betoni 1 2008

betoni 4 20072

1 2008

BET0801 KANSI 26.3.2008, 14:322

betoni 1 2008 1

1 2008SISÄLTÖ – CONTENTS

betoni 78. vuosikerta – volumeilmestyy 4 kertaa vuodessaTilaushinta 50 euroaIrtonumero 12,50 euroaPainos 15 000 kplISSN 1235-2136Aikakauslehtien Liiton jäsen

Toimitus – Editorial StaffPäätoimittaja – Editor in chiefArkkitehti SAFA Maritta KoivistoAvustava toimittaja – EditorJuttupakki, DI Sirkka SaarinenTaitto – LayoutMaritta Koivisto jaForssan Kirjapaino, Marjatta Koivisto

Käännökset – TranslationsTiina Hiljanen

Tilaukset, osoitteenmuutoksetToim.siht. Irmeli [email protected]. +358 (0)9 6962 3627RIA-, RIL-, RKL-, SAFA -jäsenet ao. järjestöihin

Julkaisija ja kustantaja – PublisherSuomen Betonitieto Oy –Concrete Association of FinlandPL 11, Unioninkatu 1400131 Helsinki, Finlandtel. +358 (0)9 6962 360telefax +358 (0)9 1299 291www.betoni.com

Toimitusneuvosto – Editorial boardTait.lis. Ulla-Kirsti JunttilaTkT Anna KronlöfArkkitehti SAFA Mika PenttinenDI Seppo PetrowDI Markku RotkoDI Ossi RäsänenRI Kimmo SandbergDI Arto SuikkaDI Klaus SöderlundArkkitehti SAFA Hannu TikkaRI Harri TinkanenDI Matti J. VirtanenDI Matti T. VirtanenDI Pekka Vuorinen

Ilmoitukset – Advertising ManagerAnnukka Siimestel. +358 (0)9 6962 3623gsm +358(0)40 8668 427telefax +358 (0)9 1299 [email protected]

Julkaisu Bookers OyOrvokki Toivanentel. +358 (0)9 77382219telefax +358 (09) 9 737 [email protected]

Kirjapaino – PrintersForssan Kirjapaino Oy

PÄÄKIRJOITUS – PREFACE 11SUUNNITTELIJALÄHTÖINEN RAKENNUTTAMINEN FISE-PÄIVIEN TARKASTELUSSAKlaus Söderlund

TURUN UUSI PÄÄKIRJASTO 12Asmo Jaaksi, Jukka Sillanpää

VUODEN BETONIRAKENNE 2007: – TURUN KAUPUNGIN KIRJASTO 26Maritta Koivisto

ENTER – SIPOON LUKIO JA KEUDA SIPOO 30Mikko Summanen, Sirkka Saarinen

HÄMEENLINNAN VERKATEHDAS – KULTTUURI- JA KONGRESSIKESKUS SEKÄ ELOKUVAKESKUS 44Juha Mäki-Jyllilä, Sirkka Saarinen

BRUDER KLAUS KAPELLE – YKSINÄINEN BETONIKAPPELI NIITYLLÄ 56Tarja Nurmi

LOGISTIIKKAKESKUKSEN LAAJENNUKSESSA RUNSAASTI BETONILATTIAPINTAA 64Petri Mannonen

KIVIRAKENTEILLA ÄÄNENERISTÄVYYTTÄ 70Heikki Helimäki, Mikko Kylliäinen

MATALAENERGIARAKENTAMISEN TUOTTEET JA TEKNIIKAT OLEMASSA 75– VIHDOIN MYÖS KÄYTTÖÖN?Sirkka Saarinen

BETONIELEMENTTIRAKENTEIDEN LÄMMÖNERISTYSVAATIMUKSET JA ENERGIANSÄÄSTÖ 80Arto Suikka

ARKKITEHDEILLE, KAAVOITTAJILLE JA RAKENNUSVALVONNOILLE BETONIIN LIITTYVIÄ 83KOULUTUS- JA INFOTILAISUUKSIA VUONNA 2008Maritta Koivisto

PAIKALLAVALETUT PYSÄKÖINTILAITOKSET 84Petri Mannonen

– EPSTORIN LAAJENNUKSESSA LISÄÄ LIIKE- JA PAIKOITUSTILOJA 87– TAMPELLAN ALUEELLE PAIKALLAVALURUNKOINEN PYSÄKÖINTIHALLI 89– FLAMINGON VAPAA-AJANKESKUKSEN YHTEYTEEN RAKENNETAAN 91 SEITSEMÄNKERROKSINEN PYSÄKÖINTITALO

ITSETIIVISTYVÄT ERIKOISLUJAT BETONIT 150 – 200 MPa 93Camilla Vornanen, Andrzej Cwirzen, Vesa Penttala

SEUTULAN LENTOKONEHANGAARI – 1950-LUVUN MERKKIRAKENNUS 98Petri Janhunen

HENKILÖKUVASSA – VIRPI KANTO 104Sirkka Saarinen

BETONITIEDON UUSIA JULKAISUJA, KURSSEJA, UUTISIA 106

BETONI -LEHTIEN SISÄLLÖT 2007 112

Kansi – CoverTurun kaupungin kirjasto, Vuoden Betonirakenne 2007. JKMM Arkkitehdit Oy. Kuva: Patrik Rastenberg

BET0801 s01 28.3.2008, 13:221

betoni 1 20082

Morenia

BET0801 s02-10 ilmot 17.3.2008, 17:132

betoni 1 2008 3

•Betonitekniset asiantuntijapalvelut

•Betonin ja sen osamateriaaliensekä betonituotteiden testaus-,tutkimus- ja tuotekehityspalvelut

•Betonirakenteiden kuntotutkimuksetja korjaustyön laadunvarmistuspalvelut

Contesta Oy

Puh. (09) 2525 2425, fax (09) 2525 2426Skräbbölentie 16, 21600 ParainenPuh. 020 7430 620, fax 020 7430 621

www.contesta.fi

Betonitekniikanosaamista pintaa syvemmältä

Kilterinkuja 2, PL 23, 01601 Vantaa

• naulat• raudoitusverkot• harjatangot• nostolenkit

Rautaisiaotteita.

• raudoitteet• ansaat• sideverkot• kierre- ja irtohaat

www.pintos.fi

PINTOS OY Pysäkintie 70 27510 EURA puh. (02) 838 5200 fax. (02) 865 1755 sähköposti: [email protected]

BET0801 s02-10 ilmot 17.3.2008, 17:133

betoni 1 20084

Breton

BET0801 s02-10 ilmot 17.3.2008, 17:134

betoni 1 2008 5

Tammet Oy, Pälkäne • puh 0201 450 201 • fax 0201 450 [email protected] • www.tammet.fi

hitsatut verkot • levyverkot • työmaa-aidat • portit • sideverkot• harjateräkset • hitsatut raudoitteet • muut raudoitteet

• raudoitusverkot • työteräkset • geolujitteet • meluesteet

Steel-Kamet OyPL 40 FI-85100 KALAJOKI

Tel. +358 8 463 9500Fax +358 8 463 9501

KOLMIPORTAINEN TEHONSÄÄTÖ ISO VESISÄILIÖ TÄYSIN AUTOMATISOITU HELPOSTI MUUNNTELTAVA

DDETTTEEE EEVVVVVVIIDDD NCNNNNEEEDDVVEVE EVTTRETRRRRRCCCCCCCCCONCCCCCCCCCCCCONCRRRRRRRRRRRRRNNNONCRETE EVIDENCEVV NNNNNCONCRETE EVIDENCENNNNNNNNNNNEEEECONCRETE EVIDENCE

Kattava lämmitys- ja vesiratkaisu

BET0801 s02-10 ilmot 17.3.2008, 17:135

betoni 1 20086

83450 Vaiviop.(013) 648 101, 0400 272790

f.(013) 648 [email protected]

www.pultek.com

Autonrenkaan uusi elämä

Betonisekoittajan lapa

Kuorma-auton teräskudosrenkaista valmistettu edullinen PULTEK-kumilapa

on kestävä, meluton ja pidentää huomat-tavasti kulutuslevyjen kestoikää.

Asennusvalmis PULTEK-lapa sopii kaikkiin markkinoilla oleviin sekoittimiin.

Autonrenkaidenuusiokäyttöä joyli 20 vuoden kokemuksella!

Rescon Mapei OY Ruukintie 20, 02330 Espoo Puhelin: 09 8678 900, Telefax: 09 8678 9011 e-mail: [email protected], www.resconmapei.fi

Ota yhteyttä ja tilaa esitteemme!

Maalausja suoja-pinnoitus

Korroosion-suojaus

Korjaus-laastit

30 vuoden ajan mukana betoni-rakentamisessa:

Ruiskutus-laastit

FINNMAP CONSULTING OYPl 88, Ratamestarinkatu 7 A00520 HELSINKIPuh. 0207 393 300Fax 0207 393 396

EspooHämeenlinna

JyväskyläKaarina

KemiKuopio

KouvolaLahti

LappeenrantaOulu

ParainenPietarsaari

PoriPorvooRauma

RovaniemiSeinäjokiTampere

TurkuVaasa

VantaaOlsztyn

RiikaPietari

TallinnaVilna

Viestinnän suunnittelussa medioiden priorisointi on välttämätöntä.

Sellainen ammattilehti, jota itse tutkit mielenkiinnolla,

kiinnostaa usein myös potentiaalisia asiakkaita.

betoni-lehti on ratkaisu sinun viestintääsi.

Ilmoitusmyynti:

Annukka Siimes

Suomen Betonitieto Oy

puh (09) 6969 3623 faksi (09) 1299 291

sähköposti: [email protected]

www.betoni.com

BET0801 s02-10 ilmot 17.3.2008, 17:136

betoni 1 2008 7

Myynti: Kuopio puh. 020 743 3918 Vantaa puh. 020 743 3934

Ruotsi ja Norja puh. 020 743 [email protected] [email protected]

www.betonimestarit.fi

Kun tarvitset luotettavinta runko- ja elementtitoimittajaa,

kysy aina ensin Betonimestareilta!

HallsbergSundsvallÖjebyn

IisalmiNastola

HaapavesiOulainen

VantaaKuopio

Me huolehdimme runko- ja elementti-toimitusten osalta, että kiinteistösi valmistuu

varmasti aikataulun mukaan.

Postita huoletta avajaiskutsut!

Malmin asematie 6, 00700 Helsinki, puhelin 3509 290, faksi (09) 3511 380, www.kiinko.fi

KIINKON RAKENNUTTAMISEN JA JOHTAMISENKOULUTUSALUEIDEN TARJONTAA VUONNA 2008

Kiinteistöalan Koulutuskeskus Kiinteistöalan Koulutussäätiö

Lisätietoja:Pirjo Honkaniemipuh. (09) 3509 2956 / 0500 703 [email protected]

SeminaaritRakennuttamisen johtaminen:Tiedonpäivitysseminaari 10.–11.4.2008Rakennuttamisen johtaminen:Työturvallisuuden johtaminen 25.5.2008Rakennuttamisen johtaminen:Juridiikkapäivät 26.–27.8.2008

OpintomatkatKiinteistö- ja rakennusalan liiketoiminta USA:ssa,opintomatka Bostoniin 3.–9.5.2008Kiinteistö- ja rakennusalan johdon opintomatkaSouliin 3.–10.9.2008

KoulutusohjelmatKiinteistö- ja palveluliiketoiminnan perusteet KIPA(aloitusjakso 27.3.2008)Kiinteistökehittämisen ja korjausrakennuttamisenjohtaminen (RAPS) (aloitusjakso 17.–18.4.2008)Kiinteistöliiketoiminta ja rakennuttaminen lähialueilla10.–12.9.2008Asiakaslähtöinen rakennuttaminen (RAP)(aloitusjakso 23.–24.9.2008)Infra-Rakennuttaja (RAP) (aloitusjakso 23.–24.9.2008)Asiakaslähtöinen pääsuunnittelija (PS) (aloitus 29.9.2008)Kiinteistö- ja rakennusalalle suunnattu liikkeenjohdollinenTulevaisuuden johtaja (TUJO) -valmennusohjelma(aloitusjakso 16.–17.10.2008)Rakennuttamisen johtaminen (RAPS) 2008–2009(aloitusjakso 20.–21.11.2008)Infrastruktuurin tuottamisen johtaminen (RAPS)(aloitusjakso 20.–21.11.2008)

BET0801 s02-10 ilmot 17.3.2008, 17:137

betoni 1 20088

www.lapamixer.com

Lammin Paja KyMutastentie 1,FI-16900 LammiPuh. (03) 6332 138Fax (03) 6332 238

B e t o n i n s e k o i t t i m e t

BET0801 s02-10 ilmot 17.3.2008, 17:138

betoni 1 2008 9

Halfen-Deha

BET0801 s02-10 ilmot 17.3.2008, 17:139

betoni 1 200810

Mic

hael

Per

lmut

ter

w w w . l a k a n b e t o n i . f i

P.A.L.K.

Lakan Betoni toimittaa julkisi-vuelementtejä asuin-, teolli-suus- ja liikerakennuksiin.Julkisivuelementtien pinta-vaihtoehtoja ovat tiili, klink-keri, pesubetoni ja muotti.

Elementtikohteisiin voidaan betonis-ta luoda myös näyttävää tilataidetta.Kuvassa Teppo Laurinollin taideteos.

ELEMENTIT

BET0801 s02-10 ilmot 17.3.2008, 17:1310

1 2008 11

Pääsuunnittelijakäsite tuli Suomessa lakiin raken-nuslain uudistamisen yhteydessä. Maankäyttö- jarakennuslain voimaan tulosta on kohta kymmenenvuotta, mutta vieläkin pääsuunnittelijan rooli hakeemeillä paikkaansa. Vaikka uudistettu lainsäädäntötoi mukanaan paljon hyvää, on sitä kritisoitu liianlöysäksi. Juristit eivät vie riitatapauksia käräjillemaankäyttö- ja rakennuslain, vaan esimerkiksi ku-luttajasuojalain pykälien perusteella.

Samanaikaisesti oli tarkoitus, että rakennusval-vonnan vähäisiä resursseja ohjataan rakentamisenvalvonnassa pätevien suunnittelijoiden käytön val-vontaan. Tämä kehitys johti pian FISE:n perustami-seen. FISE:n tarkoitus on auttaa paitsi rakennutta-jaa myös rakennusvalvontaa toteamalla etukäteensekä pätevät suunnittelijat että pätevät työnjohta-jat ja pitämällä heistä julkista rekisteriä.

Rakentamiskulttuuri Euroopassa on pääsääntöi-sesti suunnittelijalähtöistä. Suomessakin todennä-köisesti siirrytään vaiheittain eurooppalaisen nor-mituksen kautta samaan suuntaan. Marraskuussa2007 pidetyillä FISE-päivillä käsiteltiinkin aihettamonipuolisesti.

Arkkitehti Aki Davidsson kertoi omista kokemuk-sistaan saksalaisesta rakentamisesta. Saksassaarkkitehti on pääsuunnittelija ja vetää koko pro-

SUUNNITTELIJALÄHTÖINEN RAKENNUTTAMINEN FISE-PÄIVIEN TARKASTELUSSA

sessin läpi urakkatarjouspyyntöjä ja työmaaval-vontaa myöten. Suomessa sen sijaan arkkitehti-pääsuunnittelijan rooli hiipuu kun lupakuvat onsaatu leimattua.

Professori Antti-Matti Siikalalle päivien osanot-tajat esittivät toiveen järjestää pääsuunnittelu-kursseja arkkitehtiopetukseen. Eurooppalaisiinyliopistoihin verrattuna opetuksessa nähtiin puut-teita. Opetusta ei helpota se, että rakentaminentulevaisuudessa pirstoutuu edelleen – ei vain kan-tavien rakenteiden osalta, vaan esimerkiksi talo-tekniikan normit monimutkaistuvat energiatodis-tusten laatimisen takia ja tietomallintaminen laa-jenee rakennushankkeissa.

Parma Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Murtonenkorosti puheenvuorossaan, että tuoteosakauppaon taitoa ja vastuullisuutta vaativa toimintamuo-to. Ehkä ala juuri tästä syystä on myös riskialtis javahinkotapauksia on viime vuosina tapahtunut ai-van liian usein.

Rakennushankkeeseen ryhtyvä on aina se, jokatekee päätökset. Tämän osapuolen edustajanaFISE-päivillä puhui johtaja Jukka Riikonen Senaatti-kiinteistöistä. Hän piti pääsuunnittelijan ongelminakokemuksen ja auktoriteetin puutetta sekä puuttei-ta aikatauluosaamisessa ja kokonaisvaltaisessa

ajattelussa, mikä puolestaan johtunee vähäisestäkokemuksesta.

FISE-päivien keskusteluissa tuli hyvin esille se,miten tärkeää olisi päästä osaoptimoinnista kokorakennushankkeen optimointiin. Rakentamismää-räyskokoelman osaa A2 uudistetaan parhaillaanympäristöministeriössä. Päätavoitteena on pää-suunnittelijan aseman, hänen velvollisuuksiensaja valtuuksiensa täsmentäminen.

FISE:n toimitusjohtajan roolissa toivon, ettämyös uudistettavan A2:n myötä palataan lähem-mäs Alvar Aallon aikoja. Silloin ei ollut epäsel-vyyttä kuka oli pääsuunnittelija, mitä hänen kuuluitehdä ja millä valtuuksilla, ja vielä ilman pykälätu-kea. Alvar Aallolla oli myös herkkä korva ottaahuomioon rakenteellinen turvallisuus.

Klaus SöderlundToimitusjohtajaRakennus-, LVI- ja kiinteistöalanhenkilöpätevyydet FISE Oy

In Finland, the main designer concept was introduced inlegislation when the Building Act was revised. The LandUse and Building Act was enforced almost ten years ago,but the role of the main designer is still unclear. Althoughthe revised Act had many advantages, it has been criti-cised for being too slack. Lawyers do not file suits on thebasis of the Land Use and Building Act, but on the basisof the regulations of e.g. the Consumer Protection Act.

The objective was also to focus the limited resourcesavailable for building control on controlling that compe-tent designers are used. This development soon resultedin the foundation of FISE – Qualification of Professionalsin Building, HVAC and Real Estate Sector in Finland. Thepurpose of FISE is to assist not only the developer butalso the building control authorities by pre-qualifyingcompetent designers and supervisors and by maintai-ning a public register of them.

The European building culture is designer-oriented as arule. Common European norms will probably graduallylead also Finland in this direction. This topic was coveredin a versatile manner in the FISE Conference in November2007.

Architect Aki Davidsson described the German buil-ding practice on the basis of his own experience. In Ger-

many, the architect is the main designer and conducts theentire process, including the contract bidding procedureand site supervision. In Finland, on the other hand, thearchitect/main designer plays a very small role after ap-proval stamps have been obtained on the building permitdesigns.

The participants in the Conference approached Profes-sor Antti-Matti Siikala asking him to organise main desig-ner courses as part of the architects’ degree programme.It was concluded that the degree programmes were defi-cient in comparison with European universities. The furt-her fragmentation of building in the future will not easethe situation – in addition to load-bearing structures, thisapplies also to e.g. building services engineering, whereenergy certificates result in more complicated norms anddata modelling gains popularity in construction projects.

CEO Jarmo Murtonen from Parma Oy emphasised inhis presentation the expertise and responsibility requiredin Design & Build contracts. Maybe for this reason the in-dustry is also risk-prone, and injuries have been far toofrequent in the recent years.

The developer is always the decision-making party inthe project. Developers were represented in the FISE Con-ference by Director Jukka Riikonen from Senate Proper-

ties. In his opinion, lack of experience and authority arethe main problems of main designers, as well as deficien-cies in scheduling competence and integrative thinking,which are probably due to limited experience.

The importance of being able to move over from partoptimisation to total optimisation of the entire buildingproject was clearly brought up in the discussions con-ducted in the FISE Conference. Section A2 of the FinnishBuilding Code is currently under revision at the Ministry ofthe Environment. The main objective is to explicate therole, the duties and the authorities of the main designer.

In my capacity as the Managing Director of FISE, Ihope that the revised Section A2 will in a sense take usback to the time of Alvar Aalto. In his time it was alwayscrystal clear who the main designer was, what he wassupposed to do and by what authority, and no regula-tions were needed to enforce this. Alvar Aalto was alsosensitive to requirements related to structural safety.

Klaus SöderlundManaging DirectorFISE Qualification of Professionals inBuilding, HVAC and Real Estate Sectorin Finland

DESIGNER-ORIENTED PROPERTY DEVELOPMENT REVIEWED IN FISE CONFERENCE

1Kuvassa sivulla 10 on Turun kaupunginkirjaston uusipääkirjastorakennus, joka valittiin Vuoden 2007 Betoni-rakenteeksi. Kohteen pääsuunnittelijana on toiminutarkkitehti Asmo Jaaksi JKMM Arkkitehdeistä.

BET0801 s011 paakkari 27.3.2008, 15:5611

betoni 1 200812

Turun uuden kirjaston suunnittelutyön perustana onollut luoda tulevaisuuden haasteisiin vastaava uusikirjasto. Toisaalta kirjastolla laitoksena ja rakennus-tyyppinä on pitkä perinteikäs historia ja arkkitehtuu-rin tulee ilmaista myös sitä. Arkkitehtoninen koko-naisuus muodostuu näiden kahden vastakohdan,menneisyyden ja tulevaisuuden yhdistelmästä.

Uusi pääkirjasto sijaitsee Turun kaupungin histori-allisessa keskustassa. Uudisrakennus täydentää ar-vokkaan kirjastokorttelin, jossa sijaitsee useitavanhoja arvorakennuksia. Tontin kulttuurihistorialli-set arvot olivatkin suuri haaste uutta kirjastoasuunniteltaessa.

Tavoitteeksi asetettiin uudisrakennus, joka onsopusoinnussa arvokkaan ja perinteikkään ympä-ristönsä kanssa samalla kuitenkin ilmaisten omanaikansa arkkitehtuuria. Kaupunkikuvallisena lähtö-kohtana on ollut täydentää korttelin avoin ja jäsen-tymätön kulma rakentamalla uudisrakennus kiinnikatulinjoihin. Ulkokehälle rakennettaessa tontinkeskelle jäi avointa tilaa, joka muotoiltiin auki-omaiseksi pihatilaksi oleskeluun ja erilaisten kult-tuuritapahtumien näyttämöksi. Uusi kirjasto liittyysisätiloiltaan sata vuotta vanhaan kirjastotaloonsekä 1800 -luvun alussa rakennettuun maaherrankansliarakennukseen, joka peruskorjattiin kahvila-ja kokoontumistilakäyttöön.

TOIMINNALLISESTI SELKEÄToiminnallisesti uusi kirjasto on selkeä. Yleisötilatsijoittuvat pääosin kahteen kerrokseen kiertyenpiha-aukion ympärille. Henkilökunnan työtilat aset-tuvat systemaattisemmin kadun puolelle. Uusi pää-sisäänkäynti suuntautuu vilkkaasti liikennöityjenkatujen kulmaukseen. Ensimmäisessä kerroksessasijaitsevat aulatoiminnot, lasten- ja nuortenosastosekä uutistoriksi kutsuttu lehtienlukusalin moder-nisoitu versio, joka toimii samalla linkkinä uudenkirjaston ja vanhojen rakennusten välillä.

Keskeistä yleisöporrasta pitkin noustaan uudis-rakennuksen päätilaan, toisen kerroksen tasollaolevaan korkeaan kirjastosaliin, jonne on sijoitet-tu tieto-osastot. Joustavuus on ollut tärkeä lähtö-kohta tilasuunnittelussa; kirjaston toiminta voimuuttua tulevaisuudessa paljonkin uusien medi-oiden myötä. Tilat ovat avoimia, toimintoja rajoit-tavat lähinnä helposti siirreltävät ja muunneltavatkalusteet.

TURUN UUSI PÄÄKIRJASTO

Asmo Jaaksi, arkkitehti SAFAJKMM ArkkitehditJukka Sillanpää, rakennusinsinööriNarmaplan Oy

1

2

4

3

1, 3Uusi pääkirjasto sijaitsee Turun kaupungin historiallises-sa keskustassa. Uudisrakennus on rakennettu kiinni katu-linjoihin ja samalla se täydentää korttelin.

2, 4Yleisöporrasta pitkin noustaan uudisrakennuksen pääti-laan, toisen kerroksen tasolla olevaan korkeaan kirjasto-saliin, josta avautuvat näkymät avoimesti eri suuntiin.

Arno

de

la C

hape

lle

Mic

hael

Per

lmut

ter

Mic

hael

Per

lmut

ter

BET0801 s012-29 TurunKirjasto 27.3.2008, 20:1812

betoni 1 2008 13

3


betoni 1 200814

53. kerros

62. kerros

71. kerros


betoni 1 2008 15

8

8Rakennuksen runko toteutettiin täysin paikalla valettunabetonirakenteena, joka jätettiin näkyviin merkittävänäosana sisätilojen arkkitehtuuria. Tunnusmerkkinä korostu-vat veistokselliset, lautamuottipintaiset korkeat ja hoikatbetonipilarit, jotka kannattavat kirjaston päätilan katonarinapalkistoa ja kattorakenteita. Ylevät, läpikuultavanvalkoiseksi maalatut pilarit rytmittävät avo- ja käytävä-tiloja sekä luovat sisätiloihin julkisen tilan arvokkuutta.

Michael Perlmutter


betoni 1 200816

10 11

Arno

de

la C

hape

lle


betoni 1 2008 17

9MATERIAALIT YMPÄRISTÖÖN SOPEUTUVIAMateriaaleiltaan uusi kirjasto haluaa sopeutua ym-päristöönsä. Julkisivut ovat pääosin rapattuja, mikäon korttelin vanhojen rakennusten vallitseva mate-riaali. Aluksi harkittiin myös punatiiltä, mutta lopul-ta tuntui oikealta ajatukselta jättää vanha kirjasto-talo korttelin ainoaksi tiilirakennukseksi ja korostaanäin sen ykkösasemaa alueella. Luonnonkiveä onkäytetty myös runsaasti julkisivuissa, portaikoissaja lähiympäristön maantasossa.

Sisätiloissa hallitsee runsas puun, eurooppalai-sen tammen käyttö sekä seinäverhouksissa että ka-lusteissa. Rakennuksen runko toteutettiin täysinpaikalla valettuna betonirakenteena, jota jätettiinnäkyviin merkittävänä osana sisätilojen arkkiteh-tuuria. Lautamuotilla puhtaaksivaletuissa betoni-pinnoissa pyrittiin materiaalille ominaiseen karhe-aan tunnelmaan.

Merkittävä rooli sekä ulkoarkkitehtuurissa ettäsisätilamaailmassa on lasirakenteilla. Runsas lasinkäyttö oli itsestään selvä tavoite jo suunnittelun al-kuvaiheista asti. Läpinäkyvyys on tälle rakennustyy-pille sopiva itseisarvo, julkisen kirjastorakennuksentulee viestiä avoimuutta.

12

9, 10Lautamuotilla puhtaaksivaletuissa betonipinnoissa pyrit-tiin materiaalille ominaiseen karheaan tunnelmaan. Itse-tiivistyvän betonin käytöllä muotit täyttyivät hyvin ja näinsaavutettiin erinomaiset betonipinnat. Sisäportaiden as-kelmat on tehty Viitasaaren keltaisesta graniitista.

11Ulkoseinän pystyleikkaus korkean lasi-ikkunan kohdalta.

12Julkisivut ovat pääosin käsinhierrettyjä rapattuja pintoja.Ulkoseinärakenteessa on 180 mm paikallavalettu betoni-sisäkuori, 220 mm lämmöneristevillaa ja pinnassa 30 mmkarhea rappaus. Myös luonnonkiveä on käytetty julkisi-vuissa, ulkoportaikoissa ja maantasopinnoissa.

Arno

de

la C

hape

lle

Arno de la Chapelle


18 betoni 1 200818

14

13


198 betoni 1 2008

MYÖS PURKUA JA PERUSKORJAUSTAPääkirjaston kohdalla sijaitsi viisi maanpäällistä ker-rosta käsittävä toimistorakennus ja kaksi maanpäällis-tä kerrosta käsittävä liikerakennus. Ne piti purkaa en-nen kuin pääkirjaston rakenteita päästiin tekemään.

Vanhojen rakennusten kohdalla kahdessa kellari-kerroksessa sijaitsevat Turun Puhelimen keskuslai-tetilat. Puhelinlaitteiden siirto muualle ei tullut ky-symykseen ja lisäksi niiden piti olla koko ajan käy-tössä. Tämän takia ennen vanhojen rakennustenpurkua oli kellarin katto vesi- ja lämpöeristettävärakennusten sisällä. Vesieristystä ei poistettu kir-jastorakennuksen rakentamisen jälkeen, vaan jätet-tiin paikalleen siltä varalta, että kirjaston automaat-tinen sammutuslaitos laukeaisi. Lisäksi kellareihinpiti rakentaa uudet lämmitys-, ilmanvaihto-, jäähdy-tys- ja varavoimajärjestelmät. Nämä valmistelevattyöt kestivät vuoden ennen kuin vanhojen rakennus-ten purkutöitä päästiin tekemään.

Vanhaan kirjastorakennukseen tutustuttaessaselvisi, että satavuotiasta rakennusta oli muutettulaajasti sen elinkaaren aikana. Tämä vahvisti aja-tusta siitä, että myös uudesta kirjastosta on tehtävämahdollisimman muuntojoustava. Paikallavalettujännittämätön betonirakenne oli tästä syystä selvävalinta uuden kirjaston runkomateriaaliksi.

PAIKALLAVALETTUJÄNNITTÄMÄTÖN BETONIRUNKOUusi kirjastorakennus tehtiin suurelta osin kellari-kerrosten vanhojen pilarien ja kaivinpaalujen va-raan. Kellarikerrosten pilarijako oli vaihtelevasti vä-hän yli 6 m molempiin suuntiin. Laskelmissa todet-tiin, että tälle osalle voidaan rakentaa 4 lisäkerrostatoimiston hyötykuormilla noudattamalla kellariker-rosten pilarijakoa. Toimistokerrosten vaakaraken-teeksi valittiin pilarilaattarakenne.

Kellarikerrosten ulkopuolella ei ollut ongelmiakuormitusten kanssa, jolloin voitiin käyttää suurem-pia jännevälejä. Toimisto-osan moduulijakoa kui-tenkin noudatettiin.

15

16

13Poikkileikkaus

14Rakenneleikkauksia ja -detaljeja. Narmaplan Oy.

15, 16Näkyvät pinnat ovat puhtaaksivalettuja sileitä ja lauta-muottipintoja. Laatat ovat pääosin pilarilaattoja. Päätilankattona on 700 mm + 140 mm korkea arinalaatasto. Arina-laataston muottitöitä tehtiin talvella.

Asmo Jaaksi

Asmo Jaaksi


20 betoni 1 200820

17

18

Asm

o Ja

aksi

Asm

o Ja

aksi


218 betoni 1 2008

Kaikki runkorakenteet ovat paikallavalettua beto-nia, kohteessa ei ole yhtään elementtiä. Näkyvätpinnat ovat puhtaaksivalettuja sileitä ja lautamuotti-pintoja. Laatat ovat pääosin pilarilaattoja. Päätilankohdalla, missä pilarijako on 12,55 x 8,50 metriä,kattona on 700 + 140 mm korkea arinalaatasto. Hal-lin rakenteiden pienet dimensiot edellyttivät kor-kealujuusbetonin K70 käyttöä. Lisäksi 10,2 m pitkien300 x 300 mm2 pilarien betoniteräsmäärä oli niinsuuri, ettei tankoja voinut jatkaa limijatkoksin, vaanoli käytettävä muhvijatkoksia. Arinalaataston ja pi-larien betonipinnoille asetettiin erittäin korkeat laa-tuvaatimukset. Rakenteiden runsaiden raudoitus-määrien takia valut edellytettiin tehtäväksi IT-beto-nilla. Itsetiivistyvän betonin käytöllä muotit täyttyi-vät hyvin ja saavutettiin erinomaiset betonipinnat.

Yksikerroksisen uuden ja vanhan kirjaston väli-sen yhdysosan kattoa kannattaa kaksi toisistaan6,35 metrin etäisyydellä olevaa pilaririviä. Pilaritovat pituussuunnassa 9,00 metrin välein. Suuristajänneväleistä johtuen keskiosan laatan paksuus on450 mm. Reunojen ulokkeet ulkoseinän ja pilarilin-jan välillä ja paksun laatan keskiosa tehtiin 250 mmpaksuna. Näille osille tehtiin LVIS-asennukset.

Valmisbetonin kirjastotyömaalle toimitti Martti-lan Betonirakennus Oy.

19

20

17, 19, 20Paikallavalettujen portaiden ja porrashuoneiden seinä-pinnat jätettiin sahalautapintaisiksi ja ne on maalattukukin värikkäiksi: punaiseksi, keltaiseksi ja sinertäväksi.

18Päätilan kohdalla pilarijako on 12,55 x 8,50 metriä.10,2 mpitkien 300 x 300 mm2 pilarien suuren betoniteräsmääränvuoksi käytettiin muhvijatkoksia. Rakenteiden runsaidenraudoitusmäärien takia valut tehtiin IT-betonilla.

Arno de la Chapelle

Patrik Rastenberg


22 betoni 1 200822

21Kirjastossa avautuvat näkymät avoimesti eri suuntiin.Päätilan katon arinalaataston ja pilarien betonipinnoilleasetettiin erittäin korkeat laatuvaatimukset. Valkoisellakuultomaalatut betonipinnat ja tammesta valmistetut ka-lusteet luovat materiaaleina miellyttävän tunnelman kir-jastoympäristössä.

NEW TOWN LIBRARY IN TURKU

The starting point in the design of the new town lib-rary in Turku was to ensure that the library wouldmeet future challenges. On the other hand, the ar-chitecture was also to reflect the long and traditio-nal history of the library as an institution and as aspecific type of building. The architectural entity isbased on the combination of the two; the past andthe future.

The new main library is located in the historiccentre of Turku, where the new buildingcomplements the dignified library block thatcomprises several old prestigious buildings. Thevalues of the plot in terms of cultural history pre-sented a great challenge to the design of the newlibrary.

The objective was a new building that would bein harmony with the prestigious and traditionalenvironment, yet expressing the architecture of itsown time. In terms of the townscape, the startingpoint was to complement the open and unspecifiedcorner of the town block, and to achieve this thenew building stands on the street lines. With thebuilding located on the outer perimeter, an openspace remained in the centre of the plot. This wasformed into a square-type courtyard that can beused as an assembly area and a venue for variouscultural events. The interior of the buildingconnects the new library with the existing 100-yearold library building and the governor’s officebuilding dating back to the early 19th century. Thelatter building was renovated for use as a cafeteriaand conference facility.

The materials of the new library reflect its wishto adapt to its environment. The façades are in mostparts implemented as plastered walls, as this is thedominant material in the other old buildings in thetown block. Natural stone has also been usedabundantly in façades, staircases and on groundlevel near the building. The interior is dominated bywood, with European oak used richly on both wallsurfaces and fixtures. The building frame wasimplemented as a concrete structure poured com-pletely on the site. The frame is also visible insidethe building and forms an important part of theinterior architecture. The concrete surfaces werefairfaced using a board form to create the coarseimpression so typical of the material. Glassstructures play a significant role in both theexternal architecture and the interior environment.

Transparency is an intrinsic quality that suits thisbuilding type; as a public building, the libraryshould transmit a message of openness.

The library was built on a plot that previouslycontained a five-storey office block and a two-storey commercial building. These had to bedemolished before the building of the librarystructures could start.

The new library building is to a great extentsupported on the existing columns and bored pilesfound in the basement. All frame structures arecast-in-situ concrete structures; no precast unitswere used in the project. Visible surfaces arefairfaced, either smooth or implemented with aboard form. Most of the slabs are column slabs. Theroof of the main library area consists of a 700 + 140mm high grid of slabs. The small dimensions of thestructures made it necessary to use high-strengthconcrete. Extremely high quality requirements werespecified for the concrete surfaces of the grid slabsand the columns. Self-compacting concrete had tobe used due to the large number of reinforcementneeded in the structures.

TURUN KAUPUNGINKIRJASTOOsoite Linnankatu 2, 20100 TurkuAddressValmistumisvuosi 2007Year of completionLaajuus 6900 brm2

Floor areaTilaaja Turun kaupunki TilalaitosClientKäyttäjä Turun kaupunginkirjastoUserRakennuttaja Turun kaupunki TilalaitosBuilding owner

Arkkitehdit JKMM Arkkitehdit :Architects Pääsuunnittelija Asmo Jaaksi,

arkkitehti SAFAMikko Rossi, (projektiarkkitehti,uudisrakennus),Katja Savolainen (projektiarkkitehti,kansliarakennus),Teemu Kurkela, arkkitehti SAFASamuli Miettinen, arkkitehti SAFAJuha Mäki-Jyllilä, arkkitehti SAFA,Päivi Meuronen (sisustussuunnittelu),sisustusarkkitehti SIO )

Vihersuunnittelu / ympäristö-suunnitteluLandscaping Suunnittelutoimisto Molino Oy :

Jyrki Sinkkilä, Teresa RönkäRakennesuunnittelu Narmaplan Oy :Structural design Jukka SillanpääLVI-suunnittelu Elomatic Oy :HPAC design Ossi VähäsaloSähkösuunnittelu Pöyry Building Services Oy :Electrical design Esa KopraGeosuunnittelu Ramboll Finland Oy :

Reino HeikinheimoAutomaatio- Insinööritoimistosuunnittelu Juhani Mattila Oy :

Antti MattilaPalosuunnittelu Insinööritoimisto Markku Kauriala Oy :

Pekka SuorsaRakennuttaja- Turun Juva Oy :tehtävät Pentti Hinkkanen, Mika Soinio

Pääurakoitsija NCC Rakennus OyMain contractorSähköurakoitsija Turun Valo ja Voima OyElectrical contractorIV-urakoitsija Tekmanni OyAir conditioningPutkiurakoitsija YIT Kiinteistötekniikka OyPlumbingSprinklerurakoitsija Kaksoisputki OyAutomaatio- Siemens Oy / Building Technologiesurakoitsija


238 betoni 1 2008

21 Arno de la Chapelle


24 betoni 1 200824

22

22Toiminnollisesti kirjasto on selkeä. Ensimmäisessä ker-roksessa sijaitsevat aulatoiminnot, lasten- ja nuorten-osasto sekä uutistoriksi kutsuttu lehtienlukusalin moder-nisoitu versio. Kukin osasto rajaa kuin oman korttelinsatalossa.

Arno de la Chapelle


258 betoni 1 2008

23

23Keskeistä yleisöporrasta pitkin noustaan uudisrakennuk-sen päätilaan, toisen kerroksen tasolla olevaan korkeaankirjastosaliin, jonne on sijoitettu tieto-osastot. Jousta-vuus on ollut tärkeä lähtökohta tilasuunnittelussa; kirjas-ton toiminta voi muuttua tulevaisuudessa paljonkin uusi-en medioiden myötä. Tilat ovat avoimia, toimintoja ra-joittavat lähinnä helposti siirreltävät ja muunneltavat ka-lusteet.

Arno de la Chapelle


26 betoni 1 200826

Turun kaupungin uusi pääkirjasto palkittiin vuoden2007 betonirakenteena taitavasta ja vaativasta ark-kitehti- ja rakennesuunnittelusta sekä laadukkaastatoteutuksesta. Kaikkien osapuolten toimivalla yh-teistyöllä ja osaavalla betonin käytöllä on aikaan-saatu rakennusteknillisesti onnistunut, tyylikäs jailmeikäs arkkitehtoninen kokonaisuus Turun kau-pungin historialliseen keskustaan.

Talon rakenteissa ja sisätilojen pinnoissa betoniaon käytetty kokonaisvaltaisesti. Betonin hyvät omi-naisuudet tulevat esiin rakennuksen paikallavale-tuissa runko-, ulkoseinä- ja porrasrakenteissa, jotkaovat myös sisätiloissa näkyvissä. Betonirakenteillaja betonipinnoilla on merkittävä rooli rakennuksensisätilojen arkkitehtuurissa ja tunnelman luojana.Betoni materiaalina luo harmonisen kontrastinmuun sisustuksen kanssa.

Paikallavaletut betonipilarit, -palkit ja seinäpin-nat rajaavat kiinnostavia ja jatkuvia, selkeitä tiloja.Kiinteistön tunnusmerkkinä korostuvat veistokselli-set, lautamuottipintaiset korkeat ja hoikat betonipi-larit, jotka kannattavat päätilan katon arinapalkis-toa ja kattorakenteita. Ylevät, läpikuultavan valkoi-seksi maalatut pilarit rytmittävät avo- ja käytävä-tiloja sekä luovat sisätiloihin julkisen tilan arvok-

kuutta. Betonirakenteissa korostuvat toisaalta be-tonin karheus ja konstruktiivisuus sekä toisaaltabetonin plastisuus ja monoliittisuus. Talotekniikkaon sijoitettu asennuslattiaan, jolloin betoniset kat-topinnat on voitu jättää näkyviin.

Uusi kirjastorakennus on rakennettu kellariker-roksessa sijaitsevan Turun Puhelimen teknisten ti-lojen päälle, joiden häiriötön toiminta edellytti ra-kennusaikana tärinärajoitusta, vedeneristystä jahäiriötöntä ilmanvaihtoa. Teknisesti vaativat purku-ja tuentatyöt sekä uudisrakenteiden mitoitus- ja to-teutus ovat edellyttäneet huolellista suunnittelua javalmistelua. Kellarirakenteiden vesi- ja lämpöeris-täminen ennen uudisrakennuksen töiden aloitta-mista ovat olleet haastavat. Osa kirjastotalon kuor-mista on jaettu vanhan teknisen tilan pilareille.

Korkealujuuksista itsetiivistyvää betonia on käy-tetty sisätilojen hoikkien pilareiden ja katonarinapalkiston valuissa, millä on aikaansaatu laa-dukkaita betonipintoja. Rakennushankkeen vaati-vuus on edellyttänyt kaikilta osapuolilta osaamista,yhteistyötä ja toimivaa logistiikkaa.

Turun uuden pääkirjaston suunnittelu perustuuJKMM Arkkitehtien vuonna 1996 järjestettyyn ark-kitehtikilpailun voittoon. Toteutettu kirjasto on ra-kennettu uuden suunnitelman mukaan kadun vas-

VUODEN BETONIRAKENNE 2007: – TURUN KAUPUNGIN KIRJASTO

1

1Uusi kirjastorakennus on rakennettu kellarikerroksessasijaitsevan Turun Puhelimen teknisten tilojen päälle.Uusi kirjasto täydentää vanhan avoimen korttelin kiinnikatulinjoihin.

Maritta Koivistopäätoimittaja Betoni, arkkitehti SAFA

Harri Falck


278 betoni 1 2008

2

2Korttelin sisäpihalle muodostuu viihtyisä aukio oleske-luun ja kulttuuritapahtumien näyttämöpaikaksi. Julkisivuon ilmeikäs ja 6 metriä pitkä ulokkeellinen osa avaa näky-miä yläviistosta pihalle. Suurista jänneväleistä johtuenrungon keskiosan laatan paksuus on 450 mm. Reunojenulokkeet ulkoseinän ja pilarilinjan välillä ja paksun laatankeskiosa tehtiin 250 mm paksuna. Pitkä uloke on tehty600 mm paksuna massiivilaattana.

Arno de la Chapelle


28 betoni 1 200828

takkaisella puolella olevalle tontille. Uusi kirjasto-rakennus liittyy sisätiloiltaan sata vuotta vanhaankirjastorakennukseen ja 1800-luvun alussa raken-nettuun maaherran kansliarakennukseen, johonon nyt kunnostettu kahvila- ja kokoontumistiloja.Uusi kirjasto täydentää vanhan avoimen korttelinkiinni katulinjoihin. Korttelin sisäpihalle muodos-tuu aukio oleskeluun ja kulttuuritapahtumien näyt-tämöpaikaksi.

Kirjasto on toiminnoiltaan selkeä ja avoin. Ylei-sötilat sijoittuvat kahteen kerrokseen kiertyenpiha-aukion ympärille: ensimmäisessä kerrokses-sa sijaitsevat aulatoiminnot, lasten- ja nuorten-osasto, uutistori. Näyttävä betoninen portaikkojohdattaa toisen kerroksen korkeaan pääkirjasto-saliin ja tietokirjaosastoille. Henkilökunnan työti-lat sijaitsevat kadun puoleisissa osissa.

Materiaaleiltaan uusi kirjasto sopeutuu ympä-ristöönsä. Julkisivut ovat pääosin käsinhierrettyjärapattuja pintoja. Myös luonnonkiveä on käytettyjulkisivuissa, ulkoportaikoissa ja maantasopin-noissa. Suurista ikkunoista avautuvat huikeat nä-kymät ympäröiviin rakennuksiin, katuelämään jajännittäviin historiallisiin kattomaisemiin. Ikkunoi-den kautta rakennuksen yleisötilat toimintoineennäkyvät kiinnostavina ja avoimesti ulos.

Kohde on hyvä esimerkki julkisesta rakentami-sesta, missä monipuolisella betonin käytöllä on ai-kaansaatu kestävää ja laadukasta rakentamista,missä pitkä käyttöikä ja muuntojoustavuus on ollutsuunnittelun lähtökohtina. Toteutunut kohde onosoitus ammattitaitoisesta rakennuttamisesta,suunnittelusta ja ensiluokkaisesta toteutuksestaja käsityötaidosta.

Turun uuden pääkirjaston bruttoala on 6449 m2

ja tilavuus 39 500 m3.

SUUNNITTELUSTA JATOTEUTUKSESTA PALKITTIIN :

Rakennuttaja: Turun kaupunki TilalaitosArkkitehtisuunnittelu: JKMM ArkkitehditRakennesuunnittelu: Narmaplan OyPääurakoitsija: NCC Rakennus Oy

VUODEN 2007 BETONIRAKENNE -TUOMARISTO

Puheenjohtaja:Hannu Löytönen, teollisuusneuvos, Betonikeskus ry

Jäsenet:Henna Helander, arkkitehti SAFA,Suomen Arkkitehtiliitto SAFAAsko Eerola, rakennusarkkitehti RIA,Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIAJari Puttonen, professori,Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILAndrea Colussi, dipl.ins., Suomen Betoniyhdistys ryVeijo Käyhty, päätoimittaja, Rakennuslehti

Sihteerit:Maritta Koivisto, arkkitehti SAFA , Suomen Betonitieto OyOlli Hämäläinen, dipl.ins., Suomen Betonitieto Oy

VUODEN BETONIRAKENNE 2007 EHDOKKAAT(9 kpl)

Turun kaupunginkirjaston uusi pääkirjasto, Turku– Arkkitehtitoimisto JKMMIso Myy – kauppakeskus, Joensuu– Schaumann Arkkitehdit OyAsunto Oy Reimantorni, Espoo– Arkkitehtitoimisto Juha Mutanen OyAsunto Oy Pasaatituuli, Helsinki– Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki OyAsunto Oy:t Svingi ja Stanssi = KiinteistöosakeyhtiöMastokoukku, Helsinki – Arkkitehdit NRT OyKulttuuri ja Kongressikeskus Verkatehdas, Hämeenlinna– Arkkitehtitoimisto JKMMSipoon Enter, Sipoo– Arkkitehtitoimisto K2S OyVuosaaren satamatunneli, HelsinkiParma Kivihalli – konsepti

3

4

Mar

itta

Koiv

isto

Ma r

itta

Koiv

isto

4Kuvassa Martti Kuitunen (vas.) Turun kaupungin Tilalai-toksen edustajana, Ari Lauttalammi ja Jukka Sillanpääsekä Esa Tuohimaa Narmaplan Oy:stä, Matti Tuulos jaRisto Valkeejärvi NCC Rakennus Oy:stä.

3JKMM Arkkitehdeilta Vuoden Betonirakenne-palkinnon jakunniakirjan vastaanottivat arkkitehdit Teemu Kurkela(vas.), Samuli Miettinen, Asmo Jaaksi, Mikko Rossi, KatjaSavolainen ja Juha Mäki-Jyllilä.


298 betoni 1 2008

CONCRETE STRUCTURE OF THE YEAR 2007:TURKU TOWN LIBRARY

The Concrete Structure of the Year 2007 Award was wonby the new main library of the City of Turku for skilful anddemanding architectural and structural design and thehigh quality of implementation. Smooth cooperation bet-ween all the parties and expertise in the use of concretehave created in the historic centre of the City an elegantand expressive architectural entity that reflects a highstandard of construction technology.

Concrete has been used comprehensively in the struc-tures and interior surfaces of the building. The cast-in-situstructures of the building frame, the external walls andthe staircases, which are left visible inside the building,bring out the good properties of the material. Concretestructures and surfaces play a significant role in the inte-rior architecture and ambience of the library. Concrete asa material creates a harmonious contrast with the rest ofthe interior.

Cast-in-situ concrete columns, beams and wall surfac-es divide the interesting, continuous and clear spaces.

Sculptural, tall and slender concrete columns that supportthe grid of roof beams and other roof structures are em-phasised as symbols of the building. The refined, translu-cent white columns create a repeating rhythm into theopen-plan areas and corridors and give the interior facili-ties the dignity of a public building. The concrete struc-tures emphasise the coarseness and constructiveness ofconcrete on one hand, and the plasticity and monolithicnature of the material on the other hand. Engineering sys-tems are located inside the raised floor whereby the con-crete ceiling surfaces could be left visible.

The library is a good example of public building thatutilises the versatility of concrete in order to ensure du-rable construction of high quality, with long service lifeand modifiability as the starting points of design. Theproject is concrete proof of professional propertydevelopment, design and first-class implementation aswell as craftsmanship.

5

5Suurista ikkunoista avautuvat huikeat näkymät ympä-röiviin rakennuksiin, katuelämään ja jännittäviin historial-lisiin kattomaisemiin. Ikkunoiden kautta rakennuksenyleisötilat toimintoineen näkyvät kiinnostavina ja avoi-mesti ulos.

Arno de la Chapelle


1 200830

Sipoon kunnan ja Keski-Uudenmaan ammattikoulu-tusyhtymä Keudan yhteistyön tulos, Enter otettiinkäyttöön syyslukukauden 2007 alkaessa. Kaksiker-roksinen lukio- ja ammattiopistorakennus sijaitseeNikkilässä koulukeskuksen tuntumassa. Opiskelijoi-den lisäksi Enter palvelee myös muita sipoolaisiaharrastus- ja kokoontumistilana.

Enter sijoittuu Ison Kyläntien varteen vahvistaenpienkaupunkimaista katutilaa. Uudisrakennus täy-dentää koulurakennusten sarjan ehjäksi campus-alueeksi, jota tuleva laajennus osaltaan vielä voi-mistaa. Julkisivujen mitta- ja materiaalimaailmakasvaa vanhan Nikkilän miljööstä. Puulla ja lasillaverhotut julkisivut rajaavat kadun varrelle pienimit-takaavaisen sisääntuloaukion. Jäntevästi kaareu-tuva sisäpihan julkisivu avautuu luoteeseen ja ra-jaa samalla puistomaisen välituntipihan.

Ulko-opetus on sijoitettu viherkumpareille, he-delmäpuiden katveisiin. Omena- ja kirsikkapuutkukkivat valkoisena juhlistaen toukokuun lopussavalkolakin saajia. Puistossa on Wlan-verkko, jokamahdollistaa langattoman opettamisen ja opiske-lun koko koulukeskuksen alueella.

Rakennuksen ytimenä on sisäpihalle avautuvaaula, jonka ympärille opetustilat sijoittuvat. Aulastaon suora yhteys kirjaston ja atk-luokkien muodosta-maan mediateekkiin. Aulaan sijoittuvat opiskelijoi-den työskentely- ja olonurkkaukset, lokerikot sekäoppilaskunnan kahvio. Aulan ytimen muodostaapaikallavalettu betoniporras, jota valaisee kartio-mainen kattoikkuna.

Julkisivumateriaalit ovat rehellisen yksinkertai-sia; lämminhenkinen kuultokäsitelty pystypuuver-hous, lasi ja betoni.

Rakennuksen lasijulkisivut kaareutuvat limittyenkuin linnun sulat. Enterissä nähdään ja tullaan näh-dyksi.

Luokkatilojen materiaalipaletti on pelkistetty japajamainen – väriä antavat puupintojen lisäksi li-menvihreät auringonsuojaverhot.

KAAREVIA MUOTOJA”Kaarevien lasijulkisivujen detaljit”, vastaa raken-nusinsinööri Risto Kallunki kysymykseen Enterinhaasteellisimmasta osuudesta rakennesuunnitteli-jan kannalta. Kallunki tietää mistä puhuu, sillä hänvastasi Enterin rakennesuunnittelusta Insinööritoi-misto Ylimäki & Tinkanen Oy:ssä.

ENTER – SIPOON LUKIO JA KEUDA SIPOO

Mikko Summanen, arkkitehti SAFAArkkitehtitoimisto K2S OySirkka Saarinen, toimittaja

1

2

1Asemapiirros. Enter sijoittuu Sipoossa, Nikkilän keskus-tassa Ison Kyläntien varteen.

2Rakennuksen ytimenä on pääaula ja siihen liittyvät si-säänkäynnit. Aulan betonilattian pintaan on hierrettymusta Mastertop-sirote.

Mar

ko H

uttu

nen

Arkk

iteh t

itoim

isto

K2 S

Oy

BET0801 s030-43 EnterSipoo 28.3.2008, 13:4330

1 2008 31

2

BET0801 s030-43 EnterSipoo 28.3.2008, 13:4431

1 200832

3

3Jäntevästi kaareutuva sisäpihan julkisivu avautuu luotee-seen ja rajaa samalla puistomaisen pihan. Ulko-opetustavoidaan järjestää myös viherkumpareille, hedelmäpuidenkatveessa. Betoniset istuinpaadet rajaavat osaltaan piha-tilaa.

4Pohjapiirros, 1.kerros

4

BET0801 s030-43 EnterSipoo 28.3.2008, 13:4432

1 2008 33

5Pohjapiirros, 2.kerros

Marko Huttunen

5

BET0801 s030-43 EnterSipoo 28.3.2008, 13:4433

1 200834

6, 7Pääaulan ytimen muodostaa paikallavalettu betoniporras,jota valaisee kartiomainen kattoikkuna. Portaan puhdas-valupinnat on pölynsidontakäsitelty sävytetyllä läpikuul-tavalla lakalla, joka samalla vaalentaa betonin väriä. Ka-lusteiden ja säilytyslokerikkojen materiaalina sekä seinä-verhouksissa on käytetty koivua.Aulaan sijoittuvat opiskelijoiden työskentely- ja olonurk-kaukset, lokerikot sekä oppilaskunnan kahvio.

8, 9Leikkauspiirrokset

Myös toinen rakennuksessa kävijän huomiotakiinnittävä rakenne, sisääntuloaulan komeat beto-niset avoportaat olivat haasteellinen rakenne. ”Einiinkään suunnittelijalle kuin portaiden valajille. Heonnistuivat työssään hyvin”, Kallunki arvioi.

Alun perin Enterin kolme muuta, pienempää kier-reporrasta aiottiin tehdä elementeistä. ”Poikkeavankerroskorkeuden takia päädyttiin kuitenkin edulli-semmaksi tulleeseen paikallavaluun.”

Portaiden lisäksi Enterissä on muutenkin kaare-via muotoja betonirakenteissa: ”Myös kaarevapin-taiset sokkelielementit onnistuivat hyvin, samointasoihin tehdyt kaarevat osat”, Kallunki toteaa.

Betonia Enterissä tarvittiin myös perustamises-sa, sillä pehmeä maaperä paalutettiin teräsbetoni-paaluin. Rakennuksen runko on betonia: ontelolaa-tat ja liittorakenteiset pilarit ja palkit, paikallavalu-na tehtiin keskusaulan välipohja ja vesikatto.

Luokkahuoneiden ja käytävien seinät on puh-taaksimuurattu betoniharkoista. Luokkahuoneidenkaton ontelolaattapinnat pilkistävät näkyvissä me-talliritilälevyjen ja talotekniikkalaitteiden lomastaopetustiloissa. Lattioiden pintana on kiiltävä, hyvinkulutusta kestävä epoksimassa.

Pääaulan betonilattioissa on käytetty mustaaMastertop-sirotetta, jonka hiertojäljet elävöittävätaulan lattiaa. Betonisten portaiden askelmat onmattahiottu.

Jussi Tiainen6

BET0801 s030-43 EnterSipoo 28.3.2008, 13:4534

1 2008 35

7 Marko Huttunen

8

9

BET0801 s030-43 EnterSipoo 28.3.2008, 13:4535

1 200836

Jussi Tiainen1010, 11Aulan betoninen paikallavalettu porras ja sirotepintainenbetonilattia antavat ilmettä rakennuksen ytimenä toimi-vaan pääaulaan.

BET0801 s030-43 EnterSipoo 28.3.2008, 13:4636

1 2008 37

Jussi Tiainen 11

BET0801 s030-43 EnterSipoo 28.3.2008, 13:4637

1 200838

12

13 14

Mikko Summanen

Mikko Summanen Mikko Summanen

12 - 15Pääaulan, välipohjan ja siihen liittyvän portaan muotti- jabetonirakenteita.

BET0801 s030-43 EnterSipoo 28.3.2008, 13:4638

1 2008 39

15 Marko Huttunen

BET0801 s030-43 EnterSipoo 28.3.2008, 13:4639

1 200840

16

17Mikko Summanen

Mik

ko S

umm

anen

16 - 18Enterin kolme muuta, pienempää kierreporrasta tehtiinmyös paikallavalettuina. Poikkeavan kerroskorkeuden ta-kia portaiden teko tuli paikallavalettuna edullisemmaksi.

BET0801 s030-43 EnterSipoo 28.3.2008, 13:4740

1 2008 41

18 Marko Huttunen

BET0801 s030-43 EnterSipoo 28.3.2008, 13:4741

42 betoni 1 200842

19

Juss

i Tia

inen

SIPOON LUKIO JA KEUDA SIPOO

Valmistumisvuosi 2007Laajuus 4125 brm2

Tilaaja ja rakennuttaja Sipoon kunta jaKeski-Uudenmaan koulutus-kuntayhtymä

Käyttäjä Sipoon lukio jaKEUDA Sipoo

Arkkitehtisuunnittelu Arkkitehtitoimisto K2S Oy :Kimmo Lintula,arkkitehti SAFA,Niko Sirola jaMikko Summanen,arkkitehti SAFA

Avustajat Matias Manninen, TuukkaVuori, Laura Vara, OsmaLindroos, Antti Lehto, IlonaPalmunen, Stijn Colpaert,Keigo Masuda,Abel Groenewolt

Kiintokalustesuunnittelu Arkkitehtitoimisto K2S Oyja Konehuone Oy :Ari Jääskö, Jorma Valkama

Irtokalustesuunnittelu Arkkitehtitoimisto K2S Oy

Viher-, maisema-, ympäristösuunnitteluArkkitehtitoimisto K2S Oyja Maisema-arkkitehditByman & Ruokonen Oy :Eeva Byman, Kari Mikkonen

Rakennesuunnittelu Insinööritoimisto Ylimäki &Tinkanen Oy :Risto Kallunki, Harri Tinkanen

LVI-suunnittelu Hepacon Oy :Jukka Lehmussaari

Sähkösuunnittelu Insinööritoimisto E-Plan Oy :Jorma Kuusela

Geosuunnittelu InsinööritoimistoPohjatekniikka Oy :Christer Sundman

Rakennusautomaatio- Insinööritoimisto Leosuunnittelu Maaskola Oy :

Junnu Partanen

Palotekninen konsultti L2 Paloturvallisuus Oy :Juha-Pekka Laaksonen

Akustinen konsultti Akukon OyHenrik Möller

Pääurakoitsija YIT Rakennus Oy,Toimitilapalvelut :Mikko Viinanen,Kalervo Piiroinen, työpäällikköKonsta Karaskuru,vastaava mestariJussi Ilkko, työmaainsinööri

Valmisbetoni Lohja Rudus Oy

Betonielementit Santalan Betoni Oy

Ontelolaatat Parma Oy

Betoniharkot Lakan Betoni Oy

Kahi-harkot + laastit Maxit Oy

Betonilattiatyöt EH-Eurolattiat Ky

Epoksipinnoitteet EK-Lattiapinnoitteet Oy

Rakennuskustannukset 6,5 milj. euroa

BET0801 s030-43 EnterSipoo 28.3.2008, 13:4742

438 betoni 1 2008

20

19, 20Luokkahuoneiden ja käytävien seinät on puhtaaksimuu-rattu betoniharkoista. Luokkahuoneiden betonilattiat onpäällystetty epoksimassalla. Betoni materiaalina luo si-sätiloissa mielenkiintoisen ja tunnelmallisen vuoropuhe-lun puu- ja lasipintojen kanssa.

ENTER – SIPOOSENIOR SECONDARY SCHOOL ANDKEUDA SIPOO

ENTER is located on the main village street, whe-re it reinforces the streetscape of the small town.The new building complements the series ofschool buildings into an integral campus area,which will be further strengthened by the futureextension project. The dimensions and the mate-rials of the façades stem from the old Nikkilämilieu. The wooden and glazed façades enclosea small-scale entrance square along the street.The firmly arching façade of the internal court-yard opens up to the northwest, and also bordersthe park-like recess courtyard.

Field lessons are conducted on green mounds inthe shade of fruit trees. A WLAN net is provided inthe park area to facilitate wireless teaching andstudying in the entire school complex.

The core of the building is the lobby that opensup toward the internal courtyard. The teachingfacilities wind round the lobby, and the mediatech

that consists of the library and the IT classroomscan be accessed directly from the lobby. Work andrest areas are provided for the students in thelobby, as well as lockers and a cafeteria run by thestudent council. The lobby is dominated by thecast-in-situ concrete staircase lit by a conical rooflight.

The façade materials are honest in simplicity;warm vertical wooden cladding with translucentfinishing, glass and concrete.

The glass façades of the building arch andoverlap like the feathers of a bird. ENTER is a placeto see and to be seen.

The palette of materials selected for theclassrooms is minimal and gives an impression of aworkshop – apart from the wooden surfaces,sunscreen curtains in lime green bring colour intothe rooms.

Mar

ko H

uttu

nen

BET0801 s030-43 EnterSipoo 28.3.2008, 13:4843

1 200844

Verkatehdas on Hämeenlinnan keskustassa sijait-seva uusi kulttuuri- ja kongressikeskus. Uudis- japeruskorjauksessa on kunnioitettu vanhimmiltaosiltaan yli satavuotiasta, useassa osassa rakentu-nutta tehdasmiljöötä. Verkatehdas -kokonaisuudenmuodostavat 700-paikkainen musiikki- ja kongressi-sali, kokouskeskus ja ravintola. Verkatehtaassa toi-mii myös neljän salin elokuvakeskus, HämeenlinnanKaupungin Teatteri, Hämeenlinnan Taidemuseo,Ars-Häme, Sibelius-opisto, Vanajaveden Opistosekä Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX. LisäksiVerkatehtaalle on sijoittunut kulttuuri- ja media-alan yhteisöjä ja ammatinharjoittajia.

Toiminta verkatehtaana loppui alueen rakennuksis-sa jo 1960-luvun alkupuolella. Hämeenlinnan kau-punki osti kiinteistön vuonna 1978. Vuosina 2003-2004 järjestettiin yleinen, kaksivaiheinen arkkiteh-tuurikilpailu, joka sisälsi uudisrakennuksina toteu-tettavat konserttisalin ja elokuvakeskuksen sekäkahden vanhan tiilirakennuksen peruskorjauksen.

Kilpailun voitti JKMM Arkkitehdit Oy. Rakennus-työt käynnistyivät heinäkuussa 2005 ja kesällä2007 vietettiin kulttuuri- ja kongressikeskuksenvihkiäisiä.

UUSI JA VANHA LOMITTUVAT HARKITUSTIKohteen pääsuunnittelija arkkitehti Juha Mäki-Jyllilä JKMM Oy:stä kertoo hankkeen kuvaukses-saan, että uudisosat jatkavat sattumanvaraisestilaajentuneen tehdasalueen muototeemoja. Verka-tehtaan arkkitehtoninen hahmo rakentuu uuden javanhan harkitusta lomittumisesta. Tavoitteena onkaupunkikuvaa täydentävä ja paikkaa kokoavakulttuuritehdas, joka erottuu vanhasta Verkateh-taasta uudistettuna, mutta säilyttäen vanhanluonteensa. Uudet toiminnat näkyvät moderneinayksityiskohtina vanhojen rakenteiden antamissakehyksissä.

Rakennuksen korjaukset on tehty vanha karheatehdasmiljöön henki säilyttäen. Vanhoja näkyviinjätettyjä rakenteita ovat esimerkiksi lämpiöiden jaravintolan kattopalkit.

Uusien osien materiaalit täydentävät alueen kar-heaa materiaalipakettia. Uudisrakennuksen runkoon pääosin betonia. Konserttisalin julkisivut on ver-hoiltu rei’itetyllä corten-teräslevyllä. Elokuvakes-kuksen ja täydentävien osien julkisivut ovat pääosinvanhan tehtaan julkisivun mukaista tiiltä yhdistetty-nä värillisiin ja kirkkaisiin lasiosiin. Lasia on myösalueen tilallisena ytimenä toimivan pihan kate.

HÄMEENLINNAN VERKATEHDAS– KULTTUURI- JA KONGRESSIKESKUS SEKÄ ELOKUVAKESKUS

11Verkatehtaan musiikki- ja kongressikeskuksen uusi pää-sisäänkäynti. Elokuvakeskuksella on oma sisäänkäynti.

2Uudet toiminnat näkyvät moderneina yksityiskohtinavanhojen rakenteiden antamissa kehyksissä. Vanaja-sali,

Juha Mäki-Jyllilä, arkkitehti SAFA,JKMM Arkkitehdit OySirkka Saarinen, toimittaja

kokoustilat ja elokuvakeskus asettuvat rinnakkain etupi-halta katsottuna.

3Elokuvakeskuksen ulkoseinän taideteoksen on suunnitel-lut Aimo Katajamäki. Teos on maalattu tiilipintaan.

Mar

itta

Koiv

isto

BET0801 s044-55 VerkatehdasU 27.3.2008, 17:0844

1 2008 45

2

3

Mar

itta

Koiv

isto

Arno

de

la C

hape

lle


1 200846

4

5

6

p

l

o

hi

j

k

b

c

de

f

g

h

i

VERKATEHDASKULTTUURI- JA KONGRESSIKESKUSARTS & CONGRESS CENTRE

3. KERROSSECOND FLOOR


1 2008 47

7Ravintolasalissa uudet ja vanhat rakenteet limittyvät toi-siinsa. Vanhat betonirakenteet on hiekkapuhallettu Verka-tehtaan eri tiloissa esiin ja ne luovat miellyttävän karhe-an, rosoisen tunnelman kontrastina muiden materiaalienja värien kanssa.

8Leikkaus Vanaja-salin kohdalta. Salin katsomo on raken-nettu muunneltavaksi moneen eri käyttöön. Paikkoja on500 -700 kuulijalle.

7

8

Voitto Niemelä


1 200848


1 2008 49

9Uuden Vanaja-salin ja vanhaan tehdaskiinteistöön perus-korjattujen koulutustilojen väliin jää lasikatteinen aula,ns. lasipiha. Aula liittyy myös osaksi Verkatehtaan alueenlävistävää mutkittelevaa jalankulkureittiä. Näyttävä paikallavalettu lautamuottipintainen betoni-nen pääporras johdattaa toiseen kerrokseen ja lämpiöti-loihin. Aulan toinen, pihalle johtava portaikko on tehtyelementtirakenteisena, jonka betoniaskelmat on pinnal-taan hiottu. Verkatehtaan ensimmäisen kerroksen aula-, käytävä- jamuiden yleisötilojen lattiat on tehty betonista. Lattianpinta on teräshierretty ja sen suojakäsittelynä on himmeävahaus. Aulan lattiassa portaiden alussa on Olli Larjon,Anssi Taulun ja Olli Jalosen suunnittelema Musta aurinko-taideteos.

10Näkymä pääsisäänkäynnille ja eteisaulaan, josta kuvassaoikealle sijoittuvat ravintolatilat ja vasemmalle info- jalipputoimisto.

11Paikallavalettu lautamuottipintainen porras on lasipihanaulatilassa kuin veistos.9

5

11

10

Voitt

o N

iem

elä

Mar

itta

Koiv

isto

JKM

M A

rkki

tehd

it Oy


1 200850

13

12

Jaak

ko W

est

Jaak

ko W

est


1 2008 51

VANHOJA PIIRUSTUKSIA EI JUURI OLLUTVerkatehtaan rakennesuunnittelusta vastasivat Va-hanen Yhtiöihin kuuluvat AT Yhtiö Oy ja Insinööri-toimisto Mikko Vahanen Oy. Hämeenlinnalaisen ATYhtiön toimitusjohtaja Matti Kivinen kertoo, ettärakennesuunnittelija kävikin työmaalla lähes päivit-täin: ”Kolmessa vaiheessa rakennetuista vanhoistarakenteista ei ollut juuri piirustuksia, niinpä ne pitiensin kaivaa esiin ja suunnitella vasta sitten. Siinävaiheessa oli yleensä jo kova kiire”, hän toteaa.

Rakennesuunnittelun kannalta vaativuutta lisäsierityisesti rakentaminen vanhan rakennuksen vie-reen ja osittain rungon sisäpuolelle. ”Laajennus ta-vallaan tunkeutuu vanhan rakennuksen sisään.”

Korjausosassa ei Kivisen mukaan tehty kovinsuuria rakenteellisia muutoksia: ”Hissikuilu raken-nettiin ja tehtiin tietysti aukotuksia. Vanha runkohiekkapuhallettiin. Kun peittäviä alaslaskuja eitehty, runko on nyt esillä näyttävästi.

Rakenteellisesti kriittisimmät kohdat olivat Kivi-sen mukaan perustuksissa: Kun uusi runko tunkeu-tui vanhan rungon sisään, vanhojen pilarien vie-reen, jouduttiin uuden rakennuksen perustuksiatuomaan osittain alemmaksi kuin vanhan rakennuk-sen perustukset.

MONIMUTKAISIAPAIKALLAVALURAKENTEITAPaikallavaluja Verkatehtaassa tehtiin runsaastisekä perustuksissa että konserttisalissa muun mu-assa katsomorakenteissa ja orkesterisyvennykses-sä, joka ulottuu pohjavedenpinnan alapuolelle.

Konserttisalia Kivinen kuvaa rakennuksen sisälläolevaksi omaksi laatikoksi. Salin rungon muodosta-vat pääkannattajina elementtipilarit ja esijännitetytI-palkit. Kattona on liittolaatta. 200 mm paksut kor-keat seinät paikallavalettiin kolmena valukertana.Rakenne, jossa ei ole mitään läpimenevää, onkin

ääneneristyksen kannalta hyväPaikallavalurakenteita Kivinen kuvaa varsin mo-

nimutkaisiksi: ”Se tarkoitti rakennesuunnittelijalle,että oli paljon piirrettävää.”

Yhteistyötä arkkitehdin kanssa hän kiittää erit-täin hyväksi ja tiiviiksi. Lopputulos osoittaakin, ettädetaljeja on hiottu perusteellisesti.”

Kohteen bruttoala on runsaat 10 300 neliötä jatilavuus noin 56 000 kuutiota. Rakennuskustannuk-set olivat noin 30 miljoonaa euroa (alv 0). Rakennut-taja oli Hämeenlinnan kaupungin Tekninen virasto,ja rakennuttajakonsulttina ISS-Proko Oy. Toteutusoli pilkottu useampaan urakkaan.

12, 13Osa vanhoista rakennuksista oli perustettu maanvarai-sesti, osa puupaaluille. Suuri konserttisali voitiin perus-taa maanvaraisesti. Maaperä oli kuitenkin saastunut jasuuria massanvaihtoja jouduttiin tekemään myös raken-nuksen sisällä.

14, 15Salin rungon muodostavat pääkannattajina elementtipila-rit ja esijännitetyt I-palkit. Kattona on liittolaatta. Seinätvalettiin paikalla rungon kanssa yhtenäiseksi massiivira-kenteeksi, joka on irti muista rakenteista. Ns. kaksinker-taisella rakenteella, jonka betoniseinien vahvuus on noin200 + 200 mm ja välissä noin 50-100 mm rako, varmistet-tiin ettei ääni kulkeudu runkoa pitkin. Betonirunkourakoit-sijana toimi Fira Oy.

14

15

Jaak

ko W

est

Jaak

ko W

est


1 200852

16

17

18

17, 18Rakennesuunnittelun kannalta vaativuutta lisäsi erityi-sesti rakentaminen vanhan rakennuksen viereen ja osit-tain rungon sisäpuolelle. Laajennus tavallaan tunkeutuuvanhan rakennuksen sisään. Vanhojen pilarien viereen,jouduttiin uuden rakennuksen perustuksia tuomaan osit-tain alemmaksi kuin vanhan rakennuksen perustukset.

Arno de la Chapelle

Jaak

ko W

est

Jaak

ko W

e st


1 2008 53

20

16Uusien betoniseinien pinnat on tehty hallitun karheaksi.Betoniseinien takaa löytyvät vaatesäilytys- ja wc-tilat.

19, 20Lasipihan aulan betonilattiassa on kirjailija Olli Jalosen,kuvanveistäjä Olli Larjon ja kuvanveistäjä Anssi Taulunsuunnittelema Musta aurinko -taideteos. Musta aurinko -teos on koottu sadoista mustaan väribetoniin upotetuista,kierrätetyistä metalliesineistä. Eri tavoin kuluneet ja kiil-lottuneet kappaleet kertovat aikojen päällekkäisyydestä.Musta aurinko on kuva auringonpimennyksestä sinä het-kenä, kun sen reunaan syntyy ns. timanttisormus, kirkasvälähtävä säde. Teoksen heijastuma on nähtävissä myösaulan tiiliseinässä (kuvassa 16).

19 Voitto Niemelä

Mar

itta

Koiv

isto


1 200854

HÄMEENLINNA VERKATEHDAS ARTS FACTORY

Verkatehdas is a new cultural and congress centre indowntown Hämeenlinna. The new concert hall and cine-ma facilities, and the renovation project of two old brickbuildings were implemented on the basis of the winningentry submitted by Architects JKMM Oy to the architectu-ral competition arranged prior to the project. Constructionwork started in July 2005, and the Arts Factory was inau-gurated in the summer of 2007.

The new facilities repeat the form themes of the ran-domly expanded factory complex, in which the oldestparts date back more than one hundred years. The archi-tectural appearance of the Arts Factory is based on care-fully thought out overlapping of the old and the new. Theobjective is a cultural and congress centre that comple-ments and integrates the townscape, and is distinguishedfrom the old factory area as a reformed component thatstill retains its old character. The new activities are visi-ble as modern details in the setting created by the oldstructures.

The repairs of the buildings were carried out preserv-ing the old rough spirit of the factory milieu. Old struc-tures that were left visible include e.g. roof beams in thefoyers and in the restaurant.

The materials of the new sections supplement thecoarse material palette of the area. The frame of the newbuilding is made primarily of concrete. The façades of theconcert hall are covered with perforated Corten steelsheeting with a rusty surface. Most of the façades of thecinema centre and the auxiliary parts are of brick in imita-

tion of the old factory façade, combined with colouredand clear glass sections. The shelter over the courtyardthat serves as the spatial core of the complex is alsomade of glass.

Hardly any drawings were available of the old struc-tures that had been built in three stages, and the projecthad to be started by digging up these drawings beforedesign work could commence. As far as structural designwas concerned, the location of the new building besidethe old building, and partly inside its frame, posed an ad-ditional challenge.

The foundations constituted the most critical structuralareas. With the new frame supported inside the existingframe next to the old columns, the foundations of the newbuilding had to be placed partly on a lower level than theold foundations.

Cast-in-situ technology was used abundantly at theArts Factory in both foundations and the concert hall,where e.g. the grandstand structures and the orchestrapit that reaches below groundwater level were imple-mented as cast-in-situ structures.

The concert hall is a “separate box” inside the build-ing. The frame of this box consists of precast columns andpre-stressed I beams as main bearers. The roof is a com-posite slab, and the 200 mm thick tall walls were pouredon the site in three different pouring operations. As thereare no penetrations in the structure, it ensures for its partgood sound insulation.

21, 24Betoniseiniin on maalattu ilmeikkäät eri toimintojenopastetunnisteet. Lasipihan aulan istuinpenkit ovat myösbetonia.

22Info- ja lippukassatilojen lattiamassassa on mukana bitu-mia, koska vanhan lattiarakenteen päälle piti tehdä ohuthalkeilematon pintakerros. Betoni- ja asfalttibetonilattioi-den urakoitsijana toimi Hämeen Rakennus ja Korjaus Oy.

23Betonilattioihin on sijoitettu talon toimintojen opasteita.

21

22

23

Patri

k Ra

sten

berg

er

Mar

itta

Koiv

isto

JKM

M A

rkki

tehd

it Oy


1 2008 55

24

Patri

k Ra

sten

berg

er


1 200856

Sveitsiläinen arkkitehti Peter Zumthor on eurooppa-laisen nykyarkkitehtuurin rohkea, lähes viimeinensamurai. Hänen toimistonsa uusia suurempia töitäon Kunstmuseum Kolumba Kölnissä.

Kölnin lounaispuolella, Wachendorfin kylässä,keskellä rauhallista maaseutua on vuonna 2007 vi-hitty käyttöön vaatimaton, mutta hienostunut py-hiinvaelluskappeli. Se on omistettu Sveitsin suoje-luspyhimykselle. Hän oli alkuperäiseltä nimel-tään Niklaus von Flüe, sittemmin Bruder (Veli)Klaus. Hän luopui maallisesta urastaan raatimiehe-nä ja maanviljelijänä vuonna 1467 ollessaan 50-vuotias. Hän kuoli vuonna 1487. Pyhimykseksi hänetjulistettiin virallisesti vasta vuonna 1947.

Arkkitehti Zumthorin tilaajina toimivat aviopariHermann-Josef ja Trudel Scheidtweiler, joiden mail-le kappeli on pystytetty. Päätös kappelin rakennut-tamisesta on jo kymmenen vuotta vanha. Scheidt-weilerin silmiin osui sattumalta Frankfurter Allge-meine -sanomalehden artikkeli tuolloin vielä vä-hemmän tunnetusta Peter Zumthorista, joka juuri olivoittanut Kölnin taidemuseokilpailun.

BRUDER KLAUS KAPELLE– YKSINÄINEN BETONIKAPPELI NIITYLLÄ

Tarja Nurmi, arkkitehti SAFA

Tarkoitus oli rakentaa pieni kappeli pyhiinvaelta-jien hartaus- ja mietiskelypaikaksi. Zumthor halusikappelista myös muistomerkin itse rakennuttajille.Hän päätti, ettei hanketta anneta anonyymin, tarjo-uskierroksen perusteella valitun rakennusliikkeentoteutettavaksi. Näin hän halusi rakennustavanmyötä nivoa siihen myös muita merkityksiä.

Kun tieto vielä kesken olevasta hankkeesta sit-ten Kolumba -museon vihkiäisten aikoihin levisi,tuli pieni maaseutupaikka niittyineen ja peltoineenrunsaan huomion kohteeksi. Ihmiset eivät ymmärtä-neet rakennuksen todellista luonnetta ja tarkoitus-ta. Alkoi jopa ilmetä käsittämättömiä paineita turis-tibussien paikoitusalueen rakentamiseksi kappelinlähelle. Zumthor sai onneksi tämän estettyä.

Kappeli vihittiin viime keväänä käyttöönsä ilman,että uudesta Kölnin taidemuseosta kiinnostuneetarkkitehtuurimatkaajat busseissaan tai autoissaansaivat säädeltyä paikan ja alueen tunnelmaa. Kap-peli sijaitsee muutenkin syrjässä valtaväyliltä. Jul-kinen liikenne ulottuu sen lähettyville vain satun-naisesti, joten kysymyksessä on aito pyhiinvaellus-paikka.

Rakennus on ulkoiselta hahmoltaan yksinkertai-nen, punertavan okran värinen ja pohjamuodoltaanviisikulmainen. Sen sakraali luonne paljastuu vainsen kolmion muotoisen oviaukon myötä. Kauempaakatsoen vertikaali möhkäle vaikuttaa monoliittimai-selta talousrakennukselta – jopa siilolta.

YLI SATA PUUNRUNKOAJA SULLOTTUA BETONIARakennuksen perusmateriaalina on betoni. Koko-naisuus on toteutettu siten, että ontelomaisen sisä-tilan muoto on ensin luotu yli sadan kuusenrungonavulla, vähän kuin kotaa tekemällä, mutta siten ettärungot ovat tiiviisti kiinni toisissaan.

Sen jälkeen on runkojen ympärille, 12 metriä kor-kean ulkokehän muodon määrittävän muotin sisälläsullottu vaiheittain 50 senttimetrin paksuisia beto-nikerroksia päällekkäin yhteensä 24. Rakennustyönovat suorittaneet paikalliset asukkaat ja metodivastaa alueen perinteistä rakennustapaa. Jopa elä-keikään ehtineet talonpojat olivat mukana sekoitta-massa sementin, paikallisen hiekan ja soran yhdis-telmää, josta varsinainen rakennuksen betonimas-sa ja väriltään punertava ulkoinen hahmo tehtiin.

1

1Arkkitehti Peter Zumthorin suunnittelema pyhiinvaellus-kappeli Bruder Klaus Kapelle sijaitsee Wachendorfin ky-lässä, keskellä rauhallista maaseutua.

2Kappelin 12 metriä korkeassa monoliittimaisessa julkisi-vussa näkyy 50 senttimetrin paksuisia betonikerroksia yh-teensä 24. Betonikerrokset on sullottu päällekkäin vai-heittain kahden vuoden aikana. 2

Valo

kuva

t, ph

otos

: W

alte

r Mai

r

Architekturbüro Peter Zumthor

BET0801 s056-63 TarjaNurmi 27.3.2008, 17:2756

1 2008 57

2

BET0801 s056-63 TarjaNurmi 27.3.2008, 17:2857

1 200858

3Kappelin pituusleikkaus

4Kappelin pystyleikkaus. Valo sisätilaan tulee katon ovaa-linmuotoisen valoaukon kautta.

5Kappelin viiskulmainen pohjamuoto. Ontelomaisen sisäti-lan muoto on luotu yli sadan kuusenrungon avulla, vähänkuin kotaa tekemällä, mutta siten että rungot ovat tiiviistikiinni toisissaan.

6Punertavan betonijulkisivun massassa on käytetty paikal-lista hiekkaa ja soraa. Julkisivussa näkyy selvästi 50 sent-tiä korkeat valukerrat, yhteensä 24 kerrosta. 6

3 4

5




BET0801 s056-63 TarjaNurmi 27.3.2008, 17:2858

1 2008 59

6

mthor

BET0801 s056-63 TarjaNurmi 27.3.2008, 17:2859

1 200860

7, 8Julkisivun sävykkäät betonikerrokset muodostavat mo-noliittisen rakenteen. Kolmiomaisesta oviaukosta avau-tuu kappelin sisätila mustaksi hiiltyneine rosoisine beto-nipintoineen.

TULEENSisätila on toteutettu poikkeavalla tavalla, vaikkamuotista tässäkin on ollut kysymys. Betonimassanjähmetyttyä sisätilan muovanneet puut on sytytet-ty tuleen ja niiden on annettu palaa kokonaan,mutta hitaasti. Palaminen kesti reilut kaksi viikkoaja mahdollisimman hermeettisesti siten, että kap-pelin oviaukko oli kiinni.

Palon päätyttyä näkyviin jäivät kappelin interi-öörin muodostavat puun runkojen negatiivit. Pa-lamisen jäljiltä syntyneihin koloihin on sijoitettuperinteiseen tapaan puhallettuja lasinkappaleita,jotka hohtavat ylhäältä tulevassa, aina vaihtu-vassa valossa. Vaikutelma muistuttaa verhoa taiesirippua.

Jäljelle on jäänyt maaginen, tummanpuhuvaontelo. Sisään tullessa tilan tunnelma on synkkä,luolamainen. Peremmälle edetessään kävijä nä-kee kuin valoa tunnelin päässä: 12 metrin korkeu-dessa häämöttää valoaukko, josta myös sataa si-sään. Lattia on lyijyä ja muodostaa pinnaltaankuin virtaavan puron. Kappelissa on yksinkertai-nen puupenkki ja vapaasti sijoitettu naisen päätäesittävä, kuvanveistäjä Hans Josephsonin luomaveistos.

Koska Bruder Klaus on Zumthorin äidin suosik-kipyhimys, suunnitteli arkkitehti kappelin ilmansuunnittelupalkkiota. Suomessa pitämässään lu-ennossa hän sanoi saamiensa kansainvälistenpalkintojen mahdollistavan tällaisten pienimuo-toisten töiden tekemisen.

Vaikka suunnittelutyö on ollut ikään kuin il-maista, on arkkitehti vastaavasti edellyttänyt,että kaikki aikatauluun, tekotapaan ja yksityiskoh-tiin liittyvät asiat pysyvät hänen vastuullaan jakontrollissaan.

Lopputulos on tiukan geometrisen muodon jamystisen, orgaanisen sisätilan yhdistelmä – pai-kalleen ja paikallisten ihmisten avulla syntynyttänykyarkkitehtuuria, jonka kaltaista harvoin voi ko-kea. Muoto ei ole itsetarkoitus, vaan se aukeaaeritoten niille, jotka tuntevat Bruder Klausin hen-kilöön liittyvän tarinan ja sen mystiikan.

Kappeli sijaitsee Mechernich-WachendorfissaEifelissä Nordrhein-Westfahlenin osavaltiossa.

7

8

BET0801 s056-63 TarjaNurmi 27.3.2008, 17:2960

61betoni 1 2008

9 9Kappelin kalustus on yksinkertainen. Naisen päätä esittä-vä veistos on kuvanveistäjä Hans Josephsonin. Kappelinlattia on tehty lyijystä ja pinnaltaan se on kuin virtaavapuro.

BET0801 s056-63 TarjaNurmi 27.3.2008, 17:2961

62 betoni 1 200862

10

10Valo kappeliin tulee ovaalinmuotoisen valoaukon kautta.Palaneiden puunrunkojen pintastruktuuri toistuu betonis-sa ja musta hiiltynyt väri luo mystisen tunnelman 12 met-riä korkeaan sisätilaan.

BET0801 s056-63 TarjaNurmi 27.3.2008, 17:3062

638 betoni 1 2008

11, 12Sisäänkäynti kappeliin avautuu onkalomaisesti. Mustienbetoniseinien vaikutelma muistuttaa verhoa tai esirip-pua. Palamisen jäljiltä syntyneihin koloihin on sijoitettuperinteiseen tapaan puhallettuja lasinkappaleita, jotkahohtavat ylhäältä tulevassa, aina vaihtuvassa valossa.

0

BRUDER KLAUS KAPELLE– A LONELY CONCRETE CHAPEL ON A FIELD

The modest but refined pilgrimage chapel of Bruder KlausKapelle stands in a peaceful countryside setting south-west of Cologne. The chapel was designed by the Swissarchitect Peter Zumthor and inaugurated last year. Zumt-hor is a bold representative of contemporary European ar-chitecture, almost the last samurai. The art museumKunstmuseum Kolumba in Cologne is an example of therecent major projects of his agency.

The external appearance of the chapel is a simple pen-tagon, reddish ochre in colour. The sacral nature of thebuilding is only revealed by the triangular door opening.Seen from a distance, the vertical block appears a specialmonolithic outdoor building, such as a silo.

The basic material in the building is concrete. The ove-rall implementation was based on a hollow interior spacecreated by means of more than one hundred spruce logsplaced tightly against one another. The logs were thencovered by 24 layers of concrete poured in stages usingformwork that determined the form of the external frame.Local inhabitants were employed in the building projectand the method follows the traditional building practiceof the region.

The interior space has been realised in an exceptionalmanner, although a concrete form was used there aswell. After the fresh mixture of sand and cement hadcooled down, the logs were set on fire and allowed toburn completely, but at a slow rate. When the fire diedout, negatives that create the interior of the chapel wereall that remained of the logs. Glass items produced usinga traditional blowing technique were placed in the re-cesses created in the fire.

What is left is a magic, almost ominously black cavity.The atmosphere feels dark, cave-like when one entersthe chapel, but then a light appears as if at the end of atunnel: an opening at a height of 12 metres allows lightinside, and rain as well. The floor is made of lead andcreates a spring-like surface. Furniture in the chapelconsists of a simple wooden bench, and a freely locatedsculpture of a woman’s head created by Hans Josephson.

As the chapel is dedicated to the Patron Saint ofSwitzerland, Bruder Klaus, who is the favourite saint ofZumthor’s mother, the architect designed the chapelgratuitously. In a lecture he gave in Finland he said thatthe fees he earns from international commissions makeit possible for him to accept this kind of smaller projects.

11

12

BET0801 s056-63 TarjaNurmi 27.3.2008, 17:3063

1 200864

Vantaalle, Helsinki-Vantaan lentokentän kupee-seen valmistuu Itellan logistiikkakeskuksen palve-luvaraston 5. vaihe. Samassa yhteydessä tehdäänmyös muutostöitä jo olemassa olevaan vaihe 4:äänmuun muassa lastauslaitureita muuttamalla ja laa-jentamalla.

Rakennustyöt kohteessa aloitettiin vuoden 2006joulukuussa ja kohde luovutettiin tilaajalle tammi-kuun 31. päivänä 2008.

KOLME NELIÖNMUOTOISTA LOHKOARakennuksen muoto koostuu kolmesta neliönmuotoisesta lohkosta, joista yksi on kaksikerroksi-nen. Kaksikerroksiseen osaan tulee myös pakka-ustoimintaa. Palveluvaraston pinta-alasta 8500 m2

eli 2/3 toimii korkeavarastona ja 1/3 on rakennettukaksikerroksisena. Kerrosneliöitä kohteessa onyhteensä 17 120 m2.

Logistiikkakeskuksen pystyrunko on tehty teräs-betonipilareilla. Ulkoseinärakenteet on tehty pelti-villa -elementeillä. Yläpohjarakenteena on betoni-nen I-palkki, jonka varassa on teräksinen ristikko.Keskuksen kaksikerroksisen osan välipohjana toi-mii TT-laatta teräsbetonisten palkkien ja pilareidentukemana.

Korkeavarastossa pilarijako on 22 metrin ruu-duissa. Pilarilta pilarille tehtiin valuvaiheessa lii-kuntasaumat liikuntasaumaraudoittein. Moduuli-ruutu jaettiin edelleen yhdeksään osaan sahasau-moilla. Kutistumasaumat sijoitettiin 6-8 metrin vä-lein siten, ettei jakoon muodostunut neljän ruudunristeystä.

MAANVARAINEN LATTIATERÄSKUITURAUDOITUKSELLALogistiikkakeskukseen tehtiin paljon betonilattiaa.Alakerrassa lattia tehtiin maanvaraisena raken-teena. Maanvaraisen laatan vahvuus oli 180 mmja reuna-alueilla 200 mm. Maanvarainen lattiatehtiin teräskuituraudoituksella, kuituja käytettiin35 kiloa betonikuutiolle. Kuitutyyppinä käytettiinTF HE 50/1,0mm (Top Floor Limited). Urakoitsijatoimitti teräskuidun tonnin suursäkeissä suoraanbetoniasemalle annostelua varten. Lattiat tehtiinsirotepintaisina ja sirotteessa oli mukana muunmuassa kovaa kiviaineista korundia lisäämässäkulutuskestävyyttä.

Betonin runkoaineen maksimiraekoko oli 32 mm.Työmaapäällikkö Matti Virkin mukaan lattiaura-koitsija kiinnitti huomiota myös lattiavaluun käyte-tyn betonin laatuun ja suhteutukseen. Urakoitsija

LOGISTIIKKAKESKUKSEN LAAJENNUKSESSA RUNSAASTI BETONILATTIAPINTAA

Petri Mannonen, diplomi-insinööriprojekti-insinööri, Betonitieto Oy

1Vantaalle, Helsinki-Vantaan lentokentän kupeeseen val-mistuu Itellan logistiikkakeskuksen palveluvaraston 5.vaihe. Kerrosneliöitä kohteessa on yhteensä 17 120 m2.

2Logistiikkakeskuksen pystyrunko on tehty teräsbetonipi-lareilla. Keskuksen kaksikerroksisen osan välipohjana toi-mii TT-laatta teräsbetonisten palkkien ja pilareiden tuke-mana. Maanvaraisen betonilaatan vahvuus on 180 mm jareuna-alueilla 200 mm. Maanvarainen betonilattia tehtiinteräskuituraudoituksella ja lattian pinnassa on käytettysirotetta.

3Kutistumissauma kantavan pilarin kohdalla. Liikuntasau-moja tehtiin pilarijaon mukaan eli 22 metrin välein.

1

BET0801 s064-69 Mannonen 28.3.2008, 13:5764

1 2008 65

2

3

Valo

kuva

t: Pe

tri M

anno

nen

BET0801 s064-69 Mannonen 28.3.2008, 13:5865

1 200866

4

5

BET0801 s064-69 Mannonen 28.3.2008, 13:5866

1 2008 67

4Kaksikerroksisen osan maanvaraista lattiaa.

5Korkeavaraston aluetta lastauslaitureineen.

6Maanvaraisen lattiarakenteen rakenneleikkaus.

7Sahasaumojen sijoittelussa pyrittiin välttämään neljänruudun risteystä.

kävi huolellisesti läpi muun muassa valmisbetoni-toimittajan runkoaineiden varastointitavan, runko-aineiden lämpötilat ja kosteudet.

Koska tila toimii korkeavarastona ja hallissa ontrukkiliikennettä, lattialle on asetettu korkea laatu-luokka, A-2-35. A-luokitus tarkoittaa suurinta tasai-suusvaatimustasoa, kulutuskestävyysluokka onpuolestaan toiseksi vaativin.

900 NELIÖN PÄIVÄVAUHTIBetonilattiaurakoitsija toimitti kohteeseen myöslattian liikuntasaumaraudoitteet, teräskuidut ja si-rotteen. Betonilattiaurakoitsijana oli virolainenMPT Building Ltd. Valmisbetonin logistiikkakeskuk-sen lattiavaluihin toimitti Rudus Oy. Projektinjohto-urakoitsijana toimi SRV Viitoset Oy.

Yhden päivän aikana betonoitavan alueen pinta-ala oli noin 900 neliötä. Aamupäivän aikana betoninlevytysporukka levitti betonimassan Laserscreed-levityskonetta käyttäen. Kun massa oli saatu ajet-tua oikeaan tasoon, toinen ryhmä alkoi hiertää heli-kopterilla massaa kerran läpi. Pintasirote levitettiinpintaan ja sen jälkeen lattia hierrettiin helikopteril-la useaan kertaan läpi. Hierron jälkeen betonipin-nalle levitettiin sumutettava jälkihoitoaine.

Maanvaraisen laatan betoni siirrettiin valupai-kalle betoniautolla ja purettiin rännipurkuna suo-raan valupaikalle. Rakennuksen ulkoseinän sokke-liin oli jätetty valuja varten betoniauton suuruinenaukko, joka lattian teon jälkeen rakennettiin um-peen. Toisen kerroksen lattian pintavaluun betonipumpattiin.

Lattiavalun jälkeen aluetta ei saanut kuormittaakahteen viikkoon. Näin osaltaan pyrittiin turvaa-

6

7

BET0801 s064-69 Mannonen 28.3.2008, 13:5867

68 1 200868

8

maan betonin varhaislujuuden kehitys.

PINTALAATTA TOIMII OSANAVÄLIPOHJAN KANTAVAA RAKENNETTAToisen kerroksen TT-laatan pintaan valettiin 70 -120 mm paksu pintalaatta sirotepintaisena. TT-laa-tan päällä käytettiin raudoitteena tavallista raudoi-tusta kuidun sijaan. Pintalaatta toimii osana väli-pohjan kantavaa rakennetta. Osa toisen kerroksenpintabetonoinnista tehtiin rakennusvaipan vielä ol-lessa auki, kun taas muut logistiikkakeskuksen latti-at ja pintabetonoinnit pystyttiin tekemään katonalla suojaisissa olosuhteissa.

Nyt tilat on otettu käyttöön ja kohteen lattiapin-tojen toteutuksen ja laadun voi todeta hyvin onnis-tuneiksi.8

Korkeavarastossa pilarijako on 22 metrin ruuduissa. Pila-rilta pilarille tehtiin valuvaiheessa liikuntasaumat liikun-tasaumaraudoittein. Moduuliruutu jaettiin edelleen yh-deksään osaan sahasaumoilla. Kutistumasaumat sijoitet-tiin 6-8 metrin välein siten, ettei jakoon muodostunut nel-jän ruudun risteystä. Hallissa on trukkiliikennettä, jotenlattialle on asetettu korkea laatuluokka, A-2-35.

BET0801 s064-69 Mannonen 28.3.2008, 13:5868

698 1 2008

EXTENSION OF LOGISTICS CENTREPRODUCES PLENTY OF FLOOR SPACE

Stage 5 of Itella’s (Finnish Mail) logistics centrewas completed in Vantaa, next to the Helsinki-Van-taa Airport in January 2008. The total floor area ofthe extension is 17 120 m2, with plenty of concretefloor space. On the ground floor the floor is sup-ported on the ground. The floor slab is 180 mmthick, 200 mm in edge areas. Steel fibre reinforce-ment was used in the floor, with 35 kg of steel fib-res embedded in every cubic metre of concrete. Thecontractor delivered the steel fibres in 1000-kgsacks directly to the mixing plant where it was mi-xed in the concrete.

The floors were implemented with a toppingthat consists of e.g. hard corundum aggregate toimprove the wear resistance of the floors.

As the building is used as a high-rise storagewith trucks operated inside the facility, the floorwas to meet the strict requirements of quality class

9Logistiikkakeskuksen kaksikerroksisen osan yläkerros ontarkoitettu pakkaustoiminnalle. Toisen kerroksen TT-laa-tan pintaan on valettu 70 - 120 mm paksu pintalaatta,joka toimii osana kantavaa rakennetta. Lattian pintaan onhierretty sirotetta kulutuskestävyyttä lisäämään.

9

A-2-35. Class A implies the highest level ofrequirements in terms of evenness, while therequired wear resistance is of the second highestclass.

An area of ca. 900 square metres was poured inone day. The concrete for the floor slab supportedon the ground was transported to the site in a mixertruck and poured directly from the truck using adropchute. On the first floor a 70 – 120 mm toppingslab was poured on the surface of the TT slab.Ordinary reinforcing bars were used on top of the TTslab instead of fibres. The top slab acts as part ofthe load-bearing structure and it was poured usinga pouring pump.

BET0801 s064-69 Mannonen 28.3.2008, 13:5969

1 200870

Yhä useammin tulee vastaan tilanteita, joissa ra-kenteiden ääneneristävyyden on oltava erittäinhyvä. Tämä on seurausta rakentamisesta, jossa hy-vin eri tyyppisiä tiloja ja toimintoja sijoitetaan sa-maan rakennukseen. Toisaalta ihmisten melutietoi-suus on lisääntynyt ja huonoista olosuhteista vali-tetaan yhä herkemmin. Rakennukset, joissa tarvi-taan normaalia parempaa ääneneristävyyttä, tulisiaina suunnitella siten, että niissä on osaava akus-tikko mukana projektin alusta asti. Normaalia pa-rempi ääneneristävyys matalilla taajuuksilla johtaaaina kivirakenteisiin.

Tässä artikkelissa käsitellään toisaalta kohteita,joissa on kovat ääneneristysvaatimukset. Ja toi-saalta kohteita, joissa rakentamisen muuttuneetkäytännöt ovat johtaneet tilanteisiin, joissa raken-teiden ääneneristävyydet eivät ole sitä mitä niidenon oletettu olevan.

MÄÄRÄYKSET :

SRakMK C1-1998RakMK C1 linjaa ”Rakennuksen suunnittelussa jarakentamisessa on hyvien ääniolosuhteiden saa-vuttamiseksi otettava huomioon ääneneristyksenlisäksi myös muut rakennuksen tai tilan ääniolo-suhteisiin vaikuttavat tekijät, kuten melulähteenvoimakkuus ja tilojen keskinäinen sijoittelu”(kohta 1.4.1). Lisäksi ohjeena on: ”Mikäli tilassa,jossa melu syntyy, enimmäisäänitaso LA,max voitoistuvasti olla suurempi kuin 80 dB, ympäröivientilojen tarvittava suojaus melulta määritetään jasuunnitellaan tapauskohtisesti”.

Asumisterveysohje (STM 2003)Asuntoterveysohje rajaa melutasoja asunnoissaseuraavasti:1) Tiloille, joissa nukutaan, pientaajuisen yöaikai-

sen melun enimmäisarvot ovat Taulukon 1. mu-kaiset (Ohjeen luku 5.3, taulukko 3):

2) Lisäksi alkuyön (klo 22-02) LAeq,1h -tasojen tulisiolla korkeintaan 25 dB(A) silloin kun musiikki-melu on selvästi erotettavissa, so. kun jatkuvahyväksyttävissä oleva taustamelu ei peitä sitäkuulumattomiin.

MISSÄ KOVAT VAATIMUKSETTULEVAT VASTAANYli 80 dB äänitasot eivät ole mitenkään harvinaisia.Äänitasot ylittävät tason 80 dB(A) tavallisesti esi-merkiksi yökerhoissa, diskoissa, tanssiravintolois-

KIVIRAKENTEILLA ÄÄNENERISTÄVYYTTÄ

Heikki Helimäki, diplomi-insinööri, FiseMikko Kylliäinen, tekn.lis., FiseHelimäki Akustikot Oy

1

2

3

4

5

Kaista / Hz 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200 Leq,1h / dB 74 64 56 49 44 42 40 38 36 34 32

Taulukko 1.Yöaikaisen pientaajuisen melun enimmäistasot.(Huom! alkuperäisessä julkaisussa on taulukko 3:ssa virheellisesti A-painotus keskiäänitasossa)

2Yöaikaisen pientaajuisen melun sallitut enimmäistasot.

1Kino Tapio on toiminut Joensuussa vuodesta 1927.

Valo

kuva

t: M

ikko

Kyl

liäin

e n

BET0801 s070-74 Helimaki 27.3.2008, 17:3870

1 2008 71

sa, karaokeissa, pubeissa, liikuntatiloissa, kuntosa-lien ryhmäliikuntatiloissa, elokuvateattereissa, päi-väkodeissa, nuorisotiloissa.

Näissä tiloissa tulee tapauskohtaisesti selvittäätarvittava ääneneristystaso. Aikaisemmissa määrä-yksissä ollutta suurinta 60 dB eristysvaatimusta eienää ole. Nykyisellään ääneneristysvaatimuksetsaattavat asettua tasolle 75-80 dB.

ESIMERKKINÄ KINO TAPIO, JOENSUUKino Tapio on toiminut Joensuussa vuodesta 1927.Uuden elokuvakeskuksen ja liike- sekä asuinraken-nuksen rakentaminen ajoittui vuosille 2003-2005.

Lähtökohtana oli että vanhan elokuvateatterinviereen rakennetaan uusi rakennus, jonka kellariintulee kolme uutta elokuvasalia. Katutasoon tuli lii-ketiloja ja toisesta kerroksesta ylöspäin asuinhuo-neistoja. Vanha katutasossa oleva elokuvateatterisijaitsee uuden rakennuksen vieressä ja liittyy uu-teen keskukseen ollen elokuvakeskuksen neljäselokuvasali.

Asetetut vaatimuksetSuunnittelun lähtökohtana oli asumisterveysohjeenvaatimusten täyttäminen, eli asunnoissa äänitasoon alle 25 dB(A) elokuvateatterista ja matalien ää-nien sallittuja tasoja ei saanut ylittää.

Suunnittelun alkuvaiheessa mitattiin yhden toi-mintaelokuvan äänitaso, joka on esitetty kuvassa 2.

RakenneratkaisutKohteessa oli akustinen suunnittelija mukana alus-ta asti. Vaikeimmaksi ongelmaksi osoittautui hyvinnopeasti pientaajuisen melun eristäminen. Lasken-nallisesti selvitettiin kevyempiä ratkaisuja, muttaainoaksi toimivaksi osoittautui elokuvateatterienrakentaminen betonisina huone-huoneessa raken-teina, jokainen sali omana rakenteenaan.

Käytetyt rakenteet olivat noin 200 mm betonia,200 mm villaa ja 200 mm betonia + huoneakustisetvaimennusrakenteet kuvan 5 mukaisesti.

Betoniset huone-huoneessa rakenteet tuettiinrakennuksen rungosta Sylomer ja Sylodyn -kais-toilla, jotka mitoitettiin joka kohtaan erikseenkuormituksen mukaan. Betonisen huoneen sisälletehtiin sitten elokuvateattereiden huonevaimen-nusratkaisut.

Rakentamisen aikana kohteessa pidettiin useitatarkistuksia, joissa varmistettiin rakenteiden eril-lään pysyminen.

3Uuden elokuvakeskuksen ja liike- sekä asuinrakennuksenrakentaminen ajoittui vuosille 2003-2005. Vanhan eloku-vateatterin viereen rakennettiin uusi rakennus, jonka kel-lariin tuli kolme uutta elokuvasalia. Katutasoon tuli liiketi-loja ja toisesta kerroksesta ylöspäin asuinhuoneistoja.

2

3

4Elokuvan keskiäänitaso (lineaarisena).

5Elokuvateatterin rakenteet.

BET0801 s070-74 Helimaki 27.3.2008, 17:3871

1 200872

MittauksetKohteessa tehtiin sen valmistuttua perusteellisetmittaukset, joissa selvitettiin mm. elokuvateatteri-en ja asuntojen välistä ääneneristävyyttä. Mitta-uksia varten elokuvasaleihin tuotiin äänentoisto-järjestelmä, jolla tavallisesti hoidetaan 5000-10000 henkilön kokoinen ulkona järjestettävä rock-festivaali.

Hyvin nopeasti selvisi, ettei laitteistolla voidaajaa jatkuvasti niin korkeaa äänitasoa kuin alkujaanoli suunniteltu. Äänentoistojärjestelmän suojaus-järjestelmät kytkivät korkeat äänet pois päältä. Mit-taukset jouduttiin tekemään siten, että tuloksetsaatiin matalilta taajuuksilta, mutta todellinen tu-los korkeilla taajuuksilla on huomattavasti parempikuin mittauksessa saatiin. Tämä johtuu lähetyspuo-len äänitason mataluudesta ja rakenteiden hyvästäääneneristävyydestä.

Tiloista mitattiin normalisoitu äänitasoero. Senjälkeen laskettiin äänitasoerojen ja näytöksen ää-nenpainetasojen perusteella äänenpainetasotasuinhuoneissa todellisessa tilanteessa.

Mittaustulokset on esitetty kuvassa 7.Salin 62 ja asunnon E välinen huono tulos johtui

salin edustalla olleen laatoituksen kosketuksestaelokuvateatterin betoniseen huone-huoneessa jär-jestelmään. Rakenteiden irrotuksen jälkeen ongel-ma poistui.

Ilmaääneneristyslukuina eristävyydet olivat 70 –80 dB (todellisuudessa vielä noin 10 dB parempia,koska mittausjärjestely rajoitti tuloksia).

6Mittauksia varten elokuvasaleihin tuotiin äänentoisto-järjestelmä, jolla tavallisesti hoidetaan 5000-10000 hen-kilön kokoinen ulkona järjestettävä rock-festivaali.

7Mittaustulokset (ylimpänä näytöksen äänitasot, seuraava-na asumisterveysohjeen sallittu taso ja mittaustulokset).

8Yksinkertaisen massiivisen rakenteen rajataajuudet

6

7

8

BET0801 s070-74 Helimaki 27.3.2008, 17:3872

1 2008 73

MUUTTUNUT RAKENNUSTAPAAsuinrakennusten rakentamisessa on viime vuosi-na tapahtunut muutoksia, joiden vaikutusta ää-neneristävyyteen ei ole yleisesti osattu huomioida.

Näitä ääneneristävyyteen vaikuttavia muutoksia ovat• halu saada yhtenäisiä sileitä pintoja asuinra-

kennusten ulkoseiniin• halu saada suuria yhtenäisiä tiloja sisälle

asuntoihin (avokeittiö-olohuoneyhdistelmiä,joskus useita kerroksia korkeita)

• vanhojen elementtirakenteisten asuinrakennus-ten julkisivukorjaukset (sandwich-elementtienulkokuoren korvaaminen muulla rakenteella).

Muutosten vaikutuksen ymmärtämiseksi joudutaanhieman paneutumaan akustiikan perusteisiin.

Yksinkertaisen massiivisen rakenteen ääneneris-tys riippuu rakenteen massasta ja taajuudesta. Ää-neneristävyyttä heikentää ns. koinsidenssitaajuus,jolla ilmassa oleva ääni ja taivutusvärähtely levyra-kenteessa ovat samassa vaiheessa, jolloin rakennevälittää ääntä lävitseen huomattavasti enemmänkuin massalaki antaisi olettaa. Tällä koinsidenssi-taajuudella ääneneristyskäyrässä on kuvan 8 mu-kainen monttu. Lisätietoa asiasta löytyy esimerkiksikirjasta RIL 243-1-2007 Akustiikan perusteet.

Viralliset mittaukset tehdään Suomessa taajuus-alueella 100 - 3150 Hz. Puheen ymmärtämisen kan-nalta tärkein taajuusalue on 500 - 2000 Hz.

Rakenteiden koinsidenssitaajuus riippuu raken-teen materiaaliominaisuuksista ja paksuudesta.Koska koinsidenssitaajuus heikentää ääneneristä-vyyttä, se pyritään pitämään pois tärkeimmältä taa-juusalueelta 200 - 2000 Hz. Joidenkin materiaalienkoinsidenssin rajataajuuksia on esitetty kuvassa 9.

Kuvissa 10 ja 11 on esitetty muutamien eri pak-suisten betonirakenteiden ääneneristävyyksiä.Kaikki kuvaajat on laadittu laskennallisesti materi-aaliominaisuuksien perusteella tästä eteenpäin.

9Koinsidenssin rajataajuuksia eri materiaaleilla (koinsi-denssitaajuus tulee pitää pois nuolen osoittamaltaalueelta).

10Paksujen betonirakenteiden ääneneristävyyksiä.

11Ohuiden betonirakenteiden ääneneristävyyksiä.

9

10

11

BET0801 s070-74 Helimaki 27.3.2008, 17:3873

74 betoni 1 200874

Syynä on se, ettei rakenteita voida mitata laborato-rioissa, koska laboratorioiden rakenteiden vaikutus-ta ei voida erottaa mittaustuloksista.

Vanhojen betonisten sandwich-elementtien ää-neneristävyys tieliikennemelulle on yli 55 dB. Ra-kenne toimii yhdistettynä rakenteena, jossa molem-mat betoniset kuoret eristävät ääntä. Kun ulkokuoripoistetaan ja tilalle tehdään uusi lämmöneriste jarappaus tai uusi lämmöneriste ja levyrakenne, sei-närakenteen ääneneristävyys laskee. Se tarkoittaakäytännössä sitä, että jos vanhoilla rakenteilla ontäytetty kaavan liikennemelueristysvaatimus ilmanmarginaalia, jää tieliikennemelueristävyys korjauk-sen jälkeen alle kaavassa vaaditun tason.

Rakennuksissa ääni kulkee ei vain tilojen välisenrakenteen kautta vaan myös kaikkia sivuavia raken-teita pitkin kuvan 13 mukaisesti. Lopulliseen raken-nuksessa saatavaan ääneneristävyyteen vaikuttaakaikkia reittejä pitkin siirtyvä ääni. Lähtökohtanapidetään sitä, että sivuavien rakenteiden pitää ollaääneneristävyydeltään lähes yhtä hyviä kuin tilojenvälinen rakenne.

Nykyisissä asuinrakennuksissa sivuavat raken-teet ovat usein ohuita betonisia sisäkuoria (paksuus100-150 mm), joiden kautta tapahtuu herkästi sivu-tiesiirtymää.

Ääneneristys sisäkuorirakenteilla, joissa on ns.konstruktiivinen lämmöneriste (kovat villat, EPS) +rappaus, on heikompi kuin pelkkä sisäkuoriele-mentti ilman lisärakennetta. Konstruktiivinen läm-

möneriste kytkee pinnan puoliskot yhteen ja raken-teen eristävyys heikkenee (ns. dilaatiotaajuus osuukeskellä tärkeintä mittausaluetta).

Ohuiden sisäkuorien ääneneristävyys on kahteensuuntaan heikko:– ulkomelu pääsee paremmin sisälle– asuntojen välinen äänen sivutiesiirtymä on

suurta sekä vaaka- että pystysuunnassa.Ääneneristysongelmat saattavat tulla vastaan

suurien tilojen yhteydessä, joissa sivutiesiirtymänävälittyy paljon ääntä ja toisaalta ulkoseinien tielii-kennemelueristävyydet eivät ole niin hyviä kuin ai-emmin on oletettu.

Asuinrakennusten kivirakenteisten välipohjienrakennepaksuuksien valinnassa tulee huomioida,että useimmat välipohjatyypit pintarakenteineen onmääritetty tiloille, joiden tilavuus on enintään 50 m3.

YHTEENVETOMassiiviset betoniset rakenteet ovat ainoita raken-teita, joilla voidaan täyttää matalataajuisten ääni-en suuret ääneneristysvaatimukset. Niissäkin tosinjoudutaan menemään kaksinkertaisiin täysin erilli-siin rakenteisiin.

Ohuiden kivirakenteiden ääneneristävyys ei olekovin hyvä ja niiden eristävyys voi vielä heikentyä,kun pinnalle tehdään lisärakenne. Se pitää huomi-oida erityisesti suurissa huonetiloissa.

12Ainoaksi toimivaksi ratkaisuksi ääneneristyksen osaltaosoittautui elokuvateatterien rakentaminen betonisinahuone-huoneessa rakenteina eli jokainen sali omana ra-kenteenaan.

12 STONE STRUCTURESFOR BETTER SOUND INSULATION

Good sound insulation of structures is nowadays often animportant criterion in construction projects, because indi-vidual buildings must to an increasing extent accommo-date facilities and functions of very different type. Peoplehave also become more aware of noise, and the thresholdfor complaining about poor conditions appears to havelowered.

Where improved sound insulation is required, an ac-oustician should always be involved in the buildingproject from the very beginning.

The only structures that meet high sound insulationrequirements in terms of low-frequency noise aremassive concrete structures. And even with them,completely separate double structures are needed.

The sound insulation capacity of thin stone structuresis not very good, and may be further impaired if an addi-tional structure is built on top of them. This should betaken into account, particularly in large rooms.

Kino Tapio is a cinema that has operated in Joensuusince 1927. A new building with three new cinemas inthe basement was built next to the old theatre buildingduring 2003-2005. The new building contains commercialfacilities on the ground floor, and apartments on theupper floors. The old theatre on the street level adjacentto the new building serves as a fourth cinema.

An acoustical designer took part in the project fromthe start. The insulation of low-frequency noise provedthe most difficult problem. Lighter solutions were investi-gated by means of calculations, but it was concluded thatthe problem could only be solved by building the cinemasas room-inside-room structures of concrete; each cinemaas a separate structure.

The structures that were used consist of a ca. 200 mmlayer of concrete, a 200 mm layer of wool and a 200 mmlayer of concrete, plus room acoustic soundproofingstructures.

13Rakenteelliset sivutiesiirtymäreitit.

BET0801 s070-74 Helimaki 27.3.2008, 17:3874

1 2008 75

Jos asia olisi kiinni tekniikan tohtori Pekka Tuomaa-lasta, matalaenergiarakentaminen olisi Suomessajo arkipäivää. – Kyse ei ole mistään rakettiteknii-kasta. Edellytykset, siis rakennustuotteet ja -teknii-kat, ovat olleet olemassa jo pitkään. Villakoiranydin ja samalla iso periaatteellinen asia matala-energia- ja ylipäätään energiatehokkaassa raken-tamisessa on saada rakentamisesta hallittu koko-naisuus, Tuomaala kiteyttää. Ei siis kikkailla yksit-täisillä tempuilla, vaan rakennetaan kokonaisuushalliten.

VTT:n erikoistutkijana työskentelevä Pekka Tuo-maala on käynyt puhumassa matalaenergiaraken-tamisesta monilla foorumeilla, viimeksi helmi-kuussa Vuoden Betonirakenne -seminaarissa Dipo-lissa. Siellä hän aloitti esityksensä kertomalla kuu-lijoille, että joutuu tuottamaan meille kuulijoillepettymyksen.

Pettymyksellä hän tarkoitti sitä että yleensäkuuntelija virittäytyy kuulemaan, mitä kehityspon-nistelu asian toteuttaminen vielä vaatisi. – Mata-laenergiarakentamisessa niitä ei tuotteiden ja tek-niikoiden osalta tarvita. Ei kuitenkaan ole kovin pal-jon mieltä asentaa rakennukseen esimerkiksi pelk-kiä energiatehokkaita ikkunoita, jollei rakennusmuuten ole energiatehokas, Tuomaala huomautti.

ENSIMMÄINEN KOETALO VUODELTA 1956Matalaenergiarakentamisen vieroksumista ei voienää perustella sen koeluonteisuudella: VTT:kinnäet rakensi ensimmäisen matalaenergiakoetalon-sa jo vuonna 1956.

– Energiatehokasta rakentamista on tutkittu jakehitetty siis jo yli puoli vuosisataa, mutta vastaviimeisen kymmenen vuoden aikana siihen on alet-tu suhtautua vakavammin, kiitos keskustelun il-mastovaikutuksista ja elinkaaren aikaisista kus-tannuksista.

Tuomaala ei halua sortua jälkiviisauteen, muttahuomauttaa, että jos 1970-luvun öljykriisissä olisireagoitu kunnolla, oltaisiin tällä hetkellä aivan eritilanteessa: – Nyt puhuttaisiin matalaenergiara-kentamisen sijasta jo passiivirakentamisesta janollaenergiataloista, jossa rakennus voi eri aikoinaolla energian netto-ostaja tai -myyjä. – Passiivira-kentamisen uskon meillä näillä näkymin olevan ar-kipäiväistä todellisuutta viimeistään 2020-luvulla.

MATALENERGIARAKENTAMISEN TUOTTEET JA TEKNIIKAT OLEMASSA– VIHDOIN MYÖS KÄYTTÖÖN?

Sirkka Saarinen, toimittaja

Rakennustarvikkeidenvalmistus ja

rakentamisajanenergia

5 %

Asuin- japalvelurakennusten

huoneisto- jakiinteistösähkö

8 %

Tuotantorakennustenlämmitys ja

kiinteistösähkö9 %

Asuin- japalvelurakennusten

lämmitys22 %

Muu teollisuus35 %

Muut5 %

Liikenne16 %

Energian loppukäyttö Suomessa 2003, Yhteensä 308 TWh

2Erikoistutkija Pekka Tuomaalan mukaan matalaenergiara-kentaminen ravistelee monella tapaa totuttuja ajatteluta-poja: – On totuttu siihen että aina kun jotakin paranne-taan, se on jostakin muualta pois tai ainakin parantami-sesta tulee lisäkustannuksia. Matalaenergiarakentami-sessa sen sijaan voittavat kaikki: energiankulutus piene-nee, sisäilman laatu paranee, parannetaan viihtyisyyttä,terveyttä ja tuottavuutta, säästetään rahaa ja ympäristöä.Kunhan suunnitellaan ja rakennetaan ammattimaisesti jakokonaisuus halliten.

Pekka Tuomaala

1Kiinteistöjen ja rakennusten osuus Suomen energian loppukäytöstä on lähes 40%.

MISTÄ SUUNNITTELIJATVaikka tekniikat siis ovat olemassa, Tuomaala eisuinkaan väitä että matalaenergiarakentaminenolisi helppoa: – Itsellänikin on siitä kokemustaoman omakotitalon verran. Vaikka minulla on tietoaja työpaikalla asiantuntijakollegoita, joilta kysyäneuvoa, olin varsinkin alkuvaiheessa kovin eksyk-sissä. Ensimmäinen vaikeus oli löytää matalaener-giamyönteiset suunnittelijat, hän kertoo.

Samasta vaikeudesta kertoo asuntomessuillatehty kysely tuleville rakentajille: puolet oli kiinnos-tunut rakentamaan energiatehokkaasti. Kuitenkinvain 10 % myös toteutti tavoitteen omassa hank-keessaan. Pääsyyksi Tuomaala arvelee juuri tiedon-saantiongelmat ja suunnittelijoiden tietämättö-myyden matalaenergiarakentamisesta.

Hän antaakin ansaitut kehut Oulun rakennusval-vonnalle, joka kertoo omakotitalon rakentajille tie-dotustilaisuuksissa matalaenergiarakentamisesta.– Näin he ovat saaneet jo yli puolet rakentajistamatalaenergiarakentajiksi.

BET0801 s075-79 Tuomaala 27.3.2008, 17:4275

1 200876

3

KOKONAISUUS VERKOSTOITUMALLAKokonaisuuden hallinta on asia, jota Tuomaala ko-rostaa. Eikä vain korosta vaan sanoo sen olevan ma-talaenergiarakentamisen ehdoton edellytys. – Enääei riitä konsepti, jossa tuotteet ostetaan yksittäinrautakaupasta, vaan koko hankkeen on perustutta-va ammattimaiseen hyvin verkostoituneeseensuunnitteluun.

– Päätösten taustalla on oltava tieto rakennusma-teriaaleista, ikkunoista, ovista, talotekniikkalaitteis-ta, lämmitysjärjestelmistä, ilmanvaihdosta, auto-maatiosta ja monesta muusta; lista on ylivoimainenyhden henkilön hallittavaksi. Tarvitaan ehdottomastiverkostoitunut toimintatapa, jossa eriste-/rakennus-materiaali-/ikkuna- jne. teollisuus varmistaa ettäkunkin tuote toimii osana kokonaisuutta. Esimerkiksiilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmien valmistajienon pystyttävä antamaan suunnittelijoille järkevätmitoitusohjeet, joilla kokonaisuus toimii.

Tuomaala myöntää, että verkostoituminen ei suin-kaan ole aina yksinkertaista: – Koulutusta tarvitaan.Talotekniikkainsinöörit osaavat mitoittaa laitteita jajärjestelmiä, mutta kiinteästä vuorovaikutuksestakohteen arkkitehdin ja rakennesuunnittelijan kanssaei välttämättä ole useinkaan kokemusta.

SÄÄSTÖSTÄ SIIVU KAIKILLE?Matalaenergiarakentamisessa pätee vanha totuus,jonka mukaan suunnitteluun kannattaa satsata. – Josja kun suunnitelmat halutaan teettää mahdollisim-man halvalla, kopioidaan vanhaa ilman kokonais-valtaista näkemystä, ei tehdä vertailuja, edetäänvanhalla konseptilla, jossa energiatehokkuus ei va-linnoissa paina.

Tuomaalalla on äkkiseltään varsin radikaaliltatuntuva ehdotus energiatehokkuuden parantami-seksi: – Mitä jos suunnittelupalkkio viritettäisiinsen mukaan, mikä on toteutunut energiankulutus.Jos saavutetaan säästöjä, siitä osa tulisi suunnit-telijalle bonuksena. Silloin energiatehokkuudentuomasta lisäarvosta hyötyisivät suoraan niinsuunnittelija, rakennuttaja kuin koko yhteiskunta.Jenkeissä tämäntyyppistä palkkiopolitiikkaa on to-teutettukin.

TERMISESTI PAREMPI SISÄYMPÄRISTÖEntä asukkaan olot matalaenergiarakennuksessa:villasukat jalassako? – Matalaenergiarakennukses-sa vaipan eristysominaisuudet ovat normirakennus-ta paremmat. Rakennuksen sisäpintojen lämpötilatovat korkeammat, joten se on termisesti tasaläm-

3, 6Pekka Tuomaalan oma talo on rakennettu Maxit Oy:n LecaDesign-harkoista. Harkon paksuus on 380 mm, josta läm-möneristettä on 160 mm.

RAKENNUSTEN ENERGIAN KÄYTÖN SÄÄSTÖPOTENTIAALI

• Matalaenergiakonseptin mukainen uudisrakentaminen säästäisi 5 % tilojen lämmitysenergiantarpeesta vuoteen 2015 mennessä

• Korjausrakentamisella huomattava lisäsäästöpotentiaali• Säästövaikutukset ovat pitkäaikaisia

MIKSI MATALAENERGIARAKENNUS ?

• Ulkopuolisen (lämmitykseen tarkoitetun) ostoenergian tarve parhaimmillaan 3 kuukautta / vuosi• Uusiutuvien energialähteiden parempi hyödyntämispotentiaali• Energiaomavaraisuuden parantaminen• Kriisiolosuhteiden parempi hallinta

Pekk

a Tu

omaa

la

BET0801 s075-79 Tuomaala 27.3.2008, 17:4276

1 2008 77

6

pöisempi. Jos rakennukseen asennetaan vielä ko-neellinen ilmanvaihto, siellä on myös edellytyksetsaavuttaa hyvä sisäilman laatu. Energiatehokas ra-kentaminen parantaa siis myös sisäilman laatua.Mutta, ja tämä on tärkeä asia, se edellyttää am-mattimaista suunnittelua ja toteutusta, Tuomaalavastaa.

Hyvä esimerkki kokonaisvaltaisen suunnitteluntärkeydestä on ääneneristys: – Itselleni ainakin oliyllättävä asia, kun Betonirakenne -seminaarissa ää-neneristysasioista kertonut Heikki Helimäki näyttiesimerkin korjausrakentamisesta. Siinä julkisivunsandwich-elementin purku ja korvaaminen lämmön-eriste-levytys -vaihtoehdolla huononsi ratkaisevastiääneneristystä.

Matalaenergiarakentaminen korjausrakentami-sessa onkin Tuomaalan mukaan astetta haasteelli-sempaa kuin uudisrakentamisessa: – Siinä on kui-tenkin isoin säätöpotentiaali, jopa kaksin-kolmin-kertainen uudisrakentamiseen verrattuna. Suurienergiansäästöpotentiaali odottaa muun muassa1960- ja 1970-luvun isoissa lähiöissä, joita ei aika-naan ole rakennettu kovin energiatehokkaiksi.

ENERGIATEHOKKAITAKORJAUSKONSEPTEJATuomaalan mukaan juuri energiatehokkaan korjaus-rakentamisen konseptit tarvitsevatkin vielä kehitys-työtä.

Energiatehokas rakentaminen ei hänen mukaan-sa ole materiaalisidonnaista: – Oikein tehtynä kai-killa nykymateriaaleilla pystytään tekemään mata-laenergiarakennus. Betoniteollisuudelle tärkeänähän pitää juuri energiatehokkaiden korjauskonsep-tien kehittämistä: – Pitää pystyä tarjoamaan sellai-set betonituotteet, joiden on tutkitusti ja mitatustiosoitettu sopivan osaksi jotain konseptia.

Tuomaala on varma, että taloyhtiöt olisivatenemmän kuin riemuissaan korjausrakentamisenpalvelutuotteesta, jossa yhdistyisivät arkkitehti-,rakenne- ja talotekniikkasuunnittelu sekä materi-aalit.

– Tähän linkittyvät tietotekniikan hyödyntämi-nen ja tulevaisuuden suunnittelumenetelmät, jottaeri osapuolten välinen tiedonvaihdon on hallittua.Kun suunnittelijat vaihtavat sujuvasti dokumentte-ja esimerkiksi tietomallien avulla, on niiden yhdek-si ajuriksi saatava matalaenergiarakentaminen.

KEPPI JA PORKKANATuomaala on yksi niistä, joka odottaa aikaa, jolloin

5Rakennusten energian käytön trendit ja investointikustannusten kasvu.

4Energiatehokkuus ja lämpökuormat. Referenssirakennus vs. matalaenergiarakennus. Matalaenergiarakennuksen ulko-puolisen (lämmitykseen tarkoitetun) ostoenergian tarve voi olla parhaimmillaan vain 3 kuukautta / vuosi.

Pekk

a Tu

omaa

la

Lämmitys-

energian

tarve

kWh/m2 kk

Energiatehokkuus ja lämpökuormat

Ostettu lämmitysenergia

Hyödynnetyt kuormat

Referenssi-

rakennus

Matalaenergiarakennus

Kuukausi

Lämmitys-

energian tarve

Investointi-

kustannukset

Perinteiset

ratkaisut

Matalaenergia-

ratkaisut

nykytekniikalla

Tulevaisuuden

matalaenergia-

ratkaisut

BET0801 s075-79 Tuomaala 27.3.2008, 17:4277

1 200878

PRODUCTS AND TECHNOLOGYAVAILABLE FOR LOW-ENERGY CONSTRUCTION

According to Senior Scientist Pekka Tuomaala from VTT,low-energy construction makes it necessary to shake oldideas in many ways: – We are accustomed to thinkingthat an improvement always means taking somethingaway from somewhere else, or at least incurring additio-nal expense. But low-energy construction offers an all-win approach: lower energy consumption, improved qua-lity of indoor air, improvements in comfort, health andproductivity, savings in terms of costs and the environ-ment. Just as long as the design and building process isimplemented in a professional manner under good ove-rall control.

Tuomaala has given many presentations of low-energyconstruction in many different forums, last in the Con-crete Structure of the Year seminar in the Dipoli Confer-ence Centre. He started his presentation there by sayingthat he would disappoint the audience.

By disappointment he referred to people being used tohearing what efforts are still needed for further develop-ment. – In low-energy construction, however, no furtherefforts are needed with respect to products or the tech-nology. They already exist. But there is not much sense in

asuntojen myynti-ilmoituksissa energiakulutus oli-si oikea myyntivaltti. – Tervehdinkin ilolla senkal-taisia luokituksia, joilla nämä kulutusluvut tehdäänhelposti ymmärrettäväksi, olivat ne sitten kirjaimia,tähtiä tai numeroita, hän viittaa analogiaan kodin-koneiden luokituksen tai autoteollisuuden kanssa.– Auton polttoaineen kulutus 100 kilometrillä kyllätiedetään, mutta harvalla on tietoa kotinsa energi-ankulutuksesta, hän suhteuttaa.

Keppi vai porkkana? Vaihtoehdot ovat Tuomaalanmielestä kaksiteräinen miekka. – Yksittäisissä ra-kennuksissa saavutettavan 50-70 % energiansääs-töpotentiaalin luulisi olevan varsin tehokas porkka-na. Kokemusten perusteella olen kuitenkin kallistu-massa pakon puolelle. Ainakin toimitilarakentami-sessa energiankulutuksessa mennään näet kiusalli-sen usein siitä missä aita on matalin, määräystenminimitasolla.

Matalaenergiarakentamisen tyypilliset takaisin-maksuajat ovat 0 - 6 vuotta. – Markkinat ovat kui-tenkin kehittymättömät , tarvitaan lisää sekä vaati-via asiakkaita että ammattitaitoisia toteuttajia,Tuomaala summaa tämänhetkisen tilanteen.

Artikkelin kaaviokuvat ja tietolaatikot ovat PekkaTuomaalan 7.2.2008 Dipolissa Vuoden Betoniraken-ne -seminaarissa pitämästä seminaariesitelmästä.

RAKENTAMISEN MATALAENERGIAKONSEPTI

• Perustuu markkinoilla oleviin tuotteisiin• Harkitut ulkovaippa-ratkaisut• Hallittu koneellinen ilmanvaihto, jossa on lämmön talteenotto• Edellyttää hyvää suunnittelua sekä huolellista toteutusta

ENERGIATEHOKKAAN RAKENTAMISEN PERIAATTEET:SELKEÄT JA KOKONAISUUDEN KANNALTA TOIMIVAT RATKAISUT

Ulkovaipan hyvä lämmöneristys

• seinissä 250 ... 300 mm mineraalivillaa• alapohjassa 200 ... 300 mm styroxia• yläpohjassa 400 ... 500 mm puhallusvillaa• energiatehokkaat ikkunat ja ovet

Hallittu ilmanvaihto ja tehokas lämmöntalteenotto

• hiljainen ja vedoton tulo- ja poistoilma• tarpeen mukainen ilmanvaihto• lämmöntalteenoton lämpötilahyötysuhde 60 ... 80%

Huolellinen toteutus

• ammattitaitoinen ja kokonaisuutta palveleva suunnittelu• turvalliset rakenneratkaisut ja materiaalivalinnat• ilmavuotojen ja kylmäsiltojen välttäminen

MATALAENERGIAKONSEPTIN “MUISTILISTA”

• Edellyttää hyvää kokonaissuunnittelua sekä huolellista toteutusta• Huolellisesti valitut energiatehokkaat rakennus- ja talotekniikkaratkaisut

– Hyvä ulkovaipan lämmöneristys (seinä-, ylä- ja alapohjarakenteet)– Tiiviit ja hyvin eristävät ikkunat ja ovet– Koneellinen ilmanvaihto jossa lämmöntalteenotto– Kylmäsiltojen välttäminen (selkeä muotokieli ja luotettavat rakenneratkaisut)– Ekotehokkaat ja paikalliset olosuhteet huomioivat lämmitysratkaisut

(kauko- tai maalämpö, tulisijat, aurinko)– Selkeät ja helppokäyttöistä kokonaistoiminnallisuutta palvelevat automaatioratkaisut

7Energiatehokas kerrostalo kuluttaa 70 % vähemmän tilojen lämmitysenergiaa kuin tavanomainen kerrostalo.

BET0801 s075-79 Tuomaala 27.3.2008, 17:4378

79betoni 1 2008

8

installing energy-efficient windows in a building, for ex-ample, if the building is not energy-efficient in other re-spects as well.

Although the technology is already available, Tuomaa-la by no means claims that low-energy construction wouldbe easy. He emphasises the significance of overallcontrol. We need a networking approach, which ensuresthat every product works as part of the entity.

Low-energy construction can produce 50 - 70% savingsin energy for individual buildings. The typical repaymenttime for low-energy construction is 0 - 6 years. – But themarket is still undeveloped; the number of bothdemanding customers and expert builders needs to in-crease, Tuomaala sums up the present situation.

8, 9MERAReponen -matalaenergiakerrostalo, Harakantie 6,Espoo. Koekohteessa ulkoseinä on tiililaattapintainen be-tonisandwich-elementti, jossa eristeenä on 160 mm poly-uretaania. Kahdesta umpiolasielementistä tehtyjen ikku-noiden U-arvo on 0,80 W/m2K. Lisäksi kohteessa on käy-tetty tehokasta ilmanvaihdon lämmöntalteenottoa. MERA -kerrostalojärjestelmän (2006) ET= A (luokka).Kaukolämmön kulutus on 70 % pienempi kuin tavanomai-sessa. Keinoina ovat: räätälöidyt teolliset ratkaisut, ra-kentamisprosessi, uusi ikkunateknologia, huoneistokoh-tainen ilmanvaihtolämmitys. Urakoitsijan mukaan raken-tamisen lisäkustannus oli < 2%.

Mik

ko S

aari

Mikko Saari

9

BET0801 s075-79 Tuomaala 27.3.2008, 17:4379

1 200880

UUDET ENERGIAMÄÄRÄYKSETRAKENNUKSEN ENERGIANKULUTUKSENLASKENTAANVuoden 2008 alussa tulivat voimaan uudet energia-ja lämmöneristysmääräykset:– RakMk D3, Rakennusten energiatehokkuus.

Määräykset ja ohjeet 2007.– RakMk C3, Rakennuksen lämmöneristys.

Määräykset 2007.– RakMk D5, Rakennuksen energiankulutuksen ja

lämmitystehontarpeen laskenta. Ohjeet 2007.

Rakennuksen energiankulutus riippuu monista teki-jöistä, kuten vaipan lämpöhäviöistä, ilmavaihdosta,käyttöveden lämmitystarpeesta ja valaistuksesta.Energiankulutus lasketaan D5:n, SFS EN 13790-standardin tai muiden tarkempien laskentamene-telmien mukaan. Kuvassa 1 on esitetty rakennuksenenergiankulutuksen laskennan vaiheet /D5/.

Rakennuksen vaipan, vuotoilman ja ilmanvaih-don kokonaislämpöhäviötä rajoitetaan määräyk-sin. Laskennallinen lämpöhäviö saa olla enintäänyhtä suuri kuin D3:n mukaan laskettu vertailuläm-pöhäviö. Lämpöhäviön tasauslaskelmassa voidaanesimerkiksi– jonkin vaipparakenteen huonompi eristävyys

kompensoida toisen vaipparakenteen parem-malla eristävyydellä tai

– rakennuksen vaipan kokonaiseristävyyttä kom-pensoida parantamalla rakennuksen tiiveyttätai pienentämällä ilmanvaihdon lämpöhäviöitä(esimerkiksi lämmön talteenotto).

Juuri valmistuneen AISE- tutkimuksen (Asuinraken-nusten ilmanpitävyys, sisäilmasto ja energiatalous,AISE 2005 - 2007) mukaan betonirakennusten tiive-ydessä voidaan päästä pientaloissa n50-ilmanvuo-tolukuun 1 1/h ja asuinkerrostaloissa ilmanvuotolu-kuun 0,5 1/h. Tähän D5:ssa todettuun parhaimpaantasoon päästään kiinnittämällä huomiota rakenne-liitoksiin ja työn huolellisuuteen.

Paremmalla tiiveydellä on erittäin suuri merkityslämmitysenergian kulutukseen. Jos esimerkiksi kes-kimääräisestä ilmanvuotoluvusta 4 1/h päästään ta-solle 1 1/h, säästyy lämmitysenergiaa 10 -15 %.

Myös betonirakennuksen terminen massa sääs-tää energiaa. Rakennukseen valaistuksesta, lait-teista, ihmisistä ja auringosta kertyvää lämpökuor-maa voidaan varastoida rakenteisiin. Terminenmassa otetaan huomioon siten, että kevyillä ja ras-kailla rakenteilla on energialaskennassa erilainen

BETONIELEMENTTIRAKENTEIDEN LÄMMÖNERISTYSVAATIMUKSET JA ENERGIANSÄÄSTÖ

Arto Suikka, diplomi-insinööri,jaospäällikkö, Betonikeskus ry

1Rakennuksen energiankulutuksen laskennan vaiheet.

BET0801 s080-82 Suikka 28.3.2008, 14:0380

1 2008 81

aikavakio, mikä tarkoittaa rakennuksen sisäpuoli-sen tehollisen lämpökapasiteetin suhdetta omi-naislämpöhäviöön. Rakennuksen tehollinen lämpö-kapasiteetti voidaan laskea esimerkiksi standardinSFS EN 13790 mukaan.

Raskaissa kivirakennuksissa voidaan säästää ke-vyimpiin rakennuksiin verrattuna lämmitysenergiaa5-15 % ja jäähdytysenergiaa jopa 50 %. Lisäksi ter-minen massa tasaa kesäajan sisälämpötiloja leika-ten pois korkeimmat epäviihtyisät lämpötilat.

VAIPPARAKENTEETUudessa RakMk C3:ssa vaipparakenteiden minimiU-arvoja jonkin verran kiristettiin. Vaatimuksetlämpimien rakennusten rakenteille on esitettytaulukossa 1. Lisäksi ikkunalta vaaditaan enintäänU-arvoa 1,4 W/m2K. Näitä arvoja huonompiakineristävyyksiä voidaan käyttää, koska koko vaipaneristävyyttä voidaan kompensoida enintään 20 %esimerkiksi ilmanpitävyyttä tai lämmöntalteenot-toa parantamalla.

Uudet U-arvovaatimukset johtavat betoniele-menttirakenteissa taulukon 1. eristepaksuuksiin.

VTT:n tiedotteessa 2210, Betonirakenteidentuuletus ja lämmöneristävyys vuodelta 2003 esi-tettyjen laskelmien mukaan sandwich-rakenteessaU-arvoon 0,24 riittää 160 mm mineraalivillaa, kun– mineraalivillan λ-arvo on enintään 0,037 W/mK,– käytetään normaali ansastusta sisä- ja ulkokuo-

ren välillä (vaikutus U- arvoon noin 0,01 W/m2K)ja

– uritetun eristeen urat ovat noin 25 x 30 mmc/c noin 200 mm.

Laskelmissa on otettu huomioon ansaiden aiheutta-ma kylmäsiltavaikutus sekä eristeen tuuletusurat.Mineraalivilla valmistetaan 165 mm paksuna, jol-loin siinä on 5 mm betonisisäkuoren massan val-mistuksessa aiheuttamaa painumavaraa. Ikkunoi-den kiinnitys on syytä toteuttaa karmikenkien avul-la, jolloin vältetään painekyllästetystä puusta ole-van apukarmin eristävyyttä heikentävä vaikutus ik-kuna-aukon ympärillä.

Tuuletusraollisissa seinärakenteissa tulee var-mistua, että eristeen pinnalla on riittävästi ilmavir-tauksia eristävä tuulensuoja. Tuuletusraolla voi ollavaikutusta eristeen λ-arvoon.

Rakenne C3:n U-arvo Eristetyyppi ja -paksuus, vaihtoehtoja,(W/m2K) suluissa eristeen λ-suunnitteluarvo

Ontelolaatta-alapohja, ≤ 0,19 Laatan alapuolinen eriste:ryömintätilalla - EPS 60S 180 mm (0,039)

- EPS 60S 190 mm (0,040)- mineraalivilla, esim. Isover OL- E 100 mm (0,037)+ Isover RKL - A 60 mm (0,031)Laatan yläpuolinen eriste:- EPS 100S 170 mm (0,036)- mineraalivilla, esim. Isover OL- P 170 mm (0,037)

Ontelolaatta-alapohja, ≤ 0,15 - EPS 60S 230 mm (0,039)

ulkoilmaan rajoittuva - EPS 60S 240 mm (0,040)

Maanvastainen alapohja ≤ 0,24 - EPS 100, keskellä 100 mm, reuna-alueilla 150 mm (U-arvo 0,20)

Sandwich-ulkoseinä ≤ 0,24 - Paroc COS 5 gt/ggt tai 10 gt/ggt 160 mm (0,036)- Isover OL- E - USL 160 mm (0,037),mineraalivillaeriste valmistetaan 165 mm paksunapainumavaran vuoksi- EPS 60S 170 mm (0,039 … 0,040)- EPS 100S 160 mm (0,036)- PUR 110 mm (0,027)

Betonisisäkuorielementti ≤ 0,24 - mineraalivilla, esim. Tyvek-pintainen 160 -170 mm+ julkisivurakenne - EPS 100S (0,039) 170 mmtuuletusraolla - PUR 110 mm (0,027)

Rapattu betoniulkoseinä ≤ 0,24 - Paroc FAL1 170 mm (0,041)+ ohutrappaus- Paroc FAS1 160 mm (0,036)+ 3- kerrosrappaus- mineraalivilla 160 mm (0,037) + Parma-rappaus- EPS 60S tai 100S (0,039) 170 mm

Ontelolaattayläpohja ≤ 0,15 - mineraalivilla 230 - 240 mm (0,037 - 0,039),esim. Isover OL-TOP- 60/U + OL- P- 170- EPS 60S 220 mm(0,039) + 30 mm mineraalivilla- EPS 100S 200 mm (0,036) + 30 mm mineraalivilla- puhallusvilla 300 mm, esim. Isover PUH KV - 050

TT-laattayläpohja ≤ 0,15 - mineraalivilla 240 - 250 mm (0,037 - 0,039),esim. Isover OL-TOP-70/U + OL- P-180- EPS 60S 230 mm (0,039) + 30 mm mineraalivilla- EPS 100S 210 mm (0,036) + 30 mm mineraalivilla- PUR Kattolevy 170 mm (0,025)

Taulukko 1. Betonielementtirakenteiden lämmöneristeet ja -paksuudet.

BET0801 s080-82 Suikka 28.3.2008, 14:0381

1 200882

2, 3, 4Seinärakenteissa tulee minimoida kylmäsillat ja vuoto-kohdat. Nostolenkit katkaistaan ennen saumausta, valu-purseet poistetaan, painekyllästetty apukarmi korvataanvähemmän kylmäsiltaa aiheuttavilla teräsosilla ja ele-menttisaumat tiivistetään huolellisesti.

MATALAENERGIARAKENTAMINEN JAMINIMITASOA PAREMPIEN RAKENTEIDENKEHITTÄMINENNyt ja erityisesti energiamääräysten edelleen kiris-tyessä tulee betonielementtirakenteissa kiinnittäähuomiota muun muassa alla lueteltuihin tekijöihin:

– Kiinnikkeiden ja rankarakenteiden kylmäsilta-vaikukset tulee minimoida. Nyt tämä onnistuuparhaiten ehkä rapatuissa seinärakenteissa,joissa ulkokuoren paino on ripustettu eristeentartunnalla ilman ansaita sisäkuoreen.

– Seinärakenteissa ikkunat ja ovet heikentävätkokonaiseristävyyttä. Ikkunan U-arvoa karmira-kenne mukaanluettuna tulee parantaa. Myöspainekyllästetyistä apukarmeista tulee luopuaja käyttää mm. teräksisiä karmikenkiä tms. ik-kunan kiinnittämiseen tai valaa karmit tehtaal-la suoraan kiinni betonirakenteeseen.

– Vaipan tiiveyttä tulee parantaa saumojen jaliittymien kittauksella tai kumitiivisteillä. Ala-pohjan, seinän ja yläpohjan liittymissä tehdäänedelleen paljon virheitä, jotka aiheuttavatilma- ja äänivuotoja. Erilaisiin läpivienteihin(ilmastointiventtiilit, kattoluukut jne.) on kehi-tettävä teolliset vakioratkaisut. Ikkunan liitty-mä seinärakenteeseen voidaan tiivistää elasti-sella kittauksella, kumitiivistein ja PUR-vaah-dotuksella.

– Lämmöneriste tulee suojata niin, että se eipääse kastumaan rakentamisen tai käytön ai-kana, koska silloin sen eristävyys heikkenee.

– Lämmöneristelevyt tulee saada tiiviisti toisiaanvasten. Eristelevyt voivat olla pontattuja taieristekerros ladotaan useammasta kerroksestaristiin. Esimerkiksi ryömintätilaisissa alapoh-jissa eristeiden saumat tulisi saada tiiviiksiesimerkiksi mineraalivillaa tai PUR-vaahtoakäyttäen.

Vaipparakenteen lämmöneristystasoa voidaan pa-rantaa joko nykyistä eristettä paksuntamalla taivaihtamalla tilalle joko kokonaan tai osittain pa-rempi eriste. Tällöin tulevat kyseeseen lähinnä eri-laiset umpisoluiset eristeet, kuten polyuretaani.

Betonirakenne tarjoaa kuitenkin runsaasti myösmuita vaihtoehtoja kuin pelkkä U-arvon parantami-nen. Rakennuksen energiankulutusta tuleekin tar-kastella kokonaisuutena. Esimerkiksi rakenteidenmassiivisuuden hyödyntäminen lattialämmityksenkautta, jäähdytysputkistojen sijoittaminen betoni-

rakenteen sisään, rakenteiden yöjäähdytys viileälläulkoilmalla esimerkiksi ontelokanaviston kautta, ik-kunoiden suuntaaminen etelään ja auringon ilmais-lämmön hyödyntäminen tai aurinkopaneelien sijoit-taminen osaksi varaavaa integroitua seinä- tai kat-torakennetta ovat kaikki jo tämän päivän tekniikal-la toteutettavissa.

Kivitalo antaakin erinomaiset mahdollisuudet to-teuttaa sekä matalaenergia- että passiivitalojamyös talotekniikkakustannuksissa säästäen.

2

3

4

HEAT INSULATION REQUIREMENTS FOR PRECASTCONCRETE STRUCTURES FROM POINT OF VIEW OFENERGY EFFICIENCY

New energy and heat insulation regulations were enfor-ced in Finland at the beginning of 2008: Energy-efficiencyof buildings (D3), Heat insulation of buildings (C3) andCalculation of energy consumption and heating energydemand of buildings (D5).

The energy consumption of a building depends onmany factors, such as the heat losses of the envelope,ventilation, the use of energy for heating of domestic wa-ter, and lighting. Total heat losses through the buildingenvelope, leakage air and ventilation are restricted bymeans of regulations.

Improved tightness plays a significant role in energyconsumption. The tightness of concrete buildings enablesan air leakage index of 1 l/h for small houses and 0.5 l/hfor apartment buildings.

The thermal mass of a concrete building also contri-butes to lower energy consumption. The heat loads indu-ced by lighting, appliances, people and sun can be storedin the structures. In heavy stone buildings the consumpti-on of heating energy can be 5-15% lower and the con-sumption of cooling energy up to 50% lower than in ligh-ter buildings. The thermal mass also equalises interiortemperatures in the summer and eliminates the highest,most uncomfortable temperatures.

The new C3 regulation sets slightly tighter require-ments for the minimum thermal transmittance values ofenvelope structures than before.

As energy regulations become stricter, more attentionshall be paid in precast concrete structures to minimisingthe cold bridge impact of fasteners and frame structures,for example. Windows and doors impair the total insulati-on capacity of walls, and for this reason the thermaltransmittance value of windows shall be improved. Thetightness of the envelope, on the other hand, has to beimproved by applying putty or rubber seals on seams andjoints. Heat insulation has to be protected against moistu-re during construction and use. The heat insulation boardsmust be installed tight against each other.

The heat insulation level of the envelope structure canbe improved either by making the existing insulationthicker or by replacing it completely or in part with betterinsulation.

Valokuvat: Arto Suikka

BET0801 s080-82 Suikka 28.3.2008, 14:0382

betoni 1 2008 83

Betoni on käyttäjälleen haastava,mutta runsaasti vaihtoehtoja tarjoa-va materiaali. Betonirakentamiselleon asetettu paljon uusia haasteitajatkossakin. Miten yhdistää esteet-tiset mahdollisuudet ja teknisenkestävyyden, energiataloudellisuu-den ja muut eri määräysten raken-teille asettamat vaatimukset.

BETONITIEDOSTA SAATILAAMALLA RÄÄTÄLÖITYÄBETONIKOULUTUSTABetonitieto Oy järjestää vuoden 2008aikana eri paikkakunnilla betonira-kentamiseen liittyviä maksuttomiakoulutus- ja infotilaisuuksia arkkiteh-deille, kaavoittajille ja rakennusval-vonnoille.

Kaupungit, organisaatiot ja yrityk-set voivat tilata Betonitiedosta info-ja koulutustilaisuuden räätälöitynäomien ajankohtaisten projektitarpei-densa mukaan. Tavoitteena on ettäkoulutustilaisuus on keskustelevaaja vastaa asiakkaan meneillään taitulossa olevien hankkeiden ja projek-tien ajankohtaisiin haasteisiin ja ky-symyksiin. Tilaisuuksissa kerrommebetonirakentamisen uusista arkki-tehtonisista mahdollisuuksista jateknisistä ratkaisuista, joilla voidaanrakentaa kestävää ja turvallista,huollettavaa ja energiataloudellistarakennuskantaa jatkossakin. Ajan-kohtaisia aiheita ovat myös beto-nijulkisivujen rakenne- ja pintavaih-toehdot, saumaratkaisut, laatuluokatja suunnitteluohjeet, tietoa huollos-ta, kustannuksista ja korjaamisesta.

Koulutukset ovat kestoltaan noinpuoli päivää ja maksuttomia. Tilai-suuden ohjelman teemoina voivatolla muun muassa:– Betoniarkkitehtuurin uudet

mahdollisuudet– Julkisivut– Betonipinnat– Ympäristörakentaminen– Energia- ja ympäristö– Betonirakenteiden korjaaminen

1

ARKKITEHDEILLE, KAAVOITTAJILLE JARAKENNUSVALVONNOILLEBETONIIN LIITTYVIÄ KOULUTUS- JA INFO-TILAISUUKSIA VUONNA 2008

Maritta Koivisto, arkkitehti SAFABetonitieto Oy

Lisätietoja kursseista ja infotilai-suuksista antaa ja tilaisuuksista voi so-pia arkkitehti SAFA Maritta Koivistonkanssa, puh. 040 - 9003 577 [email protected]

MARJA-VANTAA -PROJEKTIRYHMÄOPISKELI TIETOA BETONISTAKehäradan varteen rakennettavaMarja-Vantaa on pääkaupunkiseudunmerkittävin uusi asuin- ja työpaikka-alue. Siitä tulee kotikaupunki 27 000asukkaalle. Samalla luodaan edelly-tykset 23 000 uudelle työpaikalle.Marja-Vantaan tavoitteena on olla uu-denlainen, kiinnostava uusi kaupunkija visiointityössä on korostunut “koti-kaupungin” ja “joukkoliikennekaupun-gin” ympäristöä säästävän ja kulutus-ta hillitsevän imagon luominen.

Marja-Vantaa -projektin kaavoitus-päällikkö Lea Varpanen tilasi työryhmi-neen betonirakentamiseen liittyvänkoulutuksen Vantaan kaupunkisuunnit-telijoille, rakennusvalvonnalle ja ra-kennuslautakunnan jäsenille. Mitensaada yksilöllistä kaupunki-ilmettä jasamalla kestävää rakentamista uudel-la tavalla – minkälaisia voisivat ollakaupungin identiteetin uudet “fres-kot”? Tammikuussa pidetyn teemailta-päivän ohjelman: “Betonin uudet mah-dollisuudet – pinnoissa ja rakentami-sessa” otsikon kautta tarkasteltiin ai-hetta laajalti betoninäkökulmasta.

Aihetta lähestyttiin uusilla betoni-arkkitehtuurin haasteilla ja tarkastel-tiin suunnitteluvalintoihin liittyviä teh-täviä. Omassa puheenvuorossani käsit-telin otsikoita: “arkkitehtibetonin uusiaika, suunnittelutehtävät ja -valintaanvaikuttavat tekijät , betonipinta ja -vä-rivaihtoehdot, saumat, uudet betoni-pinnat.”

Heikki Aapro kertoi betonin valmis-tajan näkökulmasta ja kertoi niistä te-kijöistä, joilla rakennetaan rakennus-hankkeen eri tahojen kanssa yhteis-työssä kestävää ja elinkaaritaloudel-lista betonirakentamista. Seppo Pet-row luennoi paikallavalurakentami-

sen mahdollisuuksista ja -pinnoista,suunnitteluohjeista ja virheiden vält-tämisestä. Myös itsetiivistyvän beto-nin ja kuitubetonin käytön mahdolli-suuksista kuultiin.

Kuvanveistäjä Pertti Kukkonen ker-toi Hämeenlinnan ja Tampereen Vuo-reksen uuden asuinalueen suunnitte-luesimerkkien avulla miten taide voi-daan ottaa mukaan uuteen aluesuun-nitteluun ja miten vanhoja alueita jaympäristöjä elävöitetään taiteenoma-isin keinoin ja tuottein.

Arto Suikka kertoi betonin ympäris-töominaisuuksista ja energiataloudel-lisuudesta ja ratkaisuista, joilla kysei-siin tavoitteisiin päästään. Matti Hau-kijärvi opasti betonin elinkaariasiois-ta, käyttöiästä ja säilyvyydestä. Lo-puksi käsiteltiin kysymyksiä ikäänty-misestä ja korjaamisesta, jotka ovataina ajankohtaista aiheita niin uusienkuin vanhojenkin alueiden osalta.

ASIANTUNTIJALUENNOITSIJATTilaisuuksissa luennoivat asiantunti-jat, jotka välittävät alansa uusimmattiedot. Tavoitteena on tuoda betonira-kentamisen uusin tieto rakennushank-keen eri osapuolten käyttöön työka-luksi. Keskustelun ja kysymystenkautta välittyy myös tieto niistä asiak-kaiden tarpeista, joihin kehitystyötätulee jatkossa suunnata niin valmista-jien kuin sunnittelijoidenkin tahoilla.

Luennoitsijat vaihtelevat hiemanohjelman mukaan. Suunnittelijoidenkokemuksista ja uusista haasteista lu-ennoimaan ovat lupautuneet jatkossamyös muun muassa arkkitehdit AnnaBrunow ja Timo Vormala.

Monipuolisella yhteistyöllä ja uu-silla haasteilla arkkitehtoninen ja tek-ninen kehitys voivat kulkea käsikädes-sä entistä tehokkaammin. Laadukastaja ammattitaitoista rakentamista tar-vitaan kestävän ja viihtyisän ympäris-tömme rakentamisessa.

21, 2Helsingin kaupunki haluaa kokeilla Viikinmäessä uudentyyppistä rinnerakentamista ki-vestä. Kaupunkisuunnitteluvirasto, kiinteistövirasto sekä Rakennusteollisuus RT:n beto-nitoimiala etsivät arkkitehtikilpailulla uusia pientalotyyppejä. Julkisivuihin ja kaduille onsuunniteltu ns. Viikinmäki laatat ja -kivet. Suunnittelijoina ovat arkkitehdit Pekka Pakka-nen, Risto Huttunen ja Santeri Lipasti.

Arkk

itehd

it Hu

ttun e

n Li

p ast

i Pa k

kan e

nM

a ritt

a Ko

ivis

to

BET0801 s083 Uusi 28.3.2008, 13:2983

1 200884

Paikallavalettu betoni on luonteva ja turvallinen py-säköintirakennuksen rakennusmateriaali. Jälkijän-nitystekniikalla ja kehittyneellä betonitekniikallavoidaan taata rakenteille hyvä pitkäaikaissäilyvyysja tiiviit vedenpitävät rakenteet.

SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHTIASeuraavassa on käyty läpi pysäköintilaitoksen kes-keisiä suunnittelun lähtökohtia ja hyväksi todettujarakenneratkaisuja.

Suunnittelussa tulisi pyrkiä siihen, että laattara-kenteessa on mahdollisimman vähän eri kerroksiaja mahdollisimman suuret yhtenäiset pinta-alat(laaja-alainen monoliittinen laatta).

Saumojen lukumäärä kannattaa pyrkiä rajoitta-maan mahdollisimman pieneksi kuitenkin muistaenlämpötilojen muutoksille alttiina olevien rakentei-den rajoitukset. Itse saumarakenteina kannattaasuosia yksinkertaisia, hyväksi todettuja ratkaisuja.

Rakenteissa tulee käyttää hyvän vesitiiveyden javähän korjausta vaativia betoneita, jotta rakenteis-ta saadaan pitkäikäisiä. Pysäköintitasojen ja ajo-luiskien yläpintojen tiiviin rakenteen varmistami-seksi on betonointi tehtävä huolellisesti sekä käyt-tää tarvittaessa mahdollisia pintaa tiivistäviä pin-noitteita. Näin vähennetään oleellisesti pinnan pö-lyämistä sekä veden ja kloridien tunkeutumista be-toniin. Myös vedenpoistojärjestelmä tulee suunni-tella sellaiseksi että se toimii käytännössä, jolloinpysäköintitasojen kosteus-/suolarasitus jää mah-dollisimman pieneksi.

JÄNNITTÄMISEN HYÖDYTPaikallavaletut pysäköintirakennukset tehdään hyvinusein jänneteräksin ja jälkijännittämällä. Jälkijännit-tämisen avulla päästään pitkiin jänneväleihin jahoikkiin rakenteisiin. Lisäksi lyhyt- ja pitkäaikaistai-pumat ovat pieniä. Tällä tekniikalla myös halkeamatovat pieniä tai niitä ei synny lainkaan. Harjateräksetovat sen ansiosta hyvin suojattu korroosiolta. Näinsaavutetaan pidempi käyttöikä, vähäinen huollonsekä korjauksen tarve sekä edulliset käyttökustan-nukset. Jälkijännityksen eräs etu on se, että raken-ne saadaan vesitiiviiksi ja näin ollen vältytään be-toniholvin läpi suotautuvalta, autojen päälle tippu-valta vedeltä. Tämä vesi on yleensä emäksistä jase voi vaurioittaa autojen maalipintaa ja laseja.Jälkijännitetyllä rakenteella on myös erinomainenkestävyys väsytyskuormituksia vastaan.

PAIKALLAVALETUT PYSÄKÖINTILAITOKSET

1Pysäköintitalon rakenneosat ja rasitusluokkayhdistelmät by51 Betonirakenteiden käyttöikäsuunnittelu 2007 - mukaan.

Petri Mannonen, diplomi-insinööriprojekti-insinööri, Betonitieto Oy

BET0801 s084-92 Pysakointi 27.3.2008, 20:3784

1 2008 85

SÄILYVYYSSUUNNITTELUBetonirakenteiden säilyvyyssuunnittelu käsittääsuunnittelukäyttöiän sekä rasitusluokkien määritte-lyn. Yleensä kylmät pysäköintilaitokset suunnitel-laan 50 vuoden käyttöiälle, joissakin tapauksissavoi olla perusteltua käyttää pidempää 100 vuodenkäyttöikää. Rasitusluokat määräytyvät ympäristö-olosuhteiden mukaisesti. Ympäristöolosuhteet ote-taan huomioon ohjeen BY50 Betoninormit taulukko3.1 ja BY51 Rakenteiden käyttöikäsuunnittelu(2007) mukaan.

Kylmät paikoitustilat on suunniteltava vaativim-paan XD3-luokkaan niiden rakenteiden osalta, joi-hin kohdistuu voimakas kloridirasitus. Kevyesti klo-ridirasitetuissa tasoissa rakenteen tulee aina täyt-tää luokan XD1 vaatimukset ja niissä ei saa käyttääsuolausta. Raudoituksen suunnitteluun ja betoni-peitteiden vähimmäisarvoille on annettu ohjeita BY50:ssä.

Kulutuskestävyyden osalta tasot voidaan jakaavoimakkaan ja kevyen kulutuksen alaisiksi joutuviintasoihin. Voimakas kulutusrasitus on kyseessä esi-merkiksi suurten, vuorokauden aikana paljon liiken-nöityjen pysäköintilaitosten sisäänajorampeissa.Niiden tulee täyttää julkaisun BY45 kulutuskestä-vyysluokan 2 vaatimukset ja tasoon lisätään vähin-tään 10 mm:n kulutusvara. Kevyen kulutusrasituk-sen kulutuskestävyysvaatimus on luokka 3 (esim.varsinaiset pysäköintitasot ja yleensä vähän vuoro-kauden aikana liikennöidyt pysäköintilaitokset).Laatuvaatimukset tasaisuuden, kulutuskestävyydenja muiden laatutekijöiden osalta on esitetty be-tonilattioiden luokitusohjeissa (BY45/BLY7 Be-tonilattiat 2002).

RAKENNEJÄRJESTELMÄPysäköintilaitoksen, kuten minkä tahansa muunkinrakennelman tai rakennuksen perustusten koko jatyyppi määräytyvät kuormituksen ja maapohjankantavuuden mukaan. Perustukset tehdään yleensäpaikallavalettuina teräsbetonirakenteina. Paikalla-valetuissa pysäköintilaitoksissa yleisimmin käytet-ty pystyrakenne on pilarirunko. Vaakarakenne onkäytettäessä jälkijännitystä joko tasavahva laattatai vaihtoehtoisesti palkkikaistoin vahvennettulaatta. Palkkikaistoja käytetään kun jännevälit kas-vavat yli 10 metrin. Kun pyritään avaraan ja pilarit-tomaan pysäköintitilaan, rakenne muodostuu sitenpalkilliseksi laattarakenteeksi.

Jännemitta palkkikaistojen suunnassa on tyypil-lisesti 16,0 metriä runkosyvyyden ollessa 17,0 met-

3

3Paikallavaletuissa pysäköintirakennuksissa yleisesti käy-tetty rakennejärjestelmä on pilarirunko. Vaakarakenne onkäytettäessä jälkijännitystä joko tasavahva laatta taivaihtoehtoisesti palkkikaistoin vahvennettu laatta. Palkki-kaistoja käytetään kun jännevälit kasvavat yli 10 metrin.

2Jälkijännitetyillä paikallavalurakenteilla päästään pitkiinjänneväleihin ja siroihin rakenteisiin.

2

riä. Tällöin pilarit on irrotettu seinälinjasta 0,5 met-riä. Toiseen suuntaan pilariväliksi muodostuu pysä-köintilaitosten tilamitoitusohjeiden autopaikan le-veyttä koskevien suositusten mukaan yleensä joko5,0 tai 7,5 metriä, eli kahden tai kolmen auton leve-ys. Myös leveämpää 2,7 metrin mitoitusta käyte-tään. Paikallavalulla on helppo toteuttaa vaihtele-via, vakioratkaisuista poikkeavia jännevälejä.

MUOTTITEKNIIKKAPysäköintilaitoksissa valettavan laatan muottinakäytetään hyvin yleisesti puupalkkeja sekä primää-ri- että sekundäärikannattajina. Muottipintana toi-mii joko muottivaneri tai kolmikerroslevy (vahvuus21 mm).

Tuentakalustona käytetään terästukia, jotka onvarustettu tukijaloilla, pudotushaarukoilla ja välitu-kien kiertopäillä. Myös palkkien muotitus tehdäänyleensä puupalkeilla. Palkin muottina voidaan käyt-tää myös puupalkeista tehtyä pöytämuottia.

Jokaiselle pysäköintilaitostyypille on sille par-haiten soveltuvat muottijärjestelmät. Muottijärjes-

Beto

nitie

to O

y

BET0801 s084-92 Pysakointi 27.3.2008, 20:3785

1 200886

telmät kannattaa selvittää jo rakennesuunnitelmiatehtäessä. Seuraavassa on käyty läpi muutamiakooltaan erilaisia, tyypillisiä vaihtoehtoja.

• PihakannetKokoa pihakansilla on tyypillisesti noin 1000 - 2000m2. Pihakansien rakenteissa on usein poikkeaviayksityiskohtia, kuten laattavahvistuksia tai toisis-taan poikkeavia kaatoja. Pihakannen rakennuspro-jekti on usein yhteydessä muuhun ympäröivään ra-kentamiseen, jolloin myös pihakannen rakentami-nen nivoutuu muuhun rakentamiseen. Tämä johtaausein hyvin kireään aikatauluun.

Betonointi tehdään tällaisissa rakenteissauseimmiten kertavaluna. Kalustolle tulee vain yksikäyttökerta ja suuren muottimäärän logistiikka työ-maalla on suunniteltava huolellisesti.

• Pysäköintitalot (pienet parkkitalot)Kooltaan pienet parkkitalot ovat noin 1 500 - 2 000taso-m2 kerrosta kohti ja yleensä ne ovat 3-5 kerrok-sisia. Kohteessa käytetään tyypillisesti noin 2,5-kertaista muottikaluston määrää verrattuna kerta-valualueeseen. Muoteille tulee 3-4 käyttökertaatyömaalla. Tällä käyttökertamäärällä muottikalus-tot käytetään yleensä irtotavaramuottina eli muotitpuretaan valun jälkeen osiksi ja siirretään uuteenasennuspaikkaan varastokehikoissa.

• Pysäköintilaitokset (isot parkkitalot)Pysäköintilaitoksissa rakenteiden samanlaisenatoistuminen tekee paikallavalusta teollista tuotan-toa. Muottikalustolle saadaan useita käyttökertoja,käytännössä usein yli neljä. Muoteista tehdäänusein kompakteja pöytämuotteja. Pöytämuottejakäytettäessä niiden sovitukset ja liittymiset pysty-rakenteisiin on suunniteltava systemaattisiksi. Pöy-tämuottien kokoa ei kannata kasvattaa liian suurik-si, sillä suurien pöytien siirto ja uudelleenasennusoikaisuineen saattaa kasvattaa työmenekkiä.

RAKENTEILLA OLEVIAPYSÄKÖINTILAITOKSIASeuraavissa artikkeleissa on esitelty kolme raken-teilla olevaa tai juuri valmistunutta pysäköintira-kennusta:– Viihdekeskus Flamingon seitsemänkerroksinen

pysäköintitalo Vantaalla,– Kauppakeskus Epstorin laajennuksen yhtey-

teen kellarikerrokseen rakennettu sadan pysä-köintipaikan laajennus Seinäjoella ja

6Palkillinen laattarakenne. Pilaria on vedetty sisäänpäin,jolloin pilariraudoitus ei haittaa palkkiosaan sijoittuvienjänneankkureiden sijoitusta.

7Pöytämuotin nostohaarukka. Isoissa parkkitaloissa talou-dellinen vaihtoehto on tehdä muoteista siirrettäviä pöytä-muotteja.

4Avoin liikuntasauma.

5Sadevesikaivon sijoitus luiskattuun syvennykseen. Kan-nen tulee olla poistettavissa kaivon puhdistusta varten.

CAST-IN-SITU PARKING GARAGES

Cast-in-situ concrete is a natural and safe constructionmaterial for parking garages. Prestressing technology andadvanced concrete technology guarantee good long-termdurability for the structures.

Cast-in-situ parking garages are often built using pre-stressing tendons and poststressing, which facilitatelong spans and slender structures. Short and long-termdeflection is also minimised. This technique alsominimises or completely eliminates cracking, andensures that ribbed bars are protected against corrosion.This results in longer service life, reduced need formaintenance and repairs and low operating costs. Theresistance of poststressed structures to fatigue loads isalso excellent.

The durability planning of concrete structures isbased on the determination of the rated service life andthe exposure classes. Unheated parking garages areusually designed for a service life of 50 years. Theexposure classes are determined on the basis of theambient conditions in compliance with BY 50 ConcreteNorms, Table 3.1, and BY 51 Service life design ofstructures (2007).

The most common vertical structure in cast-in-situparking garages is a column frame. When poststressingis used, the horizontal structure is either a slab ofuniform thickness, or alternatively a slab reinforced withlanes of beams. Lanes of beams are used when the spanexceeds 10 metres. As parking garages are designed asopen as possible without any columns, the preferredstructure is a slab structure with beams.

The typical span in the direction of the lanes of beamsis 16.0 m with a frame depth of 17.0 m. The columns arethen at a distance of 0.5 metres from the wall line. Thespacing of the columns is determined on the basis of therecommended width of the parking places according tothe dimensioning guidelines for parking garages, and istypically 5.0 m or 7.0 m, i.e. the width of two or threecars. Different spans are easy to implement with cast-in-situ technology.

Three parking garages that have been built or are cur-rently under construction using the cast-in-situ technolo-gy are presented in this issue: the seven-storey parkinggarage of Entertainment Centre Flamingo in Vantaa, theextension of the parking garage for 100 cars in the base-ment of Shopping Centre Epstori in Seinäjoki, and theparking garage for almost 500 cars under construction inthe Tampella area in Tampere.

– Tampellan alueelle Tampereelle rakennettavalähes 500 auton pysäköintihalli.

Lisätietoja paikallavalettujen pysäköintilaitosten suun-nittelusta löytyy Suomen Betonitieto Oy:n julkaisusta:“Paikallavalettu jälkijännitetty pysäköintirakennus,Kestävä kivitalo-projekti 2005.”Julkaisua myy Betonitieto Oy : www.betoni.com

Beto

nitie

to O

yBe

toni

tieto

Oy

BET0801 s084-92 Pysakointi 27.3.2008, 20:3786

1 2008 87

Seinäjoen keskustan kauppakeskus Epstorin laajen-nustyöt ovat paraikaa käynnissä. Uutta liiketilaatulee kauppakäytävän lisäksi 6 000 m2. Kokonaisuu-dessaan kauppakeskuksen laajuus tulee olemaanlaajennuksen jälkeen noin 10 000 km2, autopaikko-jen määrä lisääntyy sadalla. Samassa yhteydessäsaneerataan myös samassa korttelissa sijaitsevaEpstorin viereinen liikekiinteistö. Uudistuneenkauppakeskuksen avajaisia on tarkoitus viettääsyyskuussa 2008.

Kauppakeskuksen laajennukseen tulee kellariker-ros ja kaksi maanpäällistä kerrosta.

Kellariin tehdään lisää autopaikkoja. Alun perinautopaikkoja oli noin 70, laajennuksen jälkeen ko-konaismäärä kasvaa 171 paikkaan.

Kauppakeskuksen välipohjat ovat paikallavalet-tuja ja jälkijännitettyjä ja yläpohja teräsristikko- japeltirakenteinen.

UUSI KULKUYHTEYSVanhaan parkkihalliin kuljettiin laajennusosankautta, joten ensimmäisenä työnä oli rakentaa park-kihalliin uusi kulkuyhteys Maamiehenkadun kautta.Samalla tehtiin myös varaus naapuritonttia varten,tarvittaessa se voi käyttää tulevaisuudessa samaaramppia. Myös pihan alla olevaa väestösuoja- japaikoitustilaa (yhteensä noin 800 m2) jouduttiin pur-kamaan laajennusosan tieltä. Uuteen paikoituskel-lariin ja Maamiehenkadun alle rakennettiin uudetväestösuojat lisääntyneiden tarpeiden mukaisesti.

KOKENUT PAIKALLAVALU-URAKOITSIJATyöt kohteessa alkoivat purkutöillä. Perustuksienteko alkoi heinäkuun lopussa, rakennus tehtiinmaanvaraisella perustuksella. Rungon pystyttämi-seen kuluu noin puoli vuotta. Vuodenvaihteessa 1.kerroksen yläpuolisesta välipohjasta oli valettunoin kolmasosa.

Rakennejärjestelmänä on paikallavalettu pilari-palkkijärjestelmä. Osa pystyrakenteista on betoni-täytteisiä teräspilareita. Urakoitsijalla oli mahdolli-suus vaikuttaa runkojärjestelmän valintaan suun-

EPSTORINLAAJENNUKSESSALISÄÄ LIIKE- JAPAIKOITUSTILOJA

1Seinäjoella sijaitseva kauppakeskus Epstori saa kylkeen-sä laajennusosan.

2Parkkihallin uusi ramppi Maamiehenkadulta.

3Kellarin pysäköintihallin palkkirakenteita.

Petri

Man

none

nPe

tri M

anno

nen

Petri

Man

none

n

1

2

3

BET0801 s084-92 Pysakointi 27.3.2008, 20:3887

88 betoni 1 200888

4

5

nitteluvaiheessa. Paikallavaluun päädyttiin muunmuassa siksi, että Konte Oy on toteuttanut muitaparkkihalleja, kuten Vaasan toriparkin, paikallava-luna. Myös tilojen mahdollisimman tehokas käyttöpainoi paikallavalun puolesta.

Kauppakeskuksen laajennus on pohja-alaltaan56,3 x 37,6 m2 suuruinen. Jälkijännitettyjen palkkienjännevälit ovat toisessa moduulissa 15 830 mm jatoisessa 14 899-15 779 mm. Näiden kahden palkinväliin jää jänneväliltään lyhyempi (4 800mm) mo-duulilinja, jossa sijaitsee muun muassa uusi väes-tönsuoja. Jälkijännitetyt palkit sijaitsevat 4 800 mmpäässä toisistaan.

Muotti- ja raudoitustyö sekä betonointi tehdäänKonte Oy:n omana työnä. Pintabetonityöt (kellarinMastertop sirote sekä 1. kerroksen tasaustyö) tee-tettiin ulkopuolisella urakoitsijalla. Välipohjan pal-kit ja holvit ovat jälkijännitettyjä rakenteita, niidenjännitystöistä vastasi Oy Alfred A. Palmberg Ab.Holvit on jännitetty yhteen suuntaan, poikittainpalkkeihin nähden.

Muottijärjestelmänä on käytetty vakiopalkkijär-jestelmää. Palkkeja on ollut sekä puisia että me-tallisia. Holvimuottien tuennassa on käytetty te-räspystytukia. 1. ja 2. kerroksessa on suuremmankerroskorkeuden vuoksi käytetty tuennassa metal-lisia tukitorneja. Muottitoimittajana kohteessa onRamirent Finland Oy.

VALUT KAHDEN VIIKON VÄLEINJännitys- ja punostyöt ovat vastaavan mestarinKalle Ahon mukaan tahdistaneet rungon nousua.Valut on tehty noin kahden viikon välein. Valukier-toon päästiin lämmittämällä valuja, jolloin saavu-tettiin jälkijännityksen vaatimat lujuudet nopeam-min, aika lyhentyi alun yhdeksästä päivästä nel-jään. Lämmitys tehtiin pressuttamalla holvi alapuo-lelta ja käyttämällä öljylämmittimiä. Lisäksi käytet-tiin lämpömattoja ja pressuja yläpuolella. Betoninlujuudenkehitystä on seurattu Betoplus-ohjelmanavulla.

Kellarin holvi valettiin neljässä osassa, 1. kerroskolmessa. Kerralla valettu osa on ollut noin 600 m2.Valupäivinä työt on aloitettu kuudelta aamulla javalu on kestänyt kokonaisuudessaan noin 12 tuntia.

Betonointia on tehty sekä pumppaamalla että va-luastialla. Betonin lujuusluokka on pilareissa C35/K40-2 ja välipohjissa sekä palkeissa C35/K40-1.Maanvaraisen lattian lujuusluokka on C25/K30-2.

Betonin kohteeseen toimittaa Rudus Oy, joka toi-mii myös 1. luokan betonityön valvojana.

41.ja 2. kerroksen välipohjan raudoitustyö käynnissä.

51. ja 2. kerroksen välipohjan muottien tukitorneja.

6Jälkijännitettyjen palkkien jänneteräkset näkyvissä en-nen katkaisua.

Petri

Man

none

nPe

tri M

a nn o

n en

P etri

Ma n

n on e

n

6

BET0801 s084-92 Pysakointi 27.3.2008, 20:3888

898 betoni 1 2008

1TAMPELLAN ALUEELLEPAIKALLAVALURUNKOINEN PYSÄKÖINTIHALLI

Tampereen keskustan tuntumaan, Tampellan alueel-le on valmistumassa pysäköintihalli Kiinteistö OyKeskusparkki, Tampellan Esplanadi. Sen runko toteu-tetaan paikallavaluratkaisuna. Tampellan aluetta onrakennettu viimeisen kymmenen vuoden aikana. Alu-eella oli alun perin konepajateollisuuden halli- javerstastilaa, josta on säilytetty arviolta kolmannes.

Nyt rakennettava pysäköintihalli tulee palvelemaanyhteensä kuutta asunto-osakeyhtiötä. Pysäköinti-halliin tulee tilaa myös työpaikka- ja asioimispysä-köinnille. Pysäköintihalliin tulee 483 autopaikkaa.Kohde on omaperusteinen, kuten viereiset raken-nettavat asuinkerrostalotkin ja sen toteuttaa YITRakennus Oy.

Pysäköintihallissa on kolme maanalaista kerros-ta ja se on louhittu kallioon. Pohjapinta-alaltaanhalli on 132 x 35 metriä.

TOTEUTUS KAHDESSA VAIHEESSATyöt kohteessa aloitettiin huhtikuun alussa 2006 jalouhintatyöt valmistuivat 1-vaiheen osalta loka-marraskuun vaihteessa samana vuonna, koko hank-keen osalta helmikuussa 2007. Halli tehdään kah-dessa vaiheessa ja molemmat vaiheet on jaettukahteen lohkoon. Päätöstä toisen vaiheen toteutta-misesta ei vielä rakennustyön alkaessa oltu tehty.1. vaiheen oli tarkoitus valmistua helmikuun 2008loppuun mennessä. Aikataulun saneli viereinen val-mistuva asuinkerrostalo.

PAIKALLAVALETTU PILARIPALKKIRUNKORunkorakenteena pysäköintihallissa on pilaripalkki-runko. Pysäköintihallin alin kerros on maanvarainenja sen yläpuoliset kaksi välitasoa ovat 160 millimet-riä paksuja, molempiin suuntiin jälkijännitettyjälaattoja. Jännityksessä on käytetty rasvapunoksia.

1Taustalla näkyy jo harjakorkeuteen noussut 1-vaihe pysä-köintihallista. Kuvasta näkyy palkkien pitkä jänneväli,kaksiaukkoisen rakenteen palkkien jänneväli on noin 17metriä. Etualalla on käynnissä 2-vaiheen välipohjan muot-tityö. Holvin muotissa taka-alalla näkyvä aukko on kerros-taloa varten tehty varaus.

Juha Knuutinen, YIT

BET0801 s084-92 Pysakointi 27.3.2008, 20:3989

90 betoni 1 200890

2Holvin muottityö käynnissä.

3Kuvassa näkyy työmaalla käytetty metallinen palkkisolki,jota käytettäessä vältytään palkkien läpipulttaukselta.

Välitasojen mitoituskuormana on 2,5 kN/m2 ajoneu-vokuorma. Rakennuksessa ei ole maanpaineellisiaseiniä, näin ollen sivusuuntaiset kuormitukset ovatvähäisiä.

Palkkien etäisyys toisistaan on noin 7800 mm elipalkkien välissä on kolme parkkiruutua. Palkkienjänneväli on 17 000 mm ja halli on kaksiaukkoinen.

Parkkihallin yläpohjan päälle rakennetaan piha-alue istutuksineen palvelemaan ympäröiviä asuin-taloja. Kansi toimii myös pelastustienä ja tämänvuoksi kannen mitoituskuormana on 16 tonnin akse-likuorma. Tästä johtuen myös kannen mitoitus onjäreämpi, se on paksuudeltaan 250 mm ja kannenpalkit tehdään injektoitavilla jänteillä. Osa kannes-ta tullaan tekemään kuorilaattarakenteisena pai-kalle rakennettavan kerrostalon vuoksi. Koska ker-rostalon suunnitelmat eivät parkkihallin rakentami-sen käynnistyessä vielä olleet valmiina, päädyttiinosittain erilaiseen runkoratkaisuun.

Porrashuoneet sekä ajoluiskien seinät tehtiinelementtirakenteisena.

BETONIA MINUUTTIAIKATAULULLAKohteeseen kuluu betonia noin 5 000 m3. Marras-kuun lopussa 2007 oli vielä kaksi lohkoa valamatta.Betoni on lujuusluokaltaan pääosin K40. Alimmas-sa kerroksessa on pilareissa käytetty lujuusluokal-taan myös K50 betonia. Valmisbetonin kohteeseentoimittaa Lujabetoni Oy.

Kesäkuussa 2007 työmaalla tehtiin suurimmatkertavalut, yhteensä 600 m3 betonia. Tällöin pysä-köintihallin kannesta valettiin kerrallaan 1500 m2

osuus. Tätä varten suunniteltiin etukäteen betonintoimituksen minuuttiaikataulu. Valu saatiin tehtyäsuunnitelmien mukaisesti kolmessatoista tunnissa.

Muottityöt YIT Rakennus Oy tekee omilla miehil-lään. Raudoituksen tekee aliurakoitsijana Celsa SteelService Oy. Jännitystyöt urakoi Oy Alfred A. PalmbergAb ja betonoinnin Suomen Betonilattiat Oy.

Kohteessa päädyttiin kappalemuottijärjestel-mään eli vakiopalkkeihin, koska yläkansi erosimuodoltaan alemmista kansista. Tällöin pöytämuo-tille ei olisi saatu tarvittavia toistokertoja. Muotti-järjestelmään valintaan vaikutti osaltaan myös se,ettei 2-vaiheen toteuttamisesta rakentamisenkäynnistyessä ollut vielä varmuutta. Muottitoimit-tajana kohteessa on Doka Finland Oy ja siellä yhte-yshenkilönä Ari Sakala.

PITKÄT JÄNNEVÄLIT PUOLSIVATPAIKALLAVALUAPitkät jännevälit olivat vastaavan mestarin YIT Ra-kennuksen Pasi Jokisen mukaan yksi syy siihen,että päädyttiin paikallavaluvaihtoehtoon. Element-tiratkaisuissa jänneväli olisi ollut suuruusluokal-taan puolet toteutuneesta. Myös ohut kansirakenneja rakenteen vesitiiviys puolsivat paikallavalua.

Betonoitaessa alle + 0 °C lämpötilassa holvi lämmön-eristettiin huputtamalla se alapuolelta ennen valua javalettavaa holvia lämmitettiin alapuolelta. Lämmitystätarvittiin myös, jotta holvin jännitystyö voitiin aloittaasuunnitellussa aikataulussa. Myös palkkien päälle le-vitettiin peitteet lämpötilaerojen minimoimiseksi. Va-lut jälkihoidettiin ruiskutettavalla jälkihoitoaineella.

Juha Knuutinen, YIT

Juha

Knu

utin

en, Y

IT

2

3

BET0801 s084-92 Pysakointi 27.3.2008, 20:3990

918 betoni 1 2008

FLAMINGON VAPAA-AJANKESKUKSEN YHTEYTEENRAKENNETAAN SEITSEMÄNKERROKSINEN PYSÄKÖINTITAL0Vantaalle, Kehä III varrelle rakennettava vapaa-ajankeskus Flamingo sijoittuu Jumbon liikekes-kuksen viereen. Flamingo pitää sisällään 10 0000neliön vesipuiston, 309 huoneen hotellin, keilahal-lin, elokuvakeskuksen, lukuisia ravintoloita sekä8 000 neliötä erikoismyymälöitä. Keskuksessa onpinta-alaa yhteensä 87 000 neliötä. Kylpylää var-ten rakennetaan myös seitsemänkerroksinen py-säköintitalo.

Autopaikkoja Flamingon pysäköintitalossa on yh-teensä 765 kappaletta. Yhden kerroksen pinta-alaon 3150 m2 ja pinta-alaa pysäköintitalossa on yh-teensä noin 20 000 m2. Muodoltaan pysäköintitaloon suorakaiteen muotoinen ja ajo tapahtuu kes-keltä. Jäykistävät seinät ovat keskellä rakennus-runkoa.

JÄNNITETTYJÄ RAKENTEITAPysäköintitalon rakennustyöt alkoivat keväällä 2007 jarunko saatiin valmiiksi lokakuun lopussa. Pysäköintita-lon holvit ovat jälkijännitettyjä rakenteita. Laatta onjännitetty kahteen suuntaan ja palkit yhteen. Palkkienjänneväli on 16 000 mm. Pysäköintitalon betoni olilujuusluokaltaan K45-1 ja rasitusluokkayhdistelmäXC3,4 XD1 ja XF2.

Suunniteltaessa kohdetta myös rungon tekemi-nen elementtirakenteisena oli yksi vaihtoehto. Ele-menttivaihtoehdosta pyydettiin myös tarjouksia.Taloudellisemmaksi tässä kohteessa tuli kuitenkinSRV Viitoset Oy:n työmaapäällikön Jukka Nikkolanja projektipäällikön Markku Muhosen mukaan pai-

1Betonoinnissa käytettiin pumppuautoja.

2Kohteen harjannostajaispäivänä otettu kuva pysäköintita-losta. Taka-alalla muottityö käynnissä.

Anu

Sai

rane

n, S

RV

Anu

Sai

rane

n , S

RV

1

2

BET0801 s084-92 Pysakointi 27.3.2008, 20:3991

92 betoni 1 200892

3Pysäköintitalo harjakorkeudessaan.

4Flamingon vapaa-ajankeskus rakennetaan kauppakeskusJumbon viereen.

kallavaluvaihtoehto. Myös kestävyys- ja säilyvyys-asiat olivat yksi syy paikallavaluun päädyttäessä.

Pysäköintitalon holvin suojabetonipintaa on kas-vatettu, jotta saatiin lisää kulutuspintaa. Holvinpaksuus on 240 mm. Holvissa ei siten tarvinnutkäyttää sirotepintaa.

Holvi on jaettu kolmeen lohkoon. Valut tehtiinlohkojaon mukaisesti ja valutahtina oli valu yhdes-sä lohkossa per viikko. Yhdellä kertaa valettu alueoli suuruudeltaan noin 1 000 m2. Käytetty muottijär-jestelmä oli Peri Suomen vakiopalkkijärjestelmä jatukitornit. Holvimuotit purettiin osiin ja koottiin uu-delleen seuraavassa valupaikassa.

Rakennusliike Sierak Oy toteutti pysäköintitalonrunkotyöt. Betonit sekä vapaa-ajankohteeseen ettäpysäköintilaitokseen on toimittanut Rudus Oy.

P etri

Ma n

n on e

n A

n u S

a ira

n en ,

SRV

3

4

BET0801 s084-92 Pysakointi 27.3.2008, 20:3992

betoni 1 2008 93

ITSETIIVISTYVÄT ERIKOISLUJAT BETONIT 150 – 200 MPa

Camilla Vornanen, Andrzej Cwirzen ja Vesa PenttalaTeknillinen korkeakouluRakennusmateriaalitekniikka

1

2

Erikoisluja betoni poikkeaa merkittävästi tavan-omaisesta betonista. Sille on ominaista hyvin al-hainen vesi-sideainesuhde ja vesi-sementtisuhde,suuri sementti-, seosaine- tai silikamäärä sekäpieni runkoaineen maksimiraekoko. Yleensä eri-koislujan betonin runkoaineen maksimiraekoko onalle 1 mm.

Kovettuneella erikoislujalla betonilla on erittäintiivis mikrorakenne ja sen vuoksi hyvät lujuus- jasäilyvyysominaisuudet. Suuri sementtimäärä(yleensä 800-1000 kg/m3) tekee betonista kuitenkinkalliin ja sen ekologinen tase/betoni-m3 on huo-nompi verrattuna normaalilujuuksiseen betoniin.

Erikoislujan betonin ajasta riippuvat muodon-muutosominaisuudet ovat suurempia kuin normaa-lilujuuksisella betonilla. Erityisesti näiden betoniensuuri autogeeninen kutistuma voi aiheuttaa mikro-halkeilua, joka heikentää betonin muuten hyviä säi-lyvyysominaisuuksia. Ongelmia ovat myös tavan-omaiseen betoniin verrattuna lyhyt työstettävyysai-ka ja korkea ilmamäärä.

Teknillisen korkeakoulun Rakennusmateriaalitek-niikan laboratoriossa tutkittiin erikoislujia betonei-ta vuosina 2004-2007, [1]. Tavoitteena oli optimoidaerikoislujien betonien koostumus siten, että ne oli-sivat itsetiivistyviä, ja muutenkin parantaa erikois-lujien betonien työstettävyysominaisuuksia niin,että ne olisivat vastaavanlaisia kuin tavanomaisillabetoneilla. Tutkimuksessa sovellettiin ja kehitettiinyksinkertaisia koemenetelmiä, joilla optimaalinenbetonin koostumus voitaisiin määrittää tavanomai-sessa betonilaboratoriossa. Lisäksi selvitettiin si-deaineiden ja mikrofillerin määrän vähentämisenmahdollisuuksia kasvattamalla runkoaineen suurinraekoko 6-8 mm:iin sekä tutkittiin kehitettyjen beto-nikoostumusten mikrorakennetta, mekaanisia jasäilyvyysominaisuuksia sekä käyttöä hybridiraken-teena yhdessä tavanomaisen betonin kanssa. Myösteräskuitujen käytön vaikutuksia erikoislujien beto-nien ominaisuuksiin tutkittiin.

Tässä artikkelissa tarkastellaan erityisesti run-koaineen maksimiraekoon kasvattamisen vaikutuk-sia sekä verrataan lämpökäsitellyn ja lämpökäsit-telemättömän itsetiivistyvän, erikoislujan betoninominaisuuksia.

ERIKOISLUJIEN BETONIEN KOOSTUMUKSETTutkittavien betonien koostumukset optimoitiin et-simällä korrelaatiot betonimassan vedentarpeen,betonia sekoitettaessa tapahtuvan kastumisenajankohdan ja mekaanisten ominaisuuksien välille.

2Lämpökäsitelty koebetoni F26/022/H.Kuvan oikeassa reunassa on suurempi runkoainepartikkeli.

1Lämpökäsittelemätön koebetoni F26/022/N.Kuvan oikeassa reunassa on suurempi runkoainepartikkeli.

BET0801 s093-97 PenttalaUUSI 27.3.2008, 19:1093

betoni 1 200894

Kastumisajalla tarkoitetaan sitä sekoitusaikaa, jol-loin seos muuttuu kuivasta märäksi. Alustavat ko-keet tehtiin Puntken [2] menetelmällä, jossa peri-aatteena on betonin tiiveimmän pakkautuvuusas-teen eli pienimmän tarvittavan vesimäärän määrit-täminen erilaisilla erikoislujan betonin kuiva-aines-ten suhteilla. Näitä tuloksia sovellettiin betoninvalmistukseen.

Tuloksena löydettiin yhteys sementtikiven puris-tuslujuuden ja sideaineiden, kvartsijauheen ja hie-kan seoksen vedentarpeen välille ja optimaalistenerikoislujien betonien osa-aineiden koostumustenvaikutus tuoreen betonimassan painuma-leviämä-kokeen tuloksiin ja betonin vedentarpeeseen. La-boratoriokokeiden tulosten perusteella määritet-tiin koostumukset tutkimuksen erikoislujille beto-neille. Seuraavassa vaiheessa testattiin vielä run-koaineen maksimiraekoon kasvattamisen vaikutusbetoneihin.

Työstettävyydeltään ja mekaanisilta ominai-suuksiltaan parhaimmat erikoislujat betonit saa-tiin, kun sementtinä käytettiin sulfaatinkestävääSR-sementtiä CEM I 42,5 N (SR), mikrofillerinähienoa kvartsijauhetta (maksimiraekoko 60 μm),hienoa mikrosilikaa 983 U (Elkem, Norja) sekä po-lykarboksylaattipohjaista tehonotkistinta. Runko-aineena käytettiin hienoa hiekkaa (maksimiraeko-ko 600 μm). Lisäksi osaan betoneista lisättiin kar-keampaa runkoainetta (graniittia tai diabaasia,max # 6-8 mm) ja osaan 12 mm:n pituisia teräskui-tuja. Karkean runkoaineen määrät sekä veden jatehonotkistimen määrät vaihtelivat betonista riip-puen muiden osa-aineiden suhteellisten osuuksi-en ollessa vakioita. Taulukossa 1 on esimerkkejäkoebetonien koostumuksista.

Puolet koekappaleista säilytettiin 95 %:n suh-teellisessa kosteuspitoisuudessa koestukseensaakka ja puolet lämpökäsiteltiin 90 °C:een lämpöti-lassa 48 tunnin ajan ennen RH 95 %:iin siirtämistä.

3Itsetiivistyvien erikoislujien betonien puristuslujuudenkehittyminen. Koebetonissa F26/022 ei ole kuituja jarunkoaineen maksimiraekoko on 0,6 mm ja koebetonissaF26/026/D ei ole kuituja ja karkein runkoainefraktio (max# 6 mm) on diabaasia.

4Itsetiivistyvien erikoislujien betonien puristuslujuudenkehittyminen. Koebetonissa F26/024/G ei ole kuituja jakarkein runkoainefraktio (max # 8 mm) on graniittia ja koe-betonissa F26/026/D/F on teräskuituja ja karkein runkoai-nefraktio (max # 8 mm) on graniittia.

TUOREEN BETONIN OMINAISUUDETKoebetonien sekoituksessa kastumisaika oli 3-7 mi-nuuttia, kun runkoaineen maksimiraekoko oli alle 1mm, ja karkeampaa runkoainetta sisältäneillä beto-neilla 1,6-3 minuuttia. Koebetonien leviämätulosvaihteli 580 mm:stä 870 mm:iin ja T50-aika oli 2 ja 13sekunnin välillä. Kaikki optimoidut erikoislujat beto-nit olivat itsetiivistyviä. Kun betonien runkoaineenmaksimiraekoko kasvatettiin 6-8 mm:iin, vesi-se-menttisuhdetta jouduttiin hieman suurentamaan hy-vien työstettävyysominaisuuksien takaamiseksi. Be-tonin käsittely tuoreena oli huomattavasti helpom-paa, kun siihen oli lisätty karkeaa runkoainetta. Eri-koislujien betonien ilmamäärä oli noin 4 % ja, kunmaksimiraekoko oli 6-8 mm, ilmamäärä oli alle 2 %.

Teräskuitujen lisääminen (20-30 % sementinmäärästä) ei heikentänyt tavallisten erikoislujienbetonien (max # 0,6 mm) työstettävyysominaisuuk-sia merkittävästi, mutta kun runkoaineen maksimi-raekoko oli 6-8 mm, jo 10 %:n teräskuitujen lisäyshaittasi huomattavasti tuoreen betonin työstettä-vyyttä. Tällöin teräskuidut estivät karkeimpien run-koainepartikkelien pakkautuvuutta.

MEKAANISET OMINAISUUDET JA SÄILYVYYSKaikkien betonien mikrorakenne osoittautui tiiviiksija homogeeniseksi lämpökäsittelystä tai runkoai-neen maksimiraekoon kasvattamisesta riippumatta.

Puristuslujuus testattiin 100 mm:n särmäisillä be-tonikuutioilla. Kuukauden iässä saavutettu paras tu-los oli 202 MPa ja se aikaansaatiin lämpökäsitellylläerikoislujalla betonilla (max # 0,6 mm) teräskuitujakäytettäessä. Lämpökäsitellyillä erikoislujilla beto-neilla, joiden maksimiraekoko oli 6-8 mm, paras tu-los oli 187 MPa, kun karkein runkoainefraktio oli dia-baasia. Teräskuidut paransivat puristuslujuuttamyös betoneilla, joiden maksimiraekoko oli 6-8 mm,mutta työstettävyyden heikkeneminen rajoittaa täl-löin kuitujen käyttöä. Puristuslujuus kasvoi lämpö-käsittelemättömillä betoneilla 180 vrk:n ikään astienemmän kuin lämpökäsitellyillä betoneilla, muttaloppulujuus jäi matalammaksi. Lämpökäsittelemät-tömillä erikoislujilla betoneilla 28 vrk:n puristuslu-juus oli 130-140 MPa, puolen vuoden ikäisinä puris-tuslujuudet olivat yleensä 160-170 MPa.

Teräskuiduilla voidaan parantaa lähinnä tyypilli-sen erikoislujan betonin (max # 0,6 mm) taivutusve-tolujuutta. Lisättäessä kuituja 30 % taivutusvetolu-juus parani 13 MPa:sta 36 MPa:iin. Kun maksimi-raekoko oli 6-8 mm, taivutusvetolujuus kasvoi vainmarginaalisesti.

HiekkaKoebetoni Silika- 160- Teräs- Kvartsi- Vesi/

jauhe 600 kuidut filleri sementti[μm]

F26/022/N 0.25 0.8 0.2 0.22F26/022/H 0.25 0.8 0.2 0.22F26/024/G/F/H 0.25 0.8 1 0.1 0.2 0.24F26/024/G/3/H 0.25 0.8 2 0.2 0.24F26/024/G/3/N 0.25 0.8 2 0.2 0.24F26/026/D/H 0.25 0.8 2 0.2 0.26F26/026/D/N 0.25 0.8 2 0.2 0.26

Taulukko 1.Kehitettyjen itsetiivistyvien erikoislujien koebetonien koostumuksia, kun sementin paino-osuus on 1.

Rakeisuudeltaan suurimmatrunkoainefraktiot

Diabaasi Graniitti Graniitti3-6 2-5 5-8[mm] [mm] [mm]

3

4


betoni 1 2008 95

5Itsetiivistyvien erikoislujien betonien kutistuminen ja viru-minen. Betonissa F26/022 oli kvartsifilleriä, runkoaineenmaksimiraekoko oli 0,6 mm ja betonin vesi-sementtisuhdeoli 0,22.

6Itsetiivistyvien erikoislujien betonien kutistuminen ja viru-minen. Betonissa F3/022 ei ollut kvartsifilleriä, runkoai-neen maksimiraekoko oli 0,6 mm ja betonin vesi-sement-tisuhde oli 0,22.

7Itsetiivistyvien erikoislujien betonien kutistuminen ja viru-minen. Betonin F26/024/G/3 karkein runkoainefraktio(max # 8 mm) oli graniittia ja betonin vesi-sementtisuhdeoli 0,24.

5

6

7

Erikoislujien betonien kimmomoduulit vaihtelivat41-52 GPa:n välillä. Suurin kimmomoduulitulos 52GPa saavutettiin koebetonilla, jossa oli diabaasia(max # 6 mm). Graniittia käytettäessä tulos oli hie-man alempi (45-47 GPa), sillä graniitilla on diabaa-sia heikommat mekaaniset ominaisuudet. Kun run-koaineen maksimiraekoko oli 0,6 mm, saavutettiinnoin 41 GPa:n kimmomoduulituloksia, ja teräskuitu-ja käytettäessä kimmomoduuli oli 45 GPa. Lämpö-käsittelyllä ei ollut merkittävää vaikutusta erikois-lujien betonien kimmomoduuleihin.

Pakkasenkestävyyttä tutkittiin CIF- ja CDF-kokeil-la. CIF-kokeessa jäätyvänä nesteenä on ionivaih-dettu vesi. CDF-koe on suolapakkaskoe, jossa jääty-vä vesiliuos sisältää 3 % NaCl:a. Kokeissa käytet-tiin 56 jäädytyssulatussykliä. Pinnan rapauman jasisäisen vaurioitumisasteen lisäksi määritettiinkoekappaleeseen imeytyneen veden määrä.

Erikoislujien betonien pakkasenkestävyys olierinomainen kaikissa kokeissa lukuun ottamattapinnan rapautumista suolapakkasrasituskokees-sa, jossa se oli vain tavanomainen. CDF-kokeessaerikoislujien betonien pinnan rapauma oli 180-220 g/m2 56 jäädytyssulatussyklin jälkeen. Beto-ninormien 2004 mukaan nämä tulokset täyttävät50 vuoden käyttöiän vaatimukset pakkasrasitus-luokassa XF4 ja 100 vuoden käyttöiän vaatimuk-set pakkasrasitusluokassa XF2. Suolapakkasko-keen vaatimattomien tulosten syyksi arvioitiinkäytetty sulfaatinkestävä sementti, jossa C3A-pi-toisuus oli vain 1 %. Tämä sementtityyppi ei pystyestämään kloridien tunkeutumista betoniin vas-taavalla tavalla kuin muut Portlandsementit.

Sisäistä vaurioitumista ei betoneilla tapahtunut.Vedenimeytyminen oli molemmissa kokeissa sa-maa luokkaa, noin 0,12 % koekappaleen painosta.Runkoaineen maksimiraekoon kasvattaminen vä-hensi pinnan rapautumista. Teräskuidut lisäsiväthieman pinnan rapautumista mutta vähensivät si-säistä vaurioitumista.

KUTISTUMINEN JA VIRUMINENKutistumista ja virumista tutkittiin kahdella tyypilli-sellä erikoislujalla betonilla (max # 0,6 mm) vuodenajan ja karkeampaa runkoainetta sisältäneellä be-tonilla (max # 6-8 mm) 70 vuorokauden ajan. Koe-kappaleet olivat lieriömäisiä, niiden korkeus oli 200mm ja halkaisija 50 mm. Koebetoneita säilytettiin95 % suhteellisessa kosteuspitoisuudessa 7 vrk:nikään saakka ja sen jälkeen 65 % tai 85 % RH:ssa+20 °C:een lämpötilassa. Virumakuormitus oli 30 %

7 vrk:n murtolujuudesta ja tämä kuormitus vaikuttikoko kokeen ajan.

Suurin alkukutistuma (~1000 μm/m) mitattiinlämpökäsitellyllä betonilla, jossa ei käytetty kvart-sifilleriä. Kun betonissa oli kvartsifilleriä, vastaavaarvo oli noin 800 μm/m. Kuten kuvista 5-7 havai-taan, nopean alkukutistuman jälkeen lämpökäsitel-tyjen erikoislujien betonien kutistuminen palautuinoin kolmasosan molemmissa säilytysolosuhteissa.Suhteellisesta kosteuspitoisuudesta riippuen lop-pukutistuma oli 300-600 μm/m. RH 85 %:ssa kutis-tuminen oli hieman pienempi.

Lämpökäsittelyn alkukutistumista ja sen jälkeis-tä paisumista lisäävä vaikutus voidaan selittää au-togeenisen kutistuman, kiihtyneen hydrataation jasitä kautta lisääntyneen hydrataatiokutistumisensekä edelleen hydratoituneen sementtipastan jakarkean runkoaineen lämpölaajenemisen yhteisvai-kutuksella.

Kun runkoaineen maksimiraekoko oli 6-8 mm,erikoislujilla betoneilla ei havaittu nopeaa ja suurtaalkukutistumista lämpökäsittelyn jälkeen ja sen jäl-keen tapahtuvaa palautumista. Sen sijaan kutistu-minen tapahtui suurimmaksi osaksi lämpökäsitte-lyn aikana ja kasvoi vain vähän seuraavien 70 vrk:naikana. Loppukutistuma jäi vain noin 400 μm/m:iin.Pieni kutistuma-arvo johtuu sementtipastan pie-nemmästä tilavuusosuudesta, runkoaineen kutistu-mista rajoittavasta vaikutuksesta sekä kosteam-massa säilytysolosuhteessa aiheutuvasta parem-masta jälkihoidosta. Tämä havaittiin myös pakka-senkestävyyskokeiden yhteydessä.


96 1 200896

Korkeampi suhteellinen kosteuspitoisuus vähen-si kaikkien betonien kutistumaa 100-200 μm/m ko-keen kestosta riippuen. Silti kaikkien erikoislujienbetonien kutistuminen oli 4-8 kertaa suurempaakuin tavanomaisella betonilla, joka kutistuu keski-määrin 40-100 μm/m. Tähän vaikuttaa erikoislujanbetonin tiiviys ja vähäinen huokosmäärä, joiden ta-kia vettä ei pääse imeytymään betoniin ulkopuolel-ta ja betoni kuivuu sisäisesti, mikä aiheuttaa auto-geenista kutistumista.

Kun erikoislujan betonin runkoaineen maksimi-raekoko oli 0,6 mm, lämpökäsiteltyjen betonien lop-puviruma oli noin 1000 μm/m ja lämpökäsittele-mättömien noin 2500 μm/m. Suurin osa lämpökäsi-teltyjen erikoislujien betonien virumasta tapahtuiensimmäisten päivien aikana ja lämpökäsittelemät-tömillä betoneilla viruminen tapahtui pääosin noinkolmen kuukauden aikana. Kosteuspitoisuuden vai-kutus viruman suuruuteen ei ollut merkittävä. Nor-maalilujuuksisten betonien vastaava viruma onnoin 700 μm/m, joten lämpökäsittelemättömienerikoislujien betonien viruma on noin 3,5-kertainennormaalilujuuksisiin betoneihin verrattuna. Lämpö-käsiteltyjen erikoislujien betonien viruma on vas-taavasti noin 40 % suurempi verrattuna normaalilu-juuksisiin betoneihin.

Betonin runkoaineen maksimiraekoon kasvatta-minen 6-8 mm:iin vaikutti lähinnä lämpökäsittele-mättömien betonien virumiseen, joka väheni alle2000 μm/m:iin. Suhteellisella kosteuspitoisuudel-la ei ollut tässäkään tapauksessa merkittävää vai-kutusta viruman suuruuteen lämpökäsittelystäriippumatta.

HYBRIDIRAKENTEETTutkimuksessa testattiin myös erikoislujien beto-nien ja tavanomaisen (K35) betonin toimivuutta sa-massa rakenteessa, ns. hybridirakenteena. Näitäbetoneita valettiin kerroksittain (”märkää märälle”)erilaisiin palkki- ja pilarirakenteisiin, joista testat-tiin taivutus- ja leikkauslujuuksia sekä eri kerrostenkutistumista. Tarkastelun kohteena oli lähinnä eribetonikerrosten välinen rajakohta. Ero eri betonienkutistuman suuruudessa näkyi mittauksissa hyvin,mutta näkyvää vaikutusta koekappaleisiin esimer-kiksi halkeiluna ei havaittu. Rajakohtaan muodostu-nee kuitenkin heikompi vyöhyke, mutta esimerkiksipalkin taivutuslujuutta voidaan tulosten mukaan pa-rantaa tapauksessa, jossa alapinta valetaan erikois-lujasta betonista ja yläpinta tavanomaisesta. Run-koaineen maksimiraekoon kasvattamista tai kuitu-

jen vaikutusta ei hybridirakenteissa kokeiltu. [3]

PALONKESTÄVYYSPalokokeita varten valmistettiin neljää erityyppistäerikoislujaa betonia. Kahdessa koebetonissa käy-tettiin diabaasia, jonka suurin raekoko oli 6 mm.Toinen näistä koebetoneista oli lämpökäsitelty jatoinen lämpökäsittelemätön. Molemmat koebetonitvalmistettiin lisäämällä niihin 0,4 ‰ polypropylee-nikuituja.

Kaksi palokoebetonisarjaa tehtiin lämpökäsitel-lyllä erikoislujalla betonilla, jonka runkoaineenmaksimiraekoko oli 0,6 mm. Toisessa betonissa oli0,4 ‰ polypropyleenikuituja ja toinen valmistettiinilman kuituja.

Kolme koebetonia neljästä oli lämpökäsiteltyjä,jolloin niiden mikrorakenne oli hyvin tiivis. Tällöinkatsottiin, että huokosveden höyrystyessä syntyvätpaineet olisivat palonkestävyyden kannalta lämpö-käsitellyissä betoneissa vaarallisempia kuin lämpö-käsittelemättömissä betoneissa. Kolmessa erikois-lujassa koebetonissa neljästä oli polypropyleenikui-tuja, joiden oletettiin sulaessaan noin 170 °C:ssamuodostavan betoniin tiehyeitä, joita pitkin vesi-höyry pääsee palotilanteessa purkautumaan raken-teesta sitä vaurioittamatta.

Palokokeet tehtiin Rostockin teknillisessä kor-keakoulussa Saksassa professori Ullrich Diede-richsin johdolla [6]. Yksikään erikoisluja koebetoniei murtunut palokokeessa räjähdyksenomaisestitai edes lohjennut. Kun betonin runkoaineen suurinraekoko oli 0,6 mm, koebetonien kantokyky pienenihallitusti ja melkein lineaarisesti niin, että puris-tuslujuus oli 850 °C:n lämpötilassa noin 20 % ko-keen alkutilanteeseen verrattuna. Diabaasia sisäl-täneiden koebetonien (max # 6 mm) puristuslujuusoli 20 % alkuperäisestä noin 650 °C:n lämpötilas-sa. Lämpökäsitellyn ja lämpökäsittelemättömänerikoislujan koebetonin puristuslujuuden alenemi-nen palokokeessa oli varsin lähellä toisiaan. On il-meistä, että suuren sideainemäärän aiheuttamahydrataatio oli kuivannut betonin siinä määrin, ett-eivät huokosveden höyrystymispaineet aiheutta-neet palonkesto-ongelmia.

ERIKOISLUJAN BETONINKÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIAItsetiivistyvien erikoislujien betonien puristuslujuuson 150-200 MPa, taivutusvetolujuus 15-30 MPa janiillä on erinomainen tai suolapakkasrasituksessaainoastaan tavanomainen pakkasenkestävyys. Eri-

koislujien betonien kutistuma ja viruma ovat suu-rempia kuin normaali- tai korkealujuuksisella beto-nilla. Kuitenkin normaalibetonien K25-K40 materi-aalikustannukset ovat ainoastaan murto-osa eri-koislujien betonien materiaalikustannuksista erityi-sesti teräskuituja käytettäessä.

On selvää, että erikoislujien betonien käyttöso-vellukset eivät ole tavanomaisissa rakenteissa.Poikkeuksen muodostavat erittäin suuren kuormi-tuksen alaiset pilarit. Tällöin sovelluskohteita voi-vat olla korkeat rakennukset tai tehdasrakennus-ten vahvasti kuormitetut pilarit. Kuvassa 8 on ver-rattu keskeisesti kuormitetun pilarin poikkileik-kausdimensioita puristuslujuuden funktiona. Pie-nempien pilaridimensioiden aikaansaama hyöty-pinta-alan kasvu ylittää selvästi suuremman mate-riaalikustannuksen.

Taloudellisesti erikoislujat betonit voivat kilpail-la rakenteissa, joissa niiden ominaisuudet mahdol-listavat rakenteiden tilavuuden ja painon oleelli-sen pienentämisen. Tällaisia rakenteita voivat ollapitkäjänneväliset sillat, joissa omanpainon osuusvoi olla yli 90 % kokonaiskuormituksesta. Erityi-sesti silloin erikoisluja betoni on kilpailukykyinen,kun esimerkiksi jänneteräksiä lisäämällä sillanjänneväliä voidaan kasvattaa pitämällä rakenteenpoikkileikkaus samanlaisena. Kuitenkin tällöin jän-neteräsmäärää on lisättävä samassa suhteessakuin betonin puristuslujuuskapasiteetti kasvaa.Erikoisluja betoni kilpaileekin teräsrakenteidenkanssa. Myös ohuissa kuorirakenteissa erikoislu-jalla betonilla on etuja.

8Keskeisesti kuormitetun pilarin poikkileikkausdimensioi-den vertailu, kun kuormitus on vakio. Dimensiot ovat milli-metrejä.


971 2008

9, 10Etelä-Koreassa, Soulissa sijaitseva kevyen liikenteensilta, jossa on käytetty erikoislujaa betonia. Silta yhdis-tää Seonyu-saaren kaupunkiin. Sillan on suunnitellutarkkitehti Rudy Ricciotti.

SELF-COMPACTINGULTRA-STRENGTH CONCRETE 150-200 MPA

Ultra-strength concrete grades were investigated in theLaboratory of Building Materials Technology at the Hel-sinki University of Technology in 2004-2007. The objectivewas to optimise the composition of ultra-strength con-crete to make it self-compacting, and to improve its work-ability in general to make it as easy to work with as ordi-nary concrete grades.

The project focused on applying and developing simpletest methods by means of which the optimum composi-tion of concrete could be determined in a conventionalconcrete laboratory. The possibility of reducing theamount of binders and micro-fillers by increasing themaximum grain size of the aggregate to 6-8 mm was alsostudied. The microstructure, as well as the mechanicaland durability properties of the developed concretegrades were investigated, as well as their use togetherwith ordinary concrete grades as a hybrid structure. Theimpact of steel fibres on the properties of ultra-strengthconcrete was another focal area in the project.

A method based on compression theory was used suc-cessfully in the determination of the composition of opti-mum ultra-strength concrete. Ultra-strength concretegrades are special grades for which the properties of thedifferent components need to be known more accuratelythan for normal concrete grades. The changes in thechemistry and granularity of the components have to beknown in quality control.

Heat treatment influences the strength as well as theshrinkage and creep properties of ultra-strength concretesignificantly. The possibility of increasing the maximumgrain size of ultra-strength concrete was studied in theproject, and it could be shown that this can be done with-out impairing the good workability, the tight microstruc-ture or the excellent strength and durability properties.Ultra-strength concrete is more expensive than conven-tional concrete, which is a disadvantage from the point ofview of the end-users. If the maximum grain size of theaggregate is increased, the price can be lowered. Theshrinkage and creep deformation tendency of ultra-strength concrete can also be limited by increasing themaximum grain size.

This new and expensive concrete material could bestbe utilised by only using it in structural areas where highstrength or good durability is required, while the rest ofthe concrete structure could be implemented using nor-mal or high-strength concrete. More detailed investiga-tion of hybrid structures is required. Ultra-strength con-crete is different from normal concrete as a material, butsuccessful combination of the two could producesavings in many applications, not just in bridge and shellstructures.

9

10

YHTEENVETOTutkimuksessa onnistuttiin hyödyntämään pakkau-tuvuusteorian mukaista menetelmää optimaalistenerikoislujien betonien koostumusten määrittämi-seen. Erikoislujat betonit ovat erikoisbetoneita, joi-den osa-aineiden ominaisuudet on tunnettava nor-maalibetoneja tarkemmin. Laadunvalvonnassa ontiedettävä osa-aineiden kemialliset ja rakeisuudenmuutokset.

Lämpökäsittely vaikuttaa merkittävästi erikoislu-jan betonin lujuusominaisuuksiin sekä kutistumis-ja virumisominaisuuksiin. Tutkimuksessa selvitet-tiin erikoislujan betonin suurimman raekoon kasvat-tamista ja pystyttiin osoittamaan, että tämä onmahdollista betonin hyvän työstettävyyden, tiiviinmikrorakenteen tai erinomaisten lujuus- ja säily-vyysominaisuuksien heikkenemättä. Erikoislujienbetonien käytön haitta on sen kallis hinta tavan-omaiseen betoniin verrattuna. Kasvattamalla run-koaineen suurinta raekokoa sideainemäärää voi-daan vähentää, jolloin hinta alenee. Erikoislujienbetonien suuria kutistuma- ja virumamuodonmuu-toksia voidaan myös pienentää maksimiraekokoakasvattamalla.

Paras hyöty tästä uudesta ja kalliista betonima-teriaalista saataisiin käyttämällä sitä vain niissärakenteen kohdissa, joissa suurta lujuutta tai hy-viä säilyvyysominaisuuksia tarvitaan, ja muu osabetonirakenteesta olisi normaali- tai korkealu-juuksista betonia. Hybridirakenteista tarvittaisiinlisää yksityiskohtaisempaa tutkimusta. Erikoislujaja tavanomainen betoni ovat erilaisia materiaale-ja, mutta niiden onnistuneella yhdistelyllä voitai-

siin säästää kustannuksia muissakin kuin silta- jakuorirakenteissa.

LÄHTEET1. Cwirzen, A., Penttala, V., Vornanen, C., Junna, K.

2006. Self-compacting ultra-high-strength conc-rete containing coarse aggregates. Helsinki Uni-versity of Technology, Report 20. 95 s. + liitt. 34 s.

2. Puntke, W. 2002. Wasseranspruch von feinenKornhaufwerken, Beton (5/02), s. 242-248.

3. Vornanen, C. 2006. Erikoislujien betonien ajastariippuvat muodonmuutokset ja käyttö hybridira-kenteissa. Diplomityö, Teknillinen korkeakoulu,Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, Raken-nusmateriaalitekniikka. 92 s. + liitteitä 42 s.

4. Cwirzen, A., Penttala, V. 2006. Effect of inc-reased aggregate size on the mechanical andrheological properties of RPC. Proceedings ofSecond International Symposium on Advancesin Concrete through Science and Engineering,Quebec, Canada, (CD)

5. Penttala, V., Junna, K., Tikkanen, J., Cwirzen, A.2007. Freeze-thaw durability and evolved iceamounts of self-compacting ultra high-strengthconcretes. Proceedings of the 5th InternationalConference on Concrete Under Severe Condi-tions, Environment and loading. CONSEC’07,Toim. Toutlemonde, F., Vol. 1, s. 709-716.

6. Diederichs, U., Gratz, U., Mertzsch, O. 2006. Un-tersuchung des Hochtemperaturverhaltens vonSuperhochfestem Beton. Rostocker Berichte ausdem Institut für Bauingenieurwesen, Heft 16,Rostock.


betoni 1 200898

Yksi 1950-luvun Suomen suuria elementtirakennus-kohteita oli TVH:n rakennuttama lentokonehalli,hangaari. Se rakennettiin Aero Oy:lle tilattuja Con-vair-koneita varten. Hangaari oli merkittävä ja mie-lenkiintoinen monessa suhteessa: se oli aikanaanPohjoismaiden suurin elementtirakennuskohde, senrakentamiseen osallistui joukko myöhemmin näyt-tävissä tehtävissä uraansa jatkaneita rakentajia javarsin kiintoisaa on sekin, että valtio korvasi ele-menttiurakoitsijalle pääosan elementtialaurakannoin kolminkertaiseksi kohonneista kustannuksista.

Tämä artikkeli perustuu pääosin kirjoittajanisän, diplomi-insinööri Matti Janhusen arkistossasäilyneeseen materiaaliin; päiväkirjamerkintöihin,jotka on kursivoitu, muistioihin ja kirjejäljennök-siin. Täydentävää aineistoa on löytynyt rakennut-tajan, Tie- ja vesirakennushallituksen lentokenttä-osaston asiapapereista, joita säilytetään Finavianarkistossa.

URAKAN TARJOUSVAIHETVH käynnisti hankkeen vuonna 1952. Perussuun-nitelman laati aikansa keskeinen konstruktööri,diplomi-insinööri Uuno Varjo. Diplomi-insinööriMatti Janhunen, jonka Rakennuselementti Oy olivuotta aikaisemmin rakentanut Suomen ensimmäi-sen betonielementtitehtaan Helsingin Pitäjänmä-elle, tarjoutui osallistumaan urakkakilpailuun, mi-hin ehdotukseen TVH:ssa suhtauduttiin kuitenkinvarauksellisesti.

Matti Janhunen oli kesällä 1952 osallistunutkansainvälisen silta- ja talonrakennusyhdistyksen(IABSE) kongressiin Cambridgessä, jonka yhteydes-sä esiteltiin Lontoon lentokentällä rakenteilla ollutelementtirakenteinen hangaari. ”Täällä näin ensi-kertaa post-tensioned palkkeja, jotka siroudellaanhämmästyttivät. Tapasin niitten konstruktöörin Mr.Harris´in ja sovin että jos tarvitsen apua Seutulanhallien tullessa kyseeseen he auttavat. Mukavanmakuinen fellow”.

Yhteistyö Harris´in kanssa johtikin vaihtoehtoi-seen tarjoukseen, jonka Rakennuselementti tarjosisyyskuussa 1953 yhdessä diplomi-insinööri EinoLaviston johtaman Oy Concrete Ab:n kanssa. Liit-toutuminen Concreten kanssa oli luontevaa, silläsen kanssa Janhunen rakensi samanaikaisestiPorthaniaa. Concreten pääurakan hinta oli n. 398milj. mk, josta lentokonesuojan osuus oli 202,5milj. mk, mikä osoittautui olevan noin 15 % lähintäkilpailijaa halvempi. Rakennuselementin alaurakkaoli noin 62 milj. mk. Muita tarjoajia oli yhdeksän, ja

SEUTULAN LENTOKONEHANGAARI – 1950 -LUVUN MERKKIRAKENNUS

Petri Janhunen, diplomi-insinööri

1

1Seutulan lentokonehalli valmistui vuonna 1955. Oviauk-kojen keskellä on erillinen korotus ”Stratocruiser”-lento-koneiden sivuperäsintä varten. Halli on edelleen huolto-toiminnan käytössä.

2Dipl.ins. Uuno Varjo.

3Matti Janhunen ja Alan Harris, joka myöhemmin aateloi-tiin ansioistaan rakennesuunnittelijana.

Kuvat: Matti Janhusen arkisto

3

3

BET0801 s098-103 uusi 27.3.2008, 20:4598

betoni 1 2008 99

4Hangaarin hallin katto koostui 16:sta elementtiosistakootuista ristikkopalkeista, jotka etuosastaan ripustet-tiin paikalla valettujen betonikaarien varaan.

joukossa olivat diplomi-insinööri Ilmari HelannonTeräsbetoni Oy sekä diplomi-insinööri Beato Kelo-puun johtama Silta ja Satama Oy.

Urakka ratkesi jännittävän prosessin jälkeen.Muun muassa Varjo oli loukkaantunut Matti Jan-huselle ilmeisesti osittain oman perussuunnitel-mansa syrjäytymisen, mutta etenkin samanaikai-sesti rakenteilla olleen Yliopiston Instituuttiraken-nuksen seinäelementeistä syntyneen skismanvuoksi. 13.10.53 pidettiin neuvottelu TVH:ssa.”Läsnä Suvanto, pari inssiä TVH:sta, Varjo, Lavisto,Sallinen ja minä. Ja kun sanoin Varjolle päivää olihän hyvin vastahakoinen antamaan kättään ja en-nen neuvottelun alkua sanoi hän melkein kaikkienkuullen Lavistolle: miksi toit Janhusen kun kerranolen sanonut etten ole hänen kanssaan missääntekemisissä!”

Monien vaiheiden ja neuvottelujen jälkeen – Kul-kulaitosten ja yleisten töiden ministeriön yli-in-sinööri Silvenius ja Ilmailuhallituksen hallitussih-teeri Koskenkylä kävivät muun muassa tutustumas-sa Tukholman Bromman lentokentän ”rautakatto-tuoleihin” – ilmoitettiin Concretelle 25.11.53 hei-dän tarjouksensa hyväksymisestä.

7.12.53 ”Varjo oli soittanut Lavistolle ja ollut ai-van hurjasti takajaloillaan siitä, että me saammesen hangarin. Sanonut, että hän ei halua olla mis-sään tekemisissä työn kanssa enää ja pyytää eroa.Lavisto sanoi sanoneensa, että mehän kävimme pu-humassa jo hyvissä ajoin Sinulle, mitäs se nyt enääkannattaan ryppyillä.”

RAKENTAMINENRakennuselementin urakkaosuus koostui tilavuu-deltaan 108 500 m3:n lentokonesuojan kahden pai-kalla valetun pääkaaren (2 x 75 m) sekä elementti-rakenteisen vesikaton rakentamisesta. Katto muo-dostui 16:sta 52 metrin pituisesta pääkannattajas-ta, jotka etureunastaan ripustettiin esijännitettyjenvetotankojen avulla pääkaarien varaan ja toisessapäässä ne tukeutuivat halliosan peräseinällä olevi-en pilareiden varaan.

Jokainen pääpalkki muodostui yhteensä 31 työ-maalla valetusta elementtiosasta, jotka koottiinmaassa, valettiin ja jännitettiin Freyssinet-kaape-lein yhteen sekä nostettiin tunkkaamalla paikal-leen. Vesikatto oli tarkoitus kattaa esijännitetyilläMJ-palkeilla, mutta niiden valutekniikkaa ei saatuajoissa valmiiksi kehitettyä, vaan pääosa katettiin40 mm paksuin esijännitetyin suorin laatoin jaMJ-palkkeja käytettiin vain katon lippaosalla.

4

BET0801 s098-103 uusi 27.3.2008, 20:4699

betoni 1 2008100

Kaikkiaan käytettiin hallin rakentamiseen 6416betonielementtiä.

Kitka Varjon kanssa jatkui vielä urakkaneuvotte-lujen aikana ja Janhunen joutui lupaamaan, ettätyömaalle palkataan englantilainen valvoja, jottaesijännitystyötä ei olisi siirretty Concreten osuu-teen. Seuraava vääntö syntyi kahden pääkaaren ra-kenteesta, johon Varjon vastustuksesta huolimattahaluttiin kustannussyistä jo välillä sovitun massiivi-rakenteen sijaan kotelopoikkileikkaus. Apua haet-tiin muun muassa marraskuussa 1953 kulkulaitos-ministeriksi nimitetyltä Sementtiyhdistyksen asia-mieheltä diplomi-insinööri Aulis Junttilalta. ”PaninJunttilan (ministerin) soittamaan Suvannolle ja toi-mitan kirjeen perusteluineen Lontoosta”. (18.4.54)

Kesäkuun alussa koki Janhunen tilanteen niinvaikeaksi, että kirjoitti kuusisivuisen kirjeen TVH:npääjohtaja Kuusistolle, jossa hän toteaa Varjonasenteen aiheuttaneen suuria viivytyksiä ja sekaan-nusta, Janhusen kun muun muassa ei oltu sallittuosallistua kokoukseen, jossa muutettiin pääkaarenurakkasopimuksessa sovittua rakennetta, eikämyöskään häntä hyväksytty hänen itsensä omaanurakkaosuutensa palkkaamansa rakennesuunnitte-lijan kanssa käytyihin neuvotteluihin Lontoossa.Hän toteaa myös, että ”Koko työn organisatiossatai ainakin sen toimintaripeydessä olisi mielestänitoivomisen varaa. Kun esim. englantilainenkonstruktööri on saapunut tänne, ei kukaan ole vai-vautunut niin alkeellisen organisatorisen asian kuinyhteisen luettelon tekoon epäselvistä asioista.Minä olen usein koettanut saada kokouksia aikaan,mutta turhaan. On aina vedottu siihen, että asia eikoske minua. Niinpä englantilaiset joutuvat ole-maan täällä usein turhia päiviä eivätkä saa tarvitse-miaan tietoja. Heillähän on tärkeitä ja kiireellisiätehtäviä kotonaankin hoidettavana ja viettäessääntäällä joutilaita päiviä eivät ainakaan meidän pii-rustuksemme edisty”. Kirjeen lopussa hän vetoaaKuusistoon, että ”aivan ensitilassa saataisiin ai-kaan neuvottelukunta jäseninä TVH:n, pääurakoitsi-jan ja meidän edustajat, mikä neuvottelukunta kävi-si heti läpi kaikki epäselvät kysymykset ja koettaisikaikin voimin poistaa kaikki esteet asioitten ripeänedistymisen tieltä”.

Kun englantilaisten tekemät työpiirustukset vih-doin valmistuivat, jouduttiin toteamaan, että mas-samenekit olivat huomattavasti suuremmat kuinurakkasopimuksen liitteenä olevat kaksi piirustustaantoivat olettaa. Myöskin teräsbetonirakenteidennormien muutos suunnittelutyön kuluessa 1.4.54 hi-dasti suunnitelmien hyväksymistä, koska AulisJunttilan johtamalta Betoniyhdistykseltä jouduttiinpyytämään lausunto normien tulkinnasta. Normi-muutos lisäsi myös materiaalimenekkejä.

Matti Janhusen ohella Rakennuselementin edus-tajina toimivat diplomi-insinööri Aimo Sallinen sekähuhtikuussa 1954 palkattu diplomi-insinööri OlaviTörmänen. Työmaan käynnistyessä sinne siirtyimyös tehtaalle palkattu diplomi-insinööri HeimoKakko. Arkistossa säilynyt Janhusen ja Törmäsenenglantilaisten kanssa käymän kirjeenvaihdon si-sältävä mappi havainnollistaa, että kielen oppimi-sen ohella monien erilaisten teknisten ongelmienselvittely antoi todella monipuolista oppia silloinvielä uuden esijännitystekniikan soveltamisesta.

Työmaalla hankki kokemusta uudesta rakennus-tavasta edellä mainittujen henkilöiden lisäksi monimuu myöhemmin merkittävän uran luonut rakenta-ja; pääurakoitsija Concreten palveluksessa olivateräässä vaiheessa muun muassa diplomi-insinööriSoini Mankki ja insinööri Mauri Räty, TVH:ssa toimirakennuttajan edustajana muun muassa diplomi-in-sinööri Pentti Lehtomäki ja olipa työmaalla harjoit-telemassa myös tekniikan ylioppilas Erkki Inkinen.Myös diplomi-insinööri Ali Sandströmin ura kytkey-tyi hangaarityömaahan; hän toimi katon palkkienesijännitysvaiheessa Varjon apuna valvojana. Ka-ton asennustyössä oli mukana myös Concreten ra-kennusmestari Kai Söderholm – osan aikaa lainas-sa Rakennuselementille. Työmaan vastaavana mes-tarina toimi rakennusmestari J. Käyhty. Rakennuk-sen arkkitehti oli rakennushallituksen yliarkkitehtiHeimo Vesikari.

Yksi tuon ajan kärkitoimistoista, insinööritoimis-to Paavo Simula, puolestaan suunnitteli sekä pää-kaarien valun aikaiset puutelineet että vesikatonohuet esijännitetyt kattolaatat.

Suunnitelmien myöhästyminen sekä työn enna-koitua suurempi vaikeus aiheuttivat viivästymistä ja

merkittävä osa katon kokoamistyöstä ja kannattaji-en nostosta siirtyi alkutalveen 1955, kun lentokone-suojan osuuden olisi pitänyt Concreten ja Raken-nuselementin välisen alaurakkasopimuksen mu-kaan olla valmis jo 1.9.54. TVH:n ja pääurakoitsijansopimuksen mukainen valmistumisajankohta olisiollut 31.1.55. Lentokonesuojan loppukatselmus pi-dettiin kuitenkin vasta 18.11.55, joten työ myöhäs-tyi sovitusta yli 9 kuukautta.

Palkkien kasaus- ja nostovaiheen aikana sattuityömaalla kaiken huipuksi tulipalo, yhden pääpalkininjektointia varten kovalevyistä rakennetun lämmi-tyssuojan syttyessä palamaan. Laajentuessaan oli-si tulipalo voinut tuhota koko työmaan, sillä kaarienpuutelineiden tuhoutuessa olisi koko kattorakennesaattanut romahtaa. Palo saatiin kuitenkin nopeas-ti sammumaan, mutta se aiheutti palkissa betoninlohkeamista ja halkeilua. Osa palkin jännitysteräk-sistä koestettiin ja ne todettiin vaurioitumattomik-si. Koko palkki voitiinkin pintakorjausten ja koekuor-mituksen jälkeen hyväksyä käytettäväksi.

Kaikkien muiden vaikeuksien ohella näyttäämyös englantilaisten suunnittelijoiden palkkionsuuruus herättäneen skismaa, sillä 21.10.54 onJanhunen lähettänyt yli-insinööri Silveniukselle”pyydetyn lausunnon”, jossa hän perustelee suun-nittelupalkkion suuruutta ja yleensä ulkomaistensuunnittelijoiden käyttöä. Hän mainitsee, että palk-kion ovat määritelleet insinöörit Toivo Pöysälä jaPaavo Simula. Ja puolitoistasivuisen kirjelmän lo-puksi todetaan: ”Toivon yllä olevan riittävän selväs-ti osoittavan, että tähän työhön käytettävä konst-ruktiopalkkio varmasti antaa moninkertaisen hyö-dyn jakaessaan insinöörikunnallemme laajassa mit-takaavassa alan huippuspesialistien tietoutta esi-jännitettyjen rakenteiden käytössä.”

KUSTANNUSYLITYSTEN KORVAUSPääkaaren konstruktion osoittauduttua oleellises-ti erilaiseksi kuin urakoitsijan tarjouksessa, ilmoit-ti Concrete kesällä 1954 tilaajalle, että kustannuk-set tulevat ylittämään urakoitsijan laskelmat. Ti-laaja puolestaan ilmoitti, että lisäkustannuksia eikorvata, mutta TVH tulee loppukatselmuksessaharkitsemaan antavatko urakoitsijan lisäkorvaus-

5a 5b

BET0801 s098-103 uusi 27.3.2008, 20:46100

betoni 1 2008 101

vaatimukset aihetta toimenpiteisiin.Iltapäivällä soitti Holger (Malmsten) minut luok-

seen ja kertoi että (isänsä) Alexi oli ollut eilen illallaKuusiston kanssa syömässä ja juomassa ja puhu-massa lisäkustannuksista. K. oli sanonut että kyllä-hän se niin on, että saattehan te ne rahanne jokohyvällä tai pahalla ja että kyllähän teidän täytyy tie-tysti saada maksu siitä minkä se on tullut maksa-maan ja että hän tulee tekemään kaikkensa ettämaksu saataisiin! (5.11.-54)

Vuodenvaihteessa 1954-55 uhkasi urakoitsijakuitenkin keskeyttää työt kustannusylitysten nous-tessa edeltä arvaamattoman suuriksi. TVH:n edus-tajat olivat kuitenkin kehoittaneet jatkamaan työtä,koska hallin määräaikainen valmistuminen oli erit-täin tärkeätä ja ilmoittivat, että he tulevat puolta-maan kustannusten korvausta, kuitenkin ilman ettäTVH voi taata esityksensä johtavan urakoitsijaa tyy-dyttävään lopputulokseen.

Hallin lopputarkastuksessa esitti Concrete ominalisäkustannuksinaan noin 34 milj. markan ja Raken-nuselementin vaatimuksena noin 129 milj. markanvaatimukset. Rakennuselementin osuus oli siis tul-lut maksamaan yli kaksi kertaa enemmän kuin alku-peräinen urakkasumma.

Rakennuselementti oli rahoittaessaan omaa työ-tään joutunut erinomaisen suuriin taloudellisiin vai-keuksiin. Janhunen oli huonossa neuvotteluase-

5a, 5bRistikkopalkit katettiin 40 mm:n esijännitetyin laattaele-mentein, jotka kantavat 150 mm:n Lecasora-eristyksen.

6Ensimmäiset 125 tonnin painoiset ristikot on jo nostettu.

7Työturvallisuus ei huolettanut 1950-luvulla. Ristikon laki-korkeus 15 metriä lattiasta.

8Tvh:n edustajia loppukatselmuksessa, oikealta yli-in-sinööri Viljo Suvanto ja pääjohtaja Aku Kuusisto, vasem-malla rakennusmestari A.Suominen.

9Dipl.ins. Heimo Kakko (keskellä) valvomassa elementinvalua

6

10

7

8

9

BET0801 s098-103 uusi 27.3.2008, 20:46101

102 betoni 1 2008102

massa ollessaan Concreten alaurakoitsijana. Joulu-kuussa hän otti kuitenkin yhteyden ensin pääjohtajaKuusistoon, ja kun asia ei edennyt, valtionvarainmi-nisteriön kansliapäällikkö Toivo Takkiin. Takin tapa-sin klo 16 virkahuoneessaan. Ja minä olin siis en-simmäinen, joka sain panna asian liikkeelle ja sa-noa hänelle summan. Ihmetteli summan suuruutta,mutta sanoi että sen hän voi luvata, että vastaanhän ei pane. Sanoi vielä etteihän valtiokaan saaolla mikään kiristysruuvi ja kun olet noin yritteliäsmies eihän se olisi oikein kaataa sellaista miestä.(20.12.55) Näin terveisin oli Takki kehoittanut pa-laamaan Kuusiston puheille.

Firman likviditeetti oli tilanteessa, jossa työnte-kijät olivat jäämässä joulun alla ilman palkkoja.Nyt Janhunen kääntyi kulkulaitosministeriön esit-telijäneuvos Koskenkylän puoleen ja sai tämänsoittamaan KOP:n pankinjohtajalle, joka tähän astioli kieltäytynyt luotonannosta sanomalla, että kyl-lä Janhusella aina konstit löytyy. KOP:sta saatiin-kin pika-apu ja Koskenkylä otti kustannusvaati-musasian hoitoonsa.

Seuraavalla viikolla päädyttiin – tiedostaen Ra-kennuselementin kriittinen tilanne – esittämäänvaltionvarainministeriölle, että ensimmäisessä vai-heessa maksettaisiin massojen lisääntymisestäjohtuva 31 miljoonan markan lisäkustannus.

Menin sitten ilmailuosastolle odottamaan Kos-kenkylää valtionvarainministeriöstä. Hän viipyi ko-kouksessa, joka alkoi klo 13 jonkin aikaa, mutta kunolin jättänyt sanan konttoriin missä olen, soitti hänministeriöstä ja ilmoitti että kyllä asiasi meni läpi.Hän siis oli noin huomaavainen kun tiesi minun jän-nityksellä odottavan. Jonkun ajan kuluttua hän tuli-kin ja kertoi, että se oli vähällä olla mennyt pilallekoko asia. Ministerit Vennamo, Tervo ja Tiainen oli-vat panneet kovasti vastaan ja sanoneet, että mak-sakoot Kuusisto ja Suvanto, mutta Takki ja hän pai-noivat asian läpi. Sanoi, että kovin oli haukuttuTVH:n miehiä.(29.12.55)

Nyt syntyi uusi komplikaatio kun Concreten joh-taja Holger Malmsten alkoi vaatia Janhusen mie-lestä kohtuutonta osuutta Rakennuselementillemyönnetystä korvauksesta – rahathan kulkisivatpääurakoitsijan kautta alaurakoitsijalle. Tähän rii-

taan saatiin kuitenkin ratkaistu tuomari Haapanie-men sovittelulla.

Lisävaatimuksen pääosa oli kuitenkin edelleenratkaisematta. Siitä neuvoteltaessa toistui Malms-tenin painostusyritys hänen vaatiessaan lähes puol-ta Rakennuselementin lisävaatimuksesta.

Tammikuun 1956 alussa totesi Koskenkylä, ettäministeriö tuskin suostuu maksamaan loppuerää il-man sovinto-oikeuden asettamista. Janhusen päi-väkirjassa puhutaankin välimiesoikeuden asettami-sesta, mutta helmikuussa 1956 ministeriö asettiTVH:n ehdotuksesta kolmimiehisen toimikunnankorvauskysymystä tutkimaan. Toimikunnan jäsenik-si tulivat Rakennushallituksesta rakennusneuvosBeato Kelopuu, Helsingin kaupungin kiinteistötoi-miston päällikkö Alpo Lippa ja puheenjohtajaksi hal-litussihteeri Uuno Havu. Toimikunnan 10.3.56 päivä-tyn muistion loppukappaleessa todetaan ”Kun kui-tenkin lentokonehallin katon kantavien rakenteidenrakennustyö on ollut erityisen vaikea ja urakoitsijaon ilmeisesti erehtynyt näiden rakenteiden kustan-nuksia koskevissa laskelmissaan ja kun urakoitsijatästä huolimatta kustannuksiaan säästämättä onsaanut aikaan ensiluokkaisen työntuloksen eikä len-tokonehallin hinta, urakkahinnan ylittävät lisäkus-tannuksetkin huomioonottaen, voida katsoa ylittä-vän kohtuuden rajoja, toimikunta kunnioittavastiesittää Teidän, Herra Professori, harkittavaksi kysy-myksen, voidaanko käsillä olevassa tapauksessavaltio rakennuttajana katsoa olevan velvollinen kor-vaamaan edellätarkoitetut lisäkustannukset taiosan niistä ja vaikuttaako kysymyksen arvosteluunmitään se seikka, että korvausvaatimukset on, elleiniistä sovita, saatettava välimiesoikeuden ratkais-tavaksi.”

Kysymys esitettiin Helsingin yliopiston siviilioi-keuden professori T.M. Kivimäelle.

Kivimäki onkin laatinut 10-sivuisen muistion, jon-ka allekirjoittamaton kopio on päivätty 13.3.56. Sii-nä hän pohtii mm. urakoitsijan tarjouslaskelmassatekemän erehdyksen laatua ja päätyy että ”erehdysoli niissä vaikuttimissa, jotka saivat yhtiön kalkuloi-maan rakenteiden hinnan niin alhaiseksi kuin se kal-kuloitiin. Erehdys ilmeni vasta, kun englantilaisenyhtiön valmistamat työpiirustukset saapuivat”. Hän

10Palkin injektiosuojan palo aiheutti monet tekniset selvi-tykset.

11Oy Concrete Ab:n johtaja Alex Malmsten (vas.) Matti Jan-husen seurassa työmaakäynnillä.

12Kuvassa vasemmalta Olavi Törmänen, Mauri Räty, F.W.Gifford (englantilainen konstruktööri), Aulis Sallinen jaSoini Mankki.

13The Structural Engineer vuodelta 1956.

10 11

12

13

BET0801 s098-103 uusi 27.3.2008, 20:46102

1038 betoni 1 2008

toteaa myös, että ”syyt ovat subjektiivisia, jos mo-lemmat sopimuskumppanit ovat kumpikin erehty-neet saman seikan suhteen eli siis sopimusta tehtä-essä lähteneet samasta väärästä edellytyksestä”.

Professori Kivimäki katsoi myös, että TVH hyväk-syessään pääkaarien työpiirustukset ei voinut va-pauttaa itseään lisäkustannusten korvaamisesta.”Reservaatio näiden kustannusten maksamisensuhteen ei ole oikeudellisesti mahdollinen. Ilmoitusosoittaa, mikä muutoinkin on selvää, että rakennut-taja oli sopimukseen liittyvistä piirustuksista samanerehdyksen vallassa kuin urakoitsijakin”. ”Muttakun työpiirustukset hyväksyttiin, tapahtui sopimuk-sessa muutos, jonka johdosta rakenteet tehtiin pii-rustuksien edellyttämillä lisäkustannuksilla.”

Myöhästyminen oli Kivimäen mielestä urakoitsi-jasta riippumatonta, koska 19.1.54 oli ontelokaarivaihdettu kahdeksi massiivikaareksi ja vasta 18.5.oli palattu takaisin ontelokaareen. Tästä asiasta olipyydetty – kysymysten muotoilusta päätellen Var-jon toimesta – lausunto TKK:n pitkäaikaiselta sil-lanrakennuksen ja rakennusstatiikan professoriltaOssian Hanneliukselta. Tämän käsin kirjoitettu on-telorakennetta puoltava vastaus on päivätty7.10.54. Ja pääkaaren piirustukset hyväksyttiinkinlopullisesti vasta 9.10.54, jolloin Rakennuselemen-tin osuuden olisi alaurakkasopimuksen mukaan pi-tänyt jo olla valmis. Kivimäki toteaa, että hänelletoimitetussa ”selostuksessa mainitaan, että kysy-myksessä oleva työ on myöhästynyt pääasiassa ra-kennuttajasta riippumattomista syistä ja että työnkustannukset ovat huomattavasti ylittäneet sovitunurakkahinnan. Asiakirjojen mukaan voidaan kuiten-kin lisäksi sanoa, ettei myöhästyminen ja hinnanylitys ole riippunut urakoitsijastakaan”. ”Valtio ontämän havainnut kun TVH:n esityksestä maksettiinkorvaus urakoitsijalle kuuluvien massojen lisäänty-misen aiheuttamista kustannuksista”.

Lausunnon lopuksi Kivimäki toteaa, että urakka-sopimuksessa edellytetty välimiesmenettely joh-taisi todennäköisesti valtion korvausvastuuseen.”Kohtuutta silmällä pitäen se käsitykseni mukaanei voisi panna urakoitsijaa kärsimään niiden lisä-kustannusten tuottamaa vahinkoa, joita urakoitsi-ja vilpittömässä mielessä on työhön uhrannut ja

14Korvauskysymystä ratkovan toimikunnan ja TVH:n edus-tajia: vasemmalla dipl.ins. Börje Jalasto sekä työmaanvalvoja, rkm. A. Suominen, neljäs vasemmalta dipl.ins.Alpo Lippa, oikealta yli-insinöörit Ville Silvenius ja ViljoSuvanto sekä rakennusneuvos Beato Kelopuu.

15Matti Janhunen jr. kädessään osan lisäkorvauksesta muo-dostanut 551 miljoonan markan shekki.

16Matti Janhusen perhe seurasi työmaan vaiheita viikottai-silla vierailullaan.

siihen luottanut.”Uhka välimiesoikeuden valtiolle epäedullisesta

ratkaisusta näyttää olleen painava syy Janhusellemyönteisen päätöksen syntymiseen, koska muunmuassa Varjon kielteisestä lausunnosta huolimattaasia ratkaistiin toukokuussa 1956. Matti Janhusenpäiväkirja toteaa viiden kuukauden tauon jälkeenkesäkuulla 1956: “Tämän jälkeen (edellinen mer-kintä oli päivätty 29.1.) on sitten tapahtunut monetmitä jännittävimmät neuvottelut ja loppujen lopuk-si vasta 16.5.56 sain rahani eli vähennettynä sum-man noin 81 milj. mk. valtiolta saatuani joulukuunviim. päivänä 31 milj. mk. Jouduin loppujen lopuksihäviämään korkoja noin 8 milj., josta tosin sainlvv:n toimiston kautta hyvitystä 2-3 milj. ja epäsuo-ria tappioita useita kymmeniä miljoonia markkoja.”

Vuoden 1956 rahanarvokerroin on noin 0.025 elilisäkustannuskorvaus 112 milj. mk. on tämän päi-vän rahassa noin 2.8 milj. euroa.

Teknisesti työ oli onnistunut. Vuoden 1955 aika-na sitä esiteltiin kansainvälisesti sekä ekskursiollaPohjoismaisten rakennuspäivien osanottajille ettäesitelmin ja filmein FIP:n kongressissa Amsterda-missa ja Tanskan Insinööriyhdistyksen betonijaos-tossa. Marraskuussa 1956 Janhunen ja rakenne-suunnittelijan edustaja tri F.W. Gifford pitivät esi-telmän Englannin Institution of StructuralEngineers´in kokouksessa. Tämän yhdistyksen leh-dessä oli myös 13-sivuinen artikkeli hallin rakenta-misesta (Vol. XXXIV, No 11). Seuraavan vuoden lo-kakuun numerossa selostettiin esitelmistä käytyämonipuolista keskustelua – muun muassa puunkäyttöä kaarien telinemateriaalina ihmeteltiin.Tanskalainen Beton og Jernbeton julkaisi hallistaartikkelin numerossa 1956:2.

Rakennus on myös esitelty T. Koncz´in Handbuchder Fertigteil-Bauweisen sivuilla 263-265. Teos oli1960-luvulla yksi alan keskeisiä oppikirjoja.

Nykyisin hallissa huolletaan Finnairin ATR- jaEmbraerkoneita. Hallista on tehty kuntoselvitys,jossa se todettiin perusrakenteiltaan hyväkuntoi-seksi. Finnairin tekniikan kiinteistö- ja turvallisuus-päällikkö Juha Tepponen toteaa, että ”halli on sel-västi rakennettu ammattitaidolla ja laajalla sydä-mellä”– niin hyvässä kunnossa se on.

14 15

16

BET0801 s098-103 uusi 27.3.2008, 20:46103

betoni 1 2008104

HENKILÖKUVASSA – VIRPI KANTO

Betonilehden henkilögallerian haastattelussa onkuvanveistäjä Virpi Kanto (s. 1959 Oulussa).

”Ehdottomasti hyvä asia”, kuvanveistäjä Virpi Kan-to vastaa kysymykseen kahden kuvanveistäjän per-heestä. ”Taiteilijan ammatti ei käytännössä ole nii-tä helpoimpia. Taiteilijapuoliso tietää ammatinrealiteetit ja hänen kanssaan pystyy puhumaanasioista, joista ei välttämättä muiden kanssa oleedes järkevää jutella. Tarvittaessa voi päästelläulos taiteen tekemisestä aiheutuvia höyryjäkin toi-sin kuin ulkopuoliselle. Puoliso on luonnollisestimyös henkinen tuki, jolta kysyessä saa ihan oikeanmielipiteen. Vieraampi ei välttämättä sitä kerro.”

Virpi ja hänen puolisonsa kuvanveistäjä TapaniKokko asuvat kahden pikkupoikansa kanssa Orimat-tilassa. Molempien työtilat ovat samassa pihapii-rissä, mutta töitä tehdään ehdottomasti erikseen:Virpi betonista, Tapani puusta.

”Oma tila on minulle työssäni erittäin tärkeä:oma tila, oma järjestys ja oma ajatus. Teen veis-tokseni autotallissa ja pihamaan katoksessa. Neovat kylmää tilaa, joten puolet vuodesta minulla onOrimattilan keskustassa lämmin vuokratyötila.Siellä teen savimuovailut ja kipsimuotit, jotka sit-ten valan betonilla omalla pihalla. Tulevaisuudenhaaveena onkin kunnon lämmin työtila myös koti-talon yhteydessä.

Kodin ympäristö rakentuu koko ajan asukkaidennäköisiksi. Tapanin työtila on vanha navetta. Lisäk-si Virpi ja Tapani ovat muutaman vuoden ajan ra-kentaneet vieressä olevalle pellolle ulkoveistos-puistoa. Nyt siellä on kymmenkunta työtä. Suurinosa on Virpiltä, koska Tapanin puuveistokset eivätkestä yhtä hyvin ulkoilmaa kuin betoni.

OULULAISMENTALITEETTI TALLELLAKanto-Kokon perhe on viihtynyt hyvin Orimattilanmaalaismaisemassa, järven rannassa jo vuodesta1999 lähtien. ” Alun perin muutimme Orimattilaannykyisen kotimme naapuriin. Nyt kotimme on tal-viasuttavaksi muutettu vanhempiemme entinenkesäpaikka. Kyläläiset ovat ottaneet meidät hyvinvastaan. Asuinpaikassamme on sopivan rauhallis-ta, toisaalta se on kohtuullisen lähellä Helsinginsosiaalista elämää. Lisäksi se, että äitini asuu nytOrimattilan keskustassa, on pienten lasten van-hemmille kullanarvoista”, Virpi kertoo.

”Tietyllä tavalla pidän kuitenkin itseäni edel-leen oululaisena, vaikka olinkin vasta 15-vuotias,kun perheemme muutti sieltä Espooseen. Tunnis-tan itsessäni edelleen oululaisen mentaliteetin:luonteen yksiviivaisuuden ja jääräpäisyyden”, hännaurahtaa.

Taide oli osa Virpin elämää jo lapsena: ”Olin ke-säisin taideleireillä ja talvisin kansalaisopistossa.13-vuotiaana sain jopa erikoisluvan osallistua ala-ikäisenä yli 16-vuotiaille tarkoitetuille taidekurs-

seille. Maalausta, piirustusta, kuvanveistoa, teat-teria”, hän luettelee. ”Kiinnostus näyttelemiseentosin lopahti, kun näytelmäkerhon esityksessäroolihahmokseni tuli Pekka Töpöhäntä -näytelmänmäyräkoira Johansson. Repliikeikseni sain vainpari haukkua.”

Vaikka Virpi ammatinvalinnan tunneillakin tutkipelkästään taidepuolen koulutusta, hän opiskelikuitenkin lastentarhanopettajaksi. ”Syynä henki-seen syrjähyppyyn taiteen parista taisi olla sosiaa-linen paine ammatista, joka turvaisi säännöllisentyötulon. Sinänsä lastentarhanopettaja oli oikeinmukava ammatti, muttei minulle eliniäksi tarkoi-tettu”, Virpi sanoo.

TAIDEOPINNOT ORIVEDELLÄJA KANKAANPÄÄSSÄVirpi työskenteli pari vuotta lastentarhanopettaja-na. Pedagogisesta koulutuksesta, esimerkiksi ryh-mätilanteen hallinnasta hän kertoo olleen hyötyämyöhemminkin, kun hän on pitänyt kuvanveisto-kursseja sekä lapsille että aikuisille.

Vuonna 1984 ammatillinen harhapolku kuitenkinpäättyi, kun Virpi aloitti kuvanveisto-opinnot ensinOriveden opistossa ja sen jälkeen Kankaanpään tai-dekoulussa, josta hän valmistui 1989. Virpi koros-taa, että varsinaisen opetuksen lisäksi taideopinto-jen tärkeä anti oli niiden antama sosiaalinen ympä-ristö. ”Minun olisi ainakin ollut vaikea heittäytyäkuvanveistäjäksi ilman koulutusta. Opinnoissa tosinkoin itseni jotenkin oudoksi, sillä kursseille ei sattu-nut ammatillisesti samanhenkisiä opiskelijoita.”

VIRPI TYKÄSTYI BETONIINVirpin kuvanveistomateriaali on ollut pääasiassabetoni. ”Tein Kankaanpäässä lopputyöni betonista.Kun sen jälkeen olin jatko-opiskelijana Puolassaeikä kunnon työtiloja oikeastaan ollut, työni olivatsekatekniikkaa. Kun sitten asetuin Helsinkiin, alointaas tehdä betonia.”

Erillinen työtila oli tosin silloinkin pieni: ”Olosuh-teisiin sopeutumista se tietysti oli, kun työtä ei jos-kus nähnyt kokonaisena vasta kuin valmiina paikal-leen vietynä.”

”Jotenkin tykästyin betoniin”, Virpi naurahtaakysymykseen materiaalivalinnastaan. ”Monimut-kaiseen pronssivaluun verrattuna betonivalussa mi-nua viehättää erityisesti sen sopankeitto. Se ei olevain työhön kuuluva välttämätön vaihe, vaan muka-vaa leikkiä, joka on samalla luova prosessi. Nyky-ään teen itse betonisekoitukset, mutta jo alkuvai-heessa, kun tein betonia vielä valmispussista, lisäi-lin muotteihin monenlaista tavaraa rautanauloistalasiin ja posliiniin.”

Yhden betonirakenteen vaiheen, raudoituksen,

Virpi tosin tunnustaa olevan välttämätön paha,jossa ei leikille ole sijaa: ”Se on vain jaksettavatehdä kärsivällisesti.”

Betoni on taipunut Virpin käsissä niin veistok-siksi kuin reliefeiksi, sisälle ja ulkotiloihin, isoiksija pieniksi teoksiksi. Virpi toteaa, että tekninentieto betonista on töissä tärkeää. ”Ensimmäisetneuvot sain Kankaanpäässä betonikurssia ohjan-neelta Edvin Survoselta, jolta sain myös koulunjälkeen paljon neuvoja. Kun Maritta Koivisto run-sas kymmenen vuotta sitten teki töistäni jutunBetoni -lehteen, sain hänen kauttaan kontaktejaniin betonitutkijoihin kuin teollisuuteenkin. Esi-merkiksi Anna Kronlöf VTT:ltä on jaksanut vasta-ta lukuisiin kysymyksiini niin lisäaineista kuin va-luasioistakin”, Virpi kiittelee.

LEIKKIÄ BETONIVALUSSAVirpi pitää betonin hyvänä puolena taideteoksessasitäkin, että tekninen kömmähdys voi tuottaa uusiaideoita. ”Uusimmissa töissäni se tarkoittaa betoninseassa olevaa kangasta. Alun perin ajattelin tehdäkankaalla pelkästään kuvioita betonin pintaan. Kunkankaan poistaminen osoittautui vaikeaksi, huoma-sin että kankaanhan voikin jättää betoniin.”

Taustana nykyiselle vapaudelle leikittelyyn beto-nivalussa on Virpin mukaan vuosien aikana saatukokemus, jota ei voi oppia kuin tekemällä. ”Sen tu-loksena saan betonista oman näköistä.”

Ulkona olevissa betoniveistoksissa ei Virpin mu-kaan voi hersytellä materiaalilla mielin määrin:”Töiden pitää luonnollisesti olla säänkestäviä. Jul-kiset työni onkin valettu betonitehtaissa: OulunRajavillen, Kankaanpään Betoni ja Elementin, Mik-kelin Betonin ja Parman Nurmijärven tehtaissa.

”Vaikka muuten haluan työskennellä yksikseni,isojen töiden tekeminen tehtaalla on ollut erittäinmukavaa ryhmätyötä. Tykkään tehdä isosti, iso teh-dasmiljöö ja neuvottelut tekijöiden kanssa ovat ol-leet mieluisia. – Tosin tykkään minä kaikesta pie-nestäkin”, Virpi nauraa.

AIHEENA IHMINEN JAIHMISEN OLEMASSAOLOVirpin veistosten aihe on selkeästi Ihminen. ”Olenminä tehnyt yhden hevosen, tosin se taitaa olla ai-nut poikkeus. Ihminen ja ihmisen olemassaolo onse, mikä minua kiinnostaa. Olen yrittänyt täysinabstrakteja muotojuttujakin, muttei se minulle au-kene. Työt jäävät helposti tyhjän oloisiksi” Virpipohtii. Hänen töissään näkyvätkin omakohtaisetelämäntilanteet, kuten äiti-lapsi-suhde ja viimeaikoina myös kuoleman läheisyys.

Veistoksen alun hän kertoo olevan ajatuksen, ku-ten armo, nöyryys, kuolema. Lopullinen taideteos

BET0801 s104-105 VirpiKanto 27.3.2008, 19:16104

betoni 1 2008 105

1

syntyy sitten sisäisen näön, ei ulkonäön mukaan.”Aloittaessani työskentelyn en tiedä mikä on lop-putulos. Silloin aloitan ajattelun. Betoniveistostehdään monessa vaiheessa, se antaa mahdolli-suuden elää työn kanssa, siitä syntyy teoksellemerkitys”, Virpi analysoi veistoksen syntyä.

”Työtä muovaillessa ajatuksissani ovat muoto,sommittelu, rytmi, pintastruktuuri. Valussa puoles-taan korostuu leikki, se keiton keittäminen.”

Entä omat ja yhteisnäyttelyt, joita Virpilläkin onollut lukuisia? ”Ne ovat itselle tavallaan nollaus-piste. Kun näkee kokonaisuuden muualla kuin työ-huoneella, se on omalta osalta loppuun käsitelty.Taiteilijan työ voi venyä ja paukkua niin monella ta-valla, että näyttelyt ovat selkeitä ja tarpeellisiaetappeja, jonka jälkeen voi taas lähteä tekemäänuutta puhtaalta pöydältä.”

OPETTAJANAVirpi myös opettaa. Paitsi lapsille hän on pitänytmonia kuvanveistokursseja myös aikuisille ja toimi-nut opettajana mm. Kanneljärven opistossa ja Lah-den Taideinstituutissa. Yksi mieluisimpia opetus-tehtäviä on Virpin jo seitsemänä kesänä järjestämäkesäkurssi betonialan ammattilaisille.

”Opetusta tehdessä henkinen ajatus omasta te-kemisestä katkeaa. Viime vuosina olenkin tietoises-ti vähentänyt opetusta. Opetushaluja on vähentänytmyös olosuhteiden huonontuminen: esimerkiksi vii-me talven kuvanveistokurssilla oli ohjattavana 19oppilaan ryhmä. Niin isossa ryhmässä henkilökoh-tainen opetus on käytännössä mahdotonta.”.

SANOJA PAPERILLEVirpin harrastuksiksi voi hyvällä syyllä kirjata kai-ken kulttuurin: kirjoittaminen, lukeminen, teatteri,musiikki. Niistä kirjoittaminen osoittautuu kaikkeinläheisimmäksi: ”Kirjoitan pöytälaatikkoon, muttavoi olla että hautaan asti ajattelen, että teen senyhden kirjan.”

Virpin kirjoitusharrastus elpyi erityisesti lasten,nyt 8-vuotiaan Jaakon ja 5-vuotiaan Väinön, olles-sa pieniä. ”Kirjoittaminen on oma henkireikäni ti-lanteissa, joissa en pääse tekemän veistoksia. Mi-nulle kirjoittaminen on ajatusten selkeyttämistä,ajattelua sanallisesti. Se on vastapainoa muovai-lulle, jota tehdessä ajattelen visuaalisilla elemen-teillä, en sanoilla.”

Sirkka Saarinen

Virpi Kannon teoskuvia ja tietoa taiteilijastaSuomen kuvanveistäjäliiton nettisivuilla:www.artists.fi/sculptors/kuvanveistajat.htm

1”Yksin, omassa tilassa, omien ajatusten parissa”, VirpiKanto kertoo veistostensa syntytavan. Isot ulkoveistoksetovat kuitenkin poikkeus: niiden valusta betonitehtaissa jaryhmätyöskentelystä tekijöiden kanssa hän kertoo nautti-neensa valtavasti. Kuvassa ”Arvoitus”-veistos, joka onvalettu Mikkelin Betoni Oy:n tehtaalla 2004.

2“Itäisellä portilla” -veistos. Betoni, koko 340 x 300 x 400.2007.

Juss

i Tia

inen

2

Mar

itta

Koiv

isto

BET0801 s104-105 VirpiKanto 27.3.2008, 19:16105

106 betoni 1 2008

by 210BETONIRAKENTEIDENSUUNNITTELU JAMITOITUS 2005

Betonirakenteiden suunnittelu onhaastava tehtävä ja vaatii hyvää tietä-mystä sekä materiaalien ominaisuuk-sista että yleisestä rakenteiden me-kaanisesta käyttäytymisestä. Betoni-rakenteiden materiaalit kehittyvätkoko ajan ja niiden lujuusominaisuu-det paranevat. Kaikkia rakennusmate-riaaleja halutaan käyttää yhä tehok-kaammin.

Betonirakenteiden suunnittelu onkehittynyt myös voimakkaasti ja vii-meinen kehitysvaihe on Eurocode-standardien tulo suunnitteluun. Tämäkirja on kooste eri maissa julkaistuis-ta betonirakenteiden käyttöä ja suun-nittelua käsittelevien teoksien aihe-piiristä sekä kotimaisesta kehitykses-tä. Se sisältää mm. taustatietoja jaselityksiä RakMK B4 ohjeista ja Euro-code 2:sta.

Kirjassa esitellään betonirakentei-den mekaanisen ja fysikaalisen toi-minnan periaatteet ja eri maissa käy-tössä olevat, yleisesti hyväksytyt me-kaaniset mallit sekä Eurocode 2:n si-sältämät suunnittelusäännöt ja mer-kintäsymboliikka. Kirja on tarkoitetturakennesuunnittelijoille, opettajille jabetoniteollisuuden tuotekehittelijöilleja -suunnittelijoille.

711 s., 92 euroa

by 47BETONIRAKENTAMISENLAATUOHJEET 2007

Suomen Betoniyhdistys ja Betonitietokäynnistivät vuoden 1998 alussa“ATT-projektin” betonirakentamisenlaadun kehittämiseksi. Projektissa oliedustettuina rakentamisen ketju ra-kennuttajasta betonituotteiden toi-mittajiin, viranomaisiin sekä VTT Ra-kennustekniikan eri alojen tutkijoihin.Työn tuloksena julkaistiin Betoniyh-distyksen ohje by 47 Betonirakentami-sen laatuohjeet 2000.

Väliaikaisena julkaistu ohje by 47-2000 päätettiin vuonna 2005 saattaaajantasalle ja julkaista BY:n teknisetohjeet sarjassa. Ohjeisiin on nyt ke-rätty kaikki tavanomaisten uusien be-tonirunkoisten asuin-, liike- ja toimis-torakennustenrakentamiseen liittyvätlaatutekijät, eli aikaisempien äänitek-niikan, ulkonäköominaisuuksien, si-säilman ja säilyvyyden lisäksi tässäuudessa ohjeessa käsitellään kanta-vuutta ja palonkestoa, käyttöikää, pä-tevyyksiä sekä käyttöä ja huoltoa. Ra-kennuksen toimivuusvaatimukset onmuutettu ohjeessa suunnitteluvaati-muksiksi ja teknisten ominaisuuksienvaatimuksiksi, joille on esitettytoden-tamistavat. Tämä ohje korvaa väliai-kaisen ohjeen vuodelta 2000.

Julkaisu by 47 on asuintalojen jatoimitilojen rakennuttajalle ja suun-nittelijalle tehty ohje, jonka avulla onmahdollista saavuttaa betonirakenta-misessa kohdekohtaisesti määriteltylaatutaso. Se toimii myös pääsuunnit-telijan apuna, kun hän huolehtii siitä,että betonirakenteiden suunnittelu jarakentaminen tehdään laadukkaasti.

Betonirakentamista säätelevä Rak-MK B4, Betonirakenteet, uudistettiin1.1.2005. Lähtökohtana normiuudis-tukseen oli eurooppalaisen betonista-ndardin, SFS-EN 206-1, käyttöönottoSuomessa. Uudistuksen yhteydessätäsmennettiin betonin säilyvyyteenliittyviä vaatimuksia.

Perusteet ja menetelmät betonira-kenteiden käyttöikäsuunnitteluun onesitetty Betoninormeissa (by50).Tämä julkaisu täydentää normeissaesitettyjä periaatteita antamalla run-saasti tietoa betonirakenteiden säily-vyyteen vaikuttavista tekijöistä. Li-säksi julkaisussa on esitetty 20 esi-merkkirakenteen rakenneosien rasi-tusluokat sekä käyttöikäsuunnittelunedellyttämät vaatimukset betoninominaisuuksille sekä raudoitteidenbetonipeitteelle.

Ohjeen ensisijainen tarkoitus onhelpottaa suunnittelijaa valitsemaanrakenteen kullekin rakenneosalle rasi-tusluokat sekä tarkoituksenmukainensuunnittelukäyttöikä.

Julkaisu toimii ohjeena kaikille,jotka tarvitsevat tietoa betonin valin-nasta sekä betonirakenteiden säily-vyydestä.

by 51BETONIRAKENTEIDENKÄYTTÖIKÄ-SUUNNITTELU 2007

99 s., 42 euroa

Lentotuhkaohjeen laatiminen aloitet-tiin syyskuussa 2005. Ohjeelle oli tar-vetta, koska kotimaiset betoniraken-tamismääräykset kokivat suuria muu-toksia, kun eurooppalaiseen betoni-standardiin SFS-EN 206-1 perustuvabetoninormi by50 julkaistiin keväällä2004. Samoin lentotuhkan laatuvaati-mukset ja laadunvalvonta uudistettiinvuoden 2006 lopussa, kun eurooppa-laiset lentotuhkastandardit SFS-EN450-1 ja -2 syrjäyttivät muut siihenasti voimassa olleet vaatimukset.

Lentotuhkan käytön perusteenaovat sekä taloudelliset että tekniset janykyisin yhä useammin myös ympäris-tönsuojelulliset seikat.

Lentotuhkan käyttämisellä voidaanvaikuttaa sekä tuoreen että kovettu-neen betonin ominaisuuksiin. Tässäjulkaisussa on esitetty ohjeet lento-tuhkan käytölle betonin valmistukses-sa. Julkaisu antaa tarpeellista lisätie-toa lentotuhkan käytöstä betonin val-mistukseen ja betonirakenteidensuunnitteluun.

by 52LENTOTUHKANKÄYTTÖ BETONISSA2008

42 s., 40 euroa164 s., 48 euroa

BET0801 s106-107 Annukk 27.3.2008, 19:19106

betoni 1 2008 107

TILAUKSET:

PL 11 (Unioninkatu 14)00131 Helsinkipuh. 09 – 6962 3627fax 09 – 1299 291internet: www.betoni.com

Kuljetuksia koskeva lainsäädäntö jamääräykset muuttuvat. Liikenteen jakuljetushenkilöstön turvallisuudestaon pidettävä huolta. Betonielement-tien kuljettaminen vaatii erikoiskalus-toa ja osaamista. Kuormien sidonta-käytäntö ja valvonta kiristyy aiem-paan verrattuna.

Tämä elementtien sidonta-, tuenta-ja kuljetusohje on tarkoitettu paitsikuljetushenkilöstölle, myös element-tien tuotannosta ja lastaustoiminnois-ta vastaaville sekä elementtejä vas-taanottavalle työmaahenkilöstölle.

BETONIELEMENTTIENKULJETUSOHJE

Tähän julkaisuun on koottu betonilat-tioiden kosteudenhallintaan ja erityi-sesti betonilattioiden päällystämi-seen liittyvä oleellisin tieto.

Julkaisu on tehty rakentamisen eriosapuolten välisenä yhteistyönä vuo-sina 2005-2007 Betonilattioiden pääl-lystämisen ohjeistus BePO -projektinpuitteissa.

Julkaisu on tarkoitettu erityisestibetonilattioiden päällystämisproble-matiikan kanssa työskenteleville, ku-ten lattiapäällysteurakoitsijoille, ra-kennusurakoitsijoille, rakennussuun-nittelijoille, materiaalitoimittajille jarakennuttajille.

Tämän julkaisun kanssa samanai-kaisesti julkaistaan uudet betonira-kenteiden päällystämisen ohjeet, joi-den avulla saadaan aikaan entistäkinonnistuneempia, terveellisempiä jaturvallisempia päällystettyjä betoni-rakenteita.

BETONILATTIA-RAKENTEIDENKOSTEUDENHALLINTAJA PÄÄLLYSTÄMINEN

Tähän ohjeeseen on koottu betonira-kenteiden kosteusmittausmenetelmäteri tilanteisiin, mittaussyvyyksien va-lintaan vaikuttavat tekijät, päällystet-tävyyskriteerit kosteusraja-arvoineen,perustietoa päällystettyjen rakentei-den kosteuskäyttäytymisestä sekätyökalut betonin kuivumisesta aiheu-tuvan kutistumisen hallintaan. Ohjesisältää parketit ja laminaatit, liimat-tavat matot ja laatat, vedeneristeetsekä keraamiset laatat kuivissa tilois-sa ja märkätiloissa.

Ohje on tarkoitettu päällystysura-koitsijoille, rakennusurakoitsijoille,materiaalitoimittajille, suunnittelijoil-le, rakennuttajille, valvojille sekä kiin-teistön omistajille. Ohjeesta on siishyötyä kaikille niille, jotka haluavatjoko onnistua betonirakenteiden pääl-lystämisessä tai muuten varmistua ra-kenteiden hyvästä laadusta ja terveel-lisyydestä.

Ohjeen avulla päällystämiseen liit-tyvien eri osapuolten on helpompi ym-märtää toisiaan. Hyvällä yhteistyöllävältetään virheet ja saadaan aikaanentistäkin parempia päällystettyjä be-tonirakenteita.

Betoni on plastinen, valettava materi-aali, jossa osa-aineet muodostavatsäädeltävän ja muunneltavan koko-naisuuden. Betoni on käyttäjälleenhaastava, mutta runsaasti vaihtoehto-ja tarjoava materiaali. Sen kieli on sa-manaikaisesti karhea ja lyyrinen.

Tässä julkaisussa esitellään 2000-luvun betonijulkisivuarkkitehtuuria to-teutettujen rakennuskohteiden avulla.Taitava ja luova julkisivusuunnitteluyhdistää betonin esteettiset mahdolli-suudet ja teknisen kestävyyden. Täs-sä julkaisussa esitellään myös beto-nijulkisivun rakenne- ja pintavaihto-ehdot sekä tietoa huollosta, kustan-nuksista ja korjaamisesta.

96 s., 29 euroa

BETONIRAKENTEIDENPÄÄLLYSTÄMISENOHJEET

BETONIJULKISIVUT2007

47 s., 12 euroa97 s., 26 euroa26 s., 17 euroa

BET0801 s106-107 Annukk 27.3.2008, 19:19107

108 betoni 1 2008

BETONIN TULEVIAKOULUTUS-TILAISUUKSIA:KEVÄT 2008:

BETONIRAKENTEIDENKORJAUS JARAKENNUSFYSIIKKA,PÄTEVÖITYSKURSSI NRO 12

LOPPUTENTIT 4.4.2008HOTELLI VUORANTA, HELSINKI

Järjestäjät:Betoniyhdistys r.y./Betonitieto Oy

SCALECAD 2 –SEINÄELEMENTTIENSUUNNITTELU-OHJELMANKOULUTUS8.– 9.5.2008TAITOTALON KONGRESSI-KESKUS, HELSINKI

Järjestäjät:Betonitieto Oy/Betonikeskus ry

by 60 EC 2SUUNNITTELUOHJE28.– 29.5.2008KONGRESSI- JA KOULUTUS-KESKUS MERIPUISTO, ESPOO (KIVENLAHTI)

SYKSY 2008:

BETONIPÄIVÄT JABETONITEKNIIKANNÄYTTELY29.– 30.10.2008MARINA CONGRESS CENTER,HELSINKI

Järjestäjä:Betonitieto Oy

1-LUOKANBETONITYÖNJOHTAJANJA 1-LUOKANVALMISBETONI-TYÖNJOHTAJANPÄTEVÖITYSKOULUTUS NRO 38

HELSINKI– 11.-13.11.2008 I-KURSSIJAKSO– 9.-11.12.2008 II-KURSSIJAKSO– 13.-15.1.2009 III-KURSSIJAKSO– 10.-12.2.2009 IV-KURSSIJAKSO

Järjestäjät:Betoniyhdistys r.y., Rakennusinsinöö-rien Liitto RIL ja Rakennusmestarit ja-insinöörit AMK RKL.Lisätiedot ja ilmoittautumiset:RKL/Merja Salomaa,puhelin (09) 8770 6512

SILTATEKNIIKANNEUVOTTELUPÄIVÄT– SUUNNITTELU,

RAKENTAMINEN JAKORJAAMINEN

12.-13.11.2008BW HOTEL HAAGA, HELSINKI

Järjestäjät:Betoniyhdistys r.y. jaTiehallinto/Siltatekniikka

by 60 EC 2SUUNNITTELUOHJE28.– 29.5.2008

KONGRESSI- JA KOULUTUS-KESKUS MERIPUISTO, ESPOO (KIVENLAHTI)

Kurssin tavoite ja kohderyhmät:Betonirakenteiden eurokoodin SFS-EN-1992-1-1 (rakenteiden suunnitte-lu) ja 1-2 (palomitoitus) läpikäynti.Opetus tapahtuu by 60 EC 2 Suunnit-teluohjeen avulla.

By 60 on tehty koskemaan tavan-omaisia kerrostalo- ja hallirakenteitaja sisältää siitä syystä suurimmanosan EC 2:n sisällöstä. Karsintaa ontehty harvinaisempien suunnitteluteh-tävien, mm. väsytyksen ja väännön ta-pauksissa. Sen lisäksi by 60 sisältääkansallisen liitteen mukaiset valinnatja lisäykset, kuten myös useita suun-nittelua helpottavia taulukoita, käy-rästöjä sekä Excel- ja MathCAD -poh-jaisia ohjelmia.

Osallistumismaksu600,- + alv. 22 %. Betoniyhdistyksenhenkilöjäsenet 540,- + alv. 22 %Hintaan sisältyy:- by 60 (paperikopio)- ohjelman mukaiset tarjoilut

Sitovat ilmoittautumiset:20.5.2008 mennessä.

Järjestäjät:Suomen Betoniyhdistys r.y.Suomen Betonitieto Oy

Ohjelma 28.5.2008EUROKOODI 2:n SOVELTAMINENSUOMESSADipl.ins. Tauno Hietanen,Rakennustuoteteollisuus RTT ry

SUUNNITTELUPERUSTEETDipl.ins. Klaus Söderlund,Suomen Betoniyhdistys r.y.

MATERIAALITKlaus Söderlund

SÄILYVYYS JA RAUDOITUKSENBETONIPEITEKlaus Söderlund

RAKENNEANALYYSIDipl.ins. Jarno Berghäll,Finnmap Consulting Oy

MURTORAJATILAT (ULS)Tekn. lis. Mika Reivinen,Teknillinen korkeakoulu

RAUDOITTAMATTOMAT JA VÄHÄNRAUDOITETUT BETONIRAKENTEETMika Reivinen

Ohjelma 29.5.2008KÄYTTÖRAJATILAT (SLS)Dipl.ins. Tapio Aho,Ins.tsto Magnus Malmberg Oy

RAUDOITUKSEN JA JÄNTEIDENYKSITYISKOHTIEN SUUNNITTELUMika Reivinen

RAKENNEOSIEN YKSITYISKOHTIENSUUNNITTELU JA ERITYISSÄÄNNÖTDipl.ins. Timo Tikanoja,Rakennustuoteteollisuus RTT ry

BETONIELEMENTTEJÄ JA BETONI-ELEMENTTIRAKENTEITA KOSKEVATLISÄSÄÄNNÖTTekn. lis. Harri Isoherranen, Parma Oy

PALOMITOITUSTauno Hietanen

LASKUESIMERKKIJarno Berghäll

1

ILMOITTAUTUMISET(ELLEI TOISIN MAINITA):

Suomen Betonitieto OyPuhelin: (09) 6962 3626, 040 831 4577Faksi: (09) 129 9291Sähköposti:[email protected] [email protected]

BET0801 s108-109 28.3.2008, 13:27108

betoni 1 2008 109

ARKKITEHTUURI- JAYMPÄRISTÖ-RAKENTAMISENMATKA SVEITSIINSYKSYLLÄ3. – 7. 9. 2008

Betonitieto Oy järjestää arkkitehtuuri -ja ympäristörakentamisen kiertomat-kan Sveitsiin syyskuun 3.-7. päivinä.Viiden päivän (keskiviikko-sunnuntai)ekskursion aikana kierretään ja tutus-tutaan Sveitsin uusimpiin kohteisiin.

Matkaohjelma on tekeillä ja löytyyhuhtikuun lopussa www.betoni.com-sivuilta.

Lisätietoja antaa matkan johtaja:arkkitehti SAFA Maritta Koivisto(Betoni -lehti, päätoimittaja)puh. (09) 6962 3624GSM 040 9003577 taisähköposti:[email protected]

Ilmoittautumisia vastaanottaa:Irmeli Kosonen, puh. (09) 6962 3627tai sähköpostilla:[email protected]

Ilmoittautua voi myös faksaamallanumeroon (09) 129 9291.

4Schaulager-rakennus, Basel, Sveitsi.Arkkitehdit Herzog & de Meuron. 2003.

ARKKITEHDEILLE,KAAVOITTAJILLE JARAKENNUSVALVON-NOILLE BETONIINLIITTYVIÄ KOULUTUS-JA INFO-TILAISUUKSIAVUONNA 2008Betonitieto järjestää vuoden 2008 ai-kana eri paikkakunnilla betoniraken-tamiseen liittyviä koulutus- ja infoti-laisuuksia arkkitehdeille, kaavoittajil-le, rakennusvalvonnoille jne.

Koulutukset ovat kestoltaan noinpuoli päivää ja maksuttomia. Ohjelmavoidaan suunnitella eri tahojen tarpei-den mukaan. Teemoina ovat mm.– Betoniarkkitehtuurin uudet

mahdollisuudet– Julkisivut– Betonipinnat– Ympäristörakentaminen– Energia- ja ympäristö– Betonirakenteiden korjaaminen

Lisätietoja kursseista ja infotilai-suuksista antaa ja tilaisuuksista voisopia arkkitehti SAFA Maritta Koivis-ton kanssa, puh. 040 - 900 35 77 [email protected]

Esimerkkiohjelman sisältö:“BETONIN UUDET MAHDOLLISUUDET– PINNOISSA JA RAKENTAMISESSA”

Arkkitehtibetonin uusi aikaSuunnittelutehtävät ja valintaanvaikuttavat tekijätBetonipinta ja -värivaihtoehdotUudet betonipinnatPaikallavaletut pinnatIT-betonin käyttöKuitubetoniPintojen suojaus ja ikääntyminenUudet betonijulkisivurakenteetSaumaratkaisutLaatuluokat ja suunnitteluohjeetBetonipinnan virheet ja riskit sekä niidenvälttäminenHinnan muodostuminenBetoni ympäristön rakentamisessaBetonin elinkaari, käyttöikä, säilyvyysIkääntyminen ja korjaaminenBetonin ympäristöominaisuudet

4

BIBM – KONGRESSIWIENISSÄ7. – 10.5. 2008

TULOSSAHUHTIKUUSSAUUSIBETONI 2008KÄSIKIRJA

BETONIALAN INFOYKSISSÄ KANSISSA:

– Yritysten tuote-, laadunvalvonta-ja yhteystiedot

– Tuotteet ja palvelut– Hakemisto– Tyyppihyväksytyt tuotteet,

varmennetut käyttöselosteet– Alan koti- ja ulkomaiset järjestöt– Betonialan järjestöjen

myöntämät apurahat– Betonirakentamisen suunnittelu-

ja rakentamisohjeet– Tilastot, julkaisut ym.– Luettelo ilmoitetuista

laitoksista

BETONIKÄSIKIRJAMYÖS VERKOSSA.KÄY TUTUSTUMASSAOSOITTEESSA:WWW.BETONI.COM

THE 19TH CONGRESS OFTHE INTERNATIONAL PRECASTCONCRETE INDUSTRYFEDERATION (BIBM)MAY 7-10, 2008HOFBURG VIENNACONGRESS CENTER

– New concept for high qualityurban development

– Precast concrete technology –development to the future

– Market development in Centraland Eastern European Countries

As part of its BIBM presidency, theAustrian Precast Concrete Associati-on (Verband Österreichischer Beton-und Fertigteilwerke – VÖB) is organi-sing the triennial Congress of the In-ternational Precast Concrete Federa-tion (BIBM) in the Hofburg ViennaCongress Centre.

Sustainable Construction will bethe central issue of the Congress,and expert lectures will initiate dis-cussion on all aspects of sustainabi-lity in construction.

Other main topics covered includethe development of the markets inEurope, especially in Eastern Europe,and future developments in producti-on and application engineering, saysGernot Brandweiner, general mana-ger of the VÖB.

There will also be a focus on cost-effective innovations in building withefficient precast products. Expertswill present new technologies thatpoint the way forward for constructi-on and developments at precast con-crete plants. European enterprisesare pioneers in the issues of sustai-nability and innovation as well as forthe activities in the CEE countries.

Find more information andthe detailed programme: www.bibm2008.com

2

BET0801 s108-109 28.3.2008, 13:27109

110 betoni 1 2008

SBK-säätiö myöntää vuonna 2008Einar Kahelinin rahaston stipendejäbetonirakentamiseen liittyviin teknil-lisen korkeakoulujen diplomi-, lisen-siaatti- ja väitöskirjatöihin sekä alanopinnäytetöihin.

Stipendejä voi hakea vapaamuotoi-sella hakemuksella koko vuoden.

Säätiön hallitus päättää hakemus-ten perusteella jaettavien stipendienmäärän ja summat. Stipendien saajil-le ilmoitetaan päätöksestä henkilö-kohtaisesti.

Hakemukset osoitteella:SBK-säätiöc/o Betonikeskus ryPL 38100131 Helsinki

SBK:n hallitus on päättänyt tukea ai-empaa enemmän betoniin ja betonira-kentamiseen paneutuvien nuorten toi-mintaa. Tämä tarkoittaa mm. lisämah-dollisuuksia opinnäytestipendeihin.

Kehotammekin opiskelijoita kysy-mään yrityksiltä ja Betonikeskukseltabetonisektorin opinnäytemahdollisuuk-sia ja hakemaan säätiön stipendejä.

Viimeksi myönnetyt stipendit:– Tekn.yo Pirjo Prokkola: “Betonin

mikrobivaurioiden korjaaminenbake-out -tekniikalla” -diplomi-työtä varten, 5000,- euroa.

Lisätietoja antaa Olli Hämäläinen,puh. (09) 6962 3625 tai(09) 696 2360.

Kerttu ja Jukka Vuorisen rahaston sti-pendejä voi hakea vapaamuotoisillahakemuksilla koko vuoden.

Rahaston hoitokunta käsittelee tu-levat hakemukset noin kuukauden ku-luessa hakemuksen vastaanotettuaan.

Apurahat on tarkoitettu betonitek-nologian alaan kuuluvien tutkimustöi-den ja matkojen apurahoiksi yksityisil-le henkilöille. Tasavahvoista hakijois-ta Betoniyhdistyksen jäsenet asete-taan etusijalle.

Hakemukset, joista tulee ilmetä ha-kija, yhteistiedot ja varojen käyttötar-koitus eriteltynä sekä muut haetutavustukset, lähetetään osoitteella:

Suomen Betoniyhdistys ryPL 38100131 HelsinkiKirjekuoreen merkintä”Kerttu ja Jukka Vuorisen rahasto”

Apurahojen saajia informoidaan hetihoitokunnan kokouksen jälkeen. apu-rahat ovat tarvittaessa välittömästinostettavissa. Hakemuksia käsitteleeBetoniyhdistyksen hallituksen asetta-ma hoitokunta: puheenjohtajana prof.Ralf Lindberg, jäseninä prof. VesaPenttala ja tekn. tri Jouni Punkki.

Viimeksi jaetut stipendit:– Tampereen AMK, rakennustek-

niikka: VirtuaaliViipurin mallinta-mista varten, 1 000,- euroa

– DI Tapio Aho: Matka-apuraha,fib Councilin kokous Torinossa,500,- euroa

Lisätietoja antaa hoitokunnan sihteeriKlaus Söderlund, Betoniyhdistys,puh. (09) 696 2360.

KERTTU JA JUKKAVUORISEN RAHASTO

EINAR KAHELININRAHASTO

STIPENDIT BETONI-RAKENTAMISENOPINNÄYTETÖIHIN

by

Suomalaisen betoniteollisuuden edus-tajat tutustuivat Kiinan ja Japanin ra-kentamiseen ja teollisuuteen 14 henki-lön voimin tammikuussa 2008.

Ensimmäisenä kohteena oli Kiina.Se on maailman nopeimmin kasvavakansantalous, jonka kasvu on ollut yli10 % jo neljä vuotta peräkkäin. Vuon-na 2005 Kiina ohitti Ranskan ja Ison-Britannian ja nousi maailman neljän-neksi suurimmaksi kansantaloudeksiYhdysvaltojen, Japanin ja Saksan jäl-keen. Vuonna 2007 Kiina ohitti Sak-san ja nousi maailman kolmanneksisuurimmaksi talousmahdiksi.

Peking on erittäin nopeasti kasvavametropoli. Suoraan olympialaisiin liit-tyvä rakentaminen on vain pieni osaPekingin valtavaa rakennustoimintaa.Pelkästään Pekingin alueen rakenta-misen volyymi ylittää pohjoismaidenyhteisen rakentamisen.

Erittäin siisti kaupunkikuva on sa-manlainen, kuin minkä tahansa länti-sen suuren metropolin kaupunkikuva.Hallitsevina keskustassa ovat lasi-pintaiset toimisto- ja liikerakennuk-set. Välittömästi keskustasta alkavatkorkeiden asuintalojen jättimäisetalueet.

Paikallavalettu betoni on asuintalo-jen rungon lähes yksinomainen toteu-tustapa. Julkisivut ovat paikalla tehty-jä, eri tavoin muurattuja rakenteita ra-pattuina. Yhtä selkeää on teräksenkäyttö toimitilojen rungoissa.

Jos Peking rakentuu joka puolellakaupunkia viiden kehätiensä ja säteit-täisten pääväylien tahdittamina, niinShanghai rakentuu muutamalla paino-pistealueella sitäkin voimakkaammin.Shanghain ydinkeskustan pilvenpiirtä-jä-alueella on jo nyt enemmän pilven-piirtäjiä kuin Manhattanilla ja kym-menkunta uuttakin on rakenteilla javielä lukuisampia suunnittelupöydäl-lä. Ydinkeskustan toinen rakentami-

sen painopiste on maailmannäyttelynalue.

Kaupungin keskustan ulkopuolellasuurin yhtenäisen rakentamisen alueon Shanghain uuden sataman koko-naisuus. Noin 50 kilometrin päässäolevaan uuteen satamaan johtaa lä-hes 40 kilometrin mittainen moottori-tiesilta. Itse sataman laajuutta voisiesimerkiksi kuvata luvulla viisi kertaaVuosaari. Sillan mantereen puolei-seen päähän on muodostumassa ras-kaan teollisuuden ja logistiikan alue.Alueen kylkeen on rakentunut viidenvuoden aikana yli puolen miljoonanasukkaan kaupunki, joka tulee laaje-nemaan miljoonakaupungiksi parinseuraavan vuoden aikana.

Shanghaissa ja Pekingissä on kol-men seuraavan vuoden aikana val-mistumassa yhteensä yli kaksikym-mentä uutta metrolinjaa. Infraraken-tamisen hankkeista nämä kaksi kau-punkia muodostavat vain jäävuorenhuipun.

Kiinalaisen rakentamisen kokemi-nen ja näkeminen avaa väistämättäsilmät; maailmantalouden painopistesiirtyy vääjäämättömästi kaukoitäänseuraavien kymmenen vuoden kulu-essa. Kiihtyvä kasvu tulee johtamaanraaka-aineiden hintojen nousuunmyös Euroopan markkinoilla. Kohoavaelintaso kaukoidässä kasvattaa niinikään elintarvikkeiden, erityisesti li-han, maailmanlaajuista kysyntää.

Rakennusalan kova vauhti ei helli-tä. Infrastruktuurihankkeiden lisäksimaahan rakennetaan erittäin paljonasuintaloja, toimistorakennuksia, lii-kerakennuksia, hotelleja ja sairaaloi-ta. Uusia lentokenttiä on tarkoitus ra-kentaa 100 uutta vuoteen 2010 men-nessä.

Kiivain rakentaminen on keskitty-nyt itärannikolle ja suuriin asutus-keskittymiin. Nopeimmin ovat kasva-

BETONITEOLLISUUDENMATKAKIINAAN JA JAPANIIN

1

BET0801 s110-111 28.3.2008, 13:28110

betoni 1 2008 111

BETONITEOLLISUUDENTUOTANTO VILKASTAVUONNA 2007

Vuosi 2007 oli erittäin vilkkaan raken-tamisen aikaa. Betonikeskus ry:n jä-senliikkeiden toimitukset kotimaahanja vientiin kasvoi 826 miljoonasta eu-rosta 1018 miljoonaan euroon.

Kasvun moottorina oli erityisestitoimitila- ja teollisuusrakentaminenja sen johdosta esijännitettyjen palk-kien ja TT-laattojen menekki kasvoi yli30 %. Valmisbetonin menekki kasvoiniin ikään yli 20 %. Tästä kasvustauusien jäsenliikkeiden vaikutus onnoin puolet.

Pientalotuotannon väheneminen jatoisaalta harkkorakentamisen osuu-den kasvu johti siihen, että harkkotuo-tanto pysyi edellisen vuoden tasolla.Betoniharkkojen tuotanto kasvoi jakevytsoraharkkojen tuotanto vähenisaman verran.

Ympäristöbetonituotteiden valmis-tus pysyi edellisen vuoden tasolla.Tuotantoa on siirretty betonikivistäbetonilaattojen tuotantoon.

Jäsenliikkeiden henkilökunta kas-voi yhden prosentin, mikä merkitseealan tuottavuuden kasvua.

Jäsenliikkeiden tuotannon osuuskoko Suomen betoniteollisuudesta onnoin 85 % ja vaihtelee tuoteryhmit-täin 100 % ja 80 % välillä. Betonikes-kuksen jäsenliikkeiden kattavuus onsuurin ympäristö- ja harkkoliiketoi-minnassa ja pienin valmisbetoni-liike-toiminnassa.

3Kuvassa graafisena esityksenä betoniteol-lisuuden tuotanto vuonna 2007.

neet investoinnit asuinkiinteistöihin,kaupungeissa kasvu on ollut yli 20prosenttia vuodessa vuodesta 2000lähtien.

JAPANISSA RAUHALLISEMPAARAKENTAMISTAJapani on jo pitkään ollut kehittynytteollisuusvaltio, minkä johdosta ra-kentaminen ja kasvuhakuisuus on rau-hallisempaa kuin Kiinassa.

Rakentaminen on kuitenkin Japa-nin tärkeimpiä teollisuudenaloja. Alatyöllistää noin 6 miljoonaa työntekijääeli noin 10 prosenttia työvoimasta.Rakentaminen on viime vuosina kärsi-nyt talouden matalasuhdanteesta, in-vestointien vähyydestä ja alan raken-nemuutoksista.

Betoniväen vierailukohteena olimuun muassa Kajima Corporation,sen tutkimuskeskus sekä asuinraken-nustyömaa Tokion keskusta-alueella.Kajiman tutkimuskeskus on arvoste-tuin japanilaisten rakennusliikkeidentutkimuskeskuksista.

Tutkimuksen painopistealueita oli-vat maanjäristykset ja niiden vaikutus

KOSTEUDEN MITTAUSOLAS-MITTAUS-TEKNIIKKAAKÄYTTÄENWerne & Thiel (aikaisemmin ArnoldAutomation) on kehittänyt uusia koste-usmittausmenetelmiä. Elektroninenmittausjärjestelmä mahdollistaa ma-teriaalien kosteuden mittauksen kai-kentyyppisissä kiinteissä aineissa, ku-ten esim. hiekan kosteuden mittauk-sen betonin valmistuksessa. Tämän te-hostetun korkeataajuisen kapasitiivi-sen mittausjärjestelmän etuna on, ettäanturin ulostulosignaali on lähes line-aarinen hiekan kosteuspitoisuudensuhteen. Kosteusanturin signaalia voi-daan siten käyttää suoraan säätöohjel-massa (esim. automaattisessa hiekanja veden suhteen korjauksessa).

ARNOLD-anturit on varustetturuostumattomasta teräksestä valmis-tetuilla suojuksilla ja kiinnittimillä,jotka takaavat pitkän kestoiän betoni-tehtaiden ankarissa oloissa. Anturinmittauspinta on suojattu kulumiseltavaihdettavalla keraamisella levyllä.Eri käyttötarkoituksiin ja asennusta-poihin on saatavilla erilaisia hyväksyt-tyjä anturityyppejä. Nämä kaikki onvarustettu uudella tehostetulla elekt-ronisella mittausjärjestelmällä.

Viimeisin Werne & Thiel sensor-technicin kehitystulos on ”Optinen va-loa absorboiva anturi” (OLAS). Tämäanturi määrittää juoksevan seoksenkoostumuksen valon absorption pe-rusteella. Tällä menetelmällä pysty-tään määrittämään sekä erilaistenlietteiden, suspensioiden ja kompo-siittimateriaalien (esim. sementtilie-te, sellu, jne.) pitoisuus että myös kal-vojen ja pinnoitteiden paksuus ja pal-jon muuta. ”OLAS”-tekniikalla voi-daan mitata ja kontrolloida kaikkea,mikä aiheuttaa tuotantoprosessissa,valmistuksessa tai käsittelyssä väliai-neen valon absorption muutoksen.

Lisätietoja: Mittaritalo Oy,puh. 09-888 6700, www.mittaritalo.fi

4 OLAS- mittausjärjestelmän laitteet

kantaviin rakenteisiin sekä tunnelin-rakennustekniikka pehmeisiin maihin(hiekka ja siltti). Painopistealueillanostetaan Kajiman kilpailukykyä kil-pailluilla markkinoilla. Arvatenkin Kii-na ja sen metropolien metrohankkeetovat Kajiman tähtäimessä.

Asuintalotyömaa, jolla vierailim-me, oli kahden talon kokonaisuus. Ta-lojen korkeus on 48 kerrosta ja rungontoteutus täyselementtitekniikalla. Eri-tyinen huomio oli kiinnitetty rakentei-den jatkuvuuteen ja maanjäristys-kuormien hallintaan. Työmaa oli ää-rimmäisen huolellisesti suunniteltu jatoteutus täydellisestä aliurakoinnistahuolimatta ”pölynimuripuhdas”. TR-indeksillä mitattuna 100 % työmaa.Ainoa oudoksuntaa aiheuttanut asiaoli rakennuksen lämpöeristämisenvaatimaton taso yksinkertaisine ikku-noineen ja ulkoseinien lähes olema-ton lämpöeristys.

Olli Hämäläinen

2

1, 2Japanin elementtirakentamisessa on kiin-nitetty huomiota rakenteiden jatkuvuuteenja maanjäristyskuormien hallintaan.

3 4

Elementit 538 milj. € (+30%)

Kattotiilet 23 milj. €

(+0%)

Ympäristöbetonituotteet

51 milj. € (+17%)

Harkot 56 milj. €

(+3%)

Kunnallistekniset

tuotteet 23 milj. €

(+30%)

Asennustoiminta

33 milj. € (+40%)

Vienti 16 milj. €

Valmisbetoni 278 milj. € (+23%)

5 %

5 %

2 %

2 %

2 %

3 %

54 %

27 %

Yhteensä 1 018 milj. € (+23%)

BET0801 s110-111 28.3.2008, 13:28111

betoni 2008

1 2007PÄÄKIRJOITUS – PREFACE 9Eero Laatio

BERLIININ AIVOT 10Tarja Nurmi

VÄLÄHDYKSIÄ MEXICO-CITY:N NYKYARKKITEHTUURISTA 16Arvi Ilonen

20. VUOSISADAN BETONIARKKITEHTUURIN IKONI 22– BAUHAUS VIHDOIN RESTAUROITUTarja Nurmi

KERAVA - LAHTI OIKORATA – VUODEN BETONIRAKENNE 2006 24Maritta Koivisto

OIKORATA KERAVA-LAHTI 28Juha Kansonen

WEEGEE -TALO, ESPOO JAASUNTO OY HELSINGIN TRIADI– VUODEN BETONIRAKENNE 2006 - KUNNIAMAININNATMaritta Koivisto

ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTO EVIRA 34Rainer Mahlamäki ja Riitta Id

PORTHANIA SUUNNITELTIIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN HENGESSÄ 41Petri Janhunen

PORTHANIAN KORJAUSTYÖ 43Matti Nurmela, Tuomo Remes ja Keijo Saloviin

RATAKATU 6A- JA 6B -RAKENNUSTEN VÄLINEN UUSI VÄLIOSARAKENNUS 50HELSINGIN YLIOPISTO / HELSINGIN 1. NORMAALILYSEOSebastian ja Tuua Cedercreutz

GRAAFINEN BETONI – ELEMENTTITUOTANTOA ON KEHITETTY YHTEISTYÖSSÄ 56ASIAKKAIDEN KANSSAHarri Lanning ja Heikki Kankkunen

TEKNISET LÄHTÖKOHDAT JA RAJOITUKSET TUNNETTAVA – 62ARKKITEHTONINEN BETONILATTIA KIINNOSTAAPekka Vuorinen

FINAVIAN HUOLTO- JA KORJAAMOHALLIIN TEHTIIN KOVABETONILATTIA 66Sirkka Saarinen

VÄRIÄ LATTIASSA 70Sirkka Saarinen

RASKAASTI KUORMITETTUJEN LATTIOIDEN LIIKUNTASAUMAT 72– MIKSI SAUMOJA TARVITAAN?Teuvo Meriläinen

BETONIN HARMAA PUKEE LASIMOSAIIKKIA 76Marjatta Hietaniemi

KASVUA HARKOISSA JA YMPÄRISTÖTUOTTEISSA 78– HB-BETONITEOLLISUUS PANOSTAA AUTOMAATIOON JA OSAAMISEENSampsa Heilä

SUOMALAINEN ELEMENTTITEKNOLOGIA JYRÄÄ DUBAISSA 82Juha Europaeus

HELSINGIN VIIKINMÄEN LÄNSIOSAAN ALETAAN RAKENTAA KOMEAA 85KIVISTÄ KUKKULAKAUPUNKIAMaritta Koivisto

VANHOJEN KERROSTALOJEN JULKISIVUJA KOHENNETTIIN 88ARKKITEHTIOPISKELIJAKILPAILUSSAMaritta Koivisto

SILTOJEN BETONIRAKENNEOHJEET 2006 90Vesa Järvinen

BY 47 BETONIRAKENTAMISEN LAATUOHJEET ON UUSITTU 93Risto Mykkänen

KESKUSTELUA KÄYTTÖIKÄMITOITUKSESTA 94Jouni Punkki ja Tapio Aho

BETONISEN HI-PALKIN SIELUNELÄMÄSTÄ 97Olli Hämäläinen, Arto Suikka

HENKILÖKUVASSA PERTTI KUKKONEN 98Sirkka Saarinen, toimittaja

2 2007PÄÄKIRJOITUS – PREFACE 13Jari Mäkimattila

ZUMTHORIN UUSI ATELJEE 14Tarja Nurmi

ASUINTALOJA BETONISTA – ARKKITEHDIT MILLER & MARANTA 20Tarja Nurmi

KLUBIRAKENNUS – VANKE DEEP BLUE SHANGHAI 30Tuomas Silvennoinen

TALO SIPOOSSA 38Jaakob Solla

BETONITASOJA – TYÖHUONE 15 BETONITÖISSÄ 46Tanja Jänicke

BETONIPÖYTÄ – OHJEITA TEKIJÄLLE 48Klaus Söderlund

KESTÄVÄ KIVITALO -PALKINTO KATAJANOKAN MASTOKADUN KORTTELILLE 52Jyrki Tasa, Jukka Ukko, Sirkka Saarinen

HELSINGIN YLIOPISTON ELÄINSAIRAALA 60Pekka Leskelä

HYVIÄ KOKEMUKSIA SAUMATTOMASTA JULKISIVUSTA 66Tommi Suominen

VALMIS KONSEPTI UUDISTAA KIVIHALLIRAKENTAMISEN 70Sirkka Saarinen, Maritta Koivisto

PIHAKANNEN KORJAUS 74Pasi Kuusela

BETONIKIVEYS RASKAAN LIIKENTEEN ALUEILLA 80Seppo Petrow

REIMANTORNI VIE PAIKALLAVALURAKENTAMISTA ETEENPÄIN 86Arto Rautiainen

PRO IT -PROJEKTI VAUHDITTI TUOTEMALLINNUKSEN LÄPIMURTOA 93Sirkka Saarinen

KORKEAA BETONIKAIDETTA VUOSAAREN SATAMAN TUNNELIIN 98Petri Mannonen

BETONI -LEHTIEN SISÄLTÖ 2007

BET0801 s112-113 Vuosisis 27.3.2008, 19:23112

betoni 2008

VUOSAAREN SATAMATUNNELIA VAHVISTETAAN BETONIRAKENTEILLA 100Petri Mannonen

EUROPA NOSTRA -MITALI PORTHANIAN KORJAUSTYÖLLE 104

HENKILÖKUVASSA TEUVO MERILÄINEN 106Sirkka Saarinen, toimittaja

3 2007PÄÄKIRJOITUS – PREFACE 13Olli Hämäläinen

HARMAATA JA VÄRIKÄSTÄ – BETONIN ROOLI SAUERBRUCH HUTTONIN 14RAKENNUKSISSATarja Nurmi

DOCK MIDFIELD, ZÜRICH – PUOLI KILOMETRIÄ MAISEMAA JA PÄIVÄNVALOA 22Tarja Nurmi

VUODEN YMPÄRISTÖRAKENNE 2007: 30HÄMEENLINNAN KIRKKO- JA TORIPUISTO– KUNNIAMAININNAT KERAVALLE JA HELSINKIINSirkka Saarinen

BETONI TUO ILOA YMPÄRISTÖÖMME 40Marja Kuisma

ISTUSKELURYHMÄNÄ BETONINEN MINIKOULU 44Sirkka Saarinen

KIVIKAUPUNGIN PIHAT – AS. OY ISO ROOBERTINKATU 24 JA 46AS. OY TEHTAANKATU 36 BKati Miettinen-Suominen

KIRKKO KUIN POUL HENNINGSENIN VALAISIN 52Arvi Ilonen

fib – FEDERATION INTERNATIONALE DU BETON – 57KANSAINVÄLINEN BETONIRAKENTEIDEN JÄRJESTÖTapio Aho

TALLINNAN LENTOKENTÄLLE BETONIPUTKET SUOMESTA 60– SADEVESIVIEMÄRÖINTIÄ SEITSEMÄN KILOMETRIÄLeena Hietanen

E18 MUURLA – LOHJA -MOOTTORITIE 62Juha Sillanpää

ITSETIIVISTYVÄ BETONI JA SEMENTTIVALINNAT SILLANRAKENTAMISESSA 68Seppo Matala

SEINÄELEMENTTIEN JA ONTELOLAATTOJEN SAUMAUS 71PUMPATTAVILLA SAUMAMASSOILLAPekka Haanpää, Arto Suikka

TERÄSBETONISEN MASTOPILARIN PALOMITOITUS EUROKOODIN MUKAAN 74Mikko Salminen

TALONRAKENTAMISEN SIDOSRYHMIEN MIELIKUVA BETONISTA 76Markku Vesa

JÄNNEBETONIN TULO SUOMEEN 78Petri Janhunen

HENKILÖKUVASSA HARRI LANNING 82Sirkka Saarinen

4 2007PÄÄKIRJOITUS – PREFACE 7Rainer Mahlamäki

BETONIJULKISIVU – ARKKITEHTUURIPALKINTO 2007: 8– ASUNTO OY HELSINGIN ARABIANVILLAT– SUUNNITTELIJOINA ARK-HOUSE ARKKITEHDIT OYMaritta Koivisto

HILJAISUUS, VALO JA KIRJOJEN KUTSU 12– KAKSI LOUIS KAHNIN 60-LUVUN RAKENNUSTAArvi Ilonen

PAVILJONKI METSÄN KÄTKÖSSÄ 22Arvi Ilonen

TALLINNAN KAKSOISTORNI 26Sirkka Saarinen

JOENSUUN YDINKESKUSTAN ISO RAKENNUSPROJEKTI ON VALMIS 34Sirkka Saarinen

KORTTELIN 29 ARKKITEHTISUUNNITTELU 40Olli Ojala

AISTIPAVILJONKI 44– Otaniemen arkkitehtiosaston ensimmäisen vuosikurssin betonityö 2007Kimmo Lintula

BETONIN COME BACK 48Petri Ahonen

UUSITUT BETONIRAKENTEIDEN KORJAUSOHJEET – BY41 50Jussi Mattila

TALVIBETONOINNIN AIKA KÄSILLÄ 54Petri Mannonen

SÄÄSUOJA HYÖDYLLINEN MYÖS PIENTALORAKENTAMISESSA 56Petri Mannonen

DURAFIELD -PROJEKTI – BETONIN SÄILYVYYDEN PITKÄAIKAISETKENTTÄTUTKIMUKSET 58Hannele Kuosa

TURVALLISUUTTA BETONIELEMENTTIEN KULJETUKSIIN 63Timo Teräs

BETONIELEMENTTIEN TURVALLINEN ASENNUS 64Tuomas Heiska

SIIRTYMINEN EUROKOODEILLA SUUNNITTELUUN ALKOI 68Tauno Hietanen

BETONIRAKENTEIDEN KÄYTTÖRAJATILATARKASTELUT 70– vertailua eurokoodien käyttöönottoa valmisteltaessaSatu Siniluoto

HENKILÖKUVASSA JUKKA ALA-OJALA 72Sirkka Saarinen

BET0801 s112-113 Vuosisis 27.3.2008, 19:24113

114 betoni 1 2008

PL 11 (Unioninkatu 14, 2. krs)00131 [email protected] (09) 6962 360fax (09) 1299 291

Betonitieto [email protected]

Toimitusjohtaja Olli Hämäläinen(09) 6962 3625(09) 1299 287

Päätoimittaja, arkkitehti SAFAMaritta Koivisto(09) 6962 3624, 040 9003 577

Kustannustoimittaja Annukka Siimes(09) 6962 3623

Projekti-insinööri Petri Mannonen(09) 6962 3633

Toim.sihteeri Irmeli Kosonen(09) 6962 3627

Betoniyhdistys [email protected]

Toimitusjohtaja Klaus Söderlund(09) 6962 3620

Kehitysjohtaja Risto Mannonen(09) 6962 3631

Sihteeri MarjaLeena Pekuri(09) 6962 3621

Tekninen johtaja Kari Tolonen(09) 6962 3622

Koulutussihteeri Pirkko Grahn(09) 6962 36 26

Kolme betonialan yhteisöä:Betonitieto Oy, Betoniyhdistys r.y. jaRT Betoniteollisuus – Betonikeskus rysijaitsevat Unioninkatu 14:ssa, toises-sa kerroksessa.

Yhteisissä tiloissa toimii betoni-pintanäyttely, joka esittelee mm. eri-laisia betonin väri- ja pintakäsittely-tapoja. Näyttely on avoinna toimistonaukioloaikoina klo 8.15 – 16.00 ja tar-vittaessa esittelystä voi sopia etukä-teen arkkitehti Maritta Koivistonkanssa, puh. 09-6962 3624 taigsm 040 - 9003577 [email protected]

.com

.com

ILMOITTAJALUETTELO1 2008

BETONITIETOUTTAUNIONINKADULLA

BETONINYHTEYSTIEDOT

Betonikeskus [email protected]

Toimitusjohtaja Olli Hämäläinen(09) 6962 3625(09) 1299 287

Tuoteryhmäpäällikkö Seppo Petrow(09) 1299 289(09) 6962 3629

Tuoteryhmäpäällikkö Arto Suikka(09) 1299 290(09) 6962 3630

Standardointipäällikkö Tauno Hietanen(09) 1299 304fax (09) 1299 420

WWW.BETONI.COMSISÄLTÄÄ VALMISTAJA- JATUOTETIETOAwww.betoni.com -betonisivut palve-levat laajasti betonista tietoa hake-via. Sivujen sisältöön pääsee helpoi-ten Sivukartta-painikkeen kautta. Sii-tä aukeavat kerralla sivujen eri otsikotja osiot. Valmistajatiedot sekä tuoreetyrityssuuruus- ja markkinaosuustilas-tot löytyvät bannereista.

Ilmoittaja Sivu

Betonimestarit Oy 7Breton S.p.A. 4Contesta Oy 3Dyny Oy 8Finnmap Consulting Oy 6Finnsementti 2. kansiHalfen-Deha Ab 9Kiinteistöalankoulutuskeskus 7Lakan Betoni Oy 10Lammin Paja Ky 8Lumon Oy 8Machinery Oy 7Morenia Oy 2Parma 4. kansiPintos Oy 3Pultek Ky 6Rescon Mapei Oy 6Rudus 3. kansiOy Sika Finland Ab 3Steel-Kamet Oy 5Suomen Betonitieto Oy 5, 6Tammet Oy 5WSP Finland Oy Tutkimus 5

BET0801 s114 27.3.2008, 19:26114

BETONIN JA BETONITUOTTEIDEN VALMISTAJIA

VALM

ISB

ETO

NI

ON

TELO

LAAT

AT

TT-L

AAT

AT

HTT

-LA

ATAT

TB-

YM

. VÄ

LIP

OH

JAT

TB-

PIL

AR

IT J

A -

PALK

IT

JÄN

NE

BE

TON

IPA

LKIT

JULK

ISIV

UT

JA V

ÄLI

SE

INÄ

T

PO

RTA

AT

MU

UT

TR-E

LEM

., P

ER

US

TUK

-S

ET,

PA

RV

EK

KE

ET

JNE

.

PAA

LUT

ELE

ME

NTT

IPIE

NTA

LOT

ELE

M.H

ALL

IT Y

M. T

YY

PP

IRA

K.

PÄ

ÄLL

YS

TELA

ATAT

JA

-K

IVE

T,M

UU

YM

PÄ

RIS

TÖB

ETO

NI

MO

S.-

YM

S.

BE

TON

IPÄ

ÄLL

YS

TEE

T

PU

TKE

T JA

KA

IVO

T

KA

AP

ELI

KO

UR

UT

JAK

AN

AA

LIE

LEM

EN

TIT

SIL

LAT,

LA

ITU

RIT

, TU

KIM

UU

RIT

SIIL

O-

JA S

ÄIL

IÖE

LEM

EN

TIT

LIIT

TOLA

ATAT

MU

UR

AU

SK

IVE

T , H

AR

KO

TJA

KAT

TOTI

ILE

T

KE

VY

TSO

RA

BE

TON

I

ER

IKO

ISTY

ÖT

PIIR

US

TUS

TEN

MU

KA

AN

TOIMINIMI

BETONIKESKUS ry:nJÄSENYRITYKSET

KU

IVAT

UO

TTE

ET

Alavuden Betoni Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Peräseinäjoentie 210PL 10, 63301 Alavusp. 0207 579 800, fax 0207 579 [email protected]

Ansion Sementtivalimo Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •PL 48, 21531 Paimiop. (02) 477 0100, fax (02) 477 [email protected] www.asv.fi

A-Tiilikate Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Kuovintie 7, 21380 Aurap. (02) 486 460 fax (02) 486 6005www.a-tiilikate.fi [email protected] • • • •

Betonilaatta Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Alakyläntie 3, 20250 Turkup. (02) 511 8800, fax (02) 511 [email protected]ös muurikivet ja polkupyörätelineet

Betoniluoma Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •PL 37, 64701 Teuvap. (06) 220 6500, fax (06) 267 [email protected]

Betonimestarit Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •PL 57, 74101 Iisalmip. 020 7433 900, fax 020 7433 901www.betonimestarit.fietunimi.sukunimi@[email protected]:Iisalmi p. 020 7433 918 fax 020 7433 901Vantaa p. 020 7433 934 fax 020 7433 936Ruotsi, Norja Oy Betongmästarna Abp. 020 7433 927 fax 020 7433 488Maatalous Mestarifarmi Oyp. 020 7433 498 fax 020 7433 920Iisalmen tehdasAhmolantie 3, 74510 Iisalmip. 020 7433 900, fax 020 7433 920Nastolan tehdasElementintie 12 15550 Nastolap. 020 7433 931, fax 020 7433 911BM Haapavesi OyAllastie 6, 86600 Haapavesip. 020 7433 905, fax 020 7433 671BM Oulainen OyTakojankatu 21, 86300 Oulainenp. 020 7433 905, fax 020 7433 471BM Sverige Ab •Öjebyn, Ruotsip. +46(0)911 232 450, fax +46(0)911232455Hallsberg BM Ab •Hallsberg, Ruotsip. +46(0)582 686 770, fax +46(0)58215440

Betoni-Sampo Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Haaralantie 205, 42100 Jämsä/PL 60 42101 Jämsäp. 010 5228 844, fax 010 5228 [email protected]

Betoni-Vuokko Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Louhimontie 5, 35800 Mänttäp. (03) 474 5100 fax (03) 474 [email protected]

Betroc Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Valimontie 1, 99600 Sodankyläp. (016) 611 179 fax (016) 614 006www.betroc.fi

Betset Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Kyyjärven tehdasPL 14, 43701 Kyyjärvip. 0403 4343 00, fax (014) 417 4270www.betset.fi, [email protected]@betset.fiHämeenlinnan tehdasTölkkimäentie 13, 13130 Hämeenlinnap. 0403 4343 77, fax (03) 467 0770Laatta-Betset OyIlvestie 2, 01900 Nurmijärvip. 0403 4343 74, fax (09) 276 7402Betset-BetoniViikintie 35, 00560 Helsinkip. 040 3434 386, fax (09) 752 2823

Elemento Oy Savonlinna • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Savonlinan tehdasMyllypuronkatu 8, 57220 Savonlinnap. 02071 51000, fax 02071 51001Kiteen tehdasArppentie 26, 82500 Kiteep. 02071 57527, fax 02071 [email protected]

Elpotek Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Vasaratie 9, 48400 Kotkap. 020 447 7427, fax 020 447 [email protected]

MOLLAT 2008 27.3.2008, 19:2891


TOIMINIMI VALM

ISB

ETO

NI

ON

TELO

LAAT

AT

TT-L

AAT

AT

HTT

-LA

ATAT

TB-

YM

. VÄ

LIP

OH

JAT

TB-

PIL

AR

IT J

A -

PALK

IT

JÄN

NE

BE

TON

IPA

LKIT

PO

RTA

AT

MU

UT

TR-E

LEM

., P

ER

US

TUK

-S

ET,

PA

RV

EK

KE

ET

JNE

.

PAA

LUT

ELE

ME

NTT

IPIE

NTA

LOT

ELE

M.H

ALL

IT Y

M. T

YY

PP

IRA

K.

PÄ

ÄLL

YS

TELA

ATAT

JA

-K

IVE

T,M

UU

YM

PÄ

RIS

TÖB

ETO

NI

MO

S.-

YM

S.

BE

TON

IPÄ

ÄLL

YS

TEE

T

PU

TKE

T JA

KA

IVO

T

KA

AP

ELI

KO

UR

UT

JAK

AN

AA

LIE

LEM

EN

TIT

SIL

LAT,

LA

ITU

RIT

, TU

KIM

UU

RIT

SIIL

O-

JA S

ÄIL

IÖE

LEM

EN

TIT

LIIT

TOLA

ATAT

MU

UR

AU

SK

IVE

T , H

AR

KO

TJA

KAT

TOTI

ILE

T

KE

VY

TSO

RA

BE

TON

I

ER

IKO

ISTY

ÖT

PIIR

US

TUS

TEN

MU

KA

AN

JULK

ISIV

UT

JA V

ÄLI

SE

INÄ

T


KU

IVAT

UO

TTE

ET

Euran Sementtivalimo Ky • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Valimontie, 27500 Kauttuap. (02) 8387 8500, fax (02) 8387 8599www.euransementtivalimo.fi

Fescon Oy •Myllykatu 3, 05830 Hyvinkääp. 020 789 5900, fax 020 789 5909www.fescon.fi [email protected], 05820 Hyvinkääp. (019) 2127 600, fax (019) 461 575

Finnkeri Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •PL 35, 58201 Kerimäkip. (015) 578 920, fax (015) 578 [email protected]

Forssan Betoni Oy •PääkonttoriKaikulantie 57, 30100 Forssap. 02071 55700, fax 02071 [email protected]://www.forssanbetoni.fiForssan betoniasemaKaikulantie 57, 30100 Forssap. 02071 55730, fax 02071 55701Pääkaupunkiseudun tilauskeskusHelsingin betoniasemaKauppamyllyntie 1, 00920 Helsinkip. 02071 55710, fax 02071 55711Espoon Juvanmalmin betoniasemaJuvantasku 4, 02920 Espoop. 02071 55714, fax 02071 55715BetMix ValmisbetonitehdasMäkirinteentie 38 36220 Kangasalap. 02071 55750, fax 02071 55751Lempäälän betoniasemaTelinetie 19 33880 Lempääläp. 02071 55766, fax 02071 55767BetonitecPakolantie, 41900 Petäjävesip. 02071 55790, fax 02071 55791Mustasaaren betoniasemaStormossenintie, 66530 Koivulahtip. 02071 55768, fax 02071 55769Itä-Suomen ValmisbetoniKaakkoiskaari 14 53500 Lappeenrantap. 02071 55770, fax 02071 55771Punka-BetoniHiekkalahdentie 219 58430 Kulennoinenp. 02071 55778, fax 02071 55779Talvivaaran betoniasemaLahnasjärventie 73, 88120 Tuhkakyläp. 02071 55764Olkiluodon betoniasematOlkiluoto, 27160 Eurajokip. 02071 55762, fax 02071 55761

Hartela Oy Elementtitehdas • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Betonikuja 4, 21600 Parainenp. 010 561 2050, fax 010 561 [email protected]

HB-Betoniteollisuus Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Laastitie 1, 40320 Jyväskyläp. (014) 334 8200, fax (014) 334 [email protected] tehdasTuruntie 448, 31400 Somerop. (02) 748 9350, fax (02) 748 7177

Hyvinkään Betoni Oy •Betonitie 7, 05840 Hyvinkääp. (019) 427 7500, fax (019) 427 [email protected](myös rappauslaastit, terastilaastit,kalkki- ja kalkkisementtimaalit)

JA-KO Betoni Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •BetonituotetehdasPL 202, Vaasantie 67101 Kokkolap. (06) 824 2700, fax (06) 824 2777www.jakobetoni.fi, [email protected], KokkolaPL 202, Outokummuntie 67101 Kokkolap. (06) 824 2730, fax (06) 824 2733Valmisbetonitehdas, PietarsaariVaunusepäntie 2 68600 Pietarsaarip. (06) 824 2720, fax (06) 724 5004

Joutsenon Elementti Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Puusementintie 2, 54100 Joutsenop. 020 765 9880, fax 020 765 9890www.joutsenonelementti.fietunimi.sukunimi@joutsenonelementti.fi

Kankaanpään Betonija Elementti Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •

PL 96 (Kuusikonkatu 4), 38701 Kankaanpääp. (02) 572 890, fax. (02) 572 8920www.elementti.fi

MOLLAT 2008 27.3.2008, 19:2892


VALM

ISB

ETO

NI

ON

TELO

LAAT

AT

TT-L

AAT

AT

HTT

-LA

ATAT

TB-

YM

. VÄ

LIP

OH

JAT

TB-

PIL

AR

IT J

A -

PALK

IT

JÄN

NE

BE

TON

IPA

LKIT

JULK

ISIV

UT

JA V

ÄLI

SE

INÄ

T

PO

RTA

AT

MU

UT

TR-E

LEM

., P

ER

US

TUK

-S

ET,

PA

RV

EK

KE

ET

JNE

.

PAA

LUT

ELE

ME

NTT

IPIE

NTA

LOT

ELE

M.H

ALL

IT Y

M. T

YY

PP

IRA

K.

PÄ

ÄLL

YS

TELA

ATAT

JA

-K

IVE

T,M

UU

YM

PÄ

RIS

TÖB

ETO

NI

MO

S.-

YM

S.

BE

TON

IPÄ

ÄLL

YS

TEE

T

PU

TKE

T JA

KA

IVO

T

KA

AP

ELI

KO

UR

UT

JAK

AN

AA

LIE

LEM

EN

TIT

SIL

LAT,

LA

ITU

RIT

, TU

KIM

UU

RIT

SIIL

O-

JA S

ÄIL

IÖE

LEM

EN

TIT

LIIT

TOLA

ATAT

MU

UR

AU

SK

IVE

T , H

AR

KO

TJA

KAT

TOTI

ILE

T

KE

VY

TSO

RA

BE

TON

I

ER

IKO

ISTY

ÖT

PIIR

US

TUS

TEN

MU

KA

AN

TOIMINIMI


KU

IVAT

UO

TTE

ET

Kokemäen TB-Paalu Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Betonitie 14, 32800 Kokemäkip. (02) 550 2350 fax (02) 550 2325www.jvb.fi, [email protected]

Kouvolan Betoni Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Tehontie 18 / PL 20, 45101 Kouvolap. (05) 884 3400, fax (05) 321 [email protected]

Lahden Kestobetoni Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Lakkilantie 2, 15150 Lahtip. (03) 882 890, fax (03) 882 [email protected](myös väestönsuojat)

Lakan Betoni Oy • • • • • • • • •• • • • • • • • • • • • • • • • •– Joensuun tehtaatPL 42, (Pamilonkatu 15), 80101 Joensuup. 0207 481 200, fax 0207 481 [email protected]– Joutsenon myyntikonttoriJänhiäläntie 7, 55300 Rauhap. 0207 481 380, fax 0207 481 399– Lopen tehdasLäyliäistenraitti 605, 12600 Läyliäinenp. 0207 481 300, fax 0207 481 340– Forssan tehdasPL 95, (Parmantie 1), 30101 Forssap. 0207 481 351, fax. 0207 481 369– Jalasjärven tehdasTiemestarintie 18, 61600 Jalasjärvip. 0207 481 290, fax. 0207 481 291

Lammin Betoni Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Paarmamäentie 8, 16900 Lammip. 020 7530 400, fax 020 7530 [email protected]

LemminkäinenBetonituote Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •

PL 10 Puusepäntie 11, 04361 Tuusulap. 02071 50100, fax 02071 [email protected]– Ollostentie 66, 16300 Orimattilap. 02071 50150, fax. 02071 50151– Soraseulan BetonituotetehdasTeollisuustie 23, 33330 Tamperep. 02071 50154, fax. 02071 50155– Suonenjoen Betonituote Oy •Mansikkaraitti 13, 77600 Suonenjokip. 02071 51100, fax 02071 51101

Lipa-Betoni Oy • • • • • • • • •• • • • • • • • • • • • • • • •Lipatie 1, 76850 Naarajärvip. 040 3000 [email protected]

LS Laatuseinä Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Torikatu 5, 18100 Heinolap. 0500 442 810, fax 0207 969 [email protected]

Lujabetoni Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Elementtitehtaat:Harjamäentie 1, 71800 Siilinjärvip. 020 789 5500, fax 020 789 5529Luukkaankatu 1–3, 13110 Hämeenlinnap. 020 789 5600, fax 020 789 5608Teollisuustie 18, 54500 Taavettip. 020 789 5550, fax 020 789 5559Valmisbetoni- ja Betonituotetehtaat:Harjamäentie 1, 71800 Siilinjärvip. 020 789 5500, fax 020 789 5529Luukkaankatu 1–3, 13110 Hämeenlinnap. 044 585 2418, fax 020 789 5604Jarrutie 4, 00770 Helsinkip. 044 585 2431, fax 020 789 5669Turveradantie 5, 02180 Espoop. 044 585 2431, fax 020 789 5659Telkkistentie 1, 70460 Kuopiop. 044 585 2747, fax 020 789 5589Punasillantie 9 40950 Muuramep. 044 585 2426, fax 020 789 5599Silatie 2, 85800 Haapajärvip. 020 789 5570, fax 020 789 5579Valimontie 15, 80710 Lehmop. 020 789 5530, fax 020 789 5539Valimonkatu 4 32200 Loimaap. 020 789 5620, fax 020 789 5629Segersbyntie 3, 07930 Pernajap. 020 789 5640, fax 020 789 5649Liitintie 20, 90630 Oulup. 020 789 5720, fax 020 789 5729Topinperäntie 98, 90820 Kellop. 044 585 2470, fax 020 789 5569Käsityökatu 46, 78210 Varkausp. 044 585 2747, fax 020 789 5549

MOLLAT 2008 27.3.2008, 19:2893


TOIMINIMI VALM

ISB

ETO

NI

ON

TELO

LAAT

AT

TT-L

AAT

AT

HTT

-LA

ATAT

TB-

YM

. VÄ

LIP

OH

JAT

TB-

PIL

AR

IT J

A -

PALK

IT

JÄN

NE

BE

TON

IPA

LKIT

PO

RTA

AT

MU

UT

TR-E

LEM

., P

ER

US

TUK

-S

ET,

PA

RV

EK

KE

ET

JNE

.

PAA

LUT

ELE

ME

NTT

IPIE

NTA

LOT

ELE

M.H

ALL

IT Y

M. T

YY

PP

IRA

K.

PÄ

ÄLL

YS

TELA

ATAT

JA

-K

IVE

T,M

UU

YM

PÄ

RIS

TÖB

ETO

NI

MO

S.-

YM

S.

BE

TON

IPÄ

ÄLL

YS

TEE

T

PU

TKE

T JA

KA

IVO

T

KA

AP

ELI

KO

UR

UT

JAK

AN

AA

LIE

LEM

EN

TIT

SIL

LAT,

LA

ITU

RIT

, TU

KIM

UU

RIT

SIIL

O-

JA S

ÄIL

IÖE

LEM

EN

TIT

LIIT

TOLA

ATAT

MU

UR

AU

SK

IVE

T , H

AR

KO

TJA

KAT

TOTI

ILE

T

KE

VY

TSO

RA

BE

TON

I

ER

IKO

ISTY

ÖT

PIIR

US

TUS

TEN

MU

KA

AN

JULK

ISIV

UT

JA V

ÄLI

SE

INÄ

T


KU

IVAT

UO

TTE

ET

Lapekuja 1, 16320 Pennala, Orimattilap. 044 585 2419, fax 020 789 5699Uhkoilantie 236, 12400 Tervakoskip. 044 585 2418, fax 020 789 5639Valkeiskyläntie 66, 72400 Vieremäp. 020 789 5670, fax 020 789 5679Pielavedentie 77D, 74510 Peltosalmip. 044 585 2747, fax 020 789 5689Keskiruskonkatu 11 33720 Tamperep. 044 5852 180, fax 020 7895 739www.lujabetoni.fi, [email protected]

maxit Oy Ab • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •PL 70 (Strömberginkuja 2) 00380 Helsinkip. 010 442 200, fax 010 4422 [email protected]

MH-Betoni Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Läsäntie 3, 41660 Toivakkap. (014) 8448 400, fax (014) 8448 [email protected]

Mikkelin Betoni Oy • • • • • • • • •• • • • • • • • • • • • • • • •Pursiala, 50100 Mikkelip. (015) 321 550, fax (015) 321 [email protected]äen elementtitehdasUrajärventie 112, 19110 Vierumäkip. (03) 875 610, fax (03) 875 6120Nummelan Betoni OyKaukoilantie 4, 03100 Nummelap. (09) 224 33 515, fax (09) 224 33 [email protected]

Monier Roofing Oy •Sinikalliontie 9, 02630 Espoop. (09) 253 3771, fax (09) 253 [email protected]

Napapiirin Betoni Oy • • • • • • • • •1 • • • • • • • • • • • • • • •Jämytie 2, 96910 Rovaniemip. (016) 3350 500, fax (016) 362 [email protected]

Parma Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •www.parma.fi, [email protected] yritysnumero 0205 77 5500NummelaPL 76, 03101 Nummelafax 0205 77 5699ForssaPL 95, 30101 Forssafax 0205 77 5413HyryläPL 108, 04301 Tuusulafax 0307 29 416JoutsenoJänhiäläntie 7, 55300 Rauhafax 0205 77 5319KangasalaMäkirinteentie 19, 36220 Kangasalafax 0307 29 416KotkaSorvaajantie 6, 48220 Kotkafax 0205 77 5949KurikkaPL 19, 61301 Kurikkafax 0205 77 5890NastolaElementintie 10, 15550 Nastolafax 0205 77 5789Nurmijärvi seinätehdasKarhutie 5, 01900 Nurmijärvifax 0307 29 416Nurmijärven ontelolaattatehdasKarhutie 19, 01900 Nurmijärvifax 0307 29 416RuskoHärjänruopantie 14, 21290 Ruskofax 0307 29 416Uurainen •Uuraistentie 529, 41290 Kangashäkkifax 0307 29 416YlöjärviPL 31, 33471 Ylöjärvifax 0307 29 416

Pikon Betoni Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Valimontie 12, 36200 Kangasalap. (03) 377 6000, fax (03) 377 [email protected]

Porin Elementtitehdas • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Lounainen linjakatu 18, 28130 Porip. (02) 633 8122 fax (02) 529 [email protected]

Rajaville Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •PL 4, (Teknologiantie 13), 90501 Oulup. 020 793 5800,fax 020 793 5801

Lujabetoni Oy jatkuu • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •

MOLLAT 2008 27.3.2008, 19:2894


VALM

ISB

ETO

NI

ON

TELO

LAAT

AT

TT-L

AAT

AT

HTT

-LA

ATAT

TB-

YM

. VÄ

LIP

OH

JAT

TB-

PIL

AR

IT J

A -

PALK

IT

JÄN

NE

BE

TON

IPA

LKIT

JULK

ISIV

UT

JA V

ÄLI

SE

INÄ

T

PO

RTA

AT

MU

UT

TR-E

LEM

., P

ER

US

TUK

-S

ET,

PA

RV

EK

KE

ET

JNE

.

PAA

LUT

ELE

ME

NTT

IPIE

NTA

LOT

ELE

M.H

ALL

IT Y

M. T

YY

PP

IRA

K.

PÄ

ÄLL

YS

TELA

ATAT

JA

-K

IVE

T,M

UU

YM

PÄ

RIS

TÖB

ETO

NI

MO

S.-

YM

S.

BE

TON

IPÄ

ÄLL

YS

TEE

T

PU

TKE

T JA

KA

IVO

T

KA

AP

ELI

KO

UR

UT

JAK

AN

AA

LIE

LEM

EN

TIT

SIL

LAT,

LA

ITU

RIT

, TU

KIM

UU

RIT

SIIL

O-

JA S

ÄIL

IÖE

LEM

EN

TIT

LIIT

TOLA

ATAT

MU

UR

AU

SK

IVE

T , H

AR

KO

TJA

KAT

TOTI

ILE

T

KE

VY

TSO

RA

BE

TON

I

ER

IKO

ISTY

ÖT

PIIR

US

TUS

TEN

MU

KA

AN

TOIMINIMI


KU

IVAT

UO

TTE

ET

www.rajaville.fiOulun tehdasKaarnatie 3p. 020 793 5800fax 020 793 5801Haukiputaan tehdasAnnalankankaantie 20p. 020 793 5800, fax 020 793 5859

Rakennusbetoni- ja Elementti Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •PL 102 (Kukonkankaantie 8) 15871 Hollolap. (03) 877 200, fax (03) 877 [email protected](myös väestösuojat)

Rudus Betonituote Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •PL 49, 00441 Helsinkip. 020 447 711, fax 020 447 [email protected], myynti:Nummela, p. 020 447 4380, fax 020 447 4388Turku, p. 020 447 4430, fax 020 447 4433Kurikka, p. 020 447 4350, fax 020 447 4355Nurmijärvi, p. 020 447 4458, fax 020 477 4450Ympäristö- ym. tuotteet, myynti:Tuusula, p. 020 447 4300, fax 020 447 4333Lahti, p. 020 447 4360, fax 020 447 4366Kurikka, p. 020 447 4350, fax 020 447 4355Turku, p. 020 447 4430, fax 020 447 4433Oulu, p. 020 447 4390, fax 020 447 4399Tampere, p. 020 447 4410, fax 020 447 4414Tornio, p. 020 447 4420, fax 020 447 4422Lappeenranta, p. 020 447 4370, fax 020 447 4377Hamina, p. 020 447 4340, fax 020 447 4344Nurmijärvi, p. 020 447 4458, fax 020 477 4450

Rudus Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •PL 49 (Pronssitie 1), 00441 Helsinkip. 020 447 711, fax 020 447 [email protected] Etelä-Suomip. 020 447 711, fax 020 447 7238Länsi-Suomi, p. 020 447 6200,fax 020 447 6201Tampere-Vaasa, p. 020 447 6800,fax 020 477 6808Lahti, p. 020 447 5400, fax 020 447 5401 • •Itä-Suomi, p. 020 477 6000,fax 020 447 6007Savo, p. 020 447 5200, fax 020 447 5201Pohjois-Suomi, p. 020 447 5002fax 020 447 5001Sydbetong Ab – Etelän Betoni OyLapväärtintie 1016, 64300 Lapväärttip. 020 447 6700, fax 020 447 6703

Suutarinen Yhtiöt • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Vuorilahdentie 7, 52700 Mäntyharjup. 015 682 254, fax 015 464 [email protected] ja Betoni V. Suutarinen KySalmijärventie, 52700 Mäntyharjup. 015 464 370, fax 015 464 371(väestönsuojat K- ja S1 -luokat)Matrella OyPursialankatu 28, 50100 Mikkelip. 015 211 112, fax 015 213 671

Oy Tara-Element Ab • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Murikantie 299,68410 Alavetelip. (06) 832 4000, fax (06) 864 [email protected](Myös maatalouden tuotantorakennukset)

VB-Betoni Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Ouluntie 115, 91701 Vaalap. 020 7413 420, fax 020 7413 [email protected]

Ylitornion Betonituote YBT Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Valimotie 1, 95600 Ylitorniop. (016) 3202 400, fax (016) 3202 [email protected] www.ybt.fiYBT Raahe Betonimyllärinkatu 1, 92120 Raahe p. 050 582 9415, fax (08) 221 555

Ämmän Betoni Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •PL 19, 89601 Suomussalmip. (08) 617 900, fax (08) 6179 [email protected]

Rajaville Oy jatkuu • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •

MOLLAT 2008 27.3.2008, 19:2895


TOIMINIMI VALM

ISB

ETO

NI

ON

TELO

LAAT

AT

TT-L

AAT

AT

HTT

-LA

ATAT

TB-

YM

. VÄ

LIP

OH

JAT

TB-

PIL

AR

IT J

A -

PALK

IT

JÄN

NE

BE

TON

IPA

LKIT

PO

RTA

AT

MU

UT

TR-E

LEM

., P

ER

US

TUK

-S

ET,

PA

RV

EK

KE

ET

JNE

.

PAA

LUT

ELE

ME

NTT

IPIE

NTA

LOT

ELE

M.H

ALL

IT Y

M. T

YY

PP

IRA

K.

PÄ

ÄLL

YS

TELA

ATAT

JA

-K

IVE

T,M

UU

YM

PÄ

RIS

TÖB

ETO

NI

MO

S.-

YM

S.

BE

TON

IPÄ

ÄLL

YS

TEE

T

PU

TKE

T JA

KA

IVO

T

KA

AP

ELI

KO

UR

UT

JAK

AN

AA

LIE

LEM

EN

TIT

SIL

LAT,

LA

ITU

RIT

, TU

KIM

UU

RIT

SIIL

O-

JA S

ÄIL

IÖE

LEM

EN

TIT

LIIT

TOLA

ATAT

MU

UR

AU

SK

IVE

T , H

AR

KO

TJA

KAT

TOTI

ILE

T

KE

VY

TSO

RA

BE

TON

I

ER

IKO

ISTY

ÖT

PIIR

US

TUS

TEN

MU

KA

AN

JULK

ISIV

UT

JA V

ÄLI

SE

INÄ

T


KU

IVAT

UO

TTE

ET

ER

IKO

ISB

ET.

JA

LA

AS

TIT

JÄN

NE

TER

ÄK

SE

T

JÄN

NE

ME

NE

TELM

ÄT

(INJE

KTO

ITA

VAT)

BT-

TAN

KO

JEN

ER

IKO

ISJA

TKO

KS

ET

AN

SA

AT, P

ISTO

KK

AAT

KIIN

NIT

YS

LEV

YT

KA

RM

IKIIN

NIK

KE

ET

PIL

AR

IKE

NG

ÄT

JAP

ER

US

PU

LTIT

PIL

AR

IKO

NS

OLI

T/LI

ITTO

PALK

IT

LYÖ

NTI

- JA

KIIL

A-A

NK

K.

SE

KÄ

KE

M. A

NK

KU

RIT

NO

STO

AN

KK

UR

I TN

OS

TOLE

NK

IT

VALU

AN

KK

UR

IT

SE

INÄ

ELE

ME

NTT

IEN

PU

LTTI

LIIT

OK

SE

T

JÄN

NE

ME

NE

TELM

ÄT

(TA

RTU

NN

ATTO

MAT

)

SA

UM

AVA

AR

NAT

SA

UM

AU

SM

AS

SA T

TER

ÄS

KU

IDU

T

TOIMINIMI BE

TON

IN J

A L

AA

STI

NLI

SÄ

AIN

EE

T

Anstar Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • •Erstantie 2, 15540 Villähdep. (03) 872 200, fax (03) 8722 [email protected]

BASF Oy Rakennuskemikaaliosasto • • • • • • • • • • • • • • • • • • •PL 94, (Lyhtytie 3) 11101 Riihimäkip. 010 830 2000, fax 010 830 2050www.basf-cc.fi

Celsa Steel Service Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • •Juvan Teollisuuskatu 19, Pl 24, 02921 Espoop. (019) 22 131, fax (09) 853 1957www.celsa-steelservice.com

Fescon Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Myllykatu 3 05830 Hyvinkääp. 020 789 5900, fax 020 789 [email protected]

Finnsementti Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • •PL 115 Lars Sonckin kaari 16 02601 Espoop. 0201 206 200, fax 0201 206 [email protected]

Lakan Betoni Oy • • • • • • • • • • • • • • • • •• •PL 42, (Pamilonkatu 15), 80101 Joensuup. 0207 481 200, fax 0207 481 260www.lakanbetoni.fi

Leimet Oy • • • • • • • • • • • • • • • • •• •Yrittäjäntie 7, 27230 Lappip. (02) 8387 3300, fax (02) 8387 3370www.leimet.fi

maxit Oy Ab • • • • • • • • • • • • • • • • • • •PL 70 (Strömberginkuja 2) 00380 Helsinkip. 010 442 200, fax 010 4422 295www.maxit.fi

Ovako Dalwire Oy Ab • • • • • • • • • • • • • • • • • •Taalintehtaantie 709, 25900 Taalintehdasp. (02) 428 5252, fax (02) 428 5153www.ovako.com

Oy Alfred A. Palmberg Ab • • • • • • • • • • • • • • • • • •Esterinportti 2, 00240 Helsinkip. 020 715 002, fax 020 7156 115www.palmberg.com

Peikko Finland Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • •PL 104, Voimakatu 3, 15101 Lahtip. (03) 844 511, fax (03) 733 0152www.peikko.com

Pintos Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • •Pysäkintie 70, 27510 Eurap. (02) 8385 200, fax (02) 8651 755www.pintos.fi

Rescon Mapei Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • •Ruukintie 20, 02330 Espoop. (09) 867 [email protected]

Salon Tukituote Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • •Kaskiahonkatu 8, 24280 Salop. (02) 731 2415, fax (02) 733 [email protected]

Suomen TPP Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • •Tiistinniityntie 4, 02230 Espoop. (09) 681 0247, fax (09) 681 [email protected]

JÄN

NIT

ETY

T TA

NG

OT

KO

RJA

US

MAT

ER

IAA

LIT

BE

TON

IPA

ALU

JEN

TER

ÄS

OS

AT

KÄYTTÖSELOSTEILLA VARMENNETTUJA BETONIALAN TUOTTEITA

SUOMEN BETONIYHDISTYS r.y.

•

MOLLAT 2008 27.3.2008, 19:2896

betoni 1 2008

Documents