betoni 1 20102

1 201080 vuotta

1 2010 1

1 2010SISÄLTÖ – CONTENTS

betoni 80. vuosikerta – volumeilmestyy 4 kertaa vuodessaTilaushinta 54 euroaIrtonumero 13,50 euroaPainos 16 100 kplISSN 1235-2136Aikakauslehtien Liiton jäsen

Toimitus – Editorial StaffPäätoimittaja – Editor in chiefArkkitehti SAFA Maritta KoivistoAvustava toimittaja – EditorJuttupakki, DI Sirkka SaarinenTaitto – LayoutMaritta Koivisto jaForssan Kirjapaino: Marjatta Koivisto

Käännökset – TranslationsTiina Hiljanen

Tilaukset, osoitteenmuutoksetrsvp@betoni.comRIA-, RIL-, RKL-, SAFA-, VAR -jäsenet omiinjärjestöihinsä

Julkaisija ja kustantaja – PublisherBetoniteollisuus ry –Construction Product Industry, RTT ryPL 381, Unioninkatu 1400131 Helsinki, Finlandtel. +358 (0)9 12 991telefax +358 (0)9 1299 291www.betoni.com

Toimitusneuvosto – Editorial boardTait.lis. Ulla-Kirsti JunttilaTkT Anna KronlöfTkT Jussi MattilaDI Seppo PetrowDI Markku RotkoDI Ossi RäsänenRI Kimmo SandbergDI Arto SuikkaArkkitehti SAFA Hannu TikkaRI Harri TinkanenDI Matti J. VirtanenDI Matti T. VirtanenDI Pekka Vuorinen

Ilmoitukset – Advertising ManagerJulkaisu Bookers OyOrvokki Toivanentel. +358 (0)9 77382219telefax +358 (09) 9 737 318orvokki.toivanen@bookers.fisekäBetoniteollisuus ry:n jäsenyritykset:Paula Karvonentel. +358 (0)9 1299 401gsm + 358 (0)50 376 2005telefax +358 (0)9 1299 291paula.karvonen@betoni.com

Kirjapaino – PrintersForssan Kirjapaino Oy

Kansi – CoverHämeenlinnan maakunta-arkisto.Vuoden 2009 Betonirakenne. Arkkitehtuuri-toimisto Heikkinen-Komonen Oy.Kuva: Peab Oy / Matti-Pekka Pulkkinen.

PÄÄKIRJOITUS – PrefaceKESTÄVÄ RAKENTAMINEN ON SIJOITUS TULEVAISUUTEEN 5Tarmo Pipatti – Sustainable construction is an investment in future

PALKITTUA LAATUA VUONNA 2009 – HÄMEENLINNAN MAAKUNTA-ARKISTON UUDISRAKENNUS 6Sirkka Saarinen, Maritta Koivisto – Acknowledged quality - New building for Hämeenlinna provincial archives

HHF ARCHITECTS JA LABELS II BERLIININ OSTHAFENISSA 16Tarja Nurmi – Labels II in Berlin Osthafen

VENE – OLESKELUVEISTOS HELSINGIN TOUKORANNASSA 24Emilia Weckman – BOAT - a lounge sculpture in Toukoranta

VIRKISTÄVIÄ TUULIA VIROSTA – ROHKEASTI PUHDASTA PINTAA 28Sampsa Heilä, Maritta Koivisto – Boldly bare concrete surface in Estonia

MAANVARAISET BETONILATTIAT 36Seppo Petrow – Concrete floors supported on ground

KESTÄVÄ RAKENTAMINEN TORJUU ILMASTONMUUTOSTA 42Pekka Vuorinen – Sustainable construction abates climate change

BETONIRAKENTEIDEN MERKITYS RAKENNUKSEN ELINKAARENAIKAISISTA 46HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖISTÄJouni Punkki, Aleksi Lounamaa, Seppo Junnila – Contribution of concrete structures to carbon dioxide emissionsduring the life cycle of a building

BETONIELEMENTTIKOHTEIDEN TIETOMALLIPOHJAINEN SUUNNITTELUPROSESSI 50Mikko Harmanen – Building information model-based designing process of precast concrete structures

TIETOMALLIPOHJAINEN SUUNNITTELU ELEMENTTIURAKOITSIJAN NÄKÖKULMASTA 54Olli Aho – Data model-based design from precast contractor’s point of view

BETONIRAKENTEIDEN OHJEET EUROKOODIAIKAAN 56Tauno Hietanen – Guidelines for conconcrete structures enter eurocode era

JULKISIVUJEN LISÄLÄMMÖNERISTYKSEN VAIKUTUS RAKENNUSTEN LÄMMÖNKULUTUKSIIN 58– TUTKIMUKSEN TAUSTOISTA JA TULOKSISTAJussi Mattila

ULKOVAIPAN LÄMPÖTALOUTEEN VAIKUTTAVAT KORJAUSTOIMENPITEET KÄYTÄNNÖSSÄ 59– TUTKIMUKSEN TOTEUTUS JA AINEISTOStina Linne – Impact of external envelope renovation on energy consumption

HENKILÖKUVASSA – PEKKA VUORINEN 64Sirkka Saarinen

PRO KÄYTTÖSELOSTE ! – KOLUMNI 67Jussi Mattila

BETONIALAN UUSIA JULKAISUJA, KURSSEJA, UUTISIA, TUOTEUUTISIA 68

80 vuotta

Häm

e en l

inn a

n m

a aku

n ta -

a rki

sto

Lab e

ls II

Ven e

- o l

e ske

luve

isto

s To

u ko r

a nn a

ssa

1 2010 5 PÄÄKIRJOITUS – Preface

R akentamisen EU-ohjaus on kohdistunut nykyi-sen rakennustuotedirektiivin mukaan erityisesti ra-kennusmateriaalien terveellisyyteen, turvallisuu-teen ja palokäyttäytymiseen. Tulevina vuosina ra-kentamisessa tulevat korostumaan myös ympäris-töasiat entistä laajemmin rakentamisen ja raken-nusten ympäristövaikutusten arvioinnin muodossa.Oleellista on meilläkin edistää EU:n tapaa ohjatamateriaaliriippumattomasti rakentamisen kestävänkehityksen periaatteita, jotka rakentamisen osaltakäsittävät muun muassa luonnonvarojen kestävänkäytön, materiaalitehokkuuden sekä rakennustenenergiatehokkuuden, pitkäaikaiskestävyyden jakäytönaikaisen huoltovapauden.

Rakennusteollisuuden näkökulmasta on täysinkestämätöntä, jos laissa tai muissa säädöksissäaletaan määrätä, mistä materiaaleista saa raken-taa. Viime aikoina on tehty poliittisia aloitteita,joissa ilman perusteluja ja käyttämällä harhaan-johtavia ympäristöväittämiä on lähdetty ajamaanesimerkiksi vain jonkin tietyn rakennusmateriaalinkäyttöä. Tuollaisilla säädöksillä synnytetään mo-nopoli, mikä on varma merkki tehottomuudesta.Samalla estetään merkittävästi tuotekehitystä,jolla Suomessa voisi syntyä uusia ja kansainväli-sestikin merkittäviä innovaatioita. Rakennusteolli-suus vastustaa sellaista tulevaisuudenkuvaa, jos-sa eri materiaalit eivät saa kilpailla tasaveroisestimarkkinoilla.

Se, mitä määräyksissä voidaan antaa, on tavoit-teet esimerkiksi rakennusten tai jopa laajemminkaavoitetun alueen energiankulutukselle ja hiilidi-oksidipäästöille. Tämä olisikin järkevää, sillä raken-nusteollisuus löytää kyllä parhaat keinot vaatimus-ten täyttämiseksi. Jottei iso kuva unohtuisi, on li-säksi hyvä muistaa, että jo päätettäessä rakenne-tun ympäristön energiamuodoista lukitaan tiettytaso aiheutuville päästöille.

Tärkeää on luoda yhteiset läpinäkyvät pelisään-

KESTÄVÄ RAKENTAMINEN ON SIJOITUS TULEVAISUUTEEN

nöt koko elinkaaren kattavalle ympäristövaikutus-ten arvioinnille. Jos puhutaan vain rakentamisvai-heesta, ei puhuta oikeaa asiaa. Rakentaminen onvain lyhyt ja suhteessa kokonaisuuteen pieni osakiinteistön elinkaarta ja rakennustuotteet ja -ma-teriaalit vain yksi osa koko rakennusta. Siksi tulok-sellisinta on miettiä, miten rakennuksen ympäris-tövaikutuksia voi vähentää koko elinkaaren eli ra-kennustuotteiden valmistuksen, rakentamisen,kiinteistön käytön ja purkamisen aikana. Hyväsuunnittelu ja toteutus vähentävät rakennuksenelinkaarenaikaista ympäristökuormaa moninker-taisesti verrattuna esimerkiksi materiaalien val-mistuksesta aiheutuvaan rasitukseen. Fokus ontällöin uusien ja etenkin olemassa olevien raken-nusten energiatehokkuuden parantamisessa.

Nykyisin rakennukset tehdään käyttöön sadoiksivuosiksi. Kestävän kehityksen periaatteiden tuomi-nen osaksi rakennushanketta laittaa rakentamisenpanos-tuotos -ajattelun uusiksi. Olennaista on siir-tää laskennan painopiste investointivaiheesta elin-kaareen ja tehdä niin kiinteistöjen käyttäjien jaomistajien, itse kiinteistön kuin ympäristönkin kan-nalta mahdollisimman optimaalisia ratkaisuja. Ra-kentamisessa tulee ottaa huomioon eri ratkaisujenvaikutukset käytönaikaiseen energiankulutukseen,tuotteiden tekniset ja toiminnalliset ominaisuudetkuten pitkäaikaiskestävyys, huoltotarve ja huolto-välit, tuotteen uusittavuus ja vaihdettavuus sekäkierrätettävyys ja päästöjen sitomiskyky elinkaarenpäättyessä.

Betoniteollisuudellakin on tässä haasteita, mut-ta kestävän rakentamisen periaatteet huomioidenmyös erinomaiset referenssit.

Tarmo PipattitoimitusjohtajaRakennusteollisuus RT ry

EU-level guidance of construction has focused in linewith the valid building product directive particularly onthe health effects, safety and fire behaviour of buildingproducts. In the upcoming years environmental issueswill be further emphasised in construction in the form ofenvironmental impact assessments conducted onconstruction processes and buildings. Finland mustpromote the material-independent approach adopted byEU in the guidance of the principles of the sustainabledevelopment of construction.

How can the environmental impact of a building be re-duced over the entire life cycle, i.e. during the manufac-ture of building products, the building process, the useand the demolition of the building? Good planning and

implementation reduce the environmental load caused bythe building during its life cycle many times more thanthe load caused by the manufacture of materials, for ex-ample. Common transparent rules should also be definedfor an EIA procedure that covers the entire life cycle.

Buildings are now built to last hundreds of years. Theintegration of the principles of sustainable developmentin the construction project covers the whole life cycle ofthe building. Property owners and end-users have to se-lect solutions that are as optimal as possible in terms ofboth the building and the environment.

From the construction industry’s point of view, legisla-tive and regulatory provisions on permitted materialslead to a completely unacceptable situation. It also

SUSTAINABLE CONSTRUCTION IS AN INVESTMENT IN FUTURE

impedes product development needed to generate newFinnish innovations that can be of even internationalsignificance. The construction industry opposes a futurevision where different materials cannot compete onequal terms in the market.

The concrete industry also faces challenges in thisrespect, but can also boast excellent references withrespect to the principles of sustainable construction.

Tarmo PipattiManaging DirectorConfederation of Finnish ConstructionIndustries RT

1Tarmo Pipatti

BET1001 05 Paakari 14.5.2010, 15:445

1 201066

Hämeenlinnan maakunta-arkisto palkittiin vuoden2009 betonirakenteena taitavasta ja vaativastaarkkitehti- ja rakennesuunnittelusta sekä ammat-titaitoisesta toteutuksesta. Rakennuttajan, käyt-täjien ja suunnittelijoiden toimivalla yhteistyölläsekä osaavalla betonin käytöllä on aikaansaatutoimiva ja näyttävä arkkitehtoninen rakennus, jol-la on Hämeenlinnan kaupunkikuvassa näkyvä jatunnistettava rooli.

Vuoden Betonirakenne -tuomaristo kiitti kohdetta:”Pelkistetyn ja muodoltaan selkeän rakennuksenarkisto-osan kaupunkikuvallinen ilme perustuu be-tonin yksinkertaiseen luontevaan käyttöön ja karke-an materiaalin hienovireiset ja herkemmät ominai-suudet esiin tuovaan graafisen betonin kuviointi-menetelmään. Julkisivujen betoni toimii samallasekä rakennuksen toimintaa kuvaavana graafisestikauniina pintana että arvokasta sisältöään suojaa-vana vahvana ja massiivisena säiliönä.”

Ennen Vuoden Betonirakenne -tunnustusta ke-väällä 2009 valmistunut Hämeenlinnan maakunta-arkisto ehti saada Betonijulkisivu -arkkitehtuuripal-kinnon syksyllä 2009. Myös Senaatti-kiinteistöt pal-kitsi maakunta-arkiston vuoden 2009 rakennus-hankkeenaan. Jo työmaavaiheessa sekä kaupunki-

laiset että ulkopuoliset olivat tavallista kiinnostu-neempia rakennuksesta, joka ottaa komeasti paik-kansa kaupunkikuvassa.

Kiinnostuneiden määrä ei yllätä. Uudisrakennuk-sen suunnitellut Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen-Komonen Oy linjasi jo suunnitteluvaiheessa, ettäkyseessä on merkittävä julkinen rakennus, jolla tu-lee olla näkyvä ja tunnistettava rooli. Tuon tavoit-teen rakennus myös lunastaa: keskustasta Viipurin-tieltä tultaessa katseenvangitsijaksi nousee ikku-naton kolmikerroksinen arkisto-osa. Funkishenki-seen suoraviivaisuuteen on yhdistetty koko julkisi-vun täyttävä kuviointi, ornamentit, jotka on otettuarkiston asiakirjojen historiallisista leimoista, ku-vista ja kirjoituksista. ”Pihanpuolelle” ajettaessaollaan puolestaan aivan erilaisessa, modernin toi-mistorakennuksen tunnelmassa.

JULKISIVUN KUVIOINNILLA TALOLLE TARINAMaakunta-arkiston arkkitehtisuunnittelusta ovatvastanneet arkkitehdit SAFA Mikko Heikkinen,Markku Komonen ja Markku Puumala, joka oli koh-teen pääsuunnittelija.

Puumalan mukaan arkistorakennukset ovat pe-rinteisesti olleet kaupunkikuvassa tavallisia toimis-torakennuksia. ”Me halusimme tuoda rakennuksel-le oman luonteen. Julkisivuvalinnalla luotiin raken-nukselle tarina, kerrotaan ulkopuolisillekin mitäsiellä on.”

Tarina kerrotaan hyödyntämällä täysipainoisestigraafisen betonin mahdollisuuksia. ”Graafista be-tonia on yleensä käytetty hyvin hentoina toistuvinakuvioina, me halusimme tuoda graafisen kuvionesiin hyvin voimakkaasti. Yhteistyössä graafikkoAimo Katajamäen kanssa julkisivuun sommiteltiinrakennuksen käyttäjän, Hämeenlinnan maakunta-arkiston omista dokumenteista kerättyjä merkkejä,leimoja ja tekstikatkelmia. Kuvioiden koko vaihte-lee muutamista senteistä kolmeen metriin.”

Arkisto-osan vertaaminen aarrearkkuun on Puu-malan mukaan sikäli oikea, että muoto on arkun.”Ilman sisältöään se on kuitenkin vain arkku. Aarreon sen sisältö: arkisto, joka dokumentoi kansakun-nan muistia”, hän korostaa.

Lopputulokseen Puumala on hyvin tyytyväinen.Kiitosta hän antoi yhteistyöstä myös koko työmaa-vaiheelle jo viimeistelyvaiheessa. ”Rakennusta olitekemässä ammattitaitoinen ja osaava porukka.Hyvää asennetta on varmasti edesauttanut se, ettätavanomaisesta poikkeavan rakennuksen tekemi-sessä voi näyttää, että osataan.”

PALKITTUA LAATUA VUONNA 2009– HÄMEENLINNAN MAAKUNTA-ARKISTON UUDISRAKENNUS

Sirkka Saarinen, toimittaja,Maritta Koivisto, päätoimittaja Betoni

1

2

3

1Hämeenlinnan maakunta-arkiston asemapiirros.

2, 3Maakunta-arkiston yleisöä palvelevat tilat sijaitsevat ka-tutasossa muodostaen eri toimintojen (asiakaspalvelu,tutkijasalit, mikrofilmit, luentosali, näyttelytila) läpinäky-vän “saariston”. Arkistotilat sijaitsevat yleisötilojen ylä-puolella kolmessa kerroksessa. Ne muodostavat umpisei-näisen kontainerin, jonka julkisivut sekä ulkona että sisäl-lä ovat graafista betonia. Graafisen betonin kuvioaiheeton otettu historiallisten asiakirjojen leimoista ja kirjoituk-sista. Arkistokontista muodostuu moderni “kirjokansi”,rakennuksen tunnuskuva. Toimistot ja muut työtilat sijait-sevat sivukäytävän varrella neljässä kerroksessa pihanpuolella. Arkiston ja toimistojen välissä on valokanjoni,jossa sijaitsee rakennuksen pääporras. Toimisto-osa onverhoiltu ruskeaksi maalatuilla alumiinipaneeleilla.

Juss

i Tia

inen

Juss

i Tia

inen

1 2010 7

1 20108

SUUNNITTELUKÄYTTÖIKÄ 200 VUOTTASenaatti-kiinteistössä Hämeenlinnan maakunta-ar-kisto -projektia veti rakennuttajana asiakaspäällik-kö Reijo Mälkiä. Hän kiteytti onnistumisen edelly-tykset toteamalla, että julkisten rakennusten suun-nittelussa kannattaa käyttää parhaita mahdollisiasuunnittelijoita, hyviä konsultteja ja urakoitsijoita.

Ammattitaitoa tarvitaan varmasti myös siihen,että nämä parhaat voimat löydetään ja saadaanmahtumaan annettuihin reunaehtoihin. Hämeenlin-nan hankkeessa reunaehtoina ovat mm. 200 vuodensuunnittelukäyttöikä ja tontteineen 10 miljoonaneuron kustannusarvio.

Arkiston sijaintipaikastakin käytiin pitkät keskus-telut, kaupunkien välisessä kisassa nykyinen arkis-ton kotipaikka voitti Tampereen. Hämeenlinnassapuolestaan sijaintipaikka Keinusaaresta löytyi osintontilla olevan 3000 kerrosneliön lisärakennusoike-uden, osin kaupunginosan kulttuuripitoisen imagonansiosta. Nyt uudisrakennukseen valmistui 6000bruttoneliötä.

Arkkitehtisuunnittelija valittiin Mälkiän mukaannormaalin kilpailuttamisen kautta: ”Jossa myöslaatukriteerit olivat vahvasti mukana. Kilpailuun il-moittautui kolmisenkymmentä toimistoa, joistakuudelta pyydettiin tarjous.”

Julkisivujen materiaalit elivät vielä suunnittelu-vaiheessa. ”Arkisto-osassa oli ensin keskustelussaluonnonkivivaihtoehto, sitten nyt toteutettu graafi-nen betoni, jolle me emme olleet välttämättä hetimyytyjä”, Mälkiä kertoi todeten, että nyt siihen ol-laan hyvin tyytyväisiä.

Toimisto-osan julkisivuun oli puolestaan ensintarjolla kupari, joka kustannussyistä vaihtui alumii-niin. Puumalan mukaan tummanruskeaksi maalat-tuun alumiinijulkisivuun löydettiin maalauskäsitte-ly, joka tekee siitä varsin elävän näköisen.

Kustannussyistä arkisto-osa on myös hieman ka-vennettu alkuperäisestä. Maakunta-arkiston täysil-le hyllyille uudisrakennus on silti pelastus: nykyinenhyllytila lähes kolminkertaistuu, sillä uudisraken-nuksessa on 28 kilometriä hyllytilaa.

PÄÄOSIN PAIKALLAVALURUNKOMaakunta-arkiston tontti on vanhaa järvenpohjaa,joten uudisrakennus on perustettu kokonaan teräs-betonipaaluille. Vaativan kohteen rakennesuunnit-telusta vastasi Avecon / RAK Oy, nykyinen ContriaOy ja siellä diplomi-insinööri Antti Vahvaselkä.

Rakenneratkaisujen raameja olivat erityisestipitkä käyttöikä, arkisto-osan suuret välipohjakuor-

Peab

Oy

Peab

Oy

/ Ma t

ti-P e

kka

P ulk

kin e

n

6

4

5

42.- 4. kerros, arkisto- ja toimistotilat.Arkkitehtuurin perusratkaisu lähtee rakennuksen toimin-nallisten osien selväpiirteisestä eriyttämisestä ja omalei-maisen arkkitehtuurin luomisesta kullekin osalle.Arkistorakennuksen toiminnalliset osat ovat:– Yleisöä palvelevat tilat, 1. kerros– Toimistot ja muut työtilat, 2.- 4. kerrokset– Arkistotilat, 2.- 4.kerrokset

5, 61. kerros, sisäänkäynti- ja yleisöä palvelevat tilat.

1 2010 9

mitukset ja korkeat palonkesto- ja sisäilmastovaa-timukset.

Sekä toimisto- että arkisto-osan runko on pää-osin paikallavalettu. Alapohja ja arkisto-osan väli-pohjat ovat kuori-paikallavaluliittolaattoja. Alapoh-ja on lämpöeristetty alapuolelta. Sen alla on tuule-tettu ryömintätila. Arkisto-osan välipohjapalkit ovatteräksisiä laataston sisäisiä liittopalkkeja, joidenrakennekorkeutta kasvatettiin leukakorotuksilla. Pi-larit ovat paikallavalettuja teräsbetonipilareita.

Arkisto-osan yläpohjana on lisäeristetty kevytso-rakatto, jonka kantavana laattaosana toimii kalte-vaksi asennettu ontelolaatta. Sen päällä oleva ku-mibitumirakenteinen höyrynsulku toimi rakennusai-kaisena vesieristyksenä. Höyrynsulku kallistettiinkuivakaivoihin, joihin varsinaisen vesieristyksen

valmistuttua asennettiin kosteusanturit.Arkisto-osan graafista betonia olevat julkisivut

ovat kantavia sandwich-elementtejä. Sisäkuorenpaksuus on 200 mm ja lämmöneristeen 180 mm.Paksun sisäkuoren ansiosta voitiin elementtien pys-tysaumoissa käyttää kahta rinnakkaista vaijerilen-kitystä, jolloin pystysauman tiiveys saatiin tavan-omaista paremmaksi.

Toimisto-osan sisäkuori on paikallavalettu, pin-nassa on lämpöeriste ja ulkokuorena metalliran-kaan asennettu alumiinijulkisivu

Käyttöikävaatimus näkyy myös esimerkiksi be-tonin laatuvaatimuksina, julkisivujen ruostumatto-mina kiinnikkeinä ja liitosdetaljeina. Kohteesta ontehty myös perusteellinen elinkaariselvitys energi-ankulutuslaskelmineen.

HUOLELLINEN JULKISIVUELEMENTTIENASENNUSArkisto-osan julkisivuelementit tehtiin Parma Oy:nKangasalan tehtaalla. Pääurakoitsija asensi ne pai-kalleen omana työnä: ”Meillä on täällä Hämeenlin-nassa hyviä omia asennusporukoita. Asennus myöstiedettiin etukäteen vaativaksi, sillä elementtienkuvioiden kohdistamisessa oli oltava erittäin tark-ka. Suurimmat julkisivun kuviot ulottuvat kuuteeneri elementtiin ja vaativin kuvio on vielä julkisivunnurkassa”, pääurakoitsija Peab Oy:n työpäällikköMika Virtanen kuvaili keväällä 2009 yhteensä 2000elementtineliön asennusvaihetta.

Kokemusta graafisesta betonista Peabilla olituolloin jo muistakin kohteista, suurimpana Hel-singin Pitäjänmäellä Moveres Business Garden.

7

Peab

Oy

/ Mat

ti-Pe

kka

Pulk

kine

n

87, 8Sekä toimisto- että arkisto-osan runko on pääosin paikal-lavalettu. Arkisto-osan välipohjapalkit ovat teräksisiä laa-taston sisäisiä liittopalkkeja.

1 201010

Siinä graafinen betoni kattaa lähes koko julkisivunvaalealla kuviolla, joka toistuu myös rakennuksenlasipinnoissa.

JULKISIVUAIHE MYÖS SISÄPUOLELLEArkisto- ja toimisto-osan välillä on koko rakennuk-sen korkuinen valokanjoni. Se jakaa tilat kahteeneri maailmaan sikälikin, että molempien osien julki-sivut kiertyvät sisäpuolelle valokanjonin seiniksi.Arkiston puolella toistuvat graafisen betonin kuviot,toimistojen puolella tummanruskea alumiini ja pai-kallavalettu betoni.

Rakennuksessa kanjonissa kulkee näyttävä te-räsrakenteinen tammilankuin varustettu portaikko,joka nousee ylös kolmessa osassa läpi koko kanjo-nin. Tammipintaa on myös toimistohuoneissa. Li-säksi niissä on näkyvillä puhtaaksivalettua betoni-pintaa. Kanjonin poikki kulkee kerroksittain yhdys-sillat.

Kysymykseen, mikä työmaassa oli ollut haasteel-lisinta Virtanen rankkasi työmaan loppuvaiheessaykköseksi monien erilaisten aiheiden yhteensovit-tamisen: paikallarakentamista ja elementtejä, mo-nia materiaaleja sekä talotekniikan vaatima iso il-manvaihtokonehuone rakennuksen katolla.

”Vaikka konehuone on varsin iso, myös tavaraavarsinkin arkisto-osan tarkkojen olosuhdevaatimus-ten takia tarvitaan paljon. Monta risteyspalaveriasiitä, miten kaikki tarvittavat putket saadaan kat-toon sopimaan, on pidetty”, hän totesi.

Juss

i Tia

inen

Juss

i Tia

inen

9

10

9I. kerroksen avarissa yleisötiloissa näkyvät paikallavale-tut betonipilarit, jotka kantavat yläpuolella sijaitsevanraskaan arkistokontin.

10 - 12Arkisto- ja toimisto-osan välillä on koko rakennuksen kor-kuinen valokanjoni. Betoniset paikallavalupinnat ja graa-finen betoni luovat tunnelmaa sisätiloissa.

1 2010 11

11

12

Peab

Oy/

Mat

ti-Pe

kka

Pulk

kine

nJu

ssi T

iain

en

1 201012

GRAAFINEN BETONI– IDEASTA JULKISIVUKSIGraafisen betonin tulo varteenotettavaksi julkisivu-vaihtoehdoksi näyttää jälkeenpäin katsottuna vai-vattomalta: ”Hieno monipuolinen keksintö, joka eiole ihan hirveän hintainenkaan.”

Ihan näin vaivatonta se ei suinkaan ole ollut, ide-oista on pitkä matka käytäntöön. Idean ja sen jatko-kehittelyn isä on sisustusarkkitehti Samuli Naa-manka, joka myös graafista suunnittelua opiskel-leena sai 2000-luvun taitteessa idean yhdistää pai-no- ja betonitekniikan.

Samantyyppistä betonipintaa seripainotekniikal-la oli tehty muuallakin, kuitenkin lähinnä käsityönäja hyvin pieninä pintoina. Naamanka kehitti tekniik-kaa, jossa betonin pintaan tuleva kuva voidaan pai-naa yli kolmimetriselle, rullattavalle kalvolle. Me-netelmä on patentoitu ja sitä markkinoi patentinomistava suomalainen Graphic Concrete Oy.

Graafinen betoni -tekniikassa käytetään paino-koneella tehtyä erikoiskalvoa, jonka pintaan on pai-nettu haluttu kuvio ja elementtitehdasta varten val-miiksi betonin pintahidastinainetta. Menetelmänavulla betonielementin tai -laatan pinnasta saa-daan joko kuvioitu, sileä tai kauttaaltaan pesty.

KANGASALAN TEHTAALLA TEHTIINMILLINTARKKAA TYÖTÄHämeenlinnan maakunta-arkiston graafinen betoni-elementit tehtiin Parma Oy:n Kangasalan tehtaal-la. Projektipäällikkö Arto Pesonen kertoo, että tek-niikka oli heille tuttu, sen sijaan hankkeen koko,2000 neliötä oli suurin tähän mennessä tehtaallavalmistettu.

Elementintekijänä hän on ilahtunut siitä, ettämyös betonijulkisivupuolelle on saatu uusi vaihtoeh-to. ”Tekijöille tekniikka on vaativa sikäli, että beto-niin tulevien kuvioiden asemointi on tehtävä erittäinhuolellisesti, millintarkasti, jotta kuviot jatkuvat ele-mentistä toiseen yhtenäisinä. Myös pinnan laadunpitäminen mahdollisemman yhtenäisenä vaatii kui-vumislämpötilojen ja -aikojen tarkkaa optimointia.”

”200 vuoden käyttöikävaatimus merkitsi element-titehtaalle erityisen tarkkaa laadunvalvontaa ja ra-portointia. Esimerkiksi ilmamäärämittaukset tehtiintehtaalla jokaisesta myllyllisestä. Myös VTT:n tutki-mien näytteiden määrä oli normaalia isompi.”

Rakennesuunnittelijan mukaan Hämeenlinnankohteessa graafisen betonin kalvomitoitusta jaasennukseen toi lisävaativuutta se että julkisivuku-vio piti asentaa elementtimuottiin väärinpäin, ne-gatiivina. Mallinnusohjelmasta olikin mitoituksessasuuri apu.

Peab

Oy/

Mat

ti-Pe

kka

P ulk

kin e

n

13

14

Grap

hic

Conc

rete

Oy

13 - 18Graafisen kuviot jatkuvat elementistä toiseen yhtenäisi-nä. Nurkkaelementit on tehty jiirisaumoin. Graafinen ku-vio on tehty negatiivina siten että musta kiviaines nousee

esiin valkobetonista. Kuvassa 14 on elementtimuotti, jon-ka pohjalla on graafinen kalvo. Painokuvion varioituvatoisto elementtijaon kanssa luovat rytmiä julkisivuihin.

1 2010 13

15

18

Grap

hic

Conc

rete

Oy

Gra p

h ic

Con c

rete

Oy

16

17

Grap

hic

Conc

rete

Oy

1 201014

HÄMEENLINNAN MAAKUNTA-ARKISTOAittatie 2, 13200 Hämeenlinna

Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen-Komonen OyMikko Heikkinen, professori, arkkitehti SAFAMarkku Komonen, professori, arkkitehti SAFAMarkku Puumala, arkkitehti SAFA

Graafisten kuvioiden suunnittelu: Aimonomia Oy / Aimo KatajamäkiValmistumisvuosi: 2009Bruttoala: 5894 m2

Kerrosala: 5600 m2

Tilavuus: 25200 m3

Maisemasuunnittelu: Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen-Komonen OyRakennesuunnittelija: Contria OyLVI-suunnittelu Insinööritoimisto Granlund Tampere OyRakennusautomaatiosuunnittelu: Insinööritoimisto Proval OySähkösuunnittelu Insinööritoimisto Veikko Vahvaselkä OyRakennuttaja: Senaatti-kiinteistötRakennuttajakonsultti: ISS Proko OyKäyttäjä: Hämeenlinnan maakunta-arkistoPääurakoitsija: Peab OyJulkisivujen betonielementit: Parma Oy

SUUNNITTELUSTA JA TOTEUTUKSESTA VUODEN BETONIRAKENNE 2009 -TUNNUSTUKSELLA PALKITTIIN:Rakennuttaja: Senaatti-kiinteistötArkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen-Komonen OyBetonielementtien graafinen suunnittelu: Aimo Katajamäki / Aimonomia OyRakennesuunnittelu: Contria OyPääurakoitsija: Peab OyGraafisten betonielementtien valmistaja: Parma Oy, Kangasalan tehtaat

VUODEN BETONIRAKENNE 2009 TUOMARISTO:dipl.ins. Jarmo Murtonen, Betonikeskus ry, pj.dipl.ins. Tapio Aho, Suomen Betoniyhdistys ryrakennusarkkitehti RIA Asko Eerola, Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIAtoimittaja Minna Joenniemi, YLEarkkitehti SAFA Teemu Palo, Suomen Arkkitehtiliitto SAFAprofessori Jari Puttonen, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILarkkitehti SAFA Maritta Koivisto, Betoni-lehti/Suomen Betonitieto Oy, siht.dipl.ins. Olli Hämäläinen, Suomen Betonitieto Oy, siht.

ACKNOWLEDGED QUALITY– NEW BUILDING FOR HÄMEENLINNAPROVINCIAL ARCHIVES

The Provincial Archives of Hämeenlinna was awardedthe Concrete Structure of 2009 prize for skilled and de-manding architectural and structural design and profes-sional implementation. The building is simplistic andclean cut in shape, and in the townscape the expressionof the archives section is based on simple and naturaluse of concrete, complemented with a graphic concretepatterning method, which accentuates the fine-tunedand sensitive characteristics of the coarse material. Theconcrete used on the façades acts both as a graphicallyattractive surface that reflects the purpose of the buil-ding and as a strong and massive enclosure protectingthe valuable content.

The new building was designed by Architects Heik-kinen-Komonen Oy. The need to reflect the visible andidentifiable role of a significant public building was ac-knowledged already at the design stage.

Buildings containing archives have traditionally beenimplemented as just normal office blocks in the town-scape. In Hämeenlinna the designer wanted to give thebuilding a specific nature. The choice of the façade wasmade so as to create a story for the building, to tell alsopassers-by what is contained inside the building.

This story is told by taking full advantage of the possi-bilities offered by graphic concrete. Whereas graphic con-crete is usually used in slender repeated patterns, inHämeenlinna the graphic pattern was strongly empha-sised. Symbols, seals, text sections collected from thedocuments filed in the Provincial Archives were assem-bled on the façade in collaboration with graphic artistAimo Katajamäki. The size of the patterns ranges from afew centimetres to three metres.

The structural solutions were determined on the basisof the 200-year service life, the high loads acting on theintermediate floor in the archives section and the strictfire resistance and indoor climate requirements.

The frame of both the office section and the archivessection is in most parts a cast-in-situ structure. Thefaçades of the archives section, implemented in graphicconcrete, are load-bearing sandwich units.

A full-height light canyon between the archives sec-tion and the office section divides the building into differ-ent worlds with also the façades of the sections windinginside to form the walls of the light canyon. The patternsof the graphic concrete are repeated on the side of thearchives, while dark-brown aluminium is used on thewalls of the office section.M

a ritt

a Ko

ivis

to

20 21

19

20, 21Palkitut suunnittelijat ja toteuttajat.

1 2010 15

Juss

i Tia

inen

22

1 20101616

HHF ARCHITECTS JA LABELS II BERLIININ OSTHAFENISSA

Tarja Nurmi, arkkitehti SAFA

Baselilainen arkkitehtuuritoimisto HHF voitti kutsu-kilpailun Berliinin Ostahafenin alueelle rakennetta-vasta muotitalo Labels kakkosesta. Rakennus val-mistui syksyllä 2009 ja sai viime silauksensa ennenjoulua.

Idean uuteen muototaloon arkkitehdit saivat vie-reisestä satamamakasiinista, jossa on itsessäänvoimakas tilan ja muodon tuntu. Vaateyritysten toi-minta on mainiosti soljahtanut näihin puitteisiin, jaLabels I -tiilimakasiinia täydentävät Spree-joenpuolella kaksi tapahtumatiloina ja kahvilana käytet-tävää eleetöntä lasi- ja metallilaatikkoa sekä niidenvälinen terassi.

Suunnittelijat päättivät muovata kokonaan tätäpäivää edustavan talon, jossa itsessään, naapurintavoin, olisi vahva mutta tilallisesti aktiivinen tun-nelma. Tämä on luotu käyttämällä betonisia puh-dasvalupintaisia kaariaiheita jakamassa tilaa. Sa-mat kaariaiheet toistuvat ulkoseinässä, sekä sisä-että ulkopuolella. Pelkkä rakenteellinen ratkaisutekee tämän tunnelman, mitään päälleliimattua eitarvita.

Arkkitehdit kertoivat, että tällä tavoin ollaansaatu tilallinen kumppani naapuri Labels ykköselle,joka heidän mielestään oli tietynlainen readymade,vanha ja hieno satamamakasiini. Tämä loi uudel-leen muokattuna valmiiksi sopivan tunnelman,moodin, jonka kaltaista myös uudessa rakennuk-sessa tavoiteltiin.

BETONITUNNELMAA SISÄLLÄ JA ULKONARakennuksen ulkoista hahmoa leimaavat erikoiset,tumman oliivinvihreällä lasuurimaalilla maalatutuurrettupintaiset betonielementit. Uurrokset tuovatmieleen miesten pukujen vakosamettipinnan. Ele-menttien alaosan kaari myötäilee sisemmällä julki-sivussa olevan betonikaaren linjoja, mutta ei ulotuvälipohjaan asti. Julkisivun suurten lasipintojen vä-lityksellä näkyy myös heti takana oleva talon muubetonisuus, sillä sisäpuolella betonikaaret jatkuvatjulkisivussa lattiaan asti.

Rakennuksessa on viisi kerrosta, joista alakertaon varattu noin 800 neliön näyttely- ja tapahtuma-hallille. Neljä ylempää kerrosta on useiden tuote-merkkien toimisto- ja näyttelytiloina: merkkeihinkuuluvat muun muassa Puma ja Olive. Pienimmätstudiotilat ovat vain noin 100 neliötä, mutta suu-rempi firma voi vuokrata jopa kokonaisen kerrok-sen. Voimakas betoninen kaariaihe toimii hyvin yh-tenäisenä tekijänä tilanteessa, jossa eri vaatealanyritykset ovat muuten muokanneet tilojaan kulle-

1

Chris

tian

Gahl

1, 2Labels II sijaitsee Berliinissä Spree-joen varrella. Raken-nuksen ulkoista hahmoa leimaavat tumman oliivinvihreäl-lä lasuurimaalilla maalatut uurrettupintaiset betoniele-mentit. Arkadikäytävän ja sisääntulon betonipinnat onmaalattu punaiseksi. Betoniset puhdasvalupintaiset kaa-riaiheet jakavat tilaa niin sisä- kuin ulkotiloissa.

3Leikkauspiirros

1 2010 17

2

Christian Gahl2

3

1 20101818

kin brändille sopiviksi. Kaikkiin eri tiloihin näkeeselkeästi keskushallin suurten lasipintojen läpi.

SPIRAALIPORTAIKKO RAJAA HALLITILATVarsinainen erikoisuus on keskeiset hallitilat lä-vistävä spiraaliportaikko. Sen pohjapiirroksessaaaltoileva muoto lainaa samoja kaariaiheita kuinbetoniset levymäiset seinät. Betoniportaikon kai-de on paksua terästä, ja arkkitehti on tässä tavoi-tellut vanhojen laivojen moneen kertaan maalat-tua mustanpuhuvaa kiiltoa ja maalin paksuudentuntua – ollaanhan satama-alueella.

Talon aputilat, kuten saniteettitilat sijaitsevatkerroksittain, ja myös niiden käsittely on raju, beto-ninen ja musta. Kiiltävyys ja kovuus toistuu, muttasivutiloissa on kokonaisuuden kanssa linjassa ole-vaa laatua ja asennetta.

Porrastornin yläpuolella on tähän tilaan erityi-sesti tarkoitettu valaisin. Muita niin sanottuja ko-risteaiheita on pohjakerroksen tiukka mustavalkoi-nen raitaseinä – olkoon vaikka viivakoodista ajatel-tu, mutta assosiaatio pianoon tai flyygeliin tuleemyös pintaan.

7

43. kerros

54. kerros

54

6

6Pohja- ja sisääntulokerros.

7Asemapiirros. Labels II sijaitsee osoitteessa StralauerAllee 12D, 10245 Berlin.

1 2010 19

8

9

HHF

Arch

itect

s

1 201020

Sisääntulokerroksen vastaanottotiski kertaamyös kiiltävää mustaa ja aaltoilevaa viivaa. Hissitovat perinteisen teräksisiä, toinen palvelee tavara-hissinä.

Labels kakkosen edustalla on terassi, joka jatkaasatamalaiturin terassien ketjua. Toinen erikoisuuson yhtenäisen julkisivun taakse joen puolelle kolot-tu ikioma kattoterassi, jonka omassa, pahimmaltasateelta suojaavassa katossa on vapaamuotoisiaaukkoja.

Tässä käyttörakennuksessa on mielestäni muka-vaa, reippaan betoniarkkitehtuuriin hyvin sopivaasärmää yhdistettynä ajatukseen ylellisyydestä. Täl-lainen väljyys, rajuus ja toisaalta kiiltävyys sopivatsekä arki- ja ulkovaatteiden tai vaikkapa laatulauk-kujen brändien Berliinin -tukikohdaksi.

Tontin pinta-ala 5000 m2

Rakennuksen kerrosala 7000 m2

Hyötyala per kerros 1350 m2

Kerrosten lukumäärä 5Paikoitusalue 80 autolleTapahtuma-alue 800 m2

HHF ARCHITECTSVuonna 2003 perustettu baselilainen toimisto ontehnyt myös muita betonisia töitä:– Ruta Peregrino on polku Amecasta Talpa de Al-

lendeen, lähellä Meksikon Guadalajaraa. Mil-joonat pyhiinvaeltajat kulkevat tätä polkua. Vi-ranomaiset halusivat erilaisia näköalapaikkojaja suojia tuon polun varrelle ja kutsuivat kan-sainvälisen arkkitehtien työryhmän niitä suun-nittelemaan.

– “Mini Structure for Children” on toimiston en-simmäinen työ Kiinaan. Arkkitehdit halusivatsuunnitella rakennelman, jossa olisi mahdolli-simman vähän hankalia detaljeja. Rakennelmaon betonista, joka on värjätty punertavaksi.

– Lisätietoja: www.hff.ch12

10

11

HHF

Arch

itect

s

HHF

Arch

itect

sHH

F Ar

chite

cts

1 2010 21

13

10 - 14Labels II rakenteet ovat betonielementti- ja paikallavalu-rakenteita. Julkisivuelementit on maalattu tumman olii-vinvihreiksi. Paikallavaletut pinnat on jätetty puhdasvalu-pinnoille.

ConstructionThe load-bearing structure of the new building isconstructed in exposed concrete. The system consists ofsupporting panels perforated by sinus curves that are po-sitioned at intervals of 9.625 m and establish the suppor-ting structure around the entire facade. Statically this

solution gives renters a very high degree of flexibility insubdividing and developing their own interior space – atthe same time the load-bearing structure establishes anoverriding spatial and iconographic element throughoutthe entire building. On the ground floor the width of thespan of the supporting structure is greatly extended lo-cally making it possible to create a space for events thatis as free of columns as possible. The pre-fabricated, painted-green concrete elements,which curtain the thermal façade and fan out towardsthe bottom, shade the underlying glazing and create an

14

HHF

Arch

itect

sHH

F Ar

chite

cts

in between space that accommodates the exterior sun-screens, lighting fixtures, security cameras and otherelements. The plumbing pipes are embedded in the ex-posed concrete. As thermo-active building componentsor system (TABS) the pipes serve to cool and heat theentire load-bearing structure and thereby make it pos-sible to considerably save on energy consumption.

1 20102222

LABELS II IN BERLIN OSTHAFEN

Basel-based HHF Architects won the invitation competiti-on for the design of fashion house Labels Two built in theOsthafen area of Berlin. The building was completed inthe autumn of 2009 and the last finishing touches wereput on the building before Christmas.

The architects were inspired in the design of the newfashion house by the adjacent harbour warehouse, whichprojects a strong built-in impression of space and form.The business operations of the clothing companies havebeen easily integrated into this framework and the LabelsI brick building is supplemented on the side of River Spreeby two discreet boxes of glass and metal, with a terracein-between, used as event venues and a coffee shop.

The designers moulded a house, which is a perfect rep-resentative of the time and displays a strong but activeatmosphere in terms of space. This was accomplished bymeans of curved motifs with a concrete surface used asspace dividers. The same curved motifs are repeated onthe external wall, both indoors and outdoors.

The outward appearance of the building is character-ised by special grooved precast concrete elements with adark olive green glazing coat. The curved bottom edge of

16

15

17, 18

the elements follows the lines of the concrete arch furtherinside the façade but does not reach all the way to theintermediate floor. On the inside façade of the buildingthe concrete arches run down to the floor.

The ground floor of the five-storey building containsan 800-m2 hall reserved for exhibitions and events. Thefour upper floors are used as offices and showrooms byseveral different brands.

The hall facilities are located in the centre of the build-ing and pierced by a concrete spiral staircase implement-ed as a wavy structure that repeats the same curved mo-tifs as the concrete panel-like walls. Auxiliary facilities,such as rest rooms are provided on each floor and alsodisplay strong design features based on concrete andblack colour. The reception desk on the entrance floor isyet another realisation of a shiny black, wavy line.

This building has been designed for use, combiningthe edginess of unprejudiced concrete architecture withthe concept of luxury. The spaciousness, intensity, and onthe other hand, shiny appearance creates a suitableBerlin base for brands of casual and leisure clothing or,for example, luxury bags.

Chris

tian

Gahl

HHF

Arch

itect

s

HHF

Arch

itect

s

15Betoniportaikon kaide on paksua terästä, jolla arkkitehtion tässä tavoitellut vanhojen laivojen moneen kertaanmaalattua mustanpuhuvaa kiiltoa. Porrastornin yläpuo-lella on tilaan erityisesti suunniteltu valaisin.

16Idean uuteen muototaloon arkkitehdit saivat viereisestäsatamamakasiinista, jossa on itsessään voimakas tilan jamuodon tuntu.

17, 18Betoniarkkitehtuuriin hyvin sopivaa särmää yhdistettynäajatukseen ylellisyydestä. Väljyys, rajuus ja toisaalta kiil-tävyys sopivat sekä myymälä- että toimistotilojen sisäti-loihin.

1 2010 23

17, 18

1 20102424

1

VENE – OLESKELUVEISTOS HELSINGIN TOUKORANNASSA

Emilia Weckman, maisema-arkkitehtiLOCI maisema-arkkitehdit Oyemilia.weckman@loci.fi

Artik

kelin

val

okuv

at: J

ulia

Wec

kman

/ LO

CI m

aise

ma-

arkk

itehd

it Oy

1 2010 25

Helsingin Toukorannan alueelle rakentuville yhteis-pihoille toteutetaan taideteoksia osana Arabian-rannan aluerakentamiseen liittyvää prosentti taide-hanketta -periaatetta.

Toukorannan Yhteispiha 10:lle kesällä 2009 to-teutetun teoksen lähtökohtana oli tarjota tiiviistirakennetulle, pysäköintihallin kannen päälle si-joittuvalle pihan osalle oleskelupaikka, jossa pi-hasuunnitelmassa paikalle osoitetut toiminnot –istuskelu- ja hiekkaleikkipaikka – säilyvät.

Taiteellinen lähiympäristösuunnitelma asetti pihantaiteelle lähtökohdaksi aistit. Teosta suunnitelles-sa pohdittiin mm. sitä, missä tilanteessa aistit(näkö, kuulo ja tuntoaisti) terävöityvät ja valpastu-vat ja sitä miten luoda suojainen ja turvallisen tun-tuinen paikka tilallisesti avoimessa suurkorttelissa.Vastaukseksi tällä paikalla muodostui se, että tar-jotaan pihalla oleskelijalle mahdollisuus muutok-seen näkökulmassa, asennossa, tarjotaan paikkapysähtymiseen ja kiireettömyyteen. Ajatuksena oliluoda paikka, jossa voi nostaa jalat irti maasta, jakäydä vaikka makuulle leveälle penkille, kokoontuaja oleskella eri tavoin. Lisäksi teoksessa haluttiinkorostaa tuntoaistin merkitystä, materiaalin tuntuaja sen myötä erilaisia pintakäsittelyjä.

Oleskelupaikaksi muodostui paikallavaluna val-kobetonista toteutettu oleskeluveistos. Veistoksenmuotokieli perustuu lainaukseen veneen ja hiemanmyös riippumaton muodosta. Oleskelutoiminnotasettuvat veneen muodostamaan syliin. Alueen ti-laa rajaavana elementteinä toimii betonimuuri,joka reunustaa myös istutusallasta.

Betoni materiaalina mahdollisti kaarevien muo-tojen toteuttamisen. Oleskelupaikan nurkkaukseensijoittuu kukkiva pienpuu, joka rajaa katveeseensaistuskelupaikan. Puun alle muodostuu suojaisapaikka, jolta kuitenkin avautuu näkymä taivaalle japuistoalueelle. Istutusaltaita rajaava tukimuuri jat-kuu kaartuvanmuotoisena penkkinä. Leveä tammi-penkki mahdollistaa istuskelun lisäksi myös ma-kuuasennossa oleilun tai pinnan käytön pöytänä.

Oleskelupaikan keskeisenä teemana on betonieri tavoin pintakäsiteltynä: hierrettynä, muottipin-taisena, hiottuna ja pesubetonipintana. Betoni-muurit ovat valkobetonia. Maan pinnassa on käy-tetty betonia paikalla valettuna laajana pintana,hiekka-altaassa leikkihiekkaa. Puun alla katteenaon kokoelma rantakiviä.

Teoksen tekijät ovat maisema-arkkitehdit Emi-lia Weckman ja Teresa Rönkä LOCI maisema-ark-1

2

4

3

2Pohjapiirrosluonnos.

3Ajatuksena oli luoda paikka, jossa voi nostaa jalat irtimaasta, käydä makuulle leveälle penkille, kokoontua jaoleskella eri tavoin. Oleskeluveistos sijaitsee pysäköin-tihallin kannen päällä.

4Betonimuurit valettiin valkobetonista kaareviin vesivane-rimuotteihin, joista osaan suunnittelija pursotti silikonistaviivamaisia muotoja. Osa betonipinnoista jätettiin muotti-pinnalle, jolloin sementtiliima jäi pintaan näkyviin. Muuri-en yläpinnat ovat teräslastalla sliipattuja, penkit sekähiekka-alueen reunat on hiottu siten että kiviaines on tul-lut näkyviin.

1 201026

BOAT – A LOUNGE SCULPTURE IN TOUKORANTA

Works of art are being realised in the communal courty-ards of the Helsinki Toukoranta estate according to the“one percent art project” principle followed in green beltbuilding in Arabianranta area.

The starting point of the sculpture realised in Commu-nal Courtyard No. 10 in Toukoranta in the summer of 2009was to offer a lounge area in the densely built part of thecourtyard located on top of the parking garage deck. In thecourtyard plan this part was indicated as a lounge andplay area.

The motif of courtyard artworks was on the basis of theartistic landscaping plan to be the senses. The designersof the artwork contemplated the situations, which prickand stimulate senses, and how to create a safe shelter ina large, open block.

The lounge area was realised as a cast-in-situ sculp-ture in white concrete. The form language of the loungesculpture is based on the imitation of the shape of aboat, and to some extent also the shape of a hammock.The boat forms a lap on which residents can lounge. Thespace of the area is bordered by a concrete wall, whichalso borders a planting basin.

The central theme of the lounge area is concrete withdifferent surface treatment methods: floated, form-faced,ground and exposed aggregate concrete. The concretewalls are white concrete. On the ground concrete is usedas a large cast-in-situ surface and the sand basin is filledwith playing sand. A collection of beach pebbles is usedas mulch under the tree.

kitehdit Oy:stä. Suunnittelutyöryhmässä olivatmukana myös arkkitehdit Santeri Lipasti ja RistoHuttunen, Huttunen-Lipasti-Pakkanen Oy:stä. Be-tonivalujen ja muottien toteutti BetonipallasOy:stä kuvanveistäjä Pertti Kukkonen työryhmi-neen. Betonin toimittajana oli Betonicenter Oy.Tammesta valmistetun puupenkin detaljisuunnit-telun teki arkkitehti Santeri Lipasti ja penkin to-teutti puuseppä Jussi Mattila. Teoksen 3D-mallin-nuksen suunnitteluvaiheessa teki arkkitehti MikkoSoini.

Betonimuurien rakennesuunnittelija oli Insinööri-toimisto Taponen&Heiskari Oy. Teoksen tilasi Ara-bian Palvelu Oy ja rakennuttajakonsulttina toimiHaahtela Oy.

Teos suunniteltiin vuosina 2008-2009 ja se toteu-tettiin vuonna 2009.

5

7

5 - 7Yksityiskohtia oleskeluveistoksen pintakäsittelyistä.

8 - 9Oleskelupaikan keskeisenä teemana on betoni eri tavoinpintakäsiteltynä: hierrettynä, muottipintaisena, hiottunaja pesubetonipintana. Oleskelupaikan nurkkaukseen si-joittuu kukkiva pienpuu, joka rajaa katveeseensa istus-kelupaikan. Kuvassa 8 puu ei ole vielä istutettu.

VENE-OLESKELUVEISTOKSENBETONIN KÄYTTÖBetonimuurit ovat paikalla valettua valkobetoniajossa erilaisia pintakäsittelyitä:Betonimuurit valettiin kaareviin vesivanerimuottei-hin, joista osaan suunnittelija pursotti silikonistaviivamaisia muotoja. Betonipinnat jätettiin muotti-pinnalle, jolloin sementtiliima jäi pintaan näkyviin.Muurien yläpinnat ovat teräslastalla sliipattuja,penkit sekä hiekka-alueen reunat on hiottu sitenettä kiviaines on tullut näkyviin. Kaikissa betonipin-noissa on impregnointikäsitelty (Pieri Protect-W).

Muuripinnoissa käytetty betonimassa on valko-betoni, jossa on valkosementti (Cem1 52,5 n valko),valkoharmaa kiviaines (Finnsementti 22R) ja mustapigmentti (0,125 %, Bayferrox 318)

Paikalla valettu valkobetoni maantasossa, jossapesubetonipinta:Kävelyalueen pinta valettiin valkobetonista, jokahierrettiin ja pintaan ruiskutettiin pintahidastinai-ne. Kovettumisen jälkeen betonipinta vesipestiin3 mm syvyydeltä, jolloin kiviaines paljastui.

Maantasossa käytetyn valkobetonimassan koos-tumus oli sama kuin betonimuureissa.

6

1 2010 27

8

9

1 20102424

1

VENE – OLESKELUVEISTOS HELSINGIN TOUKORANNASSA

Emilia Weckman, maisema-arkkitehtiLOCI maisema-arkkitehdit Oyemilia.weckman@loci.fi

Artik

kelin

val

okuv

at: J

ulia

Wec

kman

/ LO

CI m

aise

ma-

arkk

itehd

it Oy

1 2010 25

Helsingin Toukorannan alueelle rakentuville yhteis-pihoille toteutetaan taideteoksia osana Arabian-rannan aluerakentamiseen liittyvää prosentti taide-hanketta -periaatetta.

Toukorannan Yhteispiha 10:lle kesällä 2009 to-teutetun teoksen lähtökohtana oli tarjota tiiviistirakennetulle, pysäköintihallin kannen päälle si-joittuvalle pihan osalle oleskelupaikka, jossa pi-hasuunnitelmassa paikalle osoitetut toiminnot –istuskelu- ja hiekkaleikkipaikka – säilyvät.

Taiteellinen lähiympäristösuunnitelma asetti pihantaiteelle lähtökohdaksi aistit. Teosta suunnitelles-sa pohdittiin mm. sitä, missä tilanteessa aistit(näkö, kuulo ja tuntoaisti) terävöityvät ja valpastu-vat ja sitä miten luoda suojainen ja turvallisen tun-tuinen paikka tilallisesti avoimessa suurkorttelissa.Vastaukseksi tällä paikalla muodostui se, että tar-jotaan pihalla oleskelijalle mahdollisuus muutok-seen näkökulmassa, asennossa, tarjotaan paikkapysähtymiseen ja kiireettömyyteen. Ajatuksena oliluoda paikka, jossa voi nostaa jalat irti maasta, jakäydä vaikka makuulle leveälle penkille, kokoontuaja oleskella eri tavoin. Lisäksi teoksessa haluttiinkorostaa tuntoaistin merkitystä, materiaalin tuntuaja sen myötä erilaisia pintakäsittelyjä.

Oleskelupaikaksi muodostui paikallavaluna val-kobetonista toteutettu oleskeluveistos. Veistoksenmuotokieli perustuu lainaukseen veneen ja hiemanmyös riippumaton muodosta. Oleskelutoiminnotasettuvat veneen muodostamaan syliin. Alueen ti-laa rajaavana elementteinä toimii betonimuuri,joka reunustaa myös istutusallasta.

Betoni materiaalina mahdollisti kaarevien muo-tojen toteuttamisen. Oleskelupaikan nurkkaukseensijoittuu kukkiva pienpuu, joka rajaa katveeseensaistuskelupaikan. Puun alle muodostuu suojaisapaikka, jolta kuitenkin avautuu näkymä taivaalle japuistoalueelle. Istutusaltaita rajaava tukimuuri jat-kuu kaartuvanmuotoisena penkkinä. Leveä tammi-penkki mahdollistaa istuskelun lisäksi myös ma-kuuasennossa oleilun tai pinnan käytön pöytänä.

Oleskelupaikan keskeisenä teemana on betonieri tavoin pintakäsiteltynä: hierrettynä, muottipin-taisena, hiottuna ja pesubetonipintana. Betoni-muurit ovat valkobetonia. Maan pinnassa on käy-tetty betonia paikalla valettuna laajana pintana,hiekka-altaassa leikkihiekkaa. Puun alla katteenaon kokoelma rantakiviä.

Teoksen tekijät ovat maisema-arkkitehdit Emi-lia Weckman ja Teresa Rönkä LOCI maisema-ark-1

2

4

3

2Pohjapiirrosluonnos.

3Ajatuksena oli luoda paikka, jossa voi nostaa jalat irtimaasta, käydä makuulle leveälle penkille, kokoontua jaoleskella eri tavoin. Oleskeluveistos sijaitsee pysäköin-tihallin kannen päällä.

4Betonimuurit valettiin valkobetonista kaareviin vesivane-rimuotteihin, joista osaan suunnittelija pursotti silikonistaviivamaisia muotoja. Osa betonipinnoista jätettiin muotti-pinnalle, jolloin sementtiliima jäi pintaan näkyviin. Muuri-en yläpinnat ovat teräslastalla sliipattuja, penkit sekähiekka-alueen reunat on hiottu siten että kiviaines on tul-lut näkyviin.

1 201026

BOAT – A LOUNGE SCULPTURE IN TOUKORANTA

Works of art are being realised in the communal courty-ards of the Helsinki Toukoranta estate according to the“one percent art project” principle followed in green beltbuilding in Arabianranta area.

The starting point of the sculpture realised in Commu-nal Courtyard No. 10 in Toukoranta in the summer of 2009was to offer a lounge area in the densely built part of thecourtyard located on top of the parking garage deck. In thecourtyard plan this part was indicated as a lounge andplay area.

The motif of courtyard artworks was on the basis of theartistic landscaping plan to be the senses. The designersof the artwork contemplated the situations, which prickand stimulate senses, and how to create a safe shelter ina large, open block.

The lounge area was realised as a cast-in-situ sculp-ture in white concrete. The form language of the loungesculpture is based on the imitation of the shape of aboat, and to some extent also the shape of a hammock.The boat forms a lap on which residents can lounge. Thespace of the area is bordered by a concrete wall, whichalso borders a planting basin.

The central theme of the lounge area is concrete withdifferent surface treatment methods: floated, form-faced,ground and exposed aggregate concrete. The concretewalls are white concrete. On the ground concrete is usedas a large cast-in-situ surface and the sand basin is filledwith playing sand. A collection of beach pebbles is usedas mulch under the tree.

kitehdit Oy:stä. Suunnittelutyöryhmässä olivatmukana myös arkkitehdit Santeri Lipasti ja RistoHuttunen, Huttunen-Lipasti-Pakkanen Oy:stä. Be-tonivalujen ja muottien toteutti BetonipallasOy:stä kuvanveistäjä Pertti Kukkonen työryhmi-neen. Betonin toimittajana oli Betonicenter Oy.Tammesta valmistetun puupenkin detaljisuunnit-telun teki arkkitehti Santeri Lipasti ja penkin to-teutti puuseppä Jussi Mattila. Teoksen 3D-mallin-nuksen suunnitteluvaiheessa teki arkkitehti MikkoSoini.

Betonimuurien rakennesuunnittelija oli Insinööri-toimisto Taponen&Heiskari Oy. Teoksen tilasi Ara-bian Palvelu Oy ja rakennuttajakonsulttina toimiHaahtela Oy.

Teos suunniteltiin vuosina 2008-2009 ja se toteu-tettiin vuonna 2009.

5

7

5 - 7Yksityiskohtia oleskeluveistoksen pintakäsittelyistä.

8 - 9Oleskelupaikan keskeisenä teemana on betoni eri tavoinpintakäsiteltynä: hierrettynä, muottipintaisena, hiottunaja pesubetonipintana. Oleskelupaikan nurkkaukseen si-joittuu kukkiva pienpuu, joka rajaa katveeseensa istus-kelupaikan. Kuvassa 8 puu ei ole vielä istutettu.

VENE-OLESKELUVEISTOKSENBETONIN KÄYTTÖBetonimuurit ovat paikalla valettua valkobetoniajossa erilaisia pintakäsittelyitä:Betonimuurit valettiin kaareviin vesivanerimuottei-hin, joista osaan suunnittelija pursotti silikonistaviivamaisia muotoja. Betonipinnat jätettiin muotti-pinnalle, jolloin sementtiliima jäi pintaan näkyviin.Muurien yläpinnat ovat teräslastalla sliipattuja,penkit sekä hiekka-alueen reunat on hiottu sitenettä kiviaines on tullut näkyviin. Kaikissa betonipin-noissa on impregnointikäsitelty (Pieri Protect-W).

Muuripinnoissa käytetty betonimassa on valko-betoni, jossa on valkosementti (Cem1 52,5 n valko),valkoharmaa kiviaines (Finnsementti 22R) ja mustapigmentti (0,125 %, Bayferrox 318)

Paikalla valettu valkobetoni maantasossa, jossapesubetonipinta:Kävelyalueen pinta valettiin valkobetonista, jokahierrettiin ja pintaan ruiskutettiin pintahidastinai-ne. Kovettumisen jälkeen betonipinta vesipestiin3 mm syvyydeltä, jolloin kiviaines paljastui.

Maantasossa käytetyn valkobetonimassan koos-tumus oli sama kuin betonimuureissa.

6

1 2010 27

8

9

1 20102828

Ennakkoluulotonta arkkitehtuuria ja laadukkaitapaikallavalupintoja. Virosta löytyy viime vuosiltahienoja esimerkkejä betonin käytöstä erityyppisissärakennuksissa pientaloista toimistoihin.

”Virossa arkkitehdeilla ja tilaajilla on astetta en-nakkoluulottomampi ja raikkaampi ote betoniraken-tamiseen kuin Suomessa. Parhaissa kohteissamyös työn jälki ja puhdasvalupintojen laatu on sel-keästi Suomea edellä”, arkkitehti Asmo JaaksiJKMM Arkkitehdit Oy:stä tiivistää kokemuksensaBetonin ja Kestävä Kivitalo -ryhmän järjestämältäsyksyn arkkitehtimatkalta Viroon.

Matkalla oppaana toiminut KMG Ehitus -raken-nusliikkeen toimitusjohtaja Tiit Nurklik kertoo kuul-leensa samansuuntaisia näkemyksiä muillekinsuomalaisille ammattilaisryhmille järjestämilläänmatkoilla.

”Vieraat ovat kehuneet paljon betonipintojenlaatua ja virolaisten huippuarkkitehtien suunnitte-lua. Paikallavalun käyttöä ja huolellista työtä on Vi-rossa edistänyt työvoiman edullinen hinta Suomeenverrattuna. Laadun kannalta tärkeä tekijä on myösse, että meille on syntynyt paikallavalutöihin eri-koistuneita urakoitsijoita”, Tiit Nurklik sanoo.

Hänen mukaansa useimmat näistä yrityksistäovat alun perin saaneet kokemusta betonirakenta-misesta sotilaskylähankkeissa suomalaisten raken-nusyritysten aliurakoitsijoina.

”Yritysten osaaminen on erittäin korkeatasoista.Nyt tämä kymmenen vuoden aikana Viron betonira-kentamisessa kertynyt osaaminen uhkaa hajota jakadota, kun rakentamisen kysyntä ja hinnat ovat ro-mahtaneet”, Nurklik sanoo.

Hän pelkää useiden hyvien yritysten kaatuvan,jollei Viro ehdi käynnistää suunnitteilla olevia elvy-tystoimia rakentamisen vauhdittamiseksi kansain-välisten rahoituslaitosten, EU:n ja valtion rahoituk-sella.

”Suomalaisten yritysten kannattaisi nyt hyödyn-tää virolaisten paikallavaluyritysten ammattitaitoahankkeissaan, kun kapasiteettia on saatavana.”

Betoniarkkitehtimatkan ensimmäinen vierailu-kohde oli rakennusyritys TTP:n oma toimistotalo,jonka paikallavalutyöt oli toteuttanut aliurakoitsija-na Roxor. Rakennus edustaa Nurklikin mukaan työnjäljeltään betonirakentamisen huippua Virossa.

”Yhtä korkeaa betonirakentamisen laatua ei oleaiemmin Virossa nähty. Jos hyvin vaikea suhdanne-tilanne jatkuu pitkään on mahdollista, ettei nähdämyöskään tulevaisuudessa.”

VIRKISTÄVIÄ TUULIA VIROSTA– ROHKEASTI PUHDASTA PINTAA

Sampsa Heilä, toimittajaMaritta Koivisto, päätoimittaja

1

1TTP:n toimistotalon Tallinnassa on suunnitellut arkkitehtiMeelis Press. Kohde on valmistunut vuonna 2005. Sen jul-kisivut ja sisätilojen seinät on valettu paikalla valkoisellaitsetiivistyvällä betonilla. Betonipintojen laatu on erin-omainen.

Mar

itta

Koiv

isto

BET1001 28-35 Viro 14.5.2010, 15:4828

1 2010 29

Roxor oli betoniteknisten töiden urakoitsijana joViron ensimmäisessä merkittävässä paikallavalu-kohteessa Rocca al Maren koulussa, joka voittivuonna 2000 maan ensimmäisen vuosittain jaetta-van betonipalkinnon. KMG Ehitus oli hankkeessapääurakoitsijana ja vastasi käytännössä tilaajanvaltuuttamana myös rakennuttamisesta.

”Koulun suunnittelijana oli Emil Urbel, joka onyksi Viron huippuarkkitehdeista. Silloin puhdasvalu-pintojen käyttö lähti osittain kustannusten säästä-misestä, kun pintoja ei tarvinnut rapata ja maalata.Myöhemmin rakentamisen huippusuhdanteessapaikallavalu-urakoiden hinnat tahtoivat välillä kara-

2

3

4

ta käsistä”, Tiit Nurklik sanoo.Rocca al Maren koulun jälkeen KMG Ehitus on

Nurklikin arvion mukaan työllistänyt noin puoletRoxorin kapasiteetista.

Tiit Nurklikin mielestä Virossa on Suomeen ver-rattuna erityisen poikkeuksellista paikallavalura-kenteiden käyttö lukuisissa laadukkaissa pienta-loissa.

”Puhdasvalupintoja näkee pientaloissa melkopaljon myös Sveitsissä ja Itävallassa, mutta ei juuriSuomessa.”

Virossa osa pientalokohteista on paikallisten ra-kennusyritysten johtajien ja omistajien itselleen ra-

4“Laadun kannalta tärkeä tekijä on myös se, että meille onsyntynyt paikallavalutöihin erikoistuneita urakoitsijoita”,Tiit Nurklik sanoo. “Viron betonirakentamisessa kertynytosaaminen uhkaa hajota ja kadota, kun rakentamisen ky-syntä ja hinnat ovat romahtaneet”.

2, 3Arkkitehti Emil Urbelin ja Indrek Ermin suunnittelemaomakotitalo Harjumaalla avautuu isolla tontilla suoraanmerelle. Julkisivuissa ja sisätiloissa on yhdistetty puh-dasvalupintoja muihin materiaalihin. Myös kattopinnat si-sätiloissa on jätetty puhdasvalupintaisiksi.

Mar

itta

Koiv

isto

Mar

itta

Koiv

isto

Tiit

Nur

klik

BET1001 28-35 Viro 14.5.2010, 15:4929

1 20103030

Mar

itta

Koiv

isto

Mar

itta

Koiv

isto

5

6

BET1001 28-35 Viro 14.5.2010, 15:4930

1 2010 31

kennuttamia ja ne toimivat samalla yritysten käynti-kortteina, joten laatuun on senkin vuoksi kiinnitettyhuomiota.

Asmo Jaaksin mielestä Virossa käytetään roh-keammin betonin mahdollisuuksia hyväksi kuinSuomessa. Hän piti eniten Paldiskissa meren ran-nalla sijaitsevasta Villa Lokaatoria. Vuonna 2007valmistuneen pientalon ovat suunnitelleet lapsiper-heen kodiksi arkkitehdit Siiri Vallner ja Indrek Peil.

”Betonia oli hyödynnetty ennakkoluulottomastija kokonaisuus oli onnistunut. Betonipintojen laatuei ollut tässä pientalossa aivan parhaasta päästä,mutta pieni rosoisuus sopi tähän rakennukseen jokaoli kodikkaan rento ja lämmin. Asukkaat selvästiviihtyivät”, Jaaksi sanoo.

Hän piti sympaattisena myös Tallinnassa Kalda-kadulla sijaitsevaa omakotitaloa, jonka on suunni-tellut omistaja itse apunaan arkkitehdit Gert Sarv jaLauri Laisaar. Ruosteenruskeaksi patinoitunut beto-nitalo on valmistunut taiteilijan kodiksi ja ateljeeksivuonna 2005.

”Vähän retro 1970-luvun henkeen suunniteltu ra-kennus oli virkistävä, viehättävä ja vitsikäskin talo,jos tietyn trendikkyyden ei antanut liikaa häiritä.Suomessa näin kokonaisvaltaisesti suunniteltujakohteita on vähän.”

Myös arkkitehti Pia Ilonen Arkkitehtuuri- ja muo-toilutoimisto Talli Oy:stä piti onnistuneimpina ra-kennuksina Villa Lokaatoria ja omakotitalo Kaldaa.

”Näissä kahdessa pientalossa oli käytetty hie-nosti betonin mahdollisuuksia. Molempien talojenratkaisuja oli selvästi mietitty yhdessä asiakkaankanssa ja asukkaat näyttivät niissä myös viihtyvän.Monet suuret pientalot vaikuttivat siltä kuin ne olisitehty suuria cocktail-kutsuja varten, ja niistä sai si-sustuslehtien edustuskotien tavoin etsimällä etsiäasumisen ja elämisen merkkejä”, Pia Ilonen sanoo.

Ilosen mielestä Villa Lokaator ja omakotitalo Kal-da osoittivat hyvin sen, että betoni sopii erinomai-sesti suurten kohteiden lisäksi pienimuotoiseen ra-kentamiseen ja sympaattisen ja ihmisläheisen ko-konaisvaikutelman luomiseen.

”Arkkitehdin silmin nämä molemmat pientalotvaikuttivat myös hyvin toimivilta. Villa Lokaatorissa

5 - 8Paldiskiin meren rannalle vuonna 2007 valmistuneen VillaLokaator omakotitalon ovat suunnitelleet lapsiperheenkodiksi arkkitehdit Siiri Vallner ja Indrek Peil. Betonin pie-ni rosoisuus lisää talon kodikkuutta, jossa interiööri onrento ja lämmin.

Mar

itta

Koiv

isto

Mar

itta

Koiv

isto

7

8

BET1001 28-35 Viro 14.5.2010, 15:4931

1 201032

jopa kaksi merelle tuijottavaa yläkerran betonista jalasiseinäistä mulkosilmää tuntuivat juuri talossaasuvalle perheelle tehdyiltä, vaikka arkkitehdin luu-lisi olevan vaikeaa perustella kaksia portaita jotkajohtavat kumpikin vain yhteen makuuhuoneeseen.”

Omakotitalo Kaldassa Pia Ilosta viehätti myöskaarevien muotojen leikillisyys talon sisustuksessa,kuten olohuoneen polveilevassa ja porrastetussaistuinsyvennyksessä ja pyöreässä WC:ssä, jotka olivalettu betonista.

”Talo tuntui positiivisessa mielessä koetalolta,jossa sisustusratkaisut olivat varmasti taiteilijan itsekeksimiä mutta ne sopivat hyvin kokonaisuuteen.”

Betonipintojen laadun osalta Asmo Jaaksille jäi-vät pientaloista parhaiten mieleen Tallinnan lähis-töllä sijaitseva Villa Nõmmella ja sen viereen ra-kenteilla ollut toinen omakotitalo, joissa sekä julki-sivun sisä- että ulkokuori valettiin betonista.

”Näiden suurten omakotitalojen arkkitehtuurijätti minut vähän viileäksi, mutta lautamuoteillatehty puhdasvalupinta oli todella korkeatasoinen.Suomessa en ole nähnyt yhtä laadukasta puhdasva-lupintaa julkisivuissa.

Vuonna 2007 valmistuneen Villan Nõmmella onsuunnitellut arkkitehti Martin Aunin. Ylellinen ra-kennus avautuu suojaisan pihan suuntaan. Ohikul-kija näkee talosta vain puolisuunnikkaan muotoisetvalkeat paikallavaletut betonimuurit, joita elävöit-

5

6

7

Mar

itta

Koiv

isto

Ma r

itta

Koiv

isto

Ma r

itta

Koiv

isto

Kaid

o Ha

agen

9

5 - 8Tallinnassa Kaldakadulla sijaitsevan omakotitalon onsuunnitellut omistaja itse apunaan arkkitehdit Gert Sarv jaLauri Laisaar. Ruosteenruskeaksi patinoitu betonitalo onvalmistunut taiteilijan kodiksi ja ateljeeksi vuonna 2005.Talon sisätiloissa on käytetty betonia niin seinissä kuinkalusteissa. Harmaata, hierrettyä betonilattiaa on elävöi-tetty klinkkerilaatoilla. Tilat ovat valoisia ne avautuvatviihtyisän sisäpihan ympärille.

9, 10Vuonna 2007 valmistuneen omakotitalon Nõmmella onsuunnitellut arkkitehti Martin Aunin. Kohde on esitelty ai-aikaisemmin Betoni-lehdessä 2/2008. Talon viereen on ra-kenteilla toinen samanoloinen omakotitalo, jossa sekä jul-kisivun sisä- että ulkokuori valettiin betonista. Lautamuo-teilla tehdyt puhdasvalupinnat ovat korkeatasoisia.

BET1001 28-35 Viro 14.5.2010, 15:4932

1 2010 33

8

Mar

itta

Koiv

isto

Ma r

itta

Koiv

isto

tää pinnaltaan kaunis ja puhdas pystysuuntainenlautakuvio.

Suuremman mittakaavan rakentamisessa AsmoJaaksi piti onnistuneena Tallinnan keskustassa si-jaitsevaa Rotermannin korttelia. Vanhaa tehdas-aluetta kehitetään viihtyisäksi kulttuuri-, kauppa- jaasuinalueeksi.

”En voinut olla vertaamatta aluetta Kamppiin.Rentous ja vapautuneisuus oli silmiinpistävää jameillä olisi siitä paljon opittavaa. Suomessa tällaisetsuuret hankkeet toteutetaan niin vakavasti.”

Alueen yleissuunnittelun on toteuttanut arkkiteh-titoimisto Alver Arhitektid ja sen ensimmäisen vai-heen rakennusten suunnittelusta järjestettiin kilpai-lu, jonka voitti arkkitehtitoimisto Kosmos. Alueentoista vaihetta on ollut suunnittelemassa useampitoimisto: Alver Arhitektid, Teigar Sova Arhitektuur,HG Arhitektuur, Arhitektuuribüroo Emil Urbel jaKOKO Arhitektid.

Rakennuksiin on suunniteltu asumisen lisäksipieniä liikkeitä, kahviloita, ravintoloita, gallerioitaja muita kulttuuritiloja. KMG Ehitus on ollut Roter-mannin alueella urakoitsijana ja myös osittain ra-kennuttajana.

Asmo Jaaksin mielestä myös Pärnuun vuonna2007 valmistunut arkkitehtuuritoimisto JVR:n suun-nittelema pensionaatti oli onnistunut ja linjakas ra-kennus. Lasiset sivukäytävät ja rakennuksen päädyn

10

BET1001 28-35 Viro 14.5.2010, 15:4933

1 201034

vinon alaosan valaistus tekivät julkisivuista pimeäl-läkin mielenkiintoisia.

Sen sijaan Pärnun vuonna 2008 valmistunut uusikirjasto, joka voitti Viron tärkeimpänä arkkitehtuuri-palkintona pidetyn Kulttuurirahaston arkkitehtuuri-palkinnon, ei sytyttänyt sen paremmin Asmo Jaak-sia kuin Pia Ilosta. Kirjaston on suunnitellut 3 + 1Arhitektuuribüroo.

”Paldiskin rantatalossa kohteeseen valittu suun-nittelukonsepti kääntyi voitoksi, mutta kirjastossa ra-sitteeksi. Koko talo oli jotenkin väkisin tehty. Etenkinsisätilat ja niiden porrastus tuntuivat myös huonostitoimivilta”, Jaaksi sanoo.

Kokonaisuutena Asmo Jaaksille jäi Viron betonira-

Mar

itta

Koiv

isto

Eest

i Bet

ooni

ühin

g

BOLDLY BARE CONCRETE SURFACE IN ESTONIA

The trip to Estonia organised by Betoni (Concrete jour-nal) and Kestävä Kivitalo Group for architects in au-tumn 2009 proved that the country can boast unprejudi-ced architecture and high-quality cast-in-situ surfaces.Some fine examples of the use of concrete in recentyears in buildings of different type, from homes to offi-ces, can be found in Estonia.

Tiit Nurklik, the Managing Director of KMG Ehitusbuilding company acted as the travel guide and toldthat the use of cast-in-situ technology and the high-quality of work have been promoted in Estonia by thelow labour costs in comparison with Finland. Anotherfactor contributing to quality is the availability ofcontractors specialising in cast-in-situ work.

One of the buildings visited was the office block ofbuilding company TTP. The cast-in-situ work in thisproject was carried out by subcontractor Roxor. Thestandard of this building represents the very top ofconcrete construction in Estonia. Rocco was thecontractor responsible for concrete work already inEstonia’s first significant cast-in-situ project, the schoolof Rocca al Mare, which in 2000 won the first annualConcrete Prize awarded in the country. KMG Ehitus wasthe main contractor in this project, and in practice alsoauthorised by the Client to carry out the developer’sduties. The school was designed by one of Estonia’sleading architects, Emil Urbel.

kentamisen kohteista positiivinen käsitys.”Ehkä Virossa halutaan nyt suuntautua niin

voimakkaasti länteen ja tulevaisuuteen, että senäkyy myös arkkitehtuurissa rohkeana ja ennak-koluulottomana suunnitteluna. Meillä Suomessaasiat tehdään monesti jopa tylsyyteen asti var-man päälle. Virossa tilaajat ja rakennusliikkeet-kin vaikuttavat olevan selvästi avoimempia ko-keilemaan uusia asioita, mikä näkyy myös beto-nin käytössä.”

11

12

11, 12Pärnuun vuonna 2007 valmistunut arkkitehtuuritoimistoJVR:n suunnittelema pensionaatti on linjakas rakennus.

13Rotermannin kortteli sijaitsee aivan Tallinnan keskustas-sa. Vanhaa tehdasaluetta on kehitetty ja kehitetään edel-leen viihtyisäksi kulttuuri-, kauppa- ja asuinalueeksi. Ra-kennuksiin on suunniteltu asumisen lisäksi pieniä liikkei-tä, kahviloita, ravintoloita, toimistoja, gallerioita ja muitakulttuuritiloja. Alue on autoton ja pysäköintitilat on järjes-tetty maan alle.

BET1001 28-35 Viro 14.5.2010, 15:4934

1 2010 35

Sam

psa

Heilä

In Estonia cast-in-situ structures have also been usedin numerous high-quality small houses. The favourite ofthe Finnish travellers was Villa Lokaator, which is locatedon the coast near Paldiski. The house, which was com-pleted in 2007, was designed as a family home by archi-tects Siiri Vallner and Indrek Peil. Another home that theteam found sympathetic was single-family house Kalda,which was designed by the owner himself together witharchitects Gert Sarv and Lauri Laisaar. The concretehouse patinated in rusty brown was built in 2005 as ahome and a studio for the artist-owner. The small housesare proof of the suitability of concrete not only to large-scale buildings but also to small construction projects,

and to creating a sympathetic and human-scale overallimpression.

A successful representative of larger-scale construc-tion is the Rotermann town block in the centre of Tallinn.The old industrial estate is being developed into apleasant cultural, commercial and residential area. “Theapproach is conspicuously relaxed and liberated and wehave plenty to learn from it. In Finland these kinds ofmajor projects are realised with such a seriousattitude”.

Architects Alver Arhitektid are behind the generalplanning of the area. The competition organised for thedesign of the first-stage buildings of the area was won by

Architects Kosmos. Several firms have been involved inthe design of the second stage.

The inn built in Pärnu in 2007 and designed by Archi-tects JVR is also a successfully realised building of cleanlines. The glass side corridors and the illumination of theslanted gable wall make the façades interesting also atnight.

The new Pärnu library, which was completed in 2008and won the most prestigious Estonian architecturalprize awarded by the Cultural Foundation, on the otherhand, did not appeal to the Finnish team of travellers.The library has been designed by 3 + 1 Architects.

13

BET1001 28-35 Viro 14.5.2010, 15:4935

1 20103636

MAANVARAISET BETONILATTIAT

Seppo Petrow, diplomi-insinööri,tuoteryhmäpäällikkö,Rakennustuoteteollisuus RTT ry

1

Maanvaraisten betonilattioiden toteutus on edel-leen haastavaa päätellen viimeaikaisesta lehtikir-joittelusta ja lukuisista esiin tulleista rakennusvir-heistä. Kehitystä on kuitenkin tapahtunut niin mate-riaali- kuin työmenetelmissäkin.

Rakenteita ja niiden toimintaa voidaan analysoi-da entistä tarkemmin ja helpommin sekä ottaa eri-laiset rakentamisen ja käytön aikaiset tekijät huo-mioon. Lukuisat lattioiden rakentamiset virheetosoittavat, että lattiaa ei koeta rakenteena, jonkalaatuun tulisi panostaa. Tietoa ja taitoa kyllä on jahyviä esimerkkejä on myös kohteista, joissa loppu-tulos on huippuluokkaa.

Betonilattioiden toteutuksessa yleisimmät korjaus-tarvetta aiheuttavat virheet liittyvät halkeiluun,reunojen ja nurkkien nousuun, pinnan tasaisuu-teen, erilaisiin pintojen virheisiin, värin tasaisuu-teen ja mekaanisiin ominaisuuksiin. Varsin merkit-tävä ylläpitoon liittyvä kustannuserä on kutistumis-ja liikuntasaumat, joiden suunnittelua ja toteutustaei hallita. Puutteellisesta suunnittelusta ja toteu-tuksen laiminlyönneistä aiheutuu merkittäviä kus-tannuksia rakennuksen käyttövaiheessa ja jo ennenrakennuksen käyttöönottoa. Laadun kustannuksellasaavutetut säästöt menetetään usein moninkertai-sesti käytön aikana. Ruotsissa tehdyn kartoituksenmukaan lattioiden vauriot ovat noin 10 % kaikistabetonirakentamisen vaurioista ja lattioiden vauri-oista yli 30 % johtuu eri syistä johtuvasta halkeilus-ta. Selvityksen kartoitettiin myös yleisimpiä vauri-oiden korjauskustannuksia:– pintavaurioiden ja -virheiden korjaus

20…70 euroa /m2

– halkeamien korjaus 20…70 euroa /jm– timanttihionta 10…20 euroa /m2

– lattian purku 70…600 euroa /m2

Virheellisestä suunnittelusta ja toteutusvirheistävoi aiheutua myös terveydellisiä haittoja. Maapoh-jan kosteus voi tunkeutua lattiarakenteisiin ja aihe-uttaa kosteus- ja homevaurioita sekä terveydellehaitallisia päästöjä sisäilmaan. Lattian puutteelli-nen tiiviys (saumat, halkeamat, läpiviennit) voi ai-heuttaa radonpitoisuuden nousua sisäilmaan.

Tässä artikkelissa pyritään antamaa käytännönohjeita, joilla maanvaraisten lattioiden toteutus-vaiheen vaurioita voitaisiin vähentää tai koko-naan estää. Halkeilun välttäminen on erityisentärkeää käyttökohteissa, joissa betoni jää näky-väksi pinnaksi.

1Nokian Kodin Terran saumaton betonilattia on viimeis-telty kirkkaaksi hionnalla ja suojattu Dyny Oy:n litiumsili-kaattikäsittelyillä.

Dyny

Oy

2

2Pintahalkeamat, jotka normaalisti hyväksytään ulkonä-kösyistä. Halkeamaleveyden lisäksi halkeamien määräntulee olla 2-3 halkeamaa / 10-15 m2.

1 2010 37

Tarkastelu keskittyy pääasiassa laaja-alaisiinteollisuus- ja liikerakennusten lattioihin, joissa be-toni jää näkyväksi pinnaksi (hierto-, sirote- tai mosa-iikkipinta) ja joissa betonipinnalle ja lattian toimi-vuudelle asetetaan tavanomaista suurempia vaati-muksia.

LATTIOIDEN HALKEILUJotta betonilattioiden halkeilua voitaisiin rajoittaatai siltä kokonaan välttyä, on tunnettava halkeilunsyyt. Maanvaraisissa betonilattioissa halkeilu voijohtua seuraavista syistä:– veden haihtuminen tuoreesta rakenteesta sitou-

tumisen ja kovettumisen alkuvaiheessa(plastisen vaiheen halkeilu)

– veden ja sementin kemiallisista reaktioista johtu-va kutistuminen

– veden haihtuminen betonin kovettumisen aikana(pitkäaikaiskutistuma)

– lämpötilan muutokset rakenteessa, erityisestijäähtyminen (ulkoisen lämpötilan muutos, raken-teen oma lämmön tuotto)

– kuormituksista tai alustan muodonmuutoksistaaiheutuva halkeilu

Veden ja sementin välisistä kemiallisista aiheutuvakutistuma sisältyy kuivumiskutistuma-arvoihin eikäsitä tarvitse erikseen ottaa huomioon. Betoni kutis-tuu myös, kun sementtikivi reagoi ilmassa olevanhiilidioksidin kanssa. Tällä kutistumalla ei ole käy-tännön merkitystä lattioissa.

Kolme ensiksi mainittua halkeilua aiheuttavaasyytä liittyvät betonin koostumukseen ja jälkihoi-toon. Merkittävin halkeilun syy on kosteuden liialli-nen tai hallitsematon poistuminen rakenteesta.Myös kosteuden sitoutumisella kemiallisesti (hyd-rataatio) on merkitystä betoneilla, joissa sementti-määrät ovat suuria. Lattiarakenteessa on haihdut-tavaa pinta-alaa paljon suhteessa rakenteen mas-saan. Mitä ohuempi rakenne on, sitä riskialttiimpirakenne on halkeilulle. Betonin sitoutumisvaihees-sa (< 24 tuntia valusta) tapahtuvasta veden haihtu-misesta johtuva halkeilu on moninkertainen kuivu-miskutistumisesta aiheutuvaan halkeiluun verrattu-na. Kuivumiskutistuman suuruus hyvänlaatuisellabetonilla on 0,5…1,0 mm/m. Jos pyritään kutistu-maan < 0,6 mm/m, tulee betonin koostumus mää-rittää tapauskohtaisesti.

Plastisen kutistuman määrä (< 24 tuntia valusta)voi vaihdella olosuhteista riippuen erittäin paljon:– plastista kutistumista ei käytännössä tapah-

du, kun veden haihtuminen betonin pinnaltaon estetty

– kutistuminen on < 1 mm/m, kun veden haihtu-minen tapahtuu esteettä, mutta ilman virtaustaei ole

– kutistuminen on noin 4 mm/m, kun ilmavirtauson 4 m/s ja kosteuden haihtuminen tapahtuuesteettä (jälkihoito laiminlyöty)

Lämpötilanmuutoksista johtuva halkeilua voidaanrajoittaa lattiarakenteissa pitämällä olosuhteetmahdollisimman vakiona sitoutumisen ja kovettu-misen aikana. Rakenteen nopea jäähtyminen ko-vettumisen alkuvaiheessa on erittäin vaarallista jajohtaa suuriin halkeamiin.

Hydrataatiosta johtuva lämmönnousu ja jäähty-minen voivat aiheuttaa halkeilua tapauksissa, josbetonin lujuusluokka ja/tai laatan paksuus on ta-vallista suurempi.

Kuormituksista ja alustan muodonmuutoksista(painumat, puutteellinen pohjan tiivistys) syntyvä

5

halkeilu voi johtua esimerkiksi suunnitteluvirheistätai virheistä alustan tiivistyksessä. Liikunta- ja ku-tistumissaumojen läheisyydessä laatan reunat janurkat nousevat koholle, koska lattia kuivuu yleen-sä pintaosistaan nopeammin kuin laatan alapinta.Näissä kohdin laattaan syntyy halkeamia jo varsinpienillä kuormituksilla, jos rakennesuunnittelussarakennetta ei ole mitoitettu kestämään em. kuormi-tustilannetta. Halkeamien leveys nurkkien nousustariippuen voi olla suuruusluokkaa millimetri taienemmän.

Plastiset kutistumishalkeamat syntyvät varsinpian pinnan tasoituksen ja hierron jälkeen. Syynäon veden nopea haihtuminen betonin pinnasta.Lämpötila, lämmön säteily ja ilmavirtaukset ovatsuurimmat vaikuttavat tekijät. Myös betonin koos-tumuksella (veden määrä betonissa, sementin mää-rä) on vaikutusta tähän halkeilutyyppiin. Plastisethalkeamat voivat olla pinnassa 2-3 mm leveitä,mutta kapenevat nopeasti. Halkeamat voivat ollahajanaisesti risteileviä (verkkomaisia) tai raudoituk-sen mukaan suuntautuneita. Veden haihtumista es-tetään suojaamalla haihtuvat pinnat jälkihoitoai-neella tai peitteellä esimerkiksi muovikalvolla.

3Kutistumatyyppien ajoittuminen betonin valun jälkeen.

Mar

itta

Koiv

isto

Lähd

e: R

udus

Oy

4Kutistumishalkeilu voidaan rajoittaa periaatteessakahdella eri tavalla.

5Bregenzin taidemuseossa Itävallassa on kiiltäväksi hiottusaumaton betonilattia. Arkkitehti Peter Zumthor.

1 201038

Plastisen kutistumisen välttämiseksi on tärkeää,että betoni sitoutuu nopeasti ja hierto aloitetaanoikeaan aikaan. Hierrolla tiivistetään betonin pin-taa ja estetään veden haihtumista.

Betonin kovettumisen aikainen ja sen jälkeen ta-pahtuva kuivumiskutistuminen (pitkäaikaiskutistu-minen) on betonille tyypillinen ominaisuus, johonvoidaan vaikuttaa betonin koostumuksella. Tavoit-teena on vähentää betonissa haihtuvan veden mää-rää siten, että betoni voidaan valituilla työmenetel-millä siirtää kohteeseen, valaa ja tiivistää. Tämätarkoittaa käytännössä, että betonissa runkoaineenosuuden tulisi olla mahdollisimman suuri sekä mas-san notkeuden mahdollisimman jäykkä huomioonottaen työmenetelmät ja rakenne. Notkistavilla li-säaineilla betonissa olevan veden määrää ja samal-la kuivumiskutistumaa voidaan jossain määrin pie-nentää. Veden vähentäminen lisäaineilla lisää toi-saalta plastisen kutistuman riskiä.

Betonin lujuusluokka valitaan siten, että raken-teen halutut ominaisuudet saavutetaan. Maanva-raisissa lattioissa lujuusluokka K30 - K35 on yleen-sä riittävä. Suurempia lujuusluokkia tulisi käyttäävain erikoistapauksissa.

Markkinoilla on lisäaineita, joilla voidaan vähen-tää betonin kuivumiskutistumaa. Näillä lisäaineillavoidaan erityisesti vähentää halkeiluriskiä ensim-mäisten viikkojen ja kuukausien aikana. Lisäaineillavoidaan päästä noin 30…50 % pienempään kutis-tumaan verrattuna betoniin, jossa lisäainetta ei olekäytetty.

Betonin kuivumiskutistumaa voidaan arvioidakuvan 10 käyrästöllä.

Kuivumiskutistumisen (pitkäaikaiskutistuman)suuruuteen jälkihoidolla ei voida vaikuttaa kovin-kaan paljon. Jälkihoidolla voidaan sen sijaan vai-kuttaa ratkaisevasti ajankohtaan, jolloin kuivumis-kutistuminen käynnistyy. Lattiarakenteissa jälkihoi-dolla tulee ennen kaikkea turvata betonin riittävävetolujuus, joka on kutistumishalkeilun kannaltaratkaiseva. Jos jälkihoito lopetetaan tai sitä laimin-lyödään vaiheessa, jossa betonin vetolujuus on pie-ni, kasvaa lattian halkeiluriski merkittävästi.

Jälkihoidolla voidaan vaikuttaa lattioissa pinnanmekaaniseen kestävyyteen (iskut, kulutus).

HALKEILUN ESTÄMINENRAKENTEELLISIN KEINOINPerinteellinen keino maanvaraisten lattioiden kutis-tumisesta syntyvien muodonmuutosten ja halkeilunhallintaan on jakaa lattia kutistumissaumoin sopi-

7

6

8 9

Dyny

Oy

Dyny

Oy

Dyn y

Oy

Dyny

Oy

6 - 9Nokian Kodin Terran saumaton ja kiiltäväksi hiottu be-tonilattia on suojattu dynyPRO-käsittelyllä. Litiumsilikaat-tiaineet koventavat, tiivistävät ja suojaavat kovalle rasi-tukselle joutuvaa betonilattiaa. Ensin kovettaja-ainesumutetaan lattiaan, senjälkeen lattia hiotaan haluttuun

kiiltoasteeseen ja lopuksi pintaan levitetään 2-3 kerrostapinnan “sulkevaa” ainetta. Käsittely suojaa ja lisää pin-nan kulutuskestävyyttä, estää nesteiden imeytymistä,antaa lattiaan halutun kiillon ja helpottaa puhtaanapitoa.

1 2010 39

viin ruutuihin, jolloin kutistumisesta syntyvät muo-donmuutokset kohdistuvat saumoihin ja hallitsema-tonta halkeilua ei synny. Yleisesti käytetty kutistu-missaumojen väli on 6…9 metriä ja pyrkimyksenäon neliön- tai suorakaiteenmuotoinen ruudukko,jossa pitempi sivu on korkeintaan 1,5 x lyhyempi si-vumitta.

Jotta laattaan ei syntyisi hallitsematonta halkei-lua, tulee huolehtia seuraavista asioista– lattiassa käytettävän betoni tulee olla mahdolli-

simman vähän kutistuvaa (raekoko ≥ 16 mm,kohtuullinen lujuus K30 tai K35 ja notkeusluokkaS2…S3 tai notkistus lisäaineilla)

– tehokas jälkihoito heti, kun se on mahdollista jajälkihoidon jatkaminen, kunnes betonilla on ve-tolujuutta riittävästi vastaanottamaan kutistu-misesta syntyvät jännitykset

– mahdollisimman pieni kitka alustan ja be-tonilaatan välillä

– alustan oltava tasainen, jottei synny vaarnavai-kutusta laatan ja alustan välille

– sahasaumojen sahaus ennen kuin kutistuminenkäynnistyy ja jälkihoidon jatkaminen sahauksenjälkeen

– halkeilua ja halkeamaleveyttä rajoitetaan rau-doitteilla lattian käyttötarkoituksen mukaan

– jos halkeilusta on esteettistä haittaa, halkea-maleveys tulisi olla korkeintaan 0,3 mm

– haitallista käyristymistä voidaan rajoittaa myösraudoitteilla, jotka sijoitetaan laatan yläpintaanlaattakentän reuna-alueella oleviin kaistoihin.Laatan alapintaan sijoitetut raudoitteet lisäävätkäyristymistä

– mitoitetaan lattia kestämään kuormitukset ti-lanteessa, jossa laatan reunat ja nurkat ovatkäyristyneet

Maanvarainen laatta mitoitetaan tavanomaiseentapaan valitseville kuormituksille, taipumille ja hal-keamaleveyksille. Raudoitteina voidaan käyttää ir-totankoja, raudoiteverkkoja tai yhä yleisemminmattoraudoitteita.

Teräskuitujen käyttö maanvaraisissa teollisuus-lattioissa on yleistynyt. Kuitujen määrä on useinvarsin pieni 20…30 kg/m3. Em. kuitumäärä on riit-tämätön estämään halkeilua tai rajoittamaan hal-keamaleveyttä. Kun teräskuitujen määrä on yli 40kg/m3, sillä on merkitystä halkeilun rajoittamisenkannalta.

Käytännössä on havaittu, että kuitujen sekoittu-minen betoniin on epätasaista ja kuitujen määrä voi

vaihdella varsin suuresti. Vaihtelu voi olla � 20 %annostelutavoitteesta. Laatan rakenteiden suunnit-telussa saatua kuitumäärää tulisi kasvattaa annos-teluvaihteluiden ja sekoituksessa tapahtuvien vaih-teluiden takia.

LATTIOIDEN KÄYRISTYMINENMaanvaraisissa lattioissa laatan reunojen ja nurkki-en nousu johtuu kahdesta syystä:– kutistumaerosta betonilaatan ylä- ja alapinnan

välillä– lämpötilaerosta laatan ylä- ja alapinnan välillä

Näistä kutistumaero on yleensä merkittävin. Maan-varaisissa laatoissa käyristymistä voidaan vähentäärakenteellisin keinoin, valitsemalla mahdollisim-man vähän kutistuva betoni sekä aloittamalla teho-kas jälkihoito mahdollisimman pian valusta.

Maanvaraisissa lattioissa tavanomaisilla laatta-paksuuksilla 80…120 mm käyristymä voi olla5…20 mm olosuhteista ja rakenteesta riippuen.Käyristymisen seurauksena on usein vaurioita kutis-

Taulukko 1. Suositeltava maksimiraekoko maanvaraisissa lattioissa /5/.

Laatan paksuus, Kiviaineksen suurin raekoko, mm

mm 16 20 25 32

> 120 – – – x

80…120 (x) x x (x)

10

10Betonin pitkäaikaiskutistuman arviointi /4/.

tumis- ja liikuntasaumojen läheisyydessä. Sauma-kohtiin syntyy kohoumia tai harjanteita sekä ham-mastuksia. Lattia ei enää täytä sille asetettuja ta-saisuusvaatimuksia. Saumojen viereen ja nurkkienalueille syntyy halkeamia, kun koholla oleva laatanreunat eivät kestä kuormituksia ja halkeilevat. Lat-tian liikennöitävyys kärsii ja korjaustarve lisääntyysekä saumoja ja halkeamia joudutaan korjaamaan.

Kutistumisen ja valun onnistumisen kannaltasuositeltavat betonimassan kiviaineksen maksimi-raekoot annetaan taulukossa 1.

Maanvaraisten lattioiden valuissa betonimassansiirtoihin käytetään pumppausta. Kun betonin mak-simiraekoko on 16 mm, tulee siirtoputkiston ja/tailetkun halkaisijan olla vähintään 75 mm ja 32 mm:nmassalla 100 mm. Jos pumppauksessa käytetäänem. suositusta ohuempia putkia tai letkuja on vaa-rana putkiston äkillinen vaurioituminen ja onnetto-muusriskit.

Jälkihoitoon tarvittava aika voidaan arvioidataulukon 2 avulla.

Taulukko 2.Jälkihoidon vähimmäisajat vakiolämpötilassa normaalisti kovettuvalle betonille /2/.

Betonin Aika vuorokautta, jolloin saavutetaan Aika vuorokautta, jolloin saavutetaanlämpötila, °C 70 % nimellislujuudesta 80 % nimellislujuudesta

K30 K40 K50 K30 K40 K5010 17 15 13 26 24 2215 12 10 9 19 16 1620 9 8 7 14 12 1225 7 6 5 11 9 9

1 201040

SAUMATTOMAT LATTIATMaanvarainen betonilattia voidaan toteuttaamyös ilman kutistumissaumoja. Saumattomia lat-tioita on viime aikoina toteutettu useita ja niistäsaadut kokemukset ovat olleet pääosin myöntei-siä. Suunnitteluperiaatteena on, että kutistumi-sesta syntyvä halkeilua rajoitetaan raudoitteilla si-ten, että halkeamia ei voi paljain silmin erottaa taihalkeilua ei ole häiritsevässä määrin. Koska raken-teessa ei ole kutistumissaumoja, myös laatan käy-ristymisestä aiheutuvat ongelmat poistuvat läheskokonaan tai rajoittuvat vain lattiarakenteen reu-na-alueille. Rakenteen tavanomaista suurempiraudoitemäärä rajoittaa osaltaan käyristymistä.

Toinen tapa tehdä lattia ilman kutistumissaumo-ja on rakenteen jännittäminen rasvapunoksilla, jol-loin rakenteeseen ei synny halkeamia kutistumi-sesta eikä kuormituksista. Jännitettyjen maanva-raisten lattioiden teko on Suomessa vähäistä.

Perinteisillä tankoraudoitteilla raudoitetun sau-mattoman lattian mitoitus on esitetty julkaisussaby45 / BLY7 Betonilattiat 2002 /1/. Raudoitteidenmäärään vaikuttavia tekijöitä ovat laatan paksuus,betonin lujuus, laatan ja alustan välinen kitka sekäbetonin kutistuma. On huomattava, että raudoit-teilla ei voida vaikuttaa betonin sitoutumisen javarhaisvaiheen kovettumisen aikaiseen halkeiluun.Tähän vaikutetaan lähinnä betonin valinnalla, jälki-hoidolla ja pitämällä valuolosuhteet sellaisina, ettäveden haihtuminen betonin pinnasta on mahdolli-simman vähäistä (lämpötila, ilmavirtaukset, aurin-gon säteily, lämmittimien vaikutus jne).

Raudoitteet sijoitetaan 120 mm paksuilla ja tätäohuemmilla laatoilla yhteen kerrokseen laatanpoikkileikkauksen puoliväliin. Tätä paksummillalaatoilla raudoitteet sijoitetaan kahteen kerrok-seen. Betonin lujuus ei saa poiketa työn aikanasuunnitellusta ja lujuuden vaihtelu on pidettävämahdollisimman pienenä. Myös laatan paksuudenvaihtelut lisäävät halkeiluriskiä. Laatan paksuudenvaihtelu maanvaraisissa lattioissa on seurausta va-lualustan epätasaisuudesta. Alustan tasaisuudelletulee suunnitelmissa esittää vaatimukset ja todetatasaisuus ennen laatan raudoitusta ja valua. Mat-toraudoitteita käytettäessä asennustyön helpotta-miseksi lämmöneriste on syytä sijoittaa alemmasja mekaanisena suojana käyttää esimerkiksi kapil-laarikatkokiviaineskerrosta.

11

12

13

Cels

a St

eel S

ervi

ce O

y

11Rullattavien mattoraudoitteiden käyttö nopeuttaa maan-varaisten saumattomien betonilattioiden raudoittamista.

12Detaljikuva Hyvinkään varikkohallin pilarin irrotuskais-tasta. Lattiassa ei ole nurkan nousua. Betonilattiassa onteräshierretty sirotepinta.

13Detaljikuva valusaumasta, jossa on kutistumista estävä li-säaine/vertailubetoni. Sauma ei ole auennut. Lisäainetummentaa hieman betonin väriä.

Sepp

o Pe

trow

Sepp

o P e

trow

1 2010 41

CONCRETE FLOORS SUPPORTED ON GROUND

Concrete floors are challenging to design and implement,although technical development has taken place in bothmaterial technologies and implementation.The tendency of concrete to shrink and warp causes da-mage and makes repairing of concrete floors supportedon ground necessary quite frequently. The problems canbe eliminated or at least clearly reduced by identifyingthe causes of the problems and focusing efforts on elimi-nating the causes. Expert design and implementation ofthe work guarantees a flawless end-result. At worst,even minor negligence becomes evident already the nextday after pouring.

The use of fibre concrete has increased a lot in thefloors of industrial and commercial buildings. Floors arecommonly implemented with relatively small fibreamounts, 20-30 kg per one cubic metre of concrete, whichin many cases is inadequate to prevent cracking and war-ping and to ensure the required load-bearing capacity.The fibre amounts should be considered more carefully.

The implementation of floors without joints has be-come more common. Operating experience has beengood as a rule. The solution would seem to become moreuniversally accepted in the next few years. The disadvan-tage of jointless floors is the increase in costs, primarilydue to the increase in the amount of reinforcement.

14

KOKEMUKSIA KOEKOHTEESTASaumatonta lattiarakennetta seurattiin koeraken-tamiskohteessa Hyvinkäällä, jossa rakennettiinnoin 600 m2 suuruinen puolilämpimän varikon lattiasaumattomana rakenteena vuoden 2009 joulukuus-sa. Lattia valettiin kahtena noin 300 m2:n valualu-eena. Valujen välinen aika oli 3 vuorokautta. Toi-sessa valussa betoniin lisättiin kutistumista estä-vää lisäainetta siten, että betonireseptiä ei muiltaosin muutettu.

LATTIARAKENNE ON SEURAAVA:– pintakäsittelynä sirotepintaus, teräshierto usei-

ta kertoja laatan yli, lopputuloksena lähes kiil-tävä pinta

– 120 mm paksu teräsbetonilaatta, betoni K35,maksimirae 16 mm, notkeus S3 (notkistin 0,5 %sementin painosta)

– lämmöneriste XPS eriste 30 mm, eristeen päälläsuodatinkangas

– kapillaarikatkokiviaines 4-32 mm > 300 mm– täyttökerros ja kantava maapohja

Raudoitteena käytettiin harjaterästä 12 mm irto-tangoilla #150 mm laatan keskellä. Ohjeen by45mukaan mitoitettuna teräsmäärän tulisi olla hie-man suurempi.

Lattian valu tapahtui talvisissa olosuhteissa ra-kenteilla olevassa hallissa, jossa lämpötila oli noin15 astetta. Hallin ikkuna ja oviaukot oli suljettu ja il-mavirtauksia hallissa pyrittiin estämään mahdolli-suuksien mukaan.

Jälkihoitoon käytettiin jälkihoitoainetta, josta olihyvät kokemukset. Lattialaattaan ei syntynyt var-haisvaiheessa halkeamia.

Betonista otettiin koekappaleet kutistumamitta-uksia varten. Betonin kuivumiskutistuminen tuleearvion mukaan olemaan noin 0,7 mm/m. Kutistu-mista estävä lisäaine pienentää kutistuman luke-maan 0,5 mm/m (-28 %). Ensimmäisen kuukaudenaikana kutistuminen lisäainebetonilla oli noin 40 %pienempi kuin vertailubetonilla.

Kutistumisenestolisäainetta (1,85 % sementinpainosta, notkistinta ei käytetty) sisältävän betonintyöstettävyysominaisuudet (levitettävyys, pinnantasaus, tiivistys) olivat paremmat kuin vertailubeto-nilla, jonka työstettävyyteen oltiin myös tyytyväisiä.

Lattian halkeilua ja käyristymistä on seurattu yli

neljän kuukauden ajan. Toistaiseksi halkeilua eikäkäyristymistä ole havaittu. Halkeilun todennäköi-syys on jatkossa pieni, koska betonin kutistuminenon pääosin tapahtunut.

YHTEENVETOBetonin kutistuminen ja käyristyminen aiheuttaavaurioita ja korjaustarvetta maanvaraisiin be-tonilattioihin varsin usein. Näistä ongelmista onmahdollista päästä eroon tai ainakin niitä voidaanratkaisevasti vähentää, kun tunnetaan ongelmiensyyt ja varaudutaan syiden poistamiseen. Virhee-tön lopputulos saavutetaan asiantuntevalla suun-nittelulla ja työn toteutuksella. Pienetkin laimin-lyönnit näkyvät pahimmillaan jo valun jälkeisenäpäivänä.

Teollisuus- ja liikerakennusten lattioiden toteu-tuksessa kuitubetonin käyttö on voimakkaasti li-sääntynyt. Lattioita toteutetaan yleisesti varsinpienillä kuitumäärillä 20-30 kg/betoni-m3, joka onuseissa tapauksissa halkeilun ja käyristymisen ra-joittamisen sekä kuormituksen keston kannaltariittämätön määrä. Kuitumäärien mitoitukseen tuli-si paneutua entistä huolellisemmin.

Lattioiden tekeminen saumattomina ratkaisui-na on yleistynyt. Käyttökokemukset ovat olleetpääsääntöisesti hyviä ja todennäköisesti ratkaisuyleistyy lähivuosina. Haittapuolena saumattomis-sa lattioissa on kohonneet kustannukset, jotkajohtuvat pääasiassa raudoitteiden kasvaneestamäärästä.

LÄHDEKIRJALLISUUS:/1/ Betonilattiat 2002, by45 / BLY7, Suomen Beto-

niyhdistys ry./2/ Betoninormit 2004, by50, Suomen Betoniyhdis-

tys ry./3/ Industrigolv, rekommendationer för projekte-

ring, materialval, produktion, drift och u n d e r-håll, Betongrapport nr 13-2008, Svenska Be-tongföreningen Stockholm December 2008.

/4/ Mario Collepardi, Silvia Collepardi, RobertoTroll, Concrete mix design, 2007.

/5/ www.betoni.com

14Yleiskuva Hyvinkään saumattomasta maanvaraisesta lat-tiasta. Kuva on otettu varikkohallista noin 4 kk valun jäl-keen. Lattiassa näkyy käytöstä johtuvaa likaantumista jalumen sulamisvettä. Lattiabetonin toimittajana varikko-hallissa oli Hyvinkään Betoni Oy.

Sepp

o Pe

trow

1 20104242

Rakentamisella on tärkeä osa ilmastonmuutoksentorjuntatyössä. Kiinteistöissä käytetään 40 pro-senttia Suomessa kulutettavasta energiasta ja hii-lidioksidipäästöistämme 30 prosenttia liittyy ra-kennuksiin.

Rakentamisen EU-tason ohjaus on kohdistunutnykyisen rakennustuotedirektiivin mukaan erityi-sesti rakennusmateriaalien terveellisyyteen, turval-lisuuteen ja palokäyttäytymiseen. Tulevina vuosinarakentamisessa tulevat korostumaan myös ympä-ristökysymykset entistä laajemmin rakentamisen jarakennusten ympäristövaikutusten osalta, jopalainsäädännönkin kautta.

Tässä ilmastomuutostorjunnan trendissä on hyvämuistaa, että suunnittelulla, oikeilla materiaali-valinnoilla sekä huolellisella rakentamisella ja ra-kennuksen käytöllä vaikutetaan kaikkiin kestävänrakentamisen näkökohtiin, ympäristövaikutuksiapienentävästi.

MITÄ ON KESTÄVÄ RAKENTAMINENKestävällä rakentamisella tarkoitetaan energiate-hokasta, materiaalitehokasta, pitkäaikaiskestävää,mahdollisimman huolto- ja korjausvapaata, huolto-vapaudella saavutettavaa vähäistä haittaa käyttä-jille ja omistajille tuovaa, terveellistä ja viihtyisääsekä arvonsa monella tavoin säilyttävää rakenta-mista, jossa samalla on tarkoin huomioitu rakenta-misen elinkaarenaikainen kokonaistaloudellisuus.Elinkaarella tarkoitetaan jaksoa raaka-aineidenhankinnasta aina rakennuksen purkuun saakka.

Edellä lueteltuja kestävän rakentamisen perus-pilareita arvotettaessa on huomioitava, että raken-nuksen pitkä käyttöikä huomioiden keskeisin, oleel-lisin ja vaikutukseltaan tehokkain osa-alue ilmas-tonmuutoksen torjunnassa on rakentamisen ener-giatehokkuuden parantaminen. Uudisrakentamisenosalta rakennusteollisuus suhtautuu uusiin vuoden2010 energiamääräyksiin sekä niiden tiukentami-

KESTÄVÄ RAKENTAMINEN TORJUU ILMASTONMUUTOSTA

Pekka Vuorinen, dipl.ins.,erityisasiantuntijaRakennustuoteteollisuus RTT ry

1Rakennuksen elinkaarenaikaisista ympäristövaikutuksistamerkittävin osa muodostuu käytönaikaisesta energianku-lutuksesta. Yksittäisten rakennustuotteiden valmistuk-sesta sekä itse rakentamistapahtumasta aiheutuu vain

pieni osa kokonaisuudesta. Myös se, kuinka rakennus tek-nisiltä ja toiminnallisilta ominaisuuksiltaan vastaa kokoelinkaaren aikaisiin tarpeisiin, on merkittävää.

2Rakennustuotteen tai rakenneosan teknisen ominaisuu-den parantaminen saattaa kasvattaa valmistusvaiheenmateriaali- ja energiatarvetta sekä päästöjä, mutta pie-nentää elinkaaren aikaista ympäristövaikutusta huomat-tavasti! Esimerkkinä mallitalon kellarikerroksen U-arvonparantamisen vaikutus 60 vuoden käyttöiällä.Kuvien 1 ja 2 lähde: JOMAR - A Model for Accounting theEnvironmental Loads from Building Constructions (StØ2007).

BET1001 42-44 Kestava 14.5.2010, 16:0042

1 2010 43

seen vuonna 2012 hyvin myönteisesti sekä panos-taa sitä kautta energia- ja ilmastokuorman vähen-nystoimiin täysipainoisesti.

Jos rakennusten ympäristövaikutuksia halutaanvähentää todella, on keskeisin, merkittävin ja yli-voimaisesti haasteellisin tehtävä parantaa kiin-teistöjen käytön aikaista energiatehokkuutta. Ra-kennuskantamme uusiutuu vain 1 - 1.5 prosentinvuosivauhtia. Siksi merkittävää vähennystä senenempää energiankulutuksessa kuin hiilidioksidi-päästöissäkään ei tapahdu pelkästään rakennetta-vien uusien talojen ympäristösuorituskykyä paran-tamalla. Todellinen ongelma on olemassa oleva ra-kennuskanta.

YMPÄRISTÖVAIKUTUKSIIN VAIKUTETAANKESKEISESTI ELINKAAREN ALUSSARakennuksen elinkaaren voidaan laskea alkavanmaa-alueen hankinnasta ja päättyvän rakennuksenpurkamiseen. Merkittävimmät päätökset raken-nuksen elinkaaren pituutta ja elinkaarenaikaistakestävyyttä ajatellen tehdään suunnittelupöydällä.Toteutuksella eli käytännön rakennustyöllä onluonnollisesti oma tärkeä osansa tavoitteiden saa-vuttamisessa. Suunnittelu- ja rakennusvaiheessatehtyjä valintoja ei käyttövaiheessa voi aina enäämuuttaa tai se on kallista.

Käyttövaiheessa rakennukselle tulee tehdä tar-vittavat huolto- ja kunnossapitotoimet. Suunnitte-lijoiden tulisi suunnitelmissa kiinnittää myös tähänhuomiota ja varmistaa, että kiinteistön omistajat

ja käyttäjät ymmärtävät vastuunsa. Elinkaarenpäättyessä rakennus puretaan, materiaalit lajitel-laan sekä kuljetetaan hyödynnettäväksi ja kierrä-tettäväksi. Materiaalien uudelleen- ja hyötykäyttö,erityisesti kierrätys tulee myös huomioida elinkaa-ren aikaisissa ympäristövaikutuksissa. Neitseelli-sen materiaalin korvaaminen kierrätysmateriaalil-la säästää luonnonvaroja ja energiaa. Sekaraken-teiden kohdalla suunnitelmissa tulisi ottaa huomi-oon eri materiaalien erottelun mahdollistaminenpurkuvaiheessa ja mahdollisimman tehokas hyö-dyntäminen.

RAKENNUSTUOTTEIDEN ERILAISUUSON VAHVUUS – YMPÄRISTÖMIELESSÄKINEri rakennusmateriaaleilla niiden raaka-ainepohjaja valmistusprosessi huomioiden on erilainen ym-päristövaikutus. Rakennuksen pitkä elinkaari huo-mioiden materiaalien ja lukuisten rakennuskoko-naisuuden muodostavien eri tuotteiden omat ym-päristövaikutukset ovat tyypillisesti vain pieni osarakennuksen elinkaarenaikaisista ympäristövaiku-tuksista.

Toisaalta oikeilla materiaali- ja suunnitteluvalin-noilla on elinkaaren aikaisia ympäristövaikutuksiavähentävä vaikutus, joka voi olla monin kerroinsuurempi kuin materiaalin valmistuksen aiheutta-mat ympäristövaikutukset. Jos tekninen tai toimin-nallinenkin ominaisuus pettää ennen aikojaan, sevoi pienentää esimerkiksi energiatehokkuutta mer-kittäväksi.

3

3Rakennustuotteet toimivat osana kokonaisuutta ja vaikut-tavat näin osaltaan rakennuksen ympäristövaikutuksiin.Erittäin tärkeää ympäristövaikutusten kokonaishallinnas-sa onkin rakennustuotteiden luotettava pitkäaikaiskestä-vyys eli tuotteelle luvatun käyttöiän toteutuminen sekäteknisten ominaisuuksien säilyminen muuttumattominatai hallittuina koko käyttöiän ajan.Kuvassa Schanerlochbrücke, Dornbirn-Ebnit, Itävalta.Marte.Marte Architekten. 2005.

Mar

c Li

ns

BET1001 42-44 Kestava 14.5.2010, 16:0043

1 201044

SUSTAINABLE CONSTRUCTION ABATESCLIMATE CHANGE

Construction plays an important role in the abatementof climate change. Buildings account for 40% of thetotal Finnish energy consumption and 30% of our carbondioxide emissions are related to buildings. EU-levelguidance of construction has focused in line with thevalid building product directive particularly on thehealth effects, safety and fire behaviour of buildingproducts. In the upcoming years environmental issueswill be further emphasised in construction in terms ofthe environmental impact of construction and buildingsand also through regulatory provisions. Planning,correct material choices as well as careful building anduse of buildings will affect all aspects of sustainableconstruction to help reduce environmental impact.

Sustainable construction refers to the energy-effi-ciency, material-efficiency and long-term durability ofconstruction, and to as low-maintenance and low-repairbuildings as possible with inconvenience caused to res-idents and owners by maintenance activities minimised.The buildings must not cause any detrimental health ef-fects, they must be comfortable and retain their value inmany different respects. The total economy over the en-tire life cycle shall also be carefully taken into consider-ation. The life cycle is defined as the period that startswith the procurement of raw materials and ends whenthe building is demolished.

It should be borne in mind in the assessment of thefundamental pillars of sustainable construction that dueto the long service life of buildings, the most essentialand effective key area in the battle against climatechange is the improvement of the energy-efficiency ofconstruction. As far as new buildings are concerned, theconstruction industry looks positively on the new energyregulations of 2010, which will be further tightened in2011, and has initiated full-scale measures to reduce en-ergy and climate loads. The by far the most challengingtask in the reduction of the environmental impact of build-ings is the improvement of the energy-efficiency of build-ings during their service life.

Instead of individual material or product level analysesof the environmental impact, attention should be focusedmore comprehensively on the promotion of sustainableconstruction. Future environmental impact assessmentsshould be based on scientifically substantiated, credibleand transparent standardised methods.

Erittäin tärkeää ympäristövaikutusten kokonais-hallinnassa onkin rakennustuotteiden luotettavapitkäaikaiskestävyys eli tuotteelle luvatun käyttö-iän toteutuminen sekä teknisten ominaisuuksiensäilyminen muuttumattomina tai hallittuina kokokäyttöiän ajan.

VAIN ELINKAAREN KATTAVARAKENNUSTASON VAIKUTUSARVIOINTIHYVÄKSYTTÄVÄÄRakennustuotteet toimivat osana kokonaisuutta javaikuttavat näin osaltaan rakennuksen ympäristö-vaikutuksiin. Rakennustuotteita ei siten voi verratakeskenään yhdistämättä niitä lopulliseen käyttö-kohteeseensa, rakennukseen. Myös rakennusta-solla tapahtuvassa arvioinnissa vertailtavien tuot-teiden on oltava toiminnallisesti vastaavia eli nii-den on täytettävä samat toiminnalliset tai teknisetominaisuudet esimerkiksi lujuuden, kuormankan-tokyvyn, lämmöneristävyyden, ääneneristävyyden,kestävyyden yms. osalta. Tärkeää on sisällyttää ar-viointeihin myös rakentamisen turvallisuuteen, ter-veellisyyteen ja viihtyisyyteen liittyviä näkökohtia.

Yksittäisten materiaali- tai tuotekohtaisten ym-

päristövaikutusten (esimerkiksi hiilidioksidipäästö-jen) tarkastelun sijaan tulisi keskittyä laajemminkestävän rakentamisen edistämiseen.

Ei ole järkevää eikä perusteltua tukea lähesty-mistä, jossa tarkastelun kohteena on yksittäinenmateriaali, tuote tai rakennusosa vaan näiden muo-dostama kokonaisuus: rakennuksen koko elinkaarihuomioiden. Koko elinkaaren kattavalla tarkaste-lulla tarkoitetaan tässä ns. kehdosta hautaan -peri-aatetta. Tarkastelu ei tällöin koske pelkästään ra-kennustuotteiden valmistuksen ja rakentamisvai-heen, vaan myös rakennuksen pitkän, tyypillisestivähintään 50 mutta usein yli 100 vuoden kestoisenkäyttövaiheen ja lopulta rakennuksen purkuvaiheenympäristövaikutuksia.

Lähitulevaisuus näyttää, kuinka tärkeän osanympäristövaikutusten arviointi saa rakentamistakoskevassa lainsäädännössä. Huomioiden tavoit-teet esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunnanosalta on uskottavuuden kannalta erittäin tärkeää,että eritasoiset ympäristövaikutusten arvioinnit pe-rustuvat jatkossa tieteellisesti perusteltuihin, us-kottaviin ja läpinäkyviin standardisoituihin mene-telmiin. Tilaa harhaanjohtavalle ympäristömarkki-

noinnille tai ”viherpesulle” ei saa jäädä.On ymmärrettävä, että jonkin yksittäisen osan,

tuotteen tai materiaalin ”ekologisuus” on vain yksipieni palanen kestävän kehityksen kentässä. Pelk-kä ekologisuuteen vetoaminen ei siis sellaisenaantarjoa rakennusten pitkään elinkaareen riittävänlaajaa näkökulmaa ottaen huomioon rakentamisenmonitahoisuus sekä yhteiskunnallinen ja kansan-taloudellinen merkitys.

4Asunto Oy Helsingin Pasaatituulen uritetussa valkobetonijulkisivuissa on yhdistetty puu- ja metalliverhousosia.

Kari

Pals

ila

BET1001 42-44 Kestava 14.5.2010, 16:0044

1 20104646

JOHDANTOTavoitteet ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ovatnostaneet myös rakentamisen hiilidioksidipäästötentistä voimakkaammin esille. Onhan noin 40%maailman CO2-päästöistä peräisin rakennetustaympäristöstä. Valtaosa näistä päästöistä aiheutuurakennuksen käytöstä lämmitysenergian ja sähkönkulutuksen sekä kunnossapidon kautta, mutta myösrakentamisvaihe rakennusmateriaaleineen aiheut-taa merkittäviä määriä CO2-päästöjä.

Selvittääkseen tarkemmin rakentamisvaiheenmerkitystä rakennuksen elinkaaren aikaisiin ympä-ristökuormituksiin Consolis Technology teetti yh-teistyössä NCC:n kanssa kaksi diplomityötä Aalto-yliopiston teknillisessä korkeakoulussa (Kiinteistö-johtaminen). Tavoitteena oli saada aikaan avoinlaskentamalli rakennuksen elinkaarenaikaistenenergiankulutuksen ja CO2-päästöjen laskentaan.Diplomitöistä toinen keskittyi erityisesti betoniele-menttien valmistuksen vaikutuksiin (ConsolisTechnology) ja toinen työmaatoimintojen vaikutuk-siin (NCC). Diplomitöissä tarkasteltiin erikseen toi-mistorakennusta sekä asuinkerrostaloa.

Tässä artikkelissa käsitellään vain betoniele-menttien vaikutuksia rakennuksen elinkaaren ai-kaisiin hiilidioksidipäästöihin. Diplomityön tekijä-nä oli Aleksi Lounamaa ja työn valvojana professo-ri Seppo Junnila.

SEMENTIN CO2-PÄÄSTÖTSementti on CO2-intensiivinen materiaali. Sement-tiklinkkerin poltto tapahtuu korkeassa lämpötilassaja kuluttaa siten varsin paljon energiaa. Lisäksi se-menttiklinkkerin poltossa tapahtuu kemiallinen re-aktio, kalkkikiven kalsinointi, josta aiheutuu noin500 kg:n suuruinen CO2-päästö sementtitonnia koh-den. Kokonaisuudessaan portlandsementin CO2-päästöt ovat yleensä 700...850 kg sementtitonniakohden. Sementin CO2-päästöjä voidaan tehok-kaimmin alentaa seostamalla portlandsementtiäseosaineilla kuten masuunikuonalla ja lentotuhkal-la sekä myös kalkkikivifillerillä. Sementin valmis-tuksessa tapahtuva kemiallinen CO2-päästö palau-tuu betonin karbonatisoituessa, eli betonirakenteetsitovat itseensä hiilidioksidia. Tätä reaktiota ei ai-nakaan toistaiseksi oteta huomioon betonin LCA-laskelmissa.

Sementin arvioidaan aiheuttavan noin 5% maail-man CO2-päästöistä. Suuri osuus johtuu erityisestiKiinan ja Intian valtavasta rakentamismäärästä,Suomessa sementin osuus CO2-päästöistä on

BETONIRAKENTEIDEN MERKITYS RAKENNUKSEN ELINKAAREN AIKAISISTAHIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖISTÄ

Jouni Punkki, tekn.toht, Consolis Technology OyAleksi Lounamaa, tekn.yo., Aalto Yliopisto,Teknillinen korkeakouluSeppo Junnila, professori, Aalto Yliopisto,Teknillinen korkeakoulu

1

1Betonirakenteiden valmistuksen CO2-päästöt ovat yleen-sä luokkaa 250...350 kg betoni-m3:a kohden. Arvo on sa-maa luokkaa kuin muilla kivipohjaisilla rakennusmateri-aaleilla. Rakennusmateriaalien ekologisuuden arvioimi-

nen tulisi aina tehdä koko rakennuksen tasolla ja raken-nuksen koko elinkaari huomioiden. Kuvassa Oulun uusi vi-rastotalo on esimerkki laadukkaasta betonisesta toimis-totalosta, mutta se ei liity artikkelin tutkimukseen.

Juss

i Tia

inen

BET1001 46-49 Punkki 14.5.2010, 17:1346

1 2010 47

1,5...2%. Suomalainen sementtiteollisuus aiheut-taa noin 1 miljoonan tonnin CO2-päästöt vuosittainja lisäksi Suomessa käytetään tuontisementtiä10...20% sementin kokonaismäärästä.

BETONIN CO2-PÄÄSTÖTKiviainekset ja vesi edustavat normaalisti reilustiyli 80 tilavuus-%:a betonin raaka-aineista ja sa-malla niiden CO2-päästöt ovat hyvin alhaiset. Tästäjohtuen sementin osuus betonirakenteiden valmis-tuksen CO2-päästöistä on erittäin suuri. Yleensä60...80% betonirakenteiden valmistuksen pääs-töistä aiheutuu sementistä. Osuuteen vaikuttaamerkittävästi sementtimäärä ja -tyyppi, raudoituk-sen määrä ja laatu sekä valmistustapa ja raaka-ai-neiden ja betonin/betonituotteen kuljetusmatkat.Raudoituksen osuus betonirakenteiden CO2-pääs-töistä on yleensä 10...25% ja valmistuksessa käy-tettävän sähkö- ja lämpöenergian osuus on nor-maalisti 5...20%. Betonin valmistaminen ei vaadisinänsä paljoa energiaa, koska valmistuksessa eiole energiaintensiivisiä vaiheita.

Betonirakenteiden valmistuksen CO2-päästötovat yleensä luokkaa 250...350 kg betoni-m3:akohden. Arvo on samaa luokkaa kuin muillakin ki-vipohjaisilla rakennusmateriaaleilla. Rakennus-materiaalien ekologisuuden arvioiminen pelkäs-tään valmistuksen CO2-päästöarvon perusteellaon kuitenkin erittäin vaikeaa ja usein myös har-haanjohtavaa. Arviointi tulisi aina tehdä koko ra-kennuksen tasolla ja rakennuksen koko elinkaarihuomioiden. Lisäksi pitäisi pystyä varmistumaanettä vertailtavat materiaalit täyttävät samat toi-minnalliset vaatimukset.

RAKENNUKSEN CO2-PÄÄSTÖTBetonirakeiden osuus rakennuksen elinkaaren ai-kaisista CO2-päästöistä riippuu olennaisesti useis-ta tekijöistä, joista tärkeimpiä ovat betonirakentei-den määrä sekä rakennuksen käytönaikainen ener-giankulutus.

Lounamaa (2010) analysoi diplomityössään be-tonielementtien merkitystä toimistorakennuksenja kerrostalon elinkaaren (50 v) aikaisiin ympäristö-kuormituksiin. Tämänhetkisillä energian kulutusta-soilla ja energian päästöprofiileilla rakentamisvai-heen osuus elinkaaren aikaisista (50 v) CO2-pääs-töistä oli toimistorakennuksella 12% ja asuinker-rostalolla 9%. Käyttövaiheen vastaavat arvot oli-vat 84% ja 88%. Betonielementtien osuus elinkaa-ren aikaisista CO2-päästöistä oli toimistorakennuk-

sessa noin 3% ja kerrostalossa 4%. Arvot vahvis-tavat käyttövaiheen dominoivan roolin rakennuk-sen ympäristökuormitusten kannalta. Kuvassa 2 onesitetty toimistorakennuksen CO2-päästöjen jakau-tuminen elinkaaren eri vaiheisiin ja rakentamisvai-he on edelleen jaettu betonielementtien, muidenrakennusmateriaalien sekä työmaatoimintojenkesken.

Käyttövaiheen rooli tulee selkeästi myös työnherkkyystarkastelussa, joissa verrattiin eri tekijöi-den parantamisen vaikutuksia elinkaaren aikaisiinCO2-päästöihin (kuva 3). Rakennuksen lämmitys- jasähkönenergian kulutuksen vähentämisellä on erit-täin voimakas vaikutus elinkaaren aikaisiin CO2-päästöhin, kun taas betonissa käytettävän semen-tin tai teräksen vaikutukset ovat minimaalisia.

3Kuvassa sähkön kulutuksen, lämmitysenergian kulutuk-sen, sementin ja teräksen ympäristökuormitusten alenta-misen vaikutukset toimistorakennuksen elinkaaren aikai-siin CO2-päästöihin (Lounamaa 2010).

Vaikutus rakennuksen elinkaaren aikaisiin CO2-päästöihin

Vähennys kulutuksessa / ominaispäästössä

2

CO2 - Toimistorakennus - 50 v

Betonielementit: 2,9 %

Käyttövaihe: 83,9 %

Huolto jakunnossapito: 3,6 %

Purku: 0,4 %

Muutrakennusmateriaalit:

8,2 %

Rakentamisvaihe:12,2 %

Työmaatoiminnot:1,1 %

2Toimistorakennuksen CO2-päästöjen jakautuminen raken-nuksen elinkaaren vaiheisiin. Rakentamisvaihe on jaettubetonielementtien, muiden rakennusmateriaalien sekätyömaatoimintojen kesken (data: Lounamaa 2010).

3

Muu

tos

rake

nnuk

sen

CO2-p

ääst

öiss

ä

Terästen ympäristökuormitusSementin ympäristökuormitusLämmitysenergian kulutusSähkön kulutus

BET1001 46-49 Punkki 14.5.2010, 17:1347

1 201048

ydinvoimalla sekä myös tuuli-, bio- ja aurinkoener-gialla. Nykyisellään Suomen keskimääräinen säh-kön CO2-päästö on eurooppalaista keskitasoa jamonikertainen verrattuna esimerkiksi ruotsalaiseentai saati norjalaiseen sähköön.

Lounamaa teki laskelman jossa oletettiin tapah-tuvat ylläesiteltyjä muutoksia rakennuksen energi-ankulutuksessa sekä energian CO2-profiilissa. Seu-raavat muutokset oletettiin tapahtuvan:– Rakennuksen lämmitysenergian kulutus laskee

arvoon 25 kWh/m2 * a (passiivitalon energianku-lutus).

– Sähköenergian kulutus laskee 20%.– Rakennuksen jäähdytysenergian kulutuksessa tai

lämpimän käyttöveden aihauttamassa energian-kulutuksessa ei oletettu tapahtuvan muutoksia.

– Rakennuksen lämmitysenergian CO2-päästöt las-kevat kolmasosaan nykyisistä (oletettu että siirry-tään maalämpöön kaukolämmön sijaan).

– Sähköenergian CO2-päästöt oletaan puolittuvannykyisestään.

– Betonielementtien osalta odotetaan tapahtuvan10% kehitys sementin ja teräksen käyttömääris-sä sekä valmistuksen energiankulutuksessa.

– Muiden rakennusmateriaalien osalta ei oletetatapahtuvan muutoksia (oletetaan että esim. läm-möneristeiden valmistuksessa tapahtuva kehityskompensoituu eristeiden lisääntyvällä käytöllä).

– Sementin CO2-päästön oletaan alenevan arvoon620 kg/tn.

– Betonielementtien valmistuksessa tarvittavansähköenergian CO2-päästöt vähenevät 50%(sama kuin rakennuksen osalta), mutta energianosalta vähennyksen oletaan olevan vain 35%.

Lounamaan laskelmien mukaan vuonna 2020 uu-den toimistorakennuksen kokonaispäästöt voisi-vat tippua nykyisestä 3500 kg:sta noin 1300kg:aan rakennuksen brutto-m2 kohden (kuva 4).Merkittävin muutos tapahtuu rakennuksen käy-tönaikaisissa CO2-päästöissä, jotka vähenevät lä-hes neljäsosaan verrattuna nykytasoon. Rakenta-misvaiheen CO2-päästöt alenevat laskelmassanoin 8%. Kuvassa 5 on esitetty hiilidioksidipäästö-jen jakautuminen rakennuksen elinkaaren eri vai-heisiin. Vaikka rakentamisvaiheen absoluuttisetpäästöt alenivat laskelmassa, niiden suhteellinenosuus kasvaa merkittävästi käyttövaiheen CO2-päästöjen pudottua. Näin rakentamisvaiheenosuus nousisi vajaaseen 30%:iin nykyisestä12%:sta. Samalla myös betonielementtien osuus

CO2-p

ääst

öt (k

g/br

m2 )

Purku

Huolto ja kunnossapito

Käyttövaihe

Rakentamisvaihe

Rakennuksen elinkaarenaikaiset CO2-päästöt

Nykytaso Skenaario 2020

Betonielementit: 6,1 %

CO2 - Toimistorakennus - 50 vSkenaario

Käyttövaihe: 60,3 %

Huolto jakunnossapito: 8,9 % Purku: 1,1 %

Muutrakennusmateriaalit:

21,6 %

Työmaatoiminnot:1,1 %

Rakentamisvaihe:29,7 %

4Rakennuksen elinkaarenaikaiset CO2-päästöt elinkaareneri vaiheissa. Nykytaso ja laskennallinen skenaario 2020ovat esitetty erikseen. Toimistorakennus Etelä-Suomessa,tarkastelujakso: 50 v (Lounamaa 2010).

5Toimistorakennuksen CO2-päästöjen jakautuminen raken-nuksen elinkaaren vaiheisiin skenaario 2020:ssä. Raken-tamisvaihe on jaettu betonielementtien, muiden raken-nusmateriaalien sekä työmaatoimintojen kesken (data:Lounamaa 2010).

6Tämänhetkisillä energian kulutustasoilla ja energianpäästöprofiileilla rakentamisvaiheen osuus elinkaaren ai-kaisista (50 v) CO2-päästöistä oli toimistorakennuksella12%. Käyttövaiheen vastaava arvo oli 84%. Betoniele-menttien osuus elinkaaren aikaisista CO2-päästöistä olitoimistorakennuksessa noin 3%. Arvot vahvistavat käyt-tövaiheen dominoivan roolin rakennuksen ympäristökuor-mitusten kannalta.Kuvassa Arkkitehtitoimisto SARCin suunnitteleman Oulunvirastotalon betonielementtijulkisivua. Elementit on val-mistanut Rajaville Oy. Kohde on valmistunut vuonna 2009.

4

5

SKENAARIO 2020Kuten edellä on esitetty, betonirakenteiden osuusrakennuksen elinkaaren aikaisista CO2-päästöistäon nykyisellään varsin pieni, luokkaa 3...4%. Tämänosuuden voidaan kuitenkin olettaa muuttuvan seu-raavan noin 10 vuoden aikana, käyttövaiheen pääs-töt vähenevät merkittävästi ja sitä kautta rakenta-misvaiheen päästöjen suhteellinen osuus kasvaa.Tämän muutoksen taustalla on kaksi selvää muu-tostrendiä:1. Rakennusten energiankulutus alenee

merkittävästi2. Energia muuttuu vähitellen vähähiilisemmäksi

Uudisrakennusten lämmitysenergian kulutus vähe-nee merkittävästi jo vuoden 2010 sekä seuraavanrakennusmääräysten muutosten kautta. Lisäksikiinnostus matalaenergia- ja passiivitalo-tasoa koh-taan kasvaa jatkuvasti. Vuonna 2020 valtaosa uu-disrakennuksista tehtäneen passiivitasoisena. Kokorakennuskannan energiankulutus vähenee huomat-tavasti hitaammin kannan hitaan uusiutumisenvuoksi.

Myös energia, erityisesti sähköenergia, muuttuukoko ajan vähähiilisemmäksi. Kivihiili korvautuu

BET1001 46-49 Punkki 14.5.2010, 17:1348

1 2010 49

CONTRIBUTION OF CONCRETE STRUCTURES TOCARBON DIOXIDE EMISSIONS DURING THE LIFECYCLE OF A BUILDING

The goals for restraining climate change have broughtalso carbon dioxide emissions from the construction tra-de more into the limelight. After all, the built-up environ-ment is responsible for some 40% of global CO2 emissi-ons. The emissions are primarily caused by the use ofbuildings, i.e. the consumption of heating energy andelectricity, as well as by building maintenance activities,but the construction phase including building materialsalso contributes significantly to CO2 emissions.

The manufacture of concrete structures causes rela-tively large amounts of CO2 emissions, particularly due tothe high CO2 emissions of cement. The operationalphase, however, plays a dominant role during the lifecycle of a building, with the contribution of e.g. the CO2emissions of concrete structures being only 3...4% oftotal emissions during the life cycle. Real possibilities torestrain the CO2 emissions of a building will for a longtime still be found in the reduction of the energyconsumption of the building, not in building materials.

The relative share of the construction phase will in-crease as the share of the operational phase decreases.CO2 emissions at the operational phase are reduced byboth lower energy consumption and the use of less car-bon-internsive energy. The share of the construction phasecan theoretically be assumed to increase to ca. 30% oftotal CO2 emissions during the life cycle, but theoperational phase will still remain the major contributor toCO2 emissions. However, the inevitable incrase in theshare of the construction phase means that manufacturersof building materials as well as builders must focus moreefforts on finding solutions to restrain CO2 emissions.

kasvaisi nykyisestä vajaasta 3%:sta reiluun6%:iin.

Samassa yhteydessä tehtiin myös laskelma jossakäyttövaiheen muutokset olivat edelläesitettyjenmukaisia, mutta rakentamisvaiheessa ei oletettutapahtuvan mitään muutoksia. Ainoastaan sähkönCO2-profiilissa tapahtuvat muutokset oletettiin ta-pahtuvan myös rakennusmateriaalien valmistuk-sessa. Näin rakentamisvaiheen osuus kasvoi31%:iin ja betonielementtien osuus reiluun 7%:iin.

Skenaario 2020:ssa käytetyt olettamukset ener-giankulutuksen vähentymisestä sekä myös energi-an CO2-päästöjen kehittymisestä vaikuttavat aina-kin tämänhetkisen käsityksen valossa aika äärim-mäisiltä tilanteilta. Toki kehitys voi olla nopeam-paakin kuin tällä hetkellä yleisesti oletetaan, muttaon myös hyvinkin todennäköistä, että esitettyjäolettamuksia ei tulla saavuttamaan. Siten ylläesite-tyt laskelmat edustavat oletettua ääritilannetta.

YHTEENVETOBetonirakenteiden valmistus aiheuttaa varsin run-saasti CO2-päästöjä johtuen lähinnä sementin kor-keista CO2-päästöistä. Rakennuksen elikaarta tar-kasteltaessa käyttövaihe on kuitenkin erittäin do-minoiva vaihe ja siten esimerkiksi betonielement-tien osuus rakennuksen elinkaaren aikaisista CO2-

päästöistä on luokkaa 3...4%. Rakennusmateriaali-en sijaan todelliset mahdollisuudet vaikuttaa ra-kennusten CO2-päästöjen vähentämiseksi löytyvätvielä pitkään rakennuksen energiankulutuksenalentamisesta.

Rakentamisvaiheen suhteellinen osuus tuleekasvamaan, kun käyttövaiheen osuus pienenee.Käyttövaiheen CO2-päästöihin vaikuttaa vähentä-västi sekä rakennusten energiankulutuksen vähen-tyminen sekä energian muuttuminen vähähiilisem-mäksi. Laskennallisesti rakentamisvaiheen osuu-den voidaan olettaa kasvavan noin 30%:iin elikaa-ren aikaisista CO2-päästöistä, mutta edelleenkinkäyttövaihe säilyy reilusti suurimpana CO2-päästö-jen aiheuttajana. Rakentamisvaiheen osuudenväistämätön kasvu tarkoittaa kuitenkin sitä, ettärakennusmateriaalien valmistajien sekä myös ra-kentajien on entistä ponnekkaammin haettava rat-kaisuja CO2-päästöjen vähentämiseksi.

Lisätietoja:Lounamaa, A. 2010. CO2-Emissions during the lifecycle of Apartments and Office buildings – effectsof precast concrete elements. Master’s thesis.Aalto University, Teknillinen korkakoulu, Kiinteis-töjohtaminen. 80 s.

Juss

i Tia

inen

6

BET1001 46-49 Punkki 14.5.2010, 17:1349

1 20105050

Rakennusalan suunnittelumenetelmät ovat muuttu-massa rakennusten tietomallien käytön yleistyes-sä. Suunnittelun työkalujen kehittyessä syntyymuutospaineita myös muihin totuttuihin toiminta-tapoihin ja käytäntöihin. Tietomallien käyttöä ontutkittu ja ohjeistettu muutamissa kansallisissa tie-tomallintamista käsitelleissä hankkeissa. Näissähankkeissa on myös laadittu ohjeita mallien sisäl-löstä suunnittelun eri vaiheissa. Erityisesti ele-menttirakentamiseen suunnattua ohjetta ei kuiten-kaan ole olemassa.

Elementtirakentamisessa haasteita aiheuttavatsuunnitteluosapuolten suuri määrä, jolloin aikatau-lutuksen ja suunnittelun yhteensovittamisen merki-tys korostuu.

Tämä artikkeli on laadittu diplomityön, HarmanenM. ”Betonielementtikohteiden tietomallipohjainensuunnitteluprosessi” pohjalta, jonka tarkoituksenaoli päivittää betonielementtirakentamisen suunnit-telunprosessin ohjeistusta vastaamaan mallintami-sen vaatimuksia. Erityisesti työssä käsiteltiin tuote-osakauppojen vaikutusta tehtäväjakoon ja aikatau-lutukseen. Lisäksi työssä pyrittiin selkeyttämäänvastaavan rakennesuunnittelijan ja elementtisuun-nittelijan välistä työnjakoa.

Elementtisuunnittelun aikataulutusta on käsiteltyuseissa diplomityön lähteissä. Vuonna 2009 julkais-tussa Betonivalmisosatoimitusten toimintamalli-ohjeessa on esitetty perinteisen suunnittelu-raken-tamis-prosessin valmisosatoimituksen aikataulu-tus, taulukko 1. Tämä aikatauluohje pätee myös tie-tomalleille, joskin tietomallista saatavien määrä- javalutarvikeluetteloiden avulla, voidaan varsinaistenelementtikuvien lähettämistä tehtaalle siirtää myö-hemmäksi.

ERI VAIHEIDEN TIETOMALLITTietomallien nimet ja määritelmät ovat muuttuneetja tarkentuneet ajan myötä. Tästä esimerkkinä onmm. termi tietomalli, jonka synonyyminä aiemminkäytettiin tuotemallia. Nykyisin tuotemallilla tarkoi-tetaan tietomallia, jossa rakennusosat on määritel-ty tietyn valmistajan tuotteilla. Senaatti-kiinteistö-jen tietomallinnusohjeessa mallien sisällöt on mää-ritelty mallin nimen ja hankkeen vaiheen kautta. Tä-män sisällön määrittelyn kannalta onkin tärkeä tie-tää, mikä tietomalli liittyy mihinkin hankkeen vai-heeseen. Taulukossa 2 on esitetty tutkimuksessakäytetyt tietomallien nimet jaoteltuna toimijan jahankkeen vaiheen mukaan.

BETONIELEMENTTIKOHTEIDEN TIETOMALLIPOHJAINEN SUUNNITTELUPROSESSI

Mikko Harmanen, tekn.kand.Ramboll Finland Oy

Tietomallitrakennusprosessissa Arkkitehti Rakennesuunnittelija TATE-suunnittelija Urakoitsija /

toimittaja

Hankesuunnittelu(korjauskohde)

Vaatimusmalli(Inventointimalli)

Vaatimusmalli(Inventointimalli)

Vaatimusmalli(Inventointimalli)

Ehdotussuunnittelu Massa-, tilaryhmä-, tilamallit

Tilavarausmalli Tilavarausmalli

Yleissuunnittelu Alustavarakennusosamalli

Alustavarakennemalli

Alustavajärjestelmämalli

Alustavatuotantomalli

Hankintoja palvelevasuunnittelu

Rakennusosamalli -hankinnat

Rakennemalli -hankinnat

Järjestelmämalli -hankinnat

Tuotantomalli

Toteutussuunnittelu Rakennusosamalli -toteutus

Rakennemalli -toteutus

Järjestelmämalli -toteutus Tuotantomalli

Rakentaminen Toteumamalli Toteumamalli Toteumamalli Tuotantomalli

Taulukko 2. Tietomallien nimet jaoteltuna toimijan ja hankkeen vaiheen mukaan.

Taulukko 1. Valmiosatoimituksen aikataulutus

(viikkoa ennentoimituksen aloitusta)

– valmisosien tarjouspyyntö 13 - 18– toimitussopimus 10 - 15– valmisosasuunnittelun aloituskatselmus / aloituskokous, 12 - 14

alustava työmaasuunnitelma– suunnittelun lähtötiedot 9 - 14– valmisosasuunnittelun aikataulu ja aloitus 9 - 13– tieto erikoismateriaaleista ja erikoiskuljetuksista 8 - 10– elementtikaaviot 8 - 9– punossuunnittelu, koe-elementit, muut ennakkokokeet 6 - 7– mallielementin katselmus 5 - 6– valmistuskuvat lohkoittain ja valmistuksen aloitus, 4 - 6

karkea asennusaikataulu– elementtien asennusaikataulu lohko- / kerrostarkkuudella 3 - 4– asennustyön aloituskokous työmaalla 1 - 2

BET1001 50-53MikkoHarmanen 14.5.2010, 16:1750

1 2010 51

Esitetyt mallien nimet ovat pääosin samat kuinSenaatti-kiinteistöjen ohjeistuksessa. Jaottelustapoikkeavat rakennesuunnittelijan mallit, joissa tie-tomallin nimi on vaihdettu rakennusosamallista ra-kennemalliksi. Tällä jaottelulla pyritään välttämäänarkkitehdin ja rakennesuunnittelijan mallien se-kaannusta ja tuomaan selkeästi esiin mallien sisäl-tö jo tietomallin nimessä. Tätä rakennesuunnitteli-jan mallin nimeämistapaa on käytetty myös ProIT-hankkeessa.

ELEMENTTIEN TUNNUKSETElementtivalmistaja tarvitsee tietoa elementeistätuotannonsuunnitteluun ja rakentaja asennuksensuunnittelua varten, elementtisuunnittelijan työnollessa vielä kesken. Lisäksi elementtien sarjatuo-tannon kannalta on tärkeää, että samanlaisista ele-menteistä on vain yksi valmistuspiirustus, jossakerrotaan valmistettavien elementtien lukumäärä.Lisäksi se, että samanlaisista elementeistä laadi-taan vain yksi valmistuspiirustus, vähentää myössuunnittelijan työtä.

Elementtien asennus ja valmistus voidaan suun-nitella karkeasti, kun elementeistä tiedetään tyypitja sijainnit. Toteutuksen suunnittelu voidaan tehdätarkemmin, kun kullekin elementille annetaan omayksilöllinen tunnus.

Tuotannonsuunnittelun ja -ohjauksen kannaltaonkin perusteltua käyttää elementeillä ns. kaksois-numerointia. Tällöin elementille annetaan yksilölli-nen tunnus ja detaljoinnin valmistuttua piirustuk-sen numero. Piirustuksen numeroa ei siis voida an-taa, ennen kuin suunnittelu on täysin valmis ja tie-detään, mitkä elementit ovat täsmälleen samanlai-sia. Piirustuksen numero on sama kaikille saman-laisille elementeille.

Valmistuspiirustuksessa mainitaan kyseisen ele-mentin valmistusmäärä sekä valmistettavien ele-menttien yksilölliset tunnukset. Yksilöllinen tunnusvoidaan antaa elementille jo sen luonnin yhteydes-sä, jolloin sitä voidaan käyttää elementin tunnista-miseen läpi koko suunnittelu-, valmistus- ja toteu-tusprosessin ajan. Diplomityössä on esitetty peri-aatteet yksilöllisen tunnuksen ja piirustuksen nu-meron määrittämiseksi käytännössä.

Lopullisessa elementtikaaviossa esitetään ele-menttien tunnusten lisäksi piirustusnumerot, ku-ten kuvassa 1.

Piirustusnumeroiden käytön etuna on myös se,että työmaalla saman piirustusnumeron omaaviarakennusosia voidaan tarvittaessa asentaa ristiin.

Kaaviosta nähdään, että esimerkiksi pilarit ja osaontelolaatoista on samanlaisia.

TUOTESOSAKAUPPAMALLITBetonielementtirunkojen tuoteosakaupat mahdol-listavat nopeamman rakentamisen aloittamisensekä koko rungon optimoinnin yksittäisten raken-nusosien sijaan. Haasteena ovat tällöin rungon tuo-teosasuunnittelun sovittaminen muuhun rakenne-suunnitteluun sekä runkoon vaikuttavien hankinto-jen aikataulutus. Kuvaan 2 on koottu ja uudelleenryhmitelty sekä nimetty Valmisosarakentaminen-ohjeiston mukaiset elementtitoimitusten mallit. Uu-delleen nimeämiseen päädyttiin, koska aiemmattuoteosakauppamallien nimet eivät olleet kovin sel-keitä, eivätkä ne kertoneet riittävästi kaupan sisäl-löstä. Uusin termien pyrkimyksenä on välittää luki-jalle tieto tuoteosakaupan ajankohdasta ja kaupanpohjana toimivien suunnitelmien tasosta.

Tuoteosakaupoissa elementtisuunnittelua teh-dään yhtä aikaa muiden alojen toteutussuunnitte-lun kanssa. Tämä suunnittelun limittyminen mah-dollistaa suunnittelun kokonaisajan lyhentymisenja elementtien asennustyön aikaistamisen. Toisaal-ta elementtisuunnittelun aloittaminen varhaisessavaiheessa asettaa tiettyjä vaatimuksia muille suun-nitelmille ja hankinnoille. Esitetyille elementtikaup-

pamalleille on diplomityössä laadittu tehtävä- jatoimintokaaviot, joissa osoitetaan tehtävien kytkey-tyminen toisiinsa ja periaatteellinen aikataulutus.

Tuoteosakaupoissa perinteinen rakenne- ja ele-menttisuunnittelun välinen työnjako ei toimi, sillätuoteosatoimittaja vastaa toimituksensa suunnitte-lusta, johon usein kuuluu myös tavallisesti vastaa-valle rakennesuunnittelijalle kuuluvia tehtäviä. Ra-kentamismääräyskokoelman mukaisesti rakentei-den pääsuunnittelijalle kuuluu vastuu rakenteelli-sen kokonaisuuden toimivuudesta.

Tehtyjen tutkimusten pohjalta havaittiin, ettähankkeeseen parhaiten soveltuva tuoteosakauppa-malli voidaan määrittää jo hankkeen alussa raken-nustyypin mukaan. Rakennus, jonka runko on avoin,soveltuu parhaiten ehdotussuunnitteluvaiheen jäl-keen tehtävään rakennekauppaan. Yleissuunnitte-luvaiheen jälkeen tehtävä rakennekauppa soveltuuparemmin asuinrakentamiseen.

Kaikkien elementtikauppamallien kannalta ontärkeää, että rakennuksen runkoon vaikuttavat mer-kittävät hankinnat tehdään riittävän aikaisin, jottanäiden vaikutukset voidaan ottaa huomioon rungonsuunnittelun kannalta oikea-aikaisesti. Tällaisiahankintoja ovat esimerkiksi hissit, portaat, väestön-suojat ja julkisivujärjestelmät. Myöhässä tehdythankinnat lisäävät uudelleensuunnittelua ja aiheut-

1Esimerkki lopullisesta elementtikaaviosta, jossa on käy-tetty kaksoisnumerointia. Samanlaiset elementit saavatsaman piirustusnumeron.

BET1001 50-53MikkoHarmanen 14.5.2010, 16:1751

1 201052

tavat kiirettä toteutussuunnitteluvaiheessa.Tuoteosakaupoilla ja tietomallipohjaisella suun-

nittelulla voidaan päästä eroon betonirungon ta-vanomaisista suunnittelu- ja valmistusprosessinongelmakohdista. Lisäksi tuoteosakauppa tukeeuusien rakenneratkaisujen kehittämistä ja suurem-pien kokonaisuuksien optimointia sekä yhdessätietomallipohjaisen suunnittelun kanssa takaa vir-heettömämmät suunnitelmat.

Eri tuoteosakauppavaihtoehdot samoin kuinmuukin diplomityön ydinsisältö löytyy nettisivuiltawww.elementtisuunnittelu.fi.

TIETOMALLINNUSRakennuksen rungon suunnittelussa mallintami-seen käytettävä työn määrä kasvaa merkittävästisuunnitteluprosessin edetessä ja tietomallin tark-kuuden kasvaessa. Karkean mallin teko on nopeaaja samanaikaisesti suunnittelun alussa tehtävilläpäätöksillä on suuri taloudellinen vaikutus. Hank-keen alussa ja suunnittelusopimuksia tehtäessä tu-leekin tarkoin määritellä, mitä kukin mallintaa jamikä mallien tarkkuus on missäkin vaiheessa. Sa-moin tulee määritellä mallien luovutuksen periaat-teet tilaajan ja muiden toimijoiden käyttöön.

Tietomallipohjaisen suunnittelun yksi merkittäväero tavanomaiseen piirtämiseen perustuvaan suun-nittelutapaan on se, että mallinnettaessa tarvitta-vat piirustukset on mahdollista laatia vasta kunkinsuunnitteluvaiheen lopuksi.

Tietomallipohjaisessa suunnittelussa suunnitte-lun aikana tuotettu tieto tulisi pitää mahdollisim-man korkeatasoisessa muodossa. Tällä tarkoite-taan sitä, että suunnittelussa tuotettua tietoa ei olejärkevää tulostaa paperilla vain kopioitavaksi uu-delleen toiseen tietojärjestelmään. Tiedonsiirrosta

2Elementtikauppamallien jaottelu hankinta-ajankohdanperusteella.

tulee ensisijaisesti pyrkiä automatisointiin, jollavoidaan lisätä tehokkuutta ja vähentää inhimillisiävirheitä. Suurin hyöty saadaan, kun mallintaminenaloitetaan jo hankkeen alussa ja jatketaan loppuunasti. Tuotantoa varten suunnitelmia voidaan tulos-taa myös paperille, mikäli näitä tietoja ei enää tä-män jälkeen muunneta takaisin digitaaliseen muo-toon. Tietomalleja voidaan hyödyntää tuotannossaja työmaalla laatimalla tuotantomalleista auto-maattisia luetteloita halutuista asioista.

Työssä käytettyjen aineistojen ja käytyjen kes-kustelujen perusteella todettiin, että esimerkiksitaloteknisten reititysten yhteensovitus elementti-suunnitteluun ja lopullinen reikäsuunnittelu voitai-siin nykyään tehdä pelkästään tietomalleilla. Mi-toitettujen reikäpiirustusten laatiminen on tieto-malleja käyttävien suunnittelijoiden välillä tätentarpeetonta.

YHTEISTYÖTyössä tehdyt havainnot vahvistavat näkemystä,jonka mukaan rakenne- ja taloteknisten järjestelmi-en suunnittelijat on otettava mukaan jo ehdotus-suunnitteluun. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksierillisin ehdotusvaiheen kattavin konsulttisopimuk-sin. Ehdotussuunnitteluvaiheen jälkeen voidaantehdä loppusuunnittelua koskevat sopimukset sa-mojen tai eri konsulttien kanssa.

Rakennuksen suunnittelussa kullakin suunnitte-lijalla on omat tehtävänsä. Näiden tehtävien suo-rittaminen vaatii suunnittelijalta jatkuvaa yhteis-työtä muiden hankkeen osapuolien kanssa. Kult-tuurista, jossa lähtötietoja odotetaan ja omia suun-nitelmia pantataan viimeiseen asti, päästään eroonottamalla hankkeissa käyttöön pakolliset määrä-ajoin pidettävät mallikatselmukset. On hyvä huo-mata, että aito osapuolten välinen yhteistyö edel-lyttää sitä, että kaikilla toimijoilla on koko suunnit-teluprosessin ajan varattuna resursseja suunnitte-lun eteenpäinviemiseksi.

Diplomityössä ehdotetaan tietomallien viikoit-taista jakamista esimerkiksi internetpohjaisten tie-tomallipalvelimien kautta. Tällöin tietomallipohjai-nen suunnittelu ja pakolliset mallikatselmukset pa-rantavat suunnitelmien yhteensopivuutta ja laatua,koska ongelmakohdat ratkeavat aiemmin.

Lisäksi suunnittelu tulisi selkeästi jakaa tehtävä-luetteloissa esitettyjen vaiheiden mukaisesti niinaikataulultaan kuin tehtäväsisällöltään. Tällöinsuunnittelun etenemistä pystytään seuraamaan tar-kemmin selkeiden välitavoitteiden avulla.

BET1001 50-53MikkoHarmanen 14.5.2010, 16:1752

1 2010 53

BUILDING INFORMATION MODEL-BASEDDESIGNING PROCESS OF PRECAST CONCRETESTRUCTURES

The design processes in the building trade are trans-forming as building information models (BIMs) arebecoming more and more widely used. The evolution ofengineering tools creates an increased pressure forchange in other customary methods and practices aswell. Various national projects have conducted researchon BIMs and given directions with regard to their use.These projects have also provided guidelines on thecontents of BIMs in different phases of the designprocess. However, instructions meant specifically toprecast concrete building do not exist. Challenges inprecast concrete building include scheduling, whichbecomes more challenging in precast concrete buildingdue to the large number of engineers involved.

The purpose of this study is to update the instructionson precast concrete building to better fit therequirements of modelling. In particular, the study dealswith the effect that construction element purchases haveon task allocation and scheduling. Furthermore, one ofthe central aims of the study is to clarify the distributionof work between the structural engineer and the precastconcrete engineer in BIM-based design.

The study uses as material literature dealing with pre-cast concrete engineering, the general building processand building information models. The members of the the-sis seminar group as well as other professionals from thebuilding trade have guided the progress of this study. Thestudy also briefly examines how different fields of designcan contribute to BIM-based design. This part of the studyis essential initial data for other sections of the study, asthe aim is to prepare the instructions in a way that it ispossible to use them with software that is currently beingused in the industry.

The construction element purchases of precast con-crete frames makes it possible to begin building fasterand enables the optimising of the entire frame insteadof optimising every building element separately. Thechallenges that arise from this include fitting in the con-struction element engineering with the rest of structuralengineering process and the difficulties in schedulingthe other acquisitions that affect the precast concreteframe.

In BIM-based design, the work of the planning grouptypically begins earlier than usual so that the advantagesintroduced by BIMs can be utilised to their full potential.In general, the more engineers and doers use BIMs, thebetter BIM-based design works, as the advantages ofmodelling will benefit the entire building process insteadof merely one single design field.

MALLINNUS SÄÄSTÄÄ AIKAATavanomaisessa rakentamisprosessissa on erittäintärkeää ottaa huomioon se, että urakoitsijan valin-nan ja rakennustöiden alkamisen väliin jää riittä-västi aikaa elementtisuunnittelulle. Asia on huomi-oitava jo hankkeen yleisaikataulua laadittaessa.Ongelma on korostunut hankkeissa, joissa vain ele-menttisuunnittelu on tehty mallintamalla, koska täl-löin elementtisuunnittelija joutuu luomaan tieto-mallinsa tyhjästä.

Aikataulutuksen pelivaroihin ei mallipohjainensuunnittelu tuo suoranaista parannusta. Välillisestiparannusta saadaan tähänkin tietomallien tarjotes-sa entistä parempia työkaluja rakennushankkeenaikataulutukseen ja hallintaan.

Tietomallipohjaisessa suunnittelussa element-titoimitusta voidaan aikaistaa, kun elementtisuun-nittelu porrastetaan karkeaan ja lopulliseen vai-heeseen. Aikaistus voidaan tehdä normaaleille te-räsbetonielementeille. Jännebetonielementtiensuunnittelu tulee edelleen aikatauluttaa totutullatavalla punossuunnittelun ja tuotannon yhdistämi-sestä johtuen. Esitetyssä mallissa säästyvä aikaon noin kolme viikkoa. Laaditussa toimintamallis-sa suunnitteluun käytettävä kokonaisaika voidaanpitää edelleen samana. Hyöty perustuu siihen,että tietomallista voidaan helposti tulostaa luette-loita ja viedä alustavia tietoja elementtitoimitta-jan tuotannonohjausjärjestelmään. Lopullisia val-mistuskuvia tarvitaan tällöin vasta elementtienvalmistukseen.

Kaiken kaikkiaan tietomallipohjainen suunnitteluon jo nykyisellään parantanut merkittävästi suun-nittelun laatua. Laaditussa diplomityössä pyrittiinkehittämään, selkeyttämään ja tuomaan uusia käy-täntöjä rakennusten ja erityisesti betonielementti-kohteiden suunnitteluun.

LÄHDE:– Harmanen M. Betonielementtikohteiden tieto-

mallipohjainen suunnitteluprosessi. Diplomi-työ. TTY. 2010.

ELEMENTTISUUNNITTELU.FI -SIVUT

Betonielementtirakentamisen ohjeistus uudiste-taan eurokoodien mukaiseksi vv. 2009 - 2010.

www.elementtisuunnittelu.fi -sivut avattiin al-kuvuodesta 2010. Sivut täydentyvät vuoden 2010aikana kuukausittain ja senjälkeen tarpeen mu-kaan. Sivuilta löytyy myös elementtirakentamistakoskeva materiaali, joka aiemmin on ollut sivuillawww.betoni.com.

Sivujen päävalikko on seuraava:UutisiaBetonivalmisosarakentaminenSuunnitteluprosessiRunkojärjestelmätRunkorakenteetPalonkestoÄäneneristysRakennuksen jäykistysJulkisivutLiitoksetElementtien valmistus ja toimituksetElementtien asennusHuolto ja kunnossapito

Tietoa sivuilta voi hakea myös hakukoneella tai ra-kennusten esimerkkitietomallien avulla. Esimerkki-tietomallit ovat asuinkerrostalosta, toimistoraken-nuksesta ja hallista. Aineisto on ryhmitelty käyttä-järyhmittäin rakennuttajalle, urakoitsijalle, raken-nesuunnittelijalle, arkkitehdille ja opiskeluun.

Ohjeita voi tarkastella myös seuraavienteemojen alta:

RungotJulkisivutEnergiaPaloÄäniTyömaaMallinnusTietomalli

Aktiivikäyttäjät voivat rekisteröityä sivuille. Tämävarmistaa sen, että käyttäjä saa aina tiedon sivuilletulevasta uudesta materiaalista.

Käytä hyväksesi asiantuntijoiden laatimaa ai-neistoa. Se helpottaa käytännön projektien suun-nittelua ja toteutusta sekä varmistaa taloudellisenja toimivan lopputuloksen.

Lisätietoa sivuista antaa tarvittaessaarto.suikka@rakennusteollisuus.fiBetoniteollisuus ry, elementtivalmistajat

HYÖDYLLISTÄ TIETOA BETONIELEMENTTIRAKENTEIDEN SUUNNITTELUSTA JA RAKENTAMISESTA

BET1001 50-53MikkoHarmanen 14.5.2010, 16:1753

1 20105454

Suuri osa betonielementtirungoista tehdään tuote-osakauppana ns. st-urakkana, jossa urakkaan kuu-luvat elementtien valmistuksen lisäksi suunnitteluja asennus. Urakoitsijan valinta tapahtuu pääsään-töisesti urakkakilpailun kautta.

Ennen tarjouksen tekoa urakoitsijaehdokkaat te-kevät tarjoussuunnittelun tai teettävät sen insinöö-ritoimistoilla. Tällaisen urakan lähtötietojen tasovaihtelee suuresti. Lähtötietoina voivat olla pelkäs-tään arkkitehdin ehdotuspiirustukset tai sitten täy-dellisimmillään arkkitehtisuunnitelmien lisäksi ra-kennesuunnittelijan runkoehdotus ja alustavat va-rauspiirustukset, joihin talotekniikkasuunnittelijatovat merkinneet omat reittinsä. Erittäin harvoin tar-jouspyyntö saadaan tietomallina.

Tarjoussuunnittelu tehdään edelleenkin melkousein perinteisin menetelmin 2D-piirustuksina.Määrät lasketaan ja syötetään käsin erilaisiin yri-tyskohtaisiin hinnoittelujärjestelmiin. Rakennutta-ja arvostelee ratkaisua paperikopioiden perusteel-la. Tietomallin (tarjousmalli) tekeminen jo tarjous-vaiheessa on erittäin perusteltua. Tietomalli voiolla raakamalli, jossa ei ole vielä tehty liitoksia. Seantaa kuitenkin rakennuttajalle aivan toisenlaisenmahdollisuuden arvostella ratkaisua. Tietomallinkäyttö ei edellytä rakennuttajalta ohjelmainves-tointeja. Tietomallista muodostettua katselumallia(webbimalli) voi katsella internet-selaimella. Tarjo-usvaiheessa tietomallista voidaan laatia jokaisellekäyttäjälle parhaiten soveltuvia määräluetteloita.Määräluetteloiden tarkkuus ja sisältö ovat luonnol-lisesti riippuvaisia siitä, miten pitkälle tietomalliaon tehty.

Kun urakkakilpailu on ratkaistu, alkaa toteutus-suunnittelu. Kauppakeskuksen tai toimitilakohteensuunnittelussa on usein erittäin monta osapuolta:arkkitehti, rakennesuunnittelija, betonirungon tuo-teosasuunnittelija, teräsrungon tuoteosasuunnitte-lija, betonijulkisivujen tuoteosasuunnittelija, teräs-julkisivujen tuoteosasuunnittelija, VSS-rakentei-den tuoteosasuunnittelija, geotekninen suunnitte-lija, palotekninen konsultti, sprinkler-suunnittelijaja muut talotekniset suunnittelijat. Tällaisen suun-nittelun koordinointi ja hallinta on erittäin vaativatehtävä. Kun tähän yhdistetään vielä useat eriurakkamuodot ja hankinnat, alkaa soppa ollakin jovalmis. Suunnittelun hallinta ei ole aina hanskassa.Projektin suunnittelua viedään eteenpäin samallavanhalla kaavalla, vaikka suunnittelun johto ja oh-jaus pitäisi tapahtua hankkeen toteutusmuotojenmukaan.

TIETOMALLIPOHJAINEN SUUNNITTELU ELEMENTTIURAKOITSIJAN NÄKÖKULMASTA

Olli Aho, diplomi-insinöörikehityspäällikkö, Parma Oyolli.aho@parma.fi

2Tietomallista voi nähdä esimerkiksi syvennykset yksikä-sitteisesti.

1Tietomallin webbiversiolla voi katsella rajattuja element-tien ominaisuuksia.

Cast unit position: P-11/28Cast unit length (mm): 11689.2Cast unit weight (kg): 8796.6Cast unit main part profile: 480*580

BET1001 54-55 Aho 14.5.2010, 16:0454

1 2010 55

Kaikkien osa-alueiden tulisi edetä muun suunnit-telun ja hankintojen edellyttämässä järjestyksessä.Aika usein törmää siihen toteamukseen, että tämä-hän on tuoteosakauppa, jolloin se ja se tehtäväkuuluu teille. Näin ei suinkaan ole. Nimenomaanrakennuttajan tai hänen palkkaamansa konsultintulee huolehtia siitä, että tuoteosasuunnittelijallaon riittävät tiedot oikea-aikaisesti käytössään.Tämä edellyttää mm. talotekniikoiden, hissien yms.erikoishankintojen tekemistä riittävän aikaisin. Erituoteosaurakoiden liittymäpinnat ja niiden suunnit-telu tulee sopia urakan solmimisen yhteydessä.

Usein tällaisessa isossa useita tuoteosakauppo-ja sisältävässä kokonaisuudessa myös suunnitte-lutyökalut ovat erilaisia. Osa suunnittelee 2D-työ-kaluilla ja osa tekee tietomallipohjaista suunnitte-lua. Tiedon siirto on tällöin manuaalista, joka vieaikaa ja lisää virheriskiä. Tyypillisin esimerkki erisuunnittelijoiden ja eri järjestelmien välillä tapah-tuvasta tiedonsiirrosta ovat varauspiirustuksetmukaan luettuna sähkövaraukset. Se on osa-alue,jossa eri suunnittelijoiden tulisi tehdä aukotontakehitys- ja yhteistyötä. Varauspiirustukset ja säh-kötarvikepiirustukset ovat yleensä aikataulullisestiaina kriittisellä polulla.

Tietomallipohjaisen suunnittelun käyttö tuo be-tonirungon st-urakassa erittäin monia etuja. Jostarjoussuunnittelu on tehty tietomallina, on toteut-tajalla käytössään urakan solmimishetkellä läheskaikki tuotannon karkeaan ohjaamiseen tarvittavattiedot. Kun malliin tehdään liitokset, tarkentuu ma-teriaalitietous. Malli voidaan lohkottaa ja eri loh-koille voidaan määritellä suunnittelu- ja asennus-ajat (4D). Aikataulu-, mitta-, raudoitus- ja tarvike-tiedot voidaan siirtää mallista tehtaan tuotannon-ohjausjärjestelmään. Tuotannonohjausjärjestel-mästä voidaan palauttaa malliin esimerkiksi tieto

siitä, onko elementti valettu. Tietomallia voidaankäyttää myös useiden eri urakoiden aikataulutuk-sessa. Kun näitä asioita voidaan vielä visualisoidamallissa eri väreillä, saadaan projektin tilasta ker-tasilmäyksellä erittäin havainnollinen tieto.

Tietomallipohjaisia suunnitteluohjelmia on täy-dennetty suomalaisilla liitosdetaljeilla ja vakiopoikkileikkauksilla. Näin on voitu yhtenäistää ra-kenneratkaisuja.

Organisaation eri tasot, myynti, tuotannonohja-us ja asennus, voivat hyödyntää tietomallia perinyksinkertaisesti katselemalla webbimallia selai-mella. Selkeä 3D-malli kertoo asiat aivan toisellatavalla kuin nippu paperitulosteita. Asentajalle oi-kein muodostettu webbimalli on erinomainen työ-kalu. Viemällä hiiren kursori elementin päälle, näh-dään välittömästi elementin päämitat, paino jalohkotunnus.

Rungon tietomalliin pitää tuoda kaikki betonirun-gon suunnitteluun vaikuttavat muut rakenteet, ku-ten perustukset ja mahdolliset teräsrakenteet. Op-timaalisin tilanne olisi tietenkin se, että samaa tie-tomallia käyttäisivät kaikki saman kohteen raken-nesuunnittelijat. Visio tulevasta suunnittelukäytän-nöstä on, että rakenne- ja elementtisuunnitteluntekee jatkossa yksi ja sama taho. Suunnittelijalleannetaan käyttöön elementtiurakoitsijakohtainentietomallityökalu, jolla elementit raudoitetaan.

Tietomalli palvelee sekä urakoitsijoita että ra-kennuttajaa. Tällä hetkellä hyöty kohdistuu toteu-tusvaiheeseen ja virheettömiin elementtisuunni-telmiin. Rakennuksen koko elinkaarta ajatellen tie-tomallin suurin hyöty koituu rakennuttajalle ja ra-kennuksen käyttäjälle. Siitä huolimatta rakennut-tajat eivät arvosta tietomallia tehdessään urakoit-sijavalintoja. – Vain hinta ratkaisee.

DATA MODEL-BASED DESIGN FROM PRECASTCONTRACTOR’S POINT OF VIEW

The application of data model-based design bringsmany benefits to a design-and-build contract. If tenderdesign is implemented as a data model, almost all theinformation required for coarse production control isavailable to the developer at the time the contract isawarded. More detailed material data are obtainedwhen connections are included in the model. The mo-del can be divided into blocks with design and installa-tion times defined for the different blocks (4D). Data onschedules, dimensions, reinforcement and accessoriescan be imported from the model into the productioncontrol system of the manufacturing plant. Informationon e.g. the completion of the prefabrication of the ele-ment can be transferred back to the data model fromthe production control system. A data model can alsobe used in the scheduling of several different cont-racts. If colours are used to visualise these matters inthe model, the status of the project can be easily deter-mined at a glance on the basis of the model.

The data model of a building frame must contain allthe other structures that affect the design of the conc-rete frame, such as foundations and any steel structu-res. Naturally in the most optimum case the same datamodel is used by all the structural designers involved inthe project. A vision of future design practice is basedon a single organisation responsible for both structuraland precast design. The precast contractor’s specificdata model tool is made available to the designer foruse in the reinforcing of the precast elements.

3Pasilan toimistotalon (II) elementtisuunnittelu tehtiin tie-tomallin avulla.

BET1001 54-55 Aho 14.5.2010, 16:0455

1 20105656

Suomen rakentamismääräyskokoelman kantaviarakenteita koskeva B-sarja uudistetaan. Eurokoo-dien kattama rakenteiden suunnitteluohjeistopoistetaan. Samalla tuotteita, toteutusta ja kelpoi-suuden toteamista koskevat määräykset ja ohjeetpäivitetään.

Kaikkia kantavia rakenteita koskevat määräyksetja ohjeet kootaan RakMK osaan B1. Materiaalikoh-taiset täydentävät ohjeet numeroidaan eurokoodi-en mukaan, joten betonirakenteita koskevat ohjeettulevat RakMK osaan B2.

Eurokoodeihin viitataan niin, että ne ovat hyväk-sytty suunnittelumenetelmä Suomen kansallistenliitteiden mukaan käytettynä. Ne eivät kuitenkaansulje pois muita rakennusvalvonnan hyväksymiämenetelmiä eli poistuvia B-sarjan suunnitteluoh-jeita saa toistaiseksi käyttää.

MUUTOSEHDOTUKSET LAUSUNNOLLEYmpäristöministeriön toimeksiannosta valmistel-tiin työryhmissä rakentamismääräyskokoelmaanosat kantavista rakenteista, betonirakenteista, te-räsrakenteista, puurakenteista ja geotekniikasta.Betonirakenteita koskevan osan valmisteli Beto-niyhdistyksen ja RT Betoniteollisuuden yhteinenryhmä.

Tämän kirjoituksen ilmestyessä ovat ehdotuk-set jo todennäköisesti lausuntokierroksella. Muu-toksien vaikutukset betonirakentamiseen eivät olesuuria, mutta eurooppalaisten standardien muka-

na tulee uusia käsitteitä.Entiseen Betoninormiin RakMK B4:ään nähden

tuleva B2 on ohut julkaisu. Viranomaisohjeista jääpois standardien kattamat asiat. Kuvassa 1 onyleiskaavio betonirakentamisen säädöksistä jastandardeista.

Rakentamismääräyskokoelman muutoksien voi-maantulo näyttää menevän pitkälle vuoteen 2011.Eurokoodien käyttöä viive ei millään tavalla estä.Nykyistä RakMK B4 toteutusohjeistoa voidaankäyttää eurokoodimitoituksen kanssa annetun oh-jeen mukaan.

RAKENNELUOKAT POISTUVAT1900-luvun puolivälissä betoninormeihin tulleetrakenneluokat perustuivat alun perin betonin val-mistuksen vaativuuteen. Niihin liittyy myös suun-nittelun ja rakenteen valmistuksen vaativuus, ra-kenteen merkitys, valvonta ja osavarmuusluvut.Eurokoodeissa ja muissa eurooppalaisissa stan-dardeissa ei tällaista luokitusta ole vaan vastaavatasiat otetaan eri yhteyksissä huomioon.

Rakenteen merkitys eli mahdollisen vaurionseuraamukset katetaan eurokoodeissa seuraa-musluokilla muuttamalla kuormien osavarmuuslu-kuja. Suurten seuraamusten luokassa CC3 on osa-varmuusluku 10 % suurempi ja vähäisten seuraa-musten luokassa CC1 10 % pienempi kuin keskim-mäisessä luokassa CC2.

TOTEUTUSLUOKAT TULEVATBetonirakenteiden toteutusstandardi SFS-EN13670 sisältää kolme toteutusluokkaa, jotka poik-keavat toisistaan tarkastusten vaativuuden suh-teen. Tarkastustaso kasvaa luokasta 1 luokkaan 3.Numerointi on siis päinvastainen kuin poistuvissarakenneluokissa.

Toteutusluokka1 vastaa likimain poistuvaa ra-kenneluokkaa 3. Sitä voidaan käyttää vain seuraa-musluokan CC1 rakenteille ja mitoituksessa saa-daan käyttää korkeintaan betonin lujuutta C20/25.

Toteutusluokka 2 vastaa likimain poistuvaa ra-kenneluokkaa 2. Sitä voidaan käyttää seuraamus-luokkien 1 ja 2 rakenteille, ei kuitenkaan korkealu-juusbetonille (eli betonin lujuuden yläraja kasvaaluokasta K40 luokkaan C50/60).

Toteutusluokka 3 on valittava seuraamusluokanCC3 rakenteille, korkealujuusbetonille tai kun to-teutuksen katsotaan vaativan erityistä pätevyyttätai kun valmistaminen niiden rakenteellisen toi-minnan varmistamiseksi edellyttää erityistä huo-

BETONIRAKENTEIDEN OHJEET EUROKOODIAIKAAN

Tauno Hietanen, diplomi-insinööri,erityisasiantuntija -standardisointiBetoniteollisuus rytauno.hietanen@rakennusteollisuus.fi

1Keskeiset betonirakentamisen säädökset ja standardit

Maankäyttö- ja rakennuslaki

Maankäyttö- ja rakennusasetus

Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta

Laki rakennustuotteiden hyväksynnästä

RakMK B1 Kantavat rakenteet

RakMK B2 Betonirakenteet

RakMK A1 Rakentamisen valvonta ja tekninen tarkastus

RakMK A2 Rakennuksen suunnittelijat ja suunnitelmat

Suunnittelu: eurokoodit ja kansalliset liitteet

Toteutus: SFS-EN 13670 ja kansallinen liite

Betoni: SFS-EN 206-1 ja kansallinen liite

Betonin osa-aineet: tuotestandardit (+CE)

Betonivalmisosat: tuotestandardit (+CE)

BET1001 56-57 Hietanen 14.5.2010, 16:2056

1 2010 57

lellisuutta.Toteutusluokat koskevat vain työmaatöitä, eivät

tuotestandardin mukaan valmistettuja elementtejä(betonivalmisosa). Betonivalmisosat kuuluvat ainatarkastettuun valmistukseen. CE-merkityillä beto-nivalmisosilla tarkastettua valmistusta vastaa il-moitetun laitoksen suorittama laadunvalvonnanvarmentaminen (vaatimustenmukaisuuden osoitta-mismenettely 2+). Näitä betonivalmisosia voidaankäyttää kaikissa seuraamusluokissa.

OSAVARMUUSLUVUT JAMITTATOLERANSSITSeuraamusluokka otetaan huomioon kuormien osa-varmuusluvuissa, mikä tarkoittaa, että murtumisto-dennäköisyyttä säädetään tarkoituksellisesti seu-raamusluokan mukaan.

Eurokoodimitoituksessa materiaaliosavarmuus-kertoimien perusarvoja 1,5 betonille ja 1,15 raudoi-tukselle voidaan käyttää kaikissa toteutusluokissa.

Toteutusstandardissa SFS-EN 13670 on poikki-leikkausmitoille ja raudoituksen sijainnille tole-ranssiluokat 1 ja 2. Toleranssit vastaavat likimainpoistuvien rakenneluokkien 1 ja 2 toleranssejaRakMK B4:ssä.

Poistuvaa rakenneluokkaa 1 vastaavia pienen-nettyjä osavarmuuslukuja 1,35 betonille ja 1,1raudoitukselle voidaan käyttää toteutusluokassa 3edellyttäen, että toleranssiluokaksi määritellääntoteutusstandardin SFS-EN 13670 tiukempi tole-ranssiluokka 2.

Samoja pienennettyjä osavarmuuslukuja voidaankäyttää betonivalmisosille kun valitaan vastaavatiukennettu toleranssiluokka.

BETONIN LUJUUSLUOKATK-lujuusluokat poistuvat ja siirrytään eurooppalai-siin C-lujuusluokkiin, joissa ilmoitetaan lieriö/kuu-tiolujuus. Yleisesti käytetyt lujuusluokat K35 jaK40 poistuvat. Niitä lähimpiä lujuusluokkia ovatC25/30, C30/37 ja C35/45. Myös korkealujuusbe-tonin lujuusluokat muuttuvat niin, että lieriölujuuskasvaa 5 MPa portain suurimpaan lujuuteen C90/105 asti.

TERÄSLUOKATB2 ehdotuksessa ei ole lueteltu hyväksyttyjä beto-niteräslaatuja. Niiden tulee kuitenkin vastata suun-nittelussa käytettyjä arvoja, olla SFS-standardinmukaisia ja sertifioituja. Eurokoodimitoituksessabetoniteräksille tarvitsee määritellä SFS-EN 1992-

1-1 liitteen C mukainen sitkeysominaisuuksia ku-vaava luokka.

Suunnitteilla on laatia kuvan 2 mukainen tauluk-ko, joka on tarkoitus lisätä SFS-EN 1992-1-1 kansal-liseen liitteeseen.

Kansallisen liitteen päivityksessä on tarkoitusottaa kantaa myös SFS 1216 mukaisen A700HWteräslaadun käyttöön muuna kuin paalujen pääte-räksinä. Ruostumattoman teräksen (SFS 1259 te-räslaatu B600KX) käytössä on huomattava, ettäeurokoodin mitoitussäännöt eivät välttämättä so-vellu sellaisenaan.

HENKILÖPÄTEVYYDETSuunnittelijan pätevyyttä koskee edelleen RakMKA2. Luokitusten muutokset aiheuttavat siihen kui-tenkin päivitystarpeen.

Työmaan betonityönjohtajan pätevyysvaatimuk-set on ehdotettu lisättäväksi RakMK A1:een nimik-keellä kantavien rakenteiden erityisalan vastuulli-sen työnjohtajan pätevyys. B2 ehdotuksessa on li-säksi betonielementtien asennusta johtava työn-johtaja sekä tuotteiden valmistukseen liittyvät be-tonielementtitehtaan työnjohtaja, valmisbetoninvalmistuksesta vastaava henkilö, prosessinohjaajaja betonilaborantti.

TUOTEHYVÄKSYNNÄTTuotehyväksyntämenettelyt (CE-merkintä, käyt-töselosteet, tuotevarmennus, tarkastettu valmis-tus) on säilytetty likimain sellaisenaan. B1:een onsiirretty ne vaatimukset, jotka annetaan määräys-tasolla.

On pyritty täsmentämään, että tuotteen vaati-mustenmukaisuus tarkoittaa, että tuote on sitä kos-kevan spesifikaation (esim. standardin) mukainen.Kelpoisuus tarkoittaa, että rakenne tai tuote onkäyttökohteen vaatimusten mukainen.

SÄILYVYYS JA BETONISTANDARDINSFS-EN 206-1 KANSALLINEN LIITESäilyvyyden osalta B2 ehdotus viittaa seuraaviinstandardeihin kansallisine liitteineen:– betonipeite SFS-EN 1992-1-1– betoni SFS-EN 206-1– betonointi ja jälkihoito SFS-EN 13670

B2 ehdotuksen laatimisen yhteydessä tarkastel-tiin säilyvyysvaatimuksien päivitystarvetta. Tar-kastelu kohdistui lähinnä eri rasitusluokissa hy-väksyttäviin sementtilaatuihin, vähimmäisse-

2Betoniterästen luokat eurokoodimitoituksessa

GUIDELINES FOR CONCONCRETE STRUCTURESENTER EUROCODE ERA

The B Series of the Finnish Building Code, which pertainsto load-bearing structures, is being revised. Design guide-lines covered by Eurocodes are deleted from the Series,and regulations and guidelines pertaining to products,implementation and qualification are updated.

Regulations and guidelines pertaining to all load-bearing structures are gathered in Part B1 of the Buil-ding Code. Material-specific supplementary guidelinesare numbered according to Eurocodes, with guidelinesrelated to concrete structures provided in Part B2 of theBuilding Code.

Eurocodes are referred to as the approved designpractice when applied according to Finnish NationalAnnexes. However, they do not exclude the applicationof other practices approved by building control; in otherwords, the design guidelines to be deleted from the BSeries can be used until further notice.

These revisions have only minor effects on concreteconstruction, but European standards introduce new con-cepts. The enforcement of the revisions of the BuildingCode does not appear to take place until late in 2011. Thedelay does not prevent the application of Eurocodes inany way. The existing Finnish Building Code B4 guideli-nes for implementation can be applied together with Eu-rocode design in compliance with the issued guidelines.

menttivaatimuksiin (liittyen sementtien kehittämi-seen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi) sekäpakkasenkestävyysvaatimuksiin. Tarkoitus on,että kansallinen liite ei ole enää RakMK:n liitevaan julkaistaan kansallisena soveltamisstandar-dina. Työ on vielä kesken ja se lähetetään SFS:nsääntöjen mukaiselle lausunnolle hieman RakMKB-sarjan lausuntokierrosta myöhemmin.

TOTEUTUSSTANDARDIN SFS-EN 13670KANSALLINEN LIITEEN 13670 Betonirakenteiden toteutus valmistuienglanninkielisenä joulukuussa 2009 ja arvioidaanjulkaistavan suomenkielisenä SFS-EN standardinakesällä 2010. Se kattaa suurelta osin RakMK B4betonirakenteiden valmistusta, laadunvalvontaa jakelpoisuuden toteamista koskevat asiat. B2 ehdo-tuksen laadinnassa lähtökohtana olivat nykyisenB4:n tekstit. Niistä jätettiin pois ne asiat, jotkastandardi EN 13670 kattaa. Samalla laadittiin eh-dotus EN 13670 kansalliseksi liitteeksi. Tarkoituson, että kansallinen liite julkaistaan lausuntokier-roksen jälkeen standardin SFS-EN 13670 erillisenäkansallisena soveltamisstandardina.

BET1001 56-57 Hietanen 14.5.2010, 16:2057

1 20105858

Ilmastonmuutoksen torjunta on tuonut julkisivujenlisälämmöneristämisen uudentyyppisten tarkaste-lujen kohteeksi.

Lisäeristyksiähän sinänsä on tehty jo pitkään,mutta lisäeristystoimien ensisijaisena tavoitteenaon ollut suurimmalta osin vanhan vaurioituneen sei-närakenteen suojaaminen. Seinän lämpö- ja koste-usolosuhteita on pyritty muuttamaan niin, että vau-rioituminen on saatu pysähtymään. Sivutuotteenaon saatu aikaan säästöä lämmityskuluissa. Tosinsäästönäkökohdilla on monesti ollut merkittäväpäätöksentekoa lisäeristystyyppisten korjaustensuuntaan ohjaava vaikutus. Puhtaasti energian-säästömielessä julkisivuja on korjattu lähinnä vainpientaloissa.

Kun rakennusten energiatehokkuudella on nykyäänmyös itse kohderakennusta ja sen asukaskunnanmieltymyksiä laajempaa yhteiskunnallista merki-tystä, lisäeristämisen vaikutuksista tarvitaan ny-kyistä tarkempaa tietoa. Tieto on tarpeen sekä tule-vien määräysten, ohjeiden ja korjauspäätösten poh-jaksi että myös korjaustoimenpiteiden laajemmanskaalan vaikutusten arvioimiseksi.

Julkisivujen lisäeristämisen vaikutusta raken-nuksen energiatehokkuuden parantumiseen onmelko hankalaa selvittää luotettavasti laskelmin.Tähän on lukuisia syitä, jotka kaikki ovat erilaisialaskelmiin liittyviä epävarmuustekijöitä.

Lisäeristyksen laskelmia suurempaa energiansääs-tövaikutusta puoltavat mm. seuraavat seikat:– Rakenteiden alkuperäinen lämmöneristys onkin

arvioitua huonompi (villat painuneet kasaan,suunnittelemattomia kylmäsiltoja, kokonaanlämmöneristämättömiä kohtia)

– Vanhan rakenteen lämmöneristeet ovat kostu-neita ja niiden kuivuminen lisäeristämisen myötäparantaa vanhojenkin lämmöneristeiden eristys-kykyä.

– Lisäeristyksen myötä vaipan ilmavuodot vähene-vät, jolloin vuotoilmanvaihdon aiheuttama ener-giahukka pienenee.

Vastaavasti energiansäästö voi toteutua laskettuapienempänä mm. seuraavien seikkojen johdosta:– Lisälämmöneristeiden huolimattoman asennus-

työn johdosta ulkoilmaa saattaa päästä kiertä-mään eristeen lämpimälle puolelle, mikä ro-mahduttaa lämmöneristyskyvyn (tulee kysymyk-seen lähinnä rankaväliin asennettavissa levy-eristeissä).

– Lisäeristämisen seurauksena huonelämpötilatvoivat kohota, jolloin energiansäästö jää saavut-tamatta.

Edellisten lisäksi epätarkkuutta energiansäästö-laskelmiin aiheuttaa myös se, että ulkoseinienläpi johtuvan energiamäärän osuus kokonaisener-giankulutuksesta voi poiketa laskennallisesta. Josulkoseinien läpi johtuukin keskimääräistä suurem-

JULKISIVUJEN LISÄLÄMMÖNERISTYKSEN VAIKUTUS RAKENNUSTENLÄMMÖNKULUTUKSIIN – TUTKIMUKSEN TAUSTOISTA JA TULOKSISTA

pi osuus talon kuluttamasta lämpöenergiasta,myös saavutettava säästö voi olla arvioitua suu-rempi. Monesti näin onkin, koska ilmanvaihdonkuluttama energiaosuus lasketaan yleensä käyttä-en ilmanvaihtuvuutta 0,5 kertaa tunnissa. Tämävastaa kuitenkin ns. täyden tehon ilmanvaihtoa,mitä pidetään normaalisti päällä vain muutamiatunteja päivässä.

Stina Linnen diplomityössä, “Ulkovaipan lämpö-talouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytän-nössä” on kerätty ainutlaatuinen aineisto, jonkapohjalta voidaan sangen luotettavasti arvioida teh-tyjen korjausten energiansäästövaikutuksia. Työntulosten pohjalta voidaan tehdä seuraavat yleisellätasolla olevat ja energiansäästötoimia jatkossa oh-jaavat johtopäätökset.1) Julkisivujen lisäeristämiseen tulee liittää myös

ilmanvaihdon ja lämmitysverkoston säätö, jottaenergiansäästö toteutuu maksimaalisena.

2) Lisäeristämisen aikaansaama energiansäästöon ainakin toistaiseksi niin pieni, että siitä eiole ehjän julkisivurakenteen lisäeristämisen pe-rusteluksi. Vastaavilla kustannuksilla voidaantodennäköisesti ehkäistä ilmastonmuutostapaljon tehokkaammin muulla tavoin käytettynä.

3) Tulevaisuudessa lisälämmöneristyksen paksuut-ta on todennäköisesti perustelua kasvattaa ny-kyisestä 70 mm paksuudesta vähintään100…150 mm paksuuteen.

4) Mikäli olemassa olevien rakennusten energian-kulutusta halutaan alentaa oleellisesti, julkisi-vujen lisäeristäminen on merkittävä mutta kui-tenkin vain pieni osa tarvittavista korjaustoimis-ta. Merkittävä energiatehokkuuden parantami-nen edellyttää useimmissa tapauksissa myösvähintään ikkunoiden uusimista ja ilmanvaihdonlämmön talteenoton käyttöönottoa.

1Asunto Oy Ilokkaanpuisto Tampereella on rakennettuvuonna 1970 ja se käsittää kolme erillistä rakennusta.Korjaustoimenpiteenä kohteeseen on tehty ohuteriste-rappaus vanhan betonielementtirakenteen päälle vuon-na 2005. Lisäeristeenä on käytetty 80 mm paksua kovaamineraalivillaa.

A-In

sinö

örit

Oy

1

Jussi Mattila, tekn.toht.toimitusjohtaja, Suomen Betoniyhdistys ryJulkisivuyhdistyksen puheenjohtaja 2005 - 2009

BET1001 58-63 JussilaLinnea 14.5.2010, 17:2358

1 2010 59

Julkisivujen lisälämmöneristyksen vaikutusta ra-kennusten lämmönkulutuksiin lähdettiin tutki-maan keräämällä tietoa toteutuneista korjauskoh-teista. Tutkimuskohteet ja -aineisto on hankittuisännöitsijöille lähetetyillä kyselyillä. Tutkimus-kohteina on yhteensä 37 kiinteistöä, jotka sisältä-vät yhteensä 78 erillistä rakennusta. Kohteet ovatasuinkerrostaloja. Mukana tutkimuksessa on sekäomistus- että vuokrakohteita.

Alkuperäisen ulkoseinärakenteena oli suurim-massa osassa kohteita betonielementti. Korjaus-menetelmänä on valtaosassa kohteista vanhan ul-kokuoren päälle tehty levyverhous ja lisälämmön-eristys tai eristerappaus. Kymmeneen kohteeseenon tehty julkisivujen peittävä korjaus ja lisäläm-möneristys, neljään kohteeseen on tehty peittä-vän korjauksen lisäksi toimenpiteitä myös ikku-noille ja loppuihin 23 kohteeseen on edellisten li-säksi tehty toimenpiteitä ilmanvaihto- ja/tai läm-mitysjärjestelmälle.

Suurin osa tutkimuskohteista on rakennettu1970-luvun alussa. Tällä aikakaudella on raken-nettu 23 % koko Suomen asuinkerrostaloista. Kos-ka lisäksi 70-luvun rakennusten ominaiskulutuksetovat suurimpia, on juuri näiden rakennusten ener-giataloudellinen korjaus kannattavinta.

PEITTÄVÄ KORJAUS JA LISÄLÄMMÖNERIS-TÄMINEN VÄHENTÄÄ LÄMMÖNKULUTUSTAJulkisivujen lisälämmöneristämisen aiheuttamalämmönkulutuksen muutos selvitettiin laskemallakeskiarvo ominaiskulutuksista ennen julkisivukor-jausta ja korjauksen jälkeen. Kohteiden lämmön-kulutustiedot on kerätty vähintään kolmelta vuo-

ULKOVAIPANLÄMPÖTALOUTEENVAIKUTTAVATKORJAUSTOIMENPITEETKÄYTÄNNÖSSÄ– TUTKIMUKSEN TOTEUTUS JA AINEISTO

Stina Linnetekniikan ylioppilas

Ulkokuoren purkavat korjaukset:1) alkuperäisenä rakenteena betonielementti: ulkokuori 40-80 mm, lämmöneriste 60-150 mm, sisäkuori 80-150 mm2) eristerappauksena toteutettu ulkokuoren uusinta3) tiiliverhouksella toteutettu ulkokuoren uusinta

2Suomen asuinkerrostalot rakennusvuoden mukaan.

Peittävät korjaukset:1) alkuperäisenä rakenteena betonielementti: ulkokuori 40-80 mm, lämmöneriste 60-150 mm, sisäkuori 80-150 mm2) tuulettuva levyverhouksella lisälämmöneristetty ulkoseinä3) tuulettumaton eristerappauksella lisälämmöneristetty ulkoseinä

1) 2) 3)

3Julkisivujen peittävä korjaus ja siihen liittyvä lisälämmön-eristäminen parantavat kiinteistön teknisen kunnon, ulko-näön ja viihtyvyyden.

1) 2) 3)4

5

BET1001 58-63 JussilaLinnea 14.5.2010, 17:2359

1 201060

delta ennen korjausta ja kolme vuotta korjauksenjälkeen, jolloin saadaan luotettavaa tietoa kulutuk-sen muutoksista. Korjausvuoden lämmönkulutustaei ole otettu mukaan laskentaan, sillä korjausajankulutus voi poiketa normaalivuoden kulutuksesta.Laskennassa käytetyt ominaiskulutukset ovat nor-meerattuja ja niistä on vähennetty lämpimän käyt-töveden lämmittämiseen kuluva osuus.

Lämmönkulutus on pienentynyt kohteissa keski-määrin 14 %, mikä vastaa noin 5,6 kWh/m3. Vaihte-lu on ollut välillä 3 - 34 %. Suurin säästö saavutet-tiin kohteessa, jossa on tehty 100 mm lisälämmön-eristys ja levyverhous julkisivuille sekä uusittukaikki ikkunat. Pääosin suurimmat säästöt on saa-vutettu kohteissa, joissa on ulkovaipan korjaustenlisäksi tehty toimenpiteitä lämmitys- ja ilmanvaih-tojärjestelmille.

Muutamassa kohteessa kulutus on noussut kor-jauksen jälkeen. Selvää syytä kulutuksen nousulleei löytynyt. Mahdollisia syitä ovat esimerkiksi suu-ret muutokset käyttöveden kulutuksessa, ilman-vaihdon lisäys tai asukkaiden vaihtuvuus. Joissakinkohteissa vanhojen lämmöneristeiden kuivuminenvoi kestää oletettua kauemmin, jolloin lämmönkulu-tus tasaantuu viiveellä ja saavutettua kokonais-säästöä ei vielä havaita laskennassa käytetyllä tar-kasteluajanjaksolla.

Lisäeristepaksuudella on ollut vaikutusta saavu-tettuihin säästöihin: kohteissa, joissa on käytetty50 mm lisäeristettä ovat säästöt olleet keskimäärin10 % ja kohteissa, joissa on käytetty 70 mm ovatsäästöt olleet 16 %. Saavutettuun säästöön vaikut-taa myös millä tasolla rakennuksen lämmön omi-naiskulutus on ollut ennen korjausta. Jos rakennuk-sen kulutus on ollut jo alunperin kohtuullisen suuri,on korjauksella myös pystytty saavuttamaan suu-rempia säästöjä.

7Asuinkerrostalojen lämmönkulutus jakautuu pääpiirteittäin kuvan mukaisesti lämpimän käyttöveden, johtumisenja ilmanvaihdon välillä.

8Kaukolämmitykseen liitettyjen asuinkerrostalojen ominaiskulutus 2008. Lähde: Helsingin Energia.

6Tampereella Asunto Oy Ilokkaanpuiston korjaustoimenpi-teenä tehtiin ohuteristerappaus vanhan betonielementti-rakenteen päälle. Julkisivukorjauksen yhteydessä tehtiinmyös muita toimenpiteitä, muun muassa pieliseinät ver-hoiltiin.

A-In

sinö

örit

Oy

6

Lämmin vesi

40 %

Ilmanvaihto

30 %

Johtuminen

30 %Ulkoseinät

11 %

Alapohja

2 %

Yläpohjat

4 %

Ikkunat

13 %

Ilmanvaihto Lämmin vesi Ulkoseinät Alapohjat Yläpohjat Ikkunat

BET1001 58-63 JussilaLinnea 14.5.2010, 17:2360

1 2010 61

9Kohteiden lämmönkulutussäästöt prosentteina.

11Kohteiden ominaiskulutukset ennen ja jälkeen korjausta (sisältää myös lämpimän käyttöveden lämmittämiseenkuluneen energian).

LASKENNALLISISSA JA TOTEUTUNEISSASÄÄSTÖISSÄ EROJAKerätystä aineistosta laskettiin kohteille myös las-kennalliset säästöt. Laskenta perustuu rakenteenparantuneeseen lämmöneristävyyteen eli U-arvonmuutokseen. Kohteittain laskennallisen ja todelli-sen säästön välillä oli suuriakin eroja, mutta keski-määrin ne vastaavat kohtalaisen hyvin toisiaan.

Umpisaumoilla toteutetuissa levyverhouskoh-teissa tuuletusvälin ulkopuolisilla rakenteilla saat-taa olla vaikutusta rakenteen U-arvoon eli lämmön-eristävyyteen, vaikka sitä ei laskennallisesti huomi-oidakaan. Avosaumoilla tehdyissä levyverhouskor-jauksissa energiansäästö on ollut keskimäärin 10 %kun taas umpisaumoilla tehdyillä säästö on keski-määrin lähes 15 %. Tarkasteltaessa laskennallisenja toteutuneen säästön eroja, umpisaumoilla toteu-tetuilla kohteilla laskennallinen vastaa keskimää-räisesti melko hyvin toteutunutta säästöä. Avosau-moilla laskennallinen säästö on noin 7 % toteutu-nutta säästöä suurempi.

Asukkaiden vaihtuvuus saattaa vaikuttaa saavu-tettaviin säästöihin. Vuokrakohteissa asukkaatvaihtuvat tyypillisesti useammin kuin omistuskoh-teissa. Vuokrakohteissa saavutettu säästö on noin13 % kun omistuskohteissa säästö on keskimäärin15 %. Vuokrakohteissa myös laskennalliset säästötpoikkeavat enemmän todellisesta säästöstä kuinomistuskohteissa.

PEITTÄVIEN KORJAUSTEN JALISÄLÄMMÖNERISTÄMISEN VAIKUTUSELINKAARIKUSTANNUSLASKENTAANElinkaarikustannuslaskennalla voidaan vertaillamuun muassa eri korjausvaihtoehtojen edullisuuttajulkisivun koko elinkaaren ajalla. Lisälämmöneris-tys vähentää rakennuksen elinkaaren aikaisia läm-mitys- ja kunnossapitokustannuksia. Laskennalli-sen ja toteutuneen säästön erojen määrittämiselläpystytään arvioimaan vastaavatko elinkaarikustan-nuslaskennassa käytetyt oletukset lämmönkulutus-säästön kannalta todellisuutta.

Tutkimustulosten perusteella nykyisellä elinkaa-rikustannuslaskennalla pystytään saamaan koh-tuullisen luotettavaa tietoa saavutettavista sääs-töistä, kun laskennassa huomioidaan vanha raken-ne ja muut osatekijät (mm. lämmin käyttövesi) niintarkasti kuin tavanomaisessa tilanteessa on mah-dollista. Tutkimustulokset osoittavat myös ettäkohteittain erot voivat olla suuria.

10Kohteiden säästöjen mediaanit ja keskiarvot tehtyjen korjaustoimenpiteiden mukaan jaoteltuna.

BET1001 58-63 JussilaLinnea 14.5.2010, 17:2361

1 201062

IMPACT OF EXTERNAL ENVELOPE RENOVATION ONENERGY CONSUMPTION

The cladding of the facades and the associated extrathermal insulation reduces the energy consumption of abuilding. A study conducted at the Tampere University ofTechnology investigated completed renovation projectsto establish the true impact of extra thermal insulation inthe facades on the energy consumption of the building.

The energy savings that were achieved varied quite alot between the projects. Each project should always beconsidered separately, taking into account the specialcharacteristics of the building. The average reduction inenergy consumption is ca. 14% in terms of the heatingenergy, and 12% in terms of the total energy consumption.

The greatest savings in heating energy can beachieved in buildings where the specific consumption isat a high level before the renovation and where buildingservices are also modified and adjusted to influence totalconsumption.

The theoretical energy savings were determined forthe projects to facilitate a more detailed life cycle calcu-lation. The theoretical energy savings were calculated onthe basis of the thermal insulation capacity and the areaof the structures. The actual energy savings correlate onaverage relatively well with the theoretical savings, butvariations are considerable between buildings.

The study also included a resident survey on the effectof the facade renovation on living comfort. As a rule, theresidents were satisfied with the facade renovations. Theimprovement in the appearance of the building was themajor source of satisfaction.

ASUMISVIIHTYVYYS PARANEETutkimuksessa selvitettiin myös tehtyjen korjaustenvaikutusta asumisviihtyvyyteen. Asukaskyselyssäselvitettiin muun muassa asukkaiden mielipiteitälämpötilasta, vetoisuudesta, ilmanlaadusta ja ra-kennuksen ulkonäöstä korjauksen jälkeen. Kyselynperusteella asukkaat ovat pääosin tyytyväisiä korja-uksiin. Vastanneista 65 % koki korjauksen rahan javaivan arvoiseksi ja 68 % koki asumisviihtyvyydenparantuneen jonkin verran tai merkittävästi. Asuk-kaiden mielestä eniten oli parantunut rakennuksenulkonäkö korjauksen vaikutuksesta.

12Kohteiden todellisen ja laskennallisen energiansäästön ero

LÄMMITYS- JA ILMANVAIHTO-JÄRJESTELMIEN SÄÄTÄMINENON OLEELLINEN OSA JULKISIVUKORJAUSTA.Rakennuksen lämpöolosuhteet ja ilmanvaihdontar-ve tarve muuttuvat julkisivukorjauksen vaikutukses-ta rakenteiden tullessa tiiviimmiksi ja paremminlämpöä eristäviksi. Julkisivukorjausten jälkeen tu-leekin aina tarkistaa, perussäätää ja tasapainottaalämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmät, jotta varmis-tetaan hyvä asumisviihtyvyys ja saavutetaan julkisi-vukorjaukselle suurin mahdollinen energiansäästö.

Julkisivujen peittävä korjaus ja siihen liittyvä li-sälämmöneristäminen nostavat rakennuksen jakiinteistön arvoa teknisen kunnon, ulkonäön javiihtyvyyden parantuessa. Näitä arvoja on hyvinvaikea arvioida rahallisesti, mutta ne parantavatoleellisesti julkisivusaneerauksen kokonaiskan-nattavuutta.

LISÄTIETOJA:Stina.Linne@tut.fi tai www.julkisivuyhdistys.fi

13, 14Korjaustoimenpiteenä tehtiin Asunto Oy Ilokkaanpuis-tossa ohuteristerappaus vanhan betonielementtiraken-teen päälle vuonna 2005. Lisäeristeenä on käytetty 80mm paksua kovaa mineraalivillaa.

A-In

sinö

örit

Oy

13

BET1001 58-63 JussilaLinnea 14.5.2010, 17:2362

1 2010 63

A-In

sinö

öri t

Oy

14

BET1001 58-63 JussilaLinnea 14.5.2010, 17:2363

1 201064

HENKILÖKUVASSA PEKKA VUORINEN

Betoni lehden henkilögalleriassa on haastateltavanadiplomi-insinööri Pekka Vuorinen (s. 1960 Porvoossa).

Pekka Vuorisen haastattelu osuu hiihtolomaviikkoaedeltävälle perjantaille. Ei siis ihme, että juttutuo-kio saa hyvin liikuntapainotteisen alun. Hieman hä-peillen Pekka tunnustaa, että urheilu on aika mo-nessa kohtaa ohjannut elämän muitakin valintoja.Esimerkiksi SM-tason jääpallojoukkueen harjoituk-set viitenä päivänä viikossa ja ottelut siihen päälleaikatauluttivat pitkälle myös opiskeluja.

NUMEROLAPPU RINNASSAAikataulutasapainottelu tuntuu tuottaneen tulostamolemmilla saroilla. Porvoon Akilleksen jääpallo-joukkue saavutti 80-luvulla kaksi Suomenmesta-ruutta ja neljä SM-pronssia. Jääpallouran, jokamerkitsi Pekan mukaan yli 10 vuotta kollektiivistasitoutumista, jälkeen Pekasta tuli yksilöurheilija:suunnistus on kilpailusaralla tuottanut sekin lukui-sia SM-mitaleja mestaruuksiin asti.

– Ikämiessarjoissa, Pekka huomauttaa. Seuraa-valla huhti-toukokuussa käynnistyvällä suunnistus-kaudella hän kertoo olevan edessä uudet haasteet:viisikymppisten sarjassa tulee näet vastaan uusiakovia kavereita.

Harjoittelijana Pekka väittää olevansa laiska, sentakia menestystä onkin tullut pääasiassa sprinteis-sä ja keskimatkoilla. Pidemmillä matkoilla ei kuntoriitä. Uskoisikohan?

– Kun numerolappu on rinnassa, kilpailuvietti onaina kova. Tavoitteena on aina se ykkössija, Pekkatoteaa, mutta lisää että liikunta merkitsee hänellepaljon muutakin kuin kilpailemista. Luonnossa liik-kuminen ratamestaritöiden parissa, pyöräillen jahiihtäen tasapainottavat työelämän haasteita.Myös salibandy vilahtaa sivulauseessa.

Koko perhe, myyntialalla työskentelevä vaimosekä kohta 12- ja 9-vuotiaat tyttäret pitävät liikku-misesta: hiihtolomallakin oli tiedossa jo ties mo-nesko liikuntaviikko Vierumäellä. Perheen naise-nemmistö saa Pekan mukaan äänestyksissä yleen-sä 3-1 -enemmistön lomakohteista äänestettäessä.– Hieman tulosta tasapainottaa perheen bichonfrisé uroskoira, muttei sitä silti käännä muuksi.

Pekka on paljasjalkainen porvoolainen. Opiskelu-aika Otaniemessä tosin merkitsi asumista Helsin-gissä. Mutta vain väliaikaisesti; perhe viihtyy erin-omaisesti Porvoossa rauhallisella omakotialueellakeskustan tuntumassa.

VESA PENTTALA JA BETONI NAPPASIVATPerinteiseen kysymykseen: miksi valitsemallesiuralle, siis TKK:n rakennusosastolle, Pekka vastaa,

1Pekka Vuorinen tietää kokemuksesta, että valmisbetoni-ja standardointimiehen maailmoissa on sekä eroja ettäsamankaltaisuuttakin. Iso ero on se, että työmaalla asiatratkaistaan heti, standardoinnissa tulosten syntyminenkestää pitkään. Hitaus ei kuitenkaan ole välttämättäkielteistä: hosumalla ei synny hyviä standardeja.

Mar

itta

Koiv

isto

BET1001 64-66 Henkilokuva 14.5.2010, 16:0764

1 2010 651 2010 65

Silloista tilannetta muistellessaan Pekka naurah-taa, että riski olikin sitten ihan toisaalla. 80-luvunlopun hurjasta noususta oli syöksytty vieläkin hur-jempaan laskuun. Vain pari kuukautta projektinkäynnistymisen jälkeen entistä Partekin betoniteol-lisuutta ei enää ollutkaan.

Jännä sattuma oli, että Pekan työpöytä teknolo-giaprojektissa oli Unioninkatu 14:ssa, samassa ti-lassa, jossa Betonikeskus (nykyisin Betoniteolli-suus ry ) on toiminut jo vuosia. Ja samassa talossa,jossa Pekka on nykyään Rakennusteollisuus RT:npalveluksessa.

Mutta hieman takaisin: Pekka harmittelee edel-leen, että betoniteollisuuden isoissa yritysjärjeste-lyissä alalta hävisi peruuttamattomasti paljon tut-tuja ja heidän mukanaan osaamista. Yhden ikäluo-kan puuttuminen on näkynyt myöhemmin siinä, ettäbetoniyrityksistä on puuttunut se katu-uskottavamarkkinointiporukka, joka on sekä teknisesti osa-avaa että ymmärtää työmaan todellisuutta.

PAIKALLAVALUSSA KÄYTÄNTÖJA TEORIA KÄSI KÄDESSÄPekka itse kertoo viihtyneensä työmaalla ratko-massa käytännönläheisiä pulmia. Hänen ”vanhantyöntekijän” -sopimuksensa tarkoitti vuonna 1995sitä, että hän siirtyi Lohja Oy:öön. 8,5 vuoden työru-peamasta hän nostaa yhdeksi tärkeimmistä Kestä-vä kivitalo -hankkeen, jossa erityisesti Lohjan, ny-kyisen Ruduksen Kauko Linna ja Pentti Lumme oli-vat primus moottoreina.

Kestävä Kivitalo lähti Pekan mukaan käyntiinerittäin pienillä resursseilla. Hyvä status saavutet-tiin hänen mukaansa sillä, että hanke loi hyvät ver-kostot sekä kotimaassa että pohjoismaissa.

– Tehtiin yhteistyössä tiilipuolen Matti Saarikos-ken ja Juha Karilaisen kanssa valtava määrä reis-suja, järjestettiin tilaisuuksia, käytiin tutustumassatyömailla. Esimerkiksi Tukholmassa oli vakkarityö-maita, joille päästiin rakennuttaja-, suunnittelija-ja urakoitsijaporukoilla tutustumaan.

– Monet talonrakennusurakoitsijat, Skanskaedelläkävijänä alkoivat pitkän tauon jälkeen määrä-tietoisesti kehittää omaa paikallavaluosaamistaan,esimerkiksi massiiviholveja. Vaikka paikallavaluaon aina osattu maakunnassa, myös pääkaupunki-seudun työmaille alkoi syntyä uudestaan taitaviamonitoimityökuntia. Asuntoalueista Vantaan Karta-nonkoski on esimerkki, jossa Kestävä Kivitalo -ide-aa on toteutettu laajemmin menestyksellisesti,Pekka luettelee.

Paikallavalumieheksi leimautuminen ei Pekkaaole koskaan kaduttanut, päinvastoin. Omassa työs-sään hänellä oli isona tavoitteena muuttaa perin-teinen valmisbetonimyynti sellaiseksi että kuutioi-den sijaan myydään ominaisuuksia. Elementti- javalmisbetoniteollisuutta verratessaan hän toteaa,että valmisbetonia on usein tyydytty myymäänpelkkänä bulkkituotteena valmiille markkinoille.Elementtipuolella uusia mahdollisuuksia ja koko-naisratkaisuja on tarjottu aktiivisemmin.

Betonilattiakuvioihin Pekka lohjavuosinaan suo-rastaan uppoutui hyvän työkaverinsa Veli-PekkaRydenfeldin kanssa, ja taitaa edelleen olla kohtuul-lisen tukevasi siinä kiinni.

– Lattian tekemisessä viehättää sen käytännön-läheisyys, joka perustuu kuitenkin vankkaan teori-aan. Pelkällä teorialla ilman käytännön osaamistaei synny hyvää betonilattiaa, eikä tietystikäänmyös päinvastoin. Ongelmallista on, että koulutus-puolella ei tunnu löytyvän osaajia, Pekka harmitte-lee. Vaikka oma työura on nyt toisaalla, hänkin onedelleen käynyt luennoimassa koulutustilaisuuk-sissa, muun muassa juuri lattia-asioista.

STANDARDOINTI:KÄYTÄNNÖSTÄ TEORIAAN?Vuonna 2003 Pekka siirtyi RakennustuoteteollisuusRTT:hen. Työmaalla viihtyneen asiantuntijan hyppystandardien, eurokoodien ja CE-merkintöjen maail-maan oli iso. Vai oliko? – Kyllä ja ei, tietenkin neovat kaksi eri maailmaa, mutta maailmoilla on kui-tenkin yhteinen päämäärä, Pekka vastaa.

– Niin kiinnostavia kuin kenttähommat olivat-kin, meidän ikäpolvemme tavallaan juuttui niihin.Ammattimielessä se ei enää itseä motivoinut. KunKoposen Antti RTT:stä elokuussa 2003 soitti, pää-tös ”alanvaihdosta” kesti 350 metriä Hämeenlin-nan moottoritietä.

Myös hyvät henkilökemiat ovat selvästi asia jokaon vaikuttanut moniin Pekan päätöksiin: RT:hensiirtymisessä hän kertoo Markku Leinoksen olleenkeskeinen persoona.

– Minulla kävi hyvä tuuri, kun pääsin porukkaan,jonka ammatillinen asiaosaaminen on todella kovaaluokkaa. Suomalainen osaaminen myös brysselin-käytävillä on hyvässä maineessa. Sen arvostuksenovat vuosien aikana rakentaneet muutamat huippu-asiantuntijamme kuten ympäristöministeriön MattiJ. Virtanen, joka on istunut EU:n rakennusalan pysy-vässä komiteassa vuodesta 1995. Monikaan ei ym-märrä, kuinka paljon hän on kaatanut raja-aitoja

ettei oikeastaan tiedä.Hän kertoo, että ylioppilastodistuksessakin oli vii-

den ällän seurassa yksi b – matematiikassa. – Olenharvinaisen kaukana teknologiatietäjä -roolista.Psykologisissa testeissä oma ruksini asettautuu pi-kemminkin sosiaalisen viihdyttäjän rooliin. Se roolitosin perustuu tekniseen tietoon. En lähde heikoillejäille, jollen tiedä, hän kertoo ammattilaisarviosta,jonka on valmis itsekin allekirjoittamaan.

Se opiskeluvalinta? – Lukion jälkeen koulu ei oi-keastaan innostanut, jääpalloharrastus sen sijaanvei. TKK:n rakennusosasto valikoitui haku- ja pääsy-koepapereihin aika sattumalta, perusteena oli se,että rakentaminen sinänsä kiinnosti.

Ensimmäiset opiskeluvuodet, joiden välissäPekka kävi armeijan, eivät nekään vielä sytyttä-neet. – Opiskelu tuntui olevan pelkkää matikkaa.Tunsin olevani ihan väärässä paikassa.

Se, mikä muutti asenteen ja motivaation opiske-luun, oli professori Vesa Penttala ja hänen vetä-mänsä betonitekniikan opintosuuntansa.

Pekka kertoo, ettei suinkaan ollut ainoa, joka in-nostui TKK:n silloisesta uudesta suuntautumisvaih-toehdosta, johon betoniteollisuus oli antanut rahoi-tuksen. – Porukka oli tosi motivoitunutta, moni onedelleen betonikuvioissakin mukana.

Betonitekniikan lisäksi Pekka keskittyi rakenta-mistalouteen. – Sopiva yhdistelmä minulle, meikä-läisestä ei olisi rakennesuunnittelijaksi ollut, hänitse arvioi.

KORKEALUJUUSBETONISTA SE LÄHTIKorkealujuusbetonit olivat silloin uutta. Pekka tekiniihin liittyen sekä diplomityönsä että jatkoi val-mistuttuaan pari vuotta tutkijana korkeakoululla.

Partekin valmisbetonipuolelle hän siirtyi vuonna1989. – Tuolloin elettiin korkeasuhdanteen jyrkintänousuvaihetta ja imu teollisuuteen oli kova, Parte-kissakin taisi olla yhtä aikaa 12 paikkaa auki, hänmuistelee. Osa opiskelukavereista päätyi puoles-taan Lohjalle.

Partekista Pekkaa ”lainattiin” SBK:hon tekemäänesiselvitystä Betoniteollisuuden teknologiaohjel-maa varten yhdessä Korhosen Pekan kanssa. Kunprojekti sai rahoituksen Tekesiltä, Pekka siirtyi vuo-siksi 1992-1995 ohjelmaa toteuttamaan.

Projekti sai rahoitusta vuosi kerrallaan, joten ris-ki hommien päättymisestä piti ottaa päätöksessähuomioon. Takataskussa oli kuitenkin sopimus, jon-ka mukaan Pekka palaisi ohjelman loputtua vanha-na työntekijänä Partekille.

BET1001 64-66 Henkilokuva 14.5.2010, 16:0765

1 201066

Suomen ja Euroopan väliltä, Pekka toteaa.– Asiantuntevuuden lisäksi Suomen etuna

EU:ssa on se, että RTT:nä edustamme niin moniamateriaaleja ja laajaa joukkoa eri valmistajia, kuntaas useiden muiden maiden lobbaajat ovat yksit-täisten materiaalien ja tuotteiden puolestapuhujia.

RTT on Suomessa yksi niistä SFS:n toimialayhtei-söistä, joka vastaa standardien tuottamisesta. Tu-kena sillä on erilaisia tukiryhmiä. – Standardisoin-titehtävissä olemme yhteistä Suomen etua ajavia”virkamiehiä”. Mitä tulee edunvalvontaan, tuemmenäissä asioissa luonnollisesti jäseniämme, heidänpalveluksessaanhan me olemme, Pekka korostaa.

VERKOSTOITUMINEN ELINTÄRKEÄÄ– Jännitti, Pekka myöntää, kun hän lähti kylmil-tään eurooppalaiseen toimintaan. Ei ollut koke-musta eikä valmiita kontakteja ulkomaille. RTT:nstandardisoinnin asiantuntijat olivat kuitenkin luo-neet hyvän pelikentän, mille asettua.

Pekka arvelee, että psykologin arvioimat sosiaa-lisen viihdyttäjän taidot auttoivat tuossa vaiheessatärkeiden verkostojen luomiseen. – Verkostot ovatEU-kentällä suomalaisille sikälikin elintärkeitä, ettämeidän resurssimme ovat kovin pienet. Tietoa pitääpystyä saamaan muutakin kautta kuin jokaisessakokouksessa paikalla olemalla.

Standardisointi on Pekan mukaan sanana hie-man rajallinen kuvaamaan hänen työtehtäviään.– Toki se on yksi osa, mutta kyllä tässä puhutaannimenomaan eurooppalaisesta rakennuslainsää-dännön kehityksestä sekä ylipäätään rakentami-sen ja tuoteteollisuuden kehittämisestä.

Hän on tällä hetkellä vastuussa kahdesta CEN:nhorisontaalisesta teknisestä komiteasta, jotka laa-tivat standardeja rakennustuotteiden ja rakennus-ten ympäristövaikutusten arviointiin sekä raken-nustuotteiden vaarallisten aineiden testaamiseen.Jälkimmäiseen tekniseen komiteaan perustettiinjuuri uusi työryhmä joka käsittelee rakennustuot-teiden radioaktiivisuutta. Pekka nimitettiin ryhmänpuheenjohtajaksi vuoden alussa.

Pekan nykyinen titteli on erityisasiantuntija. Hä-nen tehtäväalueekseen on kirjattu rakentamisenmääräykset, standardisointi ja ympäristö, jota ku-vaa paremmin kestävä rakentaminen -termi.

Aikaisempi asiamies -titteli kuvasi Pekan mu-kaan työsarkaa varsin osuvasti. – Eräänlaistaagenttitouhua tämä teknillisten ohjeiden ja mää-räysten sisältöön vaikuttaminen on. Yksinäistenasiantuntijoiden yksinäistä puuhaa, jossa luodaan

itse osaamiskenttä ja verkostoidutaan, Pekka nau-rahtaa.

EUROOPPALAISTEN PELISÄÄNTÖJENMUKAANPekka myöntää, että standardointi on monimut-kaista ja välillä pitkäpiimäistä mutta toisaalta loo-gista. Sitä on vaikea avata suurelle yleisölle. –Keskeinen ja meille pienenä maana äärimmäisentärkeä tavoite standardisoinnissa ja siihen kytkey-tyvässä rakennustuotteiden CE-merkinnässä ontuotteiden vapaa liikkuvuus yli rajojen. Pian kaikis-sa EU:n jäsenvaltioissa pakollisella CE-merkinnäl-lä turvataan, että sekä kotimaisille markkinoille tu-levat että meiltä vientiin lähtevät tuotteet täyttä-vät meidän määräykset niin turvallisuuden kuinmuidenkin ominaisuuksien osalta.

Tärkeintä on hänen mukaansa ymmärtää, ettämuutaman vuoden kuluttua suomalainenkin raken-nustuoteteollisuus elää eurooppalaisten pelisään-töjen mukaan. – Lainsäädäntö yhtenäistyy kokoajan ja EU:n rakennustuoteasetus tulee syrjäyttä-mään kansallisen rakennustuotteisiin liittyvän lain-säädännön. EU:hun lähtiessämme olemme avan-neet myös omat rajamme vapaalle kaupalle.

Betoniteollisuus ei hänen mukaansa ole välttä-mättä vielä nähnyt yhtenäistymisen hyötyjä. Var-sinkin valmisbetonia ja pitkälle myös elementtejäpidetään pelkästään kotimarkkinatuotteina. Esi-merkiksi CE-merkittyjä kiviaineksiakin viedään kui-tenkin jo nyt Viroon, betonielementtejä puolestaanRuotsiin.

MATERIAALINEUTRAALISTITIETOON PERUSTUENPekan tehtävä ympäristöstandardisoinnin osalta onmateriaalineutraali. Se mitä hän toisaalta vastus-taa, on sellainen väärä rakennusmateriaalien ym-päristömarkkinointi, jolla luodaan todentamatto-maan tietoon perustuvia mielikuvia. Erityisesti enti-seen betonimieheen on kolahtanut se, että betoniarakennusmateriaalina ja -tuotteena mollataan raa-ka-ainepohjansa ja energiaintensitiivisyytensävuoksi.

– Kaikissa arvioinnissa on ehdottomasti otettavahuomioon lopputuotteen koko elinkaari. Pitkäikäi-sen ja kestävän betoninkin kannalta tilanne muut-tuu silloin aivan erilaiseksi, todelliseksi kestäväksirakentamiseksi, Pekka korostaa.

Sirkka Saarinen

2Pekka Vuorinen myöntää, että urheilu on usein ohjannutelämän muitakin valintoja. 10 vuotta jääpalloa SM-tasol-la on sittemmin vaihtunut yksilölajeihin. Tulevan kaudenhaaste on uusia ikämiessarjan suunnistusmestaruuksia,nyt sarjassa H50.

2

Pekk

a Vu

oris

en a

rkis

to

BET1001 64-66 Henkilokuva 14.5.2010, 16:0766

1 2010 67

BETONIYHDISTYKSEN HARJOITTAMA käyt-töselostetoiminta on saavuttanut miehen iän. Käyt-töselosteita alettiin myöntää 1960-luvun puolivälis-sä, ensin betonin lisäaineille ja jänneteräksille.Myöhemmin menettely laajennettiin kattamaanmonia muitakin betonirakenteisiin liittyviä tuottei-ta, kuten kuormaa siirtäviä metalliosia ja betonite-rästen erikoisjatkoksia. Rakentamismääräyskokoel-man käyttöönoton myötä 1970-luvulla käyttöselos-teet saivat virallisen aseman, kun niiden varmenta-miseen saatiin ympäristöministeriön mandaatti.

VARMENNETUT KÄYTTÖSELOSTEET ovat ol-leet rakennusteollisuudelle asiakkaineen ja erityi-sesti rakennustuotteiden toimittajille tehokas työ-kalu. Sillä on voitu osoittaa rakennustuotteidenvaatimustenmukaisuus luotettavasti, edullisesti janopeasti. Käyttöselostemenettelystä kertynyt vuo-sikymmenten kokemus on osoittanut, että toimin-tatapa johtaa rakentamisessa luotettavaan loppu-tulokseen, mikä on lopulta tuotehyväksynnässä yli-voimaisesti tärkeintä.

BETONIYHDISTYS ON nähnyt käyttöselostetoi-minnan ensikädessä rakennusteollisuuden palvelu-na. Betoniyhdistys käsittelee jaostoissaan vuosit-tain noin 50 käyttöselostehakemusta ja pitää ylläyhteismäärältään noin 200 käyttöselosteen jouk-koa. Keskimääräinen veloitus tästä palvelusta onkäyttöselosteen hakijalle vain noin 300 euroa käyt-töselostetta kohti vuodessa.

VARMENNETUN KÄYTTÖSELOSTEEN status onniin sanottu kansallinen tuotehyväksyntä. Se on siistänä euroaikana uhanalainen laji, josta tulisi euro-kraattien mielestä hankkiutua eroon ja korvata seeurooppalaisilla hyväksynnällä, eli siis CE-merkillä.

MONET SUOMALAISET rakennustuotealan yri-tykset ovat kansainvälisesti ottaen pieniä. Silloinkynnys hankkia tuotteilleen kallis ja työläs euroop-palainen hyväksyntä on varsin korkea, etenkin josvientitavoitteita ei ole. Jos CE-merkintä saatetaanainoaksi mahdollisuudeksi saada tuote markkinoillemyös Suomessa, tästä saattaa seurata pahimmil-laan tuotannon lopettaminen tai ainakin tuotekehi-tyksen muuttuminen kannattamattomaksi. Matkauuden tuotteen kehittämisestä sen hyväksymiseenon vuosien mittainen ja kallis. Standardi puolestaansitoo tuoteominaisuudet, joten kehitykselle ei oleisommin saumaa.

MIELESTÄNI SUOMEN tulisi käyttää hyödyksikaikki ne päätettävissämme olevat toimet, joillavoidaan tukea kansallisten tuotehyväksyntöjensäilymistä eurooppalaisten hyväksyntöjen rinnalla.Tällä en tarkoita sitä, että varmennettuja käyttöse-losteita voitaisiin pitää pakollisina CE-merkityilletuotteille, vaikkakin näin kuuluu asianlaita olevanesimerkiksi Saksassa. Sen sijaan käyttöselosteitatulisi jatkossakin voida pitää rinnakkaisena mah-dollisuutena, jolla erityisesti kansallisessa markki-nassa toimivat valmistajat voisivat selvästi euro-hyväksyntää helpommin saada tuotteensa käyt-töön Suomessa. Tämän lisäksi rinnakkaiskäyttömahdollistaisi sen, että valmistajat voisivat var-mennettujen käyttöselosteiden avulla osoittaajoustavasti toteen CE-merkinnän vaatimukset ylit-täviä tai suomalaisissa olosuhteissa hyödyllisiäerityisominaisuuksia.

TUOTEHYVÄKSYNTÖIHIN LIITTYY myös se,että rakentaminen monimutkaistuu koko ajan jauusia erikoistuotteita tuodaan markkinoille. Sa-malla rakentamisen lopputuloksen turvallisuuteenja terveellisyyteen kohdistuu yhä suurempia odo-tuksia ja vaatimuksia. Nämä yhdessä tarkoittavat,että rakennustuotteiden joustavalle ja luotettaval-le kansalliselle tuotehyväksyntämenettelylle ontulevaisuudessa nykyistä suurempi tarve.

PIDETÄÄN HYVÄKSI siis havaittu käyttöselos-temenettely hengissä ja käytetään sitä fiksustijatkossakin!

P.S. – AI MISTÄ LINNUNLAULUN SEISAKKEELTA?Linnunlaulu sijaitsee radan varressa likimain Pasilan jaHelsingin rautatieasemien puolivälissä. Tämä rataosalienee Suomen ruuhkaisin ja siksi Linnunlaulun kohdallajunat vartoavat joskus hyvän tovin – parhaimmillaan hel-mikuussa yli puolikin tuntia. Siksi merkittävä osa tästäkinjutusta on ideoitu Linnunlaulun virtuaaliseisakkeella, kunmatkustajia ei junasta poiskaan päästetä. Kyllä kävellenolisi joskus ollut paljon nopeammin perillä!

Pro

Käyttöseloste!

Jussi MattilaToimitusjohtajaSuomen Betoniyhdistys ryjussi.mattila@betoniyhdistys.fi

kolumni

Lin

nu

nla

ulu

n se

isa

kk

ee

lta

1 201068

UUSIMMATBETONIN KOULUTUS- JATAPAHTUMATIEDOTLÖYTYVÄT OSOITTEISTA:

WWW.BETONI.COMWWW.BETONIYHDISTYS.FI

ARKKITEHDEILLE,KAAVOITTAJILLE JARAKENNUSVALVONNOILLEBETONIIN LIITTYVIÄ KOULUTUS-JA INFO-TILAISUUKSIAVUONNA 2010

Betonitieto jatkaa vuoden 2010 aika-na eri paikkakunnilla betonirakenta-miseen liittyviä maksuttomia koulu-tus- ja infotilaisuuksia arkkitehdeille,kaavoittajille, rakennusvalvonnoille,suunnittelijoille jne.

Koulutukset ovat kestoltaan noinpuoli päivää ja maksuttomia. Ohjelmavoidaan suunnitella eri tahojen tarpei-den mukaan. Teemoina ovat mm.– Betoniarkkitehtuurin uudet

mahdollisuudet– Julkisivut– Betonipinnat– Ympäristörakentaminen– Energia- ja ympäristö– Betonirakenteiden korjaaminen

Lisätietoja kursseista ja infotilaisuuk-sista antaa ja maksuttomia koulutus-tilaisuuksia voi tilata arkkitehti SAFAMaritta Koivistolta,puh. 040 - 900 3577 taimaritta.koivisto@betoni.com

Järjestäjä:Betoni / Betoniteollisuus ry

Asun

to O

y He

lsin

gin

Arab

ianv

illat

– A

RK-H

ouse

Ark

kite

hdit

Oy

BETONIN ARKKITEHTUURIMATKAANDALUSIAAN31.8 - 5.9.2010

Betoni järjestää arkkitehtuuri- ja ym-päristörakentamisen kiertomatkanEspanjan Andalusiaaan tiistaista sun-nuntaihin 31.8. - 5.9.2010. Viiden päi-vän aikana kierretään ja tutustutaanAndalusian uusimpiin kohteisiin.

Kiertomatkan reittinä: Malaga -Granada - Gordoba - Sevilla - Malaga

Matkan ohjelma lyhyesti:31.8 Finnairin lento (klo 17.30 - 21.05)Malagaan, jossa yövymme.1.9 koko päivän ekskursio Granadassa.Yöpyminen Granadassa.2.9 koko päivän ekskursio Gordobassa.Yöpyminen Gordobassa.3.9 koko päivän ekskursio Sevillassa.Yöpyminen Sevillassa.4.9 Sevillan kohteita ja bussilla kohtiMalagaa. Yöpyminen Malagassa.5.9 Aamupäivän ekskursio Malagassa.Lähtö Finnairin iltapäiväkoneella Hel-sinkiin (klo 13.20 - 18.45).

Hinnat:Yhden hengen huoneessa 1600,- ja2 hengen huoneessa 1480,-.

Hinta sisältää: lennot turistiluokas-sa Helsinki - Malaga - Helsinki Finnai-rin lennoilla, lentokenttäverot ja mat-kustajamaksut, tiedossa olevat poltto-ainelisämaksut, neljän vuorokaudenmajoitus em. hotelleissa valitussahuonetyypissä, aamiainen päivittäin,lounaat ja kolme illallista, bussikulje-tukset ohjelman mukaisesti, opastuk-set ja sisäänpääsyt (museot jne.)

Matkaohjelma on tekeillä ja löytyytoukokuussa www.betoni.com-sivuilta.

Lisätietoja antaa matkan johtaja:arkkitehti SAFA Maritta Koivistopuh. 040 900 3577 taimaritta.koivisto@betoni.com

Ilmoittautumiset: rsvp@betoni.com

MUUTAMA PAIKKA VAPAANA !

BETONIELEMENTTIENCE-MERKINTÄ

Euroopan sisämarkkinat avautuvathiljalleen. Harmonisoitujen tuotestan-dardien ja CE-merkinnän piiriin tulevi-en tuotteiden määrä kasvaa kokoajan. Todettakoon, että Suomessa CE-merkintä on vapaaehtoinen toisin kuinuseimmissa EU:n jäsenmaissa.

Betonielementtivalmistajille onjuuri myönnetty ensimmäiset ontelo-laattojen CE-merkintäoikeudet.

Ontelolaattojen osalta teollisuus-ja ympäristöministeriö ovat yhdessäsopineet, että CE-merkintä korvaavanhan tyyppihyväksyntämenettelyn.19 valmistavasta tehtaasta jo 14 teh-taalla on CE-merkintäoikeus valmiina.Merkinnät ovat menettelyn 3b -mu-kaisia. Tämä tarkoittaa yksilöllisiätuotteita, joiden mitoitus sisältyy CE-merkintään. CE-merkintämenettelyynhyväksytyt sertifioidut tehtaat on luet-teloitu Inspecta Sertifiointi Oy:n koti-sivuilla osoitteessa http://www. ser-tifiointi.fi/sfs –> sertifikaattihaku –>Tuotteiden varmentamiseen liittyvätsertifikaatit –> Palvelu: CE-merkintä–> Ryhmä: Ontelolaatat.

Kesään mennessä saataneen onte-lolaatoista CE-merkinnän piiriin yli80% ja loputkin tämän vuoden lop-puun mennessä. 400 mm ja 500 mmkorkeat laatat tulevat kokonaisuudes-saan viimeiseksi CE- merkinnän piiriin.

–>

ELEMENTTISUUNNITTELU.FI-SIVUT ON AVATTU

Betonielementtirakentamisen ohjeis-tus uudistetaan eurokoodien mukai-seksi vv. 2009 - 2010.

www.elementtisuunnittelu.fi -sivutavattiin alkuvuodesta 2010. Sivut täy-dentyvät vuoden 2010 aikana kuukau-sittain ja senjälkeen tarpeen mukaan.Sivuilta löytyy myös elementtirakenta-mista koskeva materiaali, joka aiem-min on ollut sivuilla www.betoni.com.

Sivujen päävalikko on seuraava:UutisiaBetonivalmisosarakentaminenSuunnitteluprosessiRunkojärjestelmätRunkorakenteetPalonkestoÄäneneristysRakennuksen jäykistysJulkisivutLiitoksetElementtien valmistus jatoimituksetElementtien asennusHuolto ja kunnossapito

Tietoa sivuilta voi hakea myös haku-koneella tai rakennusten esimerkki-tietomallien avulla. Esimerkkitieto-mallit ovat asuinkerrostalosta, toi-mistorakennuksesta ja hallista. Ai-neisto on ryhmitelty käyttäjäryhmit-täin rakennuttajalle, urakoitsijalle, ra-kennesuunnittelijalle, arkkitehdille jaopiskeluun.

Ohjeita voi tarkastella myös seuraavienteemojen alta:

RungotJulkisivutEnergiaPaloÄäniTyömaaMallinnusTietomalli

HYÖDYLLISTÄ TIETOABETONIELEMENTTI-RAKENTEIDEN SUUNNITTELUSTAJA RAKENTAMISESTA

Aktiivikäyttäjät voivat rekisteröityä si-vuille. Tämä varmistaa sen, että käyt-täjä saa aina tiedon sivuille tulevastauudesta materiaalista.

Käytä hyväksesi asiantuntijoidenlaatimaa aineistoa. Se helpottaa käy-tännön projektien suunnittelua ja to-teutusta sekä varmistaa taloudellisenja toimivan lopputuloksen.

Lisätietoa sivuista antaa tarvittaessaarto.suikka@rakennusteollisuus.fiBetoniteollisuus ry,elementtivalmistajat

–>

69betoni 1 2010

Korkeatasoinen, kaunis ympäristö onhyvän suunnittelun ja ammattitaitoi-sen toteutuksen tulos. Se on onnistu-nut kokonaisuus, joka houkutteleeviihtymään, tarjoaa mahdollisuudenlepohetkeen sekä virikkeitä leikkiin jatoimintaan. Hyvä ympäristö on luon-toa sellaisessa muodossa, joka kes-tää monenlaisen toiminnan ja vai-keidenkin olosuhteiden aiheuttamatrasitukset.

Kasvillisuus ja kivipohjaiset ympä-ristötuotteet ovat nousseet peruspila-reiksi, joiden varaan voidaan suunni-tella ja toteuttaa esteettisesti, toi-minnallisesti ja käyttötaloudellisestikorkealaatuinen ympäristö.

Kilpailun tarkoitusPuutarhaliitto ry ja Rakennustuote-teollisuus RTT ry haluavat tehdä tun-netuksi ja edistää hyvää ympäristö-suunnittelua, korkeatasoisia ulkotilo-jen miljöökokonaisuuksia ja korkea-laatuista ympäristönhoitoa myöntä-mällä Vuoden Ympäristörakenne -pal-kinnon. Tunnustus annetaan luontoaja sen eri tekijöitä arvostavasta suun-nittelusta ja rakentamisesta palkitta-van kohteen rakennuttajalle, suunnit-telijoille, toteuttajille ja materiaalitoi-mittajille tuomariston harkitsemallatavalla.

Kilpailukohde voi olla julkinen taiyksityinen, laaja tai suppea kokonai-suus. Kilpailun ulkopuolelle on rajat-tu vain yksityiset omakotitalopihat.Kilpailuun voidaan ilmoittaa viimei-sen viiden vuoden aikana valmistu-neita kohteita. Ehdotuksia voivat teh-dä asiantuntijat, yhteisöt ja yksityisethenkilöt. Vuoden Ympäristörakenne -kilpailun tulokset julkistetaan järjes-täjien päättämänä ajankohtana.

TuomaristoKilpailun tuomaristossa ovat mukanaPuutarhaliiton ja Rakennustuoteteolli-suus RTT ry:n edustajien lisäksi Suo-men Arkkitehtiliiton, Suomen Maise-

ma-arkkitehtiliiton, ympäristöministe-riön, Suomen Kuntaliiton, Viherympä-ristöliiton, Kiviteollisuusliiton ja leh-distön edustajat.

KilpailuaikaEhdotukset Vuoden Ympäristörakenne-kilpailuun voi tehdä täyttämällä il-moittautumislomake ja lähettämälläse liitteineen 23.6.2010 mennessäosoitteella:Puutarhaliitto /Vuoden YmpäristörakenneViljatie 4 C00700 HelsinkiIlmoittautua voi myös sähköpostilla:jyri.uimonen@puutarhaliitto.fi

Lisätietoja, kilpailun sääntöjäja ilmoittautumislomakkeita:PuutarhaliittoJyri UimonenViljatie 4 C00700 Helsinkipuh. (09) 5841 6550jyri.uimonen@puutarhaliitto.fitaiRakennustuoteteollisuus RTT rySeppo PetrowUnioninkatu 1400130 Helsinkipuh. 0500 - 422 652seppo.petrow@betoni.comKilpailun säännöt ja ilmoittautumislo-make löytyvät myös netistä osoitteistawww.puutarhaliitto.fija www.betoni.com

VUODEN YMPÄRISTÖRAKENNE 2010– KILPAILU KÄYNNISSÄ – NYT 20. KERTA

Vie r

tola

n a u

kio ,

Ke r

a va –

Vu o

d en

Ymp ä

ristö

rake

n ne

2 00 9

KERTTU JA JUKKA VUORISENRAHASTO

APURAHATBETONITEKNOLOGIAN ALAANKUULUVIEN TUTKIMUSTÖIDENJA MATKOJEN APURAHOIKSIYKSITYISILLE HENKILÖILLE

Hakemukset osoitteella:Suomen Betoniyhdistys ryPL 381, 00131 Helsinki”Kerttu ja Jukka Vuorisen rahasto”

Lisätietoja: Jussi Mattila,Betoniyhdistys ry, puh. 0400 637 224

EINAR KAHELININ RAHASTO

STIPENDITBETONIRAKENTAMISENOPINNÄYTETÖIHIN

Hakemukset osoitteella:SBK-säätiö c/o Betonikeskus ryPL 381, 00131 Helsinki

Lisätietoja: Olli Hämäläinen,puh. 050 1513

Stipendejä ja apurahoja voi hakea va-paamuotoisella hakemuksella kokovuoden betonirakentamiseen liitty-viin diplomi-, lisensiaatti- ja väitös-kirjatöihin, alan opinnäytetöihinsekä opintomatkojen apurahoiksi.

Rahastojen hallitus päättää hake-musten perusteella jaettavien stipen-dien määrän ja summat. Stipendiensaajille ilmoitetaan päätöksestä hen-kilökohtaisesti.

Hakemuksista tulee ilmetä hakija,yhteystiedot ja varojen käyttötarkoi-tus eriteltynä sekä mahdolliset muuthaetut avustukset.

by

Helsingin rakennusvalvonta on ke-hittänyt omaa valvontamenettelyäänsiirtymäkaudelle, jolloin osa tuotteistaon vielä CE-merkinnän ulkopuolella.

Huom! Muita betonielementtejäkuin ontelolaattoja ei Suomessa vieläCE-merkitä.

Asiakkaat ovat jo kyselleet esim.CE-merkittyjä seinäelementtejä. Ra-kennustuoteteollisuus RTT ry laatiiparhaillaan runko-, seinä- ja porras-elementtien kansallisia SFS-sovelta-misstandardeja. Nämä soveltamis-standardit helpottavat ja yhdenmu-kaistavat CE-merkinnän käyttöä.

Ensimmäiset CE-merkityt seinä- jamuut betonielementit tulevat markki-noille ensi vuonna ja laajemmin vuosi-na 2012 - 2013. CE-merkinnän tulo pa-kolliseksi myös Suomessa on näköpii-rissä vuosina 2013 - 2014.

Rakennustuoteteollisuus RTT rylaatii parhaillaan RakennustuotteidenCE-merkinnän käyttöohjetta. Betoni-teollisuus ry tulee myös jatkossa in-formoimaan CE-merkintätilanteesta.

Lisätietoja asiasta antaa dipl.ins.Arto Suikka Betoniteollisuus ry:ssä,puh. 0500 - 500 131.

1 201070

RUDUS VOITTI BETONIELEMENTTITEOLLISUUDENTYÖTURVALLISUUSKILPAILUN 2009

Rakennusteollisuus RT:een kuuluvaBetoniteollisuus ry järjesti vuoden2009 aikana jäsenilleen suunnatuntyöturvallisuuskilpailun, jonka voitta-jat on nyt valittu. Kilpailun tavoittee-na oli saada alan yritykset kiinnittä-mään entistä enemmän huomiota työ-turvallisuuteen ja siten ehkäistä tapa-turmia ja sairastumisia. Kilpailu liittyyosana tavoitteeseen saada Suomeenmaailman turvallisin betoniteollisuusvuoteen 2015 mennessä.

Kilpailussa oli 29 osallistujaa, joi-den tehtailla suoritettiin turvallisuus-mittaukset. Mittausten perusteellavalikoitui kärkikolmikko, joiden jou-kosta tuomaristo valitsi voittajan.Voittajaksi nousi Rudus BetonituoteOy: Nummelan tehdas. Kakkos- ja kol-mossijaa ei määritelty erikseen, vaanne jaettiin Rudus Betonituote Oy: Nur-mijärven tehtaan ja Lujabetoni Oy: Sii-linjärven ratapölkky- ja ontelolaatta-tehtaan kesken.

Voittajakolmikko erottui selkeästimittausten perusteella. Sadasta mak-simipisteestä Ruduksen Nummelantehdas sai 91,66 pistettä, RuduksenNurmijärven tehdas 89,39 pistettä jaLujabetoni Siilinjärven tehdas 89,30pistettä. Kaikkien osallistuneiden kes-kiarvo oli 74,7 pistettä.

Mittauksen suoritti Tapaturva Oy:nasiantuntija Juha Merjama. Turvalli-suustyön arviointiin Merjama käyttityökaluina Elmeri+ -havainnointime-netelmää, turvallisuuskymppi-taus-taista turvallisuusjohtamisen arvioin-tityökalua, minkä lisäksi tulokseenvaikuttivat sekä tapaturmataajuusettä sairauspoissaolojen määrä.

Tuomaristo kiittelee Ruduksen sitou-tumista turvallisuustyöhön:Tuomariston muodostivat Rakennus-liiton puheenjohtaja Matti Harjunie-mi, Betoniteollisuus ry:n toimitusjoh-taja Olli Hämäläinen ja sosiaali- jaterveysministeriön työsuojeluosaston

valvontajohtaja Markku Marjamäki.Tuomaristo kiitteli voittajakolmikon

panostaneen työturvallisuuteen jayleiseen asenneilmapiiriin. Tehtaissavaaratilanteiden ja läheltä piti -tapa-uksien käsittely oli avointa, järjestel-mällistä ja yhteisöllistä. Niin johtokuin henkilökuntakin oli motivoitunut-ta edistämään työturvallisuutta.

Tuomaristo kiinnitti huomiota sii-hen, että voittaja Rudus BetonituoteOy:n Nummelan paalutehdas on teh-nyt erittäin järjestelmällistä työtä tur-vallisuuden eteen ja tehtaan oma-aloitteinen kehitystyö on merkillepan-tavaa. Ruduksen johto ja henkilöstöovat erityisen sitoutuneita työturvalli-suuden edistämiseen ja kaikki puhal-tavat yhteen hiileen. Turvallisuustyöon arkipäiväistetty mallikkaasti ja jat-kuva pienten askeleiden kehitystyö onominaista tehtaan toiminnalle. Turval-lisuustyöhön on panostettu myös ra-hallisesti.

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennialahjoittaa kilpailun voittajalle Fennia-palkinnon, joka on rahapalkinto käy-tettäväksi työturvallisuutta edistä-vään hankintaan. Fennia toimii yhteis-

1Autonkuljettaja Timo Peräkylä tekemässäpaalukuormaa.

2Mikko Nissi paalunvalutyössä.

3Palkittuja Ruduslaisia.

työkumppanina turvallisuushankkeis-sa, sillä se on sitoutunut yhteistyössäasiakasyritystensä kanssa edistä-mään työturvallisuutta. Betoniteolli-suus ry:n työturvallisuuskilpailu moti-voi kilpailuun osallistuneita yrityksiäpanostamaan turvallisuuteen ja lisäk-si se tuotti erinomaista tietoa hyvistäkäytännöistä hyödynnettäväksi kokotoimialalla.

Lisätietoja:Rakennusteollisuus RT ry,Betoniteollisuus ryOlli Hämäläinenpuh. (09) 1299 287, gsm 050 1513

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fenniaosastonjohtaja Tapani Mattilapuh. 0400 421 047

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fenniaviestintäjohtaja Eliisa Anttilapuh. 050 598 9769

Rudus Oytyöturvallisuuspäällikkö Teppo Lainiopuh. 0400 352290

1 2

3

Rudu

s Oy

Rudu

s Oy

Rud u

s Oy

71betoni 1 2010

Ympäristötaiteen säätiön myöntämänVuoden ympäristötaideteos -kunnia-kirjan vuodelta 2009 sai kuva- ja lasi-taiteilija Riikka Latva-Somppi teoksel-laan Satakieli-Näktergalen.

Satakieli-Näktergalen -teos paljas-tettiin Helsingin Arabianrannassa23.9.2009. Teos on osa Arabianrannantaide -projektia, jossa rakennuttaja onvelvoitettu käyttämään 1-2 % raken-nuskustannuksista kohteeseen räätä-löityyn taiteeseen.

SATAKIELI-NÄKTERGALEN ONMONIULOTTEINEN SIMULOITULUONTOKOKEMUSPalkinnon jakaja Ympäristötaiteensäätiön valtuuskunta perustelee teok-sen valintaa sen moniulotteisuudellaja sujuvalla liittymisellä sekä arkki-tehtuuriin että rakennuksen käyttäjiin.

“Teos yhdistää kauniisti pienen,jopa intiimin, mittakaavan suureen.Teoksen elementit – jalakulkuluiskanlasiin painettu oksisto ja satakielensilhuetit, luiskan alla polveileva kivi-nen polku, penkin selkänojalla laula-va pronssinen satakieli ja seinälaat-toihin painettu H.C. Andersenin satuSatakieli – ovat herkkiä ja puhuttele-via sekä visuaalisesti että ajatuksentasolla. Erilaisia materiaaleja yhdis-tävä kokonaisuus on luontevasti vuo-ropuhelussa arkkitehtuurin ja ympä-ristön kanssa. Pienieleinen, jopa ro-manttinen kokonaisuus ei yritä korva-ta aitoa luontoa, ennemminkin muis-tuttaa sen puuttumisesta. Teos on vi-suaalisessa monimuotoisuudessaankuin satakielen laulu, se soi vahvanaosana voimakasta rakennusta” tote-aa säätiön valtuuskunnan puheenjoh-taja Marjatta Erwe puheessaan kun-niakirjan jakotilaisuudessa Helsingis-sä 18.2.2010.

Teoksen erityisansiona on myös ra-kennuksen käyttäjien huomioiminen:lasten, ruotsinkielisten ja näkövam-maisten. Teos sijaitsee ruotsinkieli-

sen korttelikoulun ja päiväkodin si-säänkäyntiluiskassa. Samassa raken-nuksessa toimii mm. näkövammais-ten järjestö Förbundet FinlandsSvenska Synskadade r.f. ja näkövam-maisten lasten koulu. Siksi Satakieli-satu on omassa pronssisessa seinä-laatassaan myös pistekirjoituksella.

TAITEILIJARiikka Latva-Somppi (s. 1969) on hel-sinkiläinen kuva- ja lasitaiteilija, jokaliikkuu taideteollisuuden ja nykytai-teen rajapinnalla.

Teoksissaan hän käsittelee useinhenkilökohtaisia arkeen ja minuuteenliittyviä tunteita ja havaintoja sekäesim. taiteen tekemisen problematiik-kaa ja sitä miten havainnoimme ja ar-votamme ympäristöämme. Hänen te-oksissaan teoria muuttuu kokemuk-seksi, olipa se sitten kulttuurillinenkonnotaatio, älyllinen elämys, pienihuvittunut oivallus tai henkilökohtai-sen muiston pinnalle pulpahtaminen.

KOHTEEN TIEDOT:Sijainti: Toukorannan Sesam-kortteli,

Toukolankatu ja PariisinkatuHelsingin Arabianrannassa

Arkkitehtisuunnittelu:Arkkitehtitoimisto Stefan AhlmanOy

Tilaaja: Helsingfors svenska bostads-stiftelse, OP-Eläkekassa,Förbundet Finlands SvenskaSynskadade rf, Stiftelsen SvenskaBlindgården, Samfundet Folk-hälsan

Projektinjohtopalvelut:Haahtela-rakennuttaminen Oy

Rakennuttaja, teoksen rahoitus:Bostads Ab Sesam i Helsingfors,Bostads Ab Samse i Helsingfors

Lasikaide: Lasitusliike V. Aalto OyPronssilaatta: Erikoisvalu Oy

KUNNIAKIRJAKunniakirja vuoden ympäristötaide-

teokselle on jaettu vuodesta 1994 al-kaen. Kunniakirjalla säätiö haluaanostaa esiin ympäristötaiteen erilai-sia tekemisen tapoja ja sisältöjä,edistää ympäristötaiteen tunnettuut-ta ja moniulotteisuutta sekä erityises-ti kannustaa ja kiittää henkilöitä ja yh-teisöjä, jotka toiminnallaan ja työl-lään pyrkivät parantamaan ympäris-tön laatua taiteen keinoin.

Yleensä kunniakirja annetaan yh-delle Suomessa toteutetulle kohteel-le, poikkeuksellisesti vuonna 2008kahdelle: Helen Evansin ja Heiko Han-senin Vihreälle pilvelle sekä Kaija Pa-pun ja Aino Louhen Maailman onnel-lisimmalle puulle. Muita aikaisempiasaajia ovat mm. Jan-Erik Andersson,Marja Kanervo, Maaria Wirkkala jaElina Aalto.

Ympäristötaiteen säätiön valtuus-kuntaan kuuluu 11 eri tahojen nimit-tämää jäsentä. Opetusministeriö ni-mittää jäsenistä kuusi, joista kolmeedustaa opetusministeriötä, yksi val-tiovarainministeriötä, yksi ympäristö-ministeriötä ja yksi Senaatti-kiinteis-töjä. Muut jäsenet nimittävät Suo-men Arkkitehtiliitto SAFA ry, Raken-nusteollisuus RT ry, Asunto-, toimiti-la- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry, Suo-men Taiteilijaseura ry sekä Teolli-suustaiteenliitto Ornamo.

Lisätietoja:Riikka Latva-Somppipuh. 041- 5199181riikka@latvasomppi.comwww.latvasomppi.com

Ympäristötaiteen säätiön sihteeriErja Väyrynenpuh. 044-0987561erja.vayrynen@yts.fiwww.yts.fi

“SATAKIELI”- NÄKTERGALENON VUODEN 2009YMPÄRISTÖTAIDETEOS

Lujabetoni Oy toi markkinoille jatket-tavan teräsbetonisen pienpaalun,joka korvaa monta perinteistä perus-tustapaa keveiden rakennusten ja ra-kennelmien kohdalla. Omakotiraken-tajalle betoninen pienpaalu on edulli-nen, koska sen lyömiseen on kehitettytavalliseen kaivinkoneeseen sopivalyöntilaite.

Lujabetoni on kehittänyt pienpaalu-aan useita vuosia ja suunnittelussa onollut mukana Suomen johtavia suun-nittelu- ja tutkimustahoja. Pienpaalunpohjana on yhtiön aiemmin kehittämäJOPI-paalutekniikka (Juuri Oikea Pi-tuus), jossa erillinen sahauslaite kat-kaisee maan pinnalle jäävän ylimää-räisen pituuden, joka voidaan käyttäätaas seuraavan paalun lyömisessä hy-väksi. Lujabetoni on patentoinut pien-paalujärjestelmänsä. Paalutusjärjes-telmä on ympäristöystävällinen, koskahukkaa ei synny lainkaan ja betoniakuluu vähemmän. Lisäksi pienpaalutvoidaan valmistaa kuuden metrin va-kiopituuksina, mikä tuo kustannuste-hokkuutta sekä valmistukseen että kul-jetukseen. Asiakkaalle tämä merkitseesitä, että paaluja on aina riittävästi.

Lujabetonin kumppani Konepla-neetta Oy on kehittänyt pienpaalunlyömiseen sopivan lyöntilaitteen, jokavoidaan liittää tavalliseen kaivinko-neeseen. Paalutus on mahdollista to-teuttaa työmaan muiden kaivuutöidenyhteydessä, koska pikakiinnitteinenpaalutuslaite on nopeasti vaihdetta-vissa kauhan tilalle.

Pienpaalu soveltuu hyvin pientalo-jen rakenteisiin. Keveitä rakennelmialöytyy myös liikerakentamisen piiristäsekä maataloudesta ja tienrakennuk-sesta. Esimerkiksi meluseinissä ja ai-doissa pienpaalu toimii sekä paalupe-rustuksena että pilarina.

Lisätietoja: Betonituotetyksikön joh-taja Sakari Petsalo, Lujabetoni Oy, 0445852 363 tai toimitusjohtaja MikkoIsotalo, Lujabetoni Oy, 044 5852 305.

Lujabetonin pienpaalu

LUJABETONI TOI MARKKINOILLEUUDEN JATKETTAVANPIENPAALUJÄRJESTELMÄN

1 201072

Formento valokivi

NYT KIVIRAKENTEINENOMAKOTITALOJOKAMIEHEN ULOTTUVILLE

Lujabetoni Oy toi markkinoille uudenedullisen Luja-kivitalopaketin, jokamyös asennetaan tehtaan toimestalämpövalmiiksi kiinteään hintaan. UusiKivisydän-konsepti on kivitalo, joka pe-rustuu teollisesti valmistettuihin beto-nisiin suurvalmisosiin, lämpövalmii-seen asennukseen ja talojen kiinteä-hintaiseen vakiomallistoon.

Kivitalopakettien markkinaosuusSuomessa on noin 13 prosenttia. Kas-vua on jarruttanut puutalopakettejahieman korkeampi hinta ja asiakkai-den vielä korkeampi hintamielikuva.Asiakkaat ovat myös kokeneet hark-kotalojen pystytyksen työlääksi jahankalaksi. – Pääsemme uuden kon-septimme avulla puutalojen kanssasamalle lähtöviivalle ja tähtäämmeasiakasryhmään, jonka budjetti raken-tamiseen on 200.000 - 260.000 euroa.Tähän asti kivitalopakettiasiakkai-demme budjetti on yleensä ollut yli300.000 euroa. Konseptimme helppo-us rakentajalle on markkinoilla myösuutta, kertoo toimitusjohtaja MikkoIsotalo.

Uuden kivitalokonseptin tehokkuusperustuu Lujabetonin kehittämäänLuja-Kivisydän-tuotteeseen eli teolli-sesti valmistettuihin, vakioituihin be-tonisiin suurvalmisosiin sekä tila-suunnitteluun. Arkkitehti- ja tilasuun-nittelussa ei ole tavoiteltu erikoisrat-kaisuja, vaan arjen toimivuutta.

Lujabetoni tarjoaa Luja-Kivisydän-vakiopakettinsa lämpövalmiiksi asen-nettuna. Omakotitalo nousee noinkahdessa viikossa vesikattoon. Luja-kivitalopaketin kaikki mallit saa erienergiatehokkuusvaihtoehtoina, jotkaon myös hinnoiteltu valmiiksi. Myöspassiivienergiaratkaisu on saatavillakaikkiin talomalleihin. Lujabetoni jat-kaa edelleen myös räätälöityjen hark-ko- ja elementtivalmisteisten talopa-kettien myyntiä.

Lisätietoja: Lujabetoni, toimitus-johtaja Mikko Isotalo, 044 5852 305,tuoteryhmäpäällikkö Ville Velin,puh. 044 5852 194

PARMAN ECOPAALULLATEHOA PAALUTUKSIIN

Parma Oy on tuonut markkinoille te-hokkaan betonipaalun. Parman eco-paalun innovatiivinen, symmetrisestijännitetty rakenne on Parman omantuotekehityksen tulosta. Ecopaalu so-veltuu kaikkiin lyöntipaalutettaviinkohteisiin. Se säästää sekä materiaa-leja, aikaa että kustannuksia.

Parman ecopaalut valmistetaan te-ollisesti, valvotuissa olosuhteissa, si-sätiloissa ilman muotteja. Se takaapaalujen tasaisen, korkean laadunsekä paalutusprojektin varman etene-misen valujen osalta.

Parman ecopaalua on helpompi kä-sitellä kuin perinteistä teräsbetoni-paalua, koska sen rakenne on jäykem-pi ja käytetty betoni lujempaa. Eco-paalu ei halkeile eikä kolhiinnu niinherkästi kuin teräsbetonipaalu.

Paalut voidaan tehdä pidemmiksi il-man jatkoksia ja niiden kantavuus onjopa 25 % suurempi perinteiseen vaih-toehtoon verrattuna. Paremman kapa-siteetin ansiosta haluttu kokonaiskan-tavuus saavutetaan aiempaa pienem-mällä paalumäärällä. Myös sementtiätarvitaan vähemmän. Nämä tekijätsäästävät luontoa sekä pienentävätkustannuksia.

Vähäisempi sementin tarve sekäpienemmät paalumäärät ja rahtitonnittekevät ecopaalusta ekologisen vaih-toehdon perinteiselle teräsbetonipaa-lulle. Parman ecopaalusta on saatu johyviä kokemuksia sekä asuintuotan-nossa että liikerakentamisessa.

Parman ecopaalun sisällä on onte-lo, jonka hyödyntämistä esimerkiksimaalämmön keruussa tutkitaan par-haillaan. Suomen uudet kansallisetlyöntipaalutusohjeet LPO2010 valmis-tuvat kuluvan vuoden aikana. Parmanecopaalu täyttää uusien ohjeiden vaa-timukset.

Lisätietoja:Projektipäällikkö Ritva ToivakainenParma Oy, Infrarakentaminenpuh. 020 577 5536ritva.toivakainen@parma.fiwww.parma.fi

AITO KIVIAITATÄYDENTÄÄ RUDUKSENPIHAKIVIVALIKOIMAA

Rudus Oy on kehittänyt asiakkaidentarpeiden mukaisesti aidon kiviaidan.Kiviaidan sadasta viiteensataan milli-metriin (100/500 mm) kokoiset tum-manharmaat kivet ovat kotoisin Hy-vinkään pohjoispuolelta Rappukallionalueelta. Niistä ladotaan käsin kiviai-ta, joka on lähes ikuinen ja sammaloi-tuu aikanaan kauniisti.

Ruduksen kiviaitaa ja muita ympä-ristörakentamisen tuotteita on esilläTuusulan näyttelypihalla, joka onavoinna 24 tuntia vuorokaudessa ym-päri vuoden. Näyttelyssä voi tutustuaerilaisiin pihakivien ladontamalleihinluonnollisessa ympäristössä. Osoiteon Ristikiventie 2, 04300 Tuusula, pu-helin 020 447 4301.

Rudukselta saa erilaisten pihojenrakentamiseen liittyviä kivipohjaisiatuotteita. Monipuolisessa valikoimas-sa on kiviainekset, päällystekiviä, be-tonilaattoja, porraskiviä, penger- jaaitakiviä, reunakiviä, mukulakiviä, is-tutusastioita ja ruukkuja, leikki- ja tur-vahiekkaa, vesikouruja, sadevesikai-voja, maakellareita, erilaisia harkkojaja muurikiviä.

Lisätietoa:PihakivituotteetTuusulan näyttelypiha:Anette Patterson, puh. 0400 675 529,anette.patterson@rudus.fiJohanna Järvinen, puh. 0400 675 337,johanna.jarvinen@rudus.fisekäAito kiviaita:Pihan ja pihateiden perustaminen:Janne Paaso, puh. 040 706 6489,janne.paaso@rudus.fi

LEMMINKÄISELTÄ VALOKIVIPIHARAKENTAMISEEN

Valokivi on suomalainen keksintö pi-han piristykseksi. Se on ekologinen jakestävä valinta, sillä kivet valmiste-taan kerrostaloista poistetuista ikku-nalaseista. Valokivet on tehty lujastakierrätyslasista, ja niiden sisällä heh-kuvat led-valot. Muodoltaan nelis-kanttiset kivet voidaan asentaa osaksiisompaa laatoitusta, esimerkiksi piha-tai käytävälaatoituksen yhteyteen taipihalle rakennetun muurin koristeeksi.

– Valokivi on helppo asentaa itse,eikä sähkömiestä tarvita. Kivet asen-netaan ja saumataan kuten vastaa-vanlaiset betonikivet hiekan varaan.Ne voidaan asentaa muun pihalaatoi-tuksen yhteydessä tai jälkikäteen val-miin kiveyksen koristeeksi, Lemmin-käinen Betonituote Oy:n markkinointi-päällikkö Pirkko Merisalo kertoo.

Valokiven sisässä olevat led-valotpalavat jopa 10 vuotta päivittäisessäkäytössä. Kivet voi liittää muuhun pi-havalaistukseen niin, että ne syttyvätesimerkiksi liiketunnistimen avulla.Johdot eivät jää rumentamaan pihaa,vaan ne voidaan piilottaa maan alle.

– Valokivestä tuleva valo on hyvinpehmeä ja hallittu. Sillä ei ole tarkoi-tus korvata pihan yleisvalaistusta,koska valon määrä on vain 2,5 wattia.Valokivet on suunniteltu sisustukselli-siksi yksityiskohdiksi, Merisalo sanoo.

Valokivet ovat oikein asennettuinatäysin turvallinen ratkaisu, vaikka vet-tä tai lunta olisikin kiven päällä vuoro-kausien ajan. Alustavien lujuustestienmukaan valokivet ovat yhtä kestäviäkuin vastaavat betonikivetkin. Kivensisällä oleva led-valo kestää myössääolosuhteiden vaihteluita hyvin.

– Kiviä on saatavilla hyvin varuste-tuista kivimyymälöistä, ja niitä voi ti-lata myös esimerkiksi viher- ja kivi-alan urakoitsijoilta asennettuina. Ki-vet myydään yksitellen.

Lisätietoja:Pirkko Merisalo, markkinointipäällikköLemminkäinen Betonituote Oypuh. 02071 53785, gsm 040 5342 577pirkko.merisalo@lemminkainen.fi

Lujabetonin kivitalopaketti Rudus kiviaita Parman ecopaalu

73betoni 1 2010

PL 381 (Unioninkatu 14, 2. krs)00131 Helsinkietunimi.sukunimi@betoni.cometunimi.sukunimi@rakennusteollisuus.fivaihde (09) 12 991fax (09) 12 99 291

Betoniteollisuus ry(entinen Betonitieto Oy jaBetonikeskus ry)

Toimitusjohtaja Olli Hämäläinen(09) 1299 287etunimi.sukunimi@rakennusteollisuus.fi

Tuoteryhmäpäällikkö Seppo Petrow(09) 1299 289etunimi.sukunimi@rakennusteollisuus.fi

Tuoteryhmäpäällikkö Arto Suikka(09) 1299 290etunimi.sukunimi@rakennusteollisuus.fi

Standardointipäällikkö Tauno Hietanen(09) 1299 304etunimi.sukunimi@rakennusteollisuus.fi

Päätoimittaja, arkkitehti SAFAMaritta Koivisto(09) 1299 402, 040 900 3577etunimi.sukunimi@betoni.com

Projekti-insinööri Petri Mannonen(09) 1299 403etunimi.sukunimi@betoni.com

Projektiassistentti Paula Karvonen(09) 1299 401etunimi.sukunimi@betoni.com

Betoniyhdistys ryetunimi.sukunimi@betoniyhdistys.fi

Toimitusjohtaja Jussi Mattila0400 637 224

Kehitysjohtaja Risto Mannonen(09) 6962 3631

Sihteeri MarjaLeena Pekuri(09) 6962 3621

Koulutussihteeri Pirkko Grahn(09) 6962 36 26

BETONITIETOUTTAUNIONINKADULLABetoniyhdistys ry ja Betoniteollisuusry (entinen Betonitieto Oy ja Beto-nikeskus ry) sijaitsevat Unioninkatu14:ssa, toisessa kerroksessa.

Yhteisissä tiloissa toimii myös be-tonipintanäyttely, joka esittelee mm.erilaisia betonin väri- ja pintakäsitte-lytapoja. Näyttely on avoinna toimis-ton aukioloaikoina klo 8.15 – 16.00 jatarvittaessa esittelystä voi sopia etu-käteen arkkitehti Maritta Koivistonkanssa,gsm 040 - 9003577 taimaritta.koivisto@betoni.com

WWW.BETONI.COM– sisältää valmistaja- ja

tuotetietoa !

.comBETONINYHTEYSTIEDOT1.1.2010 ALKAEN

ILMOITTAJALUETTELO1 2010

Ilmoittaja Sivu

Betoni.com 3Contesta Oy 2Finnsementti Oy I I kansiHyvinkään Betoni 1Lammin Paja Ky 1Lumon Oy 2Okaria Oy 1Omni-Sica Oy 1Parma Oy IV kansiSteel-Kamet Oy 3Rudus Oy III kansiWSP Finland Oy Tutkimus 1

PEIKKOLTA MARKKINOILLE UUSIVAIJERILENKKIJÄRJESTELMÄSEINÄELEMENTTIEN LIITOKSIIN

Peikko toi markkinoille uuden tuot-teen seinäelementtien keskinäisiinliitoksiin. Peikon uusi PVL, yhden vai-jerilenkin järjestelmä, on käyttöalu-eensa laadukas tuote sillä se jää ra-kenteensa ansiosta rakennustekni-sesti oikein 90 asteen kulmaan suh-teessa seinäelementtiin. Se on sitenyksi markkinoiden turvallisimmistatuotteista ja aikaansaa kustannuste-hokkaasti teknisesti erinomaisen lop-putuloksen seinäelementtien asen-nuksessa.

Peikon patentoidulla PVL -tuotteel-la on kansallinen hyväksyntä staatti-sille kuormille. Tuotteella tehtiinvuonna 2009 myös mittavat testisar-jat VTT:n laboratoriossa Espoossa.Peikko lanseeraa tuotteensa keväänaikana kaikkiin maihin, joissa sillä onomaa toimintaa. Tuote on jo testikäy-tössä joillakin avainasiakkailla.

– Peikon uuden vaijerilenkin opti-moitu ja turvallinen rakenne tuovatselkeitä etuja Peikon elementtiteh-dasasiakkaille ja heidän asennusura-koitsijoilleen. Tuote lanseerataan sa-manaikaisesti yli 20 maan markkinoil-le, kertoo Topi Paananen, PeikkoGroup Oy:n toimitusjohtaja.

Lisätietoja:Peikko Group Oytoimitusjohtaja, Topi Paananentel. + 358 50 384 3001www.peikko.com

PARMAN UUSI KAAPELIKANAVASÄÄSTÄÄ AIKAA JAKUSTANNUKSIA

Parma Oy on kehittänyt uudenlaisenbetonisen kaapelikanavan. Parmankaapelikanava on vaivaton asentaa,koska rakenteensa ja muotoilunsa an-siosta kouru kestää perinteisiä kaape-likanavia paremmin käsittelyä eikävaurioidu helposti. Kaapelikanavankäyttöönottoa ja huoltoa helpottaamyös nopeasti avattava ja suljettavakeveä kansilista.

Parman kaapelikanava on raken-teeltaan perinteisiä kouruja suljetum-pi. Näin se suojaa kaapelia paremmin.Uudenlainen rakenne mahdollistaamyös entistä pidempien kappaleidenvalmistuksen. Pitkien kaapelikanavienkäyttö säästää asennusvaiheessatuntuvasti aikaa ja kustannuksia, kos-ka niitä tarvitaan vähemmän kuin pe-rinteisiä, lyhyempiä kanavia. Parmankaapelikanava soveltuukin erityisenhyvin esimerkiksi rautatie- ja metrora-tojen rakentamiseen.

Parman kaapelikanava valmiste-taan kustannustehokkaasti valvotuis-sa tehdasolosuhteissa, mikä takaamyös tuotteen korkean laadun. Betonisopii erityisen hyvin kaapelikanavienmateriaaliksi, sillä betoni ei esimer-kiksi ruostu tai pala. Kaapelikanavankestävyys on testattu yliajokokein.

Parman kaapelikanavaa on jo koe-käytetty Kirkkonummi-Karjaa -radanvarressa. Parman kaapelikanava onosa Parman kaapelikanavat -tuote-ryhmää.

Lisätietoja:Parma Oy, tehdaspäällikkö MarkkuJärveläinen, puh. 020 577 5456markku.jarvelainen@parma.fi

Kuvateksti:Parman kaapelikanava. Kaapelit ovat hy-vin suojassa Parman uudenlaisessa kaa-pelikanavassa. Kaapelikanava ei tarvitsekantta kuten perinteiset kourut, vaan senpäälle laitetaan helposti asennettava pei-telista.

Parman kaapelikanava Peikko Oy:n vaijerilenkkijärjestelmä