hieman suurempiEtelä-Suomessa kuin Lapissa. Massan tehokas hyö-dyntäminen edellyttää vähintään 1 - 2 asteen vaih-telua sallitussa sisälämpötilassa ( esim. 20 - 22 as-tetta). Massiivisia rakenteita ei myöskään saisi ko-

konaan peittää, koska tämä heikentää massan vai-kutusta.

Massiivisuuden vaikutusta toimistorakennukses-sa on tutkittu mm. TERMA- projektissa, josta ontässä Betoni-lehdessä erillinen, Jounin Punkin kir-joittama artikkeli.

KIVITALO ON TIIVISMyös betonirakenteiden tiiveys vähentää energian-kulutusta. Tiiveyden merkitys kasvaa vaipan läm-möneristävyyden ja ilmanvaihdon lämmöntalteen-oton parantuessa.

TTY ja TKK ovat tehneet asuinrakennusten tiive-ysmittauksia AISE- projektissa. Puurakenteisillepientaloille saatiin aiemmin keskimääräiseksi n50-ilmanvuotoluvuksi 3,9. Kun betonisten pientalojenmittauksista on puolet tehty, ilmanvuotoluvun kes-kiarvo on 2,4. Kun päästään mittaamaan kohteita,joissa myös yläpohja on betonirakenteinen, on odo-tettavissa vielä parempia tuloksia. Yläpohjan ja ul-koseinien välinen liitos ja ikkunaliitokset ovat ni-mittäin yleisimpiä vuotokohtia.

Kuuden betonikerrostalon keskimääräiseksi il-manvuotoluvuksi on mitattu 1,4 ja niistä neljän arvo

1

BET0602 s51-53 Suikka 9.6.2006, 23:3751

52 betoni 2 200652

2

3

4

3

on välillä 0,4- 1,0. Vastaavasti 3 mitatun puukerros-talon ilmanvuotoluvun keskiarvo on 2,7 ( Kolmen).

SISÄLÄMPÖTILAT JA VIIHTYVYYSRakenteiden termisellä massalla voidaan alentaamerkittävästi sisälämpötilan vaihteluita. Erityisestikesäajan lämpötilahuippuja voidaan alentaa mas-san avulla. Massaa voidaan käyttää aktiivisestimm. yöaikaisessa jäähdytyksessä tai ilmalämmityk-sessä, jolloin lämmitys voi tapahtua varaavasti hal-vemmalla yösähköllä. Jos käytetään betonilaattaansijoitettua lattialämmitystä, voidaan 80 % lämmi-tyksen ja käyttöveden tarvitsemasta energiastasaada yösähköllä.

PIENTALOJENMATALAENERGIARAKENTAMINENVuoden 2003 vaatimusten mukaan rakennetun nor-mipientalon energiankulutus on noin 100 - 120kWh/ krs-m2. Matalaenergiatalossa kuluu energiaaalle puolet tavanomaiseen taloon verrattuna elinoin 60 kWh/krs-m2. Nykytekniikalla päästään ainatasolle 40 kWh/krs-m2.

Koska matalaenergiatalossa lämmitysenergiantarve on pieni, voidaan lämmitysjärjestelmää yksin-kertaistaa. Ikkunavetoa ei synny, koska ikkunapin-tojen lämpötila on lähes sama kuin huonelämpötila.Tämän vuoksi patterit voidaan jättää pois ikkunoi-den alta.

Kivitalon rakenteet toimivat matalaenergiatalos-sa lämmön varastona ja toisaalta sisälämpötilanvaihtelun tasaajina esimerkiksi kesähelteillä. Kunrakennetaan matalaenergiataloa, on tärkeää, ettävaippa on ilmatiivis.

YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET RAKENNUKSENELINKAAREN AIKANARakennuksen elinkaaren aikaisesta energian kulu-tuksesta on käyttövaiheen osuus yleensä 80 - 90 %ja rakentamisvaiheen osuus 10 - 20 %. Rakentamis-ja käyttövaiheen välinen suhde riippuu tarkastelu-jakson pituudesta, mikä on yleensä 50 - 100 vuotta.

Hiilidioksidipäästöjen ja energian kulutuksenosalta pätee suurin piirtein sama suhde elinkaareneri vaiheiden välillä, mutta materiaalien käytössärakentamisvaiheen painoarvo on huomattavastisuurempi, normaalisti reilut 50 %. Osa rakennus-

BET0602 s51-53 Suikka 9.6.2006, 23:3952

53betoni 2 20066

materiaaleista palautuu uudelleen käytettäviksi ra-kennuksen purkamisen yhteydessä.

Rakennusten energiankulutuksen vähentäminentulee jatkossa olemaan entistäkin tärkeämpää, silläenergian hinta nousee edelleen. Rakentamisvai-heen tärkein rooli ekologisuuden kannalta on var-mistaa käyttövaiheen pieni energian kulutus. Ra-kentamisvaiheen aiheuttamien ympäristökuormi-tusten kapeakatseinen minimointi voi helposti joh-taa käyttövaiheen lisääntyvään energiankulutuk-seen tai rakennuksen lyhyeen käyttöikään.

YHTEENVETOBetonirakennukset säästävät energiaa, tasaavatenergiankulutushuippuja ja sisälämpötilaa sekä li-säävät asumismukavuutta. Massiivinen rakennussäästää lämmitys- ja jäähdytysenergiassa kevytra-kenteiseen verrattuna 2- 15 %.

Pienikin ero käytönaikaisessa energiakulutuk-sessa on koko elinkaarenaikaisen energiankulutuk-sen ja ympäristövaikutusten kannalta merkittävä.

Betonirakenteiden etua saadaan lisättyä suunni-teltaessa talotekniset järjestelmät siten, että raken-teiden massiivisuutta hyödynnetään aktiivisesti.

Mikäli rakennusta lämmitetään vain ajoittain, eimassiivuudesta saada hyötyä.

Aurinko- ja muiden ilmaisenergioiden hyödyntä-minen onnistuu parhaiten massiivisessa rakennuk-sessa. Talotekniikan huipputehon tarve laskee, ma-talaenergiaratkaisut ovat helpompia toteuttaa jatalotekniikan investointikustannukset pienenevät.Joissakin tapauksissa rakennuksen jäähdytyksestävoidaan kokonaan luopua.

Lämmityskatkosten (sähkö-) aikana massiivinenrakennus säilyttää sisälämpötilan pidempään jamuutokset sisälämpötilassa ovat hitaampia.

Massiivisessa asuinkerrostalossa 5-6 %:n sääs-tö energiankulutuksessa vähentää 50 vuoden aika-na CO2- päästöjä määrän, joka on noin puolet raken-tamisvaiheen kokonaispäästöistä.

5

1Kevyen (oranssi) ja raskaan (vihreä) rakennuksen sisäläm-pötila ja energiantarve.

2Lämmitys- ja jäähdytysenergian kulutus kevyessä ja mas-siivisessa toimistorakennuksessa Euroopan eri ilmasto-olosuhteissa ( oranssi-lämmitys, sininen-jäähdytys).

3AISE- projektin kerrostalojen tiiveysmittaustuloksia.

4Toimiston sisälämpötila, Tukholma. /Falk & Isfält/.

5Rakennuksen ympäristökuormitukset elinkaaren eri vai-heissa.

6Laukaan asuntomessujen matalaenergiaharkkotalo.

VIITTEET:– Johannesson Gudni et al; Energidirektivet- en

möglighet till energieffectiva hus genom helhets-syn och modern beräkningsmetodik. Bygg& Tek-nik nro 3:2006.

– Draft introduction to energy performance aspectsin relation to concrete buildings. Työryhmäraport-ti Cembureau-ERMCO-BIBM. April 2006.

– Pien- ja kerrostalojen mittaustutkimuksen (AISE-projekti) väliraportti. TTY & TKK.

– Hietamäki et al; Rakennusten massiivisuus. TTY:nraportti 174. Tampere 2003.

– Pientalojen energiakulutuksen vertailulaskelmia.Matalaenergiaharkkotalo. VTT:n tutkimusraporttiRTE 627/05. Espoo 2005.

Beto

nike

skus

6

BET0602 s51-53 Suikka 9.6.2006, 23:4053

54 betoni 2 200654

TERMA-PROJEKTI: ENERGIANSÄÄSTÖÄ TERMISTÄ MASSAA AKTIIVISESTI HYÖDYNTÄMÄLLÄ

Jouni Punkki, tekniikan tohtori,elinkaari-insinööri, Parma Oy

Parma kehittää rakenteiden termisen massan hyö-dyntämistä käynnissä olevassa Terma-projektissa.Projekti on jatkoa kehityshankkeille, joissa talotek-niikkaa on integroitu ontelolaatastoon. Aikaisem-missa projekteissa ontelolaatastoa on hyödynnettypääsääntöisesti asennustilana tai kanavana, muttaTerma-projektissa tavoitellaan merkittävää säästöäenergiankulutukseen. Lisäksi talotekniikkaa yksin-kertaistamalla saavutetaan säästöjä rakentamis-vaiheessa ja lisäksi rakennuksen muuntojousta-vuus- sekä esteettiset ominaisuudet paranevat.

Terma-projektin lähtökohtana on rakenteiden ter-misen massan aktiivinen hyödyntäminen. Massiivi-set rakenteet varaavat luonnostaan lämpöä tai viile-yttä ja tätä kutsutaan termisen massan passiiviseksihyödyntämiseksi. Aktiiviseksi hyödyntäminen muut-tuu silloin, kun ylimääräistä lämpöä tai viileyttä siir-retään ja varastoidaan tarkoituksenmukaiseen paik-kaan. Aktiivisella hyödyntämisellä saavutetaan sel-keästi passiivista vaihtoehtoa suurempi hyöty.

TERMISEN MASSA PASSIIVINEN VAIKUTUSVaikka Terma-projekti tähtää termisen massan ak-tiiviseen hyödyntämiseen, tutkittiin projektissamyös termisen massan passiivisen hyödyntämisenvaikutus energian kulutukseen. Samalla tutkittiinmyös vaipan ilmatiiveyden sekä vaipan lämmön-eristävyyden vaikutukset. Laskelmat teki Insinööri-toimisto Olof Granlund Oy.

Laskenta suoritettiin RIUSKA-energiasimulointi-ohjelmalla määrittämällä ensin tilojen tarvittavatjäähdytystehot ja tämän jälkeen määrittämällä ra-kennuksen lämmitys- ja jäähdytysenergian kulutuk-set ja tarvittavat tehot Helsingin ilmasto-olosuhteis-sa esimerkkitoimistorakennukselle (LVIS-2000 tyyp-pitoimistorakennus). Laskenta suoritettiin kahdek-salletoista eri laskentatapaukselle kolmella massii-visuustasolla (kevyt, keskiraskas ja raskas) ja kol-mella eri ilmanvuotoluvulla (n50=1 1/h, n50=2,5 1/h jan50=5 1/h) normaalille ja matalaenergiatoimistora-kennukselle. Toimistorakennuksen ollessa tarkastel-tavana on ymmärrettävää, etteivät kovin kevytra-kenteiset ratkaisut tule kysymykseen. Massiivisuu-den vaikutus energiankulutukseen on esitetty taulu-kossa 1 ja vaipan tiiveyden vaikutus taulukossa 2.

Termisen massan passiivisella hyödyntämiselläsaavutetaan laskelmien mukaan 4...7% säästö läm-mitysenergian kulutuksessa riippuen hieman vaipanlämmöneristävyydestä sekä vaipan ilmatiiveydestä.Tämä on varsin hyvin sopusoinnussa kirjallisuudessaesitettyjen arvojen kanssa. Jatkossa termisen mas-

san hyöty edelleen korostuu vaipan lämmöneristä-vyyden parantuessa. Jäähdytysenergian kulutustaterminen massa vähentää laskelmien mukaan42...52%. Lämmitys- ja jäähdytysenergiankulutuksiaverrattaessa on kuitenkin otettava huomioon jäähdy-tysenergian pieni osuus kokonaisenergian kulutuk-sesta (alle 10%). Siten euromääräinen säästö läm-mitys- ja jäähdytysenergian kulutuksissa oli samaasuuruusluokkaa. Laskentaesimerkkien kokonaisener-giankulutukset vaihtelivat välillä 13800...23500 €/a(6715 m2). Kokonaisenergiankulutus ei sisällä valais-tusta eikä muita sähkölaitteita. Jäähdytysenergianosuuteen vaikuttaa olennaisesti julkisivurakenteetsekä rakennuksen sisäiset lämpökuormat. Pahimmil-laan jäähdytysenergian kulutus voi Suomessakinylittää lämmitysenergian kulutuksen.

Vaipan ilmatiiveydellä on jopa massiivisuuttasuurempi vaikutus rakennuksen energiankulutuk-seen. Siirryttäessä “harvasta” tiiviiseen rakennuk-seen saavutetaan noin 30%:n säästö lämmitysener-gian kulutuksessa. Alhaisimpaan energian kulutuk-seen päästään massiivisilla, ilmatiiveillä ja hyvineristetyillä rakenteilla.

TERMISEN MASSAN AKTIIVINENHYÖDYNTÄMINENOntelolaatta on erinomainen tuote rakenteiden ter-

misen massan aktiivisessa hyödyntämisessä. Hyö-dyntämällä onteloita ilmanvaihtokanavina voidaanontelolaatastoa jäähdyttää yöaikaan yöilmalla ja si-ten olennaisesti vähentää rakennuksen jäähdytys-tarvetta. Ilmanvaihtoputkien jäädessä pois alaka-tosta paranevat samalla tilan esteettiset ominai-suudet sekä myös rakennuksen muuntojoustavuus.

Terma-projektissa on tutkittu ontelolaatan läm-pöteknistä käyttäytymistä sekä laskennallisestiettä kokeellisesti. Insinööritoimisto Olof GranlundOy on tehnyt laskentaa dynaamisesti FEMLAB mul-tifysiikkaohjelmalla mallintamalla ontelolaatanlämpötilajakaumaa. Kokeelliset täysmittakaavaisetmittaukset on tehty VTT Rakennus- ja yhdyskunta-tekniikan toimesta. Kuvassa 1 on esitetty esimerkkiontelolaatan lämpötilajakaumasta johdettaessaontelolaattaan viileää yöilmaa.

FEMLAB analyysia käyttäen on laskettu myös si-säilman lämpötilat eri olosuhteissa. Laskelmat ontehty LVIS-2000 tyyppitoimistorakennuksen etelän-ja pohjoisen puoleisille toimistohuoneille (3,5 * 2,6= 9,1 m2). Sisäiset ja ulkoiset lämpökuormat on las-kettu RIUSKA-energiasimulointiohjelmalla käyttä-en lähtötietoina tyypillisiä toimistohuoneen käyttö-tapoja. Laskennassa muuttujina ovat olleet mm.:– huoneen ilmasuunta (etelä / pohjoinen)– tuloilmakanavana hyödynnettävien onteloiden

Rakennus Massiivisuus Lämmitysenergia Puhallinenergia JäähdytysenergiaNormaali kevyt 27% -1% -12%tsto-rak. keskiraskas 26% -2% -11%

raskas 28% -2% -11%Matala- kevyt 32% -1% -21%energia keskiraskas 33% -2% -16%tsto-rak. raskas 33% -2% -16%

Taulukko 2. Vaikutukset energiankulutuksessa siirryttäessä tiiviistä (n50 = 1,0) “harvaan” (n50 = 5,0) raken-nukseen.

Taulukko 1. Vaikutukset energiankulutuksessa siirryttäessä kevyestä raskaaseen rakennukseen.

Rakennus Ilmanvuotoluku Lämmitysenergia Puhallinenergia JäähdytysenergiaNormaali n50 = 1,0 -5% +3% -45%tsto-rak. n50 = 2,5 -5% +3% -44%

n50 = 5,0 -4% +3% -42%Matala- n50 = 1,0 -7% +3% -52%energia n50 = 2,5 -6% +4% -51%tsto-rak. n50 = 5,0 -5% +3% -46%

BET0602 s54-55 Jouni Punkki 9.6.2006, 23:4354

556 betoni 2 2006

1FEMLAB-analyysin avulla laskettu ontelolaatan lämpöti-lajakauma jäähdytettäessä ontelolaatastoa yöilmalla.

2Toimistohuoneen kesäajan maksimi sisälämpötilat eri las-kentatapauksissa.

3Hyödyntämällä ontelolaatastoa ilmanvaihtokanavanapäästään eroon näkyvistä ilmastointiputkista. Terma-jär-jestelmä mahdollistaa myös lämmityspattereista luopu-misen.

lukumäärä (0-2 kpl / ontelolaatta)– tuloilmavirta (2...8 dm3/s m2)– tuloilman jäähdytys (ei jäädytystä / jäähdytys päi-

vällä 18 °C:een / jäähdytys päivällä 20 °C:een).Kuvassa 2 on esitetty sisäilman lämpötilajakaumaneljällä eri laskentavaihtoehdolla. Laskenta-ajan-kohtana on kesäajan maksimilämpötila.

Tuloilman johtaminen ontelolaataston kauttaalentaa sisäilman lämpötilaa 1...3 °C riippuen tulo-ilmavirran määrästä. Maksimisisälämpötila aleneeedelleen, mikäli päiväsaikaan tuloilma tarvittaessajäähdytetään +18 °C:een. Kolmessa ensimmäises-sä tapauksessa ei käytetä laisinkaan koneellistajäähdytystä, viimeksi mainitussa tapauksessa jääh-dytysenergiankulutus vähenee verrattuna nykykäy-täntöön. Kulutuslaskelmat lämmitys- ja jäähdytys-energian osalta valmistuvat lopullisesti kesän 2006aikana.

TERMISEN MASSAN HYÖDYNTÄMINENTerma-projektin lähtökohtana on ollut alentaa ra-kennusten energiankulutusta erityisesti jäähdytys-energian osalta. Samalla vähennetään rakentamis-kustannuksia nimenomaan jäähdytyslaitteistonosalta. Lisäksi parannetaan sisäilmaston laatua ta-saamalla lämpötilahuippuja. Merkittäviä ovat myösmuutokset esteettisiin sekä muuntojoustavuusomi-naisuuksiin ilmanvaihtokanavien jäädessä tarpeet-tomiksi.

Laskentatulosten perusteella voidaan arvioida,että Sisäilmaston termiseen laatuluokkaan S2...S3päästään kokonaan ilman koneellista jäähdytystä.Ilmastointi hoidetaan tällöin pelkällä ilmalla, toi-mistohuoneiden ilmanvaihto on kaksinkertainenraitisilmatarpeeseen verrattuna.

Sisäilmaston termiseen laatuluokkaan S1...S2päästään käyttämällä koneellista jäähdytystä tulo-ilmassa. Normaalitilanteeseen verrattuna tarvitaanpienempitehoinen jäähdytyskone. Myös tässä tapa-uksessa ilmastointi hoidetaan pelkällä ilmalla käyt-täen kaksinkertaista ilmanvaihtoa verrattuna raitis-ilmatarpeeseen.

Sisäilmaston terminen laatuluokka S1 varmiste-taan koneellisella jäähdytyksellä tuloilmassa sekälisäksi tilakohtaisella jäähdytyksellä. Toimistohuo-neissa lisäjäähdytys on n. 20 W/m2.

Ontelolaataston hyödyntäminen tuloilmakanava-na antaa runsaasti vaihtoehtoja termisen massanaktiiviseen hyödyntämiseen. Parhaimmillaan voi-daan koneellisesta jäähdytyksestä luopua koko-naan ja siten säästöt sekä rakentamis- että käyttö-

INDOOR TEMPERATURE

vaiheessa ovat huomattavat. Näin voidaan päästäsisäilmaston termisiin laatuluokkiin S3 ja jopa S2riippuen hieman rakennuksen käytöstä ja kuormituk-sista. S1 luokka vaatii koneellista jäähdytystä, mut-ta tällöinkin rakenteiden termistä massaa hyödyntä-mällä saavutetaan merkittäviä säästöjä sekä raken-tamis- että käyttövaiheessa. Kaiken kaikkiaan ra-kenteiden termisen massan hyödyntäminen on erit-täin kustannustehokas tapa vähentää rakennustenlämmitys- ja jäähdytysenergiankulutusta.

1

2

3

BET0602 s54-55 Jouni Punkki 9.6.2006, 23:4355

56 betoni 2 200656

Luonnonkivi on ikivanha katujen ja torien päällyste-materiaali, “jo antiikin kreikkalaiset” päällystivätkatunsa kivellä. Liikenteen, sateet ja pakkaset hyvinkestävällä kivellä päällystettiin Helsingissä 1800-luvulla alueet, joilla ihmisiä eniten liikkui: Kauppa-tori, Senaatintori, Kasarmitori ja niitä ympäröivätkadut. Uudet tekniikat ja asfalttipäällyste syrjäytti-vät vähitellen kivipäällysteen ja 1970-luvulla kivika-tujen rakentaminen loppui lähes kokonaan. Kivenuusi renessanssi käynnistyi meillä 1980-luvun lo-pulla ja vähitellen kivelle palautettiin sille kuulunutkunnia päällystemateriaalina.

Nykyisin luonnonkivi on arvostettu päällystema-teriaali erityisesti kaupunkikeskustojen jalankulku-alueilla. Kiven käyttö päällysteenä on lisääntynytviimeisen parinkymmenen vuoden ajan huolimattasen suhteellisen korkeasta hinnasta. Kivipäällystei-den käyttö on lisääntynyt kaikkialla missä on halut-tu parantaa ympäristön laatua ja erityisesti koros-taa kohteen merkittävyyttä. Hyvin suunniteltu jahuolella tehty kivikatu on kaunis, pitkäikäinen jakestävän kehityksen mukainen.

VTT:n tutkimuksen mukaan Suomen kiviteollisuu-den koko tuotannosta ympäristökiven osuus oli 9 %vuonna 2004 ja sen arvo noin 15 miljoonaa euroa.Ympäristökivi-tuoteryhmään lasketaan kuuluviksi:rappu- ja porraskivet, ulkokiveykset eli päällysteki-vet, reunakivet, muurikivet ja ulkokalusteet. Meillätuotettua ympäristökiveä käytettiin päällysteenänoin 70.000 m2 ja reunakivenä noin 10 km. Tuontiki-ven osuus on samanaikaisesti voimakkaasti lisään-tynyt johtuen lähinnä sen edullisemmasta hintata-sosta. Vuonna 2004 päällystekiveä tuotiin lähes50.000 m2 ja reunakiveä noin 60 km. Ylivoimaisestieniten ulkotilojen luonnonkiveä tuodaan Kiinasta jasama suuntaus on vallalla koko Euroopan alueella.Luonnonkiven merkittävintä kilpailijaa betonikiveävalmistettiin Suomessa 1,6 milj. m2 vuonna 2004 jabetonilaattaa 0,7 milj. m2.

Valtaosa ulkotilojen luonnonkivipäällysteistä onasennettu yleisille katu-, tori- ja puistoalueille.Suurimmista yksittäisistä kiveyskohteista Helsin-gissä viime vuosilta voidaan mainita Aleksanterin-katu, Kasarmitori, Kampin terminaali ja Tallinnanaukio sekä Aurinkolahden kanava rantaraitteineen.

TUOTTEIDEN NIMITYKSET JA MÄÄRITELMÄTPäällystekivet voidaan jakaa kahteen toisistaan sel-keästi toimivuuden kannalta eroavaan ryhmään: ki-

vet ja laatat. Meillä käytetään päällystekivenäedelleen runsaasti perinteistä noppa- ja nupukiveä.Molemmat on standardisoitu Euroopan laajuisestiEN-1342 -standardissa, laattoja koskeva standardion EN-1341. Puhekielessä laatta ja kivi -nimityksiäkäytetään täysin sattumanvaraisesti. Laatta onstandardissa määritelty seuraavasti: Laatta onluonnonkivikappale, jonka nimellisleveys on suu-rempi kuin 150 mm ja yleensä suurempi kuin 2 ker-taa sen paksuus.

Moni suunnittelija kuvittelee vieläkin, että kivikestää mitä tahansa. Näin on oletettu asiaa sen tar-kemmin tutkimatta lähinnä “mutu” -menetelmäänluottaen. Näinhän asia onkin silloin, kun käytetäänperinteisiä nupu- ja noppakiviä, niitä ei ole tarvin-nut tarkemmin tutkia. Ongelmia käytössä ilmeni,kun alettiin kiven sijasta käyttää laattaa (h=80 mm).Edelleenkin puhutaan nupukivestä, vaikka itse asi-assa tarkoitetaan nupukiveä muistuttavaa kivilaat-taa. Nupukivi on 140 - 180 mm paksu, alaspäin ka-peneva kivi, joka holvautuu asennettaessa. Vanhanupukivi valmistettiin lähes täysin käsityönä. Nykyi-sin ei vanhanmallista alaspäin kapenevaa nupuki-veä Suomessa tee kukaan. Jos uutta nupukiveä ha-lutaan, se on tuotava ulkomailta, yleensä Kiinasta.

Tämä on tehnyt vanhoista kaduilta ja toreilta pure-tuista nupukivistä kysyttyä materiaalia. Toisaaltakoneella tehtävä kotimainen noppakivi pärjää vielälaatunsa lisäksi myös hintakilpailussa.

SUUNNITTELU- JA ASENNUSOHJEITAKiviä ja laattoja koskevat määräykset ja ohjeet koo-taan yhteen koko infra-alaa koskevaan uuteenInfraRYL -laatumääräyskokoelmaan. RakennustietoOy julkaisee InfraRYL:n kahdessa osassa heti senvalmistuttua. Osa I valmistuu vuonna 2006 ja osa IIvuonna 2007. Määräyskokoelmassa on yhdistettynykyiset tiehallinnon, ratahallinnon ja kuntien tek-niset laatuvaatimukset.

Vanhin nupukivien ja laattojen ladontamalli ontiililadonta eli noin 1/2-kiven limitys. Vanhoilla nu-pukivillä tiililadonta toimii hyvin myös ajoradalla.Noppakivillä kaariladonta on ehdottomasti kestävinvaihtoehto erityisesti paikoissa, joissa on suuri pi-tuuskaltevuus. Laatat ja betonikivet eivät kestävyy-den takia sovi ajoratakäyttöön satunnaisia kohteita,esimerkiksi suojateitä lukuun ottamatta.

Sauman leveydellä on tärkeä merkitys kiveyksenkestävyyteen ja toimivuuteen. Sahattuja kiviä jalaattoja käytettäessä tulee sauman leveyden olla 5

KOKEMUKSIA JA NÄKÖKANTOJA LUONNONKIVESTÄ YLEISTEN ALUEIDEN PÄÄLLYSTEENÄ

Reijo Järvinen, projektinjohtaja,Helsingin kaupungin rakennusvirasto

1 A. Kauko

BET0602 s56-58 Jarvinen 9.6.2006, 23:4456

576 betoni 2 2006

- 8 mm. Lohkottuja kiviä käytettäessä sauman leve-yden tulisi olla 15 mm. Sauman leveys on muistet-tava myös suunnitteluvaiheessa, eli pitää suunni-tella kiveys tietyllä moduulimitalla, johon saumanleveys sisältyy. Puskusaumaa ei pidä missään ni-messä käyttää ulkotiloissa. Pohjoisesplanadin jal-kakäytävällä ja Kluuvikadulla on nähtävissä mitenkäy, kun tämän asian unohtaa – laattojen reunatlohkeilevat. Kivien ja laattojen yläreunat tulee viis-tää noin 2 - 5 mm.

Kivi kestää hyvin puristusta, eikä se murru liiken-teen painosta. Vetoa kivi kestää huonommin ja siitävoi tulla ongelmia. Asennusalusta on tehtävä sellai-seksi, ettei se anna periksi kiven alla ja siten aiheu-ta kiven alapintaan liiallista vetorasitusta. Karkeas-ti yleistäen edullinen kiven sivumitan ja paksuudensuhde on <3. Tällaiset kivet soveltuvat liikennöity-jen katujen päällysteisiin edellyttäen, että pohjakantaa. Mikäli on todennäköistä, että kiveykselläliikutaan kuorma-autolla, tulisi kiveyksen alle tehdävähintään 10 cm:n kerros maakosteasta betonistakantavuuden parantamiseksi.

Käytettäessä maakosteaa betonia tulee noudat-taa betonin käsittelystä annettuja ohjeita. Yleisinvirhe on päästää liikenne liian pian betonin ja laa-toituksen päälle. Betoni ei ole ehtinyt saavuttaasuunniteltua lujuutta ja se murtuu. Saumaamatto-man kiveyksen päälle ei saa päästää ajoneuvolii-kennettä. Tästä virheestä on riittävästi esimerkke-jä, työmaan oma liikenne on usein pilannut sau-maamattoman laatoituksen.

KOKEMUKSIA JA OPETUKSIAOhjeiden mukaan laattojen ja kivien saumat täyte-tään saumaushiekalla, jonka rakeisuudelle on an-nettu tietyt ohjearvot. Hiekka ei kuitenkaan pysysaumoissa, kun kadut pestään vedellä ja imurilla.Tästä johtuen saumaushiekkaan sekoitetaan se-menttiä noin 5 %. Aleksanterinkadulla ajoradannoppakiveys saumattiin juotosbetonilla, joka valu-tettiin suoraan saumoihin. Kivet asennettiin kanta-valle betonilaatalle maakostean betonin varaan jasaumaus on kestänyt hyvin, eivätkä kivet ole irron-neet. Tämä saumaustapa edellyttää kuitenkin pai-numatonta rakennetta, mitä katu ei yleensä ole.

Myös Kampissa on pienellä alueella käytettylaattojen saumauksessa juoksevaa sementistä jahiekasta tehtyä saumausmassaa. Laatoituksenpäälle levitettiin juokseva “saumausmassa” jokalevitettiin saumoihin lastan avulla. Kun saumausai-ne hieman kovettui, laatat puhdistettiin saumaus-massasta. Markkinoille on tullut myös uusia elasti-sia saumausaineita, jotka ainakin myyjän mukaantoimivat entisiä paremmin. Kokemukset meillä ovattoistaiseksi niin vähäiset, ettei niiden käyttökelpoi-suudesta voi sanoa vielä mitään.

1Noppakivestä saa hyvin tehtynä myös jalankulkualustan.Fagerholmin aukio Helsingissä.

2Irlannissa kiven alle tuleva maakostea betonikerros onraudoitettu.

3Kiveys vanhoista nupuista ja saumaus juotosbetonia, ku-luneilla kivillä saumausaine leviää.

4Katutaidetta Aleksin jalkakäytävällä.

2

Sepp

o Ka

rppi

nen

3

Veli

Silv

o

4

Veli

Silv

o

BET0602 s56-58 Jarvinen 9.6.2006, 23:4457

58 betoni 2 200658

Yleisin käytetty päällystekiven paksuus on 8 cm.Jos kivetyllä alueella todennäköisesti liikutaan myö-hemmin raskailla ajoneuvoilla, kannattaa käyttää 10cm:n vahvuista kiveä. Näin on tehty mm. Aleksante-rinkadulla ja Kampissa. Ongelmia voi tulla joskus ra-kentamisen jälkeisten liikennejärjestelyiden muu-tosten yhteydessä. Kun alun perin jalankulkua vartenrakennettu kivetty alue avataankin ajoneuvoliiken-teelle, ei kiveys yleensä enää kestä, sillä suunnitte-lun lähtökohdat ja perusteet ovat muuttuneet. Aina-kin laattakoko ja ladontasuunnat tulisi tällaisessa ti-lanteessa muuttaa, jos tähän ei ole aikaisemmin va-rauduttu. Esimerkkinä voi mainita Aleksanterinkadunjalkakäytävien yliajon salliminen Mikonkadun jaKluuvikadun risteyksissä Helsingissä.

Laatoituksen liittyminen muihin rakenteisiin ku-ten kaivoihin tuntuu olevan ikuisuusongelma. Laat-tojen tarkka sahaaminen tuottaa asentajille ongel-mia. Jos työn jälkeä ei saada muuten paremmaksi,voitaisiin käyttää esimerkiksi noppakivestä tehtyä

5

Veli

Silv

o

6 Veli Silvo

NATURAL STONE PAVINGS IN PUBLIC AREAS

Natural stone is a valued paving material, particularly inthe pedestrian areas of town centres. In Helsinki the useof paving stone has also increased in the last couple ofdecades, despite the relatively high price of the material.The most common applications of natural stone pavingsinclude public streets, squares and parks.

The old type of downward tapered sett paving is nolonger available in Finland, but has to be imported, usual-ly from China. The traditional 140-180 mm thick sett pa-ving is being replaced by an 80 mm thick slab, which isoften referred to as sett paving.

One of the problems encountered with stone paving isthat sand will not stay in the stone joints when the streetsare washed and vacuum-cleaned. In Helsinki, a mixture ofjointing sand that contains ca. 5% cement has producedgood results. The square “dice” stones used on Aleksan-terinkatu Street, for example, were jointed using solde-ring concrete poured directly into the joints. The stoneswere laid on a load-bearing concrete slab in zero slumpconcrete. However, this jointing method requires a non-settling base, and streets usually do not have one.

The most commonly used paving thickness is 8 cm. Ifheavy vehicles will be used in the area, the recommendedpaving thickness is 10 cm. The jointing of paving with ot-her structures, such as wells, always seems to pose prob-lems. The most common fault in paving work is the lack offinishing. At least some of the faults could be eliminatedwith more diligent planning and supervision of work.More detailed work descriptions and plans should bedrawn up for paving work, down to the smallest details.An in addition, more efforts should be focused on the su-pervision of work.

5Kansistojen ympärystön teko vaatii huolellisuutta.

6Laattojen saumat ovat liian kapeat Kluuvikadulla.

liitoskiveystä kansiston ympärillä, jolloin laatoituk-sen liittäminen on suoraan kansistoon liittämistähelpompaa. Tosin tästä ratkaisusta ovat monetsuunnittelijat täysin eri mieltä; kysymyksessä onestetiikka ja makuasiat vastaan käytännössä toimi-va ratkaisu. Kaivojen kansistojen hienosäätö kuu-luu kiven asentajalle. Tässä esiintyy jatkuvastipuutteita. Yleisin vika kiveystöissä on viimeistelynpuute. Työ jää usein viimeistä silausta vaille, eikäyksityiskohtiin kiinnitetä tarpeeksi huomiota. Tilaa-ja hyväksyy urakoitsijan virheet liian helposti, silläkiveyksen korjaaminen on aina työlästä, eikä korja-uksen lopputuloksesta voi olla koskaan varma.

Ainakin osa virheistä voitaisiin torjua huolelli-semmalla suunnittelulla ja työn valvonnalla. Kive-ystyöstä ja sen yksityiskohdista on tehtävä entistätarkemmat työselostukset ja detaljisuunnitelmat.Lisäksi on satsattava työn valvontaan nykyistäenemmän. Huonosti tehtyä lopputulosta ei saa hy-väksyä, vaikka aikataulusta sen takia myöhästyttäi-siinkin. Raha ratkaisee tässäkin asiassa: sovittutäysi korvaus maksetaan vain virheettömästä sopi-muksen mukaisesta työstä. Jos laadusta poikkea-mat hyväksytään, työn sovitusta korvauksesta täy-tyy vähentää tuntuva arvonalennus. Pääsääntönätulee kuitenkin aina olla, että virheellistä työsuori-tusta ei hyväksytä.

Pula ammattitaitoisesta työvoimasta näkyy myöskivialalla. Kun kiven käyttö päällysteenä lisääntyy,tarvitaan lisää tekijöitä. Työ on raskasta ja vaatiiammattitaitoa, jota saa vain harjoittelemalla. Asen-nustöitä ei ulkotiloissa juurikaan tehdä talvella. Tokitelttavirityksiä myös nähdään, mutta talvityö onuseimmiten myöhässä olevan urakan jälkiseurausta.

Summa summarum: Huolelliset ja yksityiskohtai-set suunnitelmat yhdessä huolellisen ja viimeistel-lyn rakentamisen kanssa takaavat kunnollisen lop-putuloksen myös kivipäällysteelle.

BET0602 s56-58 Jarvinen 9.6.2006, 23:4458

59betoni 2 2006

Ympäristöbetonituotteet tarjoavat monipuolisiamahdollisuuksia rakennetun ympäristön laatutasonja toimivuuden parantamiseksi. Korkeatasoisestitoteutetut pihat, puistot, urheilu- ja vapaa-ajanalu-eet, aukiot ja torit lisäävät rakennetun ympäristönviihtyvyyttä. Ympäristöbetonituotteiden käyttö onlisääntynyt erityisen voimakkaasti asuinrakennus-ten pihojen rakentamisessa. Suomessa betonisiapäällystekiviä ja -laattoja käytetään noin 2,5 milj.m2

vuodessa ja käyttömäärät ovat olleet tasaisessakasvussa.

Ympäristöbetonituotteita käytetään myös laajas-ti erikoiskäyttökohteissa, joita ovat raskaan ajoneu-voliikenteen alueet kuten suojatiet ja bussipysäkit,lentokenttien huoltoalueet sekä satamien, teolli-suuden tms. varastoalueet. Näissä päällystettä ra-sittaa tavanomaista suuremmat kuormitukset, kulu-tus ja pakkasrasitus sekä joissakin tapauksissa ke-mialliset rasitukset.

Betonisille päällystekiville, -laatoille ja reunaki-ville on saatu eurooppalaiset standardit, jotka vah-vistettiin loppuvuodesta 2003 ja standardit onkäännetty myös suomenkielelle. Standardit sisältä-vät useita vaatimusluokkia ja siksi ympäristöbetoni-tuotteita valmistavien yritysten toimesta on tehtysuositus vaatimusluokista, jotka on kirjattu uuteenBetonituotteet ympäristörakentamisessa -käsikir-jaan. Kullekin ominaisuudelle on yleensä valittuyksi luokka lukuun ottamatta kulutuskestävyyttä,jossa vaatimusluokkia on kolme eri käyttötarkoitus-ten mukaan. Lujuuden, pakkasenkestävyyden jamittatoleranssien osalta on valittu standardien ki-reimmät vaatimusluokat. Betonituotteiden osaltauusi käsikirja Betonituotteet ympäristörakentami-sessa korvaa vuonna 1995 ilmestyneen julkaisunSKTY 14, Betoni- ja luonnonkivituotteet ympäristö-rakenteena.

Uudessa käsikirjassa on myös otettu huomioonuuden InfraRYL -julkaisun vaatimukset ja tavoittee-na on ollut, että näiden kahden julkaisun välillä eiolisi ristiriitoja tuotteiden laatuvaatimusten eikävalmiin rakenteen laatuvaatimusten osalta.

Betonituotteet ympäristörakentamisessa -käsi-kirja sisältää seuraavat pääjaksot– Tuotteet, ominaisuudet ja laatuvaatimukset– Päällysrakenteen suunnittelu– Päällysteen rakentaminen (hyvä rakentamistapa

sekä hyväksi koettuja rakenneratkaisuja)– Valmiin rakenteen laatuvaatimukset (yhdenmu-

kainen InraRYL:n kanssa)– Päällysteen ylläpitoKäsikirja on tarkoitettu suunnittelijoiden lisäksi ra-kennuttajien ja urakoitsijoiden käyttöön sekä opis-keluun.

Seppo Petrow

BETONITUOTTEET YMPÄRISTÖRAKENTAMISESSA – UUSI KÄSIKIRJA

1,2,3,4Lasaretinsaaren alue Oulussa sai Vuoden 2005 Ympäristö-rakenne -tunnustuksen. Alueella on käytetty runsaasti mm.betonikiveyksiä ja -laatoituksia. Kuvat: Sirkka Saarinen.

1

2

3 4

60 betoni 2 200660

VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka laati selvi-tyksen Rakennusteollisuus RT:lle betonikivien käyt-tömahdollisuuksista raskaasti kuormitetuilla kentil-lä, kuten satamarakenteissa. Tavoitteena oli tarkas-taa tämän hetkinen suunnittelu- ja käyttötilanne.

Raskaasti kuormitettuja alueita ovat esimerkiksisatamat, varastoalueet, teollisuus- ja huoltoasema-pihat, lastausalueet, linja-autopysäkit sekä ras-kaasti liikennöidyt kadut. Yhteisiä tekijöitä edellämainituille alueille – katuja lukuun ottamatta –ovat:– suuret yksittäiset pistekuormitukset– ajonopeus suhteellisen alhainen ja/tai pysyvät

kuormat– ei nastarengaskulutusta.Koko betonikivirakenteen toimintaan vaikuttavat ki-ven muoto, paksuus, sauman leveys, saumaushie-kan materiaali, ladontatapa ja rakenteen tiivistämi-nen. Kiven muodoksi suositellaan lukkiutuvaa(esim. Uni-kivi) kiveä ja ladontakuvioksi kalanruo-toa. Käytettävien kivien paksuus tulisi olla 80, 100tai jopa 120 mm. Suomessa väylärakentamisessakäytettyjen betonikivien puristuslujuus on pääsään-töisesti ollut 60 MPa. Tämä lujuusvaatimus vastaamyös raskaasti kuormitettujen kenttien vaatimuk-sia.

Käytettävien betonikivien tulee täyttää standar-dien SFS-EN-1338: Betoniset päällystekivet: Vaati-mukset ja testausmenetelmät asettamat vaatimuk-set sekä SFS-EN-1338 mukaiset vaatimukset sään-kestävyydelle, halkaisuvetolujuudelle, kulumiskes-tävyydelle, kitkavastukselle, ulkonäölle, rakenteellesekä värille.

BETONIKIVIRAKENNE ON PUOLIJOUSTAVABetonikivirakenteet ovat pitkäikäisiä. Yleisin syyWäpplingin /2000/ mukaan betonikivirakenteidenvaurioitumiseen on täytehiekan puute saumoissa.Toinen syy on puutteellinen reunatuki esimerkiksibussipysäkkien kohdalla. Myös liian karkea asen-nushiekka voi aiheuttaa vaurioita.

Rakenteen oikea suunnittelu on tärkeää erityi-sesti raskaasti kuormitetuilla alueilla. Kokemustenmukaan rakenteet, joissa oli sidottu kantava kerrosurautuvat vähemmän kuin rakenteet, joissa oli sito-maton kantava kerros. Betonikivirakenteissa, joissaon sidottu kantava kerros, on huolehdittava riittä-västä rakenteen pinnan kuivattamisesta. Asennus-ja saumahiekassa seisova ylimääräinen vesi aihe-

BETONIKIVIRAKENTEITA RASKAASEEN KUORMITUKSEEN

Leena Korkiala-Tanttu, diplomi-insinööri,tutkija, Valtion teknillinen tutkimuskeskus

1

uttaa hiekan pumppautumista saumoista kuormi-tuksen aikana. Saumahiekan puuttuminen aiheut-taa rakenteen yhteistoiminnan heikkenemisen.

Betonikivirakenteet ovat puolijoustavia rakentei-ta, joiden mitoituksen tulee sisältää väsymistarkas-telut, routanousun laskennan sekä mahdollisestimyös urautumistarkastelun. Kuvassa 3 on esitettytyypillinen raskaasti kuormitetun alueen betonikivi-rakenne ja sen osat.

Laajoilla kentillä asennus voidaan tehdään ko-neellisesti myös asennuspohjan ja asennuksen jäl-keisen pinnan viimeistelyn osalta. Usein reuna-alu-eiden asennus joudutaan tekemään käsin.

MONIA ETUJABetonikivirakenteiden oleellinen ominaisuus ras-kaasti kuormitetuilla kentillä on niiden hyvä kestä-vyys suurille pistemäisille kuormille myös korkeissalämpötiloissa. Helposti purettava ja uudelleen käy-tettävä betonikivirakenne sietää myös hyvin kemi-allista kuormitusta. Kehittyneillä mitoitusmenette-lyillä raskaasti kuormitetut betonikivirakenteet voi-daan mitoittaa aiempaa tarkemmin. Samoilla me-nettelyillä suunniteltuja vaihtoehtorakenteita voi-daan nyt vertailla keskenään. Lisäksi koneellisetasennustekniikat parantavat betonikivirakenteidenkustannustehokkuutta erityisesti laajoilla kentillä.

LÄHTEET:– Korkiala-Tanttu L., Betonikivien käyttömahdol-

lisuudet raskaasti kuormitetuilla kentillä, VTT,Tutkimusraportti Nro 1869/05. 19 sivua, 2005

– Wäppling M., Behaviour of Concrete Block Pa-vements - Field Tests and Surveys, LicentiateThesis, Kungl. Tekniska Högskolan, TRIT-BKN,Bulletin 61, 2000, p. 101

1,2Rakenteen oikea suunnittelu on tärkeää erityisesti ras-kaasti kuormitetuilla alueilla.

2

Sepp

o Pe

trow

Sepp

o Pe

trow

BET0602 s60-61 Korkiala 9.6.2006, 23:4760

61betoni 2 20066

CONCRETE STONE STRUCTURES FOR HIGH-LOADAPPLICATIONS

The Confederation of Finnish Construction Industries RTordered a study from VTT Building and Transport on theapplication possibilities of concrete stones in field areaswhere high loads are typical, such as ports, storage fields,industrial estates and forecourts of service stations, lo-ading areas, bus stops and heavily trafficated streets. Thecommon denominators of these – with the exception ofstreets – are large, single point loads, relatively high dri-ving speeds and/or permanent loads, and lack of wearcaused by anti-skid tyres.

The functioning of the concrete stone structure as awhole is influenced by the shape and thickness of the sto-ne, the width of the joint and the material of the jointingsand, the laying technique and the compaction of thestructure. The recommended stone shape is a locking sto-ne and the recommended laying pattern is the fishbonepattern. The stone thickness should be 80, 100 or up to120 mm. In Finland the compression strength of concretestones used in paving has primarily been 60 MPa. Thismeets also the strength requirements of high-load fieldareas.

The essential benefit offered by concrete stone struc-tures in high-load field areas is their high strength againstlarge point loads also at high temperatures. Concrete sto-ne structures can be easily removed and reused, and theirresistance to chemicals is also good. Advanced dimensio-ning methods guarantee a more accurate dimensioning ofconcrete structures subjected to high loads. Alternativestructures designed using the same methods can now becompared with each other. In addition, mechanical layingtechniques improve the cost-effectiveness of concretestone structures, particularly in large field areas.

Sepp

o Pe

trow

4

5

Sepp

o Pe

trow

Betonikivi esim. UNI 100 +

Kantava kerros,suositus sidottu kantava kerros

Asennushiekka 20…30 mm

Jakava kerros +

mahdollinen

suodatinkerros /

suodatinkangas

Pohjamaa - tai louhetäyttö,leikkausalueilla pohjamaa

,

Saumaushiekka

3

3Raskaasti kuormitetun betonirakenteen osat.

4,5Raskaasti kuormitettuja alueita ovat esimerkiksi satamat,varastoalueet, teollisuus- ja huoltoasemapihat, lastaus-alueet, linja-autopysäkit sekä raskaasti liikennöidyt ka-dut.

BET0602 s60-61 Korkiala 9.6.2006, 23:4861

62 betoni 2 200662

Kivien koneellinen asennus on rantautumassa Suo-meen. Ulkomailla betonikivien koneellinen asennuson ollut käytössä isoissa kohteissa pitkään. Konei-den ja asennuslaitteiden kehittymisen myötä kiin-nostus on herännyt nyt myös meillä. Tänä kesänäkoneellista asennustyötä tehdään useilla työmaillaympäri Suomea.

Kiinnostus koneelliseen betonikivien asennuk-seen on herännyt monesta syystä. Yksi tärkeä syyon, että pätevistä ammattitaitoisista asentajista onkova pula. Työ on fyysisesti rankkaa ja kuluttavaa.Koneellinen asennus säästää työntekijää, suuret,selkeät pinta-alat asentuvat ilman käsityötä.

Toinen merkittävä etu isommilla pinta-aloilla ontyön nopeutuminen. Laskennallinen työn nopeutu-minen on isoissa kohteissa jopa 3 – 5-kertainen kä-sinladontaan verrattuna. Tästä seuraa työmaan no-peutunut valmistuminen. Tämä edellyttää, että pin-ta-alat ovat isoja ja käytetään yhtenäisiä kivityyp-pejä lavoittain. Mitä enemmän käsityön osuus kas-vaa sitä hitaammin työ käy. Käytännössä pienimmätkoneladottavat kohteet ovat muutaman sadan neli-ön kokoisia. Näissä työ ei välttämättä nopeudu kä-siladontaan verrattuna, mutta työntekijät kokevattyön mielekkääksi.

Koneellisesti valmista pintaa syntyy kohteestariippuen 200 – 600 neliötä kahdeksan tunnin työpäi-vänä neljältä hengeltä. Asennustyö sitoo kaksi hen-kilöä, yksi tekee pohjia ja yksi siirtää lavoja. Pohja-töiden osalta ei eroa ole käsinladontaan verrattuna.

KIVIEN KONEELLINEN LADONTA NOPEUTTAA TYÖTÄ JA SÄÄSTÄÄ TYÖNTEKIJÄÄ

Seppo Närhi, toiminnanjohtaja,Viheraluerakentajat ry

1Koneellisessa kiviasennuksessa voi tehdä yksinkertaisiakuvioita vaihtamalla kiviä asennuksen yhteydessä.

2Koneellisessa asennuksessa on oleellista mitoittaa työ-kohde niin, että reuna-alueille jää mahdollisimman vähänkäsin asennettavia ja leikattavia kiviä.

3Suomeen on tuotu kahta mallia kiviasennuskonetta. Täs-sä Optimas-koneella asennetaan massiivisia graniittilaat-toja Teknillisen korkeakoulun päärakennuksen edessäOtaniemessä.

4Edullisimmillaan voi hankkia asennuslaitteen (tarraimen)olemassa olevaan työkoneeseen. Tässä Probstin tarrainasennettuna Avantiin.

Sepp

o N

ä rh i

1

2

Sepp

o N

ä rh i

BET0602 s62-65 Narhi 9.6.2006, 23:5262

63betoni 2 20066

Vihe

r-Pirk

ka O

yVi

her-P

irkka

Oy

2

3

BET0602 s62-65 Narhi 9.6.2006, 23:5563

64 betoni 2 200664

Ainoa merkittävä etu voidaan saada tekemällä poh-jatyöt tehokkaammin käyttämällä kiskojen päällävedettävää tasauslanaa.

Työn laatu on hyvä, jos työpari on harjaantunut.Kone puristaa kivet yhteen ja laittaa paikoilleenapumiehen avittamana täsmällisesti lavakerros ker-rallaan – käytännössä noin neliö. Tämän jälkeenavustava asentaja vielä tarkistaa kivien linjat ja tii-viyden kumivasaraa käyttäen.

Koneellisessa kiviasennuksessa työ perustuu pa-rityöskentelyyn. Toinen ajaa konetta, toinen auttaaasennuskerroksen asentamisessa paikoilleen, var-mistaa työnjäljen kumivasaraa käyttäen ja vaihtaatarvittaessa kiviä (jos kuvio) sekä asentaa reuna-alueiden kivet käsin.

KUVIOITA HARKITENKoneellista kivien asennusta kannattaa harkitaisommissa kohteissa, joissa ei tähän asti betoniki-veä ole välttämättä käytetty. Tyypillisiä betonikivel-le sopivia uusia käyttökohteita ovat teollisuusalu-

eet, satamat, pysäköintialueet ja kevyenliikenteen-väylät. Näillä alueilla asfaltin sijasta saadaan beto-nikivillä koneellisella ladonnalla elävämpiä ja tyy-likkäämpiä ratkaisuja.

Kohteen suunnittelijan on syytä perehtyä muuta-miin perusasioihin. Betonikivien eri valmistajille onkäytössä eri lavakokoja. Kohde on syytä mitoittaaniin, että koneellisessa asennuksessa voidaan käyt-tää mahdollisimman paljon täysiä lavakerroksia.Näin reuna-alueilla tarvitsee asentaa käsin mahdol-lisimman vähän ja kivien leikkaukset ovat harkittuja.

Kivityypit ja -kuviot on valittava kivivalmistajienvalmiista tarjonnasta – tosin jos kohde on suuri10 000 – 15 000 neliötä, kivivalmistajan kanssa voineuvotella mahdollisuudesta saada kohteeseenräätälöity uusi muotti.

Kuviot on syytä pitää yksinkertaisina. Tietyt kuvi-ot on kuitenkin helppo ladonnan yhteydessä toteut-taa esimerkiksi kiviä vaihtamalla. Kuvion voi myöstehdä tietylle alueelle, jolle se toteutetaan käsila-dontana. Muu alue ympärillä tehdään koneella.

VALMIITA MALLEJA JO AIKA PALJONSoittokierros betonikivien valmistajille varmistaa,että tehtaiden puolelta on aika hyvä valmius vasta-ta koneellisen ladonnan kysyntään. Koneladontaansopivia kivimalleja on tarjolla kymmeniä, kun ote-taan mukaan eri värivaihtoehdot ja kivien paksuus-vaihtoehdot 60 ja 80 milliä.

Markkinoilla on valmiina myös yksi kuviollinenladontamalli suoraan koneelliseen ladontaan: roo-malainen kivi, tänä kesänä sen saa myös patinoitu-na kivenä. Neliöladonnan lisäksi suorakaiteen mal-lisilla kivillä koneella voidaan toteuttaa automaatti-sesti tiililadonta, eli puolen kiven lomitus.

Kivityypeistä koneelliseen ladontaan sopivatmuun muassa seuraavat kivet: torikivi, aukiokivi,unikivi, perinnekivi, kartanokivi, kartanolaatta,luostarikivi, linnakivi, patinakivi, klassikko, ruohoki-vi, nurmikivi, h-kivi, apilakivi, uni-decor, iso sauvaki-vi, iso neliökivi, pieni sauvakivi. Koneellisesti voi-daan lisäksi asentaa reunakivet ja isot massiivisetluonnonkivilaatat. Näillä tuotteilla koneapu voimerkittävästi nopeuttaa ja helpottaa työtä.

LAATUVAATIMUS KORKEAKoneellinen asennus edellyttää kivivalmistajilta en-tistä korkeampaa laatua. Kivikoko ei juuri saa vaih-della, sillä asennuslaite säädetään lavakerroksenmukaisesti. Jos lavakerrosten välillä on heittoa, ki-vikerros ei pysy kasassa nostettaessa. Jos laitettajoudutaan säätämään usein, työ hidastuu merkittä-västi.

Lavojen tulee olla tukevia, jotta työmaaoloissalavat pysyvät kasassa myös epätasaisella alustalla.Jos lava retkahtaa, kiviä ei pysty asentamaan ko-neellisesti. Työmaalla betonikivien valmistuseränon oltava sama, jotta vältytään kivissä sävyeroiltaja kokoheitoilta.

LADONTAKONEITA USEITA MALLEJASuomeen on tuotu kahden eri valmistajan ladonta-koneita. Halvimmillaan asennustyön voi aloittaahankkimalla asennuslaitteen johonkin työkonee-seen, esimerkiksi Avantiin. Asennuslaitteen hintaon noin 11 000 euroa Avantiin asennettuna. Työko-neen tulee olla runko-ohjattava ja siinä tulee ollajäykkä nivel.

Astetta kalliimpi vaihtoehto on asennuskone,joka on suunniteltu varta vasten koneelliseen asen-nustyöhön. Riisutun ajettavan asennuskoneen hintaon noin 30 000 euroa. Automaattitoimintoja ja säh-köisesti ohjattuja toimintoja sisältävät mallit mak-savat 38 000 – 50 000 euroa valmistajasta riippuen.

Asennuskoneeseen voi liittää alipainetarraimen,

5

Sepp

o N

ä rh i

BET0602 s62-65 Narhi 9.6.2006, 23:5664

65betoni 2 20066

MECHANICAL LAYING OF STONES

Mechanical laying of concrete stones has been utilisedabroad in large paving projects for a long time. With thedevelopment of machines and installation equipment,also Finnish paving contractors have become interested inthis method.

Mechanical laying reduces physical work, as large,uniform areas can be paved without manual labour. Anot-her significant benefit is increased productivity; large are-as can be paved up to 3-5 times faster than manually. De-pending on the application, with mechanical laying acrew of four can pave 200 – 600 square-metres during an8-hour work shift. Two persons are required for the instal-lation work, one to prepare the bedding course and one totransfer the pallets.

Mechanical laying of stones should be considered asan alternative in large projects, where concrete stone hasnot been necessarily used before. Typical new applica-tions of concrete stone include industrial estates, ports,parking areas and pedestrian and bicycle roads. Mechani-cally laid concrete paving renders these areas a more live-ly and stylish look than asphalt.

There are already dozens of stone types suited formechanical laying available in Finland, when all the diffe-rent colours are included. The thickness of the stones iseither 60 mm or 80 mm.

Also curb stones and massive natural stone slabs canbe laid mechanically, to essentially speed up the projectand reduce manual labour.

5Apumies tarkistaa kivien tiiviyden ja rivien suoruudenpuunuijaa käyttäen.

6Koneellisessa asennuksessa työ tehdään parityönä, toi-nen ajaa konetta, apumies auttaa lavakerroksen ohjaami-sessa paikoilleen, suoristaa ja tiivistää rivit sekä asentaakäsin reuna-alueiden kivet, tarvittaessa vaihtaa kiviäasennuksen yhteydessä.

7Asennuskone nostaa betonikiviä lavakerros kerrallaan pu-ristamalla kivet tiiviisti yhteen.

8Asennuslaitteet tekevät suorakaiteen muotoisilla kivilläautomaattisesti lomituksen, eli tiililadonnan. Muut kuviottulee olla valmiina lavakerroksina.

Sepp

o N

ärhi

6

Sepp

o N

ärhi

7

Sepp

o N

ärhi

8

hydraulisen tarraimen ja harjauslaitteen asennus-hiekan levittämiseen. Näiden avulla voi asentaamuun muassa reunakiviä ja laattoja. Suomeen onhankittu ainakin kolme ajettavaa asennuskonettasekä neljä asennuslaitetta (tarrainta).

BET0602 s62-65 Narhi 10.6.2006, 00:0065

betoni 2 200666

HENKILÖKUVASSA REINO HÄNNINEN

Betonilehden henkilögalleriassa on tällä kertaahaastateltavana rakennusinsinööri Reino Hänninen(s.1948 Isossakyrössä)

Rakennusalalla varsin tuttu ammatinvalintakuviotoistui myös Reino Hännisen kohdalla: isä oli raken-nusmestari, Reinosta tuli rakennusinsinööri ja veli-kin on rakennusmestari. Ketju ei Reinon omassaperheessä tosin ole jatkunut, sillä oma jo aikuinenpoika ei rakennusalaa valinnut.

Isän työ toi Pohjanmaalla, Isossakyrössä synty-neen Reinon Vaasan kautta teini-iässä Helsinkiin.Hän kävi lukion Meilahdessa, mutta palasi opiske-luaikana verestämään lapsuusmuistoja Vaasaan javalmistui Vaasan teknillisestä oppilaitoksesta insi-nööriksi vuonna 1973.

JÄNNITTÄVÄ TYÖURANykyään Oy Alfred A. Palmberg Ab:n jännitysyksik-köä vetävään Reinoon on jo vuosia liitetty vahvapaikallavalumiehen ja erityisesti jännitettyjen pai-kallavalurakenteiden osaajan leima. Syystäkin,mutta ovat hänen uraansa mahtuneet muutkin ma-teriaalit ja rakennustavat. Ne tulivat tutuiksi 12suunnittelija- ja konsulttivuoden aikana, aluksiKaista ja Sebbaksen toimistossa ja nimenmuutos-ten myötä Finnmapissa.

1980-luvun puolessavälissä Reino siirtyi Palm-bergille ja saman tien vetämään paikallavalettujenrakenteiden tuotekehitysprojektia, jossa kumppa-neina olivat silloiset Partek ja Ovako sekä YIT. Kol-mivuotisen projektin aikana ja ansiosta Suomen ra-kentamiseen tuotiin tartunnattomien jänneterästenkäyttö sekä laadittiin järjestelmässä käytössä ole-vat suunnittelumenetelmät ja normitus.

Kehityshankkeen tuloksia Reinon vetämä ryhmäpääsi soveltamaan heti Espoon keskuksen toimisto-ja liikerakennuksissa, jossa hän vastasi YIT-Palm-berg-työyhteenliittymän projektipäällikkönä sekähankkeen suunnittelun ohjauksesta ja rakentami-sen toteuttamisesta että osallistui kohteen markki-nointiin ja asiakashankintaan.

”Myyrmannin liikekeskuksen pysäköintilaitoksenjännitystyöt, kuten myös mm. Vaasan, Tampereen,Turun, Helsingin Kasarmintorin ja Kotkan toripysä-köintien jännitystyöt ovat tuttuja, myös Nokia Keila-niemen pysäköintilaitokset. Suurin Palmbergin to-teuttama jännitystyö on Helsinkiin juuri valmistu-neen Kampin Keskuksen betonirunko. Tälle työ-maalle asennettiin yli 700 kilometriä jännepunostaja yli 50000 ankkuria. Jännitettyjä tasorakenteitaon tehty reippaasti yli 500.000 neliömetriä”, Reinolistaa Palmberg-työsatoa.

Vuonna 1998 hän siirtyi toimitusjohtajaksi Insi-

nööritoimisto Pentti Kaista & Co Oy:öön, vuonna1958 perustettuun toimistoon, jonka yksi erikoisalaolivat juuri jännitystyöt. ”Vaativia peruskorjaus- javahvistusurakoita olivat esimerkiksi Kiinteistö OyKaisaniemenkatu 2:n perustusten vahvistustyötHelsingissä, Maikkulan vesitornin säiliön jännitysja nosto 40 metrin korkeuteen yhteistyössä VSL-Sveitsin kanssa Oulussa, sillanrakennuksessa lii-kuntasauma- ja laakeritöissä tarvittavat nostot jatunkkaukset sekä useita perustusten vahvistusjän-nityksiä Macalloy-tankojännitystä käyttäen”, Reinolistaa.

Vuosituhannen vaihteessa Reino palasi tuttuuntaloon, kun Palmberg osti Reinon kolmisen vuottavetämän insinööritoimiston.

PIENI MAA, PIENET HANKKEET – TEKNIIKATKORKEATASOISETReino jos kuka on oikea henkilö vertaamaan suoma-laista jännittämisosaamista kansainvälisesti:”Meillä Suomessa ollaan teknisesti korkealla tasol-la. Tietysti tilanne on sikäli erilainen, että pienessämaassa myös hankkeet ovat kohtuullisen pieniä.Näyttäviä siltaprojekteja Raippaluodon siltaa lu-kuun ottamatta ei juuri ole tullut tehtäväksi.”

Jännitystöissä ollaan kuitenkin siinä mielessäkansainvälisiä, että betonia lukuun ottamatta mate-riaalit tulevat ulkomailta. ”Meillä jännemenetel-män päämies on espanjalainen, jännitettyjen tan-kojen yhteistyökumppani englantilainen eikä jänne-terästäkään enää valmisteta Suomessa, kun Fundi-an jännepunosten valmistus siirtyi Ruotsiin.”

Entä paikallavalu-elementti -vaihtoehdot? ”Mo-lemmille on paikkansa, kuten eri materiaaleillekin”,Reino vastaa. Jännitettyjen paikallavalurakentei-den käytön lisääntymiseen ja vakiintumiseen hännäkee selkeänä syynä tietyissä rakenteissa näky-vän selkeän laatueron. Toisaalta elementtirakenta-misella on hyvät järjestelmät tietynlaiseen rakenta-miseen. ”Oikein käytettynä ja hyvin tehtynä molem-milla tavoilla saadaan hyvää jälkeä”, hän sanoo.

KEHITYSHANKKEISIIN MONENALAN OSAAJIAReinolla on kokemuksia monenlaisista kehityshank-keista: ”Parhaiten asiat menevät mielestäni eteen-päin, kun hankkeessa on osaajia monelta alalta.Tärkeä on myös se henki, millä hankkeeseen lähde-tään: viemään asioita eteenpäin, ei vain panttaa-maan omaa tietoa ja saamaan ulkopuolista tietoa.

Harmittavimpia ovat vuosikausia kestävät projektit,jotka eivät johda mihinkään tai hankkeet jotka hyl-lyyn laitetun mapin jälkeen unohtuvat.”

Hyvä esimerkki onnistuneesta projektista oli juu-ri Espoon keskuksen paikallavaluhanke: ”Jo lähtö-kohta oli kehittää asioita, jotka myös toteutettiinsaman tien. Se sopi myös omalle luonteelleni, käy-tännönläheisenä haluan nähdä myös konkreettisiatuloksia. Espoossahan tuloksena oli uusi tuotanto-tapa, tartunnattoman jänneteräksen käyttö.”

”Toki teoreettinen tutkimus on tärkeää ja sitätäytyy tehdä”, hän korostaa. ”Valitettavasti esimer-kiksi korkeakoulujen hyvistä diplomitöistä monetjäävät hyödyntämättä. Niissä olisi paljon tietoa”,hän toteaa ja myöntää samaan hengenvetoon, ettämuita ei käy syytteleminen, peiliin pitää itsekin kat-soa.

TEKIJÖISTÄ PUUTEVarsinaisen leipätyön lisäksi Reino on ollut aktiivi-sesti jakamassa tietoa myös toisille. ”Satunnaisestioppilaitoksissa, tiiviimmin esimerkiksi BY:n ja RIL:nkursseilla ja pätevöittämiskoulutuksessa, mm. 1-luokan betonirakenteiden suunnittelijan ja 1-luokanbetonirakenteiden työnjohtajapätevyyden koulutus-ta antamassa.”

Akuutein pullonkaula paikallavalurakentamises-sa, kuten koko alalla on Reinon mielestä tekijät. ”Jonyt on kova puute niistä, jotka ottavat työkalut kä-teensä, alkavat raudoittaa ja laudoittaa. Onneksi ti-lanne tuntuu olevan hieman muuttumassa ainakinkoulutukseen hakeutuvien määrän osalta, pystyy-hän rakennusala nyt houkuttelemaan nuoria lähesvarmalla työpaikalla”, hän arvioi.

Vaikka koulutus antaa perustan, Reino huomaut-taa että rakentamisessa työssä oppiminen on seavainasia. ”Koulunpenkiltä tulijat ovat taitaviakäyttämään koneita ja laitteita, mutta itse työ opi-taan edelleen käytännön kautta.”

RAKENTAMISEN KETJUTUS LYHYEMMÄKSIKäytännön rakentamisen kipupisteiden uteluun Rei-no nostaa päällimmäiseksi pirstaloitumisen, töidenketjuttamisen äärimmilleen: ”Siinä on mielestänimenty jo liian pitkälle, nyt pitäisi peruuttaa”, hänvaroittaa. ”Meillä Palmbergilla tilanne on sikäli eri-lainen, että Suomen vanhimmassa rakennusliik-keessä on perinteisesti arvostettu omaa työtä, ny-kyäänkin työmaillamme on paljon omia työmiehiä.”

Entä paljon puhuttu rakennesuunnitelmille vaa-

BET0602 s66-67 Hanninen 10.6.2006, 00:0166

betoni 2 2006 67

1Rakentamisen ja suunnittelun äärimmilleen vietyä ketju-tusta olisi Reino Hännisen mielestä jo syytä purkaa.

Sirk

ka S

aarin

en

dittu ulkopuolinen tarkastus? Reino pitää sitä vaati-vissa hankkeissa ihan oikeina. ”Silti, oman suunnit-teluajan perusteella uskon, että jokainen suunnitte-lija tiesi itse, mitä oli suunnitellut. Myös rakennus-valvonnan rooli oli selvästi isompi suunnitelmientarkastajana. Rakennusvalvontavirastoon mentiinesittelemään, mitä on suunniteltu, ei kahvia juo-maan”, Reino naurahtaa ja harmittelee että hyvätkäytännöt ovat siltä osin muuttuneet.

LAULUHARRASTUS ELPYIRakentaminen on työn lisäksi ollut Reinolle myösjonkinsortin harrastus, hän on näet rakentanut per-heelle kaksi taloa ja kesäpaikankin. ”Ensimmäisentalon tein Hankoon, jossa vedin Finnmapin sivutoi-mistoa, toinen talo rakennettiin Vantaalle Korsoon,jossa edelleen asumme.”

Korsossa on myös Reinon uudelleenelvyttämänuoruuden harrastus, mieskuorolaulu. Korson mies-laulajissa laulava Reino hehkuttaa laulamisen erin-omaisuutta työn vastapainona.

”Kiivaimpana työaikana laulaminen jäi, muttanyt olen taas 15 vuotta ollut täysillä mukana. Esiin-tymisiä on etupäässä Vantaan ympyröissä, tosin nyton tulossa reissu Pietariin Marskin syntymäpäivä-juhlia laulamaan”, Reino kertoo toukokuun lopunohjelmasta.

Sirkka Saarinen

2Työssä omien sanojensa mukaan kaulaa myöten betonis-sa olevan Reino Hännisen voi vapaa-aikana bongata ihantoisenlaisissa ympyröissä: hän on laulanut Korson Mies-laulajissa jo 15 vuotta. Tässä kuoro esiintyy ”Sotapojankaipaus” -konsertissa Martti Sirviön johtamana, Reinoäänessä oikealla.

1

2

BET0602 s66-67 Hanninen 10.6.2006, 00:0267

68 betoni 2 2006

Kestävä Kivitalo -yritysryhmä onmyöntänyt tämän vuoden Kestävä Ki-vitalo -palkinnon Siilinjärven Vuore-lassa kolmen paikallarakennetun, ki-virakenteisen asuinkerrostalon raken-nuttajille, suunnittelijoille ja toteutta-jille.

Palkinnon tarkoituksena on edistäähyvää ja kestävää kivirakentamista.Se myönnetään henkilöille, jotka ovatosallistuneet laadukkaasti betonistaja tiilestä paikallarakennettujen ra-kennusten toteutukseen.

Vuorelan kerrostaloalueen suunnit-telussa ja toteutuksessa erityisenhaasteen antoivat moottoritien ja rau-tatien läheisyys. Rakennusten mas-soittelussa ja huoneistojen suunnitte-lussa otettiinkin erityisesti huomioonasuntojen ääneneristävyys. Esimer-kiksi moottoritielle päin oleva julkisi-vu muodostaa arkkitehtonisen ”muu-ri”-aiheen ja kaikki asunnot avautuvatrauhalliselle sisäpihalle. Huolellisinmeluselvityksin varmistettiin, ettei si-sätiloihin kantaudu melua, mikä on to-dettu myös jälkimittauksin.

Rakennusten rungot ovat paikalla-valettua betonia ja julkisivut ovat tii-lestä paikallamuuratut. Toteutukses-sa yhdistyvät hyväksi havaittu raken-nustekniikka ja kohteen elinkaariedul-lisuus. Vuorelan kerrostaloalueestaon urakoitsijan ja suunnittelijoidensekä rakennuttajien yhteistyössä syn-tynyt arvokas, viihtyisä ja erityisestimyös asukkaiden arvostama asuin-alue.

Talot ovat viisikerroksisia ja niissäon asuntoja yhteensä 145. Kaksi ta-loista on vapaarahoitteisia omistus-asuntoja ja yksi Siilinjärven Vuokrata-lot Oy:n omistama vuokratalo.

KESTÄVÄ KIVITALO -PALKINTOSIILINJÄRVEN VUORELAAN

Asunnot ovat pohjaratkaisuiltaantoimivia sekä viihtyisiä. Jokaisessa onlasitettu parveke ja sauna sekä nyky-ajan vaativiinkin tarpeisiin vastaavavarustetaso. Projektin eri osapuoltenyhteistyö alkoi jo hyvissä ajoin projek-tin alkuvaiheessa. Tämän ansiosta ra-kennusten arkkitehtoninen ilme ja ra-kentamisen toteutus pystyttiin suun-nittelemaan siten, että asunnot ovatpaitsi kodikkaita ja toimivia myös hin-naltaan hyvin kilpailukykyisiä. Asun-tojen velaton myyntihinta oli vain noin2 000 euroa neliöltä.

Kestävä kivitalo -palkinto on vuo-sittainen perinne. Se on jaettu kah-desti aikaisemmin, vuonna 2004 Van-taan Kartanonkoskelle ja 2005 Tam-pereen Onkiniemelle.

Kestävä Kivitalo -palkinto 2006jaettiin Siilinjärven kunnan, Siilinjär-ven Vuokratalot Oy:n, Pohjois-SavonYH-Rakennuttaja Oy:n, QVIM Arkki-tehdit Oy:n ja YIT Rakennus Oy Talon-rakennus Itä-Suomen edustajille.

Kestävä Kivitalo -ryhmän jäsenyri-tykset ovat: Lohja Rudus Oy Ab, maxitOy Ab, Wienerberger Oy Ab, FundiaBetoniteräkset Oy, Tammet Oy , Beto-nikeskus/Valmisbetoni.

KAAVA JO YHTEISTYÖNÄVaaralan projekti lähti liikkeelle, kunSiilinjärven kunta etsi pääkumppaniaaikaisemmin seurakunnalle kuulu-neen tontin kaavoittamiseen ja raken-tamiseen. – Me näimme siinä hetimahdollisuuden ja haasteenkin. Tonttion hyvällä paikalla, palvelut valmiinalähellä ja hyvät kulkuyhteydet. Ainoahaitta on läheinen moottoritie ja rau-tatie, YIT:n projektipäällikkö ja koh-teen suunnittelun ohjauksesta vas-

tannut Risto Pennanen sanoo. Uuttakaavaa laadittaessa mukaan tuli myöstalojen arkkitehtisuunnittelusta vas-tannut QVIM Arkkitehdit Oy.

– Prosessi oli erittäin tehokas ko-koonpanolla, jossa oli mukana raken-taja, kaavoittaja ja arkkitehti. Ryh-dyimme heti suunnittelemaan aluettayhtenä korttelina. Suunnittelu eteninopeasti pohjapiirrosten tasolle. Ra-kennusmassoista ja pohjakuvista tut-kittiin monia eri vaihtoehtoja, arkki-tehti SAFA Reijo Mitrunen sanoo.

Lukuisten vaihtoehtojen takana olimoottoritien ja rautatien läheisyys. –Pyrimme siihen, että melu pysyy mah-dollisimman hyvin pois asunnoista,Mitrunen toteaa.

Ratkaisuna oli talojen moottoritiel-le päin olevan julkisivun muodostava”muuri” ja huoneistojen parvekkeidenavautuminen rauhalliselle sisäpihalle.Porrashuone ei ole perinteisesti talonkeskellä, vaan moottoritien puoleisel-la sivulla. Näin huoneistojen seinä eiole suoraan kiinni julkisivussa. Porras-huoneen ikkunat tekevät siitä myöshyvin valoisan.

IHMISEN MITTAISTATalojen runko on betonista paikallava-lettu. – Käytimme luonnonsorastatehtyä betonimassaa, koska sen työs-tettävyys on muuta betonia parempi,työmaan toinen vastaava mestari Jar-mo Huuhtanen sanoo.

– Punatiili oli heti ajatuksissani.Halusin nostaa arkkitehtuurissa”muurin” näkyväksi aiheeksi. Se nou-seekin moottoritien puolella räystäs-linjan yli. Punatiili oli luonnollinen va-linta siihen julkisivuun. Pihan puolenjulkisivut ovat vaaleaa, tuohen väristä

tiiltä, Reijo Mitrunen sanoo.Kaikkiaan kolmen talon julkisivui-

hin muurattiin 133 000 tiiltä ja julkisi-vun sokkeliosaa 4 300 harkkoa. – Pai-kallarakentaminen vapauttaa sikäliarkkitehdin työtä, että työmaallakinsuunnittelua voi vielä säätää. Asuk-kaiden muutostoiveet voidaan ottaahuomioon aika myöhäisessäkin vai-heessa, Reijo Mitrunen sanoo.

Mitrunen vannoo rakentamisessainhimillisyyden nimiin. – Ei ole sattu-maa, minkä kokoinen tiili on. Se sopiikäteen eikä ole liian raskas, vaikkakoko päivän muuratessa niitä nosteli-si. Minua kiehtovat rakennuksissakaikki ne pienet asiat, jotka kertovatihmisestä. Paikallarakentaminen onkappaleista tehty eli hyvin inhimillis-tä. Elementtirakentaminen on kokoon-panemista, melkein kuin autoteolli-suudessa.

Leena-Kaisa Simola

1Asuntojen parvekkeet avautuvat rauhalli-selle sisäpihalle. Pihan puoleiset julkisivutovat vaaleaa tiiltä.

2Yhdessä talon pohjakerroksessa on terve-ysasema.

Pekk

a Vä

nskä

P ekk

a Vä

n skä

1 2

BET0602 s68-69 Uutissivuja 10.6.2006, 00:0568

betoni 2 2006 69

muistot aktivoituvat tuoksujen vaiku-tuksesta. Tuoksuja imevän huopama-teriaalin avulla tuoksut kiinnitetäänbetonirenkaiden ja kevytsoraharkko-jen pintaan.

Välitiloja | Moving in Margins -näyt-telyn teokset Hilda Kozári työsti työpa-joissa yhdessä näkövammaisten nuor-ten kanssa. Näkövammaisten keskus-liitto ry on ollut mukana hankkeessa.

Näiden suurikokoisten teosten to-teutumiseen ovat vaikuttaneet osal-taan Abetoni Oy, maxit Oy Ab, MovereOy sekä Pekkaniska Oy. Paalutoril-la teos on paikallaan 23.9.2006 saakka.

Vantaalle, Myyrmäen Paalutorilleasennettiin huhtikuussa viisi kaivon-rengasta, jotka ovat osa kuvataiteilijaHilda Kozárin teosta AistiGraffiti. Sepuolestaan on osa Vantaan taidemu-seon ”Välitiloja - Moving in Margins”-hanketta. Museo kutsui hankkeeseenmukaan Taideteollisen korkeakoulunYmpäristötaiteen osaston. ProfessoriMarkku Hakurin johtamissa kansain-välisissä työpajoissa Moving in Mar-gins 2004 - 2006 opiskelijat ideoivatja suunnittelivat ympäristötaideteok-sia eri puolille Vantaata.

Monivivahteiset ja sykähdyttävät-kin ehdotukset syntyivät joutomaille javälitiloihin, joita Vantaan kaupunki-suunnittelun ja kuntatekniikan keskuk-sen suunnittelijat toivat vuoropuhelunalustaksi. Paalutorin teos on tunneli-mainen rakennelma, joka syntyi halkai-sijaltaan 1,6-metrisistä kaivonrenkais-ta. Taidemuseon sisätiloihin syntyi rin-nalla toinen, kevytsoraharkoista raken-nettu muurimainen AistiGraffiti.

Unkarilaissyntyinen Hilda Kozárityöstään teoksissaan tuoksuja. Kozáritutkii miten ihmisen aistit ja vaikkapa

KAIVONRENKAITA PAALUTORILLA –NÄYTTELY TUO TAITEEN IHMISTEN KESKELLE

1Välitiloja - Moving in Margins laajeniMyyrmäkitalosta ulos ihmisten keskelle:kymmenmetrisen betoniputken TUNNELIAistiGraffitin sisällä on pistekirjoituksellatehtyjä sanoja, joiden tarkoitus on herätel-lä myös ohikulkijoiden aisteja syyskuunloppuun saakka.

2Teoksia ovat olleet työstämässä näkövam-maiset nuoret. Kevytsoraharkoista raken-nettu muurimainen SEINÄ AistiGraffiti onsisällä Vantaan taidemuseossa.

1

2

SBK-säätiö myöntää vuonna 2006Einar Kahelinin rahaston stipendejäbetonirakentamiseen liittyviin teknilli-sen korkeakoulujen diplomi-, lisensi-aatti- ja väitöskirjatöihin sekä alanopinnäytetöihin.

Stipendejä voi hakea vapaamuotoi-sella hakemuksella koko vuoden.

Säätiön hallitus päättää hakemus-ten perusteella jaettavien stipendienmäärän ja summat. Stipendien saajilleilmoitetaan päätöksestä henkilökoh-taisesti.

Hakemukset osoitteella:SBK-sätiöc/o Betonikeskus ryPL 38100131 Helsinki

SBK:n hallitus on päättänyt tukeaaiempaa enemmän betoniin ja betoni-rakentamiseen paneutuvien nuortentoimintaa. Tämä tarkoittaa mm. lisä-mahdollisuuksia opinnäytestipendei-hin.

Kehotammekin opiskelijoita kysy-mään yrityksiltä ja Betonikeskukseltabetonisektorin opinnäytemahdolli-suuksia ja hakemaan säätiön stipen-dejä.

Lisätietoja antaa Olli Hämäläinen,puh. (09) 6962 3625 tai (09) 696 2360.

EINAR KAHELININRAHASTO

STIPENDITBETONIRAKENTAMISENOPINNÄYTETÖIHIN

Kerttu ja Jukka Vuorisen rahaston sti-pendejä voi hakea vapaamuotoisillahakemuksilla koko vuoden.

Rahaston hoitokunta käsittelee tu-levat hakemukset noin kuukauden ku-luessa hakemuksen vastaanotettu-aan.

Apurahat on tarkoitettu betonitek-nologian alaan kuuluvien tutkimustöi-den ja matkojen apurahoiksi yksityisil-le henkilöille. Tasavahvoista hakijois-ta Betoniyhdistyksen jäsenet asete-taan etusijalle.

Hakemukset, joista tulee ilmetä ha-kija, yhteistiedot ja varojen käyttötar-koitus eriteltynä sekä muut haetutavustukset, lähetetään osoitteella:

Suomen Betoniyhdistys ryPL 38100131 HelsinkiKirjekuoreen merkintä”Kerttu ja Jukka Vuorisen rahasto”

Apurahojen saajia informoidaanheti hoitokunnan kokouksen jälkeen.apurahat ovat tarvittaessa välittö-mästi nostettavissa. Hakemuksia kä-sittelee Betoniyhdistyksen hallituksenasettama hoitokunta: puheenjohtaja-na prof. Ralf Lindberg, jäseninä prof.Vesa Penttala ja tekn. tri Jouni Punkki.

Lisätietoja antaa hoitokunnan sih-teeri Klaus Söderlund, Betoniyhdistys,puh. (09) 696 2360.

KERTTU JA JUKKAVUORISEN RAHASTO

by

Jim

my

Lind

qvis

t/Va

ntaa

n ta

idem

useo

Ilari

Järv

inen

/Mus

eoku

va

BET0602 s68-69 Uutissivuja 10.6.2006, 00:0569

70 betoni 2 2006

by 50BETONINORMIT 2004

Betonin eurooppalainen standardiSFS-EN 206-1 on astumassa voimaanvuodenvaihteessa. Tämä tapahtuuympäristöministeriön päätöksellä si-ten, että uusittava RakMK:n osa B4Betonirakenteet edellyttää tämänstandardin noudattamista (siirtymäai-kaa on seuraavaan kesään asti). Stan-dardiin liittyy kaikissa maissa, myösSuomessa, kansallinen liite NA (Na-tional Annex), jossa annetaan ao.maassa noudatettavia lisä- ja muu-tosvaatimuksia.

SFS-EN 206 vaikuttaa normistoom-me, suunnitteluun, materiaalivaati-muksiin, rakentamiseen, kelpoisuudentoteamiseen ja seosaineiden käyttöön.Muun muassa terminologia, vesi-se-menttisuhde, kelpoisuuden toteaminenja jopa betonimassan ja kovettuneenbetonin testausstandardit muuttuvat.

Säilyvyysvaatimukset kiristyvät.Standardin lähinnä Keski-Euroopanoloihin tehdyt pakkasenkestävyysvaa-timukset taas ovat lievempiä kuin ny-kyiset suomalaiset ja niitä tullaan ki-ristämään kansallisessa liitteessä.Ympäristöluokat muuttuvat rasitus-luokiksi ja niiden lukumäärä kasvaakolmesta (B4) kahdeksaantoista (18).

Betoni on ensimmäisenä materiaa-lina ottamassa käyttöön rakenteidenkäyttöikämitoituksen. SFS-EN 206:nohjeellinen taulukko vastaa rakentei-den 50 vuoden käyttöikää. By50:ssajulkaistaan mitoitusmenetelmä, jollarakenteen ja betonin ominaisuudetvoidaan mitoittaa aina 200 vuodenkäyttöikää varten.

SFS-EN 206:n mukaan betonin kuu-luu olla ulkopuolisen tarkastuksenalainen, eli nyt myös 2-rakenneluokanbetonin tulee olla tarkastettua.

“Betoninormiasioita” tulee siis jat-kossa esiintymään useassa eri julkai-sussa: RakMK B4, SFS-EN 206-1,

standardin kansallinen liite ja vielä li-säksi pakkasenkestävyyden osoitta-minen sekä käyttöikämitoitus.

Muutokset by15:een ovat suuria,joten julkaisu saa uuden numeronby50, josta kootusti löytyy kaikki lu-vanvaraiseen betonirakentamiseenliittyvät asiat.

263 s., 84 euroa

by 201BETONITEKNIIKANOPPIKIRJA 2004

Tässä kirjassa käsitellään betoninmateriaalitekniikkaa ja betonitöitäsekä laadunvarmistukseen liittyviä te-kijöitä. Uusien betoninormien (by 50)myötä betonin materiaali- ja laatutek-niikka uudistuivat perinpohjaisesti.

Betonitekniikan oppikirjan uusi 5.painos on tarkistettu betoninormienpohjalta. Suurimmat muutokset kos-kevat seuraavia kohtia: betonin osa-aineet, betonimassan ominaisuudet,koostumuksen määritys, vaatimusten-mukaisuuden osoittaminen ja säily-vyysvaatimukset. Muutenkin kirjan si-sältö on tarkistettu vastaamaan nykyi-siä betonirakentamista koskevia oh-jeita ja määräyksiä. Kirja antaa luki-jalle viimeisimmät tiedot onnistunei-den betonirakenteiden valmistuksenvarmistamiseksi.

570 s., 50 euroa

by 46RAPPAUSKIRJA 2005

Rapattuja julkisivuja pidetään ylei-sesti arvokkaina ja kestävinä. Arkki-tehtisuunnittelussa tällaisille raken-nuksille ja julkisivuille on yleensäasetettu korkeat ulkonäkövaatimuk-set. Rappauksella on mahdollista an-taa julkisivuille erilaisia muotoja javärejä sekä saada aikaan nykyarkki-tehtuurissa suosittuja yhtenäisiä laa-joja saumattomia pintoja. Myös rap-pauspinnan struktuurin valinta vai-kuttaa oleellisesti julkisivun ilmee-seen.

Arkkitehtonisiin vaatimuksiin pää-semiseksi rakennesuunnittelussa jarappaustyössä tulee ottaa huomioonlukuisia tekijöitä, jotta lopputulos onkaikkia osapuolia tyydyttävä. Tähäntarpeeseen Suomen Betoniyhdistysjulkaisi 1990-luvun lopussa Rappaus-kirjan by46 väliaikaisena painoksena.

Runsaan viiden vuoden käyttöko-kemusten pohjalta suunnitteluohjeeton nyt uusittu ja ne julkaistaan Beto-niyhdistyksen Tekniset ohjeet -sarjas-sa. Uusimistarvetta ovat aiheutta-neet mm. rappauslaastien nopea ma-teriaalikehitys sekä rappauskorjaus-ten tarkempien suunnitteluohjeidentarve. Uutena asiana on suunnittelu-ohjeisiin otettu eristerappaukset, joi-den kehitys on ollut nopeaa ja suosioon merkittävästi lisääntynyt viime-vuosina. Nämä ohjeet by46 Rappaus-kirja 2005 korvaavat väliaikaisen pai-noksen vuodelta 1999.

164 s., 45 euroa

by 210BETONIRAKENTEIDENSUUNNITTELU JAMITOITUS 2005

Betonirakenteiden suunnittelu onhaastava tehtävä ja vaatii hyvää tietä-mystä sekä materiaalien ominaisuuk-sista että yleisestä rakenteiden me-kaanisesta käyttäytymisestä. Betoni-rakenteiden materiaalit kehittyvätkoko ajan ja niiden lujuusominaisuu-det paranevat. Kaikkia rakennusmate-riaaleja halutaan käyttää yhä tehok-kaammin.

Betonirakenteiden suunnittelu onkehittynyt myös voimakkaasti ja vii-meinen kehitysvaihe on Eurocode-standardien tulo suunnitteluun. Tämäkirja on kooste eri maissa julkaistuis-ta betonirakenteiden käyttöä ja suun-nittelua käsittelevien teoksien aihe-piiristä sekä kotimaisesta kehitykses-tä. Se sisältää mm. taustatietoja jaselityksiä RakMK B4 ohjeista ja Euro-code 2:sta.

Kirjassa esitellään betonirakentei-den mekaanisen ja fysikaalisen toi-minnan periaatteet ja eri maissa käy-tössä olevat, yleisesti hyväksytyt me-kaaniset mallit sekä Eurocode 2:n si-sältämät suunnittelusäännöt ja mer-kintäsymboliikka. Kirja on tarkoitetturakennesuunnittelijoille, opettajille jabetoniteollisuuden tuotekehittelijöilleja -suunnittelijoille.

711 s., 92 euroa

BET0602 s70-71 Annukka sivut 10.6.2006, 00:0770

betoni 2 2006 71

TILAUKSET:

PL 11 (Unioninkatu 14)00131 Helsinkipuh. 09 – 6962 3627fax 09 – 1299 291internet: www.betoni.com

BETONI 2006KÄSIKIRJA

BETONIALAN INFOYKSISSÄ KANSISSA:

– Yritysten tuote-, laadunvalvonta-ja yhteystiedot

– Tuotteet ja palvelut– Hakemisto– Tyyppihyväksytyt tuotteet,

varmennetut käyttöselosteet– Alan koti- ja ulkomaiset järjestöt– Betonialan järjestöjen

myöntämät apurahat– Betonirakentamisen suunnittelu-

ja rakentamisohjeet– Tilastot, julkaisut ym.– Luettelo ilmoitetuista

laitoksista

BETONIKÄSIKIRJAMYÖS VERKOSSA.KÄY TUTUSTUMASSAOSOITTEESSA: www.betoni.com

232 s., 18 euroa

BETONIELEMENTTI-RAKENTAMINEN CD

TIETOPAKETTI BETONIELEMENT-TIRAKENTEISTA, NIIDEN SUUN-NITTELUSTA JA TOTEUTUKSESTA

Levylle on koottu runsaasti aineistoabetonielementtirakenteiden suunnit-telusta ja toteutuksesta.

Aineisto on tarkoitettu ensisijassarakenne- ja elementtisuunnittelijoille,betonielementtivalmistajille ja ope-tuskäyttöön.

Aineisto on koottu Power Point-esitykseksi 55 Mt, johon on linkitettyrunsaasti ohjeistusta. Linkit avautu-vat vain käytettäessä PowerPointiasen esitystilassa. Kalvomateriaaliavoidaan edelleenmuokata opetuskäy-tössä.

Levyltä löytyy myös erillisinä kansi-oina käytettäväksi mm._ Mallielementtipiirustukset (dwg)_ Vakioliitokset (M- osa, dwg + dwf)_ Sisäkuorielementtien liitokset

(dwg+ dwf)_ Pilariulokkeet (P- osa, dwg + dwf)_ Betonielementtiparvekkeet

(J- osa) ja_ Julkisivujen huoltokirjamalli

Dwg -liitokset ovat poimittavissa jaedelleen muokattavissa eri suunnitte-luohjelmissa. Betonielementtiseinienja ontelolaattojen asennuksesta onmukana noin 6 minuuttia pitkä video-filmi.

CD-ROM -tiedoston koko on yh-teensä 211 Mt. PowerPoint- kalvojaon 123 kpl.

CD, 100 euroa

Ympäristöbetonituotteet tarjoavatmonipuolisia mahdollisuuksia raken-netun ympäristön laatutason ja toimi-vuuden parantamiseen. Korkeatasoi-sesti toteutetut pihat, puistot, urhei-lu- ja vapaa-ajanalueet, aukiot ja toritlisäävät rakennetun ympäristön viih-tyisyyttä. Ympäristöbetonituotteidenkäyttö on lisääntynyt voimakkaastimyös pientalojen ja asuinkerrostalo-jen pihoissa.

Ympäristöbetonituotteiksi kutsu-taan pihan ja kulkuväylien pinnoituk-seen ja kalustamiseen käytettäviä be-tonikiviä, betonilaattoja, reikäkiviä,vesikouruja, muurikiviä, kalusteita jaerikoistuotteita. Yhteistä näille tuot-teille on kestävyys, harkitut detaljit jayhteensopivuus sekä tarvittaessa vä-rikkyys.

Ympäristöbetonituotteita käyte-tään laajasti myös erikoiskäyttökoh-teissa, joita ovat raskaan ajoneuvolii-kenteen alueet kuten suojatiet ja bus-sipysäkit, lentokenttien huoltoalueetsekä satamien, teollisuuden tms. va-rastoalueet. Näissä kohteissa pääl-lystettä rasittaa tavanomaista suu-remmat kuormitukset, kulutus ja pak-kasrasitus sekä joissakin tapauksissakemialliset rasitukset.

Tämä käsikirja on tarkoitettu suun-nittelijoiden lisäksi rakennuttajien jaurakoitsijoiden käyttöön. Kirja onmyös hyvä apuväline opiskelussa.

80 s., 35 euroa

BETONITUOTTEETYMPÄRISTÖ-RAKENTAMISESSA:KIVITALO

Kivitalo-kirjan uudistettuun painok-seen on koottu uusinta tietoa paikal-larakennettavan kivitalon suunnitte-lusta ja rakentamisesta. Pääpaino onasuintaloissa, vaikka monet ratkaisutsopivat muihinkin rakennuksiin.

Kirjassa yli kaksikymmentä raken-nusalan asiantuntijaa kertovat omanerityisalansa uusimmat tiedot ja koke-mukset paikallarakentamisesta. Kir-jan alussa tarkastellaan paikallara-kentamisen vaikutuksia esteettiseenlaatuun, toimivuuteen ja viihtyvyyteentaloudellisuutta ja kestävyyttä unoh-tamatta.

Kirjan pääosan muodostavat pai-kallarakennettavan kivitalon raken-nustekniikat:paikallavalu ja muuraus.Ne esitellään monipuolisesti beto-nirungoista ja muoteista raudoituk-seen ja betonin kosteudenhallintaan,muuratuista runkorakenteista ja julki-sivuista julkisivujen rappaukseen. Li-säksi kirja käsittelee paikallarakenta-misen erityiskysymyksiä kuten talo-tekniikkaa, äänitekniikkaa, kustan-nustietoa ja ympäristövaikutuksia.

Kivitalo on käsikirja rakennuttajille,urakoitsijoille ja suunnittelijoille sekäperusteellinen ja havainnollinen pai-kallarakentamisen oppikirja.

182 s., 40 euroa

BET0602 s70-71 Annukka sivut 10.6.2006, 00:0871

72 betoni 2 2006

Markkinoille on tullut uusi ScaleCAD -betonielementtien suunnitteluohjel-misto, jonka kehitys aloitettiin vuonna2000. Aluksi valmistui laatasto- jarunkoelementtien suunnitteluun so-veltuva ohjelma ja vuoden 2005 lopul-la seinäelementtien suunnitteluuntarkoitettu ohjelmaosio. Ohjelmakehi-tyksestä ovat vastanneet Jidea Oy jaParma Oy.

Ohjelman kehitys- ja testaustyöhönovat osallistuneet myös Finnmap Con-sulting Oy, JP-Kakko Oy, MagnusMalmberg Oy, Insinööritoimisto RJHeiskanen Oy, Tampereen Juva Oy,Ylimäki & Tinkanen Oy ja Optiplan Oy.Betonielementtiteollisuus tukee oh-jelman kehitystä ja käyttöönottoa.

ScaleCAD pähkinänkuoressa:– ScaleCAD on itsenäinen elementti-

suunnitteluohjelmisto, joka on yh-teensopiva muiden cad-ohjelmienkanssa.

– Kaikki tarvittavat elementtiobjektitominaisuuksineen sisältyvät ohjel-maan.

– ScaleCAD ohjaa suunnittelijaa mit-tojen, aukkojen, reikien, liitostensekä alustavan kantokyvyn arvioin-nissa.

– ScaleCAD sisältää integroidut tie-donsiirron osat elementtitoimitta-jan vastaanotto-järjestelmään jasiinä on huomioitu valmiudet IFC-standardin mukaiseen tiedonsiir-toon.

Ohjelmiston markkinointia ja koulu-tusta hoitaa Suomen Betonitieto Oy.

Koulutus on kaksipäiväinen:– 1. päivänä klo 9.30 – 17.00– 2. päivänä 9.00 – 16.00ilmoittautuminen ensimmäisenä aa-muna klo 9.00 – 9.30– klo 8.30 Aamukahvi– klo 12.00 Lounas– klo 14.00 Päiväkahvi

Koulutus järjestetään moderneissaATK-luokissa, joissa jokaisen osallis-tujan käytössä on tietokone Scale-CAD-ohjelmistoineen.

Kouluttajana toimii Janne LievonenJidea Oy:stä.

Koulutustilaisuuksiin voidaan ottaamax. 12 henkilöä, minimimäärä tilai-suuden järjestämiseksi on 6 henkilöä.

Lisätietoja ScaleCAD-ohjelmakoko-naisuudesta antaa Betonikeskus ry:nbetonielementeistä vastaava tuote-ryhmäpäällikkö, dipl.ins. Arto Suikka,puhelin (09) 129 9290, 0500 500 131,sähköposti:arto.suikka@rakennusteollisuus.fi

KURSSEILLEILMOITTAUTUMISET:

Suomen Betonitieto OyPL 11, 00131 HelsinkiPuhelin: (09) 6962 3626, 040 831 4577Faksi: (09) 129 9291Sähköposti:pirkko.grahn@betoni.com

ScaleCAD -KOULUTUSTA OULUSSA,TAMPEREELLA JA HELSINGISSÄ

ScaleCAD 2– SEINÄELEMENTTISUUNNITTELU-OHJELMAN SISÄLTÖ

Ilmoittautuminen klo 9.00 – 9.30

1. päivä, klo 9.30 – 17.00Taustatietoa ScaleCAD-ohjelmastaScaleCAD AddressbookScaleCAD StartUpScaleCAD Equipment Editor, tarvik-keen 3D-mallinnusharjoitus tarvike-kirjastoonScaleCAD Detail Editor, oman para-metrisen detaljin muodostaminen de-taljikirjastoonScaleCAD seinäelementtisuunnitte-lun aloittaminen:– käyttöliittymä - käskyvalikot, hiiren

ja näppäimistön käyttö– kuvan zoomaaminen– pakotus- ja koordinaattien syöttöti-

lat– projektinhallinta– pohjapiirustuksen avaaminen suun-

nitelman taustaksi

2. päivä, klo 9.00 - 16.00ScaleCAD seinäelementtisuunnittelujatkuu rakennuksen mallintamisella:– moduuliviivaston luonti taustakuvan

päälle– seinälinjojen määrittely pohjaku-

vaan– tasojen (laatastojen) määrittely poh-

jakuvaan– rakennusmallin generointi– julkisivun taustakuvan hallinta– julkisivujen jakaminen elementtei-

hin– elementtien detaljien määrittely– tarvikkeiden lisääminen elementtiin– elementtien muodostaminen– 3D-mallin tarkastelu– elementtien muokkaus– elementtien mittapiirustusten muo-

dostaminen– tasokaavion muodostaminen– luetteloiden muodostaminen

ScaleCAD suunnitelman viimeistelyKuvien tulostaminenKuvan täydentäminen ja muokkaami-nen muilla toiminnoillaTyön tallentaminen, suunnitelmiensiirto toisiin CAD-järjestelmiinScaleCAD -ohjelman lopetusScaleCAD:llä tehdyn esimerkkikoh-teen läpikäynti

1. 16.-17.8.2006, OULUOulun yliopisto, luokka YL124,Linnanmaan kampusalueErkki Koiso-Kanttilan katu, R-oviIlmoittautuminen viimeistään9.8.2006!

2. 20.-21.9.2006, TAMPERETampereen teknillinen yliopisto,luokka SG312, Sähkötalo/3. kerrosKorkeakoulunkatu 3, 33720 TampereIlmoittautuminen viimeistään13.9.2006!

3. 18.-19.10.2006, HELSINKITaitotalon Kongressikeskus,luokka 513Valimontie 8, 00380 HelsinkiIlmoittautuminen viimeistään11.10.2006!

OSALLISTUMISMAKSU590 € + alv. 22 %. Hintaan sisältyy– koulutusmateriaali– aamu- ja päiväkahvit sekä lounaat

PERUUTUKSETJos osallistuminen peruutetaan allamainittujen ilmoittautumispäivien jäl-keen, tai peruutuksesta ei lainkaan il-moiteta, laskutetaan koko osallistu-mismaksu.

Mikäli järjestäjä joutuu peruutta-maan tilaisuuden liian pienen osallis-tujamäärän vuoksi, siitä informoidaanvälittömästi ilmoittautumisajan pää-tyttyä.

Osallistujia otetaan max. 12 henki-löä/tilaisuus

ScaleCAD 2OHJELMISTOKOULU-TUSTILAISUUKSIENJÄRJESTÄMISAJATJA PAIKAT:

BET0602 s72-73 Kurssaja 10.6.2006, 00:0872

betoni 2 2006 73

Lemminkäinen Betonituote Oy on tuo-nut markkinoille kaksi uutta muurituo-tetta, Muurikon ja Paasikon.Paasikko on harkkotyyppinen, edulli-nen muurituote, joka soveltuu aitojenja suorakulmaisten altaiden rakenta-miseen. Paasikko tuli markkinoillemuutama vuosi sitten, mutta nyt sii-hen on tulossa kaksi lisäkappaletta,mikä mahdollistaa ns. roomalaistyyp-pisen muurin ja aidan rakentamisen.Peruskappaleen koko on 280x280x280mm. Uudet kappaleet ovat peruskap-paleen puolikas ja neljännes. Muuriinon myös kulma- ja kansikappaleet. Pe-rusväri on harmaa, tilauksesta saamyös muita värejä.

Muurikko on molemmilta puoliltavalmiiksi lohkaistu tuote, josta voi la-toa suoria, suorakulmaisia ja kaareviamuureja. Muurikko soveltuu aidaksi jasiitä voi rakentaa myös betonipilaritportin pieliin tai vaikkapa pyöreän is-tutusaltaan. Kiilamaisissa peruskap-paleissa on pontit sekä reiät mahdol-lista raudoitusta varten. Muurikostavoidaan latoa korkeitakin muureja jase kestää myös maan painetta. Korke-at ja maanpaineen alaiset muurit vaa-tivat aina yksilöllisen suunnittelun.Täydellinen Muurikko -perhe koostuukuudesta eri muurikivestä.

Lisätietoja: Lemminkäinen Betonituo-te Oy, Formento -ympäristötuotteet,puh. 02071 50100, www.formento.fi

EC2 Study BookBY on mukana Hollannin, Saksan jaTsekin betoniyhdistysten kanssa Euro-CADcreate-projektissa, jossa tehdäänEC2:n käyttöönottoon opettavaa tieto-koneohjelmaa. Ohjelma soveltuu sekäoppilaitosten että suunnittelutoimis-tojen käyttöön. Sillä voidaan opettaaja testata yksinkertaisen tai jatkuvanpalkin, laatan, pilarin ja kehäraken-teen mitoitusta. Informoimme teitätästä ohjelmasta kun se lähiaikoinavalmistuu.

Ohjelmaan liittyen on tehty myöslaskuesimerkkejä, joiden tarkoitus onauttaa ohjelman käytön opiskelussa,mutta jotka myös sellaisenaan toimi-vat EC2:n laskuesimerkkeinä. Kirja pe-rustuu EC2:n kertoimiin, eli mitäänkansallisia liitteitä siinä ei ole otettuhuomioon. Englanninkielinen, vajaa160 sivuinen kirja on nyt valmistunutja se on jaettu BY:n yhteisöjäsenille.Kirjan voi saada myös saksan kielise-nä. Kirjan hinta on 85 € + ALV.

Euronormiin EC-2 perustuvien Suo-men betoninormien tekeminen on al-kamassa. Euronormeja voidaan käyt-tää RakMK:n rinnalla kesällä 2007 jol-loin yleisosa (EC0), kuorma- (EC1) jabetoni- (EC2), teräs- (EC3), liittoraken-ne- (EC4) ja puunormi (EC5) kansallisi-ne liitteineen julkaistaan. Ympäristö-ministeriön päätöksen mukaisesti ke-väällä 2010 siirrytään käyttämään yk-sinomaan Euronormijärjestelmää.

by 45 Concrete Floors 2002by 45 Betonilattiat 2002 normien epä-virallinen englanninkielinen käännöson valmistunut nimellä by 45 ConcreteFloors 2002. Se on saatavissa paperi-kopiona, jonka sivumäärä on noin 165ja jonka hinta on 145 euroa + alv 22 %.

by 40 Concrete Surfaces 2003by 40 Betonirakenteiden pinnat 2003normien epävirallinen englanninkieli-nen käännös on valmistunut. Kirja eitällä hetkellä sisällä by 40 suomenkie-lisen version rakennusten ja niihin liit-tyvien pintojen valokuvia. Se on saa-tavissa paperikopiona, noin 125 s.,hinta 110 euroa + alv 22 %.

Kirjoja voi tilata BetoniyhdistyksestäMarjaLeena Pekuriltap. (09) 69623621 tai 040 9003575,marjaleena.pekuri@betoniyhdistys.fi.

UUSIAHYÖDYLLISIÄKIRJOJA

FORMENTO –MUURIUUTUUDET:MUURIKKO JAPAASIKKO

MARINA CONGRESS CENTER,HELSINKIJÄRJESTÄJÄ: BETONITIETO OY

Suomen Betonitieto järjestää Betoni-päivät 25 lokakuuta 2006. Betonipäi-vät järjestetään Helsingissä, MarinaCongress Centerissä Katajanokalla.Excursiomahdollisuus on säilytettyperinteisesti seuraavana päivänä.

Vuoden 2006 Betonipäivät noudat-tavat vanhoja perinteitä siltä osin,että tilaisuus kattaa betonirakentami-sen niin suunnittelun, toteutuksenkuin tuotteiston osalta. Betonipäiviltäon mahdollista saada käyttöönsä pait-si alan viimeisin tieto myös se kuinkatietoa on käytännössä sovellettu.

Betonipäiviä on nyt uudistettu.Teollisuus on kutsunut nuoria, betoni-rakenteista ja niiden suunnittelustasekä rakentamisesta kiinnostuneitaEtelä-Suomen ammattikorkeakoulu-jen ja korkeakoulujen opiskelijoitaopettajineen Betonipäiville. Kutsuunon vastattu myönteisesti, joten Beto-nipäiville odotetaan runsasta kahta-sataa nuorta päivillä tavallisesti käy-neiden lisäksi.

Ohjelmassa on huomioitu aiempaaparemmin myös kontaktimahdollisuu-det.

Betonipäivien alustavan ohjelmanmukaan siellä käsitellään ainakin seu-raavia asioita:– mallintavaa suunnittelua ja betoni-

rakenteita– Eurocoden mukaista suunnittelua ja

Eurocoden käyttötilannetta– rakenteiden turvallisuuskysymyksiä– uusia rakenneratkaisuja ja niiden

toteutuksia.

Lisätietoja kesälomien jälkeen mm.internetissä www.betoni.com

BETONIPÄIVÄT JABETONITEKNIIKANNÄYTTELY25.-26.10.2006

Ehdotukset Vuoden 2006 Betonira-kenteeksi viimeistään 15.11.2006mennessä Betonitietoon!

Ehdotuslomake löytyy syksyllämm. internetistä www.betoni.com

Palkinnon julkistamistilaisuus jaseminaari 8.2.2007 Dipolissa.

BETONITIEDONARKKITEHTIMATKABetonitiedon perinteisesti syksylläjärjestetty Arkkitehtimatka järjeste-tään tällä kertaa keväällä (2007).

Lisätietoa tulevissa Betoni-leh-dissä ja www.betoni.com -sivuillasyksyllä.

VUODEN 2006BETONIRAKENNE

1

2

BET0602 s72-73 Kurssaja 10.6.2006, 00:0873

74 betoni 2 2006

PL 11 (Unioninkatu 14, 2. krs)00131 Helsinkietunimi.sukunimi@betoni.comkeskus (09) 6962 360fax (09) 1299 291

Betonitieto Oyetunimi.sukunimi@betoni.com

Toimitusjohtaja Olli Hämäläinen(09) 6962 3625(09) 1299 287

Päätoimittaja, arkkitehti SAFAMaritta Koivisto(vapaalla 1.1.-31.10.2006)(09) 6962 3624, 040 9003 577

Kustannustoimittaja Annukka Siimes(09) 6962 3623

Projekti-insinööri Petri Mannonen(09) 6962 3633

Koulutussihteeri Pirkko Grahn(09) 6962 36 26

Toim.sihteeri Irmeli Kosonen(09) 6962 3627

Betoniyhdistys ryetunimi.sukunimi@betoniyhdistys.fi

Toimitusjohtaja Klaus Söderlund(09) 6962 3620

Kehitysjohtaja Risto Mannonen(09) 6962 3631

Sihteeri MarjaLeena Pekuri(09) 6962 3621

Tekninen johtaja Kari Tolonen(09) 6962 3622

Kolme betonialan yhteisöä:Betonitieto OyBetoniyhdistys r.y. jaRT Betoniteollisuus – Betonikeskus rysijaitsevat Unioninkatu 14:ssa, toises-sa kerroksessa. Kaikki kolme yhteisöäajaa betonirakentamisen asiaa sekäomassa roolissaan että yhteistyössä.

Yhteisissä tiloissa toimii betonipin-tanäyttely, joka esittelee mm. erilai-sia betonin väri- ja pintakäsittelytapo-ja suunnittelijoille ja muille rakenta-misen ammattilaisille. Näyttely onavoinna toimiston aukioloaikoina klo8.15 – 16.00.

WWW.BETONI.COM SISÄLTÄÄVALMISTAJA- JA TUOTETIETOA

.com

.com

ILMOITTAJALUETTELO2 2006

BETONITIETOUTTAUNIONINKADULLA

BETONINYHTEYSTIEDOT

Betonikeskus ryetunimi.sukunimi@rakennusteollisuus.fi

Toimitusjohtaja Olli Hämäläinen(09) 6962 3625(09) 1299 287

Sihteeri Päivi Eskelin(09) 1299 282(09) 6962 3628fax (09) 1299 291

Tuoteryhmäpäällikkö Seppo Petrow(09) 1299 289(09) 6962 3629

Tuoteryhmäpäällikkö Arto Suikka(09) 1299 290(09) 6962 3630

Standardointipäällikkö Tauno Hietanen(09) 1299 304fax (09) 1299 214

Ilmoittaja Sivu

Abetoni Oy 7

Ardex Oy 3

Betonimestarit Oy 3

Contesta Oy 2

Finnsementti Oy IV kansi

Halfen-Deha Ab 7

Interrock Oy 10

Knauf Oy 5

Lakan Betoni Oy 10

Lammin Paja Ky 3

Lohja Rudus Oy Ab II kansi

Metsähallitus Morenia 6

Pielisen Betoni Oy 9

Pintos Oy 9

Rakennusbetoni- ja Elementti Oy 4

Renope Oy 9

Rescon Mapei Oy 7

ScaleCAD 8

Steel-Kamet Oy III kansi

Tammet Oy 4

U-H Rakennus Oy 4

VVO Rakennuttaja Oy 2

www.betoni.com -betonisivut palve-levat laajasti betonista tietoa hake-via. Sivuja kehitetään jatkuvasti. Ke-hitystyön tärkeä tuki on sivujen käyt-täjiltä saatava palaute, jota toivommesaavamme mahdollisimman paljon.Mitä tietoa toivot betoni.com:sta löy-tyvän? Kerro ehdotuksesi suoraansähköpostitse

olli.hamalainen@betoni.com taikotisivujen kautta sivukartan vieressäolevan Palaute-painikkeenkautta.

Sivujen sisältöön pääsee helpoitenSivukartta-painikkeen kautta. Siitäaukeavat kerralla sivujen eri otsikot jaosiot. Valmistajatiedot sekä tuoreetyrityssuuruus- ja markkinaosuustilas-tot löytyvät bannereista.

Myös verkkosivujemme Keskuste-lupalsta odottaa aktiivista mielipitei-denvaihtoa!

BET0602 s74 9.6.2006, 22:5874